Tähtäimessä tehokkuus. Veteraanit juhlivat Espoossa. Ylöjärvellä. Perinteet. Suomen jälleenrakentaminen oli tämän vuoden teemana uutiset, sivu 4

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Veteraanit juhlivat Espoossa Suomen jälleenrakentaminen oli tämän vuoden teemana uutiset, sivu vuosikerta n:o 9 (1098) verkossa > Kuva: Henri Juvonen Tähtäimessä tehokkuus Puolustusvoimien ja elinkeinoelämän yhteistyö tiivistyy entisestään, kun puolustusvoimat muodostaa yrityskumppanuuksia ja ulkoistaa palveluita. Palvelut pyritään ostamaan yrityksiltä, jolloin puolustusvoimilla on mahdollisuus keskittyä siihen tärkeimpään sodanajan joukkojen koulutukseen. Millaisia kumppanuuksia puolustusvoimilla on? Miten ne ovat toimineet? Onko tavoitteisiin päästy? Ylöjärvellä otettiin käyttöön uusi harjoitusalue uutiset, sivu 3 Perinteet viitoittavat kadettien kevättä kentällä, sivu 10 uutiset, sivu 3 Polkupyöräily on tämän päivän trendi vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 9/2012 pääkirjoitus Yhteiskunnan vastuu Päättäjien syyttäminen on usein populistista. Yhteiskuntavastuu-käsite (eng. corporate social responsibility) on ilmestynyt viimeisten vuosien mittaan kaikkien suurten yritysten esitteisiin. Niistä sen käyttö on levinnyt myös julkishallinnon strategioihin, mikä on ehkä hieman huvittavaakin. Eikö julkinen sektori luonnollisesti kanna yhteiskuntavastuuta vaikka sitä ei erikseen mainittaisikaan? Yhteiskunnan, päättäjien tai virkamiesten syyttäminen yksittäisen henkilön vastuuttomasta toiminnasta on monesti helppoa ja populistista. Ihmisellä on luontainen tarve hakea selitystä esimerkiksi järjettömään koululaisen murhaan tai perhesurmaan. Jos löydetään syy toimintaan, saadaan turvallisuutta ja selkeyttä elämään, koska samalla haetaan ratkaisukonstia. Voi olla helpottavaa ajatella, että panostamalla enemmän mielenterveyspalveluihin tai syrjäytymisen estämiseen vältytään jatkossa vastaavanlaisilta murhenäytelmiltä. tornitouhua Mitä sitten on yhteiskunnan vastuu? Pitää katsoa myös yksilön vastuuta. Missä vaiheessa loppuu yhteiskuntavastuu, jos yksilöllä ei ole haluakaan elää vastuullisesti? Tätä vastuukeskustelua voi miettiä laajemminkin kuin vain liittyen yksittäisiin hirmutekoihin. *** Työnantajan yhteiskuntavastuun yksi osaalue on henkilöstön fyysisestä toimintakyvystä huolehtiminen. Puolustusvoimissa päämääränä on edistää oman henkilöstön lisäksi myös laajemmin nuorten ja kansalaisten liikunnan harrastamista ja terveyttä. Tarvetta tälle työlle riittää, sillä ylipaino ja heikentyvä kestävyyskunto ovat huolestuttavia kansanterveydellisiä ongelmia. Varusmiesten ja reserviläisten lisäksi puolustusvoimat kannustaa omia työntekijöitään liikkumaan monella tapaa. Kuntotestit suorittaneella henkilöllä on mahdollisuus käyttää työajasta kaksi tuntia viikossa liikuntaan, olipa hän sitten sotilas tai siviili. Myös erilaisiin liikuntatapahtumiin osallistumista tuetaan. Näitä ovat esimerkiksi Kansanhiihdot, Jukolan Viesti, Kesäyön marssi, Naisten kymppi sekä Helsinki City Marathon. Fyysisen työkyvyn tavoitetason alle jääville ja merkittävästi ylipainoisille työntekijöille järjestetään työnantajan tukemaa terveys-, kunto ja ravinto-ohjausta yhteistoiminnassa työterveyshuollon kanssa. Liikunnan tutkimustoiminnalla hankitaan uutta tietoa sotilaan fyysisestä toimintakyvystä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä ja ilmiöistä.tavoitteena on tuottaa vuosittain väitöskirjatasoista tutkimusta sekä 3 5 artikkelia tiedejulkaisuissa. *** Koti ja koulu eivät välttämättä aina onnistu kasvattamaan nuorta terveelliseen elämään. Mutta moni nuori saattaa muuttaa epäterveellisiä elintapojansa vielä palveluksensakin aikana. Viime vuosina on kiinnitetty entistä enemmän huomiota myös reserviläisten fyysiseen suorituskykyyn. Ehkä kertausharjoituskin saattaa antaa kipinän liikkumiseen. Mutta jos yksilöä ei kiinnosta itsestään huolehtiminen, yhteiskunnalta loppuu keinot kesken. > jyrkivainio@hotmail.com nurkka Sotilassielunhoito oikeille raiteille Sotilassielunhoito on puolustusvoimien omaa työtä ja osa sen henkilöstötukea. Sekulaarin eli maallisen instituution työalana sen ei ole viisasta olla tunnustuksellisesti sidottua toimintaa. Sotilassielunhoidon piiriin kuuluvat kaikki palveluksessa olevat uskontokuntaan katsomatta ja myös niihin kuulumattomat henkilöt. He viime kädessä ratkaisevat, kenen puoleen kysymyksineen kääntyvät. Sotilassielunhoidon tulee sopeutua yhteiskunnan sosiaaliseen todellisuuteen ja samalla luottaa kristillisen ihmiskuvan vahvaan voimavaraan. Kirkkopoliittisen tai muunkaan pelin nappulaksi sodan ja kriisin kontekstiin sovitettu sotilassielunhoito on liian kallisarvoinen. Sotilaspappien taitolaji on maailmankatsomuksellisten eriytymien hallinta siten, että sotilassielunhoidon visio toteutuu: henkisesti ja hengellisesti tuettu sotilas. *** Itsenäisen Suomen sotilassielunhoito alkoi vuonna 1918, jolloin ylipäällikkö Mannerheimin käskystä perustettiin Etappiesikuntaan osasto Armeijan sielunhoito. Sotatilanteessa sotaväki otti näin vastuulleen sotilaiden henkisen ja hengellisen tukemisen. Itsenäistymisen ja 1919 hallitusmuodon myötä Suomesta tuli maallistunut valtio. Uskontopakko vaihtui uskonnonvapauteen. Kirkolla oli tässä vaiheessa vahva yhtenäiskulttuurinen merkitys yhteiskunnassa ja myös armeijassa. Talvisodan perusteella sotarovasti Johannes Björklund sai vuonna 1941 kenttäpiispan nimen ja arvon. Hänen alaisenaan palveli 300 rintamapappia. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan on ilmeistä, että Mannerheimin esittämä ja Rytin antama arvonimi oli tarkoitettu henkilökohtaisesti vain Björklundille. Jatkosodan aikana rintamapappien määrä nousi 400 ja silloin, perustettiin kenttäpiispan virka. Sodan kontekstissa ja toimialan laajuus huomioon ottaen virka oli perusteltu. Kirkkolakiin oli jo vuonna 1941 kirjattu Sotilaspapistoa johtaa ja valvoo puolustuslaitoksen hengellisen työn johtajaksi määrätty pappismies, jota kutsutaan kenttäpiispaksi. Virkateologisesti kenttäpiispa ei ollut eikä edelleenkään ole piispa. Sodan päätyttyä neljän toimiston laajuinen Päämajan kirkollisasiain osasto supistui aina nykyiseen kahden vakituisen papin kirkolliseen alaan. Tämänhetkistä parinkymmenen päätoimisen sotilaspapin joukkoa voisi hyvin johtaa ansioitunut kenttärovasti. Sotilaspapit ovat itsenäiseen työskentelyyn tottunutta väkeä. Puolustusvoimien säästötalkoissa se merkitsisi kohtuullista säästöä. Ajat ovat muuttuneet sitten yhtenäiskulttuurin. Hyvän kuvan suomalaisten uskonnollisuudesta antaa mm. World Value Survey -tutkimus Suomalainen on edelleen uskonnollinen, mutta ei kovin sitoutunut kirkkoon. Moni sotilas jakaa edesmenneen kenraali Lauri Sutelan tilityksen: Olen ollut etäällä kirkosta, mutta lähellä Jumalaa. Sotilassielunhoidolla on kuitenkin entinen tilaus: sekä kotimaassa että rauhanturvatehtävissä sotilaat arvostavat rinnalla kulkevaa sotilaspappia. Seppo Kangas Dosentti (MPKK), Kenttärovasti evp kysymys mielipide Vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoittelumahdollisuuksia kehitettävä Viime aikoina on julkisuudessa ollut kovasti puhetta puolustusvoimien tulevista säästöistä ja uudistuksista. Kyseessähän on hallituksessa olevilta puolueilta selkeä arvovalinta: turvallisuudesta voidaan tinkiä. Toisinkin olisi voitu toimia. Leikata toisilta hallinnonaloilta enemmän, jotta ei olisi tarvinnut säästää puolustusvoimilta. Vastaavien säästötoimien virheistä on ennenkin kansamme maksanut verellään. Suomesta löytyy kuitenkin suuri joukko toisinajattelevia, vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa harjoittelevia miehiä ja naisia. Itselläni on viimeisen 12 vuoden aikana ollut kunnia tutustua ympäri Suomen eri-ikäisiin aktiivireserviläisiin, jotka harjoittelevat ympäri vuoden ammuntaa omakustanteisesti. Ostavat itselleen tarvittavan taisteluvarustuksen, käyttävät vuosilomiansa harjoituksissa ja omaavat erittäin korkean motivaation puolustaa maatamme epätoivoisessakin tilanteessa viimeiseen asti. Nyt olisikin puolustusvoimilla hyvä tilaisuus panostaa tuohon joukkoon ja sen harjoittelumahdollisuuksiin. Lisäksi valtiolta toivoisin näkeväni luottamusta niitä kohtaan, jotka ovat vapaaehtoisesti valmiita ylläpitämään maamme puolustusvalmiutta. Sami Wahlberg Helsingin Sotilaspoliisikilta ry:n puheenjohtaja Edellisessä lehdessä kysyimme: Tarvitaanko kyberturvallisuusharjoituksia aiempaa enemmän? Kyllä 75% 25% Ei Seuraava kysymys: Ovatko kumppanuudet tehokas tapa säästää? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax kaarina.honkalammi@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Sakari Muurinen Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Alikersantti Valtteri Taimela Puh Kaartinjääkäri Henri Havusela Puh Kaartinjääkäri Ronni Läpinen Puh Kaartinjääkäri Tuukka Määttänen Puh Kaartinjääkäri Tuukka Riihinen Puh Kaartinjääkäri Perttu Räisänen Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Christian Anttonen Puh graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Juvonen Kaartinjääkäri Apirat Nomnavi Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2012 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 9/2012 uutiset 3 Kumppanuuksilla tavoitellaan joustoja ja säästöjä Puolustusvoimat pyrkii keskittämään ydintoiminnat ja ulkoistamaan tukitoiminnat. Kumppanuuksia saatetaan laajentaa puolustusvoimauudistuksen yhteydessä. Ronni Läpinen Yrityskumppanuudet ja ulkoistetut palvelut ovat kasvavia ilmiöitä koko julkisella sektorilla ja niin myös puolustusvoimissa. Lähtökohtana on kustannustehokas toiminta, joka turvaa toiminnan myös poikkeusoloissa, puolustusministeriön konserniohjausyksikön johtaja Taina Susiluoto tiivistää kumppanuuksien tavoitteet. Hänen mukaansa olisi hyvä löytää niitä asioita, joista valtio voi luopua ja niitä asioita, jotka paremmin tehdään yksityisen sektorin toimesta. Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg on samoilla linjoilla: Kaikki toiminta ei voi olla puolustusvoimien sisäistä. Haluamme keskittyä ydinasioihin eli sodanajan joukkojen koulutukseen. Molemmat näkevät puolustusvoimien ja elinkeinoelämän yhteistyön jo rauhan aikana tärkeänä. Se parantaa huoltovarmuutta ja helpottaa vaurioidenkorjaamiskykyä kriisitilanteessa, luonnehtii Lindberg. Kuva: Apirat Nomnavi Kumppanuudet eivät ole aiheuttaneet irtisanomisia vaan puolustusvoimien vanhat työntekijät ovat sijoittuneet hyvin kumppanuusyrityksiin, sanoo puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg. Täytyy olla vaativa asiakas Kokemukset kumppanuuksista ovat olleet pääosin positiivisia. Säästöjä on tullut ja entiset puolustusvoimien työntekijät ovat sijoittuneet hyvin kumppanuusyrityksiin. Kenraaliluutnantti Lindberg nostaa maavoimien materiaalin kunnossapidosta vastaavan Millog Oy:n esimerkiksi hyvästä kumppanuudesta. Yhteistyö Millogin kanssa näyttää hyvältä lukujen perusteella. Toiminta on tehostunut. Sitä lähdettiin hakemaan ja se saavutettiin. Positiivisista kokemuksista huolimatta Lindberg muistuttaa, että kumppanuudet ovat työläitä hankkeita, joissa esiintyy luonnollisesti kasvukipuja. Varsinaisia ongelmia hän ei kuitenkaan ole havainnut. Kumppanuudet täytyy aina valmistella huolella ja on tiedettävä mitä halutaan. Näin ollen ne myös vievät henkilöresursseja ja aikaa, Taina Susiluoto listaa muutamia kumppanuuksien haittapuolia. Yhteistyösuhde edellyttää myös jatkuvaa hallinnointia ja huolenpitoa. On osattava olla niin sanotusti vaativa asiakas. Trendinä avautuminen Puolustusvoimien suurimpia kumppanuuksia ovat Millog Oy, lentokalustoa ylläpitävä Patria Aviaton Oy ja varuskuntien ruokapalvelut järjestävä Leijona Catering. Millogin toimitusjohtaja Aarne Niemisen mukaan heillä on pelkästään myönteisiä kokemuksia kumppanuudesta maavoimien ja koko puolustusvoimien kanssa. Kumppanuuksien pioneeri Ronni Läpinen Yksi merkittävimmistä kumppanuuksista löytyy terveydenhuollon palveluista. Erikoissairaanhoitopalveluiden kumppanuutta voidaan jopa kutsua puolustusvoimien logistiikan kumppanuuksien pioneerityöksi, sanoo puolustusvoimien ylilääkäri, lääkintäprikaatikenraali Simo Siitonen. Onnistuminen on osin vaikuttanut myös siihen, että muilla huollon aloilla on voitu ryhtyä ulkoistamaan. Laajin kumppanuusalue on erikoissairaanhoito, jota toteutetaan nykyään neljässätoista sairaanhoitopiirissä. Tämä on todettu toimivaksi systeemiksi. Ennen, jos Kauhavalla varusmies tarvitsi esimerkiksi kirurgia tai silmälääkäriä, hänet lähetettiin Tilkan keskussotilassairaalaan Helsinkiin, Siitonen selvittää vanhan mallin heikkouksia. Nyt varusmies tutkitaan ja hoidetaan lähellä Seinäjoen keskussairaalassa. Kumppanuudella on toteutettu myös puhelinpäivystysjärjestelmä, joka palvelee Kajaanin keskussairaalasta käsin kaikkia varuskuntien terveysasemia virka-ajan ulkopuolella ja lomalla sairastuneita varusmiehiä 24/7 monien päällekkäisten päivystysten sijaan. Terveydenhuollon uudistusta alettiin suunnitella jo ennen lukua ja nykyisestä mallista kumppanuuksineen on ylilääkärin mukaan erinomaisia kokemuksia. Järjestelmä on nopea, joustava ja kustannustehokas, Siitonen tiivistää. Säästöjä kumppanuuksien ansiosta syntyy keskimäärin kuusi Hän näkee puolustusvoimien kumppanuudet nykypäivän trendinä. On luonnollista, että puolustusvoimat avautuu yhteiskunnalle ja tulee mukaan jokapäiväiseen toimintaan. Puolustusvoimien ja elinkeinoelämän yhteistyön hyödyt yrityksille ja koko yhteiskunnalle ovat Niemisen mukaan huomattavat. Koko yhteiskunnan kriisivalmiushan siinä kasvaa, Nieminen toteaa. Leijona Catering otti ruokahuollon vastuulleen tämän vuoden alusta. Kumppanuus on niin uusi, ettei Leijona Cateringin toimitus- miljoonaa euroa vuodessa, mutta säästöjä tärkeämpää on palvelusturvallisuus, joka sekin on parantunut. Puolustusvoimien yhteistyö sairaanhoitopiirien kanssa, joka on kansainvälisestikin poikkeuksellinen järjestely, on kerännyt kiitosta varusmiehiltä, jotka arvioivat esimerkiksi puhelinpäivystyssysteemin toimivuudeksi 4.2/5. Myös Valtiontalouden tarkastusviraston raportti totesi erikoissairaanhoitopalveluiden kumppanuusmallin erittäin hyväksi. johtaja Ritva Paavonsalo lähde vielä arvioimaan sen menestystä. Hän näkee, että kumppanuusyrityksenä Leijona Catering pystyy toimimaan joustavammin kuin puolustusvoimien sisäinen ruokahuolto. Meillä on hyvät mahdollisuudet toimia asiakkaiden toiveiden mukaan, koska pystymme keskittymään pelkkään ruokahuoltoon. Muita kumppanuuksia ovat muiden muassa kenttäpostin jakelusta vastaava Itella Oy, työsuhdeasuntojen vuokrausta hoitava Kruunuasunnot ja Pohjois-Suomen varuskuntien vaatetushuollon järjestävä Comforta Oy. Puolustusvoimien kiinteistöt ulkoistettiin vuoden 2003 alussa Senaatti-kiinteistölle ja maa-alueet pääosin Metsähallitukselle. Kiinteistöjen kunnossapito ulkoistettiin samalla Puolustushallinnon Rakennuslaitokselle. Kenraaliluutnantti Lindbergin mukaan kumppanuuksien laajentamisvaihtoehtoja selvitetään puolustusvoimauudistuksen ohessa. Mitään päätöksiä ei kuitenkaan ole tehty. Uusi maanpuolustustukikohta vihittiin käyttöön Ylöjärvellä Kuva: Apirat Nomnavi Valtteri Taimela Ylöjärvellä Puolustusvoimien TeknillisenTutkimuslaitoksen läheisyydessä sijaitseva uusi harjoitusalue otettiin virallisesti käyttöön 16.huhtikuuta. Monenlaisiin koulutuksiin soveltuva alue tulee palvelemaan useita erilaisia käyttäjäryhmiä. Avajaistilaisuuteen osallistuneen Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen johtajan, insinöörieversti Mika Hyytiäisen mukaan uusi harjoitusalue tarjoaa huippuluokan puitteet suurelle käyttäjäjoukolle. Tampereen varuskunnan komentajan ja Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan, prikaatikenraali Kyösti Halosen mukaan uusi tukikohta tarjoaa kohtuullisen hyvät tilat sekä reserviläisten että puolustusvoimien harjoitteluun. Tarkoituksena on, että uuden alueen myötä järjestöt voivat verkottua keskenään ja harjoitella tiiviisti puolustusvoimien kanssa, totesi Halonen avajaissanoissaan. Myös Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen johtaja, insinöörieversti Mika Hyytiäinen korosti alueen monipuolisuutta. Kouluammuntoja ja suuria taisteluharjoituksia lukuun ottamatta täällä pystyy järjestämään mitä tahansa koulutusta. Alueelle on odotettavissa aktiivista käyttöä, sillä puolustusvoimien lisäksi Pirkanmaalla toimii noin 250 maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöä, taustoitti Hyytiäinen. Kokonaisuus muotoutuu käytössä Hyytiäinen painotti, että alueella on ennenkin ollut aktiivista toimintaa, jota pyritään elvyttämään uudella maanpuolustustukikohdalla. Tarkoitus ei ole tehdä kerralla valmista, vaan aluetta kehitetään toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tämä on vasta kehitystyön alku. Osin huonokuntoisen asuinalueen päälle rakennetun, noin 20 hehtaarin laajuisen harjoitusalueen suunnittelu aloitettiin jo neljä vuotta sitten. Lisäksi tukikohdan toimintaa tukee neljä rakennusta. Tukikohdan käyttö koordinoidaan Pirkanmaan aluetoimiston kautta, ja ensi vuodeksi alueelle on tehty jo useita varauksia.

4 4 uutiset ruotuväki 9/2012 lyhyesti Puolustusvoimat hankkii minilennokkeja Puolustusvoimat on tehnyt hankintapäätöksen minilennokeista. Lennokit tilataan israelilaiselta Aeronautics Ltd:ltä. Vastaavia miehittämättömiä lennokkeja on käytössä myös Puolassa ja Irlannissa, ja niiden tarkoitus on parantaa aluevalvontaa. Tämän erinomainen puoli on se, että sillä pystytään valvomaan myöskin katveissa, joka ei välttämättä onnistu maan pinnalta, everstiluutnantti Pasi Saarikoski sanoo. Minilennokkeja voidaan käyttää apuna myös erilaisissa etsintätehtävissä. TMä Kenttäpiispan virkaan seitsemän hakijaa Haku kenttäpiispan virkaan sulkeutui 20. huhtikuuta. Seitsemän henkilöä on hakenut kyseistä virkaa. Nykyinen kenttäpiispa Hannu Niskanen jää eläkkeelle 1. syyskuuta. Kenttäpiispan työhön kuuluu valvoa sotilaspappien toimintaa ja johtaa puolustusvoimien hengellistä työtä. Virkaan valittavan on oltava Suomen kansalainen ja täytettävä yleiset ehdot valtion virkaan nimittämistä varten. Kenttäpiispalta edellytetään myös ylempää pastoraalitutkintoa. Tasavallan presidentti nimittää kenttäpiispan ja määrää hänet tehtävään valtioneuvoston esittelystä. RLä Tiedustelulennokki teki hätälaskun Kankaanpäässä Ranger-mallinen lentotiedustelulennokki teki hätälaskun Kankaanpäähän iltapäivällä. Lennokki oli peräisin Niinisalon Tykistöprikaatista. Onnettomuuden syynä oli luultavasti ohjausvirhe. Ihmishenkiä ei ollut vaarassa, koska alus oli miehittämätön ja onnettomuuspaikalla ei ole asutusta, kapteeni Janne Keskinen vahvistaa. Lennokki löydettiin päivää myöhemmin täysin tuhoutuneena. Etsinnöissä oli mukana puolustusvoimien lisäksi pelastuslaitos ja poliisi. TMä Eversti Timo Rotonen nimitettiin kenraalin virkaan Eversti Timo Rotonen nimitettiin kenraalin virkaan 27. huhtikuuta viiden vuoden määräajalla. Maaliskuun alusta lähtien Rotonen on toiminut puolustusvoimien logistiikkapäällikkönä, ja siirtyy kenraalikuntaan, kun virkoja vapautuu. Rotonen aloittaa 1. heinäkuuta kenraalitason tehtävät, mutta hänen sotilasarvokseen jää vielä eversti. Hän on toiminut urallaan muun muassa sotilastarkkailijana Lähi-idässä, Maavoimien Materiaaliosaston esikuntapäällikkönä ja Helsingin Ilmatorjuntarykmentin komentajana. TMä Veteraaneja juhlittiin Espoossa Veteraanipäivä keräsi Barona-areenalle ihmisiä eri sukupolvista. Tänä vuonna juhlissa muisteltiin Suomen jälleenrakentamista. Henri Havusela Perjantaina Espoossa järjestettyyn pääjuhlaan oli saapunut sadoittain veteraaneja omaistensa kanssa. Paikalla olivat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolisonsa rouva Jenni Haukion kanssa. Heidän lisäksi kutsuvieraiden joukossa oli muun muassa ainoa elossa oleva Mannerheimristin ritari, 89-vuotias Tuomas Gerdt. Tilaisuuden juhlapuheen piti Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta, joka otti puheessaan kantaa sotakorvauksiin. Sotakorvauksista voi löytää myös myönteisiä puolia. Ne olivat ennen kaikkea suomalaisen insinööritaidon valtava ponnistus ja osaamisen kehittämishanke. Kaikki nykypäiväisen talouselämän perusasiat jouduttiin valtavassa paineessa sopeuttamaan uusiin oloihin. Jälleenrakentamisen sankarit saivat kiitosta Oman puheensa piti myös puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen. Hänen mielestään jälleenrakentamisella saavutettu edistys suomalaisessa yhteiskunnassa on esimerkki myöhemmille sukupolville yhteisöllisyyden voimasta. Kaveria ei jätetä -periaate on asevelvollisten keskuudessa tunnettu ja tunnustettu toimintaohje myös nykyisin. Se on niin ikään osoitus veteraanisukupolven henkisen perinnön jatkumisesta nuorten keskuudessa, Puheloinen korosti. Pääministeri Jyrki Katainen puolestaan jakoi kiitosta sotaveteraaneille. Tämä päivä on meille kaikille arvokas muistutus siitä taakasta, jonka sotiemme veteraanit ovat Suomen itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi joutuneet kantamaan. Ronni Läpinen Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta kiitteli veteraaneja esimerkillisyydestä jälleenrakentamisen aikoina. Pääministeri toivoi, että sotaajan jälkeinen yhtenäisyys näkyisi Suomessa tulevaisuussakin. Menestyksemme edellyttää sitä, että me suomalaiset koemme olevamme samassa veneessä. Tällöin koemme vastuuntuntoisuutta, velvollisuudentuntoa ja kunnioitusta kanssaihmisiä ja koko yhteiskuntaamme kohtaan. Meillä on paljon opittavaa sotaveteraaneilta Ahvenanmaa on inspiraatio Eduskunnan Pikkuparlamentissa pohdittiin kansallisia identiteettikonflikteja, autonomiaa ja vähemmistöoikeuksia, kun Ulkopoliittinen instituutti ja Ahvenanmaan rauhaninstituutti järjestivät The Prospects of the Åland Example as a Tool of Nordic Peace Mediation -seminaarin. Tarkemman katselmuksen alle otettiin niin kutsuttu Ahvenanmaan malli. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen ja Ahvenanmaan maakuntapäivien puhemies Britt Lundberg pitivät avauspuheenvuorot, jonka jälkeen kolmihenkinen paneeli esitteli eri näkökantoja aiheeseen. Ainutlaatuinen asema Paneelin jäseninä olivat Ahvenanmaan rauhaninstituutin johtaja Sia Spiliopoulou Åkerman, suurlähettiläs Kai Eide sekä Uppsalan yliopiston rauha- ja konfliktitutkimuksen professori Kristine Höglund. Ahvenanmaa on ainoa paikka maailmassa, joka on sekä autonominen, demilitarisoitu että neutralisoitu, Sia Spiliopoulou Åkerman kertoo, mitä Ahvenanmaan malli tarkoittaa. Lisäksi se tarjoaa kulttuuriset ja kielelliset vakuudet vähemmistölle. Norjan ulkoministeriötä edustava suurlähettiläs Kai Eide kehui Ahvenanmaan rauhaninstituutin tavoitetta saada tutkijat ja käytännön toteuttajat hyödyntämään toistensa tietoja. Konfliktien ratkaisemiseen pitäisi käyttää enemmän aikaa. Tuloksia ei aina näe päivittäin, kuukausittain tai edes vuosittain, suurlähettiläs muistuttaa. Kristine Höglund kävi omassa puheenvuorossaan läpi yleisemmällä tasolla erilaisia tapoja ratkaista konflikteja. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä oli Kataisen kanssa samoilla linjoilla. Meidän on yhdessä ja yhteistyöllä pidettävä huolta toisistamme ja kaikista niistä, jotka apua tarvitsevat. Meillä on paljon opittavaa sotaveteraaneilta ja jälleenrakennusajasta. Meidän on jälleenrakennettava suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa lapsillemme, Mäkelä linjasi puheessaan. Juhlan päätössanat lausui puolustusvoimain entinen komentaja Jaakko Valtanen. Rauhan tultua tarvittiin edelleen velvollisuudentuntoa, luottamusta ja tulevaisuuden uskoa. Sitä tarvittiin sodan jälkien korjaamisessa, mutta myös kymmenien tuhansien leskien ja orpojen surutyössä sekä lukemattomien sotavammojen ja haavojen parantamisessa. Näyttäviä musiikkiesityksiä Barona-areenan juhlan ohjelmassa oli puheenvuorojen lisäksi muun muassa seppelpartion matkaan saattaminen sekä erilaisia musiikkiesityksiä. Kenttäpiispa Hannu Niskanen siunasi seppelpartion, joka lähti Barona-areenalta viemään seppeleen Espoon sankarihaudoille ja veteraanien muistomerkille. Niskanen muisti myös Suomen jälleenrakentajia. Raamatussa sanotaan jokaisen talon on joku rakentanut, mutta Jumala on rakentanut kaiken, Niskanen lausui. Seminaarin pääpuhuja ulkoministeri Erkki Tuomioja korosti myös naisten asemaa konfliktien ratkaisemisessa. Musiikista vastasi Espoon kaupungin orkesteri, Tapanilan Sinfonietta, joka soitti juhlan alussa Jean Sibeliuksen jääkärimarssin. Myös Tapiolan kuoro esitti juhlassa kolme kappaletta, jonka lisäksi Mari Palo esitti yhdessä Tapanilan Sinfonietan kanssa Jean Sibeliuksen laulun Lastu lainehilla sekä Oskar Merikannon kappaleen Omenakukkia. Lavalla nähtiin myös Espoon sotaveteraanikuoro, Perinnekuoro ESMILAn seniorit. Kuoro lauloi juhlalle sopivat kappaleet Kaunehin maa sekä Veteraanin iltahuudon. Juhlat päättyivät Maamme lauluun, joka esitettiin Tapanilan Sinfoniettan sekä molempien lavalla olleiden kuorojen toimesta. Kuva: Henri Juvonen Kaikki tapaukset ovat erilaisia Seminaarin pääpuhuja, ulkoministeri Erkki Tuomioja kiitteli myös Ahvenanmaan rauhaninstituutin tavoitetta saada akateemikot ja käytännön tekijät yhteistyöhön. Konfliktien ratkaisemisen avain on tehokas yhteistyö erilaisten ihmisten ja organisaatioiden välillä, Tuomioja linjaa. Hän kuitenkin muistutti, ettei Ahvenanmaan mallia voida käyttää sellaisenaan konfliktien ratkaisuna. Kaikki kriisit ja konfliktit ovat erilaisia. Ahvenanmaan malli toimii kuitenkin inspiraationa. Tilaisuuden päätteeksi Ahvenanmaan kansanedustaja Elisabeth Nauclér kommentoi seminaarin aiheita. Hän puhui myös haasteista, joita Ahvenanmaan malli kohtaa maailmalla. Maailmalla ajatellaan, että mitä rikas ja sivistynyt Suomi voisi tietää verisistä konflikteista. Sellainen asenne luo haasteita. Kuva: Apirat Nomnavi

5 ruotuväki 9/2012 uutiset 5 Matti Kurjen perintö elää yhä tähtäimessä Sirpaleliivin käyttö ampumaradalla vaihtelee Tuukka Määttänen Upinniemen varuskunnassa juhlittiin legendaarisen koululaiva Matti Kurjen Suomeen tulon 50-vuotispäivää. Paikalla kokoontui lukuisia aluksella purjehtineita verestämään muistojaan sekä tutustumaan merivoimien nykyiseen kalustoon. Siinä laivassa oli sitä jotakin! Se oli sotalaivan näköinen verrattuna tämän päivän häivealuksiin, joista ei aina tiedä, miten päin ne kulkevat, perinneosaston puheenjohtaja, sotilasmestari reservissä, Ilkka Ignatius kuvailee Matti Kurkea. Matti Kurjen alkuperäinen nimi oli HMS Porlock Bay, joka kuului Britannian Royal Navyyn. Vuonna 1962 se noudettiin Suomeen uudeksi koululaivaksi, ja nimi muutettiin Matti Kurjeksi. Vuosina fregatti teki 16 pitkää koulutuspurjehdusta, muun muassa Quebeciin, Odessaan ja Murmanskiin. Kun Murmanskissa tilasimme laivalle elintarvikkeita 50 kiloa, niin venäläiset toimittivat meille 500 kilon lastin. Palautimme ylimääräisen ruoan kolhoosiin, muonittajana toiminut, Seppo Salomaa muistelee. Vuonna 1976 Matti Kurki romutettiin. Sittemmin laivan osia on aseteltu kunniapaikoille, esimerkiksi aluksen kello roikkuu Pääesikunnan keskuspaviljongissa. Sakari Muurinen Tanskalainen rahtilaiva Ocean Bird lähti Rauman satamasta kohti Libanonia sunnuntaina 22. huhtikuuta. Laiva kuljettaa materiaalia YK:n Unifil-operaatiota varten. Suomi osallistuu operaatioon yhdessä Irlannin kanssa 177 rauhanturvaajan vahvuisella osastolla. Valmiusvaraston varastopäällikkö, yliluutnantti Kari Ojanen kertoo 55:n laivaan lastatun kontin sisältävän varusteita lukuisiin eri tarpeisiin. Mukaan lastattiin kaikki mitä elämiseen ja olemiseen Libanonissa tarvitaan. Konteista löytyy esimerkiksi aseistusta, varaosia, suojeluvarustusta, varavaatteita tai vaikkapa viesti- ja johtamisjärjestelmään käytettävää materiaalia, kertoo Ojanen. Elokuvasalissa esitetyt arkistopätkät Matti Kurjen ajoilta liikuttivat kaikkia veteraanitapaamiseen saapuneita. Muistot yhdistävät Laivasta löytyy myös paljon erilaisia ajoneuvoja. Laiva on lastattu Libanon-konteilla Rauman satamassa lastataan ajoneuvoja Libanoniin lähtevään laivaan. Meillä on mukana panssaroituja joukkojenkuljetusvaunuja, Kuva: Puolustusvoimat Yksi mieleenpainuvimmista purjehduksista oli Ruotsin matka vuonna Söimme samassa pöydässä, nykyisen Ruotsin kuninkaan, silloisen matruusi Carl Gustaf Hubertuksen kanssa. Yhteydenpitomme on säilynyt tähän päivään asti, ja aina olemme syntymäpäiväkortin lähettäneet, tykkipuolen alikersanttina palvellut Ignatius kertoo. Vuonna 2003 Matti Kurjen purjehtijat löysivät Iso-Britanniasta samanmielisiä ystäviään, jotka kuuluivat HMS Porlock Bayn perinneseuraan. Ensimmäinen yhteinen kokous pidettiin samana vuonna Portsmouthissa, ja tapaamiset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Tälläkin kertaa kaksi Porlock Bayn veteraania oli saapunut muistelemaan menneitä. Aivan pelkkään muisteluun päivää ei kulutettu, sillä koululaivaveteraanit pääsivät tutustumaan Matti Kurjen perilliseen 1979 valmistuneeseen miinalaiva Pohjanmaahan, jossa monet palvelivat Matti Kurjen romuttamisen jälkeenkin. Siitä on yli 30 vuotta, kun olen tällä laivalla viimeksi käynyt, Salomaa sanoo haltioituneena. panssaroituja maastokuorma-autoja, ambulanssi sekä työkoneita, Ojanen erittelee. Ojanen kertoo myös aikataulun menneen tiukille laivan rikkoutuneen turbon vuoksi. Matkalla Raumalle laivasta meni turbo rikki. Vika kyettiin kuitenkin korjaamaan portugalilaisessa satamassa ja laiva pääsi onnellisesti perille, kertoo yliluutnantti Ojanen. Ojanen vakuuttaa laivan olevan nyt täysin kunnossa ja uskoo sen selviytyvän perille aikamääreen puitteissa. Aikaa pakkaamiseen oli niukasti, mutta ripeän toiminnan ansiosta olemme nyt juuri ja juuri aikataulussa, sanoo Ojanen. Laivan on tarkoitus olla perillä 8.5. Ensimmäinen suomalaisosasto lähtee operaatioalueelle Kuva: Jori Asikainen Perttu Räisänen Osassa varuskunnista sirpaleliivi kuuluu ampumaratavarustukseen, kun taas toisaalla sitä ei oteta mukaan. Miksi sirpaleliivin käyttö ampumaradalla on varuskuntakohtaista? Porin Prikaatin koulutuspäällikkö, majuri Mika Heikkilä: Porin Prikaatin kouluttamat joukot käyttävät sirpaleliiviä - ja toisinaan myös luotiliiviä - koulutuksessaan käytännössä aina ja kaikkialla siksi, että Porin Prikaatin joukkotuotantojoukkojen sodan ajan varustukseen se kuuluu. Me siis totutammme sotilaat mahdollisimman varhaisesta vaiheesta alkaen toiseen nahkaansa. On hyvä että sotilas oppii niin ampumaan, liikkumaan maastossa kuin tekemään kaikkia muitakin koulutushaaransa mukaisia töitä ja tehtäviä hänelle kuuluvassa varustuksessa, eikä varustaudu jollakin erityisellä ja erilaisella tavalla tilanteesta riippuen. Lisäksi sirpaleliivi päällä ampuminen on jonkin verran erilaista kuin ilman liiviä, joten erityisesti tämä aivan uutisia muualta Sodan ajan telamiinoja löytyi Juntusrannasta keskeisin sotilaan taito on syytä oppia sotilaalle kuuluvassa varustuksessa. Sirpaleliivin käyttö ampumaradalla ei siis sinällään perustu palvelusturvallisuuden lisäämiseen, vaikka ainahan suojavarustuksen käyttö turvallisuuttakin lisää. Reserviupseerikoulun esikuntapäällikkö, eversti Pekka Tynkkynen: RUK:ssa ei käytetä sirpaleliiviä ampumaradalla toteutettavissa ammunnoissa, koska radalla toteutettavat ammunnat ovat muodollista koulutusta, jossa opetetaan ampuma-asentoja, tähtäämistä ja laukaisemista.kouluammuntojen tarkoituksena on luoda valmiuksia taisteluammunnoille, joissa käytetään suojavarustusta. Ampumaradoilla ammutaan myös jonkin verran soveltavia ammuntoja, joissa käytetään taisteluvarustusta. Tällöin sirpaleliivi kuuluu taistelijan varustukseen. Sirpaleliivin käyttöä kouluammunnoissa voisi perustella sillä, että taistelija tottuu ampumaan alusta alkaen sirpaleliivi päällä, missä varustuksessa taisteluammunnat toteutetaan. Kaikkiaan yhdeksän vaarallista sodan ajan telamiinaa löytyi tiistaina ja keskiviikkona Suomussalmen Juntusrannasta, tiedottaa Kainuun Sanomat. Miinat painoivat viisi kiloa kappale. Neljässä miinassa olivat sytyttimet paikoillaan. Telamiinat löytyivät kaivutöiden yhteydessä Juntusjärven rannasta noin 200 metrin päässä koululta. Viranomaiset eristivät löytöalueen tiistaina iltapäivällä noin 300 metrin säteeltä. Vaara-alueen sisään jäivät koulurakennukset ja yksi asuinrakennus. Miinoja puolustusvoimat etsi kaikkiaan kolmesta eri kohdasta. Raivaustyöt saatiin päätökseen keskiviikkona noin kello 16 aikaan. Puolustusvoimien, rajavartioston ja poliisin väkeä oli raivaus- ja vartiointitöissä yhteensä vajaat kymmenen. Kainuun Sanomat Puolustusvoimat ostaa kenkiä ruotsalaisyhtiöltä Puolustusvoimat tilaa kriisinhallintajoukkojen jalkineet jalkinevalmistaja Ejendalsilta eli entiseltä Jalas-nimiseltä yhtiöltä, joka on nykyisin ruotsalaisomistuksessa, uutisoi Taloussanomat. Ejendals voitti tilauksesta käydyn tarjouskilpailun. Sopimuksen kokonaisarvo on lähes puoli miljoonaa euroa. Tilaus koskee lämpimän ilmanalan helleasun varsikenkiä, ja se kattaa puolustusvoimien hellejalkinetarpeet tälle vuodelle. Tilaukseen sisältyy optio vuosien jalkinetarpeista. Ejendals toimittaa tilauksen ensimmäiset jalkineet puolustusvoimille syksyllä Jalasjärven tehtaaltaan Etelä-Pohjanmaalta. Entinen Jalas on tunnettu puolustusvoimien M91- ja M05-sotilasjalkineiden valmistajana. Ejendals osti yhtiön vuonna Taloussanomat Pohjanmaan kokka kohti pohjoista Atlantia Auli Aho Merisotakoulun pitkä koulutuspurjehdus kohdistuu tänä vuonna pohjoiselle Atlantille. Ensimmäisen ja kolmannen vuosikurssin merikadetteja sekä merivoimien täydennyskoulutettavia aliupseereita, varusmiehiä ja miinalaiva Pohjanmaan henkilöstöä koulutetaan purjehduksella yli kuuden viikon ajan ympärivuorokautisesti seitsemänä päivänä viikossa. Koulutus on tehokasta, sillä henkilöstö operoi, syö ja lepää sodan ajan toimintaympäristössään vuorokaudet ympäriinsä. Vasta koulutuspurjehdusviikkojen aikana yksilöt kouliintuvat ja muotoutuvat toimivaksi sotakelpoiseksi joukoksi, kertoo Merisotakoulun johtaja, kommodori Sakari Martimo. Aavalla ulapalla, jopa vuorokausien matkan päässä lähimmästä turvasatamasta opitaan luottamaan paitsi omiin kykyihin, myös taistelijapariin ja itse alukseen sen pienimpiä yksityiskohtia myöten. Näitä taitoja tarvitaan kotimaan puolustamistehtävän lisäksi merellisissä kriisinhallintaoperaatioissa, kommodori Martimo jatkaa. Vuoden takainen Atalantaoperaatio todisti tämäntyyppisen aluspalveluskoulutuksen tarpeen - ja myös siinä onnistumisen. Matka alkaa ja päättyy , ja purjehduksen huoltokäynnit tehdään Falmouthiin, New Yorkiin ja Ponta Delgadaan. Purjehduksen vaiheita voi seurata osoitteessa > koulutuspurjehdus2012 Läheltä piti -tilanne Sotinpurolla Pohjois-Karjalan Prikaatin ampumaharjoituksessa sattui läheltä piti -tilanne torstaina, kun varusmies ampui kohti varusmiesjoukkoa kesken harjoituksen, kertoo Karjalainen verkkosivuillaan. Varusmies oli kääntynyt kovapanosammunnassa ja ampunut takanaan ollutta maalilaitetta kohti. Maalilaitteen suunnassa oli odottamassa joukko muita varusmiehiä. Lähimmät varusmiehet olivat noin kymmenen metrin päässä luodin osumapaikasta. Tässä vaiheessa vankin käsitys on, että kyse oli inhimillisestä erehdyksestä, mutta kaikki mahdollisuudet selvitetään. Tällaisesta tilanteesta pitää ottaa opiksi, ampumaharjoitusta johtanut everstiluutnantti, Karjalan Jääkäripataljoonan komentaja Rainer Kuosmanen toteaa. Karjalainen Toimittanut Tuukka Määttänen

6 6 maailmalla ruotuväki 9/2012 lyhyesti Hävittäjälaivue löytyi haudattuna Burmasta Burman alueelta, maan alta, on löytynyt laatikoihin pakattuna laivueellinen Spitfire Mark XIV -hävittäjiä. Brittiläiset sotilaat hautasivat ne vuonna 1945, taistellessaan japanilaisia miehittäjiä vastaan. Koneita ei haluttu jättää vihollisille, joten ne haudattiin pakkauslaatikoissaan, löydön tehnyt David Cundall kertoo. Hyvässä kunnossa olevat Spitfire-hävittajät ovat nykyään erittäin harvinaisia. Kansainvälisten säädösten takia löydettyjen koneiden kuljettaminen Iso-Britanniaan on kuitenkin vaikeaa. (Foxnews 19.4.) TMä Obama tehostaa toimia Joseph Konyn nappaamiseksi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kertoi haastattelussa, että maa aikoo tukea Ugandaa ja sen naapurimaita sissijohtaja Joseph Konyn löytämiseksi. Kony johtaa Afrikan pahamaineisinta sissiliikettä, Lord's Recistance Armya, jonka tiedetään värväävän ja käyttävän lapsisotilaita. Verkossa tänä vuonna levinnyt Konyn vastainen video on kerännyt laajaa huomiota ympäri maailman. Kiristämme toimiamme tämän mielipuolen löytämiseksi ja näin olemme lähempänä lopettaa ihmisoikeusvitsaukset alueella, Obama sanoo. (CNN 23.4.) TRi Oikeudenkäynti Wikileaks-vuotajaa vastaan jatkuu Yhdysvaltain sotarikostuomioistuimen tuomari on kieltäytynyt luopumasta syytteistä salaisten asiakirjojen vuotamisesta Wikileaks-sivustolle epäiltyä Bradley Manningia vastaan. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin hallinnon asiakirjojen tietovuoto USA:n historiassa. Vakavin Manningia vastaan nostetuista syytteistä on vihollisen avustaminen, josta voi saada elinkautisen vankeustuomion. Syyttäjän mukaan Manningin vuotamat tiedot auttoivat al-qaidaa ja Manning tiesi terroristijärjestön jäsenten seuraavan säännöllisesti Wikileaksin internet-sivuillaan julkaisemia asiakirjoja. (AP 26.4.) HHa Liberian entinen presidentti tuomittiin sotarikoksista Liberian entinen presidentti Charles Taylor on tuomittu sotarikoksista Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa. Tuomioistuin katsoi Taylorin syyllistyneen sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan tukiessaan Sierra Leonen kapinallisia luvulla käydyssä sisällissodassa. Taylor hankki kapinallisille aseita veritimantteja vastaan. Tuomiota pidetään merkittävänä, koska Taylor on ensimmäinen valtionpäämies sitten natsirikollisten, joka on tuomittu kansainvälisessä tuomioistuimessa. Taylorin tuomio julkistetaan 30. toukokuuta. (AFP 26.4.) SMu Sudanissa hiertävät rajakiistat Etelä-Sudanin viime vuotinen itsenäistyminen jätti kysymysmerkkejä ilmaan. Rajakiistoja ei ole saatu sovittua vajaan vuoden aikana. Henri Havusela Etelä-Sudan miehitti pari viikkoa sitten Hegligin kaupungin, joka on osa molemmille maille tärkeää Abyein öljytuotantoaluetta. Etelä- Sudanin hyökkäämisestä huolimatta syyllisiä on vaikea osoittaa sormella, sillä raja-alueet eivät ole kummallekaan osapuolille selkeitä. Kumpikin osapuoli väittää, että alue kuuluu heille. Sudan otti alueen voimalla haltuun jo viime vuoden heinäkuussa. Etelässä nämä toimet on kyseenalaistettu, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun strategialaitoksen erikoistutkija Tommi Koivula. Etelä-Sudanin viime vuotista itsenäistymistä ei ole kulunut kuin vajaa vuosi, mutta Sudanin ja Etelä-Sudanin kiistat ovat jo nyt kärjistyneet pelätyllä tavalla. Osapuolia hiertävät kiistat raja-alueista, joista ei päästy sopuun Etelä-Sudanin itsenäistymisestä huolimatta. Ei puhuta pelkästään kilometrien epäselkeydestä, vaan rajalla saattaa olla kymmenien kilometrien alueita, joista kenelläkään ei ole täyttä varmuutta, kertoo Sudanissa suunnittelu-upseerina toiminut komentajakapteeni Mikko Laakkonen. Huomio pois sisäpoliittista ongelmista Sakari Muurinen YK on pyytänyt Suomelta sotilastarkkailijoita Syyriaan. Tarkkailuoperaatiossa on tarkoitus varmistua, että Syyrian hallituksen ja opposition välistä tulitaukoa noudatetaan. Lähtökäskyä ei ole vielä tullut, mutta Porin Prikaatissa kymmenen tarkkailijan vahvuinen osasto on lähtövalmiina muutamassa tunnissa. Sotilastarkkailija, kapteeni Petri Karttunen kertoo tilanteiden muuttuvan päivittäin. Pallo on nyt poliittisilla toimijoilla, meillä on tavarat pakattu ja Etelä-Sudan saavutti itsenäisyytensä rauhanomaisesti kansanäänestyksellä ja Sudanin hyväksynnällä, mikä sai maiden välisen tilanteen näyttämään valoisalta. Miksi maat sitten joutuvat sotilaallisiin toimiin jo nyt? Nyt pitää edelleen muistaa his- Etelä-Sudan valtasi Hegligin kaupungin maiden raja-alueella. Nyt joukot ovat kuitenkin vetäytämässä pois. Vahvasta retoriikasta tunnetun Sudanin presidentin Omar al-bashirin on löydettävä ratkaisut maan ongelmiin neuvottelupöydän kautta. Sotaa on kokeiltu jo tuloksetta. porukka on lähtövalmiina. Mahdollinen lähtöpäivä on 4. toukokuuta, mutta siitä ei ole täyttä varmuutta, kertoo Karttunen. Mandaatti on voimassa kolmisen kuukautta Kriisialueella on tällä hetkellä kymmenkunta tarkkailijaa. YK:n mandaatti on voimassa 90 päivää, joten tarkkailijat tulisi saada alueelle mahdollisimman nopeasti. Toukokuu on tässä se ratkaiseva, kyllä tarkkailijat tulisi saada kriisialueelle kuukauden kuluessa, sanoo Karttunen. Tilanne Syyriassa on tulenarka ja se saattaa eskaloitua pahemmaksikin. Meidän on luotettava YK:n mittauksiin siitä, että turvallisuuden taso on riittävä. Yksi turvallisuuden tae on tietysti Syyrian myöntämät viisumit. Karttunen odottaa lähtökäskyä odottavaisin mielin. Meillä on porukalla rautainen rauhanturvaamistausta ja tiedämme kyllä mitä lähdetään tekemään, mutta emme tunne olosuhteita, hän sanoo. torian taakka. Vuosikymmenien sotimisen jälkeen ollaan hitaasti juurtuvassa rauhanprosessissa. Olisi aika naiivia ajatella, että kaikki kitka maiden väliltä katoaa hetkessä, Laakkonen linjaa. Tilannetta ei helpota sekään, että molemmilla osapuolilla on keskinäisten kiistojen lisäksi sisäpoliittisia ongelmia. Molemmat maat ovat etnisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti sirpaleisia. Maat ovat täynnä vähemmistöjä ja pienryhmiä. Nämä ovat kehitysmaalle tyypillisiä ongelmia, mitkä pitäisi saada ratkaistua, Koivula kertoo. Raja-alueella käytävät kiistat ovat myös yksi tapa viedä huomiota pois maiden omista huolista. Epäilemättä näin on, sillä molemmilla hallituksilla on kosolti sisäpoliittisia ongelmia. Etenkin Etelä-Sudan on jopa Afrikan mittakaavalla lohduttoman köyhä maa. Poliitikoille kätevä tapa on silloin tällöin osoitella toista maata, ja väittää ongelmien johtuvan heistä, Koivula kertoo. Vahvaa retoriikkaa Molempien maiden päättäjät ovat käyttäneet kovaa retoriikka mediassa kommentoidessaan maiden välisiä kiistoja. Sudanin presidentti Omar al-bashir on puhunut jopa syöpäläisten ja torakoiden hävittämisestä raja-alueilla. Vastaavasti Etelä-Sudanin presidentti Salva Kiir Mayardit on kertonut medialle Sudanin julistaneen sodan etelää vastaan. Kova retoriikka kytkeytyy paikallisen poliittisen puheen perinteeseen. Johtajilta odotetaan kovia lausuntoja kriisitilanteissa. Jyrkkä puhetapa on tälle alueelle tyypillistä, Koivula kertoo. Viime kädessä Sudanissakin teot ratkaisevat puheiden sijaan. Molempien maiden johtajat ovat älykkäitä ja laskelmoivia ihmisiä. Retoriikasta ei pidä länsimaissa vetää sellaisia johtopäätöksiä, että he tyhmyyttään antavat julkisuuteen tällaisia lausuntoja, Laakkonen pohtii. Koivula ei usko maiden välille syntyvän rauhaa hetkessä. Esimerkiksi öljytuotantoalueiden omistamista koskevat kysymykset ovat niin hankalia, että se vaatii vuosien mittaisen poliittisen prosessin. Toisaalta en usko, että tilanne muuttuu helposti kuumaksi sodaksi, vaikka nopeaa ratkaisua ei horisontissa näy. Mailla ei ole varaa käydä isoa sotaa toisiaan vastaan. Sudan tarvitsee rahkeitaan maan hallitsemiseen muilla alueilla, Koivula kertoo. Laakkonen on samoilla linjoilla. Laajempaakaan sodan uhkaa ei pidä sulkea pois. En pidä kuitenkaan todennäköisenä, että tilanne eskaloituisi sodaksi. Syynä on yksinkertaisesti se, että sitä on jo kokeiltu. Sotilaallista ratkaisua Sudanissa ei ole nähtävissä. Sotilastarkkailijat valmistautuvat lähtemään Syyriaan Osaava joukko on lähdössä haastavaan operaatioon luottavaisin mielin. Grafiikka: Christian Anttonen Kapteeni Petri Karttunen valmistautuu lähtemään sotilastarkkailutehtäviin kolmatta kertaa. Kuva: Lehtikuva Kuva: Sakari Muurinen

7 ruotuväki 9/2012 reportaasi 7 Kuvat: Henri Juvonen Ilma on täynnä rätinää ja huutoja. Taistelutoverin kohtalosta ei ole tietoa, mutta viereisestä poterosta ei vastata, ja pelko etenee hiljaa taistelijan selkäytimeen. Puolustusammunnoissa ei enää leikitä mitään. Tulessa vielä kerran! Ruudin hajun ja savun ympäröiminä sotilaspoliisit kävivät viimeistä taisteluaan. Vähenevien aamujen määrä ei näkynyt miesten taistelutahdossa. Tuukka Määttänen Patruunat lippaisiin: 90 jokaiselle. Miehet tarkastavat varusteet vielä viimeisen kerran, sillä kaiken täytyy olla kunnossa.yliluutnantti on antanut käskyn: vihollinen on havaittu lähistöllä ja aluepartion tehtävä on tiedustella aluetta. Maaliskuun viimeiset päivät ja pilvien takaa kurkistava kevätaurinko antavat miehille aihetta pieneen hymyyn. Liikaa ei saa silti piristyä. Lääkintämiehet kaivavat nimittäin ensisiteitään käden ulottuville. Partio etenee. Kolme miestä ei ole paljon, mutta kokemusta on senkin edestä. Lähes yhdeksän kuukauden harjoittelu on terästänyt nämä sotilaat tahdolla ja voimalla. Nyt kun tositilanne on käsillä, niin jokainen heis Vihollinen! Laukauksia suoraan edestä! Kaikki tien reunaan! Nopea reaktio pelasti partion hengen, ja ensimmäinen kaatunut onkin vihollisen puolelta. Rynnäkkökivääri laulaa ja peltilevyt rojahtavat lumisen tien pintaan. Ruuti tuoksuu hyvältä, taistelun kiima nousee miesten silmiin. Aaa!! Hämäläiseen osui. Polven yläpuolelle on ilmestynyt kuvitteellinen haava. Taistelutoveri ryntää Hämäläisen luo ja tekee päätöksen. Savukranaatti lentää kaaressa kymmenen metriä vihollisen suuntaan ja peittää kaiken näkyvyyden. Palomiesotteella Hämäläisestä kiinni ja sitten juoksuun! Kolmas mies turvaa selustaa ja suolaa vielä pari levyä hakuammunnalla. Nyt ilmoitus joukkueenjohtajalle, niin seuraavaksi ryhmitytään puolustukseen! Lopun kynnyksellä Tämä on Utin Jääkärirykmentin sotilaspoliiseille viimeinen ponnistus, loppusota ennen reserviin siirtymistä. Taipalsaaren alueella he testaavat heiltä vaadittavia taitoja, muun muassa etsintää, kiinniottoa, henkilösuojelua ja tietenkin perinteisiä taistelutaitoja kaikkea sitä mitä he ovat kymmeniä kertoja harjoitelleet. Loppusota on vähän niin kuin inttiajan olympialaiset, korpraali Juska Glán pohtii. Jokainen rastitehtävä arvioidaan asteikolla 1 5 ja vähintään arvosanaan 3 olisi tarkoitus yltää kaikilla rasteilla. Sotilaspoliisijoukkueen toiminta puolustusammunnoissa näyttää vähintäänkin kiitettävältä suoritukselta. Kouluttajien kasvoilla näkyy tyytyväisiä ilmeitä, eikä moitteille ole sijaa ainakaan kokelas Aleksi Sormusen mielestä. Harjoitusten suunta on ollut koko ajan ylöspäin. Hyvin jaksaa vielä painaa, hän kehuu joukkuettaan. Raakaa peliä Ne tulevat! Peltilevyt nousevat nopeasti, mutta yhtä nopeasti laukeavat sotilaspoliisien aseet. Hylsyt peittävät maan poteroiden ympäriltä. Epäsuoraa tulta! Suojaan! Lähelle iskeytyy tykkitulta ja maa järisee. Miehet makaavat poteroiden pohjalla kädet niskan takana, kunnes alikersantin Ylös! -huuto kajahtaa. Sieltä se tulee! Vaunu 200 metriä! Tuhoa! Kevyt kertasinko lähettää panoksen tankin tornin juureen, paineaallon saattelemana. Vaunu pysähtyy ja vihollissotilaat kömpivät ulos: tarkat rynnäkkökiväärin laukaukset päättävät paon lyhyeen. Jatkuva tulitus ajaa hermot ja aistit äärimmilleen. Miesten otsille alkaa ilmestyä Väsyneet, mutta tyytyväiset miehet pääsivät lopulta paistamaan makkaraakin. hikikarpaloita; auringon porotus ja jatkuva tulitus ajaa aistit ja hermot äärimmilleen. Välillä täytyy varmistaa, että taistelutoveri viereisessä poterossa on kunnossa. Saarinen! kuuluu huuto, mutta siihen ei vastata. Taistelutoveri huomaa kauhuissaan kuopan pohjalla tuskaansa manaavan Saarisen, joka pitelee olkapäätään. Kymmenien laukausten yli kajahtaa lääkintämies-kutsu, ja juoksuhautaa pitkin viilettää kohta kaksi auttajaa. Evakuointilenkistä kiinni ja menoksi! Saarinen katoaa vähitellen mutkan taakse, ja tätä asemaa puolustaa enää yksi mies. Tulitus alkaa jälleen Ei kuitenkaan niin rankkaa Taistelun tauottua, Utin sotilaspoliiseilla on aikaa levätä ja paistaa makkaraa. Tunnelma on yllättävän rentoutunut, eivätkä miehet näytä väsyneiltä ainakaan enää tässä vaiheessa. Palvelusaikaa on useimmilla jäljellä enää viikko, ja loppusotakin on jo kalkkiviivoilla. Ensi viikolla kasarmilla odottaa vain varusteiden luovutus ja kotiutumistoimenpiteet. On tämä ollut paljon parempi kuin muut leirit. Vastuuta ja vapauksia on ollut huomattavasti enemmän, korpraali Valtteri Rantala toteaa hymyillen. Joukkueen muutkin taistelijat yhtyvät Rantalan mielipiteeseen. Monet korostavat, miten kaikki on jo ennestään tuttua tavaraa eikä uutta enää opetella. Makkaran paistuessa jotkut päätyvät naljailemaan alikersanteille isoista aamukasoista ja toiset intoutuvat puhumaan siviilisuunnitelmistaan. Tarkoituksena olisi lähteä rajavartiolaitokselle töihin täältä päästyäni, Rantala kertoo aikeistaan. Ennen sitä pitää kuitenkin vielä pari kertaa tarttua rynnäkkökivääriin. Etsintä- ja kiinniottoharjoitus on käynnistymässä. Aseistettu mies on havaittu 500 metrin päässä, ja otettava kiinni elävänä.

8 8 TOTUUS ON SIELLÄ JOSSAIN ruotuväki 9/2012 Totuus on siellä jossain TEKSTI: TUUKKA RIIHINEN ULKOASU: CHRISTIAN ANTTONEN Lentävät lautaset nostavat monen kasvoille lapsenomaisen hymyn. Ufot ovat scifi-elokuvia ja -kirjallisuutta vailla järkeä, tai totuutta. Fakta on kuitenkin se, että tunnistamattomia lentäviä kohteita havaitaan, ja on havaittu historian saatossa. Ufoihin on sotilashistoriassa liitetty vakoilua, salailua, prototyyppien testausta ja valtioiden voimannäyttöjä. Suomen ilmavoimiin tulee nykyään vuodessa muutamia havaintoja tunnistamattomista valoista tai esineistä luvulla kansankielessä tunnistamattomista lentoaluksista käytettiin termiä kummituslentokoneet. Tosin tuon ajan havainnoista ei ole säilynyt juurikaan todisteita. Ainoastaan hauskalta tuntuva synonyymi ufoille on jäänyt elämään. Ilmavoimien tiedotuspäällikkö Joni Malkamäki törmää tapauksiin, joissa tunnistamattomat valot on todettu muun muassa tähtitaivaan ilmiöksi. Asiakkailta tulee ilmoituksia erilaisista tunnistamattomista havainnoista ja heidän pyynnöstään tarkastamme tutkista, onko alueella ollut ilmavoimien koneita tapahtuman aikana, Malkamäki kertoo. Malkamäen mukaan ilmavoimilla ei kuitenkaan ole yhtään varsinaista ufo-havaintoa rekisteröitynä. Lausunnot, joita on annettu 80-luvulla ovat vanhentuneet. Ilmavoimien tehtävänä on Suomen ilmatilan jatkuva turvaaminen ja vartiointi, eivätkä tunnistamattomat havainnot ole osoittautuneet minkään näköiseksi turvallisuusuhaksi, Malkamäki sanoo. Salaperäinen Mainbrace Militarisessa historiassa on lukuisia mysteereitä, joihin on haettu vastauksia niin skeptikoiden, kuin ufo-myönteisten tutkijoiden osalta. Lukuisissa suurissa sotaharjoituksissa on havaittu lentäviä aluksia ja valoja, joita ei ole pystytty tunnistamaan. Maailman tunnetuimpiin ufo-tutkijoihin kuuluva Nick Pope työskenteli 1990-luvulla Iso-Britannian puolustusministeriössä erikoisalanaan oudot tapaukset, kuten tunnistamattomat esineet sotilasharjoituksien yhteydessä. Työssään Pope ehti tutustua useisiin tapauksiin, joissa harjoituksen aikana oli havaittu tunnistamattomia lentäviä kohteita. On olemassa kaksi teoriaa siitä, miksi ufoja havaitaan harjoitusten aikana. Skeptikot pitävät niitä uudenlaisten salaisten sotakoneiden prototyyppeinä ja toiset pitävät niitä ihmiselle tuntemattomana ulkopuolisena tarkkailuna, Pope sanoo. Toisen maailmansodan jälkeinen Mainbrace-harjoitus keräsi kokoon monien eri valtioiden laivastoa, sekä lennostoa. Pohjois-Atlantilla pidetty harjoitus keräsi valtavan määrän ufo-havaintoja, ja Iso-Britannialla on raportoituna tapauksia, joilla on useita silminnäkijöitä. Sotilaat ja lentäjät näkivät omin silmin huimalla nopeudella lentäviä ufoja. Työskennellesäni puolustusministeriössä, tutkin lukuisia dokumentteja liittyen Mainbraceen. Harjoitus oli todella merkittävä historiallisesti, sillä paikalla oli useita silminnäkijöitä ja ufoja pystyttiin seuraamaan tutkalla, Pope huomauttaa. Aluksi epäiltiin että kyseessä on Neuvostoliiton vakoiluyritys, mutta alusten uskomaton nopeus kumosi nämä luulot. Iso-Britannialla oli tuolloin tiedossa Neuvostoliiton lennoston kapasiteetti. Ufojen lisäksi harjoituksen aikana havaittiin tunnistamatonta liikettä myös meressä veden alla. Yleisesti ufoista ja havainnoista puhuttaessa ajatellaan, että raportointi tapahtuu ilmavoimien toimesta, mutta laivastolla on myös merkittäviä havaintoja kuten Mainbracen aikana: hurjimpien silminnäkijähavaintojen mukaan veden alta on noussut lentoon tunnistamattomia aluksia. Pope sanoo, että sotaharjoituksissa on käytössä maailman uusinta ja parasta teknologiaa, joka saattaisi herättää mielenkiintoa maan ulkopuolisessa elämässä. (Tätä teoriaa tukee esimerkiksi ihmisen tarve tutkia maailmaa ja sen ilmiöitä.) Luonnollisesti, jos ihminen löytäisi Armeijan palveluksessa olevat silminnäkijät ovat ufotapauksissa tärkeimpiä ja luotettavimpia todistajia, Nick Pope sanoo. elinkelpoisen planeetan, sitä pyrittäisiin tutkimaan kaikin mahdollisin keinoin. Tämä pätee myös päinvastoin. Tutkijoiden mielestä mahdollinen ulkopuolinen tarkkailu kohdistettaisiin sotilaskeskittymiin. Silminnäkijöitä on usein eniten juuri armeijaan liittyvissä tilanteissa, kuten Mainbracen lukuiset raportit osoittavat. Pope kuitenkin suhtautuu hillitysti vanhoihin silminnäkijöiden kuulusteluihin. Ihmisen muisti ei ole täydellinen. Yksilöstä riippuen, ajan myötä muistot saattavat muokkautua ihmisen omien luulojen ja päätelmien kautta, eikä kukaan ole täydellinen, Pope muistuttaa. Tutkimusten mukaan suuri osa ihmisistä uskoo, että eri maiden hallitukset salaavat räjähdysherkkää materiaalia liittyen maan ulkopuoliseen elämään. Sensuuri ja huono tiedotus ovat ufologian kannalta ikävä seikka. Yleensäkin armeijaan liittyvä tiedottaminen ja sen sisäinen tiedon liikkuvuus on välillä melko vaikeaselkoista. Ufohavainnoissa tiedot saattavat muuttua komentoketjun edetessä ja näin luotettavuus heikkenee, Pope sanoo. Näemmekö kokonaiskuvan maailmasta oikein? Mitä tiedämme ufoista? Emme oikeastaan mitään. Niiden arvoituksellisuus on asia, joka kiehtoo ihmistä. Mysteerit ja selvittämättömät asiat vetävät aina puoleensa niitä, jotka haluavat kaivaa totuuden esiin. Välillä jopa keinoin, jotka arveluttavat ja aiheuttavat paheksuntaa muissa ihmisissä. Johtuuko tämä populaarikulttuurin aiheuttamista mielikuvista, joissa paranormaalit lentävät esineet ovat yleensä yhtä kuin joukko vihreitä avaruusolentoja laseraseiden kanssa, vai halutaanko uskoa, että modernilla länsimaisella ihmisellä on niin sanotusti tilanne hallussa. Nykyihminen saattaa hyvinkin istua filosofi Platonin pelkistetyssä luolamiljöössä, näkemättä asioiden kaikkia ulottuvuuksia, tuijottaen vain niiden varjokuvia. Nick Popesta huokuu vakuuttava ammattimaisuus. Pope on nähnyt virallisia ministeriön raportteja, tutkinut lukuisia havaintoja ja hän on asialleen äärimmäisen omistautunut ammattilainen. Mikä tärkeintä, hän osaa myös kyseenalaistaa ja arvioida omia tutkimuksiaan ja päätelmiään ufoista. Popessa on halua uskoa tutkimiinsa asioihin, mutta myös malttia olla skeptinen. Pope ei halua paasata ihmisille lentävistä lautasista vaan hän haluaa, että totuus näistä havainnoista tulisi jonakin päivänä selville. Mainbracen tapaukseen liittyy monia kysymyksiä. Suurimpaan osaan ei ole löytynyt vastausta, eikä tule koskaan löytymään. Ainoastaan yksi asia on varmaa: totuus on siellä jossain. kuva:

9 ruotuväki 9/2012 TOTUUS ON SIELLÄ JOSSAIN 9 Pori, 12. huhtikuuta 1969 Puolenpäivän tienoilla ilmavoimien lentäjä Jouko Kuronen on valmistautumassa suunnistuslentoa varten. Päivä on selkeä, sää kirkas ja aurinkoinen. Ylhäällä ilmatilassa vallitsee kova pohjoistuuli, mutta muuten sää on mitä mainioin. Kurosen määränpäänä lentäjätoverinsa kanssa on Kuopio. Kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Kuronen saa lennonjohdolta ohjeet rullata kone kiitoradalle lähtöä varten. Hetki ennen lähtöä lentäjä-ässä kuulee radion kautta jo ilmassa olevan lentäjän ja lennonohjaajan keskustelun. Hei 286, keskeytäpä syöksysi ja katso mitä noi seitsemän ilmapalloa yläpuolellasi ovat, viestittää valvoja. Taivaalla taistelulentäjä Tarmo Tukeva kaartaa tarkastamaan tilanteen. Ne seisovat paikallaan tässä kentän päällä olisiko korkeus joku metriä ja niitä näyttää olevan seitsemän kappaletta. Kiitoradalla ollut Kuronen tarkastaa tilanteen kääntämällä konettaan niin, että hän saa näköyhteyden havaintoon. Hän näkee seitsemän levyn muotoista esinettä lentokentän yllä ikään kuin muodostelmassa. Taivaalla lentäjä Tarmo Tukeva saa radiosta käskyn siirtyä lähemmäs havaintoa. Juuri kun hän pääsee lähietäisyydelle, esineet lähtevät muodossa kiihdyttämään ällistyttävällä nopeudella kohti pohjoista. Esineiden vauhti on uskomaton, sillä vastatuulesta huolimatta 700 kilometria tunnissa taittava hävittäjä jää kuin paikoilleen seisomaan. Muutaman minuutin kuluttua esineet havaitaan jälleen. Tällä kertaa kuitenkin tutkassa 200 kilometrin päässä Vaasassa. Suomen kummituslentokoneet Kurosen havainnosta on puhuttu vuosikymmeniä Suomen ainoana merkittävänä ufohavaintona. Monille sana ufo tuo tietenkin ensimmäisenä mieleen avaruusolennot tai pienet vihreät miehet. Näin hätiköidysti ei suinkaan pidä ajatella, sillä ufo tarkoittaa ainoastaan tunnistamatonta lentävää esinettä. Kyse voi olla esimerkiksi valtioiden välisistä vakoilulentokoneista tai -laitteista. Porin mysteeri on monesta syystä hyvin harvinainen tapaus. Ensinnäkin, kyseessä on ainoa tapaus, jonka Suomen ilmavoimat on todella myöntänyt. Porin lentokentällä 60-luvun lopussa siis todistettiin todella jotain ainutlaatuista useiden silminnäkijöiden havaitsemana. Vuonna 1984 Yleisradion lähettämässä Mystinen ilta televisiossa -ohjelmassa lennoston eversti myönsi havainnot ja totesi perään, että kohdetta ei kyetty tavoittamaan hävittäjillä. Toiseksi, havainnolla oli enemmän kuin yksi silminnäkijä ja kaikki olivat ilmailualan huippuosaajia. Tapahtuman aikana sää oli selkeä ja näkyvyys hyvä. Tämän perusteella on vaikea kuvitella, että silminnäkijät olisivat nähneet harhoja tai että havaittu kohde olisi ollut esimerkiksi sääpallo tai vastaava tekninen laite. Kolmas elementti, joka tekee havainnosta ainutlaatuisen, on sen yliluonnollisuus. Nykytieteen avulla on vaikea selittää tapahtunutta. Kohde lähti etenemään vastatuuleen yliluonnollisen nopeasti, eikä hävittäjällä ollut mahdollisuutta pysyä perässä. Porin tapaus on todella samankaltainen useiden ulkomaalaisten ufo-havaintojen kanssa. Havainnoissa tuntuu olevan yksi merkittävä tekijä joka toistuu lähes kaikissa tapauksissa: siellä missä havaitaan ufo, on vesistöä kuten merta ja käynnissä sotilasharjoitus.

10 10 kentällä ruotuväki 9/2012 lyhyesti Helsingin kahdet kasvot -tuotto veteraaneille Veteraanivastuun Markku Seppä otti vastaan Helsingin kahdet kasvot -näyttelyn huutokaupan tuoton. Näyttely oli puolustusvoimien viestintäosaston Combat Cameran tuottama sarja valokuvista, joissa sota-ajan Helsinki ja kaupungin nykyinen katukuva yhdistettiin. Huutokauppa onnistui loistavasti ja tämä on hieno tapa kerätä avustusta sotiemme veteraaneille, Seppä sanoo. Kaikki valokuvat menivät kaupaksi. Valokuvat löytyvät pian myös internetistä Helsingin kaupungin Virka Galleriasta verkkonäyttelynä. TRi Puheloinen: Enemmän tosiasioita, vähemmän mielikuvia Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen, esitelmöi Maanpuolustus Kurssiyhdistys Ry:n vuosikokouksessa Helsingissä Hän kommentoi mielestään yksipuolista julkista keskustelua puolustusvoimauudistuksesta. Puheloinen täsmensi säästöjen ja puolustusvoimauudistuksen eroja, ja että nämä kaksi asiaa pitäisi erottaa toisistaan, säästöjen vaikutusten ollessa luonteeltaan kielteisiä ja uudistuksen tähdätessä parempiin puolustusvoimiin. Keskustelun pitäisi olla enemmän tosiasioita kuin tunnepohjaisia mielikuvia. TMä Hengelliset päivät ohjelmassa Puolustusvoimien hengelliset päivät pidetään nyt Kainuun Prikaatissa. Tapahtuman keskeinen ajatus on tarjota kiireisille ihmisille mahdollisuus hengähtää monipuolisuuden äärellä, kuvailee messua johtava kenttäpiispa Hannu Niskanen. Ihmisen pitää sielunsa lisäksi hoitaa myös kehoaan, joten tapahtumassa yhdistyy liikunta ja kirkollinen toiminta. Liikuntatuokio ja raamatturastit ovat vaihtoehtona paneelikeskustelulle, kertoo sotilaspastori Penna Parviainen. Kasarmille suunnitellulla radalla on 5 10 rastia, joilla pohditaan raamatun kysymyksiä, hän jatkaa. PRä Kesäyön marssi Santahaminaan Vantaalla ennen järjestetty perinteikäs Kesäyön marssi pidetään tänä vuonna Helsingin Santahaminassa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen organisoima tapahtuma tarjoaa tilaisuuden päästä liikkumaan varuskuntasaaren kesäiseen luontoon lauantaina 9. kesäkuuta. Valittavana on eripituisia marsseja kahdeksasta kilometristä neljäänkymmeneen. Perheille tarjotaan viiden ja kymmenen kilometrin marsseja. Marssijoita viihdyttää Päämajan soittokunta. Koska marssi järjestetään tänä vuonna sotilasalueella, osallistujien on oltava Suomen kansalaisia. RLä Perinteet viitoittavat kadetin kevättä Tapahtumat vaihtelevat pukujuhlista rentoihin illanviettoihin. Maanpuolustuskorkeakoulun kevään juhlista tärkein on Sarkajuhlaan huipentuva perinnepäivä. Valtteri Taimela Kevät on tunnetusti värikästä ja tapahtumarikasta aikaa yliopistomaailmassa, eikä Maanpuolustuskorkeakoulu tee tähän poikkeusta. Päätämme valokuvaajan kanssa seurata kadettien ja akateemisten reserviläisten illanviettoa ja selvittää samalla, mitä Suomen särmimmän yliopiston kevääseen tarkkaan ottaen kuuluu. Osaltaan Maanpuolustuskorkeakoulun edustamisesta sekä sisäisestä että ulkoisesta yhteydenpidosta vastaavan Kadettitoverikunnan puheenjohtaja, kadetti Artturi Kosonen luetteleekin nopeassa tahdissa useita opiskelua rytmittäviä tapahtumia. Suurin ja merkittävin kevään juhlista on maaliskuun loppupuolella vietettävä Sarkajuhla, joka ajoitetaan koulun perustamispäivämäärän lähelle. Merivoimien opiskelijoilla on Merikadettitanssit Suomenlinnassa ja myös Toukotansseilla on pitkä historia. Järjestäjä vaihtelee Ennen Maanpuolustuskorkeakoulun oppilaskuntana toiminut Kadettitoverikunta on ollut erillinen yhdistys kahden vuoden ajan. Oppilaskunnan jäseniä voivat olla kaikki Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevat, kun taas Kadettitoverikunnan jäseneksi ensimmäisen vuosikurssin eli simppukurssin opiskelijat tulevat vasta kadettilupauksen antamisen jälkeen. Järjestöjen väliset erot näkyvät myös niiden järjestämässä ohjelmassa. Yhteistyötä oppilaskunnan ja Kadettitoverikunnan välillä tehdään, mutta se keskittyy lähinnä opiskeluun. Kaikkia tapahtumia ei koordinoida koulun kautta, joissakin Kadettitoverikunnan tapahtumissa ainoa kytkös puolustusvoimiin saattaa olla se, että osallistujat ovat Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoita, Kosonen kertoo. Kososen mukaan koulun yhteisen ohjelman järjestämistä vaikeuttaa erot eri vuosikurssien opinnoissa. Kun ensimmäisen vuoden opiskelijat siirtyvät keväällä aselajiopintoihin puolustushaaroittain, pysyvät toisen vuosikurssin kadetit pääasiassa Santahaminassa. Kolmannen vuoden opiskelijat puolestaan hajautuvat eri kolumni puolille tekemään tutkielmiaan. Koko koulun yhteinen ohjelma vaatiikin todella paljon suunnittelua onnistuakseen. Ensimmäinen vuosi opettaa Penkkiurheilu pelastaa Perinnepäivänä kadettilupauksen antaneet Maanpuolustuskorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijat pääsevät käyttämään kadetin juhlapukua ensimmäisen kerran. Todennäköisesti joku saattoi ihmetellä, mitä käytävällä tapahtui. Kuluva urheiluvuosi on suomalaiselle penkkiurheilijalle draaman täyteinen näytös, joka täytyy kokea mahdollisimman laajasti. Pöytä on katettu jääkiekon MM-kotikisoista lähtien mitä herkullisimmilla tapahtumilla. Luvassa on lätkän lisäksi yleisurheilun EM-kotikisat, Lontoon olympialaiset sekä jalkapallon EM-kilpailut. Urheilua seuraavana ihmisenä olen luonnollisesti täpinöissäni. Harmi vain, että satun olemaan armeijan leivissä. Palvelus asettaa tietenkin monia rajoitteita urheilun seuraamiselle. Kotisohva, kylmä huurteinen, sekä hulppea 52 tuumainen taulutelevisioni vaihtuvat johonkin aivan muuhun. Joillakin ei ole välttämättä ollenkaan mahdollisuutta seurata urheilua, joka niin monesti tarjoaa pakokeinon arjen puuduttavasta Monille Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoille tulee uutena se, että päästessään kouluun sisään aletaan välittömästi harjoitella kadetilta vaadittavaa käytöstä. Ainakin itseäni yllätti myös opintojen akateemisuus, muistelee Kosonen. Harvassa oppilaitoksessa perinteet ovat niin tärkeässä asemassa kuin Maanpuolustuskorkeakoulussa. Niiden vaalimisesta vastaavat erilliset järjestöt ja vastuuhenkilöt, ja opiskelijoilta edellytetään koulutuksensa arvokkaan historian tuntemista. Esimerkiksi opiskelijoiden virkistäytymispaikkana toimivaa maineikasta Kadettikellaria saa käyttää vasta, kun sen käyttöön ja perinteisiin on riittävästi perehdytty. Päätökset Kadettikellarin käytöstä tekee kadettivääpeli. Yleensä simput ovat päässeet kellarille joulun alla järjestettävän perinteisen puurojuhlan aikoihin. kiertokulusta. Keski-Suomesta kotoisin olevana Jypin kannattajana, SM-liigan playoffit seurasin lähinnä radion välityksellä. On hämmästyttävää, miten viidennen finaalipelin mennessä jatkoajalle radio tarjosi jotain ainutlaatuista. Siirryin mielessäni pois kasarmilta. Suljin silmäni, kuvittelin aistikokemukset, joita tuttu jäähalli tarjoaa; kaukalon äänet, jäähallin tuoksu, kannattajien vihaiset huudot, sekä seisomakatsomon rumpuryhmän pauke. Yksi maali, ja kannattamani joukkue olisi jääkiekon suomenmestari. Jännitys oli piinaavaa, kunnes sitten se tapahtui: Eric Perrin laukoi kiekon maaliin ja Jyp voitti suomenmestaruuden. Nostin kädet ilmaan ja huusin. Todennäköisesti joku saattoi ihmetellä, mitä käytävällä tapahtui. Voimakkain tunnekokemus armeijan aikanani oli koettu. Sitä ei koettu leirillä metsässä eikä ensimmäisen aamuherätyksen parissa, vaan kasarmin käytävällä muuten niin tavallisena iltana. Varmasti monella on ollut samanlaisia kokemuksia urheilun Suurin muutos opiskelussa tapahtuu Sarkajuhlan aikaan, jolloin uudet opiskelijat antavat kadettilupauksen. Perinteisen maakuntaaamiaisen ja kunniamarssin jälkeen vuorossa on valmistautuminen iltajuhlaan, jossa uudet opiskelijat pääsevät ensimmäistä kertaa käyttämään vuonna 1922 suunniteltua kadetin juhlapukua. Suuressa roolissa ovat iltajuhlan tanssiaiset, joihin harjoitellaan ahkerasti. Esimerkiksi Åke Blomqvistin opetusta on hyödynnetty, Kosonen kertoo. Kadettien perinteiden lisäksi simput täytyy myös ohjata hiljalleen sisään Kadettitoverikunnan työhön. Muiden oppilaitosten vastaavista järjestöistä poiketen toverikunnan toimikausi kestää nimittäin vain vuoden, mutta se on sitäkin antoisampi. Lähemmäksi muita yliopistoja Syvällä Hämäläisen osakunnan tilojen uumenissa sijaitsee myös sisäampumarata. Pääsemme hetkeksi seuraamaan, kuinka kadettien joukkueet ottavat mittaa akateemisten reserviläisten muodostamista joukkueista herrasmieskilpailussa, joita on järjestetty jo 1960-luvulta. Maalitauluina toimivat ilmapallot paukahtavat rikki tasaiseen tahtiin huoneen täyttyessä ruudin hajusta. Kosonen vahvistaa, että yhteydet muiden korkeakoulujen opiskelijoihin ovat tiivistyneet viime vuosina. Akateemisten reserviläisjärjestöjen kanssa on oltu jo pitkään kiinteästi tekemisissä. Viime vuosina mukaan on tullut entistä enemmän erilaisia sitsejä, kun yhteydenpito niin sanottuun perinteiseen yliopistomaailmaan on kasvanut. Minun mielestäni tämä on positiivista kehitystä, hän summaa. Reserviläiset vievät lopulta ampumatehtävän voiton, ja lähdemme kiipeämään portaita takaisin ylös. Matkalla puheenaihe vaihtuu vielä opiskelijoiden suurimpaan juhlaan eli vappuun. Kadettitoverikunnan vappujuhlaan Ullanlinnanmäelle ovat joka vuosi tervetulleita entiset ja nykyiset kadetit omaisineen. Kaikilla tosin alkaa olla maha niin täynnä juhlia, että loppukeväästä osallistuminen vähenee väkisinkin, Kosonen hymähtää. Kuva: Jarno Riitinen/Kalpa-lehti Tuukka Riihinen > toimittajat.ruotuvaki@mil.fi parissa. Penkkiurheilu kasarmitai iltavapailla onkin loistava keino paeta hetkeksi armeijaan liittyvistä rutiineista. Edessä olevat jääkiekon- sekä yleisurheilun kotikisat luovat suomalaisiin varmasti voimakasta yhteisöllisyyden tunnetta. Samaa toivoisin näkeväni myös varuskunnissa. Jypin voiton jälkeen armeijan vihreänkirjava todellisuus ei latistanut tunnelmaani. Laitoin radion kiinni ja heitin high fivet vastaan tulevan jyväskyläläisen varusmiehen kanssa. Jyp voitti ja elämä oli jälleen ihanaa.

11 ruotuväki 9/2012 kentällä 11 Kevät tuo linnunlaulun ja valintakokeet palveluksessa Varusmiessoittokunnan suuri hakijamäärä työllistää valitsijat ja koko yksikön. Parantunut soittotaso korostaa haastattelun ja persoonan merkitystä valinnoissa. Antti Valli Tämän vuoden saapumiserän ollessa täydessä työn tohinassa Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnassa, tehdään samalla kovaa vauhtia valmisteluja tulevaa vuotta varten. Huhtikuisiin valintakokeisiin saapui kolmisensataa hakijaa, joista valitaan noin 85 henkilöä soittokuntaan. Lisäksi noin 50 hakijaa suorittaa palveluksensa ammattisoittokunnissa. Valintakokeiden organisaattorina toimineen apulaiskapellimestarin, yliluutnantti Tommi Suutarisen mukaan valintakokeiden järjestelyt sujuivat onnistuneesti. Hakijamäärän vuosittainen kasvu luo kyllä haasteita järjestelyihin, mutta niistä selviää, kun panostaa ennalta suunnitteluun. Kiireinen viikko vaati koko yksikön yhteistyötä. Suutarinen kiittelee varusmiesten panosta pääsykoeviikon järjestelyissä, joihin kuuluivat majoituksen ja yksikön esittelyn lisäksi myös kyyditykset rautatie- ja linja-autoasemilta kasarmialueelle ja takaisin. Hakijamäärien kasvaessa myös soittotasossa on havaittu nousua. Esimerkiksi bändisoittajien valinta on erityisen hankalaa suuren hakijamäärän vuoksi. Niinpä haastattelun merkitys on vuosi vuodelta suurempi. Soittotaito on tärkeä, mutta ei ratkaiseva tekijä sotilasmusiikkialalle pääsyyn. Me haemme tänne hyviä soittajia ja hyviä tyyppejä, kertoo Suutarinen. ruotuväki 40 vuotta sitten Myös naisille tulisi antaa mahdollisuus liittyä armeijan kantahenkilökuntaan! Ja nimenomaan siten, että heidän palkkauksensa järjestettäisiin samalla tavalla kuten miesten ja heillä olisi ylenemismahdollisuus. Ei pitäisi katsoa siihen, osallistuuko nainen maanpuolustustyöhön ase kädessä vai ilman, vaan naisen panosta olisi arvioitava täysin eri tavalla. Tulisi esimerkiksi lopettaa se diskriminointi, että nainen kuuluu keittiöön tai konttoriin, jossa hän Perttu Räisänen Insinöörimajuri Juha Koivula aloittaa 1.5. Ilmavoimien Materiaalilaitoksen hankeosastolla ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmään keskittyvänä apulaisosastopäällikkönä. Rentoa meininkiä Lykkäsin armeijaa ohjelmistotekniikan opintojen yli. Valmistuin diplomi-insinööriksi Tampereen Teknillisestä Yliopistosta Aloitin Ilmavoimien Viestikoulussa Tuolloin ilmavoimissa jatkettiin reserviupseerikurssien järjestämistä vuosikymmenten tauon jälkeen. Reserviupseerikurssilla tulin valituksi 8 henkilön joukkoon, joista koulutettiin ensimmäiset torjuntahävittäjien varusmiestaistelunjohtajat. Armeijan jälkeen siirryin Ilmavoimien esikuntaan ITTH-hankkeen jatkovalmistelutehtäviin ja sittemmin ITTH-hankkeen johtajaksi. Vuonna 1998 aloitin ilmavoimien tietohallintopäällikkönä. Sotilasvirkaan siirryin vasta 2007, kun siitä tuli uuden palkkajärjestelmän myötä järkevää. Aloitin puolustusvoimien johtamisjärjestelmän (C4ISR) pääarkkitehtina Pääesikunnassa Pääarkkitehti vastaa puolustusvoimien johtamisjärjestelmän kokonaisarkkitehtuurin ja osa-arkkitehtuurien laatimisesta sekä suorituskykyjen Pienestä jännityksestä huolimatta hakijat suoriutuivat soittokokeista hyvin ja kiittelivät järjestelyjen lisäksi myös rentoa, mutta asiallista valitsijaraatia. Tuomaristo ei vaikuttanut hirveän tiukalta, mutta Varusmiessoittokunnan päällikön, musiikkikapteeni Sami Hannulan porautuva katse oli vaikuttava, kertoo säkyläläinen pasunisti Esa-Pekka Tupala. Tupalalla on tavoitteena ammattimuusikon ura. Hän ei myöskään poissulje sotilassoittajan uraa. Sotilasmusiikkiala kiinnostaa, vaikkakin alalla vaikuttaisi olevan ylitarjontaa, arvioi Tupala. Hollolasta kotoisin oleva Olli Kärkkäinen vakuutti raadin jämäkällä tuubataituruudellaan. Hän tekee aivan toisarvoista työtä. Näin Carmela Belinki, filosofian maisteri, naisasianainen. Varsinaista varuspalvelusta naisille hän ei kannata. Puhutaan miesten koulusta. No se on sellaista ollutta ja mennyttä. Mutta että perustettaisiin naisten koulu vielä hassumpaa! Tarjottua vaihtoehtoa, naisia kantahenkilökuntaan on kokeiltu Tanskassa. Sen tulisi tapahtua siten, että naisetkin saisivat varsinaista sotakoulutusta, esimerkiksi viestintätehtävissä. Puhuttaessa naisten suhteesta maanpuolustukseen maisteri Belinki tokaisee: Ns. isänmaallisuus on naisilla varmasti paljon syvemmällä kuin miehillä. kehittämisen arkkitehtuuriohjauksesta arkkitehtuurien pohjalta. Vuodesta 2009 alkaen toimin päätehtäväni ohella turvallisuusverkko (TUVE) -hankkeen kokonaisarkkitehtuurin, vaatimusten ja elinjakson hallinnan kehittämisryhmän puheenjohtajana. Hankkeen tehtävänä on mahdollistaa viranomaisten välinen yhteistyö ja valtionjohdon päätöksenteko kaikissa turvallisuustilanteissa. Tärkeimmät ajankohtaiset hankkeet liittyvät HN- ja HW-kalustojen päivityksiin sekä ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmän modernisointiin ja integraatioon kokonaissuorituskykytavoitteiden mukaisiksi. havaitsi tuomareiden jopa hieman jammailleen musisoinnin tahtiin. Väittivät, että nyt ollaan tuubismin ytimessä, Kärkkäinen hehkuttaa pilke silmäkulmassaan. Kokelailta kysyttiin myös, minkä vuoksi he olivat saaneet idean hakea Varusmiessoittokuntaan asepalvelukseen. Vastaus oli kaikilla lähes sama innoittajina olivat joko oma soitonopettaja tai jo palveluksessa olleet tuttavat. Carmela Belinki: Naisia kantahenkilökuntaan eteenpäin Yliluutnantti Tommi Suutarinen (vas.) arvioi Olli Kärkkäisen suoriutumista soittokokeesta. Carmela Belinki, naisasianainen. Siviilitaustasta runsaasti apuja sotilastehtäviin Insinöörimajuri Juha Koivula. Kuva: Puolustusvoimat/Otto Toivonen Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Pasi Kesseli, eversti 53 TOIMENKUVA Sotahistorianlaitoksen johtaja PALVELUSPAIKKA Maanpuolustuskorkeakoulu KOULUTUS Filosofian tohtori, yleisesikuntaupseerikurssi Sakari Muurinen Sotahistorian laitoksen johtaja, eversti Pasi Kesseli on salonkikelpoinen sotilas myös akateemisissa piireissä. Kesseli on yleisesikuntaupseerikurssin lisäksi väitellyt Helsingin yliopistossa vuonna Historia on aina kiehtonut Kesseliä ja hän onkin kyennyt yhdistämään intohimonsa sotilasuraan. Historia on kiinnostanut minua alusta saakka ja olen pyrkinyt löytämään sopivan yhdistelmän työtehtävien kanssa, sanoo Kesseli. Ensisijaisesti sotilas Ensimmäinen mielikuva sanoista filosofian tohtori on monella luultavasti päinvaistainen kuin mielikuva termistä sotilaallinen. Kesselistä kuitenkin huomaa tämän olevan ennen kaikkea sotilas. Kyllä se sotilaan ura tulee ensin ja sitten mietitään muita juttuja, sanoo Kesseli. Alunperin minustakin piti kyllä tulla muusikko, opiskelin vetopasuunan soittoa. Kokelasajan palvelin soittokunnassa, muistelee Kesseli. Muusikon uraa suunnitellut Kesseli päätyi sotilasuralle osin sattuman kautta. RUK:n aikana hain kadettikouluun sen suurempia miettimättä. Tieto sisäänpääsystä tuli vielä ennen palvelusajan päättymistä. Kävin sitten kysymässä silloiselta soittokunnan päälliköltä, että mitä kannattaisi tehdä ja hän suositteli kadettikoulua. Sen jälkeen ilmoitin kadettikouluun, että minähän tulen, sanoo Kesseli. Henkisesti opettaja Kesseli on kadettikoulusta valmistumisen jälkeen työskennellyt muun muassa Reserviupseerikoulussa ja jalkaväen kapteenikurssin tykistöopettajana. Kesse- ASUINPAIKKA JOTAIN MUUTA, MITÄ? Vierivä kivi ei sammaloidu HELSINKI Akateemisesti uskottava eversti li kertookin viihtyneensä opetustehtävissä suuren osan palvelusvuosistaan. Oikeastaan olen ollut opettaja käytännössä koko sotilasurani. Sotakorkeakoulusta valmistuttuani jäin sinne opettajaksi. Monipuolisesti on saanut olla kuitenkin mukana kaikessa. Palkitsevintahan tässä työssä on se, kun pystyy ohjaamaan oppilaita laadukkaaseen lopputulokseen. Esiupseerikurssin käytyään Kesseli päätti hankkia lisäsivistystä. Tohtoriohjelmaa ei sotakorkeakoulussa tuohon aikaan tarjottu, joten oppia piti hankkia siviilipuolelta. Helsingin yliopiston yleisen historian laitokselta väitellyt Kesseli kierteli ympäri maapalloa lähdeaineistoa hakemassa. Pohdin mahdollisia aukkoja sotataidon historian tutkimuksessa ja tulin siihen tulokseen, että haluan selvittää Israelin sotataidon perusteet. Kiersin Yhdysvalloissa ja vietin pitkiä aikoja Israelissa keräämässä lähdeaineistoa muun muassa haastattelemalla vanhoja sotakenraaleita. Väitöskirjan valmistumisen jälkeen Kesseli sai professuurin Maanpuolustuskorkeakoululta ja siirtyi takaisin opetustehtäviin. Nykyisin Kesseli hoitaa sotahistorian laitoksen johtajan virkaa. Sotahistorian laitoksella keskitytään pääasiassa sotataidon historian opetukseen. Sotataidon historiassa keskitytään asioihin, jotka ovat upseerin ammatissa tärkeitä, kertoo Kesseli. Emme opeta tapahtumia, ne voi lukea kirjoista. Pyrimme kertomaan, mitkä asiat ovat vaikuttaneet vaikkapa tietyn taistelun lopputulokseen. Tarkoituksenamme on luoda upseereille työkalupakki, josta löytyy kuhunkin tilanteeseen sopiva vaihtoehto, sanoo Kesseli.

12 12 kentällä ruotuväki 9/2012 Liikuteltavuus on ballististen suojien valtti Puolustusvoimien hankkimia ballistisia suojajärjestelmiä on kahdenlaisia. Suojajärjestelmät ovat helposti siirreltäviä ja monikäyttöisiä. Perttu Räisänen Ballistisen suojajärjestelmän ratkaisut ovat taistelujoukolle erikseen kohdennettavia välineitä. Suojajärjestelmät jaetaan kevyeen ja raskaaseen suojaratkaisuun. Ballistisen suojan hankkeella kehitetään ja täydennetään joukkojen ja tärkeiden järjestelmien suojaa. Kevyt suojaratkaisu sirpalesuojajärjestelmä Kevyt ratkaisu on sirpalesuojajärjestelmä. Se muodostuu komposiittivalmisteisista neliö- ja kolmiosirpalesuojapaneleista. Neliöpanelin paino on 18.5 kiloa, kolmiopanelin paino 8.5 kiloa, kertoo insinööriyliluutnantti Pertti Siirilä Maavoimien Materiaalilaitokselta Näin ollen kevyestä järjestelmästä pystytään kasaamaan miesvoimin minuuteissa. Järjestelmän materiaalit kulkevat joukon mukana. Järjestelmää kuuluvan ryhmänsirpalesuojasarjan mukana on kiinnikkeet, joiden avulla panelit voidaan liitetään ajoneuvojen sivuille liikuttaessa ja tarvittaessa panelit saadaan nopeasti irrotettua ajoneuvosta muuhun käyttöön, Siirilä sanoo. Liikkuvat joukot tarvitsevat suojan, kun eivät ehdi kaivautua. Ei ole kuitenkaan rajattu, mihin kaikkiin tehtäviin suojia voidaan käyttää. Raskas suojaratkaisu kennosuojajärjestelmä Raskas suojaratkaisu on teräselementeistä koostuva kennosuojajärjestelmä. Seitsemän elementtiä muodostaa yhden suojaseinäsarjan. Suojaseinä -sarja on mitoiltaan Suojajärjestelmän neliöpaneleista on mahdollista rakentaa melkein minkälaisia suojia tahansa. Kuva: Pertti Siirilä 20`merikontin kokoinen, jota voidaan käsitellä kontin käsittelyyn soveltuvilla nosto- ja kuljetuskalustolla. Yhdestä sarjasta saadaan rakennettua 42 metriä 2.45 metriä korkeaa suojaseinää tai 32 neliömetrin suojatila. Yhden elementin paino on noin kiloa. Toisin kuin sirpalesuojajärjestelmän kasaaminen, kennosuojajärjestelmä vaatii konevoimaa. Sillä saadaan suurempia kokonaisuuksia ja parempaa suojaa, Siirilä huomauttaa. Suojat ovat monikäyttöisiä Joukkueen sirpalesuojasarjassa panelit on pakattu suojattuun kuljetuspakkaukseen, varustekonttiin, jota voidaan käsitellä kontin käsittelyyn soveltuvalla nosto- ja kuljetuskalustolla. Suojattu pakkaus on myös osana joukkueen suojaratkaisua. Varastokonteissakin on järjestelmä, jolla saadaan nopeasti sirpalesuojajärjestelmä ulos sieltä ja konttia itsessään voidaan käyttää suojana. Siirilä kiteyttää suojien materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteen lauseeseen. Voisi sanoa että se on nykyaikainen kenttälinnoittautumismenetelmä. Suojataso riittää suojaamaan kohteet kranaattien sirpaleilta ja käsiaseiden vaikutukselta. Elementin antamaa suojaa voidaan parantaa täyttämällä elementti maa-aineksella. Ballististen lisäsuojien käyttöönottoa on jo alettu harjoittaa laajalti. Tällä hetkellä näitä tulee koulutuskäyttöön melkeinpä jokaiseen joukko-osastoon, näin järjestelmä saadaan tutuksi, Siirilä päättää. huomio! verkossa Naisten Valmiusliitto ry kaiken varalta Tahtijuoksumarssin harjoittelua. Lähetä meille osoitteeseen kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Henri Juvonen Perttu Räisänen Naisten Valmiusliitto on vuonna 1997 perustettu valtakunnallinen yhteistyöjärjestö. Liitto yhdistää 11 naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekevää jäsenjärjestöä, joissa toimii noin naista. Naisten valmiusliiton sivuilta löytyvät linkit kaikkiin kattojärjestön alla toimiviin jäsenjärjestöihin. Naisten Valmiusliiton päätapahtuma ovat NASTA-harjoitukset, joita järjestetään kahdesti vuodessa. Ne ovat meille hyvin tärkeitä tapahtumia joka vuosi, painottaa Naisten valmiusliiton puheenjohtaja, Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Anneli Taina. NASTA-harjoituksiin osallistuu kerrallaan naista. Taina toivookin websivujen tuovan näkyvyyttä etenkin NASTAharjoituksia silmälläpitäen. Naisten Valmiusliitolla on paljon muutakin toimintaa, mutta ne ovat merkittävimmät vuosittaiset tapahtumat. Liiton toiminnasta pääosa toteutetaan 11 alueneuvottelukunnan kautta. Liiton järjestämään Naisten Valmiusliiton järjestämissä tapahtumissa harjioitellaan monia eri taitoja. Kuva vuoden 2011 Ulappa-harjoituksesta. koulutukseen osallistuminen ei edellytä minkään jäsenjärjestön jäsenyyttä LIPO-koulutusta lukuunottamatta. Naisten Valmiusliitto ry perustettiin huolehtimaan siitä, että suomalaisella naisella on mahdollisuus osallistua kokonaismaanpuolustukseen sekä ylläpitää ja kehittää valmiustaitojaan yhteen. Naisten Valmiusliiton perusti joukko maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekeviä järjestöjä, joilla on tämä yhteinen tärkeä päämäärä. Liiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen kautta sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Facebook ja blogi osana liiton verkkotoimintaa Kuva: Naisten Valmiusliitto Naisten valmiusliitto löytyy myös Facebookista, vajaan 400 tykkääjän voimin. Aktiivisen oloisille Facebook-sivuille tulee naisia koskevia, maanpuolustusaiheisia linkkejä ja uutisia. Tämän lisäksi liitolla on oma bloginsa, joka on suhteellisen tuore viritelmä. Minäkään en ole niitä blogikirjoituksia vielä lukenut, mutta sinne tosiaan on alettu nyt kirjoitella, Anneli Taina toteaa. Liiton kotisivuilta pääsee myös ostamaan Naisten Valmiusliiton tuotteita. Verkkokaupassa on myynnissä erinäisiä tavaroita vaatteista ja erävarusteista kirjoihin. Kaiken kaikkiaan Taina näkee netin merkityksen liitolle suurena. Se on yksi tärkeimmistä välineistä. Jäsenjärjestöjen jäsenille se on tietysti ensisijaisen tärkeä, mutta myös muillekin. Toivottavasti mukana olleet sekä mukaan haluavat löytävät sieltä hyvin tietoa toiminnasta, Taina pohtii. Rekrytointi mukaan toimintaan tapahtuu netissä helposti. Toimintaan voi osallistua monella tapaa sekä valtakunnallisten että paikkakuntakohtaisten koulutusten ja harjoituksien kautta. >

13 ruotuväki 9/2012 vapaalla 13 Kuva: Apirat Nomnavi Vaimonsa Ninni Pitkäsen kanssa tanssivan Matti Pitkäsen mielestä kilpatanssi sopii monenlaisille ihmisille. Ohjeet ovat niin selkeät, että laji sopii yksinkertaiselle sotilaallekin. Kilpatanssi antaa harrastajalle paljon Sosiaalinen ja haastava laji näkyy majuri Matti Pitkäsen vapaa-ajassa monin tavoin. Valtteri Taimela Upseeri on tunnetusti tilanteen tasalla niin työtehtävissään kuin tanssilattiallakin. Ainakin Maavoimien esikunnassa työskentelevän majuri Matti Pitkäsen kohdalla molemmat oletukset täyttyvät. Lähes kymmenen vuotta sitten kilpatanssin pyörteisiin joutunut Pitkänen tanssii vaimonsa Ninni Pitkäsen kanssa ikäryhmänsä toiseksi korkeimmalla taitotasolla. Aina voi oppia uutta Vaimoni selkäleikkauksen jälkeen etsimme yhteistä, kuntoutu- Kuva: Katja Liukkonen mista tukevaa harrastusta. Näimme ilmoituksen, jossa kerrottiin, että läheisellä koululla alkaa tanssikurssi. Paikan päällä kurssi sitten paljastui kilpatanssikurssiksi. Kumpikin piti tanssimisesta, mutta ennestään emme olleet tanssineet askeltakaan kilpatansseja, valottaa Pitkänen. Suhde lajiin syttyi, mutta kesti aikansa ennen kuin se syveni nykyiselle tasolle. Pitkänen ehti tanssia kaksi ja puoli vuotta ennen ensimmäisiä kilpailujaan. Minua lajissa viehätti jatkuva edistyminen jo ensimmäisestä tunnista lähtien. Oli ilo huomata, että nelikymppisenäkin voi vielä oppia uutta, Pitkänen hymähtää. Lisäksi tanssiin sitoo tiivis yhteisö. Pitkästen kilpailuryhmään kuuluu 20 paria, joista on yhteisen harrastuksen myötä tullut läheisiä ystäviä. Muiden parien kanssa vietetään aikaa niin harjoitellen, kilpailuja kiertäen kuin iltaa istuenkin. Selvät säännöt Vuoden 2006 alusta asti kilpailleet Pitkäset astuvat kilpalavoille nykyisin noin kerran kuussa. Pitkäsen puheista paljastuu, että kilpatanssissa on tarkat säännöt, ensin täytyy oppia perusteet ja vasta sitten niitä voi soveltaa. Ylimmillä taitotasoilla tanssitaan viittä latinalais- ja viittä vakiotanssia, ja kilpailuissa tanssien järjestys on aina sama. Kun kilpailumenestyksestä kertyviä pisteitä on tarpeeksi, siirrytään ylempään tasoryhmään. Kun edessä on siirtyminen A- luokkaan, ei palkintokaappi enää paljoa täyty. Silloin vastaan tulevat Suomen huiput, jotka ovat saattaneet tanssia kolmekymmentäkin vuotta, puntaroi Pitkänen tulevaa kilpauraansa. Kilpatanssin suola onkin, että ikä- ja tasoryhmien vuoksi jopa 60- vuotias pari voi aloittaa harrastuksen ja kilpailla menestyksekkäästi. Kilpatanssia voi kuitenkin opetella myös harrastuspohjalla kilpailematta. Tanssimisen lisäksi Pitkänen on jo usean vuoden ajan toiminut valmentajana muille pareille. Harjoitteluun kuuluu vahva yhteisöllisyys, jossa toisten auttaminen ja kannustaminen on olennaista. Meillä on ollut seurassa tapana, että muita aletaan auttaa heti taitotason salliessa, jos rivin eteen meneminen ei suuresti pelota. Ja kun ammatti on mikä on, niin kouluttaminen oli jo ennestään tuttua. Lähestyvän kesän vuoksi on lopuksi vielä kysyttävä, mitä kisakauden ulkopuolella tapahtuu. Jaksavatko suuren yleisön suosimat lavatanssit innostaa aktiiviharrastajia? Pyrimme käymään mahdollisuuksien mukaan. Lavoilla ihmisiä on usein niin paljon, että menemme tanssimaan heti alkuillasta. Kun suurin osa vasta saapuu paikalle, me vetäydymme nukkumaan, kertoo Pitkänen. tupavisa 1. Kuka oli itsenäisen Suomen sotilassoittokunnan ensimmäinen ylikapelimestari? 2. Minkä yhtyeen albumi on 14.3 julkaistu Kaikki kolmesta pahasta? 3. Mihin sotaan ylensä liitetään CCR:n kappale Fortunate Son? 4. Minä vuonna Elvis julkaisi ensimmäisen albuminsa? 5. Mistä toisen maailmansodan aikaisesta saksalaisesta marssilaulusta on tehty suomalainen versio Kaarina? 6. Mikä oli maailman parhaiten myynyt single vuonna 2000? 7. Kuka on sanoittanut Jääkärimarssin? 8. Mikä on Mike Monroen oikea nimi? 9. Miksi kutsutaan kahdeksasta soittajasta koostuvaa yhtyettä? 10. Montako sotilassoittokuntaa Suomessa on nykyään? vastaukset 1. Aleksei Apostol, 2.Apulannan, 3. Vietnamin sotaan, , 5. Erika, 6. Sandstorm, Heikki Nurmio, 8. Matti Antero Kristian Fagerholm, 9. Oktetti,

14 14 vapaalla ruotuväki 9/2012 kirjat ooppera Vesille kajakilla Kirjoittaja Anna Leena Lind ja Markku Soikkeli Kuvitus Ari Saarto Kustantaja Tammi Julkaisuvuosi 2012 Lukiessasi kirjaa Vesille kajakilla olet turvallisesti kokeneiden melojien opissa. Retkimelontaan keskittyvä kirja esittelee lajia monipuolisesti välineistä melontatekniikoihin ja erilaisten retkien toteutuksiin unohtamatta turvallisuutta ja ympäristönäkökulmia, jotka ovat yksi kirjan kantavista ajatuksista. Lajikulttuuriin pääsee syvällisemmin sisälle lukemalla luvut opettamisesta, erilaisten harrastajien kohtaamisesta ja seuratoiminnasta. Etenkin seuratoimintaa käsittelevä luku voisi tarjota oivalluksia lähes lajiin kuin lajiin, miksei myös maanpuolustusharrastukseen, joissa kaikissa varmasti törmätään kysymyksiin taloudellisista resursseista, väen aktivoinnista ja vapaaehtoistyön määrästä ja sen jakautumisesta. Melonnasta mitään tietämätönkin lukee kirjaa innolla, kun sivujen oheen kerättyjen melontakokemusten ja -muistojen myötä pääsee mukaan utuisiin Theo Fleury kovaa peliä Kirjoittaja Theo Fleury ja Kirstie McLellan Day Kustantaja Minerva Kustannus Oy Julkaisuvuosi 2012 retkiaamuihin tai rasvatyyneen maisemaan. Kirjan kieli on lämminhenkistä ja mukavaa luettavaa, tekstissä vilisee hauskoja ja kuvailevia sanoja, siinä "möyritään" ja "polskitaan". Tekijöiden pitkä kokemus heijastuu sisällöstä lajista, jonka tuntee läpikotaisin, on helppo kirjoittaa. Tuntuu myös, että kaikkiin asioihin on monta eri ratkaisua ja että omalla osaamisella halutaan aidosti auttaa tumpeloa aloittelijaa. Rakenteeltaan Vesille kajakilla on selkeä ja hyvin silmäiltävä paketti. Aiheet on jaettu selkeästi eri lukuihin ja esimerkiksi erilaiset melontatekniikat käydään havainnollisesti kuvitettuna läpi. Muutoinkin huikaiseva kuvitus tukee kirjan sanomaa ja rohkaisee ensimmäisten melontakokemusten hankkimiseen. Kaarina Honkalammi Puhdistus-oopperan ohjaaja Tiina Puumalainen teki oopperan suuresta kuorosta kadonneiden armeijan, joka vainoaa Aliidea pakottaen tämän tekemään tiliä menneisyytensä kanssa. Suuren luokan Puhdistus Kuva: Kansallisooppera Theoren Theo Fleury on yksi NHL-historian värikkäimmistä persoonista. Hänen omaelämänkertansa kertoo riipaisevan tarinan liki mahdottomilta tuntuvien vääryksien kokemisesta ja toisaalta niiden voittamisesta. Hivenen mielikuvituksettomasti, mutta osuvasti nimetty teos alkaa Fleuryn rankoista lapsuusajoista. Jääkiekko tuo toivon kipinän alkoholisoituneen isän ja 14- vuotiasta Fleurya hyväksikäyttävän manageri Grhahamin kanssa kamppailuun. Taakka on Fleurylle liikaa ja viina sekä myöhemmin muut aineet ottavat yliotteen. Fleury kertoo täysin avoimesti kokaiinin käytöstään ja sen vaikutuksista pelaamiseen. Hänen urallaan toistui lukemattomia kertoja sama tapahtumaketju. Peli-illan jälkeisen armottoman krapulan ja kokaiinin vedon jäljiltä bussiin tai lentokoneeseen raahautumista seurasi harjoitukset tai palaveri, jonka jälkeen Fleury meni hotellille nukkumaan 16 tunniksi. Fleury käänsi tehokkaasti siviilielämästä kummunneen vihansa energiaksi peliin. Vain 168 senttisenä hän oli tuohon aikaan harvinaisen lyhyt NHL-huippupelaaja. Hän tiedosti tarkoin vahvuutensa: räjähtävyyden ja loputtoman sisukkuuden. Kirja on pullollaan pelaajaesittelyjä läpi tarinan. Fleurylla on tiukka mielipide oman aikakauden pelaajista: Pelaajissa oli tuolloin (80-luvulta työsulkuaikaan) jotain erityistä, he olivat luovia ja nälkäisiä. Nykyisin pelaajat ovat tasapaksuja, Stepfordin naisia - elokuvan kuuliaisia vaimoja. Mielenkiintoinen on myös Fleuryn armeija-vertaus. Auktoriteettia ei hänen mukaansa kyseenalaisteta ja palkkapussi ansaitaan noudattamalla käskyjä. Perttu Räisänen Kansallisoopperassa kantaesityksensä 20. huhtikuuta saaneen Sofi Oksasen palkittuun menestysromaaniin perustuvan oopperan voi jo nyt sanoa lunastaneen kaikki odotukset. Esitykset vetävät runsaasti yleisöä ja puhuttavat luetuimpien lehtien palstoilla. Keskeinen kysymys kuuluukin, mitä lisäarvoa oopperan hidas ja omalaatuinen ilmaisukieli tuo jo näytelmän, kirjan ja tulevaisuudessa myös elokuvan muodossa nähtyyn tarinaan. Oopperan säveltäjä ja libretisti on virolainen Jüri Reinvere, joka toteaa ajatuksen Puhdistus-oopperan tekemisestä syntyneen käytännössä sattumalta hänen ja Oksasen välisistä keskusteluista. Ooppera toimii täysin omalla tavallaan, esimerkiksi taustatarinan kertominen sanallisesti ei onnistu. Tärkeintä oli saada aikaan ooppera, joka toimii oopperan lähtökohdista, Reinvere taustoittaa. Tilaisuus on hyödynnetty Oopperasovituksen on ohjannut aiemmin pääasiassa draaman ja musiikkiteatterin parissa työskennellyt Tiina Puumalainen. Minun osaltani työ Puhdistuksen parissa alkoi noin vuosi sitten. Kyseessä on draamallinen tarina, joten esitykseen haluttiin draamaohjaaja, Puumalainen taustoittaa. Puumalaisen mukaan oli alusta asti selvää, että suurella näyttämöllä asiat tullaan tekemään suuresti. Monissa teattereissa pienillä lavoilla vain muutaman ihmisen voimin esitetty Puhdistus täyttääkin Kansallisoopperan suuren lavan kokonaisuudessaan. Lavasteet vaihtuvat näyttävästi vehreästä pellosta ahdistavaan kuulusteluhuoneeseen, ja joukkokohtauksissa lavalla nähdään jopa kymmeniä ihmisiä. Oopperaa rakennetaan toiselta puolelta kuin aiemmissa dramatisoinneissa on tehty. Ohjaajan tehtävänä on myös ollut sovittaa yhteen Oksasen paikoin jopa kärpäsen tasolla etenevä kerronta Reinveren suuriin säveliin, Puumalainen puntaroi. Hän myös näkee tarinan synkkyyden käsittelevän ihmisyyden syvimmälle tasolle meneviä teemoja. Totalitäärinen järjestelmä ei tee mitään, vaan ihmiset itse. Kyse on siitä, että ihminen elää tahtomattaan tietyssä ajassa ja paikassa. Ratkaisevaa on kuitenkin se, minkälaisena haluaa elää ja mitä tekee, ja mistä pahuus lähtee. Totalitäärinen järjestelmä ei tee mitään, vaan ihmiset itse. Tarina vaatii omanlaisensa sävelen Esityksen musiikki heijastelee tarinan tummia sävyjä. Reinveren sävelet soivat raskaina ja painostavina noin kaksi ja puoli tuntia kestävän oopperan alusta loppuun. Vahva musiikillinen ilmaisu yhdistettynä Kansallisoopperan huikeisiin puitteisiin pitää myös oopperaan perehtymättömän tiukasti otteessaan tarinan huippukohdissa. Orkesterilla on oopperassa yksi merkittävistä päärooleista. Alusta asti oli selvää, että Puhdistus vaatii musiikillisesti mahtipontiset ja raskaat puitteet, mutta vähän kokeilua, selventää Reinvere esityksen tummaa mutta perinteistä musiikillista linjaa. Teoksen raskas aihe ja kerronta ovat painaneet työryhmää jo harjoitusvaiheessa. Puumalaisen mukaan katsomon puolelta johtavien henkilöiden pienetkin päätökset voivat vaikuttaa sadan esityksen parissa työskentelevän ihmisen elämään. Toisaalta kevytkin aihe voi olla raskas, jos ei saa tukea muilta. Nyt sitä on todella paljon, mikä helpottaa työtä ainakin jollain lailla, toteaa Puumalainen. Valtteri Taimela konsolipelit Battleship XBox 360 Activision Battleship lupailee paljon, tarjotaan mahdollisuutta operoida maalla ja merellä, sekä molemmissa samanaikaisesti. Vaikka idea 1. persoonan räiskintäpelistä laivastoa apuna käyttäen on periaatteessa tuore, niin toteutus on kuitenkin kaukana luovasta. Pelissä on päämääränä tuhota Hawaiin saarille tupsahtanut alien-invaasio. Käytännössä pelissä juostaan opestetulla reitillä ja ammutaan kaikki vastaantuleva. Laivojen osuus pelissä on harmittavan pieni. Satunnainen tykistöapu, joka laivoilta saadaan, ei paljoa mieltä lämmitä. Mahdollisuus taistella meritaisteluja itse on vähäinen, suorastaan säälittävä. Muutamia pätkiä lukuunottamatta tietokone hoitaa kaiken merellä tapahtuvan. Peli on hyvin pitkälti valmiiksi suunniteltu. Pelaajalle kerrotaan mihin mennä, milloin varoa ja milloin ampua. Sama pätee niin 1. persoonassa pelattaessa kuin laivoja liikuteltaessa. Maalla juostessa seuraat opastettua reittiä ja merellä sinulle kerrotaan mihin liikutat laivasi ja ketä ammut, jos et ammu niin tietokone tekee sen puolestasi. Jos jotain hyvää etsii, niin se on pelattavuus. Komennot ovat loogisia ja peliin pääsee nopesti kiinni. Laivoja pystyy käyttämään kohtalaisen helposti, joskaan ei tehokkaasti taistelun lomassa. Loppujen lopuksi peli vaikuttaa nopeasti kasaan kyhätyltä, yksikertaiselta tuotteelta. Vaikka pelaajalta ei paljoa mielikuvitusta vaadita, niin eihän se tarkoita etteikö näillekkin peleille löytyisi omaa ekologista lokeroa. Joissain tilanteissa päätön alienien ammuskelukin saattaa olla rentouttavaa. Sakari Muurinen Resident Evil: Operation Raccoon City Playstation 3 Capcom Maailman suosituin kauhupelisarja Resident Evil on poikinut lukuisia pelejä, sekä Hollywood-elokuvia, ja odotukset ovat varmasti korkealla Operation Raccoon Cityn osalta. Ikävä kyllä, pelin alku ei vakuuta. Resident Evil -pelit ovat kuuluisia loistavasta kerronnasta ja hyytävästä tunnelmasta, mutta Operation Raccoon Cityn kohdalla tämä ei käy toteen. Pelaaja heitetään kampanja-pelissä suoraan keskelle räiskinnän ja tekniikan täytteistä kaaosta. Pelaaja on jäsen ryhmästä, joka yrittää peittää Umbrella-yhtiön jäljet Raccoon Cityn katastrofissa, jossa kaupunki tuhoutui ja kadut täyttyivät zombeista ja hirviöistä. Peli sijoittuu trilogian kakkos- ja kolmososan välimaastoon, joten fanit saattavat löytää pientä nostalgian lohtua liiallisen räiskinnän keskeltä. Toisin kuin muissa Resident Evil -peleissä, osa vihollisista on tavallisia sotilaita. Välillä peli tuntuukin aivan muulta, kuin sarjan aiemmat osat ja monelle pelaajalle suurin kompastuskivi saattaa olla liiallinen taktinen ammuskelu. Lisäksi peli on sekava. On vaikea hahmottaa kokonaiskuvaa, kun kimpussasi on samaan aikaan läjä zombeja, S.W.A.T-erikoisjoukot ja liutta mutia mönkijöitä. Vaikka sarjan fanit voivat olla pelilliseen antiin pettyneitä, niin viittaukset aiempiin peleihin toimivat hienosti. Tuntuu siltä, että Capcom yrittää laajentaa osaamistaan onlinepelin tarjoamille apajille ja Operation Raccoon city sisältääkin kattavan online pelimoodin.taktisten räiskintäpelien ystäville peli saattaakin tarjota enemmän kuin sarjan faneille. Tuukka Riihinen

15 ruotuväki 9/2012 VAPAALLA 15 PYÖRÄILY ON TÄMÄN PÄIVÄN TRENDI TEKSTI & KUVA: SAKARI MUURINEN ULKOASU: CHRISTIAN ANTTONEN Varhainen kevät maaliskuussa on saanut polkupyöräilijät liikkeelle aikaisessa vaiheessa. Katukuvassa näkyy nykyisin mitä erilaisimpia polkupyöriä. Trendikkäät Jopot ja erilaiset muotipyörät herättävät huomiota, monille pyörä on kulkuvälineen lisäksi myös tyylin jatke. Helkaman asiantuntija, tuotantopäällikkö Markku Saarinen selittää pyöräilyn jatkuvaa suosiota käytännöllisenä tapana liikkua. Ihmiset mieltävät pyöräilyn mukavana liikuntana. Isommissa kaupungeissa saattaa usein olla nopeampaa liikkua töihin pyörällä kuin autolla, Saarinen sanoo. Pyöräilyn suosio jatkuu tasaisena vuodesta toiseen, vaikka tyylit ja trendit vaihtuvatkin. Ihmiset ovat jo pitkän aikaa vaihtaneet pyörää keskimäärin 13 vuoden välein. Uusia pyöriä myydään Suomessa noin kappaletta vuodessa, eikä määrä ole viime vuosina paljoa vaihdellut, kertoo Saarinen. Nykyisin huippusuosittu, vuonna 2002 uudestaan lanseerattu Jopo on monelle 1970-luvun nuorelle varsin tuttu kapistus. Jopoa valmistettiin alunperin vuosina Saarinen arveleekin trendien siirtyvän sukupolvelta toiselle luvun nuoret ostavat nyt lapsilleen ja lastenlapsilleen polkupyöriä, heidän on helppo tarttua samoihin asioihin, mitä heillä oli nuoruudessaan. MUOTIPYÖRÄT KIINNOSTAVAT Polkupyörän perusidea on pitkän aikaa pysynyt samanlaisena, eikä tekniikassa ole tapahtunut tavallisen kuluttajan kannalta mullistavia uudistuksia. Muutama vuosi sitten Suomeen den viileän tuulahduksen alalle. Fixepyöriä voi hyvällä syyllä kutsua muotipyöriksi, sillä pyörä on ylensä muokattu omistajansa näköiseksi. Ensimmäisen suomalaisen muotipyörämalliston luonut turkulainen monialayrittäjä, reservin vänrikki Joonas Berggren kertoo pyörän olevan myös tekniikaltaan uudenlainen. Fixiepyörä on yksivaihteinen, kiinteävälitteinen ja yleensä hyvin pelkistetty ratapyörä. Takaratas on ikään kuin naulattu kiinni takanapaan, joten polkimet pyörivät koko ajan mukana, Berggren sanoo. Jarruttaessa täytyy muistaa, että polkimet pyörivät mukana. Etujarrulla saa tietysti vähän himmattua, lukko- tai häkkipoljinten avulla pystyy myös polkemaan vastaan, kertoo Berggren. räily) on lähtöisin 1970-luvun New Yorkista, jossa polkupyörälähetit ottivat ratapyörän käyttöön. Ihmiset varmaan katsoivat siitä se ilmiö kai sitten on lähtenyt, pohtii Berggren. Fiksipyörä taas on muunnelma perinteisestä ratapyörästä, esimerkiksi jarruttaminen on tehty helpommaksi, kertoo Berggren. ensimmäistä kertaa vuonna 2008, työskennellessään melbournelaisessa pyöräliikkeessä. Le Princepyörämallisto syntyi pari vuotta jälkeenpäin. Ensin vähän kummastelin, että mikähän tuo nyt oikein mahtaa olla, mutta kotiin palattuani ja asiaa kypsyteltyäni päätin suunnitella oman malliston. Sen lisäksi, että se on kulkuväline, niin se on tyylin jatke, se on osa persoonaa Fiksipyöräilyyn kuuluu olennaisena osana rakentamisen ja tuunaamisen kulttuuri. Värit ja tyyli ovat omistajan mielikuvituksen tuotteita. Berggren kertookin pyöräilyn suola. Itse olen aina ollut kiinnostunut muodista ja nyt pyöräilykin voi olla tyylikästä, miettii Berggren. Vaikka rakentaminen saattaa kuulostaa hienolta, niin aloittelijan tulee kuitenkin muistaa, että pyörän rakentamiseen liittyy tiettyjä turvallisuusseikkoja. Ensi alkuun voi olla hyvä hankkia valmis pyörä ja tuunata sitä pikkuhiljaa oman näköiseksi. Jos kuitenkin päättää rakentaa itse, on hyvä varmistua pyörän turvallisuudesta. Pyörä kannattaa aina tarkastuttaa ammattilaisella ennen kuin ottaa sen käyttöön, lisäksi runko kannattaa valita siten, että geo- räilyyn. Vanha retkipyörän runko ei välttämättä aina ole se paras vaihtoehto, Berggren kertoo. ALKUPERÄINEN JOPO vuoden välein vaihdetaan pyörää uutta pyörää myydään vuosittain PYÖRÄ KANNAT- TAA HUOLTAA SÄÄNNÖLLISESTI Arjen kiireen keskellä polkupyörän huolto saattaa tuntua raskaalta ajatukselta. Pienillä toimenpiteillä pyörän käyttöikä pitenee huomattavasti. Pienemmät asiat voi helposti tehdä itsekin. Saarisen mukaan tärkeintä on pitää pyörä puhtaana. Pyörä kannattaa putsata huolellisesti joka syksy ja kevät. Pesu kannattaa tehdä käsin, ilman painepesuria, vesipesu harjalla ja huolellinen kuivatus, luettelee Saarinen. Ennen liikkeelle lähtöä kannattaa tarkistaa jarrujen kunto sekä ettei pyörästä löydy klappeja. Jos pyörä helisee tai tärisee, niin liikkeelle ei kannata lähteä. Helinät ovat aina vaaran merkkejä, valaisee Saarinen. Suuremmat operaatiot kuten vaihteiden säätämiset, pinnojen kiristelyt tai esimerkiksi keskiötyöt tulisi jättää ammattilaiselle, kertoo Saarinen. Jokakeväistä pyöräilijän kiusantekijää, sepeliä vastaan Saarisella on myös neuvo: Nykyään on olemassa pistosuojattuja renkaita, paremmin varustelluissa pyörissä ne saattavat olla jo valmiiksi. Renkaan kevlarsuojus pitää sepelin loitolla melko hyvin, kertoo Saarinen. FIKSIPYÖRÄN KIINTEÄ VÄLITYS MAHDOLLISTAA TAKAPERIN POLKEMISEN JOONAS BERGGREN ESITTELEE UUTTA LE PRINCE -MALLISTON FIKSIPYÖRÄÄ PYÖRÄILYKIN VOI OLLA NYKYISIN TYYLIKÄSTÄ JA YKSILÖLLISTÄ

16 16 takakansi ruotuväki 9/2012 potretti Puheenjohtajaksi haastavaan aikaan Tuukka Riihinen Oululaista kansanedustajaa Esko Kurvista eivät uudet haasteet hirvitä. Kurvinen on kolmannen kauden kansanedustaja, ja kokemusta miehelle on kertynyt monelta eri matkalta. Puolustusvaliokunnan jäsenenä, sekä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) puheenjohtajana kokoomuslaista Kurvista ovat työllistäneet puolustusvoimiin sekä turvallisuuteen liittyvät tehtävät. Reservin yliluutnantille maanpuolustus on ollut aina läheinen asia. Puolustusvoimat ja maanpuolustushengen ylläpitäminen ovat olleet minulle koko elämäni ajan tärkeitä arvoja. Armeijaankin menin jopa hieman etuajassa muihin verrattuna, Kurvinen kertoo. Nämä samat arvot näkyvät myös MTS:n tutkimuksissa ja mielipidekyselyissä tärkeinä. Kurvisen uran kannalta merkittävä alkukipinä on lähtenyt yrittäjyysajoilta. Perheyrityksen parissa vietettyä aikaa hän pitää suuressa arvossa, ja sillä on ollut miehen myöhempään uraan lähtemätön vaikutus. Kysyttäessä juuri merkittävintä vaikuttajaa miehen uran aikana, esille nousevat perhe ja yritys. Ura jota pidän poliittista uraa tärkeämpänä, on yrittäjän urani. Perheen vaikutus yrittäjän uraani on ollut myöhemmältä kannaltakin ratkaiseva, Kurvinen sanoo. Yrittäjyysjärjestöistä kumpuaa myös Kurvisen päätös pyrkiä kansanedustajaksi. Etujärjestön kesken oli puhetta että olisi hyvä jos olisi kansanedustaja, jolla on vahva yrittäjyystausta, ja mahdollisuus ikään kuin toimittaa viestiä eteenpäin. Mahdollisuus päästä vaikuttamaan ihmisille tärkeisiin asioihin on tietenkin iso juttu, Kurvinen toteaa. MTS tarjoaa haasteita Kansanedustaja Esko Kurvisen uran merkittävin hetki on ollut eduskunnassa vietetty aika. Tulevaisuudessa miehen pitävät kiireisinä maanpuolustukseen liittyvät tehtävät. Tuore MTS:n puheenjohtaja valikoitui tehtäväänsä kiperään ajankohtaan. Vuoden alussa julkisuuten tuotu puolustusvoimauudistus tarjoaa haasteita ja eri näkökulmia maanpuolustustiedotuksen suunnitelukunnalle. Suunnittelukunnan tehtäviin kuuluu luonnollisesti tiedotusasiat, mutta ennen kaikkea kansalaisten mielialojen seuraaminen maanpuolustukseen liittyen. Tärkeä osa on myös erilaisten tutkimusten teko, ja niiden julkaiseminen yleisölle. MTS on puolustusvoimauudistuksen aikaan todella merkittävässä ja tärkeässä asemassa. Juuri nyt kansalaisten maanpuolustukseen liittyviä mielialoja tulee seurata erityisen herkällä korvalla ja MTS on kaikille tahoille juuri se oikea foorumi jossa näistä asioista voidaan keskustella, Kurvinen havainnollistaa. Hän päätyi puheenjohtajaksi, kun eri tahot kyselivät haluaisiko mies lähteä hoitamaan asiaa. Minulle on kasaantunut paljon maanpuolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä tehtäviä ja myös luottamustehtäviä, joten ratkaisu tuntui todella luontevalta. Mitä avoimempaa maanpuolustuskeskustelu on, sen helpompaa on tehdä päätöksiä ja suunnitelmia liittyen uudistukseen. Tulevaisuudessa puolustusvaliokunnalle koittavat mielenkiintoiset ajat. Kurvisen mukaan uudistus ja budjettileikkaukset ovat aiheuttaneet tilanteita, joissa valiokunta on joutunut äänestämään monesta asiasta. On tärkeää että valiokunta pystyy takaamaan sen, että Suomella on uskottava maanpuolustus uudistuksen siirtymäkaudella, ja tietysti vuoden 2016 jälkeen. Kurvinen pitää tärkeänä tehtävänä maanpuolustuskeskustelun laajuutta. MTS on yksi mahdollinen tekijä, joka pystyy keskustelussa siirtämään palloa yleisön suuntaan. Mitä avoimempaa maanpuolustuskeskustelu on, sen helpompaa on tehdä päätöksiä ja suunnitelmia liittyen uudistukseen. Katse eteenpäin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tarjoamien haasteiden lisäksi Kurvinen on kohdannut urallaan myös muita suuria projekteja. Hän oli suuressa roolissa kun Oulun kaupunki neuvotteli suuresta kuntaliitoksesta. Tehtävä oli haasteellinen, sillä neuvotteluja käytiin paljon monen eri tahon toimesta. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja sain olla suuressa roolissa mukana, Kurvinen sanoo. Noista ajoista mukaan tarttui arvokasta kokemusta ja uskoa siihen, että asiat saadaan hoitumaan oikein. Kurvisen mukaan on merkittävää että tulevaisuuden näkymät maanpuolustuksen kannalta pysyvät valoisina. On tärkeää että kaikessa päätöksenteossa ja elämässä yleensäkin, katsottaisiin tulevaisuuteen sillä silmällä että ollaan menossa parempaan päin, Kurvinen sanoo. Esko Kurvinen Ikä: 59 vuotta Asuinpaikka: Oulu Ammatti: Kansanedustaja Koulutus: Insinööri Sotilasarvo: Reservin yliluutnantti Katse tulevaisuuteen!. Kuvat: Henri Juvonen poiminta Toimintanäytöspäivä houkuttelee Uttiin Tuukka Määttänen Utin Jääkärirykmentti järjestää toimintanäytös- ja avointen ovien päivän varuskunnassa. Päivän ohjelmaan kuuluu kalustoesittelyä ja ilmanäytöksiä, joihin osallistuu niin Utin Jääkärirykmentin kuin ilmavoimien miehistöä. Taivaalle nousevat Erikoisjääkärien laskuvarjoryhmä, NH90- ja MD500-helikopterit, Hornet-torjuntahävittäjä, sekä taitolentoryhmä Midnight Hawks. Myös maanpäällistä ohjelmaa on luvassa: Varusmiessoittokunta viihdyttää yleisöä kahdella vauhdikkaalla kuviomarssiesityksellä. Perinteisen kaavan mukaan mennään tänä vuonna, yliluutnantti Will Kärkkäinen typistää. Utin toimintanäytöspäivillä on näytteillä on paljon kalustoa kuten esimerkiksi tällainen NH-90-helikopteri jota yksittäiset ryhmät eivät pääse näkemään. Kuva: Henri Juvonen Utin Jääkärirykmentin perinteiseen tapahtumaan odotetaan tälläkin kertaa lukuisia koululaisryhmiä ja lähipaikkakuntien asukkaita. Vuosittain toimintanäytöspäivä on kerännyt noin kävijää. Tapahtumapäivän sää saattaa vaikuttaa ohjelman läpivientiin. Säälle riskialtein ohjelmanumero on erikoisjääkärien laskuvarjonäytös, joka kovassa tuulessa perutaan. Varuskunnan alueella vierailijoita palvelevat myös sotilaskoti ja muonituskeskus. Toimintanäytöspäivä Utin Jääkärirykmentissä kello kalenteri Karjalan Prikaatin vuosipäivä 4.5. Vekaranjärvi Karjalan Prikaatin vuosipäivää vietetään perjantaina Maavoimien valmiusyhtymään, sen toimintaan ja kalustoon Vekaranjärvellä voi tutustua kello välisenä aikana. Maastoammunnan sotilaiden SM-kisat Sotinpuro Pohjois-Karjalan Prikaati järjestää vuoden 2012 maastoammunnan sotilaiden SM-kilpailut. Ne järjestetään Sotinpuron ampuma-alueella, noin 140 kilometriä Kontiolahden varuskunnasta pohjoiseen. Laivaston Soittokunnan kevätkonsertti Turku Laivaston Soittokunta tarjoilee mukaansatempaavia säveliä sotilaskodin kevätkonserteissa. Luvassa on vauhdin hurmaa, tunnelmallisia hetkiä ja taiturimaisia soitinnumeroita. Savon sotilassoittokunnan äitienpäiväkonsertti Mikkeli, tuomiokirkko kello Keväistä musiikkia koko perheelle ja tietysti äideille. Puolustusvoimien hengelliset päivät Kajaani Tervetuloa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sekä palveluksessa oleva että evp-henkilökunta, varusmiehet ja sotilaskotisisaret. >