Kauppaa. Tässäkin käytetään tuotetta nimeltä sähkö. Miten se on tuotettu ja mitä se maksaa? 8. Miten valitset sähköyhtiösi? 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppaa. Tässäkin käytetään tuotetta nimeltä sähkö. Miten se on tuotettu ja mitä se maksaa? 8. Miten valitset sähköyhtiösi? 14"

Transkriptio

1 Fortum Miten valitset sähköyhtiösi? 14 Energiansäästöä entsyymeillä 16 Haastaja fossiilisille polttoöljyille 20 Kauppaa Tässäkin ENERGIALLA käytetään tuotetta nimeltä sähkö. Miten se on tuotettu ja mitä se maksaa? 8

2 PÄÄKIRJOITUS JUHA LAAKSONEN TALOUSJOHTAJA Energiamarkkinat tutuksi Tässä Forten numerossa pureudumme energia- ja erityisesti sähkömarkki noiden toimintaan ja pyrimme avaamaan sitä, miten energialla käydään kauppaa. Vuonna 2009 noin kolme neljäsosaa Fortumin liikevoitosta tuli sähkön myynnistä suoraan sähköpörssiin. Pohjoismaiden sähköpörssin, Nord Poolin, tehokas ja avoin toiminta on liiketoimintamme edellytys: Power-divisioonamme myy kaiken tuottamamme sähkön sähköpörssiin ja Fortumin loppuasiakasmyynti, Markets, ostaa tarvitsemansa sähkön sieltä. Se, että pohjoismaisen sähköpörssin sähkön hinta on aito ja oikea markkina hinta, on mahdollistanut Fortumin nykyisen liike toimintamallin. Nord Pool toimii kuten mikä tahansa raaka-ainepörssi: kun kysyntä on suurempi kuin tarjonta, hinta nousee, ja päinvastoin. Tavallista kylmemmän talven nostaessa kysyntää Nord Poolin hinnoittelua on kritisoitu toimimatto maksi. Itse asiassa sekä talven hinnannousu ja hintapiikit että aikaisempi hinnanlasku Power-divisioonamme myy kaiken tuottamamme sähkön Nord Pooliin. taantuman vähentäessä kysyntää päinvastoin osoittavat, että sähkömarkkina toimii juuri niin kuin sen pitääkin. Lukijoiden joukossa on tällä kertaa myös joukko uusia omistajiamme. Viimeisen vuoden aikana osakkeen omistajiemme määrä on kohonnut ilahduttavasti :sta lähes :een. Toivottavasti tästä lehtemme energiamarkkinanumerosta on hyötyä teillekin hyvä ymmärrys sähkömarkkinoiden toiminnasta on kulmakivi myös Fortumin liiketoiminnan ymmärtämiselle. kuva: mikko KÄKELÄ Fortum on Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle keskittyvä johtava energiayhtiö. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito. Visiomme on olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä. Vuonna 2009 Fortumin myynti oli 5,4 miljardia euroa ja liikevoitto 1,8 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Lisätietoja: Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Pauliina Vuosio Toimituspäällikkö: Paula Durston Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Topi Saari Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Yksityisasiakkaat arkisin 8 17, faksi tai Yritysasiakkaat arkisin 8 17, faksi tai Asiakaspalvelun yhteystietoja Sähkönsiirron vikailmoitukset (24 h) Kaukolämmön vikailmoitukset (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) (Joensuu) (muu Suomi) INTERNET Internet-palvelumme ovat käytössä 24 tuntia vuorokaudessa osoitteessa

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 1/ Ajankohtaista 8 TEEMA: ENERGIAMARKKINAT 14 GALLUP Miten valitset sähköyhtiösi? 15 LÄPINÄKYVÄÄ KAUPPAA Fortumilla uskotaan, että asiakkaat hyötyvät kilpailtujen sähkömarkkinoiden avoimuudesta. 16 ENERGIANSÄÄSTÖÄ ENTSYYMEILLÄ Sinäkin olet todennäköisesti käyttänyt Genencorin tuotteita. 19 TARJOLLA VAIN PUHTAINTA RUOKAA Miten Kenneth Oker-Blomista tuli ekologisen lähiruoan lähettiläs? 20 PAREMPIA BIOÖLJYJÄ Puuöljystä vauhditetaan haastajaa fossiilisille polttoöljyille. 22 PITKÄN MATKAN JUOKSIJA Fortumin Loviisa 3 -hankkeen vetäjä Sasu Valkamon tähtäin on vuodessa TOIMIVA POHJOISMAINEN SÄHKÖPÖRSSI ON SIJOITTAJANKIN ETU Analyytikko Karri Rinta paljastaa, mitä energia-alasta kiinnostuneen sijoittajan kannattaa seurata. 26 VALOVAALIT LOVIISASSA Loviisalaiset pääsevät valitsemaan, mikä kotikaupungin kohde saa uuden valaistuksen. 27 MATTILA KELAA Pyörätuolikelaaja Esa-Pekka Mattila aloittaa Forten kolumnistina kertomalla Etelä-Afrikan leireilystään forte 1/2010 3

4 AJANKOHTAISTA TOIMITTANUT: JULIA KRISTENSEN Fortum ostaa voimalaitoksen Nokialta. Fortum Power and Heat Oy ja Nokian Lämpövoima Oy (NLV) ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Fortum ostaa NLV:n Nokian sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen. Energiapelissä oli Oras Tynkkysellekin (vas.) pohdittavaa. Antti Rauhala (kesk.) ja Joni Pelkonen seurasivat tällä kertaa peliä vierestä. Lukiolaiset haastoivat Oras Tynkkysen Energiapeliin KUVA: TOMI PARKKONEN Fortumin syksyisen Energiapeli-kilpailun voiton vei 17-vuotias kaksikko Joni Pelkonen ja Antti Rauhala Orimattilan Erkko-lukiosta. Voittajat palkittiin tammikuussa 2010 Energiateema päivällä, jonka aikana he vierailivat Tekniikan päivillä Otaniemessä ja keskustelivat energia-asioista kansanedustaja, ilmastoasiantuntija Oras Tynkkysen kanssa. Voittajien mielestä tärkeimpiä keinoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ovat energiatehokas rakennussuunnittelu, tiivis yhteiskuntarakenne ja julkisen liikenteen lisääminen. Oras Tynkkynen piti nuorten näkemyksissä erityisen ansiok - kaana sitä, että he olivat huomioineet myös välillisesti päästöjä aiheuttavat tekijät. Kuluttajille pitäisi myös tarjota parempia mahdollisuuksia saada tietoa erilaisten tuotteiden valmistamiseen kuluneesta energiasta. Kaupat voisivat ilmoittaa myymiensä tuotteiden hiilijalanjäljen, Pelkonen ja Rauhala pohtivat. Oppilaat haastoivat Tynkkysen myös vastaamaan yhteen Energiapelin kysymykseen, jossa arvioidaan, miten kotitalouksien energiankulutus jakaantuu muun muassa lämmityksen, lämpimän veden, valaistuksen, viihdeelektroniikan ja kylmälaitteiden kesken. Tynkkynen suoriutui haasteesta kunnial la, mutta aliarvioi monien kilpailuun osallistuneiden tavoin valaistuksen osuuden kodin energian kulutuksesta. Tynkkysen puolustukseksi sanottakoon, että hän on itse jo vuosia käyttänyt energiansäästölamppuja. Energiapeli on osa Fortumin Energiakompassi-ohjelmaa, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua energia- ja ympäristökysymyksistä sekä edistää kestävää energiankäyttöä. Pienryhmissä pelattavaa peliä on tilattu jo yli 500 oppilaitokseen ympäri Suomea ja viime syksyn Energiapeli-kilpai luun osallistui 75 koululais joukkuetta. Lämmitys- ja jäähdytysenergiaa SOK:lle SOK on valinnut Fortumin toteuttamaan uuden, Sipooseen rakennettavan logistiikkakeskuksensa energialaitoksen. Solmitun energiantoimitussopimuksen mukaisesti keskuksen tarvitsema lämmitys- ja jäähdytysenergia tuotetaan Fortumin maalämpöä ja biopolttoaineita hyödyntävässä yhdistelmälaitoksessa. Valmistuessaan vuonna 2012 laitos on Suomen suurin maalämpöön perustuva energiantuotantolaitos. Fortumin ja SOK:n yhteisen kehitystyön tuloksena logistiikkakeskus käyttää lämmitysenergiaa suhteessa puolet vähemmän kuin tavallinen omakotitalo, ja ero hiilidioksidipäästöissä on vielä merkittävämpi. Uusia sähköauton latauspisteitä Stockmann ja Fortum ovat asenta neet yhteistyössä sähköautojen latauspisteitä Stockmannin Oulun, Turun ja Tampereen tavaratalojen paikoitustiloihin. Oulun latauspisteet ovat Pohjois-Suomen ensimmäiset yleisön käyttöön tarkoitetut latauspaikat. Latauspisteiden asennus on osa Fortumin pohjoismaista sähköautoprojektia, jossa pyritään edistämään ladattavien sähköautojen käyttöönottoa kaupungeissa muun muassa tutkimalla, miten sähköautojen lataus voidaan hoitaa käytännössä. 4 forte 1/2010

5 SHUTTERSTOCK Sähköntuotanto vuonna 2009, TWh lähteet: Energiateollisuus ry, Svensk Energi 68,7 Suomi 133,5 Ruotsi Suurten yritysasiakkaiden sähkötuote- ja palvelutarjonta uudistumassa. Tarkoituksena on, että uudistetut tuotteet perustuisivat pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin tuotevalikoimaan. Kotitalouksien ja pienyritysasiakkaiden tuote- ja palvelutarjonta säilyy ennallaan. Vihreä moottoritie Helsingistä Vaalimaalle Helsingin ja Vaalimaan väliselle tieosuudelle kehitetään ekologisen tieliikenteen mallia, jota voidaan soveltaa paitsi Suomessa, myös kansainvälisesti. Myös Fortum osallistuu vuoden mittaiseen, Loviisan kaupungin hallinnoimaan Vihreä Moottoritie -yhteishankkeeseen, jonka tavoitteena on määritellä ekologinen tieliikenne. Suunnitteilla oleva E18-moottoritie välillä Helsinki Vaalimaa on kansainvälisesti katsoen merkittävin tieosuus Suomessa. Siksi se on tärkeä myös liikenteen ympäristövaikutusten näkökulmasta. Tieliikenne on nykyisin yksi suurimpia saastuttajia, ja tavoitteena on tulevaisuudessa vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Uuden moottoritien rakentaminen alkaa syksyllä Aurinkosähköä Espoon kaupungin sähköautoille Fortum ja Espoon kaupunki asentavat yhteistyössä Espoon autovarikolle Olarinluomaan aurinkosähköjärjestelmän, joka tuottaa uusiutuvaa sähköä kaupungin ladattaville sähköautoille. Aurinkosähköjärjestelmä asennetaan huhti toukokuussa, ja se tuottaa sähköä vuosittain noin 50 megawattituntia. Aurinkosähköjärjestelmän avulla testataan sähköautojen latausinfrastruktuurin lisäksi hajautetun sähköntuotannon liittämistä verkkoon. Olarinluoman varikon aurinkosähköä voidaan syöttää verkkoon vaikkapa kesäviikonloppuisin, kun varikko on suljettu. Investointitukipäätös aaltovoimahankkeelle stefan sjödin Fortum ja Seabased Industry saivat helmikuussa Ruotsin Energimyndigheten-energiaviranomaiselta myönteisen investointitukipäätöksen täysimittaiselle aaltovoimalaitokselle, joka on suunniteltu rakennettavaksi Sotenäsin kunnassa sijaitsevan Smögenin edustalle Ruotsin länsirannikolle. Päätöksen mukaan energiaviranomainen avustaa 139 miljoonalla kruunulla (noin 14 miljoonalla eurolla) investointihanketta, jonka kokonaisbudjetti on noin 25 miljoonaa euroa. Esittelyhankkeen myötä Fortum voi kehittää aaltovoimaa merkittäväksi energiamuodoksi Euroopassa. Tulevaisuus näyttää lupaavalta, jos tekniikkaa päästään kehittämään luotettavaksi ja kilpailukykyiseksi ratkaisuksi. Jatkamme suunnittelua ja odotamme nyt lupia ympäristötuomioistuimelta ja EU:lta. Aloitamme sähköverkkoyhteyksien ja toimilupahakemusten suunnittelun, ja toivomme lupien myöntämisprosessin sujuvan nopeasti, sanoo Senior Advisor Göran Hult Fortumista. Fortum ja Seabased Industry suunnittelevat Ruotsin länsirannikolle maailman suurinta aaltovoimalaitosta. forte 1/2010 5

6 AJANKOHTAISTA Liettuaan Baltian maiden ensimmäinen jätettä hyödyntävä voimalaitos. Fortum rakentaa uuden sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen (CHP) Klaipèdan kaupunkiin, Liettuaan. Vuoden 2013 tammikuuhun mennessä valmistuvaksi suunniteltu voimalaitos käyttää polttoaineinaan yhteiskunta- ja teollisuusjätettä sekä biopolttoaineita. Idätä kesä ikkunalle Maalis huhtikuussa kylvetään kasvisten, yrttien ja kesäkukkien siemenet kasvatuslaatikoihin tai turveruukkuihin itämään. Itse kasvatetut kesäherkut ovat puhtaita ja ympäristöystävällisiä. Ja ne maistuvat taivaallisilta! Kysyimme Kekkilä Oy:n asiantuntijalta Mikael Johanssonilta, miten aloittelevakin yrittitarhuri onnistuu. Kylvä näin: Tarkista siemenpussin ohjeista kylvö- ja itämis aika. Krassi ja salaatit ovat helppoja lajeja aloittelijalle. Kostuta vähäravinteinen kylvömulta ja upota siemenet noin 2 3 kertaa oman kokonsa syvyyteen. Venäjän sähkömarkkinan kehitys etenee ennakoidun mukaisesti Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula osallistui helmikuun lopulla Venäjän pääministerin Vladimir Putinin vierailulle Sajano-Shushenskajan vesivoimalaitoksella Siperiassa. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa investointeja uuteen energiantuotantoon Venäjällä ja investoijille tärkeän kapasiteettimarkkinan sääntöjä. Fortumin mittava investointiohjelma uuteen tuotantokapasiteettiin Uralin alueella on edennyt hyvin. Tänä vuonna kaupalliseen käyttöön otetaan kolme uutta voimalaitosyksikköä. Peitä istutusruukut muovikalvolla ja tee ilmastointiaukkoja. Sijoita ruukut lämpimään paikkaan länsi- tai eteläikkunalle. Sirkkalehtien puhjettua poista kalvot ja pidä multa kosteana. Tanakat taimet siirretään isompiin ruukkuihin tai kesäkuussa suoraan ulos hallanvaaran loputtua. TOPI SAARI 6 forte 1/2010

7 SHUTTERSTOCK Vakaa tuloskunto jatkui. Fortumin hyvä tuloskunto jatkui yli epävakaiden aikojen. Toiminnallinen tulos parani vuoden takaisesta ja vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi selvästi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Lisää sivulla 25. ASIAKAS KYSYY Ydinkaukolämpö nousi kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi alentaa päästöjä Pöyryn tuore selvitys osoittaa, että ydinkaukolämpö on kustannustehokkain keino vähentää Helsingin seudun sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä vuosina Kaukolämpö tuotettaisiin Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikössä ja siirrettäisiin pääkaupunkiseudulle noin 100 kilometrin pituisessa siirtoputkessa. Selvitys ydinkaukolämmön ympäristövaikutuksista, teknisestä toteutettavuudesta ja kannattavuudesta pääkaupunkiseudulla tehtiin Fortumin toimeksiantona. Siinä verrattiin kolmea vaihtoehtoista skenaariota pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuottamiseksi. Vertailussa oli mukana kolme tulevaisuuden hahmotelmaa: nykyisen tuotantorakenteen mukainen hiili-, biomassaan perustuva bio- sekä ydinkaukolämpö skenaario. Hiilidioksidipäästöt alenisivat eniten ydinkaukolämpöskenaariossa, jossa pääkaupunkiseudun energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olisivat vuoden 2020 jälkeen noin % pienemmät kuin vuonna 1990 ja myös muut pääkaupunkiseudun päästöt vähenisivät oleellisesti, Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyryltä sanoo. Ratkaisun toteutuessa koko Suomen hiilidioksidipäästöt alenisivat noin 4,0 4,5 miljoonalla tonnilla vuodessa eli noin 6 7 prosentilla. Antilan mukaan ydinkaukolämpöskenaario nousi myös taloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Lue lisää selvityksestä: Mitä asiakasasiamies tekee? Asiakasasiamiehen tehtävä on toimia kuluttajan puhemiehenä ja edunvalvojana Fortumissa. Kun asiakkaalla on kysyttävää tuotteista tai palveluista, hän ottaa ensisijaisesti yhteyttä Fortumin asiakaspalveluun. Jos asiakas ei ole jostain syystä tyytyväinen sieltä saamaansa ratkaisuun, hän voi kääntyä Fortumin asiakasasiamiehen puoleen. Asiakasasiamies käsittelee asiakkaalta tulevat reklamaatiot sekä ottaa vastaan ja analysoi palautetta tuotteista ja toimintatavoista. Hän ottaa kantaa ja ehdottaa ratkaisua ongelmatilanteisiin, puolueettomasti. Ratkaisuehdotuksissaan hän noudattaa lakeja, säädöksiä, määräyksiä, viranomaisten tai järjestelmävastuullisten antamia ohjeita sekä alan yleistä kauppatapaa. Asiakasasiamiehen tehtävä on myös kehittää Fortumin toimintaa asiakasnäkökulmasta. Suomessa ja Ruotsissa toimii omat asiakasasiamiehensä. Tällä palstalla vastataan Fortumin asiakaspalveluun tulleisiin kysymyksiin. Tutustu Forten uuteen online-versioon Forten näköislehti löytyy nyt verkosta helposti selattavassa ja luonnonvaroja säästävässä muodossa. Käy tutustumassa lehteen osoitteessa ja päätä, luetko jatkossa Fortesi mieluummin sähköisesti vai painettuna. Jos haluat vaihtaa painetun lehden tilauksen sähköiseen uutiskirjeeseen, lähetä meille sähköpostia osoitteeseen Kerro viestissä nimesi ja sähköpostiosoitteesi sekä mihin katuosoitteeseen lehti tällä hetkellä tulee. Seuraavan kerran lehti kolahtaakin sähköpostilaatikkoosi. forte 1/2010 7

8 TEEMA: ENERGIAMARKKINAT KAUPPAA se on energiakauppakin Energiamarkkinoilla palapelin paloja ovat energian tuottajat, jälleenmyyjät, jakelijat ja käyttäjät. Energiaa ostetaan ja myydään kuten mitä tahansa kauppatavaraa, paitsi että... Teksti JULIA KRISTENSEN Tasaisen varmaa tuotantoa. Fortumin ydinvoimalaitos, Loviisa klo 11:44 Käyttöyksikön päällikkö Timo Eurasto huolehtii osaltaan Loviisan kahden voimalaitosyksikön tasaisesta tuotannosta. Voimalaitosten käyttöaste vaikuttaa sähkön hintaan: jos tarjonta laskee ja kysyntä pysyy korkeana, hinta nousee. Tänään Loviisassa tuotetaan yhteensä 24,9 gigawattituntia (GWh) sähköä. 8 forte 3/2009 1/2010

9 kuva: tomi parkkonen forte 3/2009 1/2010 9

10 TEEMA: ENERGIAMARKKINAT kuva: tomi parkkonen TÄÄLLÄ KÄYDÄÄN JOHDANNAISKAUPPAA. Keilaniemi, Espoo klo 10:32 Johan Linnarsson toimii pääanalyytikkona Fortumin Trading and Industrial Intelligence -yksikössä. Fortum käy päivittäin kauppaa sähkön johdannaismarkkinoilla tavoitteenaan varmistaa tuotetusta sähköstä saatava hinta vuosiksi eteenpäin ja tasata näin tukkusähkön hinnan vaihteluita. Sähkön lisäksi yksikkö käy kauppaa esimerkiksi hiili- ja öljyjohdannaisilla sekä päästöoikeuksilla ja uusiutuvan energian sertifikaateilla. eille on itsestään selvää, että kun töpselin työntää pistorasiaan, valot syttyvät, kahvinkeitin hurahtaa käyntiin ja pyykit puhdistuvat. Energiaa tarvitaan kodeissa ja työpaikoilla moniin asioihin lämmityksestä alkaen. Mutta miten kaikki oikeastaan tapahtuu? Energiankulku tuotannosta käyttäjälle on pitkälti samanlainen kuin minkä tahansa muun tuotteen. Energiamarkkinoiden piiriin kuuluvat sähkön, kaasun ja kaukolämmön tuotanto, jakelu ja myynti sekä päästökauppa. Sähkömarkkinat on Suomessa ja Ruotsissa myynnin osalta avattu kilpailulle, mutta sähköverkkotoiminta on säilytetty luonnollisena monopolina. Suomessa Fingrid Oyj ja Ruotsissa Svenska Kraftnät omistavat kantaverkot, joiden kautta voimalaitosten tuottama sähkö siirretään sähkönsiirtoyhtiöiden alue- ja jakeluverkkoihin. Sääntelyä on ulotettu myös maakaasumarkkinoille. Suurin ero sähkön ja muiden kaupattavien tuotteiden välillä on se, että sähköä ei voi varastoida. Siksi kulutuksen ja tuotannon täytyy olla joka hetki tasapainossa. Tästä huolehtivat järjestelmävastaavat Fingrid ja Svenska Kraftnät. Pohjoismaisilla markkinoilla fyysinen sähkökauppa tapahtuu Nord Pool Spot -sähköpörssissä, jossa sähkön kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Ostajien joukossa on sähkön vähittäismyyjiä, kuntia ja suurkäyttäjiä, kuten teollisuuden toimijoita, jotka saattavat ostaa tarvitsemansa energian suoraan pörssistä. Yli 70 prosenttia Pohjoismaissa käytetystä sähköstä ostetaan spot-markkinalta, joka toimii vuoden ja vuorokauden ympäri. Spot-hinta määrittyy markkinaehtoisesti. Ostajat ja 10 forte 1/2010

11 myyjät ilmoittavat edellisenä aamupäivänä, millä hinnalla ja kuinka paljon he ovat seuraavana päivänä valmiit ostamaan tai myymään sähköä kunkin tunnin aikana. Hinta lasketaan kysynnän ja tarjonnan mukaan jokaiselle tunnille, myyntipäällikkö Christina König Nord Pool AB:sta selvittää. Sähkön hinnan määrittyminen on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi sääolosuhteet. Pohjoismaissa suuri osa tuotannosta perustuu vesivoimaan, joten sateiden määrä vaikuttaa tarjontaan. Talvisin lämmitys puolestaan kasvattaa kysyntää. Lisäksi verkkokapasiteetin käyttörajoituksilla on merkitystä. Jos esimerkiksi jokin ydinvoimalaitos käy vajaalla teholla, tarjonta laskee. Tämän takia on vaikea ennustaa sähkön hintaa vaikka seuraavalla viikolla. Hintavaihtelut kuitenkin tarkoittavat, että markkina toimii, König tähdentää. Herkän hinnanvaihtelun vuoksi osa toimijoista turvaa sähkön hinnan Nord Pool ASA:n johdannaismarkkinoilla. Johdannaistuotteilla sähkön hinta voidaan määrätyksi ajaksi sitoa kiinteälle tasolle samalla tavalla kuin asuntolainan koron KOSKA sähköä EI VOI varastoida, kysynnän ja tarjonnan täytyy joka hetki olla tasapainossa. voi sitoa erilaisiin indekseihin, König vertaa. Kuluttajalle sähkön hinta muodostuu sähköenergiasta, sähkönsiirrosta ja veroista. Sähköenergian voi jokainen ostaa parhaaksi katsomaltaan myyjältä, mutta sähkönjakelijaksi valikoituu se yhtiö, jonka verkkoalueella kuluttaja asuu. Sähkön laadusta vastaa aina verkonhaltija, oli sähkön myyntiyhtiö mikä tahansa. Koska markkinaehtoista kilpailua ei ole, sähkön jakeluyhtiöiden toimintaa valvoo Suomessa Energiamarkkinavirasto, jolle kuuluu sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnan ja edistämisen lisäksi myös päästökaupan viranomaistehtäviä. Ruotsissa tehtävää hoitaa Energimarknadsinspektionen. Energiamarkkinavirasto asettaa sähköverkkotoiminnasta saatavalle tuotolle tuloraamit, vaikka hinnan määrittely muuten on verkko yhtiöiden oma asia. Tukkumarkkinoiden toimintaan Energiamarkkinavirasto vaikuttaa välillisesti edistämällä markkinoiden yhdentymistä siirtoverkon kautta. Sähkön siirto onkin avainasemassa, kun puhutaan markkinaehtoisesta kilpailusta ja eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integraa tiosta. kuva: TOPI SAARI SISÄLLE LÄMMITTELEMÄÄN. Lauttasaari, Helsinki klo 14:43 Pakkanen laskee -13 asteeseen, ja lämmitysenergian tarve nousee. Kovina pakkaspäivinä syntyy sähkön hintapiikkejä, kun kulutus nousee tuotantoa nopeammin ja käyttöön otetaan kalliimpaa varavoimaa. forte 1/

12 TEEMA: ENERGIAMARKKINAT Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat hyvin, ja ne ovat esimerkkinä eurooppalaisten yhteismarkkinoiden kehitykselle. Maiden välinen rajakapasiteetti on kuitenkin ajoittain niukka suhteessa siirtotarpeeseen. Siirtorajoitusten esiintyminen vaikuttaa siihen, miten suuren osan ajasta pohjoismaiset markkinat ovat yhtenäiset eli koko markkinalla on sama markkinahinta, Energiamarkkinaviraston ylijohtaja Asta Sihvonen-Punkka sanoo. Samaa sanoo Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: jos sähkö olisi varastoitava tuote, yhteiset eurooppalaiset markkinat olisivat jo olemassa. Pullonkaulana ovat olleet yhdysverkot, joiden laajentaminen käy verrattain hitaasti yhden siirtokaapelin rakentaminen kestää seitsemästä kymmeneen vuotta. Fingridin tehtävä on huolehtia sähköverkon käyttövarmuudesta sekä vähittäiskaupan että tukkumarkki- Markkinaehtoisuuden puolestapuhujat korostavat kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien vaikutusta sähkön tuotantotapaan. Kun uusiutuvan energian kysyntä kasvaa, kasvaa myös sen tuotanto. Leijonanosan sähkönkulutuksesta haukkaa teollisuus. Suomessa teollisuuden osuus kaikesta sähkönkulutuksesta on noin puolet, kun asumisen ja maatalouden osuus on vähän yli neljänneksen. Ruotsissa teollisuuden osuus on noin 40 prosenttia. Toisaalta teollisuus on myös merkittävä energiantuottaja: se tuottaa omien tuotantolaitostensa yhteydessä sähkön lisäksi prosessi höyryä omiin tarpeisiinsa ja kaukolämpöä. Metsäteollisuus on Pohjolan perinteinen teolli suuden haara, joka kuluttaa Suomessa vajaan kolmanneksen käytetystä sähköstä, mutta tuottaa siitä noin 40 prosenttia itse. Kilpaillut sähkömarkkinat edellyttävät, että verkko ja rajayhteydet soveltuvat vapaaseen sähkön siirtoon. noiden tarpeisiin. Kilpaillut sähkömarkkinat edellyttävät, että verkko ja rajayhteydet soveltuvat vapaaseen sähkön siirtoon. Markkinoiden tarpeet huomioidaan sekä sähköverkon suunnittelussa että käyttötoiminnassa, jonka keskeytyksissä esimerkiksi kunnossapidon takia vältetään pullonkaulojen syntymistä, Ruusunen sanoo. Fingrid on päättänyt seuraavien kymmenen vuoden aikana tehtävistä 1,6 miljardin investoinneista, joista pääosa koskee uusien sähköverkkojen rakentamista. Niistä 90 prosenttia tosin rakennetaan vanhojen verkkojen reitille, Ruusunen muistuttaa. Mihin uutta sähköverkkoa rakennetaan, riippuu luonnollisesti siitä, minne uutta tuotantokapasiteettia rakennetaan. Lisäksi uusiutuvan energiantuotannon kehittämisellä on oma vaikutuksensa uuden verkon tarpeeseen. Mitä enemmän esimerkiksi tuulivoimaa lisätään, sitä enemmän tarvitaan rajayhteyksiä turvaamaan tuulettomien päivien sähköntarve. Toinen haaste uusiutuvan tuotannon edistämiselle on kysymys vapaasta kilpailusta, minkä takia uusiutuville ehdotetut suorat tuet ovat aiheuttaneet paljon keskustelua. Kun sähkömarkkinoiden sääntelyä on pitkään pyritty purkamaan kilpailun tieltä, uusiutuvien energiantuotantomuotojen markkinaehtoiselle edistämiselle on olemassa suuret paineet, jotta markkinoiden toimintaa ei vääristetä, Asta Sihvonen-Punkka myöntää. Energiamarkkinoiden toiminnan avain tekijöitä ovat meidän näkökulmastamme kilpailukykyiset kustannukset ja toimitusvarmuus, koska tehtaat pyörivät vuorokauden ympäri ja toiminnan häiriöt tietävät tulonmenetystä. Metsäteollisuuden oman tuotannon energianlähteenä käytetään pääosin puuta, jota kertyy omien prosessien tai hakkuiden ylijäämänä, Metsäteollisuus ry:n energia- ja ympäristöjohtaja Stefan Sundman kertoo. Uusiutuvan energiantuotannon kehitys liippaa metsäteollisuutta läheltä muutenkin puu kun on yksi uusiutuvista energianlähteistä. Metsäteollisuus on Suomessa ollut edelläkävijä bioenergian kehittämisessä. Sundman huomauttaakin, että korkeasta energiankulutuksesta huolimatta metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat vain kuusi prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä. Vaikka taantuma yhdessä rakennemuutoksen kanssa on laskenut teollisuuden energiankulutusta, Sundman uskoo sen palautuvan seuraavan vuosikymmenen aikana taantumaa edeltäneelle tasolle. Se tapahtuu kehittämällä uusia tuotesovelluksia biojalostuksen puolella ja laajentamalla liikenteen bioenergiaratkaisuihin. Tulevaisuuden toinen kehityskulku uusiutuvan energiantuotannon lisäksi on Euroopan integroituva sisämarkkina, uskovat Jukka Ruusunen ja Asta Sihvonen-Punkka. Tähän ohjaa jo EU:n kolmas sisämarkkinapaketti, jonka säännökset astuvat voimaan vuoden 2011 maaliskuussa. kuva: TOPI SAARI 12 forte 1/2010

13 NÄKÖKULMA Teksti AULI PACKALÉN Reilun kaupan sähköä? Reilun kaupan tuotteita tutuimpina banaaneja ja kahvia markkinoidaan meille kuluttajille sillä, että ostamalla niitä voimme parantaa kehitysmaissa asuvien viljelijöiden elämää ja ympäristön tilaa. Maksamalla tuotteista hieman korkeampaa hintaa voimme varmistaa, että jokaisesta tuotetusta banaani- tai kahvikilosta jää jotain tuottajallekin. Hedelmätiskillä tavalliset ja reilun kaupan banaanit erottaa toisistaan tarrasta. Mutta uusiutuvilla energialähteillä ja fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö menevät verkossa iloisesti sekaisin. Pistorasiasta tulee aina samaa sähköä eikä mistään huomaa, onko perunat keitetty vesisähköllä vai kenties jollain muulla. Ei ihme, että Fortumiltakin on kyselty, miten kummassa yritys voi taata, että sen asiakkaiden saama sähkö on tuotettu varmuudella ilman hiilidioksidipäästöjä. Ei voikaan eivätkä muutkaan sähkönmyyjät voi. Fyysisessä sähkössä ei ole tarroja. Sen sijaan Fortumkin varmistaa ostamiensa ns. alkuperätakuiden avulla, että sen myymä määrä esimerkiksi 100-prosenttista vesisähköä on todella tuotettu vesivoimalla. Kuten reilussa kaupassa, myös sähkö kaupassa me kuluttajat pystymme vaikuttamaan siihen, mitä on tarjolla ja mitä tuotetaan. Reilun kaupan banaanien laari hedelmäosastolla on vuosien mittaan suurentunut ja suurentunut; yhtä lailla hiilidioksidipäästöttömän sähkön kysynnällä voidaan vaikuttaa tarjontaan ja tuotantoon. Jakeluverkon parannusta. Kirkkonummi klo 12:22 Eltel Oy:n asentaja Jarkko Honkanen on siirtämässä ilmajohtoa maakaapeliksi tietyömaan yhteydessä. Sähköverkon parannukset edistävät sähkönsiirron luotettavuutta, mikä edistää markkinoiden toimintaa. forte 1/

14 TEEMA: ENERGIAMARKKINAT Miten valitset sähköyhtiösi? Teksti ja kuvat SATU ALAVALKAMA Valitsen sähköyhtiöni hintoja seuraamalla. Käytän paljon sähköä kuvataiteilijan työssäni. 180 vuorokautta hyvää päivänvaloa vuodessa eivät luo tarvitsemiani puitteita: ateljeeni katossa hehkuu 17 päivänvaloloisteputkea läpi vuoden. Sähköä kuluu myös ilmastointiin, tietotekniikkaan ja videokuvaukseen. PETTERI AALTOLAINEN, VANTAA Kantaverkkoyhtiöille rajojen avautuminen tarkoittaa entistä suurempaa yhteistyötä muiden maiden kollegojen kanssa. Ruususen mukaan kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisen yhteistyöelimen tavoitteena on luoda yhtenäinen pohjoiseurooppalainen markkina, joka ulottuu Helsingistä Pariisiin. Hänen visiossaan vuonna 2030 Euroopassa on maailman suurimmat, vähintään terawattitunnin kilpaillut sähkömarkkinat, joiden pelisäännöissä on otettu oppia pohjoismaisesta mallista. Ja jotka palvelevat myös ilmastotavoitteiden täyttymistä, Asta Sihvonen-Punkka täydentää. os pohjoismaisten energiamarkkinoiden toimintaa ajatellaan ketjuna, jonka muodostavat energiantuottajat, -jakelijat ja vähittäismyyjät, Fortum on lenkkinä ketjun jokaisessa kohdassa. Yhtiö on yksi Pohjoismaiden johtavista sähkön vähittäismyyjistä ja vastaa sähkön jakelusta omilla verkkoalueillaan. Fortumin vuosittainen sähköntuotantokapasiteetti on Pohjoismaissa noin 50 terawattituntia, josta yli 90 prosenttia on hiilidioksidipäästötöntä tuotantoa, sähkön tukkukaupasta vastaava johtaja Toni Kekkinen Fortumilta kertoo. Hänen mukaansa ympäristömyötäisen energiantuotannon edistäminen on Fortumin tärkeimpiä tavoitteita yhdessä avoimeen kilpailuun perustuvien sähkömarkkinoiden kanssa. kuva: TOPI SAARI Tuottamansa sähkön Fortum myy Nord Pool -sähköpörssissä, josta myös vähittäismyynnistä vastaava Fortum Markets ostaa sähkön asiakkailleen. Eikö Fortumin olisi helpompi myydä tuottamansa sähkö suoraan vähittäismyyntiasiakkaille? Kun kauppa käy sähköpörssin kautta, hinta määrittyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, avoimesti ja läpinäkyvästi. Se on myös sähkön loppukäyttäjän etu, sillä hinnan muodostuminen on selkeää, Kekkinen painottaa. Pohjoismaissa sähkömarkkinoiden toiminta on kilpailtua. Fortum pyrkii edistämään vastaavaa kehitystä myös eurooppa- SAUMAT SILEIKSI AAMUTUIMAAN. Kirkkonummi klo 8:49 Mirko Laineen paita siliää alkavaa työpäivää varten. Mietinnässä on vaihtaminen 1 2 vuoden määräaikaiseen Fortum Takuu -sähkösopimukseen, jonka sähkö on tuotettu 100-prosenttisesti vesivoimalla. 14 forte 1/2010

15 Muutin Lahteen Pohjois-Karjalasta ja tein sopimuksen uuden sähköyhtiön kanssa. Opiskelen, joten vähän yli 50 neliön asuntomme sähkölaskun pitäminen kohtuullisena on ykkösasia. Seuraan hintoja ja kulutusta ja haluan selkeitä laskuja. Myös sähkön säästövinkit kiinnostavat. Ulla-Riikka Ruokolainen, LAHTI Vaihdoin sähkön toimittajaa, kun paikallisesta sähköyhtiöstä soitettiin hyvä tarjous. Saamme nyt vesivoimalla tuotettua sähköä ja maksamme omakotitalon ja kesämökin toimitukset kätevästi samalla laskulla. Espoossa säästämme energiaa myös lämmittämällä maalämpöpumpulla. HANNU HOLOPAINEN,Espoo ja Dragsfjärd Suunnittelen tanssija teatteriesityksiin valaistuksia, joissa kuluu jopa satoja kilowattitunteja sähköä illassa. Arvostan häiriötöntä sähkönjakelua ja ympäristöystävällistä energiaa. Olisin valmis maksamaan esimerkiksi tuulisähköstä enemmän myös omalla työhuoneellani Punavuoressa. MIA KIVINEN, HELSINKI LÄPINÄKYVÄÄ KAUPPAA Fortumilla uskotaan, että kilpailtujen sähkö markkinoiden avoimuus on myös asiakkaan etu. Teksti JULIA KRISTENSEN Kuva TOMI PARKKONEN laisilla energiamarkkinoilla yhteistyössä eri tahojen kanssa. Eurooppalainen integraatio lisää sähkön saatavuuden varmuutta, sillä mitä isommalla alueella operoidaan, sitä joustavammin sähköä voidaan siirtää olosuhteiden ja tarpeen mukaan alueelta toiselle. Tämä tietenkin edellyttää tarvittavan siirtokapasiteetin rakentamista, Kekkinen sanoo. Tuotevaihtoehdot ja niiden hinnan muodostuminen on nyt asiakkaille selvästi helpommin hahmotettavissa. Läpinäkyvyyttä edistetään myös omassa vähittäismyynnissä ja sähkön siirrossa. Sähkön myyntituotteiden hinnoittelu uudistettiin täysin vuosi sitten toteutetussa tuoteuudistuksessa. Nyt kotitalousasiakkaiden valittavissa on kolme eri tuotevaihtoehtoa: Fortum Tarkan hinta päivittyy kuukausittain, Fortum Keston hinta vuosineljänneksittäin ja Fortum Takuun hinta Timo Liiri kertoo Fortumin asiakkaiden olleen mukana vaikuttamassa tuoteuudistukseen. Siksi palautekin on ollut erinomaista. on kiinteä esimerkiksi kahden vuoden ajan. Yritysasiakkaille on olemassa vastaavat tuotteet. Kaikkien tuotteiden hinnoittelu on kiinteästi linkitetty sähkön hintakehitykseen Nord Pool -sähköpörssissä. Suosituimman Kesto-tuotteen osalta läpinäkyvyyttä lisättiin myös kertomalla asiakkaille etukäteen kunkin hankinta- ja hintajakson ajankohta. Asiakas voi nyt itse päivittäin seurata seuraavan hintajakson hinnan muodostumista Fortumin internet-palvelussa. Tuotevaihtoehdot ja niiden hinnan muodostuminen on nyt asiakkaille selvästi helpommin hahmotettavissa, mistä olemme saaneet runsaasti hyvää palautetta. Konkreettisesti tämä näkyy myös siinä, että asiakkaamme vaihtavat omaa tuotettaan toiseen Fortumin tuotteeseen melko aktiivisesti, kun tilanne markkinahinnassa muuttuu. Esimerkiksi kiinteähintaisten Takuu-tuotteiden myynti oli erittäin vilkasta syksyn mittaan. Asiakkaat ovat halunneet kiinnittää oman hintansa edulliseen markkinahintaan pidemmäksi aikaa, Fortumin asiakkuuspäällikkö Timo Liiri sanoo. Tyytyväisyyden taustalla vaikuttaa varmasti sekin, että asiakkaat pääsivät osallistumaan ja sanomaan mielipiteensä jo tuoteuudistuksen valmisteluvaiheessa. Fortumilla on neljä asiakasraatia, jotka kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa ja joiden kanssa keskustellaan ajankohtaisista ja asiakkaita askarruttavista asioista. Tuotteiden selkeyttämisen lisäksi hiilidioksidipäästötön sähkö on ollut Liirin mukaan yksi asiakkaiden toivomista asioista, samoin sähköinen asiointi. Vuoden 2009 marraskuun lopusta kaikki Fortumin kotitalousasiakkaat ovat saaneet vesivoimalla tuotettua sähköä ja yritysasiakkaat hiilidioksidipäästötöntä vesitai ydinvoimaa ilman erillistä lisämaksua. Yksi suurimpia lähivuosien hankkeita on automaattiseen mittarinluentaan perustuvien palveluiden kehittäminen. Automaattinen etäluenta tekee samalla asiakkaan oman sähkön kulutuksen näkyväksi ja mahdollistaa reaaliaikaisen kulutuksen raportoinnin ja vertailun. Asiakas pääsee näin vihdoin itse kuljettajan paikalle sähkökustannustensa hallinnassa. Tulevaisuudessa sähkö voidaan myös hinnoitella tunneittain kotiasiakkaillekin. Lisäksi automaattinen mittarinluenta mahdollistaa Fortumin omien toimintaprosessien automatisoinnin ja samalla täysin sähköisten palveluiden tarjoamisen asiakkaille. Tämä edellyttää vahvaa panostusta tietojärjestelmien kehittämiseen, Liiri sanoo. Fortumin sähkösopimukset voimassa olevine hintoineen löydät osoitteesta fortum.fi. ENERGIAMARKKINOILLA FORTUM HALUAA ERITYISESTI EDISTÄÄ: avoimia, kilpailtuja ja läpinäkyviä sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoita markkinaperustaisia ja harmonisoituja ympäristönsuojelujärjestelmiä varmaa ja kustannustehokasta sähkönsiirtoa ja -jakelua sähkön ja lämmön myynti- sekä siirtoasiakkaiden hyvää ja tasapuolista palvelua. forte 1/

16 ASIAKKAAN MAAILMA entsyyme Energiansäästöä Pekka Vähä-Vaheen työpaikalla Hangon tehtaalla syntyy entsyymejä moneen tarpeeseen. 16 forte 1/2010

17 illä Genencorin tuotteet vähentävät veden ja energian kulutusta luonnon omilla keinoilla. Prosessien parissa Kristiina Niemistö. Teksti JULIA KRISTENSEN Kuvat TOMI PARKKONEN Genencor ei välttämättä ole jokaiselle tuttu nimi, mutta jos olet joskus pessyt pyykkiä, olet todennäköisesti käyttänyt Genencorin tuotteita. Tanskalaiseen Danisco-konserniin kuuluva bioteknologia- alan yritys valmistaa nimittäin entsyymejä, joita käytetään muun muassa pesuaineissa. Genencor on entsyymialan toiseksi suurin toimija maailmanlaajuisesti. Muutaman kilometrin päässä Hangon keskustasta sijaitsee yksi Genencorin viidestä tuotantolaitoksesta Suomessa. Hangon tehtaalla tuotetaan entsyymejä pääasiassa pesuaine-, rehu- ja tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Entsyymit ovat luonnon omia katalyytteja. Ne ovat proteiineja eli valkuaisaineita, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita, tehtaanjohtaja Antti Kosola kertoo. Entsyymejä tuotetaan kasvattamalla liuoksessa mikrobeja ja lisäämällä siihen ravintoaineita, jolloin mikrobit tuottavat liuokseen entsyymejä. Entsyymit otetaan liuoksesta talteen monivaiheisessa prosessissa, jossa muun muassa kiintoaineet poistetaan. Lopuksi liuos kuivatetaan, jolloin saadaan entsyymirakeita. Tämä on tarkkaa puuhaa, joka vaatii aseptisia olosuhteita. Mitä tekemistä entsyymeillä sitten on pyykinpesun kanssa? Pyykinpesussa entsyymit pilkkovat tahroja. Entsyymien ansiosta pyykinpesu on mahdollista aiempaa alemmissa lämpötiloissa, mikä vähentää energiankulutusta. Uusimmat tuotteemme toimivat 20 asteen lämpötilassa. Niiden käyttö lyhentää myös pesuun kuluvaa aikaa ja vähentää veden kulutusta. Pyykinpesuaineen koko elinkaaren energiankulutuksesta 75 prosenttia tapahtuu käyttövaiheessa, joten entsyymien vaikutus pyykinpesun hiilijalanjälkeen on merkittävä, projektiportfoliopäällikkö Pekka Vähä-Vahe havainnollistaa. Tekstiiliteollisuudessa entsyymeillä vähennetään energiankulutusta ja kemikaalien käyttöä. Kankaita valkaistaan perinteisesti korkeassa ph:ssa, ja prosessiin kuluu paljon energiaa ja kemikaaleja. Uudella entsyymituotteellamme valkaisu voidaan tehdä neutraaleissa olosuhteissa ja matalamman lämpötilan ansioista vedenkäyttöä ja energiankulutusta saadaan laskettua jopa 40 prosenttia, kertoo prosessi-insinööri Kristiina Niemistö. Rehuteollisuudessa entsyymit puolestaan forte 1/

18 parantavat rehun ravintosisältöä. Esimerkiksi fytaasientsyymin avulla voidaan hajottaa rehun fytaattia, johon pääosa kasvien sisältämästä fosforista on sitoutunut, niin etteivät kaikki eläimet pysty käyttämään sitä. Fytaasin ansiosta rehun sisältämä luontainen fosfori saadaan hyödynnettyä paremmin. Tämä vähentää fosforin lisäämistarvetta ja maatalouden ympäristöpäästöjä. Tuotteemme ovat kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Ne ovat biohajoavia ja pääosin uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, Kosola tiivistää. Maailmalla Genencor tuottaa entsyymejä muun muassa polttoaine-etanolimarkkinoille. Genencor kehittää entsyymejä myös toisen sukupolven bioetanoliprosessiin, jossa käytetään raaka-aineena ravinnoksi soveltumattomia kasveja tai kasvin osia. Lisäksi Genencorilla tutkitaan kemikaalien tuottamista bioteknisillä prosesseilla. Esimerkiksi kumin raaka-aineen bioisopreenin valmistus on tutkimusvaiheessa. Tämä on nopeasti muuttuva ja kehittyvä ala, kertoo Kosola, joka on työskennellyt Genencorin Genencorin Hangon tehtaalla tehostetaan energian käyttöä siihen kehitetyn järjestelmän avulla. Hangon tehtaanjohtaja Antti Kosolan mukaan tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutukset kiinnostavat asiakkaita. palveluksessa 16 vuotta, suurimman osan ajasta Hangossa lukuun ottamatta puolentoista vuoden komennusta tuotekehityspuolella Yhdysvalloissa. Hänen oman uransa aikana pesuaineet ja viime vuosina rehuentsyymit ovat olleet tärkeitä kasvun alueita Hangon tehtaalla. Toinen koko ajan merkitystään kasvattanut tekijä on kestävä kehitys. Asiakkaiden kiinnostus tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutuksiin on lisääntynyt. Kestävä kehitys otetaan huomioon yhtälailla Genencorin omassa tuotannossa. Hangon tehtaalla energiaa kuluu tuotannon vaiheista eniten kuivauksessa. Viime vuosina tehtaalla on otettu käyttöön energiatehokkuusjärjestelmä, jonka avulla haetaan energiankäytön tehostamiskohteita. Tällä hetkellä on menossa koko tuotannon kattava energiakatselmus, kertoo hyödykeinsinööri Olli Kortepuro. Uusin ylpeydenaihe on omien tuotantolaitosten viereen rakennettu hakelämpölaitos, joka otettiin käyttöön vuodenvaihteessa. Fortumin laitos tuottaa Genencorille teollisuushöyryä ja Hangon kaupungille kaukolämpöä. Aikaisemmin Hangon tehtaan energianlähteenä käytettiin raskasta polttoöljyä, joka jää nyt ainoastaan varavoimaksi. Hakelämpölaitoksen ansiosta höyryn ja lämmöntuotantomme fossiilisista polttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt vähenevät 90 prosenttia. Lisäksi jatkossa tuotantomme hukkalämpöä pystytään käyttämään kaukolämmöksi, kun sen hyödyntäminen aikaisemmin oli vaikeaa, Kosola sanoo. Entistä ekologisemmaksi laitos muuttuu, jos hakkeenpolton lopputuotteena syntyvää tuhkaa voidaan käyttää hyödyksi. Sen soveltumista metsälannoitteeksi selvitetään parhaillaan. Hakelämpölaitoksesta energiaa teollisuudelle ja Hangon kaupungille Genencorin ja Fortumin yhteistyön juuret ulottuvat aina 1990-luvun puoliväliin, ja Genencorin Hangon tehtaan viereen noussut uusi hakelämpölaitos on yhteisistä hankkeista suurin. Uusiutuvaa hakepolttoainetta käyttävä laitos rakennettiin vastaamaan sekä Genencorin energiatarpeita että kaukolämmön kasvanutta kysyntää Hangon alueella. Lämpölaitoksen teho on 18 megawattia. Se käyttää polttoaineenaan pääosin kotimaista kantomursketta, metsähaketta sekä A- ja B-luokan käytöstä poistettua puuta, josta naulat tai muu rakennusjäte poistetaan magneettierottimella. Ensisijaisesti hake tulee lähialueilta, mutta käytöstä poistettu puu tuodaan Tuusulasta. Sen osuus polttoaineesta on noin 30 prosenttia. Lämpölaitos kuluttaa tunnissa noin 25 kuutiota polttoainetta. Fortumilla on yli 200 vastaavaa, miehittämätöntä laitosta ympäri Suomen. Viime vuonna lämpölaitoksia valmistui Hangon lisäksi Joensuuhun, Lopelle ja Riihimäelle. Genencor ja Fortum näkevät pitkäjänteisessä yhteistyössä mahdollisuuden parantaa teollisuuden ympäristötehokkuutta ja samalla hyödyttää paikallista yhteisöä. 18 forte 1/2010

19 MINUN VALINTANI Tällä palstalla esitellään ihmisiä, jotka ovat merkittävästi pienentäneet hiilijalanjälkeään. Tarjolla vain puhtainta ruokaa Kenneth Oker-Blomin suhdetta ruokaan leimaa vuodenaikojen ja lähiruoan arvostus, hyvästä ja terveellisestä ruoasta saatu nautinto, itse tekemisen hauskuus ja kestävä kehitys. Oker-Blomin mielestä faktat puhuvat selkeää kieltään: kolmasosa yksityiskulutuksen ympäristöhaitoista syntyy ruoan tuotannossa vasta kakkosena asuminen ja kolmantena yksityisautoilu. Liha- ja maitotuotteiden ekologinen jalanjälki on kasvis- ja kalaperäistä ruokaa selvästi suurempi. Lisäksi heitämme vuosittain pois noin 60 kiloa ruokaa henkilöä kohden. Hänen matkansa ekologisen ja hyvän ruoan lähettilääksi on ollut poikkeuksellinen. Pitkän uran mainosmaailmassa tehnyt mies teki loppuelämäänsä koskevan ratkaisevan päätöksen vaikean sairauden yllättäessä kuusi vuotta sitten. Päätin, että jos selviän hengissä, omistan aikani hyvälle ruoalle, hän kertoo. Vuosikymmenten intohimo maittavaan ruokaan ja lukuisat elämykset maailman parhaissa ravintoloissa sekä opit muun muassa Eero Mäkelän ja Tore Wretmanin keittiöissä, antoivat hyvän pohjan uudelle uralle. Ensimmäisen kesän toimin Espoon saaristossa pursiseuran ravintolassa kokkina. Meillä lähiruoka tulkittiin hyvin kapeasti: ravintolan raaka-aineet hankittiin saaresta tai sen lähivesiltä rapuja, kaloja, marjoja, sieniä... Kokkikokemuksen kartuttua ja ensimmäisen lapsenlapsen synnyttyä Oker-Blom vaihtoi vielä suuremman vaihteen päälle puhtaan ja hyvän ruoan sekä ekologisuuden puolesta. Päätin, että vaarin luona ei tarjota kuin puhtainta ja maukkainta ruokaa ja varmistetaan, että oikeiden ja ekologisten ruokavalintojen avulla turvataan lastenlapsillemme kestävä elinympäristö. Oker-Blom kiteytti ajatuksensa ja reseptinsä uuteen kirjaansa Syö terveellisesti ajattele ekologisesti, jossa niin tekstit kuin reseptitkin ovat ruotsiksi ja suomeksi. Meidän on otettava suurempi vastuu omasta terveydestämme ja pienennettävä ekologista jalanjälkeämme. Fiksut ihmiset tekevät itsensä ja ympäristön hyväksi valintoja, joissa on järkeä myös lompakon kannalta. Teksti MAIJA PIIROINEN Kuva TOMI PARKKONEN forte 2/2009 1/

20 TEKNOLOGIA PAREMPIA BIOÖLJYJÄ Metsäteollisuuden tähteistä valmistettavasta bioöljystä kehitetään kovaa vauhtia haastajaa perinteisille fossiilisille polttoöljyille. Kun niiden valmistus yhdistetään energiantuotantoon, raaka-aineesta saadaan lähes kaikki irti. Teksti AULI PACKALÉN Kuva TOPI SAARI Ympäri maapalloa kehitetään nyt vimmatusti keinoja päästä irti hiiliriippuvuudestamme sekä leikata nopeasti ja rajusti hiilidioksidipäästöjämme. Suomessa parhaillaan kehitettävä bioöljyn valmistus pyrolyysitekniikalla on taatusti yksi lupaavimmista ja edullisimmista vaihtoehdoista korvata energiantuotannossa erityisesti fossiilisia polttoöljyjä. Vaihtoehtona olisi korvata öljykattilat hakekattiloilla tai -kaasuttimilla. Yhteishankkeessa ovat mukana tutkimusorganisaatio VTT:n lisäksi Metso, UPM ja Fortum. Metso on mukana BIOÖLJYN CO2-päästöt ovat noin 90 prosenttia pienemmät kuin FOSSIILISTEN POLTTOÖLJYJEN PÄÄSTÖT. teknologiakehittäjänä, UPM raaka-aineosaajana ja Fortum energiantuottajana ja bioöljyn käyttäjänä. Pyrolyysiöljyjen valmistus ei sinänsä ole uusi asia. Suomen hankkeessa keskeistä onkin bioöljytuotannon yhdistäminen bioenergiaa käyttäviin, leijukerrospolttoon perustuviin voimalaitoksiin ja niiden prosesseihin, professori Kai Sipilä VTT:ltä kertoo. Sipilä kertoo, että vastaavanlaisia hankeviritelmiä on ollut aiemmin pariinkin otteeseen, mutta ne on pantu jäihin kannattamattomina. Nyt tilanne on toinen: hiilidioksidille on saatu hinta, mikä parantaa biopolttoaineiden houkuttelevuutta fossiilisiin verrattuna. Euroopassa myös vuoden 2020 tavoitteet uusiutuvien energianlähteiden osuuden lisäämiseksi painavat päälle. Pyrolyysi tarkoittaa aineen kuivatislausta, ja puuraakaaineesta puhuttaessa perusilmiö kulkee näin: Kuivaa puuta lämmitetään muutaman sekunnin ajan noin asteeseen, jolloin suurin osa siitä höyrystyy. Kun kaasuvirta jäähdytetään, noin prosenttia syötetystä kuiva-aineesta tiivistyy nesteeksi puuöljyksi loppu on kaasua ja hiiltä, Kai Sipilä kuvailee. 20 forte 1/2010

21 FORTUM TUTKII JA KEHITTÄÄ Bioöljyn valmistus osaksi CHP-laitoksia kehitysjohtaja Jukka Heiskanen Fortumin Heat-divisioonasta kertoo, että osallistuminen bioöljyjen kehitykseen tukee suoraan Fortumin pitkän aikavälin strategiaa olla yhtiö, jonka tuotannosta ei synny hiilidioksidipäästöjä. Tällä hetkellä käytämme esimerkiksi suomalaisissa höyryja lämpölaitoksissamme yli kymmenen prosenttia Suomen raskaasta polttoöljystä. Jos pystymme korvaamaan merkittävän osan käyttämästämme fossiilisesta öljystä bioöljyllä olemassa olevissa kattiloissamme, pystymme leikkaamaan jälleen huomattavasti CO 2 -päästöjämme, hän sanoo. Toinen Fortumin kannalta houkutteleva asia on bioöljytuotannon kytkeminen osaksi omia sähkön ja lämmön yhteistuotanto- eli CHP-laitoksia. Silloin pystymme tuottamaan yhdessä laitoksessa kolmea tuotetta, mikä nostaa energiankäytön hyötysuhdetta, alentaa investointi- ja käyttökustannuksia sekä hyödyntää olemassa olevaa raaka-ainelogistiikkaa. Kun raaka-aineena on biomassa, autamme samalla lämpöasiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, Heiskanen sanoo. Hän muistuttaa, että Fortum on testannut bioöljyjä ja tehnyt polttokokeita jo 2000-luvulla sekä Ruotsissa että Suomessa. Kokemukset jo tuolloin olivat rohkaisevia. Syntyvä öljy on hapan, perinteiseltä suksitervalta tuoksahtava neste, jossa energia on jo varsin tiiviissä muodossa, noin kolme kertaa tiiviimmässä kuin metsätähteessä ja jonkin verran tiiviimmässä kuin puupelleteissä. Koska jäljellä on jonkin verran vettä, pyrolyysiöljyn lämpöarvo tilavuusyksikköä kohti on noin puolet polttoöljyn vastaavasta. Joka tapauksessa bioöljy tarvitsee huomattavasti vähemmän varasto tilaa ja kuljetuskapasiteettia kuin perusmuodossaan metsähakkeena olevat biomassat. VTT:n ja suomalaisyhtiöiden hankkeessa pyrolyysireaktori on sijoitettu koevoimalaitoksen leijukattilan yhteyteen. Pyrolyysissä syntyneet kaasu ja hiili voidaan polttaa kattilassa energian tuottamiseksi. Öljy otetaan talteen, ja tarkoituksena on myöhemmin keväällä päästä testaamaan bioöljyn polttamista Fortumin Masalan lämpökeskuksella. Odotuksemme on, että bioöljy palaa yhtä puhtaasti kuin polttoöljy, jolloin erillistä savukaasujen puhdistusta ei tarvita. Lisäksi öljy on rikitön eikä sen poltosta synny rikkipäästöjä, kuten ei pienhiukkaspäästöjäkään. Ennen kaikkea hiilidioksidi päästöt ovat noin 90 prosenttia pienemmät kuin fossiilisten polttoöljyjen päästöt, Sipilä korostaa. Lämmöntuotannossa tai sähkön ja lämmön yhteistuotannossa (CHP) bioöljyt voivat mahdollistaa kivihiilen ja öljyn korvaamisen biomassoilla hyvinkin nopeasti. CHP-laitoksissa on mahdollista päästä jopa 80 prosentin energiahyötysuhteeseen. Suomessa kehitettävä konsepti on sovellettavissa periaatteessa kaikkiin biomassoihin. Pohjoismaissa integrointi metsäteollisuuden ainespuun hankintaan on Sipilän mielestä luontevin ja kilpailukykyisin vaihtoehto. Etelä-Euroopassa voidaan käyttää peltobiomassoja ja eteläisellä pallonpuoliskolla hyödyntää sokeriruo on ja palmuöljyn tuotannon sivuvirtoja. Joka tapauksessa pyrolyysi on Sipilän mielestä selkeästi edullisin tapa tuottaa kiinteistä biomassoista nestemäistä polttoöljyä niin investointi- kuin tuotantokustannustenkin kannalta. Hän pitää teknisesti mahdollisena, että ensimmäinen kaupallinen koelaitos voisi olla toiminnassa vuonna Varmaa on, että seuraavien viiden vuoden aikana on tiedossa merkittäviä markkinoille tuloja niin Euroopassa kuin Amerikassakin, Kai Sipilä vakuuttaa. forte 1/

22 PITKÄN juoksi MATKAN KASVOT Päätös lähteä energia-alalle kristallisoitui Sasu Valkamolle opintojen loppusuoralla syventymisvaihtoehtoja miettiessä. Hän suuntasi Teknillisen korkeakoulun energiatekniikan laitokselle, koska piti sitä kiehtovana ja merkittävänä tulevaisuuden alana. Eikä ole kaduttanut, tällä alalla käydään koko ajan mielenkiintoista yhteiskunnallista keskustelua, Valkamo sanoo. Hän on itse juuri nyt yhden merkittävimmän energiapoliittisen keskustelun ytimessä: Valkamo luotsaa Fortumin Loviisa 3 -hanketta, jonka tavoitteena on saada lupa kolmannelle ydinvoimalaitosyksikölle Loviisaan. Suunnitelmien mukaan Loviisa 3:n energiantuotanto alkaa vuonna Enää odotetaan valtioneuvoston päätöstä periaatepäätöshakemukselle. Päätöstä odotetaan kaikkea muuta kuin toimettomana. Loviisa 3:n rakentamista valmistellaan monella rintamalla. Käymme valmistavia keskusteluja toimittajien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa, teemme aikatauluja ja täsmennämme tavoitteita. Näiden avulla pyritään edesauttamaan seuraavien vaiheiden eteenpäin vientiä, Valkamo kertoo. Vuoden 2010 aikana Loviisassa tehdään muun muassa kolmannen yksikön rakennuspaikkaa koskevia tutkimuksia ja tarkistetaan laitostoimittajien kanssa teknisiä konsepteja. Omaksi tavoitteekseen Valkamo on asettanut sen varmistamisen, että Fortumilla on mahdollisimman realistinen lähtötilanne projektin toteutukselle ja että päätökset tehdään oikein perustein. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen on pitkäjänteinen projekti, ja harva pääsee tällaista toteuttamaan. Uskon, että hyvät esivalmistelut päätöksenteon pohjana ovat menestyksen avaimet, unohtamatta tietenkään kurinalaista toteuttamista, Valkamo sanoo ja paljastaa, ettei miettinyt kahta kertaa hankkeeseen lähtöä. Kokonaiskuvan muodostaminen jo projektin alkuvaiheessa on ollut haastavinta ja ehdottomasti mielenkiintoisinta, hän lisää. Fortumin argumentit Loviisa 3:n puolesta ovat selvät. Vankka osaaminen ja kokemus ydinvoimalaitostoiminnasta, tarvittavat resurssit, ydinjätteen loppusijoituspaikka sekä infrastruktuuri ja kaavoitus Hästholmenin saarella ovat jo olemassa. Kolmas yksikkö turvaisi energiantuotannon jatkumisen ja työpaikat Loviisassa vähintään 60 vuodeksi rakentamisen jälkeen sittenkin, kun vanhat voimalaitosyksiköt poistuvat käytöstä. Yksi merkittävimmistä eduista on se, että olemme sitoutuneet rakentamaan Loviisaan ydinvoimalaitosyksikön, jossa sähkön ja lämmön yhteistuotanto on mahdollista. Pääkaupunkiseudulle ydinkaukolämpö on turvallinen ja tehokas vaihtoehto, joka alentaisi huomattavasti sen sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä, Valkamo tähdentää. Ydinvoiman rakentaminen tukee hallituksen tavoitetta Suomen energiatuotannon omavaraisuudesta. Kotimaahan rakennettava lisäydinvoima auttaa Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa, kun vanhaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa kapasiteettia poistuu lähivuosikymmenten aikana käytöstä. Ydinvoiman rakentaminen tukee hallituksen tavoitetta Suomen energiatuotannon omavaraisuudesta. Jotta se onnistuisi, bioenergian rinnalle tarvitaan ydinvoimaa, Valkamo sanoo. Valkamo on seurannut energia-alan kehitystä läheltä jo miltei kaksikymmentä vuotta. Hän aloitti 22 forte 1/2010

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta Kaija Niskala 12.6.2013 2 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan esikuva Missio Toimimme asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi:

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä 10.10.2012 Tornio www.outokumpu.com FeCr-tuotteet, Outokumpu Valmistuvan laajennusinvestoinnin myötä Tornion ferrokromitehtaan tuotanto kaksinkertaistuu

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Uudet energiatekniikat

Uudet energiatekniikat Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle

Teollisuussummit Risto Lindroos. Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Teollisuussummit 5.10.2016 Risto Lindroos Vähähiilisen sähköntuotannon haasteet voimajärjestelmälle Voimajärjestelmä lähenee rajojaan - Talven 2015/2016 huippukulutus 7.1.2016 klo 17-18 Kulutus 15 105

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot