Kauppaa. Tässäkin käytetään tuotetta nimeltä sähkö. Miten se on tuotettu ja mitä se maksaa? 8. Miten valitset sähköyhtiösi? 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppaa. Tässäkin käytetään tuotetta nimeltä sähkö. Miten se on tuotettu ja mitä se maksaa? 8. Miten valitset sähköyhtiösi? 14"

Transkriptio

1 Fortum Miten valitset sähköyhtiösi? 14 Energiansäästöä entsyymeillä 16 Haastaja fossiilisille polttoöljyille 20 Kauppaa Tässäkin ENERGIALLA käytetään tuotetta nimeltä sähkö. Miten se on tuotettu ja mitä se maksaa? 8

2 PÄÄKIRJOITUS JUHA LAAKSONEN TALOUSJOHTAJA Energiamarkkinat tutuksi Tässä Forten numerossa pureudumme energia- ja erityisesti sähkömarkki noiden toimintaan ja pyrimme avaamaan sitä, miten energialla käydään kauppaa. Vuonna 2009 noin kolme neljäsosaa Fortumin liikevoitosta tuli sähkön myynnistä suoraan sähköpörssiin. Pohjoismaiden sähköpörssin, Nord Poolin, tehokas ja avoin toiminta on liiketoimintamme edellytys: Power-divisioonamme myy kaiken tuottamamme sähkön sähköpörssiin ja Fortumin loppuasiakasmyynti, Markets, ostaa tarvitsemansa sähkön sieltä. Se, että pohjoismaisen sähköpörssin sähkön hinta on aito ja oikea markkina hinta, on mahdollistanut Fortumin nykyisen liike toimintamallin. Nord Pool toimii kuten mikä tahansa raaka-ainepörssi: kun kysyntä on suurempi kuin tarjonta, hinta nousee, ja päinvastoin. Tavallista kylmemmän talven nostaessa kysyntää Nord Poolin hinnoittelua on kritisoitu toimimatto maksi. Itse asiassa sekä talven hinnannousu ja hintapiikit että aikaisempi hinnanlasku Power-divisioonamme myy kaiken tuottamamme sähkön Nord Pooliin. taantuman vähentäessä kysyntää päinvastoin osoittavat, että sähkömarkkina toimii juuri niin kuin sen pitääkin. Lukijoiden joukossa on tällä kertaa myös joukko uusia omistajiamme. Viimeisen vuoden aikana osakkeen omistajiemme määrä on kohonnut ilahduttavasti :sta lähes :een. Toivottavasti tästä lehtemme energiamarkkinanumerosta on hyötyä teillekin hyvä ymmärrys sähkömarkkinoiden toiminnasta on kulmakivi myös Fortumin liiketoiminnan ymmärtämiselle. kuva: mikko KÄKELÄ Fortum on Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle keskittyvä johtava energiayhtiö. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito. Visiomme on olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä. Vuonna 2009 Fortumin myynti oli 5,4 miljardia euroa ja liikevoitto 1,8 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Lisätietoja: Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Pauliina Vuosio Toimituspäällikkö: Paula Durston Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Topi Saari Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Yksityisasiakkaat arkisin 8 17, faksi tai Yritysasiakkaat arkisin 8 17, faksi tai Asiakaspalvelun yhteystietoja Sähkönsiirron vikailmoitukset (24 h) Kaukolämmön vikailmoitukset (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) (Joensuu) (muu Suomi) INTERNET Internet-palvelumme ovat käytössä 24 tuntia vuorokaudessa osoitteessa

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 1/ Ajankohtaista 8 TEEMA: ENERGIAMARKKINAT 14 GALLUP Miten valitset sähköyhtiösi? 15 LÄPINÄKYVÄÄ KAUPPAA Fortumilla uskotaan, että asiakkaat hyötyvät kilpailtujen sähkömarkkinoiden avoimuudesta. 16 ENERGIANSÄÄSTÖÄ ENTSYYMEILLÄ Sinäkin olet todennäköisesti käyttänyt Genencorin tuotteita. 19 TARJOLLA VAIN PUHTAINTA RUOKAA Miten Kenneth Oker-Blomista tuli ekologisen lähiruoan lähettiläs? 20 PAREMPIA BIOÖLJYJÄ Puuöljystä vauhditetaan haastajaa fossiilisille polttoöljyille. 22 PITKÄN MATKAN JUOKSIJA Fortumin Loviisa 3 -hankkeen vetäjä Sasu Valkamon tähtäin on vuodessa TOIMIVA POHJOISMAINEN SÄHKÖPÖRSSI ON SIJOITTAJANKIN ETU Analyytikko Karri Rinta paljastaa, mitä energia-alasta kiinnostuneen sijoittajan kannattaa seurata. 26 VALOVAALIT LOVIISASSA Loviisalaiset pääsevät valitsemaan, mikä kotikaupungin kohde saa uuden valaistuksen. 27 MATTILA KELAA Pyörätuolikelaaja Esa-Pekka Mattila aloittaa Forten kolumnistina kertomalla Etelä-Afrikan leireilystään forte 1/2010 3

4 AJANKOHTAISTA TOIMITTANUT: JULIA KRISTENSEN Fortum ostaa voimalaitoksen Nokialta. Fortum Power and Heat Oy ja Nokian Lämpövoima Oy (NLV) ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Fortum ostaa NLV:n Nokian sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen. Energiapelissä oli Oras Tynkkysellekin (vas.) pohdittavaa. Antti Rauhala (kesk.) ja Joni Pelkonen seurasivat tällä kertaa peliä vierestä. Lukiolaiset haastoivat Oras Tynkkysen Energiapeliin KUVA: TOMI PARKKONEN Fortumin syksyisen Energiapeli-kilpailun voiton vei 17-vuotias kaksikko Joni Pelkonen ja Antti Rauhala Orimattilan Erkko-lukiosta. Voittajat palkittiin tammikuussa 2010 Energiateema päivällä, jonka aikana he vierailivat Tekniikan päivillä Otaniemessä ja keskustelivat energia-asioista kansanedustaja, ilmastoasiantuntija Oras Tynkkysen kanssa. Voittajien mielestä tärkeimpiä keinoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ovat energiatehokas rakennussuunnittelu, tiivis yhteiskuntarakenne ja julkisen liikenteen lisääminen. Oras Tynkkynen piti nuorten näkemyksissä erityisen ansiok - kaana sitä, että he olivat huomioineet myös välillisesti päästöjä aiheuttavat tekijät. Kuluttajille pitäisi myös tarjota parempia mahdollisuuksia saada tietoa erilaisten tuotteiden valmistamiseen kuluneesta energiasta. Kaupat voisivat ilmoittaa myymiensä tuotteiden hiilijalanjäljen, Pelkonen ja Rauhala pohtivat. Oppilaat haastoivat Tynkkysen myös vastaamaan yhteen Energiapelin kysymykseen, jossa arvioidaan, miten kotitalouksien energiankulutus jakaantuu muun muassa lämmityksen, lämpimän veden, valaistuksen, viihdeelektroniikan ja kylmälaitteiden kesken. Tynkkynen suoriutui haasteesta kunnial la, mutta aliarvioi monien kilpailuun osallistuneiden tavoin valaistuksen osuuden kodin energian kulutuksesta. Tynkkysen puolustukseksi sanottakoon, että hän on itse jo vuosia käyttänyt energiansäästölamppuja. Energiapeli on osa Fortumin Energiakompassi-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua energia- ja ympäristökysymyksistä sekä edistää kestävää energiankäyttöä. Pienryhmissä pelattavaa peliä on tilattu jo yli 500 oppilaitokseen ympäri Suomea ja viime syksyn Energiapeli-kilpai luun osallistui 75 koululais joukkuetta. Lämmitys- ja jäähdytysenergiaa SOK:lle SOK on valinnut Fortumin toteuttamaan uuden, Sipooseen rakennettavan logistiikkakeskuksensa energialaitoksen. Solmitun energiantoimitussopimuksen mukaisesti keskuksen tarvitsema lämmitys- ja jäähdytysenergia tuotetaan Fortumin maalämpöä ja biopolttoaineita hyödyntävässä yhdistelmälaitoksessa. Valmistuessaan vuonna 2012 laitos on Suomen suurin maalämpöön perustuva energiantuotantolaitos. Fortumin ja SOK:n yhteisen kehitystyön tuloksena logistiikkakeskus käyttää lämmitysenergiaa suhteessa puolet vähemmän kuin tavallinen omakotitalo, ja ero hiilidioksidipäästöissä on vielä merkittävämpi. Uusia sähköauton latauspisteitä Stockmann ja Fortum ovat asenta neet yhteistyössä sähköautojen latauspisteitä Stockmannin Oulun, Turun ja Tampereen tavaratalojen paikoitustiloihin. Oulun latauspisteet ovat Pohjois-Suomen ensimmäiset yleisön käyttöön tarkoitetut latauspaikat. Latauspisteiden asennus on osa Fortumin pohjoismaista sähköautoprojektia, jossa pyritään edistämään ladattavien sähköautojen käyttöönottoa kaupungeissa muun muassa tutkimalla, miten sähköautojen lataus voidaan hoitaa käytännössä. 4 forte 1/2010

5 SHUTTERSTOCK Sähköntuotanto vuonna 2009, TWh lähteet: Energiateollisuus ry, Svensk Energi 68,7 Suomi 133,5 Ruotsi Suurten yritysasiakkaiden sähkötuote- ja palvelutarjonta uudistumassa. Tarkoituksena on, että uudistetut tuotteet perustuisivat pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin tuotevalikoimaan. Kotitalouksien ja pienyritysasiakkaiden tuote- ja palvelutarjonta säilyy ennallaan. Vihreä moottoritie Helsingistä Vaalimaalle Helsingin ja Vaalimaan väliselle tieosuudelle kehitetään ekologisen tieliikenteen mallia, jota voidaan soveltaa paitsi Suomessa, myös kansainvälisesti. Myös Fortum osallistuu vuoden mittaiseen, Loviisan kaupungin hallinnoimaan Vihreä Moottoritie -yhteishankkeeseen, jonka tavoitteena on määritellä ekologinen tieliikenne. Suunnitteilla oleva E18-moottoritie välillä Helsinki Vaalimaa on kansainvälisesti katsoen merkittävin tieosuus Suomessa. Siksi se on tärkeä myös liikenteen ympäristövaikutusten näkökulmasta. Tieliikenne on nykyisin yksi suurimpia saastuttajia, ja tavoitteena on tulevaisuudessa vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Uuden moottoritien rakentaminen alkaa syksyllä Aurinkosähköä Espoon kaupungin sähköautoille Fortum ja Espoon kaupunki asentavat yhteistyössä Espoon autovarikolle Olarinluomaan aurinkosähköjärjestelmän, joka tuottaa uusiutuvaa sähköä kaupungin ladattaville sähköautoille. Aurinkosähköjärjestelmä asennetaan huhti toukokuussa, ja se tuottaa sähköä vuosittain noin 50 megawattituntia. Aurinkosähköjärjestelmän avulla testataan sähköautojen latausinfrastruktuurin lisäksi hajautetun sähköntuotannon liittämistä verkkoon. Olarinluoman varikon aurinkosähköä voidaan syöttää verkkoon vaikkapa kesäviikonloppuisin, kun varikko on suljettu. Investointitukipäätös aaltovoimahankkeelle stefan sjödin Fortum ja Seabased Industry saivat helmikuussa Ruotsin Energimyndigheten-energiaviranomaiselta myönteisen investointitukipäätöksen täysimittaiselle aaltovoimalaitokselle, joka on suunniteltu rakennettavaksi Sotenäsin kunnassa sijaitsevan Smögenin edustalle Ruotsin länsirannikolle. Päätöksen mukaan energiaviranomainen avustaa 139 miljoonalla kruunulla (noin 14 miljoonalla eurolla) investointihanketta, jonka kokonaisbudjetti on noin 25 miljoonaa euroa. Esittelyhankkeen myötä Fortum voi kehittää aaltovoimaa merkittäväksi energiamuodoksi Euroopassa. Tulevaisuus näyttää lupaavalta, jos tekniikkaa päästään kehittämään luotettavaksi ja kilpailukykyiseksi ratkaisuksi. Jatkamme suunnittelua ja odotamme nyt lupia ympäristötuomioistuimelta ja EU:lta. Aloitamme sähköverkkoyhteyksien ja toimilupahakemusten suunnittelun, ja toivomme lupien myöntämisprosessin sujuvan nopeasti, sanoo Senior Advisor Göran Hult Fortumista. Fortum ja Seabased Industry suunnittelevat Ruotsin länsirannikolle maailman suurinta aaltovoimalaitosta. forte 1/2010 5

6 AJANKOHTAISTA Liettuaan Baltian maiden ensimmäinen jätettä hyödyntävä voimalaitos. Fortum rakentaa uuden sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (CHP) Klaipèdan kaupunkiin, Liettuaan. Vuoden 2013 tammikuuhun mennessä valmistuvaksi suunniteltu voimalaitos käyttää polttoaineinaan yhteiskunta- ja teollisuusjätettä sekä biopolttoaineita. Idätä kesä ikkunalle Maalis huhtikuussa kylvetään kasvisten, yrttien ja kesäkukkien siemenet kasvatuslaatikoihin tai turveruukkuihin itämään. Itse kasvatetut kesäherkut ovat puhtaita ja ympäristöystävällisiä. Ja ne maistuvat taivaallisilta! Kysyimme Kekkilä Oy:n asiantuntijalta Mikael Johanssonilta, miten aloittelevakin yrittitarhuri onnistuu. Kylvä näin: Tarkista siemenpussin ohjeista kylvö- ja itämis aika. Krassi ja salaatit ovat helppoja lajeja aloittelijalle. Kostuta vähäravinteinen kylvömulta ja upota siemenet noin 2 3 kertaa oman kokonsa syvyyteen. Venäjän sähkömarkkinan kehitys etenee ennakoidun mukaisesti Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula osallistui helmikuun lopulla Venäjän pääministerin Vladimir Putinin vierailulle Sajano-Shushenskajan vesivoimalaitoksella Siperiassa. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa investointeja uuteen energiantuotantoon Venäjällä ja investoijille tärkeän kapasiteettimarkkinan sääntöjä. Fortumin mittava investointiohjelma uuteen tuotantokapasiteettiin Uralin alueella on edennyt hyvin. Tänä vuonna kaupalliseen käyttöön otetaan kolme uutta voimalaitosyksikköä. Peitä istutusruukut muovikalvolla ja tee ilmastointiaukkoja. Sijoita ruukut lämpimään paikkaan länsi- tai eteläikkunalle. Sirkkalehtien puhjettua poista kalvot ja pidä multa kosteana. Tanakat taimet siirretään isompiin ruukkuihin tai kesäkuussa suoraan ulos hallanvaaran loputtua. TOPI SAARI 6 forte 1/2010

7 SHUTTERSTOCK Vakaa tuloskunto jatkui. Fortumin hyvä tuloskunto jatkui yli epävakaiden aikojen. Toiminnallinen tulos parani vuoden takaisesta ja vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi selvästi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Lisää sivulla 25. ASIAKAS KYSYY Ydinkaukolämpö nousi kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi alentaa päästöjä Pöyryn tuore selvitys osoittaa, että ydinkaukolämpö on kustannustehokkain keino vähentää Helsingin seudun sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä vuosina Kaukolämpö tuotettaisiin Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikössä ja siirrettäisiin pääkaupunkiseudulle noin 100 kilometrin pituisessa siirtoputkessa. Selvitys ydinkaukolämmön ympäristövaikutuksista, teknisestä toteutettavuudesta ja kannattavuudesta pääkaupunkiseudulla tehtiin Fortumin toimeksiantona. Siinä verrattiin kolmea vaihtoehtoista skenaariota pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuottamiseksi. Vertailussa oli mukana kolme tulevaisuuden hahmotelmaa: nykyisen tuotantorakenteen mukainen hiili-, biomassaan perustuva bio- sekä ydinkaukolämpö skenaario. Hiilidioksidipäästöt alenisivat eniten ydinkaukolämpöskenaariossa, jossa pääkaupunkiseudun energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olisivat vuoden 2020 jälkeen noin % pienemmät kuin vuonna 1990 ja myös muut pääkaupunkiseudun päästöt vähenisivät oleellisesti, Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyryltä sanoo. Ratkaisun toteutuessa koko Suomen hiilidioksidipäästöt alenisivat noin 4,0 4,5 miljoonalla tonnilla vuodessa eli noin 6 7 prosentilla. Antilan mukaan ydinkaukolämpöskenaario nousi myös taloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Lue lisää selvityksestä: Mitä asiakasasiamies tekee? Asiakasasiamiehen tehtävä on toimia kuluttajan puhemiehenä ja edunvalvojana Fortumissa. Kun asiakkaalla on kysyttävää tuotteista tai palveluista, hän ottaa ensisijaisesti yhteyttä Fortumin asiakaspalveluun. Jos asiakas ei ole jostain syystä tyytyväinen sieltä saamaansa ratkaisuun, hän voi kääntyä Fortumin asiakasasiamiehen puoleen. Asiakasasiamies käsittelee asiakkaalta tulevat reklamaatiot sekä ottaa vastaan ja analysoi palautetta tuotteista ja toimintatavoista. Hän ottaa kantaa ja ehdottaa ratkaisua ongelmatilanteisiin, puolueettomasti. Ratkaisuehdotuksissaan hän noudattaa lakeja, säädöksiä, määräyksiä, viranomaisten tai järjestelmävastuullisten antamia ohjeita sekä alan yleistä kauppatapaa. Asiakasasiamiehen tehtävä on myös kehittää Fortumin toimintaa asiakasnäkökulmasta. Suomessa ja Ruotsissa toimii omat asiakasasiamiehensä. Tällä palstalla vastataan Fortumin asiakaspalveluun tulleisiin kysymyksiin. Tutustu Forten uuteen online-versioon Forten näköislehti löytyy nyt verkosta helposti selattavassa ja luonnonvaroja säästävässä muodossa. Käy tutustumassa lehteen osoitteessa ja päätä, luetko jatkossa Fortesi mieluummin sähköisesti vai painettuna. Jos haluat vaihtaa painetun lehden tilauksen sähköiseen uutiskirjeeseen, lähetä meille sähköpostia osoitteeseen Kerro viestissä nimesi ja sähköpostiosoitteesi sekä mihin katuosoitteeseen lehti tällä hetkellä tulee. Seuraavan kerran lehti kolahtaakin sähköpostilaatikkoosi. forte 1/2010 7

8 TEEMA: ENERGIAMARKKINAT KAUPPAA se on energiakauppakin Energiamarkkinoilla palapelin paloja ovat energian tuottajat, jälleenmyyjät, jakelijat ja käyttäjät. Energiaa ostetaan ja myydään kuten mitä tahansa kauppatavaraa, paitsi että... Teksti JULIA KRISTENSEN Tasaisen varmaa tuotantoa. Fortumin ydinvoimalaitos, Loviisa klo 11:44 Käyttöyksikön päällikkö Timo Eurasto huolehtii osaltaan Loviisan kahden voimalaitosyksikön tasaisesta tuotannosta. Voimalaitosten käyttöaste vaikuttaa sähkön hintaan: jos tarjonta laskee ja kysyntä pysyy korkeana, hinta nousee. Tänään Loviisassa tuotetaan yhteensä 24,9 gigawattituntia (GWh) sähköä. 8 forte 3/2009 1/2010

9 kuva: tomi parkkonen forte 3/2009 1/2010 9

10 TEEMA: ENERGIAMARKKINAT kuva: tomi parkkonen TÄÄLLÄ KÄYDÄÄN JOHDANNAISKAUPPAA. Keilaniemi, Espoo klo 10:32 Johan Linnarsson toimii pääanalyytikkona Fortumin Trading and Industrial Intelligence -yksikössä. Fortum käy päivittäin kauppaa sähkön johdannaismarkkinoilla tavoitteenaan varmistaa tuotetusta sähköstä saatava hinta vuosiksi eteenpäin ja tasata näin tukkusähkön hinnan vaihteluita. Sähkön lisäksi yksikkö käy kauppaa esimerkiksi hiili- ja öljyjohdannaisilla sekä päästöoikeuksilla ja uusiutuvan energian sertifikaateilla. eille on itsestään selvää, että kun töpselin työntää pistorasiaan, valot syttyvät, kahvinkeitin hurahtaa käyntiin ja pyykit puhdistuvat. Energiaa tarvitaan kodeissa ja työpaikoilla moniin asioihin lämmityksestä alkaen. Mutta miten kaikki oikeastaan tapahtuu? Energiankulku tuotannosta käyttäjälle on pitkälti samanlainen kuin minkä tahansa muun tuotteen. Energiamarkkinoiden piiriin kuuluvat sähkön, kaasun ja kaukolämmön tuotanto, jakelu ja myynti sekä päästökauppa. Sähkömarkkinat on Suomessa ja Ruotsissa myynnin osalta avattu kilpailulle, mutta sähköverkkotoiminta on säilytetty luonnollisena monopolina. Suomessa Fingrid Oyj ja Ruotsissa Svenska Kraftnät omistavat kantaverkot, joiden kautta voimalaitosten tuottama sähkö siirretään sähkönsiirtoyhtiöiden alue- ja jakeluverkkoihin. Sääntelyä on ulotettu myös maakaasumarkkinoille. Suurin ero sähkön ja muiden kaupattavien tuotteiden välillä on se, että sähköä ei voi varastoida. Siksi kulutuksen ja tuotannon täytyy olla joka hetki tasapainossa. Tästä huolehtivat järjestelmävastaavat Fingrid ja Svenska Kraftnät. Pohjoismaisilla markkinoilla fyysinen sähkökauppa tapahtuu Nord Pool Spot -sähköpörssissä, jossa sähkön kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Ostajien joukossa on sähkön vähittäismyyjiä, kuntia ja suurkäyttäjiä, kuten teollisuuden toimijoita, jotka saattavat ostaa tarvitsemansa energian suoraan pörssistä. Yli 70 prosenttia Pohjoismaissa käytetystä sähköstä ostetaan spot-markkinalta, joka toimii vuoden ja vuorokauden ympäri. Spot-hinta määrittyy markkinaehtoisesti. Ostajat ja 10 forte 1/2010

11 myyjät ilmoittavat edellisenä aamupäivänä, millä hinnalla ja kuinka paljon he ovat seuraavana päivänä valmiit ostamaan tai myymään sähköä kunkin tunnin aikana. Hinta lasketaan kysynnän ja tarjonnan mukaan jokaiselle tunnille, myyntipäällikkö Christina König Nord Pool AB:sta selvittää. Sähkön hinnan määrittyminen on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi sääolosuhteet. Pohjoismaissa suuri osa tuotannosta perustuu vesivoimaan, joten sateiden määrä vaikuttaa tarjontaan. Talvisin lämmitys puolestaan kasvattaa kysyntää. Lisäksi verkkokapasiteetin käyttörajoituksilla on merkitystä. Jos esimerkiksi jokin ydinvoimalaitos käy vajaalla teholla, tarjonta laskee. Tämän takia on vaikea ennustaa sähkön hintaa vaikka seuraavalla viikolla. Hintavaihtelut kuitenkin tarkoittavat, että markkina toimii, König tähdentää. Herkän hinnanvaihtelun vuoksi osa toimijoista turvaa sähkön hinnan Nord Pool ASA:n johdannaismarkkinoilla. Johdannaistuotteilla sähkön hinta voidaan määrätyksi ajaksi sitoa kiinteälle tasolle samalla tavalla kuin asuntolainan koron KOSKA sähköä EI VOI varastoida, kysynnän ja tarjonnan täytyy joka hetki olla tasapainossa. voi sitoa erilaisiin indekseihin, König vertaa. Kuluttajalle sähkön hinta muodostuu sähköenergiasta, sähkönsiirrosta ja veroista. Sähköenergian voi jokainen ostaa parhaaksi katsomaltaan myyjältä, mutta sähkönjakelijaksi valikoituu se yhtiö, jonka verkkoalueella kuluttaja asuu. Sähkön laadusta vastaa aina verkonhaltija, oli sähkön myyntiyhtiö mikä tahansa. Koska markkinaehtoista kilpailua ei ole, sähkön jakeluyhtiöiden toimintaa valvoo Suomessa Energiamarkkinavirasto, jolle kuuluu sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnan ja edistämisen lisäksi myös päästökaupan viranomaistehtäviä. Ruotsissa tehtävää hoitaa Energimarknadsinspektionen. Energiamarkkinavirasto asettaa sähköverkkotoiminnasta saatavalle tuotolle tuloraamit, vaikka hinnan määrittely muuten on verkko yhtiöiden oma asia. Tukkumarkkinoiden toimintaan Energiamarkkinavirasto vaikuttaa välillisesti edistämällä markkinoiden yhdentymistä siirtoverkon kautta. Sähkön siirto onkin avainasemassa, kun puhutaan markkinaehtoisesta kilpailusta ja eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integraa tiosta. kuva: TOPI SAARI SISÄLLE LÄMMITTELEMÄÄN. Lauttasaari, Helsinki klo 14:43 Pakkanen laskee -13 asteeseen, ja lämmitysenergian tarve nousee. Kovina pakkaspäivinä syntyy sähkön hintapiikkejä, kun kulutus nousee tuotantoa nopeammin ja käyttöön otetaan kalliimpaa varavoimaa. forte 1/

12 TEEMA: ENERGIAMARKKINAT Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat hyvin, ja ne ovat esimerkkinä eurooppalaisten yhteismarkkinoiden kehitykselle. Maiden välinen rajakapasiteetti on kuitenkin ajoittain niukka suhteessa siirtotarpeeseen. Siirtorajoitusten esiintyminen vaikuttaa siihen, miten suuren osan ajasta pohjoismaiset markkinat ovat yhtenäiset eli koko markkinalla on sama markkinahinta, Energiamarkkinaviraston ylijohtaja Asta Sihvonen-Punkka sanoo. Samaa sanoo Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: jos sähkö olisi varastoitava tuote, yhteiset eurooppalaiset markkinat olisivat jo olemassa. Pullonkaulana ovat olleet yhdysverkot, joiden laajentaminen käy verrattain hitaasti yhden siirtokaapelin rakentaminen kestää seitsemästä kymmeneen vuotta. Fingridin tehtävä on huolehtia sähköverkon käyttövarmuudesta sekä vähittäiskaupan että tukkumarkki- Markkinaehtoisuuden puolestapuhujat korostavat kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien vaikutusta sähkön tuotantotapaan. Kun uusiutuvan energian kysyntä kasvaa, kasvaa myös sen tuotanto. Leijonanosan sähkönkulutuksesta haukkaa teollisuus. Suomessa teollisuuden osuus kaikesta sähkönkulutuksesta on noin puolet, kun asumisen ja maatalouden osuus on vähän yli neljänneksen. Ruotsissa teollisuuden osuus on noin 40 prosenttia. Toisaalta teollisuus on myös merkittävä energiantuottaja: se tuottaa omien tuotantolaitostensa yhteydessä sähkön lisäksi prosessi höyryä omiin tarpeisiinsa ja kaukolämpöä. Metsäteollisuus on Pohjolan perinteinen teolli suuden haara, joka kuluttaa Suomessa vajaan kolmanneksen käytetystä sähköstä, mutta tuottaa siitä noin 40 prosenttia itse. Kilpaillut sähkömarkkinat edellyttävät, että verkko ja rajayhteydet soveltuvat vapaaseen sähkön siirtoon. noiden tarpeisiin. Kilpaillut sähkömarkkinat edellyttävät, että verkko ja rajayhteydet soveltuvat vapaaseen sähkön siirtoon. Markkinoiden tarpeet huomioidaan sekä sähköverkon suunnittelussa että käyttötoiminnassa, jonka keskeytyksissä esimerkiksi kunnossapidon takia vältetään pullonkaulojen syntymistä, Ruusunen sanoo. Fingrid on päättänyt seuraavien kymmenen vuoden aikana tehtävistä 1,6 miljardin investoinneista, joista pääosa koskee uusien sähköverkkojen rakentamista. Niistä 90 prosenttia tosin rakennetaan vanhojen verkkojen reitille, Ruusunen muistuttaa. Mihin uutta sähköverkkoa rakennetaan, riippuu luonnollisesti siitä, minne uutta tuotantokapasiteettia rakennetaan. Lisäksi uusiutuvan energiantuotannon kehittämisellä on oma vaikutuksensa uuden verkon tarpeeseen. Mitä enemmän esimerkiksi tuulivoimaa lisätään, sitä enemmän tarvitaan rajayhteyksiä turvaamaan tuulettomien päivien sähköntarve. Toinen haaste uusiutuvan tuotannon edistämiselle on kysymys vapaasta kilpailusta, minkä takia uusiutuville ehdotetut suorat tuet ovat aiheuttaneet paljon keskustelua. Kun sähkömarkkinoiden sääntelyä on pitkään pyritty purkamaan kilpailun tieltä, uusiutuvien energiantuotantomuotojen markkinaehtoiselle edistämiselle on olemassa suuret paineet, jotta markkinoiden toimintaa ei vääristetä, Asta Sihvonen-Punkka myöntää. Energiamarkkinoiden toiminnan avain tekijöitä ovat meidän näkökulmastamme kilpailukykyiset kustannukset ja toimitusvarmuus, koska tehtaat pyörivät vuorokauden ympäri ja toiminnan häiriöt tietävät tulonmenetystä. Metsäteollisuuden oman tuotannon energianlähteenä käytetään pääosin puuta, jota kertyy omien prosessien tai hakkuiden ylijäämänä, Metsäteollisuus ry:n energia- ja ympäristöjohtaja Stefan Sundman kertoo. Uusiutuvan energiantuotannon kehitys liippaa metsäteollisuutta läheltä muutenkin puu kun on yksi uusiutuvista energianlähteistä. Metsäteollisuus on Suomessa ollut edelläkävijä bioenergian kehittämisessä. Sundman huomauttaakin, että korkeasta energiankulutuksesta huolimatta metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat vain kuusi prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä. Vaikka taantuma yhdessä rakennemuutoksen kanssa on laskenut teollisuuden energiankulutusta, Sundman uskoo sen palautuvan seuraavan vuosikymmenen aikana taantumaa edeltäneelle tasolle. Se tapahtuu kehittämällä uusia tuotesovelluksia biojalostuksen puolella ja laajentamalla liikenteen bioenergiaratkaisuihin. Tulevaisuuden toinen kehityskulku uusiutuvan energiantuotannon lisäksi on Euroopan integroituva sisämarkkina, uskovat Jukka Ruusunen ja Asta Sihvonen-Punkka. Tähän ohjaa jo EU:n kolmas sisämarkkinapaketti, jonka säännökset astuvat voimaan vuoden 2011 maaliskuussa. kuva: TOPI SAARI 12 forte 1/2010

13 NÄKÖKULMA Teksti AULI PACKALÉN Reilun kaupan sähköä? Reilun kaupan tuotteita tutuimpina banaaneja ja kahvia markkinoidaan meille kuluttajille sillä, että ostamalla niitä voimme parantaa kehitysmaissa asuvien viljelijöiden elämää ja ympäristön tilaa. Maksamalla tuotteista hieman korkeampaa hintaa voimme varmistaa, että jokaisesta tuotetusta banaani- tai kahvikilosta jää jotain tuottajallekin. Hedelmätiskillä tavalliset ja reilun kaupan banaanit erottaa toisistaan tarrasta. Mutta uusiutuvilla energialähteillä ja fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö menevät verkossa iloisesti sekaisin. Pistorasiasta tulee aina samaa sähköä eikä mistään huomaa, onko perunat keitetty vesisähköllä vai kenties jollain muulla. Ei ihme, että Fortumiltakin on kyselty, miten kummassa yritys voi taata, että sen asiakkaiden saama sähkö on tuotettu varmuudella ilman hiilidioksidipäästöjä. Ei voikaan eivätkä muutkaan sähkönmyyjät voi. Fyysisessä sähkössä ei ole tarroja. Sen sijaan Fortumkin varmistaa ostamiensa ns. alkuperätakuiden avulla, että sen myymä määrä esimerkiksi 100-prosenttista vesisähköä on todella tuotettu vesivoimalla. Kuten reilussa kaupassa, myös sähkö kaupassa me kuluttajat pystymme vaikuttamaan siihen, mitä on tarjolla ja mitä tuotetaan. Reilun kaupan banaanien laari hedelmäosastolla on vuosien mittaan suurentunut ja suurentunut; yhtä lailla hiilidioksidipäästöttömän sähkön kysynnällä voidaan vaikuttaa tarjontaan ja tuotantoon. Jakeluverkon parannusta. Kirkkonummi klo 12:22 Eltel Oy:n asentaja Jarkko Honkanen on siirtämässä ilmajohtoa maakaapeliksi tietyömaan yhteydessä. Sähköverkon parannukset edistävät sähkönsiirron luotettavuutta, mikä edistää markkinoiden toimintaa. forte 1/

14 TEEMA: ENERGIAMARKKINAT Miten valitset sähköyhtiösi? Teksti ja kuvat SATU ALAVALKAMA Valitsen sähköyhtiöni hintoja seuraamalla. Käytän paljon sähköä kuvataiteilijan työssäni. 180 vuorokautta hyvää päivänvaloa vuodessa eivät luo tarvitsemiani puitteita: ateljeeni katossa hehkuu 17 päivänvaloloisteputkea läpi vuoden. Sähköä kuluu myös ilmastointiin, tietotekniikkaan ja videokuvaukseen. PETTERI AALTOLAINEN, VANTAA Kantaverkkoyhtiöille rajojen avautuminen tarkoittaa entistä suurempaa yhteistyötä muiden maiden kollegojen kanssa. Ruususen mukaan kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisen yhteistyöelimen tavoitteena on luoda yhtenäinen pohjoiseurooppalainen markkina, joka ulottuu Helsingistä Pariisiin. Hänen visiossaan vuonna 2030 Euroopassa on maailman suurimmat, vähintään terawattitunnin kilpaillut sähkömarkkinat, joiden pelisäännöissä on otettu oppia pohjoismaisesta mallista. Ja jotka palvelevat myös ilmastotavoitteiden täyttymistä, Asta Sihvonen-Punkka täydentää. os pohjoismaisten energiamarkkinoiden toimintaa ajatellaan ketjuna, jonka muodostavat energiantuottajat, -jakelijat ja vähittäismyyjät, Fortum on lenkkinä ketjun jokaisessa kohdassa. Yhtiö on yksi Pohjoismaiden johtavista sähkön vähittäismyyjistä ja vastaa sähkön jakelusta omilla verkkoalueillaan. Fortumin vuosittainen sähköntuotantokapasiteetti on Pohjoismaissa noin 50 terawattituntia, josta yli 90 prosenttia on hiilidioksidipäästötöntä tuotantoa, sähkön tukkukaupasta vastaava johtaja Toni Kekkinen Fortumilta kertoo. Hänen mukaansa ympäristömyötäisen energiantuotannon edistäminen on Fortumin tärkeimpiä tavoitteita yhdessä avoimeen kilpailuun perustuvien sähkömarkkinoiden kanssa. kuva: TOPI SAARI Tuottamansa sähkön Fortum myy Nord Pool -sähköpörssissä, josta myös vähittäismyynnistä vastaava Fortum Markets ostaa sähkön asiakkailleen. Eikö Fortumin olisi helpompi myydä tuottamansa sähkö suoraan vähittäismyyntiasiakkaille? Kun kauppa käy sähköpörssin kautta, hinta määrittyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, avoimesti ja läpinäkyvästi. Se on myös sähkön loppukäyttäjän etu, sillä hinnan muodostuminen on selkeää, Kekkinen painottaa. Pohjoismaissa sähkömarkkinoiden toiminta on kilpailtua. Fortum pyrkii edistämään vastaavaa kehitystä myös eurooppa- SAUMAT SILEIKSI AAMUTUIMAAN. Kirkkonummi klo 8:49 Mirko Laineen paita siliää alkavaa työpäivää varten. Mietinnässä on vaihtaminen 1 2 vuoden määräaikaiseen Fortum Takuu -sähkösopimukseen, jonka sähkö on tuotettu 100-prosenttisesti vesivoimalla. 14 forte 1/2010

15 Muutin Lahteen Pohjois-Karjalasta ja tein sopimuksen uuden sähköyhtiön kanssa. Opiskelen, joten vähän yli 50 neliön asuntomme sähkölaskun pitäminen kohtuullisena on ykkösasia. Seuraan hintoja ja kulutusta ja haluan selkeitä laskuja. Myös sähkön säästövinkit kiinnostavat. Ulla-Riikka Ruokolainen, LAHTI Vaihdoin sähkön toimittajaa, kun paikallisesta sähköyhtiöstä soitettiin hyvä tarjous. Saamme nyt vesivoimalla tuotettua sähköä ja maksamme omakotitalon ja kesämökin toimitukset kätevästi samalla laskulla. Espoossa säästämme energiaa myös lämmittämällä maalämpöpumpulla. HANNU HOLOPAINEN,Espoo ja Dragsfjärd Suunnittelen tanssija teatteriesityksiin valaistuksia, joissa kuluu jopa satoja kilowattitunteja sähköä illassa. Arvostan häiriötöntä sähkönjakelua ja ympäristöystävällistä energiaa. Olisin valmis maksamaan esimerkiksi tuulisähköstä enemmän myös omalla työhuoneellani Punavuoressa. MIA KIVINEN, HELSINKI LÄPINÄKYVÄÄ KAUPPAA Fortumilla uskotaan, että kilpailtujen sähkö markkinoiden avoimuus on myös asiakkaan etu. Teksti JULIA KRISTENSEN Kuva TOMI PARKKONEN laisilla energiamarkkinoilla yhteistyössä eri tahojen kanssa. Eurooppalainen integraatio lisää sähkön saatavuuden varmuutta, sillä mitä isommalla alueella operoidaan, sitä joustavammin sähköä voidaan siirtää olosuhteiden ja tarpeen mukaan alueelta toiselle. Tämä tietenkin edellyttää tarvittavan siirtokapasiteetin rakentamista, Kekkinen sanoo. Tuotevaihtoehdot ja niiden hinnan muodostuminen on nyt asiakkaille selvästi helpommin hahmotettavissa. Läpinäkyvyyttä edistetään myös omassa vähittäismyynnissä ja sähkön siirrossa. Sähkön myyntituotteiden hinnoittelu uudistettiin täysin vuosi sitten toteutetussa tuoteuudistuksessa. Nyt kotitalousasiakkaiden valittavissa on kolme eri tuotevaihtoehtoa: Fortum Tarkan hinta päivittyy kuukausittain, Fortum Keston hinta vuosineljänneksittäin ja Fortum Takuun hinta Timo Liiri kertoo Fortumin asiakkaiden olleen mukana vaikuttamassa tuoteuudistukseen. Siksi palautekin on ollut erinomaista. on kiinteä esimerkiksi kahden vuoden ajan. Yritysasiakkaille on olemassa vastaavat tuotteet. Kaikkien tuotteiden hinnoittelu on kiinteästi linkitetty sähkön hintakehitykseen Nord Pool -sähköpörssissä. Suosituimman Kesto-tuotteen osalta läpinäkyvyyttä lisättiin myös kertomalla asiakkaille etukäteen kunkin hankinta- ja hintajakson ajankohta. Asiakas voi nyt itse päivittäin seurata seuraavan hintajakson hinnan muodostumista Fortumin internet-palvelussa. Tuotevaihtoehdot ja niiden hinnan muodostuminen on nyt asiakkaille selvästi helpommin hahmotettavissa, mistä olemme saaneet runsaasti hyvää palautetta. Konkreettisesti tämä näkyy myös siinä, että asiakkaamme vaihtavat omaa tuotettaan toiseen Fortumin tuotteeseen melko aktiivisesti, kun tilanne markkinahinnassa muuttuu. Esimerkiksi kiinteähintaisten Takuu-tuotteiden myynti oli erittäin vilkasta syksyn mittaan. Asiakkaat ovat halunneet kiinnittää oman hintansa edulliseen markkinahintaan pidemmäksi aikaa, Fortumin asiakkuuspäällikkö Timo Liiri sanoo. Tyytyväisyyden taustalla vaikuttaa varmasti sekin, että asiakkaat pääsivät osallistumaan ja sanomaan mielipiteensä jo tuoteuudistuksen valmisteluvaiheessa. Fortumilla on neljä asiakasraatia, jotka kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa ja joiden kanssa keskustellaan ajankohtaisista ja asiakkaita askarruttavista asioista. Tuotteiden selkeyttämisen lisäksi hiilidioksidipäästötön sähkö on ollut Liirin mukaan yksi asiakkaiden toivomista asioista, samoin sähköinen asiointi. Vuoden 2009 marraskuun lopusta kaikki Fortumin kotitalousasiakkaat ovat saaneet vesivoimalla tuotettua sähköä ja yritysasiakkaat hiilidioksidipäästötöntä vesitai ydinvoimaa ilman erillistä lisämaksua. Yksi suurimpia lähivuosien hankkeita on automaattiseen mittarinluentaan perustuvien palveluiden kehittäminen. Automaattinen etäluenta tekee samalla asiakkaan oman sähkön kulutuksen näkyväksi ja mahdollistaa reaaliaikaisen kulutuksen raportoinnin ja vertailun. Asiakas pääsee näin vihdoin itse kuljettajan paikalle sähkökustannustensa hallinnassa. Tulevaisuudessa sähkö voidaan myös hinnoitella tunneittain kotiasiakkaillekin. Lisäksi automaattinen mittarinluenta mahdollistaa Fortumin omien toimintaprosessien automatisoinnin ja samalla täysin sähköisten palveluiden tarjoamisen asiakkaille. Tämä edellyttää vahvaa panostusta tietojärjestelmien kehittämiseen, Liiri sanoo. Fortumin sähkösopimukset voimassa olevine hintoineen löydät osoitteesta fortum.fi. ENERGIAMARKKINOILLA FORTUM HALUAA ERITYISESTI EDISTÄÄ: avoimia, kilpailtuja ja läpinäkyviä sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoita markkinaperustaisia ja harmonisoituja ympäristönsuojelujärjestelmiä varmaa ja kustannustehokasta sähkönsiirtoa ja -jakelua sähkön ja lämmön myynti- sekä siirtoasiakkaiden hyvää ja tasapuolista palvelua. forte 1/

16 ASIAKKAAN MAAILMA entsyyme Energiansäästöä Pekka Vähä-Vaheen työpaikalla Hangon tehtaalla syntyy entsyymejä moneen tarpeeseen. 16 forte 1/2010

17 illä Genencorin tuotteet vähentävät veden ja energian kulutusta luonnon omilla keinoilla. Prosessien parissa Kristiina Niemistö. Teksti JULIA KRISTENSEN Kuvat TOMI PARKKONEN Genencor ei välttämättä ole jokaiselle tuttu nimi, mutta jos olet joskus pessyt pyykkiä, olet todennäköisesti käyttänyt Genencorin tuotteita. Tanskalaiseen Danisco-konserniin kuuluva bioteknologia- alan yritys valmistaa nimittäin entsyymejä, joita käytetään muun muassa pesuaineissa. Genencor on entsyymialan toiseksi suurin toimija maailmanlaajuisesti. Muutaman kilometrin päässä Hangon keskustasta sijaitsee yksi Genencorin viidestä tuotantolaitoksesta Suomessa. Hangon tehtaalla tuotetaan entsyymejä pääasiassa pesuaine-, rehu- ja tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Entsyymit ovat luonnon omia katalyytteja. Ne ovat proteiineja eli valkuaisaineita, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita, tehtaanjohtaja Antti Kosola kertoo. Entsyymejä tuotetaan kasvattamalla liuoksessa mikrobeja ja lisäämällä siihen ravintoaineita, jolloin mikrobit tuottavat liuokseen entsyymejä. Entsyymit otetaan liuoksesta talteen monivaiheisessa prosessissa, jossa muun muassa kiintoaineet poistetaan. Lopuksi liuos kuivatetaan, jolloin saadaan entsyymirakeita. Tämä on tarkkaa puuhaa, joka vaatii aseptisia olosuhteita. Mitä tekemistä entsyymeillä sitten on pyykinpesun kanssa? Pyykinpesussa entsyymit pilkkovat tahroja. Entsyymien ansiosta pyykinpesu on mahdollista aiempaa alemmissa lämpötiloissa, mikä vähentää energiankulutusta. Uusimmat tuotteemme toimivat 20 asteen lämpötilassa. Niiden käyttö lyhentää myös pesuun kuluvaa aikaa ja vähentää veden kulutusta. Pyykinpesuaineen koko elinkaaren energiankulutuksesta 75 prosenttia tapahtuu käyttövaiheessa, joten entsyymien vaikutus pyykinpesun hiilijalanjälkeen on merkittävä, projektiportfoliopäällikkö Pekka Vähä-Vahe havainnollistaa. Tekstiiliteollisuudessa entsyymeillä vähennetään energiankulutusta ja kemikaalien käyttöä. Kankaita valkaistaan perinteisesti korkeassa ph:ssa, ja prosessiin kuluu paljon energiaa ja kemikaaleja. Uudella entsyymituotteellamme valkaisu voidaan tehdä neutraaleissa olosuhteissa ja matalamman lämpötilan ansioista vedenkäyttöä ja energiankulutusta saadaan laskettua jopa 40 prosenttia, kertoo prosessi-insinööri Kristiina Niemistö. Rehuteollisuudessa entsyymit puolestaan forte 1/

18 parantavat rehun ravintosisältöä. Esimerkiksi fytaasientsyymin avulla voidaan hajottaa rehun fytaattia, johon pääosa kasvien sisältämästä fosforista on sitoutunut, niin etteivät kaikki eläimet pysty käyttämään sitä. Fytaasin ansiosta rehun sisältämä luontainen fosfori saadaan hyödynnettyä paremmin. Tämä vähentää fosforin lisäämistarvetta ja maatalouden ympäristöpäästöjä. Tuotteemme ovat kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Ne ovat biohajoavia ja pääosin uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, Kosola tiivistää. Maailmalla Genencor tuottaa entsyymejä muun muassa polttoaine-etanolimarkkinoille. Genencor kehittää entsyymejä myös toisen sukupolven bioetanoliprosessiin, jossa käytetään raaka-aineena ravinnoksi soveltumattomia kasveja tai kasvin osia. Lisäksi Genencorilla tutkitaan kemikaalien tuottamista bioteknisillä prosesseilla. Esimerkiksi kumin raaka-aineen bioisopreenin valmistus on tutkimusvaiheessa. Tämä on nopeasti muuttuva ja kehittyvä ala, kertoo Kosola, joka on työskennellyt Genencorin Genencorin Hangon tehtaalla tehostetaan energian käyttöä siihen kehitetyn järjestelmän avulla. Hangon tehtaanjohtaja Antti Kosolan mukaan tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutukset kiinnostavat asiakkaita. palveluksessa 16 vuotta, suurimman osan ajasta Hangossa lukuun ottamatta puolentoista vuoden komennusta tuotekehityspuolella Yhdysvalloissa. Hänen oman uransa aikana pesuaineet ja viime vuosina rehuentsyymit ovat olleet tärkeitä kasvun alueita Hangon tehtaalla. Toinen koko ajan merkitystään kasvattanut tekijä on kestävä kehitys. Asiakkaiden kiinnostus tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutuksiin on lisääntynyt. Kestävä kehitys otetaan huomioon yhtälailla Genencorin omassa tuotannossa. Hangon tehtaalla energiaa kuluu tuotannon vaiheista eniten kuivauksessa. Viime vuosina tehtaalla on otettu käyttöön energiatehokkuusjärjestelmä, jonka avulla haetaan energiankäytön tehostamiskohteita. Tällä hetkellä on menossa koko tuotannon kattava energiakatselmus, kertoo hyödykeinsinööri Olli Kortepuro. Uusin ylpeydenaihe on omien tuotantolaitosten viereen rakennettu hakelämpölaitos, joka otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Fortumin laitos tuottaa Genencorille teollisuushöyryä ja Hangon kaupungille kaukolämpöä. Aikaisemmin Hangon tehtaan energianlähteenä käytettiin raskasta polttoöljyä, joka jää nyt ainoastaan varavoimaksi. Hakelämpölaitoksen ansiosta höyryn ja lämmöntuotantomme fossiilisista polttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt vähenevät 90 prosenttia. Lisäksi jatkossa tuotantomme hukkalämpöä pystytään käyttämään kaukolämmöksi, kun sen hyödyntäminen aikaisemmin oli vaikeaa, Kosola sanoo. Entistä ekologisemmaksi laitos muuttuu, jos hakkeenpolton lopputuotteena syntyvää tuhkaa voidaan käyttää hyödyksi. Sen soveltumista metsälannoitteeksi selvitetään parhaillaan. Hakelämpölaitoksesta energiaa teollisuudelle ja Hangon kaupungille Genencorin ja Fortumin yhteistyön juuret ulottuvat aina 1990-luvun puoliväliin, ja Genencorin Hangon tehtaan viereen noussut uusi hakelämpölaitos on yhteisistä hankkeista suurin. Uusiutuvaa hakepolttoainetta käyttävä laitos rakennettiin vastaamaan sekä Genencorin energiatarpeita että kaukolämmön kasvanutta kysyntää Hangon alueella. Lämpölaitoksen teho on 18 megawattia. Se käyttää polttoaineenaan pääosin kotimaista kantomursketta, metsähaketta sekä A- ja B-luokan käytöstä poistettua puuta, josta naulat tai muu rakennusjäte poistetaan magneettierottimella. Ensisijaisesti hake tulee lähialueilta, mutta käytöstä poistettu puu tuodaan Tuusulasta. Sen osuus polttoaineesta on noin 30 prosenttia. Lämpölaitos kuluttaa tunnissa noin 25 kuutiota polttoainetta. Fortumilla on yli 200 vastaavaa, miehittämätöntä laitosta ympäri Suomen. Viime vuonna lämpölaitoksia valmistui Hangon lisäksi Joensuuhun, Lopelle ja Riihimäelle. Genencor ja Fortum näkevät pitkäjänteisessä yhteistyössä mahdollisuuden parantaa teollisuuden ympäristötehokkuutta ja samalla hyödyttää paikallista yhteisöä. 18 forte 1/2010

19 MINUN VALINTANI Tällä palstalla esitellään ihmisiä, jotka ovat merkittävästi pienentäneet hiilijalanjälkeään. Tarjolla vain puhtainta ruokaa Kenneth Oker-Blomin suhdetta ruokaan leimaa vuodenaikojen ja lähiruoan arvostus, hyvästä ja terveellisestä ruoasta saatu nautinto, itse tekemisen hauskuus ja kestävä kehitys. Oker-Blomin mielestä faktat puhuvat selkeää kieltään: kolmasosa yksityiskulutuksen ympäristöhaitoista syntyy ruoan tuotannossa vasta kakkosena asuminen ja kolmantena yksityisautoilu. Liha- ja maitotuotteiden ekologinen jalanjälki on kasvis- ja kalaperäistä ruokaa selvästi suurempi. Lisäksi heitämme vuosittain pois noin 60 kiloa ruokaa henkilöä kohden. Hänen matkansa ekologisen ja hyvän ruoan lähettilääksi on ollut poikkeuksellinen. Pitkän uran mainosmaailmassa tehnyt mies teki loppuelämäänsä koskevan ratkaisevan päätöksen vaikean sairauden yllättäessä kuusi vuotta sitten. Päätin, että jos selviän hengissä, omistan aikani hyvälle ruoalle, hän kertoo. Vuosikymmenten intohimo maittavaan ruokaan ja lukuisat elämykset maailman parhaissa ravintoloissa sekä opit muun muassa Eero Mäkelän ja Tore Wretmanin keittiöissä, antoivat hyvän pohjan uudelle uralle. Ensimmäisen kesän toimin Espoon saaristossa pursiseuran ravintolassa kokkina. Meillä lähiruoka tulkittiin hyvin kapeasti: ravintolan raaka-aineet hankittiin saaresta tai sen lähivesiltä rapuja, kaloja, marjoja, sieniä... Kokkikokemuksen kartuttua ja ensimmäisen lapsenlapsen synnyttyä Oker-Blom vaihtoi vielä suuremman vaihteen päälle puhtaan ja hyvän ruoan sekä ekologisuuden puolesta. Päätin, että vaarin luona ei tarjota kuin puhtainta ja maukkainta ruokaa ja varmistetaan, että oikeiden ja ekologisten ruokavalintojen avulla turvataan lastenlapsillemme kestävä elinympäristö. Oker-Blom kiteytti ajatuksensa ja reseptinsä uuteen kirjaansa Syö terveellisesti ajattele ekologisesti, jossa niin tekstit kuin reseptitkin ovat ruotsiksi ja suomeksi. Meidän on otettava suurempi vastuu omasta terveydestämme ja pienennettävä ekologista jalanjälkeämme. Fiksut ihmiset tekevät itsensä ja ympäristön hyväksi valintoja, joissa on järkeä myös lompakon kannalta. Teksti MAIJA PIIROINEN Kuva TOMI PARKKONEN forte 2/2009 1/

20 TEKNOLOGIA PAREMPIA BIOÖLJYJÄ Metsäteollisuuden tähteistä valmistettavasta bioöljystä kehitetään kovaa vauhtia haastajaa perinteisille fossiilisille polttoöljyille. Kun niiden valmistus yhdistetään energiantuotantoon, raaka-aineesta saadaan lähes kaikki irti. Teksti AULI PACKALÉN Kuva TOPI SAARI Ympäri maapalloa kehitetään nyt vimmatusti keinoja päästä irti hiiliriippuvuudestamme sekä leikata nopeasti ja rajusti hiilidioksidipäästöjämme. Suomessa parhaillaan kehitettävä bioöljyn valmistus pyrolyysitekniikalla on taatusti yksi lupaavimmista ja edullisimmista vaihtoehdoista korvata energiantuotannossa erityisesti fossiilisia polttoöljyjä. Vaihtoehtona olisi korvata öljykattilat hakekattiloilla tai -kaasuttimilla. Yhteishankkeessa ovat mukana tutkimusorganisaatio VTT:n lisäksi Metso, UPM ja Fortum. Metso on mukana BIOÖLJYN CO2-päästöt ovat noin 90 prosenttia pienemmät kuin FOSSIILISTEN POLTTOÖLJYJEN PÄÄSTÖT. teknologiakehittäjänä, UPM raaka-aineosaajana ja Fortum energiantuottajana ja bioöljyn käyttäjänä. Pyrolyysiöljyjen valmistus ei sinänsä ole uusi asia. Suomen hankkeessa keskeistä onkin bioöljytuotannon yhdistäminen bioenergiaa käyttäviin, leijukerrospolttoon perustuviin voimalaitoksiin ja niiden prosesseihin, professori Kai Sipilä VTT:ltä kertoo. Sipilä kertoo, että vastaavanlaisia hankeviritelmiä on ollut aiemmin pariinkin otteeseen, mutta ne on pantu jäihin kannattamattomina. Nyt tilanne on toinen: hiilidioksidille on saatu hinta, mikä parantaa biopolttoaineiden houkuttelevuutta fossiilisiin verrattuna. Euroopassa myös vuoden 2020 tavoitteet uusiutuvien energianlähteiden osuuden lisäämiseksi painavat päälle. Pyrolyysi tarkoittaa aineen kuivatislausta, ja puuraakaaineesta puhuttaessa perusilmiö kulkee näin: Kuivaa puuta lämmitetään muutaman sekunnin ajan noin asteeseen, jolloin suurin osa siitä höyrystyy. Kun kaasuvirta jäähdytetään, noin prosenttia syötetystä kuiva-aineesta tiivistyy nesteeksi puuöljyksi loppu on kaasua ja hiiltä, Kai Sipilä kuvailee. 20 forte 1/2010

21 FORTUM TUTKII JA KEHITTÄÄ Bioöljyn valmistus osaksi CHP-laitoksia kehitysjohtaja Jukka Heiskanen Fortumin Heat-divisioonasta kertoo, että osallistuminen bioöljyjen kehitykseen tukee suoraan Fortumin pitkän aikavälin strategiaa olla yhtiö, jonka tuotannosta ei synny hiilidioksidipäästöjä. Tällä hetkellä käytämme esimerkiksi suomalaisissa höyryja lämpölaitoksissamme yli kymmenen prosenttia Suomen raskaasta polttoöljystä. Jos pystymme korvaamaan merkittävän osan käyttämästämme fossiilisesta öljystä bioöljyllä olemassa olevissa kattiloissamme, pystymme leikkaamaan jälleen huomattavasti CO 2 -päästöjämme, hän sanoo. Toinen Fortumin kannalta houkutteleva asia on bioöljytuotannon kytkeminen osaksi omia sähkön ja lämmön yhteistuotanto- eli CHP-laitoksia. Silloin pystymme tuottamaan yhdessä laitoksessa kolmea tuotetta, mikä nostaa energiankäytön hyötysuhdetta, alentaa investointi- ja käyttökustannuksia sekä hyödyntää olemassa olevaa raaka-ainelogistiikkaa. Kun raaka-aineena on biomassa, autamme samalla lämpöasiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, Heiskanen sanoo. Hän muistuttaa, että Fortum on testannut bioöljyjä ja tehnyt polttokokeita jo 2000-luvulla sekä Ruotsissa että Suomessa. Kokemukset jo tuolloin olivat rohkaisevia. Syntyvä öljy on hapan, perinteiseltä suksitervalta tuoksahtava neste, jossa energia on jo varsin tiiviissä muodossa, noin kolme kertaa tiiviimmässä kuin metsätähteessä ja jonkin verran tiiviimmässä kuin puupelleteissä. Koska jäljellä on jonkin verran vettä, pyrolyysiöljyn lämpöarvo tilavuusyksikköä kohti on noin puolet polttoöljyn vastaavasta. Joka tapauksessa bioöljy tarvitsee huomattavasti vähemmän varasto tilaa ja kuljetuskapasiteettia kuin perusmuodossaan metsähakkeena olevat biomassat. VTT:n ja suomalaisyhtiöiden hankkeessa pyrolyysireaktori on sijoitettu koevoimalaitoksen leijukattilan yhteyteen. Pyrolyysissä syntyneet kaasu ja hiili voidaan polttaa kattilassa energian tuottamiseksi. Öljy otetaan talteen, ja tarkoituksena on myöhemmin keväällä päästä testaamaan bioöljyn polttamista Fortumin Masalan lämpökeskuksella. Odotuksemme on, että bioöljy palaa yhtä puhtaasti kuin polttoöljy, jolloin erillistä savukaasujen puhdistusta ei tarvita. Lisäksi öljy on rikitön eikä sen poltosta synny rikkipäästöjä, kuten ei pienhiukkaspäästöjäkään. Ennen kaikkea hiilidioksidi päästöt ovat noin 90 prosenttia pienemmät kuin fossiilisten polttoöljyjen päästöt, Sipilä korostaa. Lämmöntuotannossa tai sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) bioöljyt voivat mahdollistaa kivihiilen ja öljyn korvaamisen biomassoilla hyvinkin nopeasti. CHP-laitoksissa on mahdollista päästä jopa 80 prosentin energiahyötysuhteeseen. Suomessa kehitettävä konsepti on sovellettavissa periaatteessa kaikkiin biomassoihin. Pohjoismaissa integrointi metsäteollisuuden ainespuun hankintaan on Sipilän mielestä luontevin ja kilpailukykyisin vaihtoehto. Etelä-Euroopassa voidaan käyttää peltobiomassoja ja eteläisellä pallonpuoliskolla hyödyntää sokeriruo on ja palmuöljyn tuotannon sivuvirtoja. Joka tapauksessa pyrolyysi on Sipilän mielestä selkeästi edullisin tapa tuottaa kiinteistä biomassoista nestemäistä polttoöljyä niin investointi- kuin tuotantokustannustenkin kannalta. Hän pitää teknisesti mahdollisena, että ensimmäinen kaupallinen koelaitos voisi olla toiminnassa vuonna Varmaa on, että seuraavien viiden vuoden aikana on tiedossa merkittäviä markkinoille tuloja niin Euroopassa kuin Amerikassakin, Kai Sipilä vakuuttaa. forte 1/

22 PITKÄN juoksi MATKAN KASVOT Päätös lähteä energia-alalle kristallisoitui Sasu Valkamolle opintojen loppusuoralla syventymisvaihtoehtoja miettiessä. Hän suuntasi Teknillisen korkeakoulun energiatekniikan laitokselle, koska piti sitä kiehtovana ja merkittävänä tulevaisuuden alana. Eikä ole kaduttanut, tällä alalla käydään koko ajan mielenkiintoista yhteiskunnallista keskustelua, Valkamo sanoo. Hän on itse juuri nyt yhden merkittävimmän energiapoliittisen keskustelun ytimessä: Valkamo luotsaa Fortumin Loviisa 3 -hanketta, jonka tavoitteena on saada lupa kolmannelle ydinvoimalaitosyksikölle Loviisaan. Suunnitelmien mukaan Loviisa 3:n energiantuotanto alkaa vuonna Enää odotetaan valtioneuvoston päätöstä periaatepäätöshakemukselle. Päätöstä odotetaan kaikkea muuta kuin toimettomana. Loviisa 3:n rakentamista valmistellaan monella rintamalla. Käymme valmistavia keskusteluja toimittajien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa, teemme aikatauluja ja täsmennämme tavoitteita. Näiden avulla pyritään edesauttamaan seuraavien vaiheiden eteenpäin vientiä, Valkamo kertoo. Vuoden 2010 aikana Loviisassa tehdään muun muassa kolmannen yksikön rakennuspaikkaa koskevia tutkimuksia ja tarkistetaan laitostoimittajien kanssa teknisiä konsepteja. Omaksi tavoitteekseen Valkamo on asettanut sen varmistamisen, että Fortumilla on mahdollisimman realistinen lähtötilanne projektin toteutukselle ja että päätökset tehdään oikein perustein. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen on pitkäjänteinen projekti, ja harva pääsee tällaista toteuttamaan. Uskon, että hyvät esivalmistelut päätöksenteon pohjana ovat menestyksen avaimet, unohtamatta tietenkään kurinalaista toteuttamista, Valkamo sanoo ja paljastaa, ettei miettinyt kahta kertaa hankkeeseen lähtöä. Kokonaiskuvan muodostaminen jo projektin alkuvaiheessa on ollut haastavinta ja ehdottomasti mielenkiintoisinta, hän lisää. Fortumin argumentit Loviisa 3:n puolesta ovat selvät. Vankka osaaminen ja kokemus ydinvoimalaitostoiminnasta, tarvittavat resurssit, ydinjätteen loppusijoituspaikka sekä infrastruktuuri ja kaavoitus Hästholmenin saarella ovat jo olemassa. Kolmas yksikkö turvaisi energiantuotannon jatkumisen ja työpaikat Loviisassa vähintään 60 vuodeksi rakentamisen jälkeen sittenkin, kun vanhat voimalaitosyksiköt poistuvat käytöstä. Yksi merkittävimmistä eduista on se, että olemme sitoutuneet rakentamaan Loviisaan ydinvoimalaitosyksikön, jossa sähkön ja lämmön yhteistuotanto on mahdollista. Pääkaupunkiseudulle ydinkaukolämpö on turvallinen ja tehokas vaihtoehto, joka alentaisi huomattavasti sen sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä, Valkamo tähdentää. Ydinvoiman rakentaminen tukee hallituksen tavoitetta Suomen energiatuotannon omavaraisuudesta. Kotimaahan rakennettava lisäydinvoima auttaa Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa, kun vanhaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa kapasiteettia poistuu lähivuosikymmenten aikana käytöstä. Ydinvoiman rakentaminen tukee hallituksen tavoitetta Suomen energiatuotannon omavaraisuudesta. Jotta se onnistuisi, bioenergian rinnalle tarvitaan ydinvoimaa, Valkamo sanoo. Valkamo on seurannut energia-alan kehitystä läheltä jo miltei kaksikymmentä vuotta. Hän aloitti 22 forte 1/2010

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Sähkön hinnan muodostuminen

Sähkön hinnan muodostuminen Sähkön hinnan muodostuminen ATS-Energiakanavan seminaari 22.9.2003 Ritva Hirvonen Sähkömarkkinat Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1995. Sähkönkäyttäjät voivat vapaasti ostaa sähköenergiansa

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Hotelli Holiday Inn Pasila Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos toisella neljänneksellä Erittäin vahva kassavirta Selvästi parantunut Marketsin tulos toisella neljänneksellä Paremmat

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080 Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot