K E S K U S T A N O S A Y L E I S K A A V A

Transkriptio

1 K E S K U S T A N O S A Y L E I S K A A V A R a p o r t t i Ensimmäinen palaute

2 KUVAILULEHTI Raportin julkaisija Raportin julkaisuaika Kangasalan kunta, tekninen keskus Keskustan osayleiskaava-alueen sijainti ja rajaus Tekijä Raportin nimi Kangasalan kunta, tekninen keskus, kaavoitus RAPORTTI 5. Ensimmäinen palaute Muut tähän mennessä ilmestyneet keskustan osayleiskaavan vaiheraportit Tiivistelmä Asiasanat RAPORTTI 1. Rakennuskulttuuri RAPORTTI 2. Tavoitteet RAPORTTI 3. Lähtötiedot RAPORTTI 4. Luonnos Raportti 5 sisältää pääasiassa keskustan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdoista tulleen palautteen ja vastineita niihin. maankäytön suunnittelu, osayleiskaavoitus Tekstit Susanna Virjo, Jani Päivänen (WSP-FinlandOy), A- insinöörit Oy, Markku Lahtinen, Jenni Joensuu- Partanen Ulkoasun suunnittelu Jenni Joensuu-Partanen Kansikuvat ja muu kuvitus Kokonaissivumäärä s. 50 Kangasalan kunta. Kartta ei ole mittakaavassa. Julkaisun jakaja Kangasalan kunta, tekninen keskus, asiakaspalvelupiste Kunnanvirasto II, Urheilutie 13, PL 50, Kangasala Puh , faksi

3 ESIPUHE Keskustassa ympäristö on viime aikoina kokenut monia muutoksia, ja osayleiskaavatyön kanssa rinnan on jo vireillä muutamia asemakaavamuutoksia. Keskustakorttelissa kirjaston laajennuksen rakennustyöt ovat käynnissä, ja tekeillä olevassa asemakaavassa osoitetaan julkisen ja liikerakentamisen lisäksi useita asuinkerrostalotontteja. Uimahalli otetaan käyttöön toukokuun alussa, ja uuden päivittäistavarakaupankaupan rakentaminen alkanee lähiaikoina. Pikkolan urheilupuiston kehittämisestä ja lukion siirtämisestä Pikkolaan on hahmoteltu erilaisia suunnitelmia. Liikuntahallin sijoittamista Lahdentien varteen selvitetään vireillä olevalla asemakaavassa. Keskustan osayleiskaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä loppukesästä Yleisötilaisuudessa elokuussa oli runsaasti väkeä kommentoimassa luonnoksia. Palautetta vaihtoehtoisista suunnitelmista saatiinkin runsaasti. Suurin osa mielipiteistä koski Urheilutien ja Pikkuharjun aluetta, minkä vuoksi alueen kehittämistavoitteista järjestettiin vielä keskustelutilaisuus maaliskuussa Yleiskaavatyö edellyttää laajoja selvityksiä, jotka tulee saada valmiiksi ennen yleiskaavaehdotuksen laatimista. Liikenteen ja maankäytön vaikutustarkastelu keskustan alueelle valmistui maaliskuussa, ja siinä esitetään ratkaisuja keskeisiin liikenteen ongelmakohtiin. Palautteeseen on tässä raportissa annettu vastineet, jotka ovat tämän hetkisiä käsityksiä jatkosuunnittelun tavasta. Lisäselvitykset voivat tuoda näihin asioihin vielä muutoksia. Seuraavaksi on tarkoitus jatkaa hulevesiselvitystä, täydentää lausunnoissa esiin tulleita selvityksiä mm. rakennetun ympäristön ja luontoarvojen osalta. Palautteen ja näiden lisäselvitysten pohjalta muodostetaan osayleiskaavaehdotus, joka asetetaan yleisesti nähtäville syksyllä Kangasalla Markku Lahtinen Kaavoitusarkkitehti SISÄLLYSLUETTELO Susanna Virjo Suunnitteluarkkitehti KUVAILULEHTI...2 ESIPUHE...3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO PALAUTE KAAVATYÖN VAIHEET JA OSALLISTUMINEN SELVITYSTILANNE AIKATAULU OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET JA TOTEUTTAMINEN

4 1 Johdanto Kaksi vaihtoehtoista osayleiskaavaluonnosta ja niihin liittyvä valmisteluaineisto oli nähtävillä Tähän raporttiin on koottu luonnoksista saadut lausunnot ja mielipiteet sekä yhteenvedot tilaisuuksista. Vaikutusten arviointia on jatkettu ja selvitystarpeita kartoitettu. Selvitystilanteesta kerrotaan kappaleessa 4. Osayleiskaavaehdotus laaditaan palautteen ja lisäselvitysten pohjalta ja pyritään asettamaan nähtäville vuoden 2009 aikana. 2 Palaute 2.1 Yhteenveto palautteesta Lausuntoja saatiin 18 kpl. Niissä korostuivat yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, kaupallisten palvelujen toimintakyky, lisäselvitysten tarve (hulevedet, rakennettu ympäristö, luonto, natura), virkistysalueet ja niiden saavutettavuus ja reitit, kevyen liikenteen turvallisuus, esteettömyys ja yhteydet sekä liikenneasiat ja melu. Mielipiteet, joita saapui 57 kpl, koskivat suurelta osin harjujen säilyttämistä ja niiden merkitystä, liikenneasioita, pientalojen rakentamista kerrostalojen sijaan, urheilukentän ja kunnanvirasto II:n ympäristön suunnitelmia ja Huhmarin rantapuistoa. Lausunnot ja mielipiteet on esitetty seuraavissa kappaleissa lyhentäen ja tiivistäen. Yleisimpiin asioihin on annettu yleisvastine, johon viitataan joidenkin mielipiteiden jälkeisessä vastineessa. Vastineet on kirjoitettu lausuntojen ja mielipiteiden perään kursiivilla. Tässä raportissa esitetyt vastineet saattavat vielä muuttua ehdotusvaiheessa selvitysten tarkentumisen myötä. 2.2 Yleisvastine Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan maaliskuun alusta. Alueiden suunnittelussa on hillittävä aikaisempaa vahvemmin ilmastonmuutosta. Asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava siten, että henkilöautoliikenteen tarve vähenee. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettava. Ympäristökeskuksen lausunto painottaa näitä samoja tavoitteita. Asumisväljyyden kasvu sekä mahdollisimman suuren asukasmäärän sijoittuminen palveluiden ja joukkoliikenteen läheisyyteen toi kaavan yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista asutuksen tiivistämisen. Alueiden tiivistämistä voidaan saada aikaan esimerkiksi omakotitonttien jakamisella tai uusien kerrostalojen rakentamisella maankäytön muuttuessa. Tiivistettäviksi alueiksi on merkitty myös joitakin nykyisiä omakotialueita. Tavoitteena on muuttaa asemakaavaa vähitellen siinä vaiheessa, kun talojen ja kiinteistöjen omistajat ovat siihen halukkaita. Keskustan alueella on muutettu omakotialueita kerrostaloalueiksi vuoden prosesseissa, esim. sukupolvenvaihdoksen myötä. Kaavamerkintöjä pohditaan vielä kunkin alueen osalla erikseen. Tiivistämisessä tärkeää on virkistysalueiden riittävyys ja lähiympäristön laatu. Kangasalan viheralueohjelman tavoiteraportti hyväksyttiin juuri kunnanhallituksessa. Ohjelman tarkoituksena on ohjata kokonaisvaltaisesti virkistysalueiden ja ulkoilureittien suunnittelua, rakentamista ja hoitoa siten, että tarpeet ja resurssit ovat sopusoinnussa. Hulevesiselvityksen jatkuessa tiivistämisen vaikutuksia hulevesiin tarkastellaan edelleen. 4

5 Urheilutien alue ja Pikkuharju Viheralueohjelman tavoiteraportin mukainen keskusta-alueen laajempi puisto- ja virkistysaluekokonaisuus näyttää olevan tarkoituksenmukaisinta muodostaa Pikkuharjun, urheilukentän ja Vesaniemen alueelle. Samalla voidaan korostaa yhteyttä keskustan ja Vesaniemen välillä. Muodostuvan puiston lähiympäristön rakentamista on perusteltua tässä yhteydessä tiivistää. Parhaiten tähän sopivat kunnanvirasto II:n alue, joka osoitetaan tehokkaaseen asuinrakentamiseen. Myös Harjusolan korttelia voidaan täydentää. Kuohunlahden koillisnurkka Kun Pikkuharju, urheilukenttä ja Vesaniemi muodostavat laajan puistokokonaisuuden, terveyskeskuksen pohjoispuolella voidaan keskittyä julkisten palveluiden ja asuntojen rakentamiseen. Rakentamisen aluerajauksia pohditaan lisäselvitysten perusteella. Kuohunlahden rannan läheisyyteen on mahdollista rakentaa niin, että virkistysalueita ja puistoja silti säilyy. Osayleiskaava-alueelle tehdään Natura- arvioinnin tarveharkintaselvitys. Huhmarinpuisto Huhmarinpuiston asemakaavan muutos on käynnistetty osayleiskaavaluonnoksen ja viheralueohjelman tarkastelun pohjalta. Vuorovaikutteisessa prosessissa selvitetään asumisen tiivistämismahdollisuudet ja virkistysalueen mitoitus Huhmarintien ja Vesijärven rannan välisellä alueella. Viranomaiskeskustelussa on käynyt ilmi, että keskusta-alueella on niukasti yleisessä käytössä olevaa ranta-aluetta. 2.3 Lausunnot 1. Pirkanmaan ympäristökeskus (saap ): Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava lukujen vaihteessa keskusta-alueelle laadittua osayleiskaavaa ei ole vahvistettu, eivätkä rakennuskaavat 1970-luvun alusta vastaa enää ajan vaatimuksia. Maakuntakaava osoittaa keskustaan pääosin keskusta- (C) ja taajamatoimintojen (A) aluetta. Lisäksi kaavaan on merkitty virkistysaluevarauksia (V), seudullinen ulkoilureitti keskustan halki itä-länsi -suuntaan ja etelään, vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta (pv) sekä maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (akm). Kyseisellä Kangasalan kirkon kulttuuriympäristöllä on voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen mukaan valtakunnallista kulttuurihistoriallista arvoa. Osayleiskaavaalueen eteläosassa on valtatie 12 ja välittömästi sen eteläpuolella Kirkkojärven Natura-alue. Yhdyskuntarakenne Kuntien kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat uusiutumassa. Uudistusta laadittaessa erityistä huomiota on kiinnitetty ilmastomuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Alueidenkäytön osalta tämä tarkoittaa ennen kaikkea tavoitetta entistä eheämmän yhdyskuntarakenteen muodostamisesta ja siihen liittyvää kevyen ja julkisen liikenteen edistämistä. Erityistavoitteiden mukaan erityisesti kaupunkiseuduilla on suunnitteluyhteistyöllä varmistettava autoriippuvuutta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Vastapainona rakenteen tiivistämiselle huomiota kiinnitetään riittävän viheralueverkoston turvaamiseen: viheralueista tulee muodostaa yhtenäisiä kokonaisuuksia. Osayleiskaavan tavoitteet noudattavat pitkälti edellä esitettyjä valtakunnallisia tavoitelinjauksia. Keskustan kehittäminen ja tiivistäminen asuin- työpaikka- ja palvelujen alueena mahdollistaa sekä liikennesuoritteen vähenemisen että tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän muodostamisen. Kevyen liikenteen sujuviin yhteyksiin kiin- 5

6 nitetään kaavassa huomiota ja myös viherverkon riittävyyden arviointi on mukana prosessissa. Ympäristökeskus pitää kaavan lähtökohtia tarkoituksenmukaisina. Melu Liikenteen aiheuttamasta melusta ollaan laatimassa selvitystä jonka perusteella on tarkoitus arvioida liikennemäärien lisääntymistä eri väylillä ja meluntorjuntatarpeita rakennettavilla alueilla. Meluselvitys valmistuu ehdotusvaiheen valmisteluun mennessä. Ympäristökeskus pitää tehtävää selvitystä yhtenä merkittävänä perusselvityksenä, joka tulee ottaa huomioon myös uuden asutuksen sijoitusta tarkasteltaessa. Melu määrittelee myös virkistysaluekokonaisuutta: Lahdentien varsi tulee merkitä kaavaan suojaviheralueena (EV) siltä osin kun alue ei täytä virkistysalueen ohjearvoja melun suhteen. Hulevedet Osayleiskaavaan liittyvän hulevesiselvityksen ensimmäisessä vaiheessa on tarkasteltu selvitysalueen nykytilaa ja osayleiskaavan mukaisen maankäytön vaikutuksia hulevesien määrään. Tarkastelu on tehty tehokkaammasta maankäyttövaihtoehdosta (VE1). Hulevesien pintavesille aiheuttamien riskien todetaan selvityksen tuloksena kohdistuvan erityisesti Kuohunlahteen sen laajan valuma-alueen, pienen vesitilavuuden ja veden vähäisen vaihtuvuuden vuoksi. Myös Kirkkojärven ja Ukkijärven valuma-alueen purkuvedet voivat aiheuttaa vedenlaadulle riskin, sen sijaan Vesijärven veden laadulle riskejä ei katsota aiheutuvan. Pohjavesien laadun osalta riski katsotaan olevan, koska Kirkkoharjun pohjavesialue on luonteeltaan vettä ympäristöstään keräävä. Myös rantaimeytyminen voi aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle pintavedessä olevien epäpuhtauksien takia. Erityisen ongelmallinen pohjaveden suhteen on Kuohunharjun kupeessa sijaitseva valuma-alue K, koska sen alueella muodostuvat hulevedet eivät purkaudu minnekään vaan imeytyvät valuma-alueen keskellä olevan supan kautta maaperään. Tällöin riski hulevesien sisältämien epäpuhtauksien pääsemisestä pohjaveteen on suurempi kuin muilla valuma-alueilla. Johtopäätöksenä hulevesiselvityksen tuloksista kaavaselostuksessa todetaan, että koska suunniteltu maankäyttö aiheuttaisi selviä muutoksia hulevesien määrässä ainoastaan Pikkolan ja keskustan Pikkuharjun alueilla, kohdistetaan jatkosuunnittelussa hulevesien hallinnan suunnittelu näille alueille. Kaavaan on näiltä osin lisätty osaaluemerkintä hule, jonka määräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien hallintaan. Ympäristökeskus pitää kuitenkin tärkeänä, että asiaa tarkastellaan kokonaisvaltaisemmin. Tarkastelussa huomioon tulee ottaa myös nykytilanteen aikaansaama huomattava hulevesien määrä ja sen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä mahdolliset haittoja lieventävät toimenpiteet. Hulevesiselvityksen suosittama tarkemman jatkosuunnittelun alue kattaa kaavassa esitettyjä hule-rajauksia suuremman kokonaisuuden, noin kolmasosan suunnittelualueesta. Tälle alueelle annetaan selvityksessä myös toimenpideohjeistusta, joka tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon jo osayleiskaavavaiheessa. Mikäli hulevesien hallintatoimet edellyttävät esimerkiksi laskeutusaltaan rakentamista, tulee sille esittää kaavaan tilavaraus. Hulevesien synnyn hillintä tulee ottaa kaikessa uudessa rakentamistoiminnassa ensisijaiseksi lähtökohdaksi. Pinta- ja pohjavesien suojelukysymykset on hyvä kirjata kaavaan yleismääräyksenä ohjeistamaan koko alueen asemakaavallista jatkosuunnittelua. Luonnonarvot Osayleiskaavaan on merkitty kaikki luonnonsuojelulailla suojellut alueet ja kohteet sekä Kirkkojärven Natura 2000 verkostoon kuulu- 6

7 va kohde. Kuohunlahden rantametsiköt on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi: metsät on inventoitu viimeksi Kuohunlahden hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä. Kirkkoharju on osoitettu maakuntakaavan mukaan geologisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet on esitetty liitekartalla. Liito-oravaselvitysten tekoon voi mahdollisesti olla tarvetta mikäli rakentamisen tehokkuutta nostetaan merkittävästi alueella, jossa laji esiintyy. Kirkkoharjun osalta luontoselvitysten tarve saattaa tulla vastaan mikäli rakentamista ulotetaan metsäalueelle. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tarpeen tehdä koko aluetta koskeva luontoselvitys. Selvityksen perusteella tulee osoittaa keskusta-alueen arvokkaat luontokohteet ja esittää lajiston kannalta olennainen ekologinen verkosto. Tiedot liito-oravan esiintymisestä Ukkijärven alueella antavat viitteitä elinpiirien löytymisestä myös muualta keskusta-alueelta. Liito-oravaselvityksen teko jo osayleiskaavavaiheessa vähentää ristiriitoja aiheuttavia tilanteita jatkosuunnittelussa. Luontoselvitykseen perustuen luo-määräystä tulee täsmentää ja kohdistaa se vain arvoja sisältäville kohteille. Näille tulee antaa arvot turvaava suojelumääräys. Natura-arvioinnin tarve Kaava-alueella sijaitseva Kuohunlahti ja pääosin suunnittelualueen eteläpuolelle jäävä Kirkkojärven alue ovat valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin arvokkaita lintuvesiä ja kuuluvat Natura 2000 verkostoon. Kohteen Kirkkojärven alue, johon kuuluvat Kirkkojärven lisäksi Säkkölänjärven, Kyläjärven ja Ahulin järvialtaat, naturaarvot ovat sekä alueen linnustoon (SPA) että luontotyyppeihin (SCI) perustuvia. Kaavaluonnoksissa Lahdentielle varattava alue on osoitettu nykyistä tielinjausta leveämpänä varauksena tien eteläpuolelle. Koko tiealue on osoitettu kaavassa yleisen tien selvitysalueena (LT/sel). Osayleiskaavalla ei selostuksen mukaan katsota olevan vaikutuksia Kirkkojärven Natura-arvoihin, koska Lahdentien parantamisen vaikutuksia tullaan selvittämään tarkemmin tiesuunnittelun yhteydessä. Tietä on tarkoitus parantaa nelikaistaiseksi, ja merkinnällä osoitetaan v laaditussa yleissuunnitelmassa määritelty laajennustarve. Maakuntakaavassa tien osalta jätettiin vahvistamatta merkintä "merkittävästi parannettava tie". Ratkaisun perustelujen mukaan tien parantamisen vaikutuksia Natura verkostoon ei ollut selvitetty riittävästi. Ympäristökeskus katsoo, että Natura-alueelle kohdistuva tiealue, vaikkakin selvitysalueena, edellyttää hankkeen vaikutusten arviointia luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti. Tehtävän Naturaarvioinnin tulee osoittaa, että tievaraus on toteutettavissa alueen luontoarvoja merkittävästi heikentämättä. Arvioinnin tarvetta osayleiskaavassa lisää entisestään kaavan osoittama maankäyttö tien pohjoispuolella: ainoaksi tien leventämissuunnaksi jää kaavaratkaisun jälkeen Kirkkojärven alue. Vaikutusten arviointia ei tästäkään lähtökohdasta voida jättää tiesuunnittelussa toteutettavaksi. Natura-arviointitarkasteluun tulee ottaa mukaan hulevesien vaikutukset Kirkkojärven Natura-alueelle. Kaavassa esitettävät hulevesien hallintaa koskevat ratkaisut vaikuttavat osaltaan Kuohunlahden ja Kirkkojärven veden laatuun, ja ne tulee näin ollen esittää ja käsitellä Natura-arvioinnissa. Arvioinnin tulee perustellusti osoittaa, etteivät kaavan osoittaman rakentamisen myötä lisääntyvät hulevedet aiheuta merkittävää heikennystä alueen Natura-arvoille. Virkistyskäytön vaikutuksia Natura-alueiden luonnonarvoihin tulee tutkia. Konkreettisimpia alueen luontotyyppeihin kohdistuvia vaiku- 7

8 tuksia on Kuohunlahden yli rakennettavan virkistysyhteyden toteuttaminen. Myös muun virkistyskäyttöpaineen vaikutukset tulee sisällyttää arviointiin: rakenteen tiivistyessä kulkua ohjautuu ja kaavaselostuksen mukaan myös ohjataan entistä enemmän Naturaalueille ja niiden tuntumaan. Alueiden läheisyyteen rakentamiselle saattaa olla myös joitain muita arvioitavia vaikutuksia suhteessa Natura-alueisiin. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan, mikäli hanke todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen perusteena olleita luontoarvoja, ei viranomainen voi hyväksyä suunnitelmaa. Virkistys Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kanssa yhtäaikaisesti tulee huolehtia virkistysalueiden riittävyydestä lisääntyvän asukasmäärän tarpeisiin. Virkistysalueet toimivat kaupungeissa samalla usein myös ainoina ja tärkeinä ekologisen verkoston kohteina ja reitteinä. Maakuntakaava osoittaa seudullisen ulkoilureitin keskustan halki Kuohunharjulta Kirkkoharjulle Ukkijärven eteläpuolitse ja lisäksi etelään Kirkkojärven itäpuolitse. Kuohunharjun ja Kirkkoharjun yhdistävää ulkoilureittiyhteyttä selkeytetään kaavassa keskustan osalta ja se ohjataan nyt Ukkijärven pohjoispuolitse luonnonsuojelualueen läpi. Tältä osin alueen suojelumääräykset tulee ottaa huomioon reittiä toteutettaessa. Selostuksen mukaan kaavassa pyritään kaiken kaikkiaan turvaamaan rakennettuun ympäristöön lomittuva viheralueiden verkko, jonka avulla on mahdollista virkistäytyä taajamaa seurailevilla harjuilla ja Kirkkojärven-Kuohunlahden alueella. Vaihtoehto 2 varaa virkistykseen vaihtoehtoa 1 laajemmat alueet. Virkistysalueiden riittävyyden tarkastelua tulee jatkaa vaikutusten arvioinnein, ja puistoalueiden kehittämistavoitteiden todetaankin täsmentyvän myös parhaillaan valmisteilla olevan viheralueohjelman laatimisen yhteydessä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Naturaalueiden kulutuskestävyyden tarkasteluun, josta oman osansa muodostaa häiriövaikutus linnustolle. Virkistysalueita tuleekin osoittaa riittävästi, jottei natura-alueille kohdistu kohtuutonta rasitusta. Mitoitustarkastelussa tulee ottaa huomioon myös melun vuoksi tarkoitukseen soveltumaton alue Lahdentien varressa. Virkistysalueiden riittävyystarkastelun ohella ympäristökeskus näkee tärkeänä kaavaratkaisuin huolehtia virkistysalueiden saavutettavuudesta. Kangasalan merkittävimmän virkistysaluekokonaisuuden muodostaa kunnan lävistävä harjujakso, joka jää monelta osin tiiviiden asuntoalueiden rajaamaksi. Yleiskaavassa tulee pyrkiä löytämään mahdollisimman kattavasti yhteyksiä asuntoalueilta virkistysalueille. Kulttuuriympäristö Suunnittelualueelle sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö Kangasalan kirkko ympäristöineen ja alue rajautuu vastaavan arvoluokituksen omaavaan Tursolan-Sorolan kulttuurimaisemaan. Kyseistä arvoa omaavien alueiden lomaan tai välittömästi läheisyyteen rakennettaessa tulee uuden maankäytön vaikutukset kulttuurihistoriallisille arvoille arvioida. Johtopäätökset Osayleiskaavan tavoitteet noudattavat valtakunnallisia tavoitelinjauksia yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä, kevyen ja joukkoliikenteen kehittämisestä sekä viheralueiden suunnittelusta. Vaikutusten arvioinnin täsmentyessä voidaan ottaa kantaa esim. puistoalueiden mitoituskysymykseen: vapaana olevat keskustan ranta-alueet ovat pääsääntöisesti suojelualueita ja virkistyksen kohdistaminen näille vaatii erityistä harkintaa. Valtatien 12 tielinjausmerkintä edellyttää luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arvioinnin tekoa. Lahdentien varren melualueen virkistysalueet muutetaan suojaviheralueiksi. Valtatien 12 tiealue on osoitettu osayleiskaavan kartoissa 8

9 voimassa olevien asemakaavojen mukaisesti lukuun ottamatta ramppien kohtia. Tiealue jätetään pois osayleiskaava-alueesta. Hulevesiselvityksen edetessä kiinnitetään huomiota lausunnossa mainittuihin asioihin. Osayleiskaava-alueelle laaditaan luonto- ja liito-oravaselvitys, jonka perusteella luo -määräystä täsmennetään. Alueelle tehdään myös natura-arvioinnin tarveharkintaselvitys, joka osoittaa tarvitseeko kaavan yhteydessä laatia natura-arviointi. Vaikutusten arviointia tehdään lisää mm. virkistysalueiden riittävyyden ja kulttuuriympäristön osalta. Kangasalan viheralueohjelman tavoiteraportti hyväksyttiin juuri kunnanhallituksessa. Ohjelman tarkoituksena on ohjata kokonaisvaltaisesti virkistysalueiden ja ulkoilureittien suunnittelua, rakentamista ja hoitoa siten, että tarpeet ja resurssit ovat sopusoinnussa. Jo valmistuneessa liikenteen ja maankäytön vaikutustarkastelussa on ideoitu myös ulkoilureittejä ja virkistysalueiden saavutettavuutta. 2. Tiehallinto (saap ): Alue rajautuu etelässä valtatiehen 12. Alueen halkaisee itälänsisuunnassa maantie 339. Muita alueella kulkevia Tiehallinnon hallinnoimia maanteitä ovat maantiet 310, 3400 ja Luonnosvaihtoehtojen liikenneverkko on pääosin samanlainen. Kaavoituksen yhteydessä on perusteellisesti tarkasteltu niin liikenteen kuin muidenkin osa-alueiden lähtötietoja. Luonnoksissa esitetyt uudet maankäyttöalueet sijoittuvat pääosin liikenteellisesti hyvin saavutettaville alueille nykyisen rakenteen yhteyteen eivätkä toteutuessaan aiheuta merkittäviä maantieverkon parantamistarpeita. Kaavan maankäyttöratkaisulla on pyrittävä tukemaan selostuksessa mainittujen joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämistavoitteiden toteuttamista. Valtatie 12 ja sen kehittäminen Valtatie 12 kuuluu merkittävään valtakunnalliseen päätieverkkoon, jolla tavoitellaan liikenteellisesti korkeaa palvelutasoa maankäytön ohjauksen, liittymien määrän rajoittamisen sekä teiden parantamisen keinoin. Pääteillä on tavoitteena sujuva nopeustaso, yleensä 100 km/h. Maankäytön kehittäminen ja maankäyttöliittymät pääteiden ympäristöissä eivät saa aiheuttaa pitkämatkaiselle valtakunnalliselle liikenteelle liikenneturvallisuus- ja sujuvuushaittoja. Runsaasti liikennettä synnyttävät maankäyttöalueet ja mm. kuntien keskustat on tavoitteena kytkeä pääteihin järjesteltyjen liittymien kautta, kuten eritasoliittymin. Muiden maankäyttöliittymien määrää rajoitetaan. Maankäyttöalueiden sisäinen ajoneuvo- ja kevyt liikenne on hoidettava pääteiden rinnakkaisten katujen ja yksityisteiden kautta. Valtatielle 12 Suoraman ja Huutijärven välillä on tehty vuonna 1997 alustava yleissuunnitelma, jossa esitetään valatien 12 parantamista nelikaistaiseksi maantieksi. Suunnitelmassa tutkittiin mm. myös melusuojaustarpeita tien varrella. Vuonna 2004 tehtiin valtatielle 12 Tampereen ja Tuuloksen yhteysvälin kehittämisselvitys, jossa esitetään Tampereen ja Huutijärven välillä vuoden 2030 tavoitetilana, että tieosuus on rakennettu kapeaksi nelikaistaiseksi keskikaiteelliseksi tieksi. Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksen taustaselvityksenä tehtiin vuonna 2005 valtatien 12 kehittämisen vaikutuksesta Kangasalan Kirkkojärven Natura 2000 alueeseen. Selvityksen liikenteellisenä johtopäätöksenä esitettiin, että liikenteen ja maankäytön kehittymisen vuoksi sekä tien liikenneturvallisuuden parantamiseksi on perusteltua esittää valtatie 12 Alasjärven ja Huutijärven välillä maakuntakaavassa merkittävästi parannettavana tieosuutena lisämääräyksellä tietä parannettaessa on huolehdittava siitä, että toteuttaminen ei yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi muuta Kangasalan Kirkkojärven Natura alueen järvialtai- 9

10 den kosteikko- ja linnusto-olosuhteita. Tehdyn taustaselvityksen mukaan valtatien leventäminen ei merkittävästi estä Kirkkojärven lajien tai luontotyyppien suojelutason saavuttamista tai todennäköisesti ei merkittävästi heikennä alueen luontotyyppejä tai lajeja. Taustaselvityksen johtopäätöksistä huolimatta valtioneuvosto jätti vahvistamatta maakuntakaavasta valtatien 12 kaavamerkinnän merkittävästi parannettava tieosuus. Hämeen tiepiiri pitää liikenteellisesti peruteltuna osayleiskaavaluonnosten kaavamerkintää, jossa valtatie 12 esitetään selvitysalueena. Tien jatkosuunnittelun yhteydessä tehdään tarpeelliset ympäristölliset selvitykset mm. ympäristövaikutusten arvioinnin ja Natura-arvioinnin osalta. Uusi maankäyttö ja liikenteen haitat Uusien liikenteen haittoja paremmin sietävien alueiden, kuten työpaikka-alueiden (TP), sijoittaminen valtatien 12 läheisyyteen on perusteltua. TP-alueiden jatkosuunnittelussa on pyrittävä löytämään maankäyttöratkaisu, jossa tulevilla rakennusmassoilla ja niiden sijoittelulla voidaan estää liikennemelun leviämistä taustalla oleville melulle herkille alueille. Valtatien läheisyyteen voidaan osoittaa myös urheilurakennusten alueita, mutta varsinaisten virkistysalueiden sijoittamista melualueelle tulee välttää. Kaavaselostuksen ja lähtötietoraportin mukaan osayleiskaavaan liittyen on tekeillä meluselvitys, joka valmistuu ehdotusvaiheeseen mennessä. Hämeen tiepiiri ei voi ottaa vielä kantaa uusien asuinalueiden sijaintiin, mutta yleisesti ottaen tehokkaammalla asuntorakentamisella kuten kerrostalovaltaisilla alueille voidaan rakennusmassoilla sekä rakennusten ja piha-alueiden sijoittelulla estää liikenteen aiheuttamia melu- ja muita haittoja. Tämän vuoksi tehokkaampi asuntorakentaminen pitäisi sijoittaa lähimmäs vilkkaita liikenneväyliä. Liikenteen haitoille herkkien alueiden asemakaavoitusvaiheessa on vielä uudestaan tarkennettava meluselvityksiä ja pyrittävä löytämään maankäyttöratkaisut, joissa ei tarvittaisi erillisiä meluesteitä. Uuden maankäytön edellyttämien meluselvitysten tekeminen sekä meluesteiden suunnittelu ja rakentaminen kuuluvat joko kunnille tai alueiden maankäytön toteuttajille. Teiden ja väylien kaavamerkinnät Maanteiden kaavamerkinnöillä yleiskaavoissa ei yleisesti oteta kantaa teiden hallinnolliseen luokkaan, vaan merkintä osoittaa tien liikenteellisen merkityksen. Kaavamerkinnän st, seututie selitykseen on lisättävä teksti tai pääkatu ja yt, yhdystie teksti kokoojakatu ympäristöministeriön kaavamerkintäoppaan mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain 83 4 momentin mukaan maanteiden (ent. yleisten teiden) liikennealueita voidaan osoittaa asemakaavoissa valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä. Tällä on vaikutusta laadittaessa asemakaavoja. Osayleiskaava-alueella valtatielle 12 voidaan kaavoittaa maantien alue, LT. Alueiden jatkosuunnittelu ja maankäytön toteuttaminen Uusien ja kehitettävien alueiden, varsinkin merkittävästi päällystettyjä pintoja ja suuria kattopintoja sisältävien, alueiden laajemmat kuivatus-ratkaisut on suunniteltava viimeistään asemakaavoitusvaiheessa. Kuivatusratkaisut täsmentyvät rakennuslupavaiheessa. Alueiden kuivatus on hoidettava omalla maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet. Alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta ja rakenteita. Maankäyttöalueiden rakentamisen aiheuttamien mahdollisten maanteiden kuivatusjärjestelmien, mm. sivu- ja laskuojien sekä rumpujen, kuten myös teiden muiden rakenteiden muu- 10

11 tosten toteuttamien kuuluu alueiden maankäytön toteuttajille. Kangasalan keskustan osayleiskaavaan liittyen on tehty hulevesiselvitys. Maanteiden läheisyyteen sijoittuvien alueiden mainosten sijainnit on suunniteltava asemakaavoitusvaiheessa. Alueiden ulkovalaistus, liikenneväylät sekä rakennuksen julkisivujen valaistus on suunniteltava siten, etteivät valaistus ja liikenne aiheuta häikäisyhaittoja maanteiden liikenteelle. Alueiden sisäiset ratkaisut täsmentyvät asemakaavoitus-vaiheessa, jolloin tiepiiri ottaa tarkemmin kantaa edellä mainittuihin asioihin. Lopuksi Tiehallinnolla ei ole mahdollisuuksia toteuttaa eikä suunnitella maankäytön kehittymisestä aiheutuvia liikenneverkon investointeja kuten liittymiä ja niiden varusteluita eikä kevyen liikenteen väyliä, vaan maankäytön laajenemisesta aiheutuvien liikenneverkon huomattavienkin investointien toteuttaminen jää pääasiassa muiden tahojen vastuulle. Varsinkin pääteiden ja kuntien tärkeiden sisääntuloja läpiajoteiden varsille sijoittuvilla alueilla tavoitteena on oltava korkeatasoisten liikennejärjestelyjen toteuttaminen, millä on vaikutusta myös alueiden houkuttelevuuteen sekä imagoon. TP-alueiden jatkosuunnittelussa pyritään huomioimaan niiden merkitys meluesteenä. Lahdentien varren melualueen virkistysalueet muutetaan suojaviheralueiksi. Tiemerkintöjä täsmennetään kaavamerkintäoppaan mukaisiksi. Hulevesiselvityksessä ja määräyksissä otetaan huomioon, että alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta ja rakenteita. 3. Pirkanmaan liitto (saap ): Molemmat luonnosvaiheessa laaditut maankäyttövaihtoehdot noudattavat pääpiirteissään Pirkanmaan 1. maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita, täydentävät yhdyskuntarakennetta ja vahvistavat Kangasalan kunnan keskustan elinvoimaisuutta. 4. Pirkanmaan maakuntamuseo (saap ): Lähtökohtaisesti museo pitää rakennetun ympäristön osalta VE 2:ta parempana kulttuuriympäristön suojelun kannalta. VE 1 vaarantaa monen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kohteen säilymisen. Suunnitelma-alue kattaa keskustan tärkeimmät kulttuurihistorialliset ja toiminnalliset ydinalueet ja lähtökohtaisesti vaalii alueen kulttuuriympäristöä esittämällä kohde- ja aluekohtaisia suojelumerkintöjä. Kaavakartalla on esitetty laajempina maakunnallista kulttuurihistoriallista arvoa omaavina alueina Ukkijärven ja Kuohunlahden kaakkoisosa, kirkon ympäristö, Kuohunharjun sekä Huutijärven ympäristö sekä valtakunnallisesti arvokkaana kohteena Kirkkoharjun näkötorni. Rajaukset ovat maakuntakaavan mukaisia. Voimassa olevien valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen kohdeluettelossa on mainittu Kangasalan kirkko ympäristöineen laajemmin kuin maakuntakaavassa. Koska Museovirasto tarkistaa parhaillaan valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden luetteloa eivätkä uudet rajaukset ole vielä vahvistuneet, on tarpeen selkeyttää rajausten erilaista taustaa esimerkiksi liitekartalla ja kaavaselostuksessa. Kaavakartalle on tarkoituksenmukaista rajata kaikki valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaaksi määritellyt aluekokonaisuudet ja turvata niiden arvokkaiden ominaispiirteiden säilyminen sopivilla maankäyttöratkaisuilla ja suojelumerkinnöillä. Ukkijärven rannan uusi kerrostaloalue on kummassakin vaihtoehdossa alueen arvoja heikentävä ratkaisu ja samalla tavoin Kangasalantien varren AK-alueen osoittaminen em. kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi määritellyn kirkon ympäristön kohdalle on alueen arvojen kannalta arveluttavaa. Sinänsä uudisrakentaminen on mahdollista myös arvokkailla alueilla, edellyttäen että esim. mittakaavallisesti rakentaminen voidaan sopeuttaa olemassa olevaan ympäristöön. 11

12 Suojelutavoitteiden perusteluksi on alueelta laadittu rakennetun ympäristön inventointi, jossa esitetään alueen tärkeimmät kulttuurihistorialliset kohteet sekä keskeisimmät arvokkaat aluekokonaisuudet. Lähtökohtaisesti selvitys on kohdepainotteinen ja jättää huomioimatta monet keskustan rakennetun ympäristön kannalta tärkeät alueet. Lisäksi inventoinnista puuttuu kaavoitettavan alueen länsiosa. Museo esittää selvitystä täydennettäväksi jäljempänä esiteltyjen alueiden ja aluekuvausten osalta sekä kulttuuriympäristön arvojen kokoamista yhdelle kartalle vaikutusten luotettavaksi arvioimiseksi. Suojeltavaksi aiotut kohteet tulee merkitä otsikolla "kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä". Määräystekstistä tulee käydä ilmi kohteen arvokkaiden rakennusten ja muiden ominaispiirteiden säilyttämisvelvollisuus. Sama yleistavoite koskee sr-1 ja sr-2 merkinnällä varustettuja kohteita. Tarkempi suojelumääräys on mahdollista esittää asemakaavassa. Lisäksi havainnollisuuden vuoksi on syytä liittää kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista ja alueista lyhyt kuvaus selostukseen. Selostuksesta tulee käydä ilmi mitä arvokkaita piirteitä suojelutavoite koskee (esim. mitä rakennuksia, jos kyseessä on useamman rakennuksen ryhmä). Kaavakartalla tulee olla viittaus tehtyihin selvityksiin. Selvitysaineiston täydentämisessä ja kaavan suojelumääräysten esittämisessä tulee kiinnittää huomio seuraaviin ilmiöihin ja kohteisiin. Urheilukenttä katsomoineen omaa paikallista kulttuurihistoriallista merkitystä vaikkei sitä ole sisällytetty inventointiin. Keskustan vanhimman rakennuskannan lisäksi alueelle antaa oman leimansa sotien jälkeinen arkkitehtuuri, jonka laadukkaita ja ajalleen tyypillisiä esimerkkejä löytyy useasta eri paikasta, mm. Vesanimen alueelta, Kangasalantien varresta sekä Kuohunlahden rannalta. Kangasalan kirkko ympäristöineen on kirkkolain nojalla suojeltu. Suojelustatus sekä kirkkolain 14 luvun 2-6 :n tuomat velvoitteet tulee käydä ilmi kaavamerkinnästä ja siihen liittyvästä määräyksestä. Koko kirkkomiljöön suojelun kannalta tärkeää olisi käyttää lisäksi merkintöjä EH/s ja tarpeen mukaan YK/s jotka tuovat alueen kokonaisuuden merkityksen ja suojelutarpeet esiin. Kiinteiden muinaisjäännösten osalta museo toteaa seuraavaa. Kaavaalueella sijaitsee yksi ennestään tunnettu kiinteä muinaisjäännös, Kirkko-Aakkulan kivi-kautinen asuinpaikka (mj.rek.nro , rauhoitusluokka 2). Kaksiosainen muinaisjäännösalue on merkitty asianmukaisella tavalla kaavaan. Kaava-aineiston rakennusinventoinnin mukaan Kirkonkylän seudun kylistä olivat keskiajalla olemassa ainakin Herttuala, Tarpila, Sorola, Toikkola ja Kyötikkälä. Näistä ainakin Tarpila on sijainnut em. selvityksen mukaan kaava-alueella. Museoviraston laatimien historiallisen ajan muinaisjäännösten määrittely- ja suojeluoppaan (2008) mukaan 1500-luvun kylänpaikat ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä; esimerkiksi Tarpilan kylä mainitaan 1560-luvun Suomen asutuksen kyläluettelossa kahden talon kylänä. Myös edelleen rakennetut ja asutut historiallisen ajan kylänpaikat saattavat olla sellaisia muinaisjäännöksiä, jotka rajoittavat maankäyttöä. Osayleiskaavaa varten tarvitaan tiedot siitä, mitkä historiallisen ajan kylänpaikat sijaitsevat kaava-alueella, missä ne sijaitsevat sekä mikä niiden säilyneisyys, rajaus ja arvo ovat. Kangasalan kunnan arkeologinen perusinventointi on tehty vuonna Koska mm. historiallisen ajan muinaisjäännösten määrittely- ja suojeluohjeet ovat sen jälkeen tarkentuneet, osayleiskaava-alueella tulee vielä tehdä arkeologinen inventointi, jonka perusteella museo ottaa kantaa kaavan vaikutuksista arkeologiseen kulttuuriperintöön sekä vaihtoehtoisiin kaavaluonnoksiin. Inventointi tulee toimittaa maakuntamuseoon. Osayleiskaava- 12

13 ehdotus tulee lähettää maakuntamuseoon lausuntoa varten. Rakennetun kulttuuriympäristön selvitystä täydennetään lausunnossa esitetyllä tavalla ja lisätään kuvausta myös selostukseen. Kulttuuriympäristöjen aluerajausten erilaista taustaa selvitetään esimerkiksi liitekartalla ja kaavaselostuksessa. Kaavakartalle rajataan kaikki valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaaksi määritellyt aluekokonaisuudet ja pyritään merkitsemään arvokkaiden ominaispiirteiden säilyminen sopivilla maankäyttöratkaisuilla ja suojelumerkinnöillä. Ukkijärven ja Kangasalantien varren kerrostalomerkintöjä harkitaan ja määräyksiä voidaan tarkentaa niiden sopivuudesta ympäristöönsä. Kangasalan kirkkoa koskevia kaavamerkintöjä täydennetään. Kaava-alueella laaditaan myös arkeologinen inventointi. 5. Rakennuslautakunta : Rakennuslautakunta pitää osayleiskaavan laatimista tärkeänä ja puoltaa yleiskaavoituksen jatkamista valituista lähtökohdista. Jatkotyössä tulee kiinnittää huomiota siihen, että kaavalla mahdollistetaan tiivis ja tehokas rakentaminen, johon sisältyy myös työpaikkoja. Tasapainoisen väestökehityksen turvaamiseksi tulee huolehtia monipuolisen asuntotarjonnan mahdollistamisesta ja toimivista yhteyksistä rakentamisesta vapaaksi jätettäville alueille. 6. Sosiaalikeskus (saap ): Molemmissa kaavavaihtoehdoissa tähdätään yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ottamalla käyttöön rakentamattomia alueita tai tehostamalla jo rakennettujen alueiden maankäyttöä. Osayleiskaavassa tulee kiinnittää huomiota nykyisten, jo olemassa olevien toimintojen turvaamiseen ja tukemiseen mm. Jalmarin kodon ympäristöön, jonka tuntumassa liikkuu muuhun ympäristön nähden selkeästi enemmän liikuntarajoitteisia henkilöitä sekä vanhuksia. Alueella on jo tällä hetkellä puutetta kevyen liikenteen väylistä ja tämä koetaan turvallisuusriskinä. On tärkeää turvata myös muilla keskustan alueilla vanhusten ja liikuntarajoitteisten turvallinen liikkuminen uusien toimintojen ja liikenteen lisääntyessä keskustassa. Vanhusten ja vammaisten palveluja tullaan lisäämään alueella esiintyvän tarpeen mukaisesti. Keskustaan keskittyvä asutus helpottaa palvelujen tuottamista keskitetysti ja tuo kotihoitoon ajallista säästöä verrattuna haja-asutusalueisiin. Päivähoitopalveluiden näkökulmasta keskustan osayleiskaavan vaikutus riippuu merkittävästi uusien asuinalueiden rakentumisvauhdista. Mikäli rakentuminen kasvaa hallitusti, riittävät nykyiset päivähoitopalvelut keskustassa. Virkistysalueita tulee olla riittävästi lisäämässä viihtyvyyttä. Niiden suunnittelussa tulisi huomioida virkistysalueiden käytettävyys myös liikuntarajoitteisten osalta. Jalmarin kodon alueen liikenneturvallisuuden parantamisesta on suunnitelma vuodelta Osayleiskaavassa esitetään uusia kevyen liikenteen reittejä ja ulkoilureittejä. Liikenteen ja maankäytön vaikutustarkastelussa esitetään kaavan toteuttamiseen liittyviä kehittämisja toimenpide-ehdotuksia liittyen mm. kevyen liikenteen turvallisuuteen ja esteettömyyteen. Kaavamääräyksiin voidaan lisätä maininta kevyen liikenteen esteettömyyden parantamisesta. Uusien asuintalojen rakentaminen toteutuu todennäköisesti vähitellen asemakaavamuutosten myötä. 7. Sivistyskeskus : Keskustan osayleiskaavaluonnoksessa varaudutaan sivistystoimenlautakunnan esityksen mukaisesti lukion siirtämiseen Pikkolan koulukeskukseen. Tarpilan koulussa olleita toimintoja (taito- ja taideaineet) sijoitetaan myös Pikkolaan. Kevyen liikenteen väylät tulee sijoittaa ja rakentaa siten, että lasten koulumatkat ovat turvallisia niin jalan kuin pyörällä liikkuville. 13

14 Maiseman ja kulttuuriperinnön osalta sivistyskeskus pitää parempana kaavaluonnosvaihtoehtoa 2, koska se on maisemaa ja rakennettua kulttuuriperintöä säilyttävämpi vaihtoehto kuin vaihtoehto 1. Pikkolan alueen osalta tulee edetä kaavaluonnosvaihtoehto 2 mukaisesti. Koko Finnentien eteläpuoleinen, Lahdentiehen rajoittuva alue tulee nähdä urheilu- ja virkistyspalvelualueena sekä lähivirkistysalueena, joka mahdollistaa alueelle laajahkon liikuntapaikkakeskittymän perustamisen. Alueelta tulee turvata hyvät ja turvalliset yhteydet Kirkkoharjun liikunta-reiteille sekä Kirkkojärven alueen luontopoluille ja liikuntareiteille. Lisäksi turvallinen kulkuyhteys valmistuvaan uimahalliin tukee alueen kehittämistä ja tulevaa käyttöä. Vesaniemen alueen osalta tulee niin ikään edetä kaavaluonnosvaihtoehto 2 mukaisesti. Vähintään lähiliikuntapaikka tulee säilyttää alueella, ja Vesaniemen uimaranta-alueen jatkokehittäminen on turvattava. Yhteydet liikuntareiteille on myös turvattava alueelta. Pikkolan alueelle on tarkoitus luoda urheilupalvelujen keskus. Viheryhteyksiä ulkoilureiteille korostetaan ja niitä lisätään kaavakarttaan. Osayleiskaavakartalle merkitään alikulkukäytäviä. Ks. yleisvastine Urheilutien alue ja Pikkuharju. 8. Tekninen keskus (saap ): -Kevyen liikenteen yhteys Rekiälän ja keskustan välillä Lahdentien vieressä on tärkeä. -Pikkolassa Lahdentien varressa VU-aluetta pitää laajentaa. -Yleiskaavatasolla on suunniteltava valumareittien tilantarve ja mitoitus. Hulevesien hallinnassa periaatteena on säilyttää rakennettujen alueiden vesitase ja valunnan laatu mahdollisimman lähellä rakentamista edeltänyttä tasoa ja pyrkiä ratkaisemaan ongelmat niiden syntysijoilla. -Lukiorakennuksen vanhinta osaa ei pidä säilyttää. Kevyen liikenteen reitti Rekiälästä Lahdentien vartta on merkitty kaavakarttaan. Hulevesiselvityksen edetessä tarkastellaan valumareittien ja altaiden sijainteja ja mitoituksia. 9. Ympäristönsuojelu : Keskusta-alueen hyötyjätepiste sijaitsee tällä hetkellä tilapäisesti Kalmistontien päässä hautausmaan vieressä. Uutta hyötyjätepisteen paikkaa ei ole etsinnöistä huolimatta löytynyt. Nykyinen paikka on syrjässä asutuksesta eikä se pitkäaikaisena sijoituspaikkana sovellu hautausmaan läheisyyteen. Hyötyjätepisteelle tulee jo osayleiskaavavaiheessa osoittaa paikka. Muutoin ympäristönsuojelulla ei ole huomautettavaa keskustan osayleiskaavasta. Hyötyjätepisteelle osoitetaan paikka asemakaavoitusvaiheessa. 10. Ympäristöterveydenhuolto (saap ): Ympäristöterveydenhuollolla ei ole huomautettavaa esitetystä Kangasalan keskustan osayleiskaavan valmisteluaineistosta kummankaan vaihtoehdon osalta. 11. Tampereen aluepelastuslaitos (saap ): Kaava-alue luokitellaan nykyisellään pelastustoimen riskialuejaossa pääosin II riskiluokan alueeksi. Kaavamuutoksen jälkeen alueelle voi muodostua myös I riskiluokan aluetta. Pelastustoimen tämänhetkinen toimintavalmius täyttää myös I riskiluokan alueille asetetut vaatimukset. Tampereen aluepelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa kummankaan luonnosvaihtoehdon suhteen. 12. Tampereen kaupunki (saap ): Uudet kaupalliset alueet sijoittuvat tiivistyvälle keskusta-alueelle. Molemmat vaihtoehdot mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittamisen C/KM -alueille, mutta kaavaluonnoksista ei selviä kaupan suuryksikköjen mitoitus, mikä vaikeuttaa seudullisten 14

15 vaikutusten arviointia. Kaupallisen toiminnan sijoittuminen on kuitenkin ratkaistu siten, että ihmisten liikkumistarve ei lisäänny vaan toiminnot sijoittuvat olemassa olevaan kuntakeskukseen. Kuntakeskuksen elinvoimaisuutta lisää edelleen kattavien kevyen- ja joukkoliikenteen yhteyksien muodostumisesta huolehtiminen. Maankäytön toteutuminen kaavan tavoitteiden mukaisesti eheyttää Kangasalan ja samalla koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta. Tampereen kaupungilla ei ole kaavan maankäyttöön huomauttamista. Yhdyskuntarakenteen eheytymiseksi Tampereen kaupunki pitää erityisen tärkeänä, että kaupunkiseudun rakennetta tiivistetään tasapainoisella tavalla. Tästä syystä on hyvä, että Kangasala tavoittelee keskusta-alueelle uutta kerrostalorakentamista. Tarvittavat selvitykset mahdollisten suuryksiköiden sijoittamisesta laaditaan asemakaavoitusvaiheessa. 13. Kuhmalahden kunta (saap ): Kuhmalahden kunnalla ei ole huomautettavaa Kangasalan keskustan osayleiskaavan valmisteluaineistosta. 14. Oriveden kaupunki (saap ): Oriveden kaupunki toteaa, että luonnoksista ei ole huomautettavaa ja että Oriveden kaupungin mielestä Kangasalan keskustan osayleiskaavan valmistelua tulisi jatkaa vaihtoehto 2:n pohjalta. 15. Pälkäneen kunta (saap ): Pälkäneen kunnalla ei ole huomauttamista valmisteluaineistosta. 16. Kangasalan seurakunta (saap ): 1. Kirkonkylän seurakuntataloa ei tule merkitä suojeltavaksi. Rakennus on hyvin epäkäytännöllinen ja ahdas seurakunnan nykyisiä tarpeita varten. 2. Ainontien varressa kirkon porttia vastapäätä oleva paikoitusalue tulee säilyttää paikoitusalueena eikä siihen tule osoittaa rakennusoikeuksia. (saap ): 1. Molemmissa luonnoksissa on merkitty kevyen liikenteen yhteystarve hautausmaan huoltorakennuksen pihan kautta Ainontieltä Finnentielle. Tämä merkintä tulee poistaa osayleiskaavasta. Tällainen kulkuväylä tuottaa kohtuutonta haittaa hautausmaan huoltorakennuksen ja sen pihan käytölle. 2. Luonnoksissa ei ole lainkaan merkitty enää Ystävyyden puiston halki kulkevaa yhteyttä Tampereentien alitse Läntiselle hautausmaalle. Tämä yhteys olisi välttämätön. Hautajaissaattueet tulevat ruuhkauttamaan Tampereentien ja Finnentien risteyksen kiertoliittymän ja tulevan K-kaupan liikenteen. Hautajaissaattue on kulkenut kirkosta Vanhan hautausmaan ja Uurnahautausmaan läpi Finnentielle ja jatkanut Tampereentien yli Myllystenpohjantielle ja siitä Kalmistontietä hautausmaalle. Seurakuntatalo on osa mm. maisemallisesti arvokasta Tapulinmäen kokonaisuutta, jonka säilyminen vaatisi myös yksittäisten rakennusten säilyttämistä. Rakennetun ympäristön selvitystä täydennetään ja kaavamerkintöjä pohditaan sen perusteella uudelleen. Paikoitusalue kirkon porttia vastapäätä ratkaistaan asemakaavassa. Kevyen liikenteen yhteystarve huoltorakennuksen ohi voidaan poistaa ja jättää vain Ainontien varren reitti. Osayleiskaavaan merkitään alikulku Tampereen tien ali. 17. Pirkanmaan yrittäjät ry. (saap ): Näyttää siltä, että yrittäjien ehdotuksia (alustaviin luonnoksiin) v ei ole kaavaluonnoksissa otettu huomioon. Pyydetään vakavaa tutustumista siihen ja huomioonottamista niin, että keskustan asukkaiden palvelutaso paranee entisestään ja että yrittäjillä on tätä vaatimusta vastaavat liiketilat ydinkeskustassa. 15

16 Kannanotto : 1. Ellintien eteläpuolella jo olemassa oleva liiketila-alue on säilytettävä entisellään liike ja toimistorakennusten korttelialueena (K). 2. Finnentien varsi Uotilan korttelin alueella asuin- ja liiketilojen korttelialueeksi (AL) niin, että koko kivijalkakerros määrätään liiketiloiksi. 3. Kirkolta Urkutehtaalle kaavamääräyksessä pakottavana molemmin puolin asuin- ja liiketilojen korttelialueena (AL). 4. Torilta itään Alatien risteykseen samoin kuin kohdassa Kaarina Maununtyttären tien länsipuoli S-marketilta Lahdentielle kaavoitettava vain liikerakennusten korttelialueeksi (K). 6. Tennishallin ja Paunun hallin alueella toimisto ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden (KTY) ja liikunta- ja urheilupalvelujen korttelialue (PU) olisi mahdollinen. Toivomme KTY:n osalta lisäselvitystä. 7. Uimahallin korttelin osalta esitetyt asemakaavan muutokset hyviä pohjia jatkokehittelylle. Toivomme saavamme lisäinformaatiota. 8. Pikkolan alueella vahvistettava urheilu- ja virkistyspalvelujen (VU) osuutta. Esitetyt itäpuoliset asuinpientalojen korttelialue (AP) ja asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue (AKR) urheilu ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). 9. Pikkolassa Finnentien etelä- ja itäpuolen liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) tarpeeton. 10. Keskustan urheilukentän aluetta voidaan ottaa asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Toivomme lisäselvitystä. 11. Kaavaehdotuksesta poisjätetty KOP:n/Kirkonkulman talo tulee ottaa mukaan kaavasuunnitteluun. Kangasalan keskustan kaavassa on taattava riittävä tila yrittämiselle ja liike-elämälle niin, että kunnan ja eritoten keskustan asukkaille taataan riittävä yrittäjyyspohjalta tapahtuvien palvelujen saatavuus myös vuosikymmenten kuluttua. 1. ja 2. Ellintien eteläpuolisella alueella on tarkoitus mahdollistaa kaupallisten palvelujen kehittäminen ja laajentaa aluevarausta. Merkintä keskustatoimintojen alue voi sisältää liike- ja toimistorakentamisen lisäksi asumista, myös kivijalkaliiketiloja. Kivijalkakerrosten liiketilavaatimus ratkaistaan asemakaavavaiheessa. 3. ja 4. AL merkintöjä on luonnoksissa melkein koko Kangasalantien varsi. 5. Kaarina Maununtyttärentien varsi on perusteltua osoittaa tiiviiseen asuinrakentamiseen, mikä mahdollistaa myös uusien työpaikkaalueiden sijoittumisen Finnentien- ja Aakkulantien eteläpuolelle. Vastaavasti Ellintien alueen kaupallisten palveluiden aluetta on tarkoitus laajentaa. 6. Alustavien luonnosten KTY-merkintä on luonnoksissa osoitettu TP-1 merkinnällä eli työpaikka- ja urheilupalvelujen alue. 8. Pikkolan alueelle ollaan suunnittelemassa urheilupuistoa. 9. Alustavien luonnosten K on vaihtunut TP merkinnäksi. Ramppien ja risteyksen vuoksi paikka ei täytä uuden asuinalueen viihtyisyysvaatimuksia. 10. Keskustan urheilukentän alue on tarkoitus jättää osaksi keskustan puistokokonaisuutta. 11. Kirkonkulman talon kohta ratkaistaan vireillä olevassa keskustakorttelin asemakaavassa. 18. Kangasalan Luonto ry (saap ): 1. Kangasalan kunta mainostaa itseään kauniin luonnon mielikuvilla. Tosiasiassa kunta on omalla toiminnallaan aiheuttanut pitkäaikaista ja laajamittaista ympäristötuhoa sekä maisemien pilaamista. Maisemallisesti suurin ongelma on vanhat sorakuopat, joita on myös keskusta-alueen välittömässä läheisyydessä. Ulkopuoliset ovat saaneet taloudellisen hyödyn, Kangasalle ovat jääneet ympäristöhaitat ja luonnonmaisemien turmeltuminen. Vähin mitä voi toivoa, on jäljellä olevien harjujen ja varsinkin Natura-alueiden suojelu lisävahinkojen 16

17 välttämiseksi. Jo tuhottua harjumaisemaa tulisi maisemoida ja viheriöidä istuttamalla puita ja pensaita. Tämä velvoite lienee ollut jo maa-aineslupia myönnettäessä, mutta on jäänyt hoitamatta. Harjut tulee rauhoittaa luonnonmukaiseen ulkoiluun ja kaikkien kuntalaisten käyttöön. Merkittävä harju kulkee osayleiskaava-alueen läpi. Tästä alueesta tulee säilyttää mahdollisimman suuri osa puistomaisena ja viheralueena. 2. Kunnan keskellä on suuri laiminlyöty viheralue eli Kirkkojärvi ja sen luontopolku. Yhdistyksemme järjesti syyskuussa 2007 Kirkkojärvi-seminaarin, jossa pohdittiin mitä rehevöityneelle järvelle ja sen pusikoituneille rannoille pitäisi tehdä. Laajassa yleisökeskustelussa vaadittiin järven rantojen maisemointia sekä luontopolun korjaamista edustavaan kuntoon. Pusikoitumisesta ja sen taustoista on väitöskirjatietoa (T.Heikkilä: Visuaalinen maisemaseuranta. Kulttuurimaiseman muutosten valokuvadokumentointi. TaiK 2007). Kirkkojärvi on ainutlaatuinen kasvistoineen ja linnustoineen. Se on keskustan ainoa viheralue, jossa vielä voi kulkea aidossa luonnossa ja havainnoida erilaisia luontoasioita. Tarpeen vaatiessa luontopolun kohta tulee raivata, mutta aitoon luontoon ja varsinkin Natura-alueelle kuuluu myös pensaistoa. Kaavassa tulisi ottaa tavoitteeksi Kirkkojärven ja sen ympäristön kehittäminen Natura-alueena, joka olisi keskustan asukkaiden virkistys- ja ulkoilukäytössä. Kuohunlahden pohjukan tuntumassa olevat terveyslähteenä tunnetut lähteet tulisi tutkia ja selvittää mahdollisuus entistää ne tilaan missä ne olivat 1800-luvulla ennen alueen rakentamista. 3. Vireillä on ollut suunnitelmia VT:n 12 muuttamiseksi nelikaistaiseksi. Tämä ei ole mahdollista vahingoittamatta merkittävästi Kirkkojärveä. Siksi osayleiskaavaa ei tule laatia siten, että VT12:n muuttaminen nelikaistaiseksi tulisi mahdolliseksi. Uusien ympäristövahinkojen välttämiseksi tie on pidettävä nykyisen kaltaisena. Mahdollisesti kasvavia liikennemääriä voidaan rajoittaa kunnan kaavoitusja maankäyttöpolitiikalla, jota tulee kehittää joukkoliikennettä suosivaksi. Huomattava osa VT12:n raskaasta rekkaliikenteestä Tampereelta itään voidaan ohjata kolmostietä Riihimäen kautta ilman merkittävää matka-ajan lisääntymistä. Liikennemääriä VT12:lla ja muillakin teillä voidaan vähentää kehittämällä maankäyttöä joukkoliikennettä suosivaksi. Samoin kunnan pyörätieverkkoa tulisi kehittää. Mallia voi ottaa esim. Oulusta, joka on saanut valtakunnallista huomiota pyörätieverkkonsa ansiosta. Tampereella ja Kangasalla on käyty viime vuosina keskustelua raideliikenteen kehittämisestä. Esillä on ollut kaksi vaihtoehtoa: paikallisjunaliikenne Oriveden radalla tai pikaraitiotie. Osayleiskaavassa ei näy varauksia raideliikenteelle. Oriveden rata on aikoinaan haarautunut Vehmaisista Kangasalle ja rautatie ulottunut Vatialaan asti, mistä sitä oli tarkoitus jatkaa Lahteen. Ratapohja on edelleen olemassa ja sen jatkaminen on mahdollista kaavoituksessa. Pikaraitiotie on yksi vaihtoehto tälle linjalle. 4. Keskustaa tulee kehittää siten, että siellä tai välittömässä läheisyydessä ovat tarvittavat palvelut. Ei kannateta sellaista kaavoitusta ja maankäyttöä, joka johtaa suurten kauppa- ja liikekeskusten rakentamiseen kauas asutuksen ulottuvilta siten, että ihmiset joutuvat hakemaan päivittäistavarat ja palvelut omilla autoillaan. 5. Kerrostaloasuminen on ekologisesti mielekäs asumismuoto, mutta Kangasalla valitettavan laiminlyöty. Kerrostalorakentamista tulee lisätä kunnan alueella nykyisen pientaloja ja haja-astutusta suosivan käytännön sijaan. Näin myös keskusta-alueella. Kauas toisistaan sijoitetut pientalo- ja haja-asutusalueet ovat ekologisesti tuhlaavia, kuluttavat maapohjaa ja vaikeuttavat joukkoliikenteen kehittämistä. Rakentamisen ja kaavoituksen tulisi suosia erilaisia asumismuotoja nykyistä tasapuolisemmin. Kerrostalorakentamisessa tulee ottaa huomioon niin keskustassa kuin muuallakin Kangasalan harjut, ettei tätä ainutlaatuista luontoa turmella ekologisesti eikä maisemallisesti. 17

18 1. Osayleiskaavaehdotukseen ei ole tarkoitus merkitä laajoja harjukokonaisuuksia pienentäviä uusia rakentamisalueita. 2. Kirkkojärven luontopolku merkitään kaavakarttaan ja yhteydet keskustasta reitille. Pirkanmaan ympäristökeskus korostaa kuitenkin lausunnossaan vaikutusten arviointia virkistyksen riittävyyden osalta, jottei natura-alueille kohdistu kohtuutonta rasitusta. Kirkkojärven hoidossa pyritään noudattamaan rantametsien hoito- ja käyttösuunnitelmaa (laadittu v.2001). 3. Vt 12 jätetään pois kaava-alueesta ja ratkaisut tien leventämisestä tehdään valtakunnan tasolla. Pyörätiereittejä on kaavakarttaan lisätty. TASE2025:n kaikissa vaihtoehdoissa joukkoliikenne perustui bussiliikenteen laatukäytävään Kangasalan keskustan suuntaan. Joukkoliikenteen kehittämiskäytäviä vahvistetaan. Todella pitkässä perspektiivissä voisi raideliikenne osoittautua tarpeelliseksi, kehittämiskäytävä ei sulje pois katuraitiotien mahdollisuutta. 4. ja 5. Esimerkiksi Ellintien eteläpuolisella alueella on tarkoitus mahdollistaa kaupallisten palvelujen kehittäminen ja laajentuminen. Ks. yleisvastine tiivistäminen. 2.4 Mielipiteet 1. Mauri Mattila, , kysyy käsittääkö kaavamuutosehdotus suunniteltua mahdollista palloilu/liikuntakenttää joka olisi rakenteilla Tulenheimon tontin ja Tapulintiellä olevan As Oy Harjulanpuiston (Tapulintie 9) välissä olevan kunnan puistoksi kaavoitetulle tontille ja onko ko. tontille suunnitteilla jotain, vai säilyykö se puistona? Luonnosvaihtoehdossa 2 on paikkaan osoitettu VU -merkinnällä urheilu- ja virkistyspalveluiden alue. Tarkoitus on merkitä paikka tämän mukaisesti kentän rakentamista varten. 2. Janne Tuomisto, ja , kysyy tarkoittaako kaavaluonnoksessa 1 suunniteltu asemakaavan muutos Antin- ja Toivontien alueelle, että sinne voi jatkossa rakentaa kerrostaloja ja mikäli näin on niin kuinka monesta ja kuinka monikerroksisesta kerrostalosta on kysymys? Kuinka ko. alueen luonnos 2 eroaa versiosta 1? Antin- ja Toivontien lähinnä Kuohunlahden rantaa olevalla alueella on tällä hetkellä 10 omakotitaloa. Suunnitellun asemakaavamuutoksen ulkopuolelle jäisi ainoastaan 4 kiinteistöä. Miksi muutosta ei ole suunniteltu koko alueelle? Tarkoittaako AP-merkintä vaihtoehdossa 2, ettei alueelle kokonaisuudessaan voisi rakentaa kerrostaloja? Mitä tarkemmin ilmaistuna tarkoittaa alueen tiivistäminen? Osayleiskaavavaihtoehdossa 1 esitetään, että Antintien/Toivontien alueelle rakennettaisiin kerrostaloja. Vaihtoehdossa 2 alue on merkitty tiivistettäväksi pientaloalueeksi. Kumpikin vaihtoehto vaatisi, että nykyistä asemakaavaa jossain vaiheessa muutettaisiin. Vasta asemakaavavaiheessa ratkaistaan rakentamisen määrä ja kerroskorkeudet. AP-merkintä tarkoittaa pientalovaltaista asuntoaluetta, jonka asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. AP-alueen tiivistäminen voi tarkoittaa esimerkiksi omakotitonttien jakamista tai kokonaan uusien rivitalojen rakentamista. Ks. yleisvastine tiivistäminen. 3. Mira ja Saku Siurola, Vesijärventie 8 (saap ), kirjoittavat, että kuntalaisten asumismukavuus, asumisen hyvät edellytykset ja luonnon kunnioittaminen ovat hyvän arkkitehtuurin perusta, ei kaiken vapaan tilan käyttö. Asetelma on vanhanaikainen ja ekologisesti väärä. Kangasalla kauneimpien maisemien ja luonnon hyödyntäminen on hakoteillä. Vesijärven seutu on ollut kautta aikojen pientaloasumista luonnon lähellä, eikä keskustan siirtäminen pientaloalueelle ole järkevää. Miksi urheilukenttä pieneksi? Vaikka jäätilanne on kentän uhka, omakotialue pikkuhiljaa kansoittuu taas lapsista, eiköhän kenttä voitaisi hyötykäyttää kesä-syys liikuntakenttänä urheiluseuroille ym. parantaen silloin myös nuorison aktiviteetteja keskustan seudulla. Kangasala ei ymmärrä omia voimavarojaan vau- 18

19 raana järvikuntana. Keskustan rumuus on silmiinpistävää ja tällä kaavalla sitä lisätään kompleksimaisella asuttamisella. Todella vanhanaikaista ja pöyristyttävää (Liitekartta: kunnanviraston kohdalle rivitaloja tms., ei asumiskompleksia, ei harjuun taloa, kenttä säilytettävä, vapaata peltotilaa Kangasalla, miksi tähän?). Ks. yleisvastine Urheilutien alue ja Pikkuharju. 4. T. Tuomenoja, Urheilutie 9 (saap ), ei hyväksy, että luonto pilataan betonibunkkereilla; jopa 8-kerroksinen kerrostalo suunnitteilla! Keskustan harju säilytettävä ulkoilualueena. Arvostan maisemaa, luontoa, sitä vähäistä mitä keskustassa on. Liikenne on jo nyt valtava Vesaniemeen päin. Kesäisin jatkuva liikenteen hurina kuuteen suuntaan! Mopoilijat ajavat rallia, valtavat pakokaasupilvet pyörivät niin ettei parvekkeella voi olla melun ja saasteen takia. Yksi tie Vesaniemeen ja paljon asutusta ja lisää olisi tulossa! Hidastakaa suunnitteluvauhtia, aina voi pilata maisemat, muttei koskaan voi saada pilattua takaisin. Ks. yleisvastine Urheilutien alue ja Pikkuharju. Vesaniemeen kulkevan tien linjausta esitetään muutettavaksi liikenteen ja maankäytön vaikutusten arvioinnissa. 5. Riitta ja Veli Saarilampi, 1:189 (saap ) toivovat kiinteistölle rakennuspaikkaa eli kannattavat vaihtoehtoa Lyyli ja Osmo Lähteenmäkeä (saap ) ihmetyttää Antintien, Toivontien ja Myllystenpohjantien alueen rajaus kerrostalojen ja omakotitalojen osalta. Millä perusteella kaavasta on neljä taloa jätetty pientaloalueeksi? Antintie 12 ja 14 sijaitsevat aivan hautausmaan vieressä, jolloin olisi aiheellista jättää tontit pientalotonteiksi ja rauhoittaa hautausmaan naapurusto. Tiivistämisen tapaa ja rajausta alueella harkitaan. 7. Vieno Sipilä, Pillitie 2 (saap ) kirjoittaa, että Kangasalaa on rakennettu kuin palapeliä. On luvattu tasata Finnentie rollaattorikulkukelpoiseksi. Nuorisossa on tulevaisuus, matalampia taloja. Ottakaa huomioon ilmastonmuutos. Kirkkoharju on henkireikä, yhteinen virkistysalue, tie koulun kohdalta ylös, historiallinen tie. Miksi on kaadettu luonnonpuut kirkolta Lahdentien läheltä, hienoja mäntyjä? Pikkolan vainio on kostea, huono alue asua. Keskustan osayleiskaava on yksi keino pyrkiä kokonaisuuden hallitsemiseen, tosin senkin osoittamat muutokset toteutuvat vähitellen. Finnentien parantaminen on yksityiskohtaisen toteutuksen asia, alueen liikenneturvallisuuden parantamisesta on laadittu suunnitelma. Yleiskaavassa voidaan kuitenkin antaa esteettömyyteen liittyviä yleismääräyksiä. 8. Sirkka Teräsmaa, Vesijärventie 10 (saap ), vastustaa urheilukentän pienentämistä, keskustan ainoa luistelukenttä muille kuin kiekkoa pelaaville. Koulut yleisurheilevat, pelaavat pesäpalloa ja jalkapalloa siellä. Myös päiväkodit käyttävät kenttää. Vastustaa päiväkodin muuttamista nelikerroksisiksi asunnoiksi. Miksi pieniltä lapsilta pitää viedä viehättävä paikka, jossa on tilaa leikkiä turvallisesti. Vastustaa 8-kerroksisen asuintalon rakentamista pikkuharjun päähän, vaatii suuret paikoitusalueet. Pientä harjunpätkää on syytä suojella jo keskustassa asuvien iloksi. Vastustaa nelikerroksisen talon rakentamista kunnanviraston paikalle. Jos purettava, uusi rakennus ei saa olla niin korkea. Ks. yleisvastine Urheilutien alue ja Pikkuharju. 9. Pirkko Ronni ja Minna Ronni, Kiertotie 3 (saap ) eivät hyväksy, että rankalla tiivistämiskaavoituksella tuhotaan maisemallisesti tärkeä pikkuharju. Tornitalo on täysin sopimaton ympäristöönsä. Urheilukenttä tulisi säilyttää ja kehittää pikkuharjun kanssa keskustan liikunta- ja virkistäytymisalueena. Vesaniemi tukee tätä aja- 19

20 tusta. Kunnanvirasto II paikalle suunnitellut massiiviset kerrostalot eivät sovellu olemassa olevien pientalojen naapuriin. Puistomaisempi pientaloalue sopisi paremmin. Lapsiperheetkin voisivat näin sijoittua asumaan keskustaan hyvien palvelujen ääreen. Elämään tuo rikkautta kun kaikki ikäryhmät voivat asua samoilla alueilla. Keskustan eläkeläisten on hankala päästä kauemmaksi nauttimaan luonnosta, siksi viheralueita pitää olla myös aivan keskustassa. Luonnontilaisia alueita ei tarvitse hävittää kokonaan. Harjumaisema on osa kulttuurimaisemaamme. Mielikuvamme Kangasalasta olisi puistokaupunki, jos kaupunkimaisesti pitää rakentaa. Ks. yleisvastine Urheilutien alue ja Pikkuharju. 10. Kiinteistö Oy Harjusolan hallitus (saap ) näkee keskustan kehittämisen myönteisenä asiana. Kaavoituksessa tulee huomioida autojen pysäköinti ja kulkuyhteydet, kevyen liikenteen väylät ja Pikkuharjun länsipään rakentaminen tulee mahdollistaa. Ks. yleisvastine Urheilutien alue ja Pikkuharju. 11. Pirpa Hartelin, Kunnantie 2 (saap ) vastustaa tiivistämisfilosofiaa. New Yorkiako Kangasalle kaavaillaan. Pitäisi pysyä matalaa, kaunista korvaamattoman arvokasta maisemaa suosivassa kaavoituksessa. Kun hävitetään kaikki Kangasalan aarteet niin kuka tänne viitsii tulla tai täällä asua. Taas kerran raha ratkaisee. Ks. yleisvastine tiivistäminen. 12. Kari ja Ulla-Maija Hovin, Kuovinkuja 5 (saap ) mielipide koskee yksityisessä omistuksessa olevien tonttien rakentamatonta ranta-aluetta Huhmarissa. Kannatetaan vaihtoehtoa 1, mutta omana vaihtoehtona pitäisimme parhaana yksityisten omistamaa puistoaluetta. Merkinnältään esim. P yks. Ks. yleisvastine Huhmarinpuisto. 13. Ukintien ranta asukkaiden: Kauko, Kerttu ja Mika Ilonen Seppo ja Annu Kaitto, Antti, Liisa ja Aukusti Paakkala (saap ) mielestä luonnos vaikuttaa pääpiirteissään hyvältä ja parantaa keskustan ilmettä. Näkymään Ukkijärven rantatorista pari huomautus/korjausehdotusta: Rantatori näyttäisi tulevan aivan rantaan, pitääkö paikkaansa? Kuinka lähelle rantaa? Tori näyttäisi olevan selvästi Ukkijärven pintaa korkeammalla. Mille korkeudelle toria on suunniteltu? Nykyisin torin paikalla on puisto jossa on useita vanhoja puita. Luonnosnäkymä näyttää siltä, että kaikki rantapuistikon puut on kaadettu. Ei kai tämä pidä paikkaansa? Kivetetty tori ja puuton ranta rikkoo ikävästi nykyisen luonnollisen maiseman. Ukkijärven pahin ongelma on se, että runsaan sateen jälkeen valumavedet saavat järven kukkimaan, tämä toistuu kesällä lähes aina kun kuuman kauden jälkeen tulee rankkasade. Puut rannalla ovat tärkeitä valumaveden sitojia joten niitä ei voi poistaa. Luonnoksen näkymän kaltainen talo kirjakaupan viereen nykyiselle parkkipaikalle ei maisemallisesti sovi kuvaan, millaista taloa paikalle on suunniteltu? Onko uudessa luonnoksessa edelleen autotie kirjakaupan kulmalta alas rantaan? Asumme Ukkijärven rannalla maakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Palvelujen alue eli rantatori ei sovi Ukkijärvenrantaan, torialuetta löytyy keskustasta riittämiin. Kaavaluonnoksissa rantatorin kohta on merkitty palvelujen alueeksi eli toriksi. Toria ideoitiin aivan rantaan asti rakennettavaksi ja kulkua Kangasalantieltä päin niin, että Ukkijärvi olisi helpommin saavutettavissa. Ukkijärven eteläranta on luultavasti tarpeen säilyttää luonnontilaisena, varsinkin jos länsiranta rakentuu tiiviiksi. Pysäköintipaikan rakentaminen ja sen laatu ratkaistaan asemakaava- ja rakennuslupavaiheessa. Vaihtoehtoina autoliikenteelle liikenteen vaikutustarkastelussa ovat Ukintien itäpään reitti Kunnantien kautta tai nykyinen reitti kirjakaupalta. 20