Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Östersundom-projekti ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Östersundom-projekti ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto Östersundom-projekti ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA 0100-P

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet Projektin organisaatio Käsitteitä SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Nykyinen maankäyttö Maaperä ja pohjavedet Valuma-alueet Suunnittelualueen virtavesien nykytila Hulevesiin liittyvät merkittävät luontoarvot SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN HYDROLOGISET VAIKUTUKSET Suunniteltu maankäyttö Vaikutukset valuma-aluerajoihin Vaikutukset läpäisemättömien pintojen määrään Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun Vaikutukset puroihin Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet SUOSITELLUT HULEVESIEN HALLINTARATKAISUT Hulevesien hallinnan periaatteet Korttelikohtainen hulevesien hallinta Katualueiden hulevedet Yleisillä alueilla tehtävä keskitetty hulevesien hallinta Hulevesien johtamissuunnat ja tulvareitit Rakentamisvaiheiden aikainen hulevesien hallinta MITOITUS- JA TOIMIVUUSTARKASTELUT Hulevesimallinnus Korttelikohtaisten hallintajärjestelmien mitoitus Keskitettyjen hallintajärjestelmien toiminta ja mitoitus Hallinnalla saavutettavat tavoitteet Keskitettyjen järjestelmien toteuttamisen tärkeysjärjestys Riskit ja epävarmuudet HULEVESIEN HALLINNAN KUSTANNUKSET JA SUUNNITTELUN JATKAMINEN Kustannusvaikutukset Hulevesien hallinnan huomioiminen kaavasuunnittelussa Suunnittelun jatkaminen KRAPUOJAN LOPPUOSAN TARKASTELUT Yleistä Hydrauliset tarkastelut Maisemalliset tarkastelut Merenlahtien kunnostustoimenpiteiden tarkastelut... 64

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen II 8 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Työn lähtökohdat Tehdyt tarkastelut Hulevesien hallinta Östersundomin yleiskaava-alueella Tarkastelut Krapuojan loppuosaan ja merenlahtiin liittyen Jatkotoimenpiteet LIITE 1 VHT-P Valuma-aluekartta, 1: LIITE 2 VHT-P Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, asemapiirustus, 1: LIITE 3 VHT-P Krapuojan tulvakartta 1: LIITE 4 VHT-P Krapuojan tulvakartta, pituusleikkaus LIITE 5 MAS-P Krapuojan loppuosan kehittäminen, havainnepiirros LIITE 6 MAS-P Krapuojan loppuosan kehittäminen, havainnepoikkileikkaukset LIITE 7a VRT-P Umpeenkasvaneen vesialueen avaaminen, suunnitelmakartta 1: LIITE 7b VRT-P Umpeenkasvaneen vesialueen avaaminen, ilmakuva 1: Kansikuva: FCG Finnish Consulting Group Oy, Hannes Björninen. Näkymä Långörintieltä Kapellvikeniin.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 1 (70) HELSINGIN KAUPUNKI ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO 1.1 Suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet 1.2 Projektin organisaatio He lsingin, Vantaan ja Sipoon raja-aluee lle sijoittuva Öste rsundomin yle iskaava-alue on pääkaupunkiseudun suurin uudisrakennuskohde, jonne ollaan asuttamassa asukasta seuraavien vuosikymmenien aikana. Alue on pinta-alaltaan hyvin laaja ja pelkästään rakentamisalueita sille on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu noin 21,4 km². Kaava-alue on nykyisellään suurimmaksi osaksi rakentamatonta, mistä johtuen suunniteltu maankäyttö tulee muuttamaan alueen hydrologiaa. Alue tulee rakentumaan pitkän ajan kuluessa, mikä aiheuttaa lisähaasteita hydrologisten vaikutusten arvioinnille sekä hulevesien hallinnan suunnittelulle. Tässä työssä laaditaan Öste rsundom in yle iskaava-aluee lle hule vesien hallinnan yle issuunnite lma, jossa se lvite tään alueen nyk yise t vesiolosuhtee t, arvioidaan suunnitellun maankäytön vaikutukset niihin sekä esitetään tarvittavat hulevesien hallintatoimenpitee t haitalliste n vaikutusten ehkäisem iseksi. Suunnite lmassa tutk itaan e rityisesti luonnonmukaisen hule vesien käsitte lyn edistämistä kaava-alueella sekä keinoja vesistökuormien vähentämiseksi. Työn yksi tärkeä tavoite on tuottaa lähtötie toa samanaikaisesti käynnissä olevaan Natura-arviointiin. Työssä esitetyt vesistönkunnostustoimet Krapuojan, Kape llvikenin ja Karlvikenin alue illa k ytke ytyvät m yöhemm in laadittavaan Natura alueiden hoito- ja käyttösuunnite lmaan, jossa määrite llään tarkemmin ne toimenpiteet, joita alueella suojeltujen lajien ja luontotyyppien säilyminen edellyttää. Suunnitelmassa huomioidaan Helsingin kaupungin hulevesistrategian 1 tavoitteet, ohjeet ja määräykset. Suunnittelun lähtökohtana on päivätyn yleiskaavaluonnoksen mukainen maankäyttö. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma on tehty konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins. Pe rttu Hyöty ja pääsuunnittelijana dipl.ins. Hannes Björninen. Hule vesisuunnitteluun ovat osallistuneet myös dipl.ins. Elisa Puuronen ja dipl.ins. Esa Ränkman. Lisäksi vesirakentam isen ja ve sistökunnostuste n e rityisasiantuntijana on toiminut ins. AMK Markku Vähäkäkelä ja maisema- ja vihersuunnittelun asiantuntijana maisema-arkkitehti MARK Taina Tuominen. Työn tilaaja on He lsingin Kaupunk i, Kaupunk isuunnitteluvirasto (KSV), Öste r- sundom-projekti. Tilaajan ohjausryhmään ovat kuuluneet: Taru Sihvonen Helsingin kaupunki, HKR Nina Mouhu Helsingin kaupunki, HKR Risto Joensuu ( asti) Helsingin kaupunki, KSV Pekka Leivo Helsingin kaupunki, KSV Kari Mukala ( alkaen) Helsingin kaupunki, KSV Tuula Pipinen ( asti) Helsingin kaupunki, KSV Matti Visanti Helsingin kaupunki, KSV Kaisa Yli-Jama Helsingin kaupunki, KSV Ina Liljeström Helsingin kaupunki, Taske 1 Helsingin kaupungin rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto Helsingin kaupungin hulevesistrategia.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 2 (70) 1.3 Käsitteitä Lisäksi suunnittelukokouksiin ovat osallistuneet: Eveliina Harsia Sipoon kunta Antti Auvinen Vantaan kaupunki Vesa Karisalo Vantaan kaupunki Anne Mäkynen Vantaan kaupunki Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilla alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistam isesta, painante iden tasaam isesta ja he ikosti ve ttä läpäise vien pintoje n rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien he ikentyessä pintavalunta lisääntyy. Tasaiset pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nope utunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta m ukaansa enemmän e rilaisia epäpuhtauk sia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinte isesti koottu ojilla ja hule vesiviemäre illä ja johde ttu pois rake nne tuilta alue ilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti koste uden aiheuttamie n haittoje n ehkäisem iseksi. Tästä voi seurata use ita onge lmia, kuten ve sistöihin kohdistuvan e päpuhtauskuorm itukse n kasvua, e roosiota purku-uom issa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 2. Öste rsundom in yleiskaava-aluee lla hule vesien hallintaan liittyy olee llisesti piene t virtavede t, kuten purot ja norot. Nämä on määrite lty ja niihin kohdistuvien toimenpiteiden toteuttamisesta määrätään vesilaissa. Uusi vesilaki (587/2011) astui voimaan ja siinä on määritelty seuraavasti 3,4 : Vesistönä pidetään kaikkia luonnollisesti syntyneitä, pysyvästi vesipintaisia alueita tai uomia lukuun ottamatta ojaa, noroa ja lähdettä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä. Puro on jokea pienempi virtaavan veden vesistö. Norolla tarkoite taan sellaista puroa pie nempää vesiuomaa, jonka valuma-alue on vähemmän kuin k ymmenen neliök ilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa ve ttä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista. Purona pidetään siis m yös se llaista uomaa, jonka valuma-alue on pienempi kuin k ymmenen neliökilometriä, mutta jossa virtaa jatkuvasti vettä ja kala voi kulkea. Tässä työssä on käytetty selvitysalueen virtavesien vakiintuneita nimiä, jotka voivat sisältää päätteen oja tai puro riippumatta siitä, ovatko ne vesilain määritelmän mukaan puroja, noroja vai ojia. Yle isnimitykse nä on käyte tty puroa, koska suurin osa pääuom ista on vakiintunee lta nime ltään puroja. Konsultin tekemä tulkinta suunnitte lualuee n virtavesien vesilain mukaisesta määrittelystä on esitetty kappaleessa US EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R Washington D.C. 3 V esilaki / Ympäristöministeriö Uudistunut vesilaki 2011, keskeinen sisältö ja tärkeimmät muutokset. Ympäristöministeriön raportteja 1/2012. Helsinki.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 3 (70) 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Vuoden 2009 alusta Helsingin kaupunkiin liitettiin Sipoosta Östersundomin alue ja Vantaasta osa Väste rk ullan (Länsimäki) aluetta. Tämän nk. liitosalueen pinta-ala on noin 28 km². Helsingistä alueeseen kuuluvat Ultunan, Östersundomin, Karhusaaren, Talosaaren ja Salmenkallion kaupunginosat, jotka muodostavat noin kolmanneksen alueen maa-alasta. Öste rsundom in yleiskaava-alueesee n k uuluu e dellä mainittujen He lsingin kaupungin alue iden lisäksi Sipoon kunnan Granö ja Majvik sekä Vantaan kaupungin Länsisalmen kaupunginosa. Mukaan lue taan m yös osia Väste rk ullan, Vaaralan ja O jangon kaupunginosista Vantaan alueella. Öste rsundomin yle iskaava-alueen kokonaispinta-ala merialueet mukaan lukien on noin 46 km². Alueen sijainti ja likimääräinen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 5 Tässä ssa huomioidaan varsinaisen yleiskaava-alueen ulkopuolisia alue ita siltä osin kuin valuma-alue iden määrittämisen kannalta on ollut tarpeellista. Tässä raportissa suunnittelualueesta puhuttaessa tarkoitetaan yleiskaava-alueen lisäksi valuma-aluerajauksien mukaisia laajennettuja alueita, joiden yhteispinta-ala on noin 69 km². 5 Kuva: Helsingin kaupunki, Kalle Järvenpää

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 4 (70) 2.2 Nykyinen maankäyttö Öste rsundom in yle iskaava-aluee n nyk yistä maankäyttöä kuvaa piene hkö asukasmäärä suhteessa suureen pinta-alaan. Vantaan ja Sipoon alueet mukaan lukien alueella asuu nykyään noin 6000 asukasta. Alue on nykytilanteessa maaseutumaista aluetta, jossa pe llot, niityt, me tsät ja suot hallitsevat maisemaa. Noin 28 km²:n liitosalueesta on maa-aluetta noin 86 %, ruovikkoa 3 4 % ja vettä %. 6 Tämän työn suunnittelualueena ole vien se itsemän valuma-alueen maankäytöstä noin 60 % on metsää. Vastaavasti maatalousvaltaiset alueet käsittävät noin 15 % osuuden pinta-alasta ja hieman vajaa ne ljännes pinta-alasta on rakennettuja alueita. Nykytilassa merenrannassa olevat ruovikot peittävät suunnitte lualuee n pinta-alasta muutaman prosentin. Nyk ytilantee n maankäyttöä suunnittelualueella on havainnollistettu kuvassa 2. Kuva 2. Suunnittelualuetta ortoilmakuvassa, kuntarajat merkitty punaisella 7 Yleiskaava-alueen merkittävimmät liikenneväylät ovat Valtatie 7 (Porvoontie) ja Uusi Porvoontie, jotka halkaisevat alueen itä länsi suunnassa sekä Kehä III alueen länsireunassa. Liike nne järjestelyihin käyte tty maa-ala suunnitte lualueella on nykytilanteessa melko suuri. Muita merkittäviä nykyisellään rakennettuja alueita yleiskaava-alueen sisällä ovat Landbon kylä ja Karhusaaren eteläosa, jotka ovat tiiviitä pientalovaltaisia alueita. Väljää pientalovaltaista asutusta on lisäk si sijoittunut lähinnä Uude n Porvoontie n lähe isyyteen ja ranta-alueille. Yleiskaava-alueen pinta-alasta meri kattaa huomattavan osan. 6 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivut. Suunnitelmat, Östersundom. 7 Maanmittauslaitos

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 5 (70) 2.3 Maaperä ja pohjavedet Yle iskaava-aluee n luote ispuolella valuma-alue iden latvat yltävät Vantaan Hakunilan ja Itä-Hakkilan kaupunginosiin, jotka ovat osittain tiiviisti rakennettuja alueita. Tiiviitä pientalo- ja kerrostalovaltaisia alueita sekä teollisuusalueita on erityisesti Lahdentien varressa. Suunnittelualueen maaperä koostuu pääosin kalliosta ja sen maa-alasta lähes puole t onk in avokalliota tai ohue n moreenike rrokse n pe ittämää kalliota. Maaalasta noin 10 % arvioidaan olevan moreenia, jonka kerrospaksuus on 1 4 m. Alueelle on tyypillistä, että kallioalueet ovat laajoja ja jyrkkäpiirteisiä ja niiden väliin jää savisia purolaaksoja, joilla on m yös peltoaukeita. Kallioalueiden korkeusasemat ovat ylimmillään noin +65, mutta niiden läheisyydessä on m yös me renpinnan tasossa ole via pehme ikköalueita. Alaville alue ille ke rrostunee t hienorake ise t mate riaalit vaihte le vat hie nosta hiedasta saveen. Hienosedimenttien pak suuden tiede tään kairausten pe rustee lla ole van paikoin jopa m. Suunnittelualueen maaperää on havainnollistettu kuvassa 3. Kuva 3. Suunnittelualueen maaperä 8 Östersundomissa ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Painante issa sijaitse villa pehmeiköillä esiintyy kuitenk in monin paikoin painee llista pohjavettä, mikä tuo haaste tta rakentam iseen. Paineellinen pohjavesi sijaitsee vettä läpäisemättömän kerroksen alla siten, että veden painetaso on läpäisemättömän kerroksen alla suurempi kuin muualla. Läpäisemättömän kerroksen puhkaisu aiheuttaa paineen alaisen veden purkautumisen.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 6 (70) 2.4 Valuma-alueet Suunnittelualueen läpi virtaa se itsemän me rk ittävää puroa tai noroa. Purolaaksot halkovat yle iskaava-alue tta e te lä pohjoissuunnassa, mutta valumaalueiden lukuisat pienet lammet sijaitsevat suurelta osin yleiskaava-alueen pohjoispuole lla. Puroje n valuma-alue iden rajauksien ja nyk ytilan määrittämisessä hyödynnettiin aikaisemmin laadittuja selvityksiä, mutta osin rajauksia tarkennettiin karttatarkasteluiden perusteella. Lisäksi valuma-alueet jaettiin riittäväksi määräksi osavaluma-alueita, mitä hyödynnettiin alueen hulevesien hallintaratkaisuje n suunnitte lussa, maankäyttöanalyyseissä ja hule vesimallinnuksessa. Valuma-alueiden keskeiset tiedot on koottu taulukkoon 1 ja niiden rajaukset on esitetty karkealla tasolla kuvassa 4. Tarkemmin valuma-alueet on esitetty liitteenä 1 olevassa valuma-aluekartassa. Kuva 4. Tarkastellut purojen valuma-alueet. 7 8 GTK:n maaperäkartta.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 7 (70) Taulukko 1. Tarkastellut valuma-alueet. # Valuma-alue Pinta-ala YK-alueen yläpuolinen osuus 1 Västerkullanpuro 5,9 km² < 1 % 2 Krapuoja 30,4 km² 26,7 km², (88 %) 3 Gumbölenpuro 2,5 km² 0,3 km², (12 %) 4 Östersundominpuro 7,8 km² 4,7 km², (60 %) 5 Korsnäsinpuro 3,3 km² < 1 % 6 Fallbäcken 13,6 km² 6,3 km² (46 %) 7 Majvik 5,1 km² 3,2 km² (63 %) Östersundomin yleiskaava-alue sijaitsee purojen valuma-alueiden alaosissa, jote n yle iskaava-alueen yläpuolisten valuma-alueiden osien muodostamat hulevesivirtaamat on huomioitava alueen hulevesisuunnittelussa. Taulukosta 1 nähdään, että erityisesti Krapuojan, Östersundominpuron, Fallbäckenin ja Majvikin valuma-alueista me rk ittävät osuude t (46 88 %) sijaitse vat yle iskaava-aluee n yläpuolella. Osuus k uvastaa hyvin Östersundom in yle iskaavaaluee lla te htävien toimenpite iden me rk itystä koko valuma-alueen mittakaavassa. Mikäli valuma-alue sijaitsee suurelta osin yleiskaava-alueen sisällä, kaava-aluee n maankäytöllisillä ratkaisuilla on e rittäin suuri vaikutus puron tilaan. Jos taas suurin osa valuma-alueesta sijaitsee yle iskaava-alueen ulkopuolella, kuten Krapuojan tapauksessa, yleiskaava-alueen toimenpiteillä ei voida vaikuttaa puron käyttäytymiseen niin paljon kuin toisilla alueilla. 2.5 Suunnittelualueen virtavesien nykytila Yleistä Valuma-alue iden ja purojen tilaa on käsite lty kattavasti aikaisemm issa se lvityksissä kuten Helsingin Östersundomin pienvesien kartoitus 9 ja Östersundomin puroselvitys 10. Seuraaviin kappaleisiin on koottu tämän suunnitelman kannalta keskeiset tie dot puroje n tilasta ja niiden valuma-alueista. Valumaalueilla suoritettiin työn aikana maastokatselmuksia. Tarkastellut virtavede t on määrite lty vesilain mukaisesti taulukossa 2. Tarkaste lualueen virtavesistä vain Krapuoja ja Fallbäcken täyttävät puron määritelmän, muut ovat noroja johtuen joko siitä, että jatkuvaa virtausta ei esiinny läpi vuoden tai kalan kulkeminen ei ole merkittävässä määrin mahdollista. Taulukko 2. Tarkastellut virtavedet. # Virtaveden nimi Valuma-alueen pinta-ala Vesilain mukainen määritelmä 1 Västerkullanpuro 5,9 km² Noro 2 Krapuoja 30,4 km² Puro 3 Gumbölenpuro 2,5 km² Noro 4 Östersundominpuro 7,8 km² Noro 5 Korsnäsinpuro 3,3 km² Noro 6 Fallbäcken 13,6 km² Puro 7 Majvik 5,1 km² Noro 9 Kujala, A-M Helsingin Östersundomin pienvesien kartoitus. Pro gradu tutkielma, Helsingin yliopisto. 10 Ramboll Finland Oy Östersundomin puroselvitys. Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 8 (70) Västerkullanpuron valuma-alue Krapuojan valuma-alue Puroissa ja noroissa virtaava vesi muodostuu pintavalunnasta, pintake rrosvalunnasta sekä pohjavesivalunnasta riippuen valuma-alueen koosta ja rakentune isuudesta. Rake ntamattom illa valuma-alue illa pintake rros- tai pohjave sivalunnan määrä on selvästi suurempi kuin rakennetuilla alueilla ja myös kuivan ajan ns. perusvirtaama on mahdollinen. Mitä rakennetumpi valuma-alue, sen enemmän virtaama äärevöityy, eli minimi- ja maksimivirtaaman ero kasvaa. Rakentam isen seurauk sena pe rusvirtaama voi tyrehtyä kokonaan, jolloin ve t- tä virtaa vain sadetapahtum ien aikana tai välittömästi niide n jälkeen pintavalunnan aiheuttamana. Väste rkullanpuron valuma-alueen pinta-alasta (5,9 km ²) 72 % sijaitsee Vantaan kaupungin puolella, mutta purkupiste on kuitenkin Helsingin kaupungin puole lla Porvarinlahdessa, joka on Natura-2000 alue ja k uuluu Öste rsundomin lintuvesiin. Hieman yli 4 kilometrin pituisen Västerkullanpuron uomat ovat pääasiassa muokattuja pelto-ojia. Nykyiseen puron päävirtausreittiin kuuluu useita rumpuja, jotka alittavat suuria liikenneväyliä, kuten Valtatie 7 ja Kehä III ja Satamarata. Valuma-aluee n latvaosat sijaitse vat Valtatie 7:n ja Kehä III:n liittymän läheisyydessä, jossa sijaitsee myös teollisuusaluetta sekä Långmossenin suoalue. Muilta osin valuma-alue tta hallitse vat nyk ytilassa Väste rkullan kartanon peltoalueet ja niitä reunustavat metsä-, asuin- ja liikennealueet. Tiivistä asutusta valuma-alueella ei ole. Valuma-alueen eteläosaa luonnehtivat Mustavuoren me tsäaluee t ja Porvarinlahden ruovikot, jotka kuuluvat osin Natura alueiden verkkoon, mitä on käsitelty tarkemmin kappaleessa 2.6. Väste rkullanpuron vede nlaatu on se lvityksissä luokite ltu käyttökelpoisuudeltaan välttäväk si, m utta pintavesien ekologise lta tilaltaan hyväk si. Ve den laadulle on ominaista peltoviljelyn- ja liikenteen vaikutukset, jotka näkyvät mm. suurina liuenneiden ionien ja aineiden pitoisuuksina, korkeina hivenaineiden pitoisuuksina ja sähkönjohtavuutena. Puron ph-arvo on keskimäärin 6 7 ja purolla on hyvä puskurointik yk y happamoitum ista vastaan. Kiintoaine spitoisuudet purossa on havaittu oletettua matalammiksi. 9 Krapuoja on suunnittelualueen merkittävin virtausreitti, jonka kokonaispituus on noin 12 km. Sen valuma-alue (30,4 km ²) sijaitsee pääosin Vantaan kaupungin alueella, sillä Helsingin puolelle valuma-alueen pinta-alasta jää vain 8 %. Pääosa purosta sijaitsee yleiskaava-alueen ulkopuolella, jossa puro ja sen sivuhaarat virtaavat maankäytöltään monimuotoisten alueiden läpi. Krapuojan päävirtausre itin varre lle sijoittuu nyk ytilanteessa me lko vähän asutusta, mutta etenkin Kormuniitynojan muodostaman sivuhaaran valuma-alueella (10,3 km ²) on paljon tiivistä maankäyttöä e rityisesti Vantaan Hakunilan, Itä- Hakkilan ja Vaaralan kaupunginosissa. Lisäksi valuma-alueelle sijoittuu osia tärkeistä liikenneväylistä: Kehä III, Valtatie 4 ja Valtatie 7. Laajoista rake nne tuista alue ista johtuen Kormuniitynoja on hule vesien määrän pe rustee lla Krapuojan me rkittävin sivuhaara. Krapuojan läntise n latvapuron valuma-alue (8,5 km ²) alkaa Kuninkaanmäen pohjoispuole lta, osin rakennetulta aluee lta ja virtaa Sotungin alue iden halk i. Sotungissa haara muodostaa edustavan, luonnontilaisen ja voimakkaasti meande roivan osuude n. Itäisempi latvapuro alkaa Sipoonkorven metistä ja sen valuma-alue (5,5 km²) ei sisällä juurikaan rakennettuja alueita.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 9 (70) Hakunilassa Kormuniitynojaa on kunnostettu rakentamalla siihen mm. lampia ja suvanto- ja kosk ipaikkoja (kuva 5), jotka tasaavat Krapuojaan päätyviä virtaamia. Hakunilan urhe ilupuiston jälkee n Korm uniitynoja muodostaa voimakkaasti mutkitte le van luonnontilaisen osuuden ennen Sotungintie n alitusta. Alituksen itäpuolella (kuva 6) oja on suoristettu ja viettää hyvin ennen yhtymistään Krapuojaan. Kuva 5. Korm uniitynojaa on k unnoste ttu Håkansböle n kartanopuistossa Hakunilassa. 7 Kuva 6. Kormuniitynoja Sotungintien itäpuolella ennen liittymistä Krapuojaan kuvassa sähkölinjan kohdalla. 7 Krapuojan pääuoma alkaa latvapurojen ja Kormuniitynojan yhdistym isen jälkeen hieman Purorinteen pohjoispuolella. Tästä eteenpäin Krapuoja virtaa noin 3 5 metriä leveänä, suoristettuna uomana pääosin peltoalueiden keskellä (kuva 7).

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 10 (70) Kuva 7. Krapuojan uoma Purorinteen kohdalla. 7 Krapuoja laskee Östersundomin yleiskaava-alueen sisälle hieman Valtatien 7 pohjoispuolella. Valtatien alitus tapahtuu suorakaideaukkoisella (3,3 X 1,8 m) siltarummulla, jonka välitysk yky on e rittäin hyvä. Ennen alitusta uoma on k uitenkin varsin tukkoinen, mikä rajoittaa virtaamia. Östersundomin yleiskaava-alueen sisällä Sotungintien eteläpuolella Krapuoja virtaa pe ltovaltaiste n alue ide n sekä pientaloalueiden läpi pääosin luonnontilaisessa uomassa. Tämä Krapuojan luonnontilainen uoman osuus on tode ttu arvokkaaksi pienvesien kartoituksessa 9. Tärkeät teiden alitukset ovat Sotungintien alitus noin 4,0 m teräsrummulla (kuva 8) ja Uuden Porvoontien alitus (kuva 9). Uuden Porvoontien eteläpuolella maanäyttö jatkuu peltovaltaisena ennen Krapuoja laskemista Kape llvikenin me renlahteen (kuva 10). Kape llviken on osa Östersundomin lintuvesien luonnonsuojelualuetta, jota on käsitelty tarkemmin kappaleessa 2.6. Kuva 8. Krapuoja alittaa Sotungintien Vantaan ja Helsingin rajalla. 7

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 11 (70) Kuva 9. Krapuojan alittaa Uuden Porvoontien ja sen kevyenliikenteenväylän. 7 Kuva 10. Krapuojan reitti Kapellvikenin merenlahdessa on tukkoinen. Kuvattu Långörenin sillalta länteen. 7 Krapuojan vede nlaadussa näk yy valuma-alueen moninainen ja paikoin tiiviistikin rakennetuista alueista muodostuva maankäyttö. Krapuojan vedessä onkin keskimääräistä enemmän kiintoainesta, orgaanista ja liuennutta aineista sekä hivenaineita ja bakteereja. Hivenaineista erityisesti uraanin ja arseenin korkeat pitoisuude t voivat johtua valuma-alueen teollisuudesta. Kohonnee t rautapitoisuude t voivat johtua valuma-alueen latvaosien sijaitse vista suoalueista. 9 Krapuojan vedenlaatu on selvityksissä luokiteltu käyttökelpoisuudeltaan ja pintavesien ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi 9. Pohjaeläimistön perusteella Krapuojan ekologinen tila on luokiteltu hyväksi ja ojassa esiintyykin arvokasta täplärapua. Purossa on myös kalakanta, m ikä kuvastaa puron kohtuullisen hyvää yleistilaa Närhi, M-A Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön kuvastamana. Julkaisematon pro gradu-tutkielma. Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto. 64 s.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 12 (70) Gumbölenpuron valuma-alue Östersundominpuron valuma-alue Gumbölenpuron valuma-alueen (2,5 km²) on pinta-alaltaan alueen pienimpiä. Valuma-alueen maankäyttö on pääosin metsä- ja peltovaltaista. Valuma-alue rajoittuu e telässä Uuteen Porvoontiehe n, jonka varressa on hieman pie ntalovaltaista asutusta. Valtatie 7 katkaisee valuma-alueen itä-länsi-suunnassa. Päävirtausreitin pituus Storträsk lammelta Karlvikin merenlahteen on noin 3,5 km. Reitti on luonnontilainen lukuun ottamatta peltoalueita, joilla uomaa on suoristettu. Storträsk on tunnetuin Östersundomin lammista ja se on aktiivisessa käytössä olevaa virkistysaluetta. Lampi ei ole luonnontilainen, vaan sitä on kunnostettu mm. kalkitsemalla. Kalk ituksesta huolimatta lampi pyrkii palaamaan luontaiseen happamaan tilaansa. Lampeen istute taan nyk yään kirjolohta, mutta aikaisemmin sinne on istute ttu m yös taimenta, siikaa ja puronie riää. Luontaisesti lampeen nousevat ahven ja hauki. 9 Gumbölenpuron vedenlaatu on selvityksissä luokiteltu käyttökelpoisuudeltaan ja pintavesien ekologiselta tilaltaan hyväksi. Pe lloista ja suoalueista huolimatta puron vedessä on havaittu vain vähän kiinto- ja orgaanista aineista. Liuenneiden aineiden pitoisuudet on todettu sen sijaan korkeiksi, mikä on nostanut myös veden sähkönjohtavuutta. Puron ph-arvo on ollut keskimäärin 6 7 ja purolla on hyvä puskurointikyky happamoitumista vastaan. 9 Öste rsundom inpuron valuma-alueen pinta-ala on 7,8 km ². Päävirtausreitin pituus on noin 5 km alkaen Nybygge tin kylän pohjoispuole lta ja lask ien Karlvik in me renlahteen. Pääosa valuma-alueesta sijaitsee Öste rsundom in yle iskaava-aluee n ulkopuole lla ja sen nyk yine n maankäyttöä kuvastaa laajat metsä- ja suoalueet. Haja-asutuksen määrä valuma-alueella on nykyisin hyvin vähäinen. Eteläosassa Valtatien 7 tiealue katkaisee valuma-alueen. Valuma-aluee n e rityiskohte ita ovat Krapuojan ja Öste rsundom inpuron vedenjakajan tuntumassa sijaitseva vanha Sotungin kaatopaikka, hieman tämän e te läpuole lla sijaitse va luonnontilaine n Gumböle träsk sekä Valtatien 7 molemmin puolin sijaitsevat rehevöityneet lammet Lilla dammen (kuva 11) ja Stora dammen. Lisäksi e te lämpänä puro sivuaa Östesundomin kartanon alueita. Kartanon maille on puroa patoamalla muodostettu pieni lampi. Puron purkupiste Karlvikeniin (kuva 12) on osa Öste rsundomin lintuvesie n luonnonsuojelualuetta. Östersundominpuro on vedenlaadultaan kaksijakoinen. Puron yläjuoksulla kiintoaineksen ja orgaanisen aineksen pitoisuudet sekä ionien, hivenaineiden ja bakteerien määrät on havaittu korkeammiksi kuin alajuoksulla. Yläjuoksulla vesi on myös tode ttu happamammaksi (ph 6) k uin alajuoksulla (ph 6 7) ja lisäksi puskurointikyky happamoitumista vastaan oli yläjuoksulla heikompi. Syy e roihin on arvioitu ole van Sotungin vanha kaatopaikka sekä Nybygge tin alueen aiheuttama hajakuormitus. Östersundomin vedenlaatu on selvityksissä luok iteltu käyttökelpoisuude ltaan ja pintavesien ekologise lta tilaltaan tyydyttäväksi. 9

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 13 (70) Kuva 11. Lilla dammen on lähes umpeen kasvanut ja kosteikkomainen Korsnäsinpuron valuma-alue Kuva 12. Näkymä Uudelta Porvoontieltä Karlvikeniin Östersundominpuron purkupisteessä. Korsnäsinpuron valuma-alue on verrattain pieni, vain 3,3 km² ja se rajautuu kokonaan Östersundomin yleiskaava-alueen sisälle. Nykytilanteessa sen maankäyttöä hallitsevat metsäalueet ja Valtatien 7 pohjoispuolella sijaitseva Landbon asutuskeskittymä. Lisäksi etelämpänä Uuden Porvoontien molemmin puolin on hieman rakennettua aluetta. Korsnäsinpuron päävirtausreitin kokonaispituus on hieman yli 3,5 km. Puro on Landbon asutuksen alueella (Landbonoja) pääosin muokattua ja suoristettua, mutta muilta osin, e tenk in Valtatien 7 pohjoispuolella, puro on luonnontilainen. Edustavin uoman osuus sijaitseekin juuri valtatien pohjoispuolella, jossa puro meande roi synnyttämässään kanjonissa. Puro alittaa Valtatien 7 rum-

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 14 (70) muilla, joiden muodostamat reitit ovat osin tukkoisia. Valtatien eteläpuolella Korsnäsinpuro virtaa Kornäsin kallioselänteiden ja koulukeskuksen välisessä kanjonissa varsin luonnonmukaisessa uomassa (kuva 13), k unne s alittaa Uude n Porvoontie n 1600 B rummulla ja laskee me re nlahteen Karhusaaren pohjoispuolella, luonnonsuojelualueiden ulkopuolella Fallbäckenin valuma-alue Kuva 13. Korsnäsinpuro Uuden Porvoontien pohjoispuolella. Korsnäsinpuron vedenlaatu on selvityksissä luokiteltu käyttökelpoisuudeltaan hyväksi, mutta pintavesien ekologiselta tilaltaan vain tyydyttäväksi. Monet vedenlaadun indikaattorit, kuten baktee rie n ja ionien määrä, on havaittu korkeiksi. Ionien korkea määrä voi johtua esimerkiksi Valtatien 7 suolauksesta. Kiintoainesta ja orgaanista aineista purossa on kuitenkin yleensä vähän. 9 Landbon länsipuolella, lähellä vedenjakajaa sijaitsee Landbonlampi, joka on kirkasvetinen ja vedenlaadultaan Östersundomin alueen parhaita. Lampi on todennäköisesti luonnollista alkuperää ja saa vetensä pohjavesistä. Fallbäckenin valuma-alue on Östersundomin alueen toiseksi suurin 13,6km² pinta-alallaan. Valuma-aluee n latvat yltävät Sipoon kunnan puole lle yle iskaava-aluee n ulkopuolelle. Valtatie n 7 pohjoispuolella valuma-alueen maankäyttö on lähes pelkästään metsää ja suota ja suuri osa alueen länsireunasta kuuluu Sipoonkorven arvokkaisiin alue isiin. Valtatie 7:n e te läpuole lla on jonkin verran peltoalueita ja väljää pientalovaltaista asutusta Immersbackan ja Aspesskogin alue illa. Fallbäckenillä on kaksi latvapuroa, joista valuma-alueeltaan suurempi (6 km²) alkaa pohjoisesta Helgträskin ympäristöstä ja laskee Stormosse nin suoalueen läpi. Toine n latvapuro alkaa Genaträsk istä, virtaa Puroniitynlaakson läpi ja sen valuma-alueen pinta-ala on noin 4,6 km ². Päävirtausreitin pituus Helgträskin ja Uudelle Porvoontien välillä on yli 8 km. Valuma-aluee n purkupiste sijaitsee Sipoon kunnan puole lla Storörbottne tin merenlahdessa. Fallbäckenin uoma muodostuu sekä luonnontilaisista e ttä muokatuista osuuksista. Valuma-alueen latvaosissak in purot ovat monin paikoin muokattuja soide n ojituksista johtuen. Fallbäckenin luonnontilaisimmat osuudet alkavat Valtatien 7 pohjoispuolella Skinnarsskogin läheisyydestä ja jatkuvat valtatien eteläpuolella yksittäisiä kohtia lukuun ottamatta aina Uudelle Porvoonväylälle

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 15 (70) asti. Valtatien 7 Fallbäcken alittaa 1800 mm teräsrummulla (kuva 14), joka kulkee syvässä kanjonissa ja johtaa puron vedet sujuvasti Immersbackan puole lle. Uude n Porvoontien kohdalla Fallbäckenin vede npinnantaso on likimain merenpinnantasossa. Tien alitus tapahtuu näyttävällä siltarummulla (kuva 15). Kuva 14. Fallbäcken alittaa Valtatien 7 syvässä kanjonissa. Kuva 15. Uuden Porvoontien alitus lähellä Fallbäckenin purkupistettä. Fallbäckenin vedenlaatu on selvityksissä luokiteltu käyttökelpoisuudeltaan välttäväksi, mutta pintavesien ekologiselta tilaltaan vain tyydyttäväksi. Puron vedenlaatu muuttuu latvaosista alajuoksulle mentäessä e rityisesti happamuus vähenee ja puskurointikyky paranee. Sen sijaan liuennutta aineista, kiintoainesta ja orgaanista ainetta on enemmän, mutta niiden kokonaismäärä on silti suhteellisen alhainen. 9

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 16 (70) Majvikin valuma-alue Majvik in valuma-alue sijaitsee suunnittelualueen itäisessä reunassa ja on kokonaan Sipoon kunnan aluee lla. Suurin osa valuma-alueesta sijoittuu Öste r- sundom in yle iskaava-aluee n ulkopuole lle. Valuma-alueen maankäyttö muodostuu suurelta osin Västerskogin haja-asutusalueesta ja sen lähiympäristön metsä- ja peltoalueista. Päävirtausreitti alkaa Väste rskogin aluee lta ja se virtaa noin 3 km re itin Majvik in päättyen me reen Lilla Be rgholmenin kohdalla. Sivuojat tuovat ve ttä päävirtausre itille Linnanträskista ja Uuden Porvoontie n varresta pe lto- ja pie ntalovaltaisilta alueilta. Pohjoisessa valuma-alue ulottuu Valtatien 7 pohjoispuolelle asti. Majvikin puron vedenlaatua ei ole käsitelty Helsingin Östersundomin pienvesien kartoituksessa. 2.6 Hulevesiin liittyvät merkittävät luontoarvot Östersundomin arvokkaat pienvedet Helsingin Östersundomin pienvesien kartoituksessa 9 on arvioitu ja luokiteltu kattavasti Östersundomin yleiskaava-alueen halki virtaavien purojen ja alueen lampie n tilaa. Kartoituksessa pääasiallinen tutkim usmene telmä oli veden laadun fysikaalis-kemiallisen laadun tarkastelu, mutta tutkimuksessa selvitettiin m yös pienvesien luonnontilaisuutta ja niide n tarjoam ia luontoarvoja. Luonnontilaisuutta ja luontoarvoja arvioitiin pie nvesie n muokkausastee n sekä niiden lähiympäristön muodostaman luontokokonaisuuden arvon perusteella. Arvokkaimmiksi kohte iksi se lvityksessä tode ttiin Öste rsundom inpuron purolaakso, Östersundomin lammet sekä Krapuojan ja Fallbäckenin purot. Östersundominpuron todettiin edustavaksi ja ympäristöltään vaihtelevaksi. Pohjoisessa puro virtaa Sipoonkorven mäntymetsien keskellä ja eteläosissa Lilla Dammen ja Stora Dammen sekä näiden ete läpuolella alkava hieno jalopuulehto tekevät purosta ympäristöineen monipuolisen ja näyttävän. 9 Öste rsundom in yle iskaava-aluee n puroista ainakin Krapuojassa ja Fallbäcke nissä on tode ttu kalakanta, m ikä ke rtoo purojen hyvästä tilasta ja riittävän hyvänä säilyvästä alivirtaamasta kuivaan aikaan. Fallbäcke n on kunnoltaan pääasisassa luonnontilainen. Vaikka Krapuoja ei olekaan täysin luonnontilainen sen hyvän tilaa osoittaa siellä havaitut arvokkaat täpläravut Vesilain mukaiset säännökset pienten virtavesien suojelusta Vesilain 2 luvun 11 sisältää säännöksiä tie ttyje n vesiluontotyyppien suojelusta. Säännös kieltää vaarantamasta mm. norojen luonnontilaa. Ensisijaisesti k ysym ys on luontotyype istä, joiden olennaise t ominaispiirtee t e ivät ole muuttuneet m uokkauksen se uraukse na. Öste rsundomin tapauksessa kaikk i noroiksi luokite ltavat virtave de t e ivät siis ole se llaise naan suojeltavia vaan mahdollisesti osat niistä. Lupaviranomaine n voi lisäksi hakemuksesta myöntää poikkeuksen 11 :n kiellosta, jos mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Suunnittelualueella olevien norojen tai niiden osien luonnontilan määritelmää tulee jatkosuunnittelussa täsmentää, kun on tarkemmin selvillä niihin kohdistuvat vaikutukset.

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Östersundomin yleiskaava-alueen 17 (70) Sipoonkorpi Sipoonkorpi on km² laajuinen topografialtaan hyvin vaihteleva ja rehevä metsäalue. Sipoonkorven alue alkaa Östersundomin yleiskaava-alueen pohjoisosista ja sitä ympäröivät Sotungin, Niikilän, Hindsbyn ja Immersbyn maatalousvaltaiset kylät. Paikoin kylien tiivis haja-asutus ja pellot työntyvät osittain syvällek in Sipoonkorpee n, mutta vaikeat maasto-olosuhtee t ovat osaltaan auttanee t alueen pysymistä harvaan asuttuna. Sipoonkorven monipuolisessa luonnossa elää Etelä-Suomen oloihin huomattavan paljon harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Östersundomin yleiskaava-alueen läpi virtaavista puroista Krapuojan, Östersundominpuron ja Fallbäckenin valuma-alueiden latvoista suuret osat sijaitsevat Sipoonkorven metsissä Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet nim inen Natura 2000 alue muodostuu ne ljästä e rillisestä osasta Mustavuoren, Porvarinlahden, Labbackan ja Kasabe rge tin sekä Bruksvikenin, Torpvike nin ja Kape llvike nin (Kappelinlahti) alueella. Alue käsittää yhteensä 355 hehtaaria maa- ja vesialueita, jotka sijoittuvat Östersundomin yleiskaava-alueen eteläosiin. 12 Östersundomin lintuvesien luonnonsuojelualueeseen (92 ha) kuuluu Helsingin kaupungin omistamia osia edellä kuvatusta Mustavuoren lehdon ja Öste rsundom in lintuvesien Natura 2000-alueesta, jonka länsiosa on rauhoite ttu aiemmin Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualueeksi. Suoje lualue koostuu kolmesta erillisestä reheväkasvustoisesta merenlahdesta: Bruk sviken, Torpviken ja Kapellviken, joista viimeksi mainitusta suoje lualueeseen k uuluu vain osa sen e te lärannasta. Kapellviken on lähe s täysin umpeenkasvanut merenlahti, mutta kahdella muulla lahdella on jonkin verran avovettä. 13 Kape llvikeniin laskee Öste rsundom in alueen suurin puro, Krapuoja. Kape llvikenin keskiosassa sijaitsee osin asutettu Långörenin metsäsaareke, jonka pohjoispuolella avovettä on pieninä lampareina ja kapeina uomina. Lahden pohjoisosassa, Karhusaarentien lähe isyydessä on matalakasvuinen enne n hevoslaitumena ollut me renrantaniitty. Kape llvike nin ranta-aluee t rajautuvat reheviin pensaikkoihin ja tervalepiköihin, mutta kauempana lahtea ympäröivät havu- ja sekametsät, peltoaukeat ja pientaloalueet. 14 Bruk svikenin ja Torpvikenin pesimälinnustoon k uuluvat mm. silkk iuikku, toistakymmentä sorsalintulajia, joista huomattavimpina ristisorsa, sekä nokikana ja ruisrääkkä. Kape llvikenin ruoikoissa viihtyvät luk uisat ruoko- ja rytike rttuset, pajusirkut sekä kaulushaikara. Reunametsissä ja -pensaikoissa elävät esimerkiksi pikkutikka ja pikkulepinkäinen. 13 Öste rsundom in ruovikkoaluee n kalastosta ei ole tehty e rillistä se lvitystä, mutta Kappelvikenin lahdella tavataan ainakin tyypillisimmät kalalajit kuten särki, ahve n, k iiski ja hauk i. Ruovikoitunee t me renlahdet ovat tärke itä kalojen kutualueita Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, verkkosivut. Suunnitelmat, Östersundom, Viheralueet. 13 Helsingin ympäristökeskus, verkkosivut. Helsingin luonnonsuojelualueet. 14 Suikkari, E Östersundomin ruovikkoalueen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 4/2007.

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Yleiskaavatason hulevesien hallintasuunnitelma case Östersundom

Yleiskaavatason hulevesien hallintasuunnitelma case Östersundom Yleiskaavatason hulevesien hallintasuunnitelma case Östersundom Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Perttu Hyöty Ympäristösi parhaat tekijät Hulevesien hallinnan kokonaisuus Selvitysalue kasvaa Tarkkuustaso kasvaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Ilkka Laine Projektipäällikkö suunnitteluvirasto Yleiskaava pähkinänkuoressa Pk-seutu laajenee itään 70 000 uutta asukasta 15 30 000 uutta työpaikkaa 5 uutta metroasemaa

Lisätiedot

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen

Lisätiedot

PIENVESITAPAAMINEN

PIENVESITAPAAMINEN PIENVESITAPAAMINEN Vantaan kuulumisia Sinikka Rantalainen VANTAAN PIENVESIIN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA Närhi Mari-Anna, 2011, tekeillä oleva Pro gradu Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön

Lisätiedot

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa

Lisätiedot

IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA

IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA IHANAISTENRINTEEN HULEVESISUUNNITELMA Raportti 0521-P10495 7.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Marja-Vantaan hulevesien hallinta

Marja-Vantaan hulevesien hallinta Marja-Vantaan hulevesien hallinta Huleveden käsittelystä ja viivytyksestä tulvareitteihin Marika Orava, suunnitteluinsinööri, DI Marja-Vantaan sijainti Marika Orava 2 Marja-Vantaa * Kotikaupunki n. 30

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki HS-Vesi Oy. Tiiriön valuma-alueen hulevesiselvitys. Raportti

Hämeenlinnan kaupunki HS-Vesi Oy. Tiiriön valuma-alueen hulevesiselvitys. Raportti Hämeenlinnan kaupunki HS-Vesi Oy Tiiriön valuma-alueen hulevesiselvitys Raportti 29.5.2015 29.5.2015 1 (16) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio...

Lisätiedot

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

Sisävesitutkimus ja pienvesien kunnostus Helsingissä. Purot Lammet ja järvet Lähteet hulevesi

Sisävesitutkimus ja pienvesien kunnostus Helsingissä. Purot Lammet ja järvet Lähteet hulevesi Sisävesitutkimus ja pienvesien kunnostus Helsingissä Purot Lammet ja järvet Lähteet hulevesi Purojen veden laadun tutkimus 35 puroa, joista vesinäytteitä haetaan nykyisin kerran vuodessa, keväällä Alkanut

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

Vantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella

Vantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella Vantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella Hulevesiseminaari 25.11.2014 Hanna Tuominen Sisällys Diplomityön tavoitteet Läpäisemättömän pinnan malli CORINE Land

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O TYÖ: TARATEST OY

HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O TYÖ: TARATEST OY TYÖ: 12235 1.2.2017 HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O 837 325 6525 0001 TARATEST OY Turkkirata 9 A 33960 Pirkkala p. 03 368 3322 www.taratest.fi Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Suunnittelualueen

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA

ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA Vastaanottaja Mänttä-Vilppulan kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä Joulukuu 2015 ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMA ISONNIEMEN TEOLLISUUSALUE,

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Vesi kaavassa, yleiskaava

Vesi kaavassa, yleiskaava FCG Suunnittelukeskus Oy Vesi kaavassa, yleiskaava Etelä-Suomen lääninhallitus 25.9 klo 9.00-12.00 Versio 1.0 Lauri Solin 24.9.2007 2007 Vesi kaavassa, yleiskaava Mustionjoen osayleiskaavat, Karjaan kaupunki

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Hulevesien määrä tulee kasvamaan Syitä on kaksi: kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8

Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 Asemakaavan 8648 muutos Elina Teuho 1.0 19.6.2017 Tarkistanut ja hyväksynyt: Perttu Hyöty 19.6.2017 YKK62642 Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 19.6.2017 1 (4) SISÄLTÖ

Lisätiedot

Isonkyrön keskustan asemakaavamuutoksen ja Lapinmäen asemakaavan hulevesisuunnitelma

Isonkyrön keskustan asemakaavamuutoksen ja Lapinmäen asemakaavan hulevesisuunnitelma ISONKYRÖN KUNTA Isonkyrön keskustan asemakaavamuutoksen ja Lapinmäen asemakaavan hulevesisuunnitelma Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26653 Raportti 1 (12) Krankkala Emmaleena Sisällysluettelo

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Hulevesien luonnonmukainen käsittely 1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39

Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39 Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39 Raportti ID 1 599 179 9.5.2016 9.5.2016 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio... 2 2 SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

Tervajoen keskustan asemakaavamuutoksen hulevesisuunnitelma

Tervajoen keskustan asemakaavamuutoksen hulevesisuunnitelma TERVAJOEN KUNTA Tervajoen keskustan asemakaavamuutoksen hulevesisuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25776 Raportti, LUONNOS 1 (14) Havulinna Ella Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Riitta Tornivaara Ruikka Hulevesifoorumi/ SYKE, Helsinki 1 Verkkojulkaisuna http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Painettuna Edita Publishing Oy, www.edita.fi/netmarket

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN HULVSISLVITYS ASMAKAAVOITUSTA VARTN YMMRSTAN LIIKUNTAHALLIN TONTTI (55048/1) 08.07.2016 SPOO PÄIVITTTY 07.09.2016 Tontin pintamateriaalikaaviot täsmennetty, lisätty tontin laajennettu vaihtoehto. SISÄLLYS:

Lisätiedot

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Yleisötilaisuus 12.9.2016 Toimenpiteet, yleinen Ympäristösi parhaat tekijät 2 Toimenpide ehdotukset Toimenpiteiden päämäärät: Uoman vedenjohtokyvyn

Lisätiedot

Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu

Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu Raporttiluonnos 31.10.2006 Toijalan kaupunki Sataman osayleiskaavan hulevesitarkastelu 0224-C7215 Sisältö: 1 JOHDANTO 1 1.1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

KAURAMÄEN KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA

KAURAMÄEN KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki KAURAMÄEN KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA Yleissuunnitelma P16448 29.2.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Yleissuunnitelma I 29.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS

MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS SALON KAUPUNKI MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29948 Raportti 1 (12) Syvälä Riitta/ Pekka Raukola Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Työn lähtökohdat

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 327 102 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

Suojelualueet, yleiskartta

Suojelualueet, yleiskartta Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT

ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys

Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KANGASALAN KUNTA Tarastenjärven asemakaavan nro 740 hulevesiselvitys Loppuraportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25574P001 Loppuraportti, LUONNOS 1 (14)

Lisätiedot

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN

Lisätiedot

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID 1559459 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia ja

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011 Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki 18.11.2011

Lisätiedot

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät

Lisätiedot