HUOLTOUPSEERI. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti. H Kevätkokous valitsi Vuoden Huoltoupseerin H Energiaturvallisuus Baltian alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOLTOUPSEERI. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti. H Kevätkokous valitsi Vuoden Huoltoupseerin H Energiaturvallisuus Baltian alueella"

Transkriptio

1 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti H Kevätkokous valitsi Vuoden Huoltoupseerin H Energiaturvallisuus Baltian alueella

2 TÄYTTÄ OLUTTA.

3 Energiavarmuus on turvattava pahojen aikojen varalle Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 2/2013 Päätoimittaja EV evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B Tartto, Viro Toimittajat Hans Gabrielsson Luuvantie 6 B 4, Espoo Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj EV Risto Kosonen Vpj KAPT res Caj Lövegren Jäsenet EVL Aarne Veijalainen EVL evp Matti Paasivaara LTN res Hans Gabrielsson EV Timo Saarinen KAPT res Olli Happonen MAJ Lauri Rissanen MAJ Juha Ponto MAJ Juha Lemminki Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A TUUSULA tai sähköpostilla Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri KAPT Jere Perkiökangas Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, HELSINKI Kansikuva: EVL Mauri Etelämäki on valittu Vuoden 2012 Huoltoupseeriksi. Kuva: Hans Gabrielsson ISSN AO-PAINO 2013 Teollisuuskatu 9, Mikkeli, Energiaturvallisuuskysymykset ovat aiheuttaneet Euroopan Unionille päänsärkyjä viime vuosina. EU:n ulkopuoliset maakaasun toimittajat, Venäjä, Algeria ja Norja, ovat liian harvalukuisia terveellisille ja vapaille kilpailumarkkinoille. Unionin maat tavoittelevat hyvin erilaisia energiaratkaisuja, muun muassa Ranska luottaa ydinvoimaan ja Saksa sen sijaan pyrkii siitä eroon. Baltian aluekin on ollut huolen aiheena. Vanha energiaverkosto on neuvostoperua, eivätkä kaasuputket johda Euroopan Unionin vapaille markkinoille. Viro pystyy tuottamaan lähes kaiken tarvitsemansa sähkön liuskekivellä, kapasiteettia riittää jopa vientiin. Latvian ja Liettuan tilanne on toinen. Ignalinan ydinvoimalaitos Liettuassa oli Euroopan Unionin vaatimuksesta suljettava. Uusi laitos on suunnitteilla Visaginas iin ja alustavan kaavailun mukaan sen pitäisi aloittaa toimintansa Kaksi muutakin ydinvoimalaa on suunnitteilla, toinen Kaliningradiin ja toinen Valko-Venäjälle ja ne valmistunevat ennen Liettuan uutta voimalaa. Tämä on saanut Visaginas in voimalan mahdolliset rahoittajat hyvin epäröiviksi. Jakeluverkostohan Kaliningradista ja Valko-Venäjältä on jo olemassa ja valmis toimintaan. Maakaasun merkitys Baltialle on merkittävä. Kaasukriisit Venäjän ja Ukrainan välillä havahduttivat viimein Euroopan Unionin ja 2009 luotiinkin projekti Baltic Energy Market Interconnection Plan (BEMIP). Sen tarkoituksena on muun muassa yhdistää Baltian sisäiset sekä kaasuväylät sen alueelta Skandinaviaan, Suomeen ja Puolan kautta Länsi- Tässä numerossa: Eurooppaan. Eurooppaa koettelevan talous-, rahoitus- ja velkakriisin seurauksena projekti kuitenkin takeltelee ja pitkittyy. Toisaalta kytkeytyminen perinteiseen toimittajaan, Venäjään, voi näyttää taloudellisesti houkuttelevammalta tässä tilanteessa. Pakkaa on edelleen sekoittanut öljyn korkea hinta ja uusien poraustekniikoiden kehittyminen, mikä on monien asiantuntijoiden mielestä tehnyt USA:n ja Kanadan liuskekaasun ja -öljyn hyödyntämisen taloudellisesti kannattavaksi. Suuria esiintymiä on muuallakin, muun muassa Australiassa ja Puolassa. On puhuttu energiavallankumouksesta, USA olisi tämän jälkeen energiaomavarainen. USA:n markkinoita varten Quatariin varastoidut suunnattomat nesteytetyt maakaasuvarannot suunnattaneen nyt Länsi-Euroopan markkinoille. Kilpailutilanteelle se tekisi hyvää. Venäjä lykännee Barentsin merellä olevan Štokmanin esiintymän hyödyntämistä ja vanhasta maakaasun hinnoittelusta on joustettava. Vapaa kilpailu energiamarkkinoilla on Suomenkin etu. Nykyisessä tilanteessa on kuitenkin katsottava myös kauemmaksikin tulevaisuuteen. Meillä on vain yksi reitti Venäjältä maakaasun toimituksia varten. Vaihtoehtoisten energian kuljetusreittien ja nesteytetyn maakaasun terminaalien rakentamista ei saa unohtaa, vaikka tilanne nyt näyttäisikin suhteellisen hyvältä. Pääkirjoitus... 3 Huolto taistelee ja tukee... 4 Vuoden 2012 Huoltoupseeri... 5 Puolustusvoimien Sotatalouspäällikön näkemyksiä tulevaisuudesta Huoltoupseerille Baltian alueen energiaturvallisuus Sevastopolin toinen puolustustaistelu Laskenta kuljetusten suunnittelun tueksi Komennusyksiköstä taisteluyksiköksi Taktiikan sovellettu koulutyö Huoltokoulussa Huoltoupseeriyhdistyksen kevätkokous Talouspäällikkökurssi 11:n logistiikkaopintosuunnan tarina Kutsu Huoltotapahtumaan

4 Huolto taistelee ja tukee Huolto taistelee ja tukee oli viime vuoden MAALOG12- harjoituksen teema. Harjoituksessa kokeiltiin uutta huoltokomppaniaa; sen toimintatapoja ja varustusta. Kevään harjoituksissa on jatkettu samoilla periaatteilla. Kokemusten perusteella voidaan hyvin todeta, että huollon varusmieskoulutuksessa on päästy isoin harppauksin eteenpäin. Viimeisen kymmenen vuoden kehitystyön ja organisoinnin tulokset kantavat lopulta hedelmää. Kenttähuollon joukkotuotanto on saatu samalle tasolle tuettavien taistelujoukkojen kanssa. Huollon varusmiehet ovat hyvin motivoituneita, varustettuja ja innostuneita. Ulkoisesti leimaa antavana ovat varusmiesten sotilaallinen olemus ja osaaminen. Kenttähuoltojoukolla on kyky suojata oma toiminta ja toimia taistelukentällä. Huollon tehtävät osataan ja kyetään toteuttamaan vaativissakin oloissa. Kotiutuessaan huoltomies (tai nainen) on taistelija ja kenttähuollon ammattilainen. Nykyisen joukkotuotannon tuloksena syntyy moduulirakenteinen kaksisataa henkeä käsittävä huoltokomppania, joka kykenee tukemaan kaikilla huollon toimialoilla nykyaikaista taisteluosastoa. Tämä poikkeusolojen huoltokomppania saadaan koulutettua kahdesta rauhan ajan huoltokomppanian saapumiserästä. Kenttähuollon koulutuksen perusideana on ollut yhdistää jalkaväkisotilaan perustaidot ja kenttähuollon ammattiosaa- 4 minen. Tätä tukee valmiin siviiliosaamisen hyödyntäminen jo koulutushaaraa valittaessa. Varusmieskoulutuksen viimeisin uudistus on huollon johtajakoulutuksen siirtäminen Haminaan Reserviupseerikouluun, mikä näyttää erittäin onnistuneelta ratkaisulta. Samalla, kun huollon varusmieskoulutuksessa on päästy hyvälle tasolle, on huolestuttava kertausharjoitusten vähenemisestä. Puolustusvoimat kouluttaa tänä ja seuraavana vuonna vain noin 5000 reserviläistä, mikä on vain viides osa parhaista vuosista. Tosin puolustusvoimauudistuksen tavoitteena on palauttaa toiminnan taso vuonna 2015 vuoden 2010 hyvälle tasolle, mikä on noin reserviläisen kouluttamista vuodessa. Ilman lisärahoitusta se ei tule kuitenkaan onnistumaan. Voi vaan arvailla, mitkä olisivat seuraukset pitkällä aikavälillä niin maanpuolustustahdolle kun suorituskyvyllekin, mikäli kertausharjoitusten määriä ei saataisi lisättyä. Oma kysymyksensä tietysti on se, mikä tulee olemaan uuden Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen logistiikkajoukkojen osuus kertausharjoituksista. Pelkkien kumppanuuksien varassa logistiikkajärjestelmän suorituskykyä ei kyetä riittävällä tasolla ylläpitämään. Myöskään perinteistä siviiliteollisuuden ja elinkeinoelämän tietotaitoa ei saada mukaan logistiikkajärjestelmää ilman reservin huoltoupseereita ja kertausharjoituksia. Yhteenvetona on todettava, että huollon koulutuksen tasoon voi olla erittäin tyytyväinen. Kriisihallintaoperaatioiden kokemukset ja kotimaisen taistelutavan ja taktiikan kehittäminen ovat vieneet kenttähuollon osaamista ja toimintaa merkittävästi eteenpäin. Erittäin ylpeä voi olla myös meidän nuorista kouluttajista, huoltopataljoonissa sekä Huoltokoululla että Lääkintäkoululla. Ammattiosaamista lisää joukko-osastojen huoltolaitosten, Millog Oy:n, Leijona Cateringin ja Sotilaslääketieteen keskuksen henkilöstön sitoutuminen oman alansa ammattikoulutusta antamiseen eri kursseilla. Hyvä lukijat, suosittelen seuraamaan ja osallistumaan kenttähuollon kehittämiseen. Uudet organisaatiot, varusteet ja uudistuva ohjeistus avaa aivan uusia mahdollisuuksia toimia yhä vaativammassa ympäristössä. Kenttähuollon koulutuksessa on tulevaisuutta! Hyvää ja lämmintä kesää teille kaikille!

5 Mauri Etelämäki valittiin Vuoden 2012 Huoltoupseeriksi Kuinka päädyit huollon tehtäviin? Vuonna 1998 menin esiupseerikurssille. Kurssilla oli mahdollisuus valita huollon syventävät opinnot. Silloisessa palveluspaikassani Reserviupseerikoulussa palvelleet vanhemmat huoltoupseerit olivat antaneet minulle vakuuttavan näytön ammattitaidostaan ja asenteestaan. Koin huollon opinnot laadukkaina ja Huoltokoulussa pidetyt eriytyvät vaiheet muistan vieläkin hyvästä hengestään. Yleisesikuntaupseerikurssin jälkeen vuorossa oli Karjalan Prikaatissa operatiivisen osaston päällikön tehtävät, joista katson hyötyneeni. Valmiusyhtymän kehittäminen oli positiivista transformaatiota. Kun huollon joukkotuotannon tehostamiseksi perustettiin Karjalan Huoltopataljoona kokeilukokoonpanoon vuonna 2003, pääsin sen ensimmäiseksi pataljoonaupseeriksi. Sillä tiellä ollaan. Kauanko ja missä tehtävissä olet toiminut Huoltoupseeriyhdistyksessä? Olin Huoltoupseeriyhdistyksen hallituksessa jäsenenä seitsemän vuotta. Nuorena hallituksen jäsenenä tulin vuonna 2005 nimetyksi everstiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupseerisäätiön hallitukseen yhdistyksen edustajana. Kyseisen huoltoupseerien opintoja tukevan säätiön asiamiehenä olen toiminut nyt kahdeksatta vuotta. Onko yhdistys pysynyt ns. ajan hermolla huollon ja logistiikan kehityksen seurannassa? On pysynyt. Hallituksen ja valtuuskunnan jäsenet ovat erinomaisesti selvillä logistiikan perusteista ja tulevaisuuden näkymistä. Verkostoituminen on konkreettista muun muassa kumppanuuksien kautta. Mitä koet yhdistyksen tärkeimpinä anteina huollon kenttäväelle/ reserviläisille? Konkreettisin tuote on Huoltoupseerilehti. Hyvä, ajatteluun pakottava ja mieleenpainuva artikkeli vastaa taatusti useampaa heikkotasoista luentoa. Mielestäni lehdellä on parhaimmillaan paitsi yhdistävä, myös opettava funktio. Kannattaa siis tarttua kynään tai näppäimistöön! PV:n huollon organisaatio on ollut melkoisessa myllerryksessä viime vuodet. Kuinka koet tulevat uudistukset ja niiden vaikutukset jokapäiväiseen työhön kentällä? Johtamistasot madaltuvat pakostakin organisaation supistuessa. Normiviidakkoon pyritään rakentamaan toimintamalleja, jotka vähentäisivät osaoptimoituja ratkaisuja. Kenttähuollon kouluttajat ja tuotettavat modulaariset kenttähuoltojoukot saavat modernia varustusta. Tässä suhteessa tilanne on parempi kuin vuosikymmeniin. Palaan haastattelun alkuun heikoimpana lenkkinä joukkotuotantojärjestelmässä olen pitänyt sitä, että Reserviupseerikoulussa ei ole ollut huoltolinjaa ja huollon koulutus on annettu kokelaskursseilla hieman jälkijättöisesti. Tämäkin on nyt korjaantumassa ja ensimmäiset huoltolinjan upseerikokelaat valmistuvat heinäkuussa. Asia vahvistaa kenttähuollon asemaan aselajina ja huoltoupseerikunnan yhtenäisyyttä. Sinut valittiin vuoden huoltoupseeriksi. Miltä nyt tuntuu? Hienolta, mutta samalla nöyrältä, kun ottaa huomioon sen ammattitaidon ja potentiaalin mitä huoltoupseerien joukosta löytyy. Kiitän Huoltoupseeriyhdistystä huomionosoituksesta ja toivotan kaikille huoltoupseereille läheisineen hyvää kesää! 5

6 Puolustusvoimien Sotatalouspäällikön näkemyksiä tulevaisuudesta Huoltoupseereille Huoltoupseerilehti haastatteli puolustusvoimien sotatalouspäällikkö kenraaliluutnantti Jarmo Lindbergiä puolustusvoimien logistiikan kehittämisestä. Herra Kenraali, teillä on laaja kokemus operatiivisen alan tehtävistä aiemmalta virkauralta. Edellinen tehtävänne oli teknillisimmän puolustushaaran Ilmavoimien komentaja. Olette johtanut puolustusvoimien logistiikkaa nyt vuoden verran puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä. Miten olette kokenut tehtävänne sotatalouspäällikkönä? Paluuni pääesikuntaan ajoittui hetkeen, jolloin puolustusvoimauudistuksen suunnitelmat oli juuri tuotu kokonaisuudessaan julkisuuteen, minkä seurauksena muutostyön suunnittelua tehtiin suuren julkisen mielenkiinnon kohteena. Suurimpia tunteita herättivät vuosi sitten suljettavat varuskunnat, mikä on täysin ymmärrettävää. Omalta osaltani uusi tehtävä käynnistyi intensiivisellä perehtymisellä tulevan Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen suunnittelutyöhön. Edelliset kaksi vuot- 6 ta olivat menneet ilmavoimauudistuksen suunnittelua johtaessa, joten suurehkon uudelleenorganisoinnin suunnittelutyö ei tuntunut mitenkään vieraalta päinvastoin. Myös pitkät materiaalihankkeet olivat tuttuja edellisistä tehtävistä. Tämä on kolmas kerta, kun tulen Pääesikuntaan. Siirto ja muutto eivät tuntuneet mitenkään dramaattisilta perheessämme. Ainoa kysymys oli: Mistä tällä kertaa otetaan vuokra-asunto? Meneillään olevan puolustusvoimauudistuksen ehkäpä suurin muutos koskee logistiikkaa. Mitkä ovat suurimmat syyt tähän muutokseen ja mitä ovat tavoiteltavat säästöt? Puolustusvoimauudistuksessa suurin konkreettinen ja näkyvä muutos on Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen (PVLOGL) perustaminen. Laitos aloittaa toimintansa vuonna Logistiikan toteutettavassa muutoksessa uudistetaan rakenteita ja toimintatapoja kaikilla johtamistasoilla. Keskittämällä logistiikan valtakunnalliset vastuut yhteen organisaatioon Pääesikunnan alaiselle laitokselle vapautetaan puolustushaarat keskittymään oman kenttähuoltonsa toteuttamiseen ja poistetaan päällekkäisiä tehtäviä, mikä mahdollistaa säästöt, joista merkittävä osa koostuu henkilöstövähennyksistä. Muutoksessa nykyiset puolustushaarojen materiaalilaitokset lakkautetaan ja organisoidaan uudelleen osaksi Logistiikkalaitosta. Lisäksi laitokseen siirretään kokonaisvastuu materiaalihankinnoista sekä Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen, Maavoimien alaisen Huoltokoulun ja Pääesikunnan alaisen Sotilaslääketieteenkeskuksen toimintoja. Laitoksen päätehtävänä on muodostaa logistiikkajärjestelmän valtakunnallinen runko, toteuttaa logistiikan järjestelyt ja tukea puolustushaarojen huoltoa sekä toteuttaa materiaalihankinnat. Sotatalouspäällikkö johtaa ja vastaa puolustusvoimien logistiikkajärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Mitkä ovat suurimmat kehittämistarpeet puolustusvoimien logistiikassa? Tilannetietoisuus on logistisen tuen järjestämisen perusta. Viime kädessä logistiikassa on kysymys siitä, että operatiivinen käyttäjä (asiakas) saa tarvitsemansa tuen käyttökuntoisena

7 oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa. Tämä edellyttää sitä, että tuen tarve on määritetty yksilöidysti ja logistisen tuen resurssit on mitoitettu käyttäjän asettamaa tarvetta vastaavasti. Ilman tilannetietoisuutta tämä ei ole mahdollista. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän tilannetietoisuus muodostuu sekä puolustusvoimien logistiikan että yhteiskunnan logistiikan tilannekuvien kokonaisuudesta. Kokonaistilannekuvan muodostamiseksi keskeisinä kehittämistarpeina ovat yhteentoimivat johtamisjärjestelmät ja toimintatavat. Tällaisilla periaatteilla ja järjestelyillä toimitaan jo nyt, mutta samalla logistiikkajärjestelmän toimijoiden yhteistyö on keskeinen logistiikan kehittämisalue. Yhteistyö kattaa kokonaistilannekuvan muodostamisen ja ylläpidon sekä menettelytavat resurssien käyttämiseksi. Toinen merkittävä kehittämisen alue on tilaus-toimitusketjun joustavuuden parantaminen. Palvellakseen operatiivista käyttäjää parhaalla mahdollisella tavalla logistiikkajärjestelmän on oltava ketterä. Logistisen tuen järjestelyt on kyettävä ylläpitämään ehkä pitkiäkin ajanjaksoja keskeytymättä ja samalla on kyettävä nopeisiinkin järjestelyiden muutoksiin operaatioalueella tapahtuvien muutoksien rytmissä. Tässä korostuvat materiaalin kuljetus- ja käsittelykyvyt. Kolmantena merkittävänä kehittämisen osa-alueena on johtaminen, jonka kehittäminen sisältää menettelytavat sekä järjestelmät ja laitteet. Logistiikkajärjestelmän joukoille hankitaan samanlaista johtamiskalustoa ja laitteistoa kuin tuettaville joukoillekin. Tämä on tietysti perusedellytys, jotta tarve ja tuki kohtaavat taistelukentällä. Logistiikan johtaminen on periaatteiltaan samanlaista kuin muukin johtaminen eli laajemmin ajateltuna logistiikan johtamista kehitetään osana puolustusvoimien johtamisen kokonaisuuden kehittämistä. Olennainen osa puolustusvoimien logistiikkaa on yhteistyö koti- ja ulkomaisen elinkeinoelämän ja teollisuuden kanssa. Miten kuvaisitte tätä yhteistyötä? Toisen maailmansodan seurauksena maassamme oli muun muassa Pohjoismaiden suurin lentokone- ja aseteollisuus. Alan osaamista ja legendaarisia osaajia oli maassamme useita. Puolustusvoimien hankinnat ovat olleet elinehto monille suomalaisille yrityksille halki vuosikymmenien. Tämän seurauksena on muodostunut pitkäaikaisia tutkimusja yhteistyöjärjestelyjä. Takavuosina kolmannes puolustusmateriaalista hankittiin kotimaasta, kolmannes lännestä ja kolmannes idästä. Suhteet muuttuivat Neuvostoliiton romahdettua. Materiaalihankinnat ulkomailta ovat siis olleet arkipäivää Puolustusvoimissa kautta aikain. Yhteistyö kotimaisen elinkeinoelämän kanssa jatkuu entisillä raiteillaan, mutta viimevuosia pienemmällä volyymilla, koska Puolustusvoimien materiaalikehittämisohjelmista on leikattu lähes puolet pois. Uusin melko monipuolinen Teknologiaohjelma on käynnistysvaiheessaan tosin sekin puolta pienemmällä rahoituskehyksellä. Useiden kotimaisten yritysten kanssa tutkitaan 2020-luvun tärkeitä teknologioita. Puolustusvoimien materiaalihankintojen supistuminen uhkaa joidenkin kotimaan yritysten tuotantokyvyn ylläpitoa. Suomalaisen elinkeinoelämän kriittisen osaamisen turvaaminen on myös Puolustusvoimien huoli. Kylmän sodan aikana huoltovarmuus miellettiin usein vain ruudin ja aseiden tuottamiseksi. Nämä ovat tietysti tarpeellisia taitoja, mutta niiden rinnalle on tullut mm kriittisten valtakunnallisten tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitokyky. Meidän on yhteistyössä elinkeinoelämämme kanssa tunnistettava esimerkiksi se tietojärjestelmien intergraatio-osaaminen, joka on aina löydyttävä kotimaasta. Elinkeinoelämän tehostaessa toimintojaan vähenevät varastot Suomessa. Tämän vuoksi olemme lisänneet monikansallista yhteistyötä Euroopan Puolustusviraston EDA:n ja Naton NSPA:n kanssa. Tavoitteena on hakea edullisia varaosa- ja kunnossapitojärjestelyjä liittymällä monikansalliseen toimintaan niiden järjestelmien osalta, joita käytetään useissa Euroopan maissa. Transatlanttista kaupasta ja ylläpidosta Yhdysvaltoihin valtaosa tehdään nk Foreign Military Sale (FMS) järjestelyn kautta. FMS-kaupassa ei asioida suoraan valmistajien kanssa, vaan Yhdysvaltain hallinnon kanssa. Viranomaiset Washingtonissa hoitavat sitten asioinnin valmistajien ja alihankkijoiden suuntaan eri puolille Yhdysvaltoja. Viitaten edelliseen, mitkä ovat tärkeimmät yhteistyökumppanit ja -alueet? Kotimaisista valmistajista ja ylläpitäjistä suurin on ollut Patria, jonka ajoneuvovalmistuksesta suurin osa menee ulkomaisille asiakkaille. Puolustushaaroistamme suurin Patrian asiakas on ollut Ilmavoimat jo vuosikymmeniä, koska merkittävä osa lentokoneiden suurista huolloista ja modifikaatiotöistä on ulkoistettu Patrialle. Myös alkeislentokoulutus on annettu Patrian hoidettavaksi. Eräs perinteinen yhteistyöalue on ollut Huoltovarmuuskeskuksen hallinnoimien poolien kautta tehtävä teollisuusyhteistyö, jossa on tähdätty kriisiajan valmiuksien turvaamiseen. Poolijärjestelyt ovat parhaillaan muuttumassa, kun uutta nk MIL-poolia ollaan perustamassa. Tähän pooliin suunnitellaan kuuluvan sellaisia yrityksiä, jotka tekevät pääosan liikevaihdostaan yhteistyöstä Puolustusvoimien kanssa. Muita yhteistyöfoorumeja kotimaisen elinkeinoelämän kanssa ovat puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA sekä Puolustusteollisuuden Yhteistyöelin PTYTE. Jos Patria on ollut Ilmavoimien strateginen kumppani lentokonehuollon alalla jo vuosikymmeniä, on Millog tullut vähintään yhtä merkittävänä kumppanina mukaan Maavoimien ajoneuvoja järjestelmähuoltoon. Maa- ja merivoimien kunnossapidon osalta tutkitaan oman toiminnan tehostamisen ja nykyistä laajemman kumppanoinnin vaihtoehtoja. Tästä saataneen vastauksia vuoden loppuun mennessä. Kolmantena kumppanina yhtä suurella liikevaihdolla edellisten kanssa on Leijona Catering, jolle Puolustusvoimien ruokahuolto ulkoistettiin vuoden 2012 alussa. Yritys teki ensimmäisenä vuonna hyvän tuloksen, joten toiminta lähti hyvin käyntiin. Uuden kumppanin kanssa yhteistyömuotoja kehitetään edelleen. Täysin uutena materiaaliyhteistyön alueena on tullut Pohjoismainen NOR- DEFCO-yhteistyö. Tosin Pohjoismaisella materiaaliyhteistyöllä on jo pitkät perinteet, mistä esimerkkinä on takavuosien NORDAC-järjestely. Pohjoismaat vertailevat tulevaisuuden hankintaohjelmiaan, joista on jo etsitty Top Ten eli kärkikymmenikkö tarkempaa yhteistyötutkimusta varten. Pohjoismainen puolustusteollisuus on muodostanut oman organisaationsa, joka on hakemassa yhteistyömuotoja NORDEFCO-organisaation kanssa. Miten suhtaudutte logistiikan toimintojen ulkoistamiseen ja kumppanuuteen? Onko toiminta tehostunut tehtyjen ratkaisujen pohjalta? Eikö puolustusvoimien itse tekemä työ ole enää tehokasta? Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa kustannustietoisuus ja verovarojen mahdollisimman tehokas käyttö korostuvat. Päällekkäistä toimintaa ei yhteiskunnassa ole millään osa-alueella varaa tehdä ei myöskään puolustusvoimien logistiikassa. Kunkin toimijan tulisi keskittyä ydinosaamiseensa. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna logistiikan toimintojen ulkoistaminen tai kumppanuus ovat nousseet esille yhtenä mahdollisuutena logistisen tuen järjestämisessä. Tällaisia ratkaisuja puolustusvoimat on tehnyt esimerkiksi lentokonehuollossa, erikoissairaanhoidossa, maavoimien materiaalin kunnossapidossa, muonituksessa ja osittain vaatetusmateriaalin pesussa. Kyse ulkoistamisessa ja kumppanuuksissa ei ole puolustusvoimien itse tekemän työn tehokkuudesta tai tehottomuudesta. Kyse on päällekkäisen työn tekemisestä ja resurssien kohdentamisesta puolustusvoimien ydintoimintaan. Yhteiskunnassa on olemassa jo valmiiksi kyseisten alojen toimijoita, joilla on henkilöstö, osaamista, kalustoa ja tilat tällaisia tehtäviä varten. Pisimmät kokemukset kumppanuudesta on Patria Aviationin kanssa lentokonehuollossa jo vuosikymmenien ajalta. Toimintaa on tehostettu yhteistyössä yrityksen kanssa jo Draken- ja MiG-aikakaudella, mistä oli hyvä ponnistaa nykyiseen Hawk- ja Hornet-huoltoyhteistyöhön. Millog-huoltoyhteistyön käynnistäminen maavoimien järjestelmien osalta oli iso päätös joitakin vuosia sitten. Millogin toiminnan tulokset ovat osoittautuneet hyviksi eikä yhteistyön hyötyjä olla nykyisin kyseenalaistamassa. Millogille siirtyneet Puolustusvoimi- 7

8 en henkilöt ovat tyytyväisiä nykyiseen työhönsä, vaikka Millogin sopimuksilla henkilöiden vuotuiset tuotantoon suuntautuvat työtunnit ovat korkeampia kuin aikanaan Puolustusvoimissa. Tältä osin voisi siis väittää, että toiminta on tehostunut. Leijona Cateringin osalta kokemuksia on vasta yhden kalenterivuoden osalta, joten kannattanee odotella vielä jonkin aikaa yhteistoiminnan vakiintumista. Ulkoistaminen ja kumppanointi eivät ole mitään ismejä tässä ajassa eikä Puolustusvoimilla ole mitään pakonomaista tarvetta maksimoida ulkoistamista. Kunnossapidon tehostamista tarkastellaan eri osa-alueilla, kuten tehdään kaikissa vähänkään suuremmissa organisaatioissa jatkuvasti näin pitääkin tehdä. Ulkoistaminen ja kumppanointi ovat nykypäivänä yksi luonteva vaihtoehto, jota vasten oman toiminnan tehostamista tarkastellaan. Onko joitakin logistiikan aloja, joiden osaaminen tulee säilyttää puolustusvoimilla itsellään? 8 Kenttähuolto eli suora tuki taisteleville joukoille säilytetään puolustusvoimilla. Kenttähuoltojoukot koulutetaan ja varustetaan samoilla periaatteilla ja järjestelyillä kuin muutkin sodan ajan joukot. Kenttähuolto on puolustusvoimien logistiikan ydintoimintaa. Yhtenä viime vuosien tärkeimmistä kehittämiskohteista on ollut puolustusvoimien kemikaali- ja räjähdeturvallisuus. Mitä on saatu aikaan verrattuna lähtötilanteeseen ja paljonko tähän on panostettu puolustusvoimatasolla? Millä tasolla ollaan? Räjähdeturvallisuutta on tarkasteltu useissa eri työryhmissä parin vuosikymmenen aikana. Suomi oli sodan jälkeen eri asemassa kuin muut Pohjoismaat, koska maassamme oli sodan seurauksena suuri määrä ammuksia ja ammusvarastoja. Tämän lisäksi maassa on haluttu ylläpitää kotimainen ruuti- ja ammustuotanto huoltovarmuussyistä, minkä vuoksi uutta materiaalia on jatkuvasti tuotettu varastoihin. Räjähteitä varastoitiin 2000-luvulle asti niin kutsuttujen PRP-määräysten mukaisesti. PRP:ssä räjähdevarastojen suojaetäisyydet määriteltiin saksalaisten etäisyystaulukoiden mukaisesti. Vuoden 2006 tienoilla Puolustusvoimat kiristi omia määräyksiään siirtymällä Naton AASTP-1 käsikirjan Change 2:n mukaisiin tiukempiin etäisyystaulukoihin. Koska Naton käsikirjaa sovelletaan takautuvasti myös kaikkiin vanhempiin räjähdevarastoihin, on tämä johtanut poikkeuslupajärjestelyihin joillakin varastoalueilla. Tätä ennen oli useita varastoalueita vallitettu, mutta uusien vaatimusten seurauksena käynnistettiin laajahko maapeitteisten räjähdevarastojen rakennusohjelma, jota edelleen jatketaan. Kertausharjoitukset näyttävät ainakin hetkellisesti vähenevän, mitä sanoisitte reservin huoltoupseereille? Koska on toiveissa päästä osallistumaan huoltoupseeritöihin puolustusvoimissa ja näyttämään omaa ammattitaitoa? Puolustusvoimien toimintamenosäästöjen seurauksena vuotuinen reserviläiskoulutuksen määrä jouduttiin leikkaamaan vuorokaudesta noin 4000 vuorokauteen. Taso palautetaan vuonna 2015 noin vuorokauden tasolle. Entisiin vuorokausiin ei nousta, koska sodan ajan vahvuuskin pienenee muutoksessa yli sadalla tuhannella sotilaalla. Muutama vuosi siis menee vielä alemmalla koulutustasolla. Onko jotain mitä haluaisitte viestittää lehden välityksellä niin aktiivipalveluksessa oleville kuin reservin huoltoupseereille? Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen perustaminen on puolustusvoimauudistuksessa se suurin uudistus. Puolustusvoimiin rakennetaan organisaatio, joka on väkimäärältään suurempi kuin tulevat Ilmavoimat ja Merivoimat sekä käyttää valtaosan Puolustusvoimien rahoista. Logistiikkalaitoksen onnistunut käynnistyminen vuonna 2015 on erittäin tärkeää koko Puolustusvoimille. Jos Logistiikkalaitos ei toimi, ei juuri mikään muukaan tekeminen toimi Puolustusvoimissa. Herra Kenraali, kiitämme haastattelusta!

9 Parempaa laatua ammattikäyttöön Würth Oy Würthintie Riihimäki Puh

10 BALTIAN ALUEEN ENERGIATURVALLISUUS Euroopan solidaarisuus koetuksella Vielä kaksi vuosikymmentä itsenäisyyden palautumisen jälkeen Baltian mailla on turvallisuuteen liittyviä haasteita. Turvallisuus on kompleksinen ala mille tahansa valtiolle, koska valtiollisen turvallisuuden voidaan katsoa koskea kokonaisuuden kaikkia toimintaalueita. Kansainvälisen ja kansallisen turvallisuuden puitteissa voimme tunnistaa seuraavia turvallisuusaloja; taloudellinen, sosiaalinen, sotilaallinen, julkinen, ympäristöllinen, informaatioala jne. 2 Toivotun ja riittävän tason saavuttaminen on jokaisen maan avainnäkökohtia, koska saavuttamalla sen jokainen valtio voi taata politiikkansa jatkuvuuden, alueellisen koskemattomuuden, taloudellisen kehityksen ja yhteiskunnallisen menestymisen. 3 Baltian alueelle yksi suurimpia haasteita on energiaturvallisuuden saavuttaminen. Tämä on melko monimutkainen tehtävä, ottaen huomioon menneet taloudelliset ja energiapoliittiset olosuhteet.tilanne on jatkunut ja jatkuu edelleen samanlaisena, vaikka Viro, Latvia ja Liettua ovat Euroopan Unionin jäseniä ja järjestö on sitoutunut parantamaan ja turvaamaan jäsenmaidensa energiaturvallisuutta. Paljon on jo tehty, mutta prosessia täytyy jatkaa yhteistyöllä energian omavaraisuuden turvaamiseksi. Asian alueellisessa lähestymistavassa täytyy ottaa huomioon kyseisen valtion sisäinen tilanne ja valtiolliset tavoitteet energiaturvallisuuden saavuttamiseksi. Koko järjestelmään kuuluu myös maaliikenneyhteyksien parantaminen alueellisesti ja koko Euroopan Unionin puitteissa taloudellisen kehityksen sekä kaupan parantamiseksi. Alueelliset haasteet Euroopan Unionin johtoajatuksena on kehittää ratkaisu yhteisten kapasiteettien pohjalta nykyisten ja tulevaisuuden riskien haasteisiin. Tämä liittyy läheisesti eri projektien integraatioon, joka perustuu valtioiden haluun suunnitella ja toteuttaa niitä. Tämä liittyy myös yleiseen energiapolitiikkaan, koska tämä alue on todellinen ja tärkeä jokaiselle valtiolle. Euroopan Unioni on järjestönä yleisen 10 Eversti (evp), Tri Zdzislaw Sliwa työskentelee Operaatiotaidon Laitoksella Baltic Defence Collegessa. Hän on suorittanut tutkinnot seuraavissa laitoksissa: Polish National Defense University, the US Army Command and General Staff College sekä myöskin Center of Strategic Studies in the National Defense University of People s Liberation Army, Beijing, Kiina. Hän on julkaissut Aasiaan painottuneita artikkeleita ja kirjoja kansainvälisestä turvallisuuspolitiikasta. Viimeisin kirja on otsikoitu: The directions of the Shanghai Cooperation Organization development. eurooppalaisen energiapolitiikan viitekehyksessä. Haasteita Eurooppa ei voi ratkaista yksin, koska se ei ole omavarainen energian suhteen. Se on riippuvainen yhteistyöstä muiden toimijoiden, erityisesti energian tuottajien kanssa. Tämä ongelma on erityisen tärkeä valtioille, jotka ovat EU:n suhteellisen uusia jäseniä ja jotka kärsivät tuottajien vähäisestä määrästä ja heikosta infrastruktuurista. Näiden joiukossa ovat kolme Baltian maata. Maiden itsensä lisäksi myös Euroopan Unioni kantaa huolta asiasta yrittäessään luoda kaikenkattavaa tukea kehityksen jatkuvuuden turvaamiseksi. Käytettävät resurssit eivät rajoitu vain talouden tukemiseen, vaan niitä käytetään myös muilla alueilla: poliittisella, sotilaallisella ja yhteiskunnallisella. Energiapolitiikan vaikutusvaltaa on käytetty maailmalla ja myös Euroopassa poliittisten päämäärien saavuttamiseksi. Kaasusta ja öljystä riippuvaiset Baltian maat ovat haavoittuvaisia tässä Eversti (evp) Risto Gabrielsson työskentelee Operaatiotaidon Laitoksella Baltic Defence Collegessa. Hän opettaa The Joint Command and General Staffkurssilla pääaineenaan NATO:n huoltotaktiikka puolustushaarojen yhteisissä Joint-operaatioissa. suhteessa, eikä ole olemassa mitään helppoja ja nopeita ratkaisuja. Samaan aikaan energia on myös testi EU:n solidaarisuudelle ja yhtenäisyydelle yhteisen tahtotilan saavuttamiseksi yksittäisten valtioiden sooloilun sijasta. Venäjän Ukrainan kaasukriisi on vielä Baltian alueen valtioiden muistissa ja se muistuttaa niitä riskien todellisuudesta. Samanlaisia riskejä liittyy myös öljy- ja sähköenergiaan ja ne voidaan voittaa vain rakentamalla infrastruktuuria. Kriisi muistutti myös Venäjää kaasun toimitusvarmuudesta Länsi-Eurooppaan korostaen maan riippuvuutta toimitusten kauttakuljetusmaista. Siihen liittyi kiinteästi kaasun hinta ja siirtokustannukset. Venäjä, rakentaessaan North Stream sekä tutkiessaan South Stream putkistot, teki klassisen pihtiliikkeen välttäessään näin potentiaalisia riskejä mahdollisten kauttakuljetusmaiden osalta. Baltian maiden energiaturvallisuuskysymyksiä koskien EU:n politiikka on

11 aika verkkaista. Siitä puuttuu vahva yhteisymmärrys. Sen sijaan energiapolitiikka osoittaa sisäisen yhtenäisyyden puutetta ja eri jäsenmaiden ristiriitaisia prioriteetteja. On havaittavissa, että tämä epävarmuus on sitäkin ongelmallisempaa jäsenmaille niiden ollessa yhden kaasutoimittajan varassa 4 ja asia on näin myös Viron, Latvian ja Liettuan osalta. Tämä pakottaa harkittuun ja pitkän tähtäimen ratkaisuun, koska Euroopan kuluttajien sekä talouden edessä on esteitä jotka jatkuvasti ehkäisevät kuluttajia hyötymästä avoimista kaasuja sähkömarkkinoista. Sisäisten energiamarkkinoiden tehokas toimeenpano on sen takia elintärkeää 5. Tällaiset ongelmat täytyy poistaa tulevina vuosina perustuen tutkittuihin vaihtoehtoisiin skenarioihin. Asiaa vaikeuttaa alueelliset ja eri valtoiden kansalliset energiapolitiikkaprioriteetit. Baltian alueen energiasaareke Venäjän suunnitellut ja olemassa olevat kaasuputket Länsi-Eurooppaan. (Kuva: Samuel Bailey Taulukko 1: Kaasun, raakaöljyn ja sähkön kulutus Baltian alueella Virolla 6 ei ole omia öljy tai kaasuvarantoja, joten öljy ja kaasu on tuotava Venäjältä meritse. Maa tuo noin barrelia jalostettuja öljytuotteita päivässä Muugan pääsataman ja muiden satamien kautta. Virossa Eesti Energia tai Enefit tuottaa yli miljoona barrelia liuskeöljyä vuodessa. 7 Maalla on isot liuskekivivarannot (noin Mt), tarpeeksi 50 vuoden hyödyntämiseen. Tällä hetkellä Eesti Põlekivi yhtiön kaivos tuottaa vuosittain 12,5 Mt liuskeöljyä, jota käytetään ensisijaisesti Narva Elektrijaamad yhtiön voimalaitosten polttoaineena 8 tuottaen noin 90% Viron sähköstä. Sen lisäksi Eesti Energia Narva Voimalat vie sähköä Baltian maihin ja tuottaa sähköä Pohjolan energiamarkkinoille Estlink in merenalaisen kaapelin kautta. 9 Polttoaineen tuotannon lisäämistä liuskekivestä on suunniteltu. Maalla on ainoastaan ylijäämää edellä mainituissa energiatuotteissa, joita riittää myös vientiin. Muiden tuotteiden osalta Viro on riippuvainen öljystä, jonka kysyntä kasvaa, sekä maakaasusta, jonka kysyntä hienokseltaan heikkenee. Joka tapauksessa pitkät talvet aiheuttavat kasvavan tarpeen kaasun varastointiinfrastruktuuriin sekä sen jatkuviin toimituksiin. Latvialla on vain vähäinen määrä polttoaine- ja vesivoimatuotantoa ja se on voimakkaasti Venäjästä riippuvainen. Latvia on ollut myös Venäjältä tuotavan öljyn kauttakulkumaa. Sitä on tuotu lähinnä Ventspils in sataman kautta, mutta nyt Primorskin öljysataman avaamisen jälkeen tilanne on muuttunut. Latvialla on myös vain paikallinen luonnonkaasuvarasto Incukalns issa. Sähkön tuotantoa varten maa käyttää uusiutuvia lähteitä: vesi- ja tuulivoimaa, biomassaa, jätteitä ja turvetta, joilla korvataan noin 35% tarpeesta. Maa on hyvin kiinnostunut BEMIP-hankkeesta Baltic (Energy Market Interconnection Plan) ja Itämeren alueen markkinoista sekä niiden välisistä kuljetusyhteyksistä (BE- MIP-hankkeella pyritään yhdistämään Baltian maiden kaasuverkot Keski-Eurooppaan sekä rakentamaan nesteytetyn maakaasun jakeluun soveltuva LNGterminaali Itämeren itäiselle rannikolle) Kuten kaksi muutakin balttimaata, myös Liettua on riippuvainen raakaöljyn, nestemäisten polttoaineiden, kaasun ja hiilen tuonnista Venäjältä. Atomivoimalan sulkemisen jälkeen sähköä on tuotettu pääasiassa Venäjältä, mutta myös Virosta, Latviasta ja Valkovenäjältä. Pääosa öljystä ja kaasusta tuodaan myös Venäjältä. Eräitä jalostettuja tuotteita myös vietiin Viroon ja Latviaan, koska Liettualla on ainoa alueellinen jalostamo Estonia Latvia Lithuania Finland Kaasun kulutus 0,71 (2010) 1,53 (2010) 3,11 (2010) 4,70 (2010) (Miljardia kuutiometriä) 0,62 (2011) 1,59 (2011) 3,40 (2011) 4,11 (2011) Raakaöljyn kulutus (2011) 35 (2011) 60 (2011) (2011) (Tuhatta Barrelia päivässä) (2012) (2012) 70 (2012) (2012) Sähkön kulutus 7.48 (2009) 6.33 (2009) 9.48 (2009) (2009) (Miljardia kilowattituntia) 7.95 (2010) 6.56 (2010) 9.24 (2010) (2010) Lähde: Created based on data provided by: Analysis by Country, The U.S. Energy Information Administration (EIA), Washington data updated as of February March 2013, accessed: 17 April Mazeikiai ssa. Klaipedan ja Butingen satamat ovat keskeisiä tuonnissa. Maa suunnittelee parhaillaan modernin ydinvoimalan ja uuden nestekaasuterminaalin (Liquefied Natural Gas LNG) rakentamista Visaguns iin. Sen lisäksi sähköverkosto pitäisi uudistaa. Talouden kehittyessä suuremmat varannot ovat tarpeen. Vilna on tässä tärkeä toimija maalinkkinä Euroopan Unioniin, koska maa sijaitsee Puolan naapurissa ja sillä on väestön määrästä johtuen suurin kulutus. Baltian alue on vielä voimakkaasti Venäjän energiatoimituksista riippuvainen 11

12 eikä olemassa oleva infrastruktuuri vielä mahdollista muita vaihtoehtoja. Riippuvaisuus maakaasusta on vielä suurin haaste, koska muita toimitusreittejä tai nestekaasuterminaaleja ei ole. Kaikki kolme maata ovat yhdistettyinä Venäjän sähköverkostoon, mutta nämä markkinat ja niiden hallinta eivät ole ristiriidattomia EU:n vaatinusten kanssa. 10 Asian korjaaminen on maiden prioriteetissa korkealla lähi tulevaisuudessa. Baltian maiden energiakulutus on vielä suhteellisen alhaisella tasolla, mutta BEMIP-hankkeen investointeja silmällä pitäen Suomen liittyminen järjestelmään nähdään tärkeäksi, koska maan kaasun, raakaöljyn ja sähkönkulutus on suurempaa. Vaihtoehtojen etsintä Baltian maat eivät ole jääneet pasiivisena odottamaan, vaan hakevat aktiivisesti ratkaisua energiahaasteisiinsa. Maat päivittävät energiastrategiaansa yrittäessään löytää lyhyen ja pitkän aikavälin ratkaisuja. Euroopan Unioni on luonnollinen katto-organisaatio tukemaan maita ja suojaamaan niitä mahdolliselta energian käytöltä painostuskeinona politiikan muuttamiseksi. Maat keskustelevat myös keskenään mahdollisuuksista löytää yhteinen lähestymistapa ongelmaan, joka kuitenkin ottaa huomioon yksittäisten maiden prioriteetit. Tämän rinnalla kukin maa tarkastelee myös mahdollisia muita alueellisia partnereita yhteistyöhön. Esimerkiksi Liettua pyrkii lisäämään yhteistyötä Puolan kanssa ja Viro käyttää historiallisia yhteyksiään Suomeen. Jo tämän vuosituhannen alussa oli suuria toiveita yhdistää suoraan Suomi Viroon kaasuputkella (Baltic Connector), jota yhteyttä tukisi jatkoyhteydet Incukalns in kaasuvarastoihin Latviassa ja kuluttajille Virossa. 11 Tällaisten projektien oli määrä edetä vuoteen 2015 mennessä EU:n energiamarkkinoiden yhdistämisen jälkeen. Niiden piti parantaa kattavasti koko järjestelmää ja luoda alueellinen integroitu vastaus yhteisiin haasteisiin. Energiasta keskusteltiin vastaavasti Puolan ja Baltian maiden välillä 2011, kun Puolan presidentti Bronislaw Komorowski vieraili Virossa ja tapasi presidentit Toomas Ilveksen, Dalia Grybauskaiten ja Andris Berzinsin. Puolalainen osapuoli korosti, että yhteiset intressit voisivat olla tärkeä yhdistävä tekijä ajatellen energia- ja siirtoinfrastruktuuria. Komorowski lausui: Puola rakentaa nyt energiajärjestelmänsä niin, että se saavuttaa tarvittavan energiavarmuuden useammassa ulottuvuudessa, mutta me olemme kiinnostuneita myös infrastruktuurista ja yhteyksistä, jotka voisivat olla tarjolla myös alueen muille valtioille mukaan lukien sähkön ja kaasun siirtoyhteydet. 12. Rail Baltica on Euroopan Unionin osittain suunnitteluvaiheessa oleva ja vuoteen 2020 saakka kestävä suuri liikennehanke, jolla on tarkoitus luoda nopea noin kilometrin ratayhteys Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolan Varsovaan. Lisäksi hankkeeseen on kytketty 12 Rail Baltica n konsepti mukaan lukien liitännät tarttoon ja Vilnaan. Yhdydtunneli Helsingin ja Tallinnan välillä on aina ajoittain esillä. Lähde: Parts: Leedu peab Rail Balticu ühisettevõttega kaasa tulema (Parts: Lithuania must joint Rail Baltic to complete it), Telegram, Tallinn 28 May Kaasun jakeluverkosto. Verkosto on perintöä neuvostoajalta ja se kykeytyy Venäjään, sen Kaliningradin alueeseen sekä Valko-Venäjälle. Vielä ei ole yhteyttä Puolan kautta EU:n vapaille kaasumarkkinoille. Selite: punainen olemassa olevat kaasuputket, vihreä rakenteilla olevat kaasuputket. Nimerot sinisellä pohjavärillä päivittäinen kapasiteetti (milj m 3 ), numerot valkoisella pohjavärillä tarvehuiput ja keltaisella pohjavärillä Incukalns n varasto, keltaiset ristit ao. tutkimuksen kaasukeskeytysten testipaikkoja) Lähde: A. Õepa, Estonia Study: Finland no 1 place for LNG terminal, Estonia no 2, news2biz (Bonnier Group/AS Äripäev), Tallinn 29 October 2012, Picture: Booz & Company meritieyhteys tai jopa rautatietunneli Tallinnasta Helsingin Vuosaaren satamaan. (lähde: Wikipedia) Hän myös korosti sellaisia projekteja, kuten Rail Baltica 13 ja maantieyhteys Via Baltica, tärkeinä elementteinä Euroopan yhteyksissä jotka liittävät siihen Varsovan, Kaunaksen, Riikan, Tallinnan ja Helsingin. Presidentit olivat hyvin optimistisia uskoessaan, että projekti voitaisiin saada päätökseen EU:n avustuksella vuonna 2018 ja 2020 voisi olla mahdollista matkustaa junalla Tallinnasta Lissaboniin. Euroopan finanssikriisi teki kuitenkin hallaa kaikille projekteille. On myös tärkeää muistaa, että Puola on jo maantieteellisen asemansa takia tärkeä; se on luonnollonen linkki tämän-

13 hetkisen energiatuottajan, Venäjän ja Länsi-Eurooppalaisten asiakkaiden välillä. Niin pian kuin sopivat siirtoyhteydet rakennettaisiin, se voisi myös tukea Baltian aluetta öljyn, kaasun ja sähkön tuonnissa lännestä itään ja tarjoaisi näin vaihtoehdon energiaturvallisuuden parantamiseksi. Ekonomiset seikat vaikuttavat kuitenkin voimakkaasti päätöksen tekoon, Venäjän tuotannolle on pitkän tähtäimen etu; sen tuotteet ovat yksinkertaisesti vain halvempia. On olemassa vielä yksi projekti joka voisi tukea tällaisia tärkeitä kuljetusyhteyksiä rautatietunneli Suomenlahden ali, joka yhdistäisi Helsingin ja Tallinnan. Projektia hahmoteltiin jo 2008 kun Helsingin ja Tallinnan pormestarit, Jussi Pajunen ja Edgar Savisaar, allekirjoittivat aiesopimuksen rautatietunneliprojektista 14. Se perustui olettamukselle EU:n tuesta investointeihin. Alkuperäinen soveltuvuustutkimuksen kustannusarvion oletettiin nousevan noin euroon. Projekti on vielä jäänyt keskustelun asteelle, koska 2009 EU ei myöntänyt sille rahoitusta ja toisaalta, kuten Olli Keinänen Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan osastolta totesi: Jokaiselle, joka tuntee virolaista politiikkaa, on selvää että suhteet Tallinnan, jota johtaa Keskustapuolue, ja maan hallituksen välillä eivät ole parhaat mahdolliset kilometriä pitkää projektia, jonka arvioitu hinta on 6 7 miljardia euroa, tullaan todennäköisesti jatkamaan koska pitkällä tähtäimellä tunnelia tarvitaan, ja se tulisi rakentaa 16. Tämä luonnollinen Via Baltican jatke tukisi varmasti kaupallista tavaraliikennettä ja rohkaisisi ihmisiä matkustamaan enemmän kaupunkien välillä. Se myös parantaisi Euroopan Unionin tavoitteiden mukaisesti kansojen välisiä yhteyksiä. Sen lisäksi maayhteys, joka ohittaisi Venäjän, vähentäisi riippuvuutta siitä. On myös muita alueellisia projekteja joille olisi markkinoiden kysyntää. Yksi sellainen on kunnianhimoinen Baltic Sea Region Programme jota EU on sponsoroinut projektin Europian Neighbourhood and Partnership Instrument (ENPI) mukaisesti. Projekti käsittää Tanskan, Viron, Suomen, Latvian, Liettuan, Puolan, Ruotsin ja Saksan pohjoiset osavaltiot, mutta myöskin naapurit Norjan ja Valko-Venäjän. Yksi projektin elementtejä ovat merelliset offshore tuulipuistot joiden ennustetaan...tuottavan MW sähköä 2030 mennessä merellisellä tuulivoimalla ja noin tuulipuistolla 17. Konseptista keskustellaan yhä, se vaatii km 2 merellistä tilaa Itämerellä ja syyskuussa 2013 Saksassa pidetään konferenssi: Marine spatial planning as a tool for coherent offshore wind energy development in the Baltic Sea Region. Niinpä on olemassa erilaisia ekologia-vetoisia projekteja vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämiseksi, vaikkain ne ovat melko kompleksisia ja näkyviä tuloksi tuskin nähdään lähivuosina. Tulevaisuuden projekteja ovat Puolan Liettuan kaasuputki, joka mahdollistaa suoran yhteyden EU:n markkinoille, LNGkaasuterminaali Swinoujscie ssä jonka on suunniteltu valmistuvan 2014 sekä myös muita Euroopan kaasukeskuksia. Ne edellyytävät myös sisäisten siirtoyhteyksiä Liettuan ja Latvian ja myös Latvian ja Viron välille EU:n tukemana. Alueellisen LNG-kaasuterminaalin tai terminaalien rakentaminen tukisi energiavarmuuden monimuotoisuutta. Yksi vaihtoehto on Suomeen rakennattava LNG-terminaali, joka voisi jakaa kaasua Tallinnaan. Tulevaisuudessa kaasutoimitusten vaihtoehdot toivottavasti lisääntyvät. Esimerkkinä voisi olla esillä ollut ajatus viedä kaasua suoraan Azerbaidzanin Shah Deniz kasukentiltä käyttäen Trans Adriatic Pipeline- tai Trans -Anatolian Gas Pipeline-yhteyttä tai suunniteltua Nabucco-West-yhteyttä Etelä-Kaukasuksen kasuputken jatkeena. Edellä mainitut siirtoyhteydet voisivat muodostaa niin kutsutun Eteläisen Käytävän jonka tarkoituksena olisi toimittaa Euroopalle kaasua suoraan Kaspian alueelta ja Lähi-Idästä. Sen tarkoitus olisi lisätä Euroopan talouksien ja teollisuuden energiavarmuutta monimuotoisilla lähteillä ja reiteillä ja siten vähentää riippuvuutta harvoista toimittajista ja potentiaalisilta toimituskatkoksilta 18. Sähkön tuonnin yhtenä ratkaisuna on yhteysprojekti LitPol Link-yhteys Liettuan ja Puolan välillä. Sen kapasiteetti on 1000 MW ja sen oletetaan valmistuvan vuonna Sitä tukee ESTLINK 2-projekti Viron ja Suomen sekä NORDBALT-projekti Liettuan ja Ruotsin välillä. Ebergiavarmuuden ratkaisuja on siis kehitteillä. Kokouksia ja keskusteluja jatketaan ja optimismi ratkaisujen löytämiseksi on vallalla. Esimerkiksi Visegrad-ryhmän, Pohjoismaiden ja Baltian kokous Gdanskissa helmikuussa 2013, jossa isännöitiin Slovakian, Tsekin Tasavallan, Unkarin, Puolan, Ruotsin, Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan, Viron, Liettuan ja Latvian ulkoministereitä. Keskusteluja käytiin muun muassa lähestymistavasta EUROalueen kriisiin sekä energiapolitiikkaan. Tällaiset kokoukset yhdistävät kolmea eri alueellista ryhmää viestien solidaarisuudesta ja yhteistyöhalukkuudesta. Latvian ministeri Rinkēvičs korosti, että vaikka Baltian maat ovat poliittisesti integroituneet Euroopan Unioniin, inte groituminen tietyillä olennaisen tärkeillä alueilla, kuten kuljetukset ja energia, on vielä ollut riittämätöntä 19. Lausunto sai ymmärrystä muiden osanottajien keskuudessa. Energiakysymyksistä keskusteltiin myös Tallinnassa seminaarissa, joka koski Pohjois- ja Keski-Euroopan yhteistyötä. Viron ulkoministeriö ja Puolan suurlähetystö järjestivät tilaisuuden. Muiden aiheiden ohella Viron International Centre for Defence Studieskeskuksen johtaja Matthew Bryza piti esityksen aiheesta Energy issues as a challenge for Nordic, Baltics and V4 and prospects for their cooperation 20. Sitä seurasi keskustelu, johon osallistuivat muiden maiden lähettiläät mukaan lukien Venäjän lähettiläs, koska aihe on hyvin tärkeä kaikille osanottajille. Niinpä jälleen kerran saavutettiin yhteisymmärrys haasteista. Keskustelut itsessään eivät tietysti ole ongelman ratkaisu, mutta ne osoittavat keinoja sen löytämiseksi. Johtopäätöksiä Energiavarmuus on tärkeä asia eikä sen ongelmien ratkaisuun ole nopeita ja helppoja ratkaisuja. Aloitteita on olemassa, mutta asiaa mutkistaa alueelliset erot eri maiden kesken sekä kunkin maan omat prioriteetit. Joskus syntyy vaikutelma, että ne haluavat erilliset ratkaisunsa ja yhteistä energiapolitiikkaa aliarvioidaan. Esimerkkinä voidaan mainita se, että kukin maa haluaa itselleen oman LNG-kaasuterminaalin, yhteistä soveltuvuustutkimusta ei haluta tehdä eikä yhteistä terminaalia nähdä osana koko Baltian järjestelmää 21. Euroopan Unionilla on instituutiona suuri rooli edustaessaan asiakkaita ja heidän tarpeitaan suojella energiavarmuuttaan. Rooli edellyttää yhteistä lähestymistapaa energian tuottajiin, kuten Venäjä, USA ja Lähi-Idän valtiot, mutta myös kauttakulkumaihin kuten Ukraina. Tästä seuraa tärkeä kysymys: onko EU sisäisesti valmis edustamaan eri maiden erilaisia intressejä? Kysymys liittyyy suoraan myös kolmeen Baltian maahan, jotka ovat hieman kompleksisessa tilanteessa. Vielä ei tilanteen parantamiseksi ole tapahtunut paljoa, ratkaisumalleissa on vielä paljon parantamisen varaa. Raakaöljyn osalta tilanne on tällä hetkellä suhteellisen hyvä, koska alueella on öljyterminaaleja, joilla jakelun jatkuvuutta voidaan tukea. Tässä kysymykseen tulee alueen integrointi EU:n energiaverkostoon, joka on hyvin kallista, 13

14 mutta poliittisesti toivottavaa. Tämän ratkaisu vaatii vielä yhteistyötä ja päätöksiä. Nykyiset sähköprojektit, kuten LIT- POL Link, ESTLINK ja NORDBALT, ovat lupaavia ja ne ovat jo meneillään eivätkä näkyvät tulokset ole enää kaukana. Joskus vaikuttaa kuitenkin siltä, että Baltian maat ovat olleet niin kiireisiä suhteiden rakentamisessa alueen ulkopuolella oleviin maihin, että ne ovat hiukan laiminlyöneet suhteiden rakentamisen keskenään. Tilanne toisaalta pakottaa ne intensiiviseen yhteistyöhön, mutta samalla ensin suojaten omia kansallisia intressejään. Valinta näiden vaihtoehtojen välillä ei ole helppo ja se luo joskus vaikutelman, että yhteisten energiaratkaisujen sijasta maat päinvastoin loittonevat toisistaan. Tämä suosii energian tuottajia, koska tilanne mahdollistaa vapaamman toimittajan tarkoitusperiä palveleven hinnoittelun ja toimituskäytännön. Maiden kesken koordinoimattomat investoinnit voi laskea hinta-laatusuhdetta, erityisesti koska Viron, Latvian ja Liettuan kysyntä energiamarkkinoilla on suhteellisen pientä. Tämä voi myös vähentää yksityisten investoijien ja yhtiöiden halukkuutta ottaa osaa projekteihin. Mahdollinen ratkaisu tilanteeseen voisi olla tiiviimpi integrointi Suomen markkinoihin, suurempi markkina-alue voisi rohkaista useampia toimijoita aloittamaan kannattavuusarvioinnin. Kaasu säilyneee kaikkein haasteellisimpana energiatuotteena nykyisten tuottajavaihtoehtojen suppeuden sekä Venäjän kaasun hinnoittelun takia ja tämän osalta Baltian maiden täytyy soveltaa liiketaloudellisia periaatteita. Siis yhteistyötä kilpailun sijaan, Euroopan Unioni voisi tässä olla aloitteellinen. Ukrainan ja Venäjän välisten kaasukriisien jälkeen 2009 EU vihdoinkin havahtui kaasutoimitusten varmuuden ongelmiin ja aloiitti projektin Baltic Energy Market Interconnection Plan (BEMIP). EU.n kanta on, että vuoden 2015 jälkeen yksikään EU:n jäsenvaltio ei saa jäädä eristyksiin Euroopan energiaverkostosta. Baltian maiden ongelmat vanhentuneine verkostoineen tosin tunnustetaa. Tavoitteena on kuitenkin parantaa Baltian alueen sisäistä verkostoa sekä luoda maakaasuyhteydet Suomeen, Skandinaviaan ja Puolaan. Lähde: Euroopan Komission tiedote Baltic Energy Market Interconnection Plan (BEMIP), verkkosivu: VIITTEET Opinions expressed by the authors are their own views and they do not reflect in any way the official policy or position of the Baltic Defence College, or the governments of Estonia, Latvia or Lithuania 2 S. Koziej, Bezpiecze nstwo: istota, podstawowe kategorie i historyczna ewolucja, (Security: The Essence, Basic Categories and Historical Evolution), National Security No 18, National Defense Bureau Warsaw 2011, p K. Załęski. The Evolution of the Security Notion and Its Influence on the Concepts of Armed Forces Employment, Baltic Security and Defense Review, Volume 13, ed. 1, Tartu 2011, p An Energy Policy for Europe, European Union Website, accessed: 08 April Ibid. 6 Analysis by Country, The U.S. Energy Information Administration (EIA), Washington data updated as of March 2013, eia.gov/countries/ accessed 17 April Secure Fuels from Domestic Resources. Profiles of Companies Engaged in Domestic Oil Shale and Tar Sands Resource and Technology Development, INTEK, Inc., Fifth Edition September 2011, p Oil and Gas in Estonia Overview, MBendi Information Services (Pty) Ltd, Cape Town, ee/p0005.htmaccessed: 15 April Narva power plants, the Website of the Eesti Energia Narva Elektrijaamad (Eesti- EnergiaNarva Power Plants), https://www. energia.ee/en/organisatsioon/narvajaamadaccessed: 15 April Latvia, The U.S. Energy Information Administration (EIA), Washington data updated as of March countries/country-data.cfm?fips=lg accessed 17 April 2o Baltic States no longer an isolated energy island,the Lithuania Tribune, 04 February 2011, baltic-states-no-longer-an-isolated-energyisland / accessed: 08 April Komorowski: Chcemy, by dobre interesy łączyły kraje bałtyckie (Komorowski: We Want Common Interests to Unite Us), 02 December 2011, Polish Press Agency PAP, swiat,hfjd1accessed: 08 April See also: Feasibility study on Rail Baltica railways. Main conclusions and recommendations, European Commission Directorate- General Regional Policy, Brussels January 2007, available at railbaltica/concl_en.pdf 14 Helsinki-Tallinn Rail Tunnel Link?Yle News 28 March 2008, updated 24 May 2012, link/ accessed: 09 April No EU funding forthcoming for Helsinki- Tallinn train tunnel. Helsinki still interested in rail link, HelsinginSanomat International Edition, 13 January english/article/no+eu+funding+forthcoming+ for+helsinki-tallinn+train+tunnel/ accessed: 09 April Transport problems revive interest in Helsinki-Tallinn tunnel, HelsinginSanomat International Edition, article/transport+problems+revive+interest+i n+helsinki-tallinn+tunnel/ acc essed: 09 April Workshop: Offshore Wind Energy, Multi-Level Governance in Maritime Spatial Planning throughout the Baltic Sea Region, id=475accessed: 10 April EU Starts Negotiations on Caspian Pipeline to Bring Gas to Europe, European Commission - Press release, 12 September 2011, europa.eu/rapid/press-release_ip _ en.htm?locale=enaccessed 15 April Foreign Minister Edgars Rinkēvičs commends security policy cooperation among Baltic, Nordic and Visegrad states, Riga 21 February 2013, news/press-releases/2013/february/21-1/ accessed: 16 April Seminar on the cooperation of Northern and Central Europé, Embassy of the Republic of Poland, Tallinn 11 April 2013, accessed: 16 April Baltic Energy Interconnections Maps, International Centre for Defence Studies, Tallinn 30 January 2013, accessed: 16 April 2013.

15 Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie TAMPERE Puh

16 Sevastopolin toinen puolustustaistelu Rannikkotykistöpatteri 35:n epätoivoinen kamppailu Krimillä kesällä 1942 (Kuva: Risto Gabrielsson) Sodan jälkeiset vuosikymmenet neuvostojohto kertoi virallisena totuutena, että väestö onnistuttiin evakuoimaan Krimin niemimaalta akselivaltojen hyökättyä Vasta viimeaikoina on tullut ilmi, että noin ihmistä, sotilasta ja siviiliä, jätettiin oman onnensa nojaan hyökkääjän armoille Sevastopol oli ensimmäisiä pommituksen kohteita Neuvostoliitossa. Sota alkoi virallisesti kello aamulla, mutta pommit tippuivat kaupunkiin jo Saksan sodanjohdolle oli erittäin tärkeää vallata Mustan Meren Laivaston päätukikohta. Lokakuussa 1941 Von Manstein mursi niemimaan puolustuksen Sevastopolin puolustus organisoitiin uudelleen kaupungin puolustusvyöhyke oli järjestetty varaamiraali F.S. Oktjabrskin johdolla alkoi Sevastopolin toinen puolustustaistelu, joka tuli kestämään 250 päivää. Kaupungin valtaus yllättyksellä ei onnistunut marraskuun ja joulukuun yrityksistä huolimatta puolustajien sitkeän vastarinnan takia, mutta viimein kesäkuussa 1942 se onnistui. Tammikuusta toukokuuhun toiminta tällä suunnalla oli hiljaista. Saksalaiset keskittyivät sen 16 sijaan Kertsin niemimaan valtaukseen, mutta sen haltuun oton jälkeen oli Sevastopolin vuoro Sevastopoliin kohdistui 9000 ilmaiskua, kaupunkiin pudotettiin pommia. Tykistö ampui suurikaliberista kranaattia. Akselivalloilla oli runsaan tykistön ja kranaatinheittimoistön lisäksi kaksi 600 mm kaliiberista tykkiä Thor ja Odin, 450 panssarivaunua, 600 lentokonetta. Saarron murtamiseksi oli tuotu myös 800 mm kaliiberinen rautatietykki Dora. Doralla ammuttiin Sevastopoliin 53 kertaa. Hyökkääjän vahvuus oli sotilasta, puolustajia oli noin Neuvostoliittolaisilla oli 605 eri kaliiberista tykkiä, 115 lentokonetta, mutta niistä vain 53 oli lentokelpoisia. Panssarivaunuja oli akselivaltojen joukot aloittivat hyökkäyksen koko rintaman leveydeltä. Ylivoimallaan hyökkääjä otti valtaosan kaupungista haltuun ja pakotti puolustajan pienille Khersonesosin ja Fiolentin niemekkeille Neuvostojohto ilmoitti, että Sevastopol oli vallattu ja taistelu ohi, mutta todellisuudessa niemekkeelle ahdettu puolustaja jatkoi taistelua vielä asti. Avunpyyntöihin Neuvostoliiton sodanjohto ei vastannut vara-amiraali Oktjabrsk lähetti sodanjohdolle pyynnön saada evakuioda puolustajien ylintä johtoa Sevastopolista. Kenraalimajuri Petrov jäisi johtamaan puolustusta. Oktjabrsk lähetti sähkeen neuvottelematta siitä kenenkään kanssa. Hän ei myöskään maininut mitään kaupungissa olevasta muusta sotaväestä ja väestöstä tai sen evakuoinnista. Oktjabrskin mukaan puolustus kestäisi enää korkeintaan kaksi tai kolme päivää. Todellisuudessa taistelut jatkuivat vielä 12 päivää. Johdon evakuointi sai luvan ja jäljelle jääneet puolustajat jäivät oman onnensa nojaan. Toinen sähke merivoimien ministeriöstä tuli samana päivänä myöhään kello Siinä käskettiin Oktjabrskia järjestämään ensin väestön ja haavottuneiden evakuoinnin ennen omaa lähtöään. Siitä ei ole tietoa, lukiko sähkettä Sevastopolin johdossa kukaan. Evakuointi alkoi Khersonesosin niemekkeellä olleen 35. Rannikkopatterin pieneltä lentokentältä keskiyön jälkeen Noin 250 henkeä sotilas- ja poliittista johtoa, mukaanlukien Petrov, jätti niemimaan 13 lentokoneella. Vara-amiraali Oktjabrsk siirtyi itse koneeseen siviiliksi naamioituneena. Siitä huolimatta alueella olleet ihmiset yrittivät raivostuneina rynnätä koneelle, mutta turvallisuusosasto pysäytti väen ampumalla. Loittonevien koneiden perään ammuttiin vielä, mutta johto onnistui pakenemaan.

17 Taistelu niemekkeen rannikkopatteri 35:n linnoitetuista asemista alkoi. Muutama puolustaja yritti lähtöä niemekkeeltä veneellä, mutta tuli Messeschmit-hävittäjän tuhoamaksi saman tien. Tämä masensi epätoivoisia puolustajia. Patterin alue oli enää ainoa alue neuvostojoukkojen hallussa ja siksi kynnelle kykenevä väestö ja muut puolustajat pakkautuivat sinne. Aikalainen Raisa Holodnjak keroo, että tilanne oli epätoivoinen. Haavoittuneita kerättiin patterin taakse rannalle odottamaan evakuointeja. Patterin käytävät ja muut tilat lainehtivat verta, haavoittuneita oli kaikkialla. Kun kevyet alukset lopulta tulivat, syntyi paniikin omainen ryntäys laiturille. Sitä puinen laituri ei kestänyt ja niin siellä olleet haavoittuneet ja muut vajosivat mereen ja hukkuivat. Puolustajilla oli tässä vaiheessa jo kaikesta puutetta, myös juomavedestä. Raisa Holodnjak kertoo, että jotkut joivat merivettä sokerin kanssa sekoitettuna. Hän ei kuitenkaan kyennyt sitä sekoitusta juomaan. Myös läheisen tehtaan sampanjaa käytettiin haavojen ja muuhun pesuun. Heinäkuun alkupuolella arvioidaan väestön ja puolustajien lukumääräksi noin ihmiseksi, kaikki tällä pienellä alueella. Kaaos oli suunnaton. Puolustus ei enää ollut organisoitua, vaan erillisten pienryhmien epätoivoista taistelua. Ampuma- ja muita tarvikkeita kerättiin mistä löydettiin. Siviilit yrittivät auttaa sotilaita parhaansa mukaan. Kukaan ei halunnut sotavangiksi. Upseerit riisuivat arvomerkkejään sekoittuakseen antautumisen jälkeen tavalliseen sotaväkeen. Puolustusta johtamaan jäänyt kenraalimajuri Novikov jäi vangiksi 1. ja 2. päivän välisenä yönä yrittäessään pakoa veneellä Krimiltä. Jäljelle jäänyt rykmentin komissaari Boris Mikhailov lähetti avunpyyntöjä neuvostojohdolle. Tarvittiin ampumatarvikkeita ja väestön evakuointia, pieni lentokenttä oli vielä aivan heinäkuun alussa puolustajan hallussa. Sähkeisiin ei koskaan vastattu. 3. Heinäkuuta ymmärrettiin vihdoin, että mitään apua ei olisi tulossa. Raisa Holodnjak kertoo edelleen, että 3. ja 4. heinäkuuta ampumatarvikkeet oli jo lopussa, papereita poltettiin ja aseita heitettiin mereen. Tiedettiin, että kohta jouduttaisiin saksalaisten vangeiksi. Veteraani Vasili Mikhailovich Lysinkov kertoo, että 4.7. taistelimme patteri 35:n läheisyydessä. Maanalaisissa tiloissa törmäsimme siellä piileskeleviin upseereihin, jotka pakottivat meidät kuitenkin aseella uhaten takaisin maan pinnalle. Siellä lähitaistelu oli hirveää, sitä käytiin pistimin, hampain ja kaikin tavoin kuin villipedot. Jevgenii Melnichuk kertoo, että ennen akselivaltojen hyökkäystä kommunistijohto muodosti Sevastopoliin partisaaniosaston. Siihen määrättiin vuotiaita teinejä. Melnichuk oli itse mukana 13-vuotiaana. Näillä lapsilla ei kuitenkaan ollut mahdollisuuksia selvitä. Taito ei riittänyt, osa kuoli vihollisen luoteihin, jotkut tekivät itsemurhan. Saksalaiset hyökkäävät Sevastopoliin (Kuva: Wehrmachtin arkisto) Näissä patteri 35:n yhdystunneleissa käytiin epätoivoinen taistelu (Kuva teoksesta: Hersonesskaja Tragedia, O.V. Shekotihin) 17

18 Tässä vaiheessa taisteluita puolustajille vaihtoehtoina oli vain joko ryhtyminen partisaaniksi tai antautua. Saksalaisten saarto oli kuitenkin niin tiivis, että vain kymmenen miehen tiedetään onnistuneen livahtamaan jatkamaan partisaanina. Mihinkään avunpyyntöihin ei sodanjohto vastannut. Sairaanhoitajaluutnantti Valentina Luchinkina kertoo, että hän oli heinäkuuta kuuden, seitsemän muun kanssa korsussa. Epätoivo oli vallannut jokaisen, kertomukset naisten kohtelusta vankeudessa olivat synkkiä. Naiset raiskattaisiin. Yksi toisensa jälkeen ihmiset menivät ulkopuolelle ja ampuivat itsensä. Lopulta olin kahden erään lentorykmentin miehen kanssa. Hän otti pistoolin ja meni ulos. Kesti pitkään, mutta en kuullut laukausta. Lopulta hän tuli takaisin ja sanoi, ettei voinut tehdä sitä ja antoi pistoolin minulle. Kello oli noin neljä aamuyöllä. Menin ulos ja yritin kohottaa pistoolin ohimolleni, mutta se tuntui niin raskaalta, etten kyennyt siihen. Aamulla jäimme saksalaisten vangiksi. Vladimir Tjuha kertoo, että pienet ryhmät kävivät taistelua aina 12. päivään asti. Hän itse taisteli Sevastopolin majakassa vangiksi jäämiseensä asti. Kaikki oli jo lopussa, ruoka, juoma ja ammukset. Kaksi kertaa yritimme murtautua vuorille siinä kuitenkaan onnistumatta. Sevastopol oli menetetty. Patteri 35.n sairaalatilat. Puhtaan veden puuttuessa haavoittuneita pestiin paikallisen tehtaan shampanjalla. Lähteet Nas ne clyshit zemlja, dokumentalnye potrety ytshasnikov ftoroi oboroni Sevastopolja, 2011 Opaskierros Patteri 35:n linnoitteilla syyskuussa 2012 Tämä 1350 tonnia ja 800 mm kaliiberinen Dora rautatietykki oli kaikkien aikojen tuhovoimaisin tykki. Se läpäisi puolustajan paksuimmatkin linnoitteet ja sillä tuhottiin puolustajan asemat. (Kuva: Wehrmachtin arkisto) Sevastopol tulituksen alla, akselivaltojen kolmas hyökkäys kaupunkiin on käynnissä. (Kuva teoksesta: Hersonesskaja Tragedia, O.V. Shekotihin) 18

19 Puolustajan merijalkaväki vastaiskussa. (Kuva teoksesta: Hersonesskaja Tragedia, O.V. Shekotihin) Tälle rannalle evakuoitiin puolustajia meritse poiskuljetusta varten. Paniikissa puinen laituri romahti ja evakuointi epäonnistui. (Kuva teoksesta: Hersonesskaja Tragedia, O.V. Shekotihin) Patteri 35:n viimeiset puolustajat antautuvat. (Kuva: Wehrmachtin arkisto) Sairaanhoitaja on joutunut vangiksi. (Kuva: Wehrmachtin arkisto) Patteri 35.n jäännökset. (Kuva: Wehrmachtin arkisto) 19

20 Suomessa kuljetetaan tavaraa ja ihmisiä miljardeilla euroilla joka vuosi. Muutamat suuremmat yritykset tekevät kuljetussuunnitelmansa automaattisesti ja optimointimenetelmillä, mutta PK-yritykset ja julkinen sektori tekevät suunnitelmansa käytännössä käsin. Optimointilaskennan avulla suunnittelu on nopeaa ja suunnitelmat ovat käsin tehtyjä parempia. Perinteisesti optimointilaskennan hankkiminen ja käyttäminen on vaikeaa ja kallista mutta tilanne on muuttumassa. Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmä on selvittänyt aihetta viimeisten viiden vuoden aikana, mm. yhteistyössä Puolustusvoimien Huoltokoulun tutkimus- ja kehittämisosaston kanssa. Parasta aikaa on käynnissä Tekesin ja yliopiston kustantamana merkittävä hanke, jossa kuljetusten suunnittelun optimointilaskenta tehdään suhteellisen helpoksi ja edulliseksi kenelle tahansa sen tarvitsijalle. Militaarinen tausta Kuljetusten suunnittelun ja reitinoptimoinnin tausta on laajemmassa operaatiotutkimuksessa. Operaatiotutkimuksesta tuli nopeasti aktiivinen aihe toisen maailmansodan aikana liittoutuneiden puolella, kun aiheen akateemiset tutkijat osallistuivat operaatioiden suunnitteluun. Todennäköisyyksien, tilastojen ja mallinnuksen avulla suunniteltiin esimerkiksi Atlantin ylittäneiden saattueiden muodostelmia ja rakenteita sekä ilmatorjunnan toimintaa. Tuloksena oli saattueiden tappioiden merkittävä pieneneminen ja ilmatorjunnan merkittävä tehostuminen, pienemmällä ammusmäärällä. Operaatiotutkimuksen osa-alue VRP (vehicle routing problem) on kuljetusten suunnittelun ytimenä. Perusongelmana on yhdistää kuljetettavat tavarat, niitä kuljettavat kulkuneuvot sekä kuljettavat reitit optimaalisella tavalla. Lisähaastetta tuovat erilaiset rajoittavat säännöt. Tyypillisiä sääntöjä ovat erilaiset lastaussäännöt ja kuljetettavien tavaroiden yhteensopivuudet, sekä aikaikkunat noudoille, toimituksille ja kuljetuskaluston saatavuudelle. Optimoinnin tavoite on myös määritettävä, eli tavoitellaanko nopeaa toimintaa, pieniä kustannuksia vai toimintavarmuutta. Laskentaohjelmisto monimutkaistuu ja tarvittava laskentakapasiteetti lisääntyy monimutkaisten sääntöjen ja optimointitavoitteiden myötä. Laskenta kuljetusten DI Jouko Nieminen projektipäällikkö, Tietotekniikan laitos, Jyväskylän yliopisto nitelman. Nouto- ja toimituspisteet kerrotaan osoitteina ja palvelu tekee suunnitelman kartta-aineiston tuella. Näin voidaan laatia ns. kertasuunnitelma esimerkiksi päivän kaikille kuljetuksille. Tilanteisiin joissa suunnitelmia pitää kyetä muuttamaan päivän aikana on lisätoiminteita, kuten toteutuneiden kuljetusten seuranta sekä hallittu muutosten ja lisätilausten käsittely ennen laskennan uutta suorittamista ja suunnitelmien päivittämistä. Tavoitteena ei ole ollut automatisoida kuljetusten suunnittelua vaan tuoda kuljetusten suunnittelijalle apuväline päätöksentekoon. Väline tekee nopeasti rutiinityöt, kuten matkojen ja aikojen laskennat sekä lastitilan käytön laskelmat, ja samalla ehdottaa optimaalista tapaa yhdistää tilaukset, kuljetuskalusto ja kuljetusreitit. Suunnittelija ohjaa omilla valinnoillaan laskentaa ja päättää suunnitelmasta jonka mukaan ajot toteutetaan. Käyttötapoja on kaksi. Yksinkertainen ja pienimuotoinen käyttö tapahtuu websivulle toteutetun palvelun ja Excellomakkeen avulla, laajemmassa ja monimutkaisemmassa tilanteessa käyttö tapahtuu kolmannen osapuolen toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) kautta, johon optimointilastentapalvelu on liitetty yhtenä toimintana. Suurimmat käytännön haasteet optimointilaskennassa osana kuljetusten suunnittelua eivät vähän yllättäen ole ohjelmointiteknisiä. Monipuoliset laskenta-algoritmit ja niiden älykäs hyödyntäminen ovat toteutuksena haasteellisia, mutta suurimmat vaikeudet tyypillisesti tulevat käyttöympäristöstä ja ohjelmiston käytettävyydestä. Organisaatioilla jotka ottavat optimointilaskentaa käyttöön on jo olemassa olevat menetelmät kuljetusten suunnitteluun tämä tapahtuu pääasiassa käsityö- 20 Laskenta käytännössä Yliopistossa kehitetty palvelu, NFleet, on yksinkertaisen suoraviivainen. Palvelulle toimitetaan tiedot tilauksista ja toimituksista sekä käytössä olevasta kuljetuskalustosta ominaisuuksineen, standardirajapinnan kautta internetissä, ja hetkeä myöhemmin palvelu palauttaa ajoneuvokohtaisen kuljetussuun-

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä.

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä. HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA Helsinki.10.2009 HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SYYSKOKOUS 12.10.2009 AIKA: 12.10.2009 klo 17.30 PAIKKA: LÄSNÄ: Valio OY Yhdistyksen kunniajäsenistä: - teollisuusneuvos

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015 Satu Viljainen Sähkömarkkinat valinkauhassa Esityksen sisältö Sähkön sisämarkkinapolitiikka mitä uutta on tapahtumassa EU:n ilmastopolitiikka vaikutukset

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective

Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective Olli Keinänen, chief adviser Helsinki-Uusimaa Regional Council May 18th, 2015 content 1. Rail Baltic confirmed, but

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Cross Border Bioenergy

Cross Border Bioenergy www.aebiom.org Cross Border Bioenergy Markkinatukea Eurooppaan toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry KEVÄTPÄIVÄ 2010-seminaari, 7.4.2011, Helsinki Contract number:

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Cross Border Bioenergy

Cross Border Bioenergy www.crossborderbioenergy.eu www.aebiom.org Cross Border Bioenergy Markkinatukea Eurooppaan toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry BIOENERGIAPÄIVÄT 2011, Helsinki Contract

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013 Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus Lämmitysteknikkapäivä 2013 Titusville, Pennsylvania 150 vuotta sitten Poraussyvyys 21 m, tuotanto 25 barrelia vuorokaudessa 9 toukokuuta 2012 2 Meksikonlahti

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot