ruokakulttuurit & trendit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ruokakulttuurit & trendit"

Transkriptio

1 Kehittyvä ruokakulttuurit & trendit

2 Mikä ihmeen karpalo? Hyvä kysymys. Tässä vastaus. Tanskalaiset kutsuvat sitä nimellä tranebær, espanjaksi se on arándano rojo, hollanniksi veenbes, ja amerikkalaisille se on cranberry. Karpalo on luonnon oma raakaaine, jota voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin. Pohjoisamerikkalainen karpalo on punainen, kirpeä, terveellinen ja monikäyttöinen, ja se on valloittanut eurooppalaisten sydämet. Jos haluat tuotteillesi lisähuomiota, kokeile karpaloa juomiin, maitovalmisteisiin, leivonnaisiin ja välipaloihin. Tuloksena on terveellisiä ja maukkaita tuotteita, joihin kuluttajat ihastuvat. Ocean Spray tarjoaa karpaloita kaikkiin tuotekehitystarpeisiin: kokonaisena, viipaleina, kuutioina, maustettuna aivan kuten haluatte! Ocean Spray on maailman johtava karpaloiden toimittaja, jolta kannattaa kysyä uusia tuoteideoita ja teknistä tukea. Kuulostaako hyvältä? Maistuu vielä paremmalta! Tiedustelut: Bang & Bonsomer Oy, puh: (09) s-posti: ja

3 Kehittyvä 14. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsen ELINTARVIKE pääkirjoitus Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y. Toimitus PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) GSM Päätoimittaja Raija Ahvenainen-Rantala Toimittaja Pirjo Huhtakangas Avustajat Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Marjatta Vahvaselkä Ari Virtanen Toimituskunta 3/2003 Olli Antniemi Pirkko Gröhn Martti Lehtinen Leena Mannonen Johanna Mäkelä Irma Ryynänen Matti Kalervo Raija Ahvenainen Pirjo Huhtakangas Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Mervi Sibakov Ilmoitusmyynti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Ulkoasu Kati Kaivo/Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) Faksi (09) Kaisaniemenkatu 1 C 101, Hki Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8 /kpl + postituskulut Kansikuva Pirjo Huhtakangas Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat Suvi Ryynänen Puhelin: GSM , (09) , faksi: (09) Sähköposti: Postiosoite: Suvi Ryynänen, ETS ry c/o Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto Tutkimus- ja neuvontayksikkö, PL 30 (Malminkatu 16), VALTIONEUVOSTO Ruokakulttuuria Suomessa? Kulttuuria kyllä, mutta mitä ihmeen ruokakulttuuria? Sodan jälkeen syntyneenä en toki ole koskaan nähnyt nälkää. Aina on ruokaa ollut riittävästi ja viime vuosina jopa liiankin kanssa. Kansakoulussa oli makaroni- tai riisivelliä tai hernekeittoa, kotona virkamiesperheessä perunaa ja sianlihakastiketta, porkkanaraastetta ja tummaa leipää, jälkiruuaksi kiisseliä. Koko kasvu- ja opiskeluikäni suomalaisilla on mennyt koko ajan paremmin. Kaupasta on saanut yhä valkeampaa leipää, useampia makkaroita, pakastettua hernemaissipaprikaa ja Norjan seitiä sekä muita kehittyvän ja keskittyvän elintarviketeollisuuden hienouksia. Kauppoihin on ilmestynyt vähitellen myös ulkomaisia erikoisuuksia. Omat ruokamme ovat tuntuneet kovin kotikutoisilta ja vaatimattomilta, eikä niitä ole hienoissa ravintoloissa juuri tarjottu, ei kai olisi ollut kysyntääkään. EU-aikana olen kuunnellut ihmeissäni ranskalaisten tutkijoiden innostunutta selostusta, miten tietyllä maantieteellisellä alueella tuotetuille elintarvikkeille haetaan alkuperäsuojausta ja hakemuksen tueksi yliopistossa on kokonainen tieteenala selvittämässä historiallisia faktoja. Suomalaisen mielestä tuotantotavat vaikuttavat todella esihistoriallisilta, vähintäänkin arveluttavilta. Yritän kuvitella, mihin tiedekuntaan ala meillä kuuluisi. Entä se suomalainen ruokakulttuuri? Onko kyseessä karjalainen tai varsinaissuomalainen pitopöytä, josta nykykansalainen ei aina jaksa innostua vai onko meillä muutakin omaa? Sitä on viimeinkin alettu etsiä ja on löydettykin. Ammattilaisten voimin on kehitetty ja tuotettu reseptiikkaa maakunnallisten menuiden ja erikoisuuksien valmistamiseen. Kotimaisen ruuan ainekset on tieteellisestikin todistettu erinomaisiksi, ja laatuketju pellolta pöytään kehittyy vauhdilla. Tieto ruuan alkuperästä alkaa olla kuluttajan ulottuvilla, ja paikallisten tuottajien on mahdollista löytää tuotteilleen laatutietoiset kanta-asiakkaat. Vasta EU-aika ja taloudelliset paineet ovat saaneet kotimaisen elintarviketeollisuuden tähyilemään pienempien valmistajien suuntaan. Elintarvikealan pk-yritysten kehittämisinto, uudet ideat ja aito keskinäinen verkottuminen ovat polkaisseet kehityksen vauhtiin. Uusien pienyritysten verkottumista ja kehittymistä on tukemassa runsas joukko alueellisia ja valtakunnallisia kehittämishankkeita. Niiden valmiudet liittyä kilpailukykyiseksi osaksi kotimaista elintarvikeketjua ovat parantuneet, ja osa/alihankintakulttuuri nostaa viimein päätään myös elintarvikealalla. Ovatko tavoitteet sittenkin yhteiset eivätkä vastakkaiset? Onko mahdollista yhteisvoimin kehittää ja tuottaa kotimaisia, jopa maakunnallisesti omaleimaisia tuotteita, joita suomalaiset itse arvostavat ja haluavat siirtää arvostuksen myös lapsilleen? Vain omaa ruokakulttuuriaan arvostava pieni kansa voi ylläpitää ja kehittää elintarviketuotantoaan ja esitellä sitä vierailleen ansaittua ylpeyttä tuntien. Pirkko Gröhn Laatupäällikkö, MMM Elonen Oy ETS:n hallituksen jäsen 3 03 Kehittyvä Elintarvike 3

4 Sisällys 3/ Pääkirjoitus: Ruokakulttuuria Suomessa?...3 Pirkko Gröhn Kolumni: Puhtaat raaka-aineet laadun takeena...5 Martti Lehtinen Teema: Ruokakulttuurit & trendit Tulevaisuuden ruoka terveyttä ja elämyksiä...6 Kaisu Meronen Kaupan valta kasvaa elintarvikeketjussa...8 Jyrki Verasen haastattelu: Pirjo Huhtakangas Elintarvikealalla tilaa hyville tuote- ja palveluideoille...10 Heikki Juutisen haastattelu: Pirjo Huhtakangas Selkeät, puhtaat maut arvostettuja Suomessa...12 Eero Mäkelän haastattelu: Pirjo Huhtakangas Etnisten ruokien markkinat kasvavat vauhdilla...13 Harri Turusen haastattelu: Pirjo Huhtakangas Lähiruokaa Pohjois-Karjalan suurkeittiöihin...14 Kaija Huhdanpää Elintarvikejalostuksen sivuvirrat hyödyksi...16 Tiina Piilo Luomutuotanto kasvanut EU-maissa...18 Jouni Kujala, Marika Auersalmi Tie taitelijan sydämeen käy luomun kautta ravintola Elitessä...20 Irma Ryynänen Ruokakulttuurimatkat tuovat uutta imua maakuntiin...22 Liisa Posio, Erkki Kelloniemi, Anni Ijäs, Katri Savolainen Henkilöstön hyvinvointi haastavassa tilanteessa...23 Helena Tammi-Saarinen Tiimityö tuo hyviä tuloksia makeistehtaalla...24 Pirjo Huhtakangas Pohjois-Savossa ELO toimii kerrostuneina verkostoina...26 Enni Mertanen Kalatietokeskus siirtää teknologiaa yrityksiin...27 Hannu Mölsä Aluekehityssäätiö tutkii, kouluttaa ja kehittää elinkeinoja...28 Mika Repo Koulutusyhteistyö kukoistaa Kuopiossa...29 Anna-Maria Saarela, Kaisu Määttä Hygienia Uutta tietoa ja apuvälineitä riskinarviointiin...30 Raija Ahvenainen-Rantala Koottuja...31 Raija Ahvenainen-Rantala Tiede & Tutkimus Mansikan laatu vaihtelee lajikkeittain...32 Mari Hakala Suomen oma munapasta syntyi opinnäytetyönä...32 Piia Marttila Luomumaito soveltuu hyvin juustonvalmistukseen...33 Johanna Luukkonen Voidaanko uusien elintarvikkeiden menestystekijät tunnistaa?...34 Katrina Nordström, Mikaela Biström Tapahtumia Sähköisen liiketoiminnan merkitys kasvaa elintarvikealalla...36 Marko Jori Joustavaa teknologiaa...37 Anneli Koskenkorva Elintarviketeollisuuden ja kaupan kumppanuus vahvistuu...38 Marianne Boström-Kouri Vuoden Tähtituotteet innovatiivisia ja helppokäyttöisiä...39 ELKO kiinnosti elintarvikealan ammattilaisia...40 Pirjo Huhtakangas Minimarket -messut tavoitti kaupan ammattilaiset...43 Raija Ahvenainen-Rantala Mentor-klubi kokoontui Unileverilla...43 Heidi Keränen Elintarvikehygienia puhuttaa edelleen...44 Johanna Ylitalo Palstat Nettinurkka...9 Lukijalta...41 Nimityksiä...42 Tunnustuksia...42 Tapahtumia...45 Haarukassa...45 Hankintaopas...47 ETS-palsta...46 Suvi Ryynänen Elintarviketieteiden Seuran hallituksen uudet jäsenet...46 Pirkko Gröhn, Tessa Kuuva Ilmestymispäivät ja teemat syksyllä 2003 Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan aatteellinen yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. ETS on mukana järjestämässä mm. Kemianpäivien Elintarvikesymposiumia ja Elintarvikepäivää. Nro 4/ Ravitsemus Nro 5/ Tuoteturvallisuus Nro 6/ Elintarvikelogistiikka Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itselleen oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

5 Puhtaat raaka-aineet laadun takeena Martti Lehtinen Puheenjohtaja Suomen Keittiömestarit ry Ruoan monet tehtävät näkyvät niin kotikokin kuin ammattilaistenkin keittiöissä. Perheenjäsenet ja ravintoloiden asiakkaat haluavat vatsantäytteen lisäksi trendikästä, ravitsevaa ja monipuolista ruokaa. Kiinnostus ruoanvalmistukseen on tehnyt valtavan harppauksen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Emme ole niin metsäläisiä, kuin usein kuulee kerrottavan. Suomalaiseen ruoka- ja tapakulttuuriin on aina kuulunut sosiaalinen kanssakäyminen. Kokkauksesta ja kokin ammatista on tullut suosittuja. Televisiokanavien ruokaohjelmat ja kokkikilpailut kuvastavat kiinnostusta ruokaan. Keittokirjoja ilmestyy harva se kuukausi. Hyvän harrastajan ja ammattikokkaajan keittiön tunnistaa sesonkeja ja lähituottajia suosivista maukkaista raaka-aineista. Kaupan tiskeillä ja ravintoloiden ruokalistoilla tulisikin selkeästi ilmaista tiedot raaka-aineiden tuottajista kaikkine erityispiirteineen. Kaloista, vaaleasta lihasta, siipikarjasta ja niille soveltuvista lisäkeraaka-aineista tulee haluttuja. Raaka-aineiden ominaismakuja ja ruoan omaa mehukkuutta ei pidä unohtaa. Suomalaisen ruokakulttuurin juuret löytyvät isoäidin ruokaperinteistä. Rikkautena ovat selkeät vuodenajat. Tärkeintä on tallentaa isoäidin reseptit ja tarvittaessa valmistaa huomispäivän ruokaa perinteillä höystettynä. Perinteisistä ja arkisista raaka-aineista valmistetaan aterioita kenties uusin valmistusmenetelmin ja maustamistavoin. Lähiruoka ja luomu puhuttelevat Suomessa on korkealaatuisia raaka-aineita, puhdasta vettä, hormonivapaata lihaa, salmonellavapaita lintuja, myrkkyvapaita viljeltyjä kasviksia ja hedelmiä, marjoja, sieniä sekä maitotaloustuotteita. Ja ne on tuotettu suomalaisella työllä ja lähellä kuluttajaa. Suomalaisen ruoka-aineiden tuottajan on kohdattava uuden sukupolven ruoanvalmistajat, jotka asettavat uusia vaatimuksia tuottajille. Kuluttajan on kohdattava tuottaja, joka on satsannut tehdäkseen suomalaisista raaka-aineista parasta Euroopassa, ehkä maailman parasta. Lähiruoka on tuoretta ja korkealaatuista ja hankitaan suoraan tuottajalta, jolloin palaute on helppo antaa. Suomessa, Hangosta Nuorgamiin, tulee säilyttää omavaraisuus, omat makutottumukset ja paikallisen ruokakulttuurin vuosisataiset perinteet. Lähiruokatuotannossa minimoidaan lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö ympäristöä säästäen. Lähiruoka on turvallista ja eettisten periaatteiden mukaan tuotettua. Lähiruoka on parhaimmillaan kiinteää yhteistyötä, tuotekehitystä ja verkottumista asiakkaan, tuottajan ja ruokailijan kesken. Toimiva lähiruokaketju on mahdollisimman lyhyt. Korkeatasoiset ruokaravintolat, edistykselliset kotitaloudet ja ennakkoluulottomat hankkeet ovat toimineet esitaistelijoina hyvän ja nautittavan maun puolesta. Luomu- ja lähiruoka-ajattelu eivät ole ohimeneviä muoti-ilmiöitä, sillä ruoan harrastajat ja asiakkaat haluavat perinteisistä, terveellisistä ja eettisesti tuotetuista raaka-aineista valmistettuja aterioita ja ovat valmiita maksamaan niistä. Ruoka, tunteet ja joutsenlippu Ruoka ja tunteet ovat voimakkaasti meissä ja lautasilla, ja tunteet vaikuttavat vahvasti ostopäätöksiin. Ihminen haluaa tietää, mitä hän syö. Tämän hetken ruokatrendit metropoleja myöten etsivät selkeitä ominaismakuja. Siian täytyy maistua siialta, naudan naudalta, perunan perunalta, mustikan mustikalta ja ruisleivän ruisleivältä. Trendit ovat kääntyneet myös perinteisten ja yksinkertaisten valmistusmenetelmien suuntaan. Tärkeintä on tuoda esille raaka-aineiden ominaismaut. Kymmenvuotiaan Hyvää Suomesta -joutsenlipun tuntevat lähes kaikki suomalaiset. Se kuvastaa tuotteiden turvallisuutta ja laatua. Kotimainen vaihtoehto kannattaa pitää aina mielessä, sillä se antaa kaikille suomalaisille ja erityisesti maaseudulle, raaka-aineillemme ja ruokakulttuurillemme paremman toivon huomisesta. Useat ammattikeittiöt ovat ottaneet käyttöönsä Hyvää Suomesta -ravintolatunnuksen ja sitoutuneet käyttämään kaikissa aterioissa suomalaista lihaa, maitoa ja munia. Kuluttajan kannalta on hyvä, että tunnuksien käyttöä valvotaan säännöllisesti. Uraauurtavaa työtä yhdistyksissä Myös Skills-Finland ry tekee hyvää ja uraauurtavaa työtä. Yhdistys edistää kotimaisen ammatillisen koulutuksen ja osaamisen arvostusta. Se järjestää mm. Taitaja-kilpailut, nuorten taitajien kansalliset ammattitaitokilpailut. Taitaja-kilpailu huipentuu vuosittain järjestettävään SM-kilpailuun. World Skills -kilpailuissa Sveitsin St. Gallenissa kesäkuussa Suomea edustaa kokki Jesse Söderlund Raisiosta. Vuonna 2005 järjestettävät Taito-olympialaiset (38. World Skills Competition) tuovat Helsinkiin enemmän kilpailijoita ja yleisöä kuin vuoden 1952 olympialaiset! Lähes tuhat jäsentä kattavan ja kahdestatoista alueyhdistyksestä muodostuvan Suomen Keittiömestarit ry:n kokkimaajoukkueen tavoitteena on viedä suomalaisuutta maailman tietoisuuteen. Näinkin merkittävän alan kilpailutoiminnan rahoittamiseen toivoisi kulttuuri- ja urheilutoiminnan tavoin yhteiskunnan tukea. Esimerkiksi Norjan ja Ruotsin valtiot tukevat kyseisiä kilpailutoimia. Myös Suomen kokkimaajoukkue kilpailee leijonapaidassa. Kymmenen joukkueen jäsentä valmentajineen harjoittelee vapaa-aikanaan joka toinen viikonloppu. Maajoukkue edustaa Suomea maailmanlaajuisessa, arvostetussa kisassa, johon ei lähdetä pelkällä työn kautta saatavalla kokemuksella. Toukokuussa pidettiin Chicagossa The American Culinary Classic -kilpailu, johon osallistui 14 keittiömestarien joukkuetta ympäri maailmaa. Ensi vuonna Saksassa järjestetään kokkiolympialaiset, joihin pitää harjoitella samalla tavoin kuin oikeisiinkin olympialaisiin. Kaikki nämä ruoan ammattilaiset vievät viestiä maailmalle: suomalainen ruoka on tuoretta, maukasta, luonnonmukaista, puhdasta, ravitsevaa ja hinta-laatu -suhdekin on kohdallaan! kolumni 3 03 Kehittyvä Elintarvike 5

6 Tulevaisuuden ruoka terveyttä ja elämyksiä Kaisu Meronen Ruokatutkija Liisa Lähteenmäen mukaan elämme aikaa, jossa viihde sysää tietoa pois tieltään. Maku ratkaisee ruoan miellyttävyyden tulevaisuudessakin, mutta terveellisyys, ekologisuus ja eettisyys saavat rinnalleen uusia trendejä. Tulevaisuuden ruoka on yksilöllistä ja elämyksellistä. teema VTT Biotekniikan ryhmäpäällikkönä työskentelevä Liisa Lähteenmäki arvelee, että ruokaa markkinoidaan tulevaisuudessa aiempaa enemmän kertomusten ja elämysten avulla. Tietoyhteiskunnassa vallan välineenä on tieto, jonka avulla olemme voineet syödä yhä terveellisemmin. Ruoasta tulee kuitenkin yhä enemmän osa viihdeyhteiskuntaa, jossa jokaisella ruoalla tulee olla oma tarinansa. Ei riitä, että tiedetään, mikä on Kuvat Pirjo Huhtakangas Suomalaiskuluttajat etsivät voimakkaita makuelämyksiä ja seikkailuja, mutta he ovat silti pysyneet verrattain uskollisina kotimaisille lempiruoilleen. terveellistä, vaan ruoan tulee vedota myös tunteisiin. Hyvä kertomus voi liittyä ruoan alkuperään, käyttötarkoitukseen tai historiaan. Ruoka välittää elämyksiä. Se, mitä syömme, voi ilmentää esimerkiksi rakkautta ja sitoutumista tai välittämistä ja myötätuntoa. Tämän hetken trendikkäistä, etnisistä ruoista kuluttajat etsivät voimakkaita makuelämyksiä ja seikkailuja. Tulevaisuudessa maailma on pienentynyt ja eri maiden ruokakulttuurit ovat tulleet entistä tutummiksi. Ruokavalikoima kasvaa entisestään Ruokatutkija ei ryhdy ennustamaan, mitä aterioita pöydästämme löytyy muutaman kymmenen vuoden kuluttua, mutta hän uskoo, että suosituimpien kotiruokien listalla komeilevat kestosuosikit, kuten lihapullat ja jauhelihakastike, maistuvat suomalaisille edelleen. Voimakkaasta kansainvälistymisestä huolimatta suomalaiset ovat pysyneet verrattain uskollisina lempiruoilleen. Viimeisten vuosikymmenien aikana ruokien reseptit ja valmistuspaikka ovat saattaneet muuttua, mutta ruoat sinällään ovat pitäneet pintansa. Vuoden 1985 suosituimmista ruoista ainoastaan porsaankyljykset ovat tipahtaneet pois ja tehneet tilaa pitsalle sekä paistetulle broilerille. Ero ruokien välillä on hieman suurempi, jos katsotaan nuorten suosituimpien ruokien muutoksia. Nuorille maistuvat nyt pitsa ja hampurilaiset, Lähteenmäki kertoo. Tulevaisuudessa kuluttajan odotuksia pyritään määrittämään yhä tarkemmin, ja makua pystytään räätälöimään yhä enemmän erityyppisten ihmisten toiveita vastaaviksi. Kuluttajan kannalta näyttää siltä, että kaupan hyllyllä on monta samanlaista juustoa, joista joku on luomu, toinen terveysvaikutteinen, yksi vähärasvainen ja sitten vielä gmo-juusto. Tuotteesta itsestään ei näe, miten se on tuotettu toisin. Mikä tulee ehkä muuttumaan, on se, missä ja millä tavalla ruoka on tuotettu. Tuotantotavat, valmistusmenetelmät ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat suuren mielenkiinnon kohteina. Ruoka prosessoidaan yhä pidemmälle keskitetyissä tuotantolaitoksissa ja uusia pakkausmenetelmiä kehitellään, jotta ruoka saadaan kuluttajalle entistä turvallisemmin. Tilaa eläimille ja ympäristölle Elintarvikeketjun ympäristövaikutuksia ja eläinten hyvinvointia Lähteenmäki pitää merkittävinä trendeinä: ekologinen ja eettinen laatu tulevat yhä tärkeämmiksi ruoan valintaperusteiksi. Ruoasta on tullut yhä enemmän tapa ilmaista omia arvoja. Etenkin nuoret pohtivat ruoan tuotantoon liittyviä eettisiä ja ekologisia kysymyksiä, ja tämä suuntaus voimistunee tulevaisuudessa. Nuoret haluavat syödä hyvällä omalla tunnolla ja varmistavat, että tuotantoeläimiä on kohdeltu hyvin ja että ympäristöä ei kuormiteta kohtuuttomasti. Yhä kehittyneemmät ja tarkemmat laatu- ja tietojärjestelmät mahdollistavat, että kuluttaja saa kaiken haluamansa tiedon. Luomutuotanto kehittyy ja saa uusia muotoja. Tulevaisuudessa luomua on saatavilla laajan raaka-ainevalikoiman lisäksi myös puolivalmisteina ja valmiina aterioina. Luomun ohella muut ekologiset tuotantotavat, kuten lähellä tuotettu ruoka, kestävän kehityksen ruoka ja muut ympäristöarvoilla markkinoitavat elintarvikkeet kasvattavat suosiotaan, Lähteenmäki visioi. Ympäristötietoista kuluttajaa kiinnostaa koko elintarvikkeen elinkaari ja se, kuinka paljon ruoan tuotantoon on kulunut energiaa. Saattaa olla, että tulevaisuuden pakkausmerkinnöistä voi lukea, paljonko elintarvik- 6 Kehittyvä Elintarvike 3 03

7 Suomen Pakkausyhdistys kouluttaa: Elintarvikepakkaukset uudet vaatimukset ja haasteet Marina Congress Center, Helsinki Elintarvikeketjun ympäristövaikutukset ja eläinten hyvinvointi ovat merkittäviä trendejä: ekologinen ja eettinen laatu tulevat yhä tärkeämmäksi ruoan valintaperusteiksi. keen valmistustapa kuluttaa energiaa ja raaka-aineita. Yksilöllistä ruokaa sairauksien torjuntaan Lähteenmäki arvelee, että kiinnostus ravinnon ja terveyden vuorovaikutukseen kasvaa. Terveellinen syöminen ei ole enää pelkästään kaikille yhteisen terveellisen ruokavalion noudattamista, vaan se lähenee lääkitsemistä. Jos haluaa syödä terveellisesti ja pienentää sairastumisriskejään, se käy tulevaisuudessa aiempaa hienosäätöisemmin. Saamme lisää tietoa sairauksien, ravintotekijöiden ja perimän välisistä yhteyksistä. Eri sairauksien riskitekijöitä voidaan kartoittaa yksilöllisesti ja ruokavalioon voidaan lisätä elintarvikkeita, jotka pienentävät riskitekijöitämme. Saatavilla on kolesterolia ja verenpainetta alentavien tuotteiden lisäksi yhä enemmän kohdennettuja erityistuotteita. Jokaisella voi olla tulevaisuudessa yksilöllisesti sarja tuotteita, mitä voimme käyttää omien terveysriskien pienentämiseksi. Tulevaisuuden kaupasta voi löytyä vaikkapa tuotteita, joilla diabeteksen tai jonkin syövän riskiryhmään kuuluva voi ennaltaehkäistä sairastumistaan. Uusien elintarvikkeiden myötä kuluttaja tarvitsee entistä enemmän tietoa ruoan ravintosisällöstä ja terveysvaikutuksista. Kaisu Meronen Ravitsemussuunnittelija, ETM Maito ja Terveys ry maitojaterveys.fi Perinteistä tai uutta, mutta terveellistä Perinteisen terveellisyyden mukaan on tärkeää, että ruokavalio kokonaisuudessaan on hyvä ja terveyttä edistävä. Matti- ja maijameikäläisen on usein vaikea mieltää, että kun syö terveellistä ruokaa, hyvät seuraukset näkyvät mahdollisesti vasta kymmenien vuosien päästä. Tavoite siintää utopistisen kaukana. Perinteisen käsityksen rinnalle vakiintuu uusi suuntaus, jossa yksittäisten elintarvikkeiden merkitys korostuu. Funktionaaliset eli terveysvaikutteiset elintarvikkeet edustavat terveellisyyttä, joka toimii tuotetasolla. Uudet elintarvikkeet lupaavat nopeaa tulosta, jonka kuluttaja voi mitata mm. kolesterolin tai verenpaineen laskuna jo muutamien viikkojen tai kuukausien kuluttua luvulla väestö ikääntyy, kotitaloudet ovat aiempaa pienempiä, koulutustaso on aiempaa parempi ja elintarvikemenojen osuus käytettävissä olevista varoista pienenee. Ruokavalikoimassa tulee olemaan ruokia, joissa ikääntyvien erityistarpeet otetaan huomioon Ilmoittautuminen, aamukahvi ja avaus Elintarvikkeet ja pakkaukset - pystyykö pakkausteollisuus vastaamaan nopeasti kehittyvän elintarvikealan haasteisiin? Johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitto BIOPACK-projekti - uuden juustopakkauksen kehitys EU-projektina - aktiiviset ja älykkäät pakkaukset - biohajoavat materiaalit - lainsäädännön näkökulma Erikoistutkija The Sipiläinen-Malm VTT Biotekniikka Aktiivinen, viestivä pakkaus Tutkimuspäällikkö Helene Juhola VTT Tietotekniikka Lounas Kaupan vaatimukset omavalvonta laatu turvallisuus Tuotetutkimuspäällikkö Matti Kalervo Kesko Oy Pakkausmateriaalien elintarvikekelpoisuus lainsäädännön nykytilanne ja tulevaisuus - muovit DI Leif Rehn Borealis Polymers Oy - kuitupohjaiset materiaalit Tekn.tri. Liva Söderhjelm Kahvi Mikrobiologinen turvallisuus Tutkimusyksikön johtaja Riitta Maijala EELA Pakkaukset ja riskienhallinta - BRC/IOP-sertifiointi Elintarvikelaadun arvioija Tiina Partanen, Prosanitas Oy Tilaisuuden päätös Tilaisuuden järjestäjä on Suomen Pakkausyhdistys ry ja se toteutetaan yhteistyössä Elintarviketieteiden Seuran kanssa. Osallistumismaksu on Suomen Pakkausyhdistyksen jäsenyrityksissä toimivilta ja Elintarviketieteiden Seuran jäseniltä 340, muilta 370. Ilmoittautumiset mennessä puh tai sähköpostilla Lisätietoja kurssista antaa SPY:n toimistossa apul. joht. Risto Laiho, puh Kehittyvä Elintarvike 7

8 Kaupan valta kasvaa elintarvikeketjussa Elintarviketeollisuus on vaikeiden ratkaisujen edessä. Omistajat vaativat kasvua ja kannattavuutta ja kuluttajat edullisia, turvallisia ja yksilön tarpeet huomioon ottavia elintarvikkeita. Samanaikaisesti kaupan vaikutusvalta koko elintarvikeketjussa kasvaa voimakkaasti, kaupankäynti kansainvälistyy ja kilpailukeinot muuttuvat. teema Elintarvikevalmistajien pitää ratkaista, miten ne valmistautuvat kaupan ja muiden asiakkaiden kansainvälistymiseen, luovat aitoja tuoteinnovaatioita ja kehittävät henkilöstöään, organisaatiorakenteitaan ja toimintojaan yhä kansainvälisempää toimintaa tukeviksi. Yritysten täytyy myös päättää, miten ne suhtautuvat kaupan omiin merkkeihin: panostaako brändeihin, tuotantoon vai molempiin. Ne miettivät myös, pitäisikö tuotantoa ja hankintaa siirtää halvempiin maihin. Kaupatkin joutuvat isojen haasteiden eteen. Miten varmistaa ostotoiminnan tehokkuus ostoliittymien kenties purkautuessa ja pysyä houkuttelevana samalla, kun kansainväliset myymäläkonseptit sekoittavat markkinoita? Elintarvikeketjun myllerrykset ovat tuttuja kauppatieteiden tohtori, johtaja Jyrki Veraselle, joka on työskennellyt elintarviketeollisuuden ja -kaupan konsulttina 23 vuotta. Hänen nykyinen työpaikkansa on Cap Gemini Ernst & Young Finland Oy. Cap Gemini Ernst & Young on haastatellut maailman 60 suurimman elintarvikevalmistajan ja -kaupan ylintä johtoa ja kysynyt, mikä on pelin henki elintarvikekaupassa nyt ja tulevaisuudessa. Vastausten pohjalta on julkaistu yli 600-sivuinen tietojärkäle: State of the Art in Food. Kirjaan on koottu 220 elintarvikealan vaikuttajan käsitykset tulevasta kehityksestä. He ovat niitä, jotka muokkaavat pelin henkeä, Jyrki Veranen muistuttaa. Kolmannes tuotteista kaupan omia merkkejä Haastattelujen mukaan myymäläbrändien rakentaminen ja tuoteinnovaatiot ovat kaupan ja teollisuuden suurimmat haasteet lähivuosina. Kaupat tarkentavat konseptejaan ja lisäävät omien merkkien osuutta. Vain vahvimmat valmistajien merkkituotteet jäävät jäljelle: nykyisistä brändeistä 75 % on tulilinjalla. Nykyisin kaupan omien merkkien osuus vaihtelee paljon Euroopan maissa. Vuonna 2001 omien merkkien osuus oli suurin Isossa-Britanniassa (vähän yli 40 %), Suomessa selvästi alle 10 %. Kauppa vääntää jakeluketjun tahtomaansa suuntaan. Omien merkkien osuus lohkaisee noin kolmasosan vähittäiskaupan tuotevalikoimasta. Elintarvikealalla kauppa haluaa kontrolloida koko jakeluketjua raakaaineista kuluttajan jääkaappiin, Jyrki Veranen painottaa. Kaupan valta elintarvikeketjussa kasvaa vauhdilla. Omien merkkien osalta kauppa ottaa teollisuudelta ainakin osittain haltuunsa tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin ja brändirakennuksen tehtäviä. Isot ketjut valtaavat markkinoita Euroopan suurimpien vähittäiskauppayritysten osuus koko markkinasta kasvaa voimakkaasti. Euroopan viiden isoimman vähittäiskauppayrityksen osuus markkinoista oli 13 % vuonna 1990 ja 26 % vuonna Ennusteen mukaan vuoteen 2005 mennessä kymmenen suurinta vähittäiskauppaketjua haukkaa yli puolet markkinoista. Monessa maassa kauppa on hyvin keskittynyttä. Jos maassa on kolme, neljä peluria, yrityskaupat maan sisällä vaikeutuvat. Lidl on hyvä herätys suomalaisille; se on miettinyt tarkkaan arvolupauksensa. Sama ilmiö tapahtui vaatealalla 1990-luvulla. Ruotsalaiset vaatefirmat valtasivat markkinoita teettämällä omia mallistojaan tiuhaan tahtiin tarkalle kohderyhmälle, nuorehkoille kuluttajille, Jyrki Veranen kertoo. Euroopan maissa on tietyntyyppisiä kohderyhmiä, jotka käyttäytyvät samalla tavalla eri maissa, joten saman konseptin läpivienti kautta koko Euroopan onnistuu. Liian pitkään on ajateltu, että myymälän ulkoasu on konsepti, kun kyse on koko liikeideasta. Ennen kauppa oli vain jakelukanava. Nyt asiakastietoja on pakko hyödyntää ja katsoa, ketkä ovat todella potentiaalisia asiakkaita, Veranen tähdentää. Keskikokoinen elintarvikevalmistaja ahtaalla Jyrki Verasen mukaan keskikokoinen elintarvikevalmistaja joutuu ahtaalle, koska isommat yritykset toimivat niitä tehokkaammin. Elintarviketeollisuudessa tuoteinnovaatioiden luominen aiheuttaa eniten tuskaa. Jos keskikokoiset elintarvikeyritykset eivät kykene erilaistamaan tuotteitaan, ne joutuvat pulaan. Pienikin voi erilaistua, kuten Snellman, jonka tuotteet ovat korkealuokkaisia pakkauksia myöten. Jyrki Veranen pitää Suomen vahvuutena mm. upeita luonnonkaloja, mutta kaupoissa niitä on vähän tarjolla. Kotimaiset luonnonantimet voivat tarjota mahdollisuuden pienyrityksille kasvaa pk-luokkaan ja palvella lähiseutuaan. Veranen pelkää, että suomalainen ruokakulttuuri köyhtyy, ellemme hyödynnä kotimaisia vahvuuksia. Vuonna 1982 olin Tenolla kalastamassa lohia. Kaupoista sai Lapin rievää ja rieskoja, nyt Lapin kaupoissa on samanlainen leipävalikoima kuin muuallakin maassa. Verasen mukaan suomalaiset eivät vierasta ulkomaisia tuotteita eivätkä suomalaiset makutottumukset ole kovin erikoisia. Maailmalla on kasapäin elintarvikkeita, jotka kelpaavat suomalaisille. Yritysten kotimarkkinat Itämeren alueella Kun kaupan yritykset kansainvälistyvät hurjaa vauhtia, syntyy yrityksiä, joiden kotimarkkinat kattavat koko pohjolan, Itämeren alueen tai Euroopan. Kansainvälistymisen oppimisprosessi maksaa paljon, ellei elintarvikeala ota oppia muilta tämän prosessin jo läpikäynneiltä teollisuudenaloilta, kuten metsä- ja metalliteollisuudelta. Siitä olen iloinen, että suomalaisyritykset ovat onnistuneet hyvin Baltiassa ja Ruotsissakin juoma-, leipomo- ja liha-alalla, Veranen kiittää. Hänen mukaansa Suomen elintarviketeollisuuden pitää panostaa pakkausten ulkonäköön, kokoon ja helppokäyttöisyyteen. 8 Kehittyvä Elintarvike 3 03

9 Tehokas tuotanto ja logistiikka, hyvät tuote- ja pakkausinnovaatiot, panostaminen 1 2 pääbrändiin, hyvä yhteistyö kaupan kanssa sekä kansainvälistyminen ovat keinoja säilyttää yritys elinkelpoisena. Menestyäkseen on ostettava kilpailijoita pois alta ja laajennuttava Itämeren alueelle, Jyrki Veranen listaa suomalaisten elintarvikeyritysten menestystekijöitä. Pakkauksen on oltava helppo avata ja sulkea. Yhtenä sunnuntaiaamuna suututti, kun pussissa oli kaksi paistovalmista patonkia ja olisin tarvinnut vain yhden. Eikö keskellä voisi olla saumaus, josta voisi repäistä vain toisen puolen, Veranen ehdottaa. Hänen mukaansa ulkomaiset yritykset tutkivat tarkkaan myös Suomen markkinoita, sillä Helsinki-Turku-Tampere -akselilla on ostovoimaa ja muuallakin maassa alueellisesti. Tällä hetkellä kaupan rakenteet eivät ole Suomessa optimaalisia, ja hintataso on melko korkea: tehottomuus näkyy. Kaikki isot eurooppalaiset kauppaketjut ovat menneet suoraan Moskovaan. On harhaa kuvitella, että Suomi on gateway Venäjälle. Keski-Euroopasta katsottuna Baltia ja Pohjoismaat nähdään yhtenä markkina-alueena, ja Baltia integroituu osaksi Pohjoismaita hyvin nopeasti, Veranen vakuuttaa. Myymäläbrändien rakentaminen ja tuoteinnovaatio ovat kaupan ja teollisuuden suurimmat haasteet lähivuosina State of the Art in Food.ppt / 1 Viisi KAUPALLE tärkeintä aluetta seuraavan viiden vuoden aikana (kaupan mielipide): Myymäläuskollisuuden luominen ja ylläpito Hyvän henkilöstön löytäminen ja pitäminen Kuluttajatiedon hyödyntäminen Houkuttelevien kasvualueiden löytäminen Kasvava osallistuminen jakeluketjuun Pohjoismaiset haastatellut 2003 Cap Gemini Ernst & Young - All rights reserved Viisi VALMISTAJILLE tärkeintä aluetta seuraavan viiden vuoden aikana (valmistajien mielipide): Tuoteinnovaatio Vahvempien siteiden rakentaminen kuluttajiin Tuotteiden turvallisuus Koon kasvattaminen Syvällisempi osallistuminen vähittäiskaupan toimintaan Kaikki haastatellut Omien merkkien osuus vaihtelee voimakkaasti eri Euroopan maissa, mutta osuus on kaikkialla nousussa State of the Art in Food.ppt / 2 Omien merkkien osuus myynnistä valituissa Euroopan maissa, 2001 Iso-Britannia Belgia Saksa Ranska Espanja Hollanti Yhdysvallat Italia Ruotsi Suomi Lähde: MORI; Private Label trender 1999 till 2001, AC Nielsen Cap Gemini Ernst & Young - All rights reserved Omien merkkien osuus Ruotsin vähittäiskaupparyhmittymissä, KF ICA Axfood Yhteensä Huom. Ei sisällä tuoretuotteita Omien merkkien kehitys eri tuoteryhmissä Ruotsissa, Kotitalous Pakasteet Teolliset Juomat Meijeri PH nettinurkka Ruokakulttuuria monesta näkökulmasta Euroopan alueellisen ruokakulttuurin edistämishanke. Ruokakulttuurin verkko-opintoja Kuopion yliopistossa. Eri yhteiskuntaluokkien ruokakulttuuri. Ruokakulttuuri murroksessa, ruokatavat, ruokalajit, toiminta keittiössä, kartanoiden ruokakulttuuri. Kansanterveyslaitoksen sivuilta mielenkiintoisia linkkejä erilaisia ruokakulttuureja käsitteleviin julkaisuihin, mm. nainen, mies ja ruoka, kasvisruoka, EU:n vaikutus ruokakulttuuriin jne. KTL -tiedotelehden ruokakulttuurin teemanumero. Opinnäytetyö Italian ruokakulttuurista. Ruis perinteisessä ruokakulttuurissamme. Ylen opetusohjelmat: ruokamatka Ranskaan. kansainvalinen Linkkejä kansainvälisille ruokakulttuurisivuille. kansallinen Linkkejä kansallisille ruokakulttuurisivuille. Opinnäytetyö, joka käsittelee Espanjan ruokakulttuuria Kehittyvä Elintarvike 9

10 Elintarvikealalla tilaa hyville tuote- ja palveluideoille Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajana aloittanut agronomi, MBA Heikki Juutinen vakuuttaa, että elintarvikealalla on tilaa uusille tuotteille ja innovatiivisille yrityksille, joilla on hyviä tuote- ja palveluideoita. Kuluttajien makutottumukset ja ruokailutavat muuttuvat koko ajan ja tarjoavat mahdollisuuksia idearikkaille yrittäjille. teema Soppakauha sopii ETL:n uuden toimitusjohtajan käteen. Hyvä keittokirja ja hyvät raaka-aineet tuottavat jopa vieraat yllättäviä herkkuja. Kotimaiset raaka-aineet ovat hyviä ja puhtaita, mutta ruokakulttuuri kaipaa kehittämistä. Norjalainen olympiatason kokki ihmetteli minulle muutama vuosi sitten, etteivät suomalaiset osaa hyödyntää puhtaan luonnon antimia riittävästi. Miksi Suomessa pitäisikään matkia ranskalaisia, jos voimme tehdä jotain omaa, Heikki Juutinen kysyy. Hän kuitenkin uskoo, että koska ruoka, kokkaaminen ja ruuasta nauttiminen ovat nyt muotia, ruokakulttuurimmekin kehittyy. Myös yhä useammat miehet ovat innostuneita ruuanlaitosta. Kotimaiset elintarvikealan yritykset ovat viime vuosina kehittyneet hyvään suuntaan. Suomen elintarviketeollisuuden eväitä pitää Juutisen mielestä miettiä yrityskohtaisesti, koska strategiat tehdään yrityksissä. Elintarviketeollisuusliiton on puolestaan vahvistettava yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä. Yrityksillä on erilaisia strategioita. Esimerkiksi Atrialla ja HK Ruokatalolla ei ollut riittävästi kasvun mahdollisuuksia kotimaassa, joten kansainvälistyminen oli niille selkeä kehityssuunta. Valiolla vientistrategia on merkittävässä roolissa. Yleensä tuoteryhmien markkinajohtajat näyttävät pärjäävän myös taloudellisesti parhaiten, mutta pienikin yritys voi menestyä erilaistumisen tai keskittymisen ansiosta. Jos yrityksellä menee huonosti, yleensä tällaisen yrityksen strategia on hukassa, Juutinen arvioi. EU:n laajentuminen avaa markkinoita Elintarvikeala on kovassa myllerryksessä. Vuosina tehtiin maailmanlaajuisesti monella elintarvikesektorilla yritysjärjestelyjä vauhdilla. Maitopuolella tehtiin yrityskauppa tai liittoutuma joka 2,5:s päivä, Juutinen muistuttaa. Hänen mukaansa globaaleilla elintarvikeyrityksillä ja -ketjuilla on tärkeä merkitys suomalaisten yritysten toimintaan, koska EUmarkkinat ovat avoimet ja suuret pelaajat toimivat jo EU-markkinoilla. Myös kaupan ketjut kansainvälistyvät nopeasti, ja kilpailu kiristyy. Kaupan ketjuuntuminen on ollut nopeampaa kuin elintarviketeollisuuden. Elintarviketeollisuusliitossa pitää seurata alan kansainvälistä kehitystä entistä tarkemmin. Lähi vuosina huomataan, mitä kansainvälistyvä vähittäiskauppa todellisuudessa vaikuttaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa hyvin korkean private label -tason omaava vähittäiskaupan ketju on ostanut private labeleita valmistavaa teollisuutta itselleen, Juutinen huomauttaa. Hänen mielestään EU:n laajentuminen on enemmän mahdollisuus kuin uhka, koska uusissa jäsenmaissa avautuu uusia pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden vientimarkkinoita. En pelkää tuontia Viroa lukuun ottamatta, ja siinäkin ongelmana on lähinnä alkoholin ja oluen tuonti. Olen Panimoliiton kanssa samaa mieltä: olutveroa pitää laskea Suomessa 70 %. Näin tärkeässä asiassa ei saa jäädä odottamaan, mitä tapahtuu, kun alkoholin tuontia vapautetaan, Juutinen tähdentää. Tuontipaineita tulee lisää lähinnä silloin, kun kauppa kansainvälistää merkkituotteiden ja omien merkkiensä hankintaa. Kotimaisen elintarviketeollisuuden pitää vastata tähän kehitykseen parantamalla omien tuotteidensa tasoa ja lisäämällä kumppanuutta kaupan kanssa. Ruoan arvonlisäveron lasku auttaa pienituloisia Juutisen mielestä ehdottomasti ykkösasioita on ruoan arvonlisäveron laskeminen aluksi 17 prosentista 12 prosenttiin ja sitten EU:n keskimääräiselle tasolle noin seitsemään prosenttiin. Ruoan arvonlisäveron laskeminen on oikeudenmukaisin ja paras keino helpottaa pienipalkkaisten ja monilapsisten perhein asemaa. EU-vertailuissa suomalainen ostoskori on kalliimmasta päästä, mutta kun verot otetaan päältä pois, se onkin halvimmasta päästä, Heikki Juutinen painottaa. Hänen mukaansa elintarviketeollisuuden kilpailukykyä kehitettäessä ei ole aina kysymys yritysjärjestelyistä, vaan suurin osa muutoksista on yrityksen sisäisiä tuotantoprosesseihin liittyviä parannuksia. Teknologian lisäksi myös henkilöstön osaaminen on tärkeä kilpailutekijä, Juutinen tähdentää. Hän uskoo, että elintarvikealan yliopisto- ja korkeakouluopintoihin löytyy opiskelijoita uudistusten tuleviksi toteuttajiksi, mutta onko toisen asteen koulutukseen tarpeeksi tulijoita? Alkutuotannosta jalostukseen Marraskuussa 1954 Vieremällä syntynyt Heikki Juutinen valmistui agronomiksi vuonna MBA-tutkinnon hän suoritti vuonna 1998 Jyväskylässä. 10 Kehittyvä Elintarvike 3 03

11 Juutisen pääaineena maa- ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa oli maatalouspolitiikka, ja lopputyönään hän teki maataloustulotutkimuksen MTK:lle. Opintojen jälkeen hän työskenteli MTK:ssa neljässä eri tehtävässä noin 12 vuotta. Hän vastasi liha- ja kananmuna-alasta neljä vuotta ja oli mukana myös rehu- ja ympäristöasioiden kehittämisessä. Loppuvuodet MTK:ssa hän hoiti pääsihteerin tehtäviä, vastasi sisäisestä johtamisesta ja kiinnostui liikkeenjohdollisista toimintatavoista. MTK:sta hän siirtyi Pellervo-Instituuttiin luvun alussa. ETA-sopimuksen solmimisen aikoihin fiksuimmat näkivät, että elintarvikeyritykset joutuvat vastaamaan kansainväliseen kilpailuun uusilla aseilla. Teknologiaa ja ammattitaitoa oli, mutta kustannustehokkuudessa yritykset jäivät kansainvälisesti jälkeen. Maito- ja liha-alalla yritykset olivat osuuskuntapohjaisia, ja yritysten luottamushenkilöjohtoa piti alkaa kouluttaa liikkeenjohdolliseen ajatteluun mm. HLJ-tutkinnossa (hyväksytty luottamusjohtaja). Heikki Juutinen pitää kotikasvatusta syynä siihen, että hän lähti opiskelemaan maa- ja metsätaloustieteelliseen. Kaksi serkkupoikaa opiskeli Viikissä, kotona oli lypsykarjatila, ja isä oli mm. tuottajayhdistyksen puheenjohtaja. Kotona oli viisi lasta, joista kolme poikia, minä pojista nuorin. Olin 6- vuotias, kun sovimme veljien kanssa, kuka jää hoitamaan kotitilaa. Keskimmäinen veli pitää edelleen maitotilaa, Juutinen kertoo. Hänen mielestään ETL:n toimitusjohtajuus on luonteva askel eteenpäin. Nyt on aika vaikuttaa elintarviketeollisuuden kehittämiseen. Kesän ja syksyn aikana tutustun jäsenyrityksiin ja heidän toiveisiinsa. ETL:n hallitus on Kalevi Hemilän johdolla laatinut liitolle toimintastrategian, mutta sen maastouttaminen jää minulle. Strategia on tärkeä asia, koska omistajat ovat ilmaisseet siinä tahtotilan ja suunnan, johon liiton tulee edetä. Ruokaostokset ja kokkaaminen tuttua ETL:n uusi toimitusjohtaja käy ruokakaupassa ostoksilla, pitää hyvästä ruuasta ja tekee ruokaa kotona, mutta huippukokiksi hän ei tunnustaudu. Jos edessä on hyvä keittokirja ja hyvät raaka-aineet, onnistun jopa yllättämään vieraat. Jonkin verran myös matkailen, ja ruokaelämykset ovat osa matkailua. Nykyisin on helppo tehdä ruokaa, sillä huonokin kokki onnistuu, kun kaupasta saa paljon pitkälle jalostettuja elintarvikkeita, kuten paistovalmiita pullia, karjalanpiirakoita ja erilaisia lihatuotteita. Juutinen harrastaa liikuntaa monipuolisesti. Hän on pelannut sulkapalloa 20 vuotta ja käynyt vuoden verran kuntosalilla. Hän myös hiihtää ja laskettelee harvakseen. Kesät kuluvat mökillä Nauvossa. Se on kolmas kesämökkimme, joten rakentamistakin on tullut harrastettua, Espoossa työterveyslääkärivaimon ja teiniikäisen tyttären kanssa asuva Juutinen sanoo. PH TULE YRITTÄJÄKSI POHJOIS-KARJALAAN! -projekti auttaa sekä luopujaa että jatkajaa tekemään yrityskauppa tai sukupolvenvaihdos oikein ja riskit minimoiden. Lisätietoja projektista saat osoitteesta: MYYTÄVÄNÄ Liperin luonnonkauniissa leipäpitäjässä: Pitkään toiminut, vakiintuneen asiakaskunnan omaava, kannattava KARJALANPIIRAKKA -LEIPOMO Laadukkaat direktiivi -tuotteet, joilla kasvavat markkinat myös Etelä- Suomessa. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa. Myös asuntoasia järjestyy yrityskaupan myötä! Yhteydenotot ja tiedustelut: projektipäällikkö Tapani Hirvonen, Kehittyvä Elintarvike 11

12 Selkeät, puhtaat maut arvostettuja Suomessa Pro Kalan osastolta Helsingin Ruokamessuilta Sirous, harkitut yhdistelmät ja värit ovat tärkeitä, mutta ruoka on silti pääasia. teema Kuvat Pirjo Huhtakangas Ruokaharrastuksen suuri suosio näkyy mm. kirjakaupoissa. Eero Mäkelän uusin kirja kertoo ruoan ja viinin liitosta. Kotona hänellä on noin 200 ruokakirjan kirjasto. Suomen Keittiömestarit ry:n kunniapuheenjohtaja ja Suomen Gastronomisen Seuran puheenjohtaja Eero Mäkelä arvioi, ettei suomalainen ruokabuumi saa laajamittaista jalansijaa Suomessa. Mäkelällä on takanaan 39 vuoden mittava ura huippuravintoloissa ja ruokakulttuurin vaalijana. Hän on jo pitkään kannustanut kokkeja ottamaan selvää suomalaisesta ruoasta. Ulkomailla jokainen nuorikin kokki tuntee oman maansa ruoat, mutta Suomessa tuntemus on valitettavan hataraa. Usein suomalainen ruoka kulminoituu vain Lapin ruokaan, mutta joka maakunnassa on omia ruokarikkauksia. Suomessa tyypillisiä arkiruokia ovat mm. lihapullat, jauheliharuuat yleensä ja kastikkeessa olevat liharuuat, kuten läskisoosi. Veriohukaiset ja maksalaatikko ovat esimerkkejä ruoista, joita muualla ei tunneta, Mäkelä sanoo. Hänen mukaansa suomalaisen ruoan rikkaus on Ruotsin ja Venäjän läheisyys sekä ns. äidinkeittiö. Länsiosassa maata on enemmän ruotsalaisvaikutteita, itärajalla venäläisvaikutteita. Keski-Suomessa ja Hämeessä on omaleimainen äidinkeittiö ja Lapissa porosta, sienistä, marjoista ja kaloista tehtyjä lappilaisia ruokia. Suomessa on arvostettu aina selkeitä, puhtaita makuja, kuten Japanissakin, Eero Mäkelä tähdentää. Suomalaisen ruoan perusmaku on hapan (mm. ruisleipä, piimä ja etikkakurkut), mutta mikä on todella suomalainen ruokalaji? Imelletylle perunalaatikolle ei ole mitään esikuvaa maailmalla. Myös maitoon tai kermaan tehty kalakeitto on hyvin suomalainen ruoka. Samoin tapamme keittää rapuja ja niiden syömisrituaali. Nahkiaisiakin valmistetaan Suomessa omintakeisella tavalla hiillostamalla, Mäkelä luettelee. Oman maakunnan ruokia kannattaa suosia Eero Mäkelä tähdentää, ettei kukaan tiedä, mitä ruokatrendejä on tulossa, sillä kaikkiin arvioihin sisältyy arvioijan omia toiveita. Varmaa kuitenkin on, että terveys korostuu: rasvaa, sokeria ja kaloreita käytetään kohtuudella. Luomu pitää pintansa, ja etnisten keittiöiden maustamisja kypsentämistapoja otetaan käyttöön. Ihmiset ovat yhä terveystietoisempia, tutkivat tuoteselosteet tarkkaan ja ovat kiinnostuneet ruoan alkuperästä ja mm. siitä, mitä eläin on syönyt ennen päätymistään lautaselle. Myös miehet ovat yhä kiinnostuneempia hyvinvoinnistaan ja siitä, mitä ruoka sisältää. Mäkelän mielestä iso ansio lähiruoan uudesta tulemisesta lankeaa EU:lle. Vielä 1980-luvulla lähituottajat pystyivät tarjoamaan ravintoloille ateriaraaka-aineita vain satunnaisesti. Toisaalta lähituottajat eivät ole kiinnostaneet ravintolaketjuja, vaan se, mistä ne saavat raaka-aineet halvimmalla. Mutta jos 20 kilometrin päästä saa hyviä, pieniä porkkanoita, nauriita ja basilikaa tai paikkakunnalla on kalastajia tai lampaankasvattajia, ilman muuta niitä kannattaa suosia. Kokin pitää valmistaa niitä ruokia, jotka hän parhaiten osaa. Kerimäen matkahuollon ravintolassa söin maukkaat muikut, mutta vaimon ja tyttären lehtipihvit eivät olleet kummoisiakaan. Myös sesonkien seuraaminen on Eero Mäkelän mielestä tärkeää. Esimerkiksi kesäkuussa voi tarjota korvasieniä kalojen kanssa ja tarjota sen päälle raparperijälkiruokaa. Keväällä kannattaa käyttää hyviä kasviksia, kuten pinaattia ja nokkosta. Ruoan ammattilaisia kiinnostavat tällä hetkellä Katalonian, Baskimaan ja tiettyjen Italian alueiden (mm. Etelä-Italia ja Venetsian seutu) keittiöt. Henkilökohtaisesti olen kiinnostunut Marokon ja Libanonin ruoista: makuvivahteista, runsaasta linssien ja kuivapapujen käytöstä sekä yrteistä. Kokit ovat kiinnostuneet myös japanilaisesta ruoasta, mutta se on vaikeaa, koska siihen sisältyy paljon filosofiaa, joka pitäisi ymmärtää. Thaimaa ja Vietnam ovat todella hyviä ruokamaita, joissa saa maukasta ruokaa vähin kalorein. Ihmiset hakevat keveyttä ja eksotiikkaa, mutta myös klassinen keittiö pitää pintansa, Eero Mäkelä arvioi. Ruokaharrastus kasvanut valtavasti Euroopassa hyvät ravintolat löytyvät usein pienemmistä kaupungeista, jopa maaseudulta ympäri maata. Ravintolakulttuuri on Suomessa nuorta. Vielä 1950-luvulla oli syntiä käydä ravintoloissa. Suomessa maaseutukaupungeissakin on vaikeaa olla ravintoloitsija, vaikka ravintolaruoka on Suomessa halpaa moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Suomessa saa hyvän lounaan kahdeksalla eurolla, mutta Roomassa joutuu lounaasta maksamaan tuplasti. Ruoka on harrastuksena lisääntynyt Suomessakin selvästi. Englannissa, joka ei ole ruokamaa, syntyi muoti-ilmiö foodies, jossa miehet kokkaavat kotona ryhmissä ruokaa ja tarjoavat sitä naisille. Myös lomailu on muuttanut ruokailua, sillä kaupunkilomien yksi tärkeä sisältö on paikallinen gastronomia, Eero Mäkelä vakuuttaa. Hän aloitti uransa vanhassa Kämpissä suomalais-ruotsalaisvenäläisen keittiön opein. Ranskalaista ja italialaista keittiötä hän on seurannut paljon ja muuta maailmaakin jatkuvasti. Eero Mäkelän mielestä monet asiat tunnistaa trendeiksi jo siitäkin, että ne elävät enintään viisi vuotta. Viimeisen 25 vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut muutoksia. Pikaruoka on lisääntynyt, ravintoloissa käynti on muuttunut rennommaksi, ruokaohjelmat ja keittokirjat ovat suosittuja, ravintola-arvosteluja on lehdissä, viinikerhoja perustetaan pieniinkin suomalaiskaupunkeihin, kahvituotteet ja baristat ovat muotia, hovimestarien joukko harvenee, ja sommelierien määrä kasvaa jne. Mehukas ruoka ei kaipaa kastikkeita Työuran jätettyään Eero Mäkelä kokkaa nyt kotiruokaa ja muistuttaa, että vanha ruokaympyrä on edelleen hyvä ravitsemuksellinen lähtökohta: kaikkea kohtuullisesti. 12 Kehittyvä Elintarvike 3 03

13 Kotona teen ruuan päivittäin, mutta se on tavallista kotiruokaa: keittoja, uunissa haudutettua lihaa ja kalaa laidasta laitaan. Meillä on kotona yksi kalapäivä ja yksi kasvispäivä viikossa ja maksa- tai munuaisruoka kerran kuukaudessa. Makkaraakin käytän, mutta en mitä tahansa makkaraa. Kesällä keitetty syltty perunoiden kera on maukasta tai punajuuret basilikavoin kera, Mäkelä kertoo. Häntä surettaa se, että sisäelimiä käytetään ani harvoin ruuanlaitossa. Kastikkeita hän tekee vain silloin, kun tulee vieraita kylään. Ruuan oma mehukkuus ei kaipaa kastikkeita. Esimerkiksi hanhen koipia, lampaan potkaa tai porsasta voi hauduttaa jopa ylikypsäksi, mutta silti ne säilyvät mehukkaina, Eero Mäkelä painottaa. PH Eero Mäkelän lista tämän päivän ruokatrendeistä Ruuan oma mehukkuus Ranska, Italia, Katalonia ja Baskimaa kiinnostavia kohteita Ruokien terveysopilliseen kokonaisuuteen kiinnitetään huomiota Sirous, harkitut yhdistelmät ja värit ovat tärkeitä, mutta ruoka on silti pääasia Selkeys lisääntyy annoksissa, annoskoot hieman pienentyneet Vaalea liha, varsinkin siipikarja, suosittua Lähikeittiö Kalat ja äyriäiset haluttuja Sesongit huomioidaan paremmin Ruokalistalla joistakin raaka-aineista paikkakunnan tai tuottajan nimi Edulliset, mutkattomat ruokapaikat suosittuja Euroopassa mm. Chilen ja Romanian tuontiviinit nostaneet suosiotaan, juustot ovat taas suosittuja Etnisten ruokien markkinat kasvavat vauhdilla Etnisiä maustamis- ja ruokakokonaisuuksia Ruokakeskolle ostava tuotepäällikkö Harri Turunen istuu työhuoneessaan satojen eri puolilta maailmaa tulleiden ruokapurkkien ja -pullojen keskellä. Jotkut niistä ovat kaupasta tuttuja tuotteita, toiset eivät ole päässeet myyntiin saakka. Yksi erikoisimmista on 22 karaatin kultahippuja sisältävä oliiviöljy, jota kaupattiin terveystuotteena. Myös kaktussuikalesäilyke kuulostaa äkkiseltään erikoiselta. Kaktuksen maku on melko mieto. Kaktusviipaleita voi laittaa vaikkapa leivän päälle tai texmex-ruokiin, Harri Turunen opastaa. Kevyet suolalastut (gourmet - suola ruuanlaittoon) ovat uusi herkuttelutuote, mutta vaahterasiirapissa uivia manteleita ei ruokakaupasta löydy ainakaan toistaiseksi eikä zulu-teemalla kaupattuja afrikkalaisen maman kastikkeita. Etnisten elintarvikkeiden kauppa ei ole kovin suurta Suomessa, mutta niiden markkinat kasvavat rajusti. Esimerkiksi texmex-tuotteiden myynti kasvoi Ruokakeskolla puolessa vuodessa 45 prosenttia. Muun muassa kookosmaito ja chilikastike ovat isoja tuotteita, joiden myynti kasvaa koko Tässä työssä pitää olla jonkin verran kokeilunhaluinen ja kiinnostunut ruoanlaitosta, tuotepäällikkö Harri Turunen vakuuttaa kädessään säilykekaktuspurkki. ajan. Luomu ei ole toistaiseksi in etnoruoissa, mutta luomukookosmaito tullee syksyllä kauppoihin. Myös pestot (maustetahnat) käyvät hyvin kaupaksi, Harri Turunen kertoo. Suomalaiset kokeilevat ennakkoluulottomasti Suomalaiset ovat melko ennakkoluulottomia ruokansa suhteen. Texmex-tuotteita myytiin Suomessa viime vuonna yhteensä noin 16 miljoonaa eurolla ja soijaa ja nuudeleita noin 12 miljoonalla eurolla. Etnisten ruokien valikoima on laajentunut myös pienissä kaupoissa. Osaa näistä tuotteista myydään kaupan omien tuotemerkkien alla. Erilaisia etnisiä tuotteita tarjotaan kauppaan suoraan alkuperämaista tai kotimaisten tai ulkomaisten tavarantoimittajien kautta. Uusien tuotteiden laadussa luotamme tuttujen tavarantoimittajien ammattitaitoon; joku kolmas osapuoli on auditoinut valmistajat ja varmistanut toimintatavat paikan päällä. Omien merkkien laadun varmistamme itse. Käymme katsomassa paikan päällä valmistajan tilat ja toimintatavat, Harri Turunen sanoo. Keväällä hän kävi Thaimaassa kahdella tehtaalla varmistamassa omin silmin muun muassa, millä tavalla Keskon omia tuotteita tehdään ja miten henkilöstöä kohdellaan. Kesko tuo etnisiä elintarvikkeita mm. Thaimaasta, Intiasta ja Indonesiasta. Jos vakiintunut tavarantoimittaja tarjoaa uutta tuotetta, voimme kokeilla sitä. Olemme melko liberaaleja kokeilemaan. Jos tuotetta tarjotaan suoraan alkuperämaasta, asiaa mietitään enemmän. Yhteydenottoja tulee viikoittain sähköpostilla, faksilla ja puhelimitse. Etnotuotteet ostetaan tutusta ruokakaupasta Suomalaiset ostajat ovat tyypillisesti kokeilunhaluisia, korkeasti koulutettuja vuotiaita kaupunkilaisia. Peräti 85 prosenttia etnisistä tuotteista myydään aivan tavallisissa ruokakaupoissa, joissa kuluttajat tekevät muutkin ruokaostoksensa. Menekkiin vaikuttavat tuotteen laatu ja järkevä hinta. Oma näkemykseni on, että etnoruoat arkipäiväistyvät. Tällä hetkellä Thaimaasta tulee paljon muun muassa chilikastikkeita, Indonesiasta paljon soijakastikkeita. Maakuntakohtaisia eroja etnoruokien myynnissä on vaikea nähdä. Lähinnä myynti korreloi korkean koulutustason kanssa, Turunen toteaa. Uudet etniset tuotteet tulevat nopeasti myös Suomeen, vaikka maassa ei ole Ruotsin ja Keski- Euroopan maiden tapaan laajaa etnistä väestöpohjaa. Intia on seuraava buumi; intialainen ruoka sopii suomalaiseen makuun. Se on mausteista, mutta ei liian mausteista. Texmex-puolella kauppoihin tulee erikoistuotteita, kuten säilykekaktuksia ja mustapaputahnaa. Thaimaasta tulee enemmän tahnoja ja Kiinasta muun muassa luumukastikkeita ja kalapohjaisia kastikkeita, Harri Turunen luettelee. Tavaraa riittää tällä sektorilla, hän vakuuttaa. PH 3 03 Kehittyvä Elintarvike 13

14 Lähiruokaa Pohjois-Karjalan suurkeittiöihin Kaija Huhdanpää Pohjoiskarjalainen lähiruoka etsii tietään suurkeittiöihin. Elokuussa 2002 alkoi hanke Pohjois-Karjala lähiruoan tuottajana ja kehittäjänä suurkeittiöille ja ravintoloille. Siinä parannetaan lähiruoan tuottajien ja jalostajien mahdollisuuksia toimia maakunnan suurkeittiöiden ja ravintoloiden raaka-ainetoimittajina. teema Hankkeessa kehitetään uusia tuotteita ja parannetaan lähiruoan markkinointi-, tilaus- ja jakelujärjestelmiä. Tärkein tavoite on saada lähiruokaa ruokalistoille sekä runsas piirakkakulttuuri tuomaan paikallista omaleimaisuutta toimipaikoille. Hanke kestää saakka. Pohjois-Karjalassa on aiemminkin toteutettu hankkeita, joilla on tuettu elintarvikkeiden jatkojalostusta. Paikallisia tuotteita on saatu joihinkin vähittäiskauppaketjuihin omille Maakuntaruoka-hyllyille, niitä on ollut tarjolla matkamuistomyymälöissä ja lomakeskuksissa ja myynnissä pääkaupunkiseudulla. Nämä tuotteet ovat olleet pääasiassa pienissä vähittäiskuluttajapakkauksissa, ja niitä on markkinoinut osuuskunta. Joissakin Pohjois-Karjalan kunnissa on ollut omia suurkeittiökokeiluja, mutta tuotteita ei ole ollut tarpeeksi saatavissa, niiden jalostusaste on ollut liian alhainen, laatu vaihteleva ja toimitusvarmuus riittämätön. Yritykset tarvitsevat markkina-apua Hankkeessa on mukana seitsemän kuntaa ja 30 yritystä, mutta yrityksiä kaivataan lisää. Hankkeen aikana on käyty kaikissa yrityksissä, joissakin paikallisten maaseutusihteerien kanssa. Yrityksistä on tehty kirjallinen nykytilan selvitys ja kyselty tulevaisuuden näkymiä, suunnitelmia ja odotuksia hankkeelta. Suurin osa yrityksistä haluaa markkinointiapua. Hygieniakoulutus on pakollinen lähes kaikille yrityksille, ja jotkut ovat jo hankkineet hygieniapassit. Muita mahdollisia koulutuksia ovat markkinointi- ja laatukoulutus sekä logistiikkaan liittyvät koulutukset ja seminaarit. Yrittäjät osallistuvat mielellään myös opinto- ja messumatkoille. Sieltä saadaan vinkkejä muiden maakuntien toiminnoista. Hanke järjestää yhteisiä tapaamisia suurkeittiöhenkilöstölle, ravintolaväelle ja elintarvikealan yrittäjille. Kunnissa tehdään tiivistä yhteistyötä elinkeinoasiamiesten ja maaseutusihteerien kanssa, ja toiminnat suunnitellaan yhteistyössä kohderyhmien kanssa. Yrityksistä seitsemän on leipomoita. Osa niistä on isoja yrityksiä, jotkut hyvinkin erikoistuneita kotileipomoita, jotka tekevät vain mm. kukkoja ja ruisleipää tai käsintehtyjä karjalanpiirakoita. Marja- ja kasvisyrityksiä on kumpiakin viisi. Osa yrityksistä tuottaa molempia. Varsinaisia kasvisten jatkojalostusyrityksiä on vain yksi. Kala-alan yrityksiä on kolme, samoin lihaa tuottavia yrityksiä. Niistä kukin on erikoistunut omaan tuotantosuuntaansa: lampaan-, naudan- tai sianlihaan. Hankkeessa on lisäksi paikallismylly, sieniyritys ja ruokapalveluyrityksiä. Kuva Helinä Kalaja-Altinbas Tuoteankkurin yrittäjä Pirkko Karvonen (vas.), Joensuun Ammattiopiston kouluttaja Terttu Karttunen ja Nurmeksen Kalan alue-edustaja Matti Järvinen ihailevat Tuoteankkurin kasvishyytelöitä, joita voidaan tarjota pehmeässä ruokavaliossa. Muita yrityksen tuotteita ovat mm. kasvisrelissit, marjakastikkeet, hillot ja glögit. Suurkeittiöllä monenlaisia tarpeita Toisena kohderyhmänä hankkeessa ovat suurtaloudet ja ravintolat, pitopalveluyritykset yms. ruokien valmistajat. Niiden mahdollisuudet käyttää lähiruokaa kartoitetaan ja selvitetään, millaisilla toimitusehdoilla ja millaisina tuotteina elintarvikkeet soveltuvat parhaiten heidän käyttöönsä. Samalla selvitetään asiakkaiden raaka-aineiden tilaus- ja hankintajärjestelmät: haluaisivatko he yrittäjien toimittavan tuotteensa suoraan, hankintarenkaiden vai tukkujen kautta. Suurkeittiöt käyttävät mielellään paikkakunnan perunaa, jos sitä on kuorittuna saatavissa. Toimitukset ovat yleensä suoria. Samoin kasviksia käytetään omalta alueelta, mutta kuorittuina, suikaloituna ja raasteina niitä on vielä saatavissa melko rajoitetut määrät. Paikalliset kasvissäilykkeet ovat jo osittain löytäneet tiensä suurkeittiöihin. Marjoissa paikallisuus ja kotimaisuus on valttia, sillä ulkomaiset marjat täytyy kuumentaa ennen käyttöä, mikä lisää työtä ja tuhoaa vitamiineja. Jotkut matkailukeskukset tarjoavat paikallisia marjoja aamiaispöydissä, ja useat kunnat käyttävät oman paikkakunnan leipomotuotteita. Paikallisia mehuja käytetään vähän, hilloja ja marmeladeja tarjotaan erikoistilaisuuksissa. Marmeladeilla ja säilötyillä paikallistuotteilla on tulevaisuutta liikelahjoina. Käsintehtyjä piirakoita hankitaan yleensä vierastarjoiluun, pitopalveluun ja joidenkin hotellien aamiaispöytiin. Kalaa ostetaan paikallisilta yrittäjiltä jonkin verran, mutta järvikalan käyttöä voidaan lisätä. Lähilihaa suurkeittiöissä käytetään melko vähän. Eniten sitä käyttävät ravintolat sekä matkailu- ja maatilamatkailuyritykset. Lihaa on tarjolla tuoreena, savustettuna ja mm. makkaroina. Suurkeittiöt hankkivat lihat usein jo valmiiksi esikypsennettynä, ja mm. valmiita jauhelihapihvejä on kyselty. Lammas on tullut suurkeittiöidenkin listoille. Kotileivonnaisilla on markkinoita esim. hotelleissa ja kahvi- 14 Kehittyvä Elintarvike 3 03

15 loissa sekä pitopalveluyrityksissä, varsinkin erityisruokavalioleivonnaisilla olisi kysyntää. Hankintaehdoissa korostuu toimitusvarmuus, tuotteiden tasalaatuisuus ja nykyistä korkeampi jalostusaste. Toimittajien tulisi sitoutua pitkään asiakassuhteeseen, ja yrittäjien verkottumisella päästäisiin suurempiin toimitusmääriin. Jotkut keittiöt haluaisivat ostaa tuotteet keskitetysti, mutta osa toivoo yrittäjiltä suoria toimituksia. Yleensä elintarvikeyrittäjistä ja heidän tuotteistaan halutaan lisää tietoja, koska niitä ei tunneta tarpeeksi paikkakunnalla. Lähiruokatuotteiden etuna pidetään hyvää laatua, tuotteet ovat tuoreita, eikä niitä saa muualta. Kaija Huhdanpää Projektipäällikkö Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Joensuu Mitä on lähiruoka? Yhteistyöryhmä mukana pk-yritysten laatutyössä Pohjois-Karjalassa on toiminut joitakin vuosia viranomaisten, kouluttajien ja yrittäjien yhteistyöryhmä, ns. ELLA -ryhmä. Sen tarkoituksena on ohjata alueen pk-yritysten tuottamien elintarvikkeiden laadun kehittämistä ja tukea yritysten omavalvontaa. Ryhmä on täysin epävirallinen ja vapaaehtoinen. Se kokoontuu muutaman kerran vuodessa keskustelemaan ajankohtaisista asioista, järjestää koulutusta ja tiedotusta ja toimii tarvittaessa kuluttajaraadin tapaan tuotteiden aistinvaraisena arvioijana, Joensuun kaupungin ympäristöjohtaja Marjo-Riitta Hämäläinen kertoo. Ryhmässä ovat mukana Elo-Foodin, Maaseutukeskuksen, Joensuun ympäristöviraston (elintarvikevalvontaviranomainen), Joensuun kuluttajatoimiston, MTK:n, TE-keskuksen sekä Itä-Suomen lääninhallituksen edustajat. kommentti Oikea aika lähiruoalle Kuva Pirjo Huhtakangas/Helsingin Ruokamessut Lähiruoka hyödyntää alueellista ruokaperinnettä tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Lähiruoka on ensisijaisesti tuoretuotteita: lihaa, kalaa, kasviksia, marjoja, sieniä, viljaa ja niistä valmistettuja tuotteita. Se vastaa oman alueensa tai maakuntansa kuluttajien toiveisiin ja tarpeisiin. Ruoka-aineet tuotetaan viljelemällä, kasvattamalla, metsästämällä ja keräämällä luonnosta. Tuotannossa ja jalostuksessa käytetään mahdollisimman paljon oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia ja tuotantoketjussa kestävän kehityksen mukaisia menetelmiä. Tuottaja ja ruoan alkuperä tunnetaan ja voidaan tavoittaa. Lähiruoka suosii vuodenaikojen sesonkia. Lähiruoka hyödyntää alueellista ruokaperinnettä tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Lähiruoka tuo imagoarvoa yrityksille. Tuotteiden hygieeninen laatu on varmistettu vähintään omavalvontajärjestelmällä. Lähiruoka täyttää elintarvikkeiden lakisääteiset vaatimukset ja kaupan laatuluokituksen. Lähikeittiöllä on Suomessa selkeästi tulevaisuutta. Aikaisemmin maanviljelijät eivät olleet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta valmiita toimittamaan tuotteitaan ravintoloihin, koska sitä pidettiin nappikauppana. Nyt tilanne on muuttumassa. Syömisestä saatava tyydytys korostuu. Ruoan laatu ja tuoreus ovat ensiarvoisia. Perhe syö yhdessä, sosiaalinen yhteenkuuluvuus on tärkeää, ja luonnollisesti tuotettujen elintarvikkeiden suosio kasvaa. Kiinnostus funktionaalisiin elintarvikkeisiin, ruokien lääkkeenomaisiin vaikutuksiin ja ravinnepitoisiin ruokiin lisääntyy. Kuluttajat haluavat ostaa sellaisten yritysten tuotteita, jotka tiedetään yhteiskunnallisesti vastuuntuntoisiksi. Ruokalistat arkipäiväistyvät, laatu korostuu, ruoan tulee olla terveellistä, turvallista ja värikästä. Jälkiruoat palaavat kotien ja ammattikeittiöiden ruokalistoille. Nyt on oikea aika lähiruoalle. Erilaiset ruokaskandaalit ovat herättäneet ihmisiä tutkimaan tuotteiden alkuperää. Allergioiden lisääntyminen ja monet ruoka-aineyliherkkyydet ovat pakottaneet etsimään vaihtoehtoja. Kun ruoan kuljetusmatkat ja varastointiajat ovat lyhyitä, lisäaineita ei tarvitse käyttää paljoa. Tuottaja ja ruoan alkuperä tunnetaan, joten yhteydenpito on vaivatonta tuottajan ja kuluttajan välillä. Luomu kasvattaa koko ajan suosiotaan. Ruoan arvostus on lisääntynyt, paikallistuotteilla nähdään imagoarvoa. Ulkomaisille matkailijoille halutaan tarjota alueellisia ja perinteisiäkin ruokia. Ruoka on myös ohjelmapalvelua. Käyttämällä alueen tuotteita, voidaan tukea yrittäjyyttä: eurot jäävät omalle alueelle. Kunnissa tuetaan yrittäjiä. Paljon on kuitenkin vielä työtä tehtävä, että tuotteet ovat sellaisia, kuin vastaanottajat toivovat ja tuotteiden tilaus- ja jakelujärjestelmät toimivat. Uusien tuotteiden käyttöönotto vaatii alussa vähän enemmän työtä keittiöissä. Tuotteiden volyymejä pitää kasvattaa niin, että tuotteita voidaan tarjota hankintarenkaisiin. Hankinnoissa hinnan ohella huomioitaneen myös muut kriteerit, kuten lisäaineettomuus, lähiruokaetuus ja kestävä kehitys. Kaija Huhdanpää 3 03 Kehittyvä Elintarvike 15

16 Elintarvikejalostuksen sivuvirrat hyödyksi Tiina Piilo Marjojen, kasvisten ja sienten jatkojalostuksesta syntyvien sivuvirtojen tuotteistamisessa on paljon kehittämispotentiaalia. Sivuvirtoja ovat vihannesten kuorimajätteet sekä marjojen ja kasvisten mehunpuristuksessa syntyvät jätteet. teema Marakassi -hanke vauhdittaa näiden sivuvirtojen, tutkimustiedon ja teknologian parempaa hyödyntämistä Uudellamaalla, Itä- Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Juuresten kuorimajätteet ovat jäteongelma. Parhaimmassa tapauksessa ne syötetään eläimille rehuna. Tällä hetkellä suurin osa marjojen puristusjätteistä kompostoidaan. Marjojen puristusjätteisiin jäävät marjan arvokkaimmat, terveysvaikutteisia ominaisuuksia omaavat kemialliset yhdisteet, mm. flavonoidit ja siemenöljyt sekä elintarviketeollisuuden käyttämät lisäaineiden komponentit, kuten väriaineet ja pektiini. Sivutuotteita voitaisiin kuitenkin hyödyntää sellaisenaan kuitulisänä tai täyteaineena mm. rehuteollisuudessa tai elintarviketeollisuudessa. Leipomot voivat käyttää kuivattua porkkanankuorta porkkanasämpylöissä, kuivattua mustikankuorta kekseissä tai kuivattua mustaherukan kuorta mysleissä. Tämä edellyttää, että sivutuotteen säilyvyysongelma on ratkaistu ja tuotanto on organisoitu niin, että sivuvirtojen määrä on riittävä toiminnan kannattavuuden kannalta. Myös perunan ja juuresten lajittelussa syntyvän ns. kakkoslaadun (kooltaan liian suuria tai pieniä) hyötykäytössä on tuotteistamismahdollisuuksia vaikkapa suurtalouksille. Sivuvirtojen hyödyntäminen ja tuotteistaminen toisivat yrityksiin lisätuloja sekä vähentäisivät merkittävästi niiden jätemäärää ja niistä syntyviä kustannuksia. Elintarvike-, kemian- ja Vihannesten kuorimajätteitä sekä marjojen ja kasvisten mehunpuristuksessa syntyviä jätteitä voisi hyödyntää elintarviketeollisuudessa nykyistä paremmin. rehuteollisuuden lisäksi sivutuotteista saatavia komponentteja hyödyntäviä teollisuudenhaaroja ovat mm. lääke- ja kosmetiikkateollisuus. Mainittujen raaka-aineryhmien tutkimukseen ja tuotekehitykseen on panostettu ja koottua tutkimustietoa ja -osaamista on valmiina innovaatioiden pohjaksi, mutta tutkimustietoa on hyödynnetty vähän. Marakassi - hankkeen esiselvitysosuudessa on koottu eri tutkimuslaitosten tutkimustietoa yhteen. Ympäristö- ja jätemääräykset kiristyvät Myös ympäristöstä huolehtiminen asettaa yrityksille jatkuvasti uusia vaatimuksia ja velvoitteita. Elintarvikealan pienyritysten on ratkaistava, miten ne hoitavat etenkin jäteveden ja muiden jätteiden käsittelyn. Jätelain mukaan jätteen tuottajan on huolehdittava jätteen keräyksen järjestämisestä, ja jätelaki asettaa jätehuollolle myös yleisiä huolehtimisvelvollisuuksia. Jätelain mukaan ensisijainen pyrkimys on se, ettei jätettä syntyisi lainkaan. Tuotantoprosesseissa syntyy kuitenkin aina myös jätettä, mutta prosesseja optimoimalla määriä voidaan vähentää merkittävästi. Syntynyt jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti olisi pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämät aineet ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Lisäksi laki edellyttää, että jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tuotantoprosesseihin lisää tehokkuutta Maaseudun elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjien tuotantoprosessien rationalisointi ja kehittäminen ovat olleet yrittäjien oman aktiivisuuden varassa. Sama tuotantoprosessi saattaa olla käytössä edelleen, vaikka tuotannon mittakaava on kasvanut tai prosessiin on aikojen saatossa hankittu uusia laitteita. Tuotantoprosessi saattaa olla myös hyvin käsityövaltainen, joten tuotanto ei ole tehokasta ja laatuvaihtelut voivat olla suuret. Tuotantoprosessien optimoinnilla ja osaamisen siirrolla voitaisiin parantaa tuotannon kannattavuutta sekä pienentää myös syntyvän jätteen määrää. 16 Kehittyvä Elintarvike 3 03

17 Lisäksi hyötysuhteiltaan tehokkaiden laitteiden kehittäminen mm. suurkeittiömittakaavasta pienteolliseen mittakaavaan auttaisi yrityksiä kannattavan liiketoiminnan kasvu-urille. Pienteollisuusmittakaavan tuotantolinjojen ja -laitteistojen tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Kiinnostus laitteistojen ja tuotantolinjojen kehittämiseen pienimuotoisen yritystoiminnan mittakaavassa on vähäistä, koska laitevalmistajat eivät ole nähneet pienissä yrityksissä olevaa markkinapotentiaalia. Yrityksillä monenlaisia kehittämistarpeita Syksyllä 2002 tehty alueellinen esiselvitys osoitti, että yrityksissä on monenlaisia kehittämistarpeita. Yhteensä 119 yrityksestä 81 oli mukana tarkemmassa haastattelussa. Selvityksessä yrityksiä tarkasteltiin raaka-ainetoimialoittain. Yritykset ovat kiinnostuneita marjojen puristusjätteiden ja kasvisten kuorimajätteiden hyötykäytöstä. Myös laitteiden ja työtä helpottavien menetelmien kehittäminen raaka-ainekohtaisesti koetaan tärkeäksi. Yrittäjät ovat usein alkutuottajia sekä jalostajia, joten aika tiedon etsimiseen on rajallista. He kaipaavat ja odottavat hankkeelta yritystoimintansa kehittämiseksi verkostoitumisen kautta saatavaa tietoa. Toimialoittain nousivat selkeästi esille seuraavat tarpeet: Laitteiden ja laitteistojen kehitys Tuotantotilakehitys Prosessien optimointi Sivuvirtojen tuotteistaminen Raaka-aineiden kemialliset analyysit Prosessoinnin vaikutus komponenttien säilyvyyteen Tutkimustiedon tarve ja muu tiedon tarve mm. laitteista. Tiina Piilo Toimialapäällikkö ELO-aluekoordinaattori Viikki Food Centre Maustepalvelu Hyvää makua I S O I S O H A C C P / D S MP-Maustepalvelu Oy on luotettava ja osaava elintarviketeollisuuden yhteistyökumppani. Tarjoamme kaikille asiakkaillemme laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, josta löytyvät niin mausteet, maustamisvalmisteet, marinadiseokset ja valmismarinadit kuin myös valmistusaineet ja lisäaineseokset. MP-Maustepalvelu Oy palvelee asiakkaitaan nopeasti ja joustavasti niin tuotekehitysasioissa kuin myös tavarantoimituksissa - aina varmasti ja laadukkaasti. MP-Maustepalvelu Oy Puh PL 56, Hämeenlinna maustepalvelu Marakassi -hankkeen tavoitteet Marakassi eli marja-, kasvis-, sieniyritysten verkostoituminen ja tutkimustiedon ja teknologian siirto -hanke kokoaa marja- ja kasvisalaan liittyvän tutkimustiedon, tutkimuslaitokset, kehittäjät ja yrittäjät yhteisen pöydän ääreen. Maaseutuyrityksillä ja jalostusyrityksillä, jotka jalostavat perunaa ja juureksia (mm. kuorimot) tai marjoja ja hedelmiä (mm. mehustamot, hillovalmistajat, tilaviinin valmistajat), on mahdollisuus kehittää prosessiosaamista ja olla mukana sivuvirtojen tuotteistamisessa. Kehitystyötä hankkeessa tekevät myös laitevalmistajat. Marakassi -hankkeen tavoitteena on kehittää yleisiä, tuotantoaloittain sovellettavia ja siirrettäviä menetelmiä niin, että marjoja, kasviksia ja sieniä jalostavien yritysten liiketoiminnassa tapahtuisi kehitystä mm. seuraavilla osa-alueilla: Toiminnan/tuotannon tehostuminen Kannattavuuden parantuminen Ympäristöystävällisemmät prosessit/toimintatavat Tutkimustiedon siirron tehostuminen Yhteistyöverkoston syntyminen Marakassi -hankkeen toimenpiteitä ovat: Tuotantoprosessikehitys Laite- ja tuotantoteknologian kehitys, teknologian siirto Prosessien sivuvirtojen hyödyntäminen ja tuotteistaminen Raaka-ainekomponenttianalyysit Ympäristöteknologian hyödyntäminen ja jätehuollon kehittäminen Yhteistyöverkostojen kehittäminen ÄLÄ OTA RISKIÄ! Käyttämällä särkymättömiä, laminoituja GlassGuardloistelamppuja voidaan estää merkittäviä tuotanto-, ympäristö- ja henkilövahinkoja! Lamput täyttävät EU-direktiivin 93/43/EEC Food Hygiene ja HACCP-järjestelmän vaatimukset. Saatavana esim. 18W, 36W ja 58W loistelamput, einestiski- ja hyönteislamput jne. Myynti ja markkinointi: Lem-Kem Oy verkkokauppa: Vieterikatu 11, Lahti p. (03) , fax (03) Kehittyvä Elintarvike 17

18 Luomutuotanto kasvanut EU-maissa Jouni Kujala, Marika Auersalmi Kolmivuotinen Euroopan komission rahoittama Luomumarkkinointiyritysten ja maaseudun kehittäminen tutkimushanke (OMIaRD) päättyy kuluvan vuoden lopussa. Mukana on ollut kymmenen tutkimusorganisaatiota kahdeksasta Euroopan maasta. Luomutuotanto on kasvanut kaikissa tutkimukseen kuuluneissa 19 maassa vuodesta 1993 vuoteen teema Tutkimushankkeessa on kerätty tietoa noin 40 tutkijan lisäksi erilaisten alihankinta- ja asiantuntijaverkostojen avulla. Suomessa tutkimuksesta vastaa Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimusja koulutuskeskus, Mikkeli. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa Euroopan luomumarkkinoista, erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien yritysten menestymiseen vaikuttavista tekijöistä, luomuyritysten merkityksestä kestävään maaseudun kehittämiseen ja kuluttajien asenteista luomutuotteita ja niiden markkinointitapoja kohtaan. Tiedon avulla tuotetaan suosituksia poliittisille päättäjille markkinoiden kehittämiseksi kansallisesti ja EU-tasolla. Toimivien käytänteiden, menestymiseen vaikuttavien kriittisten tekijöiden analyysin ja kuluttajatiedon perusteella luomua markkinoivat yritykset voivat kehittää toimintaansa. Tutkimus koostuu viidestä kokonaisuudesta, joista kustakin tuotetaan oma julkaisunsa. Ensimmäinen julkaisu Euroopan luomumarkkinoiden tilanteesta vuonna 2000 ilmestyi viime syksynä. Sen mukaan luomutuotanto on kasvanut kaikissa tutkimukseen kuuluneissa maissa vuodesta 1993 vuoteen EU:n sisällä hehtaareita on keskimäärin viisi kertaa enemmän kuin vuonna Viljelypintaalojen voimakas lisääntyminen näkyy jo merkittävinä luomuraaka-aineiden materiaalivirtoina Euroopassa. 18 Kehittyvä Elintarvike 3 03 Kaikkea luomua ei myydä luomuna Kasvikunnan tuotteista viljalla on suurin osuus volyymistä. Suurimpia viljan tuottajamaita olivat Italia ja Saksa, mutta myös Itävalta, Tanska, Suomi, Ranska ja Ruotsi tuottivat yli tonnia luomuviljaa. Öljysiementuotanto oli keskittynyt Saksaan ja Ranskaan ja oliivien tuotanto oli suurinta Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa. Eniten perunaa ja vihanneksia tuotettiin Saksassa, mutta paljon tuotettiin myös Espanjassa, Ranskassa ja Hollannissa. Suurin hedelmien tuottaja oli Italia, josta tulee 70 % eurooppalaisista luomuhedelmistä. Samoin Italia tuottaa yli puolet Euroopan luomuviinistä. Uusissa EU:hun liittyvissä maissa luomutuotannon volyymit olivat vielä alhaisia kuvastaen sektorin varhaista kehitysvaihetta. Itävalta, Tanska ja Saksa tuottivat yhteensä yli 70 % EU:n luomumaidosta. Myös Sveitsi on merkittävä luomumaidon tuottaja. Saksassa oli suurin naudan-, sian-, lampaan- ja vuohenlihan tuotanto. Saksa ja Ranska jakoivat luomubroilerin tuotannon keskittymän, mutta suurimpia luomukananmunantuottajia olivat heidän lisäkseen Tanska ja Englanti. Myös Tsekin naudanlihan tuotanto on huomattavaa. Koko luomuvolyymi ei kuitenkaan tule myytyä luomuna. Tavanomaisen mukana menevien luomutuotteiden määrä vaihtelee maittain, ajanjaksoittain tai alueittain esim. luomumaidolla. Kaikilla tuotantoalueilla ei ole luomumaitoa kerääviä meijereitä, jolloin luomumaitoa menee tavanomaiseen meijeriin. Tanskassa luomumaidosta oli jo ylituotantoa ja siellä vain noin 40 % luomumaidosta meni luomuna eteenpäin. Hedelmä- ja vihannespuolella hetkittäiset ylituotantojaksot selittävät myyntiä tavanomaisena. Suomessa ehkä heikoin tilanne on luomuviljalla, josta erilaisten arvioiden mukaan noin 3/4 myytäisiin luomuna. Luomurehun osalta arviot ovat vielä alhaisempia, koska luomurehukauppa on vielä heikosti järjestäytynyttä. Lisäksi luomutilan eläintuotanto ei ole aina siirtynyt luomuun ja luomurehu menee tavanomaisen tuotannon eläimille. Viljalla suurin markkinaosuus Tutkimuksessa kartoitettiin maakohtaisesti eri luomutuotteiden osuuksia kokonaiskulutuksesta. Kaiken kaikkiaan viljatuotteilla on suurin markkinaosuus luomutuotteista. Tanskassa, Itävallassa ja Ruotsissa luomuviljatuotteiden osuus kokonaiskulutuksesta oli yli 5 %, Tanskassa peräti yli 12 %. Lisäksi Italiassa, Suomessa ja Saksassa luomuviljatuotteiden markkinaosuus ylitti EU:n keskiarvon. Luomuperunatuotteiden kulutuksen osuus oli suurin Tanskassa, Itävallassa ja Ruotsissa. Vihannesten ja juuresten osalta yli 3 %:n osuus Tanskassa, Suomessa ja Itävallassa ylitti selvästi EU:n keskiarvon 1,1 %. Hedelmien kulutukseen vaikuttavat ilmastollisetkin seikat, mutta silti Itävallassa oli luomuhedelmien suhteellinen osuus suurin (2,7%). Tanska, Italia, Saksa ja Englanti ylittivät EU:n keskiarvon luomuhedelmien kulutusosuudesta. Suurissa luomumaitotuotteiden tuottajamaissa Tanskassa, Itävallassa ja Sveitsissä luomumaitotuotteiden osuus kokonaiskulutuksesta oli vähintään neljä kertaa suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Naudanlihassa merkittäviä osuuksia oli Tanskassa, Saksassa ja Itävallassa. Sian- ja broilerinlihan osuus oli kautta Euroopan hyvin alhainen. Hintavaihtelut isoja, jakelupeitto heikko Tutkimuksessa kartoitettiin tuottaja- ja kuluttajahintoja yleisimmistä tuoteryhmistä ja tuotteista. Luomutuotteiden hintojen läpinäkyvyys oli heikko ja hintavaihtelut niin maiden sisällä kuin välilläkin suuria. Jakelupeitto luomutuotteilla oli myös heikko, mikä vaikeuttaa vertailua. Hinnoista laskettiin keskihintoja, joita verrattiin laskettuun Euroopan keskihintaan. Kasvikunnan tuotteissa suomalaiset viljanviljelijät saivat selvästi eurooppalaista keskihintaa alhaisemman tuottajahinnan. Esimerkiksi Englannissa, joka tuo suurimman osan kuluttamastaan luomuviljasta, tuottajan saama lisähinta oli tavanomaiseen viljaan verrattuna 177 % (Suomessa 53 %). Suomessa perunan viljelijöiden tuottajahinnan luomulisän osuus oli lähellä EU:n keskiarvoa. Eläinkunnan tuotteissa Suomessa luomulisän osuus tavanomaiseen tuottajahintaan verrattuna oli kautta koko linjan alhaisempi kuin EU:n keskiarvo. Tavanomaiseen elintarvikkeen hintaan verrattava luomutuotteen kuluttajahinnan lisä kuvaa ketjun toimivuutta ja kuluttajien maksuvalmiutta. Vaikka tuottajahinta viljatuotteissa oli alhaisempi kuin EU:ssa keskimäärin, kuluttajat maksoivat Suomessa mm. kokojyvävehnäjauhoista EU:n keskiarvoa korkeamman luomulisän. Keskiar-

19 voa alemman luomulisän suomalainen kuluttaja maksoi tavallisesta vehnäjauhosta. Myslistä ja vaaleasta leivästä Suomessa maksettiin keskimäärin sama luomulisä muiden eurooppalaisten kuluttajien kanssa. Perunoista ja tomaatista suomalainen kuluttaja maksoi keskimäärin samaa luomulisää EU:n keskitasoon verrattuna, mutta sipuleista, porkkanoista, omenoista ja appelsiineista selkeästi suurempaa. Suurin ero Suomessa oli porkkanan luomulisässä (160 %, EU:n keskiarvo 51 %). Kurkun hintalisä oli puolestaan selkeästi pienempi tavanomaiseen nähden. Maidon, maustetun jogurtin ja kananmunien hinnanlisä oli Suomessa EU:n keskiarvoa suurempi. Kuitenkin maustamattoman jogurtin hinnanlisä oli selkeästi pienempi kuin vertailun keskiarvo. Vertailussa mukana olleen tavallisen edamin lisähinnan osuus oli myös Suomessa alhaisempi (33 %, EU:n keskiarvo 58 %). Suomessa lihatuotteiden luomulisä oli EU:n keskiarvoa alempi naudanpaistin, porsaankyljysten ja porsaanjauhelihan kohdalla. Naudan jauhelihan lisä oli suurin piirtein samalla tasolla Suomessa ja EU:ssa. Jouni Kujala ETT, erikoistutkija Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Marika Auersalmi Tutkimusavustaja Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Lähde: Hamm, U. & Gronefeld, F. & Halpin D Analysis of the European market for organic food. University of Wales Aberystwyth. Julkaisu käsittelee vuoden 2000 markkinoita. Vuoden 2001 tiedot on kerätty ja julkaistaan kuluvana vuonna. Perättäiset tiedonkeruut mahdollistavat luomumarkkinoiden luotettavamman tarkastelun. Lisätietoja OMIaRD -tutkimuksesta saa Jouni Kujalalta OMIaRD:in kotisivut ovat osoitteessa Elintarvikkeita ja juomia Saksasta. Ruokaa. Juomia. Laatua. Tervetuloa laivamme kannelle CMA:n näyttelyyn ammattilaisille. Kulinaarinen kohokohta: Pääkokkina Michael Björklund! Helsingissä 2003 M/S Kristina Reginan kannella Eteläsataman makasiiniterminaalissa 28. elokuuta 2003, klo Lähempiä tietoja ja ilmoittautumiset: Saksalais-Suomalainen Kauppakamari, Tuire Sivula puh. (09) , faksi (09) , 3 03 Kehittyvä Elintarvike 19

20 Tie taiteilijan sydämeen käy luomun kautta ravintola Elitessä Irma Ryynänen Ravintola Eliteä pidetään Töölön maamerkkinä Helsingissä. Se on perustettu vuonna 1938, samana vuonna kuin Helsingin Olympiastadionkin. Tietyt perusasiat ovat pysyneet samoina vuosien mittaan. Pöydillä on valkoiset pöytäliinat, ravintolasalin taustalla soi 1930-luvun musiikki ja leipälautasia ei käytetä lainkaan. Ruokalista on kuitenkin muuttunut hieman aikojen myötä. teema Tavoitteena on keittiömestari Heikki Kunnarin mukaan tarjota hyvälaatuista ja maukasta kotimaista ruokaa, mielellään mahdollisimman lähellä tuotettua. On tärkeää, että raaka-aineet ovat ensiluokkaisia, jotta niistä voidaan loihtia herkullisia aterioita. Avaintekijäksi Kunnari on havainnut luomutuotteet, jotka ovat olleet tuoreita, tasalaatuisia ja sopivankokoisiin pakkauksiin pakattuja. Tällaisen toiminnan edellytyksenä on vakaa suhde tavarantoimittajiin, jotka toimivat pääasiassa lähialueella. Kantaasiakkaita ovat taiteilijat, mutta joukkoon mahtuu myös virka- ja pankkimiehiä. 20 Kehittyvä Elintarvike 3 03 Luomulihasta luomuvihanneksiin Ravintola Eliten lounasruokalista vaihtuu päivittäin. A la Carte -listalla on ainakin yksi luomuvaihtoehto viikoittain. Vierailupäivänä tarjolla oli mureaksi haudutettua luomukaritsanlapaa, makealla currylla maustettua paahtovalkosipulikastiketta ja luomupalsternakkapyrétä. Koska Eliteen toimitetut luomuperunat ja -juurekset ovat hyvälaatuisia, niitä käytetään automaattisesti kaikissa tarjottavissa aterioissa, vaikkei asiakas sitä tiedäkään. Lisäksi, lähellä tuotettuina, niiden hukkaprosentti on kolmekymmentä prosenttia pienempi kuin muiden raaka-aineiden. Sanotaan, että vaatimattomuus kaunistaa, mutta asiakkaana olisi ollut mukava tietää jo syödessään nauttivansa lähialueella tuotetusta luomuspeltistä leivottua vehnäleipää ja paikallisen leipomon luomuruisleipää. Leipiin olisi ehkä tullut vielä hienoinen lisäaromi. Erinomaisia ne olivat kyllä jo nytkin! Haudutettu luomukaritsanlapa, jonka lampuri Sebastian Nurmi Kirkkonummelta oli toimittanut ravintolaan, maistui murealta ja raikkaasti maustetulta. Paahtovalkosipulikastike ja luomupalsternakkapyré täydensivät aterian. Valitettavasti jälkiruokana ei ollut tarjolla mitään luomuvaihtoehtoa, koska tuoreita luomumarjoja ja -hedelmiä on ollut vaikea saada talven aikana. Toiveena valmiiksi pilkotut raaka-aineet Ravintola Eliten vanha keittiö uusittiin toissa vuonna. Asiakkaiden määrän kasvaessa tilaa tarvittaisiin vieläkin enemmän, mutta seinät asettavat rajansa. Keittiön puolella on kaksi taitavaa kokkia. Ravintolan tavoitteena on toteuttaa lähiruoka-ajattelua niin paljon kuin mahdollista, ja mielellään luomuraaka-aineista valmistettua ruokaa. Toimittajiin ovat muodostuneet hyvät ja luottamukselliset suhteet. Tiedot toimituksista, resepteistä, hankinnoista ja kirjanpidosta ovat nykyaikaisesti tietokoneella. Ravintolan liikevaihdon seuraaminen on tärkeä osa työtä. Heikki Kunnari toivoo saavansa entistä enemmän esivalmistettuja raaka-aineita, kuten paloiteltuja vihanneksia ja esikäsiteltyjä luomulihavaihtoehtoja, koska ravintolan keittiöhenkilökunnalla ei ole aikaa monimutkaiseen ruuanvalmistukseen. Lisäksi Suomeen pitäisi saada ka- Kuvat Irma Ryynänen Ravintola Eliten ruokasali tervehtii tulijaa ystävällisesti. Herkullinen haudutettu luomukaritsanlapa, makealla currylla maustettua paahtovalkosipulikastiketta ja luomupalsternakkapyrétä.

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki

Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas. Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Ruokakulttuurimme on monipuolinen ja rikas Kuva: Studio Apris, Marjo Koivumäki Pohjoisen luonnon puhdas maku Aitous ja konstailemattomuus Luonnonmarjoilla, sienillä, kaloilla ja riistalla herkutellaan

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

RUOKAMESTARIT KAUPAN LIHAOSAAJAT

RUOKAMESTARIT KAUPAN LIHAOSAAJAT /Ruokaruletti Oy Citymarketeissa itsenäinen K-kauppiasyrittäjä hoitaa ruokakaupan ja K-citymarket Oy (Keskon tytäryhtiö) käyttö- ja erikoistavarakaupan. K-ruokakauppiaat Jukka ja Marjo Itkonen. Verollinen

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET

NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET o o NIMISUOJAUKSEN TAVOITTEET Maataloustuotannon monipuolistaminen erityisesti syrjäisillä alueilla. Sellaisten maataloustuotteiden tuotannon edistäminen, joista saa paremman hinnan kuin tavanomaisesta

Lisätiedot

Luomulle on kysyntää!

Luomulle on kysyntää! 3.12.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomulle on kysyntää! S-ryhmä/PKO Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Olli Kurppa Prismajohtaja/Ptostopäällikkö PKO Luomu

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa?

Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? KTT Hanna Leipämaa-Leskinen Luonnontuotteiden markkinointi Miten ymmärtää kuluttajaa? 14.5.2014 elintarvikkeita ja kosmetiikkaa -seminaari 1 Mitä suomalaiset kuluttajat arvostavat? elintarvikkeita ja kosmetiikkaa.

Lisätiedot

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Tulevaisuus tarjottimella Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Elintarviketeollisuus Valmistaa laajaa valikoimaa raaka-aineista ruoanlaittoa helpottaviin ja käyttövalmiisiin tuotteisiin Myy tuotteitaan

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015 OSTOPOLKUJA Päivittäistavarakaupassa SUURI SUOMALAINEN SHOPPER-TUTKIMUS OSTAJAPROFIILIT OSTOMISSIOT OSTOPAIKAT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Millaisia ostajatyyppejä Suomessa on? Miksi he menevät kauppaan? Missä

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1

Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1 Broileri DENCON FOODS ~ BROILERI 1 Ihania herkkuja broilerista! Monipuolinen broileri Broilerinlihaa syödään yhä enemmän. Se on terveellistä ja vähärasvaista, ja siinä on runsaasti proteiineja. Lihan mieto

Lisätiedot

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Näytteenottokoulutus 19. 20.11.2016 Mikä on Fineli? Elintarvikkeiden koostumustietokanta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää perustettu vuonna 1984

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

UUTTA MUOTOILUA JA HYVÄÄ FASTFOOD UUTUUKSIA & ideoita

UUTTA MUOTOILUA JA HYVÄÄ FASTFOOD UUTUUKSIA & ideoita UUTTA MUOTOILUA JA HYVÄÄ FASTFOOD UUTUUKSIA & ideoita SAUNAILLAN SUOSIKKI JA ALKUPALOJEN KUNKKU! Mini maistuu MUHKEALTA Minihampurilaiset sopivat TUOTE 100% KOOSSA erinomaisesti moniin erilaisiin tilanteisiin:

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

esongin parhaat Spalat

esongin parhaat Spalat H eviä kuten haluat Tiesithän, että Chipstersiltä saa myös HeViä. Sesonkien mukaan elävästä monipuolisesta HeVi-tarjonnastamme löydät sekä koti- että ulkomaiset hedelmä- ja vihannestuotteet sekä yrtit,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Enterprise Forum /0, Oulun yliopisto 8.0.0 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarvikeala muutoksessa muutos

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 kaikki vastaukset ovat mukana

Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 kaikki vastaukset ovat mukana Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Taustamuuttujat Ikä 51-60 vuotta 1 1,89 % 61-70 vuotta 6 11,32 % 71-80 vuotta 8 15,09 % 81-90 vuotta 25 47,17

Lisätiedot

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Harmaata mössöä vai tuunattuja aterioita?

Harmaata mössöä vai tuunattuja aterioita? Harmaata mössöä vai tuunattuja aterioita? Piia Jallinoja, dosentti, tutkimuspäällikkö Työryhmä Liisa Peura-Kapanen (1.1.2014 alkaen) Katja Järvelä & Helena Tuorila (31.12.2013 asti) Seniori-Sapuska, Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Baltia

Atria Capital Markets Day Atria Baltia Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 Sisältö Pilotin kuulumiset Peruna Lähiruokaa logistiikan kautta Hankintaprosessi Tuotestrategia 2 Kruunupyy kuoripäällinen peruna

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot