OIKEUSMINISTERIÖ Hallitusneuvos Maaria Rubanin OM9/33/2012

Transkriptio

1 OIKEUSMINISTERIÖ Hallitusneuvos Maaria Rubanin OM9/33/2012 OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS VALTION OIKEUSAPUTOIMISTOISTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI Pääasiallinen sisältö Yleisperustelut Esityksessä ehdotetaan, että valtion oikeusaputoimistoista annettuun oikeusministeriön asetukseen (390/2002) lisätään uutena pykälänä säännökset johtavien yleisten edunvalvojien ja yleisten edunvalvojien tutkintovaatimuksista. Johtavalta yleiseltä edunvalvojalta edellytettäisiin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista ja yleiseltä edunvalvojalta korkeakoulututkinnon suorittamista. Lisäksi ehdotetaan, että asetuksen 2 :ää muutetaan siten, että 1 momenttiin lisätään uusi kohta, jonka mukaan oikeusaputoimiston johtava julkinen oikeusavustaja voi ratkaista enintään 500 euron suuruiset selvät vahingonkorvausasiat. Menettely koskisi sekä oikeusapua että yleistä edunvalvontaa. Edelleen esityksessä ehdotetaan, että valtion oikeusaputoimistoista annetusta asetuksesta kumotaan tarpeettomina kolme oikeusaputoimistojen toimipaikkoja koskevaa kohtaa. Yleisen edunvalvojan kelpoisuusvaatimukset Holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain (575/2009) mukaan oikeusaputoimistoissa on yksi tai useampi yleisen edunvalvojan virka sekä avustavaa henkilökuntaa. Lisäksi toimistoissa voi olla johtavan yleisen edunvalvojan virka. Edunvalvontahenkilöstön nimittää virkaan johtava julkinen oikeusavustaja. Järjestämislain 4 :n mukaan yleisellä edunvalvojalla tulee olla sellainen taito, kokemus ja koulutus, jota tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää. Oikeusaputoimiston edunvalvojan tulee lisäksi täyttää oikeusministeriön asetuksella mahdollisesti säädettävät muut kelpoisuusvaatimukset. Asetuksenantovaltuus ei koske ostopalveluntuottajien palveluksessa olevia edunvalvojia. Heiltä edellytettävästä vähimmäiskelpoisuudesta voidaan kuitenkin sopia oikeusaputoimiston ja palveluntuottajan välisellä ostopalvelusopimuksella. Yleisen edunvalvonnan järjestämisvastuun siirtyessä oikeusaputoimistojen tehtäväksi vuoden 2009 alusta lukien edunvalvonnan henkilökunnalla oli oikeus järjestämislaissa säädetyillä edellytyksillä siirtyä kuntien palveluksesta oikeusaputoimistojen virkoihin.

2 2 Vahingonkorvausasiat Keväällä 2009 kerättyjen tietojen mukaan lähes kaikilla johtavilla yleisillä edunvalvojilla oli ylempi korkeakoulututkinto. Yleisen edunvalvojan viroissa toimivista noin 170 yleisestä edunvalvojasta noin 36 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto, noin 13 prosentilla alempi korkeakoulututkinto ja noin 41 prosentilla opistotason koulutus. Muu koulutus oli noin 10 prosentilla. Muutosvaiheessa uusia rekrytointeja oli 16, joista 13:een valittiin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut ja kolmeen alemman korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Kevään 2012 henkilöstötietojen perusteella yleisistä edunvalvojista edelleen noin 36 %:lla on ylempi korkeakoulututkinto. Alempi korkeakoulututkinto on noin 17 %:lla, opistotason tutkinto noin 41 %:lla ja jokin muu koulutus noin 6 %:lla. Suurin osa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli suorittanut oikeustieteellisen tutkinnon. Muut ylemmät korkeakoulututkinnot olivat kauppatieteellisiä, yhteiskuntatieteellisiä tai kasvatustieteellisiä tutkintoja. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista suurin osa oli tradenomeja. Muita tutkintoja ovat muun muassa varanotaarin, oikeusnotaarin ja sosionomin tutkinnot. Asetusta valmisteltaessa on erityisesti harkittu, tulisiko tutkintovaatimuksena olla ylempi korkeakoulututkinto vai korkeakoulututkinto, jolloin myös alempi korkeakoulututkinto olisi riittävä. Asiasta aiemmin käydyn lausuntokierroksen yhteydessä ylempää korkeakoulututkintoa kannatettiin laajasti. Osa lausunnon antajista katsoi kuitenkin, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita päteviä henkilöitä voi olla vaikea saada rekrytoitua erityisesti maaseudulla sijaitseviin toimipaikkoihin. Sitä, että kaikilta edunvalvojilta ei aina edellytettäisi ylempää korkeakoulututkintoa, puoltaa myös se, että edunvalvojan tehtävien sisältö ja vaativuus voivat vaihdella eri puolilla maata johtuen muun muassa toimipaikan henkilökuntarakenteesta. Suurissa yksiköissä edunvalvojan päämiesmäärä on usein suuri ja hänen apunaan voi toimia useampia edunvalvontasihteereitä. Tällöin edunvalvojan tehtävä painottuu vaativimpien ratkaisujen tekemiseen. Lisäksi hänen tulee ohjata sihteereitä, jotka hoitavat rutiiniluontoisemmat tehtävät. Pienissä yksiköissä, joissa päämiehiä voi olla vähemmän, edunvalvojan työhön sisältyy enemmän myös rutiiniluontoisia tehtäviä eikä ylempää korkeakoulututkintoa voida pitää näissä tilanteissa välttämättömänä edellytyksenä tehtävän menestykselliselle hoitamiselle. Tällä hetkellä ehdotettavan tutkintovaatimuksen täyttäisi henkilöstöstä noin 53 %. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita olisi sen sijaan vain noin 37 %, jolloin suurin osa henkilöstöstä ei täyttäisi asetuksessa säädettyä kelpoisuusvaatimusta. Edellä mainituista syistä esityksessä on päädytty ehdottamaan vähimmäisvaatimukseksi korkeakoulututkintoa, jolla turvataan se, että koko maassa saadaan rekrytoitua asetuksen edellyttämä henkilöstö. Toisaalta kun tehtävät yhä useammin esimerkiksi suuren päämiesmäärän ja henkilöstörakenteen vuoksi edellyttävät ylempää korkeakoulututkintoa, oikeusaputoimisto voi rekrytointitilanteessa asettaa etusijalle ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet hakijat.

3 3 Voimassaolevien säädösten mukaan kaikki vahingonkorvausasiat ratkaistaan oikeusministeriössä. Asiasta säädetään oikeusministeriön työjärjestyksessä (110/2012), jonka mukaan korvausasioista päättää oikeushallinto-osaston osastopäällikkö. Alle euron korvauksen maksamisesta päättää kuitenkin oikeusapu- ja ulosottoyksikön päällikkö, ellei toisin säädetä. Oikeushallinto-osastolla on käsitelty yleistä edunvalvontaa koskevia vahingonkorvaushakemuksia kahden viime vuoden aikana vuosittain noin kappaletta. Oikeusavun osalta hakemuksia käsitellään vuosittain yleensä alle 10 kappaletta. Yleisen edunvalvonnan osalta vaadituista korvausmääristä noin 75 % on alle 500 euroa. Vuonna 2011 keskimääräinen korvaussumma oli noin 330 euroa ja kokonaismäärä noin euroa. Vuonna 2012 saapuneista hakemuksista valtaosa on edelleen pieniä vaatimuksia. Suurin käsiteltävänä olevan vaatimus on euroa ja kahdessa hakemuksessa on kysymys noin euron vaatimuksesta. Oikeusavussa korvauksia maksettiin vuonna 2009 noin 550 euroa. Vuonna 2010 maksettiin korvausta viidestä vahingosta noin euroa ja vuonna 2011 yhden vaatimuksen perusteella noin euroa. Yleisessä edunvalvonnassa korvattavia vahinkoja tapahtuu toiminnan luonteesta johtuen suhteellisen usein ja suurin osa korvattavista vahingoista on euromääräisesti hyvin vähäisiä. Vahingot ovat olleet useimmissa tapauksissa riidattomia. Myös virkamiehen tuottamus jää usein lieväksi, jolloin regressivastuuta valtiolle ei synny. Tästä syystä pienten ja selvien korvausasioiden käsittely oikeusministeriössä on suhteettoman raskas ja aikaa vievä menettely verrattuna korvattavaan vahinkoon. Yksityiskohtaiset perustelut 1 a Pykälän 1 momentissa säädetään, että yleisen edunvalvojan virkaan nimitettävältä edellytetään soveltuvaa korkeakoulutustutkintoa. Pykälässä säädetään ainoastaan tutkinnon vähimmäistasosta. Yleisen edunvalvojan tehtävä edellyttää laaja-alaisesti erilaisten taitojen hallintaa, mistä syystä yksittäisen tutkinnon määritteleminen kelpoisuusvaatimukseksi ei olisi mahdollista. Lisäksi palvelun laatua voidaan lisätä sillä, että toimistossa on asiantuntemusta eri aloilta. Korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa (464/1998) tarkoitettuja tutkintoja. Näitä ovat muun muassa yliopistossa suoritetut alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakouluissa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Soveltuvia tutkintoja voivat olla esimerkiksi oikeustieteen, kauppatieteen tai yhteiskuntatieteen maisterin tutkinnot tai esimerkiksi oikeustradenomin, oikeusnotaarin, tradenomin (AMK tai ylempi AMK) tai sosionomin (AMK tai ylempi AMK) tutkinnot. Pykälän 2 momentissa säädetään johtavan yleisen edunvalvojan kelpoisuusvaatimukseksi ylempi korkeakoulututkinto. Kysymyksessä on johtavan virkamiehen tehtävä, jolloin ylempi korkeakoulututkinto on perusteltu. Korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen perusteella, virkaan on kelpoinen myös ylemmän

4 4 ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Soveltuvia tutkintoja voivat olla esimerkiksi oikeustieteen, kauppatieteen tai yhteiskuntatieteen maisterin tai esimerkiksi tradenomin (ylempi AMK) tai sosionomin (ylempi AMK) tutkinto. 2 Pykälä esitetään muutettavaksi kokonaan säädösteknisistä syistä. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi sisällön osalta siten, että voimassa oleva 4 kodan sisältö kumotaan ja korvataan sisällöltään uudella 4 kohdalla. Kohdan kumoamisen syyt esitellään pykälää 3 koskevissa perusteluissa. Esityksessä ehdotetaan uudeksi 4 kohdaksi säännöstä, jonka mukaan johtava julkinen oikeusavustaja voi sen estämättä, mitä oikeusministeriön työjärjestyksen 51 :n 1 kohdassa säädetään, ratkaista yksinkertaiset ja selvät vahingonkorvausasiat 500 euron korvausmäärään saakka. Edellytykseksi säädettäisiin lisäksi, että vahingon aiheuttaneen virkamiehen tuottamus on selvästi enintään lievää, jolloin virkamies ei ole vahingonkorvauslain mukaan korvausvelvollinen valtiolle. Jos vahinko on aiheutunut johtavan julkisen oikeusavustajan virheestä, asia ratkaistaisiin edelleen oikeusministeriössä. Vahingonkorvaukset maksettaisiin edelleen oikeusministeriön momentilta. Momentin 1, 2 ja 3 kohta ei muutu. Voimassa olevan momentin 6 kohdan numero muuttuu 5:ksi, mutta säilyy sisällöllisesti samana. Pykälän 2 momenttiin ei esitetä muutoksia. Pykälän 3 momenttia joudutaan muuttamaan teknisesti 1 momentin uuden numeroinnin vuoksi. Sisällöllisesti momenttia ei esitetä muutettavaksi. 3 Esityksessä ehdotetaan, että asetuksen 2 :n 1 momentin 4 kohta sisällöltään, 3 :n 2 kohta ja 4 :n 2 momentin 4 kohta kumotaan tarpeettomina. Kaikki kohdat koskevat oikeusaputoimistojen vastaanottoja, joiden osalta säädökset ovat muuttuneet siten, että kohtien soveltamiselle ei enää ole tarvetta. Voimaantulo Ensiksi mainitun kohdan mukaan johtavan julkisen oikeusavustajan tehtävänä on antaa lausunto oikeusaputoimenjohtajalle niistä toimipaikoista (vastaanotoista), joissa julkinen oikeusavustaja käy vain määrättynä aikana. Asetuksen 3 :n 2 kohdan mukaan oikeusaputoimen johtajan tehtävänä on tehdä oikeusministeriölle esitys alueensa oikeusaputoimistojen vastaanotoista asianomaisia kuntia ja oikeusaputoimistoja kuultuaan. Asetuksen 4 :n 2 momentin 4 kohdassa säädetään, että oikeusaputoimiston johtoryhmän tulee käsitellä luonnos johtavan julkisen oikeusavustajan vastaanottoa koskevaksi lausunnoksi. Oikeusaputoimistojen toimipaikka-käsitteistöä on muutettu valtion oikeusaputoimistoista annetun lain muutoksella (929/2008) ja oikeusministeriön asetuksella oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista (1089/2011) siten, että oikeusaputoimistojen kaikkia toimipisteitä kutsutaan toimipaikoiksi. Niitä toimipaikkoja, joissa käydään vain erikseen ilmoitettuna aikana, ei siten enää eroteta vastaanotoiksi. Lisäksi voimassa olevien säännösten mukaan oikeusaputoimisto määrää työjärjestyksessään, kuinka usein palveluja toimipaikoissa annetaan.

5 5 Asetuksen ehdotetaan tulevan voimaan 1 päivänä marraskuuta Yleisen edunvalvojan kelpoisuusvaatimusten esitetään kuitenkin tulevan voimaan vuoden 2013 alusta lukien. Siirtymäsäännöksen mukaan henkilöt, jotka ovat olleet nimitettynä vakinaiseen yleisen edunvalvojan tai johtavan yleisen edunvalvojan virkaan ovat kelpoisia näihin virkoihin myös asetuksen voimaan tulon jälkeen, vaikka heillä ei olisi asetuksen mukaista koulutusta. Jos johtavan yleisen edunvalvojan virka tulee organisaatiomuutoksen vuoksi täyttää sisäisellä haulla, virkaan on kuitenkin kelpoinen myös henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto. Poikkeussäännös on tarpeen siitä syystä, että oikeusaputoimistojen yhdistyessä yleisen edunvalvonnan henkilöstön määrä voi nousta yli kymmenen, jolloin toimistoon on tarpeen perustaa uusi johtavan yleisen edunvalvojan virka. Koska toimiston henkilöstöresursseja ei ole tarkoitus lisätä uuden viran perustamisen vuoksi, muutos joudutaan tekemään muuttamalla olemassa oleva virka johtavan yleisen edunvalvojan viraksi. Jos toimistossa ei ole yhtään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä, saattaisi syntyä tilanne, jossa kukaan ei olisi kelpoinen johtavan yleisen edunvalvojan virkaan. Oikeusministeriössä valmistellaan oikeusaputoimistojen yhdistymisiä, joiden tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 alusta lukien ja edellä kuvattu tilanne on todennäköinen ainakin yhdessä toimistossa. Valmistelu Asetus on valmisteltu oikeusapu- ja ulosottoyksikössä virkatyönä. Asetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot oikeusaputoimistoilta, maistraateilta, Itä- Suomen aluehallintovirastolta, JUKO ry:ltä, JHL:ry:ltä. Pardia ry:ltä, OHK- ry:ltä sekä kahdelta ostopalveluntuottajalta. Lausunnot saatiin 11 oikeusaputoimistolta, 5 maistraatilta, Itä-Suomen aluehallintovirastolta, JHL:ltä, Pardia ry:ltä, OHK ry:ltä sekä Tuusulan kunnalta. Lausunnoissa kannatettiin ehdotusta laajasti. Lausunnoissa ei tullut esille sellaisia seikkoja, jotka olisivat aiheuttaneet muutoksia esitykseen. Asetusluonnosta kelpoisuusehtojen osalta vastusti ainoastaan JHL ry, joka katsoi, että nykyinen normisto on riittävä ja että ehdotus rajaa muiden kuin korkeasti koulutettujen mahdollisuuksia urakehitykseen. Tuusulan kunta on todennut lausunnossaan, että kunnan palveluksessa on sellaisia henkilöitä. jotka ovat olleet yleisenä edunvalvojana kunnassa jo ja jotka ovat sen jälkeen jatkaneet edelleen kunnan palveluksessa kunnan tuottaessa palvelut ostopalveluna. Siirtymävaiheessa näillä henkilöillä olisi ollut oikeus siirtyä oikeusaputoimiston palvelukseen, mutta he eivät ole käyttäneet tätä oikeuttaan jatkaessaan kunnan palveluksessa. Kunta katsoo, että näiden henkilöiden aseman turvaamiseksi siirtymäsäännöstä tulisi laajentaa siten, että siirtymäsäännöksen mukainen kelpoisuus ulotettaisiin koskemaan ainakin niitä ostopalveluntuottajien palveluksessa yleisen edunvalvojan tehtäviä hoita-

6 6 via henkilöitä, jotka hoitivat näitä tehtäviä holhoustoimen edunvalvontapalveluista annetun lain voimaan tullessa Tuusulan kunta viittaa asetuksen siirtymäsäännökseen, jonka mukaan yleisen edunvalvojan virkaan asetuksen voimaantulohetkellä nimitetty henkilö säilyttää kelpoisuutensa edunvalvojan virkaan, vaikka hänellä ei ole korkeakoulututkintoa. Siirtymäsäännös ei koske ostopalveluntuottajan palveluksessa olevia henkilöitä. Esityksessä ei ehdoteta siirtymäsäännöksen laajentamista, koska yleisen edunvalvonnan siirtymisestä valtiolle on kulunut asetuksen voimaan tullessa jo suhteellisen pitkä aika, jolloin liittymä yleisen edunvalvonnan siirtoon jää etäiseksi. Vahingonkorvauksia koskevia muutosehdotuksia kannatettiin yksimielisesti. Muuta ma lausunnonantaja ehdotti harkittavaksi, voisiko euroraja olla suurempi kuin 500 euroa. Esityksessä ehdotetaan edelleen rajaksi 500 euroa, koska suurin osa vahingoista jää sen rajan alle. Asetusluonnos on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastusyksikössä. Taloudelliset vaikutukset Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia eikä vaikutuksia kansalaisten taloudelliseen asemaan.