On aika kantaa viestiä >> SIVU 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "On aika kantaa viestiä >> SIVU 9"

Transkriptio

1 Rukajärven suunnan 14. divisioonan veteraani- ja perinnepäivien N:o 25/1031 Rukajärven 14.D Iisalmi Sporttaritoiminnalla kannustetaan nuoria liikkumaan >> SIVU 5 Liikunnan merkitys minulle >> SIVU 8 Omelian kautta kohti Rukajärveä >> SIVU 10 On aika kantaa viestiä >> SIVU 9 Tenhusen Taavetin sotaretken alkuvaiheita >> SIVU 13 Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.

2 2 Korven Kaiku N:o 25/1031 Vetrea Terveys Oy Iisalmi - Kuopio - Joensuu Tilipalvelu Sirpa Koponen Oy Kuljetusliike EXPERANT OY Keski- Suomen Puukympit Oy KML- Maalarit Oy 1957 Hallitsemme kierrättämisprosessin, joka auttaa toteuttamaan entistä puhtaamman ja fiksumman kulutusyhteiskunnan arjen. Sellaisen, jossa tänään tarpeeton materiaali palautuu tuotantoon ja uudessa muodossa takaisin markkinoille haluttavana hyödykkeenä. Onko jälkee vai ei? 2010 Ota selvää tai kysy lisää maksuttomasta palvelunumerostamme Kierrätä! Kuusakosken jäljiltä maailma on vihreämpi!

3 Korven Kaiku N:o 25/ Pääkirjoitus Hyväkuntoinen nuoriso ja korpisoturien perinteet Neljä vuotta sitten vastaperustettu perinneyhdistys järjesti ensimmäisen valtakunnallisen nuoriso- ja perinnevuoden Ylä-Savossa Iisalmessa. Uutena toimintamuotona aloitettiin yhteistoiminta alueen koulujen ja kuntien kanssa. Tämän jälkeen on järjestetty perinnevuodet Pielisen - Karjalassa, Kainuussa ja Lieksassa. Jokaisessa maakunnassa pääroolissa on ollut nuoriso. 14.Divisioonan perinneyhdistyksen jalkauttama veteraaniperinteiden vaaliminen yhdessä koulujen kanssa on osoittautunut hyväksi toimintamuodoksi. Toimintaan voivat osallistua eri henkilöt ja järjestöt halunsa ja kykynsä mukaisesti - alaosastojen koordinoimina. Tavoitteena on ollut saada vuotiaille nuorille positiivisia kokemuksia maanpuolustuksesta, yhdessä olemisesta ja me-hengestä sekä terveistä elämäntavoista. Näihin arvoihin perustuen on vaalittu Rukajärven suunnan veteraanien perinteitä - ei pelkästään juhlapuheissa, vaan käytännössä yhdessä nuorison kanssa. Osoituksena nuorison merkityksestä yhteiskunnallemme on Perinneyhdistyksen jokaiseen teemavuoteen liittynyt sana Päätoimittaja Jukka Valkeajärvi. nuoriso. Tänä vuonna, kun toimintamme painopiste on jälleen Ylä-Savossa, on teemavuotemme nimi Hyväkuntoinen nuoriso ja korpisoturien perinteet. Tällä teemalla haluamme korostaa fyysisen kunnon merkitystä jokaiselle nuorelle yhtenä keskeisistä elämän laatuun liittyvistä tekijöistä. Jos veri kiertää varpaissa, kiertää se myös päässä. Ylä-Savo on hoitanut teemavuoden valmistelut ja järjestelyt jälleen esimerkillisesti. Kouluissa on järjestetty urheilu- ja kirjoituskilpailuja. Fyysisen kunnon merkitystä on korostettu leikkimielisissä kilpailuissa ja niiden palkitsemistilaisuuksissa veteraanien kanssa. Ylä-Savosta kotoisin olevat Kainuun Prikaatin varusmiehet ovat kertoneet kouluissa fyysisen kunnon merkityksestä ja varusmiespalveluksesta. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman Iisalmen kaupungin, Ylä-Savon kuntien sekä yhteisvastuullisten yritysten ja järjestöjen tukea. Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna kokoonnumme nuorison, vanhempien, tukijoiden sekä tammenlehväsukupolven kanssa juhlistamaan tämän vuoden teemavuotta. On hienoa elää vapaassa ja Itsenäisessä Suomessa, mutta vielä hienompaa on jakaa se tunne yhdessä. Iisalmessa tavataan! Kunnioitetut veteraanit Maamme historia osoittaa omien riippumattomien puolustusvoimien tärkeyden. Viimeisten menestyksellisten sotiemme maineikkaat joukkoosastot ovat turvanneet tämän päivän suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet. Näistä yksi maineikkain on 14. divisioona eli kansanomaisesti Rukajärven miehet. Olemme nyt kokoontuneet kunnioittamaan näiden veteraanien urhoollisuutta ja sitkeyttä tämän 14. divisioonan veteraani- ja perinnepäivien muodossa. Teemme sen kiitollisina ja nöyryyttä tuntien, mutta myöskin ylpeänä sankareistamme. Iisalmi on saanut olla monien veteraanitapaamisten isäntäkaupunkina, viime vuonna jopa valtakunnallisen veteraanijuhlan järjestäjänä. Uskon, että näitä kokemuksia hyödyntäen viihdytte veteraani- ja perinnepäivillä Iisalmessa. Iisalmen kaupungin puolesta toivotan Rukajärven suunnan veteraani- ja pe- Kaupunginjohtaja Martti Harju. rinnepäivien osanottajat lämpimästi tervetulleiksi kaupunkiimme. Iloitsen siitä, että saamme toimia päivien isäntäkaupunkina ja yhdessä kaikkien juhlavieraiden kanssa osoittaa tälle perinteelle suuren arvostuksen ja kunnioituksemme. Viihtykää toistenne seurassa ja nauttikaa monipuolisesta päivien ohjelmasta. Lämpimästi tervetuloa. SAVON SIEMEN OY SONKAJÄRVEN KUNTA HAAPANIEMEN MATKAILU OY

4 4 Korven Kaiku N:o 25/1031 Hyvät Korven Kaiun lukijat Keväällä valittuna 14.Divisioonan perinneyhdistyksen puheenjohtajana haluan kiittää yhdistyksen jäseniä luottamuksesta. Kiitän erityisesti yhdistyksen edellistä puheenjohtajaa kenraalimajuri Paavo Kiljusta, edellisen hallituksen jäseniä sekä Rukajärven suunnan veteraaneja yhdistyksen toiminnan määrätietoisesta käynnistämisestä ja toiminnan kehittämisestä. Perinneyhdistyksen toiminta on saanut vakiintuneet muotonsa ja talous on hyvässä kunnossa, joten voimme katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin. 14.Divisioonan perinneyhdistys vaalii joukkojensa, niiden perustamispaikkojen, komentajansa Raappanan sekä joukon sotatien Rukajärven suunnan arvokkaita perinteitä. Yhdistys toimii Tammenlehvän perinneliiton hengessä. Me perinneyhdistyksessä toimivat haluamme huolehtia sitä, että veteraanien ja lottien panos isänmaamme hyväksi ei unohdu. Katsomme tulevaisuuteen luottaen vahvasti nuorisoon, joka perinteitä vaalien kantaa todellisen vastuun yhteiskuntamme kehittämisestä entistä paremmaksi meille suomalaisille. Nuoriso- ja perinnevuoden päätapahtumat järjestetään tänä vuonna Iisalmessa. Ensi vuoden tapahtumat on tarkoitus järjestää Pielisen - Karjalassa Lieksassa. Tapahtumia kierrätetään Ylä- Yhdistyksen puheenjohtaja Prikaatikenraali Sakari Honkamaa. Savon, Pohjois-Karjalan, Ilomantsin ja Kainuun alueella. Tavoitteena on antaa koululaisille näillä paikkakunnilla neljän vuoden välein sekä tietoa historiasta että positiivisia kokemuksia maanpuolustuksesta. Perinnevuoden teemana on tällä kertaa: Hyväkuntoinen nuoriso ja korpisoturien perinteet. Teemalla halutaan herättää keskustelua kotona ja kouluissa nuorison kunnosta ja liikuntaharrastuksista, jotka muodostavat tärkeän kasvualustan koko elämää varten. Teeman ympärille rakennetuilla tapahtumilla välitetään tietoa nykyajan varusmieskoulutuksesta sekä veteraanisukupolven panoksesta isänmaalle. Kiitän paikallisosastoja ja yhdistyksen jäseniä vireästä toiminnasta yhdistyksen päämäärien hyväksi. Yhdistys on vakiinnuttanut toimintaansa aktiivisten alaosastojen ansiosta. Perinteistä talkoohenkeä on edelleen olemassa ja se on toimintamme perusedellytys myös jatkossa. Kiitän myös Iisalmen alaosastoa paikallisine yhteistyökumppaneineen tämänvuotisen perinnevuoden isännöimisestä. Samoin osoitan kiitokseni tilaisuuden järjestelyjä tukeneille Iisalmen kaupungille, Kainuun Prikaatille, Karjalan Lennostolle ja Olvi-säätiölle. Toivotan kaikille nuoriso- ja perinnepäiville osallistuville mieliin painuvaa yhteistä juhlaviikonloppua sekä hyvää vointia ja terveyttä. Hyvinvointia ydinsähköllä Liikunta tukee nuoren kehitystä Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto EURAJOKI puh. (02) fax (02) OSTAMME PYLVÄSPITOISIA TUKKILEIMIKOITA ym. erikoispuulajeja Taipaleenrannantie 7, Iisalmi Puh , fax (017) vaihde (08) Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki. Aliupseeriliitto ry tervehtii 14. Divisioonan Veteraaneja Suomen muututtua 1950-luvulla maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollistuvaan ja kaupungistuvaan yhteiskuntaan, lasten kotitilan ruumiillisiin töihin osallistumisen myötä saatava liikunta väheni. Kaupunkeihin ja kyliin muutto taas lyhensi koulumatkoja, joten tämäkin luontainen liikuntamuoto väheni. Kuitenkin me olemme fyysiseltä perimältämme yhä niitä samoja luolaihmisiä, joiden oli elantonsa saadakseen jatkuvasti liikuttava pitkiä matkoja saaliin perässä ja joskus melko nopsaan raivostuneen karhun tai mammutin edelläkin. Arkiseen elämään kuuluvan liikunnan vähenemistä on korvannut kouluissa annettava liikuntakasvatus. Säästösyistä liikunnanopetusta on ryhdytty vähentämään. Pysyvää säästöä näin ei tule kertymään. Vähäisestä liikunnasta aiheutuvat sairaudet, kuten ylipaino, sydän- ja verisuonitaudit sekä liikuntaelimien ja nivelien rappeutuminen tulevat yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Puhutaan kymmenistä miljardeista euroista. Yksin ylipainosta johtuva aikuistyypin diabetes, jota sairastaa yli puoli miljoonaa suomalaista, maksaa terveydenhuollollemme yli miljardi euroa. Kuntien perustehtävä on väestön terveyden edistäminen. Kun kunnat säästävät lasten ja nuorten liikuntaharrastusten ylläpitämisestä, ollaan väärällä tiellä. Säännöllinen liikunta pudottaa sairastumisriskin esimerkiksi aikuistyypin diabetekseen noin puoleen. Jos oletamme, että koulunsa liikuntatunneilta saisi vaikkapa joka kymmenes oppilas elinikäisen innostuksen liikunnanharastukseen, koituisi tästä pitkäaikaisia säästöjä terveysmenojen kustannuksiin monin verroin enemmän, kuin mitä koululiikunnan vähentäminen tuottaisi. Toinen uhka yhteiskunnalle on paljon puhuttu nuorten syrjäytymine Synkimmät ennustelijat ovat povanneet pojille 20% syrjäytymisriskiä ikäluokassaan. Syrjäytymisen vaara torjutaan parhaiten yhteisillä liikuntatunneilla. Yhdessä oleminen, oppiminen ryhmässä ja sen tuoma ilo tuottavat sellaista yhteisöllisyyttä, toveruutta ja muistoja, joita lapset tarvitsevat varttuaksen tasapainoisiksi aikuisiksi. Liikuntataitojen kasvaessa lapsen itsetuntokin kasvaa. Lapsi ja nuori oppii luottamaan itseensä. Joukkuelajeissa joutuu nuori näkemään omat rajoituksensa, oppii tuntemaan itsensä ja oppii vertaamaan omaa kehitystään muiden kehittymiseen. Ryhmässä oppii 14. D Perinneyhdistyken Iisalmen osaston puheenjohtaja Juha Huttunen. myös toisilta, ei ainoastaan opettajalta tai valmentajalta. Ryhmässä voi neuvoa ja opastaa toisia, mikä lisää sosiaalisuutta ja itsetuntoa. Terve itsetunto torjuu syrjäytymisen vaaraa. Tutkimuksien mukaan liikuntaa harrastavien opskelijoiden oppimiskyky on parempi kuin liikuntaa harrastamattomien. Liikuntakipinän koulusta saanut nuori suoriutuu asevelvollisuudestaankin helpommin. Toki moni on aloittanut pysyvän liikuntaharrastuksen asevelvollisuusajan jälkeenkin, opittuaan jotain armeija-ajan alun rasittavista viikoista. Liikunnan pitkäaikaiset terveysvaikutukset ja näistä johtuva terveysmenojen kustannuksien alaneminen voivat olla kunnille montakertaa parempi tapa säästää kuin leikata liikuntamenoista ja -opetuksesta. Osaammeko arvostaa niitä ahkeria, vapaaehtoisia toimitsijoita, valmentajia ja opettajia, jotka jaksavat urheiluseuroissa vapaa-aikanaan opastaa ja innostaa lapsia ja nuoria liikunnan parissa?

5 Korven Kaiku N:o 25/ Sporttaritoiminnalla kannustetaan nuoria liikkumaan Juhani Ahon koulun liikunnan lehtori Tommi Lehto, ohjaamssa sporttaripäivää. Entinen maaherra Pirjo Ala-Kapee totesi läänin liikuntatunnustusta jakaessaan vuonna 2006, että suomalaisten nuorten liikunnan harrastamisen määrästä ollaan laajasti huolissaan. Varsinkin yläkouluikäiset nuoret jakaantuvat helposti kahteen ryhmään: paljon liikkuviin ja ei juuri lainkaan liikkuviin. Ala-Kapeen mukaan Iisalmen yläkoulut ovat hakeneet tähän ratkaisuja esimerkillisellä tavalla ideoimalla monipuolisen Sporttaritoiminnan yhdessä Iisalmen kaupungin vapaa-aikatoimen kanssa. Toiminnan laajuudesta kertoo se, että sen piirissä on noin 750 yläkoululaista ja 37 luokkaa. Sporttaritoiminnan kehittäminen ei olisi onnistunut ilman laajaa yhteistyöverkkoa, johon olennaisesti ovat kuuluneet myös veteraanit. Talvisin järjestetyssä Sporttaripäivässä iloista seurattavaa opettajan näkökulmasta on ollut ruokailu. Yleensä tällaisen pihalla tapahtuvan kenttäruokailun suurin ongelma on ollut roskaaminen. Ilolla olen kuitenkin saanut sivusta seurata, kun veteraanit ovat lumipuvuissaan jakaneet hernekeittoa soppatykistä ja auktoriteetillaan vaikuttaneet siihen, että vajaan 800 oppilaan ruokailusta on pihalle jäänyt pari vahingossa tippunutta mehupurkkia. Eivätpä nämä nykynuoret ole pakkasestakaan pahemmin valitelleet, kun vieressä on ryhdikkäästi seissyt lähes ysikymppinen sotaveteraani. Veteraanit ovat osallistuneet päivään myös auttamalla palkintojen jaossa. Oppilaille onkin ollut suuri kunnia saada heiltä palkinto ja puristaa näiden teräsvaarien kättä. Veteraanien arvostus oppilaiden parissa on erittäin suurta, mikä on ilmennyt myös Sporttaripäivän päätteeksi, kun tapahtuman järjestäjiä on kiitetty. Ylivoimaisesti suurimmat aplodit ovat keränneet veteraanit. Yhteistyö veteraanien kanssa jatkuu ensi syksynä järjestettävällä sählyturnauksella, johon osallistuvat Iisalmen Juhani Ahon koulun kaikki seitsemäsluokkalaiset. Sporttaritoimintaa on Iisalmessa järjestetty vuodesta 2004 alkaen. Se on osoittanut toimivuutensa heti alusta alkaen ja saanut nuoria liikkumaan. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävän Sporttarikilpailun tuloksista voidaan päätellä, että Iisalmen yläkoululaiset liikkuvat varsin hyvin -keskimäärin yli kolme kertaa viikossa liikuntatuntien lisäksi. Stakesin teettämän terveystutkimuksen tuloksista voidaan myös päätellä, että vähän liikkuvien nuorten määrä on Iisalmessa vähentynyt. Edelleen kuitenkin tekemistä riittää, ja valitettavasti vain n.50% suomalaisista nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikuntamahdollisuuksien luominen juuri näille nuorille on Sporttaritoiminnan tärkein peruste. Ensi syksynäkin kaikille Iisalmen yläkoululaisille jaettava Sporttaripassi oikeuttaa osallistumaan lukuisiin iltapäivisin järjestettäviin monipuolisiin liikuntakerhoihin, toimintapäiviin, luokkakohtaisiin puulaakeihin ja ilmaiseen uimahallin käyttöön perjantaisin. Jokaiselta luokalta valittava Sporttarioppilas auttaa liikunnanopettajia kehittämään toimintaa edelleen sekä kannustaa luokkaansa oppilaita liikkumaan ja keräämään liikuntapisteitä. Sporttaritoiminnan ja puolustusvoimien liikuntakoulutuksen tavoitteita voidaan pitää lähes samana. Niiden tehtävänä on kannustaa fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan, edistää ja ylläpitää liikuntataitoja sekä pyrkiä herättämään tai vahvistamaan elinikäinen liikuntakipinä. Sporttaritoiminta pyrkii myös lisäämään luokkahenkeä sekä nuorten osallisuutta hankkeessa. Tässä asiassa tarvitaan yhteiskunnan eri tahojen ponnistuksia ja aktiivista yhteistyötä. Iisalmessa ollaan hyvällä alulla! Rannalle himmeän lahden aurinko laskenut on. Syksyn 2009 perinnepäiväyleisöä kiittäen! Mitä metsästäsi tulee isona? Mitä metsästäsi Uudet puukaupan verkkosivut:

6 6 Korven Kaiku N:o 25/1031 Rakkaudesta jalkapalloon Juhani Ahon koulun kirjoituskilpailun antia, osa 1. Se oli kaunis toukokuinen päivä, ja Anna muisti sen kuin eilisen. Hän oli saanut töistään hetkeksi vapaata ja päättänyt lähteä pienelle kävelylle. Ohittaessaan aution nurmikentän hän oli pysähtynyt hetkeksi ihastelemaan kentän vihreää nurmikkoa, kuvittelemaan, kuinka monet jalkaparit juoksivat sillä ja potkivat nahkaista kuulamöhkälettä, jota jalkapalloksikin sanottiin Anna siristi silmiään kevätauringossa ja tihrusti kenttää. Maassa oli selvästi jokin möykky, mutta Anna ei ollut varma, mikä se oli. Hetken epäröityään uteliaisuus vei tytöstä voiton, ja vaaleankeltaisen, juuri ja juuri polviin asti yltävän mekon helmat vienossa tuulessa heiluen hän loikkasi tieltä pienen ojan yli nurmikentälle. Varoen astumasta kosteisiin mättäisiin Anna teki tietään kohti tuota epämääräistä möykkyä ja tunnistaessaan sen hänen ilmeensä kirkastui. Se oli kuin olikin Tehtaan edustaja paikalla huomenna 6.8. klo 9 17 jalkapallo, yksinäisenä ja hylättynä. Anna tiesi, että hänen pitäisi palata pian takaisin töihin. Hän tiesi, etteivät nuoret naiset kuuluneet pelikentille vaan hellojen ja ompelukoneiden ääreen. Silti hän vilkaisi ympärilleen näkemättä ketään ja kosketti sitten palloa kengänkärjellään, kuin pallo - Kikka-piipunhatut - Laituritikkaat - Tamppaus-/kuivaustelineet - Ilmalämpöpumpun katokset Kirjoittaja on Juhani Ahon koulun oppilas Jaana Jauhiainen. olisi voinut räjähtää hänen silmilleen. Sitten Anna potkaisi palloa hieman ja se vierähti vaivalloisesti eteenpäin. Tytön silmiin syttyi innokas palo, kun hän keräsi rohkeutensa ja lähti kevyesti juoksemaan palloa kuljettaen. Välillä tuo nahkakuula jäi jälkeen ja hänen täytyi pysähtyä potkaisemaan sitä eteenpäin, mutta yllättävän helposti pallon kuljettaminen häneltä sujui, vaikkei hän juuri ollut harjoittelemaan päässytkään. Monet kerrat hän oli poikien pelejä seurannut ja haaveillut itsekin vielä joskus pelaavansa heidän kanssaan, tietäen tuon haaveen mahdottomaksi. Siitä huolimatta Anna, tuo höperöksi tytönhupakoksikin sanottu nuori nainen, jaksoi unelmoida. Anna potki palloa, pallotteli sitä pienesti jalkojensa välissä, juoksi sen perässä ja teki välillä maaleja kahdella suuremmalla kivellä merkattujen maalitolppien välistä. Hän unohti ympäröivän maailman ja keskittyi vain tuohon tummanruskeaan jalkapalloon, jonka joku pojankoltiainen oli kyhännyt vanhoista nahkanpalasista. Yllättäen hänet kuitenkin keskeytettiin. Eikös sinun pitäisi olla hellan ääressä tai jonkun rikkaan talon emännän lapsia kaitsemassa? Annan sydän pysähtyi, samoin pysähtyi koko tyttö, jähmettyi suorastaan. Jalkapallo vieri yksinään vähän matkaa ja pysähtyi sekin. Annan katse liimautui kentän laidalla seisovaan, häntä ehkä hieman vanhempaan nuorukaiseen, joka kädet suorien housujensa taskuissa virnuili hänelle. Tuo nuori mies oli yllättävän komea ollakseen joku, jota Anna ei ollut näillä nurkilla vielä nähnyt. Tyttö tunsi lievän punan kohoavan poskilleen. Pidän vain hieman taukoa, hän vastasi ja puisteli enimpiä roskia mekostaan lähinnä tavan vuoksi. Vai sillä tavalla, nuorukainen sanoi naureskelevaan äänensävyyn ja lähti rennosti astelemaan kohti Annaa. Miehen hiukset olivat tummanruskeat, kasvot lempeät, iho täydellinen ja silmät suuret ja ystävälliset. Vaatetuksesta päätellen hän ei ainakaan ollut mikään tavallinen työläinen, mutta ei mikään rikkaan talon herrakaan, ellei hän sitten pukeutunut vaatimattomasti. Näytähän, kuinka potkit sitä nahkakuulaa, nuorukainen sanoi ja nyökkäsi jalkapalloa kohti. Hän pysähtyi vähän matkan päähän Annasta ja katsoi tyttöä odottavaisena. Anna epäröi hetken, punastui hiukan lisää ja päätti noudattaa nuorukaisen pyyntöä. Ties kuinka paljon vanhempi tai arvovaltaisempi hän oli, käskyjen noudattamatta jättämisestä voisi koitua vain ylimääräisiä harmeja. Anna lähti kuljettamaan palloa nurmikenttää pitkin tasaisella hölkkävauhdilla. Kentän laidalla hän teki maalin ja pysähtyi sitten kevyesti huohottaen. Hän kääntyi katsomaan nuoren miehen suuntaan ja näki tämän virnistävän leveästi. Ethän sinä osaa mitään, hän naurahti ja hölkkäsi Annan ohi pallon perään. Hän alkoi potkia sitä mustilla nahkakengillään ja pallotteli sitä kuin puoliammattilainen. Annas kun minä näytän, hän sanoi ja temppuili pallolla. Hän pomputteli sitä jalkojensa välissä, jalkaterällään, pyöritteli palloa jalkojensa ympärillä ja teki muitakin hienoja liikkeitä, joita Anna unohtui katsomaan suu auki. Sitten tyttö havahtui, hymyili hiukan ja hölkkäsi miehen luo. Nopealla jalanliikkeellä hän sieppasi pallon nuorukaisen hallusta ja lähti kuljettamaan sitä nauraen toiseen suuntaan. Hei! nuorukainen huudahti ja juoksi Annan perään. He kilpailivat pallosta hetken, juoksentelivat ympäri kenttää, nauroivat, temppuilivat pallolla ja syöttelivät toi- Veteraaneja kiittäen ja kunnioittaen kohti yhteistä, parempaa huomista! Iisalmi: Karjalankatu 36 Puh. (017) Palvelemme: ma pe 8 17, la 8 13 Iisalmen Sos.Dem. Työväenyhdistys ry OULUNKYLÄN KUNTOUTUSSAIRAALA Tarjoamme sotainvalideille ja veteraaneille laitos- ja avokuntoutusta. Tervetuloa! Käskynhaltijantie 5, Helsinki Puh. (09) Kuusamon Kaupunki Ämmän Betoni Oy

7 Korven Kaiku N:o 25/ silleen. Sitten he pysähtyivät hengähtämään, nuorukainen pitäen palloa jalkansa alla. Emme tainneet esittäytyä, hän sanoi ja ojensi kättään. Olen Janne. Anna tunsi kevyen punan nousevan jälleen poskilleen ojentaessaan kätensä. Anna. Puna syveni humahtaen, kun Janne tarttui Annaa hellästi kädestä ja suuteli tämän kämmenselkää. Ette olekaan aivan surkea, Anna-neiti, Janne sanoi hymyillen. Äh, enhän minä osaa mitään Anna sopersi nolostuneena ja punertavien hiustensa taakse piiloutuen. Sitä paitsi naiset eivät saa edes pelata jalkapalloa. Se on sääli, taitonne menevät hukkaan, Janne sanoi ja pomputteli palloa nyt ketterästi jalkaterällään. Kuulkaas, minähän voisin vaikka opettaa teitä hiukan. E-eihän se mitenkään käy, en minä voi Minulla oli tapana poikasena pelailla ystävieni kanssa, ja jos saan kehua itseäni olin aika hyväkin, Janne sanoi. E-en minä voi viedä kallista aikaanne Anna änkytti nolostuneena. Tietenkin hän halusi tätä sydämensä pohjasta, mutta eihän se kävisi päinsä Hienoa, miten olisi vaikkapa huomenna tähän samaan aikaan? Janne kysyi hymyillen. Anna tasapainoili kahden vaiheilla. Hyvää tarjousta olisi sääli heittää hukkaan, mutta mitä ihmiset sanoisivat, jos saisivat tietää? Kieltäytyminen voisi olla epäkohteliasta, mutta entä jos hän myöhästyisi töistä pelaamisensa takia? Huomiseen siis, Annaneiti, Janne sanoi ja nyökkäsi Annalle tervehdykseksi. Anna avasi suunsa protestoidakseen miehen päätöstä vastaan, mutta tämä asteli jo reippaasti takaisin tietä kohti ja heilautti vain kättään mennessään. Seuraavana päivänä Anna löysi itsensä jälleen tuolta nurmikentältä, seisomassa sen reunassa ja haravoimassa katseellaan ympäristöään. Hän tunsi olonsa hieman hölmöksi seisoessaan siinä yksin, tuhlaamassa harvinaista kahden tunnin taukoaan nuorukaiseen, joka ei välttämättä tulisikaan edes paikalle. Samalla hän toivoi, että olisi ainaisten mekkojen ja hameiden sijaan omistanut edes yhdet housut. Nyt hänellä oli yllään polvet peittävä, musta puuvillahame, joka oli hänen mielestään soveltunut parhaiten jalkapallon pelaamiseen. Siellä hän nyt siis seisoi, vielä hieman viileä kevätaurinko yllään paistaen ja linnut kilpaa puissa laulaen. Anna ihasteli odotellessaan kaunista luontoa, se hajuja, kaunista ulkonäköä, ääniä Tervehdys, prinsessa, kuului tuttu ääni aivan Annan selän takaa. Tyttö hätkähti ja käännähti niin nopeasti katsomaan taakseen, että oli menettää tasapainonsa. Vahva käsi tarttui häntä käsivarresta hellästi ja esti hänen kaatumisensa. Tummanruskeat silmät hymyilivät hänelle ja Jannen kasvot näkyivät Annan edessä. Anteeksi jos säikäytin, Janne sanoi virnuillen ja päästi irti Annasta. Oletteko joutuneet kauankin odottelemaan? Älkää teititelkö, olkaa hyvät, Anna mutisi punastuen ja laski katseensa nurmikkoon. Samat sanat sitten, Janne sanoi hymyillen. Sitten nuorukainen laski toisessa kädessään olleen, uutuuttaan kiiltävän jalkapallon käsistään maahan. Huvittaisikos neitiä aloittaa harjoittelu? Vaadin korvaukseksi tuosta säikäytyksestä sitten hyvätasoista opetusta, Anna sanoi muka vakavana. Toivon, etten tuota pettymystä, Janne vastasi. Janne osoittautui yllättävän hyväksi opettajaksi ja Anna lahjakkaaksi oppilaaksi. Aika kului kuin siivillä ja pian Anna tajusi, että ellei hän pian palaisi takaisin työpaikalleen, hänelle tulisi kiire. Kiitos paljon, hän sanoi Jannelle ja niiasi pienesti. Emmehän me ehtineet kuin opetella vasta hieman syöttöjä, Janne sanoi. Turhaan vielä kiittelet. Ehkä sinun pitäisi sitten opettaa minua hieman lisää? Anna kysyi ujosti. Janne naurahti ja iski silmää. Kyllähän se minulle sopii. Kesäkuu, 1941 Anna tiesi heti Jannen nähdessään, että jokin oli vialla. Tuo nuorimies näytti jotenkin poissaolevalta ja hieman surulliseltakin, kun hän jalkapalloaan kainalossaan kantaen tuli tieltä kentän laitaa pitkin Annan luo. Anna Minut on kutsuttu asepalvelukseen, Janne sanoi nosti Jannelta lainaamansa hattua silmiltään ja katsoi tätä huolestuneena. Onko jotain sattunut? hän kysyi, ennen kuin Janne ehti edes pysähtyäkään. Janne nosti katseensa Annaan, avasi suunsa sanoakseen jotain, muttei saanutkaan sitä sanottua, sulki vain suunsa katseensa laskien. Anna nielaisi ja hänen vatsassaan muljahti. Olet varmaan kuullut huhuja sodan syttymisestä, Janne sanoi tavallista hiljaisemmalla äänellä, katse yhä vihreässä nurmessa heidän allaan. Annan kurkkua alkoi kuristaa. K-kyllä, hän vastasi. Tytön ajatukset alkoivat kiertää kehää ja mahassa myllersi. Mitä Janne yritti sanoa? Ei kai vain Minut on kutsuttu asepalvelukseen, Janne sanoi kuin Annan ajatukset lukien. Tummanruskeat silmät kohtasivat vaaleansiniset silmät, jotka alkoivat hitaasti täyttyä kimaltelevista kyyneleistä. Lähden huomenna. Ei! Anna parahti ja laittoi kätensä suulleen. Tämä ei voinut olla totta! Miten? Miksi? Minun täytyy lähteä valmistautumaan, Janne sanoi hitaasti ja ojensi kainalossaan olleen jalkapallon Annalle. Hyvästelemään perhe ja ystävät, ja pakkaamaan. Pidä sinä tästä huolta sillä aikaa. Ei Anna mutisi ponnettomasti. Ensimmäinen kyynel putosi hänen silmäripsistään tytön poskelle ja lähti vierimään sitä pitkin alas. Janne hymyili hiukan ja pyyhkäisi kyyneleen hellästi peukalollaan. Odota minua, hän sanoi ja kumartui suutelemaan Annaa. Annan sydän hakkasi, kun Jannen käsi haroi hänen punaisia, hieman laineikkaita hiuksiaan niskasta ja toinen käsi hiveli hellästi tytön lantiota. Anna ehti juuri laittaa vapaan kätensä Jannen olkapäälle, kun tämä irrottautui hänestä. Nuorukainen vilkaisi ympärilleen, loi Annaan pahoittelevan katseen ja pyörähti ympäri. Kiireesti hän alkoi harppoa kohti hiekkatietä ja sen reunaa pitkin kohti suuntaa, josta oli tullut. Josta hän oli tullut melkein kaksi kuukautta, lähes joka päivä. Anna nyyhkäisi ja kuivasi silmäkulmaansa, turhaan. Uudet kyyneleet täyttivät hänen silmänsä ja sumensivat hänen katseensa, estäen häntä näkemästä selvästi, kuinka Janne katosi puiden ja rakennusten taa. Kesäkuu, 1994 Anna katseli nurmikentän laidalla, kuinka neljä nuorta, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa, juoksi kentällä mustavalkoisen jalkapallon perässä. Viides nuori, yhden pojan ja yhden tytön veli, seisoi suuren maalin edessä valkoiset maalivahdinhanskat käsissään. Pojat hallitsivat selvästi peliä, ja vaikka he olivat eri joukkueissa, he eivät juuri syötelleet tytöille. Nämä protestoivat asiaa äänekkäästi ja saivat kuin saivatkin pallon välillä itselleen. Kunnes jälleen menettivät sen valittaen asiasta jälleen kovaan ääneen. Kentällä pelaavat nuoret, jotka kaikki olivat kymmenen ja viidentoista ikävuoden väliltä, olivat Annan lastenlapsia. Maalissa seisova Niko sekä samassa joukkueessa keskenään pelaavat Markus ja Tuuli olivat Annan tyttären Susannan lapsia. Toisen joukkueen Juhani ja Jenna olivat puolestaan Annan pojan Reijon lapsia. Anna ei voinut kuin hymyillä nähdessään heidät niin innokkaina juoksemassa edestakaisin. Maalia kohti pallon kanssa juokseva Markus syötti pallon Tuulille, joka potkaisi sen aivan maalin tolpan vierestä, Nikon kurottelevien käsien ohi maaliin. Tuuli ja Markus tuulettivat ja löivät kätensä yhteen niin kutsutun ylävitosen merkiksi. Harmistunut Juhani näytti Jennalle kieltään ja tämä risti kätensä tyytymättömänä. Jokos alkaa pelijalkaa visputtamaan? kuului Jannen ääni Annan selän takaa. Nainen kääntyi hymyillen katsomaan aviomiestään, joka tuli vaimonsa rinnalle kädet selkänsä takana ja lämmin hymy kasvoillaan. Miehen hiukset olivat harmaantuneet, kasvot ryppyiset ja kilojakin oli tullut lisää vuosien varrella, mutta Annan mielestä hän oli komein mies maailmassa. Tyydyn vain katselemaan, Anna vastasi ja pujotti kätensä Jannen käsivarren ympärille. Entäpä itselläsi? Jo vain, Janne vastasi ja seurasi katseellaan Jennan taitavaa kuljetusta kentällä, joka päättyi kuitenkin tytön liukastumiseen. Juhani tuli auttamaan pikkusiskonsa ylös maasta samalla, kun Markus yritti tehdä maalin, jonka Niko kuitenkin torjui. Sinä olet jo seitsemänkymppinen! Anna nauroi. Yksi tuollainen könähdys ja sinulla on kymmenen luuta poikki. Etkä sinä edes jaksaisi juosta tarpeeksi, jotta kaatuisit. No sittenhän minun ei tarvitse pelätä luideni puolesta, Janne sanoi silmää iskien. Mutta täytyy koputtaa puuta, sillä olen onnekas ollessani yksi niistä harvoista sotaveteraaneista, jotka eivät menettäneet itsestään fyysisesti mitään. Monilla ystävilläni ei ole mahdollisuutta enää koskaan edes kävellä, saati juosta. Anna nyökkäsi, muttei voinut olla kiusoittelematta: Ei sinullakaan juuri mahdollisuuksia juoksemiseen ole. Katsotaanko? Janne naurahti. Hyvä on, Anna sanoi tosissaan ja irrottautui miehensä käsikynkästä. Janne katsoi häntä kulmat koholla. Et voi olla tosissasi Anna nauroi ja lähti kävelemään reippain askelin kohti pelaavia nuoria. Nähdessään isoäitinsä lähestyvän nämä lopettivat pelaamisen ja jäivät hölmistyneinä paikoilleen seisomaan. Anna otti muutaman juoksuaskeleen, sieppasi pallon Juhanin nenän edestä, kuljetti sitä vähän matkaa kohti maalia ja potkaisi. Pallo meni kuin menikin maaliin, vaikka asiaa auttoikin se, ettei Niko tajunnut ensin edes yrittää torjua. Poika joutui kuitenkin maatessaan jälleen kyljellään nurmikolla myöntämään, että oli päästänyt jopa oman mummonsa potkaiseman pallon maaliin. Janne taputti suoritukselle kentän laidalta ja isoisänsä esimerkistä Markus, Tuuli, Juhani, Jenna ja maassa istuva Niko alkoivat myös taputtaa. Vaadin maalivahdin vaihtoa! Markus huudahti nauraen. Eihän tuosta tunarista ole mihinkään! Te saatte tuhat maalia hänen takiaan! Sama koskee teitä, älykääpiö, Jenna tuhahti takaisin. Hän torjuu, tai yrittää torjua, myös teidän maalinne. Noh noh, lapset lapset, Anna sanoi nauraen. Myöntäkää nyt vain, että minä satun olemaan voittamaton jalkapallossa. Kaikki viisi nuorta alkoivat nauraa. Äläpäs ota kaikkea kunniaa itsellesi, muoriseni, joukon luo tullut Janne sanoi. Kukas sinua opetti silloin aikoinaan? Minä itse, lähinnä, Anna vastasi hymyillen. Sinä huitelit vain sodissa ja ties missä. Niin juuri, eihän sitä alkukesän kuukautta eikä niitä seuraavaa kolmea vuotta lasketakaan, Janne sanoi silmiään pyöräyttäen. Anna nauroi ja otti Jannea kädestä. Hän kurkotti antamaan miehelleen pusun poskelle saaden inhoavia äännähdyksiä nuorilta. Hankkikaa huone! Markus huudahti saaden Tuulilta terävän kyynärpään kylkeensä. No pappa, lähdetäänpäs sitten, Anna sanoi pilke silmissään. Nämä ovat vielä liian nuoria näkemään ihan mitä tahansa Yääh! viisi ääntä huudahti kuorossa. Janne ja Anna vain nauroivat lähtiessään astelemaan poispäin kentältä. Olkaahan kiltisti, ja kuudelta syömään! Anna huikkasi olkansa yli. Seniorit kävelivät maantielle ja lähtivät astelemaan sen reunaa pitkin. No, vanhus, haluaisitko mieluummin mennä päivänokosille vai pelata jalkapalloa? Anna kysyi leikkisästi. Janne naurahti. Hyvä on, ehkä minusta ei ole enää jalkapalloilijaksi, hän myöntyi. Mutta miten olisi ihan tavallinen kävelylenkki? Ohhoh, hurjaksihan sinä meinasit ryhtyä, Anna vitsaili ja irvisti sitten. Kävelylenkki sopii minullekin, lonkkaani kolottaa hieman. Siinä meillä urheilija, Janne nauroi. Anna painoi päänsä miehensä olkapäätä vasten. Kello läheni viittä, aurinko paistoi vielä lämpimästi ja monia lapsia leikki pihalla. Oli kaunis, kesäinen ilta. Vanha Lada ajoi maantiellä ja sai hiekan pölisemään. Jossain lähellä tikka hakkasi puunrunkoa.

8 8 Korven Kaiku N:o 25/1031 Liikunnan merkitys minulle Juhani Ahon koulun kirjoituskilpailun antia osa 2. Vedän keuhkoni täyteen raikasta aamuilmaa, käännän musiikin kovemmalle ja annan sen lyödä tahtia askeleilleni. Pururata on tyhjillään, annan ajatukseni vaeltaa ja totean, ettei ole parempaa tapaa aloittaa aamua. Aika kuluu ohitseni huomaamattani, annan kehoni määrittää juoksun tahdin. Kun tiedän loppumetrien häämöttävän, haastan itseni ja kiristän tahtia. Jalat väittävät vastaan, mutta muu keho ja mieli käskevät niiden jatkaa. Tunnen hallitsevani itseni täysin, juoksen ja juoksen yhä kovempaa, enkä edes harkitse hidastamista ja luovuttamista. Kun pääsen perille, annan tahtini pysähtyä kokonaan, vaikka Tiina Svenskin kirjoitus kertoo tunteikkaasti liikunnan tuomasta ilosta. tunnen sydämeni ja pulssini kiitävän vielä eteenpäin. Juon vettä, pyyhin hien kasvoiltani ja hymyilen. Oloni on juoksun jälkeen lähes euforisen kevyt ja loistava: voisin vaikka lentää, voisin tehdä mitä vain. Voisin juosta saman lenkin vaikka uudestaan! Tuo olo kuplii sisälläni kevyenä ja raikkaana halki päivän ja antaa minulle energiaa jaksaa ja jatkaa eteenpäin, mitä eteeni sitten tuleekaan. En harrasta liikuntaa kilpaillakseni toisia vastaan tai voittaakseni palkintoja hyllylleni. En ole niitä jääkiekkoilijoita tai jalkapalloilijoita, jotka tähtäävät huipulle, ja joiden harrastus luo rytmin ja aikataulun koko elämälle. En ole joukkuepelaaja, vaan liikunta on elämässäni verrattavissa lähes johonkin taiteenmuotoon. Siksi sitä onkin vaikea pukea sanoiksi, sillä se on liikettä. Aivan kuten kirjoittaja purkaa tunteitaan paperille kynänsä avulla ja taiteilija maalaa pensselillään näkemyksiään, minä käytän kehoani välineenä, jonka avulla puran tunteitani, joita en välttämättä sanoiksi osaa pukea. En osa selittää, mikä juuri liikunnassa tuo minulle sen hyvän olon, ja miten puran sen kautta tunteitani, eikä minun tarvitsekaan. Riittää, kun puen liikuntavaatteet päälleni ja sidon nyrkkeilyliinat käsiini; tunnen kehoni jo janoavan energiaa, jota se saa lyödessään nyrkkeilysäkkiä, juostessa pitemmän matkan tai rutistaessa vielä kymmenen vatsalihasta lisää, se janoaa haastetta. Olen oppinut myös kuuntelemaan kehoani ja sen pyyntöjä: vaikka harrastan paljon vauhdikasta, raskasta ja tehokasta liikuntaa, joka tuo energiaa arkeeni, tulee joskus tarve hidastaa. Silloin rauhoitun joogaamaan. Vaikka joogatessa ei tulekaan hiki, on sekin liikuntaa: se on kehon liikettä ja kuuntelua, joka tuo samanlaisen hyvänolon tunteen kuin mikä tahansa laji. Jooga on hyvää tasapainoa kiireelle ja muille harrastuksilleni: siinä keskitytään vain ja ainoastaan omaan kehoon ja hengitykseen, rentoutumiseen ja hyvän olon tunteeseen. On hyvä oppia kuuntelemaan omaa kehoaan ja sen tarpeita. Silloin arkikin on paremmin tasapainossa. Olen saanut liikunnalta elämääni paljon. Liikunnan kautta elämäntapanikin ovat muuttuneet terveellisemmiksi. Liikunnan tuoma hyvä olo innoittaa myös syömään terveellisemmin, ja oikeanlainen ruokavalio auttaa jaksamaan. En kuitenkaan ole liian tiukka itselleni, en noudata tiukkaa ruokavaliota tai liikuntaohjelmaa, kuuntelen itseäni ja tiedän, mikä minulle on hyväksi. Liikunta on kasvattanut myös itsetuntoani; se muistuttaa minulle, kuinka paljon jaksankaan. Sen kautta olen oppinut haastamaan itseäni myös muissa arjen tilanteissa ja kilpailemaan itseni kanssa. Tiedän myös, että aina ei tarvitse jaksaa, ja tiedän omat rajani. Osaan myös hengähtää ja pysähtyä, jos on tarve. Uusia lajeja kokeillessani olen tavannut paljon uusia ihmisiä, joiden kanssa olen tutustunut paremminkin ja joilta olen oppinut paljon. Ei ihme, että ihmiset jaksavat kannustaa toisiaan liikuntaan ja raahautua lenkkipoluille sateisenakin päivänä: liikunnasta on vaikea löytää haittapuolia, ja sen terveysvaikutukset ovat lähes mittaamattomat. Jokaiselle löytyy varmasti juuri sopiva laji ja liikuntamuoto, sillä lajeja on lähes yhtä pitkä lista kuin harrastajia. Kannustankin kaikkia liikkumaan, sillä liikunta osana arkeani on antanut minulle paljon. MAANPUOLUSTUSKOULUTUS Kurssit Kainuussa KAINUUN MAANPUOLUSTUSPIIRI Asianajotoimisto Heikki Sinnemaa Savonkatu 19 B, Iisalmi p. (017) , fax (017) Kukka-set Pehkonen Ky kuljetukset kiviainekset nostot, henkilökori ja vaihtolavat maanrakennusurakat konetyöt, seulonnat Kivirannantie 20, Iisalmi Puh Rakennussuunnittelu Risto Valta puh (017) Insinööritoimisto Ylä-Savon Rakennussuunnittelu Ky puh (017) Savonkatu 19 B 18, IISALMI Rukajärven veteraaneja tervehtien

9 Korven Kaiku N:o 25/ Kuvat: Pekka Ritola Kaukopartiomies Kalle Sutinen Sonkajärveltä on erittäin pidetty ja odotettu kunniavieras Iisalmen lyseossa. Iisalmen lyseolainen Anna Kumpulainen kiitti lotta Aune Valkolaa vaikuttavan luennon jälkeen. On aika kantaa viestiä PEKKA RITOLA Pari vuotta sitten eräs viime kevään ylioppilastyttö Iisalmen lyseosta oli linja-automatkalla Suomussalmen Raatteen tien taistelupaikoilla yhdessä yläsavolaisten tammenlehväsukupolven edustajien kanssa. Värikkään Lyseolaiset kuuntelivat tarkkaavaisesti kunniavieraiden painavaa puhetta. oppaan selostuksen ja museokäyntien jälkeen sekä veteraanien ja entisten lottien ajatuksia kuultuaan tämä lyseolaistyttö havahtui ja kertoi, miten hän oli juuri oivaltanut, miksi hänen mummollaan on aina niin vakava ja surumielinen ilme kasvoillaan, kun hän puhuu sota-ajoista. Mainio tyttö perehtyi sukunsa ja Suomen historian tarinoihin tarmokkaasti haastatellen ja lukien. Hän oli erinomainen esimerkki nuoresta, joka löytää sukunsa historian ja epäilemättä säilyttää sen tarinat tuleville lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Tämä tyttö puki ylpeänä kahdeksi päiväksi aidon lotta-asun Iisalmen valtakunnallisilla veteraanipäivillä sekä auttoi ja opasti ahkerasti ja tyylikkäästi veteraaneja ja päiväkodin lapsia pääjuhlassa ja perinnekujalla, jonne oli taltioitu Iisalmen seudun sotahistoriaa ulkoilmamuseoksi parinsadan metrin matkalle vieraita varten. Etulinjan sota ja kotirintaman pommitukset eivät todellakaan ole leikkiä saati viihdettä, kuten joskus Playstation-sukupolven lapsi voisi harhaanjohtavasti kuvitella. Lapsella saattaa olla aikaa tietokone- ja tv-peleihin mutta ei koulukirjoihin. Jos hänellä ei enää olisi sodat kokeneita isovanhempia eivätkä omat historiasta kiinnostumattomat vanhemmat ole riittävästi nähneet vaivaa Suomen historian käännekohtien opettamisessa ja havainnollistamisessa, hänen käsityksensä sodankäynnistä voisi olla hyvin virheellinen. Veteraanien ja lottien tarinoiden avulla historia avautuu jämäkästi ja tarttuu selkeästi mieleen. Perinteen tallentaminen on helppoa eri kouluasteilla. Kokonaiset luokat, pienet ryhmät tai oppilaat itsenäisesti voivat haastatella tammenlehväsukupolvea vaikkapa nauhurin avulla, joita useimmilla oppilailla on matkapuhelimissaan. He voivat tehdä myös kirjoitelmia ja käyttää apunaan tietokonetta. Perinnetyön ideoita Iisalmen malliin on tulostettavissa Internetistä vapaasti kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. (http://veteraanipaiva.iisalmi.fi/aika-kantaa-viestiae/ideoita-kouluille) Peruskouluille ja lukiolle on aina suuri merkkitapaus saada kunniavieraaksi tammenlehväsukupolven edustaja. Vanhemmat ja oppilaat voivat myös itse pyytää kaikkia kouluja ja opettajia kutsumaan luokseen Suomen raskaat vuodet eläneen sotainvalidin, veteraanin, lotan, pikkulotan tai sotilaspojan Silloin luokassa kohtaisivat nuori ja kokenut sukupolvi. Yhteisten keskustelujensa pohjalta he voisivat rikkoa mahdollisia ennakkoluulojaan ja huomata, että heillä on ikäerosta riippumatta hyvin samanlaisia toiveita, arvoja ja tapoja.

10 10 Korven Kaiku N:o 25/1031 JR 52:n esikuntakomppanian päällikkö luutnantti Sakari Satamo Omelian kautta kohti Rukajär Heinäkuun 17. päivänä eversti Raappona antoi hyökkäyskäskyn, jonka mukaan saarrostustoimet oli käynnistettävä. Yksi pataljoona tuli aluksi "uittaa" Lieksan-järven yli. Ensin ylitti järven yksi joukkue jalkaväkirykmentti 52:sta, ja kun se ei kohdannut vastarintaa, koko 1. pataljoona seurasi perässä. Ylitys tapahtui veneillä, ruuhilla ja parilla moottoriveneellä. Purilaat vedettiin lauttoina perässä ja hevoset kierrätettiin Lieksanjärven eteläpuolitse. Näin oli järvet itärannalle saatu vahva sillanpääasema. Muun osan jalkaväkirykmentti 52:sta olisi Raappanan käskyn mukaan pitänyt seurata majuri Kumlinin komentaman 1 pataljoonan perästä, mutta kun ei ollut tarpeeksi kalustoa järven ylitykseen, everstiluutnantti Raunio marssitti joukkonsa Virtain kannaksen kautta aivan vihollisasemien editse vieläpä kirkkaan päivävalon aikana. Oli suorastaan ihme, ettei naapuri mitenkään huomannut marssia. Pienikin tuli-isku olisi tuottanut tuntuvia tappioita joukossamme. Ehkäpä vihollisen yhteydet etulinjan ja patteriston välillä eivät vielä olleet kunnossa Ja varmaan, kuten sanoin, vihollinen odotti hyökkäyksen tapahtuvan päätien suunnassa eikä laajojen, upottavien suoalueiden kautta. Kannaksen ylitys onnistui tappioitta ja puoleen päivään mennessä olin jalkaväkirykmentti 52:n esikunnan mukana menossa kannaksen puolivälissä. Silloin saapui divisioonankomentaja ja piti pienen puhuttelun everstiluutnantti Rauniolle. Olin paikalla kuulemassa. Hän uhkasi jopa sotaoikeudella annetun käskyn täyttämättä jättämisestä. Raunio koetti puolustautua vetoamalla kaluston puutteeseen ja siihen, että ylitys oli jo tapahtunut kivuttomasti ja tappioitta. Loukkaantuneena esimiehensä moitteista hän uhkasi ottaa eron armeijasta ja siirtyä eläkkeelle. Sitten alkoi Omelian motin saarrostus ja pehmittäminen. Edessä ollut suomarssi muodosti ehkä koko sodan vaikeimmaksi operaatioksi, mutta se onnistui kuitenkin. Hevosille tämä suotaival oli kaikkein raskain. Niitä piti vähän väliä vetää miesvoimin suohetteistä ylös. Suoalueen ylitys kesti kuusi tuntia. Sen jälkeen oltiinkin vihollisen sivustalla. Mutta vielä oli esteenä parikymmentä metriä leveä ja pari-kolme metriä syvä Torek- Luutnantti Sakari Satamo toipumislomalla veljensä Sepon kanssa, kolmannen Kollaalla kaatuneen veljen Selimin hautajaisissa. sinojoki. Sen yli piti kyhätä tukeista silta. Hevoset ja purilaat uitettiin joen yli, mutta kastumiselle alttiit tavarat oli miesten kannettava selässään. Jo etukäteen oli II pataljoonan 4. komppania lähetty katkaisemaan tie Omelian itäpuolelta. Komppania suoritti tehtävänsä ja piti tien hallussaan loppuun asti, vaikka sen päällikkö luutnantti Lillqvist kaatui. Avuksi tulleen 6. komppanian päällikkö luutnantti Olavi Laine haavoittui vakavasti ja jäi vähäksi aikaa saarrostajien vangiksi. Vanjat tuntuivat olleet raakalaisia, koska sitoivat haavoittuneen puuhun ja tökkivät hänet pistimillään henkihieveriin.

11 Korven Kaiku N:o 25/ rveä Rakennusliike PENTIKÄINEN OY Rakennusliike PENTIKÄINEN OY Puh. ( Fax. 0 www. Rakennusliike PENTIKÄINEN OY Puh. (017) Fax IISALMEN KAUPPAHALLI 80 VUOTTA 2006 Omelian mottitaistelu Iisalmen Kauppahalli, puh Oma panokseni tässä mottitaistelussa jäi melko vaatimattomaksi, kun minun ei tarvinnut osallistua varsinaiseen taistelutoimintaan. Olin vähän niin kuin huoltotehtävissä. Miehille oli saatava ammuksia ja muonaa tarpeen mukaan. Elettiin pelkästään kuivan muonan varassa, kun kenttäkeittiöt eivät päässeet lähellekään rintamaa. Eräällä suon ylitystaipaleella sain seurakseni kuusi iisalmelaista nuorukaisia, jotka olivat tullee vapaaehtoisana osallistumaan sotaan. Vähän vauhkoja he olivat aluksi, kun eivät olleet tottuneet räiskeeseen. Koetin neuvoa, ettei jokaisen tykin laukauksen vuoksi tarvinnut heittäytyä maahan, vaan vasta silloin, kun äänestä päätellen kranaatti oli tulossa kohti. Väisäsen Kotiliha Liha-elintarvikemyymälä Tilausruokapalvelu Kahvila Puh. (017) Kauppahalli, Puh. (017) iisalmi.fi MARKKINOINTI MATKAILU TAPAHTUMAT Kauppahalli, Kauppakatu 14 PL 10, Iisalmi Puh. (017) Iisalmen Agrimarket palvelee Maatalous, kone- ja puutarhakaupan ammattilainen! Taistelun jälkeen saatiin kiduttajat nujerretuiksi ja eloonjääneet vangeiksi. Nämä pantiin kantamaan paareilla uhrinsa suotaipaleen ylitse. Ensiapu ei kuitenkaan pelastanut Lainetta, vaan kuolema kohtasi hänet kolmen päivän kärsimysten jälkeen kenttäsairaalassa. Selustavarmistuksen tultua kuntoon alkoi varsinainen hyökkäys vihollisen asemia vastaan. Jalkaväkirykmentti 52:n 1 pataljoona valitsi alkutöikseen vihollisen asevarikon josta saatiin sotasaaliiksi 14 kuorma-autoa, kolme traktoria, kaksi tiejyrää, polttoainesäiliöitä ja suuri ammusvarasto Vihollisen ammushuolto loppui siihen. Varastohoitaja saatiin vangiksi ja hän menetti niin ollen virkansa, koska uudet isännät eivät oikein luottaneet hänen puolueettomuuteensa. Yksi kuorma-autoista otettiin heti omaan käyttöön kuljettamaan ammuksia ja muonaa tien tulppana oleville joukoille sekä hakemaan haavoittuneet sieltä pois. Nyt alkoi vihollinen käsittää, että sillä oli todellinen saarrostusuhka edessä. Se ryhtyi lujasti puolustautumaan. Kranaattejakin sillä tuntui olevan tuliasemissaan ainakin näin alkuun aivan tarpeeksi. Se käytti apuna kuivuutta sytyttäen linjojensa edessä olevat metsät palamaan. Savu ja kuumuus vaikeuttavat pahasti miestemme taistelutoimintaa, kun piti välillä ajatella vihollista, välillä tulta vastaan. Kerta toisensa jälkeen vihollinen yritti tykistön ja kranaatinheitinten tuella murtautua linjojemme läpi vapauteen siinä kuitenkaan onnistumatta. Kokonaista neljä vuorokautta kesti motin kypsyttäminen osa puolustajista selviytyi lautoilla ja koplukoilla pakoon Roukkulanjärven yli. Vangit kertoivat, että järveen hukkui miestä lauttojen hajottua. Kuvaavaa oli, että upseeristo oli paennut ensimmäisten joukossa. Vihollisen tappiot olivat muutenkin suuret. Heitä kaatui noin 600, vangiksi joutui yli 300. Vihollisen omien tietojen mukaan haavoittuneita oli noin 300. Tervetuloa ostoksille! Iisalmi TOIVALAN KONEPAJA OY FINLAND Tel ; fax X X X Teollisuuden savupiiput Paineastiat Tuulivoimalan rungot KUOPION SEURAKUNTAYHTYMÄ

12 12 Korven Kaiku N:o 25/1031 Kiuruveden Kaupunki IISALMEN ORTODOKSINEN Tutustu myös tarjouspaketteihimme; Vaihde/neuvonta puh tai Osoite: Väinämöinen 2, Kuhmo SEURAKUNTA "KUNNIAKANSALAISIA JA PERINNEPÄIVIÄ TERVEHTIEN" Iisalmen kaupunki Luonnon rauhaa Hiekkarantaisen erämaajärven niemessä sijaitseva Metsäkartano on mainio lomakohde tai erilaisten tapahtumien pitopaikka. Ympäröivä luonto houkuttelee liikkumaan, ympäri vuoden. Metsakartanontie 700, Rautavaara Puh , Fax Käsityöntie 29, PELTOSALMI Puh. (017) , Fax (017) Rakennuspeltityöt - Ilmastoinnit - Kattoturvallisuustuotteet - Sadevesijärjestelmät - Myös muut alan työt sopimuksen mukaan Tervetuloa iloisille kaupoille! Kiinteistövälitys Kortelainen Oy Savonkatu 15, IISALMI puh. ( , fax ( Raimatto Oy LVI-Savo Mara Oy Kuljetusliike M. Räsänen Oy Bovellan Kukka- ja Hautauspalvelu Pohjolankatu 7 A, Iisalmi (017) , Myös perunkirjoitukset kauttammewww.bovellan.fi METSÄKULJETUS HYVÄRISET OY FENNOVOIMA OY PIELAVEDEN MAASEUDUN KOTIPALVELU MATTI RÖNKKÖ Puh , Puustellintie 37, Pielavesi FINNDOMO OY Rutakontie Sonkajärvi LYYTISEN RAK- VÄLINEVUOKRAUS OY Alakatu 28, Iisalmi fax

13 Korven Kaiku N:o 25/ Tenhusen Taavetin sotaretken alkuvaiheita 1./I/JR 10 mukana Kaukopartiomiehet etenevät. Iisalmelaisen Taavetti Tenhusen sotaretki alkoi karmealla tavalla. Ensimmäisenä rintamayönä oli majoituttu telttaan. Taavetti heräsi aamuyöstä ja kömpi ulos teltasta. Vihollisen maataistelukone pörräsi lähellä pudotellen pommejaan kauemmaksi. Ääni läheni ja kohta vihelsi ja Tatu löi maihin. Lentopommi osui äsken jätettyyn telttaa ja viisi kaveria kaatui. Voi sanoa, että he lähtivät konkreettisesti taivaaseen, silla ilmasta tippui käsiä ja jalan kappaleita ja hongan oksassa roikkui suolen pätkiä. Kamiina tuli vauhdilla Tatua kohti raapaisten hihaa. Oli herätty sodan karuun todellisuuteen. Seuraavina päivinä oltiin matkalla kohti Rukajärveä, ei tietä pitkin vaan vuoroin oikeaa vuoroin vasenta tien reunusmetsikköä pitkin. Välillä vihollinen pisti etenemistä hanttiin. Telttoja ei ollut ja jonkun aikaa oltiin kaverin sanojen mukaan motissa, mutta vai ruuan suhteen. Viimein vaihdettiin kärkijoukkoja ja saatiin huoltoa ja telttamajoitusta. Teltasta ja läheltä piti tilanteesta tuli mieleen tilanne, jossa kipinämikko oli nukahtanut ja kaksi vihollispartion sotilasta pääsi yllättämään nukkujat. Konepistoolisuihkut tappoivat kolme ja haavoittivat neljättä. Toiselta tulittajista loppuivat panokset ja toiselle tuli asehäiriö ja jälleen selvisin hengissä. Omat naapurit heräsivät tulitukseen ja ampuivat pakenevat tihutyön tekijät. Monien vaihtelevien tilanteiden jälkeen Rukajärven kylä saavutettiin, mutta sinne oli jo ehtinyt muita suomalaisia.. Ete- nemisvaiheessa muonahuolto toimi milloin paremmin milloin huonommin. Sattuipa kerran, että nälässä odoteltiin muonaa kun vihollisen lentokone pudotti edestakaisella kierroksella lentopommeja niskaamme. Joku tuuma, että naapurilla tuo huolto pelaa, mutta kovin rautaisia ovat nuo annokset. Maj Jukka Puustinen I P:n komentaja oli kaukopartiomiehiä ja talven tullen aina välillä suksia tervattiin eli oli tiedossa partioretki. Ensin oltiin Peukaloniemen seudulla asemissa, muta sitten siirryttiin sukellusveneeseen. Aikaisempi porukka oli jo kaivanut juoksuhautoja ja korsuja. Olivat myös jättäneet täit ja lutikat riesaksemme. Tukikohtaa kunnostettaessa päätettiin tehdä sauna kivistä ja hongista. Ensi kasattiin kiuas saunan pohjanurkkaan ja sitten pieni n. 2 x 2 m hirsikehikko ja havuista katto ja eiku kylpemään ja vaatteet täisaunaa. Pian siirryttiin takaisin Peukaloniemeen. Puolessa välissä tammikuuta -42 tuli pataljoonalle komento suksia tervaamaan. Koko pataljoona huoltoineen lähti kovassa pakkasessa kohti Muurmanskin rataa maj Majevskin johdolla. Käytettiin reittiä, josta vihollisen partiot tekivät vastavierailuja. Lähtö oli klo 24 ja oli Heikin päivä, se jäi mieleen. Menomatkalla liikuttiin yöaikaan. Huolto telttoineen oli mukana ja ne olivat tarpeen yli 30 asteen pakkasessa. Huolto jäi 20 km päähän Murmanskin radasta. Saavuttiin radan varteen ja pian saapui juna, joka pysäytettiin ja veturi jäi kohdallemme. Toisen kuljettajista onnistui irrottamaan veturin ja sen lähtö oli todella vauhdikas. Pioneerit räjäyttelivät junan ja radan useasta kohti hajalleen. Lähellä ollut asema vallattiin ja kylä haravoitiin ja vihollinen pakeni. Mökin suomea osaava akka tuumasi, että olisittepa tulleet viikkoa aikaisemmin kun täällä oli plutoonan verran heidän sotilaitaan. Aamulla alkoi paluumatka ja vihollisen lentokoneet piiskasivat hiihtäjiä. Minunkin suksista kanta meni sälöille. Viimein saavutettiin huolto, jossa odottivat kuuman hernekeiton kanssa. Keittoa ei keretty paljon nauttia, sillä vihollinen lähetti peräämme partiota, jota etenevät molemmin puolin latuamme, jonka viimeiset sotilaamme miinoittivat. Etumatkamme säilyi, silla vihollisen oli hiihdettävä umpihangessa. Paluumatkalla monien miesten jalat paleltuivat pahoin. Kun jono ladulla pysähtyi moni nojaisi sauvoihin ja kaatui päälleen nukahtaessaan. Oli kova työ auttaa kaatuneita syvästä pakkashangesta. Tuli kiitettyä hiihtoharrastusta, sillä useita väsähtäneitä jäi vihollisen armoille. Yhdessä vaiheessa tunto katosi toisesta jalasta. Muuta mahdollisuutta ei ollut kuin hieroa paljasta jalkaa lumella, kunnes tuntoa palasi ja hiihto jatkui. Viimein omien päästiin omien joukkoon ja lepoon. Parin viikon huili palautti voimat ja kunnon. Oltiin taas Peukaloniemessä vartioimassa tukikohtaa ja etulinjaa. Partiomiehet valmistautuivat tulevia suksien tervauksia varten tosissaan. Iisalmi sodan jaloissa JOUKO PENNANEN Vanha kauttakulkutie Viipuri - Iisalmi - Oulu on ollut vilkas jalka- ja ratsastie, kauppa- ja postitie ja usein myös sotatie. Suomen sodan aikana taistelevat joukot kulkivat Iisalmen kautta kolme kertaa. Syksyllä 1808 Sandelsin suomalainen prikaati ja Tutshkovin venäläinen armeijakunta viipyivät leireissään Iisalmella yli kuukauden. Koljonvirran taisteluissa kaatui, haavoittui, jäi vangiksi tai katosi yhteensä 1500 suomalaista, ruotsalaista ja venäläistä sotilasta. Historiallinen Koljonvirta on satojen sotilaiden kenttähauta. Sandels sanoi: - Hyvät herrat, tämä on pieni Austerlitz! Rautatie Kuopiosta Iisalmeen ja Kajaaniin valmistui vuosina ja Iisalmesta Ylivieskaan vuonna Iisalmen merkitys liikenteellisenä ja sotilaallisena solmukohtana edelleen kasvoi. Talvella 1940 Neuvostoliiton Stalin käski tuhota Suomen liikenteen ja sotatarviketeollisuuden ja murtaa kansamme puolustustahdon. Iisalmella Puna-armeijan ilmavoimien kohteita olivat ratapiha, Paloisvirran sillat, vesi- ja sähkölaitos ja Lapuan patruunalataamo 51 kauppahallissa. Moskovan Tiltu kuulutti radiossa: - Älkää hätäilkö iisalmelaiset, kyllä me tulemme! Helmikuussa 1940 Puna-armeijan pommikoneet, yli 80 Tupolev- ja Iljushin-konetta, pommitti Iisalmea 11 kertaa, pudottaen 844 räjähdys- tai palopommia. Pakkaspäivän aamuna Aunuksen alueelta nousi ilmaan 6 hävittäjää ja 27 pommikonetta, lentäen Rautavaaran yli Kajaanin radalle ja kääntyen Murtomäessä Iisalmea kohti. Vuonna 1928 syntynyt, Malminkadulla, lähellä rautatieasemaa, asunut Osmo Rossi muistaa: - Se oli lauantai, pakkasta -25 C. Tuli taas se hiljainen hälytys. Veljeni Enska sanoi: Ei siitä mitään tule! Isä oli rakentanut omaan pihaamme sirpalesuojan. Ensin tuli Paloisvuoren suunnasta 9 konetta. Tulipaloissa ja räjähdyksissä paloi, tuhoutui ja särkyi 16 rakennusta, 41 ihmistä kuoli. Rautatieaseman sirpalesuoja, Päiviönkadun itäpäässä, maakellari, jossa oli säilytetty perunoita, sai täysosuman, 29 ihmistä kuoli, joukossa 6 lasta. Osmo Rossi kertoo: - Kun parin päivän kuluttua pengottiin sirpalesuojaa, löytyi naisten musta käsilaukku, jossa oli pillitupakoita. Palavan poliisilaitoksen ohi piti pakkasella mennä juosten, niin kuumaa siellä oli. Paloisjärvellä Laukkusaaren ja Sankkurin välillä jäällä oli savisia möykkyjä. Ratapihalla oli mennyt kiskoja. Veturitallin rannassa oli veneitä särkynyt, Osmon lumilinna oli saanut täysosuman. Syystarjous ryhmille: Lomaile 3 vrk - maksa vain 2:sta! 90 / hlö / 3 vrk sis. majoitus 2hh:ssa, aamiaiset, kylpyläkäynnit, vapaa-ajan ohjelma ma-pe ja orkesteritanssit ke & la. Tarjous voimassa min. 20 hlön ryhmille saakka. Lounaat pakettiin liitettynä 13,45 /ateria. Pikkujouluaika lähestyy, aloita suunnittelu kysymällä edullisia tarjouksiamme! p /myynti Rakennussuunnittelu Esko Väyrynen Eerikintie 18, Kiuruvesi. Puh arkkitehti- ja rakennesuunnittelu sisustus- ja värisuunnittelu - rakennusten kuntoselvitykset - rakennusten lämpökamerakuvaukset

14 14 Korven Kaiku N:o 25/1031 Iisalmi-Kiuruvesi-Lapinlahti PERINNEPÄIVIEN OHJELMA pe 3.9. klo Kultturikeskus Nuoriso kohtaa veteraanit. Veteraanit kertovat, nuoriso kysyy. Veteraanit kysyvät, nuoriso vastaa. Esitelmä Matti Kallio mielialojen kohotuskamppanjointia Rukajärvellä, Eino Säisä-Salissa klo Elokuvaesitys Lupaus koululaisille Kuva-Lippaassa. (Kiintiöt veteraaneista ja eri koulujen oppilaista) Alussa lotta tai lottapukuinen lukiolainen pitää lyhyen esitelmän lotista. la 4.9 klo Juhlapäivän avaus: Lipunnostolla Kulttuurikeskuksen edessä. Lukiolaiset haastattelevat ja valokuuvaavat paikalla olevia veteraaneja. Allin Kammari varattu Avataan Infopiste Kultturikeskuksen aulassa. Myyntipöytä pinsseille, kirjallisuudelle ym. klo Torilla PV:kalustonäyttely ja maanpuolustus-järjestöjen osastot. Lukiolaisryhmä sota-ajan asuissa. Musiikkiesityksiä esiintymiskatoksessa KaiPr:n soittokunta. klo Esitelmä Eversti Matti Kukkonen: Rajakenraali Raappana, Karl Collan-salissa klo Lounas Olvi-Hallilla, kuljetus 3. Jäsenmerkki Nelivärinen jäsenmerkki Jäsenmerkin käyttö Merkin osia ei saa irrottaa toisistaan eikä sen mittasuhteita saa muuttaa. Jäsenmerkkiä käytetään ensisijaisesti juhlavissa yhteyksissä, joita ovat esimerkiksi rintamerkki, adressi, pöytästandaari sekä kutsukortti. Sitä käytetään myös puolustusvoimien opasteissa. klo Aseveli-nuorisoiltamat Olvi-hallilla. Soittokunta ja Halavatun Papat. Kuljetus majoitukseen Puhdetyö- valokuvanäyttely Olvi-hallilla perinnepäivien ajan su 5.9. klo 9.30 Seppeleenlasku sankarihaudoille. Kuljetus Vanhalla hautausmaalla. Veteraanijärjestöjen liput Jumalanpalvelus (ort.) Pyhän Eliaan kirkossa kuljetus Jumalanpalvelus (ev.lut.) Kustaa-Aadolfin kirkossa kuljetus Mustavalkoista jäsenmerkkiä käytetään lehti-ilmoituksissa. klo Ruokailu Olvi-hallilla, kuljetus. Mustavalkoinen jäsenmerkki Kajaanin Sotilaskotiyhdistys ry Hoikankangas klo Pääjuhla (n. 1tunti 45 min.) Liput saapuvat Avaus Juhlapuhe Seppelpartioiden lähettäminen Narvanmarssi Musiikkiesitys Vieremän Veteraanikuoro Juhlapuhe Tanssiesitys Iisalmen Naisvoimistelijat Tervehdykset Iisalmen kaupunki, Itä- Suomen sot.läänin kom. ja Kar.Lennoston kom. Palkitsemiset ja seuraavat perinnepäivät Päätössanat paikallisosaston pj. Savolaisten laulu Liput poistuvat Päätöskahvit

15 Korven Kaiku N:o 25/ Ylä-Savon Vihreät ry Keskustan Ylä-Savon piiri Pohjois-Savon Perussuomalaiset ry kiittää sotiemme veteraaneja - Muisto ei himmene koskaan Vilpittömät kiitokset meitä tukeneille Puolustusvoimille ja muille yhteisöille, yrityksille ja yksityisille henkilöille. 14. D: Rukajärven suunnan Perinneyhdistyksen Iisalmen osasto Päätoimittaja: Juha Huttunen Toimitussihteeri: Risto Pehkonen Toimituskunta: Jukka Valkeajärvi, Tommi Lehto, Juha Huttunen, Risto Pehkonen Ilmoitusmyynti: Media-ammattilainen Adspace Oy, Siilinjärvi Veli Matti Wilska Taitto: Mainostoimisto Uniikki Oy, Paino: UPC Print Vaasa Laskutus:

16 16 Korven Kaiku N:o 25/1031 Kiitämme veteraaneja itsenäisestä Suomesta! LAITTEITA KAIVOKSIIN JA TUNNELEIHIN VUODESTA 1962

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI BOING-temppuradalle on suunniteltu kahdeksan erilaista temppua, joista radan järjestäjä on valinnut osan BOING-temppurataan. Suorituspaikkojen ohjeet saat suorituspaikoilta

Lisätiedot

LIPPUPALLODEMO 90min 1

LIPPUPALLODEMO 90min 1 LIPPUPALLODEMO 90min 1 1.TUTUSTUMINEN PALLOON pareittain heittoharjoittelua kahdessa rivissä huomioi turvallisuusseikat - rauhallisia, tarkkoja heittoja 2 2.OPETUSKESKUSTELU a) OTE PALLOSTA HEITOSSA etusormi

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

1) Alkulämpö 12 min. Alkulämpö ulkona. Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos. Koordinaatiot 3 min, hölkkäpalautus.

1) Alkulämpö 12 min. Alkulämpö ulkona. Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos. Koordinaatiot 3 min, hölkkäpalautus. 1) Alkulämpö 12 min Lämmittely 4 min, viimeinen pari uunista ulos Parijono ja 1-2 hippaa. Parijonossa ollaan kokoajan pienessä liikkeessä 1) 1 min Paikallaan juoksu 2) 30 sek Pikkuvuorohyppely 3) 30 sek

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Satu Lepistö 27.2.2009

Satu Lepistö 27.2.2009 PIRKANMAAN KIRJOITUSKILPAILU 2009 Marian oireyhtymä Runoja Satu Lepistö 27.2.2009 Tehdään tämä nyt, sidotaan silmät. Kävellään sokeina rakennustyömaan läpi, löydetään silmänpuhkioksat, kuran haju. Otsalla

Lisätiedot

Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta

Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta JAKSO 3 Jakson tarkoituksena on opetella pallon käsittelyä ja harhautusta Treenit on jaettu kolmeen n. 15min moduuliin Alkuverryttely, Treeniosio, Peliosio. Jokaiseen moduuliin on 45 eri vaihtoehtoa, joita

Lisätiedot

LIPPUPALLODEMO 1,5 H 1

LIPPUPALLODEMO 1,5 H 1 LIPPUPALLODEMO 1,5 H 1 1.TUTUSTUMINEN PALLOON pareittain heittoharjoittelua kahdessa rivissä huomioi turvallisuusseikat - rauhallisia, tarkkoja heittoja 2 2. OPETUSKESKUSTELU: OTE PALLOSTA HEITOSSA etusormi

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B

LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B LAPSELLINEN POIKA TEKIJÄ: LASSI 7B Oli kaunis päivä, aurinko paistoi, taivas oli kirkas ja linnut lauloivat. Anselmi keräili kukkia niityillä. Yhtäkkiä Anselmi näki peltohiiren ja säikähti niin, että juoksi

Lisätiedot

Hetta-Pallas 2-9.8.2014

Hetta-Pallas 2-9.8.2014 Hetta-Pallas 2-9.8.2014 eli ensikertalaisen kokemuksia viikon vaellukselta Joensuun Ladun Loistavien Leidien matkassa. Opin aika monta asiaa vaeltamisesta ja varustautumisesta, kanssavaeltajistani ja itsestäni;

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN VALTAKUNNALLINEN RAUHANKÄVELY KUOPIOSSA 18.9.2011 Kävelytapahtuma 18.9. klo 12 15 Valkeisenlammella Kuopiossa 1 Pohjois-Savon Rauhanturvaajat ry, www.pohjois-savonrauhanturvaajat.org

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin M etsäankka Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg-Aminoff Käännös: Annika Mäklin Tämän satukirjan avulla haluamme kertoa lapsille, miten puusta syntyy lautoja ja miten laudoista tehdään puulelu,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi SEISAN 1(12) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) SEISAN 1. Yoi 2. Askel vasemmalla jalalla

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi

Olipa kerran kukka, joka meni kuntosaliin. Kun kukka sanoi. kuntosalilla: Rapu-raa-raa, kumma juttu, hän pääsi Kesäkuussa Metsästettiin sana-aarteita Lasten Yliopiston sanataidekurssilla. VäriVarjoTeatteria, tarinoita, loitsuja ja muutamia muitakin lohkaisuja loihdittiin esiin kesäpäivien iloksi... Olipa kerran

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry

1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry KEKSI SUKUNIMI SEURAAVILLE ETUNIMILLE 1. Niilo 2. Juho Kusti 3. Tapio 4. Valentin 5. Paavo 6. Siiri 7. Hertta 8. Veikko 9. Ester 10.Henry KEKSI ETUNIMI SEURAAVILLE SUKUNIMILLE 1. Laine 2. Sillanpää 3.

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

MIKAN SALAISUUS. Teksti Per Dunsö, kuvat Janne Harju

MIKAN SALAISUUS. Teksti Per Dunsö, kuvat Janne Harju Mika on reipas 6-vuotias jalkapalloa rakastava poika. Hänen paras ystävänsä on Lotta joka pelaa Mikan kanssa samassa joukkueessa. Heidän joukkueensa nimi on Nappulat. Nappulalaiset ovat päässeet mukaan

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! Sotiemme veteraanien pohjoisen Suomen Kirkkopäivä, Ouluhalli, Oulu 30.5.2007 Teksti Joh. 16:12-15 Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. Kun

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN KUNTOPIIRI- OHJELMA KUNTOPIIRITYYPPINEN LIHASKUNTOHARJOITUS Treeni 1 Ikäisesi nuoren suositellaan harrastavan vähintään 3 kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Kaikki Pelissätehtäväkortit

Kaikki Pelissätehtäväkortit Kaikki Pelissätehtäväkortit 1. Salmiakkikuljetus Lapsi kuljettaa salmiakkiruudun ympäri ensin toiseen suuntaan ja sitten toiseen suuntaan. Pelaajan tulee käyttää vasenta ja oikeaa jalkaa. Toinen ja neljäs

Lisätiedot

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman sisäänpäin kääntyneenä polvet hieman koukussa, paino molemmilla

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA Sormilyönti (passi) o liike nopeasti pallon alle, lantio pallon alle o juoksuvauhdin pysäytys, tasapainoinen asento, toinen (oikea) jalka hiukan eteen: pienellä askeleella

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin.

Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. LIIKUNTAVINKIT Nyt kesäksi voisi olla hyvä tilaisuus tehdä lupauksia omaan elämäntapaan ja siihen tehtäviin muutoksiin. Näin onnistut elämäntapamuutoksessa aloita elämäntapamuutoksen opettelu levänneenä

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmasta toiminnaksi 26.5.2015 Hengitä ja hengästy - liikuntahanke (2014-2106) Janne Haarala, liikunnan suunnittelija, Hengitysliitto

Lisätiedot

iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA

iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA iloa yhdessä liikkuen KUMINAUHALLA VOIMAA LIHASVOIMAHARJOITUSTEN LIIKEPANKKI HARTIASEUDUN LIIKKEET VETO LEUKAAN Kohota kyynärpäät ylös ja venytä kuminauhaa leuan alle. HARTIASEUDUN LIIKKEET HARTIOIDEN

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot