Sipoo yhdistää ja yhdistyy

Transkriptio

1 Sipoo yhdistää ja yhdistyy Sipoon kunnan kasvustrategiaan uutta näkemystä ja prosessiin uutta osaamista Lähtökohtana : Kohentaa Sipoon oman kasvustrategian uskottavuutta ja hyödyntää Sipoon kasvupotentiaalit metropoli-alueella jolla Sipoon kunta samalla ja omalta osaltaan ratkaisee pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen liittyviä ongelmia Loppuraportti :

2 Tausta - 2 -

3 Lähtökohdat = keskeisimmät haasteet ja rajaukset Sipoo on pitkäjänteisesti valmistellut mallia, jonka avulla se ottaisi paikkansa pääkaupunkiseudun aktiivisena jäsenenä. Kehitystyön välietappina Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi yleiskaavaluonnoksen, johon tämä työ perustuu. Työmme tavoitteena on ollut: Löytää malli, jolla Sipoon kunta nopeasti ja joustavasti pystyy kaavoittamaan kyseiset maa-alueet. Löytää realistinen toimintakonsepti kasvustrategian suunnitteluun ja toteuttamiseen: - Sipoon kunnan taholta suunnitteluresursseja ei löydy tarpeeksi, mutta näitä voidaan ja pitää hankkia ulkopuolelta. - Sipoon kokoisen kunnan rahoitusvoimavarat eivät ole riittävät, mutta kunta pystyy halutessaan käyttämään sille itselleen ehkä uusia mutta yhtä kaikki olemassa olevia rahoitusratkaisuja. - Sipoon kunnalla ei tällä hetkellä ole kaikilla osa-alueilla riittävästi osaamista kasvustrategian toteuttamiseen, mutta kunta voi halutessaan voimakkaammin integroida toimintaansa paikallisen elinkeinoelämän kanssa ja kanavoida tarvittavaa erikoisosaamista kehitysprojektisalkkuun. Kehittää Sipoon kunnasta täysivaltainen ja aktiivinen pääkaupunkiseudun jäsen, joka on kykenevä ratkaisemaan omalta osaltaan alueen yhdyskuntarakenteen ongelmat, mutta omalla tavallaan. Ehdotuksemme peruspultit

4 Malli Valtuusto = neljä suuraluetta Väestö ja asunnot Asukkaat : Asunnot : kpl. Asuntokerros ala : k-m2 Talotyyppijakauma: 75% AKR, 22% AO ak, 3% AO haja Kerrosalasta 60% AKR, 35% AO ak, 5% AO haja. Aluetehokkuus keskimäärin e=0,15 Tontti tehokkus: AKR suuralue 3: 0,5-0,5, muut alueet 0,2. AO ak 0,2. AO haja 0,02. Maapinta-alat: Yhteensä 1303 ha AKR 498 ha AO ok 350 ha AO Haja 455 ha

5 Sipoon asukasmäärän kehitys ja kasvuvauhti ovat riippuvaisia raideratkaisujen aikatauluista Asukkaita yhteensä Kasvu/vuosi

6 Miten työ organisoitiin ( ) Työryhmät 1. Yhdyskuntasuunnittelu 2. Sosiaali- ja terveydenhuolto 3. Maankäyttö 4. Koulutus 5. Vapaa-aika ja Nuoriso 6. Energiahuolto 7. Raideratkaisut 8. Elinkeinoelämä 9. Contract management 10. Total Facilities Management, 11. Rakentaminen sis ARAVA 12. Tekninen viestintä sis. ATK 13. Benchmarking kunta sektori 14. Innovaatio- ja osaamisrahasto 15. Rahoitus 16. Media 17. Loppuraportti Harkimo-Ekström loppuraportti Sipoon kunnan virkamiehet ovat avustaneet meitä tiedon keruussa Asiantuntijoita tavattu 1. Esko Aho Sitra 2. Sauli Niinistö Euroopan Investointipankki 3. Mikael Lilius Fortum 4. Kalle Helander 3i 5. Matti Vuoria Varma 6. Stefan Wallin Ympäristöministeriö 7. Marketta Kokkonen Espoon kaupunki 8. Reijo Tuori Espoon kaupunki 9. Matti Kokkinen Espoon kaupunki 10. Pekka Piispanen Merasco Real Estate 11. Risto Kyhälä Realia Group 12. Pertti Karjalainen MedOne 13. Hannele Kalske Reuma 14. Mika Pohjonen Hannes Snellman 15. Björn Silfverberg WSP LT-konsultit 16. Tom Scmidt Skanska 17. Jörgen Utzon Coor Service Management 18. Hannes Manninen Kuntaministeri 19. Pekka Myllyniemi Selvitysmies

7 Meidän ehdotuksemme yleiskonseptiksi Sipoon kunnalle - 7 -

8 Malli Valtuusto edellyttää myös, että keskeiset periaatteet uusitaan Uusi sijoituspolitiikka Uusi maanhankintapolitiikka Uusi omistajapolitiikka Sipoon kunnan väestönkasvu - % Vanha malli Malli V 3x + 2% + 6,5% Uusi palveluiden alihankintapolitiikka Malli V:ssä Sipoon kunta kasvaa 3 kertaa nopeammin verrattuna ennusteisiin, joita käytettiin, kun esim. nykyiset maanpoliittiset linjaukset lyötiin lukkoon

9 Harkimo-Ekström Ehdotus Sipoon kunnan maahankintapolitiikan uudeksi linjaukseksi Käytetään ensisijaisesti maankäyttösopimuksia, asemakaavoja kehitetään maanomistajien kanssa yhteistyössä Sipoon kunta kerää maankäyttömaksuina niin paljon varoja, että se pystyy rahoittamaan suunnittelukauden perusinfrastruktuurihankkeet Espoon Suurpellon maankäyttömaksu on 240 eur / kerrosala-m2 Esimerkki : Espoon Kaupunki/Suurpelto-hanke

10 Neljä uutta Suuraluetta kasvu alkaa pohjoisesta ja kiihtyy Lounais- Sipoossa suunnittelukauden lopussa Helisnki-Itäalmi valmis 2019 Sipoon Kunta muutos Nikkilä Kerava-Talma-Nikkilä valmis 2011 Talma Tallma Itäsalmi Söderkulla Sipoon 4 suur-aluetta Nikkilä Tallma Itäsalmi Söderkulla Muu Sipoo Asukkaita yhteensä

11 Jokaisesta suuralueesta tehdään oma konsepti Suuralueet Talma Nikkilä Söderkulla Itäsalmi Priorisoidaan paikallista yrittäjyyttä Korostetaan luonnon tärkeyttä Business/Asumiskonsepti Huomioidaan maanomistus suunnittelussa Esim : Stress Free City konsepti jollekin alueelle Esim : Art&Business &Community malleja muualta Konseptit räätälöidään kullekin alueelle ja niissä huomioidaan alueen erikoispiirteet kuten maanomistus, yhteistyömahdollisuudet elinkeinoelämän kanssa, uudet kaupunkisuunnitteluideat, j.n.e

12 Horisontaalit = yhtenäisiä asiakokonaisuuksia joihin kehitetään kuntatasolla kokonaisratkaisuja Suuralueet Talma Nikkilä Söderkulla Itäsalmi Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus Uusi omistajapolitiikka Vapaa-aika & nuoriso Raideratkaisut Energiahuolto Elinkeinoelämä & työpaikat Uusi palveluiden alihankintapolitiikka jne

13 Harkimo-Ekström Koulu on monesta syystä keskeinen meidän konseptissa Peruskuorma Koulutilat Voimalaitos Alueen keskipiste => imago Kouluun liitetään muuta harrastustoimintaa, vanhainkoteja y.m. Käyttöaste korkea myös kouluaikana => yksityisrahoitus

14 Sipoon kunnan kokonaisinvestoinnit, raideyhteydet mukaan lukien, ovat arviolta 794 miljoonaa euroa vuoteen 2025 asti kestävällä suunnittelukaudella - tälle on löydettävä rahoituskonsepti Kunnan investoinnit VTT Sipoon+H&E Kunnan kunnan arvio investoinnit Päiväkodit Koulut Kadut ja tiet Vesihuoltoverkko Puistot ym Vanhainkodit Urheiluhallit ( 2x ) Sipoon raideyhteydet VTT Terveyskeskukset Ruokapalvelut Kultuuri ja kirjasto tilat Kunnan investoinnit Helsinki-Itäsalmi Itäsalmi-Söderkulla Kerava-Nikkilä Ratahankkeita meur

15 Rahoituskonseptimme muodostuu kahdesta putkesta Maankäyttömaksut Verotulot Investoinnit Infrastruktuuriin Kunnan investoinnit Investoinnit Infrastruktuuriin Ratahankkeet rahastoidaan Rahoitus tuotot Sipoon kunnan on neuvotteluissa maanomistajien kanssa päätettävä, mitkä kunnan investoinneista katetaan maankäyttömaksuista ja mitkä verotuloista. Kunnan on syytä tavoitella riittävän laajaa maankäyttömaksujen käyttöä, mikä tasaa sekä rahoitustaakan että riskit

16 Yhteensä raideratkaisuihin varataan ja rahastoidaan maankäyttömaksuja 161,2 meur edestä. Sipoon raideyhteydet Helsinki-Itäsalmi Itäsalmi-Söderkulla Kerava-Nikkilä Ratahankkeita

17 Alustava maankäyttömaksu olisi 363 eur/ kerrosala-m 2 jos kaikki investoinnit rahoitetaan maankäyttömaksuilla Maan arvo eur/k-m2 474 Asuntokerrosala Maanjalostus ,0 % VTT arvio Ratahankkeita ,1 % Kunnan investoinnit ( maankäyttömaksulla ) ,6 % Kunnan investoinnit rahoitettu verotuloilla 0 Maankäyttömaksuja yhteensä ,7 % Maanomistajein netto ,3 % Maankäyttömaksu eur/ k-m

18 Jos taas maankäyttömaksu olisi 240 eur/ kerrosala-m 2 eli Espoon Suurpellon neuvottelutulos, Sipoon kunta joutuisi rahoittamaan 246 meur:n edestä investointeja verotuloputken kautta. Maan arvo eur/k-m Asuntokerrosala Maanjalostus ,0 % Ratahankkeita ,1 % Kunnan investoinnit ( maankäyttömaksulla ) ,6 % Kunnan investoinnit rahoitettu verotuloilla Maankäyttömaksuja yhteensä ,7 % ,7 % Maanomistajein netto ,3 % ,3 % Lähes 50/50 Maankäyttömaksu eur/ k-m Suurpelto kerroin

19 Jos Sipoon kunnan verotulot kasvavat samaa tahtia kuin vuoden 2005 asukaskohtaiset tunnusluvut, niin kehitys tulee seuraamaan Kirkkonummen ja Hämeenlinnan tunnuslukuja. Sipoo v 2025 = Lappeenranta v 2005 Sipoon kunta Asukkaita Henkilöstö Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotoista Kiinteistövero Koiravero Verot Yhteensä Stress test Sipoo v 2017 = Kirkkonummi v

20 ja Sipoon tuloslaskelma kehittyisi seuraavasti Sipoon kunta Stress test 2005/asukas " Liikevaihto " Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut hlö sivukulut Henkilöstökulut yhteensä Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toiminnankustannukset Toimintakate Poistot Liikevoitto

21 Sipoon kunnan oma kassavirta kestää 246,7 meur investoinnit - olettaen, että investointeja tehdään suhteessa asukasluvun vuotuiseen kasvuun Stress test Vapaa kassavirta = kassavirta toimintamenojen jälkeen ja niistä vähennetty investoinnit Sipoon kunnan nettovelat v ,4 meur Netto velat Vapaa kassavirta

22 Keskellä kylää neuvottelutuloksessa Sipoon kunnan verotuloilla rahoitetut investoinnit olisivat, tehdyillä oletuksilla, 120 meur vuosina eur/k-m eur/k-m eur/k-m Kunnan investoinnit rahoitettu verotuloilla Maankäyttömaksu / k-m

23 Meidän ehdotuksemme Sipoon kunnalle aikatauluksi ja projektiorganisaatioksi

24 Ratkaisumallimme vaatii myös viiden osaamisalueen kehittämistä 1. Toimintamallimme perustuu moniin uusiin rajapintoihin. Näitä hallitaan sopimuksilla, joissa Sipoon kunta on toinen osapuoli => vaatii uutta Contract Management osaamista 2. Palveluiden alihankintoihin perustava toiminta => vaatii uutta Tilaaja - osaamista 3. Omistuspolitiikan mukaiset sijoitukset => vaatii Corporate Governance - osaamista 4. Sijoitustoiminnasta nousee rahastointiprosessin myötä uusi ydinosaamisalue Sipoon kunnalle = > vaatii Asset Management -osaamista 5. Toimintamallimme tarkempi suunnittelu ja etenkin sen toteuttaminen => vaatii Project Management -osaamista Projektin suurimmat riskit

25 Näiltä riskeiltä voidaan suojautua riskien suuruus tulee riippumaan päätetyistä uusista yleisperiaatteista 1. Uutta Contract Management -osaamista => Suomesta löytyy jo paljon ns. elinkaarimalliin liittyvää osaamista sekä tilaajien että tuottajien parissa. Elinkaarihankkeisiin erikoistuneita asiantuntijoita on saatavilla myös hyvin sekä Suomesta että Euroopasta. 2. Uutta Tilaaja -osaamista => Osaamisalue joka tulee nousemaan esiin riippumatta siitä, miten Sipoon kunta kehittyy. Fokuksen pitää olla kysyntälähtöisyydessä, eli asukkaiden tarpeista lähtevässä toiminnassa - tuotantolähtöisyyden sijaan. 3. Uutta Corporate Governance -osaamista => Sipoon kunnassa asuu runsaasti kokeneita liikemiehiä ja yritysjohtajia, joiden osaaminen tulisi saada mobilisoiduksi yhteistyöyritysten hallituksiin. 4. Uutta Asset Management -osaamista ( ratahankkeet rahastoidaan ) => Sipoon kunta laatii itselleen sijoituspolitiikan. Sen tulee koota sijoitusneuvosto johon kuuluisi Sipoon asukkaita, joilla on osaamista sijoitustoiminnasta. 5. Uutta Project Management -osaamista => Monet kunnat ostavat tänä päivänä ulkoa määräaikaisia projektijohtajia erikoistehtäviin. Tällä markkinalla kasvavat Suomessa sekä kysyntä että tarjonta. Sipoo yhdistyy ja yhdistää ei pelkästään täysivertaisena metropolialueen jäsenenä vaan myös sen sisällä ja ympärillä olevaan elinkeinoelämään. Sipoon kunnan hyvinvoinnin pitkäjänteinen turvaaminen vaatii alueen parhaan osaamisen hyödyntämistä

26 Jokainen suuralue organisoidaan omaksi projektikokonaisuudeksi jokaisella alueella on oma projektipäällikkö Sipoon kunnan hallitus Koko hankkeen ohjausryhmä Sipoon kunta Ulkopuoliset asiantuntijat Liikeelämän edustajat Ohjausryhmä /alue Sipoon kunta Maan omistajat Ulkopuoliset asiantuntijat Liikeelämän edustajat Rahoitus Maanomistajat rahoittavat ulkopuoliset asiantuntijat Projekti johtaja/alue Business/Asumiskonsepti Suur-alueet Talma Nikkilä Söderkulla Itäsalmi

27 Aikataulu ja kaavan valmiusastevaiheet Talma Sipoon Yleiskaava luonnos Nikkilä Söderkulla Sipoon Yleiskaava Versio B Rahoitus Sress test Sipoon vahvistettu kaava Päivitetty maanhankintapolitiikka Business konseptit Itäsalmi Sosiaali- ja terveydenhuolto Sipoon Yleiskaava versio A Opetus Vapaa-aika & nuoriso Päivitetty omistajapolitiikka Raideratkaisut Energiahuolto Päivitetty alahankintapolitiikka Horisontaalit Yritykset & työpaikat

28 Sipoo yhdistää ja yhdistyy - Yhteenveto Esittämämme malli nojaa maanhankintapolitiikan linjauksen muutokseen. Kunnan muita toimintaperiaatteita ennen muuta omistajapolitiikkaa ja alihankintapolitiikkaa - kehitetään hankkeen edetessä. (Esityksen liitteenä muutamia esimerkkejä mahdollisista ratkaisuista jäljempänä mainituilla politiikkalohkoilla.) Sipoon Suuralueiden konseptit räätälöidään. Alueille muotoillaan kullekin oma identiteettinsä. Sipoon osalta Etelä-Suomeen kohdistuvan muuttopaineen purkaminen keskitetään aluksi kunnan pohjoisosassa sijaitsevaan Kerava-Nikkilä kehityskäytävään, jota raamittaa jo olemassa oleva raidehanke. Tämä hanke toteutetaan välittömästi. Tämä on kestävän kehityksen mukaista ohjausta joka tukeutuu tehokkaasti olemassa olevaan infrastruktuuriin ja palvelurakenteisiin. Etelä-Sipoossa raideratkaisuja toteutetaan asukasmäärien kehityksen mukaan. Tuleviin liikenteen solmukohtiin ryhdytään jo nyt rakentamaan kaupan ja muiden palveluiden keskittymiä. Sipoossa keksitään koulu uudelleen. Koulukiinteistöistä luodaan kysyntälähtöisiä monitoimikokonaisuuksia, jotka pystyvät vastaamaan joustavasti asukkaiden eri tarpeisiin. Kouluihin keskitetään palveluja ja toimintoja urheilusta, kulttuurista ja yhdistystoiminnasta ikääntyneille tarkoitettuun toimintaan. Koulu toimii keskeisenä välineenä kunkin alueen imagon luomisessa. Keskittäminen tuo runsaasti taloudellisia etuja mahdollistaen kiinteistöjen korkean käyttöasteen, palvelutuotannon keskittämisen sekä eri palveluntarjoajien samanaikaisen läsnäolon. Mittakaavaetu mahdollistaa matalamman pääomakustannuksen. Kunta vetää yhteistyötä, mutta siihen osaalistuvat kaikki asianosaiset, asukkaat, maanomistajat ja elinkeinoelämä. Yhteistyön periaatteina ovat hyvän yhteistyöhengen luominen ja parhaan osaamisen hyödyntäminen koko Sipoon kunnan kehittämisessä. Sipoo yhdistyy ja yhdistää Sipoon kunnalle hyvinvoinnin toimivuuden mittarina pitää olla se, ovatko sen palvelut laadukkaita ja kaikkien saatavilla, eikä se, kuka palvelut tuottaa tai kenen kiinteistöissä toiminta tapahtuu

29 Harkimo-Ekström oo p i S yh äj ä t dis Harkimo-Ekström loppuraportti y y t dis h ay S ibb of ör en ar oc hf ör en as Kutsumme kaikkia asianomaisia tanssimaan susien kanssa

30 Esimerkkejä ja työkaluja uusien omistaja- ja alihankintapolitiikan osa-alueiden kehittämisprosessiin

31 Omistajapolitiikan vaihtoehtoja - esimerkkejä yhteistyökumppaneista Vaihtoehtoiset ratkaisut Sipoon kunta muodostaa yhteisyrityksen ulkopuolisen toimija kanssa 100 % Sipoon Kunta Teollinen Partneri Toimialat - Catering - Terveyden huolto - Siivous - Energia - Kiinteistöhuolto - Päivähoito - itse kiinteistöt - y.m. Sipoon kunta hankkii kilpailuttamalla yhteisyrityksen ulkopuolisen toimijan kanssa Sipoon Kunta Teollinen Partneri Joint Venture Joint Venture Osallistuu muiden tahojen kanssa tarjouskilpailuun => Lisää tarjontaa => Pitää hinnat kurissa => Arvonnousupotentiaali 5-10 vuoden palvelusopimus + exit-strategia => Arvonnousupotentiaali => Pitkä asiakassuhde

32 Sipoon kunnan energiahuolto Omistajapolitiikka-esimerkki Kunta Sipoon Lämpö Oy Omistusosuus min 34% - max 49% Pienempi toimija ( max 66 % ) Iso toimija (66%)

33 Esimerkkejä alahankinta rajapinnoista : Tuotetaan kaikki ydinpalvelut itse versus käytetään alihankkijoita Sipoon kunta Omistaja Rahoittaja Tilaaja Mitä tilataan? Priorisointifokus Tehokkuusfokus Palvelu sopimus Tuottaja Kuka tuottaa? Esimerkiksi - päivähoito, - perusterveyshuolto - jotkut erikoissairaanhoidon muodot, ym. Fokus kysyntälähtöinen, eli kunta on kartoittanut ja tietää mitä, milloin ja missä pitää mitäkin palveluja olla saatavilla Pääfokus on se että laadukkaat palvelut ovat saatavilla eikä se, että kunta niitä itse tuottaa