Tuulia International Oy Tutkimusraportti 1/2009. Ravintolan ruoanhankintatietojen käyttö ravitsemuksellisen laadun arvioinnissa ja seurannassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuulia International Oy Tutkimusraportti 1/2009. Ravintolan ruoanhankintatietojen käyttö ravitsemuksellisen laadun arvioinnissa ja seurannassa"

Transkriptio

1 Tuulia International Oy Tutkimusraportti 1/2009 Ravintolan ruoanhankintatietojen käyttö ravitsemuksellisen laadun arvioinnissa ja seurannassa Helsinki 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT Aineisto Menetelmät TULOKSET Aineiston ja sen rajaaminen Aineiston käsittelystä Ravintoaineiden vertailut suosituksiin Hankintojen kuukausittainen vaihtelu ravintoaineiden arvioinnissa Verkkopalvelu ja ravintoaineet TULOSTEN TARKASTELU Päiväkodin ja koulun hankinnat verrattuna suosituksiin Tulosten luottavuudesta Tiedon koonnin kattavuus Tiedon koodaaminen Tulosten oikeellisuus ja tulkinta Verkkopalvelu ja sen automatisointi JOHTOPÄÄTÖKSET...23 LÄHTEET...24 LIITTEET 2

3 1 JOHDANTO Joukkoruokailulla on suuri merkitys suomalaisten ravinnonsaannissa. Suomessa nautitaan päivittäin yli 2 miljoonaa ateriaa kodin ulkopuolella ja kolmannes väestöstä käyttää erilaisia ateria- tai ruokapalveluita päivittäin (Ac Nielsen, 2007). Vaikka suosituksia joukkoruokailun tarjoamalle ruoalle on lukuisia olemassa (Airaksinen, 1994; Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2003), suositusten seuraamiseen tai valvontaan ei ole edullisia ja riittävän tarkkoja menetelmiä käytettävissä. Myös tutkittu tieto ravintolaruoan ravitsemuksellisesta laadusta on samaisesta syystä vähäistä (Vanhala ym., 2004), mikä heikentää mahdollisuuksia puuttua ja vaikuttaa tehokkaasti joukkoruokailun kautta väestön ravitsemukseen. Ravintoloissa kertyy ruoanhankintatietoja jatkuvasti tavarantoimittajien ja tilaajien välisen kaupan seurauksena (Tuulia International, 2008), mutta tällä hetkellä tätä tietoa ei hyödynnetä millään tavoin ravitsemuksellisiin tarkoituksiin. Tieto on lisäksi koottavissa valmiiksi sähköisessä muodossa, mikä tekee isojenkin tietomäärien käsittelyn mahdolliseksi. Itse tiedonkeruun työläys ei ole näin ollen enää kyseisen tiedon hyödyntämistä rajoittava tekijä, mihin törmättiin esimerkiksi vastaavissa hankkeissa kotitalouksien kohdalla 1980-luvulla (Nelson ym., 1985). Ruoanhankintatietoja voidaan myös verrata yksinkertaisella tavalla ravitsemussuosituksiin jos hyödynnetään erilaisia suhteellisia suureita, kuten energiavakiointia tai painoon liittyviä osuuksia. Esimerkiksi energiavakiotuja arvoja voidaan käyttää yksittäisten tuotteiden ja koostettujen ruokien (Valsta, 1982) kuten myös ruokavalioiden ravitsemuksellisen laadun arviointiin (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2005). Tuulia International Oy on kehittämässä automatisoitua järjestelmää, jossa ravintolan tai keittiön ruoan ravitsemuksellista laatua arvioidaan keittiöön hankittavien ruoka-ainesten perusteella. Tuulia International Oy toteutti Sitran rahoittamana kesällä 2008 kaksivaiheisen projektin ensimmäisen osan, jossa tutkittiin kertyykö ravintoloissa jo tällä hetkellä ruokahankintatietoa sellaisessa muodossa ja tarkkuudessa, jota järjestelmä vaatisi, ja missä vaiheessa tämä tieto olisi siirrettävissä jatkokäsittelyyn varsinaisia laskentatoimia varten. Projektin toisessa vaiheessa testattiin järjestelmän toimivuutta käytännön tasolla. Tutkimuksessa haluttiin selvittää kuinka ravintolan ruoanhankitatietoja voitaisiin käyttää ravitsemuksellisen laadun arvioimiseen ja millaisia tuloksia menetelmä antaa verrattuna ravitsemussuosituksiin. Tutkimuksessa haluttiin luoda myös konkreettinen malli verkkopalvelusta, millä ravintoloiden ruoanhankintatieto voitaisiin analysoida 3

4 nopeasti ja vähäisin kustannuksin sekä esittää halutuille tahoilla reaaliaikaisesti laajassa mittakaavassa. Projektin toteutuksesta vastasi Aki Paasonen, Eero Toivainen, Pasi Kinnunen ja vastuullisina johtajana Pertti Väisänen Tuulia International Oy:stä. Projektia valvoi Markku Mikola Sitrasta. Pilotointiyksiköt valittiin Espoon kaupungin ruokapalvelukeskuksesta (Espoo Catering -liikelaitos 2009 lähtien), jonka vastaavana johtajana oli Minna Ahola. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Aineisto Tutkimus toteutettiin Espoon ruokapalvelun kanssa. Projektia varten Espoosta valittiin mukaan kaksi toimintarakenteeltaan erityyppistä ravintolaan; yksi päiväkoti ja yksi koulu. Päiväkodin yksikössä oli heterogeeninen asiakaskunta ja useisiin jakelukeittiöihin perustuva toimintarakenne, kun taas kouluruokalan asiakkaat olivat astetta homogeenisempi joukkio ja ravintolan toimintarakenne perustui yhteen valmistuskeittiöön ilman erillisia jakelupisteitä. Molemmista ravintoloista kerättiin käsittelyyn syksyn 2008 ajalta kolmen kuukauden hankintatiedot. Hankintatiedot muodostuivat elintarvikekuormien mukana saapuvista kuormakirjoista (lähetyslistoista/tuotelähetteistä/lähetteistä), jotka muunnettiin takaisin sähköiseen muotoon manuaalisesti. Aineisto käsitti molempien mukana olleen ravintolan osalta syys-, loka- ja marraskuun hankinnat, joiden arveltiin olevan edustavimmat syksyn kuukausista. Päiväkoti Tutkimukseen valitun päiväkodin ravintolayksikkö muodostui yhdestä valmistuskeittiöstä ja kahdesta erillisestä jakelupisteestä. Myös valmistuskeittiö toimi omana jakelupisteenään (kuva 1). Päiväkodin ravintolayksikkö tarjosi päivittäin lounaan noin 220 asiakkaalle, joista pääosa oli 1 7 vuotiaita lapsia (n~190) ja loput päiväkodin henkilökuntaa (n~30). Lisäksi kaikki jakelupisteet tarjosivat lapsille aamu- ja välipalat, jotka eivät olleet tarkoitettu henkilökunnalle. Aamu- ja välipalatarpeet kukin jakelupiste hankki itsenäisesti, mutta tiedot kaikista hankinnoista kertyivät valmistuskeittiöön (Vepsä, 2008). 4

5 Kuva 1. Päiväkodin ravintolayksikön rakenne Yleensä päiväkodin valmistuskeittiöön tuli noin 3 kuormaa viikossa. Kahdesti viikossa tuoretuotteet (maito- ja lihatuotteet sekä vihannekset) ja kerran viikossa leivät. Muuta kuivatavaraa saapui tavallisesti joka toinen viikko yksi kuorma. Tilaukset oli tapana tehdä tilauskirjanpidon ja tarvelaskelmien mukaan pääosin kolmelta eri tavarantoimittajalta (Vepsä, 2008). Koulu Tutkimukseen valitun koulun ruokahuollosta vastasi yksi valmistuskeittiö, joka toimi myös ravintolayksikön ainoana jakelupisteenä (kuva 2). Ravintola tarjosi lounaan noin 1000 asiakkaalle päivittäin. Halukkaille oli saatavana myös maksullista välipalaa. Oppilaita koulussa oli noin tuhat ja henkilökunnasta ravintolaa käytti päivittäin noin 40 henkeä. Oppilaat olivat yläkoululaisia ja lukiolaisia eli pääosiltaan ikäryhmää v. Ravintolaan tilattiin ruokaa tyypillisesti yhdeksältä eri tavarantoimittajalta tarveainelaskelmien mukaisesti ja kuormia ravintolaan saapui viikottain vähintään kymmenkunta. Tuoretuotteet saapuivat useana eränä viikossa ja kuivatavara ja leivät kerran viikossa tai harvemmin (Hotanen, 2008). 5

6 Kuva 2. Koulun ravintolayksikön rakenne 2.2 Menetelmät Yleiskuvaus Menetelmä käsittää ruoanhankintatiedon keruun, käsittelyn ja esittämisen. Ensimmäisenä ravintoloiden ruoanhankintatiedot muunnettiin paperimuotoisista kuormakirjoista sähköiseen muotoon (Excel 2002), jolloin saatiin koottua tiedot minä päivänä kyseiseen ravintolaan on saapunut tietty määrä tiettyä tuotetta. Toisessa vaiheessa jokainen tuote tunnistettiin hyödyntäen tavarantoimittajan tuotenumeroita ja tuotenimiä. Tunnistuksen jälkeen jokaiselle tuotteelle selvitettiin tarkat tuotekohtaiset ravintoarvot (energiapitoisuus, hiilihydraatti, proteiini, rasva, kova rasva, kuitu, natrium ja suola) hyödyntäen tavarantoimittajien ja valmistajien tuotetiedotteita, tuoteluetteloita ja internet-sivustoja. Tunnistukseen ja arvojen keruuseen hyödynnettiin tarvittaessa myös Tuulia International Oy:n omaa tuotetietokantaa ja GS1 Finland Oy:n Sinfos-tuotetietopankkia. Perusraaka-aineille, kuten hedelmille ja kasviksille, haettiin ravintoarvot suoraan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen elintarvikkeiden koostumustietokannasta (Fineli). Myös tuotteille, joille ei löytynyt kaikkia ravintoarvoja tai ainuttakaan ravintoarvoa toimittajalta, tai tuotteille, joita ei kyetty tunnistamaan varmuudella, hyödynnettiin Finelin sisältämiä tuotetietoja. Fineliä käytettiin myös jokaisen tuotteen ruoankäyttöluokitteluun. 6

7 Tulosten esittäminen tehtiin kahdella tavalla. Tulokset tarkkoja tuotetietoja käyttäen koottiin keskeisimmiltä osiltaan perinteisen raportin muotoon, mutta moniulotteisemman ja syvällisemmän tarkastelun mahdollistava esittämistapa tehtiin verkkopalvelun muodossa. Samalla tämä kuvastaa tapaa, jolla järjestelmä mahdollistaa tiedon tarjoamisen nopeasti kaikille tarvittaville tahoille. Verkkopalvelun pilotoinnissa tuotteille käytettiin kuitenkin keskimääräisiä ravintoarvoja, miltä osin tulokset eroavat raportissa esitetyistä tarkkoja tuotetietoja hyödyntäneistä tuloksista. Ruoanhankintatiedoista laskettiin kolmen kuukauden ajalla kertyneet ravintoaineiden määrät ja nämä lukuarvot suhteutettiin ruoasta kertyneeseen energiamäärään. Näitä energiaan suhteutettuja arvoja verrattiin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamiin energiavakioituihin ravintoainesuosituksiin (taulukko 1) (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2005). Taulukko 1. Energiavakioidut suositukset, jossa energiaravintoaineiden suositukset esitetty ravintoaineen osuutena kokonaisenergiasta sekä näistä johdettuina gramma-arvoina. Ravintoaine Suositus (% energiasta) Suositus (g/1000 kcal) Hiilihydraatti Proteiini Rasva Kova rasva (tyydyttyneet < 10 < 11 rasvahapot + transrasvahapot) Kuitu ,5 Suola ,1 Jokaisen ravintoaineen kohdalla selvitettiin myös kuukausittainen vaihtelu (suhteellinen keskihajonta) olettaen, että mittaukset olisi tehty kolmena erillisenä mittauksena. Vaihtelun suuruus kuvastaa kuinka paljon eri kuukausien hankinnat poikkeavat toisistaan ja kuinka luotettavana yksittäisen kuukauden hankinnoista saatua arvoa voidaan pitää. 7

8 Verkkopalvelun kautta ravintoloiden ruoanhankintatiedoista saatiin esitettyä myös lukuisia muita yksityiskohtia. Esimerkiksi ravintoaineiden merkittävimmät saantilähteet saatiin esille niin ruoankäyttöluokituksen kuin yksittäisen tuotteen tasolla. Lisäksi mahdollistui lukuisten muiden ravintoaineiden, kuten vitamiinien ja kivennäisaineiden, esittäminen ja arviointi sekä kuukausittaiset aikasarjat. Ravintoaineet Energia: Yksikkönä käytettiin kaloreita. Jos tuotteen energiapitoisuus oli saatavana vain jouleina, muunnettiin joulet kaloreiksi käyttäen jakajana arvoa 4,184. Hiilihydraatti: Finelin hiilihydraattiarvona käytettiin imeytyvää hiilihydraattia. Hiilihydraatin energiasisällön arvona käytettiin 4 kcal/g. Rasva: Rasvan energiasisällön arvona käytettiin 9 kcal/g. Kova rasva: Kovaksi rasvaksi laskettiin tyydyttyneiden rasvahappojen määrä. Kovan rasvan energiasisällön arvona käytettiin 4 kcal/g. Proteiini: Proteiinin energiasisällön arvona käytettiin 4 kcal/g. Suola/natrium: Suolapitoisuus laskettiin ensisijaisesti natriumpitoisuuden kautta käyttäen kertomena arvoa 2,548. Jos natriumpitoisuutta ei oltu ilmoitettu hyödynnettiin suoraan suolapitoisuutta. 3 TULOKSET 3.1 Aineiston ja sen rajaaminen Kerättävä aineisto rajattiin ensimmäisenä totettamiskelpoiseksi kokonaisuudeksi. Etukäteen arvioitiin realistisen kokoiseksi ruoanhankintatietojen aineistomääräksi 4 9 kuukauden aineisto, joka projektin puitteissa saataisiin käsiteltyä. Erilaisten ravintoloiden toimintarakenteiden etujen ja hankaluuksien hahmottamiseksi päätettiin ravintolayksiköitä otettavan tarkasteluun vähintään kaksi, mutta enintään neljä kappaletta. Lisäksi ravintoloiden haluttiin olevan asiakaskuntiensa suhteen erityyppisiä, jolloin menetelmän käytettävyydestä erityyppisissä ravintoloissa saatettaisiin saada hyödyllistä tietoa. Keskutelut ravintoloiden hankinnoista vastaavien ruokapalvelupäälliköiden kanssa vakuuttivat, että aineisto kannattaa heti alkuun kerätä kolmen kuukauden jaksolta. Yhden kuukauden otoksissa sattuman arveltiin voivan vaikuttaa liiaksi saataviin tuloksiin. Kuivatavaran hankinta saattaa osua 8

9 kuukauksien vaihtuessa kumpaan tahansa kuukauteen ja teoriassa yhdessä kuukaudessa voi jäädä yksittäinen kuorma pois sekä kuukauden alusta että lopusta samalla kun vierekkäiset kuukaudet saavat tavaraa enemmän. Ravintolaan kohdistuva työmäärä aineiston kokoamiseksi ei myöskään lisääntynyt merkittävästi kattavamman otoksen myötä, joten tarkasteluperiodiksi valittiin kolmen kuukauden jakso. Aineistoon tutustumisen jälkeen ne myös päätettiin koodata kokonaisuudessaan koko kolmen kuukauden jaksolta. Näin aineistoksi valikoitui neljästä projektiin käytettävästä ravintolasta kaksi ravintolaa, joista molemmista käsiteltiin kolmen kuukauden hankinnat. Nämä neljä ravintolayksikköä oli valittu aiemmin mainittujen kriteerien puitteissa Espoon ruokapalvelun kanssa. 3.2 Aineiston käsittelystä Kuormakirjat ja tuotemäärät Ruoanhankintatiedot saatiin koottua kuormakirjoista, jotka seuraavat ravintolaan toimitettavaa lähetystä. Koska kuormakirjoista oli olemassa sähköisessä muodossa vain kaupungin tietohallintoon toimitettu eräkohtainen kustannus, oli kuormakirjat muunnettava ensimmäisenä takaisin sähköiseen muotoon. Tiedot syötettiin Excel-muotoon. Muokkauksessa hyödynnettiin toimittajien tuoteluetteloita, jolloin ruokatavaran kirjaaminen saatiin nopeammaksi ja virhelyöntien määrää rajoitettua. Aineistoon kerättiin kuormakirjoista välttämättömät tiedot: toimituspaikka ja päivämäärä, tuotenumero- ja nimi sekä mahdollinen EAN-koodi (European Article Number) ja tuotemäärä annoksina tai kiloina tuotteen tyypistä riippuen. Myös lähetenumero kirjattiin ylös, jotta alkuperäisiin lähetteisiin olisi helppo palata tarvittaessa. Päiväkodin yksikköön tuli 3 kuukauden aikana 95 lähetystä eli noin 32 kpl/kk, kun kouluun saapui samaisen ajan kuluessa 215 lähetystä eli 72 kpl/kk. Kuormakirjoja kertyi kuukausittain siis vähintään se määrä, mikä oli etukäteisoletuksena, joten aineiston kattavuuden voidaan päätellä olevan hyvä. Kuormakirjojen käsittelyn osalta päiväkoti osoittautui yksinkertaisemmaksi, sillä heillä tavarantoimittajia oli vain kolme, kun kouluun tavaraa tilattiin yhdeksästä toimipaikasta. Päiväkotiin tilattiin kaikkiaan noin 9150 kg ruokaa ja 943 yksittäistä tuotetta tai tuote-erää. Näistä 357 oli erilaisia tuotteita. Koulun ruoan tilausmäärä oli noin kg. Yksittäisiä tuotteita tai 9

10 tuote-eriä oli 1189 kpl, joista 372 toisistaan erilaisia. Lopullinen kerätty tietomäärä käsitti ravintoloiden osalta 2132 riviä erilaisia hankintoja. Merkittävä tämän tutkimuksen työmäärä syntyi satojen erilaisten tuotteiden koodaamisesta ja tarkkojen arvojen etsimisestä. Tiedot erilaisten tuotteiden määristä viittaavat siihen, ettei ravintolan koolla ole sinänsä suurta merkitystä koodauksen työmäärään, sillä käsiteltävä tuotemäärä ei kasva ravintolan asiakasmäärän kasvaessa. Esimerkiksi nyt havaittiin, että päiväkotiin hankittiin kolmen kuukauden aikana lähes sama määrä erilaisia tuotteita kuin kouluun, vaikka päiväkodin päivittäinen asiakasmäärä on noin 1/5-osa verrattuna kouluun. Isompaan yksikköön hankitaan vain suurempia määriä hankittavia tuotteita. Päiväkodin ruokahankinnat olivat 9151 kg seuratulla kolmen kuukauden jaksolla, kun kuukausittainen keskiarvo (± std) oli 3050 ± 299 kg. Kouluun hankittiin vastaavasti kg ruokaa, kuukausittaisen keskiarvon ollessa 8682 ± 331 kg. Sinänsä absoluuttiset ruokamäärät kokonaisuutena tai asiakasta kohden laskettuna voivat antaa hyödyllistä tietoa kuukausittaisessa seurannassa yksittäisen ravintolan kohdalla, mutta ovat huonoja suureita ravintoloiden keskinäiseen vartailuun. Esimerkiksi päiväkotiin hankittiin runsaasti jauhoja, joilla he itse leipoivat leipää, kun taas kouluun leipä tuli valmiiksi leivottuna. Sama energiamäärä voi siis sisältyä pienempää tai suurempaan ruokamäärään riippuen hankintojen valmistusasteesta. Tuotteiden koodaus ja tarkat tuotetiedot Sähköiseen muotoon muutetun aineiston koodaaminen ravintosisällön laskentaa varten aloitettiin tuotteiden tunnistamisella ja tarkkojen tuotetietojen keruulla. Tuotteiden riittävän tarkka tunnistaminen on tärkeää ravintosisältöjen, mutta myös tuotepainojen osalta. Ravintolaan tilattavat ruokamäärät ovat suuria ja virheellisen annoskoon seuraukset kertautuvat helposti suuriksi myös ravintoaineiden osalta. Tuotteet kirjattiin säännönmukaisesti hankintapainojen mukaisesti. Poikkeuksen muodostivat erilaiset liemikonsentraatit tai jauheet, jotka käsittelyn helpottamiseksi laskettiin käyttövalmiina liemenä. Tältä osin esitetyt ruokamäärät ovat yliarvioita kuormakirjojen mukaisesta kilomäärästä. Tarkat ravintosisältötiedot kerättiin pääosin tavarantoimittajien tuotetiedotteista, tuoteluetteloista ja internet-sivustoilta. Niiden tuotteiden osalta, joista kuormakirjan mukana toimitettiin myös EANkoodit, hyödynnettiin Tuulian omaa tietokantaa ja Sinfos-tuotetietopankkia. EAN-koodien käyttö 10

11 kuormakirjoissa oli kuitenkin pääsääntöisesti vähäistä, sillä toimittajat käyttivät ensisijaisesti omaa tuotenumerointiaan. Tarkkojen ravintoarvojen ilmoittaminen eri tuotteiden kohdalla vaihteli runsaasti. Osalle tuotteista toimittaja ei esittänyt ravintoarvoja lainkaan, mutta pääsääntöisesti arvoja oli saataville useita. Kotimaisissa tuotteissa ravintoarvot olivat paremmin saatavilla kuin ulkomaisissa. Tämä ei kuitenkaan ollut merkittävä ongelmana, sillä iso osa ravintoloihin tilatuista tuotteista oli kotimaista tai toisaalta ilman tarkkoja tuotetietoja koodattavissa olevaa perusraaka-ainetta. Kaikkiaan 65,6 % tutkimusjaksolla ravintoloihin tulleista tuotteista sai vähintään yhden tuotekohtaisen tarkan arvon. Eri ravintoaineiden osalta tarkkoja arvoja kertyminen tuotteille vaihteli taulukon 2 mukaisesti. Eniten tarkkoja arvoja kertyi energialle (65,6 %) ja vähiten kuidulle (44,9 %). Merkittävä osa tuotteista, joille käytettiin suoraan Finelin mukaista tuotekohtaista keskiarvoa, olivat perusraakaaineita, kuten kasviksia ja hedelmiä, joilla tarkkoja tuotekohtaisia arvoja ei ollut edes tarve hakea. Taulukko 2. Ravintoloihin hankittujen tuotteiden tarkkojen arvojen osuudet (%) ravintotekijän perusteella. Ravintotekijä Tarkkojen arvojen %-osuus Energia 65,6 Hiilihydraatti 65,5 Proteiini 62,8 Rasva 62,8 Kova rasva 54,4 Kuitu 44,9 Suola 55,8 Tarkkojen arvojen haun jälkeen jokainen tuote koodattiin Finelin mukaisesti, jolloin saatiin haettua tässä vaiheessa vielä puuttuvat ravintoarvot ja kyettiin luokittelemaan aineisto ruoankäyttöluokkiin. Finelin käyttö koodauksen apuna koettiin suurtalouspuolella helpommaksi kuin päivittäistavarakaupan puolella, sillä soveltuvia keskiarvotietoja oli hyvin olemassa. 11

12 Viimeisenä vaiheena ennen aineiston analysointia aineisto tarkistettiin painoihin ja ravintoarvoihin liittyvien ääriarvojen ja mahdollisten koodauksessa tapahtuneiden lyöntivirheiden osalta. 3.3 Ravintoaineiden vertailut suosituksiin Päiväkoti Päiväkodin ruokahankinnat (3 kk) noudattivat ravitsemussuosituksia pääosiltaan (taulukko 3). Energiaravintoaineiden osalta kaikki suositukset täyttyivät, mutta kuidun jäi alle suositellun (92,8 % suositellusta) ja suolan ylitti suosituksen (38 % yli suositellun). Energiaa ruoka sisälsi kokonaisuutena noin 9,2 milj. kcal, mistä riittäisi 65 päiväksi 220 hengelle noin 640 kcal/vrk. Taulukko 3. Päiväkodin ruokahankintojen ravitsemuksellinen sisältö verrattuna ravitsemussuosituksiin. Ravintoaine Suositusarvo Hiilihydraatti (E%) 50, Proteiini (E%) 17, Rasva (E%) 30, Kova rasva (E%) 9,0 < 10 Kuitu (%) 92,8 100 (vastaa 12,5 g/1000 kcal) Suola (%) (vastaa 2,1 g/1000 kcal) 12

13 Koulu Koulun ruokahankinnat (3 kk) eivät täyttäneet kaikkia arvioituja ravitsemussuosituksia (taulukko 4). Energiaravintoaineista suositukset eivät täyttyneet hiilihydraatin (47,2 E%) eikä kovan rasvan (10,3 E%) osalta. Proteiinien ja rasvan osuus pysyi suositellulla välillä. Kuidun osuus jäi alle suositellun (88 % suositellusta) ja suolan yli suosituksen (143 % yli suosituksen). Ruoasta kertynyt energiamäärä oli noin 26,5 milj. kcal, mistä riittäisi 1000 hengelle 60 koulupäivän ajaksi noin 440 kcal/vrk. Taulukko 4. Koulun ruokahankintojen ravitsemuksellinen sisältö verrattuna ravitsemussuosituksiin. Ravintoaine Suositusarvo Hiilihydraatti (E%) 47, Proteiini (E%) 17, Rasva (E%) 34, Kova rasva (E%) 10,3 < 10 Kuitu (%) (vastaa 12,5 g/1000 kcal) Suola (%) (vastaa 2,1 g/1000 kcal) 3.4 Hankintojen kuukausittainen vaihtelu ravintoaineiden arvioinnissa Laskemalla eri kuukausien hankinnat erikseen voidaan kaikille ravintoaineille sekä energia- että ruokamäärälle laskea kuukausien väliset suhteelliset keskihajonnat, joissa n = 3. (taulukko 5). Pääosiltaan suhteelliset keskihajonnat jäivät alle 10 %. Suolan kohdalla kuukausittainen vaihtelu oli suurinta (13,8 ja 19,2 %). 13

14 Taulukko 5. Hankintojen kuukausittaisen (n = 3) vaihtelun (suhteellinen keskihajonta) suuruus eri ravintoaineilla. Tekijä Suhteellinen keskihajonta (%) Päiväkoti Koulu Ruokamäärä 9,8 3,8 Energia 2,9 3,6 Hiilihydraatti 1,2 2,7 Proteiini 9,6 4,7 Rasva 7,1 2,8 Kova rasva 8,7 3,6 Kuitu 10,1 7,1 Suola 13,8 19,2 3.5 Verkkopalvelu ja ravintoaineet Verkkopalvelussa nähtävät tulokset pohjautuvat Finelin tuoteryhmäkohtaisiin keskiarvoihin poiketen siltä osin edellä esitetyistä tuloksista. Kuvassa 3 ovat keskeiset tulokset energiaravintoaineiden osalta päiväkodissa ja kuvassa 4 vastaavasti koulun osalta. Kuvat ovat poimittu suoraan verkkopalvelusta, jonka linkki löytyy osoitteesta: Käyttäjätunnukset ja salasanat tietoihin tutustumiseksi on pyydettävissä Tuuliasta. 14

15 Kuva 3. Päiväkotiin hankitun ruoan ravitsemuksellinen laatu energiaravintoaineiden osalta verkkopalvelun kautta nähtynä (lyhenne Ostos viittaa 3 kk:n jakson viimeiseen kuormaan/lähetykseen). Kuva 4. Kouluun hankitun ruoan ravitsemuksellinen laatu energiaravintoaineiden osalta verkkopalvelun kautta nähtynä (lyhenne Ostos viittaa 3 kk:n jakson viimeiseen kuormaan/lähetykseen). 15

16 Verkkopalvelun kautta nähtävät tulokset vastaavat pitkälti tarkoilla tuotetiedoilla saatuja tuloksia. Taulukossa 6 esitetään virheprosentit sille jos ravintotekijän määritykseen olisi käytetty yksinomaan Finelin tuoteryhmäkohtaista keskiarvoa sen sijaan, että käytettiin aiemmin kuvatusti tarkkoja tuotearvoja. Tarkkojen arvojen käytöllä proteiinin, kovan rasvan ja suolan arvot pienenivät samalla, kun kuidun arvo suureni verrattuna puhtaasti Finelin keskiarvojen käyttöön. Taulukko 6. Ravintotekijöiden virheprosentit jos määritykseen olisi käytetty yksinomaan Finelin tuoteryhmäkohtaisia keskiarvoja. Plusmerkki (+) viittaa siihen, että Finelin arvoilla saataisiin tarkkojen arvojen käyttöön verrattuna suurempia tuloksia, ja miinusmerkki (-) viittaa päinvastaiseen. Tekijä Virheprosentti (%) Päiväkoti Koulu Energia - 1,9-1,3 Hiilihydraatti - 0,2-4,4 Proteiini + 3,5 + 10,4 Rasva + 1,3 + 1,7 Kova rasva + 13,3 + 8,7 Kuitu - 5,2-10,9 Suola + 13,8 + 7,8 Verkkopalvelussa voi tarkastella suositusten täyttymistä myös muiden ravintoaineiden osalta. Näille ravintoaineille ei ole kuitenkaan olemassa vertailu mahdollisuutta tarkkojen arvojen tuottamiin tuloksiin, sillä tuotteiden valmistajat harvemmin ilmoittavat nyt kerättyjen seitsemän merkittävän ravintoarvon lisäksi muita ravintoarvoja tuotteistaan. Kuvassa 5 ravintoloiden hankintoja verrataan muun muassa vitamiinien ja kivennäisaineiden energiavakioituihin suosituksiin, mistä nähdään että suolan ja kuidun ohella myös folaatin ja raudan tason olevan ei-suositeltu molempien ravintoloiden henkinnoissa. Koulussa myös D-vitamiinin 3 kuukauden arvo jää alle suositellun (93 % suositellusta). 16

17 Kuva. 5. Ravintoloihin hankitun ruoan ravitsemuksellinen laatu suolan, kuidun, kolesterolin, vitamiinien ja kivennäisaineiden osalta verkkopalvelun kautta nähtynä (vihreä plus-pallo viittaa suosituksen täyttymiseen ja punainen miinus-pallo päinvastaiseen). Verkkopalvelussa voi myös tarkastella yksittäisen ravintoaineen merkittäviä saantilähteitä joko ruokaryhmä tai tuotetasolla. Kuvassa 6 on tästä esitetty esimerkki, jossa näytetään merkittävät kovan rasvan lähteet ruokaryhmätasolla päiväkodissa. 17

18 Kuva 6. Kovan rasvan lähteet ruokaryhmittäin päiväkodissa 3 kuukauden jaksolla verkkopalvelun kautta nähtynä. 4 TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Päiväkodin ja koulun hankinnat verrattuna suosituksiin Tässä pilottiprojektissa mukana olleiden Espoon ruokapalvelun ravintoloiden hankinnat olivat monilta osin suositusten mukaisia, vaikka tietyt suomalaisille tyypilliset ravitsemusongelmat nousivat esiin. Energiaravintoaineiden osalta suositukset täyttyivät parhaiten molemmissa ravintoloissa. Päiväkodissa kaikki arvot mahtuivat suositusväleihin ja koulussa hiilihydraattia ja kovaa rasvaa lukuunottamatta myös kaikki suositukset täyttyivät. Kovan rasvan osalta ylitys oli myös erittäin pieni (10,3 % energiasta kovasta rasvasta). Suolan ja kuidun kohdalla suosituksiin yltämissä oli eniten vaikeuksia, mikä on nähty myös suomalaisessa aikuisväestössä (Paturi ym., 2008). Suolaa molempien ravintoloiden hankinnoissa oli yli suositellun (2,1 g/1000 kcal), mutta on hyvä muistaa, että käytetty, ja varsinaisesti lapsille luotu, suositusraja on todella tiukka. Tässä suhteessa esimerkiksi päiväkodin suolatilannetta (38 % yli suosituksen) voidaan pitää todella hyvänä saavutuksena. Koulussa suositus ylittyi jo 143 %:lla, mikä jo osaltaan voi kertoa siitä että vanhetessa nuorille ei enää kelpaa suolaton ruoka. Lisäksi suolan kohdalla havaittiin hieman odotetustikin, että sen tulokset ovat kaikkein altiimmat 18

19 muuttumaan kuukausittaisten hankintojen mukaan. Suhteelliset keskihajonnat olivat 13,8 19,2 %. Kuidun osalta suositukset jäivät molemmilla ravintoloilla hieman alle suositellun eli noin 90 %:n tasolle suositellusta. Verkkopalvelussa esitetyt tulokset pohjautuvat ilman tarkkoja tuotetietoja saatuihin tuloksiin, mutta ovat jopa yllättävän samansuuntaiset tarkkojen arvojen antaman arvion kanssa. Saman suuntaiset johtopäätökset kokonaisuuden osalta olisi syntynyt molemmilla laskennallisille menetelmillä. Energian, rasvan ja hiilihydraatin tulokset ovat samalla tasolla, mutta proteiini, kova rasva ja suola olivat yliarvoita ja kuitu aliarvio keskiarvoisia ravintoarvoja käytettäessä. Näiden jälkimmäisten ravintoaineiden kohdalla mittaustarkkuutta kokonaisuuden osalta voidaan parantaa 10 %:n luokkaa käyttämällä tarkkoja tuotetietoja. Verkkopalvelulla kyettiin kuitenkin arvioimaan myös muita ravintoaineita kuin aiemmin esitetyt energiaravintoaineet, kuitu ja suola. 16 arvioidusta vitamiinista ja kivennäisaineesta ainoastaan folaatin ja raudan ravintoainetiheys oli alle suositellun molemmissa ravintoloissa. D-vitamiini jäi alle suositustason koulussa, mutta vain niukasti. Päivähoidolla kodin ulkopuolella tiedetään olevan edulliset vaikutukset lasten ruokavalioon (Kyttälä ym., 2008) ja tämä näkyi myös päiväkodin ruoassa, joka oli pääosiltaan suositeltua. Teiniikäisten koululaisten ruokavaliossa ongelmakohdiksi on tunnistettu tyydyttyneiden rasvahappojen ja puhdistetun sokerin runsas saanti sekä kuidun, A-, D- ja E-vitamiinien, tiamiinin ja folaatin niukka saanti. Tytöillä esiintyy myös vähäistä raudan saantia (Hoppu ym., 2008). Näihin havaintoihin verrattuna espoolaiskoulun ruoka esitetyistä puutteistaan huolimatta parantaa monin osin nuorten ruokavaliota. 4.2 Tulosten luottavuudesta Tiedon koonnin kattavuus Ravintoloiden hankintatiedot kootiin kuormakirjoista, joiden kuukausittainen kappalemäärä vastasi odotuksia. Tältä osin aineistoa voi luonnehtia kattavaksi. Myöskään kuukausittaisvaihtelussa ei havaittu sellaista vaihtelua, joka voisi viitata puutuvaan aineistoon. Kolmas tapa arvioida kuinka kattavasti tiedonkoonti on onnistunut, on verrata aineiston mukaisia kokonaisenergian määriä teoreettisiin enimmäisarvoihin, joita asiakaskunnan arvellaan kuluttavan. Näin saatuna päiväkotiin 19

20 hankittiin energiaa noin 640 kcal/vrk/henk. syys-, loka- ja marraskuiden aikana. Olettaen lapsien iän olevan keskimäärin 4 v., jolloin päivittäinen energiantarve on 1300 kcal tasolla, kattaa päiväkodin ruoat noin puolet lasten päivittäisestä energiantarpeesta. Tämä vastaa suuruusluokaltaan erittäin hyvin todellisuutta, sillä lapsille on päivittäin lounaan ohella tarjolla myös aamu- ja välipalaa. Kouluun hankitun ruoan sisältämä energiamäärä oli tasoa 440 kcal/vrk/henk. Olettaen koululaisten keski-iäksi 15 v. ja energiankulutustasoksi 2400 kcal/vrk vastaa energiamäärä noin 18 % päivittäisestä tarpeesta. Kun suosituksen mukaan (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2008) kouluruoan tulisi kattaa noin 1/3-osa päivittäisestä energiantarpeesta, vaikuttaa saanto alhaiselta. On kuitenkin muistettava, että teini-ikäisten kouluruoan syömisen tiedetään olevan suosituksia vähäisempää merkittävällä osalla oppilaista (Raulio ym., 2007; Hoppu ym., 2008), joten suuruusluokaltaan nyt arvioitu ruoan kokonaisenergiamäärä on kuitenkin täysin realistisella tasolla. Luonnollisesti ns. varastotilanne voi vaikuttaa saataviin tuloksiin. Eli ennen mittauksen aloittamista ravintolassa voi olla valmiina ruokavarastoja ja mittauksen päätyttyä osa hankituista tuotteista voi jäädä varastoon. Asian merkitys kuitenkin pienenee sitä mukaan kuin mittausjakson pituus suurenee. Nyt käytettyä kolmen kuukauden jaksoa voikin pitää jo erittäin hyvänä estimaattina todellisesta kulutuksesta. Nykyisin varastot pyritään ja myös kyetään pitämään pieninä luotettavan tavaralogistiikan ansiosta, joten tämä parantaa mittaustarkkuutta lyhyemmilläkin otosjaksoilla. Ongelmallisin mittauskohde on kuitenkin ruokasuola, jota on helppo varastoida suhteellisen suuriakin määriä pienissä tiloissa. Myös nyt nähtiin suolan osalta suurimmat vaihtelut hankintojen suhteen, mikä voi liittyä ruokasuolan tai erilaisten liemijauheiden varastointiin Tiedon koodaaminen Ravintoloihin hankituista tuotteista tarkkoja tuotekohtaisia ravintoarvoja sai vähintään yhden 65,6 %. Huomioiden, että loppuosaan kuuluu merkittävä määrä perus raaka-aineita, joille käytettiin suoraan Finelin tuoteryhmäkohtaista keskiarvoa, voidaan tietotason luotettavuutta pitää erittäin hyvänä. Tarkkojen ravintoarvojen määrä kuitenkin vaihteli ravintoaineesta riippuen, sillä tavarantoimittajien tietojen kattavuus vaihteli eri ravintoaineiden suhteen. Kuitenkin jopa kuidun osalta, jolle oli vähiten tarkkoja arvoja saatavana, päästiin 44,9 % kattavuuteen. Tarkoista arvoista on kuitenkin muistettava, että jopa pakkausmerkintöjen tiedetään sisältävän virheitä (Itkonen ja Toivonen 2005) ja monesti ilmoitetut tarkat arvot ovat Finelillä laskettuja eivätkä kemiallisten analyysien tuloksia. 20

21 Kovaksi rasvaksi tässä tutkimuksessa laskettiin vain tyydyttyneet rasvahapot, vaikka määritelmän mukaisesti kovaksi rasvaksi lasketaan myös transrasvahapot. Tarkkoja tietoja transrasvahapoista ei voitu kuitenkaan kerätä, sillä tavarantoimittajilla ei ole niitä yleisesti saatavilla. Transrasvahappojen osuuden kovasta rasvasta tiedetään olevan väestötasolla pieni (Paturi ym., 2008), mikä viittaa siihen, että myös tässä tutkimuksessa kovan rasvan tulokset ovat vain lievästi aliarvoitu verrattuna todelliseen tilanteeseen. Tässä tutkimuksessa tarkkojen tuotetietojen avulla saatiin selkeitä tarkennuksia keskimääräisten arvojen käyttöön nähden. Arviot proteiinin, kovan rasvan ja suolan olisisivat olleet suurempia ja kuidun osalta pienempiä ilman tarkkojen arvojen käyttöä Tulosten oikeellisuus ja tulkinta Saatujen tulosten absoluuttista oikeellisuutta on vaikea arvioida. Systemaattisen virheen olemassa oloa ei voida poissulkea tai suuruutta todentaa, sillä soveltuvaa vertailuaineistoa toisella menetelmällä arvioituna kyseiselle kolmen kuukauden jaksolle ei ole olemassa. Ehkä parhain vertailuarvio voisi syntyä ruokalistojen analysoinnilla, mutta sitä ei tämän tutkimuksen puitteissa erikseen lähdetty selvittämään. Ruokalistalaskennat kuvaavat kuitenkin arviota tietyn ajanjakson mukaisesta optimaalisesta lounaasta, mikä on eri asia kuin toteutuneet ruokahankinnat. Lisäksi hankintoihin voi lukeutua mukaan myös välipalaostoja, kuten tämänkin tutkimuksen ravintoloissa tapahtui. Espoon päiväkotien ja koulujen ruokalistat on kuitenkin liitetty syys-, loka- ja marraskuiden ajalta (viikot 36 48) liitteisiin 1 2. Tulosten tulkitsemisessa on myös oltava tarkka. Ostettu ruoka ei kuvaa suoraan asiakkaiden syömää ruokaa, sillä osa hankitusta ruoasta voi jäädä syömättä eri syistä. Keittissä voi esimerkiksi syntyä valmistus- tai varastointitappioita huolimatta hankintojen optimoinnista ja puolivalmisteiden runsaasta käytöstä. Lisäksi osa tarjolla olleesta ruoasta voi yksinkertaisesti jäädä syömättä päätyen biojätteeksi. Yksittäisen yksilön syömän ruoan laatua hankinnointoihin perustuvalla menetelmällä ei siis nähdä yhtään sen paremmin kuin ruokalistoihin perustuvilla arvioinneilla. 21

22 4.3 Verkkopalvelu ja sen automatisointi Osoitteessa oleva verkkopalvelu kuvaa jo olemassa olevaa mahdollisuutta analysoida ja esittää ravintoloiden hankintotietoja. Internetillä välitettynä tulokset ovat myös nopeasti kaikkien haluttujen tahojen nähtävissä. Samalla tieto saadaan myös yksityiskohtaisenkin tarkistustoiminnan alle, jolloin sen luotettavuus ja läpinäkyvyys paranevat. Tarkkoja tuotekohtaisia ravintoarvoja voidaan myös hyödyntää siinä määrin kuin tavarantoimittajalla on niitä tarjota, mikä parantaa kokonaiskuvan tarkkuutta aiemmin esitetyssä suuruusluokassa. Yleisimmät ravintoarvot toimittajilla on hyvin saatavilla, mikä näkyi myös tässä tutkimuksessa. Tutkimuksellista käyttöä ajatellen hankintatiedot ovat lisäksi vertailukelpoisessa muodossa eli samalla menetelmällä mitattuja, jolloin tutkimusmenetelmälliset eroavaisuudet eivät vaikuta ravintolakohtaisiin tuloksiin. Energiavakioinnin ansiosta ravintolakohtaiset tulokset ovat myös asiakasmäärästä riippumattomia, jolloin eri kokoluokan ravintoloita on yksinkertaista verrata toisiinsa. Menetelmää voidaan käyttää yksittäisiinkin arviointeihin, mutta kustannustehokkainta sitä on hyödyntää pitkäaikaisiin seurantoihin. Seurantatarkoituksiin järjestelmä on myös pitkälle automatisoitavissa, sillä hankintatiedot sisältävät kuormakirjat on mahdollista kerätä suoraan tavarantoimittajilta sähköisessä muodossa ja jopa pitkälle jälkikäteen. Esimerkiksi eräs Espoon ruokapalvelun merkittävistä tavarantoimittajista säilyttää tarkat kuormakirjat järjestelmissään vuoden ajan taaksepäin. Pitkälle vietynä automatisointi vaatii vahvaa yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa, jolloin tiedonsiirto hankinnoista saadaan tapahtumaan mahdollisimman reaaliaikaisesti. Automatisoinnissa on oleellista huomioida myös se, että mitä vähemmän tavarantoimittajia ravintolalla on sitä helpommin automaattinen järjestelmä on luotavissa. Järjestelmä mahdollistaa myös ravitsemussuositusten huomioimisen ruoka-ainesten hankintaan liittyvässä kilpailutuksessa. Näin ruoan ravitsemuksellinen laatu saadaan mitattavaan muotoon hintatietojen rinnalle ja ruoan ravitsemukselliset vaatimukset täytettyä esimerkiksi säästötoimienkin aikana. Pienenkin muutokset joukkoruokailun kautta kulkevan ruoan laadussa vaikuttuvat joka tapauksessa merkittävästi suomalaisten ravitsemukseen, sillä Suomessa nautitaan lähes 800 miljoonaa ateriaa vuosittain kodin ulkopuolella (Ac Nielsen, 2007) ja esimerkiksi Espoon kaupungin ruokapalvelukeskus yksistään tarjoaa yli 13 miljoonaa ateriaa vuositasolla (Espoon ruokapalvelukeskus 2007). 22

23 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Ravintoloiden hankintatietojen käyttö ruoan ravitsemuksellisen laadun arviointiin osoittautui toimivaksi ja ravintoloiden kannalta yksinkertaiseksi menetelmäksi arvioida ja seurata pidemmällä aikajänteellä ravitsemussuositusten noudattamista. Menetelmän antamia tietoja voidaan hyödyntää suoraan ravintolassa halutun laatutason saavuttamiseen ja ylläpitoon, mutta samalla se tarjoaa uuden mittausvälineen tutkia ylipäätään joukkoruokailua ja sen ravitsemuksellisia piirteitä. Lisäksi menetelmää on mahdollista hyödyntää ruoanhankinnan kilpailutuksessa, jolloin ruoan ravitsemukselliset ominaisuudet saadaan hintojen rinnalle laatukriteereiksi. Pilotointiprojektissa mukana olleiden Espoon ruokapalvelun ravintoloiden hankkima ruoka osoittautui kolmen kuukauden jaksolla tarkasteltuna monin osin suositelluksi, mutta myös tiettyjä muutenkin suomalaisille tyypillisiä ravitsemusongelmia esiintyi. Tutkimusprojektissa luotiin valmis ja toimiva malli verkkopalvelusta, jossa kerätty ruoanhankintatieto kyetään analysoimaan ja esittämään halutuin osin. Valitsemalla sopiva tiedonkeruujakso ja hyödyntämällä tarkkoja tuotetietoja voidaan menetelmän mittauksen luotettavuus ja tarkkuus pitää halutulla tasolla. Automatisoimalla hankintatietojen siirto ja käsittely järjestelmä toimii kustannustehokkaasti ravitsemuksellisen laadun pitkäaikaisseurannassa. Pilottijärjestelmään on mahdollista tutustua osoitteessa: 23

24 LÄHTEET Ac Nielsen. Kodin ulkopuolella syötyjen annosten määrä kasvoi. Tiedote Horeca- rekisteri Airaksinen L., Hakala-Lahtinen P., Hasunen K., Jäntti A., Parkkinen K., Peltosaari L., Schauman A., Seppänen R., Tainio R., Vainio L., Packalen L. (toim.). Joukkoruokailun ravitsemussuositukset. Helsinki. 2. uud. p Espoon ruokapalvelukeskus. Ruokapalvelukeskuksen toimintakertomus Espoo Hoppu U., Kujala J., Lehtisalo J., Tapanainen H., Pietinen P. (toim.). Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Lähtötilanne ja lukuvuonna toteutetun interventiotutkimuksen tulokset. Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto, ravitsemusyksikkö, Kansanterveyslaitos. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 30/2008. Hotanen K. Tutkimukseen valitun koulun ruokapalveluesimiehen henkilökohtainen haastattelu 3. joulukuuta Itkonen T, Toivonen A. Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät. Elintarvikeviraston julkaisuja 3/2005. Elintarvikevirasto Kyttälä P., Ovaskainen M., Kronberg-Kippilä C., Erkkola M., Tapanainen H., Tuokkola J., Veijola R., Simell O., Knip M., Virtanen S.M. Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto, ravitsemusyksikkö, Kansanterveyslaitos. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 32/2008. Nelson M, Dyson PA, Paul AA. Family food purchases and home food consumption: comparison of nutrient contents. Br J Nutr 1985;54: Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P. Finravinto 2007 tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B23/2008. Kansanterveyslaitos, Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto, ravitsemusyksikö. Helsinki Raulio S, Pietikäinen M, Prättälä R. Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi. Ruokapalveluiden seurantaraportti 2. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B26/2007. Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto, kroonisten tautien ehkäisyn yksikkö. Kansanterveyslaitos Tuulia International. Esiselvitys joukkoruokailun ravitsemuksellisen laadun mittaamiseen soveltuvan automaattisen järjestelmän edellytyksistä. Helsinki Valsta L. Suomalaisten ruokien ravintoainetiheys. Pro gradu työ Ravitsemustieteen laitos. Helsingin yliopisto. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi. Edita Prima Oy, Helsinki, 2003 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Valtionravitsemusneuvottelukunta, Edita Prima Oy, Helsinki, Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Kouluruokailusuositus. Savion Kirjapaino Oy. Helsinki, 2008 Vanhala M., Hasunen K., Mertanen E., Nurttila A., Prättälä R., Koivisto P. Suurkeittiöiden tarjoaman ruoan ravitsemuksellinen laatu. Suomen Sydänliiton julkaisuja, 2004;1. Vepsä S. Tutkimukseen valitun päiväkodin ruokapalveluesimiehen henkilökohtainen haastattelu 2. joulukuuta

25 LIITE 1 (1/7). Päiväkotien ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 25

26 LIITE 1 (2/7). Päiväkotien ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 26

27 LIITE 1 (3/7). Päiväkotien ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 27

28 LIITE 1 (4/7). Päiväkotien ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 28

29 LIITE 1 (5/7). Päiväkotien ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 29

30 LIITE 1 (6/7). Päiväkotien ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 30

31 LIITE 1 (7/7). Päiväkotien ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 31

32 LIITE 2. (1/4) Koulujen ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 32

33 LIITE 2. (2/4) Koulujen ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 33

34 LIITE 2. (3/4) Koulujen ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 34

35 LIITE 2. (4/4) Koulujen ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 35

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta

TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta 0 1 2 3 4 5 Koulukeskus (283 vastausta) Kaukjärvi (39 vastausta) 3,96 Myllykylä (81 vastausta) 3,63 Riihivalkama (75 vastausta) Letku (23 vastausta) 4,33 Porras (27 vastausta)

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Suomalaisten suolan saanti Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Mitä suola/natriumkloridi on? Elintarvikkeen ainesosa/mauste Metab. prosessit solussa,

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ TERVEELLISYYS JA TERVEYSVAIKUTTEISUUS PIENYRITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. 2.12.2009 Kuopio Kuopion seudun osaamiskeskus OSAAMISKESKUSOHJELMA

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Näytteenottokoulutus 19. 20.11.2016 Mikä on Fineli? Elintarvikkeiden koostumustietokanta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää perustettu vuonna 1984

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

Lisätiedot

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Ylitarkastaja Marjo Misikanas Tuoteturvallisuusyksikkö Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari 13.12.2011 Omavalvonnassa ja valvonnassa huomioitava

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

IP/03/1022. Bryssel 16. heinäkuuta 2003

IP/03/1022. Bryssel 16. heinäkuuta 2003 IP/03/1022 Bryssel 16. heinäkuuta 2003 Komission ehdotus asetukseksi elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväittämistä kuluttajille tiedottamisen parantamiseksi ja markkinoiden yhdenmukaistamiseksi Euroopan

Lisätiedot

Ruokapalvelun ja hoitohenkilökunnan yhteistyö ravitsemuksessa. Haasteista hyviin käytäntöihin

Ruokapalvelun ja hoitohenkilökunnan yhteistyö ravitsemuksessa. Haasteista hyviin käytäntöihin Ruokapalvelun ja hoitohenkilökunnan yhteistyö ravitsemuksessa. Haasteista hyviin käytäntöihin Eija Hiltunen, vastaava ravitsemispäällikkö, Gaius-säätiö 1 Gaius-säätiö Puotilan palvelutalo - 134 asukaspaikkaa

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla: Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

Kestävyys vs. ravintosisältö

Kestävyys vs. ravintosisältö Kestävyys vs. ravintosisältö Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija, ETM NUTS vuosiseminaari Pari perusasiaa: Mitä niukempi energiansaanti, sitä enemmän laadulla on merkitystä Niukalla saannilla ravintoaineen

Lisätiedot

1. AROMI Tuotantotoiminnot 1.1 Kirjautuminen ja salasanan vaihto. 1.3 Etusivun rakenne, käyttöohjeet ja ongelmatilanteet

1. AROMI Tuotantotoiminnot 1.1 Kirjautuminen ja salasanan vaihto. 1.3 Etusivun rakenne, käyttöohjeet ja ongelmatilanteet PIRAMK, Koulukatu Syksy 2006 Koulutusmateriaali AROMI Tuotantotoiminnot Selainkäyttö SISÄLLYSLUETTELO 1. AROMI Tuotantotoiminnot 3 1.1 Kirjautuminen ja salasanan vaihto 3 1.2 Selainkäyttöisen AROMIn tuotantotoiminnot

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU Energiaravintoaineet sekä vitamiinit ja kivennäisaineet www.puolikiloa.fi 2 Tiivistelmä ja huomiota Diaesityksessä on mukana kolme tutkimusta: brittiläinen EPIC- Oxford,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Espoon koulutuskuntayhtymä Omnia

Espoon koulutuskuntayhtymä Omnia TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (6) Espoo Catering -liikelaitos hankkii lihaa, lihatuotteita ja valmisruokia tuotantokeittiöille tällä hetkellä noin kahden miljoonan euron arvosta vuodessa. Hintaliitteestä (liite

Lisätiedot

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus)

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarviketietoasetus Artiklat 29 35, 54 55, Liitteet liite V, XIII-XV ) Ravintoarvomerkintä (Elintarviketietoasetus, art. 29) Ravintoarvomerkintää

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

Työaikainen ruokailu Suomessa 2008 2010

Työaikainen ruokailu Suomessa 2008 2010 Tiina Vikstedt Susanna Raulio Satu Helakorpi Piia Jallinoja Ritva Prättälä Työaikainen ruokailu Suomessa 28 2 Ruokapalveluiden seurantaraportti 4 RAPORTTI 23 212 RAPORTTI 23/212 Tiina Vikstedt, Susanna

Lisätiedot

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki auttaa kuluttajaa Ainoa ravitsemuslaadusta kertova symboli Kuluttajille ruoan terveellisyys on tärkeää, mutta terveellisesti syöminen on

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Leipomot ja viljateollisuus

Leipomot ja viljateollisuus Leipomot ja viljateollisuus Elintarvikelainsäädäntö Anna Juutilainen, Johanna Ojasti, Kaarina Penttinen Viranomaisia www.elintarvikevirasto.fi Valvovia viranomaisia Ministeriöt vastaavat kukin omalta osaltaan

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmän vaikutukset ruoan ravintoaineisiin

Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmän vaikutukset ruoan ravintoaineisiin Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmän vaikutukset ruoan ravintoaineisiin Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmä... 2 3 Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmän vaikutukset ruoan ravintoaineisiin...

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET

ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS HILLOT, MARMELADIT JA VÄLIPALATUOTTEET ROBERTS BERRY SMOOTHIE NATURAL Robertsin marjasmoothieissa on marjojen kaikki parhaat ominaisuudet helposti nautittavassa muodossa. Smoothiet on valmistettu

Lisätiedot

Tiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista

Tiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista Tiivistelmä koulu- ruokailu- suosituksista Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 Johdanto Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

KORKEAKOULURUOKAILUN PERIAATTEITA KOSKEVA SUOSITUS

KORKEAKOULURUOKAILUN PERIAATTEITA KOSKEVA SUOSITUS KANSANELÄKELAITOS 3.6.2008 KORKEAKOULURUOKAILUN PERIAATTEITA KOSKEVA SUOSITUS Sisällysluettelo 1. Suosituksen taustaa 1 2. Suosituksen tavoite 2 3. Suomalaiset ravitsemussuositukset 3 4. Opiskelija-aterian

Lisätiedot

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014

Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa. Elina Särmälä 13.2.2014 Tuottajatapaaminen Lappeenrannassa Elina Särmälä 13.2.2014 Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti toimintansa vuonna 2010. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa

Lisätiedot

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten? Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE Katja Karppinen Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Ravitsemusterapeuttien osuuskunta VitaMiinat 26.4.2015 Ruokakolmio antaa suuntaviivat monipuolisen ja terveyttä

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Merja Saarinen 5.5.2014

Merja Saarinen 5.5.2014 Pääseekö liha pannasta? - Ravitsemuksen sisällyttäminen ilmastovaikutusten arviointiin Merja Saarinen 5.5.2014 SustFoodChoice-hankkeen loppuseminaari Kohti kestäviä ruokavalintoja kuluttajainformaatio

Lisätiedot

Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti

Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti Gradun tekijä: Laura Sormunen, LitK & ETM Gradun ohjaajat: Anu Turpeinen, dos, ETT Merja Suominen, ETT Kuka

Lisätiedot

RAVITSEMUSSUOSITUSTEN JA RAVITSEMUSLAADUN TOTEUTU- MINEN 2 5-VUOTIAIDEN PÄIVÄ- KOTIRUOKAILUSSA ORIMATTI- LASSA

RAVITSEMUSSUOSITUSTEN JA RAVITSEMUSLAADUN TOTEUTU- MINEN 2 5-VUOTIAIDEN PÄIVÄ- KOTIRUOKAILUSSA ORIMATTI- LASSA RAVITSEMUSSUOSITUSTEN JA RAVITSEMUSLAADUN TOTEUTU- MINEN 2 5-VUOTIAIDEN PÄIVÄ- KOTIRUOKAILUSSA ORIMATTI- LASSA Teija Määttä Opinnäytetyö Tammikuu 2013 Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Huhtikuu 2016. Synkka Tuote Elintarviketietoasetus EU 1169/2011 ja tuotetietopankki

Huhtikuu 2016. Synkka Tuote Elintarviketietoasetus EU 1169/2011 ja tuotetietopankki Synkka Tuote Elintarviketietoasetus EU 1169/2011 ja tuotetietopankki 1 Sisällys 1 Elintarviketietoasetus EU 1169/2011... 3 2 Elintarviketietoasetuksen vaatimien tietojen ilmoittaminen... 3 3 Pakollisesti

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 2 1 Tutkimuksen tarkoitus 2 Tutkimuskohde Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Genano 310 ilmanpuhdistuslaitteiden vaikutus pahasti mikrobivaurioituneen omakotitalon

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

SYÖ ITSELLESI HYVÄ OLO

SYÖ ITSELLESI HYVÄ OLO SYÖ ITSELLESI HYVÄ OLO RAVITSEMUSOPAS TIE SYDÄMEEN KÄY VATSAN KAUTTA. Syö itsellesi hyvä olo. Terveellinen elämäntapa on yksinkertainen asia. Valitsemamme ruuan avulla voimme jokainen itse vaikuttaa hyvinvointiimme.

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot