Ennakointi ja luova ajattelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ennakointi ja luova ajattelu"

Transkriptio

1 Ennakointi ja luova ajattelu Projektijohtaja Olli Hietanen Tutkimusjohtaja Jari Kaivo oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun Kauppakorkeakoulu Ennakointi ja luova ajattelu seminaari, Keskiviikko , Pori

2 Onko maailma muuttunut? Yksi myöhäismodernin maailman erityispiirteistä on muutoksen kiihtyvä nopeus, joka aiheuttaa epävarmuutta ennusteisiin ja tulevaisuuden suunnitteluun. Skenaarioiden laatiminen on pyrkimystä tulla toimeen voimakkaasti kompleksisessa maailmassa, jossa epävarmuuden määrä on korkea. Masini 1993 Salme indikaattori 2 Tuhannen vuoden indikaattori

3 Haastaako globalisaatio Suomen? Ahlstromin esimerkki Vuosien varrella Ahlstromin ydinosaamisalue on muuttunut ruukeista ja puutavarasta selluun, erikoispaperiin ja lopulta nykyisiin kuitukomposiitteihin, etiketteihin ja pakkauksiin sekä erikoistuotteisiin. Vuonna 1985 Ahlstromissa työskenteli n työntekijää ja heistä 83% Suomessa luvun alussa työntekijöitä oli n ja heistä n. 27% Suomessa. Ahlstromilla on tuotantolaitoksia ja myyntikonttoreita yli 20 maassa, viidessä maanosassa. Kaikki Suomessa keksityt tai Suomeen rantautuneet toimialat ovat eläneet ja tulevat elämään samanlaisen kehityskulun, jossa ekstensiivinen (työllistävä) kasvu muuttuu intensiiviseksi (tehokkuuden) kasvuksi. Mitä uutta on Kiinailmiössä? 3 Maa ja metsätalous työllisti enemmän ja enemmän suomalaisia 2500 vuotta, savupiipputeollisuus 250 vuotta ja tietoyhteiskunta 25 vuotta. Ennuste seuraavalle keihäänkärkialalle on 2,5 vuotta ja sen jälkeen puhutaan enää vain kuukausista, päivistä, tunneista

4 Tietoyhteiskunnan kolme vaihetta U u s i t a l o u s PC:t, kännykät, laajakaista, langattomuus ja mobiiliteknologiat, mekatronikka, nano ja bio, mekatroniikka Ohjelmistot, sisällöt ja palvelut. Ensimmäisessä vaiheessa digitalisointi, toisessa vaiheessa asiakaslähtöisyys, kolmannessa ubiikki (arjen) tietoyhteiskunta: älytuotteet (lähielektroniikka), virtuaaliympäristöt, webcasting Ensimmäisessä vaiheessa Suomi ansaitsi teknologialla rakentamalla koneita Toisessa vaiheessa Suomi ansaitsee käyttämällä näitä koneita: palveluilla ja sisällöillä 4 Verkostojen yhteisöllistyminen, yhteisöllisen oppimisen työkalut, uudet työnteon kulttuurit, johtaminen, opettaminen ja oppiminen Kolmas vaihe perustuu formaattien tuotteistamiseen; tekijänoikeusteollisuuteen ja hallintajärjestelmiin. Luova talous

5 Varsinais Suomen ICT klusteri haasteena social high tech 54 kuntaa 3 yliopistoa ja 4 ammattikorkeakoulua kansalaista yritystä 1700 yrityksen ICT klusteri Ei ole kovinkaan todennäköistä, että jostakin edellä mainitusta 1700 ICT alan yrityksestä kehittyy seuraavan 10 vuoden aikana uusi nokia, joka työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä. Sen sijaan mahdollista on se, että yritystä verkottuvat ja valloittavat yhdessä maailmanmarkkinat Onko niin, että tulevaisuuden suuryrityksessä ei ole kymmeniä tuhansia työntekijöitä, vaan kymmeniä tuhansia yrityksiä.? 5

6 Tulevaisuuden tutkimus Suomessa: neljä historiallista kivijalkaa ja kiihtyvä vauhti 1. Tulevaisuuden tutkimuksen seura 1980: kansalaiskeskustelu tutkijoiden, viranomaisten, kansalaisten ja muiden toimijoiden rajapinnassa 2. Tulevaisuuden tutkimuskeskus 1992: akateeminen tulevaisuuden tutkimus ja menetelmät 3. Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta 1992: tulevaisuuspolitiikka 4. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA) 1998: akateeminen tulevaisuuden tutkimuksen opetus (17 suomalaista yliopistoa) Keskuksella on kolme toimistoa (Tku, Hki ja Tre). Vuonna 2005 keskuksessa työskenteli 42 työntekijää (35,4 htv), liikevaihto oli 2,01 miljoonaa euroa. Projekteja oli 75. Vuonna 2005 TVA:ssa opiskeli 391 opiskelijaa, jotka suorittivat 909 opintoviikkoa. Futures 1 ja 2 kurssit (kv opetus) 2002 Professuuri 2004 Maisteriohjelma 2005 Tohtorikoulu 2006 Futures Focus aikuiskoulutuspaketti 2005 Keskustelu kandidaatin tutkinnosta on käynnistynyt. Tulevaisuuden tutkimuksesta on kasvanut TuKKK:n strateginen osaamisalue: tulevaisuuden liiketoimintaosaaminen ja ennakoiva liiketoimintaosaaminen (= tutu + TuKKK:n jokin muu talous ja/tai kauppatieteellinen osaamisalue) Asiakkaita/rahoittajia mm. ministeriöt (9), EU, Sitra, TEKES, Akatemia, läänit, maakuntaliitot, kunnat ja kaupungit sekä yritykset yms. organisaatiot. 6 Onko syntymässä viides kivijalka? Ennakointifoorumit, tulevaisuuskasvatus, tulevaisuuslautakunnat

7 Todennäköinen tulevaisuus Kasvaa vähän Business as usual Laskee vähän Toteutunut historia Nykyhetki Tulevaisuuskuvat 7

8 Luova tulevaisuus? Toteutunut historia Nykyhetki Tulevaisuuskuvat 8

9 9 Kansallisen tietoyhteiskuntastrategiaprosessin tulevaisuusverstaat ja työpajat

10 Tulevaisuuden tutkimus prismana 10 Tulevaisuudentutkimus valmistaa tylsästä datasta kauniita visioita ja päinvastoin: analysoi unelmat ja visiot tylsäksi dataksi.

11 Tulevaisuusprosessi Tulevaisuuskuvat 1 n Nykytila 2020 Visio Strategiaportaat ja skenaariot Vuosi 2006, konkretia, data 11 Tieto + mielikuvitus + arvot + (yhteis)toiminta

12 Ja ymmärtää johtamisen eri aikajänteet VISIONÄÄRINEN JOHTAMINEN H=0 H=+1v. H=+2 5 v. H=+5 15 v. STRATEGINEN JOHTAMINEN TAKTINEN JOHTAMINEN 12

13 Kyse on eri aikajänteille asettuvista orientaatiotasoista Visionäärinen johtaminen: Määritä tulevaisuuden ydinbisnekset ja ne ydinosaamisen alueet, jotka niiden hallitsemiseksi tarvitaan. Siis minkä tyyppistä bisnestä haluamme tehdä 5 10 vuoden päästä ja millä porukalla? Strateginen johtaminen: Ennakoi muutokset toimintaympäristössä ja mieti niiden vaikutus nyt käsillä oleviin kompetensseihin. Jaa resurssisi tarvittaessa uudelleen. Tarkasteltava ajanjakso 3 5 vuotta. Taktinen johtaminen: Minkä tyyppisiä kompetensseja tarvitset juuri nyt, jotta selviät seuraavasta viikosta ja ensi vuodesta. Tarkasteltava ajanjakso korkeintaan vuosi. Visionäärisen johtamisen prosessin ytimessä on se ajatus, että visionäärisen orientaation tavoitteet alkavat toteutua menestyksellisinä taktisina johtamispäätöksinä. 13

14 VISION ELEMENTTEJÄ 1. ARVIO TOIMINNAN LAAJUUDESTA TAI KAPEUDESTA 2. LIIKETOIMINNAN LAAJUUS TAI KASVU 3. KILPAILUTILANNE TAI BENCHMARKING 4. KILPAILUEDUT 5. YRITYSKUVA JA SIDOSRYHMÄSUHTEET 6. ORGANISAATIOON LIITTYVÄT OMINAISPIIRTEET LUOVAT KOMPONENTIT: EROTTAUTUMINEN MUISTA

15 (YDIN)OSAAMISEN KEHITTYMINEN Kyvykkyyden rakentuminen Lähiaikoina... Lähimpänä parina vuotena... Ennakoitavissa oleva ydinosaaminen Uudenlainen ydinosaaminen Ennakoitavissa oleva ydinosaaminen Nykyinen ydinosaaminen Ammatillinen osaaminen toimialalla Säilytettävä ydinosaaminen Muuttuva ammatillinen osaaminen Säilytettävä ydinosaaminen Uudenlainen ammatillinen osaaminen Opportunistinen näkökulma Strateginen näkökulma Visionäärinen näkökulma 15 Lähdeaineistoa : Kimmo Koivu (Hyk Oy)

16 Murrosajattelu Enemmästä enemmän Enemmän ja parempaa vähemmästä Enemmän toisenlaista ja toisella tavalla TEOLLINEN RATIONAALISUUS Myöhäisteollinen murrosaika JÄLKITEOLLINEN RATIONAALISUUS Teollinen yhteiskunta Tieto yhteiskunta Palveluvaltainen verkosto yhteiskunta 16 Lähde: TVA (Pentti Malaska)

17 Tulevaisuuden ennakoinnin kolme perusmenetelmää: Trendianalyysi Yksi tai muutama dominoiva kehityskulku/piirre analysoidaan Skenaarioanalyysi Monia vaihtoehtoja kuvataan ja analysoidaan Heikkojen signaalien arviointi Jotkut hyvin epävarmat, mutta potentiaalisesti tärkeät mahdollisuudet analysoidaan 17 Näitä eri menetelmiä voidaan käyttää apuna pohdittaessa visionäärisiä kehittämiskysymyksiä. Monet kehittämiskysymykset liittyvät osaamiseen.

18 TRENDIT, SKENAARIOT JA HEIKOT SIGNAALIT Trendit, skenaariot ja heikot signaalit Äärimmäinen skenaario X Trendiskenaario tai BAU skenaario Heikon signaalin ilmaantuminen Äärimmäinen skenaario Y 18

19 Skenaariomenetelmä (TVA) Skenaario on ajallisesti peräkkäisten, loogisesti etenevien ja perusteltavissa olevien, mahdollisten tulevaisuudenkuvien sarja. Skenaario sisältää kuvauksen toimijoista, toiminnoista sekä päätöksenteon ja seurausten tapahtumaketjusta. Tämä tapahtumaketju johtaa nykyhetkestä skenaariolle valittuun päättävään tulevaisuuskuvaan, joka voi olla ydinvisio, strateginen päämäärä tai opportunistinen tavoite. 19

20 Skenaariot (TVA) Skenaariot tarjoavat keinoja luoda järjestelmällisyyttä alati lisääntyvään informaation aiheuttamaan sekasotkuun. Ne auttavat selvittämään laadullisia ja määrällisiä yhteyksiä eri tapahtumien ja ilmiöiden välillä. Fontela 2000 Skenaariot toimivat työkaluina, joilla pyritään kehittämään näkemystä siitä, millainen olisi toivottava tulevaisuus ja millä tavalla sen toteutumista voitaisiin edistää valinnoilla ja päätöksillä. 20

21 Skenaariot (TVA) Yleensä kannattaa laatia vähintäänkin kolme skenaariota, jotta vältyttäisiin siltä yleiseltä erehdykseltä, että laaditaan pelkästään hahmotelma organisaation toivottavasta tulevaisuudesta ja vastakohdaksi sen negaatio; epämieluisan tulevaisuuden kuvaus. 21

22 Skenaariot (TVA) Skenaariot eivät ole tulevaisuusajattelun lopputuloksia, vaan työkaluja ja lähtökohtia tulevaisuutta koskevalle strategiselle päätöksenteolle ja toimintamallien valinnalle. Skenaario ei ole pikakuvaus lopputilasta (esimerkiksi Suomi 2020), vaan tarina tulevasta tilanteesta ja siihen johtavasta kehityksestä. Skenaariot eivät ole yleistettyjä mielipiteitä tai tulevaisuuden tutkijoiden tai poliitikkojen näkemyksiä jostain halutusta tai pelätystä tulevaisuuden tilasta, vaan ne ovat eriytyneitä, päätöksentekokeskeisiä kuvauksia tulevaisuudesta. Skenaariot eivät ole ennusteita tai menneen kehityksen tulevaisuuteen suunnattuja heijastuksia, vaan erilaisia kuvauksia vaihtoehtoisista ja mahdollisista tulevaisuuksista. 22 Skenaarioajattelussa tulevaisuutta ei nähdä yhtenä, jo valmiiksi määrättynä toteutuvana todellisuutena, vaan usean erilaisen vaihtoehtoisen tulevaisuudentilan mahdollisuutena.

23 Skenaariot (TVA) Aukaisevat silmät: Skenaarioajattelu lisää toimijan joustavuutta strategioiden valinnassa ja antaa siten mahdollisuuden vapautua samanaikaisesti moniin erilaisiin tulevaisuuksiin. Perustuvat faktoihin: Skenaariomenetelmässä tehdään määrällisiä ja/tai laadullisia yhteenvetoja tulevaisuutta koskevan tutkimuksen tuotoksista. Tuovat esiin syy ja seuraus suhteita: Skenaarioissa ilmenee millaisia mahdollisia seurauksia erilaisilla päätöksillä ja valinnoilla on tapahtumien kehitykselle. Auttavat arvottamaan: Skenaarion tulee olla myös kiinnostava. Sen on kerrottava tulevaisuudesta jotakin uutta ja oleellista jotakin päätöksenteon kannalta hyödyllistä. 23 Skenaarioita tuottavia tulevaisuuden tutkimuksen erityismenetelmiä ovat muun muassa tulevaisuustaulukko menetelmä ja tulevaisuusverstaat.

24 Seppälän skenaariomalli perustuu yhdysvalloissa 1960 luvun lopussa kehitettyyn FAR menetelmään (Field Anomaly Relaxation) ja Zwickyn morfologiseen analyysiin. Mallin ideana on karsia systemaattisesti sellaiset tulevaisuuskuvat, joissa on keskenään yhteen sopimattomia tulevaisuustiloja. Mallin keskeisin työväline on tulevaisuustaulukko. Siihen sisältyvät kaikki ne mahdolliset tulevaisuustilat, joita ko. tutkimusprojektissa tarkastellaan. 24

25 Monet systeemidynaamiset suunnittelun mallit ja metodologiat ovat kiinnostuneita vain vahvimmista ja todennäköisimmistä tulevaisuuksista. FAR menetelmässä karsitaan pois vain mahdottomat tulevaisuuskuvat, minkä ansiosta tarkastelu säilyy avoimena ja tutkijalle kirkastuu mahdollisuuksien moninaisuus. 25

26 TILAT SEKTO RIT A B C 1. T1A T1B T1C 2. T2A T2B T2C 3. T3A T3B T3C 4. T4A T4B T4C 26

27 Seppälän tulevaisuustaulukkoon sisältyvien tulevaisuuskuvien lukumäärä lasketaan kertomalla kunkin sektorin tulevaisuustilojen lukumäärät keskenään. Esimerkissä tämä tarkoittaa 3 x 3 x 3 x 3 = 81 tulevaisuuskuvaa (= 3 potenssiin 4 eli tilat potenssiin sektorit). 27

28 Delfoi Delfoi menetelmä on vaiheittainen strukturoitu tai puolistrukturoitu kyselymenetelmä, jolla ryhmän (erityisesti asiantuntijoiden) mielipiteitä tuodaan esille ja jalostetaan tiedoksi. Subjektiivisten mielipiteiden perusteella muodostetun tiedon katsotaan sisältävän hiljaista tietoa, joka on tulevaisuustiedon perusta. Menetelmän kehittivät Olaf Helmer ja Norman Dalkey vuonna 1953, jolloin sitä käytettiin sodankäynnin strategioiden suunnitteluun RAND projektissa. (Linstone ja Turoff 1975 jatkokehittivät) Haastattelu aloitetaan valitsemalla ne henkilöt, jotka osallistuvat haastatteluun. Yleensä haastateltavat edustavat tutkittavaan asiaan liittyviä asiantuntijoita Aluksi kaikille haastateltaville esitetään samat kysymykset ne kysymykset, joihin haastattelija haluaa saada vastauksia. 28 Delfoin toisella kierroksella haastateltavat kommentoivat toinen toistensa vastauksia ja haastattelun suorittaja välittää vastaukset yksilöllisesti keskustelijalta toiselle tai (tapauksesta riippuen) yleisesti kaikkien nähtäville ja kommentoitavaksi.

29 Anonymiteetti: Perinteisessä Delfoissa haastateltavat/ keskustelijat eivät missään vaiheessa saa tietää kuka on keskustelun vastapuolena. He saavat nähtäväkseen vain anonyymejä kommentteja ja vastaväitteitä omille vastauksilleen ja mielipiteilleen. Yhteisymmärrys: Tavoitteena on, että keskustelijat lopulta päätyisivät joidenkin kommenttikierrosten jälkeen yhteisymmärrykseen tai kompromissiin, jonka tulkitaan olevan asiantuntijoiden muodostama todennäköisen tulevaisuuden kuva: sellainen tulevaisuuskuva, jonka suurin osa haastatelluista asiantuntijoista on keskustelun jälkeen hyväksynyt. 29 Delfoi haastattelua voidaan käyttää skenaariotekniikan apuna esimerkiksi variaabelien etsintään tai skenaariolla muodostettujen tulevaisuuskuvien kommentoimiseen ja arvottamiseen.

30 Tulevaisuusverstas Robert Jungkin ja Norbert Mullertin 1960 luvulla kehittelemä tulevaisuusverstas on "jokamiehen projekti"; kansalaisille ja päätöksien "uhreille" tarkoitettu metodi, joka varsinaisen tutkimuksen sijaan painottaa tavallisten ihmisten mielipiteitä ja ideoita tulevaisuudesta. 30

31 Tulevaisuusverstaiden kaltaisen osallistuvan tulevaisuuden tutkimuksen tavoitteena on: 1. päätöksenteon ja tulevaisuusajattelun demokratisoiminen eli kansalaisten näkökulman ja osallistumisen kehittäminen 2. toimia katalyyttinä nykyisyyden ja toisaalta tavoitellun/halutun tulevaisuuden välillä eli saada aikaan konkreettisia toimia tässä ja nyt halutun tulevaisuuden aikaan saamiseksi. 31

32 Tulevaisuusverstastyöskentely jakaantuu viiteen toimintavaiheeseen: 1. Valmisteluvaiheeseen (tilan valinta, tarvikkeiden hankinta ja olon mukavaksi tekeminen) 2. Ongelmavaiheeseen (käsiteltävien ongelmien täsmentäminen) 3. Mielikuvitusvaiheeseen (ratkaisujen etsintä vapaan assosiaation avulla) 4. Todellistamisvaiheeseen (miten parhaaksi katsotut ratkaisut voidaan käytännössä toteuttaa?) 5. Dokumentointivaiheeseen (koko edellä kuvattu prosessi kuvataan kirjallisessa muodossa) 32

33 33 Jungkilaisen perinteen mukaisesti ajatuksena on, että tulevaisuusverstaan tuotoksena ei synny (pelkästään) dokumentti tms. raportti, vaan konkreettisia toimenpiteitä, joihin kukin tulevaisuusverstaan osanottaja verstaan jälkeen ryhtyy.

34 Pehmeä systeemimetodologia (soft system methodology, SSM): esimerkkinä CATWOE CATWOEn avulla voidaan selvittää ne yksittäiset osasysteemit, systeemiset prosessit ja tekijät, jotka tavalla tai toisella vaikuttavat kokonaissysteemin toimintaan. Ydinmääritelmä rakennetaan vastaamaan kysymyksiin "mitä pitää tehdä?", "miten se tehdään?" ja "miksi se tehdään?" eli systeemi tehdä X käyttäen apuna Y, jotta saavutettaisiin Z. CATWOE tulee sanoista Customer (asiakas, jonka toimintaan prosessi vaikuttaa), Actors (toimijat, jotka saavat prosessin aikaan), Transformation process (muutosprosessi itsessään, joka saa systeemiin tulevan resurssin muuttumaan tuotteeksi), Worldview (maailmankuva), Owners (omistajat, jotka voivat pysäyttää muutoksen), Environmental constraints (toimintaympäristön asettamat vakiot eli ulkoiset ja prosessin johdosta muuttumattomat rajoitukset) (Checkland & Scholes 1999, 35). Systeemi, jonka omistaa O(wner), toimiessaan näkökulman W(orldview) mukaan, toimijoiden A(ctors) kautta, toteuttaa muunnosprosessin T(ransformation process), jota rajaavat ympäristötekijät E(nvironmental constrains), saavuttaa tuloksen X asiakkaalleen C(ustomer). 34 Rauno Kuusisto, Anita Rubin TVA/Tutu2

35 Systeemiajattelu Huomio kiinnittyy positiivisiin ja negatiivisiin palautepiireihin: ylä ja alasysteemien keskinäisiin vaikutussuhteisiin. 35

36 Tulevaisuus ja turvallisuus: poliisin toimintaympäristö muutoksessa (POLTU)

37 Poliisin toimintaympäristö muutoksessa Esiselvitys 2003 Ennakointiohjelman toteutus Jatkohanke 2006 Vuosina toteutetun ennakointihankkeen päämäärät: 1. Luoda turvallisuusalan seurantajärjestelmä, joka toimii välineenä ennakointivuoropuheluun. 2. Aloittaa säännöllisesti kokoontuvan asiantuntijaverkoston toiminta, minkä avulla saadaan välittymään eri tahoilla oleva viimeisin tieto turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehittymisestä. 3. Ennakointiin soveltuvan turvallisuusindikaattoripankin kehittäminen. 4. Ennakointiin liittyvän lähialueyhteistyön kehittäminen. 5. Tarjota turvallisuusalan ennakointikoulutus, jonka avulla ennakointimenetelmien hallinta itsenäisesti omassa organisaatiossa on mahdollista. 37

38 POLTUN OPETUKSET Uusi, verkostomainen toimintakulttuuri: proaktiivinen sidosryhmätyöskentely Sisällölliset tulokset: turvallisuuden tulevaisuuskuvia ja systeemianalyysi Tulevaisuusajattelun kehittyminen Työkalut: sidosryhmäseminaarit ja POLTUtools Jatkotoimenpiteet 38

39 Sidosryhmä ja sen sidosryhmät Social partners of social partners Network of social partners Main network of the Police 39

40 40 Delfoiprosessi Esiselvityksen loppuseminaari Väliraportti Turvallisuuskysely 1 Turvallisuusseminaari Esiselvityksen loppuraportti Sidosryhmäseminaarin raportti Turvallisuuskysely 2 2. sidosryhmäseminaari Sidosryhmäseminaarin raportti ja verkoston toimintasuunnitelma 4. sidosryhmäseminaari The Second Baltic See Conference sidosryhmäseminaari Future and Security: scanning The Changing Environment of the Police (Nagu ) Sisäisen turvallisuuden ohjelman komment POLTU hanke

41 Turvallisuus ja tulevaisuus: poliisin toimintaympäristö muutoksessa 41 Turvattomuutta aiheuttavat: Lisääntyvä huumeiden ja päihteiden käyttö Kansainvälisen rikollisuuden kasvu Ihmisten syrjäytyminen yhteiskunnasta Poliisin virkojen ja määrärahojen väheneminen Yhteisöllisyyden väheneminen Hyvinvointiyhteiskunnan rapautuminen Median luomat negatiiviset mielikuvat Kaupungistuminen Itsekeskeisyyden korostuminen Turvallisuutta edistävät: Syrjäytymisen ehkäiseminen Huume ja päihdetyön lisääminen Rikollisuuden ehkäiseminen ennaltaehkäisevän terveyshuollon kehittäminen oikean ja väärän erottamisen korostaminen yhteisöllinen vastuu Syrjäytymistä ehkäisevät: vastuullinen lasten kasvatus yhteisöllisyys hyvinvointivaltion säilyttäminen työttömyyden ehkäiseminen ehkäisevä päihde ja huumepolitiikka

42 Suomen huonompi ja parempi tulevaisuus?

43 43

44 Työkalut ja jatkotoimenpiteet 44 Sidosryhmäverkosto Indikaattoripankki Koulutusjärjestelmä Haasteet: 1. Mitä jatkotoimenpiteitä indikaattoripankki edellyttää? Nettipohjainen, automaattisesti päivittyvä ja strategisille sivuille linkattu? Mitä tietoa? Ketkä lähtevät/tarvitaan mukaan? Tarvitaanko myös tutkimusohjelma? 2. Mikä on seuraava askel koulutusjärjestelmän kehittämisessä? Missä tapahtuu? Ketkä lähtevät/tarvitaan mukaan? Ketkä tuottavat sisältöjä? 3. Miten verkostoa kehitetään? Indikaattoripankin ympärille rakentuva ydinverkosto vai laaja, keskusteleva sidosryhmäverkosto? Molemmat? 4. Kansainväliset tavoitteet/haasteet/aikataulut?

45 45 Trendianalyysi

46 OLENNAISTA TRENDIANALYYSISSA Tutkittavaan ilmiöön vaikuttuvien trendien tarkastelu 2. Megatrendi on laajempi ilmiö kuin trendi 3. Megatrendin taustalla on useita trendejä 4. Trendianalyysejä ei kannata kopioida mistään, vaan ne on syytä tehdä ongelmalähtöisesti ja räätälöidysti 5. Trendianalyysin pohjalta tehtävät johtopäätökset on tehtävä huolella 6. trendianalyysissä joudutaan miettimään strategiaa: seurataanko trendiä vai pyritäänkö toimimaan trendien vastaisesti? 7. Jokaisella trendillä on vastavoimansa. Myös nämä antitrendit on syytä analysoida ja ymmärtää

47 TRENDIANALYYSIN PERUSTEHTÄVÄ I Muuttuja x 47 TUNNISTETAAN NOUSEVAT, STABIILIT JA LASKEVAT TRENDIT Aika

48 TRENDIANALYYSIN PERUSTEHTÄVÄ II Muuttuja x 48 TUNNISTETAAN HUIPPUPISTEET, TAITEKOHDAT JA MATALASUHDANTEEN LAKIPISTEET Aika

49 Maailman väkiluku ikäryhmittäin 49 Lähde: United Nations Statistics Division, on line databases. ( )

50 50 Kaupungeissa asuvan väestön osuus koko väestöstä maailman eri alueilla (Lähde: United Nations)

51 MEGAKAUPUNGIT 51 Lähde: CIA 2003

52 52 ITÄMEREN ALUEEN VÄESTÖKESKITTYMÄT

53 53 Luonnonvarojen kokonaiskäyttö ja sen jakautuminen kotimaisiin ja tuontipanoksiin Lähde: Oulun yliopisto, Thule Instituutti (2004).

54 54 VÄESTÖN MUUTOS SEUTUKUNNITTAIN TILASTOKESKUKSEN MUKAAN

55 Väestönmuutos (%) Pyhäranta Ennakkotieto Laitila Alastaro Uusikaupunki Yläne Oripää Loimaa Mynämäki Mellilä Pöytyä Vehmaa Nousiainen Mietoinen Vahto Kustavi Aura Koski TL Lemu Taivassalo Tarvasjoki Marttila Somero Askainen Masku Rusko Lieto Kuusjoki Raisio Merimasku Velkua Naantali Iniö Paimio Turku Pertteli Kiikala Kaarina Piikkiö Halikko Rymättylä Salo Suomusjärvi Muurla Sauvo Houtskari Parainen Kisko Perniö Kemiö Särkisalo Nauvo Västanfjärd Korppoo Dragsfjärd 4,5 5,2 2,0 2,7 1,0 2,0 0,1 1,0 0,1 0,1 1,0 ( 0,1) 1,9 ( 1,0) 2,2 Lähde: Väestörekisterikeskus 55 Lähde: Varsinais Suomen TE Keskus, Jouni Marttinen

56 56 Loimaan ihme

57 57 Muuttoliikkeet Suomen osalta

58 58 HUOLTOSUHTEEN KEHITYS VUOTEEN 2050

59 VÄESTÖPYRAMIDIT 2003 JA 2030 Suomen väestö iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2003 (Tilastokeskus 2004) Suomen väestö iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2030 (Tilastokeskus 2004) 59

60 60 TYÖMARKKINOIDEN MURROS

61 TYÖTTÖMYYS SUOMESSA 2004 Työttömyysaste seutukunnittain maaliskuussa 2004 Maakuntaraja T yöttö m yys as te (% ) Lähde: Työministeriön tilastot Vuoden 2004 seutukuntarajat AlueOnline

62 62 TYÖTTÖMYYSTILASTOT

63 Työllisyyden muutokset 2/2005 2/2006, tuhatta henkeä: Trendi kohti parempaa työllisyyttä Helmikuu 2006 Helmikuu 2005 MUUTOS, % 2/05 2/06 Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: Työlliset yhteensä ,0 palkansaajat ,3 yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet ,7 Työllisyysaste, % 67,5 66,7 0,8 2 Työttömät ,6 Työttömyysaste, % 8,4 9,2 0,8 2 Työvoima yhteensä ,1 Työvoimaosuus, % 66,1 65,6 0,5 2 Työvoimaan kuulumattomat yhteensä ,0 opiskelijat ,0 kotitaloustyössä ,1 työvoimaan kuulumattomista piilotyöttömiä ,2 Työministeriön työnvälitystilasto: Työttömät työnhakijat ,5 yli vuoden työttömänä olleet ,2 Tukitoimenpitein työllistetyt ,7 Työvoimakoulutuksessa ,3 Työharjoittelussa, vuorottelutyössä ,7 Uudet avoimet työpaikat työvoimatoimistoissa ,3 63 Muutos sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista 1 Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksen mukaisesti tilastoituna 2 prosenttiyksikköä

64 Yritysten henkilöstö ja liikevaihto Suomessa (Tilastokeskus ) Henkilöstö 1990 = 100 Liikevaihto Liikevaihto/henkilö ,3 88,5 97, ,0 82,4 100, ,1 83,1 110, ,0 88,8 121, ,2 94,8 124, ,4 101,0 128, ,2 111,3 135, ,9 117,6 136, ,3 123,6 140, ,5 138,9 153, ,7 140,6 153, ,5 139,6 152, ,0 143,3 157, ,3 150,9 165,3 64

65 The Rise of Creative Class: Luovan luokan koko kaksinkertaistunut 20 vuodessa! (Florida 2002) Luokkarakenne Yhdysvalloissa Osuus työvoimsata Vuosi Luova luokka Super luova luokka Työväenluokka Palveluluokka Maatalous

66 TUOTANNON JA TYÖLLISYYDEN KASVU TOIMIALOITTAIN VUOTEEN 2028 Tuotanto Tuotannon kasvu Työllisyys Työllisyyden kasvu mrd. euroa % vuodessa henkeä % vuodessa Alkutuotanto 4,2 1,4 12 2,3 Jalostus 39,7 3,3 60,7 0,3 Palvelut 76,9 2,5 158,7 1,1 Koko kansantalous 120,8 2,8 231,4 0,6 66 Lähde: Vartia & Ylä Anttila 2003, 289

67 Palveluvaltaistuminen 67 Lähde: Kaivo oja & al. (2002)

68 68 Palvelusektorin osuus viennistä eräissä maissa v

69 TEOLLISUUSTUOTANNON TRENDI: EU 25 JA SUOMI 69 Lähde: Tilastokeskus 2005

70 70 Teollinen tuotanto maailmassa

71 Kokonaistuotannon määrän kehitys Suomessa Lähde: Tilastokeskus: Kansantalouden neljännesvuositilinpito ja ETLA 2006

72 72 Teollisuuden tuotantokapasiteetti Suomessa

73 Teollisuustuotannon volyymi indeksi Suomessa (Tilastokeskus 2006) Koko teollisuus Puu ja paperiteollisuus Elektroniikkateollisuus Muu metalliteollisuus ,2 79,5 32,1 81, ,5 77,1 36,1 84, ,5 88,3 41,9 90, ,6 92,0 59,4 93, ,5 95,3 73,2 92, ,0 100,0 100,0 100, ,1 94,2 98,3 105, ,2 98,1 106,2 100, ,4 100,9 104,2 101, ,0 106,8 120,5 104,1 2005* 106,2 96,6 118,0 107,0 * ennakkotieto 73

74 Bruttokansantuote käypään hintaan Suomessa Käyvin hinnoin Vuoden 2000 hinnoin Mrd. /as. Mrd , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 2004* 151, ,4 2005* 155, ,4 74

75 YRITTÄJYYSAKTIIVISUUDEN JA KILPAILUKYKYINDIKAATTOREIDEN KORRELAATIO 75 Autio 2004: High Potential Entrepreneurship in the Light of GEM data report

76 76 KOKONAISYRITTÄJYYSAKTIIVISUUDEN TRENDIT POHJOISMAISSA V

77 77 KOKONAISYRITTÄJYYSAKTIIVISUUS EUROOPASSA JA SUOMEN TILANNE VUONNA 2004

78 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus liikevaihdosta ja henkilöstöstä : Tytäryhtiötalouden trendit vahvistumassa 78 Lähde: Tilastokeskus 2005

79 Yrityssaneeraukset Suomessa : trendit 79 Lähde: Tilastokeskus 2005

80 PK yrityksten ja suurten yritysten henkilöstön määrän kehitys v : Trendit 80 Lähde: Tilastokeskus 2005

81 81 Investoinnit Suomessa

82 82 Kuka investoi Suomessa?

83 83 Nettoinvestoinnit Suomessa

84 84 Teollisuuden investointiaste Suomessa

85 85 Teollisuuden investoinnit Suomeen ja suorat sijoitukset ulkomaille

86 86 T&K menot ja yritysten investoinnit Suomessa 2004

87 87 R&D menojen osuus BKT:sta

88 88 TEKBARO 2005: Suomen heikkoudet ja vahvuudet tietoyhteiskuntakehityksessä

89 Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot Suomessa (Tilastokeskus 2006) Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot ) 2004 milj. Yritykset 924,8 975, , , , , Julkinen sektori 2) 286,1 357,5 379,7 374,4 408,6 443, Korkeakoulusektori 3) 290,2 378,0 367,5 424,6 579,5 657, Yhteensä 1 501, , , , , , % BKT:sta 1,8 2,0 2,2 2,3 2,7 2,9 3,2 3,4 3,4 3,5 *3,5 *3,3 % Yritykset 61,6 57,0 58,4 63,2 66,0 67,2 68,2 70,9 71,1 69,9 70,5 69,3 Julkinen sektori 2) 19,1 20,9 21,1 17,2 14,1 13,2 12,1 11,2 10,8 11,0 10,3 10,2 Korkeakoulusektori 3) 19,3 22,1 20,5 19,6 20,0 19,6 19,7 17,8 18,1 19,2 19,2 20,5 Yhteensä ) Arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella 2) Ml. yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta 3) Ml. yliopistolliset keskussairaalat ja ammattikorkeakoulut * ennakkotieto % osuus Yritykset 61,6 57,0 58,4 63,2 66,0 67,2 68,2 70,9 71,1 69,9 70,5 69,3 Julkinen sektori 2) 19,1 20,9 21,1 17,2 14,1 13,2 12,1 11,2 10,8 11,0 10,3 10,2 Korkeakoulusektori 3) 19,3 22,1 20,5 19,6 20,0 19,6 19,7 17,8 18,1 19,2 19,2 20,5 Yhteensä

90 KULUTUSRAKENTEEN MUUTOKSET SUOMESSA : KEHITYS KOHTI PALVELUYHTEISKUNTAA Terveys Huonekalut ja tarvikkeet Vaatteet ja jalkineet Liikenne Sekalaiset tarvikkeet ja palvelut Asuminen ja energia Ruoka ja juoma

91 Kotitalouksien laitteiden omistaminen Suomessa 91 Tilastokeskus 2003

92 Tietoliikenteen kehityslukuja (Tilastokeskus ) Yksikkö Kiinteät puhelinliittymät I Matkapuhelinliittymät Laajakaistaliittymät 1) I Kiinteät puhelinliittymät kpl/1 000 as I Matkapuhelinliittymät kpl/1 000 as Internet liittymät kpl/1 000 as ) DSL liittymät ja kaapelimodeemit l viivan eri puolilla olevat tiedot eivät ole täysin verrannollisia 92

93 Internetin käyttäjät ja e ostaminen Suomessa keväällä Tilastokeskus 2004

94 94 Säästäminen Suomessa

95 Yleisten kirjastojen kehitys Suomessa Yksikkö ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) ) Kirjastoja kpl Kokoelmia ) ) Lainoja Lainaajia ) Vain kirjat. 2) Pl. Ahvenanmaa. 95 Tilastokeskus 2006

96 Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat ja suoritetut tutkinnot Suomessa Opiskelijat Peruskoulut Lukiokoulutus 1) I I Ammatillinen koulutus 2) I I Ammattikorkeakoulukoulutus 3) Yliopistokoulutus 4) Yhteensä I I I Suoritetut tutkinnot Peruskoulun päättötodistukset Ylioppilastutkinnot Ammatilliset tutkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Yliopistotutkinnot Yhteensä Tilastokeskus 2006

97 Terveydenhuollon henkilöstön lukumäärä kunnissa ja kuntayhtymissä v Terveydenhuollon henkilöstön lukumäärä kunnissa ja kuntayhtymissä v (mukana myös virkavapaalla olevat) lkm !!!!!!!!!!!!!!! !iän ka pth iän ka esh henk lkm perusterveydenhuolto henk lkm erikoissairaanhoito StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus 35

98 Erikoissairaanhoidon henkilöstön lukumäärä kunnissa ja kuntayhtymissä v Erikoissairaanhoidon henkilöstön lukumäärä kunnissa ja kuntayhtymissä v (mukana myös virkavapaalla olevat) lkm ,5! 38,8! 6639, ! 40,4! 40,8! 41,2 41,5!! 41,9! 42,4! 42,8!!!!!! 43,1 43,2 43,3 43,5 43, !iän keskiarvo henk lkm erikoissairh StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus 30

99 Lääkärit kunnissa ja kunta yhtymissä: Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet Lääkärit kunnissa ja kuntayhtymissä Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v lkm ,4! $ ikä !!!!!!!!!!!!! 41,9 42,2 42,5 42,8 40,5 40, ,2 41,5 40,1 39,8 $ $ $ $ $ $ $ $ $ $ $ $ $ $ 43,2 43,5 43,7! % % % % % % % % % % % % % % % 30 0! iän keskiarvo lkm henk työv yht $ henk työv erik sair hoito % henk työv perusterv huolto StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

100 Ylihoitajat: Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v Ylihoitajat lkm ikä ,4! $ $ , !!!!! 48,6 47, , ,1!!!!!!!! , ,9 51,9 51, ,7 51, ! $ $ $ % % % % $ $ $ $ $ $ $ $ $ % % % % % % % % % % ikä lkm henk työv esh htv pth htv! $ % $ % StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

101 Osastonhoitajat: Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v Osastonhoitajat (ei apul.os.hoit) 22302o lkm osastonhoit ka ikä osast.hoit ikä ,1 45,4 45, ,6 47, ,3 49,5 49,8 49,8 50,1 50,2 48,5 48,1 47, StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

102 Apulaishoitajat: Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v Apulaisosastonhoitajat 22302a lkm ikä 55 lkm ka ikä apul os.hoit ka ikä osast.hoit ,1 45, ,4 45,9 42,2 46,6 42,8 47,2 43,5 47,7 44,4 48, ,5 45, ,3 49,5 49,8 49,8 50,1 50,2 48,3 48,4 48,7 47,9 47,4 46,8 46, StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

103 Kuntien te rv ey salan suurim pie n am m attiryhm ien eläke poistum a (lähde: Kuntien eläkevakuutus) 10 3 Yliho itajat Ylilääkärit Kuulo ntutkijat Osasto nhoitajat Sairaala ja hoito apulaiset Välinehuoltajat Sos. ja terveydenhuolt.alan joht. Ravitsemusalan asiantuntijat Hammashoitajat Laboratoriohoitajat Apteekkien lääketyöntekijät Hammaslääkärit M ielenterveyshoitajat Terveystarkastajat Terveydenhoitajat Kuntohoitajat, jalkojenhoitajat ym. Röntgenhoitajat Perushoitajat ja lähihoitajat Farmaseutit Ympäristönsuojelutyöntekijät Eläinlääkärit Lääkintävahtimestari sairaankuljett Erikoislääkärit ja osastonlääkärit Hammashuoltajat Kätilöt Sairaanhoitajat Fysioterapeutit M uut lääkärit Toimintaterapeutit Terveysalan ammatit yhteensä 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 %

104 Kuntie n sosiaalialan suurim pie n am m a ttiry hm ien eläkepoistum a (lähde: Kuntien eläkevakuutus) Perhepäivähoitajat ym. Kodinhoitajat ja kotiavustajat Sosiaalialan suunnittelijat Työn ja askartelunohjaajat Sosiaalityöntekijät Puheterapeutit Sosiaalialan hoitajat Ps y kologit Lastenhoitajat ja päiväkotiapul Kehitysvammaistenhoitajat Sosiaalialan ohjaajat ja kasvatt. Lastentarhanopettajat Nuoriso ohjaajat Henkilökohtaiset avustajat ym. Sosiaalialan ammatit yhteensä ,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 %

105 Perus ja lähihoitajat: Vanhusten kotipalvelut ja laitoshuolto v Lukumäärä, ikä ja henkilötyövuodet v Perushoitajat ja lähihoitajat Vanhusten laitoshuolto ja Kotipalvelut lkm lkm vanhusten laitoshuolto lkm kotipalvelut lkm muu sosiaalihuolto StakesTieto 2005 Lähde: Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

106 Sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstö v kunnissa ja koko sektorin työllisyys yhteensä lkm Sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstö v kunnissa ja * koko sektorin työllisyys yhteensä kuntien sos terv henk sos terv henk myös yksit sekt * StakesTieto 2005 Lähde: Työssäkäyntitilasto ja Kunnallinen henkilörekisteri, Tilastokeskus

107 Sosiaali ja terveysalan tulevaisuuskuvat (STM ) 10 7

108 10 8 Terveysalan vastaajien näkemys tärkeimmistä hyvinvointia vahvistavista tekijöistä

109 10 9 Sosiaalialan vastaajien näkemys tärkeimmistä hyvinvointia vahvistavista tekijöistä

110 11 0 Terveysalan vastaajien näkemys tärkeimmistä hyvinvoinnin kehittymisen haasteista

111 Sosiaalialan vastaajien näkemys tärkeimmistä hyvinvoinnin kehittymisen haasteista 11 1 Voidaanko terveysalan kasvaviin haasteisiin ja kustannuskriisiin vastata parhaiten ennalta ehkäisevällä sosiaalityöllä? Yksilön vastuu korostuu mikä on järjestöjen rooli tässä?

112 11 2 Keinoja joilla saadaan työntekijöitä houkuteltua 1) terveys ja 2) sosiaalialalle

113 Sosiaali ja terveysalan tärkeimmät kehittämiskohteet yhteisten tavoitteiden ja käytäntöjen omaksuminen sosiaali ja terveysaloille 2. alan houkuttelevuuden lisääminen 3. alan johtamisen kehittäminen 4. alan ammatillinen peruskoulutus on saatava tasalaatuiseksi kautta maan samalla kun muunto, täydennys ja jatkokoulutusta voidaan profiloida ja eriyttää alueellisiin ja yksikkökohtaisiin tarpeisiin 5. alan opetussuunnitelmat on uudistettava eri toimijaryhmät osallistavalla prosessilla 6. alan keskeisten työtehtävien ydinosaaminen on arvioitava uudelleen työn uudenlaisen jakamisen toteuttamiseksi 7. työn monialainen ja verkostomainen jakaminen on tehtävä myös lainsäädännöllisesti mahdolliseksi 8. paikallisten olojen arviointi (tarve /asiakaslähtöisyys), ennaltaehkäisy ja ennakointi paremmin esille koulutuspäätöksiä tehdessä 9. raportoinnin ja mediaosaamisen kehittäminen

114 SOVELLUTUSESIMERKKINÄ LIIKENNE JA VIESTINTÄ MINISTERIÖN TRENDIANALYYSIT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ ANALYYSI 11 4 Metsäranta, Heikki, Laine, Tomi, Kaivo oja, Jari & Heltimo, Juha (2005) Toimintaympäristön muutosten ennakointi liikennejärjestelmän palvelutason ja tavoitetilaa koskevan kuvauksen tueksi. Liikenne ja viestintäministeriö. Muistio Helsinki.

115 Miten trendianalyysiä sovellettiin ko. tutkimuksessa? Yleiskuvaus: Mistä ilmiössä on kyse? Merkitys: Mitä trendi merkitsee yksilön, väestön, yritysten ja alueiden näkökulmista? Vaikutukset liikennejärjestelmään: Miten trendi todennäköisesti merkitsisi liikennejärjestelmälle kokonaisuutena? 11 5

116 Selvityksen eteneminen Liikenneministiön asiantuntijaprosessissa Tulevaisuuden megatrendit ja antitrendit P E S T E V Kirjallisuuskatsaus ja liikenteellinen analyysi ihmisten liikkuminen tavaraliikenne turvallisuus hallinto, päätöksenteko Tulevaisuustyöpaja / asiantuntijapalaverit Toimintaympäristön muutosten haasteet toimintalinjatyössä pohdittavaksi / ratkaistavaksi 11 6

117 11 7 Politiikan globalisaation jäsentäminen

118 11 8 Turvallisuutta koskevan trendin jäsentäminen

119 11 9 Byrokratiaa ja vallankäyttöä koskevan trendin jäsentäminen

120 12 0 Talouden globalisaatiota koskeva jäsentely

121 12 1 Talouskasvua koskeva jäsentely

122 12 2 Kotitalouksien varallisuutta koskeva jäsentely

123 12 3 Energiaa koskeva jäsentely

124 12 4 Logistiikkaa koskeva jäsentely

125 12 5 Tuotantorakenteen muutoksia koskeva jäsentely

126 12 6 Suomen lähialuekehitystä koskeva jäsentely

127 12 7 Muuttoliikettä koskeva jäsentely

128 12 8 Väestön ikääntymistä koskeva jäsentely

129 12 9 Alue ja yhdyskuntarakenteen muutoksia koskeva jäsentely

130 13 0 Liikenne ja viestintäalan teknologiakehitystä koskeva jäsentely

131 13 1 Ilmaston lämpenemistä, ympäristöuhkia ja luonnovaroja koskeva jäsentely

132 13 2 Arvojen ja asenteiden muutoksia koskeva jäsentely

133 13 3 Skenaarioanalyysi

134 13 4 Courtney, Hugh (2001) 20/20 Foresight: Crafting Strategy in an Uncertain World. Harvard Business School Press. Boston MA.

135 SKENAARIOTYÖSKENTELYN PERUSLÄHTÖKOHTIA 13 5 Ajattelun vapauttaminen joukkoajattelusta Motivoituneen ja perustellun toiminnan edistäminen organisaatiossa Pyritään ymmärtämään ja jopa kyseenalaistamaan perinteinen strateginen ajattelu Ymmärretään syvällisemmin toimintaympäristöä ja asiakkaiden ja sidosryhmien muuttuvia tarpeita Yleensä liikeideoiden toimivuutta joudutaan miettimään kriittisesti skenaarioprosessin lopputulemana Tunnistetaan kriittisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat organisaation menetykseen tai epäonnistumiseen

136 TÄRKEÄÄ SKENAARIOPROSESSIN ONNISTUMISELLE 13 6 Perususkomusten kriittinen käsittely Rakentava keskustelu ja luovuus Luova jännite prosesseissa Kriittisten epävarmuustekijöiden tunnistaminen sekä täsmällinen ja tietoinen käsittely Informaatiotulvan käsittely integroidun tiedonhallinnan keinoin Strategisten haasteiden listaaminen ja huomioiminen Koherentti asioiden käsittely Ajattelun yhdensuuntaisuus ja niukkuustekijöiden tunnistaminen Johtopäätösten tekeminen ja toiminta

137 SKENAARIOIDEN KEHITTÄMINEN AVAINMUUTTUJALISTAN TÄSMENTÄMINEN JA LAATIMINEN TAUSTATIETOJEN HALLINTA INTEGOITUTIEDONHALLINTA TRENDIANALYYSIT TAUSTALLA ENNEN SKENAARI OIDEN LAADINTAA MÄÄRÄLLISET SKENAARIOT LAADULLISET SKENAARIOT FOKUSOITUMINEN AVAINEPÄVARMUUSTEKIJÖIHIN TÄRKEÄÄ DEDUKTIO, INDUKTIO JA ABDUKTIOLOGIIKKA PERUSLÄHTÖKOHTINA 13 7

138 STAKEHOLDER ANALYYSIT TÄRKEITÄ EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN YMMÄRTÄMISEN KANNALTA SKENAARIOIDEN SYYTÄ OLLA STAKEHOLDER KESKEISTÄ OIKEIDEN JOHTOPÄÄTÖSTEN TEKEMISEKSI RÄÄTÄLÖIDYT STRATEGIAT ERI STAKEHOLDEREILLE PÄÄSKENAARIOIDEN POHJALTA STAKEHOLDER ANALYYSI LUO POHJAN SKENAARIOIDEN HYÖDYNTÄMISELLE STRATEGIA PROSESSEISSA JA TOIMENPITEISSÄ 13 8

139 LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIEN SYSTEEMIEN ANALYYSI KESKEISTEN SYSTEEMIEN SYSTEEMIKUVAUKSET TÄRKEITÄ MITEN ERI SYSTEEMIT OVAT MUUTTUNEET JA TULEVAT MUUTTUMAAN TULEVAISUUDESSA? SYSTEEMIDYNAMIIKAN YMMÄRTÄMINEN TÄRKEÄÄ SKENAARIOIDEN POHJALTA VOIDAAN LAATIA TULEVIEN SYSTEEMIEN KUVAUKSIA (VISUAALISET KUVAUKSET TÄRKEITÄ) SYSTEEMIKUVAUKSILLA PYRITÄÄN LUOMAAN YHTEISTÄ YMMÄRRYSTÄ MITÄ SYSTEEMEJÄ KÄSITELLÄÄN SKENAARIOPROSESSISSA? 13 9

140 LIIKETOIMINTAAN LIITTYVIÄ TYYPILLISIÄ ENNAKOINTIHANKKEITA EPÄSELVIEN TILANTEIDEN SELKIYTTÄMINEN 2. ERI TOIMINTASTRATEGIOIDEN KEHITTÄMINEN JA NIIDEN LAADUN PARANTAMINEN 3. ORGANISAATION HENKILÖSTÖN ENNAKOINTI VALMIUKSIEN PARANTAMINEN 4. ORGANISAATION ENNAKOINTIJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 5. ENNAKOIVAN JA OPPIVAN ORGANISAATION KEHITTÄMINEN 14 0

141 Jätehuollon haasteet ja megatrendit Euroopassa (TEKES 2005) 14 1

142 Globaalit, eurooppalaiset ja suomalaiset megatrendit: 14 2 kehitysmaiden (erityisesti Aasian) teollistuminen ja väestönkasvu. luonnonvarojen kulutuksen kasvu niukentumisen megatrendi (materiaalien rajallisuuden aiheuttama hinnannousu ja siitä johtuva energian ja materiaalien käytön tehostuminen) kaupungistuminen väestörakenteen muutos (maaseudun tyhjeneminen ja kaupungistuminen) itsekkyyden lisääntyminen ja säännöistä piittaamattomuuden kasvu yhteiskunnassa EU:n laajeneminen kansainvälisen viranomaisyhteistyön kasvu kansainvälisen kilpailun kiristyminen Euroopan maiden välillä sekä EU:n ja maailman muiden talousalueiden välillä.

143 Megatrendien vaikutus jätehuoltoon 1. jätehuollon kustannusten ja jätteiden taloudellisen merkityksen kansainvälinen kasvu 2. lainsäädännön jätehuollolle aiheuttamien paineiden kasvu 3. materiaali ja tuoteryhmäkohtaisen jätteen hyödyntämisen yleistyminen 4. suljettujen kiertojen kehittyminen 5. jätehuollon nykyisten (monopoli)rakenteiden muuttuminen 6. peilikuvateollisuus ja integraatiokehitys 14 3

144 Jätealan kaksi tulevaisuuspolkua kansainvälistyvä ja keskittyvä jäte ja ympäristöalan teollisuus kansainvälinen, monen toimijan yhdessä muodostama ja ylläpitämä käänteistalous, jossa tuotteita ja teknologioita merkittävämpiä ovat suunnittelun, kasvatuksen, neuvonnan, koulutuksen, konsultoinnin, kehittämisen, tutkimisen, kokonaisuuksien hallinnan ja valvonnan kaltaiset palvelukonseptit. 14 4

145 Kaksi visiota 1. Vuoteen 2015 mennessä suomalaiset jätealan yritykset ovat integroituneet olennaiseksi osaksi Euroopan jätehuoltoklusteria, joka on vahva toimija jätteen kuljetuksen, käsittelyn ja turvallisen loppusijoituksen globaalissa logistiikassa ja teknologiassa. 2. Vuonna 2025 toimii 50% Suomen kansantaloudesta suljettuna kiertona siten, että jätehuolto ja ympäristöalan yritykset sekä muu teollisuus ja kauppa yms. kansantalouden yksityiset ja julkiset toimijat muodostavat ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän, tehokkaan ja logistisen kokonaisuuden 14 5

146 Murrosprosessi, jossa lyhyellä aikajänteellä korostuvat (perinteiset) jätteiden kuljettamiseen, loppusijoituksen ja kierrätykseen liittyvät teknologiat, tuotteet ja palvelut (sininen käyrä). Pitkällä aikavälillä korostuvat jätteen välttämiseen, kokonaisuuksien hallintaan sekä aineettomuuden edistämiseen liittyvät uudet palvelut ja tuotteet (vihreä käyrä).

147 14 7 Crude oil 11% Carbon dioxide 2% Aluminium 2% Calcite 7% Brown coal 16% Zinc 1% Material input: Car Clay, unspecified 1% Hard coal 17% Iron 22% Gravel 19% Iron Hard coal Crude oil Aluminium Zinc Sodium chloride Clay, bentonite Copper Dolomite Barite Nickel Sylvite Peat Sodium sulphate Granite Sand Phosphorus Fluorine Tin Gypsum Colemanite Olivine Chrysotile Kieserite Magnesium Cobalt Feldspar Diatomite Rhenium Gravel Brown coal Calcite Carbon dioxide Clay, unspecified Nickel Magnesite Chromium TiO2 Manganese Basalt Fluorspar Molybdenum Sulfur Phosphorus Uranium Kaolinite Fluorine Talc Shale Anhydrite Ulexite Borax Cinnabar PGM Silver Rutile Stibnite

148 Teollisen ekologian toimijat 14 8 Teollisuus Palvelut ja ICT Kuluttajat ja eettisyys Yritykset Kotitaloudet Julkishallinto Kauppa Brändinomistajat Operaattorit Teollisen ekologian tavoitteena on yhteiskunnan energian ja materiaalin käytön hallinta ja minimoiminen: käytetään niin paljon kuin tarvitaan, mutta samalla niin vähän kuin mahdollista. Teollisen ekologian haasteena ja edellytyksenä on kehittää yhteiskunnan kaikkien toimijoiden ja jokaisen toiminnon materiaali ja energiatehokkuutta.

149 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansallisen klusterin visioprosessi (Otuli) Technopolis

150 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansallisen klusterin visioprosessi (Otuli) Tavoitteena suomalaisen ohjelmistotuoteliiketoiminnan klusterin visio vuoteen 2015 asti. Tuloksena syntyvä visio toimii työkaluna sekä kansallisen tason globaalien kehitystoimenpiteiden että yritysten ja alan eri toimijoiden omien tavoitteiden ja toimenpiteiden suuntaamisessa. Hankinnan tuotoksena tulee syntyä: Klusterin visio, joka toimii pohjana sekä kansallisen tason että paikallisen tason toiminnassa Dokumentti klusterin eri toimijoille laajasti hyödynnettäväksi Lähtökohdat klusterin jatkokehitykselle Työkalut/suunnitelmat liiketoiminnan kannalta merkittävien sidosryhmäsuhteiden sekä yritys ja kuluttajaasiakassuhteiden vahvistamiselle ja sitouttamiselle. Toimeksianto suoritettiin

151 Ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansallisen klusterin visioprosessi (Otuli) 1. Globaalien, Eurooppalaisten ja kansallisten tietoyhteiskunnan megatrendien määritteleminen. 2. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan nykytilan kartoitus. Osavaihe toteutetaan: keräämällä yhteen osaamiskeskusverkostolla jo olemassa oleva tieto täydentämällä tietokantaa tarvittaessa selvittämällä ohjelmistotuoteliiketoiminnan kansainvälisiä trendejä 3. Ohjelmistoalan haasteiden selvittäminen. (Delfoikysely + verstas) 4. Alustavien skenaarioiden, tulevaisuuskuvien ja vision luominen Osavaihe toteutetaan tulevaisuusverstaassa, johon kutsutaan haastatellut asiantuntijat, osaamiskeskusverkosto sekä muita alalle keskeisiä toimijoita. Visio sisältää myös numeeriset/euromääräiset tavoitteet Ohjelmistotuoteliiketoiminta seminaarin valmistelu. Osavaihe sisältää visioprosessin tulosten raportoinnin.

152 Internet kysely 1: Kysely lähetettiin sähköpostitse noin 1300:lle suomalaisen ohjelmistotuoteliike toiminnan kehitykseen vaikuttavalle toimijalle ja asiantuntijalle. Mm. swbusiness porttaalin kautta. Kyselyyn vastaamisaika oli Kyselyyn vastasi 137 henkilöä. Vastaajat olivat ohjelmistotuotealan yritysten, ohjelmistotuoteliiketoiminnan palveluyritysten, teknologia ja osaamiskeskusten, korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten, tuki ja rahoittajatahojen edustajia sekä myös liikkeenjohdon konsultteja, mainostoimiston, markkinointiyhtiön sekä henkilöstöpalveluyrityksen edustajia Vastaajista: lähes 90% oli miehiä. 65% oli organisaatioiden ylintä johtoa. noin 80%:lla oli korkeakoulututkinto (yliopisto, korkeakoulu, amk)

153 Globaalit megatrendit: 1. Informaatio ja verkostoyhteiskunnan kehittyminen 2. Teknologisten innovaatioiden nopea leviäminen 3. Globalisaatio 4. Rajattomuuden lisääntyminen 5. Aineettomien/virtuaalisten tuotteiden lisääntyminen 6. Teollisuusyhteiskuntien palveluvaltaistuminen 7. Aasian merkityksen kasvu maailmantaloudessa 8. joku muu, mikä? kolmannen maailman maiden demokratisoituminen ja infrastruktuurin kehittyminen verkossa tapahtuva piratismi ohjelmistojen hyödyntäminen on tärkeämpää kuin ohjelmistojen kehitys Eurooppalaiset trendit: Kansainvälisen kilpailun kiristyminen sekä Euroopan maiden että EU:n ja maailman muiden talousalueiden välillä EU:n laajeneminen ja uudet jäsenmaat Eurooppalaisen integraation ja harmonisoinnin laajeneminen uusille aihealueille Kansainvälisen viranomaisyhteistyön kehittyminen 15 3

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003 DELFOI I Tuloksia Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 18.5.1992 I LUKU NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Yhdistyksen nimi on Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus

Lisätiedot

Työelämän vaatimukset tulevaisuudessa

Työelämän vaatimukset tulevaisuudessa Työelämän vaatimukset tulevaisuudessa Olli Hietanen Vaikuta ja vaikutu osaamisen suurseminaari Osio: Elinkaarioppiminen osaamisen päivittäminen työelämässä 9.10.2008 Turku 1 Jos luovuus on vastaus niin

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni useassa Varsinais-Suomen kunnassa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden laskenta

Rekrytointitarpeiden laskenta Rekrytointitarpeiden laskenta Henkilöstön tarve kehittyy kuten palvelutarve Vaihtoehtoisessa laskelmassa henkilötyön tuottavuus paranee valitulla tasolla (esim. 0,5 %/v) Palvelutarve-ennuste perustuu ennustettuun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työttömien määrä yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys alenemassa paikoitellen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report terveyspalvelujen henkilöstö 2008 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166,

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyyden kasvu hidastumassa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta?

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Porin ammattiopisto 13..27 1 Sisältö - työvoiman rekrytointi, avoimet paikat - rekrytointiongelmat ja työvoimapula - rekrytointiongelmien syyt ja keinot -

Lisätiedot

Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla

Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla 5.5.2011 9.5.2011 1 Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteet Eläkeikäisten osuus maakunnan väestöstä on kasvussa. Yli 65-vuotiaiden osuus lähentelee 30

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.11. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvutahti hidastuu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1. 2014 klo 9.00 Työttömyys kasvaa ja kuntien haasteet Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 2.4. 201 klo 9.00 Työttömyyden kasvu kiihtyy yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Miesten työttömyys kääntyi laskuun Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

käytännön suunnittelussa ja

käytännön suunnittelussa ja Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa t Case: Oulu Inspiroi - innovaatiostrategia 2007-2013 Olli Löytynoja Varatoimitusjohtaja Oulu Innovation Oy 29.10.2009 TILASTOSEURANNAN

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Lähtökohtana hyvinvoinnin ja talouden tasapainoinen kehittäminen Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen 1 Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina Kaarina Littoinen - Kaarina 31,3 % Piispanristi 30,6 % Keskusta - Kaarina 28,1 % Voivala 35,4 % Piikkiö 30,6 % Kuusisto 40,4 % ja VAS 0 1 2 kilometriä Kemiönsaari Kemiö 48,9 % Björkboda-Kulla 35,9 % Västanfjärd

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT Kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maaseudulla Ruralia-instituutti, Seinäjoki Siirtolaisuusinstituutti Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Itämeri- foorumi 19.5.2011

Itämeri- foorumi 19.5.2011 Ammattibarometri- työmarkkinoiden muutoksen ennakoinnin väline Itämeri- foorumi 19.5.2011 Erikoissuunnittelija Jouni Marttinen AGENDA: 1. Ammattibarometrin taustahistoriaa 2. Ammattibarometrin laatiminen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen 28.11.2013 Muutosten seuranta osa arkipäivän työtä Tulossuunnitelmat

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden peruskoulu Kehittämiskouluverkoston Kick Off -seminaari 12.9.2014 klo

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset 28.4.2015 1. Soveltamisala Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset.

Lisätiedot

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013

HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013 HYVIS Pirkanmaa 09/2010 06/2013 Kilpailukykyä ja uusia palveluja hyvinvointialan yritysten osaamista vahvistamalla Toimijoiden esittely 2 Tuija Rantala, LPKKY Hallintotieteiden maisteri Projektitehtävissä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Klusterianalyysi-työkirja

Klusterianalyysi-työkirja Analyysin laatijat (yhteystietoineen): Version päiväys: 2000 KLATYÖKIRJA.RTF Klusterianalyysi-työkirja Saatesanat Käsillä on työkirja klusterianalyysin laatimiseksi pitäen silmällä erityisesti osaamistarpeiden

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot