2/2009. Kuuden kunnan liitos toi Kouvolalle mittavan energiaomistuksen. sivu 44

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2009. Kuuden kunnan liitos toi Kouvolalle mittavan energiaomistuksen. sivu 44"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 2/2009 Vesistölämpö on Porvoon urheiluopistollkärrin energia- hyvä Skaft- ratkaisu, kaava on Marko ilmastoteko, sanoo. Eero Löytö- Ruti nen iloitsee. sivulla Ratinan uusi kauppakeskus niveltyy Tampereen keskustaan sivu 18 Tekopohjavesi on yhä tärkeämpi osa vesihuoltoa sivu 36 Kuuden kunnan liitos toi Kouvolalle mittavan energiaomistuksen sivu 44 Rita Lindholm aloitti kuntoilun, kun Kemiönsaaren Taalintehdas sai uuden salin LIIKUNTAKESKUS kouluremontin ohessa sivu 6

2 2009 Vesihuollon osto-oppaan 2009 paikat ovat nyt jaossa. Aineistopäivä on Nettioppaan suosio jatkuu. Osoitteessa yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla. VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä tarjoavat yritykset yhteystietoineen NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille päivitys ympäri vuoden OTA YHTEYTTÄ: Marianne Lohilahti Suomen Business Viestintä Oy puh Painettu opas ilmestyy toukokuussa. Se jaetaan kaikille Kuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan päättäjille mm. Yhdyskuntatekniikka messuilla Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistä hankinnoista päätettäessä. Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella! Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka Toinen linja 14, Helsinki

3 SISÄLTÖ 2 / maaliskuuta 18 Tampere tiivistää keskustaansa ja rakentaa Ratinan kauppakeskuksen arvokkaaseen funkkisympäristöön niveltyen. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tänä vuonna, ja kauppakeskus avattaneen Jukka Virtanen on tyytyväinen Turun Kupittaan puistossa kiemurtelevaan tekojäätiehen. Hintaa sille tuli euroa. 36 Metlan tutkija Tiina Nieminen testaa tekopohjaveden sadetusjärjestelmää Vuonteenharjulla Laukaassa. 44 Kuuden kunnan liitoksen jälkeen Kouvolan kaupunki on merkittävä energiayhtiöiden omistaja. Kuvassa Verlan voimalaitos. LIIKUNTAPAIKAT Dragsfjärdin ex-kunta rakensi neliön liikuntakeskuksen 6 Uimahalleihin virtaa suurin osa valtion tuesta 9 Helsingin liikuntatoimi täyttää 90 vuotta 10 Turku rakensi puolen kilometrin luistelumadon Kupittaan puistoon 14 YHDYSKUNTA Keskustan täydennysrakentaminen kohentaa Tampereen kassaa 18 Porvoo laatii Skaftkärriin energiakaavaa 24 Miten kaavoittaja voi varautua ilmastonmuutokseen 26 Rakennetun ympäristön huippuosaamiselle keskittymä 27 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 29 Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys 34 VESIHUOLTO Tekopohjavedestä yhä tärkeämpi osa Suomen vesihuoltoa 36 Vuonteella sadetusimeytys sujuu suunnitellusti 38 Ruotsissa tulvatuhot johtivat erikoisjoukon perustamiseen 41 VVY:n raportti: Viemäriverkostot huolestuttavassa kunnossa 43 ENERGIA Kuntaliitos toi uudelle Kouvolalle mittavan energiaomistuksen 44 Tampere yhtiöitti sähkölaitoksensa 46 KUNNOSSAPITO Tekstiviestivaroitus ehtii perille ennen hiekoitusta 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Jälkifossiilinen energiatie 17 Kolumni/Mette Granberg: Sisäpiirin vitsit 47 Uutisia 52 Kirjallisuutta 53 Tuoteuutuuksia 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 58 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 2/2009 3

4 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp Ultra V tuo potkua pumppaukseen! Ultra V -sarja tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä kiinteät aineet. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin, ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! S.G. Nieminen Oy SGN-tekniikka Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Ratinan uusi kauppakeskus niveltyy Tampereen keskustaan sivu 18 Tekopohjavesi on yhä tärkeämpi osa vesihuoltoa sivu 36 2/2009 Kuuden kunnan liitos toi Kouvolalle mittavan energiaomistuksen sivu 44 Rita Lindholm aloitti kuntoilun, kun Kemiönsaaren Taalintehdas sai uuden salin Vesistölämpö Porvoon on urheiluopistolle energia- hyvä Skaftkärrikaava ratkaisu, on Marko ilmastoteko, Ruti sanoo. Eero Löytönen iloitsee. sivulla LIIKUNTAKESKUS kouluremontin ohessa TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Reijo Rosengrén Juhani Sandström Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 69 Vuosikerta 78 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 64. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 sivu 6 Kannen kuva: Robert Seger PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Pysytään liikkeessä Fysiikan perusteista mieleeni muistuu perussääntö, jonka mukaan liikekitka on pienempi kuin lepokitka. Eli kappaleen liikkeellä pitämiseksi tarvittava voima on pienempi kuin saman kappaleen liikkeelle saattamiseksi tarvittava voima samoissa olosuhteissa. Taantuman kiristäessä kuntienkin taloutta on tärkeä varmistaa, etteivät kuntatekniikan välttämättömät saneeraukset ja uudisrakennushankkeet tai peruskunnossapito pysähtyisi. Ei saa jäädä tuleen makaamaan, sillä tulevaisuuteen siirretyt saneeraukset ja ennakoivan kunnossapidon laiminlyönti vaativat aikanaan enemmän varoja kuin toimiminen ajoissa. Kuntien teknisen hallinnon ja palvelutuotannon kehittämistoimille on mitä suurin tarve juuri nyt. Toivoa sopii, ettei niihin suunnattuja panoksia siivota kunnissa tyystin pois pelipöydältä. Alan kehittämistä tukee osaltaan tammikuussa varmistunut rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän (RYM- SHOK) syntyminen. Kerromme tässä lehdessä ydinasiat tästä yritysten, tutkimuslaitosten ja eräiden kaupunkien yhteisestä aloitteesta. Valmisteilla on lisäksi kuntien oma laajapohjainen teknisten palvelujen kehittämishanke. Tässä lehdessä olemme liikkeellä myös konkreettisesti, kun kerromme, miten pieneen kuntaan saatiin laadukkaat sisäliikuntatilat kouluhankkeen yhteydessä. Katsaus 90-vuotista taivaltaan juhlivan Helsingin kaupungin liikuntatoimen historiaan puolestaan antaa hyvän kuvan kaupungin pitkäjänteisestä työstä asukkaidensa liikuntamahdollisuuksien edistämisessä ja liikuntapaikkojen rakennuttamisessa. Liikuntapaikat ja niiden rakenteet ovat monissa kunnissa merkittävä omaisuuserä, jonka käyttökunnosta ja arvosta tulee myös huolehtia. Nyt ylös, ulos ja liikkeelle. Liikunta kevättalvisessa luonnossa on parasta lamalääkettä itse kullekin. Suomessa kun ei voida länsinaapurin tapaan odottaa kuninkaallisia häitä mielialan kohottamiseksi. Kuntatekniikan tehtävät tutuiksi Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, alullaan olevan kevään jälkeen tulee kesä. Kesän myötä opiskelijat kirmaavat oppilaitoksista kesälaitumille ja -töihin. Harjoittelupaikkojen tarjoaminen opinhaluisille nuoremmille kuntatekniikan tekijöille on erityisen tärkeää meneillään olevassa kuntien teknisen sektorin henkilöstön ikärakenteen murroksessa. Nyt on ensi kesän osalta jo kiire. Kuntien on tarjottava aktiivisesti kesätyöpaikkoja tiukassakin taloustilanteessa. Jos harjoittelupaikkojen tarjontaan tulee katovuosia, ei nuorempi ikäpolvi enää tulevaisuudessa tunnista kunta-alaa todellisena uravaihtoehtona. SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA Kuntatekniikka 3 / Jäähallipäivät Kuntapäivät Kuntatekniikka 4 / Yhdyskuntatekniikka Kuntatekniikka 5 / Kuntamarkkinat Kuntatekniikka 6 / Lautakuntapäivät Kuntatekniikka 7 / Paikkatietomarkkinat Kuntatekniikka 8 / Talvitiepäivät

6 Dragsfjärdin voimannäyte: m 2 3,8 M LIIKUNTAKESKUS kouluremontin kylkiäisenä Rita Lindholm aloitti kuntoilun uuden salin myötä. Kemiönsaarella urheiluhallista haaveiltiin puoli vuosisataa. Nyt asukkaan Dragsfjärdin ex-kunnassa komeilee neliön ja 3,8 miljoonan liikuntakeskus koulun yhteydessä. Osa ansiosta lankeaa lääninhallitukselle, joka kehotti hakemaan remonttirahaa. TEKSTI: Sari Järvinen KUVAT: Robert Seger Vielä viime talvena pienen Saaristomeren pitäjän, Dragsfjärdin liikuntamahdollisuudet olivat karut kuin sen rantoja repivä saariston tuuli. Koko kunnan ainoa sisäliikuntapaikka oli ahdas, 160 neliön liikuntasali, jonka ilma tiivistyi sählypoikien hiestä. Kuntosalin virkaa ajoi rautakomero, jonka olivat vallanneet rotevat puntinnostajat. Väliaikaisratkaisuna pystytetyn kuplahallin lattialla pelaajat liukastelivat vedestä. Eikä ulkoilukaan innostanut. Tämä on vähälumista seutua. Kahtena viime talvena oli niin leutoa, ettei ollut päivääkään jäätä, Kemiönsaaren vapaa-aikatoimenjohtaja Bo Ahlgren toteaa. Toki Dragsfjärdissä on haaveiltu paremmasta. Urheiluhallista puhuttiin jo 1950-luvulla, jolloin Värtsilän tehdas oli vähällä rakennuttaa sen työntekijöilleen. Kunta ajoi halliasiaa ensimmäisen kerran vuonna 1978, ja senkin jälkeen aiheesta riitti puhetta. Lähellä se oli monta kertaa. Mutta aina, kun joku otti hallin esiin, joku vetosi meidän huonoon veden laatuumme, jolle olisi myös pitänyt tehdä jotain, Taalintehtaan alakoulun rehtori Mats Johansson sanoo. Tukea haettiin Länsi-Suomen lääninhallitukselta. Sivistystoimentarkastaja Keijo Kuusela muistaa, että dragsfjärdiläisten hanke oli mennä 1990-luvulla läpi, mutta hyväksyntä jäi lääninhallituksessa yhden äänen päähän. Johansson kyllästyi asioiden junnaamiseen ja päätti lähteä mukaan kunnallispolitiikkaan. Hänellä oli valtuustossa ja halli- 6 Kuntatekniikka 2/2009

7 LIIKUNTAPAIKAT Mats Johansson on viime vuodet ollut liikunnanopettaja, poliitikko, rehtori, rakennustyömaan valvoja ja vieläpä aika hyvä futsalin pelaajakin. Kuntatekniikka 2/2009 7

8 LIIKUNTAPAIKAT Taalintehtaan ruotsinkielinen yläkoulu yhdistyy huomaamatta Kemiönsaaren komeimpaan ja ainoaan monitoimihalliin. Dragsfjärdissä syntyneelle Mats Johanssonille liikuntakeskus kuntosaleineen oli vuosien voimanponnistus. TAALINTEHTAAN LIIKUNTAKESKUS Turunmaan seutuun kuuluva Kemiönsaari (ruots. Kimitoön, as.) syntyi Dragsfjärdin (as ), Kemiön (as ) ja Västanfjärdin (as. 800) kuntaliitoksella Taalintehdas on entisen Dragsfjärdin keskustaajama. Liikuntakeskus valmistui viime vuoden lopulla. Se yhdistää toisiinsa 100-vuotiaan alakoulun ja 1965 valmistuneen yläkoulun niin, että kolmesta rakennuksesta muodostuu kokonaisuus. Liikuntasalin koko m 2, lisärakennus m 2. Kouluremontti liikuntakeskuksineen maksoi 6 milj. euroa. Liikuntakeskuksen osuus oli 3,8 milj. euroa, siihen saatiin 0,5 miljoonaa lääninhallituksen tukea. Liikuntakeskuksessa voi harrastaa sählyä, käsipalloa, futsalia, lento-, kori- ja sulkapalloa, voimistelua, tennistä, pöytätennistä jne. Kuntosalissa järjestetään kursseja, ja sinne voi ostaa kuukausikortin tai kymmenen tai yhden kerran kortteja. Taalintehtaan alakoulussa oppilaita on 77, yläkoulussa 99. tuksessa istuessaan suurena tavoitteenaan vain yksi asia: rakentaa liikuntahalli Dragsfjärdiin. Idea liikuntakeskukseen lääninhallitukselta Kuntalaisten liikuntamahdollisuudet kirkastuivat lopulta yllättävällä tavalla. Taalintehtaan ala- ja yläkoulun remonttiin oltiin hakemassa avustusta Länsi- Suomen lääninhallitukselta 2000-luvun alussa. He sanoivat, että se voisi olla mahdollista, mutta kysyivät, miksemme hae samalla tukea isompaan remonttiin. Tehkää samalla koulusta urheilukeskus. Siitä se lähti. Lääninhallituksen tuen jälkeen monitoimihalli oli helppo saada kunnassa läpi, Johansson kertoo. Päätöstä siivitti talouden ylämäki. Seitsemänä peräkkäisenä vuonna kunta teki positiivisen tuloksen, ja Johansson muistaa rahaa säästyneen miljoona vuodessa. Rahaa todella tarvittiin lääninhallituksen tuen lisäksi. Kouluremontti liikuntahalleineen maksoi yhteensä kuusi miljoonaa. Se on pirun iso summa, lähes kymmenen prosenttia vuosibudjetistamme. Ajoitus osui nappiin Ajoitus oli vihdoin oikea. Johansson uskoo, että nyt Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien yhdistymisen jälkeen hallia ei olisi enää rakennettu. Saaren teollisuus kärsii taantumasta, ja irtisanomiset synkentävät mahdollisuuksia. Lääninhallitus myönsi 0,5 miljoonaa 3,8 miljoonan hallia varten ja 1,4 miljoonaa 2,8 miljoonan kouluremonttiin. Liikuntahallin tuki oli pienempi, sillä se tulee veikkausvoittorahoista, joita myönnetään yleensä 20 prosenttia tai enintään puoli miljoonaa kohdetta kohti. Jos halli rakennetaan koulun yhteyteen ja sitä käytetään opetustilana, sitä tuetaan oppilasmäärän mukaan. Valtion osuutta voi saada 400 neliöön asti. Jos halli on 600 neliötä, niihin 200 neliöön tulee yleensä veikkausvoittorahoja, sivistystoimentarkastaja Keijo Kuusela kertoo. Uusi halli yhdistettiin vanhaan kouluun Kun päätös oli tehty, toteutus kävi nopeasti. Monitoimihalli rakennettiin reilussa vuodessa, ja se yhdistettiin 1965 valmistuneeseen yläkouluun. Oppilaat siirtyvät liikuntatunnille vaivatta ilman ulkovaatteiden pukemista. Se oli arkkitehdin idea. Rakennuksista tuli yhtenäiset ja molemmissa on samaa tiiltä ja punaista seinää. Erillinen urheiluhalli olisi ollut halvempi, jos se olisi tehty kuin teollisuushalli. Käytimme kuitenkin kalliimpia materiaaleja, sillä halusimme kunnon seinät. Johansson tahtoi rakentaa betonipilareiden varaan myös vahvan katon. Sen ei pitäisi hajota, kuten monella paikkakunnalla hän on huomannut käyvän. Arkkitehtina toimi Ari Pusa Ab Sigge Oy:stä. Lattia tehtiin paikan päällä. Massa kaadettiin betonin päälle, maalattiin ja hiottiin. Siten pintaan ei jäänyt saumoja. Eri lajeille sopii erityyppinen lattia. Tämä käy aika hyvin kaikille, etenkin sählylle ja futsalille, jotka ovat meidän ykköslajimme. Myös tennis onnistuu aikaa hyvin. Niin sanoi Ville Nygård käydessään täällä, Johansson toteaa ja kävelee uudelta tuoksuvalla sinisävyi- 8 Kuntatekniikka 2/2009

9 Jos halli rakennetaan koulun yhteyteen ja sitä käytetään opetustilana, sitä tuetaan oppilasmäärän mukaan. sellä lattialla. Hän painaa nappia seinässä, ja moottori rullaa väliverhoa alas. Hallin saa jaettua kolmeen osaan, joista yksikin on suurempi kuin koulun entinen liikuntasali. Tilaa on myös kori- ja käsipallolle sekä jumpille. Eteisessä on viikonloppu- ja turnauskäyttöä varten kahvio, ja vielä odotetaan siirrettävää katsomoa ja näyttämöä. Varastoon on pinottu uusia judomattoja ja korkeushyppyteline. Halli on lisännyt kuntalaisten liikkumista Johanssonin mukaan halli on lisännyt kuntalaisten liikkumista. Sali on varattu joka ilta koulun jälkeen, ja kuntosalissa käy päivittäin viitisenkymmentä ihmistä. Tosiaan, hallin yläkerrassa on 23 metriä pitkä ja kapea huone, jossa on 23 kuntoilulaitetta. Paikalle piti tulla juoksusuora, mutta siitä Johansson joutui tinkimään. Kaikkeen raha ei riittänyt. Paljon tämä vaati talkootyötä. Kun on pieni kunta, kaikilta aloilta ei tahdo löytyä asiantuntijaa, Johansson sanoo. Ratkaisuksi Dragsfjärd palkkasi hankejohtajan, joka hoiti samalla 2 3 rakennusprojektia. Vuoden alussa monitoimihalli siirtyi osaksi uutta Kemiönsaaren kuntaa. Minulle halli oli kuin joululahja. On se ollut niin iso ponnistus ja on hieno juttu koko uudelle kunnalle, vapaa-aikatoimenjohtaja Ahlgren sanoo. Nyt kun saaren liikuntaelämä on herännyt talvilevostaan, kunnassa oltaneen tyytyväisiä seuraavat 50 vuotta? No, Kemiöön piti tehdä myös halli, mutta se hanke on jäissä. Taloudellinen tilanne ei ole tarpeeksi hyvä. Mutta maauimalaan olemme saaneet rahoituksen. Sen rakentaminen aloitetaan tänä vuonna, Bo Ahlgren hymyilee. Uimahalleihin virtaa suurin osa valtion tuesta Opetusministeriö ja lääninhallitukset painottavat isojen liikuntapaikkahankkeiden rahoituksessa uimahalleja. Suurin osa tuesta menee perusparannukseen ja vain vähän uusien rakentamiseen. Se on myös kalleinta rakentamista. Liikunta- ja monitoimihalleja syntyy yleensä vain koulujen yhteyteen. Jonkin verran rahaa jaetaan jäähalleihin, Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Keijo Kuusela sanoo. Uimahallit pysynevät korjauslistoilla pitkään, sillä ne vaativat yleensä toimenpiteitä vuoden välein. Laitteet vanhenevat, tekniikka kehittyy, ja nyt huomiota kiinnitetään varsinkin energiatehokkuuteen. Taantuman vuoksi opetusministeriössä laaditaan parhaillaan elvytyspakettia. Ongelmana on, että tilanne tuli niin nopeasti parissa kuukaudessa. Kunnilla ei välttämättä ole valmiutta yhtäkkiä aloittaa isoja hankkeita. Ensi vuonna voi olla toinen tilanne. Koulupuolella homekouluja on jonossa odottamassa perusparannusta. Liikuntapaikkojen suhteen Kuusela pitää mahdollisena, että isoja kohteita aloitettaisiin suunniteltua nopeammin. Vielä hän ei uskalla nimetä yhtään, mutta Porin ja Impivaaran uimahallit saattavat kuulua tähän joukkoon. Kuntatekniikka 2/2009 9

10 Kaupungin liikuntatoimen HELSINKI lähti Olympiastadionin torni on Helsingin tunnetuin maamerkki. Suomen ensimmäinen urheilulautakunta perustettiin Helsinkiin Kunnallinen liikuntatoimi täyttää tänä vuonna siis 90 vuotta. Juhlavuotta vietetään työn merkeissä aktivoimalla helsinkiläisiä liikkumaan. Pekka Jyrkiäinen, suunnittelija Helsingin kaupungin liikuntavirasto, kehittämisyksikkö Pääkaupungin väestö kasvoi 1900-luvun vaihteessa synnyttäen huolta asukkaiden virkistysmahdollisuuksien riittävyydestä. Vastaukseksi tähän kaupunki perusti ensimmäiset virkistyskäyttöön tarkoitetut kansanpuistot jo 1889 Seurasaareen ja Korkeasaareen. Myöhemmin käynnistettiin kunnallisten uimalaitosten sekä urheilu- ja leikkikenttien rakentaminen. Ensimmäisiä liikuntapaikkoja oli 1870-luvulla liikuntakäyttöön tullut ja yhä käytössä oleva Kaisaniemenpuiston kenttä. Kaisaniemen kentällä vuonna 1904 Helsingin Reippaan yleisurheilukilpailujen pikajuoksun lähtö. 10 Kuntatekniikka 2/2009

11 LIIKUNTAPAIKAT 90 vuotta urheilun ja arkiliikunnan kohokohtia ensimmäisenä liikkeelle Suomen Urheilumuseon arkisto Helsingin liikuntapaikat ovat olleet myös urheilun suurtapahtumien näyttämönä, ensimmäisen kerran jo 1898, kun Helsingissä järjestettiin pikaluistelun EM-kilpailut. Vastaavat MM-tason kilpailut pidettiin 1906 Pohjoissataman luistinradalla. Perinteikäs Eläintarhan urheilukenttä valmistui Asemakaava-arkkitehti Bertel Jung laati 1912 kauaskantoisen ehdotuksen Helsingin Keskuspuistosta. Näin sai alkunsa Helsingin keuhkoiksi luonnehdittu puisto. Töölön Pallokenttä Oy perustettiin 1915, tämä yksityinen kenttä siirtyi kaupungille Vuodesta 1924 urheilulautakunta sai valtuudet jakaa avustuksia urheiluseuroille. Kauan kaivattu Suomen ensimmäinen uimahalli valmistui Yrjönkadulle Yksi liikuntapaikka syntyi vahingossa, kun 1929 myrskyn hajotti Hietaniemen suuren hiekkavaraston. Kaupunkilaiset valtasivat alueen uimarannakseen, jossa nykyisin vierailee satoja tuhansia auringonpalvojia. Yleisurheilukilpailut vuonna 1927 Eläintarhan urheilukentällä. Ratsastajia Ruskeasuon ratsastushalleilla 1950-luvullla. Suomen Urheilumuseon arkisto Suomen Urheilumuseon arkisto Suomen Urheilumuseon arkisto Olympiastadion alkuperäisessä asussaan vuonna Olympiastadion valmistui ennen sotia Vuonna 1931 kaupungin kiinteistötoimiston kansanpuistoosasto alkoi valvoa urheilupaikkojen hoitoa. Stadionsäätiön rakennuttama Olympiastadion vihittiin käyttöön Stadionin rakentamista rahoittivat valtio ja liike-elämä myymällä erilaisia Stadion-tuotteita. Helsinki sai järjestettäväksi vuoden 1940 kesäolympialaiset, jotka kuitenkin peruuntuivat sotien takia. Monet liikuntapaikat kohenivat merkittävästi kisahankkeen myötä. Soutustadion, Velodromi, Ruskeasuon urheiluhalli ja Laakson ratsastuskenttä valmistuivat 1940 kisoja varten. Sotien jälkeen 1945 hajanainen urheiluhallinto yhdistettiin urheilu- ja retkeilylautakunnan alle ja perustettiin urheilu- ja retkeilytoimisto. Uuden lautakunnan alaisuuteen siirrettiin myös Korkeasaaren eläintarha. Vuonna 1946 kaupungin päättäjät tekivät viisaan päätöksen, kun hankittiin ensimmäinen ulkoilualue kaupungin ulkopuolelta Espoon Pirttimäestä. Seuraavien vuosien aikana ulkoilualueita hankittiin naapurikunnista ja Uudenmaan rannikkoalueelta sekä saaristosta. Osa näistä alueista on sittemmin siirtynyt valtion omistukseen. Lähivuosina Nuuksion järviylänköalueelle valmistuu valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen ulkoilijoita palveleva luontokeskus. Urheiluväen voimanponnistus sotien jälkeen oli Suomen Suurkisojen järjestäminen Helsingissä Näissä kisoissa pidettiin Uimastadionin vihkiäiskilpailut. Maauimala oli perunavarastona sotien aikana. Suurelle yleisölle uimala avattiin vasta Liikuntaseurojen toimintaa täydentävä liikunnanohjaustoiminta käynnistyi 1948, kun liikuntatoimeen palkattiin ensimmäinen päätoiminen liikunnanohjaaja. Uusi aluevaltaus oli myös 1950 Rastilaan perustettu leirintäalue. Nykyään tällä urbaanilla leirintäalueella kirjataan lähes yöpymisvuorokautta. Olympiarakentaminen hallitsi liikuntapalvelujen tuottamista aina vuoteen 1952, jolloin suomalaisen urheilukansan odotus viimein palkittiin olympialaiset järjestettiin Helsingissä. Kuntaliitoksista vauhtia liikuntarakentamiseen Samaan aikaan Helsingin pintaala kasvoi viisinkertaiseksi kuntaliitosten myötä. Tästä sai alkunsa voimakas kenttien ja uimaran- Kuntatekniikka 2/

12 LIIKUNTAPAIKAT Yrjönkadun kylpylätyyppinen uimahalli valmistui Uimastadionin rakentaminen keskeytyi sotien aikana. Se valmistui vasta Kumpulan maauimala peruskorjattiin viimeisenä olympiarakennuksista vuosina tuhatta euroa tojen perustamiskausi. Toiminta laajeni, kun 1954 kalastuksenvalvonta siirtyi urheilu- ja retkeilytoimistoon. Jääkenttäsäätiö sai 1958 valmiiksi tekojäästadionin. Paikalle nousi 1966 Helsingin jäähalli. Kaupungin omistama säätiö hoitaa useita harjoitusjäähalleja. Kaupungin tuella toteutunut yksityinen urheilu- ja viihdeareena Hartwall Areena valmistui Toinen merkittävä kaupunkikonserniin kuuluva liikuntapalvelujen tuottaja, Urheiluhallit Oy aloitti toimintansa 1962, kun Helsingin Urheilutalo valmistui. Tämän jälkeen se on rakentanut useita uintiin ja sisäliikuntaan tarkoitettuja kohteita, joista uusin on kansainväliset mitat täyttävä Mäkelänrinteen Uintikeskus. Urheilu- ja ulkoiluvirasto perustetaan 1964 Liikunta sai vasta 1964 oman viraston, kun perustettiin urheiluja ulkoiluvirasto. Samana vuonna Helsingin liikuntatoimen rakentamisinvestoinnit uusi virasto alkoi hoitaa venesatamia, kun ne siirrettiin sinne satamalaitokselta. Nykyisin kaupungista löytyy venepaikkaa, joista osaa hoitavat venekerhot. Vuonna 1968 ensimmäinen liikuntapuisto valmistui Pirkkolaan. Tämän jälkeen näitä liikuntapalvelujen keskittymiä on rakennettu eri puolille kaupunkia. Ne muodostavat liikuntapaikkaverkoston rungon, ja niitä yhdistää toisiinsa laaja ulkoilureittiverkosto. Kevyen liikenteen väylät ovat Helsingin suosituin liikuntapaikka. Näitä kävelyyn, juoksemiseen ja pyöräilyyn soveltuvia väyliä on yhteensä kilometriä. Vuonna 1973 kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta myönnettiin ensimmäiset lainat liikuntapaikkarakentamiseen. Rahaston edulliset lainat ovat mahdollistaneet monien uusien yksityisten liikuntapaikkojen rakentamisen. Kaupungin liikuntakonserniin kuuluu useita liikuntapalveluja tuottavia virastoja ja yhteisöjä. Monet saavat huomattavaa taloudellista tukea kaupungilta edullisina vuokrina, rakentamislainoina ja erilaisina avustuksina. Liikunnanohjaustoiminta laajeni, kun 1973 aloitettiin erityisliikunta. Liikuntapalvelut paranivat merkittävästi, kun 1975 Messuhalli siirtyi liikuntakäyttöön ja sen nimeksi tuli Töölön kisahalli. Tällä sisäliikunnan monitoimihallilla on vuosittain lähes kävijää. Olympiarakennukset korjattiin laman aikana Nykyinen liikuntavirasto aloitti Viraston nimi muuttui, ja samalla Korkeasaaren eläintarha erotettiin omaksi hallintokunnaksi luvun laman aikana peruskorjattiin kulttuurihistoriallisesti merkittävät olympiarakennukset. Nämä rakennuksen ovat edelleenkin Helsingin liikuntapaikkaverkoston perusrunko. Kaupungin henkilöstöliikunta tuli 1991 osaksi liikuntaviraston toimintaa. Se on tärkeä osa lähes kaupungin työnte- 12 Kuntatekniikka 2/2009

13 Helsingin liikuntaviraston juhlavuoden tunnus kijän työnhyvinvointia. Helsingin kaupunki haki vuoden 2006 talviolympiakisoja, mutta tätä suurtapahtumaa ei saatu Suomeen. Tuolloin syntyi suunnitelma jääurheilukeskuksen rakentamisesta Helsingin Myllypuroon. Tämä Suomen olympiakomitean nimeämä liikuntapaikkarakentamisen kärkihanke odottaa edelleen toteutusta. Suomen Olympiakomitea on listannut huippu-urheilun merkittävimmät rakentamishankkeet , joukossa ovat edellisen lisäksi esitykset Olympiastadionin peruskorjauksesta ja purjehduskeskuksen rakentamisesta Helsingin edustalle. Liikuntapaikkoja kumppanuushankkeilla Vuonna 2000 Myllypuron liikuntapuiston vieressä olevaan vanhaan painotaloon kunnostettiin yleisurheilun, voimistelun ja monien sisäliikuntalajien suorituspaikat. Liikuntamyllyssä on tiloja yhteensä m 2. Samana vuonna valmistui yksityisen tahon ja kaupungin yhteistyöllä Töölön jalkapallostadion, jossa on tilaa katsojalle valmistui Katajanokan vierassatama Helsingin ydinkeskustaan. Uutta liikuntapaikkarakentamista edustaa 2006 Rautatietorille rakennettu tekojäärata. Jääpuiston elämyksellinen tekojäärata elävöittää ydinkeskustaa. Uusia avauksia liikuntapaikkarakentamisessa ovat myös Kontulan skeittihalli ja Micropolis skeittipuisto. Yhä enemmän uusia liikuntapaikkoja syntyy kumppanuusperiaatteella. Parhaillaan on vireillä useita yksityisiä liikuntapaikkarakentamishankkeita, kuten tennishalleja, golfhalleja ja ratsastusmaneeseja. Omaa liikuntalajia halutaan harrastaa ympäri vuoden. Esimerkkinä tästä on Itä-Helsinkiin tänä keväänä valmistuva yksityinen hiihtohalli. Hiihtoputkia on Suomessa jo muutamia, mutta tämä on ensimmäinen hallihanke. Helsingissä on noin liikuntapaikkaa, joista liikuntatoimi ylläpitää viittäsataa. Erityisesti uusille asuinalueille tarvitaan edelleen uusia lähiliikuntapaikkoja. Liikuntatoimintaa järjestävissä helsinkiläisissä liikuntaseuroissa on noin jäsentä. Liikuntapalvelut ovat tutkimusten mukaan kolmanneksi tärkein tekijä asuinpaikan valinnassa Helsingissä. Euroopan pääkaupunkien asukkaat arvioivat 2006 asuinkaupunkiensa palveluja, ja tässä vertailussa helsinkiläiset olivat kaikkein tyytyväisimpiä kaupunkinsa liikuntapaikkoihin. Liikunta osaksi hyvinvointipalveluja Helsinki on perustanut oman yksikön kehittämään ja koordinoimaan Helsingissä järjestettäviä tapahtumia. Viime vuosien huomattavia suurtapahtumia ovat olleet yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut ja Eurovision laulukilpailut. Tänä vuonna Helsingissä järjestetään taitoluistelun ja naisten jalkapallon EM-kilpailut. Kaupunkiympäristössä arkiliikunnan pakko on suurelta osin poistunut. Yhä vähenevän arkiliikunnan korvaajana vapaaehtoisen liikunnan edistäminen korostuu. Samalla on kehitettävä ja helpotettava arkiliikkumiseen aktivoivia asuinympäristöjä. Liikunta on huomioitava asuinalueiden kaavoituksessa. Lähiliikuntapaikoille ja kevyen liikenteen reiteille on varattava niille kuuluvat alueet. Kuluneen 90 vuoden aikana liikunnan asema on muuttunut. Nyt se on keskeinen osa kaupunkilaisten hyvinvointipalveluja. Helsinki on ollut valtion ohella merkittävä liikuntapaikkarakentamisen rahoittaja. Rakentamisen painopiste on siirtynyt peruskorjaamiseen sekä liikuntapaikkojen laadun parantamiseen. Tulevaisuuden haasteita ovat liian vähän liikuntaa harrastavat helsinkiläiset ja lasten liikunnan aktivointi sekä ikääntyvien seniorikansalaisten toimintakyvyn ylläpito liikunnan avulla. Antti-matonpesualtaat ja -mattomankelit Puhdasta mukavuutta matonpesuun. - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia Kysy lisätietoja ja pyydä tarjous! Koskentie 89, KANUNKI puh. (02) , fax (02) Kuntatekniikka 2/

14 Turku rakensi puolen kilometrin tekojäätien LUISTELUMATO kiem Jukka Virtanen on tyytyväinen Kupittaan rataan, joka on tuonut jäälle uusia luistelijoita. 14 Kuntatekniikka 2/2009

15 LIIKUNTAPAIKAT seuraavaksi kaupunki ostaa muovijääkentän urtelee Kupittaan puistossa Luistelu sai uutta potkua Turussa, kun maastoa myötäilevä tekojäätie rakennettiin Kupittaan puistoon. Seuraavaksi kaupunki aikoo hankkia muovisen tekojään, ensimmäinen laatuaan sekin. TEKSTI Sari Järvinen KUVAT Robert Seger ja Lennart Holmberg Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen työnjohtaja Jukka Virtanen solmii hokkareita jalkaansa. Se sujuu häneltä varmoin ottein, sillä aikoinaan nauhoja on pujotettu työksi asti. Virtanen puolusti useita Suomen mestaruuksia TPS:ssä ja olympiahopean Suomen maajoukkueessa. Mutta missään hän ei ole luistellut kentällä, jonka keskellä kasvaa pieniä kuusia. Tai oikeastaan nyt ei puhutakaan kentästä vaan radasta. Luistelumadoksi ristitty jäätie kiemurtelee puolen kilometrin lenkin Kupittaan puistossa. Osa Kupittaan Elämysten Maata Tämä syntyi osana Kupittaan Elämysten Maa -hanketta. Siihen piti saada mukaan jotain erilaista, Virtanen kertoo. Erikoista tarvittiin, jotta EU:n rahoitus saatiin, mutta erikoisuus osui myös turkulaisten sydämiin. Vilkkaimpina päivinä radalla suhahtelee luistelijoita metrin välein. Kesäisin kurveissa huristaa rullaluistelijoita. Aiemmin Parkin tekojää oli Turun ainoa, ja tämä on helpottanut jonkin verran ruuhkaa siellä. Kiitosta on tullut myös mailattomuudesta. Täällä eivät pikkupojat tai vähän isommatkaan sählää. Yksi syy madon suosioon piilee maksuttomuudessa. Radan vieressä on luistinvuokraamo, parinkymmenen metrin päässä parkkipaikka ja bussipysäkki. Turussa luistelusta on tehty vaivatonta. Se ei ole sattumaa, sillä liikuntatoimi on vuosikaudet aktiivisesti panostanut kaupunkilaisten terveysliikunnan lisäämiseen. Ohdakkeinen alkutaival Vaikka luistelu Kupittaan kiiltävällä madolla on helppoa, samaa ei voi sanoa radan alkuvaiheista. Kupittaan mato oli osa EUhanketta, mutta kun rakentamisen aika tuli, eurooppalainen rahoitus oli jo käytetty. Kaupunki maksoi itse noin euron hankkeen ympäristöineen. Lisäksi suunnittelu takkusi. Perus- ja teknisen suunnittelun rajapinnat eivät kohdanneet: se mitä toinen luuli kuuluvan toiselle, toinen kuvitteli päinvastoin. Olisipa silloin ollut hyvä pääsuunnittelija. Kun saimme uuden, hän huomasikin asian heti, Kiinteistöliikelaitoksen vastaava rakennuttaja Mika Pitkänen toteaa. Tekojääradan koneissa kolisi samoja ongelmia kuin jäähallien laitteissa yleensä. Kaikki säädöt oli saatava kohdalleen. Koska rata oli ensimmäinen laatuaan Suomessa, valmista pakettia ei ollut. Lisäksi olosuhteet olivat hir- Yksityisessä omistuksessa olevalla muovisella tekojäällä nautittiin jääkiekosta ja auringosta jo viime kesänä. Kuntatekniikka 2/

LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY

LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY 47 50 47 ATU 5 43.9 44.2 6 9 44.0 43.9 43.8 43.9 44.0 44.1 kt 44.1 44.0 44.1 44.0 44.0 44.1

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Alustuksen teemat Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Yksityiset yritykset ja seurat 1870-1900 Kunnat

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99 KATUKIIT TUKIITÄJÄ JÄT TIEDOTUSLEHTI 1/99 www.katukiitajat.fi.fi Hei taas kaikki vanhat ja uudet jäsenet! Taas on yksi luisteluvuosi takana ja pikkujoulut juhlittu. Porukkaa olikin mukavasti paikalla.

Lisätiedot

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä kesällä 2010 Samaan aikaan kohteesta tehdystä rakennushistoriaselvityksestä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

TERVETULOA JOENSUUHUN!

TERVETULOA JOENSUUHUN! TERVETULOA JOENSUUHUN! JOENSUUN AJANKOHTAISET HANKKEET Kuntatekniikanpäivät 2010 Tekninen johtaja Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 72704 (1.1.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu +

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 01.02.2016 Sivu 1 / 1 5339/2015 10.03.01 146 14.12.2015 19 Tapiolan urheilupuiston kehittämisen tavoitteet jalkapalloilun osalta Valmistelijat / lisätiedot: Olli Isotalo, puh. 050 593 3359 Antti Mäkinen,

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/202 (5) 57 Aluevarauksen jatkaminen ja laajentaminen Kauppahuone Laakkonen Oy:lle, Broman Group Oy:lle, Ativa Oy:lle ja A-Katsastus Oy:lle liike- ja toimitilahankkeiden

Lisätiedot

Hennala. Esittely- ja keskustelutilaisuus Tervetuloa!

Hennala. Esittely- ja keskustelutilaisuus Tervetuloa! Hennala Esittely- ja keskustelutilaisuus 20.4.2016 Tervetuloa! Hennalan alue ASUNTOALUE HARJOITUSKENTTÄALUE KASARMIALUE HENNALA 20.4.2016 Asiantuntijoina paikalla: Pirkko-Leena Jakonen projektipäällikkö

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5. YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarionumero 1285-2013 Asemakaavatunnus 2/2013 ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.2013 Asemakaavamuutos laaditaan

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Tontinluovutuskilpailu Pikisaaressa 10.4.-29.5.2015

Tontinluovutuskilpailu Pikisaaressa 10.4.-29.5.2015 Tontinluovutuskilpailu Pikisaaressa 10.4.-29.5.2015 KAUPUNKI HAKEE TOTEUTTAJAA PIKISAAREN TONTILLE Asemakaava Pikisaaren kaupunginosan korttelin 1 tontti 7 (kt. 564-50-1-7) on voimassa olevassa asemakaavassa

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa

Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Uusi asuinalue liikenneväylien kainalossa - miten meluasiat ratkaistiin Suurpellossa Jenni Saarelainen, Petri Suominen, Davy Beilinson Meluntorjuntapäivät 2015 Espoon väestö Asukasluku 1.1.2015 265 650

Lisätiedot

Suunnittelualue, rajaus sinisellä

Suunnittelualue, rajaus sinisellä 1 YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ ASEMAKAAVANMUUTOS Herttuankulma 25.4.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Diaarinumero 9515-2013 Asemakaavatunnus 27/2013 Asemakaavamuutos

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Rovaniemen kaupunki Osallistumis ja arviointisuunnitelma Rovaniemen kaupunki Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS "VALIONRANNAN KAAVA" 4. KAUPUNGINOSA KOSKIPUISTON LEIKKI, LÄHIVIRKISTYS JA PUISTOALUE, KORTTELI 227 (VALION TONTTI) SEKÄ KORTELIA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

KEHTO foorumi Lahti

KEHTO foorumi Lahti KEHTO foorumi Lahti 10 11.11.2016 Kaupungin sykkeessä mukana Maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen aluekehityshankkeita Radanvarsi Hennala Ranta-Kartano Lahti + Nastola = Uusi Lahti 1.1.2016 119 000 asukasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 09.03.2015 Sivu 1 / 1 995/02.07.00/2015 29 Tontin määräosan myynti ja yleisen alueen vuokraus Tapiolasta Kiinteistö Oy Jousenpuiston Pysäköinti -yhtiölle pysäköintilaitoksen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN RAHOITUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSSUUNNITELMAN KAUTTA VALTIONAVUSTUSHANKKEEKSI RAHOITUSSUUNNITELMAT Liikunnan koulutuskeskukset joulukuu Kunnalliset ja yksityiset hankkeet

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 01.06.2015 Sivu 1 / 1 5502/02.07.00/2014 58 Tontin ja maanalaisen alueen vuokraaminen Gumbölestä sekä tontin laajennuksen vuokraaminen Muuralasta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY),

Lisätiedot

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA

ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA ULVILA PALUS PALUSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE LÄHIVIRKISTYSALUETTA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU LÄHIVIRKISTYSALUE ULVILASSA 5.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO 1. PERUS-

Lisätiedot

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Urakkamuodon vaikutus laatuun ja toteutukseen Seppo Kallio, Espoon Asunnot Oy Espoon Asunnot Lv 123,6 milj. euroa Asuntoja 15.011 Asukkaita 30.000 Henkilöstö

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE 1. kaupunginosan asemakaavan muutos 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II J ASEMAKAAVAN MUUTOS OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 Teema: Forssa Tasot:

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 90. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1234/02.05.06/2014 90 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle Vermo Areenan rakentamiseen otettavalle lainalle (Kv-asia) Valmistelijat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TuuliWatin tuulivoimastrategia

TuuliWatin tuulivoimastrategia TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA PIVENMÄKI III A FORSSAN KAUPUNKI ASEMAKAAVA MAANKÄYTÖN SUUNNITTEU Ote Keskustaajaman yleiskaavasta, kaava-alueen rajaus Alueen ortokuva OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 23.09.2013 Sivu 1 / 1 5655/10.00.02/2011 111 7.11.2011 93 Kerrostalotontin varauksen jatkaminen ja muuttaminen Saunalahdesta NCC Rakennus Oy:lle, korttelin 42213 tontit 2 ja 5 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016

Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ Ilari Rautanen 26.4.2016 Hankkeen tietoja Ekokumppanit Oy:n hallinnoima EAKR rahoitteinen kolmivuotinen (2015-2017) hanke Toiminta-alueena Tampere ja

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

LIIKUNTATILOJEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut

LIIKUNTATILOJEN HINNASTO Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut LIIKUNTATILOJEN HINNASTO 2017 Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut 2 Sisällys Liikuntatilojen hinnoittelun periaatteet... 3 Liikuntatilojen hintaluokitukset ja -perusteet... 3 Hintojen perusteet... 3

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 6532/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 6532/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2016 1 (1) 171 Asianro 6532/10.00.02.00/2016 Puistokadun ja Torikadun kulmakorttelia koskeva tontinluovutuskilpailu Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelujen

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi Valkamalta puh. 050-32 95 303 tai maankäyttöteknikko

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Teollisuustontin vuokraaminen KOY Minuntalli Lahdelle, kortteli tontti 18

Espoon kaupunki Pöytäkirja Teollisuustontin vuokraaminen KOY Minuntalli Lahdelle, kortteli tontti 18 13.04.2015 Sivu 1 / 1 1596/02.07.00/2015 38 Teollisuustontin vuokraaminen KOY Minuntalli Lahdelle, kortteli 85128 tontti 18 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh. 046 877 1881 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) Kaupunginhallitus Kaj/2 08.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (8) 400 Honkasuon Haapaperhosen alueen kolmen asuintontin ja niitä palvelevien autopaikkatonttien varaaminen Oulun Rakennusteho Oy:lle (Malminkartano, tontit 33350/1

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS 15.6.2016 Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén KAAVAHANKKEEN KUVAUS Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 2013.

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot