Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille 2013 2016"

Transkriptio

1 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille

2 2 Sisällys 1. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHDAT ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS YLEISTÄ VÄESTÖTIETOA LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN KEHITYS NUORTEN HYVINVOINNIN KEHITYS TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNIN KEHITYS IKÄÄNTYVIEN (= YLI 75 -VUOTIAIDEN) HYVINVOINNIN KEHITYS ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN VÄESTÖN ENNENAIKAISESTI MENETETYT ELINVUODET (PYLL, POTENTIAL YEARS OF LIFE LOST) HYVINVOINTIJOHTAMISEN PAINOPISTEALUEET HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN RAKENTEET, KOORDINOINTI JA YHTEISTYÖ SAIRAANHOITOPIIRISSÄ MITÄ ERITYISESTI PITÄISI TEHDÄ? PÄIHDEONGELMIEN EHKÄISY JA HOITO LIHAVUUDEN EHKÄISY DIABETEKSEN JA SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN EHKÄISY JA TEHOKAS HOITO NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN PÄIVYSTYSPALVELUT PERUSTERVEYDENHUOLLON LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS ERIKOISSAIRAANHOIDON PÄIVYSTYS SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYS APTEEKKIPÄIVYSTYS SOSIAALIPÄIVYSTYS LAITOSHOIDON JA PALVELUASUMISEN PÄIVYSTYSAIKAISEN HOIDON TUKIJÄRJESTELMÄ PÄIVYSTYSAIKAINEN NEUVONTA JA PALVELUUN OHJAUS PUHELIMITSE SOSIAALITYÖN PAINOPISTEALUEET VAMMAISPALVELUT KEHITYSVAMMAISTEN ERITYISPALVELUT VAIKEAVAMMAISTEN KOTIKUNTOUTUS JA APUVÄLINEPALVELUT MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN PAINOPISTEALUEET PSYKIATRISEN AVOHOIDON KEHITTÄMINEN PÄIHDEPALVELUT Selviämisasema VANHUSPALVELUIDEN PAINOPISTEALUEET KOTISAIRAALATOIMINNAN LAAJENEMINEN MUISTISAIRAIDEN EHEÄ HOITOKETJU AIVOHALVAUSKUNTOUTUJIEN ALUEELLINEN TOIMINTAMALLI TERVEYSPALVELUIDEN PAINOPISTEALUEET ENSIHOITOPALVELU YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMIJOIDEN KANSSA PERUSTERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖ JA KEHITTÄMINEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JA PERUSTERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖ TUKIPALVELUT Kuvantaminen Laboratoriopalvelut Lääkehuolto Turvapalvelut Välinehuolto Hankintatoimi...50

3 Lääkintälaitetekniikka Tekstinkäsittelypalvelut Päätöksenteko tietojärjestelmähankinnoissa KUNTALAISTEN OSALLISUUDEN KEHITTÄMINEN KUNTALAISTEN VAIKUTTAMINEN UUSIEN PALVELUJEN SUUNNITTELUVAIHEESSA VUOROVAIKUTUSKANAVIEN MONIPUOLISTAMINEN SÄHKÖINEN ASIOINTI ERITYISTYÖNTEKIJÖIDEN PALVELUIDEN TURVAAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN PERUSTAMINEN ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIIN ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUTUOTANNON KUSTANNUSTEHOKKUUS ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT...59 LIITE 1. ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN ALUEELLINEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE , VAIHTOEHTOISET PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEHDOTUKSET, LUONNOS LÄHTEET

4 4 1. Järjestämissuunnitelman laatimisen lähtökohdat voimaanastuneen terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan ja suunnitelmaa päivitetään vuosittain. Järjestämissuunnitelman sisältöä määrittelee terveydenhuoltolain nojalla annettu valtioneuvoston asetus /337, siihen liittyvä perustelumuistio ja Kuntaliiton kunnille lähettämä yleiskirje ( ). Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ei ole hierarkkisesti kuntalain tai muun lain nojalla laadittavien suunnitelmien ja talousarvioiden yläpuolella. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen, ja soveltuvin osin sosiaalipalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Yhteisen suunnittelun vaatimus koskettaa terveyden- ja sosiaalihuollon lisäksi muitakin kunnallishallinnon toimialoja ja kuntien yhteistyökumppaneita. Terveydenhuoltolain mukaan järjestämissuunnitelman tulee perustua alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Järjestämissuunnitelmassa tulee sopia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteista ja vastuutahoista. Tämän järjestämissuunnitelman valmistelutyötä on koordinoinut Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi ja valmistelutyöryhmä, jossa on ollut edustus kaikista Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnista ja sairaanhoitopiiristä. Järjestämissuunnitelman valmisteluvaiheessa on tehty kuntakierroksia ja suunnitelmaluonnos on ollut kunnissa lausuttavana kahdesti. Järjestämissuunnitelman laadintaa on vaikeuttanut se, että Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelu on kesken. Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän linjauksen mukaan Suomessa ollaan siirtymässä kolmetasoisesta kaksitasoiseen järjestämismalliin. Tämä tarkoittaa sitä, että perusterveydenhuolto ja ns. peruserikoissairaanhoito olisivat ensisijaisesti vahvojen peruskuntien tai sote-alueiden vastuulla ja ns. erityinen erikoissairaanhoito järjestettäisiin viidessä erityisvastuualueessa (ERVA). Keskeistä 1. Tässä järjestämissuunnitelmassa linjataan suunnitelmakauden keskeiset alueelliset kehittämiskohteet. Järjestämissuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain. Kehittämislinjausten toimeenpano on riippuvainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön sisällöstä. Järjestämissuunnitelmassa on pyritty ennakoimaan terveydenhuollon järjestämismallin muuttumista kaksiportaiseksi. 2. Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittava perusterveydenhuollon yksikkö vastaa järjestämissuunnitelman toteutuksen seurannasta. Perustettavan seurantaryhmän tehtävänä on arvioida järjestämissuunnitelman toteutumista sekä sopia suunnitelman toteuttamisen painopisteistä tulevan vuoden osalta. 3. Joroisten kunnanvaltuusto käsittelee sosiaali- ja perusterveydenhuollon järjestämis- ja tuotantovastuun siirtämistä Varkauden kaupungille alkaen kokouksessaan Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan kuitenkin edelleen Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä, jonka jäsen Joroisten kunta on.

5 5 Tämä järjestämissuunnitelma koskee Etelä-Savon sairaanhoitopiiriä ja seuraavia kuntia 1. Hirvensalmi 2. Joroinen 3. Juva 4. Kangasniemi 5. Mikkeli 6. Mäntyharju 7. Pertunmaa 8. Pieksämäki 9. Puumala 10. Ristiina 11. Suomenniemi Järjestämissuunnitelman laatimisen työryhmän kokoonpano: Hans Gärdström, työryhmän puheenjohtaja, johtava lääkäri, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Eeva Häkkinen, terveyden edistämisen yhdyshenkilö, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Jari Välimäki, sairaalajohtaja, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Matti Suistomaa, johtava lääkäri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Satu Auvinen, perusturvan toimialajohtaja, Juvan kunta ja Joroisten kunta Jarmo Lappalainen, johtava lääkäri, Juvan ja Joroisten kunta Hilpi Purhonen, terveyspalvelupäällikkö, Juvan ja Joroisten kunta Heikki Mäyränen, talous- ja hallintopäällikkö, Pieksämäen kaupunki Pekka Paavilainen, johtava ylilääkäri, Pieksämäen kaupunki Anne Julin, perusturvajohtaja, Puumalan kunta Riitta Manninen, kehittämispäällikkö, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Pirjo Syväoja, hyvinvointikoordinaattori, työryhmän sihteeri ( saakka), Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi (Arja Väänänen alkaen) Lausuntokierrokset: Kuntien ja sairaanhoitopiirin johtavilta viranhaltijoilta kysyttiin mielipiteitä järjestämissuunnitelmaluonnokseen kesäkuun-elokuun 2012 aikana. Kuntien ja sairaanhoitopiirin luottamushenkilöille lähetettiin järjestämissuunnitelmaluonnos virallisesti lausuttavaksi välisellä ajalla.

6 6 2. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen väestön hyvinvoinnin kehitys 2.1 Yleistä väestötietoa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen väestö oli vuoden 2011 lopussa henkilöä. Väkiluku on vähentynyt 10 vuodessa n. 5 % (n henkilöä), mikä johtuu syntyvyyttä suuremmasta kuolleisuudesta. Muuttoliike on ollut melko hyvin hallinnassa; alueelta on 10 vuoden aikana muuttanut n. 100 ihmistä enemmän pois, kuin mitä alueelle on muuttanut ihmisiä (nettomuutto). Vuoteen 2020 mennessä on Etelä-Savon maakunnan väkiluvun arvioitu vähenevän yli 3,5 % (5500 ihmistä). Ennusteen mukaan eniten väkeä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnista tulisi menettämään Pieksämäki. Väestön ennustetusta vähenemisestä huolimatta yli 65 -vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä voimakkaasti, mikä merkitsee väestöllisen huoltosuhteen huomattavaa heikkenemistä. Vuonna 2010 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen väestöstä 60 % oli vuotiaita (työikäisiä) ja 40 % alle 15 -vuotiaita tai yli 65 -vuotiaita. Vuoteen 2030 mennessä huoltosuhde heikkenee lähes kaikissa Etelä-Savon kunnissa siten, että jokaista työikäistä kohden on yksi huollettavan ikäinen henkilö. Väestöllisen huoltosuhteen ennuste näyttäytyy vielä ongelmallisempana, kun otetaan huomioon viime vuosina vallinnut heikko taloustilanne ja Itä-Suomen muuta maata heikommat taloudelliset huoltosuhteet, jotka kuvaavat työvoiman ulkopuolella ja työttöminä olevien suhdetta työllisten määrään. Vuonna 2010 oli Etelä-Savossa työvoiman ulkopuolella ikänsä perusteella tai työttömiä n. 50 % enemmän kuin työllisiä (koko maassa vastaava luku n. 30 %). Hyvää kehitystä on ollut työttömien määrän alentuminen Etelä-Savossa vuonna 2011 (10,7 %) ja työllisyysasteen paraneminen (65,2 %). Etelä-Savon maakunnassa ei tapahdu äkillistä iäkkään väestön absoluuttista kasvua ja sen seurauksena palvelurakenteen muutoksia suunnitelmakauden aikana, koska maakunta on ollut jo pitkään yksi iäkkäimpien asukkaiden maakunnista ja palvelurakenteet on jo tehty vanhenevan väestön mukaisesti. Eteläsavolaisten koulutustaso on kehittynyt suotuisasti 10 vuoden seurantajaksolla, mikä johtuu osaltaan siitä, että kouluttamattomat vanhemmat ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle ja koulutetummat nuoremmat ikäluokat ovat siirtyneet työelämään. Koulutuksella on hyvin merkittävä osuus syrjäytymisen ehkäisyssä ja siksi esimerkiksi koulupudokkaisiin ja toisen asteen opintonsa keskeyttäviin tulee kohdistaa erityistoimenpiteitä. Koulupudokkaiksi määritellään nuoret, jotka jättävät peruskoulun kesken saamatta lainkaan peruskoulun päättötodistusta. Koulupudokkaita oli koko Itä-Suomessa vuonna 2010 vain 14 nuorta. Sairastavuusindeksi on vuoden 2005 jälkeen ollut alueellisesti hieman laskusuuntainen (vuonna ,2), mutta ylittää edelleen valtakunnan keskiarvon. Sairastavuusindeksi kuvaa, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). Indeksi perustuu kolmeen tilastolliseen muuttujaan: 1) kuolleisuuteen, 2) työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja 3) erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Sairastavuusindeksi korreloi suoraan kunnan terveydenhuoltomenojen suuruuteen. Lapsiperheiden osuus kaikista perhetyypeistä on vähentynyt alueellisesti muuta maata nopeammin ja yksinhuoltajaperheiden sekä yhden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut

7 7 nopeammin kuin valtakunnassa keskimäärin. Vähäinen syntyvyys osaltaan parantaa huoltosuhdetta (alle 15 -vuotiaiden huollettavien vähäinen määrä) mutta heikentää tulevaa taloudellista huoltosuhdetta kun ei synny uutta työvoimaa. Yksinhuoltajaperheissä on tutkimusten mukaan enemmän taloudellisia ongelmia, mikä heijastuu myös perheen lasten hyvinvointiin epäedullisesti. Yhden hengen asuntokuntien määrän kasvu naimattomuuden ja avioerojen seurauksena sekä iäkkään puolison kuolemasta johtuen asettaa haasteita palvelujärjestelmälle; yksinasuvat tarvitsevat enemmän kunnan tarjoamaa hoivaa ja hoitoa. 2.2 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kehitys Kattava tieto lasten ja nuorten sekä heidän perheiden hyvinvoinnista on Suomessa kaiken kaikkiaan melko niukkaa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista saadaan valtakunnallista ja kuntatasoista välillisiä tietoja palveluiden käytön perusteella, lastensuojelun tukitoimien perusteella sekä taloudellisten indikaattoreiden valossa. Arvokasta, lasten itsensä kertomaa tietoa saadaan joka toinen vuosi tehtävän kouluterveyskyselyn kautta. Perusterveydenhuollon lastenneuvolakäyntien määrät ovat lisääntyneet 10 vuoden aikana sairaanhoitopiirin kunnissa ja käyntejä tehdään alueella enemmän kuin maassa keskimäärin. Lastenneuvolakäynteihin tilastoidaan kaikki 0-7 -vuotiaiden käynnit eri terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotoilla. Vuonna 2010 lastenneuvoloihin tehtiin sairaanhoitopiirin kunnissa yhteensä noin käyntiä, joista n. 19 % oli lääkärikäyntejä. Neuvolatyössä painopiste on siirtynyt aiempaa enemmän terveydenhoitajan vastaanoton suuntaan. Tämä voi osaltaan johtua asetuksen muutoksesta, jonka perusteella terveydenhoitajien määrää on lisätty terveyskeskuksissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-20-vuotiaitten määrä samoin on kuin lastensuojelun avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on lisääntynyt tasaisesti viimeisen 10 vuoden aikana ja on alueellisesti koko Suomen keskiarvoa suurempaa. Sijoitettuja lapsia ja nuoria oli vuonna 2010 n. 380 (1,6 % vastaavanikäisistä) ja lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä n (7,7 %). Lastensuojelun toimenpiteiden kuntakohtainen vaihtelu on melko suurta. Lisääntynyt lastensuojelullisten toimenpiteiden määrä ei välttämättä kerro kuntien lastensuojelullisen tilanteen vaikeutumisesta, vaan myös siitä, että toimenpiteisiin tartutaan varhaisemmin ja päättäväisemmin. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on seuranta-ajanjaksona tasaisesti laskenut vuoteen 2008 asti, minkä jälkeen toimeentulotukea tarvitsevien määrä on lähtenyt kasvamaan. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheitten suhteellinen osuus on valtakunnan keskiarvoa. Lapsiperheiden pienituloisuusaste on valtakunnan tasoa suurempi ja pienituloisuusaste on kasvanut 10 vuoden seurantajakson aikana. 8. ja 9. -luokkalaisille suunnatun kouluterveyskyselyn mukaan on laittomien huumeiden kokeilu lisääntynyt merkittävästi 10 vuoden aikana, kun taas humalajuominen on laskenut. Laittomia huumeita on kunnasta riippuen kokeillut 4-8 % vastaajista, kerran kuukaudessa juo itsensä humalaan % ja päivittäin tupakoi % 8. ja 9. luokkalaisista kouluterveyskyselyn perusteella. Vanhemmuuden puutetta kokee n % vastaajista.

8 8 Alle kouluikäisten lasten hyvinvoinnin myönteisiä kehityskulkuja ja haasteita, joihin on kiireellistä vastata (mm. STM 2010) Myönteiset kehityskulut: o Suurin osa neuvolaikäisistä on terveitä ja voi hyvin. o Suurin osa lapsista asuu kahden vanhemman perheessä. o Lähes kaikki lapset ovat hoidossa kotona yhteen ikävuoteen asti ja vähän yli puolet kolmevuotiaaksi asti. o Laadukasta päivähoitoa on tarjolla kaikille lapsille. o Lähes kaikki lasta odottavat ja alle kouluikäistä lasta kasvattavat perheet käyttävät neuvolapalveluja ja ovat pääasiassa palveluihin tyytyväisiä Keskeiset haasteet o Yksi kymmenestä neuvolaikäisestä sairastaa pitkäaikaissairautta. o Neuvolaikäisistä noin joka 10. asuu yksihuoltajaperheessä. Köyhyys koskettaa eniten yksihuoltajaperheitä. o Monet neuvolaikäisten lasten vanhemmat tupakoivat ja käyttävät paljon alkoholia. o Monet neuvolaikäisten lasten vanhemmista eivät saa riittävää apua läheisiltään. o Useammalla kuin joka kymmenennellä vauvalla on masentunut äiti tai isä. o Ennaltaehkäiset palvelut ovat vähentyneet: Päiväkotien ryhmäkoot ovat suurentuneet vaikka erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä päivähoidossa on kasvanut. Lapsiperheille ei ole tarjolla kodinhoitoapua juuri lainkaan. Neuvolatyössä lääkäriresurssin osuus on vähäistä. 2.3 Nuorten hyvinvoinnin kehitys Sellaisia nuoria, joilla ei ollut lainkaan peruskoulututkinnon jäkeistä tutkintoa oli vuonna 2010 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa 9,4 % kaikista vuotiaista. Erityisesti sellaisten nuorten, jotka ovat jättäneet toisen asteen koulutuksen (tai jopa peruskoulun) kesken ja jotka eivät ole työttöminä työnhakijoina, pikainen löytäminen ja kannustaminen koulutukseen on tärkeää, sillä nämä nuoret muodostavat syrjäytymisvaaran kovan ytimen. Mitä kauemmin nuori on ilman koulutuspaikkaa, sitä pienemmäksi koulutuksen suorittamisen ja sitä kautta työllistymisen todennäköisyys tulee. Etelä-Savossa tällaisia nuoria oli 2010 n. 1100, joista poikia oli n. 60 %. Akuutein syrjäytymisongelma on vieraskielisillä miehillä, jotka ovat perusasteen koulutuksen varassa. Nuorisotyöttömyys laski alueellisesti merkittävästi vuoteen 2008 asti, minkä jälkeen se on noussut ollen vuonna 2010 noin 15 %. Alueen nuorisotyöttömyys noudattaa valtakunnan trendejä, joskin Etelä-Savon ja koko maan välillä on vuositasolla ollut eroa koko 2000 luvun ajan n. 2 3 prosenttiyksikön verran. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuus on seurantaajanjaksona tasaisesti laskenut vuoteen 2008, minkä jälkeen toimeentulotuen tarve on lisääntynyt

9 9 voimakkaasti (vuonna ,1% vuotiaista sai toimeentulotukea). Toimeentulotuen tarve korreloi työllisyystilanteen kanssa. Erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatristen avohoitokäyntien määrä on tasaisesti lisääntynyt 10 vuoden aikana, ja on maan keskiarvoa tällä hetkellä. Lukion 1. ja 2. luokkalaisille sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. luokkalaisille tehdyt kouluterveyskyselyt antavat tietoa nuorten päihteiden käytöstä luvun myönteistä kehitystä on tupakoimattomien ja täysin raittiiden nuorten määrän kasvu. Huolestuttavaa on, että päivittäin tupakoivien osuus on lisääntynyt samoin kuin humalahakuisen juomisen sekä huumeiden käytön lisääntyminen (erityisesti kannabis). Erityistä huolta tulee kouluterveyskyselyn perusteella kantaa ammattiin opiskelevien nuorten erittäin runsaasta päihteiden käytöstä. THL:n lasten ja nuorten terveystutkimuksen (2012) mukaan lapsiperheiden kasvaneet ja suuret hyvinvointierot korreloivat erityisesti perheen äidin koulutustason kanssa ja perheessä käytettävissä olevien tulojen kanssa; mitä vähäisempi koulutustaso, sitä vähemmän käytettävissä olevia tuloja ja sitä enemmän hyvinvoinnin riskitekijöitä perheessä (tupakointi, alkoholinkäyttö, ylipaino). Perheen yhteisen ajan puuttuminen ja tarvittaessa apua antavan sosiaalisen verkoston pienuus on yhteinen, sosiaaliluokasta riippumaton ongelma. Jopa 60 % lapsiperheistä kokee, että heillä ei ole riittävästi yhteistä aikaa ja 4 %:lla avunsaanti läheisiltä ei ole riittävää. Koululaisten ja opiskelijoiden hyvinvoinnin myönteisiä kehityskulkuja ja haasteita, joihin on kiireellistä vastata (mm. STM 2010) Myönteiset kehityskulut o Valtaosa koululaisista ja opiskelijoista on terveitä ja kokee oman terveydentilansa hyväksi. o Oppivelvollisuusikäisten päivittäinen tupakointi ja humalahakuinen juominen on vähentynyt luvulla ja myös lasten vanhempien tupakointi on lievässä laskussa. Yliopisto-opiskelijoiden tupakointi on pysynyt melko harvinaisena. o Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on pikku hiljaa lisääntymässä. o Lukioiden fyysiset työolot ovat kohentuneet ja opiskeluun liittyvä työmäärä koetaan aiempaa kohtuullisemmaksi. Keskeiset haasteet o Terveystottumuksissa ja elämänhallinnassa on useita haasteita: ylipaino, liian vähäinen nukkuminen, erilaiset fyysiset oireet, masennusoireet, runsas ruudun äärellä vietetty aika, riittämätön liikunta, tupakointi ja päihteiden käyttö. o Kouluissa väkivalta, sen uhka ja kiusaaminen sekä koulutapaturmat eivät ole vähentyneet. o Koululaisten vanhemmat käyttävät runsaasti alkoholia - myös koululaisten itsensä arvioimana. o Huostaan otettujen ja lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on kasvussa. Teinien huostaanotot ovat kaksinkertaistuneet parissakymmenessä vuodessa.

10 10 o Oppilas- ja opiskelijahuollon (lääkäri, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi) palveluiden saatavuudessa on puutteita ja ennaltaehkäisevää työtä ei pystytä tekemään tarpeeseen nähden riittävästi. o Terveyserot ovat merkittäviä oppilaitosten välillä: toisella asteella ammattiin opiskelevien terveys ja terveystottumukset ovat heikommat kuin lukiolaisten ja vastaavasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden tilanne on heikompi kuin yliopisto-opiskelijoiden. Terveystottumuksissa huolenaiheita ovat erityisesti runsas alkoholin käyttö ja kannabiskokeilujen lisääntyminen ja ammattiin opiskelevien runsas tupakointi. o Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt viime vuosina. 2.4 Työikäisten hyvinvoinnin kehitys Sairaanhoitopiirin alueella perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit ovat työikäisillä vähentyneet 10 vuoden aikana kuten koko maassa, mutta jyrkemmin kuin maan laskeva trendi. Vastaavasti työterveyshuollon käynnit ovat kasvaneet mahdollisesti kokonaisvaltaisten työterveyshuoltosopimusten määrän lisääntymisen myötä. THL:n tilastotiedot ovat työterveyshuoltokäyntien osalta vuoden 2007 jälkeen valtakunnallisesti puutteellisia kunnallisissa työterveyshuolloissa tapahtuneiden organisaatiomuutosten vuoksi. Osittain perusterveydenhuollon vastaanottokäyntien vähenemistä selittänee myös sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksia vaivannut lääkäripula sekä myös työnjaossa tapahtuneet tehtäväsiirrot lääkäreiltä hoitajille. Täyttämättömien lääkäritehtävien osuus kaikista terveyskeskusten lääkäritehtävistä sairaanhoitopiirin kunnissa vuonna 2011 n. 18,8 %. Pitkäaikaistyöttömyydessä on tapahtunut kuntien velvoitetyöllistämisen myötä laskua ja pitkäaikaistyöttömien osuus on vakiintunut 20 % prosentin tasolle, joskin kuntakohtaiset erot ovat melko suuret (kunnasta riippuen % työikäisistä pitkäaikaistyöttöminä). Miehillä työttömyys on merkittävästi suurempaa kuin naisilla. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneitten vuotiaiden suhteellinen osuus on ollut koko 2000-luvun ajan valtakunnan tasoa korkeampi eikä siinä ole tapahtunut kovin suurta laskua edes hyvän talouskasvun vuosien aikana. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien (25-64v) määrä on pysynyt jokseenkin samana 10 vuoden aikana mutta on koko maan keskiarvoa huomattavasti suurempaa (ESSHP 5,3%, koko maa 3,9% vuonna 2010). Myös tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömien määrä on lisääntynyt alueen kunnissa. Em. syiden vuoksi vuotiaiden eläkkeellä olevien suhteellinen osuus ylittää valtakunnan keskiarvon. Päihdehuollon avopalveluita käytetään sairaanhoitopiirin alueella valtakunnan keskiarvon verran. Laitoshoitoa on käytetty vuoteen 2009 asti kesimääräistä vähemmän, jonka jälkeen käyttö on kasvanut voimakkaasti. Vammojen ja myrkytysten vuoksi hoitoon hakeutuminen sairaalaan on vähentynyt 2008 jälkeen sairaanhoitopiirin alueella, vaikka vammoille ja myrkytyksille altistavan tekijän, alkoholin, käyttö onkin lisääntynyt.

11 Ikääntyvien (= yli 75 -vuotiaiden) hyvinvoinnin kehitys Vaikka eliniän odote on noussut Suomessa naisilla 83,5 ja miehillä 76,9 vuoteen, on ikääntynyt väestö aikaisempiin ikäluokkiin verrattuna terveempää ja toimintakykyisempää. Ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä mitataan välillisesti sen perusteella, missä he asuvat. Vuoden 2010 tilastojen mukaan sairaanhoitopiirin alueella 90 % 75 -vuotta täyttäneistä asuu kotona. Yhä useampi heistä asuu yksin (v yksinasuvia n. 60 %). Säännöllistä kotihoidon piirissä on n. 15 %, tehostetussa palveluasumisessa n. 7 % ja laitoshoidossa n. 5 %. Kaikissa alueen kunnissa on tehty tai on tekeillä palvelurakenteen muutoksia, jotka ovat siirtäneet ikääntyneiden hoidon painopistettä laitoshoidosta kotihoitoon. Valtakunnalliset yli 75 -vuotiaiden asumiselle vuoteen 2015 mennessä asetetut tavoitteet ovat seuraavat: omaishoidon tuen piirissä on 5-6 % 65 -vuotta täyttäneistä % asuu kotona (sisältää palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen) 13 14% on säännöllisen kotihoidon piirissä 8-9 % on tehostetussa palveluasumisessa (korvaa laitoshoidon, sisältää vanhainkodit ja pienryhmäkodit) Laitoshoidon % -osuutta ei erikseen määritellä. Laitoshoito sisältää akuuttihoidon ja kuntoutuksen. Perheiden ja omaisten kykyä kantaa entistäkin suurempaa vastuuta iäkkäistä omaisistaan joudutaan arvioimaan kriittisesti. Toisaalta ikääntyvien lisääntyvä terveys ja toimintakyky sekä taloudellisten resurssien lisääntyminen merkitsevät, että ikääntyvä väestö voi olla myös merkittävä voimavara yhteiskunnassa. Ikääntyvien antaman epävirallisen työn asema voikin vahvistua erityisesti hoivan alueella. Vanhuspalveluiden tavoitteena:

12 12 Alueen ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä uhkaaviin tekijöihin kohdennettu ENNAKOIVA TYÖ Väestön tarpeita vastaava valtakunnallisten suositusten mukainen PALVELURAKENNE 1) Sosioekonomiset hyvinvointierot alkavat muotoutua jo varhaislapsuudessa ja ovat nähtävissä mm. ennenaikaisena kuolleisuutena aikuisuudessa ja heikentyneenä toimintakykynä ikääntyessä. Neuvolan, päivähoidon ja koulujen rooli varhaisessa puuttumisessa korostuu. 2) Lastensuojelutoimien kasvava tarve ja työelämään pyrkivien nuorten vaikeudet korostavat ehkäisevien ja tukevien toimien välttämättömyyttä. 3) Väestön ikääntymisen johdosta tarvitaan ammattilaisten panosta entistä enemmän samoin kuin ammatillisen hoivan yhdistämistä perheen ja lähiyhteisön antamaan tukeen ja huolenpitoon. Tarvitaan myös ennakkoluulotonta uusien palvelumuotojen kehittämistä ja kokeilua (esim. pienkotihoito ja perhehoito). 3) Huoltosuhteen noustessa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet työikäisten työkykyisyyden edistämiseksi ja iäkkäiden toimintakyvyn parantamiseksi yhä tärkeämpiä. 2.6 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen väestön ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet (PYLL, Potential Years of Life Lost) Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on tutkinut Kuopion yliopiston johdolla sairaanhoitopiirin alueen väestön varhaista kuolleisuutta ja ennenaikaisissa kuolemissa tapahtunutta kehitystä. Tutkimusjaksot ovat olleet (analyysi 2005) ja (analyysi 2011). Tutkimus on kohdistettu 28. ehkäistävissä olevaan kuolinsyyhyn (esim. liikennetapaturmat, alkoholimyrkytykset, itsemurhat, diabetes, sydäninfarkti).

13 13 Tulosten perusteella Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella menetetään elinvuosia ja arvokasta inhimillistä pääomaa liian varhain seuraavista syistä: a) Miesten ennenaikaiset kuolemat 1. sydänsairaudet 2. tapaturmat ja myrkytykset 3. alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset b) Naisten ennenaikaiset kuolemat 1. syöpäsairaudet (erityisesti rintasyöpä) 2. sydänsairaudet 3. alkoholiperäiset sairaudet ja tapaturmat & myrkytykset HYVÄÄ KEHITYSTÄ HUONOA KEHITYSTÄ Hirven salmi Joroinen Juva Kangasnie mi Mikkeli Mäntyharj u Itsemurhat, tapaturmat ja myrkytykset sekä aivoverisuonten sairaudet ovat vähentyneet 10 vuoden seurantaaikana. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti vähemmän ja muutos parempaan on ollut muuta maata nopeampaa erityisesti miehillä. Verenkiertoelinten sairaudet ja tapaturmat aiheuttavat eniten ennenaikaisia kuolemia miehillä, mutta kehitys on ollut parempaan päin. Miesten itsemurhakuolemat ovat vähentyneet huomattavasti. Verenkiertoelinten sairaudet ovat vähentyneet sekä miehillä että naisilla (pois lukien aivoverisuonten sairaudet naisilla). Liikennetapaturmat ja itsemurhat ovat vähentyneet miehillä ja naisilla. Verenkiertoelinten sairaudet ja erityisesti akuutit sydäninfarktit ovat vähentyneet miehillä. Vaikka miesten tilanne on erityisen huono, on miehillä kuitenkin verisuonisairauksien kehitys ollut hyvään suuntaan. Myös alkoholiperäisissä sairauksissa on tapahtunut myönteistä kehitystä vaikka Aineenvaihduntasairaudet ja sydänsairaudet ovat lisääntyneet naisilla ja miehillä, diabetes on lisääntynyt miehillä, alkoholiperäiset sairaudet ja rintasyöpä on lisääntynyt naisilla. Alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset aiheuttavat muuta maata huomattavasti enemmän ennenaikaisia kuolemia ja kehitys on ollut huonoon suuntaan seurantajaksolla erityisesti naisilla. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti enemmän sekä naisilla ja miehillä. Alkoholiperäisten sairauksien trendi on hälyttävä etenkin miehillä. Naisilla verenkiertoelinsairauksien kehitys (erityisesti aivoverisuonisairaudet) on ollut huonoon suuntaan. Naisten kuolemat pahanlaatuisiin kasvaimiin (erityisesti rintasyöpä) ja tapaturmiin sekä myrkytyksiin ovat lisääntyneet huomattavasti. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti enemmän naisilla ja miehillä. Aineenvaihduntasairaudet, diabetes, tapaturmat ja myrkytykset ja itsemurhat ovat lisääntyneet miehillä ja naisilla. Pahanlaatuiset kasvaimet ovat lisääntyneet miehillä. Rintasyöpä ja muut pahanlaatuiset kasvaimet, verenkiertoelinten sairaudet (erityisesti aivoverisuonisairaudet) ja diabetes ovat lisääntyneet naisilla. Alkoholiperäiset sairaudet ovat lisääntyneet miehillä. Ennenaikaiset menetykset ovat Mikkelissä maan keskitasoa. Ennenaikaisia menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti enemmän sekä naisilla että miehillä. Käännettä parempaan ei ole tapahtunut 10 vuoden aikana. Miehet kuolevat ennenaikaisesti tapaturmiin (erityisesti maaliikennetapaturmat) ja myrkytyksiin (puolet kaikista menetyksistä). Naisilla eniten ennenaikaisesti menetettyjä

14 14 Pertun maa Pieksä mäki Puumala menetykset ovatkin maan keskiarvoa suurempia. Miesten verenkiertoelinten sairaudet muodostivat pienemmän ongelman Pertunmaalla kuin koko maassa keskimäärin ja kehityskin on ollut oikean suuntaista. Verenkiertoelinten sairaudet ja erityisesti iskeemiset sydänsairaudet ovat vähentyneet miehillä. Akuutti sydäninfarktikuolleisuus on vähentynyt miehillä ja naisilla. Ennenaikaiset menetykset ovat maan keskiarvoa ja tilanne ei ole olennaisesti muuttunut 10 vuodessa. Menetykset verenkiertoelinsairauksiin ovat vähentyneet. elinvuosista aiheuttivat pahanlaatuiset kasvaimet (puolet kaikista menetyksistä), erityisesti rintasyöpä. Naisilla vuosia menetetään muuta maata enemmän myös verenkiertoelinten sairauksiin ja alkoholisairauksiin, joiden kehitys on ollut erittäin huonoa. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti enemmän. Tilanne oli huono 10 v sitten ja on edelleen huono. Alkoholiperäiset sairaudet ja itsemurhat ovat edelleen lisääntyneet ja ovat yleisin menetysten syy miehillä. Naisten verenkiertoelinsairaudet sairaudet ovat lisääntyneet. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti enemmän naisilla ja miehillä. Alkoholiperäiset sairaudet ovat entisestään lisääntyneet ja ovat yleisin menetysten syy miehillä ja naisilla. Myös liikennetapaturmat ovat lisääntyneet sekä myös naisten iskeemiset sydänsairaudet ja diabetes. Miehillä pahanlaatuiset kasvaimet ovat suurin syy ennenaikaisiin kuolemiin ja kehitys on ollut huonoon suuntaan. Myös alkoholisairauksien kehitys on ollut miehillä huonoon suuntaan. Naisilla eniten menetyksiä aiheuttivat itsemurhat ja alkoholiperäiset sairaudet. Ristiina Suome nniemi Verenkiertoelinten sairaudet ovat vähentyneet (paitsi miesten sydäninfarktit) mutta ennenaikainen kuolleisuus niihin on kuitenkin maan keksitasoa korkeampaa. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti vähemmän naisilla. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti enemmän naisilla. Naisten rintasyöpä on naisten yleisin PYLL menetysten syy. Alkoholiperäiset sairaudet ovat lisääntyneet naisilla ja miehillä, samoin pahanlaatuiset kasvaimet miehillä. PYLL menetyksiä on maan keskiarvoa huomattavasti enemmän (= 2,4 kertaa enemmän) miehillä. Naisten PYLL menetykset johtuvat ennen kaikkea keuhkosyövistä ja tapaturmista ja myrkytyksistä, joiden osuus on kasvanut 10 vuoden aikana. Taulukko 1. Yhteenveto ennenaikaisesti menetetyistä elinvuosista Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kunnissa. Tupakointi on erityisesti yhteydessä keuhko- ja verenkiertosairauksiin mutta myös syöpätauteihin. Alkoholi on erityisesti yhteydessä tapaturmiin, itsemurhiin, verenkiertoelinten sairauksiin mutta myös esim. rintasyövän merkittävä riskitekijä. Ylipaino on erityisesti yhteydessä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin ja diabetekseen mutta myös syöpäsairauksiin. Alkoholi on merkittävä liikalihavuuden syy samoin kuin liian vähäinen liikunta. Uuden PYLL tutkimuksen tekeminen on tarkoituksenmukaista, sillä eri ajanjaksoina tapahtuneiden muutosten vertailulla voidaan arvioida aikaisempien terveyttä edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kohdentaa palveluita paremmin väestön terveyskehityksen mukaisesti.

15 15 1) Ihmisten liian aikaiseen kuolemaan voidaan vaikuttaa seuraavin keinoin: a. Tupakoimattomuus ja tupakoinnin väheneminen b. Alkoholin käytön väheneminen c. Ylipainon ehkäiseminen ja laihduttaminen d. Liikunnan lisääminen 2) Tehdään uusi PYLL tutkimus vuonna 2014 vuosien aineiston perusteella. Tutkimuksen tilaa perusterveydenhuollon yksikkö. 3. Hyvinvointijohtamisen painopistealueet Suomalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin kehitys on ollut myönteistä ja kehityksen pitkän aikavälin näkymät ovat myönteisiä. Suomalaiset ovat juuri nyt vauraampia, terveempiä ja hyvinvoivempia kuin koskaan. Myönteiseen kehitykseen luovat kuitenkin synkkiä varjoja väestöryhmien välisten hyvinvointierojen kasvun ja talouden epävarman kehityksen lisäksi mm. lihavuus, mielenterveysongelmat, diabetes, runsas alkoholin käyttö, tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Sairaanhoitopiiri- ja kuntatasolla olisi tärkeää osata kohdentaa voimavarat sellaisiin palveluihin, jotka tuottavat eniten terveyttä ja hyvinvointia. Tämä ei ole helppoa, sillä eri toimenpiteiden vaikutukset terveyden ja hyvinvoinnin muutoksiin ovat hitaita ja seuraukset tulevat näkymään vasta vuosikymmeninen päästä. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkeää nosta kunnissa yhdeksi toiminnan painoalueeksi ja kytkeä osaksi johtamisjärjestelmää. Terveyttä ja hyvinvointia koskevia päätöksiä tehdään ja toteutetaan kuntien kaikilla toimialoilla, muun muassa kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa liikennesuunnittelussa sekä koulutuksessa ja työelämässä sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi. Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen palvelut voivat myös merkittävästi edistää terveyttä ja hyvinvointia. Sairaanhoitopiirin ja sen kuntien kaikessa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon seuraavat hyvinvointityön makronäkökulmat: 3.1 Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnat seuraamaan kuntalaisten terveydentilaa väestöryhmittäin ja ottamaan terveysnäkökohdat huomioon kaikissa toiminnoissaan. Poikkihallinnollinen yhteistyö kuntien eri toimialojen, kansalaisjärjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa on avainasemassa, sillä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kuuluvat myös sellaiset toimet, joilla pyritään muuttamaan sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä olosuhteita hyvinvointia ja terveyttä tukeviksi. Kuntien on strategisessa suunnittelussaan asetettava tavoitteita, tuotettava palveluita ja osoitettava voimavaroja toimintaan, joka perustuu asukkaiden terveyden- ja hyvinvoinnin nykytilaan ja paikallisiin olosuhteisiin. Toimeenpano on kytkettävä osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua. Seurannassa käytetään kokonaisvaltaisia arviointi- ja seurantajärjestelmiä.

16 16 Terveydenhuoltolakiin sisältyy velvoite vastuutahojen määrittelystä, poikkihallinnollisesta yhteistyöstä ja yhteistyöstä terveyden edistämisessä muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Poikkihallinnollinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnan johtamisjärjestelmässä tarkoittaa sitä, että sovitaan vastuusta, työnjaosta, yhteistyökäytännöistä ja voimavarojen kohdentamisesta eri toimialojen kesken. Toiminnan suunnittelu-, seuranta- ja arviointivastuu on osa sitä. Kunnissa tulee olla laadittu hyvinvointikertomus, joka kokoaa yhteen eri hallinnonalojen toimenpiteet kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvointikertomuksen avulla kunnissa voidaan seurata vuosittain valtuustotasolla, miten lasten, nuorten, työikäisten ja iäkkäiden hyvinvointi kehittyy eri väestöryhmissä ja kuinka kunnan päätökset vaikuttavat kehitykseen. Tietoa tarvitaan kuntalaisten tarpeita vastaavien palveluiden kehittämiseen (ns. tiedolla johtaminen). Sähköinen hyvinvointikertomus antaa erinomaisen mahdollisuuden kunnan hyvinvointi- ja terveysjohtamisen suunnitteluun ja seurantaan Eriarvoisuuden vähentäminen. Eriarvoistumisen ehkäisy tulee ottaa mukaan sairaanhoitopiirin ja kuntien strategioihin. Elinvoimainen ja kestävä kunta on sosiaalisesti eheä ja tasa-arvoinen. Se pystyy hyödyntämään hyvinvoivan väestönsä voimavaroja ja työpanosta ja kykenee mukautumaan nopeisiinkin muutoksiin vahvan sosiaalisen luottamuksen ansiosta. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisesta hyötyvät kaikki kuntalaiset, myös hyväosaiset. Eriarvoisuuden vähetessä väestön työ- ja toimintakyky kohenee, terveys- ja sosiaalipalvelujen tarve vähenee, ja riittävät palvelut voidaan turvata kaikille kansalaisille. Samalla paranee kustannusten kasvun hallinta Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi. Ennakkoarviointi on suositeltava käyttöön otettava työkalu kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisessä. Jokaisella päätöksellä (koskee kunnan kaikkia toimialoja) voi olla vaikutus kuntalaisten terveyteen tai hyvinvointiin. Ennakkoarvioinnilla voidaan selvittää etukäteen, millaisia ja kuinka laajoja vaikutuksia päätöksillä mahdollisesti tulee olemaan. Kuntapäätösten vaikutusten arvioiminen ennakkoon kuuluu myös hyvään hallintotapaan Terveyttä edistävä yhdyskuntasuunnittelu. Asuinympäristöön kauaskantoisesti vaikuttavat päätökset tehdään kaavoituksessa ja kunta/kaupunkisuunnittelussa. Liikenne on keskeinen ilmansaasteiden, melun, tapaturmien sekä kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Moottoriliikenteen sijasta olisikin suosittava terveyttä edistäviä liikkumismuotoja kuten kävelyä ja pyöräilyä sekä joukkoliikennettä. Ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden osalta toimintakykyvajeiden asettamiin haasteisiin on perinteisen hoivan keinojen lisäksi vastattava esteettömillä yhdyskuntarakenteeseen ja asumismuotoihin liittyvillä ratkaisuilla. Tarvitaan kohtaamisen areenoita, joilla sosiaalinen vuorovaikutus ja jopa auttaminen voi luontevasti toteutua. Tämä vaatii tiivistä yhdyskuntarakennetta sekä hyvää suunnittelua, jossa huomioidaan sekä välittömät että pitkäntähtäimen vaikutukset ihmisiin. Yhdyskuntasuunnitteluun liittyy osaltaan myös huolehtiminen siitä, että kuntarakenteiden muuttuessa ja etäisyyksien kasvaessa peruspalveluiden saatavuus voidaan turvata erityisesti vähävaraisille henkilöille. Sairaanhoitopiirin kuntiin tulisi kaavoittaa ihmisten hyvinvointia ja omatoimisuutta tukevia asuinalueita. Asuinalueiden ja asuinkiinteistöjen monikäyttöisyyteen ja muunneltavuuteen tulee kiinnittää huomiota, jotta asuminen on mahdollista samalla alueella ja asunnossa koko elämän

17 17 ajan. Kerrostalojen varustaminen hissillä mahdollistaa eri-ikäisten ja -kuntoisten henkilöiden asumisen. Taajamissa tulee taata asumisen peruspalvelut. Pitkien välimatkojen maakunnassa liikkuminen perustuu henkilöautolla liikkumiseen, mikä on huomioitava palvelujen järjestämisessä. Kylien, kuntakeskusten ja kaupunkien tulee olla samanarvoisessa asemassa palveluiden kehittämisessä. 1) Väestön hyvinvointi ja terveys on investointi kestävään talouteen. 2) Lääketieteen ja tekniikan kehitys sekä väestön ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet ylittävät taloudelliset voimavarat. Jotta tulevaisuuden ongelmat ja sairaudet kyetään hoitamaan, on panostettava nykyistä enemmän ennaltaehkäisyyn. 3) Terveyspalvelujärjestelmä voi tasata voimakkaasti kasvaneita eroja sosioekonomisten ryhmien välillä. Usein ongelmat kasaantuvat kimpuiksi (esim. pitkäaikaistyöttömyys, päihteiden käyttö ja lihominen), minkä vuoksi ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan monien eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Voimavarat tulee suunnata erityisesti heikommassa asemassa oleviin, koska heihin panostamalla saadaan paras terveyshyöty. 4) Palveluita tulee kehittää näyttöön perustuvasti ja suosia sellaisia hoitomuotoja, jolla on vaikutusta ihmisten terveyteen. 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet, koordinointi ja yhteistyö sairaanhoitopiirissä Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain 6 :n mukaan kuntayhtymällä (sairaanhoitopiiri) on velvollisuus edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista. Tavoitteena on toteuttaa sitä osana kaikkia erikoissairaanhoidon hoitoprosesseja, jolloin terveyden edistäminen toimintana on erityisesti sekundaari- ja tertiääripreventiota. Lisäksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tarjottava tukeaan ja asiantuntemustaan alueen kunnille. Joitakin terveyden edistämisen toiminnoista on luontevaa hoitaa alueellisella tasolla, mutta päävastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kuntien tehtävänä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on lisäksi huomioitava yritysten, yleishyödyllisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet osallistua aktiivisena toimijana kunnan ja alueen toimintaan. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymillä on velvoite antaa jäsenkunnille asiantuntija-apua muun muassa terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvien toimintamallien kehittämisessä ja käyttöön otossa. Lisäksi niitä velvoitetaan seuraamaan alueen väestön hyvinvointia ja terveyttä, mihin alueilla on paremmat edellytykset kuin pienillä kunnilla. Sairaanhoitopiiri voi koordinoida tautien ehkäisy- ja hoito-ohjelmia yhdistettynä hoitoon ja kuntoutukseen ja tuottaa tietoa alueensa kuntien yhteiseen käyttöön. Tiedon tuottaminen voi koskea esimerkiksi väestön terveydentilan muutoksia. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on jo aiemmin tukenut alueen kuntia tilaamalla PYLL -indeksitietoa alueen kuntien käyttöön. Väestötason tietoa voitaisiin vielä nykyistä paremmin koota potilasasiakirjoista esimerkiksi alue-effica huomioiden. Lakisääteinen sairaanhoitopiiriin perustettavan perusterveydenhuollon yksikön keskeinen tehtävä on edistää alueen väestön hyvinvointia koordinoimalla kuntien hyvinvointityötä yhteistyössä

18 18 perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Perusterveydenhuollon yksikkö hoitaa lisäksi sille erikseen määriteltyjä terveyden edistämisen alueellisia toimeenpanotehtäviä. Yhteistyön resursointi toteutetaan osana normaalia toiminnan ja talouden suunnittelua. Lisäresursseja yksikköön voidaan hakea esimerkiksi Kasteohjelman tai EU hankerahoitusten kautta. 5. Mitä erityisesti pitäisi tehdä? Elintapasairauksien ennaltaehkäisy on tärkeä osa kuntien hyvinvointistrategioita. Erityisesti terveysriskien varhaisen tunnistamisen ja sairastumisriskin arvioinnin avulla on mahdollista puuttua elintavoista johtuvaan sairastumiseen. Mini-interventiotoimintamallin laajentaminen koskemaan alkoholinkäytön ja tupakoinnin ohella myös muuta terveyskäyttäytymistä kannustaa terveydenhuollon ammattilaisia puuttumaan myös sellaisiin asioihin, joihin ei ole perinteisesti kovin paljon puututtu esim. ravitsemus, liikunta, unihuolto. Kuntien hyvinvointijohtamisen painopistealueisiin kuuluvat tästä johtuen myös seuraavat toimintastrategiat. 1. Lihavuuden ehkäisyn strategia ja painonhallinta. Ylipaino ja lihavuus ovat kansanterveyden ongelma myös siitä näkökulmasta katsottuna, että ylipaino lisää riskiä sairastua erityisesti tyypin 2 diabetekseen. Kuntien järjestämillä äitiys- ja lastenneuvolapalveluilla, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolla, työterveyshuollolla sekä ravitsemusterapia- ja liikuntaneuvontapalveluilla on suuri merkitys väestön terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä. Ehkäisevien palvelujen lisäksi tarvitaan myös hallintokunnat ylittävää yhteistyötä. Vaikka ihmiset ovat itse vastuussa omasta terveydestään, terveellisiä elintapavalintoja voidaan tukea kunnissa monin eri tavoin. 2. Savuton kunta ja savuton sairaala. Tupakointi on useiden sairauksien merkittävä riskitekijä. Tupakoinnista vierotus on vaikuttava tapa edistää väestön terveyttä, pienentää väestöryhmien välisiä terveyseroja ja suurentaa elinajan odotetta. Tukeakseen tupakoinnin vähenemistä omalla alueellaan kunnan on hyvä liittyä Savuton kunta -kampanjaan. Samalla tulee päättää, kuinka savuttomuutta käytännössä edistetään ja kytkeä mukaan toimintaan kunnan eri toimielimet. 3. Alkoholi- ja päihdehaittojen ehkäisy. Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy lisää kuntalaisten hyvinvointia, vähentää palvelujen tarvetta ja säästää kuntien sosiaali- ja terveysmenoja. Tehokas ehkäisy edellyttää päihdetyön organisoimista osana kuntien peruspalveluita. Se edellyttää johtamista, koordinaatiota ja laaja-alaista yhteistyötä. Pysyvät rakenteet mahdollistavat systemaattisen ja pitkäjänteisen päihdetyön ja näyttöön perustuvien menetelmien, kuten miniintervention ja paikallinen alkoholipolitiikka -toimintamallin (Pakka) toteuttamisen. 5.1 Päihdeongelmien ehkäisy ja hoito Päihteet imevät elinvoimaa ja jokaiselle yhteisölle tärkeää inhimillistä pääomaa. Sen lisäksi päihteiden käytön välittömät ja välilliset kustannukset syövät kansantalouden niukkenevia resursseja.

19 19 Alkoholin käytön aiheuttamat välittömät haitat maksoivat julkiselle sektorille n. 1 miljardia euroa ja huumeiden käytön aiheuttamat haitat n. 250 miljoonaa euroa vuonna Sekä alkoholi- että huumehaittakustannukset muodostuvat pääosin haittojen hoitamisesta ja korjaamisesta. Alkoholihaittakustannuksista valtaosa aiheutui sosiaalihuollon (25 %), järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon (24 %) sekä eläkkeiden ja sairauspäivärahojen kustannuksista (24 %). Terveydenhuollon kustannukset olivat 11 % kaikista haittakustannuksista. Eniten terveydenhuollon kustannuksia aiheuttivat alkoholisairauksien erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitojaksot. Terveydenhuollon alkoholi- ja huumehaittakustannukset olivat n. 0,7 % julkisen sektorin terveydenhuoltokustannuksista. Välittömien kustannusten lisäksi on arvioitu, että alkoholihaittojen välilliset kustannukset (esim. ennenaikaisen kuoleman aiheuttaman työpanoksen menetyksen arvo) ovat välittämiä kustannuksia paljon suuremmat. Haittakustannuksista ei ole sairaanhoitopiirikohtaista tilastotietoa, mutta kun koko maan haittakustannukset suhteutetaan Etelä-savon sairaanhoitopiirin väkilukuun, muodostuisi sairaanhoitopiirin alueen välittömiksi haittakustannuksiksi n. 25 miljoonan euron summa. Haittakustannusten arviota voidaan käyttää lähtökohtana arvioitaessa kuinka paljon voitaisiin säästää haittojen vaatimia menoja ja siirtää näin vapautuvia resursseja muuhun toimintaan. Päihteiden merkityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä voidaan muodostaa kuva myös ns. päihdetapauslaskennalla. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvalla päihdeehtoisella asioinnilla tarkoitetaan tilanteita, joissa ainakin yksi seuraavista kriteereistä täyttyy: 1) asiakas on päihteiden ongelmakäyttäjä, 2) asiakas hakee apua päihtyneenä tai 3) asiakas hakee apua päihteiden kertakäyttöön liittyvän haitan (esim. tapaturma) vuoksi. Viimeisimmässä, vuonna 2007 tehdyssä päihdetapauslaskennassa päihde-ehtoisia asiointeja oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Asiointeja kertyi tuolloin yhden laskentavuorokauden aikana kpl. Kolmannes asioinneista syntyi terveydenhuollossa ja 2/3 osaa sosiaalihuollossa. Tämän perusteella vuodessa tehtäisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa 3,5 miljoonaa päihde-ehtoista asiointia. Nuorten päihteiden käytöstä on välillistä tietoa nuorten itsensä kertomana kouluterveyskyselyissä. Suomalainen nuorten juomakulttuuri ei ole eurooppalaistunut, sillä suomalaiset nuoret juovat humalahakuisemmin ja ovat useammin humalassa kuin eurooppalaiset ikätoverinsa runsas 10 % suomalaisnuorista oli juovuksissa lähes joka viikko. Valonpilkkuna on, että kokonaan raittiiden nuorten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Tutkimusten mukaan tupakointi ja itsensä humalaan juominen on yleisempää niillä nuorilla, joiden vanhemmat tupakoivat ja jotka käyttävät liikaa alkoholia. Työikäisten päihteidenkäytöstä ei ole sairaanhoitopiirikohtaista tietoa. Välillistä tietoa saadaan alkoholin myyntilukujen perusteella. Piirin alueen kunnissa on saavutettu alkoholin kulutuksen 10 litran ns. haamuraja (10 litraa tarkoittaa, että jokainen ihminen vauvasta vaariin juo keskimäärin 52 puolen litran Koskenkorvapulloa vuodessa), joskin alkoholin myyntiluvut ovat kääntyneet hienoiseen laskuun parin viimeisen vuoden aikana. Työikäisten osalta voidaan pitää huolestuttavana muoti-ilmiönä ns. after works eli työpäivän jälkeistä yhdessä työkavereiden kanssa tapahtuvaa juomista. Kuolintilastojen perusteella tiedetään, että alkoholi on työikäisten suurin ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja.

20 20 Ikäihmisten päihteidenkäytöstä ei ole tarkkaa sairaanhoitopiirikohtaista tai valtakunnallista tietoa. Kokemusten perusteella ikääntyvien alkoholinkäyttö on kuitenkin kasvussa ja on ennustettavissa, että käyttö kasvaa entisestään märän sukupolven tullessa eläkeikään. Nuorten päihteiden käytön vähentämisessä on ensisijaista käytön aloittamisen ehkäiseminen. Tässä ovat lainsäädännön kautta tulevat kiellot sekä hinnan, saatavuuden ja mainonnan sääntely tasapuolisimpia ja vaikuttavimpia keinoja. Mutta paikallisellekin tasolle jää runsaasti vastuuta ja työkenttää päihdehaittojen ennaltaehkäisyssä erityisesti varhainen puuttuminen nuorten päihteiden käyttöön on tärkeää. Kunnilla on tärkeä rooli alkoholihaittojen ehkäisyssä jo sen perusteella, että kunta itse omistaa ja hallitsee monia niistä julkisista tiloista, joissa kuntalaiset, lapset ja nuoret viettävät vapaa-aikaansa. 1) Tehostetaan paikallisella tasolla alkoholin haittojen ehkäisyä ja osoitetaan sosiaalista vastuuta mm. tiukentamalla ikärajavalvontaa, kieltäytymällä myymästä ja anniskelemasta selvästi päihtyneille, varmistamalla ettei alkoholia markkinoida mainonnan tai muiden myynninedistämistoimien avulla alaikäisille. Tehostetaan alkoholielinkeinon omavalvontaa ja tehdään yhteistyötä alkoholin saatavuutta valvovien viranomaisten kanssa. Tehtävälle työlle tarvitaan poliittinen mandaatti ja tuki. 2) Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee ottaa rohkeasti kaikissa asiakas- ja potilaskontakteissa puheeksi, onko asiakas/potilas käyttänyt tai käyttääkö päihteitä (sisältää lääkkeiden väärinkäytön puheeksi ottamisen). Ammattilaisten tulee systemaattisesti käyttää apuna Käypä hoito suositusten mukaisia kustannusvaikuttavia työvälineitä (Fgerströmin testi, Audit-testi, nuorten päihdemittari ADSUME, yli 65 - vuotiaiden alkoholimittari jne.) ja tekeminen tulee kirjata potilastietojärjestelmään. 3) Ehkäisevä päihdetyö tarvitsee tuekseen päihdestrategian, jossa on määritelty niin ehkäisevän kuin korjaavankin päihdetyön vastuut ja vaikuttavimmat hoitokäytännöt. 4) Jokaisen kunnan tulee järjestää huumeiden käyttäjille neuvonta- ja ruiskunvaihtopisteet (tartuntatautilaki). 5) Suunnitelmakautena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon päihdeasioista vastaavat viranhaltijat yhdessä A-klinikan ja muiden toimijoiden kanssa luovat eheän alueellisen alkoholi- ja huumeongelmaiset hoitoketjun Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella. 6) Jäsenkuntien tulee edellyttää, että kunnan avustuksen saanut järjestö tai harrasteseura on sitoutunut päihteettömyyteen järjestämässään toiminnassa ja tapahtumissa. 5.2 Lihavuuden ehkäisy Väestön sairastavuus kasvaa aikaisempaa suuremmaksi, ellei lihomisepidemiaan pystytä vaikuttamaan. Lihominen syö tulevaisuuden terveyttä ja nykykehityksen myötä on syntymässä uusi sairaampi sukupolvi. Koska lihominen on keskittynyt nuoriin ikäryhmiin, näkyvät sen

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista:

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄLLE Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012 Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: lasten ja nuorten koettu terveys ja

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Mikkelin seutukunta. 1. Hyvinvointikertomus. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa.

Mikkelin seutukunta. 1. Hyvinvointikertomus. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa. Mikkelin seutukunta 1. Hyvinvointikertomus Kunta Mikkelin seutukunta Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 1. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen työvaliokunnan päätös sähköisestä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot:

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot: 1 PYLL-P-HSOTEY Yleiset havainnot: 1. Useissa kunnissa miesten tilanne on kehittynyt entisestä huonosta parempaan ja naisten päinvastoin hyvästä huonompaan ja usein syynä ovat alkoholiperäiset sairaudet.

Lisätiedot

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet 1987-2011 (PYLL)

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet 1987-2011 (PYLL) Mikkeli Menetetyt elinvuodet 987-2 (PYLL) Mikkeli 27-2 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Tiekartta varjosta valoon

Tiekartta varjosta valoon KUNTAMARKKINAT, 15.09.2011 Kunnan väestön terveydentilan seuranta: Mitä lahjomaton PYLL kertoo? Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet Potential Years of Life Lost PYLL Ilkka Vohlonen, ilkka.vohlonen@audiapro.fi

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL) Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)

Lisätiedot