Tuulia International Oy Tutkimusraportti 1/2009. Ravintolan ruoanhankintatietojen käyttö ravitsemuksellisen laadun arvioinnissa ja seurannassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuulia International Oy Tutkimusraportti 1/2009. Ravintolan ruoanhankintatietojen käyttö ravitsemuksellisen laadun arvioinnissa ja seurannassa"

Transkriptio

1 Tuulia International Oy Tutkimusraportti 1/2009 Ravintolan ruoanhankintatietojen käyttö ravitsemuksellisen laadun arvioinnissa ja seurannassa Helsinki 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT Aineisto Menetelmät TULOKSET Aineiston ja sen rajaaminen Aineiston käsittelystä Ravintoaineiden vertailut suosituksiin Hankintojen kuukausittainen vaihtelu ravintoaineiden arvioinnissa Verkkopalvelu ja ravintoaineet TULOSTEN TARKASTELU Päiväkodin ja koulun hankinnat verrattuna suosituksiin Tulosten luottavuudesta Tiedon koonnin kattavuus Tiedon koodaaminen Tulosten oikeellisuus ja tulkinta Verkkopalvelu ja sen automatisointi JOHTOPÄÄTÖKSET...23 LÄHTEET...24 LIITTEET 2

3 1 JOHDANTO Joukkoruokailulla on suuri merkitys suomalaisten ravinnonsaannissa. Suomessa nautitaan päivittäin yli 2 miljoonaa ateriaa kodin ulkopuolella ja kolmannes väestöstä käyttää erilaisia ateria- tai ruokapalveluita päivittäin (Ac Nielsen, 2007). Vaikka suosituksia joukkoruokailun tarjoamalle ruoalle on lukuisia olemassa (Airaksinen, 1994; Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2003), suositusten seuraamiseen tai valvontaan ei ole edullisia ja riittävän tarkkoja menetelmiä käytettävissä. Myös tutkittu tieto ravintolaruoan ravitsemuksellisesta laadusta on samaisesta syystä vähäistä (Vanhala ym., 2004), mikä heikentää mahdollisuuksia puuttua ja vaikuttaa tehokkaasti joukkoruokailun kautta väestön ravitsemukseen. Ravintoloissa kertyy ruoanhankintatietoja jatkuvasti tavarantoimittajien ja tilaajien välisen kaupan seurauksena (Tuulia International, 2008), mutta tällä hetkellä tätä tietoa ei hyödynnetä millään tavoin ravitsemuksellisiin tarkoituksiin. Tieto on lisäksi koottavissa valmiiksi sähköisessä muodossa, mikä tekee isojenkin tietomäärien käsittelyn mahdolliseksi. Itse tiedonkeruun työläys ei ole näin ollen enää kyseisen tiedon hyödyntämistä rajoittava tekijä, mihin törmättiin esimerkiksi vastaavissa hankkeissa kotitalouksien kohdalla 1980-luvulla (Nelson ym., 1985). Ruoanhankintatietoja voidaan myös verrata yksinkertaisella tavalla ravitsemussuosituksiin jos hyödynnetään erilaisia suhteellisia suureita, kuten energiavakiointia tai painoon liittyviä osuuksia. Esimerkiksi energiavakiotuja arvoja voidaan käyttää yksittäisten tuotteiden ja koostettujen ruokien (Valsta, 1982) kuten myös ruokavalioiden ravitsemuksellisen laadun arviointiin (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2005). Tuulia International Oy on kehittämässä automatisoitua järjestelmää, jossa ravintolan tai keittiön ruoan ravitsemuksellista laatua arvioidaan keittiöön hankittavien ruoka-ainesten perusteella. Tuulia International Oy toteutti Sitran rahoittamana kesällä 2008 kaksivaiheisen projektin ensimmäisen osan, jossa tutkittiin kertyykö ravintoloissa jo tällä hetkellä ruokahankintatietoa sellaisessa muodossa ja tarkkuudessa, jota järjestelmä vaatisi, ja missä vaiheessa tämä tieto olisi siirrettävissä jatkokäsittelyyn varsinaisia laskentatoimia varten. Projektin toisessa vaiheessa testattiin järjestelmän toimivuutta käytännön tasolla. Tutkimuksessa haluttiin selvittää kuinka ravintolan ruoanhankitatietoja voitaisiin käyttää ravitsemuksellisen laadun arvioimiseen ja millaisia tuloksia menetelmä antaa verrattuna ravitsemussuosituksiin. Tutkimuksessa haluttiin luoda myös konkreettinen malli verkkopalvelusta, millä ravintoloiden ruoanhankintatieto voitaisiin analysoida 3

4 nopeasti ja vähäisin kustannuksin sekä esittää halutuille tahoilla reaaliaikaisesti laajassa mittakaavassa. Projektin toteutuksesta vastasi Aki Paasonen, Eero Toivainen, Pasi Kinnunen ja vastuullisina johtajana Pertti Väisänen Tuulia International Oy:stä. Projektia valvoi Markku Mikola Sitrasta. Pilotointiyksiköt valittiin Espoon kaupungin ruokapalvelukeskuksesta (Espoo Catering -liikelaitos 2009 lähtien), jonka vastaavana johtajana oli Minna Ahola. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Aineisto Tutkimus toteutettiin Espoon ruokapalvelun kanssa. Projektia varten Espoosta valittiin mukaan kaksi toimintarakenteeltaan erityyppistä ravintolaan; yksi päiväkoti ja yksi koulu. Päiväkodin yksikössä oli heterogeeninen asiakaskunta ja useisiin jakelukeittiöihin perustuva toimintarakenne, kun taas kouluruokalan asiakkaat olivat astetta homogeenisempi joukkio ja ravintolan toimintarakenne perustui yhteen valmistuskeittiöön ilman erillisia jakelupisteitä. Molemmista ravintoloista kerättiin käsittelyyn syksyn 2008 ajalta kolmen kuukauden hankintatiedot. Hankintatiedot muodostuivat elintarvikekuormien mukana saapuvista kuormakirjoista (lähetyslistoista/tuotelähetteistä/lähetteistä), jotka muunnettiin takaisin sähköiseen muotoon manuaalisesti. Aineisto käsitti molempien mukana olleen ravintolan osalta syys-, loka- ja marraskuun hankinnat, joiden arveltiin olevan edustavimmat syksyn kuukausista. Päiväkoti Tutkimukseen valitun päiväkodin ravintolayksikkö muodostui yhdestä valmistuskeittiöstä ja kahdesta erillisestä jakelupisteestä. Myös valmistuskeittiö toimi omana jakelupisteenään (kuva 1). Päiväkodin ravintolayksikkö tarjosi päivittäin lounaan noin 220 asiakkaalle, joista pääosa oli 1 7 vuotiaita lapsia (n~190) ja loput päiväkodin henkilökuntaa (n~30). Lisäksi kaikki jakelupisteet tarjosivat lapsille aamu- ja välipalat, jotka eivät olleet tarkoitettu henkilökunnalle. Aamu- ja välipalatarpeet kukin jakelupiste hankki itsenäisesti, mutta tiedot kaikista hankinnoista kertyivät valmistuskeittiöön (Vepsä, 2008). 4

5 Kuva 1. Päiväkodin ravintolayksikön rakenne Yleensä päiväkodin valmistuskeittiöön tuli noin 3 kuormaa viikossa. Kahdesti viikossa tuoretuotteet (maito- ja lihatuotteet sekä vihannekset) ja kerran viikossa leivät. Muuta kuivatavaraa saapui tavallisesti joka toinen viikko yksi kuorma. Tilaukset oli tapana tehdä tilauskirjanpidon ja tarvelaskelmien mukaan pääosin kolmelta eri tavarantoimittajalta (Vepsä, 2008). Koulu Tutkimukseen valitun koulun ruokahuollosta vastasi yksi valmistuskeittiö, joka toimi myös ravintolayksikön ainoana jakelupisteenä (kuva 2). Ravintola tarjosi lounaan noin 1000 asiakkaalle päivittäin. Halukkaille oli saatavana myös maksullista välipalaa. Oppilaita koulussa oli noin tuhat ja henkilökunnasta ravintolaa käytti päivittäin noin 40 henkeä. Oppilaat olivat yläkoululaisia ja lukiolaisia eli pääosiltaan ikäryhmää v. Ravintolaan tilattiin ruokaa tyypillisesti yhdeksältä eri tavarantoimittajalta tarveainelaskelmien mukaisesti ja kuormia ravintolaan saapui viikottain vähintään kymmenkunta. Tuoretuotteet saapuivat useana eränä viikossa ja kuivatavara ja leivät kerran viikossa tai harvemmin (Hotanen, 2008). 5

6 Kuva 2. Koulun ravintolayksikön rakenne 2.2 Menetelmät Yleiskuvaus Menetelmä käsittää ruoanhankintatiedon keruun, käsittelyn ja esittämisen. Ensimmäisenä ravintoloiden ruoanhankintatiedot muunnettiin paperimuotoisista kuormakirjoista sähköiseen muotoon (Excel 2002), jolloin saatiin koottua tiedot minä päivänä kyseiseen ravintolaan on saapunut tietty määrä tiettyä tuotetta. Toisessa vaiheessa jokainen tuote tunnistettiin hyödyntäen tavarantoimittajan tuotenumeroita ja tuotenimiä. Tunnistuksen jälkeen jokaiselle tuotteelle selvitettiin tarkat tuotekohtaiset ravintoarvot (energiapitoisuus, hiilihydraatti, proteiini, rasva, kova rasva, kuitu, natrium ja suola) hyödyntäen tavarantoimittajien ja valmistajien tuotetiedotteita, tuoteluetteloita ja internet-sivustoja. Tunnistukseen ja arvojen keruuseen hyödynnettiin tarvittaessa myös Tuulia International Oy:n omaa tuotetietokantaa ja GS1 Finland Oy:n Sinfos-tuotetietopankkia. Perusraaka-aineille, kuten hedelmille ja kasviksille, haettiin ravintoarvot suoraan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen elintarvikkeiden koostumustietokannasta (Fineli). Myös tuotteille, joille ei löytynyt kaikkia ravintoarvoja tai ainuttakaan ravintoarvoa toimittajalta, tai tuotteille, joita ei kyetty tunnistamaan varmuudella, hyödynnettiin Finelin sisältämiä tuotetietoja. Fineliä käytettiin myös jokaisen tuotteen ruoankäyttöluokitteluun. 6

7 Tulosten esittäminen tehtiin kahdella tavalla. Tulokset tarkkoja tuotetietoja käyttäen koottiin keskeisimmiltä osiltaan perinteisen raportin muotoon, mutta moniulotteisemman ja syvällisemmän tarkastelun mahdollistava esittämistapa tehtiin verkkopalvelun muodossa. Samalla tämä kuvastaa tapaa, jolla järjestelmä mahdollistaa tiedon tarjoamisen nopeasti kaikille tarvittaville tahoille. Verkkopalvelun pilotoinnissa tuotteille käytettiin kuitenkin keskimääräisiä ravintoarvoja, miltä osin tulokset eroavat raportissa esitetyistä tarkkoja tuotetietoja hyödyntäneistä tuloksista. Ruoanhankintatiedoista laskettiin kolmen kuukauden ajalla kertyneet ravintoaineiden määrät ja nämä lukuarvot suhteutettiin ruoasta kertyneeseen energiamäärään. Näitä energiaan suhteutettuja arvoja verrattiin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamiin energiavakioituihin ravintoainesuosituksiin (taulukko 1) (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2005). Taulukko 1. Energiavakioidut suositukset, jossa energiaravintoaineiden suositukset esitetty ravintoaineen osuutena kokonaisenergiasta sekä näistä johdettuina gramma-arvoina. Ravintoaine Suositus (% energiasta) Suositus (g/1000 kcal) Hiilihydraatti Proteiini Rasva Kova rasva (tyydyttyneet < 10 < 11 rasvahapot + transrasvahapot) Kuitu ,5 Suola ,1 Jokaisen ravintoaineen kohdalla selvitettiin myös kuukausittainen vaihtelu (suhteellinen keskihajonta) olettaen, että mittaukset olisi tehty kolmena erillisenä mittauksena. Vaihtelun suuruus kuvastaa kuinka paljon eri kuukausien hankinnat poikkeavat toisistaan ja kuinka luotettavana yksittäisen kuukauden hankinnoista saatua arvoa voidaan pitää. 7

8 Verkkopalvelun kautta ravintoloiden ruoanhankintatiedoista saatiin esitettyä myös lukuisia muita yksityiskohtia. Esimerkiksi ravintoaineiden merkittävimmät saantilähteet saatiin esille niin ruoankäyttöluokituksen kuin yksittäisen tuotteen tasolla. Lisäksi mahdollistui lukuisten muiden ravintoaineiden, kuten vitamiinien ja kivennäisaineiden, esittäminen ja arviointi sekä kuukausittaiset aikasarjat. Ravintoaineet Energia: Yksikkönä käytettiin kaloreita. Jos tuotteen energiapitoisuus oli saatavana vain jouleina, muunnettiin joulet kaloreiksi käyttäen jakajana arvoa 4,184. Hiilihydraatti: Finelin hiilihydraattiarvona käytettiin imeytyvää hiilihydraattia. Hiilihydraatin energiasisällön arvona käytettiin 4 kcal/g. Rasva: Rasvan energiasisällön arvona käytettiin 9 kcal/g. Kova rasva: Kovaksi rasvaksi laskettiin tyydyttyneiden rasvahappojen määrä. Kovan rasvan energiasisällön arvona käytettiin 4 kcal/g. Proteiini: Proteiinin energiasisällön arvona käytettiin 4 kcal/g. Suola/natrium: Suolapitoisuus laskettiin ensisijaisesti natriumpitoisuuden kautta käyttäen kertomena arvoa 2,548. Jos natriumpitoisuutta ei oltu ilmoitettu hyödynnettiin suoraan suolapitoisuutta. 3 TULOKSET 3.1 Aineiston ja sen rajaaminen Kerättävä aineisto rajattiin ensimmäisenä totettamiskelpoiseksi kokonaisuudeksi. Etukäteen arvioitiin realistisen kokoiseksi ruoanhankintatietojen aineistomääräksi 4 9 kuukauden aineisto, joka projektin puitteissa saataisiin käsiteltyä. Erilaisten ravintoloiden toimintarakenteiden etujen ja hankaluuksien hahmottamiseksi päätettiin ravintolayksiköitä otettavan tarkasteluun vähintään kaksi, mutta enintään neljä kappaletta. Lisäksi ravintoloiden haluttiin olevan asiakaskuntiensa suhteen erityyppisiä, jolloin menetelmän käytettävyydestä erityyppisissä ravintoloissa saatettaisiin saada hyödyllistä tietoa. Keskutelut ravintoloiden hankinnoista vastaavien ruokapalvelupäälliköiden kanssa vakuuttivat, että aineisto kannattaa heti alkuun kerätä kolmen kuukauden jaksolta. Yhden kuukauden otoksissa sattuman arveltiin voivan vaikuttaa liiaksi saataviin tuloksiin. Kuivatavaran hankinta saattaa osua 8

9 kuukauksien vaihtuessa kumpaan tahansa kuukauteen ja teoriassa yhdessä kuukaudessa voi jäädä yksittäinen kuorma pois sekä kuukauden alusta että lopusta samalla kun vierekkäiset kuukaudet saavat tavaraa enemmän. Ravintolaan kohdistuva työmäärä aineiston kokoamiseksi ei myöskään lisääntynyt merkittävästi kattavamman otoksen myötä, joten tarkasteluperiodiksi valittiin kolmen kuukauden jakso. Aineistoon tutustumisen jälkeen ne myös päätettiin koodata kokonaisuudessaan koko kolmen kuukauden jaksolta. Näin aineistoksi valikoitui neljästä projektiin käytettävästä ravintolasta kaksi ravintolaa, joista molemmista käsiteltiin kolmen kuukauden hankinnat. Nämä neljä ravintolayksikköä oli valittu aiemmin mainittujen kriteerien puitteissa Espoon ruokapalvelun kanssa. 3.2 Aineiston käsittelystä Kuormakirjat ja tuotemäärät Ruoanhankintatiedot saatiin koottua kuormakirjoista, jotka seuraavat ravintolaan toimitettavaa lähetystä. Koska kuormakirjoista oli olemassa sähköisessä muodossa vain kaupungin tietohallintoon toimitettu eräkohtainen kustannus, oli kuormakirjat muunnettava ensimmäisenä takaisin sähköiseen muotoon. Tiedot syötettiin Excel-muotoon. Muokkauksessa hyödynnettiin toimittajien tuoteluetteloita, jolloin ruokatavaran kirjaaminen saatiin nopeammaksi ja virhelyöntien määrää rajoitettua. Aineistoon kerättiin kuormakirjoista välttämättömät tiedot: toimituspaikka ja päivämäärä, tuotenumero- ja nimi sekä mahdollinen EAN-koodi (European Article Number) ja tuotemäärä annoksina tai kiloina tuotteen tyypistä riippuen. Myös lähetenumero kirjattiin ylös, jotta alkuperäisiin lähetteisiin olisi helppo palata tarvittaessa. Päiväkodin yksikköön tuli 3 kuukauden aikana 95 lähetystä eli noin 32 kpl/kk, kun kouluun saapui samaisen ajan kuluessa 215 lähetystä eli 72 kpl/kk. Kuormakirjoja kertyi kuukausittain siis vähintään se määrä, mikä oli etukäteisoletuksena, joten aineiston kattavuuden voidaan päätellä olevan hyvä. Kuormakirjojen käsittelyn osalta päiväkoti osoittautui yksinkertaisemmaksi, sillä heillä tavarantoimittajia oli vain kolme, kun kouluun tavaraa tilattiin yhdeksästä toimipaikasta. Päiväkotiin tilattiin kaikkiaan noin 9150 kg ruokaa ja 943 yksittäistä tuotetta tai tuote-erää. Näistä 357 oli erilaisia tuotteita. Koulun ruoan tilausmäärä oli noin kg. Yksittäisiä tuotteita tai 9

10 tuote-eriä oli 1189 kpl, joista 372 toisistaan erilaisia. Lopullinen kerätty tietomäärä käsitti ravintoloiden osalta 2132 riviä erilaisia hankintoja. Merkittävä tämän tutkimuksen työmäärä syntyi satojen erilaisten tuotteiden koodaamisesta ja tarkkojen arvojen etsimisestä. Tiedot erilaisten tuotteiden määristä viittaavat siihen, ettei ravintolan koolla ole sinänsä suurta merkitystä koodauksen työmäärään, sillä käsiteltävä tuotemäärä ei kasva ravintolan asiakasmäärän kasvaessa. Esimerkiksi nyt havaittiin, että päiväkotiin hankittiin kolmen kuukauden aikana lähes sama määrä erilaisia tuotteita kuin kouluun, vaikka päiväkodin päivittäinen asiakasmäärä on noin 1/5-osa verrattuna kouluun. Isompaan yksikköön hankitaan vain suurempia määriä hankittavia tuotteita. Päiväkodin ruokahankinnat olivat 9151 kg seuratulla kolmen kuukauden jaksolla, kun kuukausittainen keskiarvo (± std) oli 3050 ± 299 kg. Kouluun hankittiin vastaavasti kg ruokaa, kuukausittaisen keskiarvon ollessa 8682 ± 331 kg. Sinänsä absoluuttiset ruokamäärät kokonaisuutena tai asiakasta kohden laskettuna voivat antaa hyödyllistä tietoa kuukausittaisessa seurannassa yksittäisen ravintolan kohdalla, mutta ovat huonoja suureita ravintoloiden keskinäiseen vartailuun. Esimerkiksi päiväkotiin hankittiin runsaasti jauhoja, joilla he itse leipoivat leipää, kun taas kouluun leipä tuli valmiiksi leivottuna. Sama energiamäärä voi siis sisältyä pienempää tai suurempaan ruokamäärään riippuen hankintojen valmistusasteesta. Tuotteiden koodaus ja tarkat tuotetiedot Sähköiseen muotoon muutetun aineiston koodaaminen ravintosisällön laskentaa varten aloitettiin tuotteiden tunnistamisella ja tarkkojen tuotetietojen keruulla. Tuotteiden riittävän tarkka tunnistaminen on tärkeää ravintosisältöjen, mutta myös tuotepainojen osalta. Ravintolaan tilattavat ruokamäärät ovat suuria ja virheellisen annoskoon seuraukset kertautuvat helposti suuriksi myös ravintoaineiden osalta. Tuotteet kirjattiin säännönmukaisesti hankintapainojen mukaisesti. Poikkeuksen muodostivat erilaiset liemikonsentraatit tai jauheet, jotka käsittelyn helpottamiseksi laskettiin käyttövalmiina liemenä. Tältä osin esitetyt ruokamäärät ovat yliarvioita kuormakirjojen mukaisesta kilomäärästä. Tarkat ravintosisältötiedot kerättiin pääosin tavarantoimittajien tuotetiedotteista, tuoteluetteloista ja internet-sivustoilta. Niiden tuotteiden osalta, joista kuormakirjan mukana toimitettiin myös EANkoodit, hyödynnettiin Tuulian omaa tietokantaa ja Sinfos-tuotetietopankkia. EAN-koodien käyttö 10

11 kuormakirjoissa oli kuitenkin pääsääntöisesti vähäistä, sillä toimittajat käyttivät ensisijaisesti omaa tuotenumerointiaan. Tarkkojen ravintoarvojen ilmoittaminen eri tuotteiden kohdalla vaihteli runsaasti. Osalle tuotteista toimittaja ei esittänyt ravintoarvoja lainkaan, mutta pääsääntöisesti arvoja oli saataville useita. Kotimaisissa tuotteissa ravintoarvot olivat paremmin saatavilla kuin ulkomaisissa. Tämä ei kuitenkaan ollut merkittävä ongelmana, sillä iso osa ravintoloihin tilatuista tuotteista oli kotimaista tai toisaalta ilman tarkkoja tuotetietoja koodattavissa olevaa perusraaka-ainetta. Kaikkiaan 65,6 % tutkimusjaksolla ravintoloihin tulleista tuotteista sai vähintään yhden tuotekohtaisen tarkan arvon. Eri ravintoaineiden osalta tarkkoja arvoja kertyminen tuotteille vaihteli taulukon 2 mukaisesti. Eniten tarkkoja arvoja kertyi energialle (65,6 %) ja vähiten kuidulle (44,9 %). Merkittävä osa tuotteista, joille käytettiin suoraan Finelin mukaista tuotekohtaista keskiarvoa, olivat perusraakaaineita, kuten kasviksia ja hedelmiä, joilla tarkkoja tuotekohtaisia arvoja ei ollut edes tarve hakea. Taulukko 2. Ravintoloihin hankittujen tuotteiden tarkkojen arvojen osuudet (%) ravintotekijän perusteella. Ravintotekijä Tarkkojen arvojen %-osuus Energia 65,6 Hiilihydraatti 65,5 Proteiini 62,8 Rasva 62,8 Kova rasva 54,4 Kuitu 44,9 Suola 55,8 Tarkkojen arvojen haun jälkeen jokainen tuote koodattiin Finelin mukaisesti, jolloin saatiin haettua tässä vaiheessa vielä puuttuvat ravintoarvot ja kyettiin luokittelemaan aineisto ruoankäyttöluokkiin. Finelin käyttö koodauksen apuna koettiin suurtalouspuolella helpommaksi kuin päivittäistavarakaupan puolella, sillä soveltuvia keskiarvotietoja oli hyvin olemassa. 11

12 Viimeisenä vaiheena ennen aineiston analysointia aineisto tarkistettiin painoihin ja ravintoarvoihin liittyvien ääriarvojen ja mahdollisten koodauksessa tapahtuneiden lyöntivirheiden osalta. 3.3 Ravintoaineiden vertailut suosituksiin Päiväkoti Päiväkodin ruokahankinnat (3 kk) noudattivat ravitsemussuosituksia pääosiltaan (taulukko 3). Energiaravintoaineiden osalta kaikki suositukset täyttyivät, mutta kuidun jäi alle suositellun (92,8 % suositellusta) ja suolan ylitti suosituksen (38 % yli suositellun). Energiaa ruoka sisälsi kokonaisuutena noin 9,2 milj. kcal, mistä riittäisi 65 päiväksi 220 hengelle noin 640 kcal/vrk. Taulukko 3. Päiväkodin ruokahankintojen ravitsemuksellinen sisältö verrattuna ravitsemussuosituksiin. Ravintoaine Suositusarvo Hiilihydraatti (E%) 50, Proteiini (E%) 17, Rasva (E%) 30, Kova rasva (E%) 9,0 < 10 Kuitu (%) 92,8 100 (vastaa 12,5 g/1000 kcal) Suola (%) (vastaa 2,1 g/1000 kcal) 12

13 Koulu Koulun ruokahankinnat (3 kk) eivät täyttäneet kaikkia arvioituja ravitsemussuosituksia (taulukko 4). Energiaravintoaineista suositukset eivät täyttyneet hiilihydraatin (47,2 E%) eikä kovan rasvan (10,3 E%) osalta. Proteiinien ja rasvan osuus pysyi suositellulla välillä. Kuidun osuus jäi alle suositellun (88 % suositellusta) ja suolan yli suosituksen (143 % yli suosituksen). Ruoasta kertynyt energiamäärä oli noin 26,5 milj. kcal, mistä riittäisi 1000 hengelle 60 koulupäivän ajaksi noin 440 kcal/vrk. Taulukko 4. Koulun ruokahankintojen ravitsemuksellinen sisältö verrattuna ravitsemussuosituksiin. Ravintoaine Suositusarvo Hiilihydraatti (E%) 47, Proteiini (E%) 17, Rasva (E%) 34, Kova rasva (E%) 10,3 < 10 Kuitu (%) (vastaa 12,5 g/1000 kcal) Suola (%) (vastaa 2,1 g/1000 kcal) 3.4 Hankintojen kuukausittainen vaihtelu ravintoaineiden arvioinnissa Laskemalla eri kuukausien hankinnat erikseen voidaan kaikille ravintoaineille sekä energia- että ruokamäärälle laskea kuukausien väliset suhteelliset keskihajonnat, joissa n = 3. (taulukko 5). Pääosiltaan suhteelliset keskihajonnat jäivät alle 10 %. Suolan kohdalla kuukausittainen vaihtelu oli suurinta (13,8 ja 19,2 %). 13

14 Taulukko 5. Hankintojen kuukausittaisen (n = 3) vaihtelun (suhteellinen keskihajonta) suuruus eri ravintoaineilla. Tekijä Suhteellinen keskihajonta (%) Päiväkoti Koulu Ruokamäärä 9,8 3,8 Energia 2,9 3,6 Hiilihydraatti 1,2 2,7 Proteiini 9,6 4,7 Rasva 7,1 2,8 Kova rasva 8,7 3,6 Kuitu 10,1 7,1 Suola 13,8 19,2 3.5 Verkkopalvelu ja ravintoaineet Verkkopalvelussa nähtävät tulokset pohjautuvat Finelin tuoteryhmäkohtaisiin keskiarvoihin poiketen siltä osin edellä esitetyistä tuloksista. Kuvassa 3 ovat keskeiset tulokset energiaravintoaineiden osalta päiväkodissa ja kuvassa 4 vastaavasti koulun osalta. Kuvat ovat poimittu suoraan verkkopalvelusta, jonka linkki löytyy osoitteesta: Käyttäjätunnukset ja salasanat tietoihin tutustumiseksi on pyydettävissä Tuuliasta. 14

15 Kuva 3. Päiväkotiin hankitun ruoan ravitsemuksellinen laatu energiaravintoaineiden osalta verkkopalvelun kautta nähtynä (lyhenne Ostos viittaa 3 kk:n jakson viimeiseen kuormaan/lähetykseen). Kuva 4. Kouluun hankitun ruoan ravitsemuksellinen laatu energiaravintoaineiden osalta verkkopalvelun kautta nähtynä (lyhenne Ostos viittaa 3 kk:n jakson viimeiseen kuormaan/lähetykseen). 15

16 Verkkopalvelun kautta nähtävät tulokset vastaavat pitkälti tarkoilla tuotetiedoilla saatuja tuloksia. Taulukossa 6 esitetään virheprosentit sille jos ravintotekijän määritykseen olisi käytetty yksinomaan Finelin tuoteryhmäkohtaista keskiarvoa sen sijaan, että käytettiin aiemmin kuvatusti tarkkoja tuotearvoja. Tarkkojen arvojen käytöllä proteiinin, kovan rasvan ja suolan arvot pienenivät samalla, kun kuidun arvo suureni verrattuna puhtaasti Finelin keskiarvojen käyttöön. Taulukko 6. Ravintotekijöiden virheprosentit jos määritykseen olisi käytetty yksinomaan Finelin tuoteryhmäkohtaisia keskiarvoja. Plusmerkki (+) viittaa siihen, että Finelin arvoilla saataisiin tarkkojen arvojen käyttöön verrattuna suurempia tuloksia, ja miinusmerkki (-) viittaa päinvastaiseen. Tekijä Virheprosentti (%) Päiväkoti Koulu Energia - 1,9-1,3 Hiilihydraatti - 0,2-4,4 Proteiini + 3,5 + 10,4 Rasva + 1,3 + 1,7 Kova rasva + 13,3 + 8,7 Kuitu - 5,2-10,9 Suola + 13,8 + 7,8 Verkkopalvelussa voi tarkastella suositusten täyttymistä myös muiden ravintoaineiden osalta. Näille ravintoaineille ei ole kuitenkaan olemassa vertailu mahdollisuutta tarkkojen arvojen tuottamiin tuloksiin, sillä tuotteiden valmistajat harvemmin ilmoittavat nyt kerättyjen seitsemän merkittävän ravintoarvon lisäksi muita ravintoarvoja tuotteistaan. Kuvassa 5 ravintoloiden hankintoja verrataan muun muassa vitamiinien ja kivennäisaineiden energiavakioituihin suosituksiin, mistä nähdään että suolan ja kuidun ohella myös folaatin ja raudan tason olevan ei-suositeltu molempien ravintoloiden henkinnoissa. Koulussa myös D-vitamiinin 3 kuukauden arvo jää alle suositellun (93 % suositellusta). 16

17 Kuva. 5. Ravintoloihin hankitun ruoan ravitsemuksellinen laatu suolan, kuidun, kolesterolin, vitamiinien ja kivennäisaineiden osalta verkkopalvelun kautta nähtynä (vihreä plus-pallo viittaa suosituksen täyttymiseen ja punainen miinus-pallo päinvastaiseen). Verkkopalvelussa voi myös tarkastella yksittäisen ravintoaineen merkittäviä saantilähteitä joko ruokaryhmä tai tuotetasolla. Kuvassa 6 on tästä esitetty esimerkki, jossa näytetään merkittävät kovan rasvan lähteet ruokaryhmätasolla päiväkodissa. 17

18 Kuva 6. Kovan rasvan lähteet ruokaryhmittäin päiväkodissa 3 kuukauden jaksolla verkkopalvelun kautta nähtynä. 4 TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Päiväkodin ja koulun hankinnat verrattuna suosituksiin Tässä pilottiprojektissa mukana olleiden Espoon ruokapalvelun ravintoloiden hankinnat olivat monilta osin suositusten mukaisia, vaikka tietyt suomalaisille tyypilliset ravitsemusongelmat nousivat esiin. Energiaravintoaineiden osalta suositukset täyttyivät parhaiten molemmissa ravintoloissa. Päiväkodissa kaikki arvot mahtuivat suositusväleihin ja koulussa hiilihydraattia ja kovaa rasvaa lukuunottamatta myös kaikki suositukset täyttyivät. Kovan rasvan osalta ylitys oli myös erittäin pieni (10,3 % energiasta kovasta rasvasta). Suolan ja kuidun kohdalla suosituksiin yltämissä oli eniten vaikeuksia, mikä on nähty myös suomalaisessa aikuisväestössä (Paturi ym., 2008). Suolaa molempien ravintoloiden hankinnoissa oli yli suositellun (2,1 g/1000 kcal), mutta on hyvä muistaa, että käytetty, ja varsinaisesti lapsille luotu, suositusraja on todella tiukka. Tässä suhteessa esimerkiksi päiväkodin suolatilannetta (38 % yli suosituksen) voidaan pitää todella hyvänä saavutuksena. Koulussa suositus ylittyi jo 143 %:lla, mikä jo osaltaan voi kertoa siitä että vanhetessa nuorille ei enää kelpaa suolaton ruoka. Lisäksi suolan kohdalla havaittiin hieman odotetustikin, että sen tulokset ovat kaikkein altiimmat 18

19 muuttumaan kuukausittaisten hankintojen mukaan. Suhteelliset keskihajonnat olivat 13,8 19,2 %. Kuidun osalta suositukset jäivät molemmilla ravintoloilla hieman alle suositellun eli noin 90 %:n tasolle suositellusta. Verkkopalvelussa esitetyt tulokset pohjautuvat ilman tarkkoja tuotetietoja saatuihin tuloksiin, mutta ovat jopa yllättävän samansuuntaiset tarkkojen arvojen antaman arvion kanssa. Saman suuntaiset johtopäätökset kokonaisuuden osalta olisi syntynyt molemmilla laskennallisille menetelmillä. Energian, rasvan ja hiilihydraatin tulokset ovat samalla tasolla, mutta proteiini, kova rasva ja suola olivat yliarvoita ja kuitu aliarvio keskiarvoisia ravintoarvoja käytettäessä. Näiden jälkimmäisten ravintoaineiden kohdalla mittaustarkkuutta kokonaisuuden osalta voidaan parantaa 10 %:n luokkaa käyttämällä tarkkoja tuotetietoja. Verkkopalvelulla kyettiin kuitenkin arvioimaan myös muita ravintoaineita kuin aiemmin esitetyt energiaravintoaineet, kuitu ja suola. 16 arvioidusta vitamiinista ja kivennäisaineesta ainoastaan folaatin ja raudan ravintoainetiheys oli alle suositellun molemmissa ravintoloissa. D-vitamiini jäi alle suositustason koulussa, mutta vain niukasti. Päivähoidolla kodin ulkopuolella tiedetään olevan edulliset vaikutukset lasten ruokavalioon (Kyttälä ym., 2008) ja tämä näkyi myös päiväkodin ruoassa, joka oli pääosiltaan suositeltua. Teiniikäisten koululaisten ruokavaliossa ongelmakohdiksi on tunnistettu tyydyttyneiden rasvahappojen ja puhdistetun sokerin runsas saanti sekä kuidun, A-, D- ja E-vitamiinien, tiamiinin ja folaatin niukka saanti. Tytöillä esiintyy myös vähäistä raudan saantia (Hoppu ym., 2008). Näihin havaintoihin verrattuna espoolaiskoulun ruoka esitetyistä puutteistaan huolimatta parantaa monin osin nuorten ruokavaliota. 4.2 Tulosten luottavuudesta Tiedon koonnin kattavuus Ravintoloiden hankintatiedot kootiin kuormakirjoista, joiden kuukausittainen kappalemäärä vastasi odotuksia. Tältä osin aineistoa voi luonnehtia kattavaksi. Myöskään kuukausittaisvaihtelussa ei havaittu sellaista vaihtelua, joka voisi viitata puutuvaan aineistoon. Kolmas tapa arvioida kuinka kattavasti tiedonkoonti on onnistunut, on verrata aineiston mukaisia kokonaisenergian määriä teoreettisiin enimmäisarvoihin, joita asiakaskunnan arvellaan kuluttavan. Näin saatuna päiväkotiin 19

20 hankittiin energiaa noin 640 kcal/vrk/henk. syys-, loka- ja marraskuiden aikana. Olettaen lapsien iän olevan keskimäärin 4 v., jolloin päivittäinen energiantarve on 1300 kcal tasolla, kattaa päiväkodin ruoat noin puolet lasten päivittäisestä energiantarpeesta. Tämä vastaa suuruusluokaltaan erittäin hyvin todellisuutta, sillä lapsille on päivittäin lounaan ohella tarjolla myös aamu- ja välipalaa. Kouluun hankitun ruoan sisältämä energiamäärä oli tasoa 440 kcal/vrk/henk. Olettaen koululaisten keski-iäksi 15 v. ja energiankulutustasoksi 2400 kcal/vrk vastaa energiamäärä noin 18 % päivittäisestä tarpeesta. Kun suosituksen mukaan (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2008) kouluruoan tulisi kattaa noin 1/3-osa päivittäisestä energiantarpeesta, vaikuttaa saanto alhaiselta. On kuitenkin muistettava, että teini-ikäisten kouluruoan syömisen tiedetään olevan suosituksia vähäisempää merkittävällä osalla oppilaista (Raulio ym., 2007; Hoppu ym., 2008), joten suuruusluokaltaan nyt arvioitu ruoan kokonaisenergiamäärä on kuitenkin täysin realistisella tasolla. Luonnollisesti ns. varastotilanne voi vaikuttaa saataviin tuloksiin. Eli ennen mittauksen aloittamista ravintolassa voi olla valmiina ruokavarastoja ja mittauksen päätyttyä osa hankituista tuotteista voi jäädä varastoon. Asian merkitys kuitenkin pienenee sitä mukaan kuin mittausjakson pituus suurenee. Nyt käytettyä kolmen kuukauden jaksoa voikin pitää jo erittäin hyvänä estimaattina todellisesta kulutuksesta. Nykyisin varastot pyritään ja myös kyetään pitämään pieninä luotettavan tavaralogistiikan ansiosta, joten tämä parantaa mittaustarkkuutta lyhyemmilläkin otosjaksoilla. Ongelmallisin mittauskohde on kuitenkin ruokasuola, jota on helppo varastoida suhteellisen suuriakin määriä pienissä tiloissa. Myös nyt nähtiin suolan osalta suurimmat vaihtelut hankintojen suhteen, mikä voi liittyä ruokasuolan tai erilaisten liemijauheiden varastointiin Tiedon koodaaminen Ravintoloihin hankituista tuotteista tarkkoja tuotekohtaisia ravintoarvoja sai vähintään yhden 65,6 %. Huomioiden, että loppuosaan kuuluu merkittävä määrä perus raaka-aineita, joille käytettiin suoraan Finelin tuoteryhmäkohtaista keskiarvoa, voidaan tietotason luotettavuutta pitää erittäin hyvänä. Tarkkojen ravintoarvojen määrä kuitenkin vaihteli ravintoaineesta riippuen, sillä tavarantoimittajien tietojen kattavuus vaihteli eri ravintoaineiden suhteen. Kuitenkin jopa kuidun osalta, jolle oli vähiten tarkkoja arvoja saatavana, päästiin 44,9 % kattavuuteen. Tarkoista arvoista on kuitenkin muistettava, että jopa pakkausmerkintöjen tiedetään sisältävän virheitä (Itkonen ja Toivonen 2005) ja monesti ilmoitetut tarkat arvot ovat Finelillä laskettuja eivätkä kemiallisten analyysien tuloksia. 20

21 Kovaksi rasvaksi tässä tutkimuksessa laskettiin vain tyydyttyneet rasvahapot, vaikka määritelmän mukaisesti kovaksi rasvaksi lasketaan myös transrasvahapot. Tarkkoja tietoja transrasvahapoista ei voitu kuitenkaan kerätä, sillä tavarantoimittajilla ei ole niitä yleisesti saatavilla. Transrasvahappojen osuuden kovasta rasvasta tiedetään olevan väestötasolla pieni (Paturi ym., 2008), mikä viittaa siihen, että myös tässä tutkimuksessa kovan rasvan tulokset ovat vain lievästi aliarvoitu verrattuna todelliseen tilanteeseen. Tässä tutkimuksessa tarkkojen tuotetietojen avulla saatiin selkeitä tarkennuksia keskimääräisten arvojen käyttöön nähden. Arviot proteiinin, kovan rasvan ja suolan olisisivat olleet suurempia ja kuidun osalta pienempiä ilman tarkkojen arvojen käyttöä Tulosten oikeellisuus ja tulkinta Saatujen tulosten absoluuttista oikeellisuutta on vaikea arvioida. Systemaattisen virheen olemassa oloa ei voida poissulkea tai suuruutta todentaa, sillä soveltuvaa vertailuaineistoa toisella menetelmällä arvioituna kyseiselle kolmen kuukauden jaksolle ei ole olemassa. Ehkä parhain vertailuarvio voisi syntyä ruokalistojen analysoinnilla, mutta sitä ei tämän tutkimuksen puitteissa erikseen lähdetty selvittämään. Ruokalistalaskennat kuvaavat kuitenkin arviota tietyn ajanjakson mukaisesta optimaalisesta lounaasta, mikä on eri asia kuin toteutuneet ruokahankinnat. Lisäksi hankintoihin voi lukeutua mukaan myös välipalaostoja, kuten tämänkin tutkimuksen ravintoloissa tapahtui. Espoon päiväkotien ja koulujen ruokalistat on kuitenkin liitetty syys-, loka- ja marraskuiden ajalta (viikot 36 48) liitteisiin 1 2. Tulosten tulkitsemisessa on myös oltava tarkka. Ostettu ruoka ei kuvaa suoraan asiakkaiden syömää ruokaa, sillä osa hankitusta ruoasta voi jäädä syömättä eri syistä. Keittissä voi esimerkiksi syntyä valmistus- tai varastointitappioita huolimatta hankintojen optimoinnista ja puolivalmisteiden runsaasta käytöstä. Lisäksi osa tarjolla olleesta ruoasta voi yksinkertaisesti jäädä syömättä päätyen biojätteeksi. Yksittäisen yksilön syömän ruoan laatua hankinnointoihin perustuvalla menetelmällä ei siis nähdä yhtään sen paremmin kuin ruokalistoihin perustuvilla arvioinneilla. 21

22 4.3 Verkkopalvelu ja sen automatisointi Osoitteessa oleva verkkopalvelu kuvaa jo olemassa olevaa mahdollisuutta analysoida ja esittää ravintoloiden hankintotietoja. Internetillä välitettynä tulokset ovat myös nopeasti kaikkien haluttujen tahojen nähtävissä. Samalla tieto saadaan myös yksityiskohtaisenkin tarkistustoiminnan alle, jolloin sen luotettavuus ja läpinäkyvyys paranevat. Tarkkoja tuotekohtaisia ravintoarvoja voidaan myös hyödyntää siinä määrin kuin tavarantoimittajalla on niitä tarjota, mikä parantaa kokonaiskuvan tarkkuutta aiemmin esitetyssä suuruusluokassa. Yleisimmät ravintoarvot toimittajilla on hyvin saatavilla, mikä näkyi myös tässä tutkimuksessa. Tutkimuksellista käyttöä ajatellen hankintatiedot ovat lisäksi vertailukelpoisessa muodossa eli samalla menetelmällä mitattuja, jolloin tutkimusmenetelmälliset eroavaisuudet eivät vaikuta ravintolakohtaisiin tuloksiin. Energiavakioinnin ansiosta ravintolakohtaiset tulokset ovat myös asiakasmäärästä riippumattomia, jolloin eri kokoluokan ravintoloita on yksinkertaista verrata toisiinsa. Menetelmää voidaan käyttää yksittäisiinkin arviointeihin, mutta kustannustehokkainta sitä on hyödyntää pitkäaikaisiin seurantoihin. Seurantatarkoituksiin järjestelmä on myös pitkälle automatisoitavissa, sillä hankintatiedot sisältävät kuormakirjat on mahdollista kerätä suoraan tavarantoimittajilta sähköisessä muodossa ja jopa pitkälle jälkikäteen. Esimerkiksi eräs Espoon ruokapalvelun merkittävistä tavarantoimittajista säilyttää tarkat kuormakirjat järjestelmissään vuoden ajan taaksepäin. Pitkälle vietynä automatisointi vaatii vahvaa yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa, jolloin tiedonsiirto hankinnoista saadaan tapahtumaan mahdollisimman reaaliaikaisesti. Automatisoinnissa on oleellista huomioida myös se, että mitä vähemmän tavarantoimittajia ravintolalla on sitä helpommin automaattinen järjestelmä on luotavissa. Järjestelmä mahdollistaa myös ravitsemussuositusten huomioimisen ruoka-ainesten hankintaan liittyvässä kilpailutuksessa. Näin ruoan ravitsemuksellinen laatu saadaan mitattavaan muotoon hintatietojen rinnalle ja ruoan ravitsemukselliset vaatimukset täytettyä esimerkiksi säästötoimienkin aikana. Pienenkin muutokset joukkoruokailun kautta kulkevan ruoan laadussa vaikuttuvat joka tapauksessa merkittävästi suomalaisten ravitsemukseen, sillä Suomessa nautitaan lähes 800 miljoonaa ateriaa vuosittain kodin ulkopuolella (Ac Nielsen, 2007) ja esimerkiksi Espoon kaupungin ruokapalvelukeskus yksistään tarjoaa yli 13 miljoonaa ateriaa vuositasolla (Espoon ruokapalvelukeskus 2007). 22

23 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Ravintoloiden hankintatietojen käyttö ruoan ravitsemuksellisen laadun arviointiin osoittautui toimivaksi ja ravintoloiden kannalta yksinkertaiseksi menetelmäksi arvioida ja seurata pidemmällä aikajänteellä ravitsemussuositusten noudattamista. Menetelmän antamia tietoja voidaan hyödyntää suoraan ravintolassa halutun laatutason saavuttamiseen ja ylläpitoon, mutta samalla se tarjoaa uuden mittausvälineen tutkia ylipäätään joukkoruokailua ja sen ravitsemuksellisia piirteitä. Lisäksi menetelmää on mahdollista hyödyntää ruoanhankinnan kilpailutuksessa, jolloin ruoan ravitsemukselliset ominaisuudet saadaan hintojen rinnalle laatukriteereiksi. Pilotointiprojektissa mukana olleiden Espoon ruokapalvelun ravintoloiden hankkima ruoka osoittautui kolmen kuukauden jaksolla tarkasteltuna monin osin suositelluksi, mutta myös tiettyjä muutenkin suomalaisille tyypillisiä ravitsemusongelmia esiintyi. Tutkimusprojektissa luotiin valmis ja toimiva malli verkkopalvelusta, jossa kerätty ruoanhankintatieto kyetään analysoimaan ja esittämään halutuin osin. Valitsemalla sopiva tiedonkeruujakso ja hyödyntämällä tarkkoja tuotetietoja voidaan menetelmän mittauksen luotettavuus ja tarkkuus pitää halutulla tasolla. Automatisoimalla hankintatietojen siirto ja käsittely järjestelmä toimii kustannustehokkaasti ravitsemuksellisen laadun pitkäaikaisseurannassa. Pilottijärjestelmään on mahdollista tutustua osoitteessa: 23

24 LÄHTEET Ac Nielsen. Kodin ulkopuolella syötyjen annosten määrä kasvoi. Tiedote Horeca- rekisteri Airaksinen L., Hakala-Lahtinen P., Hasunen K., Jäntti A., Parkkinen K., Peltosaari L., Schauman A., Seppänen R., Tainio R., Vainio L., Packalen L. (toim.). Joukkoruokailun ravitsemussuositukset. Helsinki. 2. uud. p Espoon ruokapalvelukeskus. Ruokapalvelukeskuksen toimintakertomus Espoo Hoppu U., Kujala J., Lehtisalo J., Tapanainen H., Pietinen P. (toim.). Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi. Lähtötilanne ja lukuvuonna toteutetun interventiotutkimuksen tulokset. Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto, ravitsemusyksikkö, Kansanterveyslaitos. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 30/2008. Hotanen K. Tutkimukseen valitun koulun ruokapalveluesimiehen henkilökohtainen haastattelu 3. joulukuuta Itkonen T, Toivonen A. Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät. Elintarvikeviraston julkaisuja 3/2005. Elintarvikevirasto Kyttälä P., Ovaskainen M., Kronberg-Kippilä C., Erkkola M., Tapanainen H., Tuokkola J., Veijola R., Simell O., Knip M., Virtanen S.M. Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto, ravitsemusyksikkö, Kansanterveyslaitos. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 32/2008. Nelson M, Dyson PA, Paul AA. Family food purchases and home food consumption: comparison of nutrient contents. Br J Nutr 1985;54: Paturi M, Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P. Finravinto 2007 tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B23/2008. Kansanterveyslaitos, Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto, ravitsemusyksikö. Helsinki Raulio S, Pietikäinen M, Prättälä R. Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi. Ruokapalveluiden seurantaraportti 2. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B26/2007. Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto, kroonisten tautien ehkäisyn yksikkö. Kansanterveyslaitos Tuulia International. Esiselvitys joukkoruokailun ravitsemuksellisen laadun mittaamiseen soveltuvan automaattisen järjestelmän edellytyksistä. Helsinki Valsta L. Suomalaisten ruokien ravintoainetiheys. Pro gradu työ Ravitsemustieteen laitos. Helsingin yliopisto. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Toimintaohjelma kansallisten ravitsemussuositusten toteuttamiseksi. Edita Prima Oy, Helsinki, 2003 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Valtionravitsemusneuvottelukunta, Edita Prima Oy, Helsinki, Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Kouluruokailusuositus. Savion Kirjapaino Oy. Helsinki, 2008 Vanhala M., Hasunen K., Mertanen E., Nurttila A., Prättälä R., Koivisto P. Suurkeittiöiden tarjoaman ruoan ravitsemuksellinen laatu. Suomen Sydänliiton julkaisuja, 2004;1. Vepsä S. Tutkimukseen valitun päiväkodin ruokapalveluesimiehen henkilökohtainen haastattelu 2. joulukuuta

25 LIITE 1 (1/7). Päiväkotien ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 25

26 LIITE 1 (2/7). Päiväkotien ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 26

27 LIITE 1 (3/7). Päiväkotien ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 27

28 LIITE 1 (4/7). Päiväkotien ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 28

29 LIITE 1 (5/7). Päiväkotien ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 29

30 LIITE 1 (6/7). Päiväkotien ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 30

31 LIITE 1 (7/7). Päiväkotien ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 31

32 LIITE 2. (1/4) Koulujen ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 32

33 LIITE 2. (2/4) Koulujen ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 33

34 LIITE 2. (3/4) Koulujen ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 34

35 LIITE 2. (4/4) Koulujen ruokalistat syksyllä (viikot 36-48) 2008 Espoossa. 35

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa

Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa Ruokahävikin vähentäminen ravitsemispalveluissa Ravintolafoorumi 2016 Kirsi Silvennoinen kirsi.silvennoinen@luke.fi @UglyFruitAndVeg Taustaa: Foodspill-tutkimus 2010 2012 Hankkeessa selvitettiin ruokahävikkiä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Jyväskylä 31.8.2016 Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Heli Kuusipalo 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 1 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 2 Terveyttä edistävä ruokavalio VRN

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

1. AROMI Tuotantotoiminnot 1.1 Kirjautuminen ja salasanan vaihto. 1.3 Etusivun rakenne, käyttöohjeet ja ongelmatilanteet

1. AROMI Tuotantotoiminnot 1.1 Kirjautuminen ja salasanan vaihto. 1.3 Etusivun rakenne, käyttöohjeet ja ongelmatilanteet PIRAMK, Koulukatu Syksy 2006 Koulutusmateriaali AROMI Tuotantotoiminnot Selainkäyttö SISÄLLYSLUETTELO 1. AROMI Tuotantotoiminnot 3 1.1 Kirjautuminen ja salasanan vaihto 3 1.2 Selainkäyttöisen AROMIn tuotantotoiminnot

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Espoon koulutuskuntayhtymä Omnia

Espoon koulutuskuntayhtymä Omnia TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (6) Espoo Catering -liikelaitos hankkii lihaa, lihatuotteita ja valmisruokia tuotantokeittiöille tällä hetkellä noin kahden miljoonan euron arvosta vuodessa. Hintaliitteestä (liite

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Leipomot ja viljateollisuus

Leipomot ja viljateollisuus Leipomot ja viljateollisuus Elintarvikelainsäädäntö Anna Juutilainen, Johanna Ojasti, Kaarina Penttinen Viranomaisia www.elintarvikevirasto.fi Valvovia viranomaisia Ministeriöt vastaavat kukin omalta osaltaan

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Työaikainen ruokailu Suomessa 2008 2010

Työaikainen ruokailu Suomessa 2008 2010 Tiina Vikstedt Susanna Raulio Satu Helakorpi Piia Jallinoja Ritva Prättälä Työaikainen ruokailu Suomessa 28 2 Ruokapalveluiden seurantaraportti 4 RAPORTTI 23 212 RAPORTTI 23/212 Tiina Vikstedt, Susanna

Lisätiedot

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki auttaa kuluttajaa Ainoa ravitsemuslaadusta kertova symboli Kuluttajille ruoan terveellisyys on tärkeää, mutta terveellisesti syöminen on

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

LLTY002: Ravitsemus ja liikunta 6 op JYAY. Lea Hynninen, TtM

LLTY002: Ravitsemus ja liikunta 6 op JYAY. Lea Hynninen, TtM LLTY002: Ravitsemus ja liikunta 6 op JYAY Lea Hynninen, TtM 6.3.2015 Seminaarityö Laadi kohdehenkilölle ravintoanalyysi ja vertaa ravitsemusta suhteessa valittuun aiheeseen ja siihen liittyvään tiedekirjallisuuteen/suosituksiin

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

ELINTARVIKKEET ELT301 LISÄTIETOKYSYMYKSET JA VASTAUKSET

ELINTARVIKKEET ELT301 LISÄTIETOKYSYMYKSET JA VASTAUKSET ELINTARVIKKEET ELT301 LISÄTIETOKYSYMYKSET JA VASTAUKSET Kysymys 1 Liite 1, Positiot: 118 Sekamehutiiviste, täysmehupitoisuus 35 % 15 000 10,0 l 119 Sekamehutiiviste, täysmehupitoisuus 65 % 12 000 10,0

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Tiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista

Tiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista Tiivistelmä koulu- ruokailu- suosituksista Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 Johdanto Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Huhtikuu 2016. Synkka Tuote Elintarviketietoasetus EU 1169/2011 ja tuotetietopankki

Huhtikuu 2016. Synkka Tuote Elintarviketietoasetus EU 1169/2011 ja tuotetietopankki Synkka Tuote Elintarviketietoasetus EU 1169/2011 ja tuotetietopankki 1 Sisällys 1 Elintarviketietoasetus EU 1169/2011... 3 2 Elintarviketietoasetuksen vaatimien tietojen ilmoittaminen... 3 3 Pakollisesti

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

PAKOLLISET ELINTARVIKKEIDEN PAKKAUSMERKINNÄT JA RAVINTOARVOMERKINNÄT. Susanna Peltonen Hämeen ammattikorkeakoulu

PAKOLLISET ELINTARVIKKEIDEN PAKKAUSMERKINNÄT JA RAVINTOARVOMERKINNÄT. Susanna Peltonen Hämeen ammattikorkeakoulu PAKOLLISET ELINTARVIKKEIDEN PAKKAUSMERKINNÄT JA RAVINTOARVOMERKINNÄT Susanna Peltonen Hämeen ammattikorkeakoulu Sisältö: Pakolliset pakkausmerkinnät Ravintoarvomerkinnät Ravintoarvojen laskeminen Yleiset

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/2016 1 (5) 958 Valtuutettu Laura Rissasen toivomusponsi mahdollisuudesta siirtyä kasvisruokapäivään myös päiväkodeissa Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio (vertailuperuste 4.2) Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Järjestelmän ylläpidettävyyden arviointi...

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 ADD 1 REV 1 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Riskiluokitusohjeen käyttöönotto Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu Tuula Koimäki, Evira

Riskiluokitusohjeen käyttöönotto Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu Tuula Koimäki, Evira Riskiluokitusohjeen käyttöönotto Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2016 20 21.9.2016 Oulu Tuula Koimäki, Evira Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen (Eviran

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

5. Ravintoaineiden saanti

5. Ravintoaineiden saanti 5. Ravintoaineiden saanti HELI REINIVUO, SATU MÄNNISTÖ, HELI TAPANAINEN JA HEIKKI PAKKALA Energiaravintoaineista rasvaa, proteiinia ja kovaa rasvaa saatiin runsaasti, kun taas hiilihydraattien ja kuidun

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

HÄVIKIN HALLINTA RUOKAPALVELUISSA - PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Nordic Food Waste: Food banks and food redistribution työpaja 27.5.

HÄVIKIN HALLINTA RUOKAPALVELUISSA - PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Nordic Food Waste: Food banks and food redistribution työpaja 27.5. HÄVIKIN HALLINTA RUOKAPALVELUISSA - PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Nordic Food Waste: Food banks and food redistribution työpaja 27.5.2016 Arkea Oy Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja.

Lisätiedot

Koukun Helmen kotiateriapalvelu

Koukun Helmen kotiateriapalvelu Koukun Helmen kotiateriapalvelu Palveluksessanne! 2015 Tampereen Voimia Koukun Helmi Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa maukkaita aterioita kotiateriapalvelun asiakkaille.

Lisätiedot

Laatua lautaselle Miten vaikuttaa tarjottavan ruoan ravitsemuslaatuun? Anna Kara 26.5.2013 1

Laatua lautaselle Miten vaikuttaa tarjottavan ruoan ravitsemuslaatuun? Anna Kara 26.5.2013 1 Laatua lautaselle Miten vaikuttaa tarjottavan ruoan ravitsemuslaatuun? Anna Kara 1 Taustoja Arkilounaskriteerit: Helppo työkalu ravitsemuslaadun omavalvontaan. Sydänmerkki-ateria: Tarkka menetelmä ravitsemuslaadun

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Benecol Margariini Maukas 60 % 250 g Ainesosat: RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (30 g)

Benecol Margariini Maukas 60 % 250 g Ainesosat: RAVINTOSISÄLTÖ Per 100 g Per suositeltava päiväannos (30 g) Benecol Margariini Maukas 60 % 250 g Runsasrasvainen vaihtoehto pienessä rasiassa Sopii leivälle ja ruoanlaittoon Erinomainen rasvakoostumus: 80 % rasvasta pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa Päivän kasvistanoliannos

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva?

Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva? Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva? Toimijan omavalvonta Viranomaisvalvonta Kuluttajat 16.10.2014 Toimijan omavalvonta Lähtökohta: Toimiva omavalvontasuunnitelma Toimija varmistaa vaatimusten toteutumisen

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Hyödykkeet: aineet ja tarvikkeet

Hyödykkeet: aineet ja tarvikkeet Aineistokuvaus Hyödykkeet: aineet ja tarvikkeet Sisältökuvaus Teollisuuden Aineet ja tarvikkeet -tilasto sisältää tavaranimikkeittäisiä eli hyödykkeittäisiä arvoja määrätietoja ostetuista aineista ja tarvikkeista

Lisätiedot

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä Esittelijä Marjo Misikangas Sivu/sivut 1 / 6 Vitamiineilla ja kivennäisaineilla täydennetyn elintarvikkeen markkinoille saattaminen ja markkinoilta poistuminen Eviran ohjeet ilmoituksen tekemisestä Viranomaisen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012

ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012 3.5.2013 ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012 Gluteenittomuusväitteiden valvonnan projektiyhteenveto Hämeenlinnan ympäristöterveydenhuolto Sanna Tuomi terveystarkastaja Viranomaispalvelut Wetterhoffinkatu 2

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

RAVINTOSISÄLTÖ PERUSKOULUN 1.- 6. LUOKKALAISTEN OPPILAIDEN KOULURUOASSA 2002. ',. Oulun kaupunki

RAVINTOSISÄLTÖ PERUSKOULUN 1.- 6. LUOKKALAISTEN OPPILAIDEN KOULURUOASSA 2002. ',. Oulun kaupunki RAVINTOSISÄLTÖ PERUSKOULUN 1.- 6. LUOKKALAISTEN OPPILAIDEN KOULURUOASSA 2002 ',. Oulun kaupunki Ympäristövirasto - Raportti 2/2003 (1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. KOULURUOKAILU 1 2.1 Kouluruokailu

Lisätiedot

Porin kaupungin hankintapalvelut. Tarjouspyyntö HAN04/ PORI 1484/ /2015 Päiväys

Porin kaupungin hankintapalvelut. Tarjouspyyntö HAN04/ PORI 1484/ /2015 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Asia ja sen selvitys HAN04/ PORI 1484/02.08.00/2015 KORJAUSILMOITUS: Kuorittu peruna ja juurekset Hankinnan kohde: KORJAUSILMOITUS Korjattu tarjouspyyntöä seuraavasti:

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteet Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Johdanto Vuonna 2012 THL järjesti terveyskeskusten potilastietojärjestelmien pääkäyttäjille rokotusten kirjausja rokotusrekisteri -koulutuspäivät. Koulutuspäivillä

Lisätiedot

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013 Johdanto Vuonna 2012 THL järjesti terveyskeskusten potilastietojärjestelmien pääkäyttäjille rokotusten kirjausja rokotusrekisteri -koulutuspäivät. Koulutuspäivillä

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta RAJAVARTIOLAITOS Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta Vuodet 2010-2013 Wegelius Mika 21.3.2014 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Kuukausittainen tarkastelu... 3 3. Tarkastelu viikonpäivittäin...

Lisätiedot