Kati Lehtonen Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kati Lehtonen Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta 2005-2006"

Transkriptio

1 Kati Lehtonen Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 199 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET ISBN

2 Sisällys 1 Johdanto Hankkeita järjestäneet seurat Hankeissa liikkuneiden lasten ja nuorten määrä Hankkeiden talous Hankkeiden tuotot Hankkeiden kulut Tuen taloudellinen merkitys Paikallistuen sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset Hankkeiden onnistumiset ja kehitettävät asiat Sinettihankkeiden toimintasisältöjä Paikallistukihankkeiden jatkuvuus Yhteenveto Lähteet Liitteet

3 1 Johdanto Tässä raportissa esitellään vuonna 2005 seuratoiminnan paikallistukea saaneiden hankkeiden toimintaa ja tuen käyttöä. Paikallistukea on myönnetty vuodesta 1999 lähtien. Ohjelman käynnisti opetusministeriö, joka myös myöntää rahat vuosittain. Jakoprosessista vastaa Nuori Suomi yhdessä lajiliittojen ja SLU:n aluejärjestöjen kanssa. Paikallistuen avulla pyritään kehittämään lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaa ja tuki kohdennetaan suoraan urheiluseuralle. Hankkeiden seurannasta ja arvioinnista on vastannut keväästä 2005 alkaen Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES) Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö (LINET). Vuonna 2005 seuroilla oli mahdollisuus hakea tukea neljään eri tyyppiseen hankkeeseen (liite 1). Jokaisessa hankevaihtoehdossa oli omat kriteerinsä, jotka olivat myös tuen saamisen edellytys. Toiminta tuli järjestää välisenä aikana. Hakuaika päättyi , joten osa tukea saaneista hankkeista sai rahat osittain jälkikäteen. Tässä raportissa olevat tiedot ovat kerätty pääosin Nuori Suomi ry:n hankerekisteristä. Seurat täyttivät syksyn 2006 aikana Nuoren Suomen www-sivuilla toimintaselvityskaavakkeet (liite 2 ja 3) ja lomakkeiden tiedot kerättiin ko. hankerekisteriin. Toimintaselvityskaavakkeita oli kaksi erilaista kappaletta. Tämä johtui siitä, että Sinettihanke on luonteeltaan erilainen painottaen pitkäjänteistä seuratoiminnan kehittämistä. Muut kolme hankemuotoa (Monipuolisuus, Nuoret ja Muu merkittävä) sisältävät esimerkiksi kerhotoimintaa, tapahtumia tai välinehankintoja. Kahden erilaisen toimintaselvityskaavakkeen analysointi vaikuttaa osaltaan myös käsillä olevan raportin sisältöihin. Osa kysymyksistä on pystytty analysoimaan kaikkien neljän hankemuodon osalta yhteisesti, mutta joissakin toiminnan sisältöjä tarkastelevissa kysymyksissä Sinettihankkeet on käsitelty erikseen. Asiasta on maininta erikseen tekstissä kyseisissä kohdissa. Kaavakkeiden sisältö ei poikennut toiminnan sisältöjä tarkastelevien kysymysten osalta vuoden kaavakkeesta. Sen sijaan tiliselvitysosiota oli yksinkertaistettu huomattavasti kulujaottelun osalta. Toimintaselvityskaavakkeita oli täytetty tammikuun alkuun mennessä 281 kappaletta (79 %). Yksittäisistä hankemuodoista suurin vastausprosentti oli Sinettihankkeilla (94 %). Myös Muun merkittävän (88 %) ja Nuorten hankkeen (85 %) toimintaselvityksiä palautettiin hyvin. Vähiten palautettiin Monipuolisuushankkeiden vastauksia (65 %). Kokonaisuutena vastausten määrä oli kuitenkin hyvä. Tulosten analysoinnin yhteydessä verrataan lukuja usein edelliseen toimintakauteen ja siitä tehtyihin raportteihin (Lehtonen 2005; Sinettiseuratoiminnan arviointi ja Lehtonen 2006; Seuratoiminnan paikallistuki. Arviointiraportti toimintakaudelta ). Raportissa esitellään ensiksi perustietoja hankkeita järjestäneistä seuroista sekä osallistuneiden lasten ja nuorten määristä. Tämän jälkeen siirrytään toiminnan sisältöjä, tuen käyttöä sekä hankkeiden taloutta koskeviin kysymyksiin. Lopuksi esitellään vuonna 2004 paikallistukea saaneille hankkeille tehdyn kyselyn tulokset. Kysely tehtiin Linetin toimesta joulukuussa 2006 ja sen tarkoituksena oli ensisijaisesti selvittää hankkeiden jatkuvuuteen liittyviä tekijöitä. 3

4 2 Hankkeita järjestäneet seurat Paikallistukihankkeita järjestettiin eniten yhden lajin erikoisseuroissa (60 %). Usean lajin seuroja oli 36 % ja muita yhdistyksiä 4 %. Hankkeita järjestettiin eniten keskisuurilla paikkakunnilla (32 %) (kuvio 1). Yli asukkaan ja asukkaan paikkakunnilla hankkeita järjestettiin yhtä paljon (24 %). Vähiten hankkeita järjestettiin pienillä, alle asukkaan paikkakunnilla (20 %). Edellisvuoteen verrattuna suuria muutoksia ei tapahtunut. Kuvio 1. Paikallistukihankkeen järjestäneiden seurojen jakautuminen kotipaikkakunnan asukasluvun mukaan. Urheiluseurojen kotipaikkakunnan asukasluku % yli alle Asukasluku Tyypillisin seurakoko oli jäsentä (47 %). Seuraavaksi yleisimmät seurakoot olivat jäsentä (23 %) ja 1-50 jäsentä (17 %) (taulukko 1). Hajonta seurojen koossa oli erittäin suurta, sillä pienimmässä seurassa oli jäseniä seitsemän ja suurimmassa Keskimäärin seuroissa oli jäseniä 240. Taulukko 1: Hankkeen järjestäneen seuran koko jäsenmäärän mukaan (alle 19-vuotiaat). Jäsenmäärä yli 1000 %

5 Hankkeen järjestäneissä seuroissa oli jäseninä eniten alle 13-vuotiaita poikia (37 %). Alle 13-vuotiaita tyttöjä oli 27 %. Yli 13-vuotiaiden osuudessa ei ollut hajontaa sukupuolen mukaan yhtä paljon, sillä yli 13-vuotiaita poikia oli 19 % ja tyttöjä 17 % (taulukko 2). Alle 13- vuotiaiden poikien osuus nousi neljä prosenttiyksikköä. Vastaavasti sekä tyttöjen että poikien osuudet laskivat yhteensä yli 13-vuotiaiden osalta saman verran. Kokonaisuutena sukupuolijakauma pysyi lähes ennallaan poikien osuuden noustessa kaksi prosenttiyksikköä. Taulukko 2: Jäsenmäärä hankkeen järjestäneissä seuroissa sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (alle 19-vuotiaat). Ikäryhmä Jäseniä % Alle 13 v. pojat Alle 13 v. tytöt Yli 13 v. pojat Yli 13 v. tytöt Yhteensä Alle 13 v. yht Yli 13 v. yht Yht. poikia Yht. tyttöjä

6 3 Hankeissa liikkuneiden lasten ja nuorten määrä Toimintaselvityksessä pyydettiin arvioimaan säännöllisesti liikkuvien tai kertaluontoisessa tapahtumassa liikkuneiden lasten ja nuorten määrää Säännöllisyydellä tarkoitettiin vähintään kerran viikossa tapahtuvaa liikuntaa, joka kestäisi vähintään 3 kuukautta toimintavuodesta. Näissä tapauksissa kyse oli yleensä kerhoista. Yhteensä hankkeissa liikkui lasta ja nuorta, keskimäärin 122 osallistujaa/hanke. Hankekohtainen keskiarvo on lähes 60 osallistujaa vähemmän kuin edellisvuonna. Yleisimmin (45 %) yhteen hankkeeseen osallistui alle 50 lasta tai nuorta (taulukko 3). Hajonta oli suuri, sillä pienimmässä hankkeessa oli osallistujia viisi (monipuolisuushanke) ja suurimmassa yli 1700 (muu merkittävä hanke). Kokonaisuutena hankkeiden koko noudatteli vuotta Myös silloin tyypillisin hankekoko oli alle 50 osallistujaa (47 %) ja toiseksi tyypillisin osallistujaa (21 %). Taulukko 3: Hankkeiden koko osallistujamäärien mukaan. Osallistujia alle yli 1000 % Selkeää muutosta oli tapahtunut hankkeissa syntyneissä ryhmien määrässä. Yhden ryhmän hankkeita oli edelleen noin kolmannes kaikista, mutta 2-4 ryhmän hankkeiden osuus oli noussut lähes 10 prosenttiyksikköä. Nyt niitä oli 45 % (taulukko 4). Myös 5-8 ryhmän hankkeet olivat yleistyneet lievästi (+ 5 prosenttiyksikköä). Sen sijaan yli kahdeksan ryhmän hankkeita oli sama osuus kuin edellisvuonna. Taulukko 4: Hankkeissa syntyneiden ryhmien lukumäärä (Monipuolinen, Nuoret, Muu merkittävä). Ryhmien lkm yli 8 % Merkittävin muutos oli hankkeissa säännöllisesti liikkuneiden lasten ja nuorten väheneminen. Edellisvuoteen verrattuna kokonaisosallistujamäärä laski osallistujalla ja oli nyt (taulukko 3). Iän ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna osallistujamäärät olivat samansuuntaisia seurojen jäsenmäärien mukaan. Niissä ei myöskään ollut suuria muutoksia edellisvuoteen. Alle 13-vuotiaiden tyttöjen osuus laski neljä prosenttiyksikköä ja vastaavasti lisäys jakaantui tasaisesti muiden ikäryhmien kesken. Yli 13-vuotiaiden osuus nousi kolme prosenttiyksikköä ja vastaavasti tyttöjen osuus kaikista osallistujista laski saman verran vuoteen verrattuna. 6

7 Taulukko 5. Hankkeissa säännöllisesti liikkuneiden määrä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan. Ikäryhmä Osallistujia % Alle 13 v. pojat Alle 13 v. tytöt Yli 13 v. pojat Yli 13 v. tytöt Yhteensä Alle 13 v. yht Yli 13 v. yht Yht. poikia Yht. tyttöjä Osallistujien selkeään vähenemiseen on vaikea löytää yhtä yksittäistä selitystä. Edellisvuoteen verrattuna viisi prosenttia alhaisempi vastausten määräkään ei oleellisesti vaikuta lopputulokseen, sillä kerrottaessa tämän vuoden hankekoon osallistujien keskiarvo (122) viime vuoden vastausten määrällä (293) saadaan osallistujamääräksi jo noin Yksi vaihtoehto on se, että seurat ovat ilmoittaneet aikaisempaa tiukemmin kriteerein liikkujien määrän. On todennäköistä, että kuluneella kaudella yksittäisiä suuria tapahtumia ei ollut yhtä paljon kuin aikaisemmin. Esimerkiksi toimintakaudella suurin tapahtuma keräsi yli lasta ja nyt vain Näin ollen hankkeiden sisällöt ja toimintamallit voivat vaikuttaa oleellisesti myös osallistujamääriin ja vuosittaisiin vaihteluihin. Osallistujamäärän vähentymisen kanssa on ristiriitaista se, että ryhmien lukumäärä on samanaikaisesti kasvanut. Tätä voidaan kuitenkin pitää varsin myönteisenä asiana, koska lasten määrä yhdessä ryhmässä on entistä pienempi ja ohjaus on todennäköisesti entistä yksilöllisempää. 7

8 4 Hankkeiden talous Hankkeita järjestäneet seurat tekevät toimintaselvitysraporttiin myös tiliselvityksen hankkeesta syntyneistä tuotoista ja kuluista. Kuluneen kauden toimintaselvityksen tiliselvitystä yksinkertaistettiin siten, että ei-hyväksyttäviä kuluja ei tarvinnut enää eritellä. Tähän ratkaisuun päädyttiin siksi, että tiliselvitystä haluttiin selkeyttää ja samalla helpottaa sen tekemistä. Muutos paransi tiliselvitysten luotettavuutta, mutta niistä saadut tiedot ovat edelleen suuntaa antavia. 4.1 Hankkeiden tuotot Kaikkien hankkeiden yhteenlasketut tuotot olivat yli Keskimäärin yhden hankkeen tuotto oli Hankkeiden tuotot koostuivat pääosin osallistumismaksuista (40 %) ja paikallistuesta (38 %) (kuvio 2). Muut tuotot (22 %) sisältävät muun varainhankinnan ja muut avustukset. Edellisvuoteen verrattuna muiden tuottojen osuus pienentyi 6 prosenttiyksikköä ja vastaavasti osallistumismaksujen osuus nousi 5 prosenttiyksikköä. Paikallistuen osuus suureni prosentilla. Osallistumismaksut ovat edelleen hankkeiden tärkein yksittäinen tulonlähde. Kuvio 2: Paikallistukihankkeiden tuotot. Paikallistukihankkeiden kokonaistuotot muut tuotot 22 % paikallist. 38 % paikallist. osallistumismaksut muut tuotot osallistumismaksut 40 % Hankekohtaisesti tarkasteltuna osallistumismaksujen osuus oli suurin Monipuolisuushankkeissa ( ). Myös Nuorten hankkeissa ( ) osallistumismaksuista saatiin suurimmat tuotot (kuvio 3). Kasvua edellisestä vuodesta oli yli Sen sijaan Sinettihankkeissa ( ) ja Muissa merkittävissä hankkeissa ( ) paikallistuki muo- 8

9 dosti suurimman tulonlähteen Tämä johtuu todennäköisesti hanketyyppien erilaisesta luonteesta: Näillä tukimuodoilla pyritään kehittämään seuran toimintaa kokonaisvaltaisesti (Sinettihankkeet) tai keskitytään esimerkiksi yhden ison tapahtuman organisoimiseen (Muu merkittävä hanke). Kuvio 3: Paikallistukihankkeiden tuotot hankkeittain. Paikallistukihankkeiden tuotot Muu H a n k e t y y p p i Sinetti Nuoret Mp osallistumismaksut paikallist. muut tuotot 4.2 Hankkeiden kulut Paikallistukihankkeen kuluiksi ei hyväksytä esimerkiksi muiden kuin liikuntavälineiden ostoa, retki- ja tapahtumakuluja, lisenssi- ja vakuutusmaksuja sekä hallinto- ja tiedotusmenoja. Tänä vuonna seurojen ei myöskään tarvinnut raportoida näitä kuluja, joten hankkeiden todellisia kokonaiskuluja ei voida täsmällisesti arvioida. Tiliselvityksessä piti ilmoittaa tilavuokrat, ohjaaja-/valmentajakoulutuksesta aiheutuneet menot, ohjaus- ja valmennuspalkkiot, liikuntavälineet ja muut kuin em. ei-hyväksyttävät kulut edellisvuoden ta- 9

10 paan. Yhteensä näitä kuluja oli yli 9,4 miljoonaa, mikä on noin vähemmän kuin edellisellä toimintakaudella. Keskimäärin yhden hankkeen kulut olivat noin Ilmoitettujen kokonaiskulujen pienentyminen johtuu em. tiliselvityksen supistamisesta. Eniten kuluja kertyi ohjaaja- ja valmentajapalkkioista (37 %), toiseksi eniten tilavuokrista/kenttämaksuista (19 %) ja kolmanneksi eniten liikuntavälinehankinnoista (18 %). Ohjaajille ja valmentajille maksettujen palkkioiden osuus kasvoi edellisvuodesta 15 prosenttiyksikköä. Tilavuokrien ja liikuntavälineiden osuus suureni niin ikään. Kasvu oli noin 5 prosenttiyksikköä kummassakin. Kuvio 4: Paikallistukihankkeiden kokonaiskulut. Paikallistukihankkeiden kulut muut kulut 15 % kenttämaksut 19 % liikuntavälineet 18 % kenttämaksut valmennuspalkkiot koulutus liikuntavälineet muut kulut koulutus 11 % valmennuspalkkiot 37 % Yksittäisistä hanketyypeistä kulut olivat suurimmat Monipuolisuushankkeissa (yli ) ja pienimmät Sinettihankkeissa ( ). Tilavuokriin käytettiin eniten rahaa Nuorten hankkeissa ( ) ja tässä hankemuodossa summa oli suurentunut edellisvuodesta Vastaavasti Muissa merkittävissä ja Monipuolisuushankkeissa tilavuokriin käytetyt rahat olivat pienentyneet. Suurimmat yhden hankkeen maksamat tilavuokrat olivat noin Valmennuspalkkioita maksettiin edellisvuotta enemmän Monipuolisuus- ja Sinettihankkeissa sekä Nuorten hankkeissa. Kasvua oli eniten Monipuolisuushankkeissa, joissa ohjaajaja valmentajapalkkiot olivat suurenivat lähes ja olivat nyt yli Muissa merkittävissä hankkeissa palkkiot sen sijaan pienenivät yli Suuret vuosittaiset vaihtelut saattavat johtua esimerkiksi toimintasisällöistä (tapahtuma, kerho, välinehankinta) tai hankkeen järjestäneestä seurasta ja sen laji- ja toimintakulttuurista. Palkkioiden maksaminen ohjaajille ja valmentajille kertoo kuitenkin osaltaan seuratoiminnan muutoksesta, jossa ollaan siirtymässä puhtaasta vapaaehtoistoiminnasta korvausten maksamiseen. Ohjaajille maksettu palkkio vaihteli kuitenkin suuresti: Suurin palkkiosumma oli Edelleen oli paljon seuroja, joissa ohjaajapalkkioita ei maksettu. Koulutuskulut olivat suurentuneet Sinetti- ja Monipuolisuushankkeissa. Tulos ei ole sinällään yllättävä, sillä yleensä Sinettihankkeissa seuran kehittämiseen kuuluu nimenomaan ohjaajakoulutus. Myös viime vuonna Sinettihankkeissa koulutusmenot olivat selkeästi mui- 10

11 ta hankkeita suurempia. Liikuntavälineisiin oli käytetty rahaa eniten Nuorten hankkeissa ( ). Välinehankinnat olivat vähentyneet Monipuolisuushankkeissa ja Muissa merkittävissä hankkeissa. Suurimmat yhdessä hankkeessa tehdyt välinehankinnat olivat lähes Kuvio 5: Paikallistukihankkeiden kulut hanketyypeittäin. Paikallistukihankkeiden kulut Sinetti H a n k e t y y p p i Muu Nuoret Mp valmennuspalkkiot kenttämaksut liikuntavälineet muut kulut valmennuskoulutus 11

12 4.3 Tuen taloudellinen merkitys Paikallistuen taloudellista merkitystä kysyttiin Monipuolisuushankkeiden sekä Nuorten ja Muiden merkittävien hankkeiden järjestäjiltä monivalintavaihtoehdoilla ja Sinettihankkeilta avokysymyksellä. Monipuolisuushankkeiden, Nuorten ja Muiden merkittävien hankkeiden vastaajat arvioivat viime vuoden tapaan tuen tärkeimmäksi kohdentamisalueeksi varustehankinnat ja halvemman osallistumismaksun (31 %). Seuraavaksi tärkeimmät kohdentamisalueet olivat ohjaajien palkkaus (13 %) ja muut vaikutukset (14 %), joita olivat esimerkiksi koulutus, kokonaisuutena laadukkaampi toiminta, harjoitussisältöjen monipuolistaminen, mahdollisuus uusien ryhmien perustamiseen ja tiedon kulun parantaminen). 11 % vastaajista piti tärkeänä sitä, että paikallistuella pystyttiin järjestämään toimintaa turvallisessa ympäristössä lähellä osallistujia. Vastaukset ovat hiukan ristiriitaisia hankkeiden kulujen ja tuottojen kanssa, sillä niissä välinehankinnat olivat vain 18 % kokonaiskuluista. Tukea ei ole siten kokonaisuudessaan kohdennettu niihin tai sitten muu rahoitus kattaa suurimmat kuluerät eli ohjaajien palkkiot ja tilavuokrat, joista palkkioiden osuus oli vain 13 %. Kuvio 6: Paikallistuen kohdentaminen ja taloudellinen merkitys. Paikallistuen taloudellinen merkitys % Varusteet Osallist. maks. Muu vaikutus Ohjaajien palkka Toimintaymp. Sinettihankkeiden järjestäjät olivat kohdentaneet tuen pääasiassa koulutukseen, mikä ilmeni myös ko. hankkeiden tiliselvityksistä. Muita seuratoiminnan kehitysalueita olivat esimerkiksi välinehankinnat, kerhotoiminta ja toiminnan yleinen monipuolistaminen. 12

13 5 Paikallistuen sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset Hankkeiden sosiaalisia ja tiedollisia vaikutuksia kyseltiin kaikilta muilta paitsi Sinettihankkeen järjestäneiltä seuroilta. Eniten hanke vaikutti seuran/hankkeen järjestäneiden henkilöiden yhteishengen parantumiseen (32 %). Tämä vaihtoehto oli myös tärkein edellisellä toimintakaudella. Muita merkityksiä olivat tyttöjen harrastusmahdollisuuksien lisääminen (21 %) ja tiedolliset vaikutukset eli lasten kanssa toimivien aikuisten (ohjaajat, vanhemmat jne.) tietämyksen lisääminen liikunnan merkityksestä terveyden edistäjänä (17 %). Tässä vaihtoehdossa oli kasvua edelliseen vuoteen 4 prosenttiyksikköä. Vastausvaihtoehto muut (esim. maahanmuuttajien itsetunnon kohottaminen, tapahtumajärjestelyistä saatu kokemus, monilajisuus hyvää kokemusta) oli tärkein 12 % ja erityisryhmien harrastamisen lisääminen 7 % vastauksista. Erityisryhmien osuus oli pysynyt edellisvuoden tasolla. Vastaajat eivät määritelleet tarkemmin, keitä osallistujia ko. ryhmissä oli. Kuvio 7: Paikallistukihankkeiden sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset. Hankkeiden sosiaaliset ja tiedolliset vaikutukset Yhteishenki seurassa Tytöt Tieto Yhteistyö/vanhemmat Muut Erityisryhmät % 13

14 Yhteistyötä hankkeen aikana oli tehty eniten oman seuran muiden lajijaoksien kanssa (32 %) ja toiseksi eniten kunnan kanssa (19 %). Muiden urheiluseurojen (16 %) ja oman lajiliiton (15 %) oli tehty yhteistyötä seuraavaksi eniten. Osa hankkeista (13 %) ei toiminut muiden kanssa hankkeen puitteissa. Kohta muut (10 %) sisälsi muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton, erityisliikuntajärjestöt, paikallisen lehdistön ja ulkomailla olevat saman lajin seurat. Muita yhdistyksiä (3 %) on todennäköisesti myös em. kohdassa, joten näissä vaihtoehdoissa on päällekkäisyyksiä. Seurakunnan kanssa oli tehty yhteistyötä 1 % hankkeista. Kuvio 8: Paikallistukihankkeiden yhteistyötahot (Monipuoliset, nuoret ja muu merkittävä hanke). Paikallistukihankkeiden yhteistyötahot Oman seuran muut lajijaokset Kunta Muut urheiluseurat Lajiliitto Yht.työtä ei tehty muiden kanssa Muut Muut yhdistykset Seurakunta % 5.1 Hankkeiden onnistumiset ja kehitettävät asiat Monipuolisten, Nuorten ja Muiden merkittävien hankkeiden järjestäjiltä tiedusteltiin avokysymyksillä hankkeissa koettuja onnistumisia ja kehitettäviä asioita. Vastaukset hajaantuivat paljon ja yhtä yksittäistä tekijää ei löytynyt. Pääsääntöisesti onnistumiset liittyivät siihen, että osallistujia oli saatu hyvin mukaan ja heille pystyttiin tarjoamaan monipuolista ja laadukasta toimintaa. Myös koulutuksen kautta tullut tieto-taidon lisääntyminen sekä välinehankinnat olivat edistäneet toimintaa merkittävästi: 14

15 Onnistuimme saamaan lajin pariin joukon murrosikäisiä tyttöjä jotka jatkavat kaikki harrastustaan. Syntyi myös uusia ystävyyksiä ja joukkuehenki parani. Mielestäni tavoitteet toteutuivat todella hyvin, saatiin hankittua kerholle uudet asian mukaiset, turvalliset ajovarusteet. Tällä myös mahdollistettiin se että kerhon jäsenistä useampi pystyi osallistumaan yhtä aikaa kilpailuihin. Kesän aikana on vietetty viikonloppuja kilpailuiden merkeissä, joten poikien niin sanottu asiaton käytöskin on jäänyt huomattavasti vähemmälle. Tukenne antoi myös uutta intoa kerhomme nuorille jatkaa harrastusta. Myös talven kerhoiltoihin saatiin tekemistä, kun voitiin hankkia joitain tärkeitä osia auton parantamiseksi. Onnistuimme tarjoamaan suurelle määrälle ala-asteikäisiä lapsia erilaisia liikuntaelämyksiä eri vuodenaikoina. Saimme tämän projektin myötä muutaman perheen sekä muutaman yksittäisen lapsen mukaan seuramme toimintaan. Täysin uusia harrastajia saatiin mittavan koululentisturnauksen kautta ja käymällä neljässä naapurikunnassa viemässä lentopallotietoa ja välineitä. Jokaiseen kuntaan lahjoitettiin myös TAITOMERKKIKANSIO, joka toi jokaisen harrasteryhmän harjoituksiin monipuolisuutta. Tuen ansiosta lapsille ja nuorille pystyttiin opettamaan suunnistusta tutussa ja turvallisessa lähiympäristössä. Vastaanotto opettajien keskuudessa on ollut myönteinen, kun heille on pystytty tarjoamaan ajantasainen materiaali suunnistusopetuksen mahdollistamiseksi. Saimme lisää hyviä ohjaajia ja voimme maksaa heille pientä korvausta. Kerhojen harrastajamäärät kasvoivat ja pystyttiin tarjoamaan lähes päivittäin monipuolisia liikuntakerhoja edullisesti lapsille ja nuorille. Lapset pystyivät osallistumaan viikon aikana eri harrastekerhoihin, koska ei ollut päällekkäisyyksiä ( sovittiin kaikkien lajijaostojen sekä eri järjestöjen kesken eri lajeille eri päiviksi kerhot). Kunta tuli liikuntasalin, urheilukentän ja jääkiekkokaukalon vuorojen järjestelyissä vastaan niin, että saimme vuorot mukavaan aikaan lasten/nuorten kannalta. Tiedotus ja yhteistyö eri jaostojen ja myös kunnan ja eri järjestöjen kanssa parani huomattavasti. Sovitut asiat myös toteutettiin käytännössä eikä vain puhuttu ja jätetty asioita "pöytälaatikkoon". Lasten monipuolisen liikunnan määrä kasvoi useiden lasten/nuorten kannalta huomattavasti ja kun ei ollut kyse kilpaurheilusta, niin saatiin "massat" pienessä kylässä liikkeelle. Ohjaajia pystyttiin kouluttamaan ja sitä kautta lisäämään niin tieto-taitoa kuin motivaatiotakin. Hanke antoi ennen kaikkea väljyyttä talouteen, eikä muutamien seura-aktiivien (kerho-ohjaajien)tarvinnut rahan eteen (esim. salivuokriin) miettiä jatkuvasti toimintaa eli rahan hankinta keinoja. Ohjaajat pystyivät paremmin keskittymään toiminnan eli kerhojen järjestämiseen. Meillä on todella pienet resurssit ohjaajien/toimijoiden suhteen. Hankkeella oli myös erittäin merkittävä osuus siihen, että kunnassamme alettiin keskustelemaan enemmän lasten/nuorten liikunnasta (sen kokonaisvaltaisesta merkityksestä lapsille/nuorille)ja se osaltaan vaikutti siihen, että saimme kunnassa aikaan päätöksen, ettei alle 16-vuotiaiden ohjattujen kerhojen salimaksuja peritä syksystä 2006 alkaen. Tämä on hyvin merkittävä ja positiivinen asia koko lasten liikunnan harrastamiselle. Tärkeää oli myös se, etteivät eri lajit kilpaile toistensa kanssa, vaan tarjotaan hyvässä yhteishengessä mahdollisimman monipuolista liikuntaa lapsille. Hankkeen aikana liikuntatapahtumat lapsille/perheille järjestimme yhdessä eri jaostojen kanssa olipa 15

16 kyse vaikkapa hiihdosta, yleisurheilusta tai salibandystä. Koko seuran tieto-taito saatiin hyödynnettyä lasten ja nuorten liikuntakerhoissa yhteen hiileen puhaltamalla. Saatiin paljon uusia innostuneita lapsia urheilutoimintaan ja liikkumaan terveellisesti. Saatiin hyvin käyntiin pienten tyttöjen ryhmä, joka jatkaa ja (toivottavasti) kasvaa kaudella Uusia ohjaajia pystyttiin kouluttamaan, samalla toimintaan saatiin uusia ohjaajia. Koulutuksen myötä toimintaan on tullut uusia ideoita. Uudet välineet lisäsivät selvästi lasten kiinnostusta. Suunnistuskoulun keväällä aloittaneista suurin osa on ollut aktiivisesti mukana koko ajan. Hankkeen myötä lasten harrastukselle on luotu selvästi aiempaa parempi toimintamalli, josta on hyvä jatkaa. Saavutettiin uusia näkövammaisia/monivammaisia lapsia ja saatiin heidät kiinnostumaan liikunnasta ja Sporttiskerhosta. Keväällä tavoitteiden mukaisesti saatiin osallistujamäärä kasvamaan kaksinkertaiseksi!!! Hanketta hidastavat tekijät liittyivät varsin tavallisiin seuratoiminnan ongelmakohtiin. Ohjaaja- ja talousresurssit olivat varsin tyypillisiä ja monet kommentoivat myös ohjaajien ja lasten vanhempien kyvyttömyyttä sitoutua seuratoimintaan tai yksittäiseen hankkeeseen. Koulutukseen ei myöskään pystytty satsaamaan suunnitellusti: Vanhempina aloittaneiden lasten vanhempien aktivointi taustajoukoiksi ei ole helppoa. Osallistujamäärän lisääminen, tulossa varmaan olisi nuoria, mutta ohjaajan aikataulu ei anna myöten yhtään enempään. Pienet resurssit huomioiden tulisi enemmän panostaa lasten liikunnasta kiinnostuneiden mahdollisten sponsoreiden kartoittamiseen. Ohjaajakoulutus jäi ennakoitua vähäisemmäksi. Tekijöitä lisää, sillä alue ja lapsimäärät ovat suuret. Materiaaleja pitää vielä viimeistellä ja kehittää, jotta se soveltuu entistä paremmin kaiken tasoisille ohjaajille ja opettajille. Koulutusta ohjaajille tarvitaan jatkuvasti, koska ohjaajien vaihtuvuus on jatkuvaa. Ohjaajina toimivat seuran toiminnassa ansioituneet aikuistuvat nuoret, jotka lähtevät opiskelemaan aikanaan. Valitettavasti hankkeen aikana ei saatu kovinkaan monta uutta kerhon vetäjää, mutta onneksi "vanhat" konkarit innostuivat pitämään kerhoja ja erilaisia liikuntatapahtumia sekä osallistumaan monenlaisiin koulutuksiin (saatiin uutta virtaa).välineitä tulee uudistaa ja hankkia yhä jatkossakin. Opetus/koulutusmateriaalia tarvitaan ohjaajille (saatavilla eri lajiliitoissa todella hyvää opetusmateriaalia, mutta melko kallista pienten seurojen harraste- 16

17 kerhoille). Mm. nämä asiat nousevat mieleen, kun mietimme kehitettäviä asioita...eli oikeastaan nämä ovat todella tärkeitä asioita hankkeen jälkeen, jotta toiminta jatkuisi yhtä virkeänä. Toiminta tehtävä jatkossa suunnitelmallisemmaksi, tiedotusta parannettava. Päällekkäisten tapahtumien välttämiseksi on tehtävä enemmän yhteistyötä muiden seurojen kanssa. Avustajien määrän lisääminen, jotta toiminta saadaan entistä laadukkaammaksi. Ohjaajien ja avustajien jatkokoulutus on ajankohtainen. Monivammaisuus tuo haasteista niin avustajille kuin ohjaajillekin. 5.2 Sinettihankkeiden toimintasisältöjä Sinettihankkeiden järjestäjistä 41 % ilmoitti seuran tehneen yhteistyötä jonkun muun tahon kanssa hankkeen onnistumiseksi. Useimmiten yhteistyötä oltiin tehty aluetyöntekijöiden, lajiliiton tai kaupungin/kunnan kanssa. Edellisellä toimintakaudella 31 % seuroista oli tehnyt yhteistyötä em. tahojen kanssa, joten konsultointiapu yms. on lisääntynyt. Suurin osa (88 %) seuratoimijoista arvioi Sinetin saamisen kestävän puolesta vuodesta kahteen vuoteen, 8 % arvioi aikaa menevän yli kaksi vuotta ja 4 % alle puoli vuotta. Vuosina vastaavat luvut olivat 68 %, 15 % ja 10 %. Ääripäät ovat siten pienentyneet ja suurin osa seuroista saa Sinetin kahden vuoden sisällä hankkeen aloittamisesta. Sinettihankkeissa oli jouduttu kehittämään eniten seuratoiminnan kirjallisten toimintalinjauksien laadintaa (27 %). Myös koulutukseen oli kiinnitetty huomiota, sillä 22 % ilmoitti valmentajien ja ohjaajien jatkokoulutusmahdollisuuksien vaatineen eniten panostusta. Muita kehittämiskohteita olivat muun muassa kasvatuksellisen ja monipuolisen toiminnan kehittäminen (14 %), pelisääntökeskustelut (12 %) ja nuorisovastaavan toiminta (4 %). Seuroilta kysyttiin myös Sinetti-tunnuksen hyötyjä. Yli kolmannes vastaajista koki, että Sinetti-tunnus tuo lisämahdollisuuksia seuran markkinointiin (35 %). Viidennes (20 %) vastaajista koki, että seuran maine paranee Sinetti-tunnuksen myötä. Muita vastauksia olivat muun muassa seura voi saada jatkossakin apua kehitystoimintaan esimerkiksi lajiliitoilta tai Nuorelta Suomelta (16 %) ja seuran kontaktit Nuoreen Suomeen ja aluejärjestöön paranevat (8 %). Sinettihankkeeseen haluttiin lähteä monista eri syistä. Kyselyssä pyydettiin nimeämään tärkein syy, miksi seura haluaa Sinetin. Yleisimmin Sinetti nähtiin seuratoiminnan laadun takeena eli tunnus toimii myös ulkopuolisille merkkinä tasokkaasta toiminnasta. Sinettikriteerit ja hakuprosessi koettiin myös itsessään seuratoiminnan kehittäjinä ja niiden avulla pystyttiin kehitettävät alueet kartoittamaan paremmin. Sinetti-tunnukseen ja laatuun liittyi myös joidenkin vastaajien mielipide siitä, että Sinetti haluttiin imagosyistä. Sinettihanketta edistivät tekijät jakaantuivat useiden vastausten kesken. Näitä olivat muun muassa sitoutuneet seuratoimijat ja ohjaajat/valmentajat ja olemassa oleva tasokas toiminta, jota hiottiin Sinettikriteerien mukaisesti. Myös koulutuksesta tullut tieto-taito ja lajiliittojen/aluejärjestöjen tuki oli helpottanut joitakin seuroja heidän Sinettihankkeessaan. 17

18 Taloudellisen tuen merkitys korostui puolestaan niissä seuroissa, joissa oli tarvetta junioripäällikön palkkaamiseen, mutta seuran omat varat eivät riittäneet siihen. Hanketta olivat yhtä lailla hidastaneet useat eri tekijät. Myönteistä oli tosin se, että osa vastaajista koki prosessin edenneen ilman vaikeuksia. Keskeisimpiä hidastavia tekijöitä olivat vapaaehtoisten ajankäyttöresurssit, jotka olivat usein rajallisia. Lisäksi ohjaajien ja muidenkin seuratoimijoiden vaihtuvuus tai suoranainen puuttuminen hidasti hankkeen etenemistä. Muita tekijöitä olivat lisäksi paperityöt ja seuratoimintalinjauksien kirjoittaminen, valmentajien kouluttaminen vaaditulle tasolle, työnjakoepäselvyydet ja ristiriidat seuran sisällä, edustusjoukkueen liiallinen korostaminen sekä vanhempien mukaan saaminen. Kaikki edellä mainitut edistävät ja hidastavat tekijät ovat samansuuntaisia vuonna 2005 tehdyn Sinettiseuratoiminnan arviointiraportin tulosten kanssa. Sama koskee myös syitä, miksi Sinettihankkeeseen halutaan lähteä. Sinetillä näyttää olevan vankka asema seuratoimijoiden keskuudessa eräänlaisena laadun leimana ja sen kautta halutaan osoittaa seuran sitoutuvan tiettyihin arvoihin. Hanketta hidastavat ja edistävät tekijät puolestaan ovat melko yleisiä vapaaehtoisjärjestöissä olevia ongelmia. 18

19 6 Paikallistukihankkeiden jatkuvuus Vuonna 2004 paikallistukea saaneille seuroille lähetettiin joulukuussa 2006 LINETin toimesta kysely (liite 4), jonka tavoitteena oli selvittää hankkeiden jatkuvuutta ja tämän hetkistä tilannetta. Jatkuvuuden tarkastelun tavoitteena oli osaltaan selvittää sitä, ovatko paikallistukihankkeet sysäysrahaa, jolla toiminta saadaan alkuun ja mahdollisesti kestäväksi toimintamalliksi vai loppuuko toiminta tukivuoden jälkeen. Kysely (n=298) lähetettiin postitse hankerekisteristä saatujen tietojen perusteella hankkeiden yhteyshenkilöille. Sinettihankkeet jätettiin pois, koska ne ovat tavoitteeltaan erilaisia ja Sinettiseuroista oli jo tehty em. raportti vuonna Vastauksia saatiin tammikuun 2007 alkuun mennessä 127 kappaletta (42 %). Kaksi kyselylomaketta palautui väärien osoitetietojen vuoksi. Vastaajista 51 % oli miehiä ja 44 % naisia. Tyypillisin ikäryhmä oli vuotta (63 %). Yli 50-vuotiaita oli 19 % ja vuotiaita 15 %. Vastauksia tuli eniten Etelä-Suomen alueelta (19 %), toiseksi eniten Lounais-Suomen alueelta (15 %) ja kolmanneksi eniten Hämeen alueelta (12 %). Erittäin myönteistä oli se, että vastauksia tuli kaikilta alueilta. Hankevaihtoehdoiltaan kyselyyn vastanneet seurat jakaantuivat melko tasaisesti. Eniten oli vastauksia Monipuolisuushankkeista (36 %), toiseksi eniten Nuorten hankkeista (35 %) ja kolmanneksi eniten Muista merkittävistä hankkeista (25 %). Hankkeen aloittamisen kannalta merkittävimpänä tekijänä pidettiin paikallistukea (36 %) ja toiseksi merkittävimpänä selkeää tarvetta toiminnalle (34 %). Kolmanneksi tärkeimpänä mainittiin innostuneet seuratoimijat (28 %). Yli puolessa hankkeista (54 %) toiminta olisi toteutunut ilman paikallistukea. Näissä hankkeissa toiminta oli jo osittain käynnissä, mukana oli innokkaita ohjaajia, rahoitusta oli saatu muualta tai sitten hanke olisi toteutettu pienemmässä muodossa. Niissä hankkeissa, joissa toteutus oli riippuvainen paikallistuesta (46 %) ongelman muodostivat puutteelliset talousresurssit (72 %). Merkittävin kyselyn kautta tullut tieto oli se, että toiminta oli jatkunut vuoden 2004 jälkeen suurimmassa osassa hankkeista (80 %). Hanke oli saattanut muuttaa hiukan muotoaan, mutta sen keskeiset toimintamallit olivat entiset. Vastaajia pyydettiin nimeämään kaksi hankkeen jatkumisen kannalta merkittävää tekijää. Vastausvaihtoehdot hajautuivat paljon ja siksi suurimman luokan muodosti muut (48 %). Tähän luokitukseen kuuluivat verkostoituminen, yhteistyö muiden seurojen ja yhdistysten kanssa ja hyvät toimintapuitteet. Lisäksi paikallistuki koettiin joissakin vastauksissa pakottavan organisoimaan ja samalla se myös sitoutti toimintaan. Selkeitä vastausluokkia saatiin kolme. Nämä olivat joko innostuneet ja osaavat ohjaajat (45 %) tai innostuneet ja motivoituneet osallistujat (42 %) ja selkeä tarve toiminnalle (33 %). Ne seurat, joissa hanke ei ollut jatkunut (20 %), ilmoittivat suurimmaksi syyksi ohjaajaresurssien puuttumisen (56 %). Muita syitä olivat talousresurssien (28 %) ja osallistujien (24 %) vähyys. 61 % vastaajista ei pitänyt hyvänä sitä, että tukea voi saada samalle hankkeelle vain vuodeksi kerrallaan. Perusteluina he kommentoivat, että vuosi ei ole riittävän pitkä aika toiminnan vakiinnuttamiseen ja samalla pitkäjänteinen/suunnitelmallinen työ kärsii (70 %). 20 % vastaajista piti paikallistukea tärkeänä taloudellisena lisänä. Ne joiden mielestä vuoden tuki samalle hankkeelle on riittävä (35 %), kokivat tuen saamisen olevan sitä kautta mah- 19

20 dollista useammille seuroille ja hankkeille (47 %). Lisäksi he näkivät tuen olevan sysäysraha (26 %), joka vuosittain jaettuna ohjaa seuroja esimerkiksi uudenlaisen toiminnan ideointiin. Viimeisessä kysymyksessä vastaajia pyydettiin kommentoimaan paikallistukihanketta yleisesti. Vastauksissa käsiteltiin mm. hakuprosessia, tukisumman suuruutta ja paikallistuen hyötyjä. Mielipiteet olivat myös joiltain osin vastakkaisia, mikä kertoo seurojen erilaisista toimintaresursseista. Kokonaisuudessaan vastauksista on havaittavissa myönteinen suhtautuminen paikallistukihankkeeseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin seuratoiminnan kehittämistyössä: - innostaa uuden aloittamiseen, parantaa laatua - seurojen tukeminen hieno juttu - hyvä tapa lisätä lasten liikuntaa - hakuprosessi vaivaton ja helppo, ohjaajien sitouttaminen vaikeaa - tuki pitäisi antaa haetun suuruisena - vetäjiä helppo saada, loistava juttu - tuki tärkeä talousresurssi etenkin pienille seuroille - seura saanut paljon näkyvyyttä - hankkeisiin voisi sisältyä koulutuksia, jolloin osa tukea olisi sen kautta - tukisummat pienempiä, riittäisi useammille - toimintakausi tuen kannalta hankala - tuki oli edellytys välinehankinnoille ja toiminnan aloitukselle - tuki motivoi ja innostaa - tuki hyvä starttiraha - hakuja kaksi vuodessa - tuki kannustaa toimijoita ja parantaa toimintaa - tuki mahdollistaa osallistumisen maksuttomuuden - tuki hyvä, vaikka summat pieniä - tuki aktivoi ja mahdollistaa uudenlaisen toiminnan - tukisummat hajanaisia, kriteereitä auki enemmän - tukijako tasaista lajien välillä, suuret lajit kärsivät - hankkeita ei saa perustaa vain ulkopuolisen tuen varaan - tuki mahdollistaa kaikenkokoiset projektit, auttaa vapaaehtoisia jaksamaan - piristää seuratoimintaa, tukipäätös tulee myöhään - tuki antaa potkua seuratyöhön, lapsille ja nuorille hyviä kokemuksia - hakemuksiin parempaa paneutumista, aluejärjestöt eivät tunne seuroja kuntien liikuntatoimet - tuki oli julkinen tunnustus ja kannustaa toimintaan - tuki ei saa olla lapsiluvun mukaan - useita hakuvaihtoehtoja pituuden suhteen - hakemus kohtalaisen vaikea ja työläs täyttää, tuki muuten hyvä - tuki tärkeä talousresurssi, kuntien tuet pieniä - erityistukea tarvitseville lapsille lisää tukea - tukea enemmän ja harvoille - tuki hyvä keino palkita ohjaajia, kehittää toimintaa - tuki hyvä sysäysraha - joustoa hakujen palautuspäiviin inhimillisistä syistä - tuki mahdollisti arvokkaan välinehankinnan, josta hyötyä jatkossakin 20

Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta 2006-2007

Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta 2006-2007 Seurahankkeiden paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta 2006-2007 Jarkko Kandelin ja Matti Hakamäki Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 213 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008

Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008 Kati Lehtonen Seuratoiminnan kehitystukihankkeiden haku 2008 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 221 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö

Lisätiedot

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 Matti Hakamäki Anna Kankaanpää Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 242 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN 978-951-790-292-2

Lisätiedot

Seuratuen painopisteet

Seuratuen painopisteet Seuratuki 2013 Seuratuki Urheilu- ja liikuntaseurojen perustoiminnan kehittämiseen Seuratoiminnan laadun vahvistamiseen Perustoiminnan uudistamiseen ja kehittämiseen Liikunnan harrastamisen mahdollistamiseksi

Lisätiedot

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURITOIMEN JA KUNTA-AVUSTUKSEN AVUSTUSOHJEET 1. YLEISTÄ Mäntsälässä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muuta toimintaa harjoittavien yhdistysten tukemisesta ja avustamisesta vastaa

Lisätiedot

Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille. www.salibandy.net

Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille. www.salibandy.net Seuratuki 2013: Hakuprosessi ja epäsuora tuki seuroille www.salibandy.net Seuratuki: tarkoitus Liikunnan harrastaminen kaikille lapsille ja nuorille Liikunnallinen elämäntapa ohjatun seuratoiminnan kautta

Lisätiedot

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki 2013 haku ja arviointi Seuratuki vuonna 2013 Valtiontalouden tarkastusviraston raportti (VTV 14/2012) OKM jakaa seuratuen eli vastaa koko prosessista Tuen suuruus 3 850 000 euroa (kasvu 2 350

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015 VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta klo15.00 mennessä. Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY

LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY VIRTAIN KAUPUNKI Liikunta- ja nuorisotoimi 15.02.2012 LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JA MYÖNTÄMISMENETTELY Virtain kaupungin liikunta- ja nuorisotoimi myöntää vuosittain liikuntatoimintaan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

Seuratoiminnan paikallistuki

Seuratoiminnan paikallistuki Kati Lehtonen Seuratoiminnan paikallistuki Arviointiraportti toimintakaudelta 2004 2005 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 180 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot

Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Seuratuki 2014 - yhteenvetoa, havainnot ja huomiot Järjestöpäivä 26.5.2014 ylitarkastaja Sari Virta Seuratuki 2014 Avustuksen tarkoitus: perustoiminnan kehittäminen - pois projektimaailmasta suunnitelmalliseen

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa

11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa 11 15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa Kehityshanke yhteistyössä seurojen kanssa Hankkeen tavoitteita Painopiste tämän ikäluokan toiminnan kehittämiseen erityisesti hankeseuroissa, mutta viestinnän

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta mennessä. PL 50, 36201 Kangasala Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura /

Lisätiedot

Hae vuoden 2013 seuratukea!

Hae vuoden 2013 seuratukea! Hae vuoden 2013 seuratukea! Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukien hakuaika on 24.1. 15.3.2013 Tuen hakuperiaate on muuttunut aiemmista vuosista! Hakemuksen tulee olla perillä OKM:ssä 15.3.2013! Varaa

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Kainuun Liikunta. Seuratuki 2012. Toiminnalliset tuet

Kainuun Liikunta. Seuratuki 2012. Toiminnalliset tuet Seuratuki 2012 Toiminnalliset tuet Hakuaika päättyy 15.3.2012!!!! Taloudellinen tuki Vuonna 2012 toiminnallista tukea on jaossa lasten ja nuorten urheiluun sekä aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan.

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013

Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2013 Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto / Opetus- ja kulttuuritoimi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Päävalmentaja, s (100 %) Päävalmentaja, hs (50 %) NOV / TRE (100 %) + toimintakulut NOV / TKU (100 %) + toimintakulut NOV / HKI (100 %) + toimintakulut

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Seuratuen välitilinpäätös

Seuratuen välitilinpäätös Seuratuen välitilinpäätös Järjestöpäivät 2010, 20.9. 21.9. Hämeenlinna Pasi Koski, FT, dosentti Turun yliopisto Esityksen sisältö Palkkaamisidean suhteutus koko seurakenttään Seuratukihanke ja sen arviointi

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Norppaposti 8.8.2008

Norppaposti 8.8.2008 8.8.2008 Norppaohjaajakortin ja nimikkeen voimassaoloaika muuttuu Kaikesta Norppapostiin liittyvästä lisätietoja: nuorisopäällikkö Heli Laukkarinen (09) 3481 3190 tai 040-764 1157 heli.laukkarinen@sukeltaja.fi

Lisätiedot

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURI- JA KANSALAISTOIMINNAN AVUSTUSOHJEET 1.1.2014 alkaen

NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURI- JA KANSALAISTOIMINNAN AVUSTUSOHJEET 1.1.2014 alkaen NUORISO-, LIIKUNTA-, KULTTUURI- JA KANSALAISTOIMINNAN AVUSTUSOHJEET 1.1.2014 alkaen 1. YLEISTÄ Mäntsälässä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja muuta toimintaa harjoittavien yhdistysten tukemisesta ja avustamisesta

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

JYYn liikunta-avustukset

JYYn liikunta-avustukset JYYn liikunta-avustukset Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta myöntää hakemuksesta liikunta-avustuksia. Liikuntaavustusten tarkoitus on tukea tasapuolisesti JYYn piirissä toimivien järjestöjen ja muiden

Lisätiedot

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843

Seuratuen INFO-tilaisuus. Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuen INFO-tilaisuus Seurakehittäjä Tapio Saarni tapio.saarni@liiku.fi 040-9000843 Seuratuki 2016 Jaossa on 4,0 miljoonaa euroa, 3 milj. euroa uusiin hankkeisiin Veikkauksen tulouttamaa rahaa jonka

Lisätiedot

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita Kysely avoinna www.pesis.fi sivuilla 14.11.- 15.12.2012 Kyselyyn saatiin 93 vastausta Kysely oli osin yhtenevä SLU:n keväällä 2012 järjestämään kyselyyn (vertailukelpoisuus) Kyselyn tavoitteena oli: saada

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet strategiset tavoitteet jäsenistölle laadukasta kansalaistoimintaa tukevaa koulutusta seurojen toiminnan

Lisätiedot

SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISTUKI 2016

SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISTUKI 2016 SEURATOIMINNAN KEHITTÄMISTUKI 2016 Pääpainotukset pysyneet samoina Tarkoituksena ja painopisteenä on - mahdollistaa liikunnan monipuolinen harrastaminen - edistää yhdenvertaisia, tasa-arvoisia ja saavutettavia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010

HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 HC NOKIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2010 Hockey Club Nokia ry Rek.no. 196.155 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Seuran hallintoon ja talouteen liittyvät asiat - Seuran strategian linjaus 2. Seuratoiminnan laadun kehittäminen

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Seurakysely toimintavuodelta 2014

Seurakysely toimintavuodelta 2014 16.1.2015 9.18 Seurakysely toimintavuodelta 2014 Taustatiedot Seura Valitse vaihtoehto... Seuramme tiedot antoi Etunimi Sukunimi Sähköpostiosoite Matkapuhelin Vastaajan asema seurassa Puheenjohtaja Päätoiminen/osa-aikainen

Lisätiedot

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa

SEURAPOSTI 1 / 2013. Seurapostissa tällä kertaa SEURAPOSTI 1 / 2013 Seurapostissa tällä kertaa Ansiomerkit 2013 haku viimeistään 28.2.2013 Ringeten Tukirahaston avustukset vuodelle 2013 Hae seuratoiminnan kehittämistukea 15.3. mennessä Lähde ringetteleirille!

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Uimataitotutkimus 2011 Tutkimus laadittiin yhteistyössä LIKESin ja Opetushallituksen kanssa. Kysely lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielisiin kouluihin.

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

Selvitys avustusten käytöstä vuodelta 2015

Selvitys avustusten käytöstä vuodelta 2015 Selvitys avustusten käytöstä vuodelta 2015 Pyydämme arvioimaan yhdistyksenne perustoiminta-avustuksen, sen lisäosan ja mahdollisen kehittämisavustuksen käyttöä, tuloksellisuutta ja vaikutuksia vuodelta

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Syksy 2014 TERVETULOA!

Syksy 2014 TERVETULOA! Syksy 2014 TERVETULOA! Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilua ajassa perinteitä kunnioittaen Vuonna

Lisätiedot

MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA?

MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA? MITÄ LAATU ON? LAADUN YDINASIAT? TÄRKEIMMÄT LAATUTEKIJÄT URHEILUSEURATOIMINNASSA? TEHTÄVÄ: VAIHE 1. Aikaa 3 minuuttia. Mieti yksi omasta mielestäsi tärkeä laatutekijä käytännön työssäsi urheiluseurassa.

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Ohjaajien startti-ilta 2013

Ohjaajien startti-ilta 2013 Ohjaajien startti-ilta 2013 Torstai 22.8.2012 Aleksandra, EHN PL 45, 04601 Mäntsälä www.mantsalanvoimistelijat.fi puh 040 513 7892 mantsalan.voimistelijat@msoynet.com Seuran toiminta-ajatus ja arvot Visio

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

OSA - Oman Seuran Analyysi

OSA - Oman Seuran Analyysi 1. Vastaajien taustatiedot Vastaajien lukumäärä: Yhteensä Naisia Miehiä 18 11 7 Vastaajien ikäjakauma: Ikä Kpl Osuus(%) Alle 20 vuotta 1 5 21-30 vuotta 3 16 31-40 vuotta 2 11 41-50 vuotta 10 55 51-60 vuotta

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI AVUSTUSHAKEMUS 1 (4)

HELSINGIN KAUPUNKI AVUSTUSHAKEMUS 1 (4) HELSINGIN KAUPUNKI AVUSTUSHAKEMUS 1 (4) Yhdistyksen nimi vuodelle Rekisterinumero Y-tunnus Nuorisoyhdistys Yhdistyksen jakeluosoite Nuorten toimintaryhmä Postinumero ja -toimipaikka Tilinumero Tilinhaltija

Lisätiedot

SEURASEMINAARI 30.11.2014

SEURASEMINAARI 30.11.2014 SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

ME YHDESSÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI. Copyright

ME YHDESSÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI. Copyright ME YHDESSÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI 1 Missio / näky / toiminnan perustarkoitus Mikä on toiminnan tarkoitus? Missio on olemassaolon syy ja perustelu. Missio on varsin pysyvä tila Missio vastaa:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 MIKKELIN JUDO RY 1. JÄRJESTÖTOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää jäsentensä judotaitoa sekä toimia judon tunnetuksi tekemiseksi ja sen harrastuksen levittämiseksi. Tarkoituksensa

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset. Emma Kuusi 23.5.2013

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset. Emma Kuusi 23.5.2013 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sekä verkkomedioiden avustukset Emma Kuusi 23.5.2013 Perusteet Nuorisolaki Valtionavustuslaki Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Kehyskauden

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet HEINOLAN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Liikuntajärjestöjen avustusohjeet Heinolan liikunta- ja kulttuurilautakunta 12.2.2013 (4.11.2014 74 säännöt urheiluasioiden palkitsemisesta, 3.6.2015 33 3. Kohdeavustukset)

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 45 02.06.2015. Liikuntatoimen avustusten jakaminen

Sivistyslautakunta 45 02.06.2015. Liikuntatoimen avustusten jakaminen Sivistyslautakunta 45 02.06.2015 Liikuntatoimen avustusten jakaminen Sivltk 45 Liikuntatoimen vuoden 2015 avustuksiin on varattu 13 000. Näistä 12 000 oli haettavana maaliskuussa 2015. Hakuajan päättymiseen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

SSuL strategia 2012-2016, kasvustrategia

SSuL strategia 2012-2016, kasvustrategia SSuL strategia 2012-2016, kasvustrategia STRATEGIA/Pelaajan polku/lapset ja nuoret Vuonna 2014 minisulkista järjestää 10 seuraa Toteutunut: Vuonna 2014 minisulkista järjestää tällä hetkellä 20 seuraa Vuonna

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1/2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on jatkunut menestyksellisesti jo vuodesta 1929.

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014 Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 1 Yhteenveto Kanavagolf Vääksy Oy:n asiakaskysely järjestettiin sähköisenä kyselynä 29.10.- 9.11.2014 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 103

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI AVUSTUSHAKEMUS 2013 Liikuntapalvelut puh. 27191 LIIKUNTATOIMINTA-AVUSTUKSET

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI AVUSTUSHAKEMUS 2013 Liikuntapalvelut puh. 27191 LIIKUNTATOIMINTA-AVUSTUKSET JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI AVUSTUSHAKEMUS 2013 Liikuntapalvelut puh. 27191 LIIKUNTATOIMINTA-AVUSTUKSET Yhdistyksen nimi Virallinen lyhenne Yhdistys rek.no tai y-tunnus Kotikunta YHTEYSTIEDOT LIIKUNTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

SEURATUKI 2014 SUL SEURAPALVELUT

SEURATUKI 2014 SUL SEURAPALVELUT SEURATUKI 2014 SUL SEURAPALVELUT Yleistä Laadukasta toimintaa mahdollisimman monelle kohtuukustannuksin Seuratukea jaetaan 5 miljoonaa euroa Pääpainotukset säilyvät samoina perustoiminnan kehittäminen

Lisätiedot