Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille 2013 2016"

Transkriptio

1 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille

2 2 Sisällys 1. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHDAT ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS YLEISTÄ VÄESTÖTIETOA LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN KEHITYS NUORTEN HYVINVOINNIN KEHITYS TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN KEHITYS IKÄÄNTYVIEN (= YLI 75 -VUOTIAIDEN) HYVINVOINNIN KEHITYS ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN VÄESTÖN ENNENAIKAISESTI MENETETYT ELINVUODET (PYLL, POTENTIAL YEARS OF LIFE LOST) HYVINVOINTIJOHTAMISEN PAINOPISTEALUEET HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEET, KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ SAIRAANHOITOPIIRISSÄ MITÄ ERITYISESTI PITÄISI TEHDÄ? PÄIHDEONGELMIEN EHKÄISY JA HOITO LIHAVUUDEN EHKÄISY DIABETEKSEN JA SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN EHKÄISY JA TEHOKAS HOITO NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN PÄIVYSTYSPALVELUT PERUSTERVEYDENHUOLLON LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS ERIKOISSAIRAANHOIDON PÄIVYSTYS SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYS APTEEKKIPÄIVYSTYS SOSIAALIPÄIVYSTYS LAITOSHOIDON JA PALVELUASUMISEN PÄIVYSTYSAIKAISEN HOIDON TUKIJÄRJESTELMÄ PÄIVYSTYSAIKAINEN NEUVONTA JA PALVELUUN OHJAUS PUHELIMITSE SOSIAALITYÖN PAINOPISTEALUEET VAMMAISPALVELUT KEHITYSVAMMAISTEN ERITYISPALVELUT VAIKEAVAMMAISTEN KOTIKUNTOUTUS JA APUVÄLINEPALVELUT MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN PAINOPISTEALUEET PSYKIATRISEN AVOHOIDON KEHITTÄMINEN PÄIHDEPALVELUT Selviämisasema VANHUSPALVELUIDEN PAINOPISTEALUEET KOTISAIRAALATOIMINNAN LAAJENEMINEN MUISTISAIRAIDEN EHEÄ HOITOKETJU AIVOHALVAUSKUNTOUTUJIEN ALUEELLINEN TOIMINTAMALLI TERVEYSPALVELUIDEN PAINOPISTEALUEET ENSIHOITOPALVELU YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMIJOIDEN KANSSA PERUSTERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖ JA KEHITTÄMINEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JA PERUSTERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖ TUKIPALVELUT Kuvantaminen Laboratoriopalvelut Lääkehuolto Turvapalvelut Välinehuolto Hankintatoimi...50

3 Lääkintälaitetekniikka Tekstinkäsittelypalvelut Päätöksenteko tietojärjestelmähankinnoissa KUNTALAISTEN OSALLISUUDEN KEHITTÄMINEN KUNTALAISTEN VAIKUTTAMINEN UUSIEN PALVELUJEN SUUNNITTELUVAIHEESSA VUOROVAIKUTUSKANAVIEN MONIPUOLISTAMINEN SÄHKÖINEN ASIOINTI ERITYISTYÖNTEKIJÖIDEN PALVELUIDEN TURVAAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN PERUSTAMINEN ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIIN ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUTUOTANNON KUSTANNUSTEHOKKUUS ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT...59 LIITE 1. ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN ALUEELLINEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE , VAIHTOEHTOISET PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEHDOTUKSET, LUONNOS LÄHTEET

4 4 1. Järjestämissuunnitelman laatimisen lähtökohdat voimaanastuneen terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan ja suunnitelmaa päivitetään vuosittain. Järjestämissuunnitelman sisältöä määrittelee terveydenhuoltolain nojalla annettu valtioneuvoston asetus /337, siihen liittyvä perustelumuistio ja Kuntaliiton kunnille lähettämä yleiskirje ( ). Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ei ole hierarkkisesti kuntalain tai muun lain nojalla laadittavien suunnitelmien ja talousarvioiden yläpuolella. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen, ja soveltuvin osin sosiaalipalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Yhteisen suunnittelun vaatimus koskettaa terveyden- ja sosiaalihuollon lisäksi muitakin kunnallishallinnon toimialoja ja kuntien yhteistyökumppaneita. Terveydenhuoltolain mukaan järjestämissuunnitelman tulee perustua alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Järjestämissuunnitelmassa tulee sopia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista ja vastuutahoista. Tämän järjestämissuunnitelman valmistelutyötä on koordinoinut Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi ja valmistelutyöryhmä, jossa on ollut edustus kaikista Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnista ja sairaanhoitopiiristä. Järjestämissuunnitelman valmisteluvaiheessa on tehty kuntakierroksia ja suunnitelmaluonnos on ollut kunnissa lausuttavana kahdesti. Järjestämissuunnitelman laadintaa on vaikeuttanut se, että Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelu on kesken. Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän linjauksen mukaan Suomessa ollaan siirtymässä kolmetasoisesta kaksitasoiseen järjestämismalliin. Tämä tarkoittaa sitä, että perusterveydenhuolto ja ns. peruserikoissairaanhoito olisivat ensisijaisesti vahvojen peruskuntien tai sote-alueiden vastuulla ja ns. erityinen erikoissairaanhoito järjestettäisiin viidessä erityisvastuualueessa (ERVA). Keskeistä 1. Tässä järjestämissuunnitelmassa linjataan suunnitelmakauden keskeiset alueelliset kehittämiskohteet. Järjestämissuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Kehittämislinjausten toimeenpano on riippuvainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön sisällöstä. Järjestämissuunnitelmassa on pyritty ennakoimaan terveydenhuollon järjestämismallin muuttumista kaksiportaiseksi. 2. Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittava perusterveydenhuollon yksikkö vastaa järjestämissuunnitelman toteutuksen seurannasta. Perustettavan seurantaryhmän tehtävänä on arvioida järjestämissuunnitelman toteutumista sekä sopia suunnitelman toteuttamisen painopisteistä tulevan vuoden osalta. 3. Joroisten kunnanvaltuusto käsittelee sosiaali- ja perusterveydenhuollon järjestämis- ja tuotantovastuun siirtämistä Varkauden kaupungille alkaen kokouksessaan Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan kuitenkin edelleen Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä, jonka jäsen Joroisten kunta on.

5 5 Tämä järjestämissuunnitelma koskee Etelä-Savon sairaanhoitopiiriä ja seuraavia kuntia 1. Hirvensalmi 2. Joroinen 3. Juva 4. Kangasniemi 5. Mikkeli 6. Mäntyharju 7. Pertunmaa 8. Pieksämäki 9. Puumala 10. Ristiina 11. Suomenniemi Järjestämissuunnitelman laatimisen työryhmän kokoonpano: Hans Gärdström, työryhmän puheenjohtaja, johtava lääkäri, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Eeva Häkkinen, terveyden edistämisen yhdyshenkilö, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Jari Välimäki, sairaalajohtaja, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Matti Suistomaa, johtava lääkäri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Satu Auvinen, perusturvan toimialajohtaja, Juvan kunta ja Joroisten kunta Jarmo Lappalainen, johtava lääkäri, Juvan ja Joroisten kunta Hilpi Purhonen, terveyspalvelupäällikkö, Juvan ja Joroisten kunta Heikki Mäyränen, talous- ja hallintopäällikkö, Pieksämäen kaupunki Pekka Paavilainen, johtava ylilääkäri, Pieksämäen kaupunki Anne Julin, perusturvajohtaja, Puumalan kunta Riitta Manninen, kehittämispäällikkö, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Pirjo Syväoja, hyvinvointikoordinaattori, työryhmän sihteeri ( saakka), Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi (Arja Väänänen alkaen) Lausuntokierrokset: Kuntien ja sairaanhoitopiirin johtavilta viranhaltijoilta kysyttiin mielipiteitä järjestämissuunnitelmaluonnokseen kesäkuun-elokuun 2012 aikana. Kuntien ja sairaanhoitopiirin luottamushenkilöille lähetettiin järjestämissuunnitelmaluonnos virallisesti lausuttavaksi välisellä ajalla.

6 6 2. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen väestön hyvinvoinnin kehitys 2.1 Yleistä väestötietoa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen väestö oli vuoden 2011 lopussa henkilöä. Väkiluku on vähentynyt 10 vuodessa n. 5 % (n henkilöä), mikä johtuu syntyvyyttä suuremmasta kuolleisuudesta. Muuttoliike on ollut melko hyvin hallinnassa; alueelta on 10 vuoden aikana muuttanut n. 100 ihmistä enemmän pois, kuin mitä alueelle on muuttanut ihmisiä (nettomuutto). Vuoteen 2020 mennessä on Etelä-Savon maakunnan väkiluvun arvioitu vähenevän yli 3,5 % (5500 ihmistä). Ennusteen mukaan eniten väkeä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnista tulisi menettämään Pieksämäki. Väestön ennustetusta vähenemisestä huolimatta yli 65 -vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä voimakkaasti, mikä merkitsee väestöllisen huoltosuhteen huomattavaa heikkenemistä. Vuonna 2010 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen väestöstä 60 % oli vuotiaita (työikäisiä) ja 40 % alle 15 -vuotiaita tai yli 65 -vuotiaita. Vuoteen 2030 mennessä huoltosuhde heikkenee lähes kaikissa Etelä-Savon kunnissa siten, että jokaista työikäistä kohden on yksi huollettavan ikäinen henkilö. Väestöllisen huoltosuhteen ennuste näyttäytyy vielä ongelmallisempana, kun otetaan huomioon viime vuosina vallinnut heikko taloustilanne ja Itä-Suomen muuta maata heikommat taloudelliset huoltosuhteet, jotka kuvaavat työvoiman ulkopuolella ja työttöminä olevien suhdetta työllisten määrään. Vuonna 2010 oli Etelä-Savossa työvoiman ulkopuolella ikänsä perusteella tai työttömiä n. 50 % enemmän kuin työllisiä (koko maassa vastaava luku n. 30 %). Hyvää kehitystä on ollut työttömien määrän alentuminen Etelä-Savossa vuonna 2011 (10,7 %) ja työllisyysasteen paraneminen (65,2 %). Etelä-Savon maakunnassa ei tapahdu äkillistä iäkkään väestön absoluuttista kasvua ja sen seurauksena palvelurakenteen muutoksia suunnitelmakauden aikana, koska maakunta on ollut jo pitkään yksi iäkkäimpien asukkaiden maakunnista ja palvelurakenteet on jo tehty vanhenevan väestön mukaisesti. Eteläsavolaisten koulutustaso on kehittynyt suotuisasti 10 vuoden seurantajaksolla, mikä johtuu osaltaan siitä, että kouluttamattomat vanhemmat ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle ja koulutetummat nuoremmat ikäluokat ovat siirtyneet työelämään. Koulutuksella on hyvin merkittävä osuus syrjäytymisen ehkäisyssä ja siksi esimerkiksi koulupudokkaisiin ja toisen asteen opintonsa keskeyttäviin tulee kohdistaa erityistoimenpiteitä. Koulupudokkaiksi määritellään nuoret, jotka jättävät peruskoulun kesken saamatta lainkaan peruskoulun päättötodistusta. Koulupudokkaita oli koko Itä-Suomessa vuonna 2010 vain 14 nuorta. Sairastavuusindeksi on vuoden 2005 jälkeen ollut alueellisesti hieman laskusuuntainen (vuonna ,2), mutta ylittää edelleen valtakunnan keskiarvon. Sairastavuusindeksi kuvaa, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Indeksi perustuu kolmeen tilastolliseen muuttujaan: 1) kuolleisuuteen, 2) työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja 3) erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Sairastavuusindeksi korreloi suoraan kunnan terveydenhuoltomenojen suuruuteen. Lapsiperheiden osuus kaikista perhetyypeistä on vähentynyt alueellisesti muuta maata nopeammin ja yksinhuoltajaperheiden sekä yhden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut

7 7 nopeammin kuin valtakunnassa keskimäärin. Vähäinen syntyvyys osaltaan parantaa huoltosuhdetta (alle 15 -vuotiaiden huollettavien vähäinen määrä) mutta heikentää tulevaa taloudellista huoltosuhdetta kun ei synny uutta työvoimaa. Yksinhuoltajaperheissä on tutkimusten mukaan enemmän taloudellisia ongelmia, mikä heijastuu myös perheen lasten hyvinvointiin epäedullisesti. Yhden hengen asuntokuntien määrän kasvu naimattomuuden ja avioerojen seurauksena sekä iäkkään puolison kuolemasta johtuen asettaa haasteita palvelujärjestelmälle; yksinasuvat tarvitsevat enemmän kunnan tarjoamaa hoivaa ja hoitoa. 2.2 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kehitys Kattava tieto lasten ja nuorten sekä heidän perheiden hyvinvoinnista on Suomessa kaiken kaikkiaan melko niukkaa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista saadaan valtakunnallista ja kuntatasoista välillisiä tietoja palveluiden käytön perusteella, lastensuojelun tukitoimien perusteella sekä taloudellisten indikaattoreiden valossa. Arvokasta, lasten itsensä kertomaa tietoa saadaan joka toinen vuosi tehtävän kouluterveyskyselyn kautta. Perusterveydenhuollon lastenneuvolakäyntien määrät ovat lisääntyneet 10 vuoden aikana sairaanhoitopiirin kunnissa ja käyntejä tehdään alueella enemmän kuin maassa keskimäärin. Lastenneuvolakäynteihin tilastoidaan kaikki 0-7 -vuotiaiden käynnit eri terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoilla. Vuonna 2010 lastenneuvoloihin tehtiin sairaanhoitopiirin kunnissa yhteensä noin käyntiä, joista n. 19 % oli lääkärikäyntejä. Neuvolatyössä painopiste on siirtynyt aiempaa enemmän terveydenhoitajan vastaanoton suuntaan. Tämä voi osaltaan johtua asetuksen muutoksesta, jonka perusteella terveydenhoitajien määrää on lisätty terveyskeskuksissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-20-vuotiaitten määrä samoin on kuin lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on lisääntynyt tasaisesti viimeisen 10 vuoden aikana ja on alueellisesti koko Suomen keskiarvoa suurempaa. Sijoitettuja lapsia ja nuoria oli vuonna 2010 n. 380 (1,6 % vastaavanikäisistä) ja lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä n (7,7 %). Lastensuojelun toimenpiteiden kuntakohtainen vaihtelu on melko suurta. Lisääntynyt lastensuojelullisten toimenpiteiden määrä ei välttämättä kerro kuntien lastensuojelullisen tilanteen vaikeutumisesta, vaan myös siitä, että toimenpiteisiin tartutaan varhaisemmin ja päättäväisemmin. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on seuranta-ajanjaksona tasaisesti laskenut vuoteen 2008 asti, minkä jälkeen toimeentulotukea tarvitsevien määrä on lähtenyt kasvamaan. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheitten suhteellinen osuus on valtakunnan keskiarvoa. Lapsiperheiden pienituloisuusaste on valtakunnan tasoa suurempi ja pienituloisuusaste on kasvanut 10 vuoden seurantajakson aikana. 8. ja 9. -luokkalaisille suunnatun kouluterveyskyselyn mukaan on laittomien huumeiden kokeilu lisääntynyt merkittävästi 10 vuoden aikana, kun taas humalajuominen on laskenut. Laittomia huumeita on kunnasta riippuen kokeillut 4-8 % vastaajista, kerran kuukaudessa juo itsensä humalaan % ja päivittäin tupakoi % 8. ja 9. luokkalaisista kouluterveyskyselyn perusteella. Vanhemmuuden puutetta kokee n % vastaajista.

8 8 Alle kouluikäisten lasten hyvinvoinnin myönteisiä kehityskulkuja ja haasteita, joihin on kiireellistä vastata (mm. STM 2010) Myönteiset kehityskulut: o Suurin osa neuvolaikäisistä on terveitä ja voi hyvin. o Suurin osa lapsista asuu kahden vanhemman perheessä. o Lähes kaikki lapset ovat hoidossa kotona yhteen ikävuoteen asti ja vähän yli puolet kolmevuotiaaksi asti. o Laadukasta päivähoitoa on tarjolla kaikille lapsille. o Lähes kaikki lasta odottavat ja alle kouluikäistä lasta kasvattavat perheet käyttävät neuvolapalveluja ja ovat pääasiassa palveluihin tyytyväisiä Keskeiset haasteet o Yksi kymmenestä neuvolaikäisestä sairastaa pitkäaikaissairautta. o Neuvolaikäisistä noin joka 10. asuu yksihuoltajaperheessä. Köyhyys koskettaa eniten yksihuoltajaperheitä. o Monet neuvolaikäisten lasten vanhemmat tupakoivat ja käyttävät paljon alkoholia. o Monet neuvolaikäisten lasten vanhemmista eivät saa riittävää apua läheisiltään. o Useammalla kuin joka kymmenennellä vauvalla on masentunut äiti tai isä. o Ennaltaehkäiset palvelut ovat vähentyneet: Päiväkotien ryhmäkoot ovat suurentuneet vaikka erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä päivähoidossa on kasvanut. Lapsiperheille ei ole tarjolla kodinhoitoapua juuri lainkaan. Neuvolatyössä lääkäriresurssin osuus on vähäistä. 2.3 Nuorten hyvinvoinnin kehitys Sellaisia nuoria, joilla ei ollut lainkaan peruskoulututkinnon jäkeistä tutkintoa oli vuonna 2010 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa 9,4 % kaikista vuotiaista. Erityisesti sellaisten nuorten, jotka ovat jättäneet toisen asteen koulutuksen (tai jopa peruskoulun) kesken ja jotka eivät ole työttöminä työnhakijoina, pikainen löytäminen ja kannustaminen koulutukseen on tärkeää, sillä nämä nuoret muodostavat syrjäytymisvaaran kovan ytimen. Mitä kauemmin nuori on ilman koulutuspaikkaa, sitä pienemmäksi koulutuksen suorittamisen ja sitä kautta työllistymisen todennäköisyys tulee. Etelä-Savossa tällaisia nuoria oli 2010 n. 1100, joista poikia oli n. 60 %. Akuutein syrjäytymisongelma on vieraskielisillä miehillä, jotka ovat perusasteen koulutuksen varassa. Nuorisotyöttömyys laski alueellisesti merkittävästi vuoteen 2008 asti, minkä jälkeen se on noussut ollen vuonna 2010 noin 15 %. Alueen nuorisotyöttömyys noudattaa valtakunnan trendejä, joskin Etelä-Savon ja koko maan välillä on vuositasolla ollut eroa koko 2000 luvun ajan n. 2 3 prosenttiyksikön verran. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuus on seurantaajanjaksona tasaisesti laskenut vuoteen 2008, minkä jälkeen toimeentulotuen tarve on lisääntynyt

9 9 voimakkaasti (vuonna ,1% vuotiaista sai toimeentulotukea). Toimeentulotuen tarve korreloi työllisyystilanteen kanssa. Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatristen avohoitokäyntien määrä on tasaisesti lisääntynyt 10 vuoden aikana, ja on maan keskiarvoa tällä hetkellä. Lukion 1. ja 2. luokkalaisille sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. luokkalaisille tehdyt kouluterveyskyselyt antavat tietoa nuorten päihteiden käytöstä luvun myönteistä kehitystä on tupakoimattomien ja täysin raittiiden nuorten määrän kasvu. Huolestuttavaa on, että päivittäin tupakoivien osuus on lisääntynyt samoin kuin humalahakuisen juomisen sekä huumeiden käytön lisääntyminen (erityisesti kannabis). Erityistä huolta tulee kouluterveyskyselyn perusteella kantaa ammattiin opiskelevien nuorten erittäin runsaasta päihteiden käytöstä. THL:n lasten ja nuorten terveystutkimuksen (2012) mukaan lapsiperheiden kasvaneet ja suuret hyvinvointierot korreloivat erityisesti perheen äidin koulutustason kanssa ja perheessä käytettävissä olevien tulojen kanssa; mitä vähäisempi koulutustaso, sitä vähemmän käytettävissä olevia tuloja ja sitä enemmän hyvinvoinnin riskitekijöitä perheessä (tupakointi, alkoholinkäyttö, ylipaino). Perheen yhteisen ajan puuttuminen ja tarvittaessa apua antavan sosiaalisen verkoston pienuus on yhteinen, sosiaaliluokasta riippumaton ongelma. Jopa 60 % lapsiperheistä kokee, että heillä ei ole riittävästi yhteistä aikaa ja 4 %:lla avunsaanti läheisiltä ei ole riittävää. Koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvoinnin myönteisiä kehityskulkuja ja haasteita, joihin on kiireellistä vastata (mm. STM 2010) Myönteiset kehityskulut o Valtaosa koululaisista ja opiskelijoista on terveitä ja kokee oman terveydentilansa hyväksi. o Oppivelvollisuusikäisten päivittäinen tupakointi ja humalahakuinen juominen on vähentynyt luvulla ja myös lasten vanhempien tupakointi on lievässä laskussa. Yliopisto-opiskelijoiden tupakointi on pysynyt melko harvinaisena. o Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on pikku hiljaa lisääntymässä. o Lukioiden fyysiset työolot ovat kohentuneet ja opiskeluun liittyvä työmäärä koetaan aiempaa kohtuullisemmaksi. Keskeiset haasteet o Terveystottumuksissa ja elämänhallinnassa on useita haasteita: ylipaino, liian vähäinen nukkuminen, erilaiset fyysiset oireet, masennusoireet, runsas ruudun äärellä vietetty aika, riittämätön liikunta, tupakointi ja päihteiden käyttö. o Kouluissa väkivalta, sen uhka ja kiusaaminen sekä koulutapaturmat eivät ole vähentyneet. o Koululaisten vanhemmat käyttävät runsaasti alkoholia - myös koululaisten itsensä arvioimana. o Huostaan otettujen ja lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on kasvussa. Teinien huostaanotot ovat kaksinkertaistuneet parissakymmenessä vuodessa.

10 10 o Oppilas- ja opiskelijahuollon (lääkäri, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi) palveluiden saatavuudessa on puutteita ja ennaltaehkäisevää työtä ei pystytä tekemään tarpeeseen nähden riittävästi. o Terveyserot ovat merkittäviä oppilaitosten välillä: toisella asteella ammattiin opiskelevien terveys ja terveystottumukset ovat heikommat kuin lukiolaisten ja vastaavasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden tilanne on heikompi kuin yliopisto-opiskelijoiden. Terveystottumuksissa huolenaiheita ovat erityisesti runsas alkoholin käyttö ja kannabiskokeilujen lisääntyminen ja ammattiin opiskelevien runsas tupakointi. o Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt viime vuosina. 2.4 Työikäisten hyvinvoinnin kehitys Sairaanhoitopiirin alueella perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit ovat työikäisillä vähentyneet 10 vuoden aikana kuten koko maassa, mutta jyrkemmin kuin maan laskeva trendi. Vastaavasti työterveyshuollon käynnit ovat kasvaneet mahdollisesti kokonaisvaltaisten työterveyshuoltosopimusten määrän lisääntymisen myötä. THL:n tilastotiedot ovat työterveyshuoltokäyntien osalta vuoden 2007 jälkeen valtakunnallisesti puutteellisia kunnallisissa työterveyshuolloissa tapahtuneiden organisaatiomuutosten vuoksi. Osittain perusterveydenhuollon vastaanottokäyntien vähenemistä selittänee myös sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksia vaivannut lääkäripula sekä myös työnjaossa tapahtuneet tehtäväsiirrot lääkäreiltä hoitajille. Täyttämättömien lääkäritehtävien osuus kaikista terveyskeskusten lääkäritehtävistä sairaanhoitopiirin kunnissa vuonna 2011 n. 18,8 %. Pitkäaikaistyöttömyydessä on tapahtunut kuntien velvoitetyöllistämisen myötä laskua ja pitkäaikaistyöttömien osuus on vakiintunut 20 % prosentin tasolle, joskin kuntakohtaiset erot ovat melko suuret (kunnasta riippuen % työikäisistä pitkäaikaistyöttöminä). Miehillä työttömyys on merkittävästi suurempaa kuin naisilla. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneitten vuotiaiden suhteellinen osuus on ollut koko 2000-luvun ajan valtakunnan tasoa korkeampi eikä siinä ole tapahtunut kovin suurta laskua edes hyvän talouskasvun vuosien aikana. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien (25-64v) määrä on pysynyt jokseenkin samana 10 vuoden aikana mutta on koko maan keskiarvoa huomattavasti suurempaa (ESSHP 5,3%, koko maa 3,9% vuonna 2010). Myös tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömien määrä on lisääntynyt alueen kunnissa. Em. syiden vuoksi vuotiaiden eläkkeellä olevien suhteellinen osuus ylittää valtakunnan keskiarvon. Päihdehuollon avopalveluita käytetään sairaanhoitopiirin alueella valtakunnan keskiarvon verran. Laitoshoitoa on käytetty vuoteen 2009 asti kesimääräistä vähemmän, jonka jälkeen käyttö on kasvanut voimakkaasti. Vammojen ja myrkytysten vuoksi hoitoon hakeutuminen sairaalaan on vähentynyt 2008 jälkeen sairaanhoitopiirin alueella, vaikka vammoille ja myrkytyksille altistavan tekijän, alkoholin, käyttö onkin lisääntynyt.

11 Ikääntyvien (= yli 75 -vuotiaiden) hyvinvoinnin kehitys Vaikka eliniän odote on noussut Suomessa naisilla 83,5 ja miehillä 76,9 vuoteen, on ikääntynyt väestö aikaisempiin ikäluokkiin verrattuna terveempää ja toimintakykyisempää. Ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä mitataan välillisesti sen perusteella, missä he asuvat. Vuoden 2010 tilastojen mukaan sairaanhoitopiirin alueella 90 % 75 -vuotta täyttäneistä asuu kotona. Yhä useampi heistä asuu yksin (v yksinasuvia n. 60 %). Säännöllistä kotihoidon piirissä on n. 15 %, tehostetussa palveluasumisessa n. 7 % ja laitoshoidossa n. 5 %. Kaikissa alueen kunnissa on tehty tai on tekeillä palvelurakenteen muutoksia, jotka ovat siirtäneet ikääntyneiden hoidon painopistettä laitoshoidosta kotihoitoon. Valtakunnalliset yli 75 -vuotiaiden asumiselle vuoteen 2015 mennessä asetetut tavoitteet ovat seuraavat: omaishoidon tuen piirissä on 5-6 % 65 -vuotta täyttäneistä % asuu kotona (sisältää palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen) 13 14% on säännöllisen kotihoidon piirissä 8-9 % on tehostetussa palveluasumisessa (korvaa laitoshoidon, sisältää vanhainkodit ja pienryhmäkodit) Laitoshoidon % -osuutta ei erikseen määritellä. Laitoshoito sisältää akuuttihoidon ja kuntoutuksen. Perheiden ja omaisten kykyä kantaa entistäkin suurempaa vastuuta iäkkäistä omaisistaan joudutaan arvioimaan kriittisesti. Toisaalta ikääntyvien lisääntyvä terveys ja toimintakyky sekä taloudellisten resurssien lisääntyminen merkitsevät, että ikääntyvä väestö voi olla myös merkittävä voimavara yhteiskunnassa. Ikääntyvien antaman epävirallisen työn asema voikin vahvistua erityisesti hoivan alueella. Vanhuspalveluiden tavoitteena:

12 12 Alueen ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä uhkaaviin tekijöihin kohdennettu ENNAKOIVA TYÖ Väestön tarpeita vastaava valtakunnallisten suositusten mukainen PALVELURAKENNE 1) Sosioekonomiset hyvinvointierot alkavat muotoutua jo varhaislapsuudessa ja ovat nähtävissä mm. ennenaikaisena kuolleisuutena aikuisuudessa ja heikentyneenä toimintakykynä ikääntyessä. Neuvolan, päivähoidon ja koulujen rooli varhaisessa puuttumisessa korostuu. 2) Lastensuojelutoimien kasvava tarve ja työelämään pyrkivien nuorten vaikeudet korostavat ehkäisevien ja tukevien toimien välttämättömyyttä. 3) Väestön ikääntymisen johdosta tarvitaan ammattilaisten panosta entistä enemmän samoin kuin ammatillisen hoivan yhdistämistä perheen ja lähiyhteisön antamaan tukeen ja huolenpitoon. Tarvitaan myös ennakkoluulotonta uusien palvelumuotojen kehittämistä ja kokeilua (esim. pienkotihoito ja perhehoito). 3) Huoltosuhteen noustessa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet työikäisten työkykyisyyden edistämiseksi ja iäkkäiden toimintakyvyn parantamiseksi yhä tärkeämpiä. 2.6 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen väestön ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet (PYLL, Potential Years of Life Lost) Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on tutkinut Kuopion yliopiston johdolla sairaanhoitopiirin alueen väestön varhaista kuolleisuutta ja ennenaikaisissa kuolemissa tapahtunutta kehitystä. Tutkimusjaksot ovat olleet (analyysi 2005) ja (analyysi 2011). Tutkimus on kohdistettu 28. ehkäistävissä olevaan kuolinsyyhyn (esim. liikennetapaturmat, alkoholimyrkytykset, itsemurhat, diabetes, sydäninfarkti).

13 13 Tulosten perusteella Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella menetetään elinvuosia ja arvokasta inhimillistä pääomaa liian varhain seuraavista syistä: a) Miesten ennenaikaiset kuolemat 1. sydänsairaudet 2. tapaturmat ja myrkytykset 3. alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset b) Naisten ennenaikaiset kuolemat 1. syöpäsairaudet (erityisesti rintasyöpä) 2. sydänsairaudet 3. alkoholiperäiset sairaudet ja tapaturmat & myrkytykset HYVÄÄ KEHITYSTÄ HUONOA KEHITYSTÄ Hirven salmi Joroinen Juva Kangasnie mi Mikkeli Mäntyharj u Itsemurhat, tapaturmat ja myrkytykset sekä aivoverisuonten sairaudet ovat vähentyneet 10 vuoden seurantaaikana. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti vähemmän ja muutos parempaan on ollut muuta maata nopeampaa erityisesti miehillä. Verenkiertoelinten sairaudet ja tapaturmat aiheuttavat eniten ennenaikaisia kuolemia miehillä, mutta kehitys on ollut parempaan päin. Miesten itsemurhakuolemat ovat vähentyneet huomattavasti. Verenkiertoelinten sairaudet ovat vähentyneet sekä miehillä että naisilla (pois lukien aivoverisuonten sairaudet naisilla). Liikennetapaturmat ja itsemurhat ovat vähentyneet miehillä ja naisilla. Verenkiertoelinten sairaudet ja erityisesti akuutit sydäninfarktit ovat vähentyneet miehillä. Vaikka miesten tilanne on erityisen huono, on miehillä kuitenkin verisuonisairauksien kehitys ollut hyvään suuntaan. Myös alkoholiperäisissä sairauksissa on tapahtunut myönteistä kehitystä vaikka Aineenvaihduntasairaudet ja sydänsairaudet ovat lisääntyneet naisilla ja miehillä, diabetes on lisääntynyt miehillä, alkoholiperäiset sairaudet ja rintasyöpä on lisääntynyt naisilla. Alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset aiheuttavat muuta maata huomattavasti enemmän ennenaikaisia kuolemia ja kehitys on ollut huonoon suuntaan seurantajaksolla erityisesti naisilla. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti enemmän sekä naisilla ja miehillä. Alkoholiperäisten sairauksien trendi on hälyttävä etenkin miehillä. Naisilla verenkiertoelinsairauksien kehitys (erityisesti aivoverisuonisairaudet) on ollut huonoon suuntaan. Naisten kuolemat pahanlaatuisiin kasvaimiin (erityisesti rintasyöpä) ja tapaturmiin sekä myrkytyksiin ovat lisääntyneet huomattavasti. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti enemmän naisilla ja miehillä. Aineenvaihduntasairaudet, diabetes, tapaturmat ja myrkytykset ja itsemurhat ovat lisääntyneet miehillä ja naisilla. Pahanlaatuiset kasvaimet ovat lisääntyneet miehillä. Rintasyöpä ja muut pahanlaatuiset kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudet (erityisesti aivoverisuonisairaudet) ja diabetes ovat lisääntyneet naisilla. Alkoholiperäiset sairaudet ovat lisääntyneet miehillä. Ennenaikaiset menetykset ovat Mikkelissä maan keskitasoa. Ennenaikaisia menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti enemmän sekä naisilla että miehillä. Käännettä parempaan ei ole tapahtunut 10 vuoden aikana. Miehet kuolevat ennenaikaisesti tapaturmiin (erityisesti maaliikennetapaturmat) ja myrkytyksiin (puolet kaikista menetyksistä). Naisilla eniten ennenaikaisesti menetettyjä

14 14 Pertun maa Pieksä mäki Puumala menetykset ovatkin maan keskiarvoa suurempia. Miesten verenkiertoelinten sairaudet muodostivat pienemmän ongelman Pertunmaalla kuin koko maassa keskimäärin ja kehityskin on ollut oikean suuntaista. Verenkiertoelinten sairaudet ja erityisesti iskeemiset sydänsairaudet ovat vähentyneet miehillä. Akuutti sydäninfarktikuolleisuus on vähentynyt miehillä ja naisilla. Ennenaikaiset menetykset ovat maan keskiarvoa ja tilanne ei ole olennaisesti muuttunut 10 vuodessa. Menetykset verenkiertoelinsairauksiin ovat vähentyneet. elinvuosista aiheuttivat pahanlaatuiset kasvaimet (puolet kaikista menetyksistä), erityisesti rintasyöpä. Naisilla vuosia menetetään muuta maata enemmän myös verenkiertoelinten sairauksiin ja alkoholisairauksiin, joiden kehitys on ollut erittäin huonoa. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti enemmän. Tilanne oli huono 10 v sitten ja on edelleen huono. Alkoholiperäiset sairaudet ja itsemurhat ovat edelleen lisääntyneet ja ovat yleisin menetysten syy miehillä. Naisten verenkiertoelinsairaudet sairaudet ovat lisääntyneet. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti enemmän naisilla ja miehillä. Alkoholiperäiset sairaudet ovat entisestään lisääntyneet ja ovat yleisin menetysten syy miehillä ja naisilla. Myös liikennetapaturmat ovat lisääntyneet sekä myös naisten iskeemiset sydänsairaudet ja diabetes. Miehillä pahanlaatuiset kasvaimet ovat suurin syy ennenaikaisiin kuolemiin ja kehitys on ollut huonoon suuntaan. Myös alkoholisairauksien kehitys on ollut miehillä huonoon suuntaan. Naisilla eniten menetyksiä aiheuttivat itsemurhat ja alkoholiperäiset sairaudet. Ristiina Suome nniemi Verenkiertoelinten sairaudet ovat vähentyneet (paitsi miesten sydäninfarktit) mutta ennenaikainen kuolleisuus niihin on kuitenkin maan keksitasoa korkeampaa. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti vähemmän naisilla. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti enemmän naisilla. Naisten rintasyöpä on naisten yleisin PYLL menetysten syy. Alkoholiperäiset sairaudet ovat lisääntyneet naisilla ja miehillä, samoin pahanlaatuiset kasvaimet miehillä. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti enemmän (= 2,4 kertaa enemmän) miehillä. Naisten PYLL menetykset johtuvat ennen kaikkea keuhkosyövistä ja tapaturmista ja myrkytyksistä, joiden osuus on kasvanut 10 vuoden aikana. Taulukko 1. Yhteenveto ennenaikaisesti menetetyistä elinvuosista Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa. Tupakointi on erityisesti yhteydessä keuhko- ja verenkiertosairauksiin mutta myös syöpätauteihin. Alkoholi on erityisesti yhteydessä tapaturmiin, itsemurhiin, verenkiertoelinten sairauksiin mutta myös esim. rintasyövän merkittävä riskitekijä. Ylipaino on erityisesti yhteydessä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin ja diabetekseen mutta myös syöpäsairauksiin. Alkoholi on merkittävä liikalihavuuden syy samoin kuin liian vähäinen liikunta. Uuden PYLL tutkimuksen tekeminen on tarkoituksenmukaista, sillä eri ajanjaksoina tapahtuneiden muutosten vertailulla voidaan arvioida aikaisempien terveyttä edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kohdentaa palveluita paremmin väestön terveyskehityksen mukaisesti.

15 15 1) Ihmisten liian aikaiseen kuolemaan voidaan vaikuttaa seuraavin keinoin: a. Tupakoimattomuus ja tupakoinnin väheneminen b. Alkoholin käytön väheneminen c. Ylipainon ehkäiseminen ja laihduttaminen d. Liikunnan lisääminen 2) Tehdään uusi PYLL tutkimus vuonna 2014 vuosien aineiston perusteella. Tutkimuksen tilaa perusterveydenhuollon yksikkö. 3. Hyvinvointijohtamisen painopistealueet Suomalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin kehitys on ollut myönteistä ja kehityksen pitkän aikavälin näkymät ovat myönteisiä. Suomalaiset ovat juuri nyt vauraampia, terveempiä ja hyvinvoivempia kuin koskaan. Myönteiseen kehitykseen luovat kuitenkin synkkiä varjoja väestöryhmien välisten hyvinvointierojen kasvun ja talouden epävarman kehityksen lisäksi mm. lihavuus, mielenterveysongelmat, diabetes, runsas alkoholin käyttö, tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Sairaanhoitopiiri- ja kuntatasolla olisi tärkeää osata kohdentaa voimavarat sellaisiin palveluihin, jotka tuottavat eniten terveyttä ja hyvinvointia. Tämä ei ole helppoa, sillä eri toimenpiteiden vaikutukset terveyden ja hyvinvoinnin muutoksiin ovat hitaita ja seuraukset tulevat näkymään vasta vuosikymmeninen päästä. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkeää nosta kunnissa yhdeksi toiminnan painoalueeksi ja kytkeä osaksi johtamisjärjestelmää. Terveyttä ja hyvinvointia koskevia päätöksiä tehdään ja toteutetaan kuntien kaikilla toimialoilla, muun muassa kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa liikennesuunnittelussa sekä koulutuksessa ja työelämässä sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi. Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen palvelut voivat myös merkittävästi edistää terveyttä ja hyvinvointia. Sairaanhoitopiirin ja sen kuntien kaikessa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon seuraavat hyvinvointityön makronäkökulmat: 3.1 Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnat seuraamaan kuntalaisten terveydentilaa väestöryhmittäin ja ottamaan terveysnäkökohdat huomioon kaikissa toiminnoissaan. Poikkihallinnollinen yhteistyö kuntien eri toimialojen, kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa on avainasemassa, sillä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kuuluvat myös sellaiset toimet, joilla pyritään muuttamaan sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä olosuhteita hyvinvointia ja terveyttä tukeviksi. Kuntien on strategisessa suunnittelussaan asetettava tavoitteita, tuotettava palveluita ja osoitettava voimavaroja toimintaan, joka perustuu asukkaiden terveyden- ja hyvinvoinnin nykytilaan ja paikallisiin olosuhteisiin. Toimeenpano on kytkettävä osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua. Seurannassa käytetään kokonaisvaltaisia arviointi- ja seurantajärjestelmiä.

16 16 Terveydenhuoltolakiin sisältyy velvoite vastuutahojen määrittelystä, poikkihallinnollisesta yhteistyöstä ja yhteistyöstä terveyden edistämisessä muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Poikkihallinnollinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnan johtamisjärjestelmässä tarkoittaa sitä, että sovitaan vastuusta, työnjaosta, yhteistyökäytännöistä ja voimavarojen kohdentamisesta eri toimialojen kesken. Toiminnan suunnittelu-, seuranta- ja arviointivastuu on osa sitä. Kunnissa tulee olla laadittu hyvinvointikertomus, joka kokoaa yhteen eri hallinnonalojen toimenpiteet kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvointikertomuksen avulla kunnissa voidaan seurata vuosittain valtuustotasolla, miten lasten, nuorten, työikäisten ja iäkkäiden hyvinvointi kehittyy eri väestöryhmissä ja kuinka kunnan päätökset vaikuttavat kehitykseen. Tietoa tarvitaan kuntalaisten tarpeita vastaavien palveluiden kehittämiseen (ns. tiedolla johtaminen). Sähköinen hyvinvointikertomus antaa erinomaisen mahdollisuuden kunnan hyvinvointi- ja terveysjohtamisen suunnitteluun ja seurantaan Eriarvoisuuden vähentäminen. Eriarvoistumisen ehkäisy tulee ottaa mukaan sairaanhoitopiirin ja kuntien strategioihin. Elinvoimainen ja kestävä kunta on sosiaalisesti eheä ja tasa-arvoinen. Se pystyy hyödyntämään hyvinvoivan väestönsä voimavaroja ja työpanosta ja kykenee mukautumaan nopeisiinkin muutoksiin vahvan sosiaalisen luottamuksen ansiosta. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisesta hyötyvät kaikki kuntalaiset, myös hyväosaiset. Eriarvoisuuden vähetessä väestön työ- ja toimintakyky kohenee, terveys- ja sosiaalipalvelujen tarve vähenee, ja riittävät palvelut voidaan turvata kaikille kansalaisille. Samalla paranee kustannusten kasvun hallinta Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi. Ennakkoarviointi on suositeltava käyttöön otettava työkalu kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisessä. Jokaisella päätöksellä (koskee kunnan kaikkia toimialoja) voi olla vaikutus kuntalaisten terveyteen tai hyvinvointiin. Ennakkoarvioinnilla voidaan selvittää etukäteen, millaisia ja kuinka laajoja vaikutuksia päätöksillä mahdollisesti tulee olemaan. Kuntapäätösten vaikutusten arvioiminen ennakkoon kuuluu myös hyvään hallintotapaan Terveyttä edistävä yhdyskuntasuunnittelu. Asuinympäristöön kauaskantoisesti vaikuttavat päätökset tehdään kaavoituksessa ja kunta/kaupunkisuunnittelussa. Liikenne on keskeinen ilmansaasteiden, melun, tapaturmien sekä kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Moottoriliikenteen sijasta olisikin suosittava terveyttä edistäviä liikkumismuotoja kuten kävelyä ja pyöräilyä sekä joukkoliikennettä. Ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden osalta toimintakykyvajeiden asettamiin haasteisiin on perinteisen hoivan keinojen lisäksi vastattava esteettömillä yhdyskuntarakenteeseen ja asumismuotoihin liittyvillä ratkaisuilla. Tarvitaan kohtaamisen areenoita, joilla sosiaalinen vuorovaikutus ja jopa auttaminen voi luontevasti toteutua. Tämä vaatii tiivistä yhdyskuntarakennetta sekä hyvää suunnittelua, jossa huomioidaan sekä välittömät että pitkäntähtäimen vaikutukset ihmisiin. Yhdyskuntasuunnitteluun liittyy osaltaan myös huolehtiminen siitä, että kuntarakenteiden muuttuessa ja etäisyyksien kasvaessa peruspalveluiden saatavuus voidaan turvata erityisesti vähävaraisille henkilöille. Sairaanhoitopiirin kuntiin tulisi kaavoittaa ihmisten hyvinvointia ja omatoimisuutta tukevia asuinalueita. Asuinalueiden ja asuinkiinteistöjen monikäyttöisyyteen ja muunneltavuuteen tulee kiinnittää huomiota, jotta asuminen on mahdollista samalla alueella ja asunnossa koko elämän

17 17 ajan. Kerrostalojen varustaminen hissillä mahdollistaa eri-ikäisten ja -kuntoisten henkilöiden asumisen. Taajamissa tulee taata asumisen peruspalvelut. Pitkien välimatkojen maakunnassa liikkuminen perustuu henkilöautolla liikkumiseen, mikä on huomioitava palvelujen järjestämisessä. Kylien, kuntakeskusten ja kaupunkien tulee olla samanarvoisessa asemassa palveluiden kehittämisessä. 1) Väestön hyvinvointi ja terveys on investointi kestävään talouteen. 2) Lääketieteen ja tekniikan kehitys sekä väestön ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet ylittävät taloudelliset voimavarat. Jotta tulevaisuuden ongelmat ja sairaudet kyetään hoitamaan, on panostettava nykyistä enemmän ennaltaehkäisyyn. 3) Terveyspalvelujärjestelmä voi tasata voimakkaasti kasvaneita eroja sosioekonomisten ryhmien välillä. Usein ongelmat kasaantuvat kimpuiksi (esim. pitkäaikaistyöttömyys, päihteiden käyttö ja lihominen), minkä vuoksi ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan monien eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Voimavarat tulee suunnata erityisesti heikommassa asemassa oleviin, koska heihin panostamalla saadaan paras terveyshyöty. 4) Palveluita tulee kehittää näyttöön perustuvasti ja suosia sellaisia hoitomuotoja, jolla on vaikutusta ihmisten terveyteen. 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet, koordinointi ja yhteistyö sairaanhoitopiirissä Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain 6 :n mukaan kuntayhtymällä (sairaanhoitopiiri) on velvollisuus edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista. Tavoitteena on toteuttaa sitä osana kaikkia erikoissairaanhoidon hoitoprosesseja, jolloin terveyden edistäminen toimintana on erityisesti sekundaari- ja tertiääripreventiota. Lisäksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava tukeaan ja asiantuntemustaan alueen kunnille. Joitakin terveyden edistämisen toiminnoista on luontevaa hoitaa alueellisella tasolla, mutta päävastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kuntien tehtävänä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on lisäksi huomioitava yritysten, yleishyödyllisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet osallistua aktiivisena toimijana kunnan ja alueen toimintaan. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymillä on velvoite antaa jäsenkunnille asiantuntija-apua muun muassa terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvien toimintamallien kehittämisessä ja käyttöön otossa. Lisäksi niitä velvoitetaan seuraamaan alueen väestön hyvinvointia ja terveyttä, mihin alueilla on paremmat edellytykset kuin pienillä kunnilla. Sairaanhoitopiiri voi koordinoida tautien ehkäisy- ja hoito-ohjelmia yhdistettynä hoitoon ja kuntoutukseen ja tuottaa tietoa alueensa kuntien yhteiseen käyttöön. Tiedon tuottaminen voi koskea esimerkiksi väestön terveydentilan muutoksia. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on jo aiemmin tukenut alueen kuntia tilaamalla PYLL -indeksitietoa alueen kuntien käyttöön. Väestötason tietoa voitaisiin vielä nykyistä paremmin koota potilasasiakirjoista esimerkiksi alue-effica huomioiden. Lakisääteinen sairaanhoitopiiriin perustettavan perusterveydenhuollon yksikön keskeinen tehtävä on edistää alueen väestön hyvinvointia koordinoimalla kuntien hyvinvointityötä yhteistyössä

18 18 perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Perusterveydenhuollon yksikkö hoitaa lisäksi sille erikseen määriteltyjä terveyden edistämisen alueellisia toimeenpanotehtäviä. Yhteistyön resursointi toteutetaan osana normaalia toiminnan ja talouden suunnittelua. Lisäresursseja yksikköön voidaan hakea esimerkiksi Kasteohjelman tai EU hankerahoitusten kautta. 5. Mitä erityisesti pitäisi tehdä? Elintapasairauksien ennaltaehkäisy on tärkeä osa kuntien hyvinvointistrategioita. Erityisesti terveysriskien varhaisen tunnistamisen ja sairastumisriskin arvioinnin avulla on mahdollista puuttua elintavoista johtuvaan sairastumiseen. Mini-interventiotoimintamallin laajentaminen koskemaan alkoholinkäytön ja tupakoinnin ohella myös muuta terveyskäyttäytymistä kannustaa terveydenhuollon ammattilaisia puuttumaan myös sellaisiin asioihin, joihin ei ole perinteisesti kovin paljon puututtu esim. ravitsemus, liikunta, unihuolto. Kuntien hyvinvointijohtamisen painopistealueisiin kuuluvat tästä johtuen myös seuraavat toimintastrategiat. 1. Lihavuuden ehkäisyn strategia ja painonhallinta. Ylipaino ja lihavuus ovat kansanterveyden ongelma myös siitä näkökulmasta katsottuna, että ylipaino lisää riskiä sairastua erityisesti tyypin 2 diabetekseen. Kuntien järjestämillä äitiys- ja lastenneuvolapalveluilla, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla, työterveyshuollolla sekä ravitsemusterapia- ja liikuntaneuvontapalveluilla on suuri merkitys väestön terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä. Ehkäisevien palvelujen lisäksi tarvitaan myös hallintokunnat ylittävää yhteistyötä. Vaikka ihmiset ovat itse vastuussa omasta terveydestään, terveellisiä elintapavalintoja voidaan tukea kunnissa monin eri tavoin. 2. Savuton kunta ja savuton sairaala. Tupakointi on useiden sairauksien merkittävä riskitekijä. Tupakoinnista vierotus on vaikuttava tapa edistää väestön terveyttä, pienentää väestöryhmien välisiä terveyseroja ja suurentaa elinajan odotetta. Tukeakseen tupakoinnin vähenemistä omalla alueellaan kunnan on hyvä liittyä Savuton kunta -kampanjaan. Samalla tulee päättää, kuinka savuttomuutta käytännössä edistetään ja kytkeä mukaan toimintaan kunnan eri toimielimet. 3. Alkoholi- ja päihdehaittojen ehkäisy. Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy lisää kuntalaisten hyvinvointia, vähentää palvelujen tarvetta ja säästää kuntien sosiaali- ja terveysmenoja. Tehokas ehkäisy edellyttää päihdetyön organisoimista osana kuntien peruspalveluita. Se edellyttää johtamista, koordinaatiota ja laaja-alaista yhteistyötä. Pysyvät rakenteet mahdollistavat systemaattisen ja pitkäjänteisen päihdetyön ja näyttöön perustuvien menetelmien, kuten miniintervention ja paikallinen alkoholipolitiikka -toimintamallin (Pakka) toteuttamisen. 5.1 Päihdeongelmien ehkäisy ja hoito Päihteet imevät elinvoimaa ja jokaiselle yhteisölle tärkeää inhimillistä pääomaa. Sen lisäksi päihteiden käytön välittömät ja välilliset kustannukset syövät kansantalouden niukkenevia resursseja.

19 19 Alkoholin käytön aiheuttamat välittömät haitat maksoivat julkiselle sektorille n. 1 miljardia euroa ja huumeiden käytön aiheuttamat haitat n. 250 miljoonaa euroa vuonna Sekä alkoholi- että huumehaittakustannukset muodostuvat pääosin haittojen hoitamisesta ja korjaamisesta. Alkoholihaittakustannuksista valtaosa aiheutui sosiaalihuollon (25 %), järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon (24 %) sekä eläkkeiden ja sairauspäivärahojen kustannuksista (24 %). Terveydenhuollon kustannukset olivat 11 % kaikista haittakustannuksista. Eniten terveydenhuollon kustannuksia aiheuttivat alkoholisairauksien erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitojaksot. Terveydenhuollon alkoholi- ja huumehaittakustannukset olivat n. 0,7 % julkisen sektorin terveydenhuoltokustannuksista. Välittömien kustannusten lisäksi on arvioitu, että alkoholihaittojen välilliset kustannukset (esim. ennenaikaisen kuoleman aiheuttaman työpanoksen menetyksen arvo) ovat välittämiä kustannuksia paljon suuremmat. Haittakustannuksista ei ole sairaanhoitopiirikohtaista tilastotietoa, mutta kun koko maan haittakustannukset suhteutetaan Etelä-savon sairaanhoitopiirin väkilukuun, muodostuisi sairaanhoitopiirin alueen välittömiksi haittakustannuksiksi n. 25 miljoonan euron summa. Haittakustannusten arviota voidaan käyttää lähtökohtana arvioitaessa kuinka paljon voitaisiin säästää haittojen vaatimia menoja ja siirtää näin vapautuvia resursseja muuhun toimintaan. Päihteiden merkityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä voidaan muodostaa kuva myös ns. päihdetapauslaskennalla. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvalla päihdeehtoisella asioinnilla tarkoitetaan tilanteita, joissa ainakin yksi seuraavista kriteereistä täyttyy: 1) asiakas on päihteiden ongelmakäyttäjä, 2) asiakas hakee apua päihtyneenä tai 3) asiakas hakee apua päihteiden kertakäyttöön liittyvän haitan (esim. tapaturma) vuoksi. Viimeisimmässä, vuonna 2007 tehdyssä päihdetapauslaskennassa päihde-ehtoisia asiointeja oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Asiointeja kertyi tuolloin yhden laskentavuorokauden aikana kpl. Kolmannes asioinneista syntyi terveydenhuollossa ja 2/3 osaa sosiaalihuollossa. Tämän perusteella vuodessa tehtäisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa 3,5 miljoonaa päihde-ehtoista asiointia. Nuorten päihteiden käytöstä on välillistä tietoa nuorten itsensä kertomana kouluterveyskyselyissä. Suomalainen nuorten juomakulttuuri ei ole eurooppalaistunut, sillä suomalaiset nuoret juovat humalahakuisemmin ja ovat useammin humalassa kuin eurooppalaiset ikätoverinsa runsas 10 % suomalaisnuorista oli juovuksissa lähes joka viikko. Valonpilkkuna on, että kokonaan raittiiden nuorten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Tutkimusten mukaan tupakointi ja itsensä humalaan juominen on yleisempää niillä nuorilla, joiden vanhemmat tupakoivat ja jotka käyttävät liikaa alkoholia. Työikäisten päihteidenkäytöstä ei ole sairaanhoitopiirikohtaista tietoa. Välillistä tietoa saadaan alkoholin myyntilukujen perusteella. Piirin alueen kunnissa on saavutettu alkoholin kulutuksen 10 litran ns. haamuraja (10 litraa tarkoittaa, että jokainen ihminen vauvasta vaariin juo keskimäärin 52 puolen litran Koskenkorvapulloa vuodessa), joskin alkoholin myyntiluvut ovat kääntyneet hienoiseen laskuun parin viimeisen vuoden aikana. Työikäisten osalta voidaan pitää huolestuttavana muoti-ilmiönä ns. after works eli työpäivän jälkeistä yhdessä työkavereiden kanssa tapahtuvaa juomista. Kuolintilastojen perusteella tiedetään, että alkoholi on työikäisten suurin ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja.

20 20 Ikäihmisten päihteidenkäytöstä ei ole tarkkaa sairaanhoitopiirikohtaista tai valtakunnallista tietoa. Kokemusten perusteella ikääntyvien alkoholinkäyttö on kuitenkin kasvussa ja on ennustettavissa, että käyttö kasvaa entisestään märän sukupolven tullessa eläkeikään. Nuorten päihteiden käytön vähentämisessä on ensisijaista käytön aloittamisen ehkäiseminen. Tässä ovat lainsäädännön kautta tulevat kiellot sekä hinnan, saatavuuden ja mainonnan sääntely tasapuolisimpia ja vaikuttavimpia keinoja. Mutta paikallisellekin tasolle jää runsaasti vastuuta ja työkenttää päihdehaittojen ennaltaehkäisyssä erityisesti varhainen puuttuminen nuorten päihteiden käyttöön on tärkeää. Kunnilla on tärkeä rooli alkoholihaittojen ehkäisyssä jo sen perusteella, että kunta itse omistaa ja hallitsee monia niistä julkisista tiloista, joissa kuntalaiset, lapset ja nuoret viettävät vapaa-aikaansa. 1) Tehostetaan paikallisella tasolla alkoholin haittojen ehkäisyä ja osoitetaan sosiaalista vastuuta mm. tiukentamalla ikärajavalvontaa, kieltäytymällä myymästä ja anniskelemasta selvästi päihtyneille, varmistamalla ettei alkoholia markkinoida mainonnan tai muiden myynninedistämistoimien avulla alaikäisille. Tehostetaan alkoholielinkeinon omavalvontaa ja tehdään yhteistyötä alkoholin saatavuutta valvovien viranomaisten kanssa. Tehtävälle työlle tarvitaan poliittinen mandaatti ja tuki. 2) Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee ottaa rohkeasti kaikissa asiakas- ja potilaskontakteissa puheeksi, onko asiakas/potilas käyttänyt tai käyttääkö päihteitä (sisältää lääkkeiden väärinkäytön puheeksi ottamisen). Ammattilaisten tulee systemaattisesti käyttää apuna Käypä hoito suositusten mukaisia kustannusvaikuttavia työvälineitä (Fgerströmin testi, Audit-testi, nuorten päihdemittari ADSUME, yli 65 - vuotiaiden alkoholimittari jne.) ja tekeminen tulee kirjata potilastietojärjestelmään. 3) Ehkäisevä päihdetyö tarvitsee tuekseen päihdestrategian, jossa on määritelty niin ehkäisevän kuin korjaavankin päihdetyön vastuut ja vaikuttavimmat hoitokäytännöt. 4) Jokaisen kunnan tulee järjestää huumeiden käyttäjille neuvonta- ja ruiskunvaihtopisteet (tartuntatautilaki). 5) Suunnitelmakautena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon päihdeasioista vastaavat viranhaltijat yhdessä A-klinikan ja muiden toimijoiden kanssa luovat eheän alueellisen alkoholi- ja huumeongelmaiset hoitoketjun Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella. 6) Jäsenkuntien tulee edellyttää, että kunnan avustuksen saanut järjestö tai harrasteseura on sitoutunut päihteettömyyteen järjestämässään toiminnassa ja tapahtumissa. 5.2 Lihavuuden ehkäisy Väestön sairastavuus kasvaa aikaisempaa suuremmaksi, ellei lihomisepidemiaan pystytä vaikuttamaan. Lihominen syö tulevaisuuden terveyttä ja nykykehityksen myötä on syntymässä uusi sairaampi sukupolvi. Koska lihominen on keskittynyt nuoriin ikäryhmiin, näkyvät sen

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntapäivä

Terveyden edistämisen kuntapäivä Terveyden edistämisen kuntapäivä 22.3.2010 Sairastavuusindeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kemi Keminmaa Tornio Hyvinvoinnin tarkastelu Kaste- indikaattoreiden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Mikkelin seutukunta. 1. Hyvinvointikertomus. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa.

Mikkelin seutukunta. 1. Hyvinvointikertomus. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa. Mikkelin seutukunta 1. Hyvinvointikertomus Kunta Mikkelin seutukunta Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 1. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen työvaliokunnan päätös sähköisestä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN?

MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN? MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN? Pykälistä käytäntöön tilaisuus 20.4.2016, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori Mikkelin kaupunki Kaleva 20.2.2016 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Etelä-Savon PYLL-tulokset

Etelä-Savon PYLL-tulokset Etelä-Savon PYLL-tulokset 14.6.2016 Mikkeli Virpi Pitkänen erityisasiantuntija 27.6.2016 Page 1 Analyysissä olevat alueet ja asukasluvut Kunnat Hirvensalmi 2 326 Joroinen 5 178 Juva 6 616 Kangasniemi 5

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään?

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Seinäjoki kehittämispäällikkö Jaana Markkula

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat

Mikko Vienonen, Ilkka Vohlonen, Virpi Pitkänen Yhteenveto/ PYLL-analyysi/ Etelä-Savon kunnat 1 (6) Yhteenveto Yleiset havainnot Etelä-Savon sairaanhoitopiirin väestölle keväällä 2016 FCG:n toimesta suoritetusta PYLL-analyysistä, jonka pohjana on 2010 2014 vuosien kumuloitu virallinen kuolinsyyrekisteritiedosto

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot