Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Östersundom-projekti ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Östersundom-projekti ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA 0100-P

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet Projektin organisaatio Käsitteitä SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Nykyinen maankäyttö Maaperä ja pohjavedet Valuma-alueet Suunnittelualueen virtavesien nykytila Hulevesiin liittyvät merkittävät luontoarvot SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET Suunniteltu maankäyttö Vaikutukset valuma-aluerajoihin Vaikutukset läpäisemättömien pintojen määrään Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun Vaikutukset puroihin Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet SUOSITELLUT HULEVESIEN HALLINTARATKAISUT Hulevesien hallinnan periaatteet Korttelikohtainen hulevesien hallinta Katualueiden hulevedet Yleisillä alueilla tehtävä keskitetty hulevesien hallinta Hulevesien johtamissuunnat ja tulvareitit Rakentamisvaiheiden aikainen hulevesien hallinta MITOITUS- JA TOIMIVUUSTARKASTELUT Hulevesimallinnus Korttelikohtaisten hallintajärjestelmien mitoitus Keskitettyjen hallintajärjestelmien toiminta ja mitoitus Hallinnalla saavutettavat tavoitteet Keskitettyjen järjestelmien toteuttamisen tärkeysjärjestys Riskit ja epävarmuudet HULEVESIEN HALLINNAN KUSTANNUKSET JA SUUNNITTELUN JATKAMINEN Kustannusvaikutukset Hulevesien hallinnan huomioiminen kaavasuunnittelussa Suunnittelun jatkaminen KRAPUOJAN LOPPUOSAN TARKASTELUT Yleistä Hydrauliset tarkastelut Maisemalliset tarkastelut Merenlahtien kunnostustoimenpiteiden tarkastelut... 64

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen II 8 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Työn lähtökohdat Tehdyt tarkastelut Hulevesien hallinta Östersundomin yleiskaava-alueella Tarkastelut Krapuojan loppuosaan ja merenlahtiin liittyen Jatkotoimenpiteet LIITE 1 VHT-P Valuma-aluekartta, 1: LIITE 2 VHT-P Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, asemapiirustus, 1: LIITE 3 VHT-P Krapuojan tulvakartta 1: LIITE 4 VHT-P Krapuojan tulvakartta, pituusleikkaus LIITE 5 MAS-P Krapuojan loppuosan kehittäminen, havainnepiirros LIITE 6 MAS-P Krapuojan loppuosan kehittäminen, havainnepoikkileikkaukset LIITE 7a VRT-P Umpeenkasvaneen vesialueen avaaminen, suunnitelmakartta 1: LIITE 7b VRT-P Umpeenkasvaneen vesialueen avaaminen, ilmakuva 1: Kansikuva: FCG Finnish Consulting Group Oy, Hannes Björninen. Näkymä Långörintieltä Kapellvikeniin.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 1 (70) HELSINGIN KAUPUNKI ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO 1.1 Suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet 1.2 Projektin organisaatio He lsingin, Vantaan ja Sipoon raja-aluee lle sijoittuva Öste rsundomin yle iskaava-alue on pääkaupunkiseudun suurin uudisrakennuskohde, jonne ollaan asuttamassa asukasta seuraavien vuosikymmenien aikana. Alue on pinta-alaltaan hyvin laaja ja pelkästään rakentamisalueita sille on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu noin 21,4 km². Kaava-alue on nykyisellään suurimmaksi osaksi rakentamatonta, mistä johtuen suunniteltu maankäyttö tulee muuttamaan alueen hydrologiaa. Alue tulee rakentumaan pitkän ajan kuluessa, mikä aiheuttaa lisähaasteita hydrologisten vaikutusten arvioinnille sekä hulevesien hallinnan suunnittelulle. Tässä työssä laaditaan Öste rsundom in yle iskaava-aluee lle hule vesien hallinnan yle issuunnite lma, jossa se lvite tään alueen nyk yise t vesiolosuhtee t, arvioidaan suunnitellun maankäytön vaikutukset niihin sekä esitetään tarvittavat hulevesien hallintatoimenpitee t haitalliste n vaikutusten ehkäisem iseksi. Suunnite lmassa tutk itaan e rityisesti luonnonmukaisen hule vesien käsitte lyn edistämistä kaava-alueella sekä keinoja vesistökuormien vähentämiseksi. Työn yksi tärkeä tavoite on tuottaa lähtötie toa samanaikaisesti käynnissä olevaan Natura-arviointiin. Työssä esitetyt vesistönkunnostustoimet Krapuojan, Kape llvikenin ja Karlvikenin alue illa k ytke ytyvät m yöhemm in laadittavaan Natura alueiden hoito- ja käyttösuunnite lmaan, jossa määrite llään tarkemmin ne toimenpiteet, joita alueella suojeltujen lajien ja luontotyyppien säilyminen edellyttää. Suunnitelmassa huomioidaan Helsingin kaupungin hulevesistrategian 1 tavoitteet, ohjeet ja määräykset. Suunnittelun lähtökohtana on päivätyn yleiskaavaluonnoksen mukainen maankäyttö. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma on tehty konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins. Pe rttu Hyöty ja pääsuunnittelijana dipl.ins. Hannes Björninen. Hule vesisuunnitteluun ovat osallistuneet myös dipl.ins. Elisa Puuronen ja dipl.ins. Esa Ränkman. Lisäksi vesirakentam isen ja ve sistökunnostuste n e rityisasiantuntijana on toiminut ins. AMK Markku Vähäkäkelä ja maisema- ja vihersuunnittelun asiantuntijana maisema-arkkitehti MARK Taina Tuominen. Työn tilaaja on He lsingin Kaupunk i, Kaupunk isuunnitteluvirasto (KSV), Öste r- sundom-projekti. Tilaajan ohjausryhmään ovat kuuluneet: Taru Sihvonen Helsingin kaupunki, HKR Nina Mouhu Helsingin kaupunki, HKR Risto Joensuu ( asti) Helsingin kaupunki, KSV Pekka Leivo Helsingin kaupunki, KSV Kari Mukala ( alkaen) Helsingin kaupunki, KSV Tuula Pipinen ( asti) Helsingin kaupunki, KSV Matti Visanti Helsingin kaupunki, KSV Kaisa Yli-Jama Helsingin kaupunki, KSV Ina Liljeström Helsingin kaupunki, Taske 1 Helsingin kaupungin rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto Helsingin kaupungin hulevesistrategia.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 2 (70) 1.3 Käsitteitä Lisäksi suunnittelukokouksiin ovat osallistuneet: Eveliina Harsia Sipoon kunta Antti Auvinen Vantaan kaupunki Vesa Karisalo Vantaan kaupunki Anne Mäkynen Vantaan kaupunki Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilla alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistam isesta, painante iden tasaam isesta ja he ikosti ve ttä läpäise vien pintoje n rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien he ikentyessä pintavalunta lisääntyy. Tasaiset pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nope utunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta m ukaansa enemmän e rilaisia epäpuhtauk sia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinte isesti koottu ojilla ja hule vesiviemäre illä ja johde ttu pois rake nne tuilta alue ilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti koste uden aiheuttamie n haittoje n ehkäisem iseksi. Tästä voi seurata use ita onge lmia, kuten ve sistöihin kohdistuvan e päpuhtauskuorm itukse n kasvua, e roosiota purku-uom issa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 2. Öste rsundom in yleiskaava-aluee lla hule vesien hallintaan liittyy olee llisesti piene t virtavede t, kuten purot ja norot. Nämä on määrite lty ja niihin kohdistuvien toimenpiteiden toteuttamisesta määrätään vesilaissa. Uusi vesilaki (587/2011) astui voimaan ja siinä on määritelty seuraavasti 3,4 : Vesistönä pidetään kaikkia luonnollisesti syntyneitä, pysyvästi vesipintaisia alueita tai uomia lukuun ottamatta ojaa, noroa ja lähdettä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä. Puro on jokea pienempi virtaavan veden vesistö. Norolla tarkoite taan sellaista puroa pie nempää vesiuomaa, jonka valuma-alue on vähemmän kuin k ymmenen neliök ilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa ve ttä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista. Purona pidetään siis m yös se llaista uomaa, jonka valuma-alue on pienempi kuin k ymmenen neliökilometriä, mutta jossa virtaa jatkuvasti vettä ja kala voi kulkea. Tässä työssä on käytetty selvitysalueen virtavesien vakiintuneita nimiä, jotka voivat sisältää päätteen oja tai puro riippumatta siitä, ovatko ne vesilain määritelmän mukaan puroja, noroja vai ojia. Yle isnimitykse nä on käyte tty puroa, koska suurin osa pääuom ista on vakiintunee lta nime ltään puroja. Konsultin tekemä tulkinta suunnitte lualuee n virtavesien vesilain mukaisesta määrittelystä on esitetty kappaleessa US EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R Washington D.C. 3 V esilaki / Ympäristöministeriö Uudistunut vesilaki 2011, keskeinen sisältö ja tärkeimmät muutokset. Ympäristöministeriön raportteja 1/2012. Helsinki.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 3 (70) 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Vuoden 2009 alusta Helsingin kaupunkiin liitettiin Sipoosta Östersundomin alue ja Vantaasta osa Väste rk ullan (Länsimäki) aluetta. Tämän nk. liitosalueen pinta-ala on noin 28 km². Helsingistä alueeseen kuuluvat Ultunan, Östersundomin, Karhusaaren, Talosaaren ja Salmenkallion kaupunginosat, jotka muodostavat noin kolmanneksen alueen maa-alasta. Öste rsundom in yleiskaava-alueesee n k uuluu e dellä mainittujen He lsingin kaupungin alue iden lisäksi Sipoon kunnan Granö ja Majvik sekä Vantaan kaupungin Länsisalmen kaupunginosa. Mukaan lue taan m yös osia Väste rk ullan, Vaaralan ja O jangon kaupunginosista Vantaan alueella. Öste rsundomin yle iskaava-alueen kokonaispinta-ala merialueet mukaan lukien on noin 46 km². Alueen sijainti ja likimääräinen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 5 Tässä ssa huomioidaan varsinaisen yleiskaava-alueen ulkopuolisia alue ita siltä osin kuin valuma-alue iden määrittämisen kannalta on ollut tarpeellista. Tässä raportissa suunnittelualueesta puhuttaessa tarkoitetaan yleiskaava-alueen lisäksi valuma-aluerajauksien mukaisia laajennettuja alueita, joiden yhteispinta-ala on noin 69 km². 5 Kuva: Helsingin kaupunki, Kalle Järvenpää

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 4 (70) 2.2 Nykyinen maankäyttö Öste rsundom in yle iskaava-aluee n nyk yistä maankäyttöä kuvaa piene hkö asukasmäärä suhteessa suureen pinta-alaan. Vantaan ja Sipoon alueet mukaan lukien alueella asuu nykyään noin 6000 asukasta. Alue on nykytilanteessa maaseutumaista aluetta, jossa pe llot, niityt, me tsät ja suot hallitsevat maisemaa. Noin 28 km²:n liitosalueesta on maa-aluetta noin 86 %, ruovikkoa 3 4 % ja vettä %. 6 Tämän työn suunnittelualueena ole vien se itsemän valuma-alueen maankäytöstä noin 60 % on metsää. Vastaavasti maatalousvaltaiset alueet käsittävät noin 15 % osuuden pinta-alasta ja hieman vajaa ne ljännes pinta-alasta on rakennettuja alueita. Nykytilassa merenrannassa olevat ruovikot peittävät suunnitte lualuee n pinta-alasta muutaman prosentin. Nyk ytilantee n maankäyttöä suunnittelualueella on havainnollistettu kuvassa 2. Kuva 2. Suunnittelualuetta ortoilmakuvassa, kuntarajat merkitty punaisella 7 Yleiskaava-alueen merkittävimmät liikenneväylät ovat Valtatie 7 (Porvoontie) ja Uusi Porvoontie, jotka halkaisevat alueen itä länsi suunnassa sekä Kehä III alueen länsireunassa. Liike nne järjestelyihin käyte tty maa-ala suunnitte lualueella on nykytilanteessa melko suuri. Muita merkittäviä nykyisellään rakennettuja alueita yleiskaava-alueen sisällä ovat Landbon kylä ja Karhusaaren eteläosa, jotka ovat tiiviitä pientalovaltaisia alueita. Väljää pientalovaltaista asutusta on lisäk si sijoittunut lähinnä Uude n Porvoontie n lähe isyyteen ja ranta-alueille. Yleiskaava-alueen pinta-alasta meri kattaa huomattavan osan. 6 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivut. Suunnitelmat, Östersundom. 7 Maanmittauslaitos

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 5 (70) 2.3 Maaperä ja pohjavedet Yle iskaava-aluee n luote ispuolella valuma-alue iden latvat yltävät Vantaan Hakunilan ja Itä-Hakkilan kaupunginosiin, jotka ovat osittain tiiviisti rakennettuja alueita. Tiiviitä pientalo- ja kerrostalovaltaisia alueita sekä teollisuusalueita on erityisesti Lahdentien varressa. Suunnittelualueen maaperä koostuu pääosin kalliosta ja sen maa-alasta lähes puole t onk in avokalliota tai ohue n moreenike rrokse n pe ittämää kalliota. Maaalasta noin 10 % arvioidaan olevan moreenia, jonka kerrospaksuus on 1 4 m. Alueelle on tyypillistä, että kallioalueet ovat laajoja ja jyrkkäpiirteisiä ja niiden väliin jää savisia purolaaksoja, joilla on m yös peltoaukeita. Kallioalueiden korkeusasemat ovat ylimmillään noin +65, mutta niiden läheisyydessä on m yös me renpinnan tasossa ole via pehme ikköalueita. Alaville alue ille ke rrostunee t hienorake ise t mate riaalit vaihte le vat hie nosta hiedasta saveen. Hienosedimenttien pak suuden tiede tään kairausten pe rustee lla ole van paikoin jopa m. Suunnittelualueen maaperää on havainnollistettu kuvassa 3. Kuva 3. Suunnittelualueen maaperä 8 Östersundomissa ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Painante issa sijaitse villa pehmeiköillä esiintyy kuitenk in monin paikoin painee llista pohjavettä, mikä tuo haaste tta rakentam iseen. Paineellinen pohjavesi sijaitsee vettä läpäisemättömän kerroksen alla siten, että veden painetaso on läpäisemättömän kerroksen alla suurempi kuin muualla. Läpäisemättömän kerroksen puhkaisu aiheuttaa paineen alaisen veden purkautumisen.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 6 (70) 2.4 Valuma-alueet Suunnittelualueen läpi virtaa se itsemän me rk ittävää puroa tai noroa. Purolaaksot halkovat yle iskaava-alue tta e te lä pohjoissuunnassa, mutta valumaalueiden lukuisat pienet lammet sijaitsevat suurelta osin yleiskaava-alueen pohjoispuole lla. Puroje n valuma-alue iden rajauksien ja nyk ytilan määrittämisessä hyödynnettiin aikaisemmin laadittuja selvityksiä, mutta osin rajauksia tarkennettiin karttatarkasteluiden perusteella. Lisäksi valuma-alueet jaettiin riittäväksi määräksi osavaluma-alueita, mitä hyödynnettiin alueen hulevesien hallintaratkaisuje n suunnitte lussa, maankäyttöanalyyseissä ja hule vesimallinnuksessa. Valuma-alueiden keskeiset tiedot on koottu taulukkoon 1 ja niiden rajaukset on esitetty karkealla tasolla kuvassa 4. Tarkemmin valuma-alueet on esitetty liitteenä 1 olevassa valuma-aluekartassa. Kuva 4. Tarkastellut purojen valuma-alueet. 7 8 GTK:n maaperäkartta.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 7 (70) Taulukko 1. Tarkastellut valuma-alueet. # Valuma-alue Pinta-ala YK-alueen yläpuolinen osuus 1 Västerkullanpuro 5,9 km² < 1 % 2 Krapuoja 30,4 km² 26,7 km², (88 %) 3 Gumbölenpuro 2,5 km² 0,3 km², (12 %) 4 Östersundominpuro 7,8 km² 4,7 km², (60 %) 5 Korsnäsinpuro 3,3 km² < 1 % 6 Fallbäcken 13,6 km² 6,3 km² (46 %) 7 Majvik 5,1 km² 3,2 km² (63 %) Östersundomin yleiskaava-alue sijaitsee purojen valuma-alueiden alaosissa, jote n yle iskaava-alueen yläpuolisten valuma-alueiden osien muodostamat hulevesivirtaamat on huomioitava alueen hulevesisuunnittelussa. Taulukosta 1 nähdään, että erityisesti Krapuojan, Östersundominpuron, Fallbäckenin ja Majvikin valuma-alueista me rk ittävät osuude t (46 88 %) sijaitse vat yle iskaava-aluee n yläpuolella. Osuus k uvastaa hyvin Östersundom in yle iskaavaaluee lla te htävien toimenpite iden me rk itystä koko valuma-alueen mittakaavassa. Mikäli valuma-alue sijaitsee suurelta osin yleiskaava-alueen sisällä, kaava-aluee n maankäytöllisillä ratkaisuilla on e rittäin suuri vaikutus puron tilaan. Jos taas suurin osa valuma-alueesta sijaitsee yle iskaava-alueen ulkopuolella, kuten Krapuojan tapauksessa, yleiskaava-alueen toimenpiteillä ei voida vaikuttaa puron käyttäytymiseen niin paljon kuin toisilla alueilla. 2.5 Suunnittelualueen virtavesien nykytila Yleistä Valuma-alue iden ja purojen tilaa on käsite lty kattavasti aikaisemm issa se lvityksissä kuten Helsingin Östersundomin pienvesien kartoitus 9 ja Östersundomin puroselvitys 10. Seuraaviin kappaleisiin on koottu tämän suunnitelman kannalta keskeiset tie dot puroje n tilasta ja niiden valuma-alueista. Valumaalueilla suoritettiin työn aikana maastokatselmuksia. Tarkastellut virtavede t on määrite lty vesilain mukaisesti taulukossa 2. Tarkaste lualueen virtavesistä vain Krapuoja ja Fallbäcken täyttävät puron määritelmän, muut ovat noroja johtuen joko siitä, että jatkuvaa virtausta ei esiinny läpi vuoden tai kalan kulkeminen ei ole merkittävässä määrin mahdollista. Taulukko 2. Tarkastellut virtavedet. # Virtaveden nimi Valuma-alueen pinta-ala Vesilain mukainen määritelmä 1 Västerkullanpuro 5,9 km² Noro 2 Krapuoja 30,4 km² Puro 3 Gumbölenpuro 2,5 km² Noro 4 Östersundominpuro 7,8 km² Noro 5 Korsnäsinpuro 3,3 km² Noro 6 Fallbäcken 13,6 km² Puro 7 Majvik 5,1 km² Noro 9 Kujala, A-M Helsingin Östersundomin pienvesien kartoitus. Pro gradu tutkielma, Helsingin yliopisto. 10 Ramboll Finland Oy Östersundomin puroselvitys. Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 8 (70) Västerkullanpuron valuma-alue Krapuojan valuma-alue Puroissa ja noroissa virtaava vesi muodostuu pintavalunnasta, pintake rrosvalunnasta sekä pohjavesivalunnasta riippuen valuma-alueen koosta ja rakentune isuudesta. Rake ntamattom illa valuma-alue illa pintake rros- tai pohjave sivalunnan määrä on selvästi suurempi kuin rakennetuilla alueilla ja myös kuivan ajan ns. perusvirtaama on mahdollinen. Mitä rakennetumpi valuma-alue, sen enemmän virtaama äärevöityy, eli minimi- ja maksimivirtaaman ero kasvaa. Rakentam isen seurauk sena pe rusvirtaama voi tyrehtyä kokonaan, jolloin ve t- tä virtaa vain sadetapahtum ien aikana tai välittömästi niide n jälkeen pintavalunnan aiheuttamana. Väste rkullanpuron valuma-alueen pinta-alasta (5,9 km ²) 72 % sijaitsee Vantaan kaupungin puolella, mutta purkupiste on kuitenkin Helsingin kaupungin puole lla Porvarinlahdessa, joka on Natura-2000 alue ja k uuluu Öste rsundomin lintuvesiin. Hieman yli 4 kilometrin pituisen Västerkullanpuron uomat ovat pääasiassa muokattuja pelto-ojia. Nykyiseen puron päävirtausreittiin kuuluu useita rumpuja, jotka alittavat suuria liikenneväyliä, kuten Valtatie 7 ja Kehä III ja Satamarata. Valuma-aluee n latvaosat sijaitse vat Valtatie 7:n ja Kehä III:n liittymän läheisyydessä, jossa sijaitsee myös teollisuusaluetta sekä Långmossenin suoalue. Muilta osin valuma-alue tta hallitse vat nyk ytilassa Väste rkullan kartanon peltoalueet ja niitä reunustavat metsä-, asuin- ja liikennealueet. Tiivistä asutusta valuma-alueella ei ole. Valuma-alueen eteläosaa luonnehtivat Mustavuoren me tsäaluee t ja Porvarinlahden ruovikot, jotka kuuluvat osin Natura alueiden verkkoon, mitä on käsitelty tarkemmin kappaleessa 2.6. Väste rkullanpuron vede nlaatu on se lvityksissä luokite ltu käyttökelpoisuudeltaan välttäväk si, m utta pintavesien ekologise lta tilaltaan hyväk si. Ve den laadulle on ominaista peltoviljelyn- ja liikenteen vaikutukset, jotka näkyvät mm. suurina liuenneiden ionien ja aineiden pitoisuuksina, korkeina hivenaineiden pitoisuuksina ja sähkönjohtavuutena. Puron ph-arvo on keskimäärin 6 7 ja purolla on hyvä puskurointik yk y happamoitum ista vastaan. Kiintoaine spitoisuudet purossa on havaittu oletettua matalammiksi. 9 Krapuoja on suunnittelualueen merkittävin virtausreitti, jonka kokonaispituus on noin 12 km. Sen valuma-alue (30,4 km ²) sijaitsee pääosin Vantaan kaupungin alueella, sillä Helsingin puolelle valuma-alueen pinta-alasta jää vain 8 %. Pääosa purosta sijaitsee yleiskaava-alueen ulkopuolella, jossa puro ja sen sivuhaarat virtaavat maankäytöltään monimuotoisten alueiden läpi. Krapuojan päävirtausre itin varre lle sijoittuu nyk ytilanteessa me lko vähän asutusta, mutta etenkin Kormuniitynojan muodostaman sivuhaaran valuma-alueella (10,3 km ²) on paljon tiivistä maankäyttöä e rityisesti Vantaan Hakunilan, Itä- Hakkilan ja Vaaralan kaupunginosissa. Lisäksi valuma-alueelle sijoittuu osia tärkeistä liikenneväylistä: Kehä III, Valtatie 4 ja Valtatie 7. Laajoista rake nne tuista alue ista johtuen Kormuniitynoja on hule vesien määrän pe rustee lla Krapuojan me rkittävin sivuhaara. Krapuojan läntise n latvapuron valuma-alue (8,5 km ²) alkaa Kuninkaanmäen pohjoispuole lta, osin rakennetulta aluee lta ja virtaa Sotungin alue iden halk i. Sotungissa haara muodostaa edustavan, luonnontilaisen ja voimakkaasti meande roivan osuude n. Itäisempi latvapuro alkaa Sipoonkorven metistä ja sen valuma-alue (5,5 km²) ei sisällä juurikaan rakennettuja alueita.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 9 (70) Hakunilassa Kormuniitynojaa on kunnostettu rakentamalla siihen mm. lampia ja suvanto- ja kosk ipaikkoja (kuva 5), jotka tasaavat Krapuojaan päätyviä virtaamia. Hakunilan urhe ilupuiston jälkee n Korm uniitynoja muodostaa voimakkaasti mutkitte le van luonnontilaisen osuuden ennen Sotungintie n alitusta. Alituksen itäpuolella (kuva 6) oja on suoristettu ja viettää hyvin ennen yhtymistään Krapuojaan. Kuva 5. Korm uniitynojaa on k unnoste ttu Håkansböle n kartanopuistossa Hakunilassa. 7 Kuva 6. Kormuniitynoja Sotungintien itäpuolella ennen liittymistä Krapuojaan kuvassa sähkölinjan kohdalla. 7 Krapuojan pääuoma alkaa latvapurojen ja Kormuniitynojan yhdistym isen jälkeen hieman Purorinteen pohjoispuolella. Tästä eteenpäin Krapuoja virtaa noin 3 5 metriä leveänä, suoristettuna uomana pääosin peltoalueiden keskellä (kuva 7).

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 10 (70) Kuva 7. Krapuojan uoma Purorinteen kohdalla. 7 Krapuoja laskee Östersundomin yleiskaava-alueen sisälle hieman Valtatien 7 pohjoispuolella. Valtatien alitus tapahtuu suorakaideaukkoisella (3,3 X 1,8 m) siltarummulla, jonka välitysk yky on e rittäin hyvä. Ennen alitusta uoma on k uitenkin varsin tukkoinen, mikä rajoittaa virtaamia. Östersundomin yleiskaava-alueen sisällä Sotungintien eteläpuolella Krapuoja virtaa pe ltovaltaiste n alue ide n sekä pientaloalueiden läpi pääosin luonnontilaisessa uomassa. Tämä Krapuojan luonnontilainen uoman osuus on tode ttu arvokkaaksi pienvesien kartoituksessa 9. Tärkeät teiden alitukset ovat Sotungintien alitus noin 4,0 m teräsrummulla (kuva 8) ja Uuden Porvoontien alitus (kuva 9). Uuden Porvoontien eteläpuolella maanäyttö jatkuu peltovaltaisena ennen Krapuoja laskemista Kape llvikenin me renlahteen (kuva 10). Kape llviken on osa Östersundomin lintuvesien luonnonsuojelualuetta, jota on käsitelty tarkemmin kappaleessa 2.6. Kuva 8. Krapuoja alittaa Sotungintien Vantaan ja Helsingin rajalla. 7

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 11 (70) Kuva 9. Krapuojan alittaa Uuden Porvoontien ja sen kevyenliikenteenväylän. 7 Kuva 10. Krapuojan reitti Kapellvikenin merenlahdessa on tukkoinen. Kuvattu Långörenin sillalta länteen. 7 Krapuojan vede nlaadussa näk yy valuma-alueen moninainen ja paikoin tiiviistikin rakennetuista alueista muodostuva maankäyttö. Krapuojan vedessä onkin keskimääräistä enemmän kiintoainesta, orgaanista ja liuennutta aineista sekä hivenaineita ja bakteereja. Hivenaineista erityisesti uraanin ja arseenin korkeat pitoisuude t voivat johtua valuma-alueen teollisuudesta. Kohonnee t rautapitoisuude t voivat johtua valuma-alueen latvaosien sijaitse vista suoalueista. 9 Krapuojan vedenlaatu on selvityksissä luokiteltu käyttökelpoisuudeltaan ja pintavesien ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi 9. Pohjaeläimistön perusteella Krapuojan ekologinen tila on luokiteltu hyväksi ja ojassa esiintyykin arvokasta täplärapua. Purossa on myös kalakanta, m ikä kuvastaa puron kohtuullisen hyvää yleistilaa Närhi, M-A Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön kuvastamana. Julkaisematon pro gradu-tutkielma. Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto. 64 s.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 12 (70) Gumbölenpuron valuma-alue Östersundominpuron valuma-alue Gumbölenpuron valuma-alueen (2,5 km²) on pinta-alaltaan alueen pienimpiä. Valuma-alueen maankäyttö on pääosin metsä- ja peltovaltaista. Valuma-alue rajoittuu e telässä Uuteen Porvoontiehe n, jonka varressa on hieman pie ntalovaltaista asutusta. Valtatie 7 katkaisee valuma-alueen itä-länsi-suunnassa. Päävirtausreitin pituus Storträsk lammelta Karlvikin merenlahteen on noin 3,5 km. Reitti on luonnontilainen lukuun ottamatta peltoalueita, joilla uomaa on suoristettu. Storträsk on tunnetuin Östersundomin lammista ja se on aktiivisessa käytössä olevaa virkistysaluetta. Lampi ei ole luonnontilainen, vaan sitä on kunnostettu mm. kalkitsemalla. Kalk ituksesta huolimatta lampi pyrkii palaamaan luontaiseen happamaan tilaansa. Lampeen istute taan nyk yään kirjolohta, mutta aikaisemmin sinne on istute ttu m yös taimenta, siikaa ja puronie riää. Luontaisesti lampeen nousevat ahven ja hauki. 9 Gumbölenpuron vedenlaatu on selvityksissä luokiteltu käyttökelpoisuudeltaan ja pintavesien ekologiselta tilaltaan hyväksi. Pe lloista ja suoalueista huolimatta puron vedessä on havaittu vain vähän kiinto- ja orgaanista aineista. Liuenneiden aineiden pitoisuudet on todettu sen sijaan korkeiksi, mikä on nostanut myös veden sähkönjohtavuutta. Puron ph-arvo on ollut keskimäärin 6 7 ja purolla on hyvä puskurointikyky happamoitumista vastaan. 9 Öste rsundom inpuron valuma-alueen pinta-ala on 7,8 km ². Päävirtausreitin pituus on noin 5 km alkaen Nybygge tin kylän pohjoispuole lta ja lask ien Karlvik in me renlahteen. Pääosa valuma-alueesta sijaitsee Öste rsundom in yle iskaava-aluee n ulkopuole lla ja sen nyk yine n maankäyttöä kuvastaa laajat metsä- ja suoalueet. Haja-asutuksen määrä valuma-alueella on nykyisin hyvin vähäinen. Eteläosassa Valtatien 7 tiealue katkaisee valuma-alueen. Valuma-aluee n e rityiskohte ita ovat Krapuojan ja Öste rsundom inpuron vedenjakajan tuntumassa sijaitseva vanha Sotungin kaatopaikka, hieman tämän e te läpuole lla sijaitse va luonnontilaine n Gumböle träsk sekä Valtatien 7 molemmin puolin sijaitsevat rehevöityneet lammet Lilla dammen (kuva 11) ja Stora dammen. Lisäksi e te lämpänä puro sivuaa Östesundomin kartanon alueita. Kartanon maille on puroa patoamalla muodostettu pieni lampi. Puron purkupiste Karlvikeniin (kuva 12) on osa Öste rsundomin lintuvesie n luonnonsuojelualuetta. Östersundominpuro on vedenlaadultaan kaksijakoinen. Puron yläjuoksulla kiintoaineksen ja orgaanisen aineksen pitoisuudet sekä ionien, hivenaineiden ja bakteerien määrät on havaittu korkeammiksi kuin alajuoksulla. Yläjuoksulla vesi on myös tode ttu happamammaksi (ph 6) k uin alajuoksulla (ph 6 7) ja lisäksi puskurointikyky happamoitumista vastaan oli yläjuoksulla heikompi. Syy e roihin on arvioitu ole van Sotungin vanha kaatopaikka sekä Nybygge tin alueen aiheuttama hajakuormitus. Östersundomin vedenlaatu on selvityksissä luok iteltu käyttökelpoisuude ltaan ja pintavesien ekologise lta tilaltaan tyydyttäväksi. 9

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 13 (70) Kuva 11. Lilla dammen on lähes umpeen kasvanut ja kosteikkomainen Korsnäsinpuron valuma-alue Kuva 12. Näkymä Uudelta Porvoontieltä Karlvikeniin Östersundominpuron purkupisteessä. Korsnäsinpuron valuma-alue on verrattain pieni, vain 3,3 km² ja se rajautuu kokonaan Östersundomin yleiskaava-alueen sisälle. Nykytilanteessa sen maankäyttöä hallitsevat metsäalueet ja Valtatien 7 pohjoispuolella sijaitseva Landbon asutuskeskittymä. Lisäksi etelämpänä Uuden Porvoontien molemmin puolin on hieman rakennettua aluetta. Korsnäsinpuron päävirtausreitin kokonaispituus on hieman yli 3,5 km. Puro on Landbon asutuksen alueella (Landbonoja) pääosin muokattua ja suoristettua, mutta muilta osin, e tenk in Valtatien 7 pohjoispuolella, puro on luonnontilainen. Edustavin uoman osuus sijaitseekin juuri valtatien pohjoispuolella, jossa puro meande roi synnyttämässään kanjonissa. Puro alittaa Valtatien 7 rum-

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 14 (70) muilla, joiden muodostamat reitit ovat osin tukkoisia. Valtatien eteläpuolella Korsnäsinpuro virtaa Kornäsin kallioselänteiden ja koulukeskuksen välisessä kanjonissa varsin luonnonmukaisessa uomassa (kuva 13), k unne s alittaa Uude n Porvoontie n 1600 B rummulla ja laskee me re nlahteen Karhusaaren pohjoispuolella, luonnonsuojelualueiden ulkopuolella Fallbäckenin valuma-alue Kuva 13. Korsnäsinpuro Uuden Porvoontien pohjoispuolella. Korsnäsinpuron vedenlaatu on selvityksissä luokiteltu käyttökelpoisuudeltaan hyväksi, mutta pintavesien ekologiselta tilaltaan vain tyydyttäväksi. Monet vedenlaadun indikaattorit, kuten baktee rie n ja ionien määrä, on havaittu korkeiksi. Ionien korkea määrä voi johtua esimerkiksi Valtatien 7 suolauksesta. Kiintoainesta ja orgaanista aineista purossa on kuitenkin yleensä vähän. 9 Landbon länsipuolella, lähellä vedenjakajaa sijaitsee Landbonlampi, joka on kirkasvetinen ja vedenlaadultaan Östersundomin alueen parhaita. Lampi on todennäköisesti luonnollista alkuperää ja saa vetensä pohjavesistä. Fallbäckenin valuma-alue on Östersundomin alueen toiseksi suurin 13,6km² pinta-alallaan. Valuma-aluee n latvat yltävät Sipoon kunnan puole lle yle iskaava-aluee n ulkopuolelle. Valtatie n 7 pohjoispuolella valuma-alueen maankäyttö on lähes pelkästään metsää ja suota ja suuri osa alueen länsireunasta kuuluu Sipoonkorven arvokkaisiin alue isiin. Valtatie 7:n e te läpuole lla on jonkin verran peltoalueita ja väljää pientalovaltaista asutusta Immersbackan ja Aspesskogin alue illa. Fallbäckenillä on kaksi latvapuroa, joista valuma-alueeltaan suurempi (6 km²) alkaa pohjoisesta Helgträskin ympäristöstä ja laskee Stormosse nin suoalueen läpi. Toine n latvapuro alkaa Genaträsk istä, virtaa Puroniitynlaakson läpi ja sen valuma-alueen pinta-ala on noin 4,6 km ². Päävirtausreitin pituus Helgträskin ja Uudelle Porvoontien välillä on yli 8 km. Valuma-aluee n purkupiste sijaitsee Sipoon kunnan puole lla Storörbottne tin merenlahdessa. Fallbäckenin uoma muodostuu sekä luonnontilaisista e ttä muokatuista osuuksista. Valuma-alueen latvaosissak in purot ovat monin paikoin muokattuja soide n ojituksista johtuen. Fallbäckenin luonnontilaisimmat osuudet alkavat Valtatien 7 pohjoispuolella Skinnarsskogin läheisyydestä ja jatkuvat valtatien eteläpuolella yksittäisiä kohtia lukuun ottamatta aina Uudelle Porvoonväylälle

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 15 (70) asti. Valtatien 7 Fallbäcken alittaa 1800 mm teräsrummulla (kuva 14), joka kulkee syvässä kanjonissa ja johtaa puron vedet sujuvasti Immersbackan puole lle. Uude n Porvoontien kohdalla Fallbäckenin vede npinnantaso on likimain merenpinnantasossa. Tien alitus tapahtuu näyttävällä siltarummulla (kuva 15). Kuva 14. Fallbäcken alittaa Valtatien 7 syvässä kanjonissa. Kuva 15. Uuden Porvoontien alitus lähellä Fallbäckenin purkupistettä. Fallbäckenin vedenlaatu on selvityksissä luokiteltu käyttökelpoisuudeltaan välttäväksi, mutta pintavesien ekologiselta tilaltaan vain tyydyttäväksi. Puron vedenlaatu muuttuu latvaosista alajuoksulle mentäessä e rityisesti happamuus vähenee ja puskurointikyky paranee. Sen sijaan liuennutta aineista, kiintoainesta ja orgaanista ainetta on enemmän, mutta niiden kokonaismäärä on silti suhteellisen alhainen. 9

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 16 (70) Majvikin valuma-alue Majvik in valuma-alue sijaitsee suunnittelualueen itäisessä reunassa ja on kokonaan Sipoon kunnan aluee lla. Suurin osa valuma-alueesta sijoittuu Öste r- sundom in yle iskaava-aluee n ulkopuole lle. Valuma-alueen maankäyttö muodostuu suurelta osin Västerskogin haja-asutusalueesta ja sen lähiympäristön metsä- ja peltoalueista. Päävirtausreitti alkaa Väste rskogin aluee lta ja se virtaa noin 3 km re itin Majvik in päättyen me reen Lilla Be rgholmenin kohdalla. Sivuojat tuovat ve ttä päävirtausre itille Linnanträskista ja Uuden Porvoontie n varresta pe lto- ja pie ntalovaltaisilta alueilta. Pohjoisessa valuma-alue ulottuu Valtatien 7 pohjoispuolelle asti. Majvikin puron vedenlaatua ei ole käsitelty Helsingin Östersundomin pienvesien kartoituksessa. 2.6 Hulevesiin liittyvät merkittävät luontoarvot Östersundomin arvokkaat pienvedet Helsingin Östersundomin pienvesien kartoituksessa 9 on arvioitu ja luokiteltu kattavasti Östersundomin yleiskaava-alueen halki virtaavien purojen ja alueen lampie n tilaa. Kartoituksessa pääasiallinen tutkim usmene telmä oli veden laadun fysikaalis-kemiallisen laadun tarkastelu, mutta tutkimuksessa selvitettiin m yös pienvesien luonnontilaisuutta ja niide n tarjoam ia luontoarvoja. Luonnontilaisuutta ja luontoarvoja arvioitiin pie nvesie n muokkausastee n sekä niiden lähiympäristön muodostaman luontokokonaisuuden arvon perusteella. Arvokkaimmiksi kohte iksi se lvityksessä tode ttiin Öste rsundom inpuron purolaakso, Östersundomin lammet sekä Krapuojan ja Fallbäckenin purot. Östersundominpuron todettiin edustavaksi ja ympäristöltään vaihtelevaksi. Pohjoisessa puro virtaa Sipoonkorven mäntymetsien keskellä ja eteläosissa Lilla Dammen ja Stora Dammen sekä näiden ete läpuolella alkava hieno jalopuulehto tekevät purosta ympäristöineen monipuolisen ja näyttävän. 9 Öste rsundom in yle iskaava-aluee n puroista ainakin Krapuojassa ja Fallbäcke nissä on tode ttu kalakanta, m ikä ke rtoo purojen hyvästä tilasta ja riittävän hyvänä säilyvästä alivirtaamasta kuivaan aikaan. Fallbäcke n on kunnoltaan pääasisassa luonnontilainen. Vaikka Krapuoja ei olekaan täysin luonnontilainen sen hyvän tilaa osoittaa siellä havaitut arvokkaat täpläravut Vesilain mukaiset säännökset pienten virtavesien suojelusta Vesilain 2 luvun 11 sisältää säännöksiä tie ttyje n vesiluontotyyppien suojelusta. Säännös kieltää vaarantamasta mm. norojen luonnontilaa. Ensisijaisesti k ysym ys on luontotyype istä, joiden olennaise t ominaispiirtee t e ivät ole muuttuneet m uokkauksen se uraukse na. Öste rsundomin tapauksessa kaikk i noroiksi luokite ltavat virtave de t e ivät siis ole se llaise naan suojeltavia vaan mahdollisesti osat niistä. Lupaviranomaine n voi lisäksi hakemuksesta myöntää poikkeuksen 11 :n kiellosta, jos mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Suunnittelualueella olevien norojen tai niiden osien luonnontilan määritelmää tulee jatkosuunnittelussa täsmentää, kun on tarkemmin selvillä niihin kohdistuvat vaikutukset.

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 17 (70) Sipoonkorpi Sipoonkorpi on km² laajuinen topografialtaan hyvin vaihteleva ja rehevä metsäalue. Sipoonkorven alue alkaa Östersundomin yleiskaava-alueen pohjoisosista ja sitä ympäröivät Sotungin, Niikilän, Hindsbyn ja Immersbyn maatalousvaltaiset kylät. Paikoin kylien tiivis haja-asutus ja pellot työntyvät osittain syvällek in Sipoonkorpee n, mutta vaikeat maasto-olosuhtee t ovat osaltaan auttanee t alueen pysymistä harvaan asuttuna. Sipoonkorven monipuolisessa luonnossa elää Etelä-Suomen oloihin huomattavan paljon harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Östersundomin yleiskaava-alueen läpi virtaavista puroista Krapuojan, Östersundominpuron ja Fallbäckenin valuma-alueiden latvoista suuret osat sijaitsevat Sipoonkorven metsissä Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet nim inen Natura 2000 alue muodostuu ne ljästä e rillisestä osasta Mustavuoren, Porvarinlahden, Labbackan ja Kasabe rge tin sekä Bruksvikenin, Torpvike nin ja Kape llvike nin (Kappelinlahti) alueella. Alue käsittää yhteensä 355 hehtaaria maa- ja vesialueita, jotka sijoittuvat Östersundomin yleiskaava-alueen eteläosiin. 12 Östersundomin lintuvesien luonnonsuojelualueeseen (92 ha) kuuluu Helsingin kaupungin omistamia osia edellä kuvatusta Mustavuoren lehdon ja Öste rsundom in lintuvesien Natura 2000-alueesta, jonka länsiosa on rauhoite ttu aiemmin Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualueeksi. Suoje lualue koostuu kolmesta erillisestä reheväkasvustoisesta merenlahdesta: Bruk sviken, Torpviken ja Kapellviken, joista viimeksi mainitusta suoje lualueeseen k uuluu vain osa sen e te lärannasta. Kapellviken on lähe s täysin umpeenkasvanut merenlahti, mutta kahdella muulla lahdella on jonkin verran avovettä. 13 Kape llvikeniin laskee Öste rsundom in alueen suurin puro, Krapuoja. Kape llvikenin keskiosassa sijaitsee osin asutettu Långörenin metsäsaareke, jonka pohjoispuolella avovettä on pieninä lampareina ja kapeina uomina. Lahden pohjoisosassa, Karhusaarentien lähe isyydessä on matalakasvuinen enne n hevoslaitumena ollut me renrantaniitty. Kape llvike nin ranta-aluee t rajautuvat reheviin pensaikkoihin ja tervalepiköihin, mutta kauempana lahtea ympäröivät havu- ja sekametsät, peltoaukeat ja pientaloalueet. 14 Bruk svikenin ja Torpvikenin pesimälinnustoon k uuluvat mm. silkk iuikku, toistakymmentä sorsalintulajia, joista huomattavimpina ristisorsa, sekä nokikana ja ruisrääkkä. Kape llvikenin ruoikoissa viihtyvät luk uisat ruoko- ja rytike rttuset, pajusirkut sekä kaulushaikara. Reunametsissä ja -pensaikoissa elävät esimerkiksi pikkutikka ja pikkulepinkäinen. 13 Öste rsundom in ruovikkoaluee n kalastosta ei ole tehty e rillistä se lvitystä, mutta Kappelvikenin lahdella tavataan ainakin tyypillisimmät kalalajit kuten särki, ahve n, k iiski ja hauk i. Ruovikoitunee t me renlahdet ovat tärke itä kalojen kutualueita Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, verkkosivut. Suunnitelmat, Östersundom, Viheralueet. 13 Helsingin ympäristökeskus, verkkosivut. Helsingin luonnonsuojelualueet. 14 Suikkari, E Östersundomin ruovikkoalueen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 4/2007.