VUOSIKERTOMUS U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 25 vuotta auttamisen iloa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2011. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 25 vuotta auttamisen iloa!"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2011 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 25 vuotta auttamisen iloa!

2 Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: Hämeen Kirjapaino Oy 2

3 Sisällysluettelo Alkusanat... 4 Suomen UFF -yhdistys... 5 Humana People to People... 5 Kehitysyhteistyö Kehitysyhteistyöhankkeiden arvioinnit... 7 Taloudellinen tuki Opettajaopistot Opettajakorkeakoulu Ammatillinen koulutus Peruskoulutus Lastenapu ja yhteisökehitys...13 Biokaasun pientuotantoyksiköt Farmers Clubs Toiminta ja varainhankinta Suomessa...16 Ympäristöpalvelu Lajittelu...18 UFF-myymälät UFF:n toiminnan tuotot ja kulut Rahalahjoitukset Tiedotus ja globaalikasvatus Humana-päivä Yhteystiedot Lahjoitustili: Nordea Lupa: POHA 2020/2010/3741 3

4 Alkusanat Ruokaturvaa ja ympäristöpalvelua YK:n vuosituhattavoitteet etenivät Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaissa kohtalaisesti. Suomalaisten lahjoittajien panos oli mukana vähentämässä äärimmäistä köyhyyttä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Intiassa UFF:n ja sen paikallisten kumppaneiden toteuttamissa kehitysyhteistyökohteissa. Apu on edistänyt laadukkaan perusopetuksen saatavuutta, opetusohjelmien ja materiaalien laadullista kehittämistä ja käyttöönottoa. Myös tasa-arvo on kehittynyt: aiempaa useammat tytöt pääsevät jo kouluun. Vuonna 2011 yhdistyksen avustusohjelmassa lisättiin painotusta ruokaturvan kehittämiseen. Tämä näkyi erityisesti tukena pienviljelijäkoulutukseen, mutta myös opetusalan hankkeiden sisäänrakennettuna teemana: oppilaitosten oman kasvituotannon ja ruokahuollon myötä koulutettavat opettajaopiskelijat perehdytetään ruokaturvan perusteisiin. Tämä valistus hyödyttää heidän tulevia oppilaitaan ja heidän perheitään maaseudun köyhissä oloissa. Ulkopuolisten arvioitsijoiden UFF:n kohteissa laatimat evaluaatiot ovat antaneet arvokasta tietoa yhdistyksen tukemien kehitysyhteistyöhankkeiden tuloksellisuudesta ja mukana olleiden kumppaniorganisaatioiden toimintakyvystä. Mosambikissa Teten ja Nhamatandan opettajaopistoissa tehdyssä evaluaatiossa todettiin hankkeiden onnistuneen suunnitellusti, vaikka matkan varrella koettiin haastavia olosuhteita, esimerkiksi tulvia ja pidempiä häiriöitä sähkön saannissa. EU:n kanssa Mosambikissa yhteisrahoitetussa koulutushankkeessa puolestaan havaittiin mm. vahva paikallinen sitouttaminen; toiminta jatkui paikallisten voimin varsinaisen tuetun hankeperiodin jälkeen. Lisäksi havaittiin hankkeen tukevan hyvin Mosambikin valtion koulutusstrategiaa ja prioriteetteja. Ohjelmassa koulutettuja opettajia arvostettiin erityisesti hyvän työskentelyasenteen ja johdonmukaisen työskentelyotteen ansiosta. Kotimaassa yhdistyksen kuluttajatavarakierrätyspalvelua käytettiin vilkkaasti ja keräysmäärät kasvoivatkin jälleen edellisvuodesta. Keräyspalvelun kattavuutta lisättiin uusilla pisteillä ja tuomalla palvelu aiempaa useammalle paikkakunnalle. Yhdistys jakoi kierrätyspalkintoja, mm. paikkakunta-, asukas- ja keräyspistekohtaisen suurimman keräystuloksen saavuttaneille kunnille. Hyväntekeväisyyskauppoja toimi kaikkiaan 11. Vuoden 2011 aikana yhdistys avasi kolme uutta myymälää: Helsingissä Malmille, Tampereella Hervantaan sekä Lahden keskustaan. Uudet myymälät tarjoavat vaatevalikoiman koko perheelle. Vuoden 2011 globaalikasvatushankkeessa järjestettiin koululaisille loma-aikaan kansainvälisyysteemoja käsitteleviä päiväleirejä. Hankkeen 4 onnistumisesta kertoo leiriläisiltä ja heidän vanhemmiltaan saatu myönteinen palaute. Ruokaturva-teemavuosi näkyi myös vuotuisen Humana-päivä-tapahtuman ympärille rakennetussa viestinnässä: myymälämateriaaleissa, Malmin ja Itäkeskuksen kauppakeskuksissa toimineissa infopisteissä ja ympäristöalan ammattilaisille suunnatussa tapahtumassa lajittelukeskuksella. UFF:n 25-vuotisjuhlavuosi, 2012, on alkanut innostavissa merkeissä. Uusia yhteistyöhankkeita ja palvelukumppanuuksia on käynnistetty ja entisiä laajennettu. Yhdistyksen toimintaa ja osaamista kehitetäänkin jatkuvasti vastaamaan mahdollisimman hyvin niin lahjoittajien, yhteistyökumppaneiden, avustuskohteiden kuin muiden sidosryhmien tarpeita. Lämpimät kiitokset lahjoittajille, tukijoille, vapaaehtoisille, työntekijöille ja tapahtumapäivien toteutuksessa myötävaikuttaneille! Virve Kivi Toiminnanjohtaja

5 Suomen UFF yhdistys Auttamisen iloa! U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf (UFF) on riippumaton, vuonna 1987 perustettu suomalainen, yleishyödyllinen yhdistys. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on toteuttaa kestävää kehitystä tukevaa ympäristöpalvelua ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa kehitysmaissa. Lisäksi yhdistys tiedottaa kehitysmaista ja kehitysyhteistyökysymyksistä kotimaassa. Arvot Inhimillisten ja ympäristön voimavarojen kestävä käyttö ja kehitys, terveys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Tavoite Tarjota tasavertaisia mahdollisuuksia kaikille. Vähentää laajalle levinnyttä köyhyyttä kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen kautta. Toiminta Yhdistyksen yleishyödyllinen toiminta käsittää kolme osa-aluetta: 1) Kotimaassa toimiva kulutustavaroiden kierrätyspalvelu. 2) Kotimaassa tehtävä globaalikasvatustyö, joka tuo kansainvälisiä kehitysyhteistyöaiheita suomalaisten lasten, nuorten ja aikuisten tietoisuuteen ja keskusteluun. 3) Kansainvälinen yhteistyö, johon kuuluu köyhyyden vähentäminen kehitysmaissa kouluttamalla sekä tukemalla kestävää ympäristönkäyttöä ja maaseudun taloudellista kehitystä. Yleishyödyllistä toimintaa ja palveluja varten UFF kerää varoja myymällä kierrätysvaatteita, keräyksin sekä tarjoamalla Lastenlähettiläät-suoralahjoitusmahdollisuuden. Humana People to People UFF on yksi Humana People to People -järjestöverkoston perustajajäsenistä. Kansainvälisellä Humanalla on yli 30 jäsenorganisaatiota, jotka toimivat 43 maassa. Kaikki Humanan jäsenet ovat yleishyödyllisiä organisaatioita, jotka tukevat kansainvälistä ruohonjuuritason kehitysyhteistyötoimintaa. Kansainvälisyys Humana-järjestöverkostossa yksittäiset yhdistykset saavat tilaisuuden jakaa kokemuksiaan ja hyvin toimivia työmenetelmiä. Kansainvälinen yhteistoimintaympäristö auttaa eri maissa toimivia organisaatioita myös löytämään luotettavia kumppaneita yhteistyönä toteutettaviin kehityshankkeisiin. Tavoitteet Humana-järjestöverkosto on sateenvarjo-organisaatio eri maiden järjestöjen yhteistyölle. Humana tukee jäsenjärjestöjensä tavoitteita kehitysmaiden asukkaiden toimeentulon, koulutuksen ja terveydenhuollon parantamiseksi. Yhdessä enemmän Humana People to People -jäsenyhdistykset toimivat yli 360 kehitysyhteistyöhankkeella eri puolilla maailmaa. Yhdistysten työ koskettaa vuosittain suoraan yli 12 miljoonaa ihmistä. Yhteistyöllä yksittäiset järjestöt saavat aikaan enemmän. 5 Humana-järjestö juhlistaa yhteistyötään kansainvälisellä Humana People to People -päivällä, jota vietetään vuosittain vaihtuvalla kehitysyhteistyöteemalla syyskuussa.

6 Kehitysyhteistyö 2011 Suomen UFF -yhdistys lähettää avustuksina kehitysmaihin rahaa ja vaatteita. Vuonna 2011 yhdistys toimitti rahallista apua 23 kehitysyhteistyöhankkeelle, jotka sijaitsivat Angolassa, Malawissa, Mosambikissa, Sambiassa ja Intiassa. Yhdistyksen kehitysyhteistyötuen määrä oli euroa. Vaateavustuksia UFF lähetti Mosambikiin ja Malawiin yhteensä kiloa. Suurin osa yhdistyksen kehitysyhteistyöhankkeista tukee koulutuksen edistämistä. Afrikan maaseutukylissä ja kyläyhteisöissä sekä Intian suurkaupunkien slummeissa ruohonjuuritasolla toimivat hankkeet kohdistuvat suoraan alueiden köyhimpien asukkaiden hyväksi. Peruskoulutuksen, ruokaturvan ja taloudellisen toimeentulon edistämiseksi tehtävä työ luo uusia mahdollisuuksia alueille, joilla niitä muuten on kaikkein vähiten. Kierrätyksellä kehitysapua Suomalaisten UFF:lle lahjoittamat käytetyt vaatteet toimivat kehitysyhteistyön ja avun tuottamisen välineinä ja varainhankinnan lähteenä. UFF lähettää myös vaateavustuksia sellaisiin kohdemaihin, joiden paikalliset viranomaiset ovat apua toivoneet. Kohdemaissa toimivien yhteistyöjärjestöjen vaatemyynnillä keräämät varat käytetään myös kehitysyhteistyöhankkeiden toiminnan rahoittamiseen paikan päällä. Kierrätysvaatteet työllistävät kohdemaissa paikallisia ihmisiä ja tuovat ansaintamahdollisuuksia sellaisille ihmisryhmille, joiden ei olisi muuten mahdollista ryhtyä harjoittamaan liiketoimintaa. Tämä ruohonjuuritason liiketoiminta on monelle perheelle ja erityisesti monille naisille tapa ansaita omia tuloja. Jokainen eurooppalainen vaatekeräyspiste tuo arviolta yhden työpaikan Afrikkaan. Kehitysyhteistyön kolme linjaa Suomen UFF:n kehitysyhteistyö suuntautuu pääosin koulutuksen, ympäristön kestävän kehityksen sekä kehitysmaiden heikoimpien toimeentulon kehittämiseen. Yhdistyksen kehitysyhteistyötuesta yli puolet (61%) suunnataan uusien opettajien kouluttamiseen. Yhdistys tuki opettajaopistoja Mosambikin, Malawin ja Angolan maaseutukylissä sekä Intian Jashpurissa. Tämän lisäksi kaikki vuoden 2011 avustusohjelmassa olleet kehitysyhteistyöhankkeet tarjoavat koulutusta eri muodoissa: terveys- ja hygieniavalistusta, esikoulutoimintaa, lukutaito-opetusta, pienviljelijäkursseja ja muuta ammatillista koulutusta. 6 Koulutuksella saatu tieto hyödyttää saajaansa koko loppuelämän ajan. Se voi turvata työn ja toimeentulon saannin ja näin ehkäistä äärimmäistä köyhyyttä. Koulutuksen kautta avunsaajasta voi itsestään tulla auttaja. Myös ympäristöllinen kestävyys on UFF:n toiminnan ydinarvoja, niin kotimaan toiminnassa kuin kehitysyhteistyössä. Vuonna 2011 yhdistys lisäsi tukeaan maanviljelijöiden toimintaryhmille eteläisessä Afrikassa. Kestävien viljelymenetelmien käyttöönottoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävät Farmers Club -hankkeet parantavat myös suoraan pienviljelijöiden ruokaturvaa ja elinolosuhteita. UFF pyrkii toiminnallaan edistämään YK:n vuosituhattavoitteiden toteutumista yhdistyksen kehitysyhteistyön kohdemaissa.

7 KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEIDEN ARVIOINNIT UFF tutkii ja seuraa yhdistyksen tukemiensa kehitysyhteistyöhankkeiden tuloksellisuutta, kestävyyttä ja hankkeiden toteutuksen tehokkuutta. Ulkopuolisten arvioijien toteuttamien evaluaatioiden tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Vuonna 2011 arvioitiin neljä vuonna 2010 päättynyttä UFF:n hanketta. Mosambik: Nhamatandan opettajaopisto ( ) Teten opettajaopisto ( ) Peruskoulunopettajien määrää ja opetuksen laatua Maputon ja Sofalan lääneissä kehittänyt hanke ( ) Malawi: Amalikan opettajaopisto ( ) Mosambikissa ja Malawissa arvioitiin vuonna 2010 päättyneiden hankkeiden toteutusta ja tuloksia hankesuunnitelmiin verrattuna. Arvioitavana oli myös hankkeiden toteutuksen kustannustehokkuus, sekä hankkeen vaikutukset alueella. Kaikki arvioidut hankkeet tähtäsivät peruskoulunopetuksen kehittämiseen paikallisten yhteistyökumppani-järjestöjen ADPP Mosambikin ja DAPP Malawin hallinnoimien opettajaopistojen kautta. Opistojen toimintaan kuuluu uusien pätevien opettajien kouluttaminen maaseudulla sijaitseviin peruskouluihin ja yhteisölle avoimien kurssien ja kerhotoiminnan organisointi. Opistojen yhteydessä toimii myös pedagogisia resurssikeskuksia, joiden palveluja paikalliset opettajat voivat hyödyntää oman ammattitaitonsa kehittämiseen ja yhteisölle suunnatun toiminnan järjestämiseen. Arvioinnit kiittivät toteutettujen hankkeiden hallintoa tehokkuudesta ja joustavuudesta ajoittain haasteellisissakin olosuhteissa. Esimerkiksi Mosambikissa kärsittiin hankekaudella pahoista tulvista, jotka vaikuttivat rakennuskustannuksiin ja -aikatauluihin. Hankkeen toteutuksesta vastannut järjestö pystyi kuitenkin sopeuttamaan toimintaansa niin, että haasteet eivät heikentäneet hankkeen toteu- tuksen laatua tai laajuutta. Hankkeiden todettiin myös vastanneen hyvin paikallisten valtioiden koulutusstrategiaa ja prioriteetteja. Hankkeiden tavoitteet, toimenpiteet ja linjaukset olivat myös tarkoituksenmukaisia paikallisiin olosuhteisiin ja paikallisten asukkaiden tarpeisiin. Evaluoinnin suorittajat totesivat hankehallinnon toimineen hyvässä yhteistyössä paikallisten viranomaisten ja ministeriöiden kanssa. Kiitosta saivat myös opistoista valmistuneet uudet opettajat, joiden todettiin palvelevan hyvin paikallisia kouluja ammattitaitoisen työskentelyotteen ja asenteensa ansiosta. Hanketoteutukseen Mosambikissa vaikutti maan hallituksen päätös muuttaa opettajakoulutuksen kestoaikaa 2,5 vuodesta yhteen vuoteen. Muutos vaikutti olennaisesti opistohankkeiden opintosuunnitelmiin ja laatuun paitsi UFF:n tukemissa opistoissa, myös muissa valtion opettajaoppilaitoksissa. 7

8 Taloudellinen tuki 2011 Vuonna 2011 UFF:n kehitysavun kokonaisarvo oli 3,5 miljoonaa euroa. Summa koostuu yhdistyksen kierrätystoiminta tuotosta (45 %) ja Suomen ulkoasiainministeriön myöntämistä kehityshanketuista (55 %). Suomen ulkoasiainministeriö tukee suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä. Tukia myönnetään vuosittain kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2011 yhdeksän UFF:n tukemaa kehitysyhteistyöhanketta sai myös ulkoasiainministeriön hanketukea. Näistä hankkeista kolme sijaitsi Mosambikissa, kaksi Malawissa, kaksi Angolassa ja kaksi Intiassa. Ympäristö- ja maanviljelyshankkeet 18 % Ammattikoulutus 2 % Peruskoulutus 13 % UFF:n kehitystuen jakautuminen vuonna 2011 Yhteisökehitys Hankehallinto ja lastenapu 2 % 4 % Opettajakoulutus 61 % UFF:n rahallinen kehitysapu jakautui 23 kohteelle. Merkittävä osa tuesta kohdentui uusien peruskoulunopettajien kouluttamiseen opettajaopistojen tuen avulla. Kaiken kaikkiaan yhdistyksen hanketuesta 76 prosenttia kohdistettiin koulutuksen tukemiseen kohdemaissa. Tuesta 18 prosenttia kohdistettiin pienviljelijöiden tukemiseen Intiassa, Angolassa ja Mosambikissa. Ympäristöllisesti kestävän maanviljelyn tukeminen, bioenergian entistä parempi hyödyntäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat nousseet koulutuksen rinnalla UFF:n tukikohteiden painopisteiksi. Vaatelahjoitukset vuonna 2011 UFF:n vuonna 2011 lähettämät lahjoitukset kumppanijärjestöjen varainhankintatyöhön: vaateavun määrä vaateavun arvo* DAPP Malawi kg ADPP Mosambik kg YHTEENSÄ kg * vaatelähetysten arvo euroissa perustuu ko. vuoden markkinoiden hintatasoon. 8

9 Tukisummat hankkeittain 2011 UFF:n tuki UM:n tuki Tuki yhteensä Opettajaopistot 1. Maputo, Mosambik , ,00 2. Nhamatanda, Mosambik 6 215, , ,05 3. Nametil, Mosambik , , ,08 4. Tete, Mosambik , ,00 5. Macuse, Mosambik , ,00 6. Gaza, Mosambik , ,00 7. Nacala, Mosambik , ,00 8. Niassa, Mosambik , ,00 9. Mzimba, Malawi , , , Dowa, Malawi , , , Kunene, Angola , , , Intia 5 392, ,00 Opettajakorkeakoulu 13. One World -opettajakorkeakoulu, Mosambik , ,00 Ammattikoulutus 14. Nhamatandan tekninen opisto, Mosambik , , Nacalan tekninen opisto, Mosambik , ,00 Peruskoulutus 16. Työssäkäyvien lasten koulu, Intia , , , Katulasten koulu, Chimoio, Mosambik , ,00 Yhteisökehitys 18. Nacalan Lastenapu, Mosambik , , Yhteisökehitys ja Lastenapu, Sambia , , Yhteisökehitys, Intia , ,00 Ympäristöhankkeet, maanviljelijöiden toimintaryhmät 21. Biokaasu, Intia , , , Farmers Club Sofala, Mosambik , , , Farmers Club Kunene, Angola , , ,96 Muuta 24. Humana Federaatio, jäsenmaksu , ,95 YHTEENSÄ , , ,54 9

10 UFF:N TUKEMAT HANKKEET KEHITYSMAISSA OPETTAJAOPISTOT Mosambik: Maputon opettajaopisto Nhamatandan opettajaopisto Nametilin opettajaopisto Teten opettajaopisto Macusen opettajaopisto Gazan opettajaopisto Nacalan opettajaopisto Niassan opettajaopisto Malawi: Mzimban opettajaopisto Dowan opettajaopisto Angola: Kunenen opettajaopisto Intia Intian opettajaopisto UFF-yhdistys on läpi toimintansa historian suunnannut suurimman osan avustaan koulutusta edistävien hankkeiden tukemiseen kehitysmaiden maaseutukylissä. Kehittyvien maiden ongelmana on usein koulutetun väestön hakeutuminen kaupunkeihin. Maaseutukylien vaatimattomiin ja haasteellisiin olosuhteisiin on vaikea löytää sitoutuneita ja ammattitaitoisia opettajia, jolloin maaseudun lasten koulutustasokin jää usein vaatimattomaksi. UFF tukee opettajaopistoja, jotka kouluttavat uusia päteviä opettajia syrjäkylien peruskouluihin. Nämä uudet opettajat kykenevät aloittamaan ja ylläpitämään opetustoimintaa hyvinkin puutteellisissa olosuhteissa. Maaseudulla työnsä aloittavilla uusilla opettajilla on usein monipuolinen toimenkuva, johon voi sisältyä myös yhteisökehitystoimintaa. Siksi opettajaopiskelijat osallistuvat opiskeluaikanaan mm. lukutaito-, tietokone- ja yrittäjyyskurssien, esikoulujen, valistustoiminnan ja näytelmä- ja liikuntakerhojen pyörittämiseen. Näiden kurssien ja kerhojen avulla lukutaito, hiv/aids-tietous, muu terveystieto sekä ymmärrys naisten ja lasten oikeuksista leviävät tehokkaasti kyläyhteisöihin. Työharjoittelut paikallisissa esikouluissa ja peruskouluissa tutustuttavat tulevia opettajia työn arkeen jo opiskelun lomassa. Harjoittelijat ovat myös kallisarvoinen apu opistojen läheisyydessä sijaitsevien peruskoulujen opettajille ja oppilaille. Opettajaopistojen tehtäviin kuuluu myös uuden tiedon välittäminen jo opettajanvirassa toimiville opettajille, joille järjestetään opistoilla täyden- nyskoulutusta yhdessä paikallisten kouluviranomaisten kanssa. Valmistuneet opettajat tapaavat toisiaan säännöllisesti myös opintojen päätyttyä erilaisissa opistoilla järjestettävissä seminaareissa. Näin kasvatetaan vaativan työn tekijöiden yhteistä tukiverkkoa, jossa kokemuksia ja toimintamalleja on helppoa jakaa kollegoiden kanssa. Koulujen yhteyteen perustetaan myös opetuksen laadun parantamiseen tähtääviä minikirjastoja, pedagogisia resurssikeskuksia. Niiden varustuksiin kuuluu yleensä pieni kirjasto, internet-yhteys, muutama tietokone, televisio, videot ja radio. Alueilla, joilla sähköjä on vedetty yleensä vain sairaaloihin ja harvoihin valtion laitoksiin, on sähköisten palvelujen käyttö suorastaan luksusta. Resurssikeskuksia voivat käyttää kaikki alueen opettajat. Keskuksissa järjestetään lisäksi tietokonekursseja sekä seminaareja eri aihealueista myös muille kiinnostuneille yhteisön jäsenille. Keskusten sähköntuotanto pyritään järjestämään aurinkoenergialla, jos alueella ei ole sähköverkkoa. Vuonna 2011 käynnistettiin uuden Mzimban opettajaopiston rakennustyöt Pohjois-Malawissa, sekä viimeisteltiin Dowan opiston rakennustöitä Keski-Malawissa. Dowan opiston ensimmäinen vuosikurssi aloitti opintonsa vuoden 2011 alussa. Mosambikissa tukea sai vuoden 2011 aikana kahdeksan opettajaopistoa, joissa opiskeli vuoden aikana tulevaa opettajaa. 10 Kuvassa Kunenen opiston vuoden 2011 vuosikurssin opiskelijoita. Angolassa Kunenen opiston rakennustyöt jatkuvat vielä vuonna 2012.

11 OPETTAJA- KORKEAKOULU Mosambik: One World University One World University on Mosambikissa Maputon läheisyydessä sijaitseva korkeakoulu. Oppilaitoksesta valmistuneet työskentelevät opettajina opettajaopistoissa tai muissa koulutuslaitoksissa. Opetus painottaa pedagogista osaamista ja Mosambikin kehitykseen suoraan tähtääviä toimia köyhyyden vähentämiseksi ja aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisötoimijuuden edistämiseksi. Opisto tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden myös etäopintoihin. OWU:n opinto-ohjelmaa uudistettiin vastaamaan paremmin maan tarpeita. Uusi Mosambikin opetusministeriön vahvistama opetussuunnitelma vahvistettiin tammikuussa AMMATILLINEN KOULUTUS Mosambik: Nhamatandan ammattiopisto Nacalan tekninen opisto Nuorten ammatillisella koulutuksella on tärkeä rooli kehitysmaissa. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä vastuuntuntoisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Ammattitaitoisesta työväestä hyötyy koko kehittyvä valtio. Mosambikin ADPP-yhdistyksen ammattikouluissa voi suorittaa perustutkinnon seuraavilla koulutusaloilla: maatalousala, rakennus-, hotelli- ja matkailuala ja yhteisötyö. Opistojen koulutus seuraa kansallista ammattikoulutuksen rakennetta ja siihen voivat osallistua 7. luokan päästötodistuksen saaneet henkilöt. Ammattikoulutuksen kesto on alasta riippuen 1-2 vuotta. Kaksivuotisen ammatillisen peruskoulutuksen aikana oppilas suorittaa samalla myös peruskoulun luokan opinnot. Opintoihin kuuluu sekä teoriaa että käytännön tehtäviä. Lisäksi koulutukseen kuuluu enintään 6 kuukauden mittainen työssäoppimisjakso paikallisessa yrityksessä. Yhteistyötä tekevät yritykset ovat arvokkaita kumppaneita ammattikouluille, sillä ne tarjoavat 11 opiskelijoille todellisen kosketuspinnan työelämään. Kuten opettajaopistot, myös ammatilliset oppilaitokset ovat sisäoppilaitoksia. Sisäoppilaitoksen sääntöihin kuuluu, että opiskelija mm. osallistuu koulun kunnossapitoon ja säännöllisin vuoroin auttaa koulun keittiössä ja opiston siivoustöissä. Näin opiskelijat sitoutuvat yhteisistä tiloista huolehtimiseen ja ottavat yhdessä vastuun opiston päivittäisestä toiminnasta. Nacalan tekninen opisto tekee yhteistyötä myös Nacalan lastenavun kanssa. Iltaisin ja viikonloppuisin opiskelijoille on järjestetty vapaa-ajanohjelmaa, joka vaihtelee urheilusta, puutarhanhoidosta, keskusteluryhmistä ja kieliopinnoista tietokoneopetukseen.

12 PERUSKOULUTUS Intia: Slummialuiden työtätekeville lapsille suunnatut koulut Rajasthanin osavaltiossa Suomen UFF:n tukemat Academy for Working Children -koulut on perustettu edistämään Intian vähävaraisten perheiden lasten koulunkäyntiä. Kaupunkien kupeisiin syntyneillä slummialueilla monilla perheillä ei ole mahdollisuuksia lähettää lapsiaan valtion ylläpitämiin kouluihin, koska lapsia ei ole virallisesti rekisteröity tai lasten ansiotuloista ei ole varaa luopua. AWC-koulujen toiminta on sopeutettu näiden lasten ja perheiden olosuhteisiin. Ilman koulutusta ei lapsilla ole ulospääsyä köyhyysloukusta. Academy for Working Children -kouluissa lapset voivat opiskella normaalin työpäivänsä ohessa. Oppitunteja on 3-4 päivässä ja koulut seuraavat valtion koulujen opetussuunnitelmaa. Koulujen tavoitteena on antaa lapsille perustaidot ja tiedot uuden elämän alkuun. Kouluissa lapsia kannustetaan jatkamaan opiskeluaan valtion peruskoulussa ja lapsia sekä heidän perheitään avustetaan rekisteröitymään virallisen kansalaisen statuksen saavuttamiseksi. AWC-kouluissa lapset saavat myös tutustua eri ammatteihin ja oppivat näkemään omat tulevaisuuden mahdollisuutensa uusin silmin. AWC-koulut keräävät ruoka-apua koululaisille sekä järjestävät terveystarkastuksia ja vapaa-ajantoimintaa lapsille ja heidän perheilleen. Koulujen yhteyteen on perustettu myös säästörinkejä lasten vanhemmille. Lisäksi järjestetään erilaisia kursseja (ompelu, tietotekniikka jne.). Ryhmien ja kurssien tavoitteena on tukea perheitä lisätulojen ansaitsemisessa oman yritystoiminnan kautta. Intian työssäkäyvien lasten AWCkoulut ovat UFF-yhdistyksen Lastenlähettiläät-suoralahjoituskohteita. Mosambik: Chimoion katulasten koulu Chimoion katulapsikoulu tarjoaa 8-20-vuotiaille lapsille ja nuorille peruskouluopetusta. Suurin osa koulussa käyvistä lapsista on orpoja tai he tulevat muuten haasteellisista olosuhteista luokan peruskouluopetuksen lisäksi lapsille ja nuorille annetaan pienimuotoista kädentaitoihin liittyvää koulutusta sekä kulttuuriopetusta, ohjelmaan kuuluu esimerkiksi puunveistoa, huonekalujen tekoa, puiden istutusta, ompelua, kirjailua, englannin oppitunteja. Näistä taidoista on lapsille hyötyä myöhemmässä vaiheessa toimeentuloa hankkiessaan; lisäksi kerhotoiminta toimii houkuttimena niille lapsille, jotka eivät muuten kiinnostuisi koulunkäynnistä. Erityisesti huomiota kiinnitetään tyttöjen saamiseen koulutuksen piiriin. 12

13 Lastenapu JA YHTEISÖKEHITYS Mosambik: Nacalan Lastenapu Sambia: Lastenapu Intia: Yhteisökehitys Lastenavun päätavoitteena on valistaa perheitä hygienia- ja terveysasioissa, ruokaturvaan ja ravintoon sekä ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa sekä painottaa koulutuksen merkitystä lasten tulevaisuudelle. Tiedonsaannin avulla perheiden elinolot kohenevat. Usein pelkkä säännöllinen käsien pesu ja saippuan käyttö lisää perheiden ja erityisesti lasten hyvinvointia merkittävästi. Lastenapu tekee aktiivisesti työtä malarian, koleran ja HIV/aidsin ehkäisemiseksi. Ohjelma kiinnittää erityistä huomiota orpoihin ja heidän huoltajiinsa, joille jaetaan myös ruoka-apua. Lääkehoitoa ja neuvontaa saavat puolestaan HIV-positiiviset ja aidsiin sairastuneet. Lastenavun esikoulut valmistavat lapsia valtion peruskouluissa opiskelua varten. Suuret luokkakoot ja oppikirjojen puute sekä maan virallisen kielen kielitaidon puute tekevät peruskouluista lapsille haasteellisen oppimisympäristön. Esikoulujen onkin havaittu helpottavan lasten koulunaloitusta ja parantavan siten lasten oppimistuloksia peruskoulussa. Lastenapuhankkeet ylläpitävät myös mikrolainatoimintaa, joka tukee yhteisöjen naisten omien yritysten perustamista. Mikrolainoja hyödynnetäänkin tuloksekkaasti pienyritysten perustamisen apuna. Hankkeeseen kuuluu pakollinen yrittäjäkoulutus, jonka avulla naiset saavat toimintaan lisää taitoja ja itsevarmuutta. Mik- rolainojen avulla perustetut yritykset tuovat perheille lisätuloja, jotka yleensä käytetään lasten kouluttamiseen, terveydenhuoltoon, ruokaan ja asuinolojen parantamiseen. Lastenapu- ja yhteisökehityshankkeisiin sisältyvä ruokaturvaohjelma auttaa perheitä valmistautumaan viljelyskauteen ja kannustaa perheitä perustamaan pieniä vihannespuutarhoja. Vihannesten viljelyn avulla perheet saavat lisäravintoa ja vaihtelua ruokavalioonsa. Myös ruokatuotteiden säilöntään ja viljelylajikkeiden monipuolisuuteen kiinnitetään erityisesti Afrikan hank- keilla huomiota. Aikuisten lukuopetuksessa paikallisen opettajaopiston opiskelijat saavat opetusharjoitusta ja yhteisö hyötyy monin tavoin. Ympäristön suojelemiseksi yhteisöjä opastetaan kestävään puunistutukseen ja taimitarhojen perustamiseen. Puunistutuksella vähennetään eroosiota ja torjutaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haittoja. Hedelmäpuiden avulla perheet saavat myös monipuolisuutta ruokavalioonsa. Nacalan Lastenapu on UFF:n Lastenlähettiläät-suoralahjoituskohde. 13

14 Biokaasun pientuotantoyksiköt INTIASSA Intia Biokaasun pientuotantoyksiköt, Dausa Biokaasu korvaa puun polton Suomen UFF:n vuonna 2010 käynnistynyt kehitysyhteistyöhanke Intiassa tuo kolmen vuoden aikana 200 biokaasun pientuotantoyksikköä Dausan maakuntaan. Yksi biokaasuyksikkö tuottaa kaasua neljän perheen tarpeisiin. Hankkeesta hyötyy suoraan noin 800 perhettä maakunnan 20 eri kylässä. Biokaasun käytön hyödyt Dausan asukkaille ja ympäristölle ovat merkittävät. Naisten ja lasten terveydentila paranee kun ruokaa ei valmisteta enää perinteiseen tapaan pienissä keittiöissä nuotioilla, jolloin puiden polttamisesta syntyvä savu ja pienhiukkaset täyttävät koko keittiön. Biokaasulla lämpiävä keittolevy ei savuta eikä pienhiukkasia pääse hengitysteihin. Biokaasuun siirtymisellä ehkäistään tehokkaasti pienhiukkasten aiheuttamia infektioita ja ennenaikaisia kuolemia erityisesti naisten ja lasten osalta. Kun perheet käyttävät biokaasua polttopuiden sijaan, vähenevät sekä hiilidioksidipäästöt että metsien hakkuut. Tämä puolestaan ehkäisee alueen aavikoitumista ja maaperän eroosiota. Biokaasun tuotannossa syntyy oheistuotteena ravintorikasta lietettä, josta saadaan ruokokasvien kanssa sekoittamalla maanviljelijöiden pellolle kompostilietettä. Komposti korvaa kemialliset lannoitteet ja parantaa maan laatua. Kompostin käytön ansiosta viljeltävän ruoan laatu paranee samalla kun sadot suurenevat - perheet saavat paitsi enemmän myös laadukkaampaa ruokaa. Perheet osallistuvat biokaasun tuotantoyksiköiden valmistuskustannuksiin myös itse. Kyliin perustetaan ensin yksi biokaasukattila malliksi, jolla kyläläisille esitellään sen rakentamista ja toimintaa sekä saavutettavaa hyötyä. Kylissä perustetaan säästörinkejä, joissa perheet säästävät omia biokaasuyksiköitä varten ja maanviljelijöiden ryhmiä, joissa opetellaan kompostin tekoa ja kestävämpiä, luonnonmukaisia viljelymenetelmiä. Näin varmistetaan paikallisten ihmisten osaaminen ja sitoutuminen toimintaan Vuoden 2011 aikana uusia biokaasun tuotantoyksiköitä rakennettiin 14 yhteensä 78. Kaasulla lämpenevistä keittolevyistä hyötyy yli 300 naista perheineen. Terveysvaikutusten lisäksi keittolevy säästää myös naisten aikaa, jota naiset voivat nyt käyttää vaikkapa ansiotyöhön tai isovanhemmista huolehtimiseen. Biokaasua voidaan hyödyntää myös talojen valaisemiseen, mikä lisää osaltaan perheiden lasten opiskelumahdollisuuksia - läksyjä voi nyt lukea myös ilta-aikaan.

15 FARMERS CLUBS Angola Farmers Club, Kunene Mosambik Farmers Club, Sofala Maanviljelijöille suunnatut toimintaryhmät, Farmers Clubit, ovat jo pitkään olleet kiinteä osa UFF-yhdistyksen tukemien opettajaopistojen yhteisökehitystyötä eteläisessä Afrikassa. Toiminnasta saadut erinomaiset tulokset ja positiiviset kokemukset ovat kannustaneet maiden paikallisia järjestöjä kehittämään Farmers Clubs -toimintaa edelleen omaksi toimintakokonaisuudekseen. UFF:n Afrikassa tukemat kehitysyhteistyöhankkeet sijaitsevat maissa, joissa suuri osa väestöstä saa edelleen elantonsa maanviljelyksestä. Haasteelliset sääolosuhteet ja ilmastonmuutos ovat vaikeuttaneet perinteisiä menetelmiä käyttävien viljelijöiden toimintaa. Viljelijöiden tueksi perustetut maksuttomat Farmers Clubit ovat tuoneet maaseudun asukkaille käytännönläheistä tietoa uusista viljelylajikkeista, istutustavoista ja muista viljelymenetelmistä, joiden avulla oman maan satoa on saatu parannettua. Ryhmissä on myös harjoiteltu luonnonmukaisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistusta sekä rakennettu komposteja ja kaivoja. Myös tuotteiden säilöntä ja varastoiminen kuuluvat koulutuksen ruokaturvaa kehittävään kokonaisuuteen. Ryhmien toiminta tähtääkin suoraan maaseudun asukkaiden ruokavalion parantamiseen ja aliravitsemuksen vähentämiseen. Pitkän aikavälin tavoitteina on kehittää paikallisten viljelijöiden osaamista niin, että vihannestarhoilta ja pelloilta riittäisi jatkossa tuotteita oman perheen tarpeen yli ja myytäväksi. Sitä silmällä pitäen viljelijöitä avustetaan muodostamaan yhdistyksiä ja osuuskuntia parempien kauppaehtojen saavuttamiseksi. Farmers Clubit parantavat yhteisöjen ruokaturvaa ja auttavat paikallisia viljelijöitä kehittämään maanviljelyksestä tuottavan elinkeinon. Käytännön ja teorian yhdistävistä toimintaryhmistä hyötyy viime kädessä koko kyläyhteisö. Angolassa käynnistyy kolmevuotisen hankkeen myötä yhteensä neljä viljelijäryhmää, joissa kussakin on 250 jäsentä. Hankkeesta hyötyy siis yhteensä pienviljelijää perheineen, kaikkiaan noin kunenelaista Kapandan, Oupalen, Okafucan ja Okapandan alueilta. Mosambikin Farmers Club -hanke tavoittaa yhteensä noin 3200 pienviljelijää perheineen, kaikkiaan hankkeesta hyötyy noin mosambikilaista. Myös tämä hanke on kolmivuotinen. 15

16 Toiminta ja varainhankinta Suomessa YMPÄRISTÖPALVELU UFF:n ympäristöpalvelu kattaa useiden eri kulutustavaralajien kierrätyksen. Edellytyksenä tavaroiden kierrätettävyydelle on, että niitä voidaan edelleen käyttää alkuperäisessä tarkoituksessaan. Vuonna 2011 palveluun kuului vaatteiden, jalkineiden, asusteiden ja kodintekstiilien lisäksi lelujen, urheiluvälineiden, kodin pientarvikkeiden ja pienelektroniikan keräys. UFF yhdistyksen kierrätyspalvelu tavoitti vuonna 2011 yli 3,5 miljoonaa suomalaista 113 paikkakunnalla. Keräyspisteitä yhdistyksellä oli 863 ja keräysastioita pisteissä yhteensä kappaletta. Keräysastioiden lisäksi UFF:n kierrätyspalvelu järjestää alueellisia tapahtumakeräyksiä ja kotinoutopalvelua sekä erillisiä sopimuskeräyksiä. Vuoden 2011 kokonaiskeräysmäärä oli kiloa. Määrä kasvoi edellisvuodesta 4,9 prosenttia. Laajan kierrätystoiminnan ylläpito vaatii varteenotettavan määrän työpanoksia, ajokalustoa ja tuotantovälineitä. UFF ei saa kierrätystoiminnan ylläpitämiseen julkista tukea, vaan koko kierrätyspalvelu rahoitetaan omakustanteena. Yhdistyksen ympäristöpalvelun ja varainhankinnan tavoitteena on kattaa kierrätyspalvelun kulut sekä tuottaa varoja kehitysyhteistyöhön. Tämä edellyttää toiminnalta taloudellista tehokkuutta ja kannattavuutta. Tuotto kehitysyhteistyöhön muodostuu vasta vaatteiden muuttuessa rahaksi ja kulujen tultua maksetuiksi. UFF:n kierrätysosaamisen ja kansainvälisten kontaktien avulla vuosittain yli 8 miljoonaa kiloa tekstiilejä kiertää käyttötavarana ja muuntuu kehitysavuksi. Vuonna 2011 yhdistys käytti kierrätyspalvelun tuotantoon Suomessa euroa. Koko toimintakautensa aikana UFFyhdistys on huolehtinut yli 91 mil- joonan vaatekilon kierrätyksestä Suomessa. Kerättävät tuotteet UFF:n keräyspisteisiin voi lahjoittaa kaikki käyttökuntoiset ja puhtaat vaatteet, kengät, kodintekstiilit, urheiluvälineet ja lelut. Jos vaate on pysyvästi tahriintunut, kulunut loppuun tai rikkoontunut käyttökelvottomaksi, sitä ei tulisi laittaa keräykseen. Tekstiilijätteen käsittely syö kehitysyhteistyöhön suunnattuja varoja. UFF toiminut 25 vuotta U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf (UFF) aloitti toimintansa marraskuussa Yhdistyksen perustaja, ruotsalainen Marja Hedlund oli kerännyt aiemmin kokemusta varainhankinnasta kehitysyhteistyötä varten vastaavanlaisen järjestön tehtävissä Ruotsissa ja Tanskassa. Yhdistyksen vaatekeräys käynnistyi sadan keräysastian ja yhden kuorma-auton voimin pääkaupunkiseudulla. Ensimmäiset toimitilat vaatelajittelua varten yhdistys sai maksutta käyttöönsä Wärtsilän telakalta Vuosaaresta. 16

17 UFF:n vaatekeräysmäärät vuodesta 1991 alkaen Lahjoituksena saaduista vaatteista osa myytiin Helsinkiin perustetuissa kahdessa UFF-myymälässä ja loput pakattiin käytettynä hankitun paalaimen avulla toimitettavaksi laivarahtina Afrikkaan. Yhdistyksen toiminnan käynnistyessä rahtikuluissa avusti silloinen Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto Finnida. Ensimmäiset vaateavustukset lähetettiin Mosambikiin vuonna 1988, seuraavana vuonna toimituksia tehtiin myös Angolaan ja Namibiaan. Myymälöiden tuottamalla voitolla yhdistys tuki kehitysyhteistyötä Mosambikissa, Namibiassa ja Guinea- Bissaussa. Ensimmäisen kolmen toimintavuotensa aikana yhdistyksen toiminta laajeni voimakkaasti, vuonna 1990 myymälöitä oli jo Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Vuonna 1991 UFF:n lajittelukeskus muutti pieneksi käyneistä tiloista Helsingistä Nurmijärven Klaukkalaan. Vaatekeräysmäärien kasvaessa järjestöön palkattiin lisää henkilökuntaa ja myös myymäläverkostoa laajennettiin. Toiminnan kasvaessa kasvoi myös tarve löytää uusia yhteistyömalleja kansainvälisesti. Vuonna 1991 Suomen UFF perusti yhdessä yhdeksän muun Euroopassa vaatekierrätyksellä kehitysapua tuottavan järjestön kanssa Humana People to People federaation, jonka tehtäväksi tuli tukea jäsenjärjestöjä kehitysyhteistyöhankkeiden toteutuksessa. Suomen UFF:n ensimmäinen itse hallinnoima kehitysyhteistyöhanke starttasi vuonna 1994 Mosambikin Nacalassa, jonne rakennettiin ammattikoulu Finnidan ja paikallisen yhteistyöjärjestö ADPP:n rahoitustuella. Myöhemmin 90-luvulla Nacalaan rakennettiin suomalaisten vaatelahjoittajien ja ulkoasiainministeriön tuella myös uusia opettajia kouluttava opettajaopisto. Kierrätysvaatteiden kasvanut kysyntä markkinoilla toi 90-luvun lopulla UFF:lle uuden jälleenmyyntikanavan, tukkumyynnin. Viron ja Venäjän suurostajat kevensivät itse tehtävän 17 lajittelutyön määrää ja pienensivät yhdistyksen logistiikkakustannuksia. Tukkumyynnin avulla yhdistyksen toimintakulut pienenivät, mikä lisäsi yhdistyksen kehitysyhteistyöhön kertyneiden tuottojen määrää. Vuonna 2001 tukkumyynnin osuus järjestön vuotuisesta keräysmäärästä oli jo 60 prosenttia luvulla yhdistyksen kehitysyhteistyöohjelma laajeni, ja rahoitusyhteistyö Suomen ulkoasiainministeriön kanssa vahvistui. Vuosina UFF toteutti Mosambikissa perusopetuksen laatua ja pätevien opettajien määrää kehittävän hankkeen yhteistyössä Euroopan Unionin, Suomen ulkoasianministeriön sekä virolaisen Humana Estonia ja hollantilaisen Stichting Humana -yhdistyksen kanssa. Ulkoasiainministeriö on tukenut myös UFF:n kotimaassa toteuttamia globaalikasvatushankkeita. Kahden ja puolen vuosikymmenen aikana UFF-yhdistys on vakiinnuttanut sijansa sekä ympäristötoimijana suomalaisten vaatteiden kierrättäjänä että kehitysyhteistyöjärjestönä.

18 lajittelu UFF:n keräämät lahjoitustuotteet käsitellään Nurmijärven Klaukkalassa sijaitsevassa lajittelukeskuksessa. Noin kolmannes lajittelukeskukselle saapuvista vaate-eristä lajitellaan ja loput pakataan tukkumyyntieriin suurostajia varten. Vuonna 2011 kerätyistä yli kahdeksasta ja puolesta miljoonasta vaatekilosta lajiteltiin Nurmijärvellä reilut kolme miljoonaa kiloa. Vaatteen jatkokäyttö Ammattitaitoisen ja tehokkaan lajitteluhenkilökunnan avulla yhdistykselle lahjoitetut vaatteet ohjataan sopivaan jatkokäyttöön, toimitettavaksi edelleen kotimaan vähittäismyyntiin, tukkumyyntiin tai Afrikkaan yhteistyöjärjestöjen varainhankinnan avuksi. Lajittelussa karsitaan myös ns. lumppu- tai jätemateriaaliksi eroteltavat tuotteet, jotka eivät sovellu enää käytettäväksi alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Jätteenä käsiteltävät tuotteet lajitellaan vielä omiin alakatergorioihinsa kierrätettäväksi edelleen. Vuonna 2011 vaatteista kierrätettiin tukkumyynnin kautta 73 %. Tukkumyynnin asiakkaina on yksityisiä henkilöitä, yhdistyksiä sekä yrityksiä pääosin Baltian maista ja Venäjältä. Tukkumyynnin osuus yhdistyksen oman varainhankinnan tuloista oli vuonna 2011 noin 35 prosenttia. Afrikkaan lahjoitettujen vaatteiden määrä oli noin 8 prosenttia koko keräysmäärästä. Jatkuva yhteistyö vaateavun vastaanottajayhdistysten kanssa auttaa UFF:ää löytämään keräysvaatteen joukosta juuri näille markkinoille parhaiten soveltuvat kappaleet. Vuonna 2011 vaatelahjoituksia lähetettiin edellisvuosien tapaan Malawiin ja Mosambikiin. Kohdemaissa lahjoitukset vastaanottava yhdistys myy tuotteet omissa käytettyjen vaatteiden myyntipisteissään ja käyttää myynnistä saadut varat paikallisten kehitysyhteistyöhankkeiden toiminnan ylläpitämiseen. Kierrätysvaatteiden myynti ylläpitää myös työpaikkoja kohdemaissa. 18 Yksi tärkeimmistä tuoteryhmistä yhdistykselle ovat kotimaassa vähittäismyymälöissä myytävät vaatteet. Vaikka niiden osuus kokonaiskeräysmäärästä on vain noin kuusi prosenttia, kotimaan vähittäismyynnin tulot muodostavat pääosan yhdistyksen varainhankinnan tuotoista ja yhdistyksen toimittaman kehitysavun määrästä. Myynnin tuotolla kustannetaan myös vaatteiden keräys-, kuljetus- ja käsittelykulut sekä katetaan myynnistä koituvat kulut. Lumpun ja tekstiilijätteen yhteenlaskettu määrä koko keräysmäärästä oli 13 prosenttia vuonna Jätteen jatkokäsittely kuluttaa yleishyödyllisiin palveluihin tarkoitettuja varoja, sillä UFF joutuu maksamaan näistä koituvat käsittelykulut. Jäte toimitetaan yhdistykseltä hyötykäyttöön energiapolttoon. Lumppu kierrätetään edelleen uusiotuotantoyritysten kautta ja jopa keräykseen tuotavien vaatteiden pakkaamiseen käytetyt muovipussit lajitellaan uusiokäyttöön.

19 UFF - myymälät UFF avasi vuonna 2011 kolme uutta käytettyjen vaatteiden vähittäismyymälää. Myymälöiden kokonaismäärä nousi näin yhteentoista. Liikkeistä seitsemän sijaitsi Helsingissä, kaksi Tampereella, yksi Turussa ja yksi Lahdessa. Yhdistyksellä on myös nettikauppa osoitteessa: Kauppojen valikoimiin kuuluu vaatteita, kenkiä, laukkuja, koruja ja asusteita sekä kodintekstiilejä. Sesongit ja vaatekierto Yhdistyksen myymälöiden vaatevalikoima koostuu aina kuhunkin sesonkiin sopivista laadukkaista vaatteista. Tehokasta vaatekiertoa ylläpidetään järjestämällä erilaisia tarjouskampanjoita. Sesongin päätteeksi myymälän koko valikoima uudistetaan tasarahapäivien avulla: päättyvän sesongin tuotteet myydään tarjoushinnoin pois ja uusi sesonki käynnistyy täysin uudistetulla kauden valikoimalla. säästäen samalla luonnonvaroja: Vaatemyynnin tuotolla rahoitetaan vaatteiden keräyspalvelun ja käsittelyn kulut sekä katetaan myynnistä koituvat kulut. Myynnillä kerätään varoja kehitysyhteistyökohteille. Myymälöiden kautta yhdistys tiedottaa kehitysyhteistyöaiheista ja tuettavien kehitysyhteistyökohteiden toiminnasta. Myymälät tarjoavat suomalaisille kuluttajille ekologisen ja edullisen ostoskanavan. Käytetyn vaatteen kierrätys vähentää kaatopaikkajätteen määrää ja on eduksi myös kuluttajan omalle lompakolle. Käytetyn vaatteen valitseminen uuden sijaan säästää maapallon rajallisia luonnonvaroja sekä uusien tuotteiden valmistukseen käytettävää vettä ja energiaa. Myymälöiden tuotevalikoimat Muutamat UFF:n myymälät ovat profiloituneet erityisesti naistenvaateliikkeiksi. Tällä pyritään parantamaan asiakaspalvelua ja helpottamaan sopivien vaatteiden löytämistä. Suurin osa myymälöistä on kuitenkin laajan valikoiman myymälöitä, joista löytyy vaatteita koko perheelle. Kanta-asiakkuus UFF:n myymälöissä voi rekisteröityä kanta-asiakkaaksi. Kanta-asiakas saa mm. tiedon tulevista teemapäivistä ja tarjouksista sekä tiedotteita UFF:n kehitysyhteistyöhankkeista. Yhdistyksen vaatemyymälöillä on yli rekisteröitynyttä kanta-asiakasta. Myymälöiden kampanjoista tiedotetaan myös internetissä yhdistyksen kotisivuilla sekä Facebook-sivulla: Vähittäismyymälöiden kautta myytiin vuonna 2011 noin kuusi prosenttia yhdistyksen kokonaiskeräysmäärästä. Vaatteita toimitetaan myymälöihin lajittelukeskukselta pääsääntöisesti kerran viikossa, jotta myymälähenkilökunta voi täydentää esillä olevien tuotteiden valikoimaa sadoilla uusilla tuotteilla päivittäin. UFF:n myymälöiden periaatteena on tarjota asiakkailleen hyvälaatuisia tuotteita järkevään hintaan. UFF:n valikoimassa olevat tuotteet eivät välttämättä ole halvempia kuin vaikkapa halpavaateketjujen uudet tuotteet, vaan tuotevalikoimaan pyritään saamaan laadukkaita ja kestäviä tuotteita, jotka tuovat asiakkaille myös hyvää mieltä eettisesti ja ekologisesti kestävästä kulutuspäätöksestä. UFF:n asiakas tukee kotimaan ympäristötyötä sekä kehitysyhteistyötä, 19

20 UFF:N TOIMINNAN TUOTOT JA KEHITYSYHTEISTYÖN TUET UFF:n myyntituotot , ,21 UM:n tuki kehitysyhteistyö ja kvk-hankkeille , ,05 EU:n tuki kehitysyhteistyöhankkeille , ,04 Suoralahjoittajien tuki hankkeille , ,10 Muut tuotot 0,00 842,00 Rahoitustuotot 6 689, ,32 Yhteensä , ,72 UFF:N TOIMINNAN KULUT Kehitysyhteistyö , ,35 Ympäristöpalvelu , ,15 Varainhankinta , ,81 Globaalikasvatus ja tiedotus , ,74 Rahoituskulut , ,77 Yhteensä , ,82 RAHALAHJOITUKSET Yksityishenkilöt ja yritykset voivat tukea UFF:n kehitysyhteistyökohteita myös suoraan rahalahjoituksin. Lastenlähettiläät-ohjelmassa mukana olevien kuukausilahjoittajien tuki kohdistuu joko Nacalan Lastenapu projektille Mosambikiin tai työssäkäyvien lasten kouluille Rajasthanin alueen slummeihin Intiaan. Varoja kehitysyhteistyöprojekteille kerätään myös lipaskeräyksen avulla. Rahankeräyslippaita on erilaisissa kauppa- ja ravitsemusliikkeissä noin 300 kappaletta. Vuonna 2011 rahalahjoituksia kohteille kertyi yhteensä euroa. 150 suomalaisen työpaikka Suurin osa Suomen UFF:n työsuoritteista on työvoimavaltaista käsityötä, mikä edellyttää ammattitaitoista ja luotettavaa henkilökuntaa. Vuonna 2011 yhdistys työllisti 150 osaajaa. Yhdistyksen palveluksessa on kuormaauton kuljettajia, lajittelijoita, myyjiä, varastotyöntekijöitä, huoltomiehiä sekä toimistotyöntekijöitä ja projektihallintohenkilöstöä. UFF:ssä tehtävää työtä ohjaavia arvoja ovat humanitaarisuus, kestävä kehitys, tasa-arvo ja eettisyys. Ihmiset ovat yhdistyksen tärkein voimavara. Yhdistyksen henkilöstöhallinnon tavoitteena on työmotivaation ja työssä jaksamisen vaalimisella edesauttaa koko työyhteisön menestymistä. Työhyvinvointiohjelma on rakennettu osaksi yhdistyksen henkilöstösuunnitelmaa. 20

VUOSIKERTOMUS 2009. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

VUOSIKERTOMUS 2009. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! VUOSIKERTOMUS 2009 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: Uusimaa 2 Sisällysluettelo Alkusanat....4 Suomen UFF -yhdistys... 5 Humana People

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2008. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

VUOSIKERTOMUS 2008. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! VUOSIKERTOMUS 2008 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: Helsingin Painopalvelut Oy 2 Sisällysluettelo Alkusanat...4 Suomen UFF -yhdistys...5

Lisätiedot

U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! VUOSIKERTOMUS 2014 Sisällysluettelo Alkusanat... 1 UFF:n tavoiteet ja arvot... 2 Vaikuttamistyö... 3 Vastuullisuus... 4 UFF:n organisaatio...

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2007. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!

VUOSIKERTOMUS 2007. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! VUOSIKERTOMUS 2007 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa! Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: Kirjapaino Uusimaa Sisällysluettelo Alkusanat...4 Suomen UFF -yhdistys...5 Kehitysyhteistyö...5

Lisätiedot

UFF ympäristöpalvelu ja kehittyvien maiden tukeminen edistävät hyvinvointia

UFF ympäristöpalvelu ja kehittyvien maiden tukeminen edistävät hyvinvointia U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf Auttamisen iloa www.uff.fi UUTISKIRJE 1/2015 UFF ympäristöpalvelu ja kehittyvien maiden tukeminen edistävät hyvinvointia Vaatteet kiertoon kotimaassa Vaatteita

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2006. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 20-vuotta auttamisen iloa

VUOSIKERTOMUS 2006. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 20-vuotta auttamisen iloa VUOSIKERTOMUS 2006 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland 20-vuotta auttamisen iloa Sisällysluettelo Alkusanat...3 Suomen UFF -yhdistys...4 Kehitysyhteistyö...5 Toiminta Afrikassa...6 UFF:n tukemat

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2005. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf Auttamisen iloa

VUOSIKERTOMUS 2005. U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf Auttamisen iloa VUOSIKERTOMUS 2005 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf Auttamisen iloa U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf www.uff.fi www.lastenlahettilaat.fi Lahjoitustili: UFF penninginsamling/uff

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö Noora Luukka Anni Loukaskorpi Koulutuksen sisältö Esittelykierros JYY:n kehysektori Avaintoimijat ja -tehtävät Kehy-valiokunta Päähankkeet Kehitysyhteistyöprojekti Intiassa

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (7) Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat nuoret +15 nuorten yrittäjyyden tukeminen ja heidän keskinäinen verkottuminen nuorten työllistäminen yhdistyksen

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA

NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA NENÄPÄIVÄ OSANA OPINTOJAKSOA Tapahtuman toteuttaminen 1-3 OP/kurssi. Vaihtoehtoja toteutukseen: - ota osaa paikalliseen Ylen ja Nenäpäivä-säätiön järjestöjen tekemään Nenäpäivä-tapahtumaan - luo kokonaan

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

World Vision antaa avullesi kasvot

World Vision antaa avullesi kasvot World Vision antaa avullesi kasvot Lapsille mahdollisuus elämässä I 4 6 3 2 5 7 8 10 15 9 12 11 14 13 Katso, miten sinun avullasi kylä kehittyy Me Suomen World Visionissa parannamme pysyvästi lasten elinoloja

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-toimintamalli, lyhyesti: Blogi = vihko, laite = kynä, avoin materiaali pilvipalvelussa = kirja Tiimityöskentelyä, motivointia,

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE)

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE) Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE) Helena Dahlbo, SYKE 5.6.2013 Poistotekstiiliseminaari Forssa Tekstiilijätemäärät kasvussa Lyhytikäinen muoti, heikkolaatuiset vaatteet Tekstiilien

Lisätiedot

Valoa pakolaisleirien asukkaille

Valoa pakolaisleirien asukkaille UUTISKIRJE Valoa pakolaisleirien asukkaille Brighter Lives for Refugees -kampanjan myötä IKEA Foundation lahjoittaa jokaisesta 3.2. 29.3.2014 myydystä led-lampusta yhden euron pakolaisleirien valaisemiseen.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho

Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho Case esimerkki Hyriasta Osallistamisen onni ja kaiho 1 HYRIA KOULUTUS 5.11.2014 Hyria koulutus Hyria koulutus (Hyria) on Hyvinkään-Riihimäen alueella toimiva ammatillinen oppilaitos, joka tarjoaa nuorten

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot Kohderyhmä Ne syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai joiden jatko-opintoihin

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN 10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN Suomen poistotekstiilit ry Puheenjohtaja Helena Käppi 040-5899 300, kuisma72@gmail.com Yhdistys rekisteröity 4 / 2012 Kuluttajalähtöinen

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

KURSSIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT JA PAIKALLISTOIMINTA KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI

KURSSIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT JA PAIKALLISTOIMINTA KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI KURSSIT KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI SEMINAARIT JA KESKUSTELUTILAISUUDET JULKAISUT KESKUSTELU- TILAISUUDET KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN SEMINAARIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Suomi-Mosambik seura toimintasuunnitelma 2013

Suomi-Mosambik seura toimintasuunnitelma 2013 Suomi-Mosambik seura toimintasuunnitelma 2013 7.2.2013 esitys vuosikokoukselle 1 Suomi-Mosambik seuran toimintasuunnitelma vuodelle 2013 esitys vuosikokoukselle 7.2.2013 Toimintasuunnitelman vahvistaa

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kuluttajien riittävän tiedonsaannin varmistaminen fokuksessa Kuluttajapoliittinen

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot