Saunalahdenportti. 42. kaupunginosa, Saunalahti Korttelit 42224, 42227, 42228, ja Asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksen selostus

Transkriptio

1 1 (13) Asianumero 4142/ /2015 Aluenumero Saunalahdenportti 42. kaupunginosa, Saunalahti Korttelit 42224, 42227, 42228, ja Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen, joka koskee 16. päivänä toukokuuta 2011 päivättyä, 28. päivänä lokakuuta 2015 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee 42. kaupunginosassa Saunalahdessa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2011.

2 2 (13) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Sanna Jauhiainen sanna.p.jauhiainen@espoo.fi

3 3 (13) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavamuutoksen sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, korttelisuunnitelma

4 4 (13) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Kaavamuutosalue on osa Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymää Saunalahdenportin asemakaava-aluetta. Alue sijaitsee Saunalahden kaupunginosassa koostuen kortteleista 42224, 42227, 42228, ja Kortteleita ympäröivät lännessä Saunalahdenpuisto, pohjoisessa korttelin pohjoisosa ja Puujalkapolku, idässä katu nimeltä Pohjoisviitta ja viheralue Bastuberget sekä etelässä Heimolanpolku, Meriviitantie ja Eteläviitankuja. Kaavamuutosalue on tällä hetkellä rakentamaton. 1.2 Asemakaavamuutoksen sisältö ja mitoitus Maanomistaja on hakenut kaavamuutosta, koska voimassa olevan kaavan mahdollistamat kolmikerroksiset rivitalot eivät mene kaupaksi. Kysyntää on pienistä ja keskisuurista kerrostaloasunnoista ja toisaalta pientalotonteista. Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on m². Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on k-m 2. Kaavamuutoksessa kortteleiden 42227, ja kerrosala vähenee ja kortteleissa ja kasvaa. Kokonaisuudessa rakennusoikeus säilyy kuitenkin ennallaan. 1.3 Suunnittelun vaiheet Kaavamuutos on tullut vireille maanomistajan, SRV Yhtiöt Oyj:n muutoshakemuksella Kaavamuutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuuli-

5 5 (13) voima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Voimassa olevan yleiskaavan mukaan kaavamuutosalue sijoittuu A- ja A2- merkinnöillä osoitettujen alueiden rajamaille. Merkinnällä A on osoitettu asuntoalue ja A2-merkinnällä tiivis ja matala asuntoalue Asemakaava Alueella on voimassa Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymä Saunalahdenportin asemakaava. Kaavamuutosalueen maankäyttö ja rakennusoikeus jakaantuu kortteleittain seuraavasti: Kortteli käyttötarkoitus kerrosluku rakennusoikeus k-m2 lisaärak.oik. 15 % AP III AO III AR II AO III AR II AR 1/2III Yhteensä k-m k-m2 Taulukossa käytetyt lyhenteet: AP on asuinpientalojen korttelialue, AR on rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue ja AO on erillispientalojen korttelialue. Lisärakennusoikeudesta on kaavamääräysten pykälässä 3 esitetty seuraavaa: Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakennusalan ulkopuolelle rakentaa asukkaiden varasto-, viherhuone- tai autotallitilaa enintään 15 % kerrosalasta. Lisärakennusoikeus mahdollistaa asumisen aputilojen rakentamisen sallitun lisärakennusoikeuden puitteissa. Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus ilman lisärakennusoikeutta vastaa tonttitehokkuutta e=0,61 ja 15 % lisärakennusoikeus mukaan lukien tonttitehokkuus e=0,70. Lisäksi kaavamääräyksissä on annettu mm. edellä mainittuja kortteleita koskevina seuraavat lisäkaavamääräykset: 1 Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 2 autopaikkaa erillispientaloasuntoa kohti - 1 autopaikka rivitalon ja pienkerrostalon 75 k-m2 kohti (A, AP, AR) 2 Tonttien jätehuoltotilat ja autopaikat saa kiinteistöjen välisin rasitesopimuksin sijoittaa myös toiselle tontille. Väestönsuoja-, kiinteistö-, tekniset-, jätehuol-

6 6 (13) to- ja kierrätystä palvelevat tilat saadaan rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. 3 Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakennusalan ulkopuolelle rakentaa asukkaiden varasto- viherhuone- tai autotallitilaa enintään 15 % kerrosalasta. 5 Rakennusoikeudesta enintään 25 % saa käyttää asumista häiritsemättömien palvelu-, toimisto- ja työtilojen rakentamiseen. Voimassa olevaan kaavaan on lisäksi merkitty rakennusalojen rajat ja osittain merkinöillä on osoitettu rakennukset rakennettavaksi Kompassireitti-nimiseen kevytliikennekatuun kiinni kortteleissa 42224, ja Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Korttelialueet on jaettu tontteihin, jotka on merkitty tonttirekisteriin Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Saunalahdenportin alueen eteläosassa Saunalahdenpuiston ja Bastubergetin välisellä alueella. Saunalahdenportin alue rajautuu idässä Kauklahdenväylään, Kummelivuoreen ja Bastubergetiin, lännessä Brinkinmäkeen ja Saunaniemeen. Etelässä alue rajautuu Espoonlahden rantaan. Saunalahdenportin keskusta sijaitsee alueen pohjoisosassa. Alue rakentuu keskustasta alas rantaan kulkevan kevyen liikententeenväylän, Kompassireitin, ympärille. Kerrosluvut ovat suurimmat keskustassa ja Kummelivuoren länsirinteellä. Laaksossa ja merta kohden rakennusten mittakaava muuttuu matalammaksi. Rakennusten sijoittaminen maastoon on keskeinen kaupunkirakenteellinen teema. Rakentamisessa sekoittuu kerrostalo- ja pienkerrostalorakentaminen tiiviiseen ja kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen. Tavoitteena on ollut nk. läpileikkausyhteiskunta, jossa eri asumismuodot ja perhekunnat sekoittuvat Maanomistus Alueen omistaa asemakaavamuutoksen hakija; SRV Rakennus Oy Rakennettu ympäristö Maankäyttö Kaavamuutosalue on osa Saunalahdenportin aluetta, joka on rakentunut noin kymmenen vuoden sisällä. Muutosalue sijaitsee Saunalahdenportin keskustasta n. 400 metriä etelään laaksomaisella alueella lähellä meren rantaa. Alueen halki kulkee Kompassireitti, joka on keskustaan johtava kevyen liikenteen väylä. Aluetta ympäröivät lännessä Saunalahdenpuisto, pohjoisessa korttelin pohjoisosa ja Puujalkapolku, idässä katu nimeltä Pohjoisviitta ja viheralue Bastuberget sekä etelässä Heimolanpolku, Meriviitantie ja Eteläviitankuja. Ympärillä olevissa asuinkortteleissa on kaksi-kolmikerroksisia rakennuksia.

7 7 (13) Kaupunkikuva Alueen julkisivumateriaalit ovat pääasiassa kiviaineisia; tiiltä, tiililaattaa, slammattua tai rapattua tiiltä tai harkkoa. Alueen päävärisävyjä ovat murretut punertavat ja rusehtavat ns. ruukunsävyt, rapatut tai slammatut vaaleat sävyt tai valkeat tiilipinnat. Alueella on käytetty kattomateriaaleina punaisia kattotiiliä ja betonikattotiiliä sekä tummanharmaata konesaumattua peltikattoa ja bitumikermihuopakattoa. Kattomuotoina on tasakatto, lapekatto ja harjakatto. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alueen tonttikatuja ovat Länsiviitta, Pohjoisviitta, Eteläviitta ja Eteläviitankuja. Kokoojakatuna näille tonttikaduille toimii Meriviitantie, joka johtaa liikenteen alueelta pääkatuna toimivalle Saunalahdenkadulle. Saunalahdenkadun liikennemäärä oli vuonna 2014 välillä Kummelivuorentie - Kompassikatu 3600 ajoneuvoa vuorokaudessa ja välillä Kompassikatu - Kauklahdenväylä 5600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kevytliikenne Alueen halki kulkee Kompassireitti. Kompassireitiltä pyöräilijät siirtyvät pyöräilyn pääverkostolle pääasiassa Meriviitantietä pitkin. Meriviitantie toimii myös jalankulun liityntäyhteytenä Saunalahdenkadun varrella sijaitseville bussipysäkeille. Pyöräilyn pääreitti kulkee pitkin Saunalahdenkatua ja Vanhaa Saunalahdentietä, mistä se liittyy pohjoisessa Kauklahdenväylän vartta pitkin kulkevaan pyöräilyn seutureittiin ja etelässä Vanhaa Jorvaksentietä pitkin kulkevaan pyöräilyn seutureittiin. Kaava-alueelta etelän suuntaan kulkee asuntoalueiden ja meren välissä rantaraitti. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Kaava-alueeseen ei kuulu katualuetta. Asumisen pysäköinti sijoittuu asuinkortteleihin. Julkinen liikenne Vuodesta 2016 lähtien alueen joukkoliikenne koostuu Matinkylän ja Tapiolan metroasemille päättyvistä bussilinjoista. Saunalahdenkatua pitkin tulevat liikennöimään linjat 164 Matinkylä - Saunaniemi, 165 Matinkylä - Kauklahti, 165 A Matinkylä - Espoon kartano sekä 124 Tapiola - Tillinmäki. Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan vuonna 2020, jolloin liityntäliikenneverkosto järjestellään uudelleen. Kivenlahden metroaseman valmistuttua erityisesti pyöräily tulee olemaan kilpailukykyinen liityntätapa metroon. Palvelut Alueen palvelut keskittyvät noin 400 metrin päässä kaavamuutosalueelta olevaan Saunalahden keskustaan. Sieltä löytyvät koulu ja päivittäistavarakauppa. Kaavamuutosalueen viereisessä korttelissa on vireillä päiväkodin rakennuslupa. Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamuutosalueen korttelit kuuluvat valmiin infrastruktuuriverkoston piiriin.

8 8 (13) Suojelukohteet Kaavamuutosalueella ei ole rekisteröity erillisiä suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä häiriötekijöitä. 3 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavamuutoksen valmisteluaineiston MRA 30 :n mukaisesti nähtäville Valmisteluaineisto oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana saatiin 16 mielipidettä. Lausuntoja ja kannanottoja ei saatu. Mielipiteissä suurin huomio kohdistui valmisteluaineistossa esitettyyn kaavamerkintään A (Asuinrakennusten korttelialue), joka mahdollistaa alueelle kerrostalorakentamisen. Kerrostalojen koetaan pilaavan alueen kylämäisen tunnelman, tuovan alueelle laajoja pysäköintialueita ja lisäävän liikennettä ja turvattomuutta. Lisäksi mielipiteissä otettiin kantaa alueen liikenteen toimivuuteen ja pysäköintinormien mukaisten autopaikkojen riittävyyteen kerrostalokortteleissa. Korttelin kohdalla huolestutti maiseman pilaantuminen kerrostalorakentamisen aiheuttaman kalliolouhinnan myötä, ja kortteliin kaivattiin maisemaan istuvaa terassitaloa. Valmisteluaineiston mukainen ratkaisu ei johtanut kaavamuutoksen etenemiseen pääosin kaavatalouteen, mutta myös pysäköintiratkaisuihin kohdistetun kritiikin takia. Valmisteluvaiheen jälkeen suunnitelma on muuttunut merkittävästi. 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Saunalahdenportissa on tavoitteena, että rakennusten mittakaava muuttuu korkeammista kerrostaloista matalammiksi pientaloiksi rantaa kohden mentäessä. Kaavamuutosalueen rakennusoikeutta onkin keskitetty itäosaan lähemmäksi nykyisiä kerrostalotontteja muuttamalla pientalokortteleita kerrostalo- ja pienkerrostalokortteleiksi. Vastaavasti länsiosan pientalokortteleista rakennusoikeutta on vähennetty. Itäisimpään Bastubergetin juurella sijaitsevaan AK- kortteliin saa rakentaa neljä-kuusikerroksisia kerrostaloja ja sen pohjoispuolelle Pohjoisviitan varrelle kortteliin kolmikerroksisia pienkerrostaloja. Näiden kortteleiden länsipuolella sijaitseviin AO-kortteleihin 42227, ja saa rakentaa kaksikerroksisia erillispientaloja. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee siten II-VI kerroksen välillä. Kaavamuutosalueen kokonaisrakennusoikeus säilyy samana kuin voimassa olevassa asemakaavassa ollen k-m 2. Rakennusoikeus nousee korttelissa k-m 2 :iin (voimassa olevassa asemakaavassa 4400 k-m 2 ) ja korttelissa k-m 2 :iin (nykyisin 2240 k-m 2 ). Muissa kortteleissa rakennusoikeus vähenee ehdotuksen myötä keskimäärin 700 k-m 2 per kortteli. Alueen keskimääräinen tonttitehokkuus on e= 0,61. Kaavaratkaisua on kehitetty valmisteluvaiheen jälkeen niin, että laajoja pysäköintialueita ei enää ole. Myös kerrostalokortteleiden määrä on vähentynyt. Ratkaisun myötä Saunalahdenportin alueen laaksossa, puiston reunalla on aiempaa matalampaa rakentamista. Kaupunkirakenteen keskellä ja mäen rinteessä rakentaminen on korkeampaa.

9 9 (13) 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala m 2 Kokonaiskerrosala on k-m 2.. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus ei muutu. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO) AO-kortteleissa kerrosluku on kaksi kerrosta. Korttelien rakennukset sopeutuvat ympäröiviin pientaloihin ollen väritykseltään vaaleita tai valkoisia. Katot ovat lapekattoja. Kompassireittiin rajautuvissa kortteleissa rakennukset rakennetaan katuun kiinni, jotta Kompassireitin kaupunkimainen luonne säilyy ja vahvistuu. Pysäköinti on pientalokortteleissa tonttikohtaista. Korttelitehokkuus on AOkortteleissa keskimäärin e=0,4. Asuinrakennusten korttelialue (A) A-korttelissa kerrosluku on kolme kerrosta. Rakennusten julkisivu on tiiltä tai rappausta. Kompassireittiin rajautuvissa kortteleissa rakennukset rakennetaan katuun kiinni. Pysäköinti on korttelisuunnitelmassa esitetty tontilla olevalle pysäköintialueelle ja osittain asuinrakennusten maantasokerroksiin. Korttelitehokkuus on A-korttelissa e=0,6. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) AK-korttelissa kerrosluku vaihtelee neljän-kuuden kerroksen välillä. Rakennusten julkisivu on tiiltä tai rappausta. Mahdolliset ilmastointikonehuoneet tulee sijoittaa kattojen itäosaan puiston puolelle. Pysäköinti on kansipihan alla. Kansipihan tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus mahdollisista tonttijaoista huolimatta. Korttelitehokkuus on AK-korttelissa e=1,0. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutosalueen kokonaisrakennusoikeus säilyy samana kuin voimassa olevassa asemakaavassa ollen k-m 2. Rakennusoikeus nousee korttelissa k-m 2 :iin (voimassa olevassa asemakaavassa 4400 k-m 2 ) ja korttelissa k-m 2 :iin (nykyisin 2240 k-m 2 ). Muissa kortteleissa rakennusoikeus vähenee ehdotuksen myötä keskimäärin 700 k-m 2 per kortteli. Saunalahdenpuiston reunalla on aiempaa matalampaa rakentamista, kun taas kaupunkirakenteen keskellä ja mäen rinteessä rakentaminen on korkeampaa. Pientalokortteleissa kerrosluku on muutettu kolmesta kahteen kerrokseen. A- korttelissa kerrosluku on kaavaratkaisussa kolme kuten myös voimassa olevassa asemakaavassa. AK-korttelissa kerrosluku on kasvanut ajantasaasemakaavan kolmesta ehdotuksen neljään-kuuteen kerrokseen.

10 10 (13) 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Ajantasakaavan mukaiseen rakentamiseen verrattuna erityisesti Eteläviittakadun liikennemäärä lisääntyy. Muiden tonttikatujen liikennemäärä pysyy ajantasakaavaan verrattuna ennallaan tai vähenee. Meriviitantie-nimisen kokoojakadun liikennemäärään kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutosalue koostuu voimassa olevassa kaavassa pelkästään asuinkortteleista. Kaavamuutoksen myötä Saunalahdenpuiston reunalla oleva kortteli muuttuu rakenteeltaan kevyemmäksi muodostaen puiston laitaan kaksikerroksisten pientalojen rivistön. Valtaosa alueen nykyisistä puistoa reunustavista rakennuksista on kaksikerroksisia, joten kortteli jatkaa samaa linjaa. Myös korttelien ja rakennetta on kevennetty. Kortteli säilyy rakennusten korkeuden suhteen samankaltaisena kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Kerrosluku säilyy kolmessa kerroksessa. Ajantasakaavassa olevat seitsemän pienempää massaa on yhdistetty kolmeksi lamellitaloksi. Ympäröivissä kortteleissa on kaksi-kolmekerroksisia lamellitaloja, joten korttelin rakenne ei poikkea ympäristöstään. Korttelissa on ajantasa-asemakaavan mukaan kolmikerroksisia rivitaloja koko korttelin matkalla Eteläviitan kadulta katsoen. Kaavamuutoksen myötä rakennusten kerrosluvut ovat neljä-kuusi kerrosta. Korttelissa on viisi noppamaista pistetaloa, jotka ovat yksikerroksisen pihakannen päällä. Rakennusten välistä näkyy Bastubergetin metsä. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavamuutoksen myötä tuleva asukasluku vähenee voimassa olevaan kaavaan nähden pientalokortteleissa ja kasvaa kerrostalokortteleissa. Länsiviitan liikennemäärä on nykyistä kaavaa pienempi ja Eteläviitan liikennemäärä suurempi. Rakentamisaikana aiheutuu tilapäistä pöly-, melu- ja tärinähaittaa lähiympäristössä. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Korttelialueet voidaan liittää olemassa olevaan infrastruktuuriverkostoon. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on päästä rakentamaan vaiheittain korttelialueita kaavamuutoksen voimaan tultua. Asemakaavamuutoksen yhteydessä on valmisteltu korttelisuunnitelma arkkitehtitoimisto Ark7:n toimesta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2011.

11 11 (13) Sopimukset Asemakaava saattaa edellyttää maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan III. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta tiedotettiin lehtikuulutuksella maanomistajille ja muille tahoille joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi lähetettiin ilmoitus naapurikiinteistöjen maanomistajille. Osallisilla oli määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi käydä tutustumassa Avoin Espoo kaavoituksen sivuilla ( Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus lähialueiden maanomistajille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Valmisteluaineistosta mielipiteen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavamuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liittyen maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Valmisteluvaiheen suunnitelma perustui maanomistajan, SRV Rakennus Oy:n, arkkitehtitoimisto Bror Södermanilla teettämiin alustaviin rakennussuunnitelmiin. Kaavamuutoksen valmistelussa toimi konsulttina Kaava- ja tonttiapu Ali Karjalainen. Valmistelun valvonnasta vastasi Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen. Asemakaavan muutos perustuu maanomistajan arkkitehtitoimisto Ark7:llä teettämiin alustaviin rakennussuunnitelmiin vuosina

12 12 (13) Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Sanna Jauhiainen. Liikennesuunnittelijana on ollut Anne Liukkonen. Kaavamuutoksen valmistelun valvonnasta ovat vastanneet aluearkkitehti Meiri Siivola ja suunnittelupäällikkö Leena Kaasinen. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Alueen maankäyttöratkaisuissa on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja: 1. nykytilanne säilytetään ja alue toteutetaan voimassa olevan asemakaavan mukaisena. 2. Kaavamuutos tarvitaan, koska voimassa olevan asemakaavan mukaiset kolmikerroksiset rivitalot eivät vastaa tällä hetkellä ja tässä paikassa asunnonostajien tarpeita. Tarvetta on pienistä ja keskisuurista asunnoista. - korttelialueet muutetaan asuinrakennusten korttelialueiksi, jolloin kortteleihin voidaan toteuttaa sekä erillispientaloja että kerrostaloja valmisteluaineiston mukaisesti. - korttelialueet muutetaan osittain erillispientalojen ja osittain kerrostalojen kortteleiksi kaavamuutosehdotuksen mukaisesti 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto SRV Yhtiöt Oyj:n asemakaavan muutoshakemuksen (yhtiön nimi alkaen on SRV Rakennus Oy) Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyy valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa Valmisteluaineisto nähtävillä MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa. Mielipiteitä jätettiin määräaikaan mennessa 16 kpl SRV Rakennus Oy:n konsulttiarkkitehtitoimisto Ark7 Oy suunnitteli alueen uudelleen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavamuutosehdotuksen nähtäville Kaavamuutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti.

13 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sanna Jauhiainen arkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja