OLARIN KOULU. Opinto-opas

Transkriptio

1 OLARIN KOULU Opinto-opas

2 O L A R I N K O U L U J A L U K I O Osoite Olarinniityntie 4, Espoo olarin.koulu@espoo.fi Postiosoite Pl 3323, ESPOON KAUPUNKI Puhelin www-sivut (kanslia), (opettajat) Rehtori Kaisa Tikka kaisa.tikka@espoo.fi Apulaisrehtorit Maija Flinkman maija.flinkman@espoo.fi Simo Vänttinen simo.vanttinen@espoo.fi Koulusihteeri Tuija Talsi tuija.talsi@espoo.fi Oppilaan ohjaaja Petra Pihlaja-Kiviranta petra.pihlaja-kiviranta@espoo.fi Vahtimestari Toni Moilanen toni.moilanen@espoo.fi Kiinteistönhoitaja Jarmo Rautiainen Ruokapalveluesimies Terhi Humalamäki terhi.humalamäki@espoo.fi Terveydenhoitaja Heidi Heimbürger heidi.heimburger@espoo.fi Erityisopettaja Maija Gustafsson maija.gustafsson@espoo.fi Kuraattori Helena Uitto helena.uitto@espoo.fi Koulupsykologi Minna Leppälä minna.e.leppala@espoo.fi 2

3 Oppimista koko elämä Olemme aloittamassa tapahtumarikasta ja tärkeää kouluvuotta. Sekä lukion, että yläkoulun opetussuunnitelmat ovat suurien uudistusten edessä. Niin lukiossa kuin yläkoulussakin vaihtuvat tuntimäärät eri aineissa. Myös sisältöihin tulee uudistuksia. Lukuvuoden työskentelyä tulee varmasti leimaamaan suurelta osalta opetussuunnitelmien uusiminen. Tähän työhön tarvitaan mukaan erityisesti oppilaita. Myös huoltajat pääsevät osaltaan tekemään opetussuunnitelmaa kanssamme. Ylioppilaskirjoitusten sähköistyvät. Sähköinen tunnelma on ollut joskin aiemminkin, mutta syksystä 2016 kirjoitukset siirtyvät sähköisillä alustoilla tehtäviksi. Olarin lukio on edelläkävijänä digitalisoitumisessa ja myös yläkoulussa tämä kehitys on ollut valtavaa. Viime lukuvuonna lukiossamme järjestettiin Abittikäyttöjärjestelmän uusimman version kokeilu. Tämä toteutettiin ensimmäisenä Suomessa näin laajamittaisena ja suurimmaksi osaksi langattomana. Kokeiden toteutusta seurasivat mielenkiinnolla ylioppilastutkintolautakunta, Espoon kaupungin tietohallinto ja koulujen lähiverkkojen toimittajat. Saimme paljon hyvää palautetta kokeilusta. Alkavana lukuvuonna jokainen lukiolainen tulee tekemään sähköisiä kokeita tai niiden osia. Myös monet yläkoululaiset tutustunevat erilaisiin sähköisiin arviointeihin. Viime lukuvuonna käynnistynyt innovaatioluokka-hanke saanee tuulta siipiensä alle alkavana lukuvuonna. Sekä koulussa että lukiossa käynnistyvät uudet aiheeseen liittyvät kurssit. Odotan innolla mitä jännittävää oppilaamme kehittävät ja mitä uutta teknologiaa kehittämisessä käytetään. Olarin koulu ja lukio täyttää 25 vuotta. Juhlavuoden alla on perustettu Alumniyhdistys, joka kokoaa Olarin koulun ja lukion entiset oppilaat yhteiseen foorumiin. Juhlistamme menestyksekkäitä kouluvuosia marraskuussa. Hyvän koulun toiminnassa kaikista tärkeintä on sujuva koulun arki. Niin oppilaamme, opettajamme kuin huoltajatkin ovat pitäneet kouluamme turvallisena ja erityisen yhteisöllisenä kouluna. Meidän kaikkien tulee työskennellä edelleen tämän hyväksi. Vaalikaamme hyväksi havaitsemiamme arvoja: toisesta välittämistä, kaikkien hyväksymistä, avoimuutta ja intoa uuden oppimiseen! Toivotan kaikille hyvää alkavaa lukuvuotta ! Espoossa Kaisa Tikka, rehtori 3

4 OLARIN KOULUN JA LUKION TOIMINTA-AJATUS Oppilaan aktiivisuus edistää hänen hyvinvointiaan ja oppimistaan. Olarin koulussa ja lukiossa arvostetaan vastuuntuntoa ja suvaitsevaisuutta sekä tuetaan itsetunnon kehittymistä. Monipuoliset työtavat tukevat oppilaiden erilaista oppimista ja totuttavat heidät erilaisiin oppimistapoihin. Opinnoissa korostetaan kykyä hahmottaa todellisuutta ja arvioida tietoa kriittisesti, jolloin oppilas saa hyvät valmiudet jatko-opintoihin. Olarin koulussa ja lukiossa oppilaalla on mahdollisuus saada poikkeuksellisen vahvat tiedot ja taidot matematiikassa ja luonnontieteissä. OIVALLA LUO AJATTELE RAKASTA INNOSTU PÄIVITTÄISET TYÖAJAT ya lukio aa aa välitunti välitunti a ruoka b ruoka välitunti välitunti välitunti välitunti välitunti

5 TYÖ- JA LOMA-AJAT LUKUVUONNA Syyslukukausi ke la syysloma ti pe joululoma ma ke Kevätlukukausi to 7.1. la perjantai vapaa talviloma ma pe (vko 8) kiirastorstai on vapaa helatorstain jälkeinen perjantai on vapaa Lauantaikoulupäivät: Syysloman ylimääräiset vapaapäivät korvataan lauantain sekä lauantain koulupäivillä. Tammikuun perjantaivapaapäivä korvataan lauantain koulupäivällä. JAKSOT 1. jakso ke pe jakso ma pe jakso ma pe jakso ma pe jakso ma la

6 Olarin koulu ja lukio Lk Poikia Tyttöjä Yht. Lv/Ro kotilk 7A RAV 259 7B PUR 262 7C SEP 132 7D HIE 198 7E JÄR 218 7lk A HAN 30 8B JOU 258 8C KRI 215 8D PIR 219 8E FLI 119 8lk A MET 203 9B SLO LUX 9C KER 35 9D THO 190 9E BLI 192 9lk PK A SII 216 1B KAR 204 1C MÄN 202 1D TER 195 1lk A HAL 260 2B LEH 261 2C VIL 127 2D KAA 194 2lk A HOW 254 3B HER 253 3C KOH 256 3D PEN 188 3lk RII 206 LUKIO

7 KOULUN HALLINTO Rehtori Rehtori on koulun pedagoginen, hallinnollinen ja taloudellinen johtaja. Lisäksi hän on koululla työskentelevän opetustoimen henkilökunnan esimies. Rehtorilla on päätäntävaltaa oppilaita, henkilökuntaa, opetuksen järjestämistä ja koulun tiloja koskevissa asioissa. Rehtori on johtokunnan sihteeri, valmistelija, esittelijä ja päätösten täytäntöönpanija. Johtokunta Olarin koulussa ja lukiossa on oma johtokunta. Johtokunnassa on mukana oppilaita, oppilaiden vanhempia ja koulun henkilökunnan edustajia. Koulun johtokunta kehittää koulun sisäistä toimintaa, yhteistyötä koulun ja kotien välillä sekä koulun ja sen toimintaympäristön välillä. Tähän liittyy mm. opetuksen ja kasvatuksen kehittäminen sekä työrauhan ylläpitäminen. Johtokunta päättää koulun opetussuunnitelmasta, lukuvuosisuunnitelmasta ja siitä, miten koulun käyttöön annetut määrärahat käytetään. Lisäksi johtokunta mm. hyväksyy koulun järjestyssäännöt. Nykyiset johtokunnat ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2013 alussa ja niiden toimikausi jatkuu vuoden 2016 loppuun asti. Oppilasedustajien toimikausi on yksi lukuvuosi kerrallaan. Johtokunnan kokoonpano kausi : Meriläinen Raija puheenjohtaja puh Kujala Kristiina varapuheenjohtaja Ahlroos Tiina Hollo Harri Järvelä Arto Kainulainen Mikko Katariina Riijärvi Jasmin Jutila lukion oppilasjäsen Joona Salminen yläkoulun oppilasjäsen Niemi Berit Knorn Nina Venn Stephen Mustonen Marjut Lehtikuja Riikka Kolari Jussi Vilppola Matti Vanhempainyhdistys OKKY Olarin koulussa ja lukiossa toimii vanhempainyhdistys, joka tukee koulun toimintaa. Yhdistyksen toiminta perustuu aktiivisten huoltajien yhteistoimintaan. 7

8 Jokaiselle luokalle pyritään valitsemaan luokan vanhempaintoimikunta, joka järjestää omalle luokalleen vanhempien ja lasten yhteistä vapaaehtoista toimintaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vanhempainyhdistyksen syyskokoukseen, jossa vanhempainyhdistyksen hallitus valitaan, tulee erillinen kutsu OPPILASKUNTA Olarin koulun ja lukion oppilaat ja opiskelijat muodostavat oppilaskunnan. Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta valitsee johtokuntaan oppilasjäsenet lukuvuodeksi kerrallaan. Jokaiselta luokalta ja jokaisesta lukion ryhmästä valitaan kaksi edustajaa oppilasparlamenttiin, joka kokoontuu säännöllisesti. Oppilaskunnan käytännön asioita hoitaa oppilaskunnan hallitus. Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana toimii Ilari Kuoppala. PERUSKOULUN YHDYSOPPILASTOIMINTA Peruskoulun yhdysoppilaina toimivat joukko 9. luokan oppilaita. Heidän tarkoituksenaan on pehmentää 7. luokkalaisten koulun alkua. Lisäksi yhdysoppilaat järjestävät lukuvuoden mittaan diskoja ja muuta yhteistä toimintaa koko yläkoululle. Ensi lukuvuoden yhdysoppilaaksi voi hakea jättämällä hakemuksen huhtikuussa. Uudet yhdysoppilaat valitaan toukokuussa. Lukuvuonna toimivat Olarin koulussa yhdysoppilaina seuraavat oppilaat: 9A Miska Niemi, Tiia Vehniä 9B Jenni Halme, Aino-Lyydia Kruus, Niko Perämäki 9C Iiris Fontell, Sani Taukojärvi 9D Atte Rusanen, Oula Rapeli 9E Amos Bonsdorff, Eelis Junnila, Oskar Lindholm, Iina Nyländen, Oona Palmroos, Sauli Sillanpää, Maria Vdovenko 8

9 OPISKELU, ARVIOINTI JA YHTEYDENPITO OPETUSSUUNNITELMA (OPS) Olarin koulun opetus perustuu johtokunnan hyväksymään opetussuunnitelmaan (OPS). OPPIKIRJAT Opetuksen edellyttämät oppikirjat, muut koulutarvikkeet sekä välttämättömät työaineet annetaan oppilaalle käyttöön maksutta. Oppilas on vastuussa kirjoista. Suurin osa kirjoista kierrätetään. Huoltajan sen sijaan tulee huolehtia siitä, että oppilaalla on liikuntatunteja varten asianmukainen vaatetus ja pyyhe. OPPILAIDEN OMAISUUS KOULUSSA Olarin koulussa pyritään huolehtimaan siitä, että oppilaiden päällysvaatteet, varusteet ja tavarat olisivat hyvässä tallessa koulupäivän aikana. Koulussa on lukittavia lokeroita, joita saa vahtimestarilta avainpanttimaksua (10 ) vastaan. On tärkeää, että oppilas itse pitää hyvää huolta omista tavaroistaan ja vaatteistaan. Oppilaan ei ole hyvä pitää mukanaan isohkoja rahasummia tai arvokasta omaisuutta. Jos oppilaan omaisuutta katoaa tai rikkoontuu koulupäivän aikana, tulee siitä ilmoittaa välittömästi kansliaan. Ellei tekijää tavoiteta, jää menetys oppilaan vahingoksi. Koulu ei esim. korvaa koulupäivän aikana rikkoontunutta tai kadonnutta matkapuhelinta. Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana saa pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on laissa kielletty tai jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on ilmeistä, että oppilaalla on hallussaan sellaisia kiellettyjä esineitä tai aineita, joilla voi vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta eikä oppilas pyynnöstä huolimatta luovuta niitä tai osoita luotettavasti, ettei niitä ole. Opettajalla ja rehtorilla on myös oikeus ottaa oppilaan hallussa oleva kielletty esine tai aine. Jos oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää aineen tai esineen haltuun ottamisen, opettajalla tai rehtorilla on oikeus käyttää esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja. 9

10 SÄHKÖPOSTI JA KOULUN TIETOKONEIDEN SALASANAT Jokaisella Olarin koulun oppilaalla on espoo-sähköpostiosoite. Sitä käytetään viralliseen yhteydenpitoon koulun taholta. Joten mikäli oppilas käyttää jotakin muuta osoitetta, espoo-sähköpostit kannattaa kääntää ko. osoitteeseen. Yläkoulun 7. lk: aikaisemmassa koulussa saamasi käyttäjätunnus ja salasana toimivat myös Olarissa. Mikäli saamasi oppilasverkon (kuntalaisverkon) tai Wilma salasana ei toimi tai olet unohtanut sen ota yhteys kansliaan. Frontersalasanan voit pyytää luokanvalvojalta. WILMA-JÄRJESTELMÄ JA WILMA-TUNNUKSET Wilmasta oppilas ja huoltaja näkevät viikoittaisen lukujärjestyksensä, kokeiden ajankohdat sekä voivat pitää pikaviestien avulla yhteyttä opettajiin. Tieto saapuneesta pikaviestistä kannattaa kääntää käyttämäänsä sähköpostiin. Wilman kautta selvitetään myös myöhästymiset ja sairauspoissaolot. Koulu jakaa oppilaille ja huoltajille Wilman käyttöön tarvittavat tunnukset. Mikäli huoltaja on unohtanut tunnuksensa, huoltaja saa uuden salasanan koulun kansliasta sähköpostitse. Huoltaja vastaa siitä, että Wilman tiedot ovat ajan tasalla. KOULUN KOTISIVUT Koulun kotisivut löytyvät osoitteesta Kotisivulla on paljon tietoa koulusta ja ajankohtaisia uutisia. Sivustolla on myös esim. tämä opas ja kalenteri nettiversiona. POISSAOLOT JA MYÖHÄSTYMISET Oppitunneilta ja koulutilaisuuksista oppilas voi olla poissa vain sairauden takia tai saatuaan etukäteen luvan poissaoloon. Oppitunnit aloitetaan täsmällisesti. Mikäli oppilas tietää myöhästyvänsä esim. terveydenhoitajan tai opon tapaamisen johdosta, hän voi sopia etukäteen myöhästymisestä opettajan kanssa. Oppilaan poissaoloon koulusta tulee pyytää lupa. Poissaololupaa on pyydettävä hyvissä ajoin. Hakemus löytyy koulun kotisivuilta. Perheen lomamatkat toivotaan järjestettävän koulun loma-aikoina, jotta luokan yhteinen oppiminen etenee samaan tahtiin. Poikkeustapauksissa vanhempien pitää anoa lapselleen vapaata koulusta luokanvalvojalta tai rehtorilta hyvissä ajoin etukäteen (ennen kuin matka ostetaan). Koululla eikä opettajilla ole mah- 10

11 dollisuutta erityisjärjestelyihin esim. ylimääräisen kokeen järjestämiseen lomamatkan takia. Luokanvalvoja voi antaa luvan enintään viikon kestävään poissaoloon. Yli viikon poissaoloon luvat anotaan koulun rehtorilta. Sairaustapauksissa tai muissa erityistapauksissa, joissa lupaa ei ole voitu pyytää ennalta, tulee huoltajan ilmoittaa poissaolosta mahdollisimman pian luokanvalvojalle sekä antaa poissaolosta selvitys Wilma-järjestelmään. OPPILAAN ARVIOINTI / lk Perusopetuksen aikana arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle monipuolista palautetta oppimisesta sekä ohjata ja kannustaa opiskelua. Arvioinnin kohteena ovat oppimistulosten lisäksi opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittyminen sekä koko oppimisprosessi. Arviointi perustuu monipuoliseen osaamiseen. Tärkeitä eivät siis ole vain kokeissa saavutetut tulokset, vaan myös oppilaan työskentely tunneilla ja erilaisissa oppimistilanteissa, kotitehtävät ja muut työt. Koulun kasvatustehtävään kuuluu myös käyttäytymisen arviointi. Todistuksessa annettavaa arviota voidaan täydentää opettajan, oppilaan ja/tai kotiväen välisin keskusteluin. Näissä arviointikeskusteluissa välitetään mahdollisimman monipuolisesti tietoa oppilaan opintojen etenemisestä ja koulunkäynnistä. Oppilaan itsearviointi puolestaan kehittää oppilaan taitoja säädellä omaa toimintaansa, tunnistaa edistymistään ja antaa hänelle siten mahdollisuuden vaikuttaa omaan oppimiseensa. Päättöarvioinnissa kiinnitetään huomiota arvioinnin vertailukelpoisuuteen valtakunnallisesti asetettujen arviointiperusteiden pohjalta. Nämä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle 8. Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan 8, mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Koulun arviointikäytännöt on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan ja niistä kerrotaan koulun vanhempaintapaamisissa. TODISTUKSEN LUKUOHJEET Oppilas saa tulostetun todistuksen kaksi kertaa vuodessa syys- ja kevätlukukauden lopuksi. Muutoin jakson jälkeisen arvioinnin näkee WILMAsta. Todistuksesta näkee mitkä kurssit oppilas on suorittanut ja millä arvosanoilla. Edellisessä jaksossa suoritetut kurssit näkyvät tummennetulla. Todistuksen selitykset: - 4 = hylätty kurssi (oppilas sopii uudesta suorituksesta opettajan kanssa) - S = suoritettu (kurssissa ei numeroarviointia) OPPILAITA KOSKEVAT TIEDOT Oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä tietoja ylläpidetään Primus - oppilastietojärjestelmässä koulujen ja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön toimesta. Oppilaan huoltajilla on halutessaan oikeus tarkistaa, mitä tietoja koulun ja Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön yhteiseen Primus - oppilastietojärjestelmään hänen lapsensa osalta on tallennettu. Rekisteriselos- 11

12 te on nähtävillä Espoon kaupungin verkkosivuilla osoitteessa > Opetus ja koulutus > Wilma. Huoltajia pyydetään syksyisin tarkistamaan oppilaan ja huoltajien yhteystiedot. Jos perheen yhteystiedoissa (esim. osoite, puhelin, sähköposti) tapahtuu lukuvuoden aikana muutoksia, pyydetään niistä ilmoittamaan kouluun tietojen päivittämiseksi Primus -oppilastietojärjestelmään. Koulukuraattoreilla ja -psykologeilla on käytössä oma asiakastietojärjestelmä asiakasasiakirjojen laatimista ja asiakassuhteiden hoitoa varten. Aura - asiakastietojärjestelmää koskeva rekisteriseloste on nähtävillä Espoon kaupungin verkkosivuilla osoitteessa > Opetus ja koulutus > Opiskeluhuollon rekisteriselosteet. KOULUMATKAT Matkakortin tai koulukuljetuksen myöntämisen edellytyksenä on, että oppilas käy kunnan hänelle osoittamaa koulua Espoossa. Toissijaista koulua käyvien, painotettuun, englanninkieliseen, kaksikieliseen, kielikylpyopetukseen tai montessoriopetukseen valittujen oppilaiden koulumatkoista vastaavat oppilaan huoltajat. Koulumatkaetuus myönnetään huomioiden yksi, oppilaan väestörekisteriin merkitty osoite. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan julkisen liikenteen matkakorttiin, jos koulumatka on yli 5 km lyhintä ympäri vuoden jalankulkukelpoista reittiä myöten mitattuna. Oppilaalle voidaan myöntää matkakortti myös lyhyemmälle koulumatkalle asiantuntijalausunnon tai muun erittäin painavan syyn osoittavan asiakirjan perusteella, jos koulutien arvioidaan muodostuvan oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Matkakortin myöntämisestä päättää koulun rehtori. Matkakortit jaetaan koulusta niille oppilaille, joille rehtori on myöntänyt koulumatkaetuuden. Oppilaalle voidaan myöntää maksuton koulukuljetus asiantuntijalausunnon perusteella tai muusta erittäin painavasta syystä. Koulukuljetuksen myöntämisestä päättää oppilaan lähiosoitteen mukaisen oppilasalueen aluepäällikkö. Oppilaalle voidaan myöntää matkakortti tai koulukuljetus koulutapaturman perusteella, jos opetukseen osallistuminen sitä edellyttää ja tästä on esittää lääkärinlausunto. Koulumatkaetuutta ei myönnetä vapaa-ajalla sattuneista tapaturmista, jos oppilas käy muuta kuin kunnan hänelle osoittamaa koulua. Jos oppilas sairastuu kesken koulupäivän (esim. kuume, vatsatauti), ovat huoltajat velvollisia huolehtimaan oppilaan kotiin viemisestä ja siitä aiheutuvista matkakustannuksista. Matkaetuuden hakeminen Huoltajien tulee hakea matkakorttia tai koulukuljetusta koulumatkaetuuden hakemiseen tarkoitetulla hakulomakkeella. Hakulomakkeen voi pyytää koulun kansliasta tai sen voi täyttää ja tulostaa osoitteessa 12

13 Koulukuljetusten ja matka-avustusten myöntämiseksi on lautakunnan hyväksymät linjaukset. Huoltajat voivat tutustua niihin tarkemmin osoitteessa KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun monipuolinen yhteistyö on tärkeää oppilaan koulunkäynnin kannalta. Kasvatusvastuun jakamisesta kodin ja koulun kesken on hyvä käydä keskusteluja jo opintien alkuvaiheissa, jotta kasvatuskysymyksissä tiedettäisiin toimia johdonmukaisesti. Koulun henkilökunnan tulee tehdä aloitteellisina yhteistyötä kotien kanssa. Vastuu yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja yksittäisillä kouluilla. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteistyötä edesauttaa se, että opettajat ja huoltajat tuntevat toisensa ja molemmilla kasvatusyhteisöillä on samansuuntainen käsitys oppilasta hyödyttävästä opetuksesta ja tuesta kouluyhteisön sisällä. (Opetussuunnitelman perusteet ja Espoon opetussuunnitelma ) Avoin tiedonkulku kodin ja koulun välillä on avainasemassa. Kouluilla on erilaisia tiedottamisen ja vuorovaikutuksen muotoja. Suosittu perinteisen kanssakäymisen muoto on luokkatoimikunta- tai vanhempainyhdistystyö. Sen puitteissa voidaan mm. järjestää retkiä, juhlia, myyjäisiä ym. tapahtumia. Kaikilla kouluilla on käytössään Wilma-järjestelmä kodin ja koulun yhteistyön tukemiseen. Järjestelmä tukee kodin ja koulun välistä kumppanuutta. Järjestelmän avulla huoltajat voivat seurata oppilaan opintosuorituksia tarkastella oppilaan poissaolotietoja selvittää oppilaan poissaoloja lähettää viestejä opettajille lukea opettajien lähettämiä viestejä seurata koulun lähettämiä tiedotteita vastata palautekyselyihin Huoltajille järjestetään tilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus tutustua lapsensa opettajiin ja saada tietoa oman lapsensa lukuvuoden koulutyöstä sekä sen toteuttamiseen liittyvistä periaatteista. Huoltajilla on lukuvuosittain oikeus vähintään yhteen henkilökohtaiseen tapaamiseen lapsensa luokanvalvojan kanssa. (Espoon opetussuunnitelma ) 13

14 Kouluilla järjestetään myös luokkakohtaisia ja/ tai koko koulun vanhempainiltoja. Näissä keskustellaan kulloinkin ajankohtaisista kysymyksistä. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheen kulttuuritausta sekä tutustutetaan huoltajat suomalaiseen koulujärjestelmään ja sen käytänteisiin, mikä antaa tasavertaiset lähtökohdat kodin ja koulun väliselle yhteistyölle sekä kasvatusvastuun jakamiselle. Tarvittaessa yhteistyötilanteissa käytetään tulkkia. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaan perustaitoja ja ehkäistä vaikeuksia ennakolta niin, että oppilas saavuttaa oppimistavoitteensa. Tukimuotojen ja -menetelmien suunnittelussa huomioidaan oppilaan vahvuudet ja mahdolliset erityistarpeet. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää, sillä koulun ja kodin samansuuntainen tavoite parantaa tuen vaikuttavuutta. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuotoja ovat mm. tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen, samanaikaisopetus ja opetusryhmien joustava ryhmittely. Aloitteen tuen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen malliin, jossa tukimuodot ja -rakenteet vahventuvat asteittain. Tuen tasot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tukea voidaan antaa myös yksittäisen oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Yleinen tuki Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäiviä, on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Opettajilta ja muulta henkilökunnalta vaaditaan hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta. Yleisen tuen aikana voidaan hyödyntää oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuotoja. Oppilaalle voidaan laatia myös oma oppimissuunnitelma yleiseen tukeen. Tehostettu tuki Mikäli yleisistä tukijärjestelmistä huolimatta oppilaan oppiminen ei etene odotetulla tavalla, hänelle annetaan tehostettua tukea. Ennen tehostetun tuen alkamista oppilaalle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa pedagoginen arvio, jossa kuvataan oppilaan vahvuudet, oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen kokonaistilanne, mitä yleistä tukea oppilas on saanut, koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät keskeiset vaikeudet ja arvio siitä, minkälaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisesti koulun oppimi- 14

15 sen tuen ryhmässä. Tehostettu tuki on luonteeltaan intensiivisempää ja pitkäjänteisempää kuin yleisen tuen aikana, ja useampia tukimuotoja saatetaan käyttää samanaikaisesti. Tehostetulla tuella pyritään ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa sekä saada jatkoopintokelpoisuuden. Erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä. Erityisen tuen järjestämisessä ja toteuttamisessa huomioidaan oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. Opetuksen tuen ryhmä tekee moniammatillisena yhteistyönä pedagogisen selvityksen oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa kuullaan ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajataustaiset, monikieliset ja ulkomailta palaavat suomalaisperheiden lapset voivat tarvittaessa saada perusopetukseen valmistavaa opetusta määräaikaista tehostettua tukea eri oppiaineiden opiskeluun valmistavan opetuksen jälkeen (MMO) suomi toisena kielenä -opetusta maahanmuuttajien äidinkielen opetusta tai ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpito-opetusta Suomea toisena kielenä opetetaan oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Koulu arvioi oppilaan suomen kielen taidon ja suomi toisena kielenä -opetuksen tarpeen. Suomi toisena kielenä -opetusta järjestetään erillisissä ryhmissä tai eriyttämällä opetusta äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Oman äidinkielen opetus järjestetään Espoossa keskitetysti. Oman äidinkielen tai ulkomailla opitun kielen opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa ja se on vapaaehtoista. Tähän opetukseen ilmoittaudutaan koululta saatavalla lomakkeella. Mahdollisista kuljetusjärjestelyistä ja kuljetuskustannuksista vastaa huoltaja. Lukuvuonna oman äidinkielen opetusta ja ylläpito-opetusta annetaan alustavan suunnitelman mukaan seuraavissa kielissä: afgaani/pashtu, albania, arabia, bengali, bulgaria, englanti, espanja, farsi/dari, filipino, hindi, hollanti, indonesia, italia, khmer, kreikka, kroatia, 15

16 kurdi, liettua, mandariinikiina, norja, portugali, puola, ranska, romani, romania, saame, saksa, serbia, somali, swahili, tanska, telugu, thai, turkki, unkari, urdu, venäjä, vietnam, viro. KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen kasvatus on polku, jota kuljetaan varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen. Tavoitteena on saada kestävän kehityksen arvot näkymään koulun arjessa oppilaille, opettajille ja kaikille koulussa vieraileville. Kestävän kehityksen teemaa toteutetaan yhdessä oppilaiden ja koko koulun henkilökunnan kanssa. KOULUN KERHOTOIMINTA Olarin koulussa järjestetään liikuntakerhoja sekä luontokerhotoiminta ja mahdollisesti muita kerhoja. Kerhoista ilmoitetaan ilmoitustauluilla. OPPILASHUOLTO, VAKUUTUKSET JA RUOKAILU KOULUN OPPILASHUOLTORYHMÄT Koulussa toimii yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori, laaja-alainen erityisopettaja tai erityisopettaja ja opettajakunnan jäsen/jäseniä. Tarpeen mukaan ryhmään voi kutsua tai siihen kuulua myös oppilaskunnan, huoltajien, nuorisotoimen ja muiden toimijoiden edustajia Koulussa toimii myös yksilökohtainen asiantuntijaryhmä yksittäisen oppilaan tuen tarpeiden selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmässä on käsiteltävän asian mukaan kouluterveydenhuollon, psykologija/tai koulukuraattoripalveluiden edustajia. Asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Asian käsittely yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu oppilaan tai opiskelijan suostumukseen. Mikäli oppilaalla tai opiskelijalla ei ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, suostumuksen voi antaa myös huoltaja. Oppilashuoltoryhmien lisäksi koulussa toimii oppimisen tuen ryhmä. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimien suunnitteluun sekä pedagogisten asiakirjojen käsittelyyn kootaan koulussa tapauskohtainen oppimisen tuen ryhmä. Oppilaan kasvun ja koulunkäynnin tukemiseksi koulussa tehdään monipuolista yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa. Ryhmät työskentelevät koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi ja etsivät ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. KOULUN TOIMINTAMALLIT Espoon kouluille on laadittu toimintamalleja ja -ohjeita ennaltaehkäisevään työhön, varhaiseen puuttumiseen ja tarvittaessa hoitoonohjaukseen. Päihteiden käyttöön puuttuminen Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 16

17 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Oppilashuollollinen polku KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuolto on luottamuksellista yhteistyötä oppilaan ja hänen perheensä kanssa. Terveydenhoitaja tapaa oppilaan vuosittain terveystarkastuksissa. Laaja terveystarkastus, joihin sisältyy lääkärin tarkastus, toteutetaan kahdeksannella luokalla. Muut vastaanotot tehdään yksilöllisen tarpeen mukaan. Vanhempien/huoltajien osallistuminen laajoihin terveystarkastuksiin on tärkeää. Tarvittaessa vanhemmat ja oppilaat voivat kääntyä koulun terveydenhoitajan tai lääkärin puoleen oppilaan terveyteen, hyvinvointiin tai koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Terveydenhoitajalla on myös avovastaanottoaika, jolloin oppilaat voivat asioida akuuteissa asioissa ilman ajanvarausta. Terveystarkastusten ajankohdista tiedotetaan Wilma-viestillä ja reppupostilla. Kouluterveydenhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa, johon ei sisälly sairaanhoitoa ensiapua lukuun ottamatta. Sairasta lasta ei tule lähettää kouluun. Sairaanhoito tapahtuu terveysasemilla. Ensiaputilanteessa huoltajalla on vastuu oppilaan saattamisesta jatkohoitoon. Espoon sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä asiakastietojärjestelmä, johon kouluterveydenhuollon asiakkaan terveystiedot tallennetaan. Tiedot ovat luottamuksellisia, eikä niitä luovuteta ulkopuolisille ilman asiakkaan suostumusta. Poikkeuksena ovat ainoastaan laissa määritellyt erityisperusteet. Terveydenhoitaja Heidi Heimbürger ( ) on tavattavissa s-postilla: tai wilma-viestillä. Ajanvaraukset koululääkärille terveydenhoitajan kautta. OPPILAIDEN SUUN TERVEYDENHUOLTO Suun terveydenhuolto on osa kouluterveydenhuoltoa. Hammaslääkäri ja suuhygienisti vastaavat oppilaan suun terveydenhuollosta. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus suun terveystarkastukseen ensimmäisellä, kolmannella, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Suun terveystarkastuksessa korostetaan oppilaan omahoidon ja hyvien terveystapojen kehittymistä. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve sekä tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Huoltajalla on aina ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren suun terveydentilasta. Espoolaiset peruskoululaiset saavat suun terveydenhuollon palvelut maksutta koulua tai asuinpaikkaa lähinnä olevasta hammashoitolasta. Välitön ensiapu annetaan arkisin pääsääntöisesti kotiosoitetta tai koulua lähinnä olevassa hammashoitolassa. Ajanvarauksen puhelinnumero on

18 Hammashoidon arki-ilta, viikonloppu- ja pyhäpäivystys on kaikille espoolaisille Haartmanin sairaalassa Helsingissä. Ajanvarauksen puhelinnumero on Peruuta aikasi heti, jos et jostakin syystä voikaan mennä hoitoon sovittuna ajankohtana. PSYKOLOGITOIMINTA Psykologin työskentelyn tavoitteena on edistää oppilaiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia yksilöinä ja yhteisön jäseninä sekä tukea oppimistavoitteiden saavuttamista. Käytännössä psykologin tehtävänkuva koulussa muodostuu laajasta kokonaisuudesta, johon kuuluu asiakastyötä, konsultaatiota, kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä yhteisön tasolla sekä yhteistyötä kotien ja erilaisten sidosryhmien kanssa. Psykologin yksilö- ja asiakastyö sisältää lapsen ja nuoren kehitykseen, oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvien kysymysten selvittelyn ja arvioinnin tarvittaessa oppilaan psykologisen arvioinnin toimenpiteen, joita ovat esimerkiksi neuvottelut koulun henkilöstön ja vanhempien kanssa, psykologiset tutkimukset (ml. psykologiset testit) ja lausuntojen laatiminen tukitoimien ja opetusjärjestelyjen suunnittelun tarvittaessa ohjauksen jatkotutkimuksiin tai -hoitoon opettajan konsultaation oppilaiden yksilöllisen tuen ja ohjauksen tunne-elämän kehitykseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai oppimiseen liittyvissä pulmissa Psykologi toimii yhteistyössä oppilaiden, heidän vanhempiensa sekä koulun kanssa. Psykologi Minna Leppälä on tavattavissa puhelimitse: KURAATTORITOIMINTA Koulukuraattori on kouluyhteisön sosiaalityön asiantuntija. Koulukuraattorin työskentelyn tavoitteena on edistää oppilaiden psykososiaalista hyvinvointia, myönteistä kokonaiskehitystä sosiaalityön keinoin sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Koulukuraattorin tehtävät liittyvät sekä yhteisölliseen että yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön. Tehtävät sisältävät asiakastyötä, opetussuunnitelman mukaista oppilashuoltotyötä sekä monialaista yhteistyötä koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Kuraattorin työ oppilaiden ja perheiden kanssa sisältää Oppilaan ja perheen kokonaistilanteen kartoittamisen ja arvioinnin (koulunkäynti, vapaa-aika, elämänhallinta, vuorovaikutussuhteet, voimavarat, verkostot) 18

19 Tukitapaamiset oppilaan kanssa (mm. sosiaaliset suhteet, vahvuudet, voimavarat, tunteiden hallinta, koulunkäynnin tuki) Vanhemmuuden tukemisen ja neuvonnan Opettajan konsultaation Yhteistyön oppilaan, huoltajan ja koulun henkilöstön kanssa oppilaan opetuksen järjestämiseksi Yhteistyön oppilaan kanssa työskentelevien koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa (esim. lastensuojelu, perheneuvola, nuorisopoliklinikka, nuorisotoimi) Koulun ulkopuolisten tukitoimien piiriin ohjaamisen Kuraattori toimii yhteistyössä oppilaiden, perheiden ja koulun henkilökunnan kanssa. Kuraattoripalvelut ovat luottamuksellisia. Kuraattori Helena Uitto on tavattavissa puhelimitse: KOULUPASTORI Koulupastorina toimii Olarin seurakunnan nuorisopappi Antti Malinen ( ). Hän toimii linkkinä seurakunnan ja koulun välillä. Yhteistyömuodoista sovitaan yhdessä koulun kanssa. Koulupastorin tehtäviin kuuluu mm. -koulukirkkojen suunnittelu yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa -päivystys torstaisin aamupäivällä ja ruokavälitunnilla ruokalassa -rippikoulu-infot -oppituntivierailut -luottamukselliset sielunhoitokeskustelut oppilaiden ja henkilökunnan kanssa -erilaiset projektit Antti Malinen, kappalainen; VAKUUTUKSET Espoon koulujen oppilaat on vakuutettu tapaturman varalta koulussa ja koulumatkalla. Vakuutus kattaa myös lukuvuosisuunnitelman mukaiset koulun retket ja leirikoulut. Tapaturman sattuessa oppilas toimitetaan hoitoon kaupungin terveysasemalle. Vakuutuksesta korvataan tapaturmasta aiheutuneet matka-, tutkimus- ja hoitokulut julkisen sektorin terveydenhuoltopalveluja antavissa yksiköissä ja laitoksissa (terveyskeskus, aluesairaala, keskussairaala). Jos oppilas käyttää yksityisen sektorin palveluja, korvaus maksetaan vain julkisen sektorin taksan mukaan. Kaupunki ei korvaa kustannuksia, jotka aiheutuvat oppilaan sairastumisesta kesken koulupäivän. 19

20 Oppilaiden omaisuutta ei ole koulun puolesta vakuutettu. Oppilaan kouluun tuoma omaisuus on aina oppilaan omalla vastuulla myös lokerossa säilytettynä. KOULURUOKAILU Kouluissa tarjotaan jokaisena työpäivänä oppilaille maksuton koululounas, joka sisältää lämpimän pääruoan lisäkkeineen, ruokajuomaa, leipää sekä ravintorasvaa. Koululounas on monipuolinen, vaihteleva ja ravitsemuksellisesti täysipainoinen kokonaisuus. Se edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja antaa energiaa koulupäivään. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää koululaisen terveyttä ja työtehoa tyydyttää osan oppilaan päivittäisestä ravinnontarpeesta ohjata terveelliseen ravitsemukseen kehittää maku- ja ruokatottumuksia sekä opettaa hyviä ruokailutapoja tukea ravitsemus- ja terveyskasvatusta, sosiaalista ja kulttuurikasvatusta Kouluravintolassa oppilas ottaa itse haluamansa annosmäärän. Tarvittaessa hän voi hakea ruokaa lisää. Esillä oleva malliannos auttaa kokoamaan täysipainoisen ateriakokonaisuuden. ERITYISRUOKAVALIOT Kouluruokailussa toteutetaan erityisruokavaliot, joihin on selvät lääketieteelliset tai uskonnolliset syyt. Kasvisruokailijoille valmistetaan päivittäin kasvisruokaa, joka sisältää kasvikunnan tuotteiden lisäksi kananmunaa ja maitovalmisteita. Erityis- tai kasvisruokavaliota noudattavat ilmoittavat ruokavaliostaan koulun keittiön ruokapalveluesimiehelle Ilmoitus erityisruokavaliosta -lomakkeella. Erityisruokavaliota noudattavia pyydetään ilmoittamaan poissaoloistaan myös koulun keittiöön, jottei annosta valmisteta turhaan. Koulujen perus- ja kasvisruokalista julkaistaan viikoittain kaupungin verkkosivuilla osoitteessa Sivuilta löytyy myös Ilmoitus erityisruokavalioista -lomake. VÄLIPALAT Olarin koulussa on mahdollisuus ostaa terveellisiä välipaloja, jotka auttavat jaksamaan pidemmänkin koulupäivän. Välipalan voi maksaa joko rahalla tai välipalakortilla. Välipalakortteja myydään Espoon kaupungin yhteispalvelupisteissä ja kouluravintoloissa. Lisätietoja kouluruokailusta saa koulun keittiöstä tai Espoo Cateringista: Espoonlahden, Matinkylä-Olarin ja Tapiolan alue, puh Ruokalistat ja tuotteet, puh

21 HYVÄT TAVAT Tapakasvatus on osa Olarin koulun ja lukion kasvatustehtävää. Tavoitteena on totuttaa nuoret hyvään kohteliaaseen käytökseen ja auttaa heitä ymmärtämään hyvien tapojen merkitys elämässä. Kouluyhteisössämme noudatetaan mm. seuraavia käytäntöjä: tervehtiminen, etenkin aamuisin, kuuluu hyvään käytökseen ruokatunnilla ruokaillaan rauhallisesti ja siististi ja näin edesautetaan muidenkin viihtyvyyttä ruokalassa rehtorin tai koulun vieraiden käydessä luokassa oppilaat tervehtivät seisomaan nousten kohteliaaseen käytökseen kuuluu kiittäminen, toisten auttaminen ja huomioonottaminen (esim. ovien avaaminen) luokissa, ruokalassa ja opettajien/henkilökunnan kanssa asioidessa oppilas ei pidä päähinettä eikä ulkovaatteita (ruokalaan ei viedä koululaukkua, eikä mitään laukkua voi nostaa ruokapöydälle) opettajainhuoneeseen ja opettajien tai muun henkilökunnan työtiloihin oppilas tulee sisälle vain luvalla 21

22 kohteliaaseen käytökseen kuuluu toisten kuunteleminen (esim. päivänavaukset, ilmoitukset) koulukulttuuriimme ei kuulu kiroilu, myöhästely, roskaaminen eikä omaisuuden vahingoittaminen kännyköitä ja muita mobiililaitteita saa pitää koulussa mukana, mutta oppitunneilla niitä käytetään vain opettajan ohjeiden mukaisesti. Kohteliaaseen käytökseen kuuluu laittaa kännykkä äänettömälle oppitunneilla, opettajien tai muun henkilökunnan kanssa asioidessa luokissa ei syödä eikä juoda koulussamme ei pelata mitään peliä rahasta tai muusta vastikkeesta TYÖRAUHAN TURVAAMINEN KOULUSSA Oppilaan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön säädetään perusopetuslaissa. JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Johtokunnan hyväksymä Johdanto, tarkoitus ja voimassaolo Järjestyssääntöjen tarkoitus on taata kouluyhteisön jäsenten turvallisuus, päivittäisen työn onnistuminen sekä kaikkien oppilaiden ja työntekijöiden viihtyminen. Järjestyssäännöt ovat voimassa kouluaikana, koulumatkoilla, koulun järjestämissä tilaisuuksissa, kerhoissa, retkillä ja opintokäynneillä sekä aina koulun alueella ja koulun välittömässä läheisyydessä. Niissäkin asioissa, joista näissä säännöissä ei määrätä, noudatetaan hyviä tapoja, koulun henkilökunnan antamia ohjeita sekä voimassa olevia peruskoulua ja lukiota koskevia säännöksiä. Järjestyssääntöjen rikkominen johtaa seuraamukseen tai rangaistukseen. 22

23 Läsnäolo ja työrauha Oppitunnilla jokaisen oppilaan tulee osaltaan ylläpitää työrauhaa, johon kuuluu myös saapuminen ajoissa opetukseen. Lukiossa opettaja ei ole velvollinen ottamaan oppitunnilleen myöhästynyttä opiskelijaa. Oppitunneilta ja koulun tilaisuuksista oppilas saa olla poissa sairauden takia tai saatuaan luvan poissaoloon. Peruskoulussa poissaoloselvitys tehdään luokanvalvojalle, lukiossa niille opettajille, joiden tunneilta opiskelija on ollut poissa. Peruskoulun oppilaat eivät saa poistua koulun alueelta koulupäivän aikana ilman huoltajan kirjallista lupaa tai ellei opetus tapahdu koulun alueen ulkopuolella. Rehellisyys koulutyössä Vilppi tai vilpin yritys kokeessa tai koulutehtävissä on kielletty. Vilppi koulutehtävissä on esimerkiksi toisen tekstin tai teoksen tarjoaminen omana. Siisteys Kouluyhteisön jäsenten tulee toimia koulun ja koulualueen pitämiseksi siistinä ja rauhallisena. Erityisesti ruokalassa käyttäydytään rauhallisesti toisten ja omaa ruokarauhaa kunnioittaen. Omaisuuden varjeleminen Koulun, henkilökunnan ja koulukavereiden omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Vahingon tapahduttua oppilaan tulee ilmoittaa siitä opettajalle välittömästi. Raittius Päihteiden kuten alkoholin ja huumeiden vaikutuksen alaisena oleminen, käyttäminen ja hallussapito on kielletty. Samoin tupakointi ja nuuskaaminen on kielletty. Turvallisuus Sekä henkinen että ruumiillinen väkivalta ja kiusaaminen on kielletty. OPPILAAN OJENTAMINEN JA KURINPITO 23

24 Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta, jos oppilas häiritsee opetusta. Opettajalla ja/tai rehtorilla on oikeus poistaa oppilas, joka ei noudata opettajan antamaa poistumismääräystä. Oppilaan poistamiseksi voidaan käyttää tarpeellisia voimakeinoja, jos oppilas tekee vastarintaa. Oppilaan osallistuminen voidaan evätä opetukseen jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Oppilas voidaan määrätä suorittamaan valvotusti tehtäviään työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan, jos oppilas on laiminlyönyt kotitehtävänsä. Jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti, hänet voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia. Oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi, jos oppilaan rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. OPPILAAN VELVOLLISUUDET Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa. Opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tila valvotusti, jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä. 24

25 YHTEISVASTUU Koulussa on mukavaa, kun on siistiä, laitteet toimivat ja on turvallisen tuntuista. Koko kouluyhteisö on yhdessä vastuussa täällä vallitsevasta hengestä. Mikäli koulun omaisuutta tahattomasti tai tahallisesti rikkoutuu, on aina paras tulla selvittämään asia itse mahdollisimman pian opettajan tai rehtorin kanssa. Siinä tapauksessa, ettei itse ole rikkonut tavaraa vaan havaitsee, että koulun omaisuutta on mennyt rikki tai käyttökelvottomaksi, tulee siitä ilmoittaa viipymättä henkilökunnalle. Näkemästään ilkivallasta tai kiusaamistapauksesta on myös hyvä kertoa eteenpäin. KIRJASTON KÄYTÄNTEET Olarin koulussa ja lukiossa on Espoon mallikoulukirjasto. Toivomus olisi, että mahdollisimman moni pääsisi käyttämään kirjastoa. Jotta kirjasto säilyisi käyttökelpoisena ja edustavana tilana tulisi käyttäjien ottaa huomioon seuraavat kirjaston käytön ohjeet: 1. Lainaus: Kirjoja voi lainata pääsääntöisesti ruokatuntisin. Laina-aika on kaksi viikkoa. Käsikirjastosta kirjoja ei lainata. Muovittamatonta kirjaa ei saa viedä ulos kirjastosta. Kirjastokorttina käytetään kaupunginkirjaston korttia. 25

26 2. Tietokoneet: Kirjaston tietokoneet ovat tiedonhakua ja toimitustyötä varten. Muut työt tehdään esim. atk-luokassa. Kirjasto-opettajan kone ja printteri eivät ole oppilaiden käytössä. 3. Käyttäytyminen: Päällysvaatteet jätetään naulakkoon. Kirjastoon ei saa tuoda mitään syötävää tai juotavaa. Kirjat laitetaan käytön jälkeen omalle paikalleen. Pienen kirjastotilan takia kirjastossa tehdään vain opiskeluun tai kirjallisuuteen liittyviä asioita esim. kaikenlainen pelaaminen on kielletty. 4. Järjestys: Oppilasryhmällä pitää olla valvoja. Roskat laitetaan roskiin. Tuolit ja pöydät jätetään siististi. 5. Lukusali Lux (hiljaisen työskentelyn tila): Lukusalissa on mahdollisuus tehdä koulutehtäviä ruokatuntien ja hyppytuntien aikana. Lukusaliin pääsee kirjaston oven ollessa suljettuna pyytämällä henkilökuntaan kuuluvaa avaamaan oven. Kirjasto-opettajat Sanna Keränen, Mia Kohi ja Tiina Salonen opastavat mielellään kirjaston käytössä. TIETOKONEIDEN JA ipad:ien KÄYTTÖ 1. Kaikki koulun koneet on tarkoitettu vain opetuskäyttöön. 2. Kaikkien pelien pelaaminen tietokoneilla on kielletty. Myös pelien lataaminen internetistä on kielletty. Pelien pelaaminen vaikeuttaa tehokasta opiskelukäyttöä, lisää huomattavasti virusvaaraa.. 3. Älä muuta koneen asetuksia 4. Vältä tiedostojen tallentamista tietokoneen kovalevylle. Tallenna vain omaan kotihakemistoon. Tunnusten haltija on vastuussa oman kotihakemistonsa sisällöstä. 26

27 Kotihakemistotila on rajallinen! 5. Koneelle saa kirjautua vain tunnuksen haltija ja hän on siten myös yksin vastuussa mitä sillä on tehty. Älä siis kerro edes kaverillesi salasanaasi. 6. ipadejä käytettäessä oppilas on vastuussa siitä, mitä on hallussaan olleella ipadilla tehnyt. Kirjaston tietokoneet on tarkoitettu itsenäiseen kirjastotyöskentelyyn. Niitä koskevat samat säännöt kuin tietokoneluokkien koneita. Muissa luokissa olevia tietokoneita käytetään vain opettajan johdolla. Kouluun sopimattomilla internet - sivuilla surffailu on koulussamme kielletty OPETTAJAKUNTA Blinnikka Kyösti BLI matematiikka, fysiikka, kemia Flinkman Maija FLI apulaisrehtori, biologia, maantieto Forsström Päivi FOR biologia, kemia Grusander Risto-Matti GRU käsityö, tekninen työ Gustafsson Maija GUS laaja-alainen erityisopettaja Halavaara Sari HAL historia ja yhteiskuntaoppi, digi Hanninen Elina HAE äidinkieli, S2 Hannula Mari HAN kotitalous Helminen Ruusu HEL kuvataide Hernigle Leena HER englanti, ruotsi Hietaranta Seppo HIE biologia, maantieto Howard Kati HOW englanti, saksa Ilkko-Ervasti Pauliina ILK Opintojen ohjaus, uskonto et, filosofia Jouhki Henna JOU historia ja yhteiskuntaoppi Järvinen Rita JÄR matematiikka, tietotekniikka Kaataja Jussi KAA matematiikka, kemia, fysiikka Kainulainen Mikko KNU liikunta Kaliuta Olga KAL matematiikka, tietotekniikka 27

28 Karhumaa Anna KAR uskonto, psykologia, elämänkatsomustieto Keränen Sanna KER äidinkieli ja kirjallisuus Kohi Mia KOH äidinkieli ja kirjallisuus Kolari Jussi KRI erityisopetus Lautamäki Petteri LAU espanja Lehtonen Juha-Pekka LEH historia ja yhteiskuntaoppi, digi Maessen Helena MAE ruotsi, englanti Makkonen Jari-Pekka MAK matematiikka, fysiikka Malinen Antti MAL historia ja yhteiskuntaoppi Matikainen Milla MEM kuvataide Metsalo Stina MET erityisopetus Mäntylä Mikko MÄN matematiikka, fysiikka Nissinen Päivi NIS matematiikka Paavilainen Antti PAV erityisopetus Paavolainen Irmeli PAA matematiikka Penttilä Anu PEN kemia Pihlaja-Kiviranta Petra PIH oppilaan ohjaaja Pirkkalainen Sari PIR matematiikka, fysiikka Puro Aleksina PUR ruotsi, englanti Ravila Anna RAV ruotsi, ranska Riijärvi Katariina RII englanti, ruotsi Ruohomaa Katja RUO käsityö, tekstiilityö Salonen Tiina SLO äidinkieli ja kirjallisuus, S2 Seppänen Maritta SEP ruotsi, saksa Siitonen Aleksi SII uskonto, filosofia, elämänkatsomustieto Ståhlberg Perttu STÅ saksa Taskinen Jutta TAS opintojen ohjaus Tenhunen Tytti TEN ranska, saksa, englanti Terho Eero TER biologia, maantieto Terho Suvi THO biologia, maantieto, terveystieto Tikka Kaisa TIK rehtori, opintojen ohjaus, musiikki Toijonen Ale TOI äidinkieli ja kirjallisuus Vakkilainen Kirsi VAK kemia Vallineva Kai VAL liikennekasvatus Vilppola Matti VIL musiikki Väkeväinen Klaudia VÄK englanti Vänttinen Simo VÄN apulaisrehtori, matematiikka, fysiikka Wilmi-Rokkanen Pirjo ROK liikunta, terveystieto MUU HENKILÖKUNTA Talsi Tuija, koulusihteeri, koulusihteeri Moilanen Toni, vahtimestari Rautiainen Jarmo, kiinteistön hoitaja Hartikainen Meri, koulunkäyntiavustaja Heidi Heimbürger, terveydenhoitaja 28

29 Helena Uitto, kuraattori Minna Leppälä, psykologi Keittiö: Humalamäki Terhi, ruokapalveluesimies Wall Katri, kokki Forssen Mai, ruokapalvelutyöntekijä Siivous Jaslec Oy LUOKAN OPETTAJAT AINEITTAIN Luokanvalvoja Puh. Oppiaine Opettaja Äidinkieli ja kirjallisuus ai Ruotsi, A-kieli/B-kieli rua/rub Englanti, A-kieli ena Ranska A-kieli raa Saksa A-kieli saa Saksa B-kieli sab 29

30 Matematiikka ma Biologia bi Maantieto ge Kemia ke Fysiikka fy Uskonto ue/ui/uo/uk Elämänkatsomustieto et Historia hi Yhteiskuntaoppi yh Terveystieto tt Musiikki mu Kuvataide ku Kotitalous ko Käsityö/tekstiili ts Käsityö/tekninen tn Liikunta, tytöt/pojat lt/lp Oppilaanohjaus op HYVINVOINTISUUNNITELMA Olarin koululle ja lukiolle on laadittu hyvinvointisuunnitelma. Sen tavoitteena on vakiinnuttaa Olarin kouluun ja lukioon käytänteet, joilla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä. Tässä koulu toimii aina tiiviissä yhteistyössä kotien kanssa. Suunnitelma sisältää päihdesuunnitelman, kiusaamisen esto/ehkäisysuunnitelman sekä toimintamallin kriisitilanteissa. Lisäksi siinä käsitellään syrjäytymisen teoriaa ja kuvataan koulun oppilashuollon toimintatapoja sekä verkostoja. Päihteiksi luokitellaan tupakka, alkoholi, impattavat aineet, kannabis, opiaatit, piristeet, hallusinogeenit ja lääkkeet. Päihdesuunnitelma sisältää koulun säännöt, ennaltaehkäisysuunnitelman sekä mallin siitä, miten Olarin koulussa ja lukiossa puututaan havaittuun päihteiden käyttöön. Lisäksi päihdesuunnitelmassa kerrotaan, miten hoitoonohjaus ja seuranta on järjestetty. 30