Ennakointi ja luova ajattelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ennakointi ja luova ajattelu"

Transkriptio

1 Ennakointi ja luova ajattelu Projektijohtaja Olli Hietanen Tutkimusjohtaja Jari Kaivo oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun Kauppakorkeakoulu Ennakointi ja luova ajattelu seminaari, Keskiviikko , Pori

2 Onko maailma muuttunut? Yksi myöhäismodernin maailman erityispiirteistä on muutoksen kiihtyvä nopeus, joka aiheuttaa epävarmuutta ennusteisiin ja tulevaisuuden suunnitteluun. Skenaarioiden laatiminen on pyrkimystä tulla toimeen voimakkaasti kompleksisessa maailmassa, jossa epävarmuuden määrä on korkea. Masini 1993 Salme indikaattori 2 Tuhannen vuoden indikaattori

3 Haastaako globalisaatio Suomen? Ahlstromin esimerkki Vuosien varrella Ahlstromin ydinosaamisalue on muuttunut ruukeista ja puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja lopulta nykyisiin kuitukomposiitteihin, etiketteihin ja pakkauksiin sekä erikoistuotteisiin. Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli n työntekijää ja heistä 83% Suomessa luvun alussa työntekijöitä oli n ja heistä n. 27% Suomessa. Ahlstromilla on tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita yli 20 maassa, viidessä maanosassa. Kaikki Suomessa keksityt tai Suomeen rantautuneet toimialat ovat eläneet ja tulevat elämään samanlaisen kehityskulun, jossa ekstensiivinen (työllistävä) kasvu muuttuu intensiiviseksi (tehokkuuden) kasvuksi. Mitä uutta on Kiinailmiössä? 3 Maa ja metsätalous työllisti enemmän ja enemmän suomalaisia 2500 vuotta, savupiipputeollisuus 250 vuotta ja tietoyhteiskunta 25 vuotta. Ennuste seuraavalle keihäänkärkialalle on 2,5 vuotta ja sen jälkeen puhutaan enää vain kuukausista, päivistä, tunneista

4 Tietoyhteiskunnan kolme vaihetta U u s i t a l o u s PC:t, kännykät, laajakaista, langattomuus ja mobiiliteknologiat, mekatronikka, nano ja bio, mekatroniikka Ohjelmistot, sisällöt ja palvelut. Ensimmäisessä vaiheessa digitalisointi, toisessa vaiheessa asiakaslähtöisyys, kolmannessa ubiikki (arjen) tietoyhteiskunta: älytuotteet (lähielektroniikka), virtuaaliympäristöt, webcasting Ensimmäisessä vaiheessa Suomi ansaitsi teknologialla rakentamalla koneita Toisessa vaiheessa Suomi ansaitsee käyttämällä näitä koneita: palveluilla ja sisällöillä 4 Verkostojen yhteisöllistyminen, yhteisöllisen oppimisen työkalut, uudet työnteon kulttuurit, johtaminen, opettaminen ja oppiminen Kolmas vaihe perustuu formaattien tuotteistamiseen; tekijänoikeusteollisuuteen ja hallintajärjestelmiin. Luova talous

5 Varsinais Suomen ICT klusteri haasteena social high tech 54 kuntaa 3 yliopistoa ja 4 ammattikorkeakoulua kansalaista yritystä 1700 yrityksen ICT klusteri Ei ole kovinkaan todennäköistä, että jostakin edellä mainitusta 1700 ICT alan yrityksestä kehittyy seuraavan 10 vuoden aikana uusi nokia, joka työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä. Sen sijaan mahdollista on se, että yritystä verkottuvat ja valloittavat yhdessä maailmanmarkkinat Onko niin, että tulevaisuuden suuryrityksessä ei ole kymmeniä tuhansia työntekijöitä, vaan kymmeniä tuhansia yrityksiä.? 5

6 Tulevaisuuden tutkimus Suomessa: neljä historiallista kivijalkaa ja kiihtyvä vauhti 1. Tulevaisuuden tutkimuksen seura 1980: kansalaiskeskustelu tutkijoiden, viranomaisten, kansalaisten ja muiden toimijoiden rajapinnassa 2. Tulevaisuuden tutkimuskeskus 1992: akateeminen tulevaisuuden tutkimus ja menetelmät 3. Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta 1992: tulevaisuuspolitiikka 4. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA) 1998: akateeminen tulevaisuuden tutkimuksen opetus (17 suomalaista yliopistoa) Keskuksella on kolme toimistoa (Tku, Hki ja Tre). Vuonna 2005 keskuksessa työskenteli 42 työntekijää (35,4 htv), liikevaihto oli 2,01 miljoonaa euroa. Projekteja oli 75. Vuonna 2005 TVA:ssa opiskeli 391 opiskelijaa, jotka suorittivat 909 opintoviikkoa. Futures 1 ja 2 kurssit (kv opetus) 2002 Professuuri 2004 Maisteriohjelma 2005 Tohtorikoulu 2006 Futures Focus aikuiskoulutuspaketti 2005 Keskustelu kandidaatin tutkinnosta on käynnistynyt. Tulevaisuuden tutkimuksesta on kasvanut TuKKK:n strateginen osaamisalue: tulevaisuuden liiketoimintaosaaminen ja ennakoiva liiketoimintaosaaminen (= tutu + TuKKK:n jokin muu talous ja/tai kauppatieteellinen osaamisalue) Asiakkaita/rahoittajia mm. ministeriöt (9), EU, Sitra, TEKES, Akatemia, läänit, maakuntaliitot, kunnat ja kaupungit sekä yritykset yms. organisaatiot. 6 Onko syntymässä viides kivijalka? Ennakointifoorumit, tulevaisuuskasvatus, tulevaisuuslautakunnat

7 Todennäköinen tulevaisuus Kasvaa vähän Business as usual Laskee vähän Toteutunut historia Nykyhetki Tulevaisuuskuvat 7

8 Luova tulevaisuus? Toteutunut historia Nykyhetki Tulevaisuuskuvat 8

9 9 Kansallisen tietoyhteiskuntastrategiaprosessin tulevaisuusverstaat ja työpajat

10 Tulevaisuuden tutkimus prismana 10 Tulevaisuudentutkimus valmistaa tylsästä datasta kauniita visioita ja päinvastoin: analysoi unelmat ja visiot tylsäksi dataksi.

11 Tulevaisuusprosessi Tulevaisuuskuvat 1 n Nykytila 2020 Visio Strategiaportaat ja skenaariot Vuosi 2006, konkretia, data 11 Tieto + mielikuvitus + arvot + (yhteis)toiminta

12 Ja ymmärtää johtamisen eri aikajänteet VISIONÄÄRINEN JOHTAMINEN H=0 H=+1v. H=+2 5 v. H=+5 15 v. STRATEGINEN JOHTAMINEN TAKTINEN JOHTAMINEN 12

13 Kyse on eri aikajänteille asettuvista orientaatiotasoista Visionäärinen johtaminen: Määritä tulevaisuuden ydinbisnekset ja ne ydinosaamisen alueet, jotka niiden hallitsemiseksi tarvitaan. Siis minkä tyyppistä bisnestä haluamme tehdä 5 10 vuoden päästä ja millä porukalla? Strateginen johtaminen: Ennakoi muutokset toimintaympäristössä ja mieti niiden vaikutus nyt käsillä oleviin kompetensseihin. Jaa resurssisi tarvittaessa uudelleen. Tarkasteltava ajanjakso 3 5 vuotta. Taktinen johtaminen: Minkä tyyppisiä kompetensseja tarvitset juuri nyt, jotta selviät seuraavasta viikosta ja ensi vuodesta. Tarkasteltava ajanjakso korkeintaan vuosi. Visionäärisen johtamisen prosessin ytimessä on se ajatus, että visionäärisen orientaation tavoitteet alkavat toteutua menestyksellisinä taktisina johtamispäätöksinä. 13

14 VISION ELEMENTTEJÄ 1. ARVIO TOIMINNAN LAAJUUDESTA TAI KAPEUDESTA 2. LIIKETOIMINNAN LAAJUUS TAI KASVU 3. KILPAILUTILANNE TAI BENCHMARKING 4. KILPAILUEDUT 5. YRITYSKUVA JA SIDOSRYHMÄSUHTEET 6. ORGANISAATIOON LIITTYVÄT OMINAISPIIRTEET LUOVAT KOMPONENTIT: EROTTAUTUMINEN MUISTA

15 (YDIN)OSAAMISEN KEHITTYMINEN Kyvykkyyden rakentuminen Lähiaikoina... Lähimpänä parina vuotena... Ennakoitavissa oleva ydinosaaminen Uudenlainen ydinosaaminen Ennakoitavissa oleva ydinosaaminen Nykyinen ydinosaaminen Ammatillinen osaaminen toimialalla Säilytettävä ydinosaaminen Muuttuva ammatillinen osaaminen Säilytettävä ydinosaaminen Uudenlainen ammatillinen osaaminen Opportunistinen näkökulma Strateginen näkökulma Visionäärinen näkökulma 15 Lähdeaineistoa : Kimmo Koivu (Hyk Oy)

16 Murrosajattelu Enemmästä enemmän Enemmän ja parempaa vähemmästä Enemmän toisenlaista ja toisella tavalla TEOLLINEN RATIONAALISUUS Myöhäisteollinen murrosaika JÄLKITEOLLINEN RATIONAALISUUS Teollinen yhteiskunta Tieto yhteiskunta Palveluvaltainen verkosto yhteiskunta 16 Lähde: TVA (Pentti Malaska)

17 Tulevaisuuden ennakoinnin kolme perusmenetelmää: Trendianalyysi Yksi tai muutama dominoiva kehityskulku/piirre analysoidaan Skenaarioanalyysi Monia vaihtoehtoja kuvataan ja analysoidaan Heikkojen signaalien arviointi Jotkut hyvin epävarmat, mutta potentiaalisesti tärkeät mahdollisuudet analysoidaan 17 Näitä eri menetelmiä voidaan käyttää apuna pohdittaessa visionäärisiä kehittämiskysymyksiä. Monet kehittämiskysymykset liittyvät osaamiseen.

18 TRENDIT, SKENAARIOT JA HEIKOT SIGNAALIT Trendit, skenaariot ja heikot signaalit Äärimmäinen skenaario X Trendiskenaario tai BAU skenaario Heikon signaalin ilmaantuminen Äärimmäinen skenaario Y 18

19 Skenaariomenetelmä (TVA) Skenaario on ajallisesti peräkkäisten, loogisesti etenevien ja perusteltavissa olevien, mahdollisten tulevaisuudenkuvien sarja. Skenaario sisältää kuvauksen toimijoista, toiminnoista sekä päätöksenteon ja seurausten tapahtumaketjusta. Tämä tapahtumaketju johtaa nykyhetkestä skenaariolle valittuun päättävään tulevaisuuskuvaan, joka voi olla ydinvisio, strateginen päämäärä tai opportunistinen tavoite. 19

20 Skenaariot (TVA) Skenaariot tarjoavat keinoja luoda järjestelmällisyyttä alati lisääntyvään informaation aiheuttamaan sekasotkuun. Ne auttavat selvittämään laadullisia ja määrällisiä yhteyksiä eri tapahtumien ja ilmiöiden välillä. Fontela 2000 Skenaariot toimivat työkaluina, joilla pyritään kehittämään näkemystä siitä, millainen olisi toivottava tulevaisuus ja millä tavalla sen toteutumista voitaisiin edistää valinnoilla ja päätöksillä. 20

21 Skenaariot (TVA) Yleensä kannattaa laatia vähintäänkin kolme skenaariota, jotta vältyttäisiin siltä yleiseltä erehdykseltä, että laaditaan pelkästään hahmotelma organisaation toivottavasta tulevaisuudesta ja vastakohdaksi sen negaatio; epämieluisan tulevaisuuden kuvaus. 21

22 Skenaariot (TVA) Skenaariot eivät ole tulevaisuusajattelun lopputuloksia, vaan työkaluja ja lähtökohtia tulevaisuutta koskevalle strategiselle päätöksenteolle ja toimintamallien valinnalle. Skenaario ei ole pikakuvaus lopputilasta (esimerkiksi Suomi 2020), vaan tarina tulevasta tilanteesta ja siihen johtavasta kehityksestä. Skenaariot eivät ole yleistettyjä mielipiteitä tai tulevaisuuden tutkijoiden tai poliitikkojen näkemyksiä jostain halutusta tai pelätystä tulevaisuuden tilasta, vaan ne ovat eriytyneitä, päätöksentekokeskeisiä kuvauksia tulevaisuudesta. Skenaariot eivät ole ennusteita tai menneen kehityksen tulevaisuuteen suunnattuja heijastuksia, vaan erilaisia kuvauksia vaihtoehtoisista ja mahdollisista tulevaisuuksista. 22 Skenaarioajattelussa tulevaisuutta ei nähdä yhtenä, jo valmiiksi määrättynä toteutuvana todellisuutena, vaan usean erilaisen vaihtoehtoisen tulevaisuudentilan mahdollisuutena.

23 Skenaariot (TVA) Aukaisevat silmät: Skenaarioajattelu lisää toimijan joustavuutta strategioiden valinnassa ja antaa siten mahdollisuuden vapautua samanaikaisesti moniin erilaisiin tulevaisuuksiin. Perustuvat faktoihin: Skenaariomenetelmässä tehdään määrällisiä ja/tai laadullisia yhteenvetoja tulevaisuutta koskevan tutkimuksen tuotoksista. Tuovat esiin syy ja seuraus suhteita: Skenaarioissa ilmenee millaisia mahdollisia seurauksia erilaisilla päätöksillä ja valinnoilla on tapahtumien kehitykselle. Auttavat arvottamaan: Skenaarion tulee olla myös kiinnostava. Sen on kerrottava tulevaisuudesta jotakin uutta ja oleellista jotakin päätöksenteon kannalta hyödyllistä. 23 Skenaarioita tuottavia tulevaisuuden tutkimuksen erityismenetelmiä ovat muun muassa tulevaisuustaulukko menetelmä ja tulevaisuusverstaat.

24 Seppälän skenaariomalli perustuu yhdysvalloissa 1960 luvun lopussa kehitettyyn FAR menetelmään (Field Anomaly Relaxation) ja Zwickyn morfologiseen analyysiin. Mallin ideana on karsia systemaattisesti sellaiset tulevaisuuskuvat, joissa on keskenään yhteen sopimattomia tulevaisuustiloja. Mallin keskeisin työväline on tulevaisuustaulukko. Siihen sisältyvät kaikki ne mahdolliset tulevaisuustilat, joita ko. tutkimusprojektissa tarkastellaan. 24

25 Monet systeemidynaamiset suunnittelun mallit ja metodologiat ovat kiinnostuneita vain vahvimmista ja todennäköisimmistä tulevaisuuksista. FAR menetelmässä karsitaan pois vain mahdottomat tulevaisuuskuvat, minkä ansiosta tarkastelu säilyy avoimena ja tutkijalle kirkastuu mahdollisuuksien moninaisuus. 25

26 TILAT SEKTO RIT A B C 1. T1A T1B T1C 2. T2A T2B T2C 3. T3A T3B T3C 4. T4A T4B T4C 26

27 Seppälän tulevaisuustaulukkoon sisältyvien tulevaisuuskuvien lukumäärä lasketaan kertomalla kunkin sektorin tulevaisuustilojen lukumäärät keskenään. Esimerkissä tämä tarkoittaa 3 x 3 x 3 x 3 = 81 tulevaisuuskuvaa (= 3 potenssiin 4 eli tilat potenssiin sektorit). 27

28 Delfoi Delfoi menetelmä on vaiheittainen strukturoitu tai puolistrukturoitu kyselymenetelmä, jolla ryhmän (erityisesti asiantuntijoiden) mielipiteitä tuodaan esille ja jalostetaan tiedoksi. Subjektiivisten mielipiteiden perusteella muodostetun tiedon katsotaan sisältävän hiljaista tietoa, joka on tulevaisuustiedon perusta. Menetelmän kehittivät Olaf Helmer ja Norman Dalkey vuonna 1953, jolloin sitä käytettiin sodankäynnin strategioiden suunnitteluun RAND projektissa. (Linstone ja Turoff 1975 jatkokehittivät) Haastattelu aloitetaan valitsemalla ne henkilöt, jotka osallistuvat haastatteluun. Yleensä haastateltavat edustavat tutkittavaan asiaan liittyviä asiantuntijoita Aluksi kaikille haastateltaville esitetään samat kysymykset ne kysymykset, joihin haastattelija haluaa saada vastauksia. 28 Delfoin toisella kierroksella haastateltavat kommentoivat toinen toistensa vastauksia ja haastattelun suorittaja välittää vastaukset yksilöllisesti keskustelijalta toiselle tai (tapauksesta riippuen) yleisesti kaikkien nähtäville ja kommentoitavaksi.

29 Anonymiteetti: Perinteisessä Delfoissa haastateltavat/ keskustelijat eivät missään vaiheessa saa tietää kuka on keskustelun vastapuolena. He saavat nähtäväkseen vain anonyymejä kommentteja ja vastaväitteitä omille vastauksilleen ja mielipiteilleen. Yhteisymmärrys: Tavoitteena on, että keskustelijat lopulta päätyisivät joidenkin kommenttikierrosten jälkeen yhteisymmärrykseen tai kompromissiin, jonka tulkitaan olevan asiantuntijoiden muodostama todennäköisen tulevaisuuden kuva: sellainen tulevaisuuskuva, jonka suurin osa haastatelluista asiantuntijoista on keskustelun jälkeen hyväksynyt. 29 Delfoi haastattelua voidaan käyttää skenaariotekniikan apuna esimerkiksi variaabelien etsintään tai skenaariolla muodostettujen tulevaisuuskuvien kommentoimiseen ja arvottamiseen.

30 Tulevaisuusverstas Robert Jungkin ja Norbert Mullertin 1960 luvulla kehittelemä tulevaisuusverstas on "jokamiehen projekti"; kansalaisille ja päätöksien "uhreille" tarkoitettu metodi, joka varsinaisen tutkimuksen sijaan painottaa tavallisten ihmisten mielipiteitä ja ideoita tulevaisuudesta. 30

31 Tulevaisuusverstaiden kaltaisen osallistuvan tulevaisuuden tutkimuksen tavoitteena on: 1. päätöksenteon ja tulevaisuusajattelun demokratisoiminen eli kansalaisten näkökulman ja osallistumisen kehittäminen 2. toimia katalyyttinä nykyisyyden ja toisaalta tavoitellun/halutun tulevaisuuden välillä eli saada aikaan konkreettisia toimia tässä ja nyt halutun tulevaisuuden aikaan saamiseksi. 31

32 Tulevaisuusverstastyöskentely jakaantuu viiteen toimintavaiheeseen: 1. Valmisteluvaiheeseen (tilan valinta, tarvikkeiden hankinta ja olon mukavaksi tekeminen) 2. Ongelmavaiheeseen (käsiteltävien ongelmien täsmentäminen) 3. Mielikuvitusvaiheeseen (ratkaisujen etsintä vapaan assosiaation avulla) 4. Todellistamisvaiheeseen (miten parhaaksi katsotut ratkaisut voidaan käytännössä toteuttaa?) 5. Dokumentointivaiheeseen (koko edellä kuvattu prosessi kuvataan kirjallisessa muodossa) 32

33 33 Jungkilaisen perinteen mukaisesti ajatuksena on, että tulevaisuusverstaan tuotoksena ei synny (pelkästään) dokumentti tms. raportti, vaan konkreettisia toimenpiteitä, joihin kukin tulevaisuusverstaan osanottaja verstaan jälkeen ryhtyy.

34 Pehmeä systeemimetodologia (soft system methodology, SSM): esimerkkinä CATWOE CATWOEn avulla voidaan selvittää ne yksittäiset osasysteemit, systeemiset prosessit ja tekijät, jotka tavalla tai toisella vaikuttavat kokonaissysteemin toimintaan. Ydinmääritelmä rakennetaan vastaamaan kysymyksiin "mitä pitää tehdä?", "miten se tehdään?" ja "miksi se tehdään?" eli systeemi tehdä X käyttäen apuna Y, jotta saavutettaisiin Z. CATWOE tulee sanoista Customer (asiakas, jonka toimintaan prosessi vaikuttaa), Actors (toimijat, jotka saavat prosessin aikaan), Transformation process (muutosprosessi itsessään, joka saa systeemiin tulevan resurssin muuttumaan tuotteeksi), Worldview (maailmankuva), Owners (omistajat, jotka voivat pysäyttää muutoksen), Environmental constraints (toimintaympäristön asettamat vakiot eli ulkoiset ja prosessin johdosta muuttumattomat rajoitukset) (Checkland & Scholes 1999, 35). Systeemi, jonka omistaa O(wner), toimiessaan näkökulman W(orldview) mukaan, toimijoiden A(ctors) kautta, toteuttaa muunnosprosessin T(ransformation process), jota rajaavat ympäristötekijät E(nvironmental constrains), saavuttaa tuloksen X asiakkaalleen C(ustomer). 34 Rauno Kuusisto, Anita Rubin TVA/Tutu2

35 Systeemiajattelu Huomio kiinnittyy positiivisiin ja negatiivisiin palautepiireihin: ylä ja alasysteemien keskinäisiin vaikutussuhteisiin. 35

36 Tulevaisuus ja turvallisuus: poliisin toimintaympäristö muutoksessa (POLTU)

37 Poliisin toimintaympäristö muutoksessa Esiselvitys 2003 Ennakointiohjelman toteutus Jatkohanke 2006 Vuosina toteutetun ennakointihankkeen päämäärät: 1. Luoda turvallisuusalan seurantajärjestelmä, joka toimii välineenä ennakointivuoropuheluun. 2. Aloittaa säännöllisesti kokoontuvan asiantuntijaverkoston toiminta, minkä avulla saadaan välittymään eri tahoilla oleva viimeisin tieto turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehittymisestä. 3. Ennakointiin soveltuvan turvallisuusindikaattoripankin kehittäminen. 4. Ennakointiin liittyvän lähialueyhteistyön kehittäminen. 5. Tarjota turvallisuusalan ennakointikoulutus, jonka avulla ennakointimenetelmien hallinta itsenäisesti omassa organisaatiossa on mahdollista. 37

38 POLTUN OPETUKSET Uusi, verkostomainen toimintakulttuuri: proaktiivinen sidosryhmätyöskentely Sisällölliset tulokset: turvallisuuden tulevaisuuskuvia ja systeemianalyysi Tulevaisuusajattelun kehittyminen Työkalut: sidosryhmäseminaarit ja POLTUtools Jatkotoimenpiteet 38

39 Sidosryhmä ja sen sidosryhmät Social partners of social partners Network of social partners Main network of the Police 39

40 40 Delfoiprosessi Esiselvityksen loppuseminaari Väliraportti Turvallisuuskysely 1 Turvallisuusseminaari Esiselvityksen loppuraportti Sidosryhmäseminaarin raportti Turvallisuuskysely 2 2. sidosryhmäseminaari Sidosryhmäseminaarin raportti ja verkoston toimintasuunnitelma 4. sidosryhmäseminaari The Second Baltic See Conference sidosryhmäseminaari Future and Security: scanning The Changing Environment of the Police (Nagu ) Sisäisen turvallisuuden ohjelman komment POLTU hanke

41 Turvallisuus ja tulevaisuus: poliisin toimintaympäristö muutoksessa 41 Turvattomuutta aiheuttavat: Lisääntyvä huumeiden ja päihteiden käyttö Kansainvälisen rikollisuuden kasvu Ihmisten syrjäytyminen yhteiskunnasta Poliisin virkojen ja määrärahojen väheneminen Yhteisöllisyyden väheneminen Hyvinvointiyhteiskunnan rapautuminen Median luomat negatiiviset mielikuvat Kaupungistuminen Itsekeskeisyyden korostuminen Turvallisuutta edistävät: Syrjäytymisen ehkäiseminen Huume ja päihdetyön lisääminen Rikollisuuden ehkäiseminen ennaltaehkäisevän terveyshuollon kehittäminen oikean ja väärän erottamisen korostaminen yhteisöllinen vastuu Syrjäytymistä ehkäisevät: vastuullinen lasten kasvatus yhteisöllisyys hyvinvointivaltion säilyttäminen työttömyyden ehkäiseminen ehkäisevä päihde ja huumepolitiikka

42 Suomen huonompi ja parempi tulevaisuus?

43 43

44 Työkalut ja jatkotoimenpiteet 44 Sidosryhmäverkosto Indikaattoripankki Koulutusjärjestelmä Haasteet: 1. Mitä jatkotoimenpiteitä indikaattoripankki edellyttää? Nettipohjainen, automaattisesti päivittyvä ja strategisille sivuille linkattu? Mitä tietoa? Ketkä lähtevät/tarvitaan mukaan? Tarvitaanko myös tutkimusohjelma? 2. Mikä on seuraava askel koulutusjärjestelmän kehittämisessä? Missä tapahtuu? Ketkä lähtevät/tarvitaan mukaan? Ketkä tuottavat sisältöjä? 3. Miten verkostoa kehitetään? Indikaattoripankin ympärille rakentuva ydinverkosto vai laaja, keskusteleva sidosryhmäverkosto? Molemmat? 4. Kansainväliset tavoitteet/haasteet/aikataulut?

45 45 Trendianalyysi

46 OLENNAISTA TRENDIANALYYSISSA Tutkittavaan ilmiöön vaikuttuvien trendien tarkastelu 2. Megatrendi on laajempi ilmiö kuin trendi 3. Megatrendin taustalla on useita trendejä 4. Trendianalyysejä ei kannata kopioida mistään, vaan ne on syytä tehdä ongelmalähtöisesti ja räätälöidysti 5. Trendianalyysin pohjalta tehtävät johtopäätökset on tehtävä huolella 6. trendianalyysissä joudutaan miettimään strategiaa: seurataanko trendiä vai pyritäänkö toimimaan trendien vastaisesti? 7. Jokaisella trendillä on vastavoimansa. Myös nämä antitrendit on syytä analysoida ja ymmärtää

47 TRENDIANALYYSIN PERUSTEHTÄVÄ I Muuttuja x 47 TUNNISTETAAN NOUSEVAT, STABIILIT JA LASKEVAT TRENDIT Aika

48 TRENDIANALYYSIN PERUSTEHTÄVÄ II Muuttuja x 48 TUNNISTETAAN HUIPPUPISTEET, TAITEKOHDAT JA MATALASUHDANTEEN LAKIPISTEET Aika

49 Maailman väkiluku ikäryhmittäin 49 Lähde: United Nations Statistics Division, on line databases. ( )

50 50 Kaupungeissa asuvan väestön osuus koko väestöstä maailman eri alueilla (Lähde: United Nations)

51 MEGAKAUPUNGIT 51 Lähde: CIA 2003

52 52 ITÄMEREN ALUEEN VÄESTÖKESKITTYMÄT

53 53 Luonnonvarojen kokonaiskäyttö ja sen jakautuminen kotimaisiin ja tuontipanoksiin Lähde: Oulun yliopisto, Thule Instituutti (2004).

54 54 VÄESTÖN MUUTOS SEUTUKUNNITTAIN TILASTOKESKUKSEN MUKAAN

55 Väestönmuutos (%) Pyhäranta Ennakkotieto Laitila Alastaro Uusikaupunki Yläne Oripää Loimaa Mynämäki Mellilä Pöytyä Vehmaa Nousiainen Mietoinen Vahto Kustavi Aura Koski TL Lemu Taivassalo Tarvasjoki Marttila Somero Askainen Masku Rusko Lieto Kuusjoki Raisio Merimasku Velkua Naantali Iniö Paimio Turku Pertteli Kiikala Kaarina Piikkiö Halikko Rymättylä Salo Suomusjärvi Muurla Sauvo Houtskari Parainen Kisko Perniö Kemiö Särkisalo Nauvo Västanfjärd Korppoo Dragsfjärd 4,5 5,2 2,0 2,7 1,0 2,0 0,1 1,0 0,1 0,1 1,0 ( 0,1) 1,9 ( 1,0) 2,2 Lähde: Väestörekisterikeskus 55 Lähde: Varsinais Suomen TE Keskus, Jouni Marttinen

56 56 Loimaan ihme

57 57 Muuttoliikkeet Suomen osalta

58 58 HUOLTOSUHTEEN KEHITYS VUOTEEN 2050

59 VÄESTÖPYRAMIDIT 2003 JA 2030 Suomen väestö iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2003 (Tilastokeskus 2004) Suomen väestö iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2030 (Tilastokeskus 2004) 59

60 60 TYÖMARKKINOIDEN MURROS

61 TYÖTTÖMYYS SUOMESSA 2004 Työttömyysaste seutukunnittain maaliskuussa 2004 Maakuntaraja T yöttö m yys as te (% ) Lähde: Työministeriön tilastot Vuoden 2004 seutukuntarajat AlueOnline

62 62 TYÖTTÖMYYSTILASTOT

63 Työllisyyden muutokset 2/2005 2/2006, tuhatta henkeä: Trendi kohti parempaa työllisyyttä Helmikuu 2006 Helmikuu 2005 MUUTOS, % 2/05 2/06 Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: Työlliset yhteensä ,0 palkansaajat ,3 yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet ,7 Työllisyysaste, % 67,5 66,7 0,8 2 Työttömät ,6 Työttömyysaste, % 8,4 9,2 0,8 2 Työvoima yhteensä ,1 Työvoimaosuus, % 66,1 65,6 0,5 2 Työvoimaan kuulumattomat yhteensä ,0 opiskelijat ,0 kotitaloustyössä ,1 työvoimaan kuulumattomista piilotyöttömiä ,2 Työministeriön työnvälitystilasto: Työttömät työnhakijat ,5 yli vuoden työttömänä olleet ,2 Tukitoimenpitein työllistetyt ,7 Työvoimakoulutuksessa ,3 Työharjoittelussa, vuorottelutyössä ,7 Uudet avoimet työpaikat työvoimatoimistoissa ,3 63 Muutos sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista 1 Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksen mukaisesti tilastoituna 2 prosenttiyksikköä

64 Yritysten henkilöstö ja liikevaihto Suomessa (Tilastokeskus ) Henkilöstö 1990 = 100 Liikevaihto Liikevaihto/henkilö ,3 88,5 97, ,0 82,4 100, ,1 83,1 110, ,0 88,8 121, ,2 94,8 124, ,4 101,0 128, ,2 111,3 135, ,9 117,6 136, ,3 123,6 140, ,5 138,9 153, ,7 140,6 153, ,5 139,6 152, ,0 143,3 157, ,3 150,9 165,3 64

65 The Rise of Creative Class: Luovan luokan koko kaksinkertaistunut 20 vuodessa! (Florida 2002) Luokkarakenne Yhdysvalloissa Osuus työvoimsata Vuosi Luova luokka Super luova luokka Työväenluokka Palveluluokka Maatalous

66 TUOTANNON JA TYÖLLISYYDEN KASVU TOIMIALOITTAIN VUOTEEN 2028 Tuotanto Tuotannon kasvu Työllisyys Työllisyyden kasvu mrd. euroa % vuodessa henkeä % vuodessa Alkutuotanto 4,2 1,4 12 2,3 Jalostus 39,7 3,3 60,7 0,3 Palvelut 76,9 2,5 158,7 1,1 Koko kansantalous 120,8 2,8 231,4 0,6 66 Lähde: Vartia & Ylä Anttila 2003, 289

67 Palveluvaltaistuminen 67 Lähde: Kaivo oja & al. (2002)

68 68 Palvelusektorin osuus viennistä eräissä maissa v

69 TEOLLISUUSTUOTANNON TRENDI: EU 25 JA SUOMI 69 Lähde: Tilastokeskus 2005

70 70 Teollinen tuotanto maailmassa

71 Kokonaistuotannon määrän kehitys Suomessa Lähde: Tilastokeskus: Kansantalouden neljännesvuositilinpito ja ETLA 2006

72 72 Teollisuuden tuotantokapasiteetti Suomessa

73 Teollisuustuotannon volyymi indeksi Suomessa (Tilastokeskus 2006) Koko teollisuus Puu ja paperiteollisuus Elektroniikkateollisuus Muu metalliteollisuus ,2 79,5 32,1 81, ,5 77,1 36,1 84, ,5 88,3 41,9 90, ,6 92,0 59,4 93, ,5 95,3 73,2 92, ,0 100,0 100,0 100, ,1 94,2 98,3 105, ,2 98,1 106,2 100, ,4 100,9 104,2 101, ,0 106,8 120,5 104,1 2005* 106,2 96,6 118,0 107,0 * ennakkotieto 73

74 Bruttokansantuote käypään hintaan Suomessa Käyvin hinnoin Vuoden 2000 hinnoin Mrd. /as. Mrd , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 2004* 151, ,4 2005* 155, ,4 74

75 YRITTÄJYYSAKTIIVISUUDEN JA KILPAILUKYKYINDIKAATTOREIDEN KORRELAATIO 75 Autio 2004: High Potential Entrepreneurship in the Light of GEM data report

76 76 KOKONAISYRITTÄJYYSAKTIIVISUUDEN TRENDIT POHJOISMAISSA V

77 77 KOKONAISYRITTÄJYYSAKTIIVISUUS EUROOPASSA JA SUOMEN TILANNE VUONNA 2004

78 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus liikevaihdosta ja henkilöstöstä : Tytäryhtiötalouden trendit vahvistumassa 78 Lähde: Tilastokeskus 2005

79 Yrityssaneeraukset Suomessa : trendit 79 Lähde: Tilastokeskus 2005

80 PK yrityksten ja suurten yritysten henkilöstön määrän kehitys v : Trendit 80 Lähde: Tilastokeskus 2005

81 81 Investoinnit Suomessa

82 82 Kuka investoi Suomessa?

83 83 Nettoinvestoinnit Suomessa

84 84 Teollisuuden investointiaste Suomessa

85 85 Teollisuuden investoinnit Suomeen ja suorat sijoitukset ulkomaille

86 86 T&K menot ja yritysten investoinnit Suomessa 2004

87 87 R&D menojen osuus BKT:sta

88 88 TEKBARO 2005: Suomen heikkoudet ja vahvuudet tietoyhteiskuntakehityksessä

89 Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot Suomessa (Tilastokeskus 2006) Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot ) 2004 milj. Yritykset 924,8 975, , , , , Julkinen sektori 2) 286,1 357,5 379,7 374,4 408,6 443, Korkeakoulusektori 3) 290,2 378,0 367,5 424,6 579,5 657, Yhteensä 1 501, , , , , , % BKT:sta 1,8 2,0 2,2 2,3 2,7 2,9 3,2 3,4 3,4 3,5 *3,5 *3,3 % Yritykset 61,6 57,0 58,4 63,2 66,0 67,2 68,2 70,9 71,1 69,9 70,5 69,3 Julkinen sektori 2) 19,1 20,9 21,1 17,2 14,1 13,2 12,1 11,2 10,8 11,0 10,3 10,2 Korkeakoulusektori 3) 19,3 22,1 20,5 19,6 20,0 19,6 19,7 17,8 18,1 19,2 19,2 20,5 Yhteensä ) Arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella 2) Ml. yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta 3) Ml. yliopistolliset keskussairaalat ja ammattikorkeakoulut * ennakkotieto % osuus Yritykset 61,6 57,0 58,4 63,2 66,0 67,2 68,2 70,9 71,1 69,9 70,5 69,3 Julkinen sektori 2) 19,1 20,9 21,1 17,2 14,1 13,2 12,1 11,2 10,8 11,0 10,3 10,2 Korkeakoulusektori 3) 19,3 22,1 20,5 19,6 20,0 19,6 19,7 17,8 18,1 19,2 19,2 20,5 Yhteensä

90 KULUTUSRAKENTEEN MUUTOKSET SUOMESSA : KEHITYS KOHTI PALVELUYHTEISKUNTAA Terveys Huonekalut ja tarvikkeet Vaatteet ja jalkineet Liikenne Sekalaiset tarvikkeet ja palvelut Asuminen ja energia Ruoka ja juoma

91 Kotitalouksien laitteiden omistaminen Suomessa 91 Tilastokeskus 2003

92 Tietoliikenteen kehityslukuja (Tilastokeskus ) Yksikkö Kiinteät puhelinliittymät I Matkapuhelinliittymät Laajakaistaliittymät 1) I Kiinteät puhelinliittymät kpl/1 000 as I Matkapuhelinliittymät kpl/1 000 as Internet liittymät kpl/1 000 as ) DSL liittymät ja kaapelimodeemit l viivan eri puolilla olevat tiedot eivät ole täysin verrannollisia 92

93 Internetin käyttäjät ja e ostaminen Suomessa keväällä Tilastokeskus 2004

94 94 Säästäminen Suomessa

95 Yleisten kirjastojen kehitys Suomessa Yksikkö ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) Kirjastoja kpl Kokoelmia ) ) Lainoja Lainaajia ) Vain kirjat. 2) Pl. Ahvenanmaa. 95 Tilastokeskus 2006

96 Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat ja suoritetut tutkinnot Suomessa Opiskelijat Peruskoulut Lukiokoulutus 1) I I Ammatillinen koulutus 2) I I Ammattikorkeakoulukoulutus 3) Yliopistokoulutus 4) Yhteensä I I I Suoritetut tutkinnot Peruskoulun päättötodistukset Ylioppilastutkinnot Ammatilliset tutkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Yliopistotutkinnot Yhteensä Tilastokeskus 2006

97 Terveydenhuollon henkilöstön lukumäärä kunnissa ja kuntayhtymissä v Terveydenhuollon henkilöstön lukumäärä kunnissa ja kuntayhtymissä v (mukana myös virkavapaalla olevat) lkm !!!!!!!!!!!!!!! !iän ka pth iän ka esh henk lkm perusterveydenhuolto henk lkm erikoissairaanhoito StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus 35

98 Erikoissairaanhoidon henkilöstön lukumäärä kunnissa ja kuntayhtymissä v Erikoissairaanhoidon henkilöstön lukumäärä kunnissa ja kuntayhtymissä v (mukana myös virkavapaalla olevat) lkm ,5! 38,8! 6639, ! 40,4! 40,8! 41,2 41,5!! 41,9! 42,4! 42,8!!!!!! 43,1 43,2 43,3 43,5 43, !iän keskiarvo henk lkm erikoissairh StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus 30

99 Lääkärit kunnissa ja kunta yhtymissä: Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet Lääkärit kunnissa ja kuntayhtymissä Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v lkm ,4! $ ikä !!!!!!!!!!!!! 41,9 42,2 42,5 42,8 40,5 40, ,2 41,5 40,1 39,8 $ $ $ $ $ $ $ $ $ $ $ $ $ $ 43,2 43,5 43,7! % % % % % % % % % % % % % % % 30 0! iän keskiarvo lkm henk työv yht $ henk työv erik sair hoito % henk työv perusterv huolto StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

100 Ylihoitajat: Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v Ylihoitajat lkm ikä ,4! $ $ , !!!!! 48,6 47, , ,1!!!!!!!! , ,9 51,9 51, ,7 51, ! $ $ $ % % % % $ $ $ $ $ $ $ $ $ % % % % % % % % % % ikä lkm henk työv esh htv pth htv! $ % $ % StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

101 Osastonhoitajat: Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v Osastonhoitajat (ei apul.os.hoit) 22302o lkm osastonhoit ka ikä osast.hoit ikä ,1 45,4 45, ,6 47, ,3 49,5 49,8 49,8 50,1 50,2 48,5 48,1 47, StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

102 Apulaishoitajat: Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v Apulaisosastonhoitajat 22302a lkm ikä 55 lkm ka ikä apul os.hoit ka ikä osast.hoit ,1 45, ,4 45,9 42,2 46,6 42,8 47,2 43,5 47,7 44,4 48, ,5 45, ,3 49,5 49,8 49,8 50,1 50,2 48,3 48,4 48,7 47,9 47,4 46,8 46, StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

103 Kuntien te rv ey salan suurim pie n am m attiryhm ien eläke poistum a (lähde: Kuntien eläkevakuutus) 10 3 Yliho itajat Ylilääkärit Kuulo ntutkijat Osasto nhoitajat Sairaala ja hoito apulaiset Välinehuoltajat Sos. ja terveydenhuolt.alan joht. Ravitsemusalan asiantuntijat Hammashoitajat Laboratoriohoitajat Apteekkien lääketyöntekijät Hammaslääkärit M ielenterveyshoitajat Terveystarkastajat Terveydenhoitajat Kuntohoitajat, jalkojenhoitajat ym. Röntgenhoitajat Perushoitajat ja lähihoitajat Farmaseutit Ympäristönsuojelutyöntekijät Eläinlääkärit Lääkintävahtimestari sairaankuljett Erikoislääkärit ja osastonlääkärit Hammashuoltajat Kätilöt Sairaanhoitajat Fysioterapeutit M uut lääkärit Toimintaterapeutit Terveysalan ammatit yhteensä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 %

104 Kuntie n sosiaalialan suurim pie n am m a ttiry hm ien eläkepoistum a (lähde: Kuntien eläkevakuutus) Perhepäivähoitajat ym. Kodinhoitajat ja kotiavustajat Sosiaalialan suunnittelijat Työn ja askartelunohjaajat Sosiaalityöntekijät Puheterapeutit Sosiaalialan hoitajat Ps y kologit Lastenhoitajat ja päiväkotiapul Kehitysvammaistenhoitajat Sosiaalialan ohjaajat ja kasvatt. Lastentarhanopettajat Nuoriso ohjaajat Henkilökohtaiset avustajat ym. Sosiaalialan ammatit yhteensä ,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 %

105 Perus ja lähihoitajat: Vanhusten kotipalvelut ja laitoshuolto v Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v Perushoitajat ja lähihoitajat Vanhusten laitoshuolto ja Kotipalvelut lkm lkm vanhusten laitoshuolto lkm kotipalvelut lkm muu sosiaalihuolto StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

106 Sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstö v kunnissa ja koko sektorin työllisyys yhteensä lkm Sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstö v kunnissa ja * koko sektorin työllisyys yhteensä kuntien sos terv henk sos terv henk myös yksit sekt * StakesTieto 2005 Lähde: Työssäkäyntitilasto ja Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

107 Sosiaali ja terveysalan tulevaisuuskuvat (STM ) 10 7

108 10 8 Terveysalan vastaajien näkemys tärkeimmistä hyvinvointia vahvistavista tekijöistä

109 10 9 Sosiaalialan vastaajien näkemys tärkeimmistä hyvinvointia vahvistavista tekijöistä

110 11 0 Terveysalan vastaajien näkemys tärkeimmistä hyvinvoinnin kehittymisen haasteista

111 Sosiaalialan vastaajien näkemys tärkeimmistä hyvinvoinnin kehittymisen haasteista 11 1 Voidaanko terveysalan kasvaviin haasteisiin ja kustannuskriisiin vastata parhaiten ennalta ehkäisevällä sosiaalityöllä? Yksilön vastuu korostuu mikä on järjestöjen rooli tässä?

112 11 2 Keinoja joilla saadaan työntekijöitä houkuteltua 1) terveys ja 2) sosiaalialalle

113 Sosiaali ja terveysalan tärkeimmät kehittämiskohteet yhteisten tavoitteiden ja käytäntöjen omaksuminen sosiaali ja terveysaloille 2. alan houkuttelevuuden lisääminen 3. alan johtamisen kehittäminen 4. alan ammatillinen peruskoulutus on saatava tasalaatuiseksi kautta maan samalla kun muunto, täydennys ja jatkokoulutusta voidaan profiloida ja eriyttää alueellisiin ja yksikkökohtaisiin tarpeisiin 5. alan opetussuunnitelmat on uudistettava eri toimijaryhmät osallistavalla prosessilla 6. alan keskeisten työtehtävien ydinosaaminen on arvioitava uudelleen työn uudenlaisen jakamisen toteuttamiseksi 7. työn monialainen ja verkostomainen jakaminen on tehtävä myös lainsäädännöllisesti mahdolliseksi 8. paikallisten olojen arviointi (tarve /asiakaslähtöisyys), ennaltaehkäisy ja ennakointi paremmin esille koulutuspäätöksiä tehdessä 9. raportoinnin ja mediaosaamisen kehittäminen

114 SOVELLUTUSESIMERKKINÄ LIIKENNE JA VIESTINTÄ MINISTERIÖN TRENDIANALYYSIT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ ANALYYSI 11 4 Metsäranta, Heikki, Laine, Tomi, Kaivo oja, Jari & Heltimo, Juha (2005) Toimintaympäristön muutosten ennakointi liikennejärjestelmän palvelutason ja tavoitetilaa koskevan kuvauksen tueksi. Liikenne ja viestintäministeriö. Muistio Helsinki.

115 Miten trendianalyysiä sovellettiin ko. tutkimuksessa? Yleiskuvaus: Mistä ilmiössä on kyse? Merkitys: Mitä trendi merkitsee yksilön, väestön, yritysten ja alueiden näkökulmista? Vaikutukset liikennejärjestelmään: Miten trendi todennäköisesti merkitsisi liikennejärjestelmälle kokonaisuutena? 11 5

116 Selvityksen eteneminen Liikenneministiön asiantuntijaprosessissa Tulevaisuuden megatrendit ja antitrendit P E S T E V Kirjallisuuskatsaus ja liikenteellinen analyysi ihmisten liikkuminen tavaraliikenne turvallisuus hallinto, päätöksenteko Tulevaisuustyöpaja / asiantuntijapalaverit Toimintaympäristön muutosten haasteet toimintalinjatyössä pohdittavaksi / ratkaistavaksi 11 6

117 11 7 Politiikan globalisaation jäsentäminen

118 11 8 Turvallisuutta koskevan trendin jäsentäminen

119 11 9 Byrokratiaa ja vallankäyttöä koskevan trendin jäsentäminen

120 12 0 Talouden globalisaatiota koskeva jäsentely

121 12 1 Talouskasvua koskeva jäsentely

122 12 2 Kotitalouksien varallisuutta koskeva jäsentely

123 12 3 Energiaa koskeva jäsentely

124 12 4 Logistiikkaa koskeva jäsentely

125 12 5 Tuotantorakenteen muutoksia koskeva jäsentely

126 12 6 Suomen lähialuekehitystä koskeva jäsentely

127 12 7 Muuttoliikettä koskeva jäsentely

128 12 8 Väestön ikääntymistä koskeva jäsentely

129 12 9 Alue ja yhdyskuntarakenteen muutoksia koskeva jäsentely

130 13 0 Liikenne ja viestintäalan teknologiakehitystä koskeva jäsentely

131 13 1 Ilmaston lämpenemistä, ympäristöuhkia ja luonnovaroja koskeva jäsentely

132 13 2 Arvojen ja asenteiden muutoksia koskeva jäsentely

133 13 3 Skenaarioanalyysi

134 13 4 Courtney, Hugh (2001) 20/20 Foresight: Crafting Strategy in an Uncertain World. Harvard Business School Press. Boston MA.

135 SKENAARIOTYÖSKENTELYN PERUSLÄHTÖKOHTIA 13 5 Ajattelun vapauttaminen joukkoajattelusta Motivoituneen ja perustellun toiminnan edistäminen organisaatiossa Pyritään ymmärtämään ja jopa kyseenalaistamaan perinteinen strateginen ajattelu Ymmärretään syvällisemmin toimintaympäristöä ja asiakkaiden ja sidosryhmien muuttuvia tarpeita Yleensä liikeideoiden toimivuutta joudutaan miettimään kriittisesti skenaarioprosessin lopputulemana Tunnistetaan kriittisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat organisaation menetykseen tai epäonnistumiseen

136 TÄRKEÄÄ SKENAARIOPROSESSIN ONNISTUMISELLE 13 6 Perususkomusten kriittinen käsittely Rakentava keskustelu ja luovuus Luova jännite prosesseissa Kriittisten epävarmuustekijöiden tunnistaminen sekä täsmällinen ja tietoinen käsittely Informaatiotulvan käsittely integroidun tiedonhallinnan keinoin Strategisten haasteiden listaaminen ja huomioiminen Koherentti asioiden käsittely Ajattelun yhdensuuntaisuus ja niukkuustekijöiden tunnistaminen Johtopäätösten tekeminen ja toiminta

137 SKENAARIOIDEN KEHITTÄMINEN AVAINMUUTTUJALISTAN TÄSMENTÄMINEN JA LAATIMINEN TAUSTATIETOJEN HALLINTA INTEGOITUTIEDONHALLINTA TRENDIANALYYSIT TAUSTALLA ENNEN SKENAARI OIDEN LAADINTAA MÄÄRÄLLISET SKENAARIOT LAADULLISET SKENAARIOT FOKUSOITUMINEN AVAINEPÄVARMUUSTEKIJÖIHIN TÄRKEÄÄ DEDUKTIO, INDUKTIO JA ABDUKTIOLOGIIKKA PERUSLÄHTÖKOHTINA 13 7

138 STAKEHOLDER ANALYYSIT TÄRKEITÄ EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN YMMÄRTÄMISEN KANNALTA SKENAARIOIDEN SYYTÄ OLLA STAKEHOLDER KESKEISTÄ OIKEIDEN JOHTOPÄÄTÖSTEN TEKEMISEKSI RÄÄTÄLÖIDYT STRATEGIAT ERI STAKEHOLDEREILLE PÄÄSKENAARIOIDEN POHJALTA STAKEHOLDER ANALYYSI LUO POHJAN SKENAARIOIDEN HYÖDYNTÄMISELLE STRATEGIA PROSESSEISSA JA TOIMENPITEISSÄ 13 8

139 LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIEN SYSTEEMIEN ANALYYSI KESKEISTEN SYSTEEMIEN SYSTEEMIKUVAUKSET TÄRKEITÄ MITEN ERI SYSTEEMIT OVAT MUUTTUNEET JA TULEVAT MUUTTUMAAN TULEVAISUUDESSA? SYSTEEMIDYNAMIIKAN YMMÄRTÄMINEN TÄRKEÄÄ SKENAARIOIDEN POHJALTA VOIDAAN LAATIA TULEVIEN SYSTEEMIEN KUVAUKSIA (VISUAALISET KUVAUKSET TÄRKEITÄ) SYSTEEMIKUVAUKSILLA PYRITÄÄN LUOMAAN YHTEISTÄ YMMÄRRYSTÄ MITÄ SYSTEEMEJÄ KÄSITELLÄÄN SKENAARIOPROSESSISSA? 13 9

140 LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIÄ TYYPILLISIÄ ENNAKOINTIHANKKEITA EPÄSELVIEN TILANTEIDEN SELKIYTTÄMINEN 2. ERI TOIMINTASTRATEGIOIDEN KEHITTÄMINEN JA NIIDEN LAADUN PARANTAMINEN 3. ORGANISAATION HENKILÖSTÖN ENNAKOINTI VALMIUKSIEN PARANTAMINEN 4. ORGANISAATION ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 5. ENNAKOIVAN JA OPPIVAN ORGANISAATION KEHITTÄMINEN 14 0

141 Jätehuollon haasteet ja megatrendit Euroopassa (TEKES 2005) 14 1

142 Globaalit, eurooppalaiset ja suomalaiset megatrendit: 14 2 kehitysmaiden (erityisesti Aasian) teollistuminen ja väestönkasvu. luonnonvarojen kulutuksen kasvu niukentumisen megatrendi (materiaalien rajallisuuden aiheuttama hinnannousu ja siitä johtuva energian ja materiaalien käytön tehostuminen) kaupungistuminen väestörakenteen muutos (maaseudun tyhjeneminen ja kaupungistuminen) itsekkyyden lisääntyminen ja säännöistä piittaamattomuuden kasvu yhteiskunnassa EU:n laajeneminen kansainvälisen viranomaisyhteistyön kasvu kansainvälisen kilpailun kiristyminen Euroopan maiden välillä sekä EU:n ja maailman muiden talousalueiden välillä.

143 Megatrendien vaikutus jätehuoltoon 1. jätehuollon kustannusten ja jätteiden taloudellisen merkityksen kansainvälinen kasvu 2. lainsäädännön jätehuollolle aiheuttamien paineiden kasvu 3. materiaali ja tuoteryhmäkohtaisen jätteen hyödyntämisen yleistyminen 4. suljettujen kiertojen kehittyminen 5. jätehuollon nykyisten (monopoli)rakenteiden muuttuminen 6. peilikuvateollisuus ja integraatiokehitys 14 3

144 Jätealan kaksi tulevaisuuspolkua kansainvälistyvä ja keskittyvä jäte ja ympäristöalan teollisuus kansainvälinen, monen toimijan yhdessä muodostama ja ylläpitämä käänteistalous, jossa tuotteita ja teknologioita merkittävämpiä ovat suunnittelun, kasvatuksen, neuvonnan, koulutuksen, konsultoinnin, kehittämisen, tutkimisen, kokonaisuuksien hallinnan ja valvonnan kaltaiset palvelukonseptit. 14 4

145 Kaksi visiota 1. Vuoteen 2015 mennessä suomalaiset jätealan yritykset ovat integroituneet olennaiseksi osaksi Euroopan jätehuoltoklusteria, joka on vahva toimija jätteen kuljetuksen, käsittelyn ja turvallisen loppusijoituksen globaalissa logistiikassa ja teknologiassa. 2. Vuonna 2025 toimii 50% Suomen kansantaloudesta suljettuna kiertona siten, että jätehuolto ja ympäristöalan yritykset sekä muu teollisuus ja kauppa yms. kansantalouden yksityiset ja julkiset toimijat muodostavat ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän, tehokkaan ja logistisen kokonaisuuden 14 5

146 Murrosprosessi, jossa lyhyellä aikajänteellä korostuvat (perinteiset) jätteiden kuljettamiseen, loppusijoituksen ja kierrätykseen liittyvät teknologiat, tuotteet ja palvelut (sininen käyrä). Pitkällä aikavälillä korostuvat jätteen välttämiseen, kokonaisuuksien hallintaan sekä aineettomuuden edistämiseen liittyvät uudet palvelut ja tuotteet (vihreä käyrä).

147 14 7 Crude oil 11% Carbon dioxide 2% Aluminium 2% Calcite 7% Brown coal 16% Zinc 1% Material input: Car Clay, unspecified 1% Hard coal 17% Iron 22% Gravel 19% Iron Hard coal Crude oil Aluminium Zinc Sodium chloride Clay, bentonite Copper Dolomite Barite Nickel Sylvite Peat Sodium sulphate Granite Sand Phosphorus Fluorine Tin Gypsum Colemanite Olivine Chrysotile Kieserite Magnesium Cobalt Feldspar Diatomite Rhenium Gravel Brown coal Calcite Carbon dioxide Clay, unspecified Nickel Magnesite Chromium TiO2 Manganese Basalt Fluorspar Molybdenum Sulfur Phosphorus Uranium Kaolinite Fluorine Talc Shale Anhydrite Ulexite Borax Cinnabar PGM Silver Rutile Stibnite

148 Teollisen ekologian toimijat 14 8 Teollisuus Palvelut ja ICT Kuluttajat ja eettisyys Yritykset Kotitaloudet Julkishallinto Kauppa Brändinomistajat Operaattorit Teollisen ekologian tavoitteena on yhteiskunnan energian ja materiaalin käytön hallinta ja minimoiminen: käytetään niin paljon kuin tarvitaan, mutta samalla niin vähän kuin mahdollista. Teollisen ekologian haasteena ja edellytyksenä on kehittää yhteiskunnan kaikkien toimijoiden ja jokaisen toiminnon materiaali ja energiatehokkuutta.

149 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansallisen klusterin visioprosessi (Otuli) Technopolis

150 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansallisen klusterin visioprosessi (Otuli) Tavoitteena suomalaisen ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterin visio vuoteen 2015 asti. Tuloksena syntyvä visio toimii työkaluna sekä kansallisen tason globaalien kehitystoimenpiteiden että yritysten ja alan eri toimijoiden omien tavoitteiden ja toimenpiteiden suuntaamisessa. Hankinnan tuotoksena tulee syntyä: Klusterin visio, joka toimii pohjana sekä kansallisen tason että paikallisen tason toiminnassa Dokumentti klusterin eri toimijoille laajasti hyödynnettäväksi Lähtökohdat klusterin jatkokehitykselle Työkalut/suunnitelmat liiketoiminnan kannalta merkittävien sidosryhmäsuhteiden sekä yritys ja kuluttajaasiakassuhteiden vahvistamiselle ja sitouttamiselle. Toimeksianto suoritettiin

151 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansallisen klusterin visioprosessi (Otuli) 1. Globaalien, Eurooppalaisten ja kansallisten tietoyhteiskunnan megatrendien määritteleminen. 2. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan nykytilan kartoitus. Osavaihe toteutetaan: keräämällä yhteen osaamiskeskusverkostolla jo olemassa oleva tieto täydentämällä tietokantaa tarvittaessa selvittämällä ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansainvälisiä trendejä 3. Ohjelmistoalan haasteiden selvittäminen. (Delfoikysely + verstas) 4. Alustavien skenaarioiden, tulevaisuuskuvien ja vision luominen Osavaihe toteutetaan tulevaisuusverstaassa, johon kutsutaan haastatellut asiantuntijat, osaamiskeskusverkosto sekä muita alalle keskeisiä toimijoita. Visio sisältää myös numeeriset/euromääräiset tavoitteet Ohjelmistotuoteliiketoiminta seminaarin valmistelu. Osavaihe sisältää visioprosessin tulosten raportoinnin.

152 Internet kysely 1: Kysely lähetettiin sähköpostitse noin 1300:lle suomalaisen ohjelmistotuoteliike toiminnan kehitykseen vaikuttavalle toimijalle ja asiantuntijalle. Mm. swbusiness porttaalin kautta. Kyselyyn vastaamisaika oli Kyselyyn vastasi 137 henkilöä. Vastaajat olivat ohjelmistotuotealan yritysten, ohjelmistotuoteliiketoiminnan palveluyritysten, teknologia ja osaamiskeskusten, korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten, tuki ja rahoittajatahojen edustajia sekä myös liikkeenjohdon konsultteja, mainostoimiston, markkinointiyhtiön sekä henkilöstöpalveluyrityksen edustajia Vastaajista: lähes 90% oli miehiä. 65% oli organisaatioiden ylintä johtoa. noin 80%:lla oli korkeakoulututkinto (yliopisto, korkeakoulu, amk)

153 Globaalit megatrendit: 1. Informaatio ja verkostoyhteiskunnan kehittyminen 2. Teknologisten innovaatioiden nopea leviäminen 3. Globalisaatio 4. Rajattomuuden lisääntyminen 5. Aineettomien/virtuaalisten tuotteiden lisääntyminen 6. Teollisuusyhteiskuntien palveluvaltaistuminen 7. Aasian merkityksen kasvu maailmantaloudessa 8. joku muu, mikä? kolmannen maailman maiden demokratisoituminen ja infrastruktuurin kehittyminen verkossa tapahtuva piratismi ohjelmistojen hyödyntäminen on tärkeämpää kuin ohjelmistojen kehitys Eurooppalaiset trendit: Kansainvälisen kilpailun kiristyminen sekä Euroopan maiden että EU:n ja maailman muiden talousalueiden välillä EU:n laajeneminen ja uudet jäsenmaat Eurooppalaisen integraation ja harmonisoinnin laajeneminen uusille aihealueille Kansainvälisen viranomaisyhteistyön kehittyminen 15 3

Visionäärisellä johtamisella kohti tulevaa trendit ja heikot signaalit päätöksenteon tukena

Visionäärisellä johtamisella kohti tulevaa trendit ja heikot signaalit päätöksenteon tukena Visionäärisellä johtamisella kohti tulevaa trendit ja heikot signaalit päätöksenteon tukena Olli Hietanen KymiBusiness 2009 Kuusankoskitalo 28.10.2009 Johdatus tulevaisuusajatteluun Murrosajattelu uutta

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lieto. Kuntaraportti

Lieto. Kuntaraportti Lieto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Raisio. Kuntaraportti

Raisio. Kuntaraportti Raisio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mynämäki. Kuntaraportti

Mynämäki. Kuntaraportti Mynämäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Somero. Kuntaraportti

Somero. Kuntaraportti Somero Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti Uusikaupunki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Koski Tl. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti Koski Tl Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaarina. Kuntaraportti

Kaarina. Kuntaraportti Kaarina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Salo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Turku. Kuntaraportti

Turku. Kuntaraportti Turku Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Kuopion seutukunta Heikki Miettinen/30.12.2005 Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Henkilöstötarpeen ennakointi

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista Leena Jokinen 31.3.2006 Osaamisen ennakoinnin prosessi SWOT Asiakasanalyysi Kilpailijaanalyysi Henkilöstöhaastattelut Skenaariot Visio Kompetenssit Strategia

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Uusien työpaikkojen määrä kasvussa ja työttömien Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa elokuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 22.7.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jyrkkeni kesäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuudentutkimus Tulevaisuudentutkimus on monitieteellinen tiedonala, jonka tarkoituksena on selvittää millaisia mahdolliset,

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Varsinais-Suomen Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Työttömyys kasvussa - paikoin tosin vähenee Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 4/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 4/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.201 klo 9.00 Työttömyys lievemmässä kasvussa - paikoin jopa vähenee Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

PERUSTEITA TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄ

PERUSTEITA TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄ TULEVAISUUSAJATTELUN PERUSTEITA TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄ Tampereen Kesäyliopiston ennakointiajokortti 11.9.2012 Petri Tapio Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutkimusryhmä FIDEA www.fidea.fi Tulevaisuudentutkimuksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012 Työttömät Varsinais-Suomen ELY-keskus pvm Julkaistavissa 20.3.2012 9.00 Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012 Työttömyys supistuu yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden peruskoulu Kehittämiskouluverkoston Kick Off -seminaari 12.9.2014 klo

Lisätiedot

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Erityisasiantuntija Kaisa Oksanen Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia kaisa.oksanen@vnk.fi Hallituksen tulevaisuustyö Vaikuttava kaksivaiheinen

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset 28.4.2015 1. Soveltamisala Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset.

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomi elää osaamisesta

Suomi elää osaamisesta Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2005 Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen PÄIVÄHOIDON JA SYKE2004-hanke LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Turun AmKesu aluetilaisuus, Turun ammatti-instituutti 19.11.2014 Ulla Taipale-Lehto Opetusneuvos Työvoima-

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 21.8. 2012 klo 9.00 Työttömyys kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot