K E S K U S T A N O S A Y L E I S K A A V A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K E S K U S T A N O S A Y L E I S K A A V A 2 0 3 0"

Transkriptio

1 K E S K U S T A N O S A Y L E I S K A A V A R a p o r t t i Ensimmäinen palaute

2 KUVAILULEHTI Raportin julkaisija Raportin julkaisuaika Kangasalan kunta, tekninen keskus Keskustan osayleiskaava-alueen sijainti ja rajaus Tekijä Raportin nimi Kangasalan kunta, tekninen keskus, kaavoitus RAPORTTI 5. Ensimmäinen palaute Muut tähän mennessä ilmestyneet keskustan osayleiskaavan vaiheraportit Tiivistelmä Asiasanat RAPORTTI 1. Rakennuskulttuuri RAPORTTI 2. Tavoitteet RAPORTTI 3. Lähtötiedot RAPORTTI 4. Luonnos Raportti 5 sisältää pääasiassa keskustan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoista tulleen palautteen ja vastineita niihin. maankäytön suunnittelu, osayleiskaavoitus Tekstit Susanna Virjo, Jani Päivänen (WSP-FinlandOy), A- insinöörit Oy, Markku Lahtinen, Jenni Joensuu- Partanen Ulkoasun suunnittelu Jenni Joensuu-Partanen Kansikuvat ja muu kuvitus Kokonaissivumäärä s. 50 Kangasalan kunta. Kartta ei ole mittakaavassa. Julkaisun jakaja Kangasalan kunta, tekninen keskus, asiakaspalvelupiste Kunnanvirasto II, Urheilutie 13, PL 50, Kangasala Puh , faksi

3 ESIPUHE Keskustassa ympäristö on viime aikoina kokenut monia muutoksia, ja osayleiskaavatyön kanssa rinnan on jo vireillä muutamia asemakaavamuutoksia. Keskustakorttelissa kirjaston laajennuksen rakennustyöt ovat käynnissä, ja tekeillä olevassa asemakaavassa osoitetaan julkisen ja liikerakentamisen lisäksi useita asuinkerrostalotontteja. Uimahalli otetaan käyttöön toukokuun alussa, ja uuden päivittäistavarakaupankaupan rakentaminen alkanee lähiaikoina. Pikkolan urheilupuiston kehittämisestä ja lukion siirtämisestä Pikkolaan on hahmoteltu erilaisia suunnitelmia. Liikuntahallin sijoittamista Lahdentien varteen selvitetään vireillä olevalla asemakaavassa. Keskustan osayleiskaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä loppukesästä Yleisötilaisuudessa elokuussa oli runsaasti väkeä kommentoimassa luonnoksia. Palautetta vaihtoehtoisista suunnitelmista saatiinkin runsaasti. Suurin osa mielipiteistä koski Urheilutien ja Pikkuharjun aluetta, minkä vuoksi alueen kehittämistavoitteista järjestettiin vielä keskustelutilaisuus maaliskuussa Yleiskaavatyö edellyttää laajoja selvityksiä, jotka tulee saada valmiiksi ennen yleiskaavaehdotuksen laatimista. Liikenteen ja maankäytön vaikutustarkastelu keskustan alueelle valmistui maaliskuussa, ja siinä esitetään ratkaisuja keskeisiin liikenteen ongelmakohtiin. Palautteeseen on tässä raportissa annettu vastineet, jotka ovat tämän hetkisiä käsityksiä jatkosuunnittelun tavasta. Lisäselvitykset voivat tuoda näihin asioihin vielä muutoksia. Seuraavaksi on tarkoitus jatkaa hulevesiselvitystä, täydentää lausunnoissa esiin tulleita selvityksiä mm. rakennetun ympäristön ja luontoarvojen osalta. Palautteen ja näiden lisäselvitysten pohjalta muodostetaan osayleiskaavaehdotus, joka asetetaan yleisesti nähtäville syksyllä Kangasalla Markku Lahtinen Kaavoitusarkkitehti SISÄLLYSLUETTELO Susanna Virjo Suunnitteluarkkitehti KUVAILULEHTI...2 ESIPUHE...3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO PALAUTE KAAVATYÖN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN SELVITYSTILANNE AIKATAULU OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET JA TOTEUTTAMINEN

4 1 Johdanto Kaksi vaihtoehtoista osayleiskaavaluonnosta ja niihin liittyvä valmisteluaineisto oli nähtävillä Tähän raporttiin on koottu luonnoksista saadut lausunnot ja mielipiteet sekä yhteenvedot tilaisuuksista. Vaikutusten arviointia on jatkettu ja selvitystarpeita kartoitettu. Selvitystilanteesta kerrotaan kappaleessa 4. Osayleiskaavaehdotus laaditaan palautteen ja lisäselvitysten pohjalta ja pyritään asettamaan nähtäville vuoden 2009 aikana. 2 Palaute 2.1 Yhteenveto palautteesta Lausuntoja saatiin 18 kpl. Niissä korostuivat yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, kaupallisten palvelujen toimintakyky, lisäselvitysten tarve (hulevedet, rakennettu ympäristö, luonto, natura), virkistysalueet ja niiden saavutettavuus ja reitit, kevyen liikenteen turvallisuus, esteettömyys ja yhteydet sekä liikenneasiat ja melu. Mielipiteet, joita saapui 57 kpl, koskivat suurelta osin harjujen säilyttämistä ja niiden merkitystä, liikenneasioita, pientalojen rakentamista kerrostalojen sijaan, urheilukentän ja kunnanvirasto II:n ympäristön suunnitelmia ja Huhmarin rantapuistoa. Lausunnot ja mielipiteet on esitetty seuraavissa kappaleissa lyhentäen ja tiivistäen. Yleisimpiin asioihin on annettu yleisvastine, johon viitataan joidenkin mielipiteiden jälkeisessä vastineessa. Vastineet on kirjoitettu lausuntojen ja mielipiteiden perään kursiivilla. Tässä raportissa esitetyt vastineet saattavat vielä muuttua ehdotusvaiheessa selvitysten tarkentumisen myötä. 2.2 Yleisvastine Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan maaliskuun alusta. Alueiden suunnittelussa on hillittävä aikaisempaa vahvemmin ilmastonmuutosta. Asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava siten, että henkilöautoliikenteen tarve vähenee. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettava. Ympäristökeskuksen lausunto painottaa näitä samoja tavoitteita. Asumisväljyyden kasvu sekä mahdollisimman suuren asukasmäärän sijoittuminen palveluiden ja joukkoliikenteen läheisyyteen toi kaavan yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista asutuksen tiivistämisen. Alueiden tiivistämistä voidaan saada aikaan esimerkiksi omakotitonttien jakamisella tai uusien kerrostalojen rakentamisella maankäytön muuttuessa. Tiivistettäviksi alueiksi on merkitty myös joitakin nykyisiä omakotialueita. Tavoitteena on muuttaa asemakaavaa vähitellen siinä vaiheessa, kun talojen ja kiinteistöjen omistajat ovat siihen halukkaita. Keskustan alueella on muutettu omakotialueita kerrostaloalueiksi vuoden prosesseissa, esim. sukupolvenvaihdoksen myötä. Kaavamerkintöjä pohditaan vielä kunkin alueen osalla erikseen. Tiivistämisessä tärkeää on virkistysalueiden riittävyys ja lähiympäristön laatu. Kangasalan viheralueohjelman tavoiteraportti hyväksyttiin juuri kunnanhallituksessa. Ohjelman tarkoituksena on ohjata kokonaisvaltaisesti virkistysalueiden ja ulkoilureittien suunnittelua, rakentamista ja hoitoa siten, että tarpeet ja resurssit ovat sopusoinnussa. Hulevesiselvityksen jatkuessa tiivistämisen vaikutuksia hulevesiin tarkastellaan edelleen. 4

5 Urheilutien alue ja Pikkuharju Viheralueohjelman tavoiteraportin mukainen keskusta-alueen laajempi puisto- ja virkistysaluekokonaisuus näyttää olevan tarkoituksenmukaisinta muodostaa Pikkuharjun, urheilukentän ja Vesaniemen alueelle. Samalla voidaan korostaa yhteyttä keskustan ja Vesaniemen välillä. Muodostuvan puiston lähiympäristön rakentamista on perusteltua tässä yhteydessä tiivistää. Parhaiten tähän sopivat kunnanvirasto II:n alue, joka osoitetaan tehokkaaseen asuinrakentamiseen. Myös Harjusolan korttelia voidaan täydentää. Kuohunlahden koillisnurkka Kun Pikkuharju, urheilukenttä ja Vesaniemi muodostavat laajan puistokokonaisuuden, terveyskeskuksen pohjoispuolella voidaan keskittyä julkisten palveluiden ja asuntojen rakentamiseen. Rakentamisen aluerajauksia pohditaan lisäselvitysten perusteella. Kuohunlahden rannan läheisyyteen on mahdollista rakentaa niin, että virkistysalueita ja puistoja silti säilyy. Osayleiskaava-alueelle tehdään Natura- arvioinnin tarveharkintaselvitys. Huhmarinpuisto Huhmarinpuiston asemakaavan muutos on käynnistetty osayleiskaavaluonnoksen ja viheralueohjelman tarkastelun pohjalta. Vuorovaikutteisessa prosessissa selvitetään asumisen tiivistämismahdollisuudet ja virkistysalueen mitoitus Huhmarintien ja Vesijärven rannan välisellä alueella. Viranomaiskeskustelussa on käynyt ilmi, että keskusta-alueella on niukasti yleisessä käytössä olevaa ranta-aluetta. 2.3 Lausunnot 1. Pirkanmaan ympäristökeskus (saap ): Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava lukujen vaihteessa keskusta-alueelle laadittua osayleiskaavaa ei ole vahvistettu, eivätkä rakennuskaavat 1970-luvun alusta vastaa enää ajan vaatimuksia. Maakuntakaava osoittaa keskustaan pääosin keskusta- (C) ja taajamatoimintojen (A) aluetta. Lisäksi kaavaan on merkitty virkistysaluevarauksia (V), seudullinen ulkoilureitti keskustan halki itä-länsi -suuntaan ja etelään, vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta (pv) sekä maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (akm). Kyseisellä Kangasalan kirkon kulttuuriympäristöllä on voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen mukaan valtakunnallista kulttuurihistoriallista arvoa. Osayleiskaavaalueen eteläosassa on valtatie 12 ja välittömästi sen eteläpuolella Kirkkojärven Natura-alue. Yhdyskuntarakenne Kuntien kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat uusiutumassa. Uudistusta laadittaessa erityistä huomiota on kiinnitetty ilmastomuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Alueidenkäytön osalta tämä tarkoittaa ennen kaikkea tavoitetta entistä eheämmän yhdyskuntarakenteen muodostamisesta ja siihen liittyvää kevyen ja julkisen liikenteen edistämistä. Erityistavoitteiden mukaan erityisesti kaupunkiseuduilla on suunnitteluyhteistyöllä varmistettava autoriippuvuutta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Vastapainona rakenteen tiivistämiselle huomiota kiinnitetään riittävän viheralueverkoston turvaamiseen: viheralueista tulee muodostaa yhtenäisiä kokonaisuuksia. Osayleiskaavan tavoitteet noudattavat pitkälti edellä esitettyjä valtakunnallisia tavoitelinjauksia. Keskustan kehittäminen ja tiivistäminen asuin- työpaikka- ja palvelujen alueena mahdollistaa sekä liikennesuoritteen vähenemisen että tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän muodostamisen. Kevyen liikenteen sujuviin yhteyksiin kiin- 5

6 nitetään kaavassa huomiota ja myös viherverkon riittävyyden arviointi on mukana prosessissa. Ympäristökeskus pitää kaavan lähtökohtia tarkoituksenmukaisina. Melu Liikenteen aiheuttamasta melusta ollaan laatimassa selvitystä jonka perusteella on tarkoitus arvioida liikennemäärien lisääntymistä eri väylillä ja meluntorjuntatarpeita rakennettavilla alueilla. Meluselvitys valmistuu ehdotusvaiheen valmisteluun mennessä. Ympäristökeskus pitää tehtävää selvitystä yhtenä merkittävänä perusselvityksenä, joka tulee ottaa huomioon myös uuden asutuksen sijoitusta tarkasteltaessa. Melu määrittelee myös virkistysaluekokonaisuutta: Lahdentien varsi tulee merkitä kaavaan suojaviheralueena (EV) siltä osin kun alue ei täytä virkistysalueen ohjearvoja melun suhteen. Hulevedet Osayleiskaavaan liittyvän hulevesiselvityksen ensimmäisessä vaiheessa on tarkasteltu selvitysalueen nykytilaa ja osayleiskaavan mukaisen maankäytön vaikutuksia hulevesien määrään. Tarkastelu on tehty tehokkaammasta maankäyttövaihtoehdosta (VE1). Hulevesien pintavesille aiheuttamien riskien todetaan selvityksen tuloksena kohdistuvan erityisesti Kuohunlahteen sen laajan valuma-alueen, pienen vesitilavuuden ja veden vähäisen vaihtuvuuden vuoksi. Myös Kirkkojärven ja Ukkijärven valuma-alueen purkuvedet voivat aiheuttaa vedenlaadulle riskin, sen sijaan Vesijärven veden laadulle riskejä ei katsota aiheutuvan. Pohjavesien laadun osalta riski katsotaan olevan, koska Kirkkoharjun pohjavesialue on luonteeltaan vettä ympäristöstään keräävä. Myös rantaimeytyminen voi aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle pintavedessä olevien epäpuhtauksien takia. Erityisen ongelmallinen pohjaveden suhteen on Kuohunharjun kupeessa sijaitseva valuma-alue K, koska sen alueella muodostuvat hulevedet eivät purkaudu minnekään vaan imeytyvät valuma-alueen keskellä olevan supan kautta maaperään. Tällöin riski hulevesien sisältämien epäpuhtauksien pääsemisestä pohjaveteen on suurempi kuin muilla valuma-alueilla. Johtopäätöksenä hulevesiselvityksen tuloksista kaavaselostuksessa todetaan, että koska suunniteltu maankäyttö aiheuttaisi selviä muutoksia hulevesien määrässä ainoastaan Pikkolan ja keskustan Pikkuharjun alueilla, kohdistetaan jatkosuunnittelussa hulevesien hallinnan suunnittelu näille alueille. Kaavaan on näiltä osin lisätty osaaluemerkintä hule, jonka määräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan. Ympäristökeskus pitää kuitenkin tärkeänä, että asiaa tarkastellaan kokonaisvaltaisemmin. Tarkastelussa huomioon tulee ottaa myös nykytilanteen aikaansaama huomattava hulevesien määrä ja sen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä mahdolliset haittoja lieventävät toimenpiteet. Hulevesiselvityksen suosittama tarkemman jatkosuunnittelun alue kattaa kaavassa esitettyjä hule-rajauksia suuremman kokonaisuuden, noin kolmasosan suunnittelualueesta. Tälle alueelle annetaan selvityksessä myös toimenpideohjeistusta, joka tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon jo osayleiskaavavaiheessa. Mikäli hulevesien hallintatoimet edellyttävät esimerkiksi laskeutusaltaan rakentamista, tulee sille esittää kaavaan tilavaraus. Hulevesien synnyn hillintä tulee ottaa kaikessa uudessa rakentamistoiminnassa ensisijaiseksi lähtökohdaksi. Pinta- ja pohjavesien suojelukysymykset on hyvä kirjata kaavaan yleismääräyksenä ohjeistamaan koko alueen asemakaavallista jatkosuunnittelua. Luonnonarvot Osayleiskaavaan on merkitty kaikki luonnonsuojelulailla suojellut alueet ja kohteet sekä Kirkkojärven Natura 2000 verkostoon kuulu- 6

7 va kohde. Kuohunlahden rantametsiköt on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi: metsät on inventoitu viimeksi Kuohunlahden hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä. Kirkkoharju on osoitettu maakuntakaavan mukaan geologisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet on esitetty liitekartalla. Liito-oravaselvitysten tekoon voi mahdollisesti olla tarvetta mikäli rakentamisen tehokkuutta nostetaan merkittävästi alueella, jossa laji esiintyy. Kirkkoharjun osalta luontoselvitysten tarve saattaa tulla vastaan mikäli rakentamista ulotetaan metsäalueelle. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tarpeen tehdä koko aluetta koskeva luontoselvitys. Selvityksen perusteella tulee osoittaa keskusta-alueen arvokkaat luontokohteet ja esittää lajiston kannalta olennainen ekologinen verkosto. Tiedot liito-oravan esiintymisestä Ukkijärven alueella antavat viitteitä elinpiirien löytymisestä myös muualta keskusta-alueelta. Liito-oravaselvityksen teko jo osayleiskaavavaiheessa vähentää ristiriitoja aiheuttavia tilanteita jatkosuunnittelussa. Luontoselvitykseen perustuen luo-määräystä tulee täsmentää ja kohdistaa se vain arvoja sisältäville kohteille. Näille tulee antaa arvot turvaava suojelumääräys. Natura-arvioinnin tarve Kaava-alueella sijaitseva Kuohunlahti ja pääosin suunnittelualueen eteläpuolelle jäävä Kirkkojärven alue ovat valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin arvokkaita lintuvesiä ja kuuluvat Natura 2000 verkostoon. Kohteen Kirkkojärven alue, johon kuuluvat Kirkkojärven lisäksi Säkkölänjärven, Kyläjärven ja Ahulin järvialtaat, naturaarvot ovat sekä alueen linnustoon (SPA) että luontotyyppeihin (SCI) perustuvia. Kaavaluonnoksissa Lahdentielle varattava alue on osoitettu nykyistä tielinjausta leveämpänä varauksena tien eteläpuolelle. Koko tiealue on osoitettu kaavassa yleisen tien selvitysalueena (LT/sel). Osayleiskaavalla ei selostuksen mukaan katsota olevan vaikutuksia Kirkkojärven Natura-arvoihin, koska Lahdentien parantamisen vaikutuksia tullaan selvittämään tarkemmin tiesuunnittelun yhteydessä. Tietä on tarkoitus parantaa nelikaistaiseksi, ja merkinnällä osoitetaan v laaditussa yleissuunnitelmassa määritelty laajennustarve. Maakuntakaavassa tien osalta jätettiin vahvistamatta merkintä "merkittävästi parannettava tie". Ratkaisun perustelujen mukaan tien parantamisen vaikutuksia Natura verkostoon ei ollut selvitetty riittävästi. Ympäristökeskus katsoo, että Natura-alueelle kohdistuva tiealue, vaikkakin selvitysalueena, edellyttää hankkeen vaikutusten arviointia luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti. Tehtävän Naturaarvioinnin tulee osoittaa, että tievaraus on toteutettavissa alueen luontoarvoja merkittävästi heikentämättä. Arvioinnin tarvetta osayleiskaavassa lisää entisestään kaavan osoittama maankäyttö tien pohjoispuolella: ainoaksi tien leventämissuunnaksi jää kaavaratkaisun jälkeen Kirkkojärven alue. Vaikutusten arviointia ei tästäkään lähtökohdasta voida jättää tiesuunnittelussa toteutettavaksi. Natura-arviointitarkasteluun tulee ottaa mukaan hulevesien vaikutukset Kirkkojärven Natura-alueelle. Kaavassa esitettävät hulevesien hallintaa koskevat ratkaisut vaikuttavat osaltaan Kuohunlahden ja Kirkkojärven veden laatuun, ja ne tulee näin ollen esittää ja käsitellä Natura-arvioinnissa. Arvioinnin tulee perustellusti osoittaa, etteivät kaavan osoittaman rakentamisen myötä lisääntyvät hulevedet aiheuta merkittävää heikennystä alueen Natura-arvoille. Virkistyskäytön vaikutuksia Natura-alueiden luonnonarvoihin tulee tutkia. Konkreettisimpia alueen luontotyyppeihin kohdistuvia vaiku- 7

8 tuksia on Kuohunlahden yli rakennettavan virkistysyhteyden toteuttaminen. Myös muun virkistyskäyttöpaineen vaikutukset tulee sisällyttää arviointiin: rakenteen tiivistyessä kulkua ohjautuu ja kaavaselostuksen mukaan myös ohjataan entistä enemmän Naturaalueille ja niiden tuntumaan. Alueiden läheisyyteen rakentamiselle saattaa olla myös joitain muita arvioitavia vaikutuksia suhteessa Natura-alueisiin. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan, mikäli hanke todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen perusteena olleita luontoarvoja, ei viranomainen voi hyväksyä suunnitelmaa. Virkistys Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kanssa yhtäaikaisesti tulee huolehtia virkistysalueiden riittävyydestä lisääntyvän asukasmäärän tarpeisiin. Virkistysalueet toimivat kaupungeissa samalla usein myös ainoina ja tärkeinä ekologisen verkoston kohteina ja reitteinä. Maakuntakaava osoittaa seudullisen ulkoilureitin keskustan halki Kuohunharjulta Kirkkoharjulle Ukkijärven eteläpuolitse ja lisäksi etelään Kirkkojärven itäpuolitse. Kuohunharjun ja Kirkkoharjun yhdistävää ulkoilureittiyhteyttä selkeytetään kaavassa keskustan osalta ja se ohjataan nyt Ukkijärven pohjoispuolitse luonnonsuojelualueen läpi. Tältä osin alueen suojelumääräykset tulee ottaa huomioon reittiä toteutettaessa. Selostuksen mukaan kaavassa pyritään kaiken kaikkiaan turvaamaan rakennettuun ympäristöön lomittuva viheralueiden verkko, jonka avulla on mahdollista virkistäytyä taajamaa seurailevilla harjuilla ja Kirkkojärven-Kuohunlahden alueella. Vaihtoehto 2 varaa virkistykseen vaihtoehtoa 1 laajemmat alueet. Virkistysalueiden riittävyyden tarkastelua tulee jatkaa vaikutusten arvioinnein, ja puistoalueiden kehittämistavoitteiden todetaankin täsmentyvän myös parhaillaan valmisteilla olevan viheralueohjelman laatimisen yhteydessä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Naturaalueiden kulutuskestävyyden tarkasteluun, josta oman osansa muodostaa häiriövaikutus linnustolle. Virkistysalueita tuleekin osoittaa riittävästi, jottei natura-alueille kohdistu kohtuutonta rasitusta. Mitoitustarkastelussa tulee ottaa huomioon myös melun vuoksi tarkoitukseen soveltumaton alue Lahdentien varressa. Virkistysalueiden riittävyystarkastelun ohella ympäristökeskus näkee tärkeänä kaavaratkaisuin huolehtia virkistysalueiden saavutettavuudesta. Kangasalan merkittävimmän virkistysaluekokonaisuuden muodostaa kunnan lävistävä harjujakso, joka jää monelta osin tiiviiden asuntoalueiden rajaamaksi. Yleiskaavassa tulee pyrkiä löytämään mahdollisimman kattavasti yhteyksiä asuntoalueilta virkistysalueille. Kulttuuriympäristö Suunnittelualueelle sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö Kangasalan kirkko ympäristöineen ja alue rajautuu vastaavan arvoluokituksen omaavaan Tursolan-Sorolan kulttuurimaisemaan. Kyseistä arvoa omaavien alueiden lomaan tai välittömästi läheisyyteen rakennettaessa tulee uuden maankäytön vaikutukset kulttuurihistoriallisille arvoille arvioida. Johtopäätökset Osayleiskaavan tavoitteet noudattavat valtakunnallisia tavoitelinjauksia yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä, kevyen ja joukkoliikenteen kehittämisestä sekä viheralueiden suunnittelusta. Vaikutusten arvioinnin täsmentyessä voidaan ottaa kantaa esim. puistoalueiden mitoituskysymykseen: vapaana olevat keskustan ranta-alueet ovat pääsääntöisesti suojelualueita ja virkistyksen kohdistaminen näille vaatii erityistä harkintaa. Valtatien 12 tielinjausmerkintä edellyttää luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arvioinnin tekoa. Lahdentien varren melualueen virkistysalueet muutetaan suojaviheralueiksi. Valtatien 12 tiealue on osoitettu osayleiskaavan kartoissa 8

9 voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti lukuun ottamatta ramppien kohtia. Tiealue jätetään pois osayleiskaava-alueesta. Hulevesiselvityksen edetessä kiinnitetään huomiota lausunnossa mainittuihin asioihin. Osayleiskaava-alueelle laaditaan luonto- ja liito-oravaselvitys, jonka perusteella luo -määräystä täsmennetään. Alueelle tehdään myös natura-arvioinnin tarveharkintaselvitys, joka osoittaa tarvitseeko kaavan yhteydessä laatia natura-arviointi. Vaikutusten arviointia tehdään lisää mm. virkistysalueiden riittävyyden ja kulttuuriympäristön osalta. Kangasalan viheralueohjelman tavoiteraportti hyväksyttiin juuri kunnanhallituksessa. Ohjelman tarkoituksena on ohjata kokonaisvaltaisesti virkistysalueiden ja ulkoilureittien suunnittelua, rakentamista ja hoitoa siten, että tarpeet ja resurssit ovat sopusoinnussa. Jo valmistuneessa liikenteen ja maankäytön vaikutustarkastelussa on ideoitu myös ulkoilureittejä ja virkistysalueiden saavutettavuutta. 2. Tiehallinto (saap ): Alue rajautuu etelässä valtatiehen 12. Alueen halkaisee itälänsisuunnassa maantie 339. Muita alueella kulkevia Tiehallinnon hallinnoimia maanteitä ovat maantiet 310, 3400 ja Luonnosvaihtoehtojen liikenneverkko on pääosin samanlainen. Kaavoituksen yhteydessä on perusteellisesti tarkasteltu niin liikenteen kuin muidenkin osa-alueiden lähtötietoja. Luonnoksissa esitetyt uudet maankäyttöalueet sijoittuvat pääosin liikenteellisesti hyvin saavutettaville alueille nykyisen rakenteen yhteyteen eivätkä toteutuessaan aiheuta merkittäviä maantieverkon parantamistarpeita. Kaavan maankäyttöratkaisulla on pyrittävä tukemaan selostuksessa mainittujen joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämistavoitteiden toteuttamista. Valtatie 12 ja sen kehittäminen Valtatie 12 kuuluu merkittävään valtakunnalliseen päätieverkkoon, jolla tavoitellaan liikenteellisesti korkeaa palvelutasoa maankäytön ohjauksen, liittymien määrän rajoittamisen sekä teiden parantamisen keinoin. Pääteillä on tavoitteena sujuva nopeustaso, yleensä 100 km/h. Maankäytön kehittäminen ja maankäyttöliittymät pääteiden ympäristöissä eivät saa aiheuttaa pitkämatkaiselle valtakunnalliselle liikenteelle liikenneturvallisuus- ja sujuvuushaittoja. Runsaasti liikennettä synnyttävät maankäyttöalueet ja mm. kuntien keskustat on tavoitteena kytkeä pääteihin järjesteltyjen liittymien kautta, kuten eritasoliittymin. Muiden maankäyttöliittymien määrää rajoitetaan. Maankäyttöalueiden sisäinen ajoneuvo- ja kevyt liikenne on hoidettava pääteiden rinnakkaisten katujen ja yksityisteiden kautta. Valtatielle 12 Suoraman ja Huutijärven välillä on tehty vuonna 1997 alustava yleissuunnitelma, jossa esitetään valatien 12 parantamista nelikaistaiseksi maantieksi. Suunnitelmassa tutkittiin mm. myös melusuojaustarpeita tien varrella. Vuonna 2004 tehtiin valtatielle 12 Tampereen ja Tuuloksen yhteysvälin kehittämisselvitys, jossa esitetään Tampereen ja Huutijärven välillä vuoden 2030 tavoitetilana, että tieosuus on rakennettu kapeaksi nelikaistaiseksi keskikaiteelliseksi tieksi. Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksen taustaselvityksenä tehtiin vuonna 2005 valtatien 12 kehittämisen vaikutuksesta Kangasalan Kirkkojärven Natura 2000 alueeseen. Selvityksen liikenteellisenä johtopäätöksenä esitettiin, että liikenteen ja maankäytön kehittymisen vuoksi sekä tien liikenneturvallisuuden parantamiseksi on perusteltua esittää valtatie 12 Alasjärven ja Huutijärven välillä maakuntakaavassa merkittävästi parannettavana tieosuutena lisämääräyksellä tietä parannettaessa on huolehdittava siitä, että toteuttaminen ei yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi muuta Kangasalan Kirkkojärven Natura alueen järvialtai- 9

10 den kosteikko- ja linnusto-olosuhteita. Tehdyn taustaselvityksen mukaan valtatien leventäminen ei merkittävästi estä Kirkkojärven lajien tai luontotyyppien suojelutason saavuttamista tai todennäköisesti ei merkittävästi heikennä alueen luontotyyppejä tai lajeja. Taustaselvityksen johtopäätöksistä huolimatta valtioneuvosto jätti vahvistamatta maakuntakaavasta valtatien 12 kaavamerkinnän merkittävästi parannettava tieosuus. Hämeen tiepiiri pitää liikenteellisesti peruteltuna osayleiskaavaluonnosten kaavamerkintää, jossa valtatie 12 esitetään selvitysalueena. Tien jatkosuunnittelun yhteydessä tehdään tarpeelliset ympäristölliset selvitykset mm. ympäristövaikutusten arvioinnin ja Natura-arvioinnin osalta. Uusi maankäyttö ja liikenteen haitat Uusien liikenteen haittoja paremmin sietävien alueiden, kuten työpaikka-alueiden (TP), sijoittaminen valtatien 12 läheisyyteen on perusteltua. TP-alueiden jatkosuunnittelussa on pyrittävä löytämään maankäyttöratkaisu, jossa tulevilla rakennusmassoilla ja niiden sijoittelulla voidaan estää liikennemelun leviämistä taustalla oleville melulle herkille alueille. Valtatien läheisyyteen voidaan osoittaa myös urheilurakennusten alueita, mutta varsinaisten virkistysalueiden sijoittamista melualueelle tulee välttää. Kaavaselostuksen ja lähtötietoraportin mukaan osayleiskaavaan liittyen on tekeillä meluselvitys, joka valmistuu ehdotusvaiheeseen mennessä. Hämeen tiepiiri ei voi ottaa vielä kantaa uusien asuinalueiden sijaintiin, mutta yleisesti ottaen tehokkaammalla asuntorakentamisella kuten kerrostalovaltaisilla alueille voidaan rakennusmassoilla sekä rakennusten ja piha-alueiden sijoittelulla estää liikenteen aiheuttamia melu- ja muita haittoja. Tämän vuoksi tehokkaampi asuntorakentaminen pitäisi sijoittaa lähimmäs vilkkaita liikenneväyliä. Liikenteen haitoille herkkien alueiden asemakaavoitusvaiheessa on vielä uudestaan tarkennettava meluselvityksiä ja pyrittävä löytämään maankäyttöratkaisut, joissa ei tarvittaisi erillisiä meluesteitä. Uuden maankäytön edellyttämien meluselvitysten tekeminen sekä meluesteiden suunnittelu ja rakentaminen kuuluvat joko kunnille tai alueiden maankäytön toteuttajille. Teiden ja väylien kaavamerkinnät Maanteiden kaavamerkinnöillä yleiskaavoissa ei yleisesti oteta kantaa teiden hallinnolliseen luokkaan, vaan merkintä osoittaa tien liikenteellisen merkityksen. Kaavamerkinnän st, seututie selitykseen on lisättävä teksti tai pääkatu ja yt, yhdystie teksti kokoojakatu ympäristöministeriön kaavamerkintäoppaan mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain 83 4 momentin mukaan maanteiden (ent. yleisten teiden) liikennealueita voidaan osoittaa asemakaavoissa valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä. Tällä on vaikutusta laadittaessa asemakaavoja. Osayleiskaava-alueella valtatielle 12 voidaan kaavoittaa maantien alue, LT. Alueiden jatkosuunnittelu ja maankäytön toteuttaminen Uusien ja kehitettävien alueiden, varsinkin merkittävästi päällystettyjä pintoja ja suuria kattopintoja sisältävien, alueiden laajemmat kuivatus-ratkaisut on suunniteltava viimeistään asemakaavoitusvaiheessa. Kuivatusratkaisut täsmentyvät rakennuslupavaiheessa. Alueiden kuivatus on hoidettava omalla maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet. Alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta ja rakenteita. Maankäyttöalueiden rakentamisen aiheuttamien mahdollisten maanteiden kuivatusjärjestelmien, mm. sivu- ja laskuojien sekä rumpujen, kuten myös teiden muiden rakenteiden muu- 10

11 tosten toteuttamien kuuluu alueiden maankäytön toteuttajille. Kangasalan keskustan osayleiskaavaan liittyen on tehty hulevesiselvitys. Maanteiden läheisyyteen sijoittuvien alueiden mainosten sijainnit on suunniteltava asemakaavoitusvaiheessa. Alueiden ulkovalaistus, liikenneväylät sekä rakennuksen julkisivujen valaistus on suunniteltava siten, etteivät valaistus ja liikenne aiheuta häikäisyhaittoja maanteiden liikenteelle. Alueiden sisäiset ratkaisut täsmentyvät asemakaavoitus-vaiheessa, jolloin tiepiiri ottaa tarkemmin kantaa edellä mainittuihin asioihin. Lopuksi Tiehallinnolla ei ole mahdollisuuksia toteuttaa eikä suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja kuten liittymiä ja niiden varusteluita eikä kevyen liikenteen väyliä, vaan maankäytön laajenemisesta aiheutuvien liikenneverkon huomattavienkin investointien toteuttaminen jää pääasiassa muiden tahojen vastuulle. Varsinkin pääteiden ja kuntien tärkeiden sisääntuloja läpiajoteiden varsille sijoittuvilla alueilla tavoitteena on oltava korkeatasoisten liikennejärjestelyjen toteuttaminen, millä on vaikutusta myös alueiden houkuttelevuuteen sekä imagoon. TP-alueiden jatkosuunnittelussa pyritään huomioimaan niiden merkitys meluesteenä. Lahdentien varren melualueen virkistysalueet muutetaan suojaviheralueiksi. Tiemerkintöjä täsmennetään kaavamerkintäoppaan mukaisiksi. Hulevesiselvityksessä ja määräyksissä otetaan huomioon, että alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta ja rakenteita. 3. Pirkanmaan liitto (saap ): Molemmat luonnosvaiheessa laaditut maankäyttövaihtoehdot noudattavat pääpiirteissään Pirkanmaan 1. maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita, täydentävät yhdyskuntarakennetta ja vahvistavat Kangasalan kunnan keskustan elinvoimaisuutta. 4. Pirkanmaan maakuntamuseo (saap ): Lähtökohtaisesti museo pitää rakennetun ympäristön osalta VE 2:ta parempana kulttuuriympäristön suojelun kannalta. VE 1 vaarantaa monen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen säilymisen. Suunnitelma-alue kattaa keskustan tärkeimmät kulttuurihistorialliset ja toiminnalliset ydinalueet ja lähtökohtaisesti vaalii alueen kulttuuriympäristöä esittämällä kohde- ja aluekohtaisia suojelumerkintöjä. Kaavakartalla on esitetty laajempina maakunnallista kulttuurihistoriallista arvoa omaavina alueina Ukkijärven ja Kuohunlahden kaakkoisosa, kirkon ympäristö, Kuohunharjun sekä Huutijärven ympäristö sekä valtakunnallisesti arvokkaana kohteena Kirkkoharjun näkötorni. Rajaukset ovat maakuntakaavan mukaisia. Voimassa olevien valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen kohdeluettelossa on mainittu Kangasalan kirkko ympäristöineen laajemmin kuin maakuntakaavassa. Koska Museovirasto tarkistaa parhaillaan valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden luetteloa eivätkä uudet rajaukset ole vielä vahvistuneet, on tarpeen selkeyttää rajausten erilaista taustaa esimerkiksi liitekartalla ja kaavaselostuksessa. Kaavakartalle on tarkoituksenmukaista rajata kaikki valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaaksi määritellyt aluekokonaisuudet ja turvata niiden arvokkaiden ominaispiirteiden säilyminen sopivilla maankäyttöratkaisuilla ja suojelumerkinnöillä. Ukkijärven rannan uusi kerrostaloalue on kummassakin vaihtoehdossa alueen arvoja heikentävä ratkaisu ja samalla tavoin Kangasalantien varren AK-alueen osoittaminen em. kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi määritellyn kirkon ympäristön kohdalle on alueen arvojen kannalta arveluttavaa. Sinänsä uudisrakentaminen on mahdollista myös arvokkailla alueilla, edellyttäen että esim. mittakaavallisesti rakentaminen voidaan sopeuttaa olemassa olevaan ympäristöön. 11

12 Suojelutavoitteiden perusteluksi on alueelta laadittu rakennetun ympäristön inventointi, jossa esitetään alueen tärkeimmät kulttuurihistorialliset kohteet sekä keskeisimmät arvokkaat aluekokonaisuudet. Lähtökohtaisesti selvitys on kohdepainotteinen ja jättää huomioimatta monet keskustan rakennetun ympäristön kannalta tärkeät alueet. Lisäksi inventoinnista puuttuu kaavoitettavan alueen länsiosa. Museo esittää selvitystä täydennettäväksi jäljempänä esiteltyjen alueiden ja aluekuvausten osalta sekä kulttuuriympäristön arvojen kokoamista yhdelle kartalle vaikutusten luotettavaksi arvioimiseksi. Suojeltavaksi aiotut kohteet tulee merkitä otsikolla "kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä". Määräystekstistä tulee käydä ilmi kohteen arvokkaiden rakennusten ja muiden ominaispiirteiden säilyttämisvelvollisuus. Sama yleistavoite koskee sr-1 ja sr-2 merkinnällä varustettuja kohteita. Tarkempi suojelumääräys on mahdollista esittää asemakaavassa. Lisäksi havainnollisuuden vuoksi on syytä liittää kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista ja alueista lyhyt kuvaus selostukseen. Selostuksesta tulee käydä ilmi mitä arvokkaita piirteitä suojelutavoite koskee (esim. mitä rakennuksia, jos kyseessä on useamman rakennuksen ryhmä). Kaavakartalla tulee olla viittaus tehtyihin selvityksiin. Selvitysaineiston täydentämisessä ja kaavan suojelumääräysten esittämisessä tulee kiinnittää huomio seuraaviin ilmiöihin ja kohteisiin. Urheilukenttä katsomoineen omaa paikallista kulttuurihistoriallista merkitystä vaikkei sitä ole sisällytetty inventointiin. Keskustan vanhimman rakennuskannan lisäksi alueelle antaa oman leimansa sotien jälkeinen arkkitehtuuri, jonka laadukkaita ja ajalleen tyypillisiä esimerkkejä löytyy useasta eri paikasta, mm. Vesanimen alueelta, Kangasalantien varresta sekä Kuohunlahden rannalta. Kangasalan kirkko ympäristöineen on kirkkolain nojalla suojeltu. Suojelustatus sekä kirkkolain 14 luvun 2-6 :n tuomat velvoitteet tulee käydä ilmi kaavamerkinnästä ja siihen liittyvästä määräyksestä. Koko kirkkomiljöön suojelun kannalta tärkeää olisi käyttää lisäksi merkintöjä EH/s ja tarpeen mukaan YK/s jotka tuovat alueen kokonaisuuden merkityksen ja suojelutarpeet esiin. Kiinteiden muinaisjäännösten osalta museo toteaa seuraavaa. Kaavaalueella sijaitsee yksi ennestään tunnettu kiinteä muinaisjäännös, Kirkko-Aakkulan kivi-kautinen asuinpaikka (mj.rek.nro , rauhoitusluokka 2). Kaksiosainen muinaisjäännösalue on merkitty asianmukaisella tavalla kaavaan. Kaava-aineiston rakennusinventoinnin mukaan Kirkonkylän seudun kylistä olivat keskiajalla olemassa ainakin Herttuala, Tarpila, Sorola, Toikkola ja Kyötikkälä. Näistä ainakin Tarpila on sijainnut em. selvityksen mukaan kaava-alueella. Museoviraston laatimien historiallisen ajan muinaisjäännösten määrittely- ja suojeluoppaan (2008) mukaan 1500-luvun kylänpaikat ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä; esimerkiksi Tarpilan kylä mainitaan 1560-luvun Suomen asutuksen kyläluettelossa kahden talon kylänä. Myös edelleen rakennetut ja asutut historiallisen ajan kylänpaikat saattavat olla sellaisia muinaisjäännöksiä, jotka rajoittavat maankäyttöä. Osayleiskaavaa varten tarvitaan tiedot siitä, mitkä historiallisen ajan kylänpaikat sijaitsevat kaava-alueella, missä ne sijaitsevat sekä mikä niiden säilyneisyys, rajaus ja arvo ovat. Kangasalan kunnan arkeologinen perusinventointi on tehty vuonna Koska mm. historiallisen ajan muinaisjäännösten määrittely- ja suojeluohjeet ovat sen jälkeen tarkentuneet, osayleiskaava-alueella tulee vielä tehdä arkeologinen inventointi, jonka perusteella museo ottaa kantaa kaavan vaikutuksista arkeologiseen kulttuuriperintöön sekä vaihtoehtoisiin kaavaluonnoksiin. Inventointi tulee toimittaa maakuntamuseoon. Osayleiskaava- 12

13 ehdotus tulee lähettää maakuntamuseoon lausuntoa varten. Rakennetun kulttuuriympäristön selvitystä täydennetään lausunnossa esitetyllä tavalla ja lisätään kuvausta myös selostukseen. Kulttuuriympäristöjen aluerajausten erilaista taustaa selvitetään esimerkiksi liitekartalla ja kaavaselostuksessa. Kaavakartalle rajataan kaikki valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaaksi määritellyt aluekokonaisuudet ja pyritään merkitsemään arvokkaiden ominaispiirteiden säilyminen sopivilla maankäyttöratkaisuilla ja suojelumerkinnöillä. Ukkijärven ja Kangasalantien varren kerrostalomerkintöjä harkitaan ja määräyksiä voidaan tarkentaa niiden sopivuudesta ympäristöönsä. Kangasalan kirkkoa koskevia kaavamerkintöjä täydennetään. Kaava-alueella laaditaan myös arkeologinen inventointi. 5. Rakennuslautakunta : Rakennuslautakunta pitää osayleiskaavan laatimista tärkeänä ja puoltaa yleiskaavoituksen jatkamista valituista lähtökohdista. Jatkotyössä tulee kiinnittää huomiota siihen, että kaavalla mahdollistetaan tiivis ja tehokas rakentaminen, johon sisältyy myös työpaikkoja. Tasapainoisen väestökehityksen turvaamiseksi tulee huolehtia monipuolisen asuntotarjonnan mahdollistamisesta ja toimivista yhteyksistä rakentamisesta vapaaksi jätettäville alueille. 6. Sosiaalikeskus (saap ): Molemmissa kaavavaihtoehdoissa tähdätään yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ottamalla käyttöön rakentamattomia alueita tai tehostamalla jo rakennettujen alueiden maankäyttöä. Osayleiskaavassa tulee kiinnittää huomiota nykyisten, jo olemassa olevien toimintojen turvaamiseen ja tukemiseen mm. Jalmarin kodon ympäristöön, jonka tuntumassa liikkuu muuhun ympäristön nähden selkeästi enemmän liikuntarajoitteisia henkilöitä sekä vanhuksia. Alueella on jo tällä hetkellä puutetta kevyen liikenteen väylistä ja tämä koetaan turvallisuusriskinä. On tärkeää turvata myös muilla keskustan alueilla vanhusten ja liikuntarajoitteisten turvallinen liikkuminen uusien toimintojen ja liikenteen lisääntyessä keskustassa. Vanhusten ja vammaisten palveluja tullaan lisäämään alueella esiintyvän tarpeen mukaisesti. Keskustaan keskittyvä asutus helpottaa palvelujen tuottamista keskitetysti ja tuo kotihoitoon ajallista säästöä verrattuna haja-asutusalueisiin. Päivähoitopalveluiden näkökulmasta keskustan osayleiskaavan vaikutus riippuu merkittävästi uusien asuinalueiden rakentumisvauhdista. Mikäli rakentuminen kasvaa hallitusti, riittävät nykyiset päivähoitopalvelut keskustassa. Virkistysalueita tulee olla riittävästi lisäämässä viihtyvyyttä. Niiden suunnittelussa tulisi huomioida virkistysalueiden käytettävyys myös liikuntarajoitteisten osalta. Jalmarin kodon alueen liikenneturvallisuuden parantamisesta on suunnitelma vuodelta Osayleiskaavassa esitetään uusia kevyen liikenteen reittejä ja ulkoilureittejä. Liikenteen ja maankäytön vaikutustarkastelussa esitetään kaavan toteuttamiseen liittyviä kehittämisja toimenpide-ehdotuksia liittyen mm. kevyen liikenteen turvallisuuteen ja esteettömyyteen. Kaavamääräyksiin voidaan lisätä maininta kevyen liikenteen esteettömyyden parantamisesta. Uusien asuintalojen rakentaminen toteutuu todennäköisesti vähitellen asemakaavamuutosten myötä. 7. Sivistyskeskus : Keskustan osayleiskaavaluonnoksessa varaudutaan sivistystoimenlautakunnan esityksen mukaisesti lukion siirtämiseen Pikkolan koulukeskukseen. Tarpilan koulussa olleita toimintoja (taito- ja taideaineet) sijoitetaan myös Pikkolaan. Kevyen liikenteen väylät tulee sijoittaa ja rakentaa siten, että lasten koulumatkat ovat turvallisia niin jalan kuin pyörällä liikkuville. 13

14 Maiseman ja kulttuuriperinnön osalta sivistyskeskus pitää parempana kaavaluonnosvaihtoehtoa 2, koska se on maisemaa ja rakennettua kulttuuriperintöä säilyttävämpi vaihtoehto kuin vaihtoehto 1. Pikkolan alueen osalta tulee edetä kaavaluonnosvaihtoehto 2 mukaisesti. Koko Finnentien eteläpuoleinen, Lahdentiehen rajoittuva alue tulee nähdä urheilu- ja virkistyspalvelualueena sekä lähivirkistysalueena, joka mahdollistaa alueelle laajahkon liikuntapaikkakeskittymän perustamisen. Alueelta tulee turvata hyvät ja turvalliset yhteydet Kirkkoharjun liikunta-reiteille sekä Kirkkojärven alueen luontopoluille ja liikuntareiteille. Lisäksi turvallinen kulkuyhteys valmistuvaan uimahalliin tukee alueen kehittämistä ja tulevaa käyttöä. Vesaniemen alueen osalta tulee niin ikään edetä kaavaluonnosvaihtoehto 2 mukaisesti. Vähintään lähiliikuntapaikka tulee säilyttää alueella, ja Vesaniemen uimaranta-alueen jatkokehittäminen on turvattava. Yhteydet liikuntareiteille on myös turvattava alueelta. Pikkolan alueelle on tarkoitus luoda urheilupalvelujen keskus. Viheryhteyksiä ulkoilureiteille korostetaan ja niitä lisätään kaavakarttaan. Osayleiskaavakartalle merkitään alikulkukäytäviä. Ks. yleisvastine Urheilutien alue ja Pikkuharju. 8. Tekninen keskus (saap ): -Kevyen liikenteen yhteys Rekiälän ja keskustan välillä Lahdentien vieressä on tärkeä. -Pikkolassa Lahdentien varressa VU-aluetta pitää laajentaa. -Yleiskaavatasolla on suunniteltava valumareittien tilantarve ja mitoitus. Hulevesien hallinnassa periaatteena on säilyttää rakennettujen alueiden vesitase ja valunnan laatu mahdollisimman lähellä rakentamista edeltänyttä tasoa ja pyrkiä ratkaisemaan ongelmat niiden syntysijoilla. -Lukiorakennuksen vanhinta osaa ei pidä säilyttää. Kevyen liikenteen reitti Rekiälästä Lahdentien vartta on merkitty kaavakarttaan. Hulevesiselvityksen edetessä tarkastellaan valumareittien ja altaiden sijainteja ja mitoituksia. 9. Ympäristönsuojelu : Keskusta-alueen hyötyjätepiste sijaitsee tällä hetkellä tilapäisesti Kalmistontien päässä hautausmaan vieressä. Uutta hyötyjätepisteen paikkaa ei ole etsinnöistä huolimatta löytynyt. Nykyinen paikka on syrjässä asutuksesta eikä se pitkäaikaisena sijoituspaikkana sovellu hautausmaan läheisyyteen. Hyötyjätepisteelle tulee jo osayleiskaavavaiheessa osoittaa paikka. Muutoin ympäristönsuojelulla ei ole huomautettavaa keskustan osayleiskaavasta. Hyötyjätepisteelle osoitetaan paikka asemakaavoitusvaiheessa. 10. Ympäristöterveydenhuolto (saap ): Ympäristöterveydenhuollolla ei ole huomautettavaa esitetystä Kangasalan keskustan osayleiskaavan valmisteluaineistosta kummankaan vaihtoehdon osalta. 11. Tampereen aluepelastuslaitos (saap ): Kaava-alue luokitellaan nykyisellään pelastustoimen riskialuejaossa pääosin II riskiluokan alueeksi. Kaavamuutoksen jälkeen alueelle voi muodostua myös I riskiluokan aluetta. Pelastustoimen tämänhetkinen toimintavalmius täyttää myös I riskiluokan alueille asetetut vaatimukset. Tampereen aluepelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa kummankaan luonnosvaihtoehdon suhteen. 12. Tampereen kaupunki (saap ): Uudet kaupalliset alueet sijoittuvat tiivistyvälle keskusta-alueelle. Molemmat vaihtoehdot mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittamisen C/KM -alueille, mutta kaavaluonnoksista ei selviä kaupan suuryksikköjen mitoitus, mikä vaikeuttaa seudullisten 14

15 vaikutusten arviointia. Kaupallisen toiminnan sijoittuminen on kuitenkin ratkaistu siten, että ihmisten liikkumistarve ei lisäänny vaan toiminnot sijoittuvat olemassa olevaan kuntakeskukseen. Kuntakeskuksen elinvoimaisuutta lisää edelleen kattavien kevyen- ja joukkoliikenteen yhteyksien muodostumisesta huolehtiminen. Maankäytön toteutuminen kaavan tavoitteiden mukaisesti eheyttää Kangasalan ja samalla koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta. Tampereen kaupungilla ei ole kaavan maankäyttöön huomauttamista. Yhdyskuntarakenteen eheytymiseksi Tampereen kaupunki pitää erityisen tärkeänä, että kaupunkiseudun rakennetta tiivistetään tasapainoisella tavalla. Tästä syystä on hyvä, että Kangasala tavoittelee keskusta-alueelle uutta kerrostalorakentamista. Tarvittavat selvitykset mahdollisten suuryksiköiden sijoittamisesta laaditaan asemakaavoitusvaiheessa. 13. Kuhmalahden kunta (saap ): Kuhmalahden kunnalla ei ole huomautettavaa Kangasalan keskustan osayleiskaavan valmisteluaineistosta. 14. Oriveden kaupunki (saap ): Oriveden kaupunki toteaa, että luonnoksista ei ole huomautettavaa ja että Oriveden kaupungin mielestä Kangasalan keskustan osayleiskaavan valmistelua tulisi jatkaa vaihtoehto 2:n pohjalta. 15. Pälkäneen kunta (saap ): Pälkäneen kunnalla ei ole huomauttamista valmisteluaineistosta. 16. Kangasalan seurakunta (saap ): 1. Kirkonkylän seurakuntataloa ei tule merkitä suojeltavaksi. Rakennus on hyvin epäkäytännöllinen ja ahdas seurakunnan nykyisiä tarpeita varten. 2. Ainontien varressa kirkon porttia vastapäätä oleva paikoitusalue tulee säilyttää paikoitusalueena eikä siihen tule osoittaa rakennusoikeuksia. (saap ): 1. Molemmissa luonnoksissa on merkitty kevyen liikenteen yhteystarve hautausmaan huoltorakennuksen pihan kautta Ainontieltä Finnentielle. Tämä merkintä tulee poistaa osayleiskaavasta. Tällainen kulkuväylä tuottaa kohtuutonta haittaa hautausmaan huoltorakennuksen ja sen pihan käytölle. 2. Luonnoksissa ei ole lainkaan merkitty enää Ystävyyden puiston halki kulkevaa yhteyttä Tampereentien alitse Läntiselle hautausmaalle. Tämä yhteys olisi välttämätön. Hautajaissaattueet tulevat ruuhkauttamaan Tampereentien ja Finnentien risteyksen kiertoliittymän ja tulevan K-kaupan liikenteen. Hautajaissaattue on kulkenut kirkosta Vanhan hautausmaan ja Uurnahautausmaan läpi Finnentielle ja jatkanut Tampereentien yli Myllystenpohjantielle ja siitä Kalmistontietä hautausmaalle. Seurakuntatalo on osa mm. maisemallisesti arvokasta Tapulinmäen kokonaisuutta, jonka säilyminen vaatisi myös yksittäisten rakennusten säilyttämistä. Rakennetun ympäristön selvitystä täydennetään ja kaavamerkintöjä pohditaan sen perusteella uudelleen. Paikoitusalue kirkon porttia vastapäätä ratkaistaan asemakaavassa. Kevyen liikenteen yhteystarve huoltorakennuksen ohi voidaan poistaa ja jättää vain Ainontien varren reitti. Osayleiskaavaan merkitään alikulku Tampereen tien ali. 17. Pirkanmaan yrittäjät ry. (saap ): Näyttää siltä, että yrittäjien ehdotuksia (alustaviin luonnoksiin) v ei ole kaavaluonnoksissa otettu huomioon. Pyydetään vakavaa tutustumista siihen ja huomioonottamista niin, että keskustan asukkaiden palvelutaso paranee entisestään ja että yrittäjillä on tätä vaatimusta vastaavat liiketilat ydinkeskustassa. 15

16 Kannanotto : 1. Ellintien eteläpuolella jo olemassa oleva liiketila-alue on säilytettävä entisellään liike ja toimistorakennusten korttelialueena (K). 2. Finnentien varsi Uotilan korttelin alueella asuin- ja liiketilojen korttelialueeksi (AL) niin, että koko kivijalkakerros määrätään liiketiloiksi. 3. Kirkolta Urkutehtaalle kaavamääräyksessä pakottavana molemmin puolin asuin- ja liiketilojen korttelialueena (AL). 4. Torilta itään Alatien risteykseen samoin kuin kohdassa Kaarina Maununtyttären tien länsipuoli S-marketilta Lahdentielle kaavoitettava vain liikerakennusten korttelialueeksi (K). 6. Tennishallin ja Paunun hallin alueella toimisto ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden (KTY) ja liikunta- ja urheilupalvelujen korttelialue (PU) olisi mahdollinen. Toivomme KTY:n osalta lisäselvitystä. 7. Uimahallin korttelin osalta esitetyt asemakaavan muutokset hyviä pohjia jatkokehittelylle. Toivomme saavamme lisäinformaatiota. 8. Pikkolan alueella vahvistettava urheilu- ja virkistyspalvelujen (VU) osuutta. Esitetyt itäpuoliset asuinpientalojen korttelialue (AP) ja asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue (AKR) urheilu ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). 9. Pikkolassa Finnentien etelä- ja itäpuolen liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) tarpeeton. 10. Keskustan urheilukentän aluetta voidaan ottaa asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Toivomme lisäselvitystä. 11. Kaavaehdotuksesta poisjätetty KOP:n/Kirkonkulman talo tulee ottaa mukaan kaavasuunnitteluun. Kangasalan keskustan kaavassa on taattava riittävä tila yrittämiselle ja liike-elämälle niin, että kunnan ja eritoten keskustan asukkaille taataan riittävä yrittäjyyspohjalta tapahtuvien palvelujen saatavuus myös vuosikymmenten kuluttua. 1. ja 2. Ellintien eteläpuolisella alueella on tarkoitus mahdollistaa kaupallisten palvelujen kehittäminen ja laajentaa aluevarausta. Merkintä keskustatoimintojen alue voi sisältää liike- ja toimistorakentamisen lisäksi asumista, myös kivijalkaliiketiloja. Kivijalkakerrosten liiketilavaatimus ratkaistaan asemakaavavaiheessa. 3. ja 4. AL merkintöjä on luonnoksissa melkein koko Kangasalantien varsi. 5. Kaarina Maununtyttärentien varsi on perusteltua osoittaa tiiviiseen asuinrakentamiseen, mikä mahdollistaa myös uusien työpaikkaalueiden sijoittumisen Finnentien- ja Aakkulantien eteläpuolelle. Vastaavasti Ellintien alueen kaupallisten palveluiden aluetta on tarkoitus laajentaa. 6. Alustavien luonnosten KTY-merkintä on luonnoksissa osoitettu TP-1 merkinnällä eli työpaikka- ja urheilupalvelujen alue. 8. Pikkolan alueelle ollaan suunnittelemassa urheilupuistoa. 9. Alustavien luonnosten K on vaihtunut TP merkinnäksi. Ramppien ja risteyksen vuoksi paikka ei täytä uuden asuinalueen viihtyisyysvaatimuksia. 10. Keskustan urheilukentän alue on tarkoitus jättää osaksi keskustan puistokokonaisuutta. 11. Kirkonkulman talon kohta ratkaistaan vireillä olevassa keskustakorttelin asemakaavassa. 18. Kangasalan Luonto ry (saap ): 1. Kangasalan kunta mainostaa itseään kauniin luonnon mielikuvilla. Tosiasiassa kunta on omalla toiminnallaan aiheuttanut pitkäaikaista ja laajamittaista ympäristötuhoa sekä maisemien pilaamista. Maisemallisesti suurin ongelma on vanhat sorakuopat, joita on myös keskusta-alueen välittömässä läheisyydessä. Ulkopuoliset ovat saaneet taloudellisen hyödyn, Kangasalle ovat jääneet ympäristöhaitat ja luonnonmaisemien turmeltuminen. Vähin mitä voi toivoa, on jäljellä olevien harjujen ja varsinkin Natura-alueiden suojelu lisävahinkojen 16

17 välttämiseksi. Jo tuhottua harjumaisemaa tulisi maisemoida ja viheriöidä istuttamalla puita ja pensaita. Tämä velvoite lienee ollut jo maa-aineslupia myönnettäessä, mutta on jäänyt hoitamatta. Harjut tulee rauhoittaa luonnonmukaiseen ulkoiluun ja kaikkien kuntalaisten käyttöön. Merkittävä harju kulkee osayleiskaava-alueen läpi. Tästä alueesta tulee säilyttää mahdollisimman suuri osa puistomaisena ja viheralueena. 2. Kunnan keskellä on suuri laiminlyöty viheralue eli Kirkkojärvi ja sen luontopolku. Yhdistyksemme järjesti syyskuussa 2007 Kirkkojärvi-seminaarin, jossa pohdittiin mitä rehevöityneelle järvelle ja sen pusikoituneille rannoille pitäisi tehdä. Laajassa yleisökeskustelussa vaadittiin järven rantojen maisemointia sekä luontopolun korjaamista edustavaan kuntoon. Pusikoitumisesta ja sen taustoista on väitöskirjatietoa (T.Heikkilä: Visuaalinen maisemaseuranta. Kulttuurimaiseman muutosten valokuvadokumentointi. TaiK 2007). Kirkkojärvi on ainutlaatuinen kasvistoineen ja linnustoineen. Se on keskustan ainoa viheralue, jossa vielä voi kulkea aidossa luonnossa ja havainnoida erilaisia luontoasioita. Tarpeen vaatiessa luontopolun kohta tulee raivata, mutta aitoon luontoon ja varsinkin Natura-alueelle kuuluu myös pensaistoa. Kaavassa tulisi ottaa tavoitteeksi Kirkkojärven ja sen ympäristön kehittäminen Natura-alueena, joka olisi keskustan asukkaiden virkistys- ja ulkoilukäytössä. Kuohunlahden pohjukan tuntumassa olevat terveyslähteenä tunnetut lähteet tulisi tutkia ja selvittää mahdollisuus entistää ne tilaan missä ne olivat 1800-luvulla ennen alueen rakentamista. 3. Vireillä on ollut suunnitelmia VT:n 12 muuttamiseksi nelikaistaiseksi. Tämä ei ole mahdollista vahingoittamatta merkittävästi Kirkkojärveä. Siksi osayleiskaavaa ei tule laatia siten, että VT12:n muuttaminen nelikaistaiseksi tulisi mahdolliseksi. Uusien ympäristövahinkojen välttämiseksi tie on pidettävä nykyisen kaltaisena. Mahdollisesti kasvavia liikennemääriä voidaan rajoittaa kunnan kaavoitusja maankäyttöpolitiikalla, jota tulee kehittää joukkoliikennettä suosivaksi. Huomattava osa VT12:n raskaasta rekkaliikenteestä Tampereelta itään voidaan ohjata kolmostietä Riihimäen kautta ilman merkittävää matka-ajan lisääntymistä. Liikennemääriä VT12:lla ja muillakin teillä voidaan vähentää kehittämällä maankäyttöä joukkoliikennettä suosivaksi. Samoin kunnan pyörätieverkkoa tulisi kehittää. Mallia voi ottaa esim. Oulusta, joka on saanut valtakunnallista huomiota pyörätieverkkonsa ansiosta. Tampereella ja Kangasalla on käyty viime vuosina keskustelua raideliikenteen kehittämisestä. Esillä on ollut kaksi vaihtoehtoa: paikallisjunaliikenne Oriveden radalla tai pikaraitiotie. Osayleiskaavassa ei näy varauksia raideliikenteelle. Oriveden rata on aikoinaan haarautunut Vehmaisista Kangasalle ja rautatie ulottunut Vatialaan asti, mistä sitä oli tarkoitus jatkaa Lahteen. Ratapohja on edelleen olemassa ja sen jatkaminen on mahdollista kaavoituksessa. Pikaraitiotie on yksi vaihtoehto tälle linjalle. 4. Keskustaa tulee kehittää siten, että siellä tai välittömässä läheisyydessä ovat tarvittavat palvelut. Ei kannateta sellaista kaavoitusta ja maankäyttöä, joka johtaa suurten kauppa- ja liikekeskusten rakentamiseen kauas asutuksen ulottuvilta siten, että ihmiset joutuvat hakemaan päivittäistavarat ja palvelut omilla autoillaan. 5. Kerrostaloasuminen on ekologisesti mielekäs asumismuoto, mutta Kangasalla valitettavan laiminlyöty. Kerrostalorakentamista tulee lisätä kunnan alueella nykyisen pientaloja ja haja-astutusta suosivan käytännön sijaan. Näin myös keskusta-alueella. Kauas toisistaan sijoitetut pientalo- ja haja-asutusalueet ovat ekologisesti tuhlaavia, kuluttavat maapohjaa ja vaikeuttavat joukkoliikenteen kehittämistä. Rakentamisen ja kaavoituksen tulisi suosia erilaisia asumismuotoja nykyistä tasapuolisemmin. Kerrostalorakentamisessa tulee ottaa huomioon niin keskustassa kuin muuallakin Kangasalan harjut, ettei tätä ainutlaatuista luontoa turmella ekologisesti eikä maisemallisesti. 17

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.1.2013 VASTINEET 1 (7) SUOMUSSALMEN KUNTA RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Valtatien 5 ja Kyröntien (mt 892) liikennealue, sekä Risteen korttelin 1005 autopaikkojen korttelialue

Lisätiedot

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet

Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Ranuan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus, Kolomaan teollisuusalue-laatimisvaiheen kuuleminen, vastineet Vastineet luonnosvaiheen palautteeseen: -8kpl lausuntoja -0kpl mielipiteitä? 1. Lapin Elinkeino-,

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen.

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen. Kaavan nimi: Kauttuan keskuksen asemakaavan muutos Luonnos nähtävillä 13.4.-14.5.2015 Kooste saaduista lausunnoista ja mielipiteistä Kaavatoimikunta Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki

ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HAUTAUSMAA-ALUE ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN

Lisätiedot

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalassa Ropakkotien eteläpuolella, rajoittuen

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 83. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki

ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 83. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 83 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014

Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Simo Maksniemen asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.06.2014 Seitap Oy 2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila

Janakkalan kunta Turenki Asemakaava Rokkila 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.6.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan itäpuolella. Alue rajoittuu Lammintiehen ja liittyy Pirttimäen rakenteilla olevaan omakotialueeseen.

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

N080 Etelätie Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos

N080 Etelätie Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos LIITE 3 Nastolan kunta Korttelit 93-95 ja 528-530 Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavaehdotusvaiheen vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Nastolan kunta Kaavoitus Nastolan kunta Ehdotusvaiheen vastineet

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 71, MAA-JA METSÄTALOUSALUE JA LÄHIVIRKISTYSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.3.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009 HÄMEENKYRÖN KUNTA Asemakaava koskee Hämeenkyrön kunnan Järvenkylän kylä kiinteistöjä Heiskala (2:137), Rantakoivisto (2:213) ja Kotiranta I (2:214). HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KUNTA 2(7) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta.

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Hemminkilän asemakaavan muutos, Viialantien lämpökeskus Kaava numero 8036 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.1.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011.

ASKOLA. MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos. Helsinki 13.10.2011. ASKOLA MONNINKYLÄ KAUPPAPAIKKA ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnos Helsinki 13.10.2011. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Vireille

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

SAHALAHDEN OSAYLEISKAAVA

SAHALAHDEN OSAYLEISKAAVA SAHALAHDEN OSAYLEISKAAVA Raportti 1 2 3 4 5 6 Ohjelmointi Kuvailulehti Monisteen julkaisija Monisteen julkaisuaika Tekijä Monisteen nimi Muut tähän mennessä ilmestyneet Sahalahden osayleiskaavan vaiheraportit

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Asemakaavan ehdotus koskee kortteleita 1031-1034 ja 1410 ja niihin liittyviä viheralueita. Asemakaavalla muodostuu uusi kortteli.

Asemakaavan ehdotus koskee kortteleita 1031-1034 ja 1410 ja niihin liittyviä viheralueita. Asemakaavalla muodostuu uusi kortteli. ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA PAKAANTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS 2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA PAKAANTIE KAAVASELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 20.6.2011 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

SIUNTIO 11.03.2015 Kuntakeskus / Siuntion Virkkula, asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SIUNTIO 11.03.2015 Kuntakeskus / Siuntion Virkkula, asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SIUNTIO 11.03.2015 Kuntakeskus / Siuntion Virkkula, asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 1 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 63 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UOTSOLAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UOTSOLAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.1.2015 Suunnittelukohde KUVA 1: Suunnittelualueen sijainti SISÄLLYSLUETTELO SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTASUUNNITTELU

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Liite: Kaavaselostus liitteineen, liite 1/ 6. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Liite: Kaavaselostus liitteineen, liite 1/ 6. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 61 18.06.2012 NG 5 Kartanonrinteen asemakaava ja asemakaavan muutos 33/10.02.03/2012 KAAVJAOS 6 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva matti.kanerva (at) sipoo.fi,

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009 FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot