2/2009. Kuuden kunnan liitos toi Kouvolalle mittavan energiaomistuksen. sivu 44

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2009. Kuuden kunnan liitos toi Kouvolalle mittavan energiaomistuksen. sivu 44"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 2/2009 Vesistölämpö on Porvoon urheiluopistollkärrin energia- hyvä Skaft- ratkaisu, kaava on Marko ilmastoteko, sanoo. Eero Löytö- Ruti nen iloitsee. sivulla Ratinan uusi kauppakeskus niveltyy Tampereen keskustaan sivu 18 Tekopohjavesi on yhä tärkeämpi osa vesihuoltoa sivu 36 Kuuden kunnan liitos toi Kouvolalle mittavan energiaomistuksen sivu 44 Rita Lindholm aloitti kuntoilun, kun Kemiönsaaren Taalintehdas sai uuden salin LIIKUNTAKESKUS kouluremontin ohessa sivu 6

2 2009 Vesihuollon osto-oppaan 2009 paikat ovat nyt jaossa. Aineistopäivä on Nettioppaan suosio jatkuu. Osoitteessa yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla. VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä tarjoavat yritykset yhteystietoineen NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille päivitys ympäri vuoden OTA YHTEYTTÄ: Marianne Lohilahti Suomen Business Viestintä Oy puh Painettu opas ilmestyy toukokuussa. Se jaetaan kaikille Kuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan päättäjille mm. Yhdyskuntatekniikka messuilla Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistä hankinnoista päätettäessä. Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella! Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka Toinen linja 14, Helsinki

3 SISÄLTÖ 2 / maaliskuuta 18 Tampere tiivistää keskustaansa ja rakentaa Ratinan kauppakeskuksen arvokkaaseen funkkisympäristöön niveltyen. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tänä vuonna, ja kauppakeskus avattaneen Jukka Virtanen on tyytyväinen Turun Kupittaan puistossa kiemurtelevaan tekojäätiehen. Hintaa sille tuli euroa. 36 Metlan tutkija Tiina Nieminen testaa tekopohjaveden sadetusjärjestelmää Vuonteenharjulla Laukaassa. 44 Kuuden kunnan liitoksen jälkeen Kouvolan kaupunki on merkittävä energiayhtiöiden omistaja. Kuvassa Verlan voimalaitos. LIIKUNTAPAIKAT Dragsfjärdin ex-kunta rakensi neliön liikuntakeskuksen 6 Uimahalleihin virtaa suurin osa valtion tuesta 9 Helsingin liikuntatoimi täyttää 90 vuotta 10 Turku rakensi puolen kilometrin luistelumadon Kupittaan puistoon 14 YHDYSKUNTA Keskustan täydennysrakentaminen kohentaa Tampereen kassaa 18 Porvoo laatii Skaftkärriin energiakaavaa 24 Miten kaavoittaja voi varautua ilmastonmuutokseen 26 Rakennetun ympäristön huippuosaamiselle keskittymä 27 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 29 Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys 34 VESIHUOLTO Tekopohjavedestä yhä tärkeämpi osa Suomen vesihuoltoa 36 Vuonteella sadetusimeytys sujuu suunnitellusti 38 Ruotsissa tulvatuhot johtivat erikoisjoukon perustamiseen 41 VVY:n raportti: Viemäriverkostot huolestuttavassa kunnossa 43 ENERGIA Kuntaliitos toi uudelle Kouvolalle mittavan energiaomistuksen 44 Tampere yhtiöitti sähkölaitoksensa 46 KUNNOSSAPITO Tekstiviestivaroitus ehtii perille ennen hiekoitusta 49 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Jälkifossiilinen energiatie 17 Kolumni/Mette Granberg: Sisäpiirin vitsit 47 Uutisia 52 Kirjallisuutta 53 Tuoteuutuuksia 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 58 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 2/2009 3

4 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Gorman-Rupp Ultra V tuo potkua pumppaukseen! Ultra V -sarja tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä kiinteät aineet. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin, ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: Kysy lisää! S.G. Nieminen Oy SGN-tekniikka Juurakkokuja 4, Vantaa Puh

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Ratinan uusi kauppakeskus niveltyy Tampereen keskustaan sivu 18 Tekopohjavesi on yhä tärkeämpi osa vesihuoltoa sivu 36 2/2009 Kuuden kunnan liitos toi Kouvolalle mittavan energiaomistuksen sivu 44 Rita Lindholm aloitti kuntoilun, kun Kemiönsaaren Taalintehdas sai uuden salin Vesistölämpö Porvoon on urheiluopistolle energia- hyvä Skaftkärrikaava ratkaisu, on Marko ilmastoteko, Ruti sanoo. Eero Löytönen iloitsee. sivulla LIIKUNTAKESKUS kouluremontin ohessa TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Reijo Rosengrén Juhani Sandström Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 69 Vuosikerta 78 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 64. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 sivu 6 Kannen kuva: Robert Seger PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Pysytään liikkeessä Fysiikan perusteista mieleeni muistuu perussääntö, jonka mukaan liikekitka on pienempi kuin lepokitka. Eli kappaleen liikkeellä pitämiseksi tarvittava voima on pienempi kuin saman kappaleen liikkeelle saattamiseksi tarvittava voima samoissa olosuhteissa. Taantuman kiristäessä kuntienkin taloutta on tärkeä varmistaa, etteivät kuntatekniikan välttämättömät saneeraukset ja uudisrakennushankkeet tai peruskunnossapito pysähtyisi. Ei saa jäädä tuleen makaamaan, sillä tulevaisuuteen siirretyt saneeraukset ja ennakoivan kunnossapidon laiminlyönti vaativat aikanaan enemmän varoja kuin toimiminen ajoissa. Kuntien teknisen hallinnon ja palvelutuotannon kehittämistoimille on mitä suurin tarve juuri nyt. Toivoa sopii, ettei niihin suunnattuja panoksia siivota kunnissa tyystin pois pelipöydältä. Alan kehittämistä tukee osaltaan tammikuussa varmistunut rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän (RYM- SHOK) syntyminen. Kerromme tässä lehdessä ydinasiat tästä yritysten, tutkimuslaitosten ja eräiden kaupunkien yhteisestä aloitteesta. Valmisteilla on lisäksi kuntien oma laajapohjainen teknisten palvelujen kehittämishanke. Tässä lehdessä olemme liikkeellä myös konkreettisesti, kun kerromme, miten pieneen kuntaan saatiin laadukkaat sisäliikuntatilat kouluhankkeen yhteydessä. Katsaus 90-vuotista taivaltaan juhlivan Helsingin kaupungin liikuntatoimen historiaan puolestaan antaa hyvän kuvan kaupungin pitkäjänteisestä työstä asukkaidensa liikuntamahdollisuuksien edistämisessä ja liikuntapaikkojen rakennuttamisessa. Liikuntapaikat ja niiden rakenteet ovat monissa kunnissa merkittävä omaisuuserä, jonka käyttökunnosta ja arvosta tulee myös huolehtia. Nyt ylös, ulos ja liikkeelle. Liikunta kevättalvisessa luonnossa on parasta lamalääkettä itse kullekin. Suomessa kun ei voida länsinaapurin tapaan odottaa kuninkaallisia häitä mielialan kohottamiseksi. Kuntatekniikan tehtävät tutuiksi Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, alullaan olevan kevään jälkeen tulee kesä. Kesän myötä opiskelijat kirmaavat oppilaitoksista kesälaitumille ja -töihin. Harjoittelupaikkojen tarjoaminen opinhaluisille nuoremmille kuntatekniikan tekijöille on erityisen tärkeää meneillään olevassa kuntien teknisen sektorin henkilöstön ikärakenteen murroksessa. Nyt on ensi kesän osalta jo kiire. Kuntien on tarjottava aktiivisesti kesätyöpaikkoja tiukassakin taloustilanteessa. Jos harjoittelupaikkojen tarjontaan tulee katovuosia, ei nuorempi ikäpolvi enää tulevaisuudessa tunnista kunta-alaa todellisena uravaihtoehtona. SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA Kuntatekniikka 3 / Jäähallipäivät Kuntapäivät Kuntatekniikka 4 / Yhdyskuntatekniikka Kuntatekniikka 5 / Kuntamarkkinat Kuntatekniikka 6 / Lautakuntapäivät Kuntatekniikka 7 / Paikkatietomarkkinat Kuntatekniikka 8 / Talvitiepäivät

6 Dragsfjärdin voimannäyte: m 2 3,8 M LIIKUNTAKESKUS kouluremontin kylkiäisenä Rita Lindholm aloitti kuntoilun uuden salin myötä. Kemiönsaarella urheiluhallista haaveiltiin puoli vuosisataa. Nyt asukkaan Dragsfjärdin ex-kunnassa komeilee neliön ja 3,8 miljoonan liikuntakeskus koulun yhteydessä. Osa ansiosta lankeaa lääninhallitukselle, joka kehotti hakemaan remonttirahaa. TEKSTI: Sari Järvinen KUVAT: Robert Seger Vielä viime talvena pienen Saaristomeren pitäjän, Dragsfjärdin liikuntamahdollisuudet olivat karut kuin sen rantoja repivä saariston tuuli. Koko kunnan ainoa sisäliikuntapaikka oli ahdas, 160 neliön liikuntasali, jonka ilma tiivistyi sählypoikien hiestä. Kuntosalin virkaa ajoi rautakomero, jonka olivat vallanneet rotevat puntinnostajat. Väliaikaisratkaisuna pystytetyn kuplahallin lattialla pelaajat liukastelivat vedestä. Eikä ulkoilukaan innostanut. Tämä on vähälumista seutua. Kahtena viime talvena oli niin leutoa, ettei ollut päivääkään jäätä, Kemiönsaaren vapaa-aikatoimenjohtaja Bo Ahlgren toteaa. Toki Dragsfjärdissä on haaveiltu paremmasta. Urheiluhallista puhuttiin jo 1950-luvulla, jolloin Värtsilän tehdas oli vähällä rakennuttaa sen työntekijöilleen. Kunta ajoi halliasiaa ensimmäisen kerran vuonna 1978, ja senkin jälkeen aiheesta riitti puhetta. Lähellä se oli monta kertaa. Mutta aina, kun joku otti hallin esiin, joku vetosi meidän huonoon veden laatuumme, jolle olisi myös pitänyt tehdä jotain, Taalintehtaan alakoulun rehtori Mats Johansson sanoo. Tukea haettiin Länsi-Suomen lääninhallitukselta. Sivistystoimentarkastaja Keijo Kuusela muistaa, että dragsfjärdiläisten hanke oli mennä 1990-luvulla läpi, mutta hyväksyntä jäi lääninhallituksessa yhden äänen päähän. Johansson kyllästyi asioiden junnaamiseen ja päätti lähteä mukaan kunnallispolitiikkaan. Hänellä oli valtuustossa ja halli- 6 Kuntatekniikka 2/2009

7 LIIKUNTAPAIKAT Mats Johansson on viime vuodet ollut liikunnanopettaja, poliitikko, rehtori, rakennustyömaan valvoja ja vieläpä aika hyvä futsalin pelaajakin. Kuntatekniikka 2/2009 7

8 LIIKUNTAPAIKAT Taalintehtaan ruotsinkielinen yläkoulu yhdistyy huomaamatta Kemiönsaaren komeimpaan ja ainoaan monitoimihalliin. Dragsfjärdissä syntyneelle Mats Johanssonille liikuntakeskus kuntosaleineen oli vuosien voimanponnistus. TAALINTEHTAAN LIIKUNTAKESKUS Turunmaan seutuun kuuluva Kemiönsaari (ruots. Kimitoön, as.) syntyi Dragsfjärdin (as ), Kemiön (as ) ja Västanfjärdin (as. 800) kuntaliitoksella Taalintehdas on entisen Dragsfjärdin keskustaajama. Liikuntakeskus valmistui viime vuoden lopulla. Se yhdistää toisiinsa 100-vuotiaan alakoulun ja 1965 valmistuneen yläkoulun niin, että kolmesta rakennuksesta muodostuu kokonaisuus. Liikuntasalin koko m 2, lisärakennus m 2. Kouluremontti liikuntakeskuksineen maksoi 6 milj. euroa. Liikuntakeskuksen osuus oli 3,8 milj. euroa, siihen saatiin 0,5 miljoonaa lääninhallituksen tukea. Liikuntakeskuksessa voi harrastaa sählyä, käsipalloa, futsalia, lento-, kori- ja sulkapalloa, voimistelua, tennistä, pöytätennistä jne. Kuntosalissa järjestetään kursseja, ja sinne voi ostaa kuukausikortin tai kymmenen tai yhden kerran kortteja. Taalintehtaan alakoulussa oppilaita on 77, yläkoulussa 99. tuksessa istuessaan suurena tavoitteenaan vain yksi asia: rakentaa liikuntahalli Dragsfjärdiin. Idea liikuntakeskukseen lääninhallitukselta Kuntalaisten liikuntamahdollisuudet kirkastuivat lopulta yllättävällä tavalla. Taalintehtaan ala- ja yläkoulun remonttiin oltiin hakemassa avustusta Länsi- Suomen lääninhallitukselta 2000-luvun alussa. He sanoivat, että se voisi olla mahdollista, mutta kysyivät, miksemme hae samalla tukea isompaan remonttiin. Tehkää samalla koulusta urheilukeskus. Siitä se lähti. Lääninhallituksen tuen jälkeen monitoimihalli oli helppo saada kunnassa läpi, Johansson kertoo. Päätöstä siivitti talouden ylämäki. Seitsemänä peräkkäisenä vuonna kunta teki positiivisen tuloksen, ja Johansson muistaa rahaa säästyneen miljoona vuodessa. Rahaa todella tarvittiin lääninhallituksen tuen lisäksi. Kouluremontti liikuntahalleineen maksoi yhteensä kuusi miljoonaa. Se on pirun iso summa, lähes kymmenen prosenttia vuosibudjetistamme. Ajoitus osui nappiin Ajoitus oli vihdoin oikea. Johansson uskoo, että nyt Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien yhdistymisen jälkeen hallia ei olisi enää rakennettu. Saaren teollisuus kärsii taantumasta, ja irtisanomiset synkentävät mahdollisuuksia. Lääninhallitus myönsi 0,5 miljoonaa 3,8 miljoonan hallia varten ja 1,4 miljoonaa 2,8 miljoonan kouluremonttiin. Liikuntahallin tuki oli pienempi, sillä se tulee veikkausvoittorahoista, joita myönnetään yleensä 20 prosenttia tai enintään puoli miljoonaa kohdetta kohti. Jos halli rakennetaan koulun yhteyteen ja sitä käytetään opetustilana, sitä tuetaan oppilasmäärän mukaan. Valtion osuutta voi saada 400 neliöön asti. Jos halli on 600 neliötä, niihin 200 neliöön tulee yleensä veikkausvoittorahoja, sivistystoimentarkastaja Keijo Kuusela kertoo. Uusi halli yhdistettiin vanhaan kouluun Kun päätös oli tehty, toteutus kävi nopeasti. Monitoimihalli rakennettiin reilussa vuodessa, ja se yhdistettiin 1965 valmistuneeseen yläkouluun. Oppilaat siirtyvät liikuntatunnille vaivatta ilman ulkovaatteiden pukemista. Se oli arkkitehdin idea. Rakennuksista tuli yhtenäiset ja molemmissa on samaa tiiltä ja punaista seinää. Erillinen urheiluhalli olisi ollut halvempi, jos se olisi tehty kuin teollisuushalli. Käytimme kuitenkin kalliimpia materiaaleja, sillä halusimme kunnon seinät. Johansson tahtoi rakentaa betonipilareiden varaan myös vahvan katon. Sen ei pitäisi hajota, kuten monella paikkakunnalla hän on huomannut käyvän. Arkkitehtina toimi Ari Pusa Ab Sigge Oy:stä. Lattia tehtiin paikan päällä. Massa kaadettiin betonin päälle, maalattiin ja hiottiin. Siten pintaan ei jäänyt saumoja. Eri lajeille sopii erityyppinen lattia. Tämä käy aika hyvin kaikille, etenkin sählylle ja futsalille, jotka ovat meidän ykköslajimme. Myös tennis onnistuu aikaa hyvin. Niin sanoi Ville Nygård käydessään täällä, Johansson toteaa ja kävelee uudelta tuoksuvalla sinisävyi- 8 Kuntatekniikka 2/2009

9 Jos halli rakennetaan koulun yhteyteen ja sitä käytetään opetustilana, sitä tuetaan oppilasmäärän mukaan. sellä lattialla. Hän painaa nappia seinässä, ja moottori rullaa väliverhoa alas. Hallin saa jaettua kolmeen osaan, joista yksikin on suurempi kuin koulun entinen liikuntasali. Tilaa on myös kori- ja käsipallolle sekä jumpille. Eteisessä on viikonloppu- ja turnauskäyttöä varten kahvio, ja vielä odotetaan siirrettävää katsomoa ja näyttämöä. Varastoon on pinottu uusia judomattoja ja korkeushyppyteline. Halli on lisännyt kuntalaisten liikkumista Johanssonin mukaan halli on lisännyt kuntalaisten liikkumista. Sali on varattu joka ilta koulun jälkeen, ja kuntosalissa käy päivittäin viitisenkymmentä ihmistä. Tosiaan, hallin yläkerrassa on 23 metriä pitkä ja kapea huone, jossa on 23 kuntoilulaitetta. Paikalle piti tulla juoksusuora, mutta siitä Johansson joutui tinkimään. Kaikkeen raha ei riittänyt. Paljon tämä vaati talkootyötä. Kun on pieni kunta, kaikilta aloilta ei tahdo löytyä asiantuntijaa, Johansson sanoo. Ratkaisuksi Dragsfjärd palkkasi hankejohtajan, joka hoiti samalla 2 3 rakennusprojektia. Vuoden alussa monitoimihalli siirtyi osaksi uutta Kemiönsaaren kuntaa. Minulle halli oli kuin joululahja. On se ollut niin iso ponnistus ja on hieno juttu koko uudelle kunnalle, vapaa-aikatoimenjohtaja Ahlgren sanoo. Nyt kun saaren liikuntaelämä on herännyt talvilevostaan, kunnassa oltaneen tyytyväisiä seuraavat 50 vuotta? No, Kemiöön piti tehdä myös halli, mutta se hanke on jäissä. Taloudellinen tilanne ei ole tarpeeksi hyvä. Mutta maauimalaan olemme saaneet rahoituksen. Sen rakentaminen aloitetaan tänä vuonna, Bo Ahlgren hymyilee. Uimahalleihin virtaa suurin osa valtion tuesta Opetusministeriö ja lääninhallitukset painottavat isojen liikuntapaikkahankkeiden rahoituksessa uimahalleja. Suurin osa tuesta menee perusparannukseen ja vain vähän uusien rakentamiseen. Se on myös kalleinta rakentamista. Liikunta- ja monitoimihalleja syntyy yleensä vain koulujen yhteyteen. Jonkin verran rahaa jaetaan jäähalleihin, Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Keijo Kuusela sanoo. Uimahallit pysynevät korjauslistoilla pitkään, sillä ne vaativat yleensä toimenpiteitä vuoden välein. Laitteet vanhenevat, tekniikka kehittyy, ja nyt huomiota kiinnitetään varsinkin energiatehokkuuteen. Taantuman vuoksi opetusministeriössä laaditaan parhaillaan elvytyspakettia. Ongelmana on, että tilanne tuli niin nopeasti parissa kuukaudessa. Kunnilla ei välttämättä ole valmiutta yhtäkkiä aloittaa isoja hankkeita. Ensi vuonna voi olla toinen tilanne. Koulupuolella homekouluja on jonossa odottamassa perusparannusta. Liikuntapaikkojen suhteen Kuusela pitää mahdollisena, että isoja kohteita aloitettaisiin suunniteltua nopeammin. Vielä hän ei uskalla nimetä yhtään, mutta Porin ja Impivaaran uimahallit saattavat kuulua tähän joukkoon. Kuntatekniikka 2/2009 9

10 Kaupungin liikuntatoimen HELSINKI lähti Olympiastadionin torni on Helsingin tunnetuin maamerkki. Suomen ensimmäinen urheilulautakunta perustettiin Helsinkiin Kunnallinen liikuntatoimi täyttää tänä vuonna siis 90 vuotta. Juhlavuotta vietetään työn merkeissä aktivoimalla helsinkiläisiä liikkumaan. Pekka Jyrkiäinen, suunnittelija Helsingin kaupungin liikuntavirasto, kehittämisyksikkö Pääkaupungin väestö kasvoi 1900-luvun vaihteessa synnyttäen huolta asukkaiden virkistysmahdollisuuksien riittävyydestä. Vastaukseksi tähän kaupunki perusti ensimmäiset virkistyskäyttöön tarkoitetut kansanpuistot jo 1889 Seurasaareen ja Korkeasaareen. Myöhemmin käynnistettiin kunnallisten uimalaitosten sekä urheilu- ja leikkikenttien rakentaminen. Ensimmäisiä liikuntapaikkoja oli 1870-luvulla liikuntakäyttöön tullut ja yhä käytössä oleva Kaisaniemenpuiston kenttä. Kaisaniemen kentällä vuonna 1904 Helsingin Reippaan yleisurheilukilpailujen pikajuoksun lähtö. 10 Kuntatekniikka 2/2009

11 LIIKUNTAPAIKAT 90 vuotta urheilun ja arkiliikunnan kohokohtia ensimmäisenä liikkeelle Suomen Urheilumuseon arkisto Helsingin liikuntapaikat ovat olleet myös urheilun suurtapahtumien näyttämönä, ensimmäisen kerran jo 1898, kun Helsingissä järjestettiin pikaluistelun EM-kilpailut. Vastaavat MM-tason kilpailut pidettiin 1906 Pohjoissataman luistinradalla. Perinteikäs Eläintarhan urheilukenttä valmistui Asemakaava-arkkitehti Bertel Jung laati 1912 kauaskantoisen ehdotuksen Helsingin Keskuspuistosta. Näin sai alkunsa Helsingin keuhkoiksi luonnehdittu puisto. Töölön Pallokenttä Oy perustettiin 1915, tämä yksityinen kenttä siirtyi kaupungille Vuodesta 1924 urheilulautakunta sai valtuudet jakaa avustuksia urheiluseuroille. Kauan kaivattu Suomen ensimmäinen uimahalli valmistui Yrjönkadulle Yksi liikuntapaikka syntyi vahingossa, kun 1929 myrskyn hajotti Hietaniemen suuren hiekkavaraston. Kaupunkilaiset valtasivat alueen uimarannakseen, jossa nykyisin vierailee satoja tuhansia auringonpalvojia. Yleisurheilukilpailut vuonna 1927 Eläintarhan urheilukentällä. Ratsastajia Ruskeasuon ratsastushalleilla 1950-luvullla. Suomen Urheilumuseon arkisto Suomen Urheilumuseon arkisto Suomen Urheilumuseon arkisto Olympiastadion alkuperäisessä asussaan vuonna Olympiastadion valmistui ennen sotia Vuonna 1931 kaupungin kiinteistötoimiston kansanpuistoosasto alkoi valvoa urheilupaikkojen hoitoa. Stadionsäätiön rakennuttama Olympiastadion vihittiin käyttöön Stadionin rakentamista rahoittivat valtio ja liike-elämä myymällä erilaisia Stadion-tuotteita. Helsinki sai järjestettäväksi vuoden 1940 kesäolympialaiset, jotka kuitenkin peruuntuivat sotien takia. Monet liikuntapaikat kohenivat merkittävästi kisahankkeen myötä. Soutustadion, Velodromi, Ruskeasuon urheiluhalli ja Laakson ratsastuskenttä valmistuivat 1940 kisoja varten. Sotien jälkeen 1945 hajanainen urheiluhallinto yhdistettiin urheilu- ja retkeilylautakunnan alle ja perustettiin urheilu- ja retkeilytoimisto. Uuden lautakunnan alaisuuteen siirrettiin myös Korkeasaaren eläintarha. Vuonna 1946 kaupungin päättäjät tekivät viisaan päätöksen, kun hankittiin ensimmäinen ulkoilualue kaupungin ulkopuolelta Espoon Pirttimäestä. Seuraavien vuosien aikana ulkoilualueita hankittiin naapurikunnista ja Uudenmaan rannikkoalueelta sekä saaristosta. Osa näistä alueista on sittemmin siirtynyt valtion omistukseen. Lähivuosina Nuuksion järviylänköalueelle valmistuu valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen ulkoilijoita palveleva luontokeskus. Urheiluväen voimanponnistus sotien jälkeen oli Suomen Suurkisojen järjestäminen Helsingissä Näissä kisoissa pidettiin Uimastadionin vihkiäiskilpailut. Maauimala oli perunavarastona sotien aikana. Suurelle yleisölle uimala avattiin vasta Liikuntaseurojen toimintaa täydentävä liikunnanohjaustoiminta käynnistyi 1948, kun liikuntatoimeen palkattiin ensimmäinen päätoiminen liikunnanohjaaja. Uusi aluevaltaus oli myös 1950 Rastilaan perustettu leirintäalue. Nykyään tällä urbaanilla leirintäalueella kirjataan lähes yöpymisvuorokautta. Olympiarakentaminen hallitsi liikuntapalvelujen tuottamista aina vuoteen 1952, jolloin suomalaisen urheilukansan odotus viimein palkittiin olympialaiset järjestettiin Helsingissä. Kuntaliitoksista vauhtia liikuntarakentamiseen Samaan aikaan Helsingin pintaala kasvoi viisinkertaiseksi kuntaliitosten myötä. Tästä sai alkunsa voimakas kenttien ja uimaran- Kuntatekniikka 2/

12 LIIKUNTAPAIKAT Yrjönkadun kylpylätyyppinen uimahalli valmistui Uimastadionin rakentaminen keskeytyi sotien aikana. Se valmistui vasta Kumpulan maauimala peruskorjattiin viimeisenä olympiarakennuksista vuosina tuhatta euroa tojen perustamiskausi. Toiminta laajeni, kun 1954 kalastuksenvalvonta siirtyi urheilu- ja retkeilytoimistoon. Jääkenttäsäätiö sai 1958 valmiiksi tekojäästadionin. Paikalle nousi 1966 Helsingin jäähalli. Kaupungin omistama säätiö hoitaa useita harjoitusjäähalleja. Kaupungin tuella toteutunut yksityinen urheilu- ja viihdeareena Hartwall Areena valmistui Toinen merkittävä kaupunkikonserniin kuuluva liikuntapalvelujen tuottaja, Urheiluhallit Oy aloitti toimintansa 1962, kun Helsingin Urheilutalo valmistui. Tämän jälkeen se on rakentanut useita uintiin ja sisäliikuntaan tarkoitettuja kohteita, joista uusin on kansainväliset mitat täyttävä Mäkelänrinteen Uintikeskus. Urheilu- ja ulkoiluvirasto perustetaan 1964 Liikunta sai vasta 1964 oman viraston, kun perustettiin urheiluja ulkoiluvirasto. Samana vuonna Helsingin liikuntatoimen rakentamisinvestoinnit uusi virasto alkoi hoitaa venesatamia, kun ne siirrettiin sinne satamalaitokselta. Nykyisin kaupungista löytyy venepaikkaa, joista osaa hoitavat venekerhot. Vuonna 1968 ensimmäinen liikuntapuisto valmistui Pirkkolaan. Tämän jälkeen näitä liikuntapalvelujen keskittymiä on rakennettu eri puolille kaupunkia. Ne muodostavat liikuntapaikkaverkoston rungon, ja niitä yhdistää toisiinsa laaja ulkoilureittiverkosto. Kevyen liikenteen väylät ovat Helsingin suosituin liikuntapaikka. Näitä kävelyyn, juoksemiseen ja pyöräilyyn soveltuvia väyliä on yhteensä kilometriä. Vuonna 1973 kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta myönnettiin ensimmäiset lainat liikuntapaikkarakentamiseen. Rahaston edulliset lainat ovat mahdollistaneet monien uusien yksityisten liikuntapaikkojen rakentamisen. Kaupungin liikuntakonserniin kuuluu useita liikuntapalveluja tuottavia virastoja ja yhteisöjä. Monet saavat huomattavaa taloudellista tukea kaupungilta edullisina vuokrina, rakentamislainoina ja erilaisina avustuksina. Liikunnanohjaustoiminta laajeni, kun 1973 aloitettiin erityisliikunta. Liikuntapalvelut paranivat merkittävästi, kun 1975 Messuhalli siirtyi liikuntakäyttöön ja sen nimeksi tuli Töölön kisahalli. Tällä sisäliikunnan monitoimihallilla on vuosittain lähes kävijää. Olympiarakennukset korjattiin laman aikana Nykyinen liikuntavirasto aloitti Viraston nimi muuttui, ja samalla Korkeasaaren eläintarha erotettiin omaksi hallintokunnaksi luvun laman aikana peruskorjattiin kulttuurihistoriallisesti merkittävät olympiarakennukset. Nämä rakennuksen ovat edelleenkin Helsingin liikuntapaikkaverkoston perusrunko. Kaupungin henkilöstöliikunta tuli 1991 osaksi liikuntaviraston toimintaa. Se on tärkeä osa lähes kaupungin työnte- 12 Kuntatekniikka 2/2009

13 Helsingin liikuntaviraston juhlavuoden tunnus kijän työnhyvinvointia. Helsingin kaupunki haki vuoden 2006 talviolympiakisoja, mutta tätä suurtapahtumaa ei saatu Suomeen. Tuolloin syntyi suunnitelma jääurheilukeskuksen rakentamisesta Helsingin Myllypuroon. Tämä Suomen olympiakomitean nimeämä liikuntapaikkarakentamisen kärkihanke odottaa edelleen toteutusta. Suomen Olympiakomitea on listannut huippu-urheilun merkittävimmät rakentamishankkeet , joukossa ovat edellisen lisäksi esitykset Olympiastadionin peruskorjauksesta ja purjehduskeskuksen rakentamisesta Helsingin edustalle. Liikuntapaikkoja kumppanuushankkeilla Vuonna 2000 Myllypuron liikuntapuiston vieressä olevaan vanhaan painotaloon kunnostettiin yleisurheilun, voimistelun ja monien sisäliikuntalajien suorituspaikat. Liikuntamyllyssä on tiloja yhteensä m 2. Samana vuonna valmistui yksityisen tahon ja kaupungin yhteistyöllä Töölön jalkapallostadion, jossa on tilaa katsojalle valmistui Katajanokan vierassatama Helsingin ydinkeskustaan. Uutta liikuntapaikkarakentamista edustaa 2006 Rautatietorille rakennettu tekojäärata. Jääpuiston elämyksellinen tekojäärata elävöittää ydinkeskustaa. Uusia avauksia liikuntapaikkarakentamisessa ovat myös Kontulan skeittihalli ja Micropolis skeittipuisto. Yhä enemmän uusia liikuntapaikkoja syntyy kumppanuusperiaatteella. Parhaillaan on vireillä useita yksityisiä liikuntapaikkarakentamishankkeita, kuten tennishalleja, golfhalleja ja ratsastusmaneeseja. Omaa liikuntalajia halutaan harrastaa ympäri vuoden. Esimerkkinä tästä on Itä-Helsinkiin tänä keväänä valmistuva yksityinen hiihtohalli. Hiihtoputkia on Suomessa jo muutamia, mutta tämä on ensimmäinen hallihanke. Helsingissä on noin liikuntapaikkaa, joista liikuntatoimi ylläpitää viittäsataa. Erityisesti uusille asuinalueille tarvitaan edelleen uusia lähiliikuntapaikkoja. Liikuntatoimintaa järjestävissä helsinkiläisissä liikuntaseuroissa on noin jäsentä. Liikuntapalvelut ovat tutkimusten mukaan kolmanneksi tärkein tekijä asuinpaikan valinnassa Helsingissä. Euroopan pääkaupunkien asukkaat arvioivat 2006 asuinkaupunkiensa palveluja, ja tässä vertailussa helsinkiläiset olivat kaikkein tyytyväisimpiä kaupunkinsa liikuntapaikkoihin. Liikunta osaksi hyvinvointipalveluja Helsinki on perustanut oman yksikön kehittämään ja koordinoimaan Helsingissä järjestettäviä tapahtumia. Viime vuosien huomattavia suurtapahtumia ovat olleet yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut ja Eurovision laulukilpailut. Tänä vuonna Helsingissä järjestetään taitoluistelun ja naisten jalkapallon EM-kilpailut. Kaupunkiympäristössä arkiliikunnan pakko on suurelta osin poistunut. Yhä vähenevän arkiliikunnan korvaajana vapaaehtoisen liikunnan edistäminen korostuu. Samalla on kehitettävä ja helpotettava arkiliikkumiseen aktivoivia asuinympäristöjä. Liikunta on huomioitava asuinalueiden kaavoituksessa. Lähiliikuntapaikoille ja kevyen liikenteen reiteille on varattava niille kuuluvat alueet. Kuluneen 90 vuoden aikana liikunnan asema on muuttunut. Nyt se on keskeinen osa kaupunkilaisten hyvinvointipalveluja. Helsinki on ollut valtion ohella merkittävä liikuntapaikkarakentamisen rahoittaja. Rakentamisen painopiste on siirtynyt peruskorjaamiseen sekä liikuntapaikkojen laadun parantamiseen. Tulevaisuuden haasteita ovat liian vähän liikuntaa harrastavat helsinkiläiset ja lasten liikunnan aktivointi sekä ikääntyvien seniorikansalaisten toimintakyvyn ylläpito liikunnan avulla. Antti-matonpesualtaat ja -mattomankelit Puhdasta mukavuutta matonpesuun. - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia Kysy lisätietoja ja pyydä tarjous! Koskentie 89, KANUNKI puh. (02) , fax (02) Kuntatekniikka 2/

14 Turku rakensi puolen kilometrin tekojäätien LUISTELUMATO kiem Jukka Virtanen on tyytyväinen Kupittaan rataan, joka on tuonut jäälle uusia luistelijoita. 14 Kuntatekniikka 2/2009

15 LIIKUNTAPAIKAT seuraavaksi kaupunki ostaa muovijääkentän urtelee Kupittaan puistossa Luistelu sai uutta potkua Turussa, kun maastoa myötäilevä tekojäätie rakennettiin Kupittaan puistoon. Seuraavaksi kaupunki aikoo hankkia muovisen tekojään, ensimmäinen laatuaan sekin. TEKSTI Sari Järvinen KUVAT Robert Seger ja Lennart Holmberg Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen työnjohtaja Jukka Virtanen solmii hokkareita jalkaansa. Se sujuu häneltä varmoin ottein, sillä aikoinaan nauhoja on pujotettu työksi asti. Virtanen puolusti useita Suomen mestaruuksia TPS:ssä ja olympiahopean Suomen maajoukkueessa. Mutta missään hän ei ole luistellut kentällä, jonka keskellä kasvaa pieniä kuusia. Tai oikeastaan nyt ei puhutakaan kentästä vaan radasta. Luistelumadoksi ristitty jäätie kiemurtelee puolen kilometrin lenkin Kupittaan puistossa. Osa Kupittaan Elämysten Maata Tämä syntyi osana Kupittaan Elämysten Maa -hanketta. Siihen piti saada mukaan jotain erilaista, Virtanen kertoo. Erikoista tarvittiin, jotta EU:n rahoitus saatiin, mutta erikoisuus osui myös turkulaisten sydämiin. Vilkkaimpina päivinä radalla suhahtelee luistelijoita metrin välein. Kesäisin kurveissa huristaa rullaluistelijoita. Aiemmin Parkin tekojää oli Turun ainoa, ja tämä on helpottanut jonkin verran ruuhkaa siellä. Kiitosta on tullut myös mailattomuudesta. Täällä eivät pikkupojat tai vähän isommatkaan sählää. Yksi syy madon suosioon piilee maksuttomuudessa. Radan vieressä on luistinvuokraamo, parinkymmenen metrin päässä parkkipaikka ja bussipysäkki. Turussa luistelusta on tehty vaivatonta. Se ei ole sattumaa, sillä liikuntatoimi on vuosikaudet aktiivisesti panostanut kaupunkilaisten terveysliikunnan lisäämiseen. Ohdakkeinen alkutaival Vaikka luistelu Kupittaan kiiltävällä madolla on helppoa, samaa ei voi sanoa radan alkuvaiheista. Kupittaan mato oli osa EUhanketta, mutta kun rakentamisen aika tuli, eurooppalainen rahoitus oli jo käytetty. Kaupunki maksoi itse noin euron hankkeen ympäristöineen. Lisäksi suunnittelu takkusi. Perus- ja teknisen suunnittelun rajapinnat eivät kohdanneet: se mitä toinen luuli kuuluvan toiselle, toinen kuvitteli päinvastoin. Olisipa silloin ollut hyvä pääsuunnittelija. Kun saimme uuden, hän huomasikin asian heti, Kiinteistöliikelaitoksen vastaava rakennuttaja Mika Pitkänen toteaa. Tekojääradan koneissa kolisi samoja ongelmia kuin jäähallien laitteissa yleensä. Kaikki säädöt oli saatava kohdalleen. Koska rata oli ensimmäinen laatuaan Suomessa, valmista pakettia ei ollut. Lisäksi olosuhteet olivat hir- Yksityisessä omistuksessa olevalla muovisella tekojäällä nautittiin jääkiekosta ja auringosta jo viime kesänä. Kuntatekniikka 2/

Tampere, Ratina vuonna 2000. Mikko Järvi 29.5.2009

Tampere, Ratina vuonna 2000. Mikko Järvi 29.5.2009 Tampere, Ratina vuonna 2000 29.5.2009 Ratina ennen 29.5.2009 Ratina vuonna 1898 ja 1960-luvun alkupuolella Ratina ennen 29.5.2009 Ratinan aatekilpailu 29.5.2009 Yleinen aatekilpailu 2.10.2000 15.2.2001

Lisätiedot

Helsinki liikuntakaupunki

Helsinki liikuntakaupunki Helsinki liikuntakaupunki Helsingin liikuntapalvelut Helsingin lukuisat liikuntapalvelut tarjoavat rajattomat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa ympäri vuoden sekä sisällä että ulkona. Helsinkiläiset ovat

Lisätiedot

LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY

LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY 47 50 47 ATU 5 43.9 44.2 6 9 44.0 43.9 43.8 43.9 44.0 44.1 kt 44.1 44.0 44.1 44.0 44.0 44.1

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/7 28.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/7 28.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) 386 Lainan myöntäminen Stadionsäätiölle vuosina 2009-2012 toteutetun perusparannushankkeen loppuunsaattamiseen Käsittely päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

OLYMPIAPUISTO MÄNTYMÄEN ALUEEN IDEASUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO K2S OY 27.3.2013 ARKKITEHTITOIMISTO K2S OY

OLYMPIAPUISTO MÄNTYMÄEN ALUEEN IDEASUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO K2S OY 27.3.2013 ARKKITEHTITOIMISTO K2S OY OLYMPIAPUISTO MÄNTYMÄEN ALUEEN IDEASUUNNITELMA 27.3.2013 OLYMPIAPUISTO Mäntymäen alueen kehittämisen lähtökohtana on urheilun ja liikunnan monipuolisten toimintamahdollisuuksien vahvistaminen alueella.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 19.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 19.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) 1284 V Lainan myöntäminen Stadion-säätiölle vuosina 2009-2012 toteutetun perusparannushankkeen loppuunsaattamiseen HEL 2012-000290 T 02 05 03 00 Päätös päätti

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 214 24.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.07.2015. Länsialueen paloaseman rahoitus 99/10.03.02.01/2015

Tekninen lautakunta 214 24.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.07.2015. Länsialueen paloaseman rahoitus 99/10.03.02.01/2015 Tekninen lautakunta 214 24.06.2015 Kaupunginhallitus 280 06.07.2015 Länsialueen paloaseman rahoitus 99/10.03.02.01/2015 TEKLA 214 Valmistelija/lisätiedot: Tilakeskuksen johtaja vs. Pekka Oksman, puh. 040

Lisätiedot

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan.

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. KAAVOITUS Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. Laajat kaupunkisuunnittelutehtävät ja yleiskaavoitus tapahtuvat kaupunginhallituksen alaisuudessa. Valmistelevana

Lisätiedot

TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS KESKUSTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö/kaavoitus TEHTÄVÄ Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS KESKUSTA Maakunta-aukio ALOITE Seinäjoen kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 20.6.2005

Lisätiedot

Palloiluhallin valmistelu

Palloiluhallin valmistelu Palloiluhallin valmistelu Tausta, mitoitus, sijainti ja jatkovalmistelu Seuraparlamentti 10.4.2014, Lieto Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 14.4.2014 Esittäjän nimi 1 Kaksi pääperustetta hallille

Lisätiedot

Historian havinaa. Monitoimitalo 30 vuotta

Historian havinaa. Monitoimitalo 30 vuotta Historian havinaa Monitoimitalo 30 vuotta Päätöksiä monitoimitalosta Kaupunginhallitus 11.8.1975 1909: Hippoksen palloiluhallin luonnospiirustukset ja huonetilaohjelma hyväksytään alustavasti. Piirustukset

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

tuhansia tilaisuuksia

tuhansia tilaisuuksia tuhansia tilaisuuksia TESC Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tampereen Messu- ja Urheilukeskus (TESC)...2 Hallit... 4 Uusi E-halli... 6 Kokous- ja seminaaritilat... 8 Sijainti kartalla... 9 Fouga / Tuisku

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus

Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Maankäyttösopimus ja maanluovutuksen esisopimus Sopimus osapuolet: Joensuun kaupunki Y-tunnus 0- PL 8 80101 Joensuu ( Myöhemmin tässä sopimuksessa kaupunki) Perustettavan yhtiön tai perustettavien yhtiöiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) Kaupunginhallitus Kj/2 02.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) Kaupunginhallitus Kj/2 02.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) 349 V Lainan ja takauksen myöntäminen Urheiluhallit Oy:lle päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467 Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Paikoillanne, valmiina, Suomen suurin liikunta- ja kuntoutusalan ammattilaistapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 24.-25.3.

Paikoillanne, valmiina, Suomen suurin liikunta- ja kuntoutusalan ammattilaistapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 24.-25.3. Paikoillanne, valmiina, Suomen suurin liikunta- ja kuntoutusalan ammattilaistapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 24.-25.3.2011 Johtava liikuntapaikkojen ammattimessutapahtuma Sportec 2011 -messutapahtuma

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 12.03.2012 Sivu 1 / 1 1134/02.07.00/2012 23 Tontin vuokraaminen Juvanmalmilta Oy C.J. Hartman Ab:lle rakennus-, sisustus- ja teollisuustarvikkeiden tukkukaupan rakentamista varten, kortteli 85129 Valmistelijat

Lisätiedot

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Projektin päättäjäiset 25.9.2010 Vatulan Nykäyksellä Hankkeen käynnistäminen 24.5.2005 pidettiin ensimmäinen yleinen viemäröintihankkeen keskustelutilaisuus Vatulan Nykäyksellä.

Lisätiedot

PUOTIKARIN VENESATAMA:

PUOTIKARIN VENESATAMA: TORNION KAUPUNKI Tekninen keskus Kaavoitus ja mittaus 6.2.2014 1(5) PUOTIKARIN VENESATAMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 17. Röyttän

Lisätiedot

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella MYYDÄÄN Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella - Kolme oppilaitosrakennusta - Viisi oppilasasuntolarakennusta - Yksi kurssiasuntolarakennus - Yksi neljäasuntoinen

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015. Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi. Hakija Hanke kustannusarvio

LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015. Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi. Hakija Hanke kustannusarvio LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012-2015 Hakija Hanke kustannusarvio Uusimaa, Häme, Kaakkois-Suomi Espoo Leppävaaran uimahallin peruskorjaus 27 800 000 800 000 Helsinki

Lisätiedot

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99

KATUKIIT TIEDOTUSLEHTI 1/99 KATUKIIT TUKIITÄJÄ JÄT TIEDOTUSLEHTI 1/99 www.katukiitajat.fi.fi Hei taas kaikki vanhat ja uudet jäsenet! Taas on yksi luisteluvuosi takana ja pikkujoulut juhlittu. Porukkaa olikin mukavasti paikalla.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE

TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE TYÖTÄ JA RESTAUROINTIOSAAMISTA JOENSUUN MAASEUDULLE Pohjois-Karjalan Ely-keskus, TEkeskus, Tuupovaara- Seura, Joensuun kaupunki, EU:n sosiaalirahasto Joensuun maaseutualue muodostuu v. 2005 liitetyistä

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/202 (5) 57 Aluevarauksen jatkaminen ja laajentaminen Kauppahuone Laakkonen Oy:lle, Broman Group Oy:lle, Ativa Oy:lle ja A-Katsastus Oy:lle liike- ja toimitilahankkeiden

Lisätiedot

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko

Espoo rakentaa puusta. Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoo rakentaa puusta Puupäivä 28.11. 2013 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Puurakentaminen on tulevaisuutta Espoon, TEM:n ja Aalto-yliopiston yhteistyösopimus. Tarkoituksena on edistää merkittävästi

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 184, 185 JA 307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 184,

Lisätiedot

KARHUVUOREN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KARHUVUOREN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARHUVUOREN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 15. KAUPUNGINOSA KARHUVUORI, KORTTELI 8, TONTIT 2 JA 3 VALMISTELIJA MARJA KUKKONEN, ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI, PUH. 040 7236112 KAAVA

Lisätiedot

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE Asemakaava ja asemakaavan muutos 0313 Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu ilmakuva asemakaava-alueesta ALOITE Pekka Kierikka, Kotkan

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen

Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalveluiden yleissuunnitelma Tampereen kaupunki kaupunkiympäristön kehittäminen Koirapalvelut Koirapalvelut ovat kaupungin tarjoamia palveluita koiran omistaville kuntalaisille Koirapuistojen lisäksi

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Tontinluovutuskilpailu Pikisaaressa 10.4.-29.5.2015

Tontinluovutuskilpailu Pikisaaressa 10.4.-29.5.2015 Tontinluovutuskilpailu Pikisaaressa 10.4.-29.5.2015 KAUPUNKI HAKEE TOTEUTTAJAA PIKISAAREN TONTILLE Asemakaava Pikisaaren kaupunginosan korttelin 1 tontti 7 (kt. 564-50-1-7) on voimassa olevassa asemakaavassa

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

RATINA UUDEN AJAN KAUPPAKESKUS TAMPEREEN SYDÄMESSÄ. Rauno Kulmala Projektipäällikkö Sponda Oyj

RATINA UUDEN AJAN KAUPPAKESKUS TAMPEREEN SYDÄMESSÄ. Rauno Kulmala Projektipäällikkö Sponda Oyj RATINA UUDEN AJAN KAUPPAKESKUS TAMPEREEN SYDÄMESSÄ Rauno Kulmala Projektipäällikkö Sponda Oyj Tampere Spondalle strategisesti merkittävä alue Tampere on pääkaupunkiseudun lisäksi Spondan päämarkkina-alue

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 11.03.2013 Sivu 1 / 1 1195/02.07.00/2013 20 Tontin vuokraaminen Juvanmalmilta Risorius Oy:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun varastohallirakennuksen rakentamista varten, kortteli 85128 Valmistelijat

Lisätiedot

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET RAISION KAUPUNKI ALHAISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 0 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 162. Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.05.2012 Sivu 1 / 1 1757/02.08.00/2012 Kaupunginhallitus 139 7.5.2012 162 Opinmäen uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 7.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Suunnittelualue, rajaus sinisellä

Suunnittelualue, rajaus sinisellä 1 YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ ASEMAKAAVANMUUTOS Herttuankulma 25.4.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Diaarinumero 9515-2013 Asemakaavatunnus 27/2013 Asemakaavamuutos

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh.

tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh. tonttiosasto TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄT PIENTALOTONTIT VANTAALTA 2006 Tiedustelut: suunnittelija Helena Vuolanto Puh. 169 3955 Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosasto Helsinki 14.2.2006

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5. YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarionumero 1285-2013 Asemakaavatunnus 2/2013 ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.2013 Asemakaavamuutos laaditaan

Lisätiedot

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Urakkamuodon vaikutus laatuun ja toteutukseen Seppo Kallio, Espoon Asunnot Oy Espoon Asunnot Lv 123,6 milj. euroa Asuntoja 15.011 Asukkaita 30.000 Henkilöstö

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE 1. kaupunginosan asemakaavan muutos 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 136, MATKAKESKUSHANKE Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 Alustava aikataulu ( 9.1.2014 ) lähes kaikissa siirtokelpoisissa kouluissa ja parakeissa sama: 1) Lupakuvat jätetään rakennusvalvontaan n. 31.01.2014

Lisätiedot

MYYDÄÄN RAKENNETTU KOHDE. Kuikkulankatu 8 TURKU

MYYDÄÄN RAKENNETTU KOHDE. Kuikkulankatu 8 TURKU MYYDÄÄN RAKENNETTU KOHDE Kuikkulankatu 8 TURKU Turun kaupunki myy osoitteessa Kuikkulankatu 8 sijaitsevan rakennetun kohteen kaksivaiheisella avoimella neuvottelumenettelyllä. (Rakennukset sijaitsevat

Lisätiedot

Rakentajat. PELOTON energiaremontti

Rakentajat. PELOTON energiaremontti Rakentajat PELOTON energiaremontti FAKTA Asuminen 30 % henkilökohtaisesta hiilijalanjäljestä ONGELMA Asiakas ei osaa Systeemit monimutkaistuvat Kokonaisuudet pitää sovittaa yhteen Kauppa ei osaa HUOLTO

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Valtuusto 13.12.2010 LISTAN ASIANRO 11 11 Asianro 5825 / 213 / 2010

Valtuusto 13.12.2010 LISTAN ASIANRO 11 11 Asianro 5825 / 213 / 2010 Sivu /8 Valtuusto..00 LISTAN ASIANRO Asianro 585 / / 00 Harjoitushallin toteuttaminen Tapiolan urheilupuistoon, hallin toteuttamiseksi tarvittavan lainan takaus sekä Matinkylän jäähallin peruskorjauksesta

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto

Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto Helena Sopen-Luoma www.helsinki.fi/yliopisto.23.5.2011 1 Asunto- ja majoituspalvelut Rehtorin päätös 12/2009, vuonna 2010 voimaan. - asumispalveluilla tuetaan

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

TÖÖLÖNLAHTI FINLANDIAPUISTO RIL:n kevätkokous 19.4.2013

TÖÖLÖNLAHTI FINLANDIAPUISTO RIL:n kevätkokous 19.4.2013 TÖÖLÖNLAHTI FINLANDIAPUISTO RIL:n kevätkokous 19.4.2013 Projektinjohtaja, talous- ja suunnittelukeskus 2 Yleiskaava 2002 3 Kesä 2012 pohjoisesta Kartta v.1869, rautatie avattiin 1862 Kartta 1909 5 Kuva

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Yritysesittely Kiinteistöt Vaativat jatkuvaa hoitamista Sitovat pääomaa ja riskejä Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Kustannukset nousussa, varsinkin energian Ovat monimutkaisia ja herkkiä

Lisätiedot