Kati Lehtonen Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kati Lehtonen Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta 2005-2006"

Transkriptio

1 Kati Lehtonen Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 199 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET ISBN

2 Sisällys 1 Johdanto Hankkeita järjestäneet seurat Hankeissa liikkuneiden lasten ja nuorten määrä Hankkeiden talous Hankkeiden tuotot Hankkeiden kulut Tuen taloudellinen merkitys Paikallistuen sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset Hankkeiden onnistumiset ja kehitettävät asiat Sinettihankkeiden toimintasisältöjä Paikallistukihankkeiden jatkuvuus Yhteenveto Lähteet Liitteet

3 1 Johdanto Tässä raportissa esitellään vuonna 2005 seuratoiminnan paikallistukea saaneiden hankkeiden toimintaa ja tuen käyttöä. Paikallistukea on myönnetty vuodesta 1999 lähtien. Ohjelman käynnisti opetusministeriö, joka myös myöntää rahat vuosittain. Jakoprosessista vastaa Nuori Suomi yhdessä lajiliittojen ja SLU:n aluejärjestöjen kanssa. Paikallistuen avulla pyritään kehittämään lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaa ja tuki kohdennetaan suoraan urheiluseuralle. Hankkeiden seurannasta ja arvioinnista on vastannut keväästä 2005 alkaen Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö (LINET). Vuonna 2005 seuroilla oli mahdollisuus hakea tukea neljään eri tyyppiseen hankkeeseen (liite 1). Jokaisessa hankevaihtoehdossa oli omat kriteerinsä, jotka olivat myös tuen saamisen edellytys. Toiminta tuli järjestää välisenä aikana. Hakuaika päättyi , joten osa tukea saaneista hankkeista sai rahat osittain jälkikäteen. Tässä raportissa olevat tiedot ovat kerätty pääosin Nuori Suomi ry:n hankerekisteristä. Seurat täyttivät syksyn 2006 aikana Nuoren Suomen www-sivuilla toimintaselvityskaavakkeet (liite 2 ja 3) ja lomakkeiden tiedot kerättiin ko. hankerekisteriin. Toimintaselvityskaavakkeita oli kaksi erilaista kappaletta. Tämä johtui siitä, että Sinettihanke on luonteeltaan erilainen painottaen pitkäjänteistä seuratoiminnan kehittämistä. Muut kolme hankemuotoa (Monipuolisuus, Nuoret ja Muu merkittävä) sisältävät esimerkiksi kerhotoimintaa, tapahtumia tai välinehankintoja. Kahden erilaisen toimintaselvityskaavakkeen analysointi vaikuttaa osaltaan myös käsillä olevan raportin sisältöihin. Osa kysymyksistä on pystytty analysoimaan kaikkien neljän hankemuodon osalta yhteisesti, mutta joissakin toiminnan sisältöjä tarkastelevissa kysymyksissä Sinettihankkeet on käsitelty erikseen. Asiasta on maininta erikseen tekstissä kyseisissä kohdissa. Kaavakkeiden sisältö ei poikennut toiminnan sisältöjä tarkastelevien kysymysten osalta vuoden kaavakkeesta. Sen sijaan tiliselvitysosiota oli yksinkertaistettu huomattavasti kulujaottelun osalta. Toimintaselvityskaavakkeita oli täytetty tammikuun alkuun mennessä 281 kappaletta (79 %). Yksittäisistä hankemuodoista suurin vastausprosentti oli Sinettihankkeilla (94 %). Myös Muun merkittävän (88 %) ja Nuorten hankkeen (85 %) toimintaselvityksiä palautettiin hyvin. Vähiten palautettiin Monipuolisuushankkeiden vastauksia (65 %). Kokonaisuutena vastausten määrä oli kuitenkin hyvä. Tulosten analysoinnin yhteydessä verrataan lukuja usein edelliseen toimintakauteen ja siitä tehtyihin raportteihin (Lehtonen 2005; Sinettiseuratoiminnan arviointi ja Lehtonen 2006; Seuratoiminnan paikallistuki. Arviointiraportti toimintakaudelta ). Raportissa esitellään ensiksi perustietoja hankkeita järjestäneistä seuroista sekä osallistuneiden lasten ja nuorten määristä. Tämän jälkeen siirrytään toiminnan sisältöjä, tuen käyttöä sekä hankkeiden taloutta koskeviin kysymyksiin. Lopuksi esitellään vuonna 2004 paikallistukea saaneille hankkeille tehdyn kyselyn tulokset. Kysely tehtiin Linetin toimesta joulukuussa 2006 ja sen tarkoituksena oli ensisijaisesti selvittää hankkeiden jatkuvuuteen liittyviä tekijöitä. 3

4 2 Hankkeita järjestäneet seurat Paikallistukihankkeita järjestettiin eniten yhden lajin erikoisseuroissa (60 %). Usean lajin seuroja oli 36 % ja muita yhdistyksiä 4 %. Hankkeita järjestettiin eniten keskisuurilla paikkakunnilla (32 %) (kuvio 1). Yli asukkaan ja asukkaan paikkakunnilla hankkeita järjestettiin yhtä paljon (24 %). Vähiten hankkeita järjestettiin pienillä, alle asukkaan paikkakunnilla (20 %). Edellisvuoteen verrattuna suuria muutoksia ei tapahtunut. Kuvio 1. Paikallistukihankkeen järjestäneiden seurojen jakautuminen kotipaikkakunnan asukasluvun mukaan. Urheiluseurojen kotipaikkakunnan asukasluku % yli alle Asukasluku Tyypillisin seurakoko oli jäsentä (47 %). Seuraavaksi yleisimmät seurakoot olivat jäsentä (23 %) ja 1-50 jäsentä (17 %) (taulukko 1). Hajonta seurojen koossa oli erittäin suurta, sillä pienimmässä seurassa oli jäseniä seitsemän ja suurimmassa Keskimäärin seuroissa oli jäseniä 240. Taulukko 1: Hankkeen järjestäneen seuran koko jäsenmäärän mukaan (alle 19-vuotiaat). Jäsenmäärä yli 1000 %

5 Hankkeen järjestäneissä seuroissa oli jäseninä eniten alle 13-vuotiaita poikia (37 %). Alle 13-vuotiaita tyttöjä oli 27 %. Yli 13-vuotiaiden osuudessa ei ollut hajontaa sukupuolen mukaan yhtä paljon, sillä yli 13-vuotiaita poikia oli 19 % ja tyttöjä 17 % (taulukko 2). Alle 13- vuotiaiden poikien osuus nousi neljä prosenttiyksikköä. Vastaavasti sekä tyttöjen että poikien osuudet laskivat yhteensä yli 13-vuotiaiden osalta saman verran. Kokonaisuutena sukupuolijakauma pysyi lähes ennallaan poikien osuuden noustessa kaksi prosenttiyksikköä. Taulukko 2: Jäsenmäärä hankkeen järjestäneissä seuroissa sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (alle 19-vuotiaat). Ikäryhmä Jäseniä % Alle 13 v. pojat Alle 13 v. tytöt Yli 13 v. pojat Yli 13 v. tytöt Yhteensä Alle 13 v. yht Yli 13 v. yht Yht. poikia Yht. tyttöjä

6 3 Hankeissa liikkuneiden lasten ja nuorten määrä Toimintaselvityksessä pyydettiin arvioimaan säännöllisesti liikkuvien tai kertaluontoisessa tapahtumassa liikkuneiden lasten ja nuorten määrää Säännöllisyydellä tarkoitettiin vähintään kerran viikossa tapahtuvaa liikuntaa, joka kestäisi vähintään 3 kuukautta toimintavuodesta. Näissä tapauksissa kyse oli yleensä kerhoista. Yhteensä hankkeissa liikkui lasta ja nuorta, keskimäärin 122 osallistujaa/hanke. Hankekohtainen keskiarvo on lähes 60 osallistujaa vähemmän kuin edellisvuonna. Yleisimmin (45 %) yhteen hankkeeseen osallistui alle 50 lasta tai nuorta (taulukko 3). Hajonta oli suuri, sillä pienimmässä hankkeessa oli osallistujia viisi (monipuolisuushanke) ja suurimmassa yli 1700 (muu merkittävä hanke). Kokonaisuutena hankkeiden koko noudatteli vuotta Myös silloin tyypillisin hankekoko oli alle 50 osallistujaa (47 %) ja toiseksi tyypillisin osallistujaa (21 %). Taulukko 3: Hankkeiden koko osallistujamäärien mukaan. Osallistujia alle yli 1000 % Selkeää muutosta oli tapahtunut hankkeissa syntyneissä ryhmien määrässä. Yhden ryhmän hankkeita oli edelleen noin kolmannes kaikista, mutta 2-4 ryhmän hankkeiden osuus oli noussut lähes 10 prosenttiyksikköä. Nyt niitä oli 45 % (taulukko 4). Myös 5-8 ryhmän hankkeet olivat yleistyneet lievästi (+ 5 prosenttiyksikköä). Sen sijaan yli kahdeksan ryhmän hankkeita oli sama osuus kuin edellisvuonna. Taulukko 4: Hankkeissa syntyneiden ryhmien lukumäärä (Monipuolinen, Nuoret, Muu merkittävä). Ryhmien lkm yli 8 % Merkittävin muutos oli hankkeissa säännöllisesti liikkuneiden lasten ja nuorten väheneminen. Edellisvuoteen verrattuna kokonaisosallistujamäärä laski osallistujalla ja oli nyt (taulukko 3). Iän ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna osallistujamäärät olivat samansuuntaisia seurojen jäsenmäärien mukaan. Niissä ei myöskään ollut suuria muutoksia edellisvuoteen. Alle 13-vuotiaiden tyttöjen osuus laski neljä prosenttiyksikköä ja vastaavasti lisäys jakaantui tasaisesti muiden ikäryhmien kesken. Yli 13-vuotiaiden osuus nousi kolme prosenttiyksikköä ja vastaavasti tyttöjen osuus kaikista osallistujista laski saman verran vuoteen verrattuna. 6

7 Taulukko 5. Hankkeissa säännöllisesti liikkuneiden määrä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Ikäryhmä Osallistujia % Alle 13 v. pojat Alle 13 v. tytöt Yli 13 v. pojat Yli 13 v. tytöt Yhteensä Alle 13 v. yht Yli 13 v. yht Yht. poikia Yht. tyttöjä Osallistujien selkeään vähenemiseen on vaikea löytää yhtä yksittäistä selitystä. Edellisvuoteen verrattuna viisi prosenttia alhaisempi vastausten määräkään ei oleellisesti vaikuta lopputulokseen, sillä kerrottaessa tämän vuoden hankekoon osallistujien keskiarvo (122) viime vuoden vastausten määrällä (293) saadaan osallistujamääräksi jo noin Yksi vaihtoehto on se, että seurat ovat ilmoittaneet aikaisempaa tiukemmin kriteerein liikkujien määrän. On todennäköistä, että kuluneella kaudella yksittäisiä suuria tapahtumia ei ollut yhtä paljon kuin aikaisemmin. Esimerkiksi toimintakaudella suurin tapahtuma keräsi yli lasta ja nyt vain Näin ollen hankkeiden sisällöt ja toimintamallit voivat vaikuttaa oleellisesti myös osallistujamääriin ja vuosittaisiin vaihteluihin. Osallistujamäärän vähentymisen kanssa on ristiriitaista se, että ryhmien lukumäärä on samanaikaisesti kasvanut. Tätä voidaan kuitenkin pitää varsin myönteisenä asiana, koska lasten määrä yhdessä ryhmässä on entistä pienempi ja ohjaus on todennäköisesti entistä yksilöllisempää. 7

8 4 Hankkeiden talous Hankkeita järjestäneet seurat tekevät toimintaselvitysraporttiin myös tiliselvityksen hankkeesta syntyneistä tuotoista ja kuluista. Kuluneen kauden toimintaselvityksen tiliselvitystä yksinkertaistettiin siten, että ei-hyväksyttäviä kuluja ei tarvinnut enää eritellä. Tähän ratkaisuun päädyttiin siksi, että tiliselvitystä haluttiin selkeyttää ja samalla helpottaa sen tekemistä. Muutos paransi tiliselvitysten luotettavuutta, mutta niistä saadut tiedot ovat edelleen suuntaa antavia. 4.1 Hankkeiden tuotot Kaikkien hankkeiden yhteenlasketut tuotot olivat yli Keskimäärin yhden hankkeen tuotto oli Hankkeiden tuotot koostuivat pääosin osallistumismaksuista (40 %) ja paikallistuesta (38 %) (kuvio 2). Muut tuotot (22 %) sisältävät muun varainhankinnan ja muut avustukset. Edellisvuoteen verrattuna muiden tuottojen osuus pienentyi 6 prosenttiyksikköä ja vastaavasti osallistumismaksujen osuus nousi 5 prosenttiyksikköä. Paikallistuen osuus suureni prosentilla. Osallistumismaksut ovat edelleen hankkeiden tärkein yksittäinen tulonlähde. Kuvio 2: Paikallistukihankkeiden tuotot. Paikallistukihankkeiden kokonaistuotot muut tuotot 22 % paikallist. 38 % paikallist. osallistumismaksut muut tuotot osallistumismaksut 40 % Hankekohtaisesti tarkasteltuna osallistumismaksujen osuus oli suurin Monipuolisuushankkeissa ( ). Myös Nuorten hankkeissa ( ) osallistumismaksuista saatiin suurimmat tuotot (kuvio 3). Kasvua edellisestä vuodesta oli yli Sen sijaan Sinettihankkeissa ( ) ja Muissa merkittävissä hankkeissa ( ) paikallistuki muo- 8

9 dosti suurimman tulonlähteen Tämä johtuu todennäköisesti hanketyyppien erilaisesta luonteesta: Näillä tukimuodoilla pyritään kehittämään seuran toimintaa kokonaisvaltaisesti (Sinettihankkeet) tai keskitytään esimerkiksi yhden ison tapahtuman organisoimiseen (Muu merkittävä hanke). Kuvio 3: Paikallistukihankkeiden tuotot hankkeittain. Paikallistukihankkeiden tuotot Muu H a n k e t y y p p i Sinetti Nuoret Mp osallistumismaksut paikallist. muut tuotot 4.2 Hankkeiden kulut Paikallistukihankkeen kuluiksi ei hyväksytä esimerkiksi muiden kuin liikuntavälineiden ostoa, retki- ja tapahtumakuluja, lisenssi- ja vakuutusmaksuja sekä hallinto- ja tiedotusmenoja. Tänä vuonna seurojen ei myöskään tarvinnut raportoida näitä kuluja, joten hankkeiden todellisia kokonaiskuluja ei voida täsmällisesti arvioida. Tiliselvityksessä piti ilmoittaa tilavuokrat, ohjaaja-/valmentajakoulutuksesta aiheutuneet menot, ohjaus- ja valmennuspalkkiot, liikuntavälineet ja muut kuin em. ei-hyväksyttävät kulut edellisvuoden ta- 9

10 paan. Yhteensä näitä kuluja oli yli 9,4 miljoonaa, mikä on noin vähemmän kuin edellisellä toimintakaudella. Keskimäärin yhden hankkeen kulut olivat noin Ilmoitettujen kokonaiskulujen pienentyminen johtuu em. tiliselvityksen supistamisesta. Eniten kuluja kertyi ohjaaja- ja valmentajapalkkioista (37 %), toiseksi eniten tilavuokrista/kenttämaksuista (19 %) ja kolmanneksi eniten liikuntavälinehankinnoista (18 %). Ohjaajille ja valmentajille maksettujen palkkioiden osuus kasvoi edellisvuodesta 15 prosenttiyksikköä. Tilavuokrien ja liikuntavälineiden osuus suureni niin ikään. Kasvu oli noin 5 prosenttiyksikköä kummassakin. Kuvio 4: Paikallistukihankkeiden kokonaiskulut. Paikallistukihankkeiden kulut muut kulut 15 % kenttämaksut 19 % liikuntavälineet 18 % kenttämaksut valmennuspalkkiot koulutus liikuntavälineet muut kulut koulutus 11 % valmennuspalkkiot 37 % Yksittäisistä hanketyypeistä kulut olivat suurimmat Monipuolisuushankkeissa (yli ) ja pienimmät Sinettihankkeissa ( ). Tilavuokriin käytettiin eniten rahaa Nuorten hankkeissa ( ) ja tässä hankemuodossa summa oli suurentunut edellisvuodesta Vastaavasti Muissa merkittävissä ja Monipuolisuushankkeissa tilavuokriin käytetyt rahat olivat pienentyneet. Suurimmat yhden hankkeen maksamat tilavuokrat olivat noin Valmennuspalkkioita maksettiin edellisvuotta enemmän Monipuolisuus- ja Sinettihankkeissa sekä Nuorten hankkeissa. Kasvua oli eniten Monipuolisuushankkeissa, joissa ohjaajaja valmentajapalkkiot olivat suurenivat lähes ja olivat nyt yli Muissa merkittävissä hankkeissa palkkiot sen sijaan pienenivät yli Suuret vuosittaiset vaihtelut saattavat johtua esimerkiksi toimintasisällöistä (tapahtuma, kerho, välinehankinta) tai hankkeen järjestäneestä seurasta ja sen laji- ja toimintakulttuurista. Palkkioiden maksaminen ohjaajille ja valmentajille kertoo kuitenkin osaltaan seuratoiminnan muutoksesta, jossa ollaan siirtymässä puhtaasta vapaaehtoistoiminnasta korvausten maksamiseen. Ohjaajille maksettu palkkio vaihteli kuitenkin suuresti: Suurin palkkiosumma oli Edelleen oli paljon seuroja, joissa ohjaajapalkkioita ei maksettu. Koulutuskulut olivat suurentuneet Sinetti- ja Monipuolisuushankkeissa. Tulos ei ole sinällään yllättävä, sillä yleensä Sinettihankkeissa seuran kehittämiseen kuuluu nimenomaan ohjaajakoulutus. Myös viime vuonna Sinettihankkeissa koulutusmenot olivat selkeästi mui- 10

11 ta hankkeita suurempia. Liikuntavälineisiin oli käytetty rahaa eniten Nuorten hankkeissa ( ). Välinehankinnat olivat vähentyneet Monipuolisuushankkeissa ja Muissa merkittävissä hankkeissa. Suurimmat yhdessä hankkeessa tehdyt välinehankinnat olivat lähes Kuvio 5: Paikallistukihankkeiden kulut hanketyypeittäin. Paikallistukihankkeiden kulut Sinetti H a n k e t y y p p i Muu Nuoret Mp valmennuspalkkiot kenttämaksut liikuntavälineet muut kulut valmennuskoulutus 11

12 4.3 Tuen taloudellinen merkitys Paikallistuen taloudellista merkitystä kysyttiin Monipuolisuushankkeiden sekä Nuorten ja Muiden merkittävien hankkeiden järjestäjiltä monivalintavaihtoehdoilla ja Sinettihankkeilta avokysymyksellä. Monipuolisuushankkeiden, Nuorten ja Muiden merkittävien hankkeiden vastaajat arvioivat viime vuoden tapaan tuen tärkeimmäksi kohdentamisalueeksi varustehankinnat ja halvemman osallistumismaksun (31 %). Seuraavaksi tärkeimmät kohdentamisalueet olivat ohjaajien palkkaus (13 %) ja muut vaikutukset (14 %), joita olivat esimerkiksi koulutus, kokonaisuutena laadukkaampi toiminta, harjoitussisältöjen monipuolistaminen, mahdollisuus uusien ryhmien perustamiseen ja tiedon kulun parantaminen). 11 % vastaajista piti tärkeänä sitä, että paikallistuella pystyttiin järjestämään toimintaa turvallisessa ympäristössä lähellä osallistujia. Vastaukset ovat hiukan ristiriitaisia hankkeiden kulujen ja tuottojen kanssa, sillä niissä välinehankinnat olivat vain 18 % kokonaiskuluista. Tukea ei ole siten kokonaisuudessaan kohdennettu niihin tai sitten muu rahoitus kattaa suurimmat kuluerät eli ohjaajien palkkiot ja tilavuokrat, joista palkkioiden osuus oli vain 13 %. Kuvio 6: Paikallistuen kohdentaminen ja taloudellinen merkitys. Paikallistuen taloudellinen merkitys % Varusteet Osallist. maks. Muu vaikutus Ohjaajien palkka Toimintaymp. Sinettihankkeiden järjestäjät olivat kohdentaneet tuen pääasiassa koulutukseen, mikä ilmeni myös ko. hankkeiden tiliselvityksistä. Muita seuratoiminnan kehitysalueita olivat esimerkiksi välinehankinnat, kerhotoiminta ja toiminnan yleinen monipuolistaminen. 12

13 5 Paikallistuen sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset Hankkeiden sosiaalisia ja tiedollisia vaikutuksia kyseltiin kaikilta muilta paitsi Sinettihankkeen järjestäneiltä seuroilta. Eniten hanke vaikutti seuran/hankkeen järjestäneiden henkilöiden yhteishengen parantumiseen (32 %). Tämä vaihtoehto oli myös tärkein edellisellä toimintakaudella. Muita merkityksiä olivat tyttöjen harrastusmahdollisuuksien lisääminen (21 %) ja tiedolliset vaikutukset eli lasten kanssa toimivien aikuisten (ohjaajat, vanhemmat jne.) tietämyksen lisääminen liikunnan merkityksestä terveyden edistäjänä (17 %). Tässä vaihtoehdossa oli kasvua edelliseen vuoteen 4 prosenttiyksikköä. Vastausvaihtoehto muut (esim. maahanmuuttajien itsetunnon kohottaminen, tapahtumajärjestelyistä saatu kokemus, monilajisuus hyvää kokemusta) oli tärkein 12 % ja erityisryhmien harrastamisen lisääminen 7 % vastauksista. Erityisryhmien osuus oli pysynyt edellisvuoden tasolla. Vastaajat eivät määritelleet tarkemmin, keitä osallistujia ko. ryhmissä oli. Kuvio 7: Paikallistukihankkeiden sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset. Hankkeiden sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset Yhteishenki seurassa Tytöt Tieto Yhteistyö/vanhemmat Muut Erityisryhmät % 13

14 Yhteistyötä hankkeen aikana oli tehty eniten oman seuran muiden lajijaoksien kanssa (32 %) ja toiseksi eniten kunnan kanssa (19 %). Muiden urheiluseurojen (16 %) ja oman lajiliiton (15 %) oli tehty yhteistyötä seuraavaksi eniten. Osa hankkeista (13 %) ei toiminut muiden kanssa hankkeen puitteissa. Kohta muut (10 %) sisälsi muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton, erityisliikuntajärjestöt, paikallisen lehdistön ja ulkomailla olevat saman lajin seurat. Muita yhdistyksiä (3 %) on todennäköisesti myös em. kohdassa, joten näissä vaihtoehdoissa on päällekkäisyyksiä. Seurakunnan kanssa oli tehty yhteistyötä 1 % hankkeista. Kuvio 8: Paikallistukihankkeiden yhteistyötahot (Monipuoliset, nuoret ja muu merkittävä hanke). Paikallistukihankkeiden yhteistyötahot Oman seuran muut lajijaokset Kunta Muut urheiluseurat Lajiliitto Yht.työtä ei tehty muiden kanssa Muut Muut yhdistykset Seurakunta % 5.1 Hankkeiden onnistumiset ja kehitettävät asiat Monipuolisten, Nuorten ja Muiden merkittävien hankkeiden järjestäjiltä tiedusteltiin avokysymyksillä hankkeissa koettuja onnistumisia ja kehitettäviä asioita. Vastaukset hajaantuivat paljon ja yhtä yksittäistä tekijää ei löytynyt. Pääsääntöisesti onnistumiset liittyivät siihen, että osallistujia oli saatu hyvin mukaan ja heille pystyttiin tarjoamaan monipuolista ja laadukasta toimintaa. Myös koulutuksen kautta tullut tieto-taidon lisääntyminen sekä välinehankinnat olivat edistäneet toimintaa merkittävästi: 14

15 Onnistuimme saamaan lajin pariin joukon murrosikäisiä tyttöjä jotka jatkavat kaikki harrastustaan. Syntyi myös uusia ystävyyksiä ja joukkuehenki parani. Mielestäni tavoitteet toteutuivat todella hyvin, saatiin hankittua kerholle uudet asian mukaiset, turvalliset ajovarusteet. Tällä myös mahdollistettiin se että kerhon jäsenistä useampi pystyi osallistumaan yhtä aikaa kilpailuihin. Kesän aikana on vietetty viikonloppuja kilpailuiden merkeissä, joten poikien niin sanottu asiaton käytöskin on jäänyt huomattavasti vähemmälle. Tukenne antoi myös uutta intoa kerhomme nuorille jatkaa harrastusta. Myös talven kerhoiltoihin saatiin tekemistä, kun voitiin hankkia joitain tärkeitä osia auton parantamiseksi. Onnistuimme tarjoamaan suurelle määrälle ala-asteikäisiä lapsia erilaisia liikuntaelämyksiä eri vuodenaikoina. Saimme tämän projektin myötä muutaman perheen sekä muutaman yksittäisen lapsen mukaan seuramme toimintaan. Täysin uusia harrastajia saatiin mittavan koululentisturnauksen kautta ja käymällä neljässä naapurikunnassa viemässä lentopallotietoa ja välineitä. Jokaiseen kuntaan lahjoitettiin myös TAITOMERKKIKANSIO, joka toi jokaisen harrasteryhmän harjoituksiin monipuolisuutta. Tuen ansiosta lapsille ja nuorille pystyttiin opettamaan suunnistusta tutussa ja turvallisessa lähiympäristössä. Vastaanotto opettajien keskuudessa on ollut myönteinen, kun heille on pystytty tarjoamaan ajantasainen materiaali suunnistusopetuksen mahdollistamiseksi. Saimme lisää hyviä ohjaajia ja voimme maksaa heille pientä korvausta. Kerhojen harrastajamäärät kasvoivat ja pystyttiin tarjoamaan lähes päivittäin monipuolisia liikuntakerhoja edullisesti lapsille ja nuorille. Lapset pystyivät osallistumaan viikon aikana eri harrastekerhoihin, koska ei ollut päällekkäisyyksiä ( sovittiin kaikkien lajijaostojen sekä eri järjestöjen kesken eri lajeille eri päiviksi kerhot). Kunta tuli liikuntasalin, urheilukentän ja jääkiekkokaukalon vuorojen järjestelyissä vastaan niin, että saimme vuorot mukavaan aikaan lasten/nuorten kannalta. Tiedotus ja yhteistyö eri jaostojen ja myös kunnan ja eri järjestöjen kanssa parani huomattavasti. Sovitut asiat myös toteutettiin käytännössä eikä vain puhuttu ja jätetty asioita "pöytälaatikkoon". Lasten monipuolisen liikunnan määrä kasvoi useiden lasten/nuorten kannalta huomattavasti ja kun ei ollut kyse kilpaurheilusta, niin saatiin "massat" pienessä kylässä liikkeelle. Ohjaajia pystyttiin kouluttamaan ja sitä kautta lisäämään niin tieto-taitoa kuin motivaatiotakin. Hanke antoi ennen kaikkea väljyyttä talouteen, eikä muutamien seura-aktiivien (kerho-ohjaajien)tarvinnut rahan eteen (esim. salivuokriin) miettiä jatkuvasti toimintaa eli rahan hankinta keinoja. Ohjaajat pystyivät paremmin keskittymään toiminnan eli kerhojen järjestämiseen. Meillä on todella pienet resurssit ohjaajien/toimijoiden suhteen. Hankkeella oli myös erittäin merkittävä osuus siihen, että kunnassamme alettiin keskustelemaan enemmän lasten/nuorten liikunnasta (sen kokonaisvaltaisesta merkityksestä lapsille/nuorille)ja se osaltaan vaikutti siihen, että saimme kunnassa aikaan päätöksen, ettei alle 16-vuotiaiden ohjattujen kerhojen salimaksuja peritä syksystä 2006 alkaen. Tämä on hyvin merkittävä ja positiivinen asia koko lasten liikunnan harrastamiselle. Tärkeää oli myös se, etteivät eri lajit kilpaile toistensa kanssa, vaan tarjotaan hyvässä yhteishengessä mahdollisimman monipuolista liikuntaa lapsille. Hankkeen aikana liikuntatapahtumat lapsille/perheille järjestimme yhdessä eri jaostojen kanssa olipa 15

16 kyse vaikkapa hiihdosta, yleisurheilusta tai salibandystä. Koko seuran tieto-taito saatiin hyödynnettyä lasten ja nuorten liikuntakerhoissa yhteen hiileen puhaltamalla. Saatiin paljon uusia innostuneita lapsia urheilutoimintaan ja liikkumaan terveellisesti. Saatiin hyvin käyntiin pienten tyttöjen ryhmä, joka jatkaa ja (toivottavasti) kasvaa kaudella Uusia ohjaajia pystyttiin kouluttamaan, samalla toimintaan saatiin uusia ohjaajia. Koulutuksen myötä toimintaan on tullut uusia ideoita. Uudet välineet lisäsivät selvästi lasten kiinnostusta. Suunnistuskoulun keväällä aloittaneista suurin osa on ollut aktiivisesti mukana koko ajan. Hankkeen myötä lasten harrastukselle on luotu selvästi aiempaa parempi toimintamalli, josta on hyvä jatkaa. Saavutettiin uusia näkövammaisia/monivammaisia lapsia ja saatiin heidät kiinnostumaan liikunnasta ja Sporttiskerhosta. Keväällä tavoitteiden mukaisesti saatiin osallistujamäärä kasvamaan kaksinkertaiseksi!!! Hanketta hidastavat tekijät liittyivät varsin tavallisiin seuratoiminnan ongelmakohtiin. Ohjaaja- ja talousresurssit olivat varsin tyypillisiä ja monet kommentoivat myös ohjaajien ja lasten vanhempien kyvyttömyyttä sitoutua seuratoimintaan tai yksittäiseen hankkeeseen. Koulutukseen ei myöskään pystytty satsaamaan suunnitellusti: Vanhempina aloittaneiden lasten vanhempien aktivointi taustajoukoiksi ei ole helppoa. Osallistujamäärän lisääminen, tulossa varmaan olisi nuoria, mutta ohjaajan aikataulu ei anna myöten yhtään enempään. Pienet resurssit huomioiden tulisi enemmän panostaa lasten liikunnasta kiinnostuneiden mahdollisten sponsoreiden kartoittamiseen. Ohjaajakoulutus jäi ennakoitua vähäisemmäksi. Tekijöitä lisää, sillä alue ja lapsimäärät ovat suuret. Materiaaleja pitää vielä viimeistellä ja kehittää, jotta se soveltuu entistä paremmin kaiken tasoisille ohjaajille ja opettajille. Koulutusta ohjaajille tarvitaan jatkuvasti, koska ohjaajien vaihtuvuus on jatkuvaa. Ohjaajina toimivat seuran toiminnassa ansioituneet aikuistuvat nuoret, jotka lähtevät opiskelemaan aikanaan. Valitettavasti hankkeen aikana ei saatu kovinkaan monta uutta kerhon vetäjää, mutta onneksi "vanhat" konkarit innostuivat pitämään kerhoja ja erilaisia liikuntatapahtumia sekä osallistumaan monenlaisiin koulutuksiin (saatiin uutta virtaa).välineitä tulee uudistaa ja hankkia yhä jatkossakin. Opetus/koulutusmateriaalia tarvitaan ohjaajille (saatavilla eri lajiliitoissa todella hyvää opetusmateriaalia, mutta melko kallista pienten seurojen harraste- 16

17 kerhoille). Mm. nämä asiat nousevat mieleen, kun mietimme kehitettäviä asioita...eli oikeastaan nämä ovat todella tärkeitä asioita hankkeen jälkeen, jotta toiminta jatkuisi yhtä virkeänä. Toiminta tehtävä jatkossa suunnitelmallisemmaksi, tiedotusta parannettava. Päällekkäisten tapahtumien välttämiseksi on tehtävä enemmän yhteistyötä muiden seurojen kanssa. Avustajien määrän lisääminen, jotta toiminta saadaan entistä laadukkaammaksi. Ohjaajien ja avustajien jatkokoulutus on ajankohtainen. Monivammaisuus tuo haasteista niin avustajille kuin ohjaajillekin. 5.2 Sinettihankkeiden toimintasisältöjä Sinettihankkeiden järjestäjistä 41 % ilmoitti seuran tehneen yhteistyötä jonkun muun tahon kanssa hankkeen onnistumiseksi. Useimmiten yhteistyötä oltiin tehty aluetyöntekijöiden, lajiliiton tai kaupungin/kunnan kanssa. Edellisellä toimintakaudella 31 % seuroista oli tehnyt yhteistyötä em. tahojen kanssa, joten konsultointiapu yms. on lisääntynyt. Suurin osa (88 %) seuratoimijoista arvioi Sinetin saamisen kestävän puolesta vuodesta kahteen vuoteen, 8 % arvioi aikaa menevän yli kaksi vuotta ja 4 % alle puoli vuotta. Vuosina vastaavat luvut olivat 68 %, 15 % ja 10 %. Ääripäät ovat siten pienentyneet ja suurin osa seuroista saa Sinetin kahden vuoden sisällä hankkeen aloittamisesta. Sinettihankkeissa oli jouduttu kehittämään eniten seuratoiminnan kirjallisten toimintalinjauksien laadintaa (27 %). Myös koulutukseen oli kiinnitetty huomiota, sillä 22 % ilmoitti valmentajien ja ohjaajien jatkokoulutusmahdollisuuksien vaatineen eniten panostusta. Muita kehittämiskohteita olivat muun muassa kasvatuksellisen ja monipuolisen toiminnan kehittäminen (14 %), pelisääntökeskustelut (12 %) ja nuorisovastaavan toiminta (4 %). Seuroilta kysyttiin myös Sinetti-tunnuksen hyötyjä. Yli kolmannes vastaajista koki, että Sinetti-tunnus tuo lisämahdollisuuksia seuran markkinointiin (35 %). Viidennes (20 %) vastaajista koki, että seuran maine paranee Sinetti-tunnuksen myötä. Muita vastauksia olivat muun muassa seura voi saada jatkossakin apua kehitystoimintaan esimerkiksi lajiliitoilta tai Nuorelta Suomelta (16 %) ja seuran kontaktit Nuoreen Suomeen ja aluejärjestöön paranevat (8 %). Sinettihankkeeseen haluttiin lähteä monista eri syistä. Kyselyssä pyydettiin nimeämään tärkein syy, miksi seura haluaa Sinetin. Yleisimmin Sinetti nähtiin seuratoiminnan laadun takeena eli tunnus toimii myös ulkopuolisille merkkinä tasokkaasta toiminnasta. Sinettikriteerit ja hakuprosessi koettiin myös itsessään seuratoiminnan kehittäjinä ja niiden avulla pystyttiin kehitettävät alueet kartoittamaan paremmin. Sinetti-tunnukseen ja laatuun liittyi myös joidenkin vastaajien mielipide siitä, että Sinetti haluttiin imagosyistä. Sinettihanketta edistivät tekijät jakaantuivat useiden vastausten kesken. Näitä olivat muun muassa sitoutuneet seuratoimijat ja ohjaajat/valmentajat ja olemassa oleva tasokas toiminta, jota hiottiin Sinettikriteerien mukaisesti. Myös koulutuksesta tullut tieto-taito ja lajiliittojen/aluejärjestöjen tuki oli helpottanut joitakin seuroja heidän Sinettihankkeessaan. 17

18 Taloudellisen tuen merkitys korostui puolestaan niissä seuroissa, joissa oli tarvetta junioripäällikön palkkaamiseen, mutta seuran omat varat eivät riittäneet siihen. Hanketta olivat yhtä lailla hidastaneet useat eri tekijät. Myönteistä oli tosin se, että osa vastaajista koki prosessin edenneen ilman vaikeuksia. Keskeisimpiä hidastavia tekijöitä olivat vapaaehtoisten ajankäyttöresurssit, jotka olivat usein rajallisia. Lisäksi ohjaajien ja muidenkin seuratoimijoiden vaihtuvuus tai suoranainen puuttuminen hidasti hankkeen etenemistä. Muita tekijöitä olivat lisäksi paperityöt ja seuratoimintalinjauksien kirjoittaminen, valmentajien kouluttaminen vaaditulle tasolle, työnjakoepäselvyydet ja ristiriidat seuran sisällä, edustusjoukkueen liiallinen korostaminen sekä vanhempien mukaan saaminen. Kaikki edellä mainitut edistävät ja hidastavat tekijät ovat samansuuntaisia vuonna 2005 tehdyn Sinettiseuratoiminnan arviointiraportin tulosten kanssa. Sama koskee myös syitä, miksi Sinettihankkeeseen halutaan lähteä. Sinetillä näyttää olevan vankka asema seuratoimijoiden keskuudessa eräänlaisena laadun leimana ja sen kautta halutaan osoittaa seuran sitoutuvan tiettyihin arvoihin. Hanketta hidastavat ja edistävät tekijät puolestaan ovat melko yleisiä vapaaehtoisjärjestöissä olevia ongelmia. 18

19 6 Paikallistukihankkeiden jatkuvuus Vuonna 2004 paikallistukea saaneille seuroille lähetettiin joulukuussa 2006 LINETin toimesta kysely (liite 4), jonka tavoitteena oli selvittää hankkeiden jatkuvuutta ja tämän hetkistä tilannetta. Jatkuvuuden tarkastelun tavoitteena oli osaltaan selvittää sitä, ovatko paikallistukihankkeet sysäysrahaa, jolla toiminta saadaan alkuun ja mahdollisesti kestäväksi toimintamalliksi vai loppuuko toiminta tukivuoden jälkeen. Kysely (n=298) lähetettiin postitse hankerekisteristä saatujen tietojen perusteella hankkeiden yhteyshenkilöille. Sinettihankkeet jätettiin pois, koska ne ovat tavoitteeltaan erilaisia ja Sinettiseuroista oli jo tehty em. raportti vuonna Vastauksia saatiin tammikuun 2007 alkuun mennessä 127 kappaletta (42 %). Kaksi kyselylomaketta palautui väärien osoitetietojen vuoksi. Vastaajista 51 % oli miehiä ja 44 % naisia. Tyypillisin ikäryhmä oli vuotta (63 %). Yli 50-vuotiaita oli 19 % ja vuotiaita 15 %. Vastauksia tuli eniten Etelä-Suomen alueelta (19 %), toiseksi eniten Lounais-Suomen alueelta (15 %) ja kolmanneksi eniten Hämeen alueelta (12 %). Erittäin myönteistä oli se, että vastauksia tuli kaikilta alueilta. Hankevaihtoehdoiltaan kyselyyn vastanneet seurat jakaantuivat melko tasaisesti. Eniten oli vastauksia Monipuolisuushankkeista (36 %), toiseksi eniten Nuorten hankkeista (35 %) ja kolmanneksi eniten Muista merkittävistä hankkeista (25 %). Hankkeen aloittamisen kannalta merkittävimpänä tekijänä pidettiin paikallistukea (36 %) ja toiseksi merkittävimpänä selkeää tarvetta toiminnalle (34 %). Kolmanneksi tärkeimpänä mainittiin innostuneet seuratoimijat (28 %). Yli puolessa hankkeista (54 %) toiminta olisi toteutunut ilman paikallistukea. Näissä hankkeissa toiminta oli jo osittain käynnissä, mukana oli innokkaita ohjaajia, rahoitusta oli saatu muualta tai sitten hanke olisi toteutettu pienemmässä muodossa. Niissä hankkeissa, joissa toteutus oli riippuvainen paikallistuesta (46 %) ongelman muodostivat puutteelliset talousresurssit (72 %). Merkittävin kyselyn kautta tullut tieto oli se, että toiminta oli jatkunut vuoden 2004 jälkeen suurimmassa osassa hankkeista (80 %). Hanke oli saattanut muuttaa hiukan muotoaan, mutta sen keskeiset toimintamallit olivat entiset. Vastaajia pyydettiin nimeämään kaksi hankkeen jatkumisen kannalta merkittävää tekijää. Vastausvaihtoehdot hajautuivat paljon ja siksi suurimman luokan muodosti muut (48 %). Tähän luokitukseen kuuluivat verkostoituminen, yhteistyö muiden seurojen ja yhdistysten kanssa ja hyvät toimintapuitteet. Lisäksi paikallistuki koettiin joissakin vastauksissa pakottavan organisoimaan ja samalla se myös sitoutti toimintaan. Selkeitä vastausluokkia saatiin kolme. Nämä olivat joko innostuneet ja osaavat ohjaajat (45 %) tai innostuneet ja motivoituneet osallistujat (42 %) ja selkeä tarve toiminnalle (33 %). Ne seurat, joissa hanke ei ollut jatkunut (20 %), ilmoittivat suurimmaksi syyksi ohjaajaresurssien puuttumisen (56 %). Muita syitä olivat talousresurssien (28 %) ja osallistujien (24 %) vähyys. 61 % vastaajista ei pitänyt hyvänä sitä, että tukea voi saada samalle hankkeelle vain vuodeksi kerrallaan. Perusteluina he kommentoivat, että vuosi ei ole riittävän pitkä aika toiminnan vakiinnuttamiseen ja samalla pitkäjänteinen/suunnitelmallinen työ kärsii (70 %). 20 % vastaajista piti paikallistukea tärkeänä taloudellisena lisänä. Ne joiden mielestä vuoden tuki samalle hankkeelle on riittävä (35 %), kokivat tuen saamisen olevan sitä kautta mah- 19

20 dollista useammille seuroille ja hankkeille (47 %). Lisäksi he näkivät tuen olevan sysäysraha (26 %), joka vuosittain jaettuna ohjaa seuroja esimerkiksi uudenlaisen toiminnan ideointiin. Viimeisessä kysymyksessä vastaajia pyydettiin kommentoimaan paikallistukihanketta yleisesti. Vastauksissa käsiteltiin mm. hakuprosessia, tukisumman suuruutta ja paikallistuen hyötyjä. Mielipiteet olivat myös joiltain osin vastakkaisia, mikä kertoo seurojen erilaisista toimintaresursseista. Kokonaisuudessaan vastauksista on havaittavissa myönteinen suhtautuminen paikallistukihankkeeseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin seuratoiminnan kehittämistyössä: - innostaa uuden aloittamiseen, parantaa laatua - seurojen tukeminen hieno juttu - hyvä tapa lisätä lasten liikuntaa - hakuprosessi vaivaton ja helppo, ohjaajien sitouttaminen vaikeaa - tuki pitäisi antaa haetun suuruisena - vetäjiä helppo saada, loistava juttu - tuki tärkeä talousresurssi etenkin pienille seuroille - seura saanut paljon näkyvyyttä - hankkeisiin voisi sisältyä koulutuksia, jolloin osa tukea olisi sen kautta - tukisummat pienempiä, riittäisi useammille - toimintakausi tuen kannalta hankala - tuki oli edellytys välinehankinnoille ja toiminnan aloitukselle - tuki motivoi ja innostaa - tuki hyvä starttiraha - hakuja kaksi vuodessa - tuki kannustaa toimijoita ja parantaa toimintaa - tuki mahdollistaa osallistumisen maksuttomuuden - tuki hyvä, vaikka summat pieniä - tuki aktivoi ja mahdollistaa uudenlaisen toiminnan - tukisummat hajanaisia, kriteereitä auki enemmän - tukijako tasaista lajien välillä, suuret lajit kärsivät - hankkeita ei saa perustaa vain ulkopuolisen tuen varaan - tuki mahdollistaa kaikenkokoiset projektit, auttaa vapaaehtoisia jaksamaan - piristää seuratoimintaa, tukipäätös tulee myöhään - tuki antaa potkua seuratyöhön, lapsille ja nuorille hyviä kokemuksia - hakemuksiin parempaa paneutumista, aluejärjestöt eivät tunne seuroja kuntien liikuntatoimet - tuki oli julkinen tunnustus ja kannustaa toimintaan - tuki ei saa olla lapsiluvun mukaan - useita hakuvaihtoehtoja pituuden suhteen - hakemus kohtalaisen vaikea ja työläs täyttää, tuki muuten hyvä - tuki tärkeä talousresurssi, kuntien tuet pieniä - erityistukea tarvitseville lapsille lisää tukea - tukea enemmän ja harvoille - tuki hyvä keino palkita ohjaajia, kehittää toimintaa - tuki hyvä sysäysraha - joustoa hakujen palautuspäiviin inhimillisistä syistä - tuki mahdollisti arvokkaan välinehankinnan, josta hyötyä jatkossakin 20

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008 Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 221 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden arviointi

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden arviointi Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden arviointi 2007 08 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 220 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 Matti Hakamäki Anna Kankaanpää Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 242 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN 978-951-790-292-2

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta

Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki osana kansallista liikuntapolitiikkaa - Seuratuen tavoite, merkitys, kokemukset vaikuttavuudesta ja haku 2015 ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omaehtoinen liikunta

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Urheiluseuran kehittäminen

Urheiluseuran kehittäminen Urheiluseuran kehittäminen seuratuen avulla Havaintoja vuosilta 2013 2016: Hankkeeseen valmistautuminen Janne Pyykönen, Johanna Hentunen, Salla Turpeinen, Miitta Riekki, Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

JÄSENTYYTYVÄISYYSKYSELY Tervetuloa VJS:n jäsentyytyväisyyskyselyyn

JÄSENTYYTYVÄISYYSKYSELY Tervetuloa VJS:n jäsentyytyväisyyskyselyyn Tervetuloa VJS:n jäsentyytyväisyyskyselyyn Me haluamme olla jatkuvassa liikkeessä. Luoda toimintaa, joka vastaa jäsentemme odotuksia. Vastaamalla tähän kyselyyn, annat meille kuvan siitä, missä me nyt

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän

Lisätiedot

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen

Lisätiedot

Tyytyväisyyskysely

Tyytyväisyyskysely Tyytyväisyyskysely 2012-2013 TYYTYVÄISYYSKYSELY Salon Vilpas Koripallo ry:n junioritoiminnan tyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä 2013. Tyytyväisyyskyselyllä haluttiin selvittää, miten seuran laatukäsikirjaan

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa SEURAPOSTI 1 / 2013 Seurapostissa tällä kertaa Ansiomerkit 2013 haku viimeistään 28.2.2013 Ringeten Tukirahaston avustukset vuodelle 2013 Hae seuratoiminnan kehittämistukea 15.3. mennessä Lähde ringetteleirille!

Lisätiedot

Ohjaajien startti-ilta 2013

Ohjaajien startti-ilta 2013 Ohjaajien startti-ilta 2013 Torstai 22.8.2012 Aleksandra, EHN PL 45, 04601 Mäntsälä www.mantsalanvoimistelijat.fi puh 040 513 7892 mantsalan.voimistelijat@msoynet.com Seuran toiminta-ajatus ja arvot Visio

Lisätiedot

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuen INFO-tilaisuus Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuki 2016 Jaossa on 4,0 miljoonaa euroa, 3 milj. euroa uusiin hankkeisiin Veikkauksen tulouttamaa rahaa jonka

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1

TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1 TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN 29.4.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 1 29.4.2016 Suomen Jääkiekkoliitto 2 HARRASTAMISTA TUETAAN, JOTTA Mahdollisimman monet juniorit voivat jatkaa kiekkoilua perheen taloudellisista

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Seurakysely Liikunta-avustusten uudistaminen

Seurakysely Liikunta-avustusten uudistaminen Seurakysely 2015 Liikunta-avustusten uudistaminen Vastaajatyypit Vastaajia kaikkiaan 138 kpl 35 Seuran edustajana 59 Ryhmän/joukkueen edustajana Harrastaja 44 21.1.2015 2 Vastaajien taustaseurojen luokittelua

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 MIKKELIN JUDO RY 1. JÄRJESTÖTOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa sekä toimia judon tunnetuksi tekemiseksi ja sen harrastuksen levittämiseksi. Tarkoituksensa

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Toimintalinja Imatran liikuntaseura ILse ry Imatran liikuntaseura Ilse ry 2015

Toimintalinja Imatran liikuntaseura ILse ry Imatran liikuntaseura Ilse ry 2015 Toimintalinja Imatran liikuntaseura ILse ry Imatran liikuntaseura Ilse ry 2015 2 Sisältö 1 SEURAN VISIO... 3 2 SEURAN EETTISET LINJAUKSET... 4 3 SEURATOIMINNAN TAVOITTEET... 5 3.1. VIIHTYMISEEN JA ILMAPIIRIN

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Suomen Karateliitto ry Radiokatu Helsinki

Suomen Karateliitto ry Radiokatu Helsinki Paikallistoiminta vuonna 2017 Vuonna 2014 karateliitto aloitti strategiansa linjassa paikallistoiminnan kehittämisen. Karateliitto hakee paikallisia yhteistyökumppaneita eripuolilta Suomea hyvän toiminnan

Lisätiedot

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari 8.10.2016 ylitarkastaja Sari Virta Kansalaistoiminnan nykytila Yhdistysrekisteri: 20 000 liikuntatoimintaan liittyvää yhdistystä Kunnat: avustusjärjestelmissä

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

Tarinan strategia 2020

Tarinan strategia 2020 Tarinan strategia 2020 Suomen golfin strategia Visio Parasta vapaa aikaa Missio Golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen Strateginen tahtotila Golfyhteisöjen toimintatapoja uudistamalla

Lisätiedot

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja

Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi , ja Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja Seuran strategia on rakennettu toimintakausiksi 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 Strategian peruspilarit ovat seuran visio, perusarvot ja strategiset painopisteet Strategian osana on määritelty myös seuran

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

5/13/2015 Palautekysely. Kevät Uplakers Taitoluistelu

5/13/2015 Palautekysely. Kevät Uplakers Taitoluistelu 5/13/215 Palautekysely Kevät 215 Uplakers Taitoluistelu JOHDANTO Uplakers Taitoluistelun palautekysely toteutettiin nyt keväällä 215 toisen kerran. Kyselyyn oli mahdollista osallistua nettilomakkeella

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

4. YLEISAVUSTUKSEN ENNAKKO 6 4A. Miten ennakkoa haetaan 7

4. YLEISAVUSTUKSEN ENNAKKO 6 4A. Miten ennakkoa haetaan 7 0 SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ 1 1A. Avustusmuodot 1 2. KAIKKIA AVUSTUSMUOTOJA KOSKEVAT EHDOT 1 2A. Myöntämisen edellytykset 1 2B. Myöntämisessä otetaan huomioon 2 2C. Avustettavien yhteisöjen määritelmät 2 2D.

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

Oman seuran analyysi Espoon Akilles suunnistus /18/15

Oman seuran analyysi Espoon Akilles suunnistus /18/15 Oman seuran analyysi Espoon Akilles suunnistus 0 /8/ Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6, % 6 7,9 % 6, % 8, %, %, % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:., Hajonta:0.8) (Vastauksia:9) Oman seuran analyysi

Lisätiedot

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA 100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA Rahaa lippukunnan toimintaan Partio saa osan Yhteisvastuukeräyksen tuotoista lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Osa tästä rahasta jaetaan lippukunnille toimintaan,

Lisätiedot

Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sievin vapaa-aikalautakunta 6.5.2014 12 Liite 1 SIEVIN KUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ VA:6/010/2014 AVUSTUKSET YLEISTÄ Kulttuuritoiminnan, nuorisotoiminnan ja liikuntatoiminnan tukemiseksi

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtion- avustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014

Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtion- avustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2014 Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtion- avustuksen käyttö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 214 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue / Nuorisotoimi

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnassa 13.12.2012 86 SISÄLLYSLUETTELO LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot