Toimivat työmarkkinat - hyvinvoiva yhteiskunta. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinapoliittiset linjaukset 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimivat työmarkkinat - hyvinvoiva yhteiskunta. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinapoliittiset linjaukset 2006"

Transkriptio

1 Toimivat työmarkkinat - hyvinvoiva yhteiskunta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinapoliittiset linjaukset 2006

2 Toimivat työmarkkinat hyvinvoiva yhteiskunta Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinapoliittiset linjaukset 2006

3 Sisältö Toimivista työmarkkinoista kilpailuetu 3 Tiivistelmä 4 Työmarkkinapolitiikan päämäärä ja keskeiset haasteet 6 Sopimukset ja työlait kilpailukykyä ja työllisyyttä tukeviksi 10 Työyhteisöjen hyvinvointi edistää kilpailukykyä 14 Kannustava sosiaaliturva on hyvinvoinnin ja kasvun ehto 16 Ammattitaitoisten työntekijöiden saaminen yritysten palvelukseen 20

4 Toimivista työmarkkinoista kilpailuetu Yritysten toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina voimakkaasti. Työmarkkinapolitiikalla ja työelämän pelisäännöillä on keskeinen vaikutus yritysten kilpailukykyyn ja hyvinvoinnin perusteisiin. Tästä syystä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työvaliokunta antoi keskusliiton jäsenyritysten edustajista nimetylle työryhmälle tehtäväksi hahmotella EK:n työmarkkinapolitiikan suuntaa. EK:n työvaliokunta hyväksyi työryhmän laatimat linjaukset. Työryhmän puheenjohtajana oli toimitusjohtaja Hannu Syrjänen (SanomaWSOY Oyj) ja jäseninä toimitusjohtaja Kristiina Hautakangas (Medivire Hoiva Oy), toimitusjohtaja Arto Hiltunen (HOK-Elanto), konsernijohtaja Ole Johansson (Wärtsilä Oyj Abp), pääjohtaja Henri Kuitunen, (VR-Yhtymä Oy), toimitusjohtaja Matti Kyytsönen (ISS Palvelut Oy), johtaja Pekka Laaksonen (Stora Enso Oyj), toimitusjohtaja Matti Lehti, (TietoEnator Oyj) ja toimitusjohtaja Gretel Ramsay (Tammet Oy). EK:n toimistosta työryhmän työhön osallistuivat johtaja Seppo Riski, lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen, apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen sekä sihteereinä asiantuntijat Rauno Lindahl ja Vesa Rantahalvari. Työvoimakustannusten kehitys sekä työmarkkinoiden joustava ja häiriötön toiminta ovat kaikissa maissa keskeisiä kilpailutekijöitä. Koska eri toimialat ja yritykset ovat erilaisissa kilpailutilanteissa, tulee ratkaisujen myös työmarkkinakysymyksissä olla erilaisia. Sopimukset tulee kehittää pikkutarkoista määräyksistä väljiksi kehyssopimuksiksi, jota antavat liikkumavaraa yritys- ja asiakaslähtöisille ratkaisuille. Vastuulliseen yritystoimintaan kuuluu lakien ja sopimusten noudattaminen, hyvä johtaminen, luottamukselliset suhteet esimiesten ja työntekijöiden välillä sekä kaikkien työyhteisön jäsenten tasapuolinen arvostaminen. Hyvinvoinnin rahoitus ei ole kestävällä pohjalla. Siksi tarvitaan sosiaaliturvan uudistamisen jatkamista. Työmarkkinapoliittiset linjaukset käsittelevät sopimustoimintaa, työlainsäädäntöä, työyhteisöjen kehittämistä, sosiaalipolitiikkaa ja ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuutta. Verotusta, koulutusta ja työvoimapolitiikkaa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin EK:n valmisteilla olevissa erillisissä linjauksissa. Yrittäjyyttä on tarkasteltu syksyllä 2005 julkistetussa PK-ohjelmassa. Etelärannassa Hannu Syrjänen Kristiina Hautakangas Arto Hiltunen Ole Johansson Henri Kuitunen Matti Kyytsönen Pekka Laaksonen Matti Lehti Gretel Ramsay Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työmarkkinapoliittiset linjaukset

5 Tiivistelmä Työmarkkinapolitiikka tähtää hyvinvoinnin lisäämiseen Suomen työmarkkinapolitiikka on lähivuosina suurten ratkaisujen edessä. Jos oikeat toimintalinjat löydetään, tämän päivän haasteet muuttuvat huomispäivän vahvuuksiksi. Niillä turvataan suomalaisten taloudellinen hyvinvointi. Kansalaisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ja työllisyys vaativat yrityksiltä hyvää kilpailukykyä. Siksi työmarkkinapolitiikan tavoitteena on edistää yritysten menestymistä ja kasvua. Hyvin toimivilla työelämän pelisäännöillä on suuri merkitys, samoin työntekoon ja omaan vastuuseen kannustavalla sosiaaliturvalla. Kansainvälistyminen tarjoaa mahdollisuuksia, joihin on tartuttava. Suomi on riippuvainen kyvystään menestyä palvelujen ja tavaroiden viennissä. Sopimukset ja työlait kilpailukykyä ja työllisyyttä tukeviksi Elinkeinoelämän rakenne on muuttunut. Toimihenkilöiden ja työntekijöiden rajat ovat monilta osin poistuneet, ja verkostoituminen on synnyttänyt kokonaan uusia tuotantoketjuja. Tarvitaan väljiä sopimuskokonaisuuksia, jotka antavat työnantajalle ja työntekijälle mahdollisuuden ottaa huomioon erilaisten työpaikkojen omat, paikalliset olosuhteet. Tuottavuuden nousu vaikuttaa ratkaisevasti yritysten kilpailukykyyn ja mahdollisuuksiin investoida ja työllistää. Tuottavuuden kasvu asettaa rajat myös työvoimakustannusten kehitykselle. Yritysten kilpailutilanteet vaihtelevat. On tärkeää, että yritys voi vastata kilpailuun sovittamalla työajat ja palkkauksen olosuhteiden mukaisiksi. Tästä voidaan parhaiten sopia yrityksen sisällä, paikallisesti. Monipuoliset työajat palvelevat sekä asiakkaiden että henkilöstön tarpeita. Mahdollisuus lisätä tai vähentää tuotantoa kysynnän mukaan vahvistaa yrityksen kilpailuasemaa. Palkkaus saadaan entistä kannustavammaksi, jos työntekijän henkilökohtainen ammattitaito, pätevyys ja työsuoritus otetaan nykyistä enemmän huomioon. Siksi kaikille samansuuruisten yleiskorotusten osuutta tulee vähentää työehtosopimuksissa ja siirtää painopistettä yrityksissä tehtäviin päätöksiin. Työrauhasta voidaan kehittää Suomelle kilpailuetu. Se edellyttää työehtosopimuslain ja työriitojen sovittelua koskevan lain uudistamista. Myös työmarkkinajärjestöjen välisiä rajoja on selkiytettävä kiistojen välttämiseksi. Työyhteisöjen hyvinvointi edistää kilpailukykyä Avoin yhteistoiminta työpaikoilla ja ammattitaitoinen, reilu johtaminen ovat avainasioita henkilöstön motivaation ylläpitämiseksi ja hyvän työtuloksen saavuttamiseksi. Keskinäinen kunnioitus ja tasa-arvo ovat hyvän työilmapiirin perustekijöitä. Myös työn ja perheelämän yhteensovittaminen kuuluu nykyaikaiseen työelämään. 4 Työmarkkinapoliittiset linjaukset 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

6 Kannustava sosiaaliturva on hyvinvoinnin ja kasvun ehto Sosiaaliturva on tärkeä sekä kansalaisille että kansantaloudelle. Se on keskeinen osa hyvinvointia. Samalla sosiaaliturvan tulee kannustaa riittävästi työntekoon ja omatoimisuuteen. Sosiaaliturvan kustannukset eivät saa ylittää kansantalouden kantokykyä. Työn ensisijaisuuden sekä omavastuun ja omaehtoisuuden vahvistaminen ovat tärkeitä rahoituksen riittävyyden parantamiseksi. Työeläkemaksun nousu heikentäisi yritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä, minkä takia edellytyksiä maksun nostamiseen ei ole. Työperusteisten pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen rahoitusvastuu tulee jakaa tasan työntekijöiden ja työnantajien kesken. Perhevapaakustannusten rahoittaminen kuuluu koko yhteiskunnalle. Julkisten palvelujen tuottavuutta tulee nostaa, jotta kasvaviin palvelutarpeisiin kyetään vastaamaan. Ammattitaitoisten työntekijöiden saaminen yritysten palvelukseen Vaikka työttömiä on paljon, yritysten on vaikeaa saada palvelukseensa ammattitaitoisia työntekijöitä. Ristiriita johtuu erityisesti siitä, että suuret ikäluokat ovat lähtemässä eläkkeelle eikä työttömien työnhakijoiden ammattitaito useinkaan riitä tarjolla oleviin työtehtäviin. Lisäksi uudet ammatit ja pitkät opiskeluajat ovat aiheuttaneet sen, että työvoimapula on monessa yrityksessä kasvun este. Toisaalta tuottavuuden nousu ja automaation yleistyminen vapauttavat työvoimaa, jonka ammattitaito tulee saada vastaamaan työvoimapulasta kärsivien yritysten tarpeita. Erityisesti julkisen sektorin toimintatapojen tehostaminen on välttämätöntä työvoiman tarjonnan supistuessa. Koulutusta on suunnattava nykyistä paremmin työelämän tarpeisiin, ja koulutusta ja opiskelua tulee tehostaa. Työntekijöiden valmiutta etsiä työtä myös kotipaikkansa ulkopuolelta tulee lisätä tehostamalla työllistämistä ja työvoimapalveluja sekä poistamalla työttömyysturvan passivoittavia ominaisuuksia. Ikääntyneiden jatkamista työssä tulee edistää muun muassa tehostamalla koulutusta ja kuntoutusta sekä vaikuttamalla asenteisiin. Yksi osaratkaisu työvoimapulaan on työperusteisen maahanmuuton edellytysten parantaminen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työmarkkinapoliittiset linjaukset

7 Työmarkkinapolitiikan päämäärä ja keskeiset haasteet Työmarkkinapolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen kansallista kilpailukykyä vahvistamalla. Työmarkkinapolitiikan keskeiset haasteet ovat: kansainvälistymisen hyödyntäminen, ammattitaitoisten työntekijöiden saaminen, hyvinvoinnin rahoittaminen. Työmarkkinapolitiikka tähtää hyvinvoinnin lisäämiseen Työmarkkinapolitiikan keskeisenä tehtävänä on hyvinvoinnin taloudellisen perustan eli kansallisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Kansallinen kilpailukyky perustuu yritysten menestymiseen. Suomen talous on riippuvainen palvelujen ja tavaroiden viennistä. Työmarkkinapolitiikalla on luotava nykyistä paremmat edellytykset tuottavuuden nousulle ja työllisyyden kasvulle. Hyvinvoinnin tasoa mitataan usein ostovoimakorjatulla bruttokansantuotteella asukasta kohti. Tällä mittarilla kehitys on ollut Suomessa viime vuosina hitaampaa kuin monissa muissa kehittyneissä maissa. Suomi on jäänyt selvästi jälkeen kärkijoukosta. Vuonna 2003 sijoitus oli vasta 15:s. Lisäksi Suomen talousongelmat ilmenevät myös vain keskinkertaisena työllisyysasteena Taulukko 1. Talouden kasvu on ollut Suomessa hitaampaa kuin monissa muissa maissa. Asukasta kohti laskettu bruttokansantuote on kaukana maailman kärjestä. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohti Yhdysvaltain dollareilla 2003 ja 1990 Muutos keskimäärin, % Luxemburg (5.) 7,7 2. USA (1.) 4,0 3. Norja (3.) 4,8 4. Irlanti (19.) 9,3 5. Kanada (2.) 3,2 6. Sveitsi (4.) 3,9 7. Tanska (11.) 5,0 8. Itävalta (16.) 5,3 9. Alankomaat (14.) 5,1 10. Iso-Britannia (12.) 4,9 11. Belgia (15.) 5,0 12. Ruotsi (6.) 4,0 13. Japani (7.) 4,0 14. Ranska (10.) 4,4 15. Suomi (9.) 4,1 16. Saksa* (8.) 3,8 17. Italia (13.) 4,3 18. Espanja (17.) 5,7 19. Kreikka (21.) 8,7 20. Portugali (20.) 6,7 21. Viro Venäjä (18.) -0,2 23. Kiina Intia (22.) 14,1 *) Saksan tieto vuodelta 1994 Lähde: CIA World Factbook 6 Työmarkkinapoliittiset linjaukset 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

8 ja kireänä verotuksena, eivätkä yritykset laajenna toimintaansa Suomessa. Kansainvälistymisen hyödyntäminen Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa takaa talouden kasvun ja työllisyyden. Kasvu ja korkea työllisyysaste ovat välttämättömiä hyvinvoinnin ja vaurauden edistämisessä. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen vaatii työtä ja siitä saatavia verotuloja. Yritykset sijoittuvat kansainvälisessä taloudessa sinne, missä niillä on hyvä ympäristö toimia. Hyvässä toimintaympäristössä on muun muassa kannustava verotus, kohtuulliset työvoimakustannukset ja ammattitaitoista työvoimaa. Maat ja alueet kilpailevat entistä enemmän yritysten investoinneista, työpaikoista ja osaavasta työvoimasta. Menestyäkseen kansainvälisessä kilpailussa Suomen kaltaisen pienen maan tulisi hyödyntää kansainvälistymisen mahdollisuudet. Suomi ei ole kyennyt houkuttelemaan riittävästi ulkomaisia investointeja. Entistä suurempi osa kotimaistenkin toimijoiden investoinneista suuntautuu ulkomaille. Taloudellisen kasvun haaste koskee koko Eurooppaa. Suomen on osaltaan pyrittävä vaikuttamaan siihen, että EU:n sisäisessä päätöksenteossa keskitytään pääasian kasvun ja työllisyyden turvaamiseen. Yritysten ulkomaista kilpailukykyä ei voida enää parantaa valuutan arvoa alentamalla, koska Suomi on jäsenenä Euroopan talous- ja rahaliitossa. Kotimaiselle tuotannolle suotuisa toimintaympäristö on saatava aikaan muilla keinoin. Tässä työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan vastuu on suuri, koska ne säätelevät yritysten toimintamahdollisuuksia. Suomen ongelmaksi kilpailukykyvertailuissa on todettu muun muassa työehtojen ja erityisesti palkanmuodostuksen jäykkyys. Jotta yritykset menestyisivät, niiden toiminta on voitava joustavalla tavalla sopeuttaa uusiin tilanteisiin Kuva 1. Suomi ei ole ollut houkutteleva investointikohde Yritysten kiinteät investoinnit , ind. 1990= USA Tanska Ruotsi Euroalue Suomi * 04* 06e Lähde: OECD Economic Outlook, No 77, 2005 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työmarkkinapoliittiset linjaukset

9 Tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa palkankorotusten lähtökohtana on ollut tuottavuuden ja elinkustannusten nousu. Näin määräytyvät palkankorotukset eivät ota huomioon tuottajahintojen kehityksen eroja eivätkä jätä tilaa investoinneille ja työllisyyden kasvulle. Palkankorotukset ovat olleet liian suuria niille yrityksille ja toimialoille, joiden tuottavuus on noussut keskimääräistä hitaammin. Pulmaa kärjistävät niin sanotut matalapalkkaja naispalkkaerät. Seurauksena on väistämättä ollut työpaikkojen vähentyminen. Kustannus- ja hintakilpailukyvyn kannalta olennaista on työvoimakustannusten, tuottavuuden sekä valuuttakurssien kehitys Suomessa ja kilpailijamaissa. Toistaiseksi palkat ja muut työvoimakustannukset ovat Suomessa kuitenkin nousseet enemmän kuin kilpailijamaissa. Emu-jäsenyyden aikana suomalaisten palkansaajien nimellisansiot ovat nousseet yhteensä 26 prosenttia ja reaaliansiot 14 prosenttia. Euroalueella vastaavana aikana nimellisansiot ovat nousseet 17 prosenttia ja reaaliansiot vain 4 prosenttia. Työvoimakustannusten kohoaminen on jo osaltaan aiheuttanut kannattavuusongelmia monilla toimialoilla, esimerkiksi metsäteollisuudessa. Ammattitaitoisten työntekijöiden saaminen Työvoiman tarjonta supistuu olennaisesti lähivuosikymmeninä. Vuonna 2030 työmarkkinoilla on noin ihmistä vähemmän kuin nyt. Se on 7,5 prosenttia vuoden 2004 työvoimasta. Pulaa tulee olemaan entistä enemmän varsinkin ammattitaitoisista ja kokeneista työntekijöistä. Eläkkeelle siirtymisen lisäksi työvoiman saatavuutta vaikeuttavat muun muassa kouluttamattomien nuorten suuri osuus, koulutusaikojen pidentyminen, rakenteellinen työttömyys ja työmarkkinoilta poistuminen ennen vanhuuseläkeikää. Vaikka työvoiman saatavuus heikkenee, työmarkki- Kuva 2. Suomessa on korkeat työvoimakustannukset Teollisuuden työvoimakustannukset EU-maissa 2005, euroa/tunti Kuva 3. Työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa enemmän kuin kilpailijamaissa keskimäärin Työvoimakustannusten muutos Suomessa ja euromaissa Tanska Saksa Belgia Suomi Hollanti Ruotsi Itävalta Luxemburg* Iso-Britannia Ranska Irlanti Italia Espanja Kypros* Kreikka* Slovenia* Portugali Unkari* Puola* Tshekki Slovakia* Viro Liettua* Latvia* EU12 Suomi Lähde: EU15-maiden sekä Viron ja Tshekin osalta Svenskt Näringsliv ja U.S. Department of Labor, ja tiedot koskevat teollisuuden työntekijöitä. Suomen tiedot ovat EK:n ja koskevat teollisuuden työntekijöitä. Kyproksen tiedot ovat EU:n. Muiden maiden tiedot ovat CE-Researchin ja koskevat teollisuuden koko henkilöstöä. Teollisuuden työntekijät, * = Lähde: EU:n komission ennuste marraskuu 2005 (Economic forecasts, compensation per employee) 05* 06* 8 Työmarkkinapoliittiset linjaukset 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

10 noilla on jatkossakin työnhakijoita, joilla on suuria vaikeuksia työllistyä. Työelämän osaamisvaatimukset poikkeavat tarjolla olevan työvoiman osaamisesta. Työpaikat sijaitsevat eri paikkakunnilla kuin vapaana oleva työvoima. Myös elinkeinoelämän väistämätön rakennemuutos lisää työllistymisvaikeuksia. Työpaikat vähenevät teollisuudessa ja lisääntyvät erilaisissa palveluissa. Työpaikkoja syntyy erityisesti niin sanottuihin hyvinvointipalveluihin ja vapaa-aikaan liittyviin palveluihin. Toimisto- ja palvelutyön automaation kehittyminen johtaa väistämättä siihen, että työntekijöitä vapautuu suurin joukoin perinteisistä toimistotehtävistä. Tietoyhteiskuntaan siirtyminen on teollistumiseen verrattava työmarkkinoiden ja elinkeinorakenteen muutos. Hyvinvoinnin rahoittaminen Suomen julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla. Mikäli rakenteellisia muutoksia ei tehdä, menot nousevat olennaisesti ja pysyvästi tuloja suuremmiksi. Menojen kasvu johtuu pääasiassa väestön ikääntymisestä: työeläkkeisiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin kuluu entistä enemmän rahaa. Julkista taloutta ei voida tasapainottaa verotusta kiristämällä. Palkansaajan verojen ja työnantajamaksujen osuus työvoimakustannuksista on Suomessa yksi läntisten teollisuusmaiden korkeimmista. Jo ennestään korkean verotuksen kiristäminen heikentäisi yritysten kilpailukykyä ja talouskasvua. Verojen kiristäminen näivettäisi elintason kasvun, koska se supistaisi käytettävissä olevia tuloja ja talouskasvua. Kuva 4. Työvoiman potentiaalinen tarjonta supistuu Työmarkkinoilta poistuvat ja työmarkkinoille tulevat Kuva 5. Työpaikkojen väheneminen jatkuu teollisuudessa sekä maa- ja metsätaloudessa. Uusia työpaikkoja syntyy palvelualoille Työllisyyden kehitys toimialoittain , henkeä Työmarkkinoilta poistuvat Julkiset ja muut palvelut Teollisuus Kauppa, hotellit ja ravintolat Rahoitus, vakuutus ja liike-elämän palvelut Liikenne Rakentaminen Maa- ja metsätalous Työmarkkinoille tulevat Lähde: Työministeriö Lähde: Tilastokeskus (tilastoinnissa ja luokituksissa on tapahtunut muutoksia 1980 ja 1989) Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työmarkkinapoliittiset linjaukset

11 Sopimukset ja työlait kilpailukykyä ja työllisyyttä tukeviksi Sopimukset joustaviksi Yritykset toimivat kilpailutilanteessa. Yritystoiminnan erikoistuminen ja talouden kansainvälistyminen edellyttävät mahdollisuutta joustavaan yritys- ja työpaikkakohtaiseen töiden organisointiin. Työt on järjestettävä olosuhteiden mukaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yritysten ja työpaikkojen kasvun avaimet ovat sopimuksista neuvottelevien työmarkkinaosapuolten ja lainsäädännöstä päättävän eduskunnan käsissä. Muutostarve työmarkkinapolitiikassa asettaa kolmikannan ja konsensuksen koetukselle. Tarvitaan ennustettavaa, pitkäjänteistä sopimustoimintaa, joka samalla antaa mahdollisuuden nopeisiinkin muutoksiin. Sopimuksia tulee kehittää väljemmiksi kehyssopimuksiksi, jotka antavat liikkumavaraa yritysja asiakaslähtöisille ratkaisuille. Lisääntyneet muutostarpeet edellyttävät liitoilta aloitteellisuutta sopimusten kehittämisessä sekä toimipaikoilla osapuolten valmiutta paikalliseen sopimiseen. Joustavuuden lisääminen vahvistaa myös yrittäjyyden edellytyksiä. Sopimustoiminnassa on kolme tasoa: keskusjärjestö-, liitto- ja yritystaso. Kaikkiin niihin liittyy merkittäviä muutostarpeita. Olennaista ei kuitenkaan ole sopimusmalli vaan sopimusten sisältö. Sopimustoimintaa tulee edelleen kehittää jatkuvan ratkaisumenettelyn suuntaan. Työelämän ongelmat olisi ratkaistava sitä mukaa kun ne tulevat esille. Näin varsinaisten työehtosopimusneuvottelujen asialistaa voidaan lyhentää etukäteen. Palkkaus yksilöllisemmäksi sekä tuottavuus- ja kannattavuuserot huomioon ottavaksi Palkkauksessa suurimmat haasteet liittyvät palkkausjärjestelmien toimivuuteen yritystasolla sekä palkkaratkaisujen tasoon ja rakenteeseen. Palkkauksessa on otettava huomioon palkanmaksukyvyn ohella yritysten väliset tuottavuuserot. Työntekijälle on merkityksellistä kokea palkkaus kannustavaksi. Kannustava palkkaus tuntuu oikeudenmukaiselta, ja sillä ohjataan yrityksen toimintaa ja lisätään työn tuottavuutta. Palkkaerot ovat Pohjoismaissa ja varsinkin Suomessa kansainvälisesti verrattuna erittäin vähäisiä. Keskeiset muutostarpeet ovat: sopimukset joustaviksi, palkkaus yksilöllisemmäksi sekä tuottavuus- ja kannattavuuserot huomioon ottavaksi, työaikoihin monipuolisuutta, työlait joustaviksi, lisää paikallista sopimista, työrauhasta Suomelle kilpailuetu, sopimusrakenteiden ja järjestökentän uudistaminen. Työmarkkinasopimusten on annettava nykyistä enemmän tilaa sekä yrityskohtaisille ratkaisuille että erilaisille kannustimille. Yleiskorotusten osuutta on syytä pienentää ja suunnata pääosa korotuksista kannustavasti ja yksilöllisesti. Palkkaratkaisun osana voidaan sopia erilaisista yrityskohtaisista eristä tai korvata niillä yleiskorotus kokonaan. Kokeilemisen arvoisia ovat myös mallit, joissa palkankorotuksista sovitaan yksilöllisesti työpaikalla työnantajan ja työntekijän kesken. Tästä on hyviä kokemuksia muissa maissa. Esimerkiksi Tanskassa pääosa palkankorotuksista sovitaan nykyisin yrityksissä työrauhan vallitessa. Tämä tulee olemaan työmarkkinaratkaisujen suunta tulevaisuudessa. Sopimuskorotusten tulee olla prosentuaalisia. Tuottavuus ja palkanmaksukyky vaihtelevat yrityksittäin ja toimialoittain. Jos korotukset määritellään sentteinä eikä prosentteina, korotus nostaa palkkoja suhteellisesti eniten siellä, missä tuottavuus on matala ja palkanmaksukyky heikko. Lisäksi yrityksissä vallitsevat palkkarakenteet vääristyvät. Osa ammattiyhdistysliikkeestä on pyrkinyt estämään tuloerojen kasvua niin sanotulla solidaarisella palkkapolitiikalla. On haluttu, että myös huonosti tuottavilla aloilla maksetaan yhtä paljon kuin menestyvillä ja palkanmaksukykyisillä aloilla. Tämä on heikentänyt enti- 10 Työmarkkinapoliittiset linjaukset 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

12 sestään huonosti tuottavien yritysten taloudellista asemaa, ja työntekijät ovat tavallaan hinnoitelleet itsensä ulos työmarkkinoilta. Lisäksi solidaarinen palkkapolitiikka on estänyt vähemmän koulutettujen työntekijöiden työnsaantia, kun heidän työehtosopimuksen mukainen palkkansa on koulutukseen ja työn tuottavuuteen verrattuna noussut liian korkeaksi. Edellä kuvattua solidaarista palkkapolitiikkaa ei voida enää jatkaa. Tulospalkkaus on yleistynyt, ja sitä on syytä edelleen lisätä. Oikein käytettynä tulospalkkaus nostaa tuottavuutta ja lisää palkkauksen joustavuutta. Vuonna 2004 tulospalkkaa maksettiin joka kolmannelle henkilölle EK:n jäsenyrityksissä. Tulospalkat muodostivat 2,5 prosenttia koko palkkasummasta. Tulospalkkaus on yksi johtamisen ja kannustamisen välineistä ja siten yritysjohdon ja henkilöstön välinen asia. Yrityksen toiminnan jatkuminen ja työpaikkojen säilyttäminen voivat edellyttää, että yritystasolla on mahdollisuus poiketa työehtosopimusten vähimmäismääräyksistä. Kuva 6. Tuottavuuden ja tuotannon hinnan erot ovat kasvaneet toimialojen välillä Tuottavuuden ja tuotannon hinnan muutoksen summa eräillä yksityisen sektorin toimialoilla. Toimialoittaiset keskiarvot, %-muutos Kuva 7. Tulospalkkauksen käyttö vaihtelee suuresti toimialoittain Tulopalkkauksen levinneisyys EK:n jäsenyrityksissä toimialoittain 2004, % henkilöstöstä Toimiala Lähde: Tilastokeskus Energiateollisuus Paperiteollisuus Tietopalvelut Rahoitus Kemianteollisuus Vakuutus Teknologiateollisuus Tukkukauppa Painaminen Elintarviketeollisuus Henkilökohtaiset palvelut Tutkimus- ja tekniset palvelut Vähittäiskauppa Viestintäpalvelut Puuteollisuus Rakennustuoteteollisuus Liiketoimintapalvelut Talonrakennus Liikenne Rakennusasennus Hotellit ja ravintolat TeVaNaKe-teollisuus Terveyspalvelut Kiinteistöpalvelut Hoito- ja sosiaalipalvelut Koulutuspalvelut Lähde: EK:n palkkausjärjestelmätiedustelu 2005 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työmarkkinapoliittiset linjaukset

13 Työaikoihin monipuolisuutta Euroopassa tehdään vähemmän töitä kuin muualla: työaika on yleensä lyhyt. Se heikentää yritysten kilpailukykyä, ja siksi viime aikoina on käyty keskustelua työajan pidentämisestä. Suomessa työehtosopimusten mukainen säännöllinen työaika on tuntia viikossa, eräillä aloilla jopa alle 35 tuntia. Nämä työajat kuuluvat Euroopan lyhimpien joukkoon. Lyhytkin työaika voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin tekemällä työtä joustavasti, tuotannon ja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Työtä tehdään silloin kun sitä on. Myös työntekijät usein toivovat joustavia ja monipuolisia työaikoja. Monilla aloilla työehtosopimukset eivät kuitenkaan salli vieläkään riittävästi paikallisia työaikajoustoja. Kuva 8. Työaika on Suomessa EU-maiden lyhyimpiä Säännöllinen vuosityöaika EU maissa 2004, teollisuuden työntekijät, tuntia vuodessa Työajan käytössä on paljon erilaisia soveltamismahdollisuuksia. Jo nykyisin eräillä aloilla voidaan esimerkiksi kerätä työaikaa työaikapankkiin, josta voidaan saada vapaata silloin, kun siihen on tarvetta ja työtilanne antaa mahdollisuuden. Monipuoliset työajat ja mahdollisuudet lisätä ja vähentää työaikaa kysynnän mukaan parantavat yritysten edellytyksiä sopeuttaa toimintansa asiakkaiden vaatimuksia vastaavaksi. Myös työajan pidennyksestä pitää voida sopia yrityskohtaisesti. Töiden järjestäminen asiakkaiden tilausten mukaisesti on yritykselle aina kilpailuetu. Se vahvistaa yrityksen asemaa, eikä kysynnän tilapäinen supistuminen välttämättä johda henkilöstön vähentämiseen. Työaikalain mahdollistamaa työajan tasoittumisjaksoa tulee voida pidentää. Erilaiset työnteon muodot kuuluvat nykyaikaiseen työelämään. Kaikki työsuhteet ovat arvokkaita, ja kaikkia työsuhdemuotoja tarvitaan. On töitä, jotka työn luonteesta johtuen edellyttävät esimerkiksi määräaikaisia tai osa-aikaisia työsuhteita. On myös työntekijöitä, joiden henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen ne sopivat. Monilla aloilla tuotteen tai palvelun kysyntä vaihtelee erittäin paljon vuodenajan, viikonpäivän ja vuorokaudenajan mukaan. Mahdollisuus erilaisten työsuhdemuotojen käyttöön tulee turvata. Liettua Latvia Viro Sveitsi Kreikka Puola Irlanti Portugali Unkari Slovenia Malta Luxemburg Espanja Kypros Slovakia Alankomaat Itävalta Suomi Italia Saksa, itä Norja Tshekki Ruotsi Belgia Britannia Tanska Ranska Saksa, länsi Lähde: Bundesvereinigung der Deutschen Arbeitgeberverbände. Työlait joustaviksi, lisää paikallista sopimista Työlainsäädäntöä ja sopimustoimintaa on arvioitava jatkuvasti yritysten kilpailukyvyn näkökulmasta. Tarpeetonta säätelyä on purettava. Jäykän säätelyn sijasta on huomioitava työpaikkojen kokonaistarpeet. Normien tulee tukea yritysten sopeutumista talouden ja markkinoiden jatkuvaan muutokseen. Paikallinen sopiminen on yleistynyt 1990-luvulta alkaen. Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on laajennettu työehtosopimuksilla erityisesti työaikojen osalta. Monilla aloilla työehtosopimukset eivät kuitenkaan vielä salli riittävästi paikallista sopimista. Oman työpaikan asioissa esimiehet ja työntekijät ovat parhaita asiantuntijoita. Paikallisen sopimisen lisääminen edellyttää nykyistä parempia sopimisvalmiuksia yrityksissä. Jotta lainsäädäntö edistäisi työllisyyttä, on erityisen tärkeää, ettei työllistämiskynnystä nosteta työsuhteen solmimista tai päättämistä koskevilla jäykillä säädöksillä. Työsuhdeturvan kireys heikentää työmarkkinoi- 12 Työmarkkinapoliittiset linjaukset 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

14 den sopeutumiskykyä, hidastaa työllisyyden kasvua ja pidentää työttömyyden kestoa. Esimerkkiä työllistämiskynnyksen alentamisesta voisi ottaa muun muassa Saksasta, jossa on esitetty kahden vuoden koeajan käyttöönottoa ja pienten yritysten irtisanomisperusteiden helpottamista. Työrauhasta Suomelle kilpailuetu Lakko-oikeus kuuluu työntekijöiden perusoikeuksiin, eikä siihen ole tarvetta puuttua. Työrauhan pelisääntöjä on kuitenkin syytä selkiyttää. Työrauha ja pelisääntöjen noudattaminen vaikuttavat yritysten investointi- ja sijoittumispäätöksiin ja sitä kautta työllisyyteen. Lakkoherkkään maahan ei investoida. Yritykset toimivat nykyisin pitkän tuotantoketjun osina, verkottuneesti. Siksi vähäisetkin työrauhahäiriöt tai niiden uhat aiheuttavat paljon ongelmia ja suuria taloudellisia menetyksiä. Usein lakosta joutuvat kärsimään pahiten työriidan ulkopuoliset yritykset, asiakkaat ja työntekijät. Työtaistelujen aiheuttamat vahingot ovat usein suhteettoman suuria verrattuna lakon syihin ja sillä tavoiteltuihin etuihin. Vaikka lakkojen määrä on vähentynyt Suomessa 20:n viime vuoden aikana, laittomat lakot ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi. Ammattiliitot ovat monasti laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa. Laittomiin lakkoihin on houkutellut se, että niistä tuomittavien hyvityssakkojen määrällä ei ole ollut ennalta ehkäisevää merkitystä. Toisin kuin Suomessa, laittomasta lakosta tuomittavalla seuraamuksella ei Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ole ylärajaa. Työrauhaa on vahvistettava korottamalla laittoman toiminnan seuraamuksia. Vahingonkorvausten käyttöön ottoa on harkittava eräiden maiden esimerkkiä noudattaen. Työrauhajärjestelmän uudistamista vaatii myös niin sanottujen myötätuntotyötaistelujen ja ristikkäisten painostustoimien käyttö, joita työrauhavelvollisuus ei koske: viimeksi mainituissa on kysymys siitä, että ammattiliitto ryhtyy lakkoon toisen samaan liittoon kuuluvan ryhmän tueksi. Esimerkiksi Saksassa myötätuntolakot on kokonaan kielletty. Laki työriitojen sovittelusta velvoittaa osapuolet osallistumaan sovitteluun, mutta sovittelutuloksen hyväksyminen on osapuolten tahdon varassa. Selvää on, että kun pienet avainryhmät aiheuttavat toistuvasti lakoillaan laajasti häiriötä yhteiskunnassa, on tarvetta puuttua asiaan lainsäädäntöä muuttamalla. Työrauhajärjestelmä on uudistettava myös laajentamalla ennakkoilmoitusvelvollisuus koskemaan kaikkia työtaisteluja. Työrauha on yrityksille niin tärkeä asia, että siitä tulee tehdä kilpailuetu. Jos työmarkkinajärjestöt saavat työriitojen sovittelukeinot toimimaan, voimme markkinoida Suomea luotettavana ja vakaana sijaintipaikkana myös ulkomaisille yrityksille. Vastuun ottaminen Suomen työmarkkinamaineesta on kaikkien työmarkkinajärjestöjen velvollisuus. Sopimusrakenteiden ja järjestökentän uudistaminen Työehtosopimusten kenttä on varsin pirstaleinen. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenliitot solmivat nykyisin 230 työehtosopimusta. Työmarkkinat ovat viime vuosina olleet mullistusten kohteena yritysten yhdistymisen, yhtiöittämisen, ulkoistamisen ja julkisten palvelujen kilpailulle avautumisen vuoksi. Perinteiset sopimusrajat ovat hämärtyneet. Myös jako toimihenkilöihin ja työntekijöihin on jo pitkään ollut vanhentunut. Sopimuksia tulee kehittää nykyistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja samalla entistä joustavammiksi. Sopimuksia on syytä yksinkertaistaa ja keskittyä niissä vain työehtojen yleisiin kehyksiin. Yksityiskohtaiset sovellukset ja ratkaisut tehdään yhä lähempänä työpaikkaa, yritysten olosuhteet huomioon ottaen. Työmarkkinoiden sopimuskentän muuttuminen aiheuttaa väistämättä tarpeita uudistaa myös järjestökenttää. Muutoksia ei pidä pelätä. Esimerkiksi työnantajajärjestöissä on viime vuosina tehty ennakkoluulottomia ratkaisuja, joiden hyödyt ovat ilmeiset. Järjestöjen reviirikiistat tulee ratkaista hallitusti ilman häiriöitä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, jotta työmarkkinakoneisto tältäkin osin voi toimia moitteettomasti. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työmarkkinapoliittiset linjaukset

15 Työyhteisöjen hyvinvointi edistää kilpailukykyä Työhyvinvointi edistää tuottavuutta ja liiketoiminnan tuloksellisuutta. Se on kilpailutekijä, joka vaikuttaa yrityskuvaan ja menestymiseen markkinoilla. Koska yritykset joutuvat kilpailemaan ammattitaitoisista työntekijöistä, on työpaikan maineella ja vetovoimalla suuri merkitys. Niihin pitää panostaa. Työhyvinvoinnilla on keskeinen merkitys myös työilmapiiriin ja sairauspoissaolojen määrään. Hyvä johtaminen on menestyksen tärkeä työkalu Työvoiman tarjonnan supistuminen vaikeuttaa työvoiman ja erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. Tämä edellyttää huomion kiinnittämistä myös työpaikkojen maineeseen ja vetovoimaisuuteen. Osaamistason nousu puolestaan korostaa hyvän henkilöstöjohtamisen merkitystä. Tavoitteena on luoda innostava ja myös palkitseva ilmapiiri työpaikoille. Avoimuus, luottamus, osaaminen, selkeät tavoitteet, kannustus ja palkitseminen ovat johtamisen avainsanoja niin pienessä kuin suuremmassakin yrityksessä. Työyhteisöissä on etsittävä keinoja, joilla edistetään uuden tiedon luomista, työntekijöiden innovatiivisuutta sekä uusien toimintamallien kehittämistä ja jatkuvaa uuden oppimista. Yritykset ovat yhä enemmän riippuvaisia työntekijöiden sitoutuneisuudesta. Työelämän johtamisen haasteina ovat myös työhyvinvoinnin ja työntekijöiden työkyvyn edistäminen ja ylläpito. Työssä jatkamisesta on tullut entistä tärkeämpi tavoite. Keskeistä on työntekijän sekä henkinen että fyysinen terveys. Työsuojelu, työterveyshuolto ja muut terveyden ja työkyvyn kehittämiseen tähtäävät toimet luovat perustan pitkälle työuralle. Työntekijän oma motivaatio huolehtia terveydestään on ratkaisevan tärkeä, mutta työnantaja voi olennaisesti tukea tätä motivaatiota. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen lisää sitoutumista työhön Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen tarkoittaa käytännössä yksilöllisten ratkaisujen luomista erilaisiin perheen tai yksilön elinkaareen liittyviin tilanteisiin esimerkiksi joustavilla työajoilla. Tavoitteena on myös kannustaa vanhempia nykyistä tasapuolisempaan perhevapaiden käyttöön. Työn ja perhe-elämän toimiva Työhyvinvoinnin edistäminen: hyvä johtaminen on menestyksen tärkeä työkalu, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen lisää sitoutumista työhön, tasa-arvo edistää tuloksellisuutta ja tuottavuutta. yhdistäminen mahdollistaa molempien vanhempien täysipainoisen osallistumisen työelämään ja hyvinvoinnin rakentamiseen. Työn ja perhe-elämän onnistunut yhteensovittaminen on myös yhä tärkeämpi työelämän laatuun vaikuttava tekijä. Työaikajärjestelyt ja paikallinen sopiminen edellyttävät sekä työnantajan että työntekijän tarpeiden huomioon ottamista. Myös arjen sujumista tulee edistää parantamalla esimerkiksi perheille suunnattuja palveluja, kotitalousvähennystä ja yksityisen hoidon tukea. Työn ja perhe-elämän hyvä yhteensovittaminen lisää työhön sitoutumista ja tuloksellisuutta. Työn ja perheelämän yhteensovittaminen osoittautuu lähivuosina todennäköisesti myös hyväksi kilpailutekijäksi työmarkkinoilla, kun yritykset kilpailevat työntekijöistä. Tasa-arvo edistää tuloksellisuutta ja tuottavuutta Tasa-arvo merkitsee työelämässä kaikkien työntekijöiden tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua muun muassa sukupuolesta, iästä tai etnisestä alkuperästä riippumatta. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa naiset ja miehet jakautuvat eri tehtäviin ja ammatteihin nykyistä tasaisemmin kykyjensä ja taipumustensa mukaisesti, jotta parhaat voimavarat saadaan käyttöön. Samapalkkaisuusperiaate edellyttää, että samassa tai yhtä vaativassa työssä olevia työntekijöitä ei saa palkkauksessa kohdella eriarvoisesti sukupuolen perusteella. Naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa työmarkkinoilla voidaan kaventaa edistämällä nuorten ha- 14 Työmarkkinapoliittiset linjaukset 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

16 keutumista tasapuolisesti eri toimialoille ja kannustamalla naisten urakehitystä. Vastuu tasa-arvolainsäädännön noudattamisesta työpaikalla kuuluu työnantajalle, mutta vastuu tasa-arvoisesta käyttäytymisestä kuuluu koko työyhteisölle. Tasaarvo on yksi työpaikan ilmapiirin perustekijöistä. Työpaikan tasa-arvoisuus vähentää sairauspoissaoloja sekä lisää henkilöstön työhyvinvointia ja oma-aloitteisuutta. Parhaimmillaan tasa-arvoa kehittämällä voidaan parantaa yrityksen kilpailukykyä työvoiman hankinnassa ja säilyttämisessä sekä lisätä tuottavuutta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työmarkkinapoliittiset linjaukset

17 Kannustava sosiaaliturva on hyvinvoinnin ja kasvun ehto Sosiaaliturvan muutostarpeet ovat: työ ensisijaiseksi toimeentulon lähteeksi, työeläkemaksun nousun estäminen, sosiaalivakuutusmaksut puoliksi työnantajien ja palkansaajien kesken, valtiolle suurempi vastuu perhevapaakorvauksista, hyvinvointipalvelut tuottavammiksi, lisää omavastuuta ja omatoimisutta, rahoitus selkeäksi. Kuva 9. Yksityisalojen työeläkemaksu uhkaa nousta vajaalla 7 prosenttiyksiköllä TyEL-maksu prosentteina palkoista Työnantaja Kokonaismaksu Työntekijä 53+ v Työntekijä <53 v Lähde: ETK 2004 Sosiaaliturva on keskeinen osa hyvinvointia. Toimeentuloturvalla huolehditaan toimeentulosta työkyvyttömyyden, perheenhuoltajan kuoleman ja työttömyyden varalta sekä vanhuuden aikana. Sosiaali- ja terveyspalveluilla edistetään muun muassa terveyttä ja toimintakykyä sekä mahdollistetaan osallistuminen työelämään. Nykyinen sosiaaliturva on johtamassa entistä kireämpään verotukseen, mikä vaarantaa hyvinvoinnin perustan. Verotuksen kiristymisen uhka johtuu väestön ikääntymisestä, mikä kasvattaa työeläke- sekä sosiaalija terveyspalvelumenoja. Työvoimakustannusten hallinta edellyttää, että yritysten pakollisten sosiaalimaksujen osuus palkoista säilyy pitkälläkin aikavälillä korkeintaan nykyisellä tasollaan. Palkansaajien verotusta ei voida entisestään kiristää palkansaajien maksuja korottamalla. Sosiaaliturvan tulee kannustaa riittävästi työn tekoon ja omatoimisuuteen. Sosiaaliturvan kustannukset eivät saa ylittää kansantalouden kantokykyä. Näin sosiaaliturva tukisi nykyistä enemmän talouden kasvua ja mahdollistaisi hyvinvoinnin kasvun rahoittamisen. Työ ensisijaiseksi toimeentulon lähteeksi Hyvinvoinnin edistäminen edellyttää, että nykyistä suurempi osa työikäisestä väestöstä käy työssä ja saa siitä oman ja perheensä toimeentulon. Lainsäädännön tulee tukea nykyistä selkeämmin työn ensisijaisuutta. Työllisyyden kasvu mahdollistaa myös palvelujen ja toimeentulon omatoimisen järjestämisen, mitä on tarkoituksenmukaista edistää. Ansiosidonnainen työttömyysturva on tarpeellinen toimeentuloturvan muoto. Se mahdollistaa ammattitaitoa vastaavan työn hakemisen. Nykyinen työttömyysturva kuitenkin väistämättä pitkittää työttömyyttä ja heikentää työmarkkinoiden toimivuutta. Työttömyysturvan enimmäiskesto tulee porrastaa työntekijän työuran pituuden mukaan. Pitkäkestoinen työttömyysturva pitää ansaita. Työttömyyseläkkeen korvanneet työttömyysturvan lisäpäivät kannustavat varhaiseen työelämästä poistumiseen ja työntekijöiden irtisanomiseen vanhimmasta 16 Työmarkkinapoliittiset linjaukset 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

18 päästä. Oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin on tarkoituksenmukaista poistaa tai sitä tulisi ainakin rajoittaa. Työeläkemaksun nousun estäminen Vaikka vuoden 2005 alussa pääosin voimaan tulleen eläkeuudistuksen tavoitteet toteutuisivat täysimääräisesti, työeläkemaksussa on edelleen olennainen nousupaine, noin 7 prosenttiyksikköä vuoteen 2030 mennessä. Edellytyksiä työeläkemaksun nostamiselle ei ole. Työeläkevarojen sijoitustoiminnalla on suuri merkitys työeläkemaksun kehitykseen. Jos vuotuinen tuotto saadaan nousemaan 1 prosenttiyksiköllä, se vähentää työeläkemaksun nousupainetta 2 prosenttiyksiköllä. Työeläkevarojen sijoitussääntöjä tulee väljentää sijoitustoiminnan tuottojen kohottamiseksi. Työeläkelaitoksille on tarpeen antaa mahdollisuus sijoittaa olennaisesti nykyistä enemmän osakkeisiin, koska ne tuottavat pitkällä aikavälillä selvästi muita sijoituskohteita enemmän. Sijoitustoiminnan onnistuminen ja työeläkevakuutusyhtiöiden tehokas toiminta edellyttävät, että yhtiöiden päätöksentekoelimissä on vakuutustoiminnan ja erityisesti sijoittamisen asiantuntemusta. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen asema työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa on riittävä. Työeläkkeiden rahastointiasteella tarkoitetaan eläkerahastojen osuutta karttuneista eläkkeistä. Laskelmien mukaan rahastointiaste nousee nykyisestä 30 prosentista seuraavan runsaan kahden vuosikymmenen aikana 34 prosenttiin. Osa tästä noususta johtuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen vuonna 2002 solmiman eläkesopimuksen mukaisesta vanhuuseläkkeiden lisärahastoinnista vuosina Työeläkemaksun nousupainetta voidaan hillitä kiinnittämällä työeläkkeiden rahastointiaste esimerkiksi nykyiselle tasolle. Tarvittaessa rahastointiastetta voidaan jopa alentaa. Edellä mainitun eläkesopimuksen mukaan rahastoinnista päätetään erikseen pyrkien mahdollisimman tasaiseen maksukehitykseen. Myös työeläketurvan uudistamista tulee jatkaa. Työeläkkeen ansainnan tulee perustua nykyistä selkeämmin työstä maksettavaan palkkaan. Eläkekarttuma lapsen syntymään liittyviltä perhevapailta voidaan kuitenkin katsoa perhepoliittisesti perustelluksi. Keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nostaminen on eläkepolitiikan onnistumisen kannalta hyvin tärkeää. Nykyiset korotetut karttumaprosentit johtavat kuitenkin siihen, että eläkkeelle siirtymisiän nousu ei usein johdakaan eläkemenojen kasvun supistumiseen. Tämän takia karttumaprosentit ja niihin liittyvä 53 vuotta täyttäneiden korotettu eläkemaksu on tarpeen mitoittaa uudelleen siten, että eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen parantaa eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä. Osa-aikaeläke on yleistynyt. Tämä eläkemuoto kannustaa työkykyisiä ja työikäisiä työntekijöitä siirtymään osittain eläkkeelle. Valtaosa osa-aikaeläkkeen saajista jatkaisi työssä vanhuuseläkeikään saakka, ellei tätä mahdollisuutta olisi. Osa-aikaeläkkeen houkuttelevuutta on tarpeen vähentää muokkaamalla siitä osittainen varhennettu vanhuuseläke. Silloin eläkkeen varhentaminen pienentäisi eläkkeen määrää ja saisi työntekijää harkitsemaan uudelleen osittaista eläkkeelle siirtymistä. Sosiaalivakuutusmaksut puoliksi työnantajien ja palkansaajien kesken Työn tekemiseen liittyvän sosiaaliturvan rahoitusvastuu on perusteltua jakaa tasan työnantajien ja vakuutettujen kesken. Rahoitusvastuun tasajako lisäisi kansalaisten vastuullisuutta sosiaaliturva-asioissa ja lisäisi sosiaalivakuutuksen rahoituksen läpinäkyvyyttä. Kansalaiset näkisivät nykyistä selvemmin sosiaalivakuutuksen etuuksien ja palvelujen kehittämisen vaikutukset työvoimakustannuksiin, käteen jäävään palkkaan ja sosiaalivakuutusmaksuihin. Koska maksukorotukset supistaisivat työntekijöiden käteen jäävää palkkaa, rahoitusvastuun muutos tulee ottaa huomioon palkoissa. Muutos olisi otettava huomioon myös verotuksessa ja tulonsiirroissa, jotta muutos ei kiristäisi verotusta tai leikkaisi sosiaalietuuksia. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työmarkkinapoliittiset linjaukset

19 Taulukko 2. Työnantajat maksavat 3/4 ja palkansaajat 1/4 pakollisen sosiaalivakuutuksen vakuutusmaksuista Pakolliset sosiaalivakuutusmaksut keskimäärin 2006, % palkasta Työnantajat Palkansaajat Yhteensä Työeläkemaksu (TEL) 16,70 4,50 21,20 Työttömyysvakuutusmaksu 2,29 0,58 2,87 Sairausvakuutus 2,06 2,10 4,16 Työtapaturmavakuutusmaksu 1,10-1,10 Kansaneläkemaksu 1,64-1,64 Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,08-0,08 Yhteensä 23,87 7,18 31,05 Osuus yhteismäärästä 77 % 23 % 100 % Valtiolle suurempi vastuu perhevapaakorvauksista Perhevapaat, kuten äitiys- ja vanhempainvapaat, rasittavat erityisesti työ- ja naisvaltaisia yrityksiä. Perhevapaiden tasapuolinen käyttö merkitsisi naisten lisääntyvää työpanosta, ja samalla se jakaisi tasaisesti perhevapaista johtuvia kustannuksia. Perhevapaakustannusten tasapainoa pitää parantaa myös siten, että valtio kantaa nykyistä suuremman vastuun perhevapaakustannusten korvaamisesta. Vastuu väestön kasvusta kuuluu koko yhteiskunnalle. Siksi perhevapaakustannuksia ei ole perusteltua sälyttää yksinomaan työnantajien ja työntekijöiden maksettaviksi. Hyvinvointipalvelut tuottavammiksi, lisää omavastuuta ja omatoimisuutta Julkisten hyvinvointipalvelujen tuottavuutta ja laatua voidaan parantaa olennaisesti käyttämällä entistä enemmän yksityisiä palveluja ja omaksumalla uusia toimintatapoja. Niiden lisäksi tuottavuutta voidaan nostaa hyödyntämällä laajasti tieto- ja viestintätekniikkaa. Kuntalaisten edun tulee olla etusijalla palvelujen tarkoituksenmukaisinta tuottamistapaa valittaessa, koska kunnat eivät ole olemassa työllistämistä varten. Julkisten palvelujen ulkoistamisessa siirtyvien työntekijöiden asema voidaan turvata hallitusti nykyisen työ- ja sosiaalilainsäädännön mukaisesti. Kotitalouksien tulot ja varallisuus kasvavat. Tästä syystä asiakasmaksujen osuutta voidaan lisätä julkisten palvelujen kustantamisessa. Kotitalouksien tulojen ja varallisuuden nousu mahdollistaa myös itse ostettavien palvelujen ja etuuksien hankkimisen. Tätä tulee tukea verovähennysoikeuksilla, palveluseteleillä ja yksityisten palvelujen käytön korvauksilla. Julkinen tuki tuo yksityiset palvelut myös pienituloisten ulottuville. Lisäksi se ohjaa osan sosiaaliturvan kysynnästä omaehtoisiin järjestelyihin, parantaa kotitalouksien mahdollisuuksia valita itselleen parhaiten sopivat palvelut ja etuudet, karsii epätarkoituksenmukaista palvelujen ja etuuksien käyttöä sekä kannustaa tuottajia parantamaan palvelujen laatua ja tuottavuutta. 18 Työmarkkinapoliittiset linjaukset 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

20 Rahoitus selkeäksi Yleisesti hyväksytty periaate on, että kaikkien Suomessa asuvien muuhun kuin työn tekemiseen perustuva sosiaaliturva tulee rahoittaa yleisin verovaroin. Tällaisen sosiaaliturvan rahoittaminen palkkaperusteisilla sosiaalivakuutusmaksuilla nostaa työn hintaa, mikä rasittaa yritysten kilpailukykyä. Työnantajan kansaneläkemaksu tulee tästä syystä poistaa. Työttömyysturvan rahoituksen lähtökohtana on se, että valtio vastaa työttömyyspäivärahojen peruspäivärahaa vastaavasta osuudesta ja työnantajat sekä työntekijät rahoittavat perusturvan ylittävän osuuden eli ansioturvaosan. Työttömyysturvan rahoitus pitää järjestää kaikilta osin tämän lähtökohdan mukaisesti. Valtion tulee rahoittaa peruspäivärahaa vastaava osuus myös lomautuspäivien ja niin sanottujen lisäpäivien päivärahoista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työmarkkinapoliittiset linjaukset

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 10 kärjessä, teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma

HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma Työvoiman kohtaanto-ongelma on vakava: Tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä Yrityksillä on vakavia rekrytointihaasteita joka puolella maata ja pula

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Älykkäitä tekoja Suomelle

Älykkäitä tekoja Suomelle Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee

Lisätiedot

Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa. 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi

Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa. 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi Esimerkki 1: Hydro Aluminium Salko Oy - vastuuta jaettiin ja henkilöstöön luotettiin Alumiiniprofiilien

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne! Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus

Lisätiedot

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019

Naiset ja miehet työelämässä. Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Syyskuu 2019 Naiset ja miehet työelämässä Työllisyys Työllisyysaste (%) Suomessa heinäkuussa 2018-2019 % 100 2018/07 2019/07 90 80 74,1 74,5 75,4 75,9 72,8 73,1 70 60 50 40

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Esitykset kehysriiheen

Esitykset kehysriiheen Esitykset kehysriiheen 2018 4.4.2018 I Joustavia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen I Joustavia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen: Osaavan työvoiman puute uhkaa muodostua talouskasvun esteeksi

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 7/2016 liite 1 1 (3) Paikallisen sopimisen edistämisen ohjeet

KT Yleiskirjeen 7/2016 liite 1 1 (3) Paikallisen sopimisen edistämisen ohjeet KT Yleiskirjeen 7/2016 liite 1 1 (3) Paikallisen sopimisen edistämisen ohjeet Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat laatineet tämän yhteisen yleiskirjeen paikallisesta sopimisesta

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä

Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Paikallinen sopiminen pk-yrityksissä Suomen Yrittäjät 24.8.2009 1 Kuuluuko yritys SY:n ohella työehtosopimuksen osapuolena olevaan työnantajaliittoon? Kyllä 9 Ei 8 Ei osaa sanoa 0 10 20 0 40 0 60 24.8.2009

Lisätiedot

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten

Lisätiedot

Työelämän trendit suomalaisen työelämäkulttuurin peilissä

Työelämän trendit suomalaisen työelämäkulttuurin peilissä EEVA-LIISA INKEROINEN Eeva-Liisa Inkeroinen (synt. 1963) on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n työmarkkinasektorin apulaisjohtaja. Hän on ollut järjestötehtävissä työnantajapuolella vuodesta 1987 alkaen

Lisätiedot

Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua

Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua Seppo Saukkonen Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa Työmarkkinoiden kansainvälistä vertailua Tarve kansainvälisiin työmarkkinavertailuihin on viime vuosina kasvanut maailmantalouden globalisaation myötä.

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 HALLITUKSEN PUOLIVÄLITARKASTELUN JA KEHYSRIIHEN NÄKYMISTÄ 1) Kehysriihi ja valtiontalous 2) Kohtuullinen verotus tukemaan

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot