RINTASYÖPÄPOTILAAN PREOPERATIIVINEN PUHELINOHJAUS SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALAS- SA potilaspalautelomakkeen kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RINTASYÖPÄPOTILAAN PREOPERATIIVINEN PUHELINOHJAUS SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALAS- SA potilaspalautelomakkeen kehittäminen"

Transkriptio

1 Sari Repo, Hanne Valonen RINTASYÖPÄPOTILAAN PREOPERATIIVINEN PUHELINOHJAUS SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALAS- SA potilaspalautelomakkeen kehittäminen Opinnäytetyö Hoitotyö Toukokuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Sari Repo ja Hanne Valonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, Savonlinna Nimeke Rintasyöpäpotilaan preoperatiivinen puhelinohjaus Savonlinnan keskussairaalaosa-potilaspalautelomakkeen kehittäminen Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella ensimmäistä kertaa rintasyöpäleikkaukseen tulleiden potilaiden kokemuksia sairaanhoitajalta saamasta preoperatiivisesta (ennen leikkausta tapahtuvasta) puhelinohjauksesta Savonlinnan keskussairaalassa. Myös lääkäri antaa jonkin verran preoperatiivista ohjausta, mutta olemme työssämme keskittyneet hoitajan antamaan ohjaukseen, joka on kattavampaa. Teoreettisena pohjana käytimme mahdollisimman tuoretta kirjallisuutta sekä internetlähteitä rintasyövästä, puhelinohjauksesta, potilaspalautelomakkeen luomisesta ja laadusta terveydenhuollossa. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat vuonna 2006 syksyllä ja vuonna 2007 talvella ensimmäistä kertaa rintasyöpäleikatut potilaat. Tavoitteenamme oli käyttää tutkimusmenetelminä haastatteluita sekä puolistruksturoitua kyselylomaketta. Eettinen toimikunta myönsi tutkimusluvan, mutta emme saaneet lupaa haastatteluiden tekoon., joten päädyimme pelkkään kyselyyn. Kuten ennalta arvelimmekin, kysely ei tuottanut riittävästi vastauksia parissa kuukaudessa. Emme saaneet kuin 7 vastausta, joka ei riitä kyselytutkimuksen aineistoksi. Vaihdoimme opinnäytetyön näkökulmaa, koska emme saaneet tutkimusta tehtyä. Emme halunneet kuitenkaan luopua aiheesta, jonka eteen olimme jo tehneet paljon työtä. Päätimme kehittää potilaspalautelomakkeen. Palautelomake on suunnattu rintasyöpäpotilaille, jotka ovat saaneet preoperatiivista puhelinohjausta. Osasto 2B:n yhteyshenkilöt kokivat idean potilaspalautelomakkeesta hyödyllisenä, kun se koskee nimenomaan potilaiden kokemuksia saamastaan puhelinohjauksesta. Osasto 2B:llä on käytössä yleinen potilaspalautelomake, jonka pohjalta sekä kirjallisuutta apuna käyttäen että aiemmin tekemäämme kyselylomaketta hyödyntäen lähdimme rakentamaan omaa lomakettamme. Puhelinohjaus on melko uusi ohjauksen muoto terveydenhuollossa ja lisääntyy koko ajan, joten sen kehittämisen kannalta potilaspalaute on tärkeää. Palautelomakkeesta teimme mahdollisimman yksinkertaisen ja selkeän, jotta potilaat jaksavat keskittyä vastaamaan. Vastausvaihtoehtoina strukturoiduissa kysymyksissä käytimme enimmäkseen numeraalista asteikkoa, koska Savonlinnan keskussairaalassa muukin potilaspalaute kerätään niin, joten vastausten analysoiminen on helpompaa ja yhtenäisempää. Lomakkeen ulkoasun loimme houkuttelevaksi ja värikkääksi, koska tutkitusti se motivoi vastaamaan. Tarkoituksena on, että rintasyöpäleikkauspotilaiden preoperatiivista puhelinohjausta voisi tarvittaessa kehittää palautteen avulla. Jatkossa muutkin yksiköt voivat halutessaan hyödyntää lomakettamme pohjana omalle kyselylleen puhelinohjauksesta. Asiasanat (avainsanat) rintasyöpä, puhelinohjaus, laatu terveydenhuollossa, potilaspalautelomake Sivumäärä Kieli URN 43 sivua+ Liitteet 16 sivua Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Tuija Vänttinen

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Sari Repo ja Hanne Valonen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Nursing, Savonlinna Nursing The pre-operative counselling of breast cancer patients in Savonlinna central hospital a patient feedback form Abstract The purpose of this study was to consider the experiences of patients who came for the first time for a breast cancer operation of their pre-operative (before operation) phone counselling in Savonlinna central hospital. The doctor gives a little counselling too, but we concentrated on the more extensive counselling given by nurses. In our theoretical base we use so new literature as possible and internet sources of breast cancer, counselling by phone, creating patient feedback forms and quality in nursing. The research group consisted of patients who came for the first time to an operation in autum 2006 and in winter Our aim was to use interviews and half-structured question forms as research methods. The ethical commission gave us permission for research, but the ward sister didn t let us to do interviews. So we decided to use only questionnaires. We got only 7 answers and that is not enough to be used as research material. We had to change our standpoint, because we couldn t accomplish research. We did not want to give up the subject, because we had worked on it hard already. We decided to create a patient feedback form, which is given to those breast cancer patients who have had counselling by phone. The contact person on Ward 2B considered it as a good idea, because it relates to patients experiences of phone counselling. On Ward 2B they have a common patient feedback form, on which we based our planning. We also utilized new literature when creating the new form. Phone counselling is quite a new subject in health care sector, and its significance is growing. That s why it is important to get feed-back from patients in order to be able to develop phone counselling. We created so simple and clear patient feedback form as possible in order to facilitate the patients concentration on answering. In alternatives we mainly use number scale, because the common patient feedback form of Savonlinna central hospital is also structured that way. Analysing answers is easier and more coherent then. The design of the form is tempting and colourful, because according to studies it motivates to answer. Our goal is that breast cancer patients pre-operative phone counselling can be developed with the help of feedback. In future other wards can use this feedback form if they want to. Subject headings, (keywords) cancer of the breast, counselling by phone, quality in healthcare, patient feedback form. Pages Language URN Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Tuija Vänttinen Bachelor s thesis assigned by

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO RINTASYÖPÄ Rintasyöpä sairautena Rintasyöpäpotilaiden tuntemuksia Hoidon nykysuuntaukset 4 3 RINTASYÖPÄPOTILAAN PREOPERATIIVINEN HOITOTYÖ Johdanto hoitosuositukseen Rintasyöpäpotilaan preoperatiivinen hoitopolku Rintasyöpäpotilaan preoperatiivinen hoito Savonlinnan keskussairaalassa Syöpädiagnoosista ja sairastumisesta kertominen Rintasyöpäleikkauspotilaan kohtaaminen ja hänen tiedon ja tuen tarpeensa PUHELINOHJAUS Ohjaus Preoperatiivinen ohjaus Puhelinohjaus -käsitteenmäärittelyä Puhelinneuvonta Näkökohtia puhelinohjaukseen Puhelinohjauksessa vaadittavat taidot Rintasyöpäpotilaiden preoperatiivinen puhelinohjaus Savonlinnan keskussairaalassa Rintahoitaja puhelinohjauksen antajana Savonlinnan keskussairaalassa...18

5 5 LAATU TERVEYDENHUOLLOSSA Laadun määritelmä Laadunhallinta terveydenhuollossa Laadunvarmistus Itä-Savon sairaanhoitopiirin laatupolitiikka ja arvot Osasto 2B:n arvot ja periaatteet OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS POTILASPALAUTELOMAKKEEN KEHITTÄMINEN PUHELINOHJAUKSEEN Potilaskysely hoidon laadun kehittäjänä Asiakaspalautteen hankkiminen Palautelomakkeen tekeminen Savonlinnan keskussairaalassa kerättävä potilaspalaute Esitestausaineiston tuottamat tulokset Potilaspalautelomake preoperatiivisesta puhelinohjauksesta rintasyöpäpotilaalle POHDINTA Opinnäytetyöprosessi Jatkotutkimusaiheet Luotettavuus ja eettisyys..38 LÄHTEET LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Rintasyöpä on tällä hetkellä Suomessa naisten yleisin syöpäsairaus. Joka kymmenes nainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa rintasyöpään. Hoitomenetelmien kehittymisen ja varhaisemman syövän toteamisen ansiosta rintasyövän ennuste on parantunut. (Holmia ym. 2006, 610.) Rintasyöpää todetaan jo alle 30-vuotiaillakin, mutta riski sairastua lisääntyy 45 vuoden jälkeen luvulla todettiin noin 900 rintasyöpätapausta vuosittain ja luku on noussut vuosikymmenten aikana. Suomessa todettiin vuonna 2003 yli uutta rintasyöpätapausta. Viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta on noin 80 % potilaista elossa. (Blomqvist ym , Syöpäjärjestöt.) Tieto vakavasta sairaudesta on pysäyttävä, eikä potilaan oma mielikuva syövästä ole välttämättä realistinen. Rintasyöpään sairastuneen naisen tunteet ovat yksilöllisiä, ja ne voivat vaihdella esimerkiksi pelosta suruun. Rintasyöpä merkitsee eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville naisille erilaisia asioita. Rintasyöpään sairastunut potilas tarvitsee tietoa, tukea ja rohkaisua henkilökunnalta monissa hyvinkin henkilökohtaisissa ongelmissa. Tiedon välittämisessä potilaalle on otettava huomioon sairauden vaihe, sillä potilaiden tarpeet ovat erilaisia. (Iivanainen ym. 2005, ; Eriksson & Kuuppelomäki 2000, ) Rintasyöpäpotilaiden preoperatiivinen eli ennen leikkausta saama ohjaus tapahtuu Savonlinnan keskussairaalassa puhelimitse. Ohjausta antaa rintahoitaja tai hänen sijaisensa. Potilaan ohjaus on tärkeä osa sairaanhoitajan työtä, ja se tulisi hallita hyvin. Hyvä potilasohjaus parantaa kokonaishoidon laatua. (Ervasti 2004,2.) Terveydenhuollossa tarkoitetaan puhelinohjauksella puhelimen välityksellä annettavaa ohjausta, jota antaa terveydenhuollon ammattihenkilö (Kyngäs ym. 2006, 77). Hoitotakuulakiuudistus tuli voimaan Yhtenä tavoitteena hoitotakuulla oli puhelinyhteyden saaminen terveyskeskukseen välittömästi virka-aikana. Tämän lisäksi kolmen päivän sisällä yhteydenotosta on arvioitava hoidon tarve. (Sosiaali- ja terveysministeriö Esitteitä 2004.) Hoitotakuu on lisännyt terveydenhuollon paineita palveluiden uudelleen organisoinnista ja palveluiden kysyntää. Yhtenä vaihtoehtona on kehittää puhelinpalveluita tehokkaasti. Puhelinpalveluilla voidaan vähentää sellaisia käyntejä, jotka eivät välttämättä vaadi terveydenhuoltohenkilökunnan luona käyntiä. Puhelimitse asiakas voi saada ohjausta ja neuvontaa tai ohjausta hoitoon hakeutumi-

7 2 sesta. Tarkoitus on vapauttaa ja kohdentaa sekä hoitohenkilökunnan että asiakkaan ajankäyttöä ja resursseja, ei estää asiakasta hakeutumasta hoitoon. Savonlinnan keskussairaalassa kerätään potilailta kyselylomakkeella palautetta heidän saamastaan hoidosta ja palvelusta. Lomake on sama riippumatta osastosta tai poliklinikasta. Opinnäytetyömme tavoitteeksi muotoutui kohdennettu potilaspalautelomakkeen kehittäminen rintasyöpäpotilaille, jotka saavat pre-operatiivista ohjausta puhelimitse. 2 RINTASYÖPÄ 2.1 Rintasyöpä sairautena Rintasyöpä eli carcinoma mammae on tällä hetkellä Suomessa naisten yleisin syöpäsairaus. Joka kymmenes nainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa rintasyöpään. (Holmia ym.2006, 610.) Rintasyöpää todetaan jo alle 30-vuotiaillakin, mutta riski sairastua lisääntyy 45 vuoden jälkeen luvulla todettiin noin 900 vuosittain, luvulla todettiin noin 1400, 1980-luvun puolivälissä todettiin 2150 ja vuonna 1995 jo 3125 uutta naisten rintasyöpään sairastunutta. Nykyisin miehilläkin on tavattu rintasyöpää. (Blomqvist.ym 1999, 409.) Hoitomenetelmien kehittymisen ja varhaisemman syövän toteamisen ansiosta rintasyövän ennuste on parantunut. Rintasyöpään sairastumisen perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta on olemassa altistavia riskitekijöitä. Hormonaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi aikaisin alkaneet kuukautiset, myöhäinen menopaussi, myöhäinen ensisynnytys, vähäinen lasten lukumäärä sekä pitkäaikainen hormonikorvaushoito. Ravintoon liittyviä riskitekijöitä ovat runsasrasvainen ravinto, ylipaino ja runsas alkoholinkäyttö % rintasyövistä saattaa johtua perinnöllisistä syistä. On löydetty kaksi rintasyöpään liittyvää geeniä, BRCA1 ja BRCA2. Epäitsekkyys, uhrautuvaisuus, alistuvuus ja kärsivällisyys sekä estyneisyys, masentuneisuus ja tunteiden tukahduttaminen ovat Ollosen (1997) väitöskirjan mukaan tyypillisiä persoonan piirteitä naisilla, jotka sairastuvat rintasyöpään. Kaikki riskitekijät voivat siis altistaa rintasyövälle mutta

8 3 kuitenkaan 70 %:lla rintasyöpään sairastuneista ei ole ollut yhtäkään kyseisistä riskitekijöistä. (Holmia ym.2006, ) Oireet ja löydökset Rintasyövän tavallisin oire on kyhmy, jonka takia potilas hakeutuu lääkäriin (noin 80 %). Rintasyöpäkyhmy voi olla aristava, mutta yleensä kivuton. Voi olla, että iho tai nänni on vetäytynyt sisäänpäin tai mamillasta eli nännistä tulee eritettä. Muina oireina voi olla painon tunnetta rinnassa, epämääräistä kipua ja pistelyä. Joskus potilaille on ilmestynyt kyhmyjä kainalon imusolmukkeisiin, joten rinnasta on lähtenyt metastaaseja jo kauemmaksi. (Blomqvist ym 1999, 410.) Ensiksi rintasyöpä lähettää etäispesäkkeitä imusolmukkeisiin. Suoria imutieyhteyksiä on rintakehän sisäpuolella oleviin imusolmukkeisiin, jonne ennen kaikkea tulee etäispesäkkeitä, jos rintasyöpä sijaitsee mediaalineljänneksen (rinnan sisäneljänneksen) tai sentraalialuella (keskellä rintaa). Jos syöpä leviää veren mukana, tavallisimmat sijaintipaikat ovat aivot, luusto, pleura, maksa ja keuhkot. (Blomqvist ym 1999, 410.) 2.2 Rintasyöpäpotilaiden tuntemuksia Tieto vakavasta sairaudesta on pysäyttävä. Potilaan oma mielikuva syövästä ei välttämättä vastaa todellisuutta. Sairastuminen tuntuu aluksi epätodelta. Ympärillä kaikki jatkuu normaalisti, mutta oma elämä on aivan uudessa tilanteessa. Yleistä on erilaisten tunteiden vaihtelu. Tavallista on sairauden kiistäminen, vihaisuus, pelko, ahdistus, suru, masennus, syyllisyys ja yksinäisyys. Ne ovat kaikki täysin normaaleja tunteita juuri sairastuneelle. Jokainen rintasyöpäpotilas on yksilö, joten potilaan suhtautuminen sairauteen on myös hyvin yksilöllistä. (Syöpäjärjestöt, Eriksson & Kuuppelomäki 2000, ) Rintasyöpädiagnoosin kuuleminen voi vaikuttaa eri ihmisiin hyvin eri tavalla. Esimerkiksi 30-vuotias perusterve nainen voi kokea syövän eri tavoin kuin esimerkiksi 75-vuotias lievästi dementoitunut nainen. Syöpäpotilas voi joutua sairauden takia useisiin kriiseihin, ja hän voi kokea riippuvuutta hoitohenkilökunnan tietämystä kohtaan. Syöpään sairastunut voi itsekin kokea

9 4 tällaisen riippuvuuden vaikeana, koska on itsenäinen, aikuinen ihminen. (Juvonen & Lauri 1994, 7.) Rintasyöpäpotilaan kriisin vaiheet, jotka on hyvä tunnistaa: Alkujärkytys/shokkivaihe: Kaikki tuntuu epätodelliselta ja tapahtunutta on vaikea uskoa todeksi.. Ulospäin ihminen voi olla tyyni, mutta sisällä kaikki on myllerrystä. Tämän vaiheen pituus riippuu myös potilaan elämäntilanteesta, sosiaalisesta verkostosta, persoonan piirteistä. Syyllisten hakeminen ja tilanteen ymmärtäminen: Kun turruttava alkuvaihe on ohi, seuraavaksi potilas alkaa reagoida sairauteen ja hän ymmärtää tilanteensa. Silloin haetaan syyllisiä, podetaan huonoa omaatuntoa ja mahdollisesti jossitellaan eri vaihtoehtoja. Epätoivo, suru, itsesääli, pelko ja masennus ovat tyypillisiä tunteita. Somaattiset reagointitavat ovat myös tyypillisiä. Muokkausvaihe eli läpityöskentelyn vaihe: Ahdistus alkaa hävitä ja ihminen pyrkii löytämään selviytymiskeinoja. Niiden tarkoitus on suojata minää. Esimerkiksi oman tilan seuranta, hoidosta kyseleminen sekä tunteiden käsittely ovat osa kriisin läpikäymistä. Uudelleen suuntautuminen: Tämä on vaihe, joka koskee potilaita joiden syöpä saadaan hallintaan tai kokonaan parannettua. Tässä vaiheessa potilas voi alkaa oivaltaa, että elämä on ainutkertaista ja jokainen päivä on arvokas. Potilas voi tuntea kiitollisuutta, suuntautua tulevaisuuteen ja ottaa vastuuta itsestään ja hyvinvoinnistaan. Sopeutumisvaihe: Tarkoittaa sopeutumista siihen, että syöpää ei voida parantaa ja potilas tulee kuolemaan (Syöpäjärjestöt, Eriksson & Kuuppelomäki. 2000, ) 2.3 Hoidon nykysuuntaukset Rintasyövän ennuste on parantunut varhaisemman syövän toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta. Tällä hetkellä noin 80 % potilaista on elossa viiden

10 5 vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Taudin varhaisen toteamisen mammografiaseulontojen avulla on useissa tutkimuksissa havaittu vähentävän erityisesti yli 50- vuotiaiden naisten rintasyöpäkuolleisuutta. Nuoremmilla naisilla ei vastaavaa vaikutusta ole varmuudella voitu osoittaa, koska he eivät käy joukkoseulonnoissa. Suurin osa potilaista voi elää laadukasta elämää vuosikymmeniä ensimmäisen diagnoosin jälkeen.( Jokaisen rintasyövän hoito on aina yksilöllisesti räätälöity kokonaisuus. Tärkeä lähtökohta hoidosta päätettäessä on määrittää leviämisen riski. Sen perusteella voidaan valita hoito, joka on riittävän tehokas kyseiseen tautiin. Myös ylihoitamista tulee välttää, sillä hoidoilla on aina sivuvaikutuksia. Rintasyöpädiagnoosi perustuu yleensä leikkauksesta saatavaan tietoon. Saadun tiedon perusteella leikkaushoitoon yhdistetään tarvittaessa eri liitännäishoitoja ja sädehoitoa. (Tietoa syövästä.) Tutkimuksissa on todettu yksilövastuisen hoitotyön ja omahoitajuuden olevan tärkeä osa rintasyöpäpotilaan hoitotyötä. Potilas odottaa omahoitajalta yksilöllistä kohtelua, rehellisyyttä ja potilaan ajan tasalla pitämistä. Omahoitaja auttaa myös sairastumisprosessin käsittelyssä. (Holmia ym. 2006, ) 3 RINTASYÖPÄLEIKKAUSPOTILAAN PRE-OPERATIIVINEN HOITOTYÖ 3.1 Johdanto hoitosuositukseen Rintasyövän hoitosuositus on toteutettu Suomen Rintasyöpäryhmä ry:n toimesta Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito projektin puitteissa. Ensimmäistä kertaa rintasyövän diagnostiikka- ja hoitosuositus on julkaistu vuonna 1992, jonka jälkeen se on päivitetty kaksi kertaa. Hoitosuosituksen sisältö perustuu järjestelmällisesti kerättyyn tämän hetkiseen parhaaseen mahdolliseen julkaistuun tutkimustietoon; rintasyövän kirurgisesta, säde- ja lääkehoidosta eri taudin vaiheissa, palliatiivisesta hoidosta, hoidon porrastuksesta, kuntoutuksesta ja seurannasta. Suositus on tarkoitettu kaikille rintasyöpäpotilaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Suositus on tarkoitettu antamaan tukea päätöksen teolle niin helpoissa kuin vaikeissakin kliinisissä

11 6 tilanteissa. Varsinaiset hoitopäätökset tehdään yhteisymmärryksessä kunkin potilaan kanssa hänen yksilölliset ominaisuutensa ja arvostuksensa huomioiden, jotta kunkin potilaan parhaan edun mukainen hoito toteutuisi. (Käypähoito, Holmia ym. 2006, 617.) (Liite 2.) 3.2 Rintasyöpäleikkauspotilaan preoperatiivinen hoitopolku Hoitopolku alkaa rintojen tutkimisesta ja sitä kautta mahdollisen syövän löytämisestä. Ensisijainen rintojen tutkimistapa on rintojen omatarkkailu ja säännöllinen tunnustelu eli palpointi. Palpointi on hyvä tehdä kuukautisten jälkeen, koska premenstruaalisessa (ennen kuukautisia) vaiheessa rinnat voivat olla arat ja pingottuneet. Myös hoitaja tai lääkäri voi palpoida rinnat, jos nainen on hankkiutunut vastaanotolle tuntemansa kyhmyn tai muiden oireiden takia. (Holmia ym. 2006, ) Mammografia eli rintojen röntgenkuvaus on toinen rintojen tutkimusmenetelmä. Se on tarkka tutkimustapa, vaikkei sillä päästä aivan 100 prosenttiseen tulokseen. Mammografia voidaan tehdä rinnassa tuntuvan kyhmyn tai oireen selvittämiseksi sekä oireettomille naisille seulontatutkimuksena. Jos rinnasta löytyy kyhmy, tarvitaan lisätutkimuksia kyhmyn laadun selvittämiseksi. Ultraäänitutkimus näyttää, onko mammografiassa löydetty kasvain nesteen täyttämä kysta vai kiinteätä kudosta. Ohut- ja karkeaneulabiopsialla saadaan tietoa rintakyhmyn solujen laadusta. Tutkimuksessa imetään kyhmyn solumassaa ohueen neulaan ja näyte tutkitaan mikroskooppisesti. Rinnasta tuleva verinen tai seroosinen vuoto voi olla syy maitotiehyiden varjoainekuvaukseen eli galaktografiaan jossa siis selvitetään syövän mahdollisuutta. (Holmia ym. 2006, ) Rintasyöpä todetaan harvoin metastaasien eli syövän etäpesäkkeiden perusteella, mutta joskus potilaat hakeutuvat lääkäriin kainaloon ilmaantuneiden metastaattisten imusolmukkeiden tai ihoon ilmaantuneiden muutosten vuoksi. Joskus myös luusto- ja keuhkometastaasit voivat olla ensilöydöksiä. (Holmia ym. 2006, ) Rintasyöpään sairastuneen ensisijainen hoito on kasvaimen kirurginen poisto. Syöpäkasvaimen levinneisyyden luokittaminen eli TNM-luokitus vaikuttaa osittain siihen millainen leikkaus tehdään. Leikkausmuotoja ovat rinnan säästävä leikkaus, rinnan

12 7 poisto, kainalon tyhjennys ja rinnan korjausleikkaukset. Leikkauksen yhteydessä otetaan monesti kudosnäyte kyhmystä, jonka avulla saadaan varmuus rintakyhmyn laadusta. (Holmia ym. 2006, ) 3.3 Rintasyöpäpotilaan preoperatiivinen hoito Savonlinnan keskussairaalassa Aluksi potilas hakeutuu hoitoon terveyskeskukseen, yksityislääkäriin tai ikäindikaatioilla tapahtuvaan mammografiaseulontaan, josta hän saa lähetteen kirurgian poliklinikalle. Kirurgi katsoo lähetteen ja tekee sen perusteella hoitopäätöksen. Hän määrittelee toimenpiteen kiireellisyys luokan (I - III) ja määrää potilaalle alustavasti tehtävät toimenpiteet (esim. mammografia, ultraääni). Alustavat toimenpiteet on jo yleensä tehty jos potilas tulee hoitoon seulonnan kautta. (Savonlinnan keskussairaala 2003.) Kun potilas tulee kirurgian poliklinikalle lääkärinvastaanotolle niin kirurgi päättää, tarvitaanko vielä lisätutkimuksia (stereotaktinen biopsia). Potilaalta otetaan samalla yleensä veriryhmävasta-aineet. Kirurgi täyttää leikkausjonokortin tai laittaa hoidonvarauksen. Jonohoitaja tai rintahoitaja on yhteydessä potilaaseen puhelimitse. Tällöin sovitaan mahdollinen leikkausaika. Rintahoitaja lähettää potilaalle kutsukirjeen osastolle 2 B, ohjeen rintaleikkaukseen tulevalle sekä tulohaastattelukaavakkeen. (Savonlinnan keskussairaala 2003.) Potilas tulee osastolle laboratorion ja röntgenin kautta leikkausta edeltävänä päivänä klo 12 mennessä. Potilaat, joille tehdään kainaloimusolmukkeiden varjoainekuvaus, saapuvat osastolle aikaisemmin aamulla. Hoitaja tekee potilaalle tulohaastattelun ja aloittaa hoitosuunnitelman kirjaamisen. Potilaalle kerrotaan leikkausvalmisteluista ja häntä valmistellaan leikkaukseen. Leikkaava lääkäri tutkii potilaan vielä ennen leikkausta ja päättää leikkaustavasta. Potilas saa pre-operatiivisesti fysioterapeutin ohjausta hengitysharjoituksissa. Anestesialääkäri käy katsomassa pre-operatiivisesti ainakin potilaan sairauskertomuksen. Potilaalle tehdään leikkausvalmistelut preoperatiivisesti. Leikkaus tapahtuu keskusleikkausyksikössä moniammatillisen työryhmän suorittamana.(savonlinnan keskussairaala 2003.)

13 8 3.4 Syöpädiagnoosista ja sairastumisesta kertominen Edelleenkin syöpäsairauteen liitetään vanhentuneita pelkoja ja uskomuksia. Toisaalta kyse on vakavasta sairaudesta, jonka hoito voi vaikuttaa potilaan ruumiinkuvaan ja yleisvointiin ainakin väliaikaisesti. Usein ihminen myös miettii tässä tilanteessa elämäänsä kokonaisvaltaisesti, omia arvojaan ja saavutuksiaan ja suhdettaan läheisiinsä sekä aiemmin tärkeinä tai itsestään selvinä pitämiään asioita. Kun sairaudesta kerrotaan potilaalle, on tärkeää, että tilanne on kiireetön ja keskustellaan rauhallisesti. Lopuksi varmistetaan, että potilas on ymmärtänyt. Hoitajan on hyvä olla läsnä ja turvata lääkärille ja potilaalle rauhallinen, keskeyttämätön keskusteluaika. Potilalle pyritään antamaan tietoa niin paljon kuin hän pystyy vastaanottamaan ja varaudutaan vastaamaan niihin kysymyksiin, jotka nousevat potilaan mieleen. On hyvä, jos mukana on potilaan toivoma omainen, joka varmistaa, että asiat ymmärretään oikein. (Eriksson & Kuuppelomäki 2000, ) Joissakin sairaaloissa edelleenkin potilas käy pre-operatiivisella käynnillä hoitajan vastaanotolla kuultuaan rintasyöpädiagnoosin ensiksi lääkäriltä. Savonlinnan keskussairaalassa, 1. kiireellisyysluokaltaan olevat potilaat leikataan kuukauden sisällä tiedon saannista. Heille preoperatiivinen ohjaus tapahtuu puhelimessa. (Wright 2006.) 3.5 Rintasyöpäpotilaan kohtaaminen sekä hänen tiedon ja tuen tarpeensa Lääkärin tehtävä on selvittää potilaalle hoitosuosituksen perusteet ja sisältö. Hoitopäätös tehdään yhteisymmärryksessä potilaan kanssa arvioimalla hoidosta mahdollisesti saatava hyöty ja siitä todennäköisesti aiheutuvat haitat. Nainen, jolla on alustavasti diagnosoitu rintasyöpä, on todennäköisesti huolestunut ja ahdistunut. Tällöin potilas tarvitsee hoitohenkilökunnan asiallista ja rauhallista suhtautumista asiaan sekä luotettavaa tietoa asioista, jotka liittyvät rintasyöpään ja hänen omaan tilanteeseen. (Syöpäjärjestöt.) Rintasyöpään sairastuminen merkitsee naiselle useimmiten rintarauhasen menettämistä tai sen silpoutumista. Leikkaukseen joutuvan naisen on hyvä saada osallistua leik-

14 9 kaustavan valintaan, jotta tilanne olisi helpompi hyväksyä. Monesti nainen kokee leikkauksen väkivaltaisena. Naisella on oikeus erilaisten tunteiden kokemiseen sekä jakamiseen, ja hänellä on oikeus olla nainen, vaikka hänellä olisi vain yksi rinta. Mikäli mahdollista, niin puoliso otetaan mukaan keskusteluihin, koska hänen osuutensa tukijana on merkittävä. (Holmia ym. 2006, ) Potilaan ja omaisten selviytymisen kannalta voi olla helpottavaa, jos omaiset ovat alkuvaiheista lähtien mukana sairaudesta ja hoidoista keskusteltaessa, koska se voi vähentää ennakkoluuloja sairautta kohtaan. Rintasyöpäpotilaat kokevat omaisten tiedonsaannin tärkeäksi useiden suomalaisten tutkimusten mukaan. (Lauri & Juvonen 1994, 7.) Rintasyöpään sairastunut potilas tarvitsee tietoa, tukea ja rohkaisua henkilökunnalta monissa hyvinkin henkilökohtaisissa ongelmissa. Tiedon välittämisessä potilaalle on otettava huomioon sairauden vaihe, sillä potilaan tarpeet ovat erilaisia. Kirjallisuuden mukaan rintasyöpäpotilaat tarvitsevat usein tietoa hoidon psyykkisistä, fyysisistä ja sosiaalisista vaikutuksista, taudin levinneisyydestä, hoidon parantavan vaikutuksen todennäköisyydestä, taudin vaikutuksesta sosiaaliseen elämään, perheeseen ja ystäviin, itsehoidosta, seksuaalisuudesta, viehättävyydestä, hoitojen vaihtoehdoista ja perheenjäsenten riskeistä saada sama sairaus sekä hoidon sivuvaikutuksista. (Lauri & Juvonen 1994, 7;Iivanainen ym. 2005, ). Suomisen (1994) tutkimuksen mukaan rintasyöpäleikkauksen kokeneet potilaat eivät olleet saaneet riittävästi tietoa ennen tuloaan sairaalaan leikkausta varten eivätkä he olleet hyvin varustautuneita kysymään omasta tilanteesta sairaalassa ollessaan. (Iivanainen ym. 2005, ). Syöpää sairastavien potilaiden kohdalla on todettu, että vakavan diagnoosin kuultuaan he eivät halua heti ottaa vastaan tai käsitellä sairauden hoitoa koskevaa tietoa. Vasta selviydyttyään alkujärkytyksestä potilaat pystyvät aktiiviseen tiedonhankintaan ja osallistumaan hoitoonsa. Suomisen (1992) mukaan rintasyöpädiagnoosin toteamisen jälkeen potilaat kuvaavat olevansa tuskaisia, masentuneita, vihaisia, peloissaan taudin leviämisestä ja huolissaan sekä perheistään että itsestään. Suomisen (1994) väitöskirjan tulosten mukaan rintasyöpäpotilaista % koki, ettei heitä kohdella hoidossa yksilöinä, ei rohkaista, ei puhuta, heitä ei kuunnella, ko-

15 10 kemuksia ei jaeta heidän kanssaan eikä heitä lohduteta. Hoitajista 60 % totesi, että he eivät lohduta potilaita, eivätkä jaa potilaan kanssa kokemuksia. Noin 20 % hoitajista mainitsi, että he eivät puhu potilaiden kanssa tarpeeksi eivätkä rohkaise potilaita. Potilaat odottivat sairaalahoidon jälkeen positiivisempaa asennetta, kuuntelua, sosiaalista tukea ja henkistä kuntoutusta. Hoitajien mielestä ammatillinen tuki, jatkokontrollit ja ryhmäterapia ovat keskeisiä potilaan auttamisen kannalta. Hoitajat toivat myös esille tukihenkilöiden ja syöpäyhdistyksen roolin sekä pysyvän lääkärisuhteen merkityksen. (Iivanainen ym., ) Laurin ja Juvosen (1994) tutkimuksen mukaan suurin osa rintasyöpäpotilaista oli saanut tietoa sairaudesta ja hoidosta, mutta puolet vastaajista koki tarvitsevansa lisää tietoa. Potilaan informoinnissa on huomioitava se, että sairaudet ja hoidot aiheuttavat stressiä ja potilas ei välttämättä ymmärrä tietoa silloin, kun se annetaan. (Juvonen & Lauri 1994, 55.) Preoperatiivinen puhelinohjaus on osa hoitajan ja potilaan välistä vuorovaikutusta. Tavoitteenamme on kehittää potilaspalautelomake, jonka avulla osastolla voidaan jatkossa mitata preoperatiivisen puhelinohjauksen laatua kyselemällä potilaiden kokemuksia siitä. Potilaan kokema hyvä ohjaus on osa hyvää hoitoa. Ohjaukselle lisävaatimuksia asettaa se, että ohjaus tapahtuu puhelimessa, jolloin kontakti potilaaseen on erilainen kuin kasvotusten. Savonlinnan lisäksi mahdollisesti muutkin sairaalat/hoitopaikat voivat tulevaisuudessa halutessaan hyötyä työstämme käyttämällä lomaketta potilaspalautteen saamiseen ja jatko kehittää lomaketta. 4 PUHELINOHJAUS 4.1 Ohjaus Sairaanhoitajan työtä on aina ollut ohjaaminen terveyteen ja sairauteen liittyvissä kysymyksissä. Sairaanhoitajat ovat ajallisesti eniten tekemisissä potilaiden kanssa, joten heillä on parhaat mahdollisuudet ohjata potilaita. Huolimatta siitä, että potilaat saavat ohjausta useilta eri tahoilta, on sairaanhoitajalla kokonaisvastuu potilasohjauksen sekä neuvonnan toteuttamisesta ja koordinoinnista. Ohjauksen merkitys korostuu lyhentyneiden hoitoaikojen takia ja siksi että potilaiden tiedontarve on lisääntynyt. Potilas tarvitsee tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta päätöksentekonsa tueksi, ja se on myös hänen oikeutensa. Tutkimusten mukaan potilaat kokevat saavansa tietoa liian vähän

16 11 hoidon kaikista osa-alueista. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, Torkkola ym. 2002, 7-28.) Ohjauksen onnistumiseen vaikuttavat ohjaajan asiantuntijuus ja persoona. Sairaanhoitajan on tunnettava ohjattava asia hyvin ja osattava jäsentää se sopivaksi kokonaisuudeksi. Ohjauksen antajalta vaaditaan herkkyyttä, kun hän toimii potilaan kanssa, joka on saanut tietää sairastavansa vakavaa sairautta. Luottamuksen rakentaminen ja turvallisen vuorovaikutussuhteen luominen on erityisen tärkeää. Ohjausympäristön tulisi olla rauhallinen, ja yksityisyyden suojaus olisi oltava taattu. Ohjaukseen käytettävä aika on usein lyhyt. Tämän vuoksi ohjattavan asiakokonaisuuden jäsentely on tärkeää, jotta tärkeät asiat ehditään käsitellä. Kriisin vaihe tai sairaus voi heikentää potilaan kykyä ottaa ohjausta vastaan. Toisaalta potilaalla on myös oikeus kieltäytyä ohjauksesta. Tällöin hänen itsemääräämisoikeuttaan on kunnioitettava. Potilas on yksilö, ja ohjaus on suunniteltava huomioiden hänen yksilöllisyytensä ja ikätasonsa. Annettujen ohjeiden kirjaaminen on tärkeää. Tarvittaessa voidaan tarkistaa, mitä ohjeita on annettu esimerkiksi, jos potilas ottaa myöhemmin yhteyttä. (Torkkola ym. 2002, ) 4.2 Preoperatiivinen ohjaus Preoperatiivinen eli leikkausta edeltävä vaihe alkaa leikkauspäätöksestä ja päättyy, kun vastuu siirtyy leikkaussalin henkilökunnalle. Potilaan on tärkeää saada tietoa leikkaukseen valmentautumisesta toimenpiteen laadun ja hänen yksilöllisten tekijöidensä pohjalta. Potilaalle on hyvä antaa myös kirjalliset ohjeet valmistautumisesta leikkaukseen. Jatkohoito leikkauksen jälkeen on hyvä suunnitella jo ennen leikkausta. Ohjauksella on tutkimusten mukaan positiivinen vaikutus potilaan toipumiseen. Hyvää preoperatiivista ohjausta saaneet potilaat pelkäävät muita vähemmän, ja leikkauksesta toipuminen sujuu paremmin. Potilaan kokemusten huomiointi, hoidon tavoitteellisuus ja potilaan tunteminen auttavat pre-operatiivisessa vaiheessa yksilöllisen hoitotyön toteutumista. Hoitotyön toteutumista tarkkaillaan arvioimalla potilaan fyysisiä ja psyykkisiä toimintoja, sekä muutoksia niissä. (Holmia ym. 2006, )

17 Puhelinohjaus -käsitteen määrittelyä Hoitotieteessä ja hoitotyössä käytetään paljon käsitettä ohjaus. Sen käyttöön liittyy kuitenkin epäselvyyksiä ja määrittelyyn osittain sopimuksenvaraisuutta. (Kääriäinen & Kyngäs 2005, 251). Synonyymeja sanalle ohjata ovat mm. opastaa, ja neuvoa (MOT kielitoimiston sanakirja). Sanalle neuvoa vastineena käytetään mm. opettaa, opastaa, ohjata ja kasvattaa (Jäppinen 2003, 255). Kääriäisen ja Kynkään 2006, 251 mukaan käsitettä ohjaus on käytetty paljon rinnakkain tiedon antamisen, neuvonnan ja opetuksen käsitteiden kanssa. Eroja käsitteiden välillä kuitenkin löytyy. Asiakkaan opetus on systeemi suunniteltuja toimintoja, jotka vaikuttavat asiakkaan käyttäytymiseen. Opetusta taas edeltää ohjaus. Ohjaus tapahtuu vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa, joka on aktiivista ja tavoitteellista toimintaa ohjaajan ja ohjattavan välillä. He pyrkivät etsimään yhdessä ohjattavan ongelmiin ratkaisua. (Soohbany 1999.) Ohjauksessa pidättäydytään suorien neuvojen antamisesta (Vehviläinen 2001). Ohjattavan asian sisältö korostuu tiedon antamisessa, ja vuorovaikutus on vähäisempää kuin ohjauksessa ja neuvonnassa (Rycroft-Malone ym. 2000, Kääriäinen & Kyngäs 2006, 6-8.) Terveydenhuollossa tarkoitetaan puhelinohjauksella puhelimen välityksellä annettavaa ohjausta, jota antaa terveydenhuollon ammattihenkilö (Kyngäs ym. 2006, 77). Opinnäytetyössämme käytämme puhelimessa tapahtuvasta ohjauksesta termiä puhelinohjaus, koska puhelinohjausrungosta (Liite 3.) käy ilmi pre-operatiivisen ohjauksen rakenne, jolloin se eroaa neuvonnasta. Tutkimissamme lähteissä oli yleisempää, että asiakas soitti tiettyyn numeroon saadakseen neuvontaa ja ohjausta. Tutkimuksessamme taas sairaanhoitaja soittaa potilaalle antaakseen tälle pre-operatiivista ohjausta. Etsiessämme lähdemateriaalia puhelinohjauksesta, käsitteet puhelinohjaus ja neuvonta tuntuivat kuitenkin kulkevan käsi kädessä esimerkiksi seuraavanlaisissa lauseissa: ohjaus ja neuvonta puhelimitse lisääntynyt viimevuosina. (Järvinen 2004, ) Käsitteemme puhelinohjaus tuli harvemmin vastaan potilaan ohjauksen yhteydessä, eli puhelimessa yleisempää on neuvonnan antaminen. Puhelimessa tapahtuvalla neuvonnalla ja ohjauksella on kuitenkin yhteisiä piirteitä paljon. Annettiinpa puhelimessa ohjausta tai neuvoja, lähtökohdat ovat kuitenkin samat: keskustelijat eivät näe toisiaan.

18 Puhelinneuvonta Potilaiden tarve saada neuvoja terveyteen ja sairauteen liittyvissä ongelmissa on synnyttänyt puhelinpalvelut (Hyrynkangas-Järvenpää 2000, 48). Puhelimitse voidaan antaa yleistä tai yksilökohtaista neuvontaa. Yksilökohtainen neuvonta on potilaslain tarkoittamaa terveyden- ja sairaanhoitoa ja edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilöä ja potilasasiakirjamerkintöjä. Soittaja täytyy tunnistaa, ja hänelle annetaan yksilöllisiä hoito-ohjeita ja terveydentilaan liittyviä kannanottoja. Tällöin syntyy hoitosuhde potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilön välille ja neuvonnan antajalla on vastuu antamistaan ohjeista. Yleisessä puhelinneuvonnassa asiakkaan ei tarvitse kertoa nimeään, eli soittajaa ei tarvitse tunnistaa. Tällöin neuvot annetaan hänelle yleisellä tasolla eikä oteta kantaa yksilölliseen hoitoon, joten hoitosuhdetta ei synny. Luonnollisesti potilasasiakirjat eivät ole käytössä. Tietoa asiakkaalle voidaan antaa sairauksien oireista, hoito-ohjeista ja tutkimusmenetelmistä. (Pyykkö 2006.) Terveydenhuollossa puhelimessa annettavan neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuudesta sekä asiakastyytyväisyydestä on Suomessa hyvin vähän tietoa (Lampe 2004; Nuutila 2005). Vanhempien mielipiteitä puhelinneuvonnasta on kartoitettu Iisalmessa. Tutkimustulosten mukaan vanhemmat olivat pääosin tyytyväisiä puhelinneuvonnan järjestämiseen, toteuttamiseen ja saamiinsa neuvoihin. He myös kokivat palvelun tarpeellisena. (Holopainen ym ) Tukholmassa Medical Call Centerin käyttäjille tehdyn tutkimuksen mukaan asiakkaat olivat tyytyväisiä palveluun ja suurin osa toimi sieltä saamiensa neuvojen mukaan (Wahlberg & Wredling 1999,169). Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on potilasohjauksen kehittämishankkeen tuloksena syntynyt teoriaan pohjautuva puhelinohjauksen ideaalimalli. Ideaalimalli koostuu teoriaosasta, puhelinohjausmallista sekä kohdennetuista sairaanhoitajan toimintamalleista. Kohdennetut mallit ovat leikkauspotilaan ohjaaminen ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen. (Lipponen ym. 2006). Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää on tutkinut lääkärin antamaa puhelinneuvontaa. Tutkimuksessa ilmeni, että potilaat olivat tyytyväisiä puhelinneuvontaan ja kokivat saaneensa riittävästi ohjeita ja neuvoja. Potilaat pitivät käymäänsä puhelinkeskustelua luontevana ja vastavuoroisena. (Hyrynkangas- Järvenpää 2000, 128.) Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen ja Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan yhteistyöhankkeessa sairaanhoitajien toteuttamaa puhe-

19 14 linneuvontaa tutkittiin palvelun käyttäjien näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan suurin osa toimi saamiensa ohjeiden mukaan ja koki ne ymmärrettäviksi ja luotettaviksi. Valtaosa soittajista koki hyötynä tiedon- ja toimintaohjeiden saannin, turhalta lääkärissäkäynniltä välttymisen ja neuvonnan rauhoittavan vaikutuksen. (Nuutila 2005, 74.) 4.5 Näkökohtia puhelinohjaukseen Puhelinneuvontaa ja ohjausta on aina tehty, mutta nyt siihen on panostettu enemmän Hoitotakuu-lakiuudistuksen myötä. (Hyrynkangas-Järvenpää 2000, 12, Lebedeff 2006; Järvi 2003; Lampe 2004). Hoitotakuulakiuudistus tuli voimaan Sen yhtenä tavoitteena oli puhelinyhteyden saaminen terveyskeskukseen välittömästi virka-aikana. Hoidon tarve on arvioitava kolmen päivän sisällä yhteydenotosta. (Sosiaalija terveysministeriö 2004; Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992; Hoitoon pääsyn turvaaminen 2004.) Hoitotakuu on lisännyt terveydenhuollon paineita palveluiden uudelleen organisoinnista ja palveluiden kysyntää. Yhtenä vaihtoehtona on puhelinpalveluiden tehokas kehittäminen, jolla voidaan vähentää sellaisia käyntejä, jotka eivät välttämättä vaadi terveydenhuoltohenkilökunnan luona käyntiä. Tällöin asiakas voi saada ohjausta ja neuvontaa puhelimitse tai ohjausta hoitoon hakeutumisesta. Tarkoitus ei ole estää asiakasta hakeutumasta hoitoon vaan vapauttaa ja kohdentaa sekä hoitohenkilökunnan että asiakkaan ajankäyttöä ja resursseja. Parhaimmillaan onnistunut potilasneuvonta ja ohjaus voi lyhentää hoitoaikoja ja vähentää potilaan sairaalakäyntien määrää ja tarvetta. (Torkkola ym. 2002, 7.) Puhelin on edullinen ja nopea viestintäväline, jonka käyttäminen on nykyaikaista. Puhelinneuvonta vähentää vastaanottokäyntejä ja sitä kautta vaikuttaa myös taloudellisesti korvatessaan kalliimpia palveluja, kuten esimerkiksi päivystysvastaanottokäyntejä (Hyrynkangas-järvenpää 2000, 12,128; Järvinen 2004; Järvi 2004; Lipponen ym. 2006; Lampe 2004; Pyykkö 2006; Smith 1999). Terveyspalveluiden tarve on muuttunut, koska potilaiden terveystietämys on lisääntynyt. Terveyspalveluita on syytä kehittää, koska tulevaisuudessa niiden kysyntä kasvaa ja nykyinen rahoitus ei pysty niitä kattamaan. Tämän vuoksi tarvitaan palveluiden järjestämisen vertailua ja tehokkuutta. (Hyrynkangas-Järvenpää 2000, 117.)

20 15 Osalla asiakkaista on pitkä matka terveyskeskukseen tai osalla, esimerkiksi vanhuksilla voi olla vaikea päästä paikalle, vaikka matka olisikin lyhyt. Kaikille on etua, jos asia voidaan hoitaa puhelimitse, tällöin esimerkiksi matkakulut jäävät pois. Toisaalta puhelinneuvonta vaikeaa, koska ei näe potilasta. Myös tiedon etsiminen tietokannoista puhelun aikana on hankalaa. (Hyrynkangas-Järvenpää 2000, 113; Lebedeff 2006; Wahlberg ym ) Asiointi kaukana vieraassa sairaalassa aiheuttaa potilaalle stressiä ja lisäksi asiointiin voi kulua koko päivä (Telelääketiede 1999, 59). Potilaan tunnistaminen ehdottoman varmasti puhelimessa on mahdotonta. Tunnistusta voidaan parantaa esimerkiksi kysymällä henkilötunnus ja osoite. Pääsääntönä on luottamuksen ilmapiiri: uskotaan henkilöllisyydeksi se, minkä potilas ilmoittaa. (Pyykkö 2006.) 4.6 Puhelinohjauksessa vaadittavat taidot Puhelinneuvonnan ja ohjauksen lisääntyminen on saanut huomion kiinnittymään sen laatuun ja terveydenhoitoalan henkilöiden valmiuteen antaa puhelimessa ohjeita (Hyrynkangas-Järvenpää 2000, 12). Puhelinohjauksessa työskentelevien hoitajien on oltava hyvin koulutettuja tehtäväänsä ja heidän pitää pystyä antamaan tietoa potilaalle (Järvi 2004; Järvinen 2004; Wahlberg & Wredling 1999, 169). Työntekijältä puhelinohjaus vaatii kokemusta, harjoittelua ja jatkuvaa koulutusta. Omat vuorovaikutustaidot pitää tunnistaa, ja kuuntelutaidon tulee olla moitteeton. (Järvi 2003, Järvinen 2004, Wahlberg & Wredling 1999, 169.) Käytössä tulee olla hyvät valmiudet hyödyntää tietotekniikkaa. Kaikista potilaan hoitamiseen liittyvistä asioista tulee olla tiedot käytössä. (Wahlberg & Wredling 1999.) Puhelimessa on pyrittävä antamaan selkeitä vastauksia ammattitaidolla. Potilaan kuuntelu on erittäin tärkeää. Tärkeää on myös, ettei tee liian hätäisiä johtopäätöksiä ja osaa kysyä oikeita kysymyksiä kussakin tilanteessa (Lebedeff 2006). Tutkimusten mukaan hoitajat kokevat ongelmaksi havaita ja kuunnella, onko soittajalla vielä jotain sanottavaa, jota he eivät saa sanottua. Oikeanlaisten kysymysten sekä jo saadun tiedon pohjalta esitettävien jatkokysymysten esittäminen koetaan haasteellisena. Muita ongelmakohdiksi mainittuja ovat kommunikointi ja kielelliset vaikeudet maahanmuuttajien kanssa. (Wahlberg 2003.) Toisaalta puhelin on kaksisuuntainen viestiväline. Kak-

21 16 si ihmistä voi keskustella reaaliajassa, jolloin molemmilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä. (Järvi 2003.) Puhelimessa toimiva henkilö ei kuule eikä näe itseään. Tällöin hän saattaa kuvitella itsensä ystävälliseksi ja selkeäksi puhelimessa kommunikoijaksi, vaikka ei sitä olisikaan. Tämän vuoksi on tärkeää saada rakentavaa palautetta toisilta, jotta voi kehittyä työssään tai edelleen vahvistaa hyviä osa-alueita. (Marckworth 1998, 5,17.) Hoitajan on oltava hyvin tietoinen käyttämästään äänensävystä ja sanoista, jotta vuorovaikutus olisi tehokasta. Hoidon vaikuttavuus saattaa vähetä, jos hoitaja väheksyy potilasta, väittelee hänen kanssaan tai tuomitsee häntä. Ohjauksen tehottomuutta puhelimessa lisää myös jos hoitaja kuulostaa töykeältä, kiireiseltä, epäystävälliseltä tai kiinnostumattomalta. (Smith 1999.) Mikäli hän myös käy ohjeet läpi kaavamaisesti eikä välitä, ymmärtääkö potilas, ohjaus epäonnistuu (Vuori 2002, 27). Hoitaja ei saisi kuulostaa turhautuneelta, jos potilaan puhe on epäselvää tai rönsyilevää. Hoitajan tulisi selvittää mitä voi tehdä potilaan asian auttamiseksi ja palauttaa keskustelu aiheeseen takaisin. (Smith 1999.) Puhelimessa annettavat tiedot olisi tärkeää jaksottaa, koska kuuntelija ei pysty kerralla vastaanottamaan suurta määrää tietoa. Vastaanotettava tietomäärä on noin yhden puhelinnumeron verran. Tietojen antajalla taas voi olla edessään esimerkiksi muistilista tai näyttöpääte, jolta lukee annettavat tiedot. Vastaavasti kuuntelijalla ei ole mitään kirjallista materiaalia, vaan hän on pelkän kuulon varassa. Jaksotettaessa ohjattavaa asiaa puhelimessa potilas ehtii sisäistää sen paremmin ja tehdä mahdollisesti muistiinpanoja. Tauot myös antavat toiselle osapuolelle aikaa järjestää siihen mennessä kuulemansa asia. Siirtymätauoilla autetaan ymmärtämään, milloin siirrytään asiasta toiseen, eli milloin tietty kokonaisuus on käsitelty. Hoitotyöntekijälle ohjattavat asiat ovat arkipäivää, mutta potilaalle ne voivat tulla eteen ensimmäistä kertaa ja olla vieraita asioita. Mikäli ohjaus annetaan nopeasti ja vastaaja ei ehdi jäsentää asioita, voi ohjauksen toivottu hyöty jäädä vähäiseksi. Tällöin hukkaan menee molempien aikaa ja pahimmassa tapauksessa potilas tuntee itsensä yksinkertaiseksi. (Marckworth 1998, 26,33). Puhelinkommunikaatiossa kehonkielen merkitys jää huomattavasti pienemmäksi kuin muussa kommunikaatiossa, koska näköyhteys potilaaseen puuttuu. Kuitenkin kehon-

22 17 kielen osuus välittyy puhelimessa äänen kautta. Sanojen ja äänen perusteella luodaan mielikuvia ja täydennetään asiat, joita ei nähdä. Tämän vuoksi ei ole aivan yhdentekevää, miten ohjausta puhelimessa annetaan. Potilas voi luoda mielikuvansa esimerkiksi sairaalasta sen perusteella, minkälaisen kuvan hän soittajasta saa. Tämä mielikuva syntyy nopeasti ja pysyy siihen asti, kun tapahtuu jokin muutos, joka muuttaa vastaajan mielikuvan. (Marckwort 1998, 12). Väärinkäsitykset syntyvät useammin puhelimitse kommunikoitaessa kuin kasvotusten. Selkeä kieli ja lyhyet lauseet auttavat puhelimessa ymmärtämistä. Visuaalisella kielellä, kielikuvilla ja vertauksilla voidaan selkeyttää annettavaa ohjausta. Potilaan kertoessa asioistaan voidaan osoittaa kuuntelemista pienillä välisanoilla tai toistamalla toisen avainsanoja. Non-verbaalisen kommunikaation avulla täydennetään puhelinohjauksen kautta saatua rajallista tietoa. Hoitajan kuuntelemat ja havainnoimat potilaalta tulevat non-verbaaliset viestit ovat hengitysmekaniikan muutokset, yleisen keskustelun äänensävy, hiljaisuus ja taustalta kuuluvat äänet. (Marckwort 1998, 50 51; Smith 1999.) 4.7 Rintasyöpäpotilaiden pre-operatiivinen puhelinohjaus Savonlinnan keskussairaalassa Ensimmäistä kiireellisyysluokkaa olevien rintasyöpäleikkauspotilaiden preoperatiivinen ohjaus tapahtuu Savonlinnan keskussairaalassa puhelimitse. Ensimmäinen kiireellisyysluokka tarkoittaa rintasyöpäpotilaan kohdalla leikkausaikaa noin 1-3 viikon päästä diagnoosista. Kiireellisyysluokkia määrittelevää lomaketta ei ole saatavissa. Ajan määräytymiseen vaikuttaa esimerkiksi leikkausjonotilanne ja leikkaavien lääkärien määrä. (Falck 2007, Wrigh 2006.) Preoperatiivisen puhelinohjauksen antaa rintahoitaja tai hänen sijaisensa. Puhelinohjauksen lisäksi potilaalle lähetään kirjalliset ohjeet ja informaatiota. Kirjallisen materiaalin lähettäminen lisää potilaan turvallisuudentunnetta (Wright 2006). Usein se on myös välttämätön tuki suulliselle ohjaukselle, sillä hyvänkin ohjauksen antamat tiedot voivat unohtua hetkessä (Torkkola ym. 2002, 25, 29). Suullinen ohjaus on kuitenkin potilaan kannalta merkittävin ohjauksen muoto, koska silloin vuorovaikutus mahdollistuu. Perusteluna sille, miksi pre-operatiivinen ohjaus rintasyöpäleikkauspotilaalle annetaan puhelimitse, on nopeus. Postin kulku voi olla hidasta tai ajanvarauksesta kertova kirje voi matkalla hävitä. Itä-Savon sairaanhoitopiiri on myös alueellisesti

23 18 laaja ja potilaan saattaisi olla hankala päästä henkilökohtaiseen ohjaukseen keskussairaalalle. Leikkauspäivä tulee noin kuukauden sisällä diagnoosista, minkä vuoksi potilaan on tärkeää saada pre-operatiivista ohjausta ajoissa. (Wright 2006.) 4.8 Rintahoitaja puhelinneuvonnan antajana Savonlinnan keskussairaalassa Rintahoitaja saa esitiedot potilaasta Esitiedot toimenpiteeseen tulevasta potilaasta - lomakkeella (Liite 4.) ennen soittoaan. Hän pääsee myös potilaan sähköiseen potilaskertomukseen. (Wright 2006) Onnistunut potilasohjaus on hyvin suunniteltua. Tutustuminen ennalta potilaan tietoihin auttaa hoitajaa suunnittelemaan ohjaustilanteen yksilöllisesti. Tällöin hän voi huomioida esimerkiksi potilaan aikaisemman sairaushistorian asettaessaan tavoitteita eli pohtiessaan mitä potilaan tulisi oppia tai tietää. Samalla voi pohtia, millä tavoin asioita havainnollistaa asioita potilaalle. Yksilöllinen ohjaus vähentää ohjauksen päällekkäisyyttä ja potilasta toisinaan turhauttavaa ylenpalttista toistoa. Ohjaustilanteessa potilas ja hoitaja keskustelevat tasavertaisesti. Potilaan tarpeet ja ohjauksen tavoitteet täsmentyvät ohjaustilanteessa. Lopuksi on syytä arvioida ohjauksen aikana tapahtunutta oppimista. (Torkkola ym. 2002, ) Puhelinohjauksen jälkeen lähetettävästä kirjallisesta materiaalista huolimatta suullinen ohjaus on hyvin merkittävässä asemassa. Vuorovaikutuksen mahdollistuessa puhelimessa molemmilla on heti mahdollisuus esittää tarkentavia kysymyksiä. Puhelimessa tapahtuva ohjaus on haasteellista ohjausta antavalle sekä ohjattavalle, koska fyysinen kontakti, kuten esimerkiksi ilmeet ja eleet puuttuvat. Lisäksi puhelinohjaus on koko ajan yleistymässä hoitotyössä. (Wright 2006.) 5. LAATU TERVEYDENHUOLLOSSA Käsittelemme työssämme laadun määritelmää ja käymme läpi laatua terveydenhuollossa, koska laadunhallinta on tärkeä osa suomalaista terveydenhuoltoa ja käytännön hoitotyötä. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kehittää potilaspalautelomake, joka on siis eräänlainen hoidon laadun mittari. Laatu terveydenhuollossa on laaja käsite, jota tarkastelemme työmme kautta lähinnä potilaan/asiakkaan näkökulmasta. Käytämme työssämme käsitteitä sekä asiakas että potilas.

24 19 Outisen ym mukaan nimike, jota palvelutilanteessa käytetään asiakkaasta riippuu paljon asiakkaan itsensä mielipiteestä. Asiakaslähtöiseen toimintaan kuuluu sellaisten nimikkeiden käyttö, joita asiakkaat arvostavat. Monesti sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävät kokevat termin asiakas hyväksi, koska se tuo mieleen aktiivisuuden ja tasavertaisuuden. Perinteisesti terveyspalvelujen käyttäjää on kutsuttu potilaaksi. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrittelee potilaaksi sellaisen henkilön, joka käyttää terveyden- ja sairaanhoidon palveluja tai on niiden kohteena. Asiakkaaksi kutsutaan esimerkiksi avoterveydenhuollon palveluiden käyttäjiä. Sillä käytetäänkö nimitystä potilas vai asiakas ei pitäisi olla niin paljon merkitystä kuin sillä kohdellaanko heitä samanarvoisesti. (Outinen ym. 1994, ) 5.1 Laadun määritelmä Sosiaali- ja terveydenhuollossa laatua ei ole helppo määritellä yksiselitteisesti. Nykyään yhdistetään palvelujen käyttäjien, tuottajien ja johtamisen näkökulmat. Laatu voidaan määritellä niistä ominaisuuksista koostuvaksi kokonaisuudeksi, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tai tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuneet odotukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa laatua voi olla kyky täyttää asiakkaiden tarpeet ammattitaidolla, edullisin kustannuksin ja lakien, asetusten ja määräysten mukaan. On tärkeää sopia, mitä aluetasolla, kunnassa, organisaatiossa tai esimerkiksi työryhmässä tarkoitetaan laadulla, jota tavoitellaan, vaikkei laadun määrittäminen ole helppoa. Tämä yhteinen määritys ilmaistaan laatupolitiikassa ja kaikkien yksikössä tai organisaatiossa työskentelevien tulee olla tietoisia siitä. (SFS-ISO 8402, Laatusanasto, 1998.) Laatukriteerit auttavat laadun sisällön konkretisoinnissa ja täsmentämisessä sekä ovat palvelujen laadun arvioinnin apuvälineitä. Mittaamalla laatukriteerien täyttymistä voidaan arvioida, onko toiminta sen mukaista mitä on tavoiteltu. Täydellinen eli maksimaalinen laatu asiakkaan ja ammattilaisten määrittelemänä johtaa vääjäämättä suurempiin kustannuksiin kuin toimintaan on mahdollista panostaa. Siksi tuleekin pyrkiä optimilaatuun kaikista kolmesta laadun näkökulmasta yhteisesti määriteltynä ja ottamalla asiakas mukaan määrittelemään. (Stakes.)

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

MAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto

MAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto MAMMOGRAFIASEULONTA Varkauden kaupunki Sosiaali- ja terveyskeskus Vastaanottopalvelut Röntgenosasto MIKSI MAMMOGRAFIASEULONTAAN? Rintasyöpä on yleisin naisten sairastama syöpä Suomessa. Vuosittain todetaan

Lisätiedot

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

Lataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen. Lataa

Lataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen. Lataa Lataa Seksuaalisuuden muutokset syöpään sairastuessa - Katja Hautamäki-Lamminen Lataa Kirjailija: Katja Hautamäki-Lamminen ISBN: 9789514487590 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.41 Mb Suomalaisista

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?

Koulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

HOITOKULTTUURI. oh Tero Laiho

HOITOKULTTUURI. oh Tero Laiho HOITOKULTTUURI oh Tero Laiho 11.11.2014 1 ? The concept of nursing culture or ward culture shouldn t be used as it is contentious and not properly defined in literature (tuntematon vertaisarvioija 2011)

Lisätiedot

Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto

Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto Lataa Kirjailija: Birgitta Lehto ISBN: 9789514499517 Sivumäärä: 144 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.71 Mb Maassamme sairastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

KYS Vetovoimainen sairaala

KYS Vetovoimainen sairaala KYS Vetovoimainen sairaala Merja Miettinen, hallintoylihoitaja kuntakierros 2017 21.4.2017 1 Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisessä toiminnassa on kyse asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen tunnistamisesta

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa Raija Lemettinen Päivi Salonen 06.04.2005 Esityksen sisält ltö Aiheen valinta Työn n kokoaminen Asiantuntijuus hoitotyöss ssä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus SLL 14/2009 systeemiajattelu systemaattinen ajattelu riskien

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton

Lisätiedot

Potilaskohtainen kirjallinen raportointi - hiljainen raportointi. Ensihoitopäällikkö, ylihoitaja Juha Tiainen

Potilaskohtainen kirjallinen raportointi - hiljainen raportointi. Ensihoitopäällikkö, ylihoitaja Juha Tiainen Potilaskohtainen kirjallinen raportointi - hiljainen raportointi Ensihoitopäällikkö, ylihoitaja Juha Tiainen Kirjallinen potilaskohtainen vuoronvaihoraportointi / Hiljainen raportointi Tarkoitetaan potilastietojen

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Hoitotyö terveysasemalla

Hoitotyö terveysasemalla Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015

UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA. Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 UNIAPNEAPOTILAAN CPAP- LAITEHOITOON SITOUTUMINEN POTILASOHJAUKSELLA Minna Kellokumpu- Räsänen 15.10.2015 Sisältö määritelmiä uniapneatauti potilasohjaus ja hoitoon sitoutuminen mitä opimme? Tutkimustuloksia

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin?

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Carita Baykan, sh Teija Leikkari, sh SEKS Ihot/pkl 16.3.2017 Atopiapotilas Ihotautien poliklinikalla Lähete, lääkäri ohjelmoi kiireellisyyden, potilaalle

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen arvioinnissa

Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen arvioinnissa Päivi Valta Osastonylilääkäri, anestesia HYKS, Jorvin sairaala 19.05.2008 Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen

Lisätiedot

Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle

Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle Perehdytyspäivä 7.6.2016 Satu Valkonen Sairaalapastori, työnohjaaja Uskonnonvapauslaki O Uskonnonvapaus

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana

Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Tervetuloa vertaisopastajaksi! Verkosta virtaa -toiminnan vertaisopastajaksi ovat tervetulleita

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot