Güimarin pyramidit JULKAISIJA: TENERIFEN SUOMI-KERHO CLUB FINLANDIA DE TENERIFE

Transkriptio

1 Upea ilta Suomi-kerhon itsenäisyyspäiväjuhla Puerto de la Cruzissa. Sivu 8. Güimarin pyramidit Pyramidien mysteeri lumoaa Sivu 14. Näin syntyi kerhon uusi logo. Sivu 11. Teneriffan Sanomat JULKAISIJA: TENERIFEN SUOMI-KERHO CLUB FINLANDIA DE TENERIFE Anna arpisten haavojen olla! Tenerifen Suomikerhon väki osaa kliseet ja itseironian. Sauna. Joulupukki muoreineen ja apulaisineen. Ja se haikea haitari! ESSI RITAKORPI Löylyä lissää, tämähän ei tunnu missään! No ei kai, kun on näin hatara saunakin. Sauna Mikä muu kuuluisi Puerto de la Cruzin karnevaalikulkueeseen kuin sauna suomalaisväen keulilla! ESSI RITAKORPI 1 ESSI RITAKORPI

2 PUHEENJOHTAJALTA Turbulenssia mikä talvi! Linnun laulu täyttää keväisen aamun. Elän keskellä Puerto de la Cruzin kevättä aivan ennätyskylmän talven jälkeen. Talvikausi Tenerifen Suomi-kerhossa on ollut vilkas. Mutta meitä ravisteli nyt ihan ylimääräinen turbulenssi. Vastuullisempi kauteni kerhossa alkoi heinäkuussa Puheenjohtajamme Erkki Kosonen ilmoitti jättävänsä puheenjohtajan tehtävät terveyssyistä. Alkusyksy meni kauden toimien suunnittelutöissä. Suomalaiset muuttolinnut palailivat talveksi. Tulossa olivat johtokunnan vaalit, itsenäisyyspäivä, joulujuhla, syyskokous ja muut. Kun ryhmien vetäjät olivat tulleet, kerhon aktiviteetit alkoivat pyöriä. Aloitimme syksyn toimet sovitusti Hotel Palmeras Playassa. Tanssit ja jumpat ja muut. Mutta huhu levisi: Hotel Palmeras Playa lopettaakin! Eihän! Olimme sopineet, että maaliskuuhun 2015 saamme toimia näissä tiloissa. Siispä neuvottelemaan taas. Sopimus pysyi, ja toiminta jatkui. Mutta joulujuhlassamme Palmeras Playassa henkilökunta oli oudon vaisua. He tiesivät. Vuoden 2015 johtokunta järjestäytyi. Puheenjohtajuus lankesi edelleen minulle. Huhut Palmeras Playan lopetuksesta kiihtyivät. Taas neuvottelimme. Uusi lopetuspäivä kerrottiin, mutta saatte jatkaa toimintaa entiseen malliin. Pian täsmennettiin: Ravintolatoiminta lakkaa ja henkilöstö lopettaa silloin. Todellisuus valkeni. Heti etsimään tiloja joissa kevätkausi toimittaisiin! Yöuni ja kengänpohjat ohenivat. Sitkeästi neuvoteltiin ja uskottiin asioiden järjestyvän. Muutaman takaiskun Ymmärtämystä nopeille käänteille tuli kaikkialta. jälkeen onnisti. Ravintola Tic Tac vastasi soittoomme: Tervetuloa meille! Niinpä loppukevät bingottiin siellä. Seuraavaksi menimme tuttuun Valle Luziin neuvonpitoon Tomaksen luo. Saimme siirtää kerhon tanssit ja jumpat jälleen sinne. Vielä yksi tarina. Meille luvattiin että saamme pitää myyjäiset Palmeras Playan Teide-salissa helmikuun lopussa. Mutta salin ovi oli lukittu. Kysymykseeni vastattiin: Kun kerran olette siirtyneet Valleen, pitäkää myyjäisetkin siellä. Mutta Bar Reilupeli toivotti meidät tervetulleiksi. Kiitos Päivi ja Jari, myyjäiset onnistuivat hyvin! Tieto täällä kulkee nopeasti. Se on hyvä. Ymmärtämystä nopeille käänteille tuli kaikkialta. Yhdessä me taas onnistumme. Olen iloinen, miten suurin joukoin jäsenet osallistuvat kerhomme toimintoihin. Se kertoo, että näitä lajeja tarvitaan. Kiitos kuluneesta kaudesta teille kaikille! Syksyllä aloitamme tanssit, jumpat, kokoukset ja infot tutussa paikassa Valle Luzissa. Sydämellisesti tervetuloa! MARKETTA KURU 2

3 3

4 KERHOSSA TAPAHTUU Tule kirjastomme lukupiiriin Kerhollamme alkaa syksyllä 2015 lukupiiri. Käsittelemme viittä kirjaa. Voit lukea näitä kirjoja jo Suomessa, tai lainata kerholta. Kerran kuussa kokoonnumme kerhon tiloissa. Keskustelemme alla mainittujen kirjojen sisällöstä, yhdestä kirjasta kerrallaan. Tule rakentamaan lukupiiriä kanssamme. Voit tehdä muistiinpanoja asioista, jotka puhuttelivat kirjassa sinua. Tuo havaintosi lukupiiriimme. Keskustelemme yhdessä kirjailijan ajatuksista, jotka meitä innostivat tai häkellyttivät. Romaanit joita käsittelemme talvikaudella: Morrison Toni: Jazz Hosseini Khaled: Leijapoika Valtonen Jussi: He eivät tiedä mitä tekevät Westö Kjell: Isän nimeen Lundberg Ulla-Lena: Jää Ullalle ja Ilkalle erityiskiitokset Ulla Junkkarinen ja Ilkka Puhakka inventoivat kirjastomme. Se oli valtaisa työ. Ulla ja Ilkka ovat myös luokittaneet ja syöttäneet uudet kirjat tietokantaan. Nyt kirjoista on ajanmukainen hakemisto myös lukijoille. Kiitos kaikkien jäsentemme puolesta! Kiitos kaikille kirjastotiimiläisille. Moni on uhrannut aikaansa päivystykseen, jär- jestelyyn ja siivoukseen. Se on arvokasta työtä. Kiitos myös uusien, hyväkuntoisten kirjojen lahjoittajille. Meillä on nyt parempi kirjasto kuin monessa kylässä Suomessa. Jäsenemme ostavat kustantajien uutuuksia ja tuovat ne meille. Meillä on myös aarteita, jotka on jo Suomen kirjastoista poistettu. Iloisia kesäisiä lukuhetkiä toivottaa kirjastotiimi! RAIJA WESTMAN-HOLOPAINEN Uusi johtokuntamme 2015: Hannu Koskinen, Ari Kosunen, Olavi Koivunen, Paula Wennman, Hannu Sarkola, Aimo Hakkarainen, Matti Tolvanen ja Marketta Kuru. ÄÄNESTYS Suomen eduskuntavaaleissa 2015 onnistui Teneriffaltakin käsin. Kerhomme toimiston iloiset vaalitoimitsijat Erkki Kosonen, Marketta Kuru ja Niina Leivo. 4

5 5

6 KANSAINVÄLISTÄ SUOMALAISPELIÄ Rantalentopalloa mustalla hiekalla Rantakadulla Puerto de la Cruzin Punta Bravassa käveleviä ihmisiä kiinnostaa peli jossa pallo liikkuu. Ihmisiä pysähtyy katsomaan, välillä kymmenittäin. Ja kun pallo lipsahtaa pelistä rantakadulle saakka, aina joku kävelijä tai katsoja palauttaa pallon peliin ja saa huikeat aplodit. Silloin hän huomaa sillä hetkellä olevansa rannan keskipiste. Syksyllä 2014 Markku Laipio lahjoitti kerhollemme uuden rantalentopalloverkon varusteineen. Näkyvyyttä toimintaan saatiin pelipaidoilla. Joulu- ja tammikuussa oli pelin sesonkiaikaa. Pelaajia oli enimmillään 32 henkeä kerralla mukana, eli neljä kentällistä. Alkusyksystä suomalaisia pelaajia oli vähemmän. Silloin otimme kentälle muitakin halukkaita. Pelaajissa olivat edustettuina ainakin Espanja, Romania, Saksa, Ranska, Englanti, Venäjä, Ukraina, Ruotsi, Italia, Valkovenäjä ja Kolumbia. Eräässä pelissä vastakkaisille puolille osuivat ukrainalainen ja venäläinen pelaaja. Kentällä vieraili pelaamassa myös henkilöitä, jotka olivat pelanneet joskus aiempina vuosina. Kuten ruotsalainen pappi Hans, joka oli aiemmin toiminut täällä pappina. Hän oli käynyt silloinkin rannalla pelaamassa. Eräänä aamuna pääsimme seuraamaan aitiopaikalta myös ammattilaisten harjoittelua. Maailmanmestaruuskisassa kahdeksanneksi sijoittunut upea pari harjoitteli vastaanottoja ja syöttöjä. Sulavasti liikkuvia naisia: peli näytti helpolta kun sen osaa! Passit napsahtivat verkolle tarkasti vaikeistakin paikoista. Moni on kertonut tulevansa lomalle Puerto de la Cruziin se takia, että pääsee pelaamaan rantalentopalloa. Ei huono syy. ARI KOSUNEN Rantakadun kulkijoita kiinnostaa peli jossa pallo liikkuu. Suomi-kerhon komea rantalentopallojoukkue. 6

7 Tenerifen Suomi-kerhon hilpeä tikkajengi. Etualalla poseeraa porukkamme rakkaudella paapoma maskotti: Manun ja Yaniran nuorempi ravintola-apulainen Andy. TOSIKOT JA VEITIKAT KISASIVAT KANANKOPISSA TIKKAKISAA rennolla ranneotteella Lauantai-iltapäivisin kokoontui hauska ja leppoisa tikkaporukka vaihtelevalla kokoonpanolla Manun ja Yaniran ravintola Kanankoppiin eli Gallineroon Playa Jardinilla. Syksyn vetäjinä aloittivat Maria ja Christer, jatkon hoitivat keskitalvella Kati ja Rami. Sitten Ramille tuli kutsu Suomeen pilkkijäille. Vetovastuun ottivat loppukevääksi Rita ja Ego. Iloinen puheensorina alkoi iltapäivällä jo heti yhden jälkeen, kun uskaliaimmat saapuivat heittämään harjoituskierroksia ja nauttimaan maukkaita juomia kilpailujännitykseen. Ravintola täyttyi myös suuresta kannustajajoukosta. Kahdelta kaikui kutsu leppoisaan kilpailuun. Pääpalkintoina oli sekä naisten- että miesten sarjojen parhaimmille Gallineron maittavat Fajitakset. Talvikaudella heitettiin tikkaa maaliskuun lopulle mennessä kaksikymmentä kertaa. Heittäjiä oli kaikkiaan 387, eli tosi runsaasti oli porukkaa. Kiitos siitä kaikille osallistuneille! Eniten osallistui naisista Taina ja Rita; kumpikin neljätoista kertaa, ja miehistä Ismo ja Ego; kumpikin viistoista kertaa. Eniten voittoja ylivoimaisesti koko talvena oli Ismolla. Kahdeksalla voitollaan hän oli talven tikkakingi. Lauantaina 21. maaliskuuta kokoonnuttiin hieman karnevaalitunnelmissa (asu vapaa mutta ei pakollinen). Monet olivatkin panostaneet pukeutumiseen ja hauskaa oli. Kilpailut on nyt kilpailtu, ja väki suurimmaksi osaksi suunnistanut Suomeen harjoittelemaan syksyn koitoksia varten. Moni lupasi hankkia Suomessa kotiin oman harjoitustaulun. Manulle ja Yaniralle lämmin kiitos palkinnoista! Ja kaikkien talven tikkakisojen vetäjien puolesta kiitokset runsaasta osallistumisesta. Tapaamisiin syksyllä. Hasta luego! RITA JA EGO 7

8 SUOMI-KERHON ITSENÄISYYSPÄIVÄJUHLA PUERTO DE LA CRUZISSA UPEA ILTA Olen asunut ulkomailla yli kymmenen vuotta. Suomessa tulee käytyä enää aniharvoin. Kuitenkin suomalaisuus ja kotimaa ovat lähellä sydäntä. Varsinkin joulukuun kuudentena tämä tunne tiivistyy ja puristaa sydäntä. Kyyneleet nousevat silmäkulmiin viimeistään siinä vaiheessa, kun Maamme-laulun ensitahdit kajahtavat ilmoille. Oma isoisäni oli taistelemassa talvisodassa. Sanoin en pysty kuvailemaan kunnioitustani häntä ja muita tuhansia miehiä ja naisia kohtaan, jotka taistelivat isänmaamme puolesta äärimmäisissä olosuhteissa. Yhteisen maan, yhteisen äidinkielen ja yhteisen uskonnon puolesta. Kiitos heille! Tänä vuonna minulla oli kunnia osallistua Tenerifen Suomi-Kerhon järjestämiin itsenäisyyspäivän juhliin. Itse asiassa itsenäisyyspäiväjuhlat olivat täällä elämäni ensimmäiset. Päivä oli erityinen myös siinä mielessä, että samana päivänä vietettiin Espanjan perustuslain päivää (Día de la Constitución). Siis tuplajuhlat. Itsenäisyyspäiväjuhla järjestettiin sen arvokkuuden vaatimalla tavalla Puerto de la Cruzin kongressikeskuksessa. Paikalla oli Kyyneleet nousevat silmäkulmiin viimeistään siinä vaiheessa, kun Maamme-laulun ensitahdit kajahtavat ilmoille. yli 400 juhlavierasta. Tilaisuus alkoi Kokkolan harmonikkakerhon upeilla esityksillä. Juhlavia tervehdyksiä toivat Tenerifen Suomi-Kerhon varapuheenjohtajan Marketta Kurun lisäksi Puerto de la Cruzin matkailusta vastaava Diana Morá, Las Palmasin kunniavarakonsuli Maritta Kettunen, sekä seurakunnan edustaja, Puerto de la Cruzin turistipappi Veli-Matti Ottman. Lottakuoron herkät kappaleet ja miessolisti Jiri Tammilehdon upeat tulkinnat kappaleista saivat yleisön vakuuttuneeksi siitä, että vastaavanlaista itsenäisyyspäivän juhlaa ei koko Tenerifen Suomi-Kerhon historiassa ollut koettu aiemmin. Ilta huipentui ruokailun jälkeen karnevaaliryhmän yllätysesitykseen. Iloisuus ja rytmikkyys nostattivat väen tuolista ylös tanssimaan salsan tahdissa. Karnevaaliesityksen jälkeen ilta jatkui tanssien merkeissä, kun harmonikkakerhon jäsenet vielä kertaalleen nousivat lavalle upeaäänisen solistinsa Jiri Tammilehdon kera. Ilta oli mielestäni mieleenpainuva ja merkityksensä arvoinen. Uskoisin, että moni muukin on kanssani samaa mieltä. NIINA LEIVO 8

9 Tule kehittämään Tenerifen Suomi-kerhosta entistäkin parempi! Kerhomme on jäsenilleen mukava, mielenkiintoinen ja hyödyllinen. Voimme kuitenkin kehittää sitä edelleen. Kaipaamme panostasi ja luovia ideoitasi. Tenerifen Suomi-kerhossa valitaan johtokunnan jäsenet kahdeksi vuodeksi, erovuorossa olevien tilalle tai uudestaan. Johtokunnan vaalit ovat marraskuussa Ilmoittaudu ehdokkaaksi! 9

10 JOUTILAAN ANTON TSEHOVIN JA HELSINGIN HERROJEN HARRASTUS BILJARDIA Puertossa Anton Tsehov novellissaan vuonna 1896 pohtii elämäänsä venäläisessä pikkukaupungissa: Senkään takia en nauttinut muitten ihmisten arvostusta, kun maleksin joutilaana ja vietin aikaani halvoissa kapakoissa biljardia pelaten. Nykyisinkin suosituin biljardipeli, 8-pallo on melko tuntematon laji. Me täällä Puertossa olemme hyvin esillä, koska pelipaikkamme Winnit (Planet Fun) on kävelykadun kulmassa. Suomi-Kerhon pelit ovat alkaneet tiistaina kello 12, torstaina 1.3. kello ja perjantaina kello 12. Pelissä noudatetaan biljardiliiton sääntöjä (myös nelinpeleissä). Aloittelevia pelaajia on neuvottu ja opastettu. Pelaajia on ollut riittävästi kolmella pöydällä ja pelit ovat sujuneet leppoisasti ja hyvässä hengessä. Kauden aikana on kilpailtu viisi kertaa. Osallistujia on ollut 95. Kieltolain aikana työttömät jätkät kuljettivat Pohjois-Suomessa pirtukanistereita satamasta selkosille. Yötulilla yksi jätkistä tokaisi: Täällä me raahaamme yötä päivää pirtua isännille, kun herrat Helsingissä konjakkia nauttii ja piliharttia pelaavat. Syksyllä jatketaan. Pilihartti on haastava ja kehittävä harrastus. Kiitos antoisista peleistä! OLA / BILJARDIVASTAAVA 10

11 T-kirjaimeksi tyylitelty Suomen lippu ja tulivuori Teiden profiili hallitsevat kerhomme uutta logoa. Logosta on olemassa useita versioita eri käyttötarkoituksia varten. Näin syntyi kerhon UUSI LOGO Logon suunnittelun innoittajani oli ihastus monipuoliseen saareen ja sen ilmastoon. Luin viime kesänä, heinäkuun helteillä Teneriffan Sanomia ja huomasin Tenerife Suomi-kerhon logokilpailun. Olen taustaltani graafinen suunnittelija, joten tietenkin kilpailu innoitti minua. Näin heti myös vision logosta ja melkein siltä istumalta sen myös toteutin. Tenerifen Suomi-kerhon logon ajatuksena ja lähtökohtana minulla oli tietenkin kaiken keskipiste, tulivuori El Teide. Teidehän saarella on toki kuvattu moneen muuhunkin tunnukseen, joten kotimaastamme kertomaan halusin Suomen lipun. Lippu liehuu nyt T-kirjaimena. Logon väritys korostaa sinistä taivasta ja merta, mutta myös isänmaata. Vihreä vaakasuora linja antaa ryhtiä tekstille sekä tuo mukaan myös saaren pohjoisosan vehreyttä ja ikuista kevättä. Koko suunnittelun innoittajana oli itse Teneriffa. Olen hyvin ihastunut monipuoliseen saareen ja sen täydelliseen ilmastoon. Lähes sloganiksi itselläni onkin jo muodostunut sanonta: siellä on niin helppo hengittää. Monet joulut olemme perheeni kanssa siellä viettäneet. Viimeistään syksyn sateiden, koleuden ja pitkän pimeyden tullen mieli halajaa sinne yhä uudestaan. Myös tekemistä ja tutkimista riittää saarella aina. Toivottavasti joskus olisi mahdollista lomailla talvella pitempiäkin jaksoja. Suomessa toimin aktiivisesti Suomi- Espanja Seura ry:n hallituksessa. Olen SES-jäsenlehden toimitussihteeri ja hoidan muutenkin seuran viestintäasioita. Eli myös Manner-Espanja ja espanjalaisuus kiehtoo minua ja on lähellä sydäntäni. Suomi-Espanja Seurassa voin lievittää siis Espanjan ikävääni. Se on vähän sama asia, kuin pitkään ulkomailla asuvilla Suomikerho auttaa koti-ikävässä. Toivotan kerhollenne kaikkea hyvää ja aktiivista toimintaa sinne Teiden juurelle! TUIJA TUOHIMETSÄ 11

12 Suomalaiset tutkijat saarillamme Kanarian Saaristossa on vieraillut useita suomalaisia luonnontutkijoita. Esimerkiksi Peter Forsskål, Hans Hausen ja Håkan Lindberg sekä Hannu ja Leena Aarnio. Peter Forsskål Tutkija Peter Forsskål syntyi Helsingissä vuonna Peterin isä pääsi Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi, ja perhe muutti Tukholmaan. Peter oli lahjakas nuorukainen, joka pääsi ylioppilaaksi jo kymmenvuotiaana! Peteristä tuli kasvitutkija Carl von Linnén oppilas Uppsalan yliopistossa. Hänen ensimmáinen tohtorin väitöskirjansa valmistui Saksassa Göttingenin yliopistossa. Peter Forsskål palasi Ruotsiin. Hän yritti saada väitöskirjansa julkaistuksi myös Ruotsissa, mutta se oli sen ajan poliittisten käsitysten mukaan täysin hyljättävä. Suuri osa Peterin väitöskirjaan pohjautuneista, hänen itse julkaisemistaan kirjoista takavarikoitiin. Hänen mielestään ihmisillä on oltava oikeus vapaaseen ilmaisuun. Peter Forsskålia pidetäänkin Ruotsin painovapauden aikaansaajana. Carl von Linné antoi hänen kunniakseen yhdelle nokkosen sukuiselle kasville nimen hänen mukaansa. Sittemmin suomalainen nimistötoimikunta nimitti tämän Forskalia Angustifolia -kasvin, joka kasvaa Kanarian saarilla, Petteriksi. Hans Hausen Hans Hausen syntyi Helsingissä 1884, missä hän myös kuoli Hausen oli Kanarian saarten vesitutkimuksen uranuurtaja. Tärkeitä tässä yhteydessä ovat Hans Hausenin valmistamat läntisten saarten geologiset kartat. Hänen keräämiään kivnäytteitä säilytetään mm. Gran Canarialla sijaitsevassa Kanarian museossa. Imatralaiset biologit Hannu ja Leena Aarnio vetävät suomalaisten luontomatkoja saarillemme. Tässä Teneriffan Tenolla. 12

13 Ennen kuin geologian tohtori Hans Hausen tuli Kanarian saarille, hän ehti olla kolme vuotta Argentiinan valtion geologina. Hän teki tutkimusmatkoja muun muassa Siperiaan. Julkaistuista tutkimuksista ja kirjoista voi päätellä, että hänen Kanarian saarten tutkimusmatkansa tapahtuivat vuosien välillä. Kirjailijana Hans Hausenista todetaan, että hänellä oli kyky kirjoittaa kansatajuisesti. Hausen kirjoitti mm. kirjan Det blev Kanarieöarna i stället vuonna1947. Hän sanoi olevansa vanhempi herra, mutta kulki silti ahkerasti jalkaisin tutkimassa luontoa ja ottamassa näytteitä. Hans Hausen lähti vuonna 1947 matkaan laivalla Turusta kahden muun suomalaisen luonnontutkijan kanssa. Herrojen pyrkimyksenä oli saada viisumi Kap Verden saaristoon. Sehän sijaitsee etelämpänä samalla Afrikan rannikolla. He tulivat Kanarian saarille odottamaan viisumia, jota ei koskaan myönnetty. Kirjan nimessä onkin sana istället, eli sen sijaan. Viisumin odotteluaika saarilla ei mennyt hukkaan, sillä he tutkivat ahkerasti kukin oman erikoisalansa asioita. Mielenkiintoisia olivat myös Hans Hausenin kuvaukset heidän ystävystymisestään ruotsalaisen kasvitutkijan Eric Ragnar Sventeniuksen kanssa. Tämä oli siihen aikaan Puerto de la Cruzin kasvitieteellisen puutarhan puutarhuri, sekä innokas kanarialaisten kasvien tutkija. Hans Hausenin tutkimuksia löytyy niin Suomesta kuin Kanarian saariltakin. Niitä löytyy esim. El Museo Canarian kokoelmista Gran Canarialta. Håkan Lindberg Håkan Lindberg syntyi Joroisissa toukokuussa Hän kuoli vuonna Wikipediassa Lindberg mainitaan lyhyesti. Hän oli ylimääräinen professori vuodesta Hän teki tutkimusmatkoja muun muassa Välimeren maihin ja Itä-Atlantin saarille. Hän tutki erityisesti nivelkärsäsiä ja kovakuoriaisia. Håkan Lindbergin tutkimusmatka Kanarian saarille mainitaan Santa Cruzin luonnontieteellisen museon seinällä, huoneessa 2.1. Siellä esitellään maineikkaita ulkomaalaisia hyönteistutkijoita. Kaikkein eniten Håkan Lindbergin keräämiä hyönteisiä löytyy Helsingin luonnontieteellisesta museosta, hänen nimikkokokoelmastaan. Niiden sanotaan olevan suurimat ja parhaiten säilytetyt kanarialaisten hyönteisten kokoelmat. Peter Forsskål oli ensimmäinen suomalainen Kanarian kasviston tutkija. Kuva on vuodelta Kiitos Aarnioille! Nyt saaristomme kasveilla on myös suomenkieliset nimet. Hannu ja Leena Aarnio Hans Hausen tovereineen ei saanut viisumia Kap Verden saarille. Siispä kirja kertoo Kanarian saaristosta sen sijaan. Biologit Hannu ja Leena Aarnio ovat tehneet uraauurtavan työn Kanarian saariston biologian monimuotoisuuden esittelijöinä. Aarniot ovat saaneet matkailijat huomaamaan, että saaret eivät ole pelkästään massaturistikohde. Saaristo on myös mielenkiintoinen luontomatkakohde, lähes Galapagossaarten veroinen. Leena Aarnion kiinnostuksen kohteita ovat erityisesti maaperän tuliperäisyys, kivet ja mineraalit. Hannu Aarnio on yleisbiologi, jonka suosikkiaiheita ovat päiväperhoset, kasvit ja linnut. Aarniot ovat kirjoittaneet lukuisia luontoaiheisia artikkeleita. Lisäksi he ovat tuottaneet yhdessä tai työryhmissä useita luontoaiheisia kirjoja. Esimerkiksi heidän tekemänsä Kanariansaarten luonto-opas ilmestyi 2006 Tammen kustantamana. Kiitos Aarnioille! Nyt saaristomme kasveilla on myös suomenkieliset nimet. GRACIA PENTTINEN 13

14 Güimarin pyramidit Guanchien, vapaamuurareiden vai viljelijöiden työtä? Güimarin pyramideilla kävijä tulee saaremme ehkä kiistellyimpään kohteeseen. Alueen kauneus, rauhallisuus, itse pyramidit, auditoriossa esitettävä video ja alueen kasvimaailma tarjoavat kävijälle hetken mysteeriota. Vuonna 1990 Emiliano Bethencourt löysi Chaconasta, Güimarista, Tenerifeltä pyramideja muistuttavia rakennelmia, Hän oli perehtynyt arkistoihin ja puhunut paikallisten asukkaiden kanssa. La Lagunan yliopiston arkeologit ja historioitsijat totesivat että nämä rakennelmat olivat yksinkertaisesti tavallisia kivikasoja ja 1800-luvuilta. Paikallisen viljelijöiden katsottiin rakentaneen kasat, koska he halusivat kivet pois viljelyksiltään. (Lainaus lehdestä) Jos pyramidit ovat viljelyksiltä raivattuja kasoja, niin miksi raahata kivet näin kauas? Emiliano Bethencourtin lisäksi toinen edesmennyt journalisti Paco Padron oli kiinnostunut pyramidialueesta. Tieto kulkeutui norjalaiselle tutkimusmatkailijalle Thor Heyerdahlille. Hän innostui, jätti kaivaukset Perussa kesken, muutti asumaan Güímariin, ja vietti siellä elämänsä viimeiset vuodet. Laivuri pelasti pyramidit 1990-luvun alussa pyramidialue oli jo kaavoitettu asunnoille. Tälle neliömetrin alueelle ei koskaan rakennettu kerrostaloja, sillä Heyerdalin ystävä, norjalainen laivanvarustaja Fred Olsen osti sen. Aluetta ei hävitetty, kuten on käynyt monille saaren pyramidirakennelmille. Tämä etnografinen puisto on yksityisen Ferco-säätiön omaisuutta. Sen kustannukset ovat olleet kuutisen miljoonaa euroa. Ei voi kuvitella, että puistoa pidettäisiin yllä pääsylipputuloilla. Pyramideilla kävijöille esitetään video, jossa verrataan maailman pyramidialueita toisiinsa. Thor Heyderdalin matkat erilaisilla alkukantaisilla veneillä valtamerten yli viittaavat mahdollisuuteen, että ehkä Kanarian saarillekin tultiin meren yli. Pyramidien iästä ei mainita. Raahaisitko kiviä 3 kilometriä? Kaksi astrofyysikkoa La Lagunasta: Antonio Aparicio Juan ja César Esteban López ovat julkaisseet kirjan, jossa esitetään heidän teoriansa pyramidien synnystä. Heidän mukaansa pyramidit mainitaan ensimmäisen kerran vasta Saaren valloittajat eivät ole maininneet niitä papereissaan. >>> 14

15 15

16 Pyramidit ovat siis herrojen mukaan rakennettu alle 200 vuotta sitten. On tietoa, että pyramidien kivet ovat peräisin 3 4 kilometrin päästä. Miksi? Jos pyramidit ovat viljelyksiltä raivattuja kasoja, niin miksi raahata kivet näin kauas? Teksti kasatuista kivistä Pyramidien löytäjän Emiliano Bethencourtin perheellä on dokumentti vuodelta 1511 jossa kerrotaan: Niillä merenpuoleisilla mailla, jotka erkanevat Kruunun tieltä (Camino Real), jotka lähtevät Chacaicasta Chogoon, jota kutsutaan Chaconaksi, missä ovat kivet kasattu, ja missä guanchit tekivät ennustuksiaan (...). Pyramidit olivat paperin mukaan siis olemassa jo 1500-luvulla. Pyramideja on kuusi. Yhden pyramidin portaat on suunnattu talvipäivänseisauksen auringonnousuun. Toisen pitkä sivu on suunnattu kesäpäivänseisauksen auringonlaskuun. Mainittujen astrofyysikoiden mukaan rakentajat olivat vapaamuurareita, koska heille nämä seisaukset olivat tärkeitä. Niin olivat alkuperäisasukkaillekin. Thor Heyerdahl ja faktat Auditoriossa esitettävässä dokumentissa Thor Heyerdahl ottaa esille seuraavat asiat: 16

17 1. Pyramidit on rakennettu hakatuista laavakivistä. Alueen viljelysterassien kivet ovat sen sijaan koottu paikan luonnonkivistä. 2. Pyramidien terassit on niin huolellisesti rakennettu, että jokaisen kiven hakattu puoli on ulospäin. Sekä pysty- että vaakasuorassa on käytetty mittanarua seinien linjauksessa. 3. Kulmakivet on hakattu suorakulmaisiksi. Luonnonkivet on hakattu seinämään sopiviksi. 4. Pyramidikompleksin 2 4 pitkä pohjoissivu on suunnattu astronomisen tarkasti kesäpäiväntasauksen auringonlaskun mukaan. 5. Pyramidien ylätasanteet on peitetyt soralla. Portaita ei ole käytetty kivien kantamiseksi näille tasanteille. Dokumentissa kerrotaan, kuinka Heyerdahl näki nämä pyramidit linkkinä vanhan maailman eli Egyptin ja uuden maailman eli Meksikon pyramidien välillä. Kaksi auringonlaskua Kesäpäivän seisauksen iltana pyramideille keräännytään katsomaan kahta auringonlaskua. Aurinko aloittaa laskeutumisen, piiloutuu kalliokielekkeen taakse, tulee taas esiin ja laskeutuu. Tämä tapahtuu vain kesäpäiväntasauksen iltana. Alueen pysyvät näyttelyt kertovat Pääsiäissaarten kulttuureista sekä alkukantaisilla veneillä matkaamisesta Tyynellä valtamerellä. Thor Heyderdahl on kirjoittanut suuren määrän kirjoja, mutta ei Güímarin pyramideistä. Parasta on käydä siellä itse. GRACIA PENTTINEN 17

18 18 KAHDEN paratiisisaaren loukussa

19 Eletään joulukuun alkupäiviä 2012 Heimarmon saaressa. Kotimme on ollut siellä liki 40 vuotta. Taas mietimme sitä, millainen kelirikko ja jäätalvi nyt tulee. Se on jokasyksyinen päänvaiva saaressa asuville. Heimarmon saari sijaitsee Turun saaristossa. Saareen ei ole kiinteää yhteyttä eikä sähköälinjaa. Meillä on oma voimalaitos sekä aurinko- ja tuulienergiaa, joilla saamme infrastruktuurin saareen. Ei ole halpaa. Teneriffa on meidän juttu! Joulukuun alussa tuli ajatus, että voisihan eläkeläiset viettää talven mukavammin ja lämpimämmin. Ystäväpariskuntamme oli juuri kahden viikon lomalla Teneriffalla. He kehuivat aurinkoa ja lämpöä. Siitä paikasta varasimme lomamatkan Teneriffalle ja apartamentoksen kymmeneksi päiväksi Adejen Playa Olidista. Vuokraautolla pääsimme tutustumaan paratiisisaareen. Etelä tuntui heti alussa turistipyydykseltä. Niinpä auton nokka kohti pohjoista ja Puerto de la Cruzia. Heti tuntui paremmalta. Tämä on ilman muuta meidän juttu! Niina asuntoa etsimään Kymmenen päivää meni kuin siivillä. Paluu Suomen kylmyyteen ja pimeyteen oli edessä. Suomessa oli ollut 25 astetta pakkasta koko matkamme ajan. Meillä saaressa oli lämmitin sammunut ja vesiputket jäässä. Silloin kun lähdimme, posteljooni haki meidät jäitten keskeltä veneellä tien päähän. Kun tulimme takaisin, sama posteljooni toi meidät saareemme hydrokopterilla kiintojäätä pitkin. Jään tuleminen oli silloin aika nopeaa. Mutta lumentulon ja veden nousun ja laskun takia oli kelirikko lähes koko talven. Tämä sinetöi ajatuksemme, että on viimeinen talvi kun hakkaamme päätämme jäätä ja lunta vasten. Meillä saaressa oli lämmitin sammunut ja vesiputket jäässä. 19

20 Netti alkoi vinkua. Pian löysimme Niina Leivon kiinteistövälitys Optiman sivuilta. Niina aloitti asunnon etsimisen. Muistutimme, että meillä tulee mukaan kaksi Beaglekoiraa: Puosu ja Oona. Asunto löytyi Puertosta, Risco de Orosta. Löimme asian lukkoon saman tien niin kuin meillä on tapana tehdä. Siitä taas alkoi nettiruljanssi koko kevään ja kesän kun katsoimme Tenerife Suomi-kerhon sivuilta kuvia tulevasta ulkosaarestamme. Matka varattiin toukokuussa yhdensuuntaisena. Saarihullut koiratkin pärjäsivät Vihdoin koitti lähtöpäivä, lokakuun Laskimme vedet pois putkistosta ja laitoimme talon kylmäksi. Menimme pojan luo Turkuun yöksi. Aamuyöstä Turusta Vantaalle ja koneeseen. Lento sujui hyvin, myös koirien lento. Se oli meille yllätys, kun ottaa ne ovat saarenhulluja niin kuin mekin ja lisäksi ajokoiria. Löysimme perille Risco de Oroon, kiitos Sinikan ajelun pitkin Googlen katunäkymiä. Oli paljon tuttuja paikkoja. Niina oli meitä vastassa avaimien kanssa helteisessä Risco de Orossa. Niin pääsimme majoittumaan. Alkoi talven vietto ilman kelirikkoa ja lumen luomista ja pakkasta. Tuntui tosi ihanalta kaiken talvea vastaan tappelemisen jälkeen. Se talvi viisi kuukautta meni kuin linnun siivillä. Kävelimme mäkiä ylös ja alas. Pahin katu oli Calle Belgica. Kerrostaloon Los Silosissa Tutustuimme uusiin mukaviin suomalaisiin Tenerife Suomi-kerhossa, johon heti liityimme. Aloimme kuitenkin kaivata vähän rauhallisempaa ja tasaisempaa maastoa. Niinpä lähdimme ajelemaan rantaa pitkin Buena Vistan suuntaan. Katselimme matkalla vuokrattavana -kylttejä talojen parvekkeilla ja kuvasimme niistä puhelinnumerot. Yksi oli ylitse muiden. Niinpä pyysimme Satu Dahlmania, joka oli toiminut tulkkinamme jo aiemmin talvella, soittamaan ja sopimaan mahdollisesta vuokrauksesta. Paikka oli ihan meren rannalla olevassa kolmekerroksisessa pienkerrostalossa Los Silosissa, 35 kilometriä Puertosta.Vuokra oli edullinen. Teimme vuoden sopimuksen johon sisältyi jatkomahdollisuus. Nyt meillä oli paikka missä säilyttää tavarat myös tulevaa syksyä ajatellen. Paluulento Suomeen olikin aika seikkailu, kun emme tienneet, ettei Teneriffalta ole enää suoria lentoja Suomeen. Pääsimme kuitenkin Gran Canarialta lentämään suoralla lennolla. Se vaati laivamatkaa Gran Canarialle ja neljäntoista tunnin odottelua Las Palmasin kentällä. Mukaan kerhon toimiin Kesä 2013 meni nopeasti lasten ja lastenlasten kanssa Heimarmon paratiisisaarella. Kalastelimme ja nautimme kuumasta kesästä. Syksyllä olin jalkaleikkauksessa. Toisen jalan päälle ei saanut varata kuuteen viikkoon. Oli rauhallinen syksy. Ei metsästystä, ei edes sienestystä. Jalkapaketin sain pois ennen lähtöä Teneriffan paratiisisaarellemme. Taas matka koirien kanssa meni hyvin. 20

21 Paikka oli ihan meren rannalla olevassa kolmekerroksisessa pienkerrostalossa Los Silosissa, 35 kilometriä Puertosta. Kentällä tuttu autonvuokraaja vastassa auton kanssa. Pääsimme heti aloittamaan kotimatkan vuorten yli Los Silosin kotiimme. Se oli säilynyt hyvin kesän yli. Nyt alkoikin kova ruljanssi jatkuvan oleskeluluvan eli residenssin, sekä Kelan asioitten kanssa. Satun avustuksella asiat hoituivat tosi näppärästi. Marraskuun aikana saimme residenssi ja siirryimme Espanjan terveydenhuollon piiriin. Kaikki meni yllättävän helposti. Nyt olemme kirjoilla Los Silosissa. Tähän syksyyn kuului vielä sekin, että Niina sai minut houkuteltua ehdokkaaksi syksyn johtokunnan vaaliin. Tulin valituksi varajäseneksi. Se taas tiesi aikamoista rallia Los Silosin ja Puerton välillä kokouksesta toiseen. Kuitenkaan ei se ole raskasta, kun on mukavia ihmisiä joitten kanssa toimia. Nyt on vielä verotusasiat hoidettava kuntoon ennen kuin lähdemme käymään taas Suomessa. HANNU KOSKINEN 21

22 Golfkisa puttaamalla Jarkon maljan sai haltuunsa Eila Niiranen. Toiseksi tuli Marketta Kuru oikealla ja kolmanneksi Maria Slåtte vasemmalla. Ettäkö golf miesten laji La Rosaledan golfkenttä vehreiden banaaniviljelmien kupeessa on viiden minuutin automatkan päässä Puerto de la Cruzista. Kentältä aukeaa huikaiseva näköala merelle. Pienen tuntuisen kentän kapeat väylät ovat haaste kokeneellekin pelaajalle. Maaliskuisena tiistaina käy kuhina. Jarkon maljan puttikisa alkaa. Viime syksynä Jarkko Mäki sai ystävänsä Hannu Reinikaisen kanssa idean. Pannaan pystyyn mukava golftapahtuma, joka ei vaadi liikaa taitoja. Se voisi tuoda lisää harrastajia hienoon lajiin. Ensimmäisen puttikisan voitti Paula Koskinen, toisella kerralla komean kiertopalkinnon nappasi Salosen Pentti. Nyt ratkaistaan uusi mestari. Kentän hoidosta vastaa Glenn Freeman. Hänellä on ollut aika työ väkineen saada alue kisakuntoon myrskyn jälkeen. Katkenneita oksia, puitten lehtiä ja muuta roskaa riitti. Ystävällinen Glenn on diplomin suorittanut golfopettaja. Moni suomalainen on suorittanut greencardin Glennin oppilaana. Kisan alkajaisiksi Jarkko jakoi hälisevän joukon vaimonsa Britan kanssa kolmeen ryhmään. Ryhmät lähtivät aurinkoiselle kentälle, kukin omalle alueelleen. Jokaisella kilpailijalla oli edessään kahdeksantoista reiän puttauskierros. Yksi ryhmästä toimi kirjurina. Muut vahtivat tarkasti, että lyöntien määrä täsmää. Viheriöltä toiselle siirtyessä oli aikaa pysähtyä nauttimaan virvokkeita. Parin tunnin puttailun jälkeen kulta- ja hopeasija olivat heti selvillä. Jarkon maljan sai haltuunsa Eila Niiranen. Toiseksi tuli Marketta Kuru. Kolmas sija jouduttiin katsomaan uudelleen. Maria Slåtte ja Timo Törrönen puttasivat ensin tasapelin. Toisella kierroksella varmistui naisten kolmoisvoitto. Maria Slåtte sai pronssisijan. Jälkipeli käytiin aurinkoisella terassilla iloisina ja tyytyväisinä. Seuraavaan puttikisaan luvattiin tulla, luvattiinpa houkutella muitakin mukaan. Miehiä taisi vähän jäädä kaivelemaan naisten ylivoimaisuus SOILI TÖRRÖNEN 22

23 Toimiston yhteystiedot: Puhelin Sähköposti: Verkkosivut: Puheenjohtajan matkapuhelin: Postiosoite: Club Finlandia de Tenerife - Tenerifen Suomi-Kerho Calle Iriarte 43, Puerto de la Cruz Tenerife, España Kirjaston aukioloajat kesäkaudella: Joka kuukauden ensimmäinen tiistai kello Toimisto on auki alkaen: Maanantaina, tiistaina, torstaina ja perjantaina kello Keskiviikkoisin suljettu. Jäsenmaksu maksetaan Nordean tilille: FI Vuoden 2015 jäsenmaksu on 20 e ja liittymismaksu on 15 e. Käytäthän viitenumeroa maksaessasi, mikäli sinulla on sellainen! Marketta Kuru marketta.kuru@luukku.com Matti Tolvanen matti.tolvanen3@gmail.com Ari Kosunen ari.kosunen@hotmail.com Paula Wennman wennmanpaula@gmail.com Hannu Sarkola h.sarkola@luukku.com Aimo Hakkarainen aimoh05@gmail.com Olavi Koivunen ola.koivunen@elisanet.fi Hannu Koskinen heimarmo@gmail.com Teneriffan Sanomat 2015 Toimitusryhmä: Lauri Kotilainen (päätoimittaja), Marketta Kuru, Erkki Kosonen, Riitta Niskanen, Esko Prusti, Essi Ritakorpi, Niina Leivo Lehden ulkoasu: Petri Rotsten Painopaikka: GráficasPRINTER, La Orotava, Tenerife 23

24 24