RINTASYÖPÄPOTILAAN PREOPERATIIVINEN PUHELINOHJAUS SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALAS- SA potilaspalautelomakkeen kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RINTASYÖPÄPOTILAAN PREOPERATIIVINEN PUHELINOHJAUS SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALAS- SA potilaspalautelomakkeen kehittäminen"

Transkriptio

1 Sari Repo, Hanne Valonen RINTASYÖPÄPOTILAAN PREOPERATIIVINEN PUHELINOHJAUS SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALAS- SA potilaspalautelomakkeen kehittäminen Opinnäytetyö Hoitotyö Toukokuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Sari Repo ja Hanne Valonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, Savonlinna Nimeke Rintasyöpäpotilaan preoperatiivinen puhelinohjaus Savonlinnan keskussairaalaosa-potilaspalautelomakkeen kehittäminen Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella ensimmäistä kertaa rintasyöpäleikkaukseen tulleiden potilaiden kokemuksia sairaanhoitajalta saamasta preoperatiivisesta (ennen leikkausta tapahtuvasta) puhelinohjauksesta Savonlinnan keskussairaalassa. Myös lääkäri antaa jonkin verran preoperatiivista ohjausta, mutta olemme työssämme keskittyneet hoitajan antamaan ohjaukseen, joka on kattavampaa. Teoreettisena pohjana käytimme mahdollisimman tuoretta kirjallisuutta sekä internetlähteitä rintasyövästä, puhelinohjauksesta, potilaspalautelomakkeen luomisesta ja laadusta terveydenhuollossa. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat vuonna 2006 syksyllä ja vuonna 2007 talvella ensimmäistä kertaa rintasyöpäleikatut potilaat. Tavoitteenamme oli käyttää tutkimusmenetelminä haastatteluita sekä puolistruksturoitua kyselylomaketta. Eettinen toimikunta myönsi tutkimusluvan, mutta emme saaneet lupaa haastatteluiden tekoon., joten päädyimme pelkkään kyselyyn. Kuten ennalta arvelimmekin, kysely ei tuottanut riittävästi vastauksia parissa kuukaudessa. Emme saaneet kuin 7 vastausta, joka ei riitä kyselytutkimuksen aineistoksi. Vaihdoimme opinnäytetyön näkökulmaa, koska emme saaneet tutkimusta tehtyä. Emme halunneet kuitenkaan luopua aiheesta, jonka eteen olimme jo tehneet paljon työtä. Päätimme kehittää potilaspalautelomakkeen. Palautelomake on suunnattu rintasyöpäpotilaille, jotka ovat saaneet preoperatiivista puhelinohjausta. Osasto 2B:n yhteyshenkilöt kokivat idean potilaspalautelomakkeesta hyödyllisenä, kun se koskee nimenomaan potilaiden kokemuksia saamastaan puhelinohjauksesta. Osasto 2B:llä on käytössä yleinen potilaspalautelomake, jonka pohjalta sekä kirjallisuutta apuna käyttäen että aiemmin tekemäämme kyselylomaketta hyödyntäen lähdimme rakentamaan omaa lomakettamme. Puhelinohjaus on melko uusi ohjauksen muoto terveydenhuollossa ja lisääntyy koko ajan, joten sen kehittämisen kannalta potilaspalaute on tärkeää. Palautelomakkeesta teimme mahdollisimman yksinkertaisen ja selkeän, jotta potilaat jaksavat keskittyä vastaamaan. Vastausvaihtoehtoina strukturoiduissa kysymyksissä käytimme enimmäkseen numeraalista asteikkoa, koska Savonlinnan keskussairaalassa muukin potilaspalaute kerätään niin, joten vastausten analysoiminen on helpompaa ja yhtenäisempää. Lomakkeen ulkoasun loimme houkuttelevaksi ja värikkääksi, koska tutkitusti se motivoi vastaamaan. Tarkoituksena on, että rintasyöpäleikkauspotilaiden preoperatiivista puhelinohjausta voisi tarvittaessa kehittää palautteen avulla. Jatkossa muutkin yksiköt voivat halutessaan hyödyntää lomakettamme pohjana omalle kyselylleen puhelinohjauksesta. Asiasanat (avainsanat) rintasyöpä, puhelinohjaus, laatu terveydenhuollossa, potilaspalautelomake Sivumäärä Kieli URN 43 sivua+ Liitteet 16 sivua Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Tuija Vänttinen

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Sari Repo ja Hanne Valonen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Nursing, Savonlinna Nursing The pre-operative counselling of breast cancer patients in Savonlinna central hospital a patient feedback form Abstract The purpose of this study was to consider the experiences of patients who came for the first time for a breast cancer operation of their pre-operative (before operation) phone counselling in Savonlinna central hospital. The doctor gives a little counselling too, but we concentrated on the more extensive counselling given by nurses. In our theoretical base we use so new literature as possible and internet sources of breast cancer, counselling by phone, creating patient feedback forms and quality in nursing. The research group consisted of patients who came for the first time to an operation in autum 2006 and in winter Our aim was to use interviews and half-structured question forms as research methods. The ethical commission gave us permission for research, but the ward sister didn t let us to do interviews. So we decided to use only questionnaires. We got only 7 answers and that is not enough to be used as research material. We had to change our standpoint, because we couldn t accomplish research. We did not want to give up the subject, because we had worked on it hard already. We decided to create a patient feedback form, which is given to those breast cancer patients who have had counselling by phone. The contact person on Ward 2B considered it as a good idea, because it relates to patients experiences of phone counselling. On Ward 2B they have a common patient feedback form, on which we based our planning. We also utilized new literature when creating the new form. Phone counselling is quite a new subject in health care sector, and its significance is growing. That s why it is important to get feed-back from patients in order to be able to develop phone counselling. We created so simple and clear patient feedback form as possible in order to facilitate the patients concentration on answering. In alternatives we mainly use number scale, because the common patient feedback form of Savonlinna central hospital is also structured that way. Analysing answers is easier and more coherent then. The design of the form is tempting and colourful, because according to studies it motivates to answer. Our goal is that breast cancer patients pre-operative phone counselling can be developed with the help of feedback. In future other wards can use this feedback form if they want to. Subject headings, (keywords) cancer of the breast, counselling by phone, quality in healthcare, patient feedback form. Pages Language URN Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Tuija Vänttinen Bachelor s thesis assigned by

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO RINTASYÖPÄ Rintasyöpä sairautena Rintasyöpäpotilaiden tuntemuksia Hoidon nykysuuntaukset 4 3 RINTASYÖPÄPOTILAAN PREOPERATIIVINEN HOITOTYÖ Johdanto hoitosuositukseen Rintasyöpäpotilaan preoperatiivinen hoitopolku Rintasyöpäpotilaan preoperatiivinen hoito Savonlinnan keskussairaalassa Syöpädiagnoosista ja sairastumisesta kertominen Rintasyöpäleikkauspotilaan kohtaaminen ja hänen tiedon ja tuen tarpeensa PUHELINOHJAUS Ohjaus Preoperatiivinen ohjaus Puhelinohjaus -käsitteenmäärittelyä Puhelinneuvonta Näkökohtia puhelinohjaukseen Puhelinohjauksessa vaadittavat taidot Rintasyöpäpotilaiden preoperatiivinen puhelinohjaus Savonlinnan keskussairaalassa Rintahoitaja puhelinohjauksen antajana Savonlinnan keskussairaalassa...18

5 5 LAATU TERVEYDENHUOLLOSSA Laadun määritelmä Laadunhallinta terveydenhuollossa Laadunvarmistus Itä-Savon sairaanhoitopiirin laatupolitiikka ja arvot Osasto 2B:n arvot ja periaatteet OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS POTILASPALAUTELOMAKKEEN KEHITTÄMINEN PUHELINOHJAUKSEEN Potilaskysely hoidon laadun kehittäjänä Asiakaspalautteen hankkiminen Palautelomakkeen tekeminen Savonlinnan keskussairaalassa kerättävä potilaspalaute Esitestausaineiston tuottamat tulokset Potilaspalautelomake preoperatiivisesta puhelinohjauksesta rintasyöpäpotilaalle POHDINTA Opinnäytetyöprosessi Jatkotutkimusaiheet Luotettavuus ja eettisyys..38 LÄHTEET LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Rintasyöpä on tällä hetkellä Suomessa naisten yleisin syöpäsairaus. Joka kymmenes nainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa rintasyöpään. Hoitomenetelmien kehittymisen ja varhaisemman syövän toteamisen ansiosta rintasyövän ennuste on parantunut. (Holmia ym. 2006, 610.) Rintasyöpää todetaan jo alle 30-vuotiaillakin, mutta riski sairastua lisääntyy 45 vuoden jälkeen luvulla todettiin noin 900 rintasyöpätapausta vuosittain ja luku on noussut vuosikymmenten aikana. Suomessa todettiin vuonna 2003 yli uutta rintasyöpätapausta. Viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta on noin 80 % potilaista elossa. (Blomqvist ym , Syöpäjärjestöt.) Tieto vakavasta sairaudesta on pysäyttävä, eikä potilaan oma mielikuva syövästä ole välttämättä realistinen. Rintasyöpään sairastuneen naisen tunteet ovat yksilöllisiä, ja ne voivat vaihdella esimerkiksi pelosta suruun. Rintasyöpä merkitsee eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville naisille erilaisia asioita. Rintasyöpään sairastunut potilas tarvitsee tietoa, tukea ja rohkaisua henkilökunnalta monissa hyvinkin henkilökohtaisissa ongelmissa. Tiedon välittämisessä potilaalle on otettava huomioon sairauden vaihe, sillä potilaiden tarpeet ovat erilaisia. (Iivanainen ym. 2005, ; Eriksson & Kuuppelomäki 2000, ) Rintasyöpäpotilaiden preoperatiivinen eli ennen leikkausta saama ohjaus tapahtuu Savonlinnan keskussairaalassa puhelimitse. Ohjausta antaa rintahoitaja tai hänen sijaisensa. Potilaan ohjaus on tärkeä osa sairaanhoitajan työtä, ja se tulisi hallita hyvin. Hyvä potilasohjaus parantaa kokonaishoidon laatua. (Ervasti 2004,2.) Terveydenhuollossa tarkoitetaan puhelinohjauksella puhelimen välityksellä annettavaa ohjausta, jota antaa terveydenhuollon ammattihenkilö (Kyngäs ym. 2006, 77). Hoitotakuulakiuudistus tuli voimaan Yhtenä tavoitteena hoitotakuulla oli puhelinyhteyden saaminen terveyskeskukseen välittömästi virka-aikana. Tämän lisäksi kolmen päivän sisällä yhteydenotosta on arvioitava hoidon tarve. (Sosiaali- ja terveysministeriö Esitteitä 2004.) Hoitotakuu on lisännyt terveydenhuollon paineita palveluiden uudelleen organisoinnista ja palveluiden kysyntää. Yhtenä vaihtoehtona on kehittää puhelinpalveluita tehokkaasti. Puhelinpalveluilla voidaan vähentää sellaisia käyntejä, jotka eivät välttämättä vaadi terveydenhuoltohenkilökunnan luona käyntiä. Puhelimitse asiakas voi saada ohjausta ja neuvontaa tai ohjausta hoitoon hakeutumi-

7 2 sesta. Tarkoitus on vapauttaa ja kohdentaa sekä hoitohenkilökunnan että asiakkaan ajankäyttöä ja resursseja, ei estää asiakasta hakeutumasta hoitoon. Savonlinnan keskussairaalassa kerätään potilailta kyselylomakkeella palautetta heidän saamastaan hoidosta ja palvelusta. Lomake on sama riippumatta osastosta tai poliklinikasta. Opinnäytetyömme tavoitteeksi muotoutui kohdennettu potilaspalautelomakkeen kehittäminen rintasyöpäpotilaille, jotka saavat pre-operatiivista ohjausta puhelimitse. 2 RINTASYÖPÄ 2.1 Rintasyöpä sairautena Rintasyöpä eli carcinoma mammae on tällä hetkellä Suomessa naisten yleisin syöpäsairaus. Joka kymmenes nainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa rintasyöpään. (Holmia ym.2006, 610.) Rintasyöpää todetaan jo alle 30-vuotiaillakin, mutta riski sairastua lisääntyy 45 vuoden jälkeen luvulla todettiin noin 900 vuosittain, luvulla todettiin noin 1400, 1980-luvun puolivälissä todettiin 2150 ja vuonna 1995 jo 3125 uutta naisten rintasyöpään sairastunutta. Nykyisin miehilläkin on tavattu rintasyöpää. (Blomqvist.ym 1999, 409.) Hoitomenetelmien kehittymisen ja varhaisemman syövän toteamisen ansiosta rintasyövän ennuste on parantunut. Rintasyöpään sairastumisen perimmäistä syytä ei tiedetä, mutta on olemassa altistavia riskitekijöitä. Hormonaalisia tekijöitä ovat esimerkiksi aikaisin alkaneet kuukautiset, myöhäinen menopaussi, myöhäinen ensisynnytys, vähäinen lasten lukumäärä sekä pitkäaikainen hormonikorvaushoito. Ravintoon liittyviä riskitekijöitä ovat runsasrasvainen ravinto, ylipaino ja runsas alkoholinkäyttö % rintasyövistä saattaa johtua perinnöllisistä syistä. On löydetty kaksi rintasyöpään liittyvää geeniä, BRCA1 ja BRCA2. Epäitsekkyys, uhrautuvaisuus, alistuvuus ja kärsivällisyys sekä estyneisyys, masentuneisuus ja tunteiden tukahduttaminen ovat Ollosen (1997) väitöskirjan mukaan tyypillisiä persoonan piirteitä naisilla, jotka sairastuvat rintasyöpään. Kaikki riskitekijät voivat siis altistaa rintasyövälle mutta

8 3 kuitenkaan 70 %:lla rintasyöpään sairastuneista ei ole ollut yhtäkään kyseisistä riskitekijöistä. (Holmia ym.2006, ) Oireet ja löydökset Rintasyövän tavallisin oire on kyhmy, jonka takia potilas hakeutuu lääkäriin (noin 80 %). Rintasyöpäkyhmy voi olla aristava, mutta yleensä kivuton. Voi olla, että iho tai nänni on vetäytynyt sisäänpäin tai mamillasta eli nännistä tulee eritettä. Muina oireina voi olla painon tunnetta rinnassa, epämääräistä kipua ja pistelyä. Joskus potilaille on ilmestynyt kyhmyjä kainalon imusolmukkeisiin, joten rinnasta on lähtenyt metastaaseja jo kauemmaksi. (Blomqvist ym 1999, 410.) Ensiksi rintasyöpä lähettää etäispesäkkeitä imusolmukkeisiin. Suoria imutieyhteyksiä on rintakehän sisäpuolella oleviin imusolmukkeisiin, jonne ennen kaikkea tulee etäispesäkkeitä, jos rintasyöpä sijaitsee mediaalineljänneksen (rinnan sisäneljänneksen) tai sentraalialuella (keskellä rintaa). Jos syöpä leviää veren mukana, tavallisimmat sijaintipaikat ovat aivot, luusto, pleura, maksa ja keuhkot. (Blomqvist ym 1999, 410.) 2.2 Rintasyöpäpotilaiden tuntemuksia Tieto vakavasta sairaudesta on pysäyttävä. Potilaan oma mielikuva syövästä ei välttämättä vastaa todellisuutta. Sairastuminen tuntuu aluksi epätodelta. Ympärillä kaikki jatkuu normaalisti, mutta oma elämä on aivan uudessa tilanteessa. Yleistä on erilaisten tunteiden vaihtelu. Tavallista on sairauden kiistäminen, vihaisuus, pelko, ahdistus, suru, masennus, syyllisyys ja yksinäisyys. Ne ovat kaikki täysin normaaleja tunteita juuri sairastuneelle. Jokainen rintasyöpäpotilas on yksilö, joten potilaan suhtautuminen sairauteen on myös hyvin yksilöllistä. (Syöpäjärjestöt, Eriksson & Kuuppelomäki 2000, ) Rintasyöpädiagnoosin kuuleminen voi vaikuttaa eri ihmisiin hyvin eri tavalla. Esimerkiksi 30-vuotias perusterve nainen voi kokea syövän eri tavoin kuin esimerkiksi 75-vuotias lievästi dementoitunut nainen. Syöpäpotilas voi joutua sairauden takia useisiin kriiseihin, ja hän voi kokea riippuvuutta hoitohenkilökunnan tietämystä kohtaan. Syöpään sairastunut voi itsekin kokea

9 4 tällaisen riippuvuuden vaikeana, koska on itsenäinen, aikuinen ihminen. (Juvonen & Lauri 1994, 7.) Rintasyöpäpotilaan kriisin vaiheet, jotka on hyvä tunnistaa: Alkujärkytys/shokkivaihe: Kaikki tuntuu epätodelliselta ja tapahtunutta on vaikea uskoa todeksi.. Ulospäin ihminen voi olla tyyni, mutta sisällä kaikki on myllerrystä. Tämän vaiheen pituus riippuu myös potilaan elämäntilanteesta, sosiaalisesta verkostosta, persoonan piirteistä. Syyllisten hakeminen ja tilanteen ymmärtäminen: Kun turruttava alkuvaihe on ohi, seuraavaksi potilas alkaa reagoida sairauteen ja hän ymmärtää tilanteensa. Silloin haetaan syyllisiä, podetaan huonoa omaatuntoa ja mahdollisesti jossitellaan eri vaihtoehtoja. Epätoivo, suru, itsesääli, pelko ja masennus ovat tyypillisiä tunteita. Somaattiset reagointitavat ovat myös tyypillisiä. Muokkausvaihe eli läpityöskentelyn vaihe: Ahdistus alkaa hävitä ja ihminen pyrkii löytämään selviytymiskeinoja. Niiden tarkoitus on suojata minää. Esimerkiksi oman tilan seuranta, hoidosta kyseleminen sekä tunteiden käsittely ovat osa kriisin läpikäymistä. Uudelleen suuntautuminen: Tämä on vaihe, joka koskee potilaita joiden syöpä saadaan hallintaan tai kokonaan parannettua. Tässä vaiheessa potilas voi alkaa oivaltaa, että elämä on ainutkertaista ja jokainen päivä on arvokas. Potilas voi tuntea kiitollisuutta, suuntautua tulevaisuuteen ja ottaa vastuuta itsestään ja hyvinvoinnistaan. Sopeutumisvaihe: Tarkoittaa sopeutumista siihen, että syöpää ei voida parantaa ja potilas tulee kuolemaan (Syöpäjärjestöt, Eriksson & Kuuppelomäki. 2000, ) 2.3 Hoidon nykysuuntaukset Rintasyövän ennuste on parantunut varhaisemman syövän toteamisen ja hoitomenetelmien kehittymisen ansiosta. Tällä hetkellä noin 80 % potilaista on elossa viiden

10 5 vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Taudin varhaisen toteamisen mammografiaseulontojen avulla on useissa tutkimuksissa havaittu vähentävän erityisesti yli 50- vuotiaiden naisten rintasyöpäkuolleisuutta. Nuoremmilla naisilla ei vastaavaa vaikutusta ole varmuudella voitu osoittaa, koska he eivät käy joukkoseulonnoissa. Suurin osa potilaista voi elää laadukasta elämää vuosikymmeniä ensimmäisen diagnoosin jälkeen.(www.cancer.fi.) Jokaisen rintasyövän hoito on aina yksilöllisesti räätälöity kokonaisuus. Tärkeä lähtökohta hoidosta päätettäessä on määrittää leviämisen riski. Sen perusteella voidaan valita hoito, joka on riittävän tehokas kyseiseen tautiin. Myös ylihoitamista tulee välttää, sillä hoidoilla on aina sivuvaikutuksia. Rintasyöpädiagnoosi perustuu yleensä leikkauksesta saatavaan tietoon. Saadun tiedon perusteella leikkaushoitoon yhdistetään tarvittaessa eri liitännäishoitoja ja sädehoitoa. (Tietoa syövästä.) Tutkimuksissa on todettu yksilövastuisen hoitotyön ja omahoitajuuden olevan tärkeä osa rintasyöpäpotilaan hoitotyötä. Potilas odottaa omahoitajalta yksilöllistä kohtelua, rehellisyyttä ja potilaan ajan tasalla pitämistä. Omahoitaja auttaa myös sairastumisprosessin käsittelyssä. (Holmia ym. 2006, ) 3 RINTASYÖPÄLEIKKAUSPOTILAAN PRE-OPERATIIVINEN HOITOTYÖ 3.1 Johdanto hoitosuositukseen Rintasyövän hoitosuositus on toteutettu Suomen Rintasyöpäryhmä ry:n toimesta Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito projektin puitteissa. Ensimmäistä kertaa rintasyövän diagnostiikka- ja hoitosuositus on julkaistu vuonna 1992, jonka jälkeen se on päivitetty kaksi kertaa. Hoitosuosituksen sisältö perustuu järjestelmällisesti kerättyyn tämän hetkiseen parhaaseen mahdolliseen julkaistuun tutkimustietoon; rintasyövän kirurgisesta, säde- ja lääkehoidosta eri taudin vaiheissa, palliatiivisesta hoidosta, hoidon porrastuksesta, kuntoutuksesta ja seurannasta. Suositus on tarkoitettu kaikille rintasyöpäpotilaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Suositus on tarkoitettu antamaan tukea päätöksen teolle niin helpoissa kuin vaikeissakin kliinisissä

11 6 tilanteissa. Varsinaiset hoitopäätökset tehdään yhteisymmärryksessä kunkin potilaan kanssa hänen yksilölliset ominaisuutensa ja arvostuksensa huomioiden, jotta kunkin potilaan parhaan edun mukainen hoito toteutuisi. (Käypähoito, Holmia ym. 2006, 617.) (Liite 2.) 3.2 Rintasyöpäleikkauspotilaan preoperatiivinen hoitopolku Hoitopolku alkaa rintojen tutkimisesta ja sitä kautta mahdollisen syövän löytämisestä. Ensisijainen rintojen tutkimistapa on rintojen omatarkkailu ja säännöllinen tunnustelu eli palpointi. Palpointi on hyvä tehdä kuukautisten jälkeen, koska premenstruaalisessa (ennen kuukautisia) vaiheessa rinnat voivat olla arat ja pingottuneet. Myös hoitaja tai lääkäri voi palpoida rinnat, jos nainen on hankkiutunut vastaanotolle tuntemansa kyhmyn tai muiden oireiden takia. (Holmia ym. 2006, ) Mammografia eli rintojen röntgenkuvaus on toinen rintojen tutkimusmenetelmä. Se on tarkka tutkimustapa, vaikkei sillä päästä aivan 100 prosenttiseen tulokseen. Mammografia voidaan tehdä rinnassa tuntuvan kyhmyn tai oireen selvittämiseksi sekä oireettomille naisille seulontatutkimuksena. Jos rinnasta löytyy kyhmy, tarvitaan lisätutkimuksia kyhmyn laadun selvittämiseksi. Ultraäänitutkimus näyttää, onko mammografiassa löydetty kasvain nesteen täyttämä kysta vai kiinteätä kudosta. Ohut- ja karkeaneulabiopsialla saadaan tietoa rintakyhmyn solujen laadusta. Tutkimuksessa imetään kyhmyn solumassaa ohueen neulaan ja näyte tutkitaan mikroskooppisesti. Rinnasta tuleva verinen tai seroosinen vuoto voi olla syy maitotiehyiden varjoainekuvaukseen eli galaktografiaan jossa siis selvitetään syövän mahdollisuutta. (Holmia ym. 2006, ) Rintasyöpä todetaan harvoin metastaasien eli syövän etäpesäkkeiden perusteella, mutta joskus potilaat hakeutuvat lääkäriin kainaloon ilmaantuneiden metastaattisten imusolmukkeiden tai ihoon ilmaantuneiden muutosten vuoksi. Joskus myös luusto- ja keuhkometastaasit voivat olla ensilöydöksiä. (Holmia ym. 2006, ) Rintasyöpään sairastuneen ensisijainen hoito on kasvaimen kirurginen poisto. Syöpäkasvaimen levinneisyyden luokittaminen eli TNM-luokitus vaikuttaa osittain siihen millainen leikkaus tehdään. Leikkausmuotoja ovat rinnan säästävä leikkaus, rinnan

12 7 poisto, kainalon tyhjennys ja rinnan korjausleikkaukset. Leikkauksen yhteydessä otetaan monesti kudosnäyte kyhmystä, jonka avulla saadaan varmuus rintakyhmyn laadusta. (Holmia ym. 2006, ) 3.3 Rintasyöpäpotilaan preoperatiivinen hoito Savonlinnan keskussairaalassa Aluksi potilas hakeutuu hoitoon terveyskeskukseen, yksityislääkäriin tai ikäindikaatioilla tapahtuvaan mammografiaseulontaan, josta hän saa lähetteen kirurgian poliklinikalle. Kirurgi katsoo lähetteen ja tekee sen perusteella hoitopäätöksen. Hän määrittelee toimenpiteen kiireellisyys luokan (I - III) ja määrää potilaalle alustavasti tehtävät toimenpiteet (esim. mammografia, ultraääni). Alustavat toimenpiteet on jo yleensä tehty jos potilas tulee hoitoon seulonnan kautta. (Savonlinnan keskussairaala 2003.) Kun potilas tulee kirurgian poliklinikalle lääkärinvastaanotolle niin kirurgi päättää, tarvitaanko vielä lisätutkimuksia (stereotaktinen biopsia). Potilaalta otetaan samalla yleensä veriryhmävasta-aineet. Kirurgi täyttää leikkausjonokortin tai laittaa hoidonvarauksen. Jonohoitaja tai rintahoitaja on yhteydessä potilaaseen puhelimitse. Tällöin sovitaan mahdollinen leikkausaika. Rintahoitaja lähettää potilaalle kutsukirjeen osastolle 2 B, ohjeen rintaleikkaukseen tulevalle sekä tulohaastattelukaavakkeen. (Savonlinnan keskussairaala 2003.) Potilas tulee osastolle laboratorion ja röntgenin kautta leikkausta edeltävänä päivänä klo 12 mennessä. Potilaat, joille tehdään kainaloimusolmukkeiden varjoainekuvaus, saapuvat osastolle aikaisemmin aamulla. Hoitaja tekee potilaalle tulohaastattelun ja aloittaa hoitosuunnitelman kirjaamisen. Potilaalle kerrotaan leikkausvalmisteluista ja häntä valmistellaan leikkaukseen. Leikkaava lääkäri tutkii potilaan vielä ennen leikkausta ja päättää leikkaustavasta. Potilas saa pre-operatiivisesti fysioterapeutin ohjausta hengitysharjoituksissa. Anestesialääkäri käy katsomassa pre-operatiivisesti ainakin potilaan sairauskertomuksen. Potilaalle tehdään leikkausvalmistelut preoperatiivisesti. Leikkaus tapahtuu keskusleikkausyksikössä moniammatillisen työryhmän suorittamana.(savonlinnan keskussairaala 2003.)

13 8 3.4 Syöpädiagnoosista ja sairastumisesta kertominen Edelleenkin syöpäsairauteen liitetään vanhentuneita pelkoja ja uskomuksia. Toisaalta kyse on vakavasta sairaudesta, jonka hoito voi vaikuttaa potilaan ruumiinkuvaan ja yleisvointiin ainakin väliaikaisesti. Usein ihminen myös miettii tässä tilanteessa elämäänsä kokonaisvaltaisesti, omia arvojaan ja saavutuksiaan ja suhdettaan läheisiinsä sekä aiemmin tärkeinä tai itsestään selvinä pitämiään asioita. Kun sairaudesta kerrotaan potilaalle, on tärkeää, että tilanne on kiireetön ja keskustellaan rauhallisesti. Lopuksi varmistetaan, että potilas on ymmärtänyt. Hoitajan on hyvä olla läsnä ja turvata lääkärille ja potilaalle rauhallinen, keskeyttämätön keskusteluaika. Potilalle pyritään antamaan tietoa niin paljon kuin hän pystyy vastaanottamaan ja varaudutaan vastaamaan niihin kysymyksiin, jotka nousevat potilaan mieleen. On hyvä, jos mukana on potilaan toivoma omainen, joka varmistaa, että asiat ymmärretään oikein. (Eriksson & Kuuppelomäki 2000, ) Joissakin sairaaloissa edelleenkin potilas käy pre-operatiivisella käynnillä hoitajan vastaanotolla kuultuaan rintasyöpädiagnoosin ensiksi lääkäriltä. Savonlinnan keskussairaalassa, 1. kiireellisyysluokaltaan olevat potilaat leikataan kuukauden sisällä tiedon saannista. Heille preoperatiivinen ohjaus tapahtuu puhelimessa. (Wright 2006.) 3.5 Rintasyöpäpotilaan kohtaaminen sekä hänen tiedon ja tuen tarpeensa Lääkärin tehtävä on selvittää potilaalle hoitosuosituksen perusteet ja sisältö. Hoitopäätös tehdään yhteisymmärryksessä potilaan kanssa arvioimalla hoidosta mahdollisesti saatava hyöty ja siitä todennäköisesti aiheutuvat haitat. Nainen, jolla on alustavasti diagnosoitu rintasyöpä, on todennäköisesti huolestunut ja ahdistunut. Tällöin potilas tarvitsee hoitohenkilökunnan asiallista ja rauhallista suhtautumista asiaan sekä luotettavaa tietoa asioista, jotka liittyvät rintasyöpään ja hänen omaan tilanteeseen. (Syöpäjärjestöt.) Rintasyöpään sairastuminen merkitsee naiselle useimmiten rintarauhasen menettämistä tai sen silpoutumista. Leikkaukseen joutuvan naisen on hyvä saada osallistua leik-

14 9 kaustavan valintaan, jotta tilanne olisi helpompi hyväksyä. Monesti nainen kokee leikkauksen väkivaltaisena. Naisella on oikeus erilaisten tunteiden kokemiseen sekä jakamiseen, ja hänellä on oikeus olla nainen, vaikka hänellä olisi vain yksi rinta. Mikäli mahdollista, niin puoliso otetaan mukaan keskusteluihin, koska hänen osuutensa tukijana on merkittävä. (Holmia ym. 2006, ) Potilaan ja omaisten selviytymisen kannalta voi olla helpottavaa, jos omaiset ovat alkuvaiheista lähtien mukana sairaudesta ja hoidoista keskusteltaessa, koska se voi vähentää ennakkoluuloja sairautta kohtaan. Rintasyöpäpotilaat kokevat omaisten tiedonsaannin tärkeäksi useiden suomalaisten tutkimusten mukaan. (Lauri & Juvonen 1994, 7.) Rintasyöpään sairastunut potilas tarvitsee tietoa, tukea ja rohkaisua henkilökunnalta monissa hyvinkin henkilökohtaisissa ongelmissa. Tiedon välittämisessä potilaalle on otettava huomioon sairauden vaihe, sillä potilaan tarpeet ovat erilaisia. Kirjallisuuden mukaan rintasyöpäpotilaat tarvitsevat usein tietoa hoidon psyykkisistä, fyysisistä ja sosiaalisista vaikutuksista, taudin levinneisyydestä, hoidon parantavan vaikutuksen todennäköisyydestä, taudin vaikutuksesta sosiaaliseen elämään, perheeseen ja ystäviin, itsehoidosta, seksuaalisuudesta, viehättävyydestä, hoitojen vaihtoehdoista ja perheenjäsenten riskeistä saada sama sairaus sekä hoidon sivuvaikutuksista. (Lauri & Juvonen 1994, 7;Iivanainen ym. 2005, ). Suomisen (1994) tutkimuksen mukaan rintasyöpäleikkauksen kokeneet potilaat eivät olleet saaneet riittävästi tietoa ennen tuloaan sairaalaan leikkausta varten eivätkä he olleet hyvin varustautuneita kysymään omasta tilanteesta sairaalassa ollessaan. (Iivanainen ym. 2005, ). Syöpää sairastavien potilaiden kohdalla on todettu, että vakavan diagnoosin kuultuaan he eivät halua heti ottaa vastaan tai käsitellä sairauden hoitoa koskevaa tietoa. Vasta selviydyttyään alkujärkytyksestä potilaat pystyvät aktiiviseen tiedonhankintaan ja osallistumaan hoitoonsa. Suomisen (1992) mukaan rintasyöpädiagnoosin toteamisen jälkeen potilaat kuvaavat olevansa tuskaisia, masentuneita, vihaisia, peloissaan taudin leviämisestä ja huolissaan sekä perheistään että itsestään. Suomisen (1994) väitöskirjan tulosten mukaan rintasyöpäpotilaista % koki, ettei heitä kohdella hoidossa yksilöinä, ei rohkaista, ei puhuta, heitä ei kuunnella, ko-

15 10 kemuksia ei jaeta heidän kanssaan eikä heitä lohduteta. Hoitajista 60 % totesi, että he eivät lohduta potilaita, eivätkä jaa potilaan kanssa kokemuksia. Noin 20 % hoitajista mainitsi, että he eivät puhu potilaiden kanssa tarpeeksi eivätkä rohkaise potilaita. Potilaat odottivat sairaalahoidon jälkeen positiivisempaa asennetta, kuuntelua, sosiaalista tukea ja henkistä kuntoutusta. Hoitajien mielestä ammatillinen tuki, jatkokontrollit ja ryhmäterapia ovat keskeisiä potilaan auttamisen kannalta. Hoitajat toivat myös esille tukihenkilöiden ja syöpäyhdistyksen roolin sekä pysyvän lääkärisuhteen merkityksen. (Iivanainen ym., ) Laurin ja Juvosen (1994) tutkimuksen mukaan suurin osa rintasyöpäpotilaista oli saanut tietoa sairaudesta ja hoidosta, mutta puolet vastaajista koki tarvitsevansa lisää tietoa. Potilaan informoinnissa on huomioitava se, että sairaudet ja hoidot aiheuttavat stressiä ja potilas ei välttämättä ymmärrä tietoa silloin, kun se annetaan. (Juvonen & Lauri 1994, 55.) Preoperatiivinen puhelinohjaus on osa hoitajan ja potilaan välistä vuorovaikutusta. Tavoitteenamme on kehittää potilaspalautelomake, jonka avulla osastolla voidaan jatkossa mitata preoperatiivisen puhelinohjauksen laatua kyselemällä potilaiden kokemuksia siitä. Potilaan kokema hyvä ohjaus on osa hyvää hoitoa. Ohjaukselle lisävaatimuksia asettaa se, että ohjaus tapahtuu puhelimessa, jolloin kontakti potilaaseen on erilainen kuin kasvotusten. Savonlinnan lisäksi mahdollisesti muutkin sairaalat/hoitopaikat voivat tulevaisuudessa halutessaan hyötyä työstämme käyttämällä lomaketta potilaspalautteen saamiseen ja jatko kehittää lomaketta. 4 PUHELINOHJAUS 4.1 Ohjaus Sairaanhoitajan työtä on aina ollut ohjaaminen terveyteen ja sairauteen liittyvissä kysymyksissä. Sairaanhoitajat ovat ajallisesti eniten tekemisissä potilaiden kanssa, joten heillä on parhaat mahdollisuudet ohjata potilaita. Huolimatta siitä, että potilaat saavat ohjausta useilta eri tahoilta, on sairaanhoitajalla kokonaisvastuu potilasohjauksen sekä neuvonnan toteuttamisesta ja koordinoinnista. Ohjauksen merkitys korostuu lyhentyneiden hoitoaikojen takia ja siksi että potilaiden tiedontarve on lisääntynyt. Potilas tarvitsee tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta päätöksentekonsa tueksi, ja se on myös hänen oikeutensa. Tutkimusten mukaan potilaat kokevat saavansa tietoa liian vähän

16 11 hoidon kaikista osa-alueista. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, Torkkola ym. 2002, 7-28.) Ohjauksen onnistumiseen vaikuttavat ohjaajan asiantuntijuus ja persoona. Sairaanhoitajan on tunnettava ohjattava asia hyvin ja osattava jäsentää se sopivaksi kokonaisuudeksi. Ohjauksen antajalta vaaditaan herkkyyttä, kun hän toimii potilaan kanssa, joka on saanut tietää sairastavansa vakavaa sairautta. Luottamuksen rakentaminen ja turvallisen vuorovaikutussuhteen luominen on erityisen tärkeää. Ohjausympäristön tulisi olla rauhallinen, ja yksityisyyden suojaus olisi oltava taattu. Ohjaukseen käytettävä aika on usein lyhyt. Tämän vuoksi ohjattavan asiakokonaisuuden jäsentely on tärkeää, jotta tärkeät asiat ehditään käsitellä. Kriisin vaihe tai sairaus voi heikentää potilaan kykyä ottaa ohjausta vastaan. Toisaalta potilaalla on myös oikeus kieltäytyä ohjauksesta. Tällöin hänen itsemääräämisoikeuttaan on kunnioitettava. Potilas on yksilö, ja ohjaus on suunniteltava huomioiden hänen yksilöllisyytensä ja ikätasonsa. Annettujen ohjeiden kirjaaminen on tärkeää. Tarvittaessa voidaan tarkistaa, mitä ohjeita on annettu esimerkiksi, jos potilas ottaa myöhemmin yhteyttä. (Torkkola ym. 2002, ) 4.2 Preoperatiivinen ohjaus Preoperatiivinen eli leikkausta edeltävä vaihe alkaa leikkauspäätöksestä ja päättyy, kun vastuu siirtyy leikkaussalin henkilökunnalle. Potilaan on tärkeää saada tietoa leikkaukseen valmentautumisesta toimenpiteen laadun ja hänen yksilöllisten tekijöidensä pohjalta. Potilaalle on hyvä antaa myös kirjalliset ohjeet valmistautumisesta leikkaukseen. Jatkohoito leikkauksen jälkeen on hyvä suunnitella jo ennen leikkausta. Ohjauksella on tutkimusten mukaan positiivinen vaikutus potilaan toipumiseen. Hyvää preoperatiivista ohjausta saaneet potilaat pelkäävät muita vähemmän, ja leikkauksesta toipuminen sujuu paremmin. Potilaan kokemusten huomiointi, hoidon tavoitteellisuus ja potilaan tunteminen auttavat pre-operatiivisessa vaiheessa yksilöllisen hoitotyön toteutumista. Hoitotyön toteutumista tarkkaillaan arvioimalla potilaan fyysisiä ja psyykkisiä toimintoja, sekä muutoksia niissä. (Holmia ym. 2006, )

17 Puhelinohjaus -käsitteen määrittelyä Hoitotieteessä ja hoitotyössä käytetään paljon käsitettä ohjaus. Sen käyttöön liittyy kuitenkin epäselvyyksiä ja määrittelyyn osittain sopimuksenvaraisuutta. (Kääriäinen & Kyngäs 2005, 251). Synonyymeja sanalle ohjata ovat mm. opastaa, ja neuvoa (MOT kielitoimiston sanakirja). Sanalle neuvoa vastineena käytetään mm. opettaa, opastaa, ohjata ja kasvattaa (Jäppinen 2003, 255). Kääriäisen ja Kynkään 2006, 251 mukaan käsitettä ohjaus on käytetty paljon rinnakkain tiedon antamisen, neuvonnan ja opetuksen käsitteiden kanssa. Eroja käsitteiden välillä kuitenkin löytyy. Asiakkaan opetus on systeemi suunniteltuja toimintoja, jotka vaikuttavat asiakkaan käyttäytymiseen. Opetusta taas edeltää ohjaus. Ohjaus tapahtuu vuorovaikutteisessa ohjaussuhteessa, joka on aktiivista ja tavoitteellista toimintaa ohjaajan ja ohjattavan välillä. He pyrkivät etsimään yhdessä ohjattavan ongelmiin ratkaisua. (Soohbany 1999.) Ohjauksessa pidättäydytään suorien neuvojen antamisesta (Vehviläinen 2001). Ohjattavan asian sisältö korostuu tiedon antamisessa, ja vuorovaikutus on vähäisempää kuin ohjauksessa ja neuvonnassa (Rycroft-Malone ym. 2000, Kääriäinen & Kyngäs 2006, 6-8.) Terveydenhuollossa tarkoitetaan puhelinohjauksella puhelimen välityksellä annettavaa ohjausta, jota antaa terveydenhuollon ammattihenkilö (Kyngäs ym. 2006, 77). Opinnäytetyössämme käytämme puhelimessa tapahtuvasta ohjauksesta termiä puhelinohjaus, koska puhelinohjausrungosta (Liite 3.) käy ilmi pre-operatiivisen ohjauksen rakenne, jolloin se eroaa neuvonnasta. Tutkimissamme lähteissä oli yleisempää, että asiakas soitti tiettyyn numeroon saadakseen neuvontaa ja ohjausta. Tutkimuksessamme taas sairaanhoitaja soittaa potilaalle antaakseen tälle pre-operatiivista ohjausta. Etsiessämme lähdemateriaalia puhelinohjauksesta, käsitteet puhelinohjaus ja neuvonta tuntuivat kuitenkin kulkevan käsi kädessä esimerkiksi seuraavanlaisissa lauseissa: ohjaus ja neuvonta puhelimitse lisääntynyt viimevuosina. (Järvinen 2004, ) Käsitteemme puhelinohjaus tuli harvemmin vastaan potilaan ohjauksen yhteydessä, eli puhelimessa yleisempää on neuvonnan antaminen. Puhelimessa tapahtuvalla neuvonnalla ja ohjauksella on kuitenkin yhteisiä piirteitä paljon. Annettiinpa puhelimessa ohjausta tai neuvoja, lähtökohdat ovat kuitenkin samat: keskustelijat eivät näe toisiaan.

18 Puhelinneuvonta Potilaiden tarve saada neuvoja terveyteen ja sairauteen liittyvissä ongelmissa on synnyttänyt puhelinpalvelut (Hyrynkangas-Järvenpää 2000, 48). Puhelimitse voidaan antaa yleistä tai yksilökohtaista neuvontaa. Yksilökohtainen neuvonta on potilaslain tarkoittamaa terveyden- ja sairaanhoitoa ja edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilöä ja potilasasiakirjamerkintöjä. Soittaja täytyy tunnistaa, ja hänelle annetaan yksilöllisiä hoito-ohjeita ja terveydentilaan liittyviä kannanottoja. Tällöin syntyy hoitosuhde potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilön välille ja neuvonnan antajalla on vastuu antamistaan ohjeista. Yleisessä puhelinneuvonnassa asiakkaan ei tarvitse kertoa nimeään, eli soittajaa ei tarvitse tunnistaa. Tällöin neuvot annetaan hänelle yleisellä tasolla eikä oteta kantaa yksilölliseen hoitoon, joten hoitosuhdetta ei synny. Luonnollisesti potilasasiakirjat eivät ole käytössä. Tietoa asiakkaalle voidaan antaa sairauksien oireista, hoito-ohjeista ja tutkimusmenetelmistä. (Pyykkö 2006.) Terveydenhuollossa puhelimessa annettavan neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuudesta sekä asiakastyytyväisyydestä on Suomessa hyvin vähän tietoa (Lampe 2004; Nuutila 2005). Vanhempien mielipiteitä puhelinneuvonnasta on kartoitettu Iisalmessa. Tutkimustulosten mukaan vanhemmat olivat pääosin tyytyväisiä puhelinneuvonnan järjestämiseen, toteuttamiseen ja saamiinsa neuvoihin. He myös kokivat palvelun tarpeellisena. (Holopainen ym ) Tukholmassa Medical Call Centerin käyttäjille tehdyn tutkimuksen mukaan asiakkaat olivat tyytyväisiä palveluun ja suurin osa toimi sieltä saamiensa neuvojen mukaan (Wahlberg & Wredling 1999,169). Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on potilasohjauksen kehittämishankkeen tuloksena syntynyt teoriaan pohjautuva puhelinohjauksen ideaalimalli. Ideaalimalli koostuu teoriaosasta, puhelinohjausmallista sekä kohdennetuista sairaanhoitajan toimintamalleista. Kohdennetut mallit ovat leikkauspotilaan ohjaaminen ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen. (Lipponen ym. 2006). Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää on tutkinut lääkärin antamaa puhelinneuvontaa. Tutkimuksessa ilmeni, että potilaat olivat tyytyväisiä puhelinneuvontaan ja kokivat saaneensa riittävästi ohjeita ja neuvoja. Potilaat pitivät käymäänsä puhelinkeskustelua luontevana ja vastavuoroisena. (Hyrynkangas- Järvenpää 2000, 128.) Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen ja Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan yhteistyöhankkeessa sairaanhoitajien toteuttamaa puhe-

19 14 linneuvontaa tutkittiin palvelun käyttäjien näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan suurin osa toimi saamiensa ohjeiden mukaan ja koki ne ymmärrettäviksi ja luotettaviksi. Valtaosa soittajista koki hyötynä tiedon- ja toimintaohjeiden saannin, turhalta lääkärissäkäynniltä välttymisen ja neuvonnan rauhoittavan vaikutuksen. (Nuutila 2005, 74.) 4.5 Näkökohtia puhelinohjaukseen Puhelinneuvontaa ja ohjausta on aina tehty, mutta nyt siihen on panostettu enemmän Hoitotakuu-lakiuudistuksen myötä. (Hyrynkangas-Järvenpää 2000, 12, Lebedeff 2006; Järvi 2003; Lampe 2004). Hoitotakuulakiuudistus tuli voimaan Sen yhtenä tavoitteena oli puhelinyhteyden saaminen terveyskeskukseen välittömästi virka-aikana. Hoidon tarve on arvioitava kolmen päivän sisällä yhteydenotosta. (Sosiaalija terveysministeriö 2004; Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992; Hoitoon pääsyn turvaaminen 2004.) Hoitotakuu on lisännyt terveydenhuollon paineita palveluiden uudelleen organisoinnista ja palveluiden kysyntää. Yhtenä vaihtoehtona on puhelinpalveluiden tehokas kehittäminen, jolla voidaan vähentää sellaisia käyntejä, jotka eivät välttämättä vaadi terveydenhuoltohenkilökunnan luona käyntiä. Tällöin asiakas voi saada ohjausta ja neuvontaa puhelimitse tai ohjausta hoitoon hakeutumisesta. Tarkoitus ei ole estää asiakasta hakeutumasta hoitoon vaan vapauttaa ja kohdentaa sekä hoitohenkilökunnan että asiakkaan ajankäyttöä ja resursseja. Parhaimmillaan onnistunut potilasneuvonta ja ohjaus voi lyhentää hoitoaikoja ja vähentää potilaan sairaalakäyntien määrää ja tarvetta. (Torkkola ym. 2002, 7.) Puhelin on edullinen ja nopea viestintäväline, jonka käyttäminen on nykyaikaista. Puhelinneuvonta vähentää vastaanottokäyntejä ja sitä kautta vaikuttaa myös taloudellisesti korvatessaan kalliimpia palveluja, kuten esimerkiksi päivystysvastaanottokäyntejä (Hyrynkangas-järvenpää 2000, 12,128; Järvinen 2004; Järvi 2004; Lipponen ym. 2006; Lampe 2004; Pyykkö 2006; Smith 1999). Terveyspalveluiden tarve on muuttunut, koska potilaiden terveystietämys on lisääntynyt. Terveyspalveluita on syytä kehittää, koska tulevaisuudessa niiden kysyntä kasvaa ja nykyinen rahoitus ei pysty niitä kattamaan. Tämän vuoksi tarvitaan palveluiden järjestämisen vertailua ja tehokkuutta. (Hyrynkangas-Järvenpää 2000, 117.)

20 15 Osalla asiakkaista on pitkä matka terveyskeskukseen tai osalla, esimerkiksi vanhuksilla voi olla vaikea päästä paikalle, vaikka matka olisikin lyhyt. Kaikille on etua, jos asia voidaan hoitaa puhelimitse, tällöin esimerkiksi matkakulut jäävät pois. Toisaalta puhelinneuvonta vaikeaa, koska ei näe potilasta. Myös tiedon etsiminen tietokannoista puhelun aikana on hankalaa. (Hyrynkangas-Järvenpää 2000, 113; Lebedeff 2006; Wahlberg ym ) Asiointi kaukana vieraassa sairaalassa aiheuttaa potilaalle stressiä ja lisäksi asiointiin voi kulua koko päivä (Telelääketiede 1999, 59). Potilaan tunnistaminen ehdottoman varmasti puhelimessa on mahdotonta. Tunnistusta voidaan parantaa esimerkiksi kysymällä henkilötunnus ja osoite. Pääsääntönä on luottamuksen ilmapiiri: uskotaan henkilöllisyydeksi se, minkä potilas ilmoittaa. (Pyykkö 2006.) 4.6 Puhelinohjauksessa vaadittavat taidot Puhelinneuvonnan ja ohjauksen lisääntyminen on saanut huomion kiinnittymään sen laatuun ja terveydenhoitoalan henkilöiden valmiuteen antaa puhelimessa ohjeita (Hyrynkangas-Järvenpää 2000, 12). Puhelinohjauksessa työskentelevien hoitajien on oltava hyvin koulutettuja tehtäväänsä ja heidän pitää pystyä antamaan tietoa potilaalle (Järvi 2004; Järvinen 2004; Wahlberg & Wredling 1999, 169). Työntekijältä puhelinohjaus vaatii kokemusta, harjoittelua ja jatkuvaa koulutusta. Omat vuorovaikutustaidot pitää tunnistaa, ja kuuntelutaidon tulee olla moitteeton. (Järvi 2003, Järvinen 2004, Wahlberg & Wredling 1999, 169.) Käytössä tulee olla hyvät valmiudet hyödyntää tietotekniikkaa. Kaikista potilaan hoitamiseen liittyvistä asioista tulee olla tiedot käytössä. (Wahlberg & Wredling 1999.) Puhelimessa on pyrittävä antamaan selkeitä vastauksia ammattitaidolla. Potilaan kuuntelu on erittäin tärkeää. Tärkeää on myös, ettei tee liian hätäisiä johtopäätöksiä ja osaa kysyä oikeita kysymyksiä kussakin tilanteessa (Lebedeff 2006). Tutkimusten mukaan hoitajat kokevat ongelmaksi havaita ja kuunnella, onko soittajalla vielä jotain sanottavaa, jota he eivät saa sanottua. Oikeanlaisten kysymysten sekä jo saadun tiedon pohjalta esitettävien jatkokysymysten esittäminen koetaan haasteellisena. Muita ongelmakohdiksi mainittuja ovat kommunikointi ja kielelliset vaikeudet maahanmuuttajien kanssa. (Wahlberg 2003.) Toisaalta puhelin on kaksisuuntainen viestiväline. Kak-

21 16 si ihmistä voi keskustella reaaliajassa, jolloin molemmilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä. (Järvi 2003.) Puhelimessa toimiva henkilö ei kuule eikä näe itseään. Tällöin hän saattaa kuvitella itsensä ystävälliseksi ja selkeäksi puhelimessa kommunikoijaksi, vaikka ei sitä olisikaan. Tämän vuoksi on tärkeää saada rakentavaa palautetta toisilta, jotta voi kehittyä työssään tai edelleen vahvistaa hyviä osa-alueita. (Marckworth 1998, 5,17.) Hoitajan on oltava hyvin tietoinen käyttämästään äänensävystä ja sanoista, jotta vuorovaikutus olisi tehokasta. Hoidon vaikuttavuus saattaa vähetä, jos hoitaja väheksyy potilasta, väittelee hänen kanssaan tai tuomitsee häntä. Ohjauksen tehottomuutta puhelimessa lisää myös jos hoitaja kuulostaa töykeältä, kiireiseltä, epäystävälliseltä tai kiinnostumattomalta. (Smith 1999.) Mikäli hän myös käy ohjeet läpi kaavamaisesti eikä välitä, ymmärtääkö potilas, ohjaus epäonnistuu (Vuori 2002, 27). Hoitaja ei saisi kuulostaa turhautuneelta, jos potilaan puhe on epäselvää tai rönsyilevää. Hoitajan tulisi selvittää mitä voi tehdä potilaan asian auttamiseksi ja palauttaa keskustelu aiheeseen takaisin. (Smith 1999.) Puhelimessa annettavat tiedot olisi tärkeää jaksottaa, koska kuuntelija ei pysty kerralla vastaanottamaan suurta määrää tietoa. Vastaanotettava tietomäärä on noin yhden puhelinnumeron verran. Tietojen antajalla taas voi olla edessään esimerkiksi muistilista tai näyttöpääte, jolta lukee annettavat tiedot. Vastaavasti kuuntelijalla ei ole mitään kirjallista materiaalia, vaan hän on pelkän kuulon varassa. Jaksotettaessa ohjattavaa asiaa puhelimessa potilas ehtii sisäistää sen paremmin ja tehdä mahdollisesti muistiinpanoja. Tauot myös antavat toiselle osapuolelle aikaa järjestää siihen mennessä kuulemansa asia. Siirtymätauoilla autetaan ymmärtämään, milloin siirrytään asiasta toiseen, eli milloin tietty kokonaisuus on käsitelty. Hoitotyöntekijälle ohjattavat asiat ovat arkipäivää, mutta potilaalle ne voivat tulla eteen ensimmäistä kertaa ja olla vieraita asioita. Mikäli ohjaus annetaan nopeasti ja vastaaja ei ehdi jäsentää asioita, voi ohjauksen toivottu hyöty jäädä vähäiseksi. Tällöin hukkaan menee molempien aikaa ja pahimmassa tapauksessa potilas tuntee itsensä yksinkertaiseksi. (Marckworth 1998, 26,33). Puhelinkommunikaatiossa kehonkielen merkitys jää huomattavasti pienemmäksi kuin muussa kommunikaatiossa, koska näköyhteys potilaaseen puuttuu. Kuitenkin kehon-

22 17 kielen osuus välittyy puhelimessa äänen kautta. Sanojen ja äänen perusteella luodaan mielikuvia ja täydennetään asiat, joita ei nähdä. Tämän vuoksi ei ole aivan yhdentekevää, miten ohjausta puhelimessa annetaan. Potilas voi luoda mielikuvansa esimerkiksi sairaalasta sen perusteella, minkälaisen kuvan hän soittajasta saa. Tämä mielikuva syntyy nopeasti ja pysyy siihen asti, kun tapahtuu jokin muutos, joka muuttaa vastaajan mielikuvan. (Marckwort 1998, 12). Väärinkäsitykset syntyvät useammin puhelimitse kommunikoitaessa kuin kasvotusten. Selkeä kieli ja lyhyet lauseet auttavat puhelimessa ymmärtämistä. Visuaalisella kielellä, kielikuvilla ja vertauksilla voidaan selkeyttää annettavaa ohjausta. Potilaan kertoessa asioistaan voidaan osoittaa kuuntelemista pienillä välisanoilla tai toistamalla toisen avainsanoja. Non-verbaalisen kommunikaation avulla täydennetään puhelinohjauksen kautta saatua rajallista tietoa. Hoitajan kuuntelemat ja havainnoimat potilaalta tulevat non-verbaaliset viestit ovat hengitysmekaniikan muutokset, yleisen keskustelun äänensävy, hiljaisuus ja taustalta kuuluvat äänet. (Marckwort 1998, 50 51; Smith 1999.) 4.7 Rintasyöpäpotilaiden pre-operatiivinen puhelinohjaus Savonlinnan keskussairaalassa Ensimmäistä kiireellisyysluokkaa olevien rintasyöpäleikkauspotilaiden preoperatiivinen ohjaus tapahtuu Savonlinnan keskussairaalassa puhelimitse. Ensimmäinen kiireellisyysluokka tarkoittaa rintasyöpäpotilaan kohdalla leikkausaikaa noin 1-3 viikon päästä diagnoosista. Kiireellisyysluokkia määrittelevää lomaketta ei ole saatavissa. Ajan määräytymiseen vaikuttaa esimerkiksi leikkausjonotilanne ja leikkaavien lääkärien määrä. (Falck 2007, Wrigh 2006.) Preoperatiivisen puhelinohjauksen antaa rintahoitaja tai hänen sijaisensa. Puhelinohjauksen lisäksi potilaalle lähetään kirjalliset ohjeet ja informaatiota. Kirjallisen materiaalin lähettäminen lisää potilaan turvallisuudentunnetta (Wright 2006). Usein se on myös välttämätön tuki suulliselle ohjaukselle, sillä hyvänkin ohjauksen antamat tiedot voivat unohtua hetkessä (Torkkola ym. 2002, 25, 29). Suullinen ohjaus on kuitenkin potilaan kannalta merkittävin ohjauksen muoto, koska silloin vuorovaikutus mahdollistuu. Perusteluna sille, miksi pre-operatiivinen ohjaus rintasyöpäleikkauspotilaalle annetaan puhelimitse, on nopeus. Postin kulku voi olla hidasta tai ajanvarauksesta kertova kirje voi matkalla hävitä. Itä-Savon sairaanhoitopiiri on myös alueellisesti

23 18 laaja ja potilaan saattaisi olla hankala päästä henkilökohtaiseen ohjaukseen keskussairaalalle. Leikkauspäivä tulee noin kuukauden sisällä diagnoosista, minkä vuoksi potilaan on tärkeää saada pre-operatiivista ohjausta ajoissa. (Wright 2006.) 4.8 Rintahoitaja puhelinneuvonnan antajana Savonlinnan keskussairaalassa Rintahoitaja saa esitiedot potilaasta Esitiedot toimenpiteeseen tulevasta potilaasta - lomakkeella (Liite 4.) ennen soittoaan. Hän pääsee myös potilaan sähköiseen potilaskertomukseen. (Wright 2006) Onnistunut potilasohjaus on hyvin suunniteltua. Tutustuminen ennalta potilaan tietoihin auttaa hoitajaa suunnittelemaan ohjaustilanteen yksilöllisesti. Tällöin hän voi huomioida esimerkiksi potilaan aikaisemman sairaushistorian asettaessaan tavoitteita eli pohtiessaan mitä potilaan tulisi oppia tai tietää. Samalla voi pohtia, millä tavoin asioita havainnollistaa asioita potilaalle. Yksilöllinen ohjaus vähentää ohjauksen päällekkäisyyttä ja potilasta toisinaan turhauttavaa ylenpalttista toistoa. Ohjaustilanteessa potilas ja hoitaja keskustelevat tasavertaisesti. Potilaan tarpeet ja ohjauksen tavoitteet täsmentyvät ohjaustilanteessa. Lopuksi on syytä arvioida ohjauksen aikana tapahtunutta oppimista. (Torkkola ym. 2002, ) Puhelinohjauksen jälkeen lähetettävästä kirjallisesta materiaalista huolimatta suullinen ohjaus on hyvin merkittävässä asemassa. Vuorovaikutuksen mahdollistuessa puhelimessa molemmilla on heti mahdollisuus esittää tarkentavia kysymyksiä. Puhelimessa tapahtuva ohjaus on haasteellista ohjausta antavalle sekä ohjattavalle, koska fyysinen kontakti, kuten esimerkiksi ilmeet ja eleet puuttuvat. Lisäksi puhelinohjaus on koko ajan yleistymässä hoitotyössä. (Wright 2006.) 5. LAATU TERVEYDENHUOLLOSSA Käsittelemme työssämme laadun määritelmää ja käymme läpi laatua terveydenhuollossa, koska laadunhallinta on tärkeä osa suomalaista terveydenhuoltoa ja käytännön hoitotyötä. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kehittää potilaspalautelomake, joka on siis eräänlainen hoidon laadun mittari. Laatu terveydenhuollossa on laaja käsite, jota tarkastelemme työmme kautta lähinnä potilaan/asiakkaan näkökulmasta. Käytämme työssämme käsitteitä sekä asiakas että potilas.

24 19 Outisen ym mukaan nimike, jota palvelutilanteessa käytetään asiakkaasta riippuu paljon asiakkaan itsensä mielipiteestä. Asiakaslähtöiseen toimintaan kuuluu sellaisten nimikkeiden käyttö, joita asiakkaat arvostavat. Monesti sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävät kokevat termin asiakas hyväksi, koska se tuo mieleen aktiivisuuden ja tasavertaisuuden. Perinteisesti terveyspalvelujen käyttäjää on kutsuttu potilaaksi. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrittelee potilaaksi sellaisen henkilön, joka käyttää terveyden- ja sairaanhoidon palveluja tai on niiden kohteena. Asiakkaaksi kutsutaan esimerkiksi avoterveydenhuollon palveluiden käyttäjiä. Sillä käytetäänkö nimitystä potilas vai asiakas ei pitäisi olla niin paljon merkitystä kuin sillä kohdellaanko heitä samanarvoisesti. (Outinen ym. 1994, ) 5.1 Laadun määritelmä Sosiaali- ja terveydenhuollossa laatua ei ole helppo määritellä yksiselitteisesti. Nykyään yhdistetään palvelujen käyttäjien, tuottajien ja johtamisen näkökulmat. Laatu voidaan määritellä niistä ominaisuuksista koostuvaksi kokonaisuudeksi, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tai tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuneet odotukset. Sosiaali- ja terveydenhuollossa laatua voi olla kyky täyttää asiakkaiden tarpeet ammattitaidolla, edullisin kustannuksin ja lakien, asetusten ja määräysten mukaan. On tärkeää sopia, mitä aluetasolla, kunnassa, organisaatiossa tai esimerkiksi työryhmässä tarkoitetaan laadulla, jota tavoitellaan, vaikkei laadun määrittäminen ole helppoa. Tämä yhteinen määritys ilmaistaan laatupolitiikassa ja kaikkien yksikössä tai organisaatiossa työskentelevien tulee olla tietoisia siitä. (SFS-ISO 8402, Laatusanasto, 1998.) Laatukriteerit auttavat laadun sisällön konkretisoinnissa ja täsmentämisessä sekä ovat palvelujen laadun arvioinnin apuvälineitä. Mittaamalla laatukriteerien täyttymistä voidaan arvioida, onko toiminta sen mukaista mitä on tavoiteltu. Täydellinen eli maksimaalinen laatu asiakkaan ja ammattilaisten määrittelemänä johtaa vääjäämättä suurempiin kustannuksiin kuin toimintaan on mahdollista panostaa. Siksi tuleekin pyrkiä optimilaatuun kaikista kolmesta laadun näkökulmasta yhteisesti määriteltynä ja ottamalla asiakas mukaan määrittelemään. (Stakes.)

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu.

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu. Artikkelimatskua Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / - vaikeus saada yhteys - huom. hoitotakuu ensiapu lääkäriin + parhaimmillaan toimiva

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl B2C Pro Jorvin kokemuksia Päivi Valta anestesialääkäri, oyl 2.10.2007 Päiväkirurgisen potilaan asiointiprosessi n. 2 6 kk ennen n. 1 kk ennen leikkausta leikkausta 2 B2C Pro tulosten arviointi TOIMINNOT

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta

Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta. Mammografiaseulonta Miksi Suomessa mammografia on valittu rintasyövän seulontamenetelmäksi? rintasyövän ilmaantuvuus v. 2006 4069 naista ja 20 miestä rintasyövän vaaratekijät rintasyöpä ja ammatti? varhaismuutokset havaitaan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä NKNPPKL klö Henna Meriläinen 7.11.2016 Hoitoon ohjautuminen Potilaat tulevat päivystykseen hoitajan puhelinohjauksella, lähetteellä terveyskeskuksesta/ yksityiseltä,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa?

Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa? Asiakkaan osallisuus kuntatoimijan näkökulmasta Seinäjoki Areena 14.1.2013 Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa? Pohjanmaan Potku -hanke Nykyisiä hyviä käytänteitä Tulppa- ja Ikihyvä-ryhmät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA Erikoislääkäri Anna- Liisa Kautio ja sairaanhoitaja Elina Rinkineva TAYS Syöpätautien poliklinikka 1 9.6.2014 9.5.2014 TYÖPARITYÖSKENTELY Omat vierekkäiset

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä? NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013

Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 1. Johdanto 2. Hoito osastolla 3. Hoito leikkauksen jälkeen 4. Fysioterapeutti hoidossa mukana 5. Oman hoidon merkitys 6. Rintaproteesiasiaa

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

LHA-tehtävä osana 2. opetusapteekkiharjoittelua

LHA-tehtävä osana 2. opetusapteekkiharjoittelua LHA-tehtävä osana 2. opetusapteekkiharjoittelua Annika Kiiski Lääkehoidon arviointitehtävän ohjeistuksen ovat laatineet osastofarmasian erityispätevyyden suorittaneet proviisoriopiskelijat Kirsi Aronpuro,

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukas ja/tai käyttäjälähtöisyys Arvona sopii hyvin teemoihin, on looginen Tiedetään mitä asukkaat tarvitsevat Ei keksimällä Helposti

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot