Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta"

Transkriptio

1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet

2 Väestö Hallinnointi osuus %, Kustannus Päivystysv. Vastuu viikkojen Kunnat Osuus % euro 2 ohj. etup. Yhteensä määrä hinta/kunta Yhteensä Mikkeli(+R+S) ,50 % ,50 % Hirvensalmi ,30 % 920 2,30 % Juva ,60 % ,60 % Kangasniemi ,60 % ,60 % Mäntyharju ,20 % ,20 % Pertunmaa ,80 % 720 1,80 % Pieksämäki ,90 % ,90 % Puumala ,30 % 920 2,30 % Rantasalmi ,80 % ,80 % Yhteensä ,00 % % väestö Kustannusten keskihinta viikolle on 3000 e, johon sisältyy päivystyksestä aiheutuvat kaikki palkkakulut ja matkakulut palkat palkat / 2 ohja Väestö sivukulut sivukulut Mä Atk- ja tietoliikenne (sis. ProConsona) 800 atk- ja tietol 2000 Mi posti- ja telepalv. 300 posti- ja tele 600 Pi Henk. Maj.- ja rav henk. Maj. Ja rav Kan Henk.koulutusm. 500 henk. Koulutusm Ri Henk.muut matkakulu henk muut matkak Pu opetus- ja kultt.pal opetus- ja kult. 600 Hi S. sos. Ja terv.mon. 50 s. sos ja ter. Mon 100 Su S. Tal.hall.palv. Mli 150 s. tal hall palv 300 Ju S. Puh.vaih.tkust Mli 50 s. puh. vaht. Kust 200 Ra S. Henk.hall.menot 50 s. henk. Hall menot 100 Pe Sis.Palkanlask.meno 200 sis. Palkal menot Toimisto-ja opetust. 150 toimisto- ja opetus Kirjallisuus 200 kirjallisuus muut kulut 600 muut kulut s.sop.vra kiint.hal erlliskorvaukset 3000 Yhteensä Yhteensä Yleiskustannukset 4 % Kustannukset yhteensä

3 SOPIMUS SEUDULLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1 1. Sopimuksen osapuolet Mikkelin ja Pieksämäen seutujen 9 kuntaa ( asukasluvut sulkeissa) Hirvensalmi (2389), Juva (6902), Kangasniemi (5865), Mikkeli (54530 (Mikkeli 48907, Ristiina 4839, Suomenniemi 784) ), Mäntyharju (6393), Pertunmaa (1910), Pieksämäki (19700), Puumala (2419), Rantasalmi (3949), yhteenlaskettu väestömäärä oli Kunnat ovat sopineet sosiaalipäivystyksen järjestämisestä seutukunnallisesti alkaen. 2. Sopimuksen perusteet ja tarkoitus Sopimuksella jatketaan sosiaalipäivystyskokeilun sekä edelleen toimineen sosiaalipäivystyksen aikana toteutettua päivystystä. Sopimus koskee virka-ajan ulkopuolella tehtävää kiireellistä sosiaalityötä. Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen tulevat poliisin, hätäkeskuksen, Etelä-Savon Ensi-neuvon puhelinpalvelun tai terveydenhuollon päivystyksen kautta. Myös turvakodista, lastenkodeista tai kriisikeskuksesta voidaan ottaa yhteys sosiaalipäivystäjään. Tehtävät toteutetaan useimmiten yhteistyössä poliisin ja terveydenhuollon päivystyksen kanssa konsultaation ja virka-avun keinoin esim. seuraavissa akuutin sosiaalisen hädän tilanteissa: Perheväkivaltatilanteet Lastensuojelun tai muun huollon tarpeen selvittäminen, jos lapset jäävät vaille hoitoa hoitajan tai huoltajan kykenemättömyyden vuoksi, esim. päihteiden käyttö, tapaturma, mielenterveysongelmat, sairauskohtaus, itsemurha tai muu äkillinen kuolema Eri syistä johtuvat perhekriisit, joissa lapset ja nuoret jäävät ilman hoitoa Lapsen tai nuoren erityisvaikeudet, esim. rikoksen uhriksi joutuminen, kuten raiskaus, pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö Vanhusten ja vammaisten turvattomuutta aiheuttavat tilanteet, joissa tarvitaan kiireellisiä sosiaalityön toimenpiteitä Muut sosiaaliset hätätilanteet, jotka edellyttävät sosiaalityöntekijän toimenpiteitä päivystysaikana Toimeentuloturvan hoitamiseen liittyvät asiat eivät kuulu sosiaalipäivystyksen piiriin. Virka-aikana kukin kunta huolehtii sosiaalipäivystyksen järjestämisestä itse. Etupäivystäjinä toimivat nuorten vastaanottokoti Havurinteellä toimivat ohjaajat hoitaen virka-ajan ulkopuolista seudullista sosiaalipäivystystä. Takapäivystäjänä työskentelee varalla oleva sosiaalityöntekijä. Sekä ohjaajista että takapäivystäjinä toimivista sosiaalityöntekijöistä käytetään nimitystä sosiaalipäivystäjä, Sosiaalipäivystäjät antavat asiakkaille virka-ajan ulkopuolella heidän tarvitsemansa akuuttiavun ja siirtävät jatkotyöskentelyn välittömästi virka-aikana heidän oman kuntansa / alueensa sosiaalityöntekijöille. Kuntalaiset voivat ottaa yhteyttä sosiaalisissa hätätilanteissaan Etelä-Savon Ensineuvoon, hätä-

4 keskukseen, poliisiin tai terveydenhuollon päivystykseen. Näissä toimipisteissä arvioidaan asiakkaan avun tarve ja otetaan sen perusteella tarvittaessa yhteys sosiaalipäivystäjään. Sosiaalipäivystäjän puhelinnumeroa ei anneta julkisuuteen, se on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön Sosiaalipäivystyksen organisointi ja henkilöstö Seudullisen sosiaalipäivystyksen järjestää Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö. Sosiaalipäivystyksen etupäivystäjinä toimivat nuorten vastaanottoyksikkö Havurinteen ohjaajat. Takapäivystäjinä toimivat seutukunnan sosiaalipäivystykseen sitoutuneiden kuntien sosiaalityöntekijät. Eri kuntien varallaoloviikkojen lukumäärä sopimusaikana määräytyy kuntien väestömäärän perusteella seuraavasti: Hirvensalmi 1 viikkoa Juva 3 viikkoa Kangasniemi 3 viikkoa Mikkeli 28 viikkoa Mäntyharju 3 viikkoa Pertunmaa 1 viikkoa Pieksämäki 10 viikkoa Puumala 1 viikkoa Rantasalmi 2 viikkoa Yhteensä 52 viikkoa Sosiaalipäivystäjinä voivat toimia kunnan tai kuntayhtymän virassa olevat sosiaalityötä johtavat viranhaltijat, johtavat sosiaalityöntekijät ja sosiaalityöntekijät, (joilla on Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista voimaan astuneen lain 272/2005 mukainen pätevyys). Lisäksi päivystäjänä voi toimia muut kelpoisuusehdot täyttävät sosiaalityöntekijät kunnan palkatessa heidät määräaikaisiin virkasuhteisiin heidän päivystämän viikon ajaksi. Takapäivystäjien varallaolovuoron pituus on pääsääntöisesti yksi viikko kerrallaan, mutta päivystäjät sopivat keskenään sosiaalipäivystyskoordinaattorin johdolla viikkojen jakaantumisen päivystäjien kesken. Varallaolovuoro alkaa perjantaina klo 16 ja jatkuu viikonlopun yli maanantai-aamuun klo 8:aan jatkuen arkisin maanantaista perjantaihin virka-ajan ulkopuolella klo Mikäli perjantai on ylimääräinen vapaapäivä, päivystysvuoro vaihtuu perjantaina klo 14. Päivystyskoordinaattori vastaa päivystysrenkaan käytännön organisoinnista ja sen toimivuudesta. Hän vastaa toiminnasta tekemällä varallaolovuorolistat, järjestämällä sosiaalipäivystäjien työnohjauksen, pitämällä yhteyttä päivystäjiin, kuntiin ja yhteistyökumppaneihin sekä kehittää toimintaa yhdessä esimiehen kanssa. 4. Henkilöstön toimivalta ja sopimusosapuolten vastuut Sopijakunnat valtuuttavat Sosiaalihuoltolain 6 :n mukaista toimivaltaa käyttävän monijäsenisen toimielimensä päätöksellä varallaolojärjestelmässä mukana olevat sosiaalityöntekijät käyttämään viranhaltijalle uskottua toimivaltaa kaikkien sopimuskuntien alueella kiireellisissä sosiaalityön palveluja vaativissa tehtävissä, mm. tekemään kiireelliset sijoitukset. Varallaolo ei aiheuta muutoksia työntekijän vakuutusturvaan.

5 3 5. Salassapito, tietojen anto ja asiakirjahallinto Sosiaalipäivystystä toteutettaessa noudatetaan sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädettyä salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta. Työntekijöiden oikeus asiakkaita koskevien tietojen saantiin ja luovuttamiseen määräytyy julkisuuslain (621/1999) ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta annetun lain (812/2000) nojalla. Sosiaalipäivystyksen asiakkaita koskevien tietojen luovuttamisesta päättää asiakkaan kotikunta. 6. Muutoksenhaku viranhaltijan päätöksiin Muutoksenhaku siitä Hallinto-oikeudesta, jonka toimialueella kiireellinen sijoitus on tapahtunut 7. Korvaukset ja kustannukset Sosiaalipäivystyksen kustannusten perusteet muodostuvat seuraavasti: 1. Jokainen kunta vastaa itse sosiaalipäivystäjänä (takapäivystäjä) toimivan työntekijänsä kaikista palkkakuluista ja matkakuluista. Tavoitteena on, että varallaolosta ja työn vaativuudesta maksettavat korvausperusteet ovat yhteneväiset kunnissa. 2. Mikkelin kaupunki koordinoi palvelun myyntiä ja ostamista. Päivystysviikon hinta on 3000 euroa / viikko vuonna Sosiaalipäivystyskoordinaattorin sekä kahden ohjaajan (etupäivystäjät) ja muut toiminnan kulut jakautuvat vuonna 2013 liitteenä olevan laskelman mukaisesti. 8. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toiminnan ja kulujen seurantaa ja arviointia varten, päivystäjät toimittavat sosiaalipäivystyskoordinaattorille kirjallisesti varallaoloviikkonsa palkkalaskelman sekä tiedot matkakuluista (käytössä oleva lomake). Toiminnan sisältö kuvataan ja tilastoidaan ekstranetin kautta täytettävälle lomakkeelle. Mikkelin kaupunki / sosiaalipäivystyskoordinaattori vastaa toiminnan kehittämisestä yhdessä esimiehen ja kuntien toimijoiden kanssa 9. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi alkaen. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Irtisanominen tulee tehdä kesäkuun loppuun mennessä, jolloin sopimuksen voimassa olo päättyy ko. vuoden lopussa. Tulevien vuosien kustannukset sovitaan vuosittain syksyllä pidettävässä seurantakokouksessa. 10. Sopimuskappaleet Tätä sopimuskappaletta on laadittu kaksitoista samansanaista kappaletta, yksi jokaiselle sopimusosapuolelle.

6 4 Aika ja paikka Sopimuskuntien allekirjoitukset Sosiaali- ja terveyslautakuntien/ Perusturvalautakuntien käsittelypvm Mikkelin kaupunki/sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta (Mikkeli, Hirvensalmi ja Puumala) Kangasniemen kunta Mäntyharjun kunta Pertunmaan kunta Juvan kunta Pieksämäen kaupunki Rantasalmen kunta

7 Mikkelin seutukunta 1. Hyvinvointikertomus Kunta Mikkelin seutukunta Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 1. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen työvaliokunnan päätös sähköisestä hyvinvointikertomuksesta Seudullisen lautakunnan päätös indikaattorien valinnasta Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen järjestäjälautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen sosiaali- ja terveysjohtaja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen hyvinvointikoordinaattori Poikkihallinnolliset kuntakohtaiset hyvinvointityöryhmät 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa

8 Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Strategisen viitekehyksen muodostaa PARAS - laki, jonka mukaan yhteistoiminta-alueen tulee turvata lakisääteiset, yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille kuntalaisille asuinpaikasta riippumatta. Yhteistoiminta-alueella ei ole erillistä strategiaa. Järjestäjälautakunnan johtosäännön 3 pykälän mukaan Mikkelin seudun sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoitus on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Johtosäännön 11 pykälän mukaan järjestäjälautakunta hyväksyy seudullisen hyvinvointikertomuksen. 3. Järjestäjälautakunnan päätöksenteossa otetaan käyttöön vaikutusten ennakkoarviointi järjestämissuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: 1. Uuden lastensuojelulain (417/2007)edellyttämä seudullinen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma valmistui loppuvuodesta Hyvinvointisuunnitelmassa vuosille kuvataan lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilaa, palveluiden toimivuutta ja kehittämistarpeita. Kuntakohtaisten kehittämistarpeiden pohjalta nostetaan esille seudulliset kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet. 2. Seudullinen mielenterveys- ja päihdetyön strategia valmistellaan osana sairaanhoitopiirin hallinnoimaa Arjen mieli - KASTE -hanketta. Täytetään kuntakohtaisesti, kun hyvinvointikertomus on hyväksytty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa. 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Järjestäjälautakunnan 2012 tuloskortin yksi strateginen päämäärä on hyvinvoiva kuntalainen. Tuloskortin tavoitteet: 1. Seitsemän kunnan yhteinen sekä kuntakohtaiset hyvinvointikertomukset valmistuvat mennessä. 2. Sähköinen hyvinvointikertomusjärjestelmä otetaan asteittain käyttöön vuoden 2012 aikana.

9 4. Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma KAMU- Kaikki mukaan turvallisuustyöhön. Kuntien turvallisuussuunnitelmat voidaan päivittää alueelliseen suunnitelmaan perustuen. 5. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen toimintaohjelma linjaa mm., että piiri jatkaa terveyttä edistävien sairaaloiden verkostossa ja että perustettava perusterveydenhuollon yksikkö sisältää terveyden edistämisen yksikön. 6. Etelä-Savon ensimmäinen maakunnallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma on tehty vuosille Ohjelma etsii ratkaisuja, joiden avulla eteläsavolaisten terveys ja hyvinvointi kohenisivat koko väestön tasolla. 7. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueellinen järjestämissuunnitelma vuosille linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja koordinaatiota sekä painopistealueita. 3. Seudullista vanhuspalveluiden strategiaa työstetään seudullisessa vanhuspalveluiden työryhmässä vuoden 2012 aikana.

10 Koulutustasomittain V6 Puum V7 Etel V8 Koko 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Mikkeli V2 = Kangasniemi V3 = Hirvensalmi V4 = Mäntyharju V5 = Pertunmaa V6 = Puumala V7 = Etelä-Savo V8 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Mikk V2 Kang V3 Hirv V4 Mänt V5 Pert Huoltosuhde, demografinen ,8 54,4 70,2 71,1 66, ,1 61,1 52,9 Lapsiperheet, % perheistä ,4 37,2 31,5 31,4 31,9 32,3 23,3 33,9 39,7

11 Väestö Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä/1000 as Nettomuutto / 1000 asukasta 2011 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu ,1 25,5 10,6 6,7 14,2 11, ,2 45,3 1 4,2-5,5-12,6 1,4-3,1-10,7-1,5 3,1 -??? 105, ,2 118,3 126,9 120,5 - - Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 2011 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä ,9 43,9 43,6 47,8 45,3 47, ,3 41,2 20,4 20,8 19,3 18,1 22,8 19,4 18,6 19,9 20,3

12 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista ,8 9,6 6,9-12, ,2 9,8 V6 Puum V7 Etel V8 Koko Lapset ja lapsiperheet V1 = Mikkeli V2 = Kangasniemi V3 = Hirvensalmi V4 = Mäntyharju V5 = Pertunmaa V6 = Puumala V7 = Etelä-Savo V8 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Mikk V2 Kang V3 Hirv V4 Mänt V5 Pert Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista ,4 27,5 27,1 35,7 25,5 38,1 33,3 28,7 29,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 1,2 1,8 1,5 2,2 1,9-1,4 1,3

13 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet ,2 vuotiaat, % vastaavanikäisestä 51,1 68,3 62,9 52,9 74,5 43,8 60,1 63,8 väestöstä 2011 Lasten pienituloisuusaste ,1 14,4 18,7 20,1 12,6 24,8 15,4 16,4 14,8 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista ,5-23, ,5 22,3 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista ,1 14,7 16,9-21, ,8 16,9 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista ,6 8 10,8-4, ,8 8,3 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta 2010 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 2010 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2010 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista ,5 7,8 11,3 8,3 8,5 9,7 9,8 8,6 8,7 13,9 12,1 13, ,1 16,5 15,2 15,3 13,2-20, ,2 15,1

14 V6 Puum V7 Etel V8 Koko Nuoret V1 = Mikkeli V2 = Kangasniemi V3 = Hirvensalmi V4 = Mäntyharju V5 = Pertunmaa V6 = Puumala V7 = Etelä-Savo V8 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Mikk V2 Kang V3 Hirv V4 Mänt V5 Pert Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta 2010 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta ,5 9,1 8,4 8,5 11,3 7,9 9,6 9,6 11,4 14,7 15,4 11,9 15,3 13-7,1 14,9 11,9

15 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet ,1 vuotiaat, % vastaavanikäisestä 3,2 3-1,7-3,7 3,1 3 väestöstä 2010

16 V6 Puum V7 Etel V8 Koko Työikäiset V1 = Mikkeli V2 = Kangasniemi V3 = Hirvensalmi V4 = Mäntyharju V5 = Pertunmaa V6 = Puumala V7 = Etelä-Savo V8 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Mikk V2 Kang V3 Hirv V4 Mänt V5 Pert Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,1 4,7 6,8 5,2 6,2 6,2 7,1 5 3,9 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta ,1 12,2 0,5 2,1 1,9 1,6 4,1 10,2 9,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 3,3 3,9 0,7 3,8 2,2 0,5 4,1 2,8 3,2

17 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet ,9 vuotiaat, % vastaavanikäisestä 2 1,8 1,1 1,6 1,1 2,2 1,8 2,2 väestöstä asukasta 2011 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2011 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta ,8 3,2 4,4 3,3 7,7 7,7 2 3,7 3, ,4 23,3 21,1 32,6 16,3 18,7 30,8 22,8 23, Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista ,5 2,1 3 4,3 3,9 4 4,1 2,8 1,8

18 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 135, ,5 110, ,3 152,1 154,3 potilaat / asukasta 2010 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista 2010 Työttömät, % työvoimasta ,7 12,6 13,8 13,5 13,9 14,7 10,4 7,4 10,1 10,3 10,1 8,7 9,2 9,6 10,4 10,7 9,4

19 V6 Puum V7 Etel V8 Koko Ikäihmiset V1 = Mikkeli V2 = Kangasniemi V3 = Hirvensalmi V4 = Mäntyharju V5 = Pertunmaa V6 = Puumala V7 = Etelä-Savo V8 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Mikk V2 Kang V3 Hirv V4 Mänt V5 Pert Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä ,1 89,6 87,6 93,9 89,8 92,2 91,1 89,3 89, Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,5 4,2 6,1 0,3 2,3 0,4 0,3 4 4,6

20 2010 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,8 13,8 14,8 16, ,7 17,6 15,1 12,2 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,8 2,4 3,7 2 3,6 4,7 3 2,9 3,2 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä ,7 50,2 44,1 55,2 52,3 55,1 50, ,8

21 Muut hyvinvointitiedot PYLL = Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet-indeksi (Potential Years of Life Lost) seudun kunnissa (liitteenä kuntakohtainen yhteenveto) Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on tutkinut Kuopion yliopiston johdolla sairaanhoitopiirin alueen väestön varhaista kuolleisuutta ja ennenaikaisissa kuolemissa tapahtunutta kehitystä. Tutkimusjaksot ovat olleet (analyysi 2005) ja (analyysi 2011). Tutkimus on kohdistettu 28. ehkäistävissä olevaan kuolinsyyhyn (esim. liikennetapaturmat, alkoholimyrkytykset, itsemurhat, diabetes, sydäninfarkti). Tulosten perusteella Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella menetetään elinvuosia ja arvokasta inhimillistä pääomaa liian varhain seuraavista syistä: a) Miesten ennenaikaiset kuolemat 1. sydänsairaudet 2. tapaturmat ja myrkytykset 3. alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset b) Naisten ennenaikaiset kuolemat 1. syöpäsairaudet (erityisesti rintasyöpä) 2. sydänsairaudet 3. alkoholiperäiset sairaudet ja tapaturmat & myrkytykset Tupakointi on erityisesti yhteydessä keuhko- ja verenkiertosairauksiin, mutta myös syöpätauteihin. Alkoholi on erityisesti yhteydessä tapaturmiin, itsemurhiin, verenkiertoelinten sairauksiin mutta myös esim. rintasyövän merkittävä riskitekijä. Ylipaino on erityisesti yhteydessä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin ja diabetekseen, mutta myös syöpäsairauksiin. Alkoholi on merkittävä liikalihavuuden syy samoin kuin liian vähäinen liikunta. Uuden PYLL tutkimuksen tekeminen on tarkoituksenmukaista, sillä eri ajanjaksoina tapahtuneiden muutosten vertailulla voidaan arvioida aikaisempien terveyttä edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kohdentaa palveluita paremmin väestön terveyskehityksen mukaisesti. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon palvelujen alueelliseen järjestämissuunnitelmaan vuosille on linjattu Keskeistä: 1) Ihmisten liian aikaiseen kuolemaan voidaan vaikuttaa seuraavin keinoin: a. Tupakoimattomuus ja tupakoinnin väheneminen b. Alkoholin käytön väheneminen c. Ylipainon ehkäiseminen ja laihduttaminen d. Liikunnan lisääminen 2) Tehdään uusi PYLL tutkimus vuonna 2014 vuosien 2009?2013 aineiston perusteella. Tutkimuksen tilaa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö.

22 5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palveluista 1. Päihdehaittojen ehkäisy on keskeisen tärkeää sillä päihteiden käytön seurauksena menetetään lisääntyvässä määrin inhimillistä pääomaa. Kuolinsyytilastojen perusteella tiedetään, että monissa Mikkelin seudun kunnissa ovat alkoholiperäiset sairaudet ja tapaturmat sekä miehillä että naisilla kolmen yleisimmän liian varhaisen kuoleman syy. Työikäisillä on alkoholi suurin enneaikaisten kuolemien aiheuttaja. Kouluterveyskyselyn perusteella nuorten terveystottumuksissa vakavia huolenaiheita ovat erityisesti runsas alkoholin käyttö ja huumekokeilujen (erityisesti kannabis) nopea lisääntyminen. Täysin raittiiden nuorten osuuden hienoinen kasvu on positiivinen näkymä. Päihteiden käyttö liittyy myös lastensuojelun toimenpiteisiin, työkyvyttömyyteen, tapaturmiin (esim. liikennetapaturmat, myös ikääntyvien tapaturmat), itsemurhiin ja väkivallan tekoihin. Nuorten alkoholin vaikutuksen alaisena tekemät vakavat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat huolestuttavasti lisääntyneet Etelä-Savossa. Nuoret ovat aikuisia useammin myös itse väkivaltarikosten kohteena. Palvelut: Seudun kunnissa on vaihtelevasti ehkäisevää päihdetyötä, etsivää nuorisotyötä ja matalan kynnyksen paikkoja nuorille. Moniammatillisia toimintamalleja on kehitetty, kuten ammattioppilaitosten ja etsivän nuorisotyön yhteistyömalleja. Olkkari hankkeella (nuorten ohjauspalveluiden kehittämishanke) kehitetään nuorten matalan kynnyksen palveluita. Työikäisille mm. päihdeäitien moniammatillista päihdepolkua ollaan päivittämässä (yhteistyössä shp, neuvolat). Neuvoloissa käytäntö ottaa puheeksi vanhempien päihteiden käyttö. Ikäihmisten päihteiden käytön tunnistamisen ja puuttumisen prosessien kehittäminen on meneillään. Päihdepalveluiden prosessit on kartoitettu kaikkien seudun kuntien osalta. 2. Nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen ja syrjäytymisen ehkäisy Suurin osa nuorista voi hyvin, noin 10 % voi huonosti ja tiedetään, että seuraavat 10 % ovat riskissä joutua pahoinvoinnin kierteeseen. Tähän ryhmään on erityisen tärkeä kohdentaa ennaltaehkäiseviä toimia. Nuorten hyvinvointia leimaavat kouluterveyskyselyn tulosten perusteella (päihteiden käyttö, vanhemmuuden puute, koulukiusaaminen, fyysiset oireet, ylipaino, masennus.) Palvelut: Oppilashuolto erityisesti psykologiresurssit ja samoin lääkäriresurssit kouluissa (peruskoulut, lukiot) ja ammattioppilaitoksissa ovat ennaltaehkäisyn ja opiskelijoiden tuen tarpeen kannalta riittämättömät. 3. Turvallisuuden lisääntyminen Etelä-Savon turvallisuuskuva näyttää tilastotietojen perusteella seuraavalta: 1. Lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt alueella merkittävästi. 2. Väkivaltarikosten kohteeksi joutuneiden alle 21 -vuotiaiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. 3. Rikosten määrä lisääntyi huomattavasti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät seksuaalirikokset, alkoholirikokset ja henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset. 4. Poliisin hälytystehtävien määrä kasvoi Etelä-Savossa (2010 n kpl ja 2011 n kpl). 5. Joka neljäs tieliikenteen uhri menehtyy rattijuopumusonnettomuudessa. Etelä-Savossa poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset ovat korkeammat kuin maassa keskimäärin.

23 6. Kun turvallisuutta arvioidaan syrjäytymisen näkökulmasta, voidaan tilastojen perusteella todeta, että a) lastensuojelun avohuollon toimenpiteet ja sijoitukset ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana b) koulukiusaaminen ja nuorten fyysisen uhan kokeminen on lisääntynyt Palvelut: Mm. lähisuhdeväkivallan toimintamalleja on kehitetty seudulla yli kymmenen vuoden ajan, mutta edelleen tunnistaminen ja puuttuminen ja eteenpäin ohjaamisen käytännöt ovat puutteellisia. Kiva-koulumallia ja Friends-toimintaa toteutetaan kouluissa kulukiusaamiseen puutumiseen ja sosiaalisten verkostojen tukemiseen. Seudun kunnat ovat vaihtelevasti laatineet turvallisuussuunnitelman turvallisuutta edistävien toimenpiteiden suunnitelmalliseen toteuttamiseen. Jatkossa seudulla voidaan laatia yhteinen turvallisuussuunnitelma. 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet Mikkelin kaupungin hyvinvointitietoa on tarkasteltu Maisemalöydösten valossa. Hyvinvointimittaristo pääosin kertoo sen miten asukkaat voivat ja Maisema mittaristo puolestaan sen miten ja millä kustannuksilla palvelut on järjestetty. Näissä olevat ristiriidat ovat luonnollisesti ne joihin tulee kiinnittää huomiota ja ohjata palvelujen kehittämistä. Tässä tarkastelussa on soveltuvin osin seudun näkökulmasta hyödynnetty Mikkelin tuloksia. Lasten ja nuorten palveluissa on perustasolla kohtalaiset resurssit. Neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resurssit terveydenhoitajien osalta on selvitetty ja ne ovat neuvola-, koulu-, opiskeluterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon asetuksen velvoitteisiin nähden kohtalaiset. Seudun kunnissa on tehty työikäisten päihdepalveluiden selvitys. Pienemmissä kunnissa päihde- ja mielenterveyspalvelut toimivat joustavasti osana peruspalveluita, joten tässä vaiheessa seudullisesti yhtenäisiin prosesseihin ei ollut valmiutta. Kangasniemellä, Mäntyharjulla ja Pertunmaalla on hyviä malleja ja käytäntöjä peruspalveluihin liitetyistä päihdepalveluista. Nämä kunnat haluavat olla mukana kehittämässä seudullisia ratkaisuja mm. selviämisasematoimintaa. Mikkelin palvelutuotantoyksikön osalta on tehty päihdepalveluiden kehittämissuunnitelma Suunnitelma sisältää mm. tavoitteen selviämisaseman ja/tai katkaisuhoidon järjestämisestä. Tavoitteena on myös mm. yhteispäivystyksessä puuttua aktiivisesti moniammatillisesti päihteiden käyttäjien tilanteeseen. Työttömien terveystarkastukset toteutetaan kaikissa seudun kunnissa. Terveyttä edistävää ryhmätoimintaa on kaikissa seudun kunnissa Tulpparyhmien osalta, Mikkelissä järjestetään lisäksi painonhallintaryhmät, tupakasta vieroitusryhmät ja Hyvän olon ryhmät sekä toimii Savuttomuusklinikka. Pitkäaikaissairauksien hoitomalleja ja vastaanoton tiimityöskentelyä on seudun terveysasemilla kehitetty. Altti- (Tiedä, tunnista, kuntoudu)- projektissa kehitetystä aivohalvauskuntoutujien alueellisesta toimintamallista on hyviä kokemuksia ja toimintamallia on tavoite vakiinnuttaa pysyväksi käytännöksi. Seudulla on kattavasti kirjastopalvelut sekä kansalaisopiston tarjontaa väestön saatavilla, samoin monipuolista kulttuuritarjontaa. Ympäristöpalvelut ovat liikuntaa lisäävän ympäristön edistämiseksi määrätietoisesti kehittäneet vuosittain seudun pyörätieverkostoa. Seudun luonto on omiaan

24 houkuttelemaan liikkumiseen ja hyödyntämään luonnon tarjoamia virikkeitä. Lähiliikuntapaikkoja on lisätty. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet Lasten ja nuorten psykiatrian avohoidon ja laitoshoidon käyttö ja kustannukset ovat osassa kuntia korkeat. Nuorten työllistämistoiminnassa ja aktivoinnissa on edelleen kehittämistä. Nuorten päihdekäyttäytymisessä ja siihen kohdennetuissa palveluissa on ristiriitaa. Mikkelin osalta työikäisillä nousee päihdepalvelujen palveluasumis- ja laitospainotteisuus korkealle ja suhteellisen vähäinen panostus avohuoltoon. Aikuisten mielenterveyspalveluiden kustannukset ja rakenteet ovat ristiriidassa sairastavuuteen nähden. Palvelut ovat asumis- ja laitoshoitopainotteiset. Sairastavuuteen nähden korkeat erikoissairaanhoidon kustannukset selittyvät eniten korkeilla yksikköhinnoilla ja osin korkealla avohoidonkäytöllä. Lastensuojelutoimien kasvava tarve ja työelämään pyrkivien nuorten vaikeudet korostavat ehkäisevien ja tukevien toimien välttämättömyyttä. Lasten ja nuorten sekä avo- että laitospsykiatriaan käytetään runsaasti varoja ja näiden palveluiden käyttö on runsasta. Oppilashuollon resurssit ovat vähäiset. Oppilas- ja opiskelijahuollon (lääkäri, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi) palveluiden saatavuudessa on puutteita ja ennaltaehkäisevää työtä ei pystytä tekemään tarpeeseen nähden riittävästi. Nuorten yhteiskuntatakuu (laki voimaan 2013 alussa) tarkoittaa, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tulee tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Etsivän nuorisotyön tavoitteet (laki etsivästä nuorisotyöstä tuli voimaan 2011 alussa) ovat samansuuntaiset: tavoittaa alle 29 -vuotiaat tukea tarvitsevat nuoret ja auttaa heitä koulutukseen ja työhön. Huoltosuhteen heikkenemisen, uhkaavan työvoimapulan ja kasvavien rahoitustarpeiden myötä tarvitaan kaikkien työikäisten ja työkykyisten osallistumista työmarkkinoille. Vähintään keskiasteen tutkinto puolestaan mahdollistaa nuoren pääsyn työmarkkinoille. Nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpano merkitsee Etelä-Savon kunnille mittavia investointeja ammatilliseen koulutukseen. Päihdehaittojen hillitseminen ja palvelujen muuttaminen enemmän ennaltaehkäisyyn ja avohuoltoon on tarpeen. Tehokas alkoholihaittojen ehkäisy lisää kuntalaisten hyvinvointia, vähentää palvelujen tarvetta ja säästää kuntien sosiaali- ja terveysmenoja. Se edellyttää päihdetyön organisoimista osana kuntien peruspalveluita, johtamista, koordinaatiota ja laaja-alaista yhteistyötä. Pysyvät rakenteet mahdollistavat systemaattisen ja pitkäjänteisen päihdetyön ja näyttöön perustuvien menetelmien, kuten mini-intervention ja paikallinen alkoholipolitiikka -toimintamallin (Pakka) toteuttamisen. Mielenterveys- ja päihdetyö: Päihdepalveluiden seudullinen kehittäminen: Mikkelin palvelutuotantoyksikön päihdepalveluiden kehittämissuunnitelmassa mainitaan mm, että valmistellaan rahoitushakemus STM:n terveyden edistämisen määrärahoista päivätoiminnan ja vertaistukijärjestelmän kehittämiseksi yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja järjestötoimijoiden kanssa. Suunnitelmassa mainitut asiat toteutetaan suunnitelman aikataulun mukaisesti. Mielenterveyspalvelujen avohoidon (sisältäen kotiin annattavat palvelut) kehittäminen on tarpeen. Mielenterveyspalvelujen kustannukset ovat osassa kuntia korkeat (Mikkelissä), erityisesti palveluasumisen. Silti myös laitoshoidon kustannukset ovat korkeat.

Mikkelin seutukunta. 1. Hyvinvointikertomus. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa.

Mikkelin seutukunta. 1. Hyvinvointikertomus. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa. Mikkelin seutukunta 1. Hyvinvointikertomus Kunta Mikkelin seutukunta Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 1. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen työvaliokunnan päätös sähköisestä

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 8.11.2012 Väestö Hallinnointi osuus %, Kustannus Vastuu Päivystysv. viikkojen Kunnat 31.12.2011 Osuus % euro 2 ohj. etup. Yhteensä määrä hinta/kunta

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 9 / 2012 Sivu

Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 9 / 2012 Sivu Mikkelin kaupunki Kokouskutsu Nro 9 / 2012 Sivu 1 Kokoustiedot Aika Torstai klo 14.00 Paikka Mikkelin kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli Saapuvilla olleet

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 9 / 2012 Sivu 3. 1 / 65 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3 / 67 Talouden ja toiminnan seuranta 2012

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 9 / 2012 Sivu 3. 1 / 65 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 3 / 67 Talouden ja toiminnan seuranta 2012 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 9 / 2012 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 65 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 66 Pöytäkirjantarkastajat 3 / 67 Talouden ja toiminnan seuranta 2012 4 / 68 Liite 1-2

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi Arja Väänänen, Hyvinvointikoordinaattori, Mikkelin kaupunki, arja.vaananen(at)mikkeli.fi

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 23.8.2012 SEUTUVALIOKUNTA, luonnos 19.4.2011 SEUTUFOORUMI, luonnos 19.4.2011 Muutokset punaisella Yhteistoimintasopimus perusterveydenhuollon ja

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Mikkeli. 1. Hyvinvointikertomus. Kunta. Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta. Mikkeli

Mikkeli. 1. Hyvinvointikertomus. Kunta. Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta. Mikkeli Mikkeli 1. Hyvinvointikertomus Kunta Mikkeli Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 1. Kaupunginvaltuusto 13.6. 49, Hyvinvointiohjelman 2012 hyväksyminen. 2. Hyvinvointityöryhmän

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

INARIN JA UTSJOEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA

INARIN JA UTSJOEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA INARIN JA UTSJOEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA Inarin ja Utsjoen kunnat ovat sopineet alueellisen sosiaalipäivystyksen, virka-ajan ulkopuolisen

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Etelä-Savon PYLL-tulokset

Etelä-Savon PYLL-tulokset Etelä-Savon PYLL-tulokset 14.6.2016 Mikkeli Virpi Pitkänen erityisasiantuntija 27.6.2016 Page 1 Analyysissä olevat alueet ja asukasluvut Kunnat Hirvensalmi 2 326 Joroinen 5 178 Juva 6 616 Kangasniemi 5

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hankejohtaja Anne Niska

Hankejohtaja Anne Niska Hankejohtaja Anne Niska Anne.niska@ppshp.fi 0405899214 Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen toiminta-alue Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa ja kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Mitä Terveempi Pohjois- Suomi (=TerPS)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MONITOIMIJAPÄIVYSTYS/ SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYS

Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MONITOIMIJAPÄIVYSTYS/ SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYS Essote 2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MONITOIMIJAPÄIVYSTYS/ SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYS Pirjo Kirvesmies 6.6.2017 Valtuusto Tarkastuslautakunta Hallitus Kuntayhtymän hallinto

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta ja Polvijärven kunta.

Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta ja Polvijärven kunta. 1 (5) SOPIMUS JOENSUU SEUDUN SIJAISHUOLTOYKSIKÖN PALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

SOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ MOBILE-KUNTIEN (15 KPL) ALUEELLA 1.1.2012 2.4.2012

SOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ MOBILE-KUNTIEN (15 KPL) ALUEELLA 1.1.2012 2.4.2012 SOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ MOBILE-KUNTIEN (15 KPL) ALUEELLA 1.1.2012 2.4.2012 1. Sopimuksen osapuolet Keski-Suomen maakunnan viisitoista (15) Kriisikeskus Mobilen palveluiden

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Tämän sopimuksen osapuolet ovat kunta palvelun ostajana ja Joensuun kaupunki palvelun myyjänä.

Tämän sopimuksen osapuolet ovat kunta palvelun ostajana ja Joensuun kaupunki palvelun myyjänä. Stltk 10.6.2015 35, liite 5 A Maakunnallinen sopimus sosiaalihuoltolain mukaisista sosiaalipalveluista (sosiaalihuoltolaki 12 ja 29) 1. Sopijaosapuolet Tämän sopimuksen osapuolet ovat kunta palvelun ostajana

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT

ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT 23.5.2011 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT Lasten ja nuorten ohjelma Turusta parempi kasvukaupunki Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,

Lisätiedot