SIMON KARSIKKOON SUUNNITELLUN YDINVOIMALAN YHTEISKUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Loppuraportti Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIMON KARSIKKOON SUUNNITELLUN YDINVOIMALAN YHTEISKUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Loppuraportti 15.12.2010. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry"

Transkriptio

1 SIMON KARSIKKOON SUUNNITELLUN YDINVOIMALAN YHTEISKUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET Loppuraportti Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry

2 2 Esipuhe Fennovoima Oy suunnittelee ydinvoimalaa Pohjois-Suomeen, Simon Karsikkoon tai Pyhäjoen Hanhikiveen. Fennovoima Oy valitsee laitospaikan vuoden 2011 alkupuoliskolla. Ydinvoimalan rakentamista valmistelevat työt alkavat vuonna 2012, ja varsinaisten rakennustöiden aloitusajankohta on vuonna Ydinvoimalan käyttö alkaa vuonna Ydinvoimalan rakentaminen kehittää aluetta merkittävästi ja vaikuttaa koko Pohjois- Suomeen. Tämän hankkeen tarkoituksena on valmistaa Kemi-Tornion alueen kuntia ja muita julkisen sektorin toimijoita sekä alueen yrityksiä ydinvoimalan rakentamiseen. Hankkeesta on tiedotettu myös alueen asukkaille. Tässä raportissa kerrotaan ydinvoimalan aluetaloudellisista vaikutuksista ja siitä, miten alueen tulee kehittää sekä julkisten palveluiden tarjontaa että yritysten toimintaa. Yrityksille suunnattuna palveluna on syntynyt Partnerbook, jonka avulla ydinvoimalan rakentamiseen palveluitaan tarjoavat yritykset voivat verkottua ja rakentaa yhteistyötä. Hankkeen ovat rahoittaneet Lapin Liitto ja Kemi-Tornion alueen kunnat. Hankkeen hallinnoijana toimi Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Juho Korteniemi ja johtavana konsulttina Panu Pasanen Bionova Consultingista. Aluetaloudellisten laskelmien laadinnasta vastasi yhteistyössä Bionovan kanssa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hankkeen projektisihteerinä toimi Pia Inkilä-Karjalainen Kemi- Tornio alueen kehittämiskeskus ry:stä. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet: Esko Tavia (pj), Simon kunta Martti Ruotsalainen (siht.), Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Ossi Repo, Kemin kaupunki (vpj.) Mika Simoska, Tervolan kunta Tommi Lepojärvi, Keminmaan kunta Raimo Ronkainen, Tornion kaupunki Minna Palosaari, Fennovoima Oy Antti Vilkuna, Voimaosakeyhtiö SF Antti Pihko, Outokumpu Oy Martti Kankaanranta, Länsipohjan yrittäjät Timo Rautajoki, Lapin kauppakamari Matti Uusimäki, Lappia Samu Rötkönen, Lapin Liitto Projektilla Kemi-Tornion alue on vahvistanut valmistautumistasoaan ydinvoimainvestoinnin sijoituspaikkana. Kiitämme hankkeeseen osallistuneita. Kemissä, 15. joulukuuta 2010 Esko Tavia Ohjausryhmän puheenjohtaja Martti Ruotsalainen Toimitusjohtaja

3 3 Sisällysluettelo ESIPUHE... 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ YDINVOIMALAN RAKENTAMISVAIHEEN TALOUSVAIKUTUKSET KÄYTETYT MENETELMÄT JA OLETUKSET RAKENTAMISVAIHEEN TALOUDELLINEN ARVO RAKENTAMISVAIHEEN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS RAKENTAMISVAIHEEN TYÖVOIMAN TARPEEN TÄYTTÄMINEN YDINVOIMALAN KÄYTTÖVAIHEEN TALOUSVAIKUTUKSET KÄYTETYT MENETELMÄT JA OLETUKSET KÄYTTÖVAIHEEN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS KÄYTTÖVAIHEEN TALOUDELLINEN ARVO KÄYTTÖVAIHEEN TYÖVOIMAN TARPEEN TÄYTTÄMINEN YDINVOIMALAHANKKEEN MUUT TALOUSVAIKUTUKSET LIITÄNNÄISINVESTOINNIT VAIKUTUKSET KUNTIEN VEROTULOIHIN INVEST IN -TOIMINTA MUUT VAIKUTUKSET YDINVOIMALAN AIHEUTTAMAT TARPEET JA NIIHIN VASTAAMINEN TYÖVOIMAN TARPEET JA SAATAVUUS KEMI-TORNION ALUEELLA MAJOITUSTARVE JA SAATAVILLA OLEVA MAJOITUSKAPASITEETTI KAAVOITUSTARVE HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUIDEN SEKÄ VAPAA-AJAN PALVELUIDEN TARPEET TEKNISTEN PALVELUIDEN TARVE YDINVOIMALAHANKE JA KEMI-TORNION ALUEEN YRITYSTEN OSAAMINEN YDINVOIMALAHANKKEEN VAATIMA OSAAMINEN KEMI-TORNION ALUEEN YRITYSTEN OSAAMINEN TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION ALUEEN YRITYSTEN OSAAMISESTA KEHITYSTARPEET KEMI-TORNION ALUEEN YRITYSTOIMINNASSA MYYNTI JA MARKKINOINTI VERKOSTOITUMINEN LAATUJÄRJESTELMÄT KIELITAITO KAUPALLISET RISKIT YDINVOIMAHANKKEESSA YHTEENVETO KEMI-TORNION ALUEEN VAHVUUKSISTA JA KEHITYSTARPEESTA TIIVISTELMÄ ALUEEN VAHVUUKSISTA TIIVISTELMÄ ALUEEN KEHITTÄMISTARPEISTA LIITE 1: AIKATAULU... 32

4 4 1 Tiivistelmä Ydinvoimalainvestointi toteutetaan neljässä vaiheessa. Nyt meneillään on hankintavaihe (liite 1). Vaihtoehtoiset ydinvoimalan sijoituspaikat ovat Simon Karsikko ja Pyhäjoen Hanhikivi. Fennovoima Oy päättää voimalan sijoituspaikan vuoden 2011 alkupuoliskolla. Hankintavaihetta seuraa rakentamisvaihe. Valmistelevat työt alkavat vuonna 2012, ja merkittävät rakennustyöt alkavat vuonna Ydinvoimalan käyttö alkaa suunnitelman mukaan vuonna 2020 ja kestää noin 60 vuotta. Ydinvoimalan käyttövaiheen aikana toteutetaan vuosihuoltoja noin 1 2 vuoden välein. Hanke vaikuttaa merkittävästi vuosille sijoittuvana rakentamisvaiheessa Pohjois- Suomen ja etenkin Kemi-Tornion alueen talouteen. Rakentamisvaiheessa Pohjois-Suomeen syntyy uutta henkilötyövuotta, joka vastaa vuodessa keskimäärin henkilötyövuotta. Positiivinen vaikutus Pohjois-Suomen muuttoliikkeeseen olisi parhaana vuotena noin 500 henkilöä. Vaikutus on suurimmillaan vuosina Eniten ydinvoimahankkeesta hyötyvät sektorit ovat rakennusala ja laitevalmistus. Ydinvoimalaan syntyy käyttövaiheen aikana uusia työpaikkoja noin 350 ja lisäksi muille toimialoille syntyy noin 350 uutta työpaikkaa. Käyttövaiheen aikana kasvavat merkittävästi erilaiset palvelualat. Vuosihuolto on merkittävä alihankintasektorin työllistäjä. Sen työllistävä vaikutus voi noin 60 henkilötyövuotta. Rakentamisaikana voimalaitos työllistää noin henkilöä. Teknisen työvoiman saatavuus Kemi-Tornion alueella on hyvä, sillä alueella työskentelee parhaillaan tuhansia ihmisiä prosessiteollisuudessa sekä sitä palvelevissa tehtävissä. Alueen koulutus tukee tätä osaamista ja uusiin koulutustarpeisiin voidaan vastata hyvin. Myös käyttövaiheen aikana työllistyy eri alojen koulutettuja ammattilaisia. Hankkeessa työskentelevien henkilöiden läheisten työllisyysmahdollisuudet ovat erittäin hyvät väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi. Ydinvoimalan rakentaminen aiheuttaa majoitustarpeen. Rakentajat voidaan majoittaa ydinvoimalan alueelle rakennettavaan majoituskylään, majoituspalveluja tarjoavien yritysten tiloihin ja vapaana oleviin asuntoihin. Alueen majoituskapasiteetti tulee riittämään majoitustarpeen tyydyttämiseen koko hankkeen ajan. Kaavoituksessa on varauduttu uusien teollisuusalueiden, tilapäisasumisen sekä uudisrakentamisen tarpeisiin. Muiden julkisten palveluiden kysyntään vastataan palveluiden kehittämisellä. Kemi-Tornion alue on huomattava prosessiteollisuuden ja sen palveluiden merkittävä osaamiskeskittymä, joka tarjoaa palveluitaan ydinvoimalahankkeelle sekä rakentamisen että käyttövaiheen aikana. Lisäksi alueelta löytyy kokemusta ydinvoimalaitoksen rakentamisesta. Alueen yritysten tulee kiinnittää huomiota kansainvälisen myynti- ja projektiosaamisen kehittämiseen, laatujärjestelmiin, kielitaitoon ja verkostoitumiseen. Ydinvoimalahanke tarjoaa mahdollisuuden saada Kemi-Tornion alueelle uusia, alueen ulkopuolelta tulevia osaajia ja yrityksiä.

5 5 Hankkeessa mallinnettiin ydinvoimalan suorat talousvaikutukset ja näistä aiheutuvat vaikutukset työvoiman tarpeisiin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Lisäksi tehtiin analyysi, jossa tarkasteltiin muuttoliikkeen vaikutuksia. Mallinnuksen tarkoituksena oli selvittää, mille sektoreille syntyy uusia työpaikkoja ydinvoimalainvestoinnin myötä ja kuinka suuria vaikutuksia investoinnista hyötyville sektoreille aiheutuu. Tutkimuksessa on otettu huomioon muille toimialoille syntyvien työpaikkojen kerrannaisvaikutukset. Tämän selvityksen on laatinut Bionova Consulting ja sen on saattanut lopulliseen muotoonsa Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry. Raportti on laatijoiden näkemys hankkeen vaikutuksista ja varautumistarpeista.

6 6 2 Ydinvoimalan rakentamisvaiheen talousvaikutukset 2.1 Käytetyt menetelmät ja oletukset Pohjois-Suomen alueelle kohdistuvia ja vuosille sijoittuvan rakentamisvaiheen talousvaikutuksia on mallinnettu Helsingin yliopiston kehittämällä CGE RegFinDyn - simulointimallilla. Kyseessä on ns. dynaamisen tasapainon malli. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen kansan- ja aluetalouden kirjanpitoa, jota on täydennetty Lapin liiton tilastotiedoilla. Laskelmat on laadittu olettaen laitoksen kustannuksiksi 6 miljardia euroa. Selvityksen tarkoituksena oli tutkia hankkeen vaikutuspotentiaali ja Kemi-Tornion alueen kyky vastata hankkeen työvoima- ja palvelutarpeisiin. Tulokset sisältävät talouden kerrannaisvaikutukset. Kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia, jotka syntyvät muille toimialoille ydinvoimalan luoman kysynnän ansiosta. Tuloksista on poistettu inflaation vaikutus. 2.2 Rakentamisvaiheen taloudellinen arvo Ydinvoimalan suorat talousvaikutukset rakentamisaikana arvioitiin seuraavasti. Kotimaisuusaste on 40 % kokonaisuudesta. Investointi jakautuu koneisiin ja laitteisiin, rakentamiseen ja työmaapalveluihin. Kemi-Tornion alueen osuudeksi kotimaisesta työstä arvioitiin neljäsosa. Investoinnin jakautuma-arviot tehtiin hankkeen YVA-selvitysten perusteella. Kokonaisarvo, Arvo kotimaassa, Investoinnin osat MEUR Kotimaisuusaste MEUR Koneet ja laitteet % 660 Rakentaminen % Työmaapalvelut % 585 Yhteensä MEUR 40 % MEUR Taulukko: Kotimaisuusaste ydinvoimainvestoinnissa 1 Fennovoima Oy valmistelee valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti enintään MW sähkötehon ydinvoimainvestointia. Vaihtoehtoiset laitostoimittajat ovat AREVA ja Toshiba (reaktori) sekä Alstom ja Siemens (turbiini). Laitostoimittajat valitaan alustavasti vuonna Lähde: Bionova Consulting, perustuu hankkeen YVA-selvityksiin (Pöyry Energy Oy, 2008)

7 7 2.3 Rakentamisvaiheen työllistävä vaikutus Taloudellinen vaikutus alueelle syntyy investoinnista ja sen toteuttamiseen osallistuvien yritysten työllistävästä vaikutuksesta. Voimalan rakentamisen on oletettu kestävän kahdeksan vuotta, ja vaikutukset jakautuvat tälle ajalle. Tarkasteluyksikkönä on käytetty henkilötyövuotta. Henkilötyövuosi kuvaa yhden henkilön vuoden aikana tekemää työtä. Tarkastelussa selvitettiin seutukunnan työllisyydestä saamaa hyötyä. Hankkeessa mallinnettiin vaikutuksia aloille, joille vaikutukset ovat merkittäviä ja voivat aiheuttaa työvoiman lisäkoulutustarvetta tai muuta varautumistarvetta. Työmaan investointien arvioidaan saavuttavan huippunsa vuosina Työvoiman tarpeen jakautuminen toimialoittain Ydinvoimalasta hyötyvät Pohjois-Suomessa erityisesti koneiden ja laitteiden valmistus ja rakentaminen. Lisäksi liike-elämän palveluiden ja vähittäiskaupan aloilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Mallinnuksen mukaan voimalaitos tuo Pohjois-Suomeen rakentamisvaiheen aikana yhteensä noin uutta henkilötyövuotta. Ydinvoimalan luomat uudet työpaikat rakentamisaikana yhteensä Pohjois-Suomessa, henkilötyövuotta Koneiden ja laitteiden valmistus Rakentaminen Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimusalan sekä liike-elämän palvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus 880 Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 714 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 424 Muut alat yhteensä 388 Yhteensä henkilötyövuosia htv Taulukko: Ydinvoimalan rakentamisvaiheen työllisyysvaikutuksia Pohjois-Suomessa aloittain Laskelmassa on käytetty Tilastokeskuksen alueellisen panos tuotos-tutkimuksen arvioita tuotannon vaikutuksesta työllisyyteen. Näiden perusteella laskelmissa on oletettu, että noin 60 % vaikutuksista on suoria ja 40 % kerrannaisvaikutuksia. Näin laskien hankkeen luomat uudet henkilötyövuodet (16 350) jakautuvat seuraavasti: välitön työvoiman tarve noin ja kerrannaisvaikutuksien kautta syntyvä tarve noin henkilötyövuotta Työvoiman tarpeen ajallinen jakautuminen Hankkeen rakentamisvaiheen työvoiman tarve jakautuu koko rakentamisajalle, jonka on oletettu kestävän kahdeksan vuotta. Rakentamisvaiheessa voimalaitostyömaa työllistää enintään henkilöä. Arvio hankkeen työllistämien henkilöiden määrästä on esitetty seuraavassa kuvassa. Työvoimantarpeen on arvioitu kehittyvän siten, että alkuvuosina

8 8 pääpaino on rakennustöissä, kun taas loppuvaiheessa tärkeimmässä osassa ovat asennustyöt. On otettava huomioon, että todellisuudessa profiili voi poiketa kuvan arviosta. Rakentamisvaihe, työpaikkojen jakautuminen ajallisesti ja aloittain Työmaan johto ja valvonta Rakennustyöt Asennustyöt Työmaapalvelut Kuva: Rakentamisvaiheen työvoimantarpeen alustava profiili 2.4 Rakentamisvaiheen työvoiman tarpeen täyttäminen Rakentamisvaiheen työvoiman lähteet Voimala tarvitsee rakentamisvuosina työvoimaa yhteensä noin henkilötyövuotta. Työvoimantarpeeseen voidaan vastata mm. rakennusalan täydennyskoulutuksella. Työvoimaa saadaan useasta lähteestä: 1. Kemi-Tornion alueen työllisistä, joista osa on alan vaihtajia 2. Lähialueen työttömistä, joista osa työllistyy 3. Alueelle muuttajista 4. Muualla asuvista ihmisistä Vaikka alueen kuntatalouden kannalta viimeisen ryhmän tuoma taloudellinen hyöty onkin muita ryhmiä pienempi, on huomattava, että nämä henkilöt eivät myöskään lisää kysyntää kunnan palveluille. Laskelmissa on arvioitu, että työmaalla muualta töissä kulkevat henkilöt käyttäisivät koko rakentamisvaiheen aikana noin 27 miljoonaa euroa Kemi-Tornion alueella.

9 9 Raha käytettäisiin majoitukseen, ravitsemukseen, vähittäiskauppaan ja palveluihin, joille syntyy noin 100 henkilötyövuotta Muuttoliike rakentamisaikana Muuttoliike on määritelty tavanomaiseen tapaan nettomuuttona, joka on tulo- ja lähtömuuton erotus henkilöinä. Kun nettomuutto on positiivinen, tulomuutto on suurempaa kuin lähtömuutto. Laskentamalli antaa ennusteen nettomuutolle, joka määräytyy ydinvoimalan aikaansaaman elintaso- ja työttömyysasteen erojen perusteella. Vertailupohjana toimivat muut maakunnat, joiden kanssa muuttoliike tapahtuu henkilöä Kuva: Arvio Simon ydinvoimalan vaikutuksista Pohjois-Suomen nettomuuttoon. Muuttoliike mallinnettiin hankkeessa. Voimalan rakentamisvaiheen aikana muuttajien osuus on merkittävä, jopa 15 % voimalan suorasta työvoiman tarpeesta. Mallin antama ennuste ei kerro, mihin kuntaan muuttajat asettuvat. Voidaan kuitenkin olettaa, että suurin osa asettuu asumaan lähelle Simoa saatavilla olevan majoituskapasiteetin mukaan.

10 10 3 Ydinvoimalan käyttövaiheen talousvaikutukset 3.1 Käytetyt menetelmät ja oletukset Käyttövaiheen talousvaikutukset on laskettu Kemi-Tornion seutukunnan alueelle vuodesta 2020 alkaen. Vaikutukset mallinnettiin Helsingin yliopiston kehittämällä CGE RegFinDyn - simulointimallilla. Perusaineistona mallinnuksessa on käytetty Tilastokeskuksen kansan- ja aluetalouden kirjanpidon aineistoa, jota on täydennetty Lapin liiton tilastotiedoilla. Laskelmat on tehty olettaen ydinvoimalaitoksen kokoluokaksi 1700 MW. Tulokset sisältävät talouden kerrannaisvaikutukset. Kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia, jotka syntyvät muille toimialoille ydinvoimalan luoman kysynnän ansiosta. Tuloksista on poistettu inflaation vaikutus. 3.2 Käyttövaiheen työllistävä vaikutus Käyttövaiheen työllistävästä vaikutuksesta merkittävä osa on ydinvoimalan suoraan palkkaamaa henkilökuntaa. Myös ydinvoimalan alihankintaketjun vaikutus näkyy tuloksissa. Muita potentiaalisia käyttövaiheen ajan kasvualoja ovat palvelut. Palveluiden kasvu ostovoiman kasvuun, olettaen että suurin osa käyttöhenkilökunnasta asuu Kemi-Tornion seutukunnassa. Työllisyysvaikutukset on määritetty nykyisen elinkeinorakenteen pohjalta. Laskelmassa ei ole otettu huomioon elinkeinorakenteen mahdollista laajentumista uusille toimialoille. Käyttövaiheen työllisyysvaikutukset, Kemi-Tornion seutukunta Henkilötyövuotta Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 346 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 116 Massan, paperin yms. valmistus, kustannus ja painatus 58 Koulutus 49 Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 25 Rakentaminen 24 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimusalan sekä liike-elämän palvelut 23 Tukku- ja vähittäiskauppa 21 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Muut 5 Yhteensä 692 Taulukko: Käyttövaiheen työllisyysvaikutukset Kemi-Tornion seutukunnassa henkilötyövuosina

11 11 Sähköntuotantoon syntyy noin 350 työpaikkaa ja muille aloille sama määrä. Yhteensä työpaikkoja syntyy noin 700. lähes Palvelualoista terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut saavat suurimman työllisyyden lisäyksen, yhteensä yli 100 uutta henkilötyövuotta. Muutkin palvelualat vahvistavat työllisyyttään. Lisäksi vuosihuolto on alihankinnan osalta merkittävä työllistäjä. Vuosihuollon toteutuslaajuus ja työvoimantarve vaihtelevat vuosittain. Vuosihuoltoon voi osallistua noin henkilöä arviolta 2 3 viikon ajaksi. Mikäli vuosihuolto toteutetaan tässä laajuudessa, tämä vastaa suoraan noin 60 henkilötyövuotta. Hankkeessa työskentelevien henkilöiden läheisten työllisyysmahdollisuudet Kemi-Tornion alueella ovat erittäin hyvät väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi. 3.3 Käyttövaiheen taloudellinen arvo Voimalan käyttöajaksi on oletettu h/vuosi. Voimalan oletetaan pääsevän puoleen eli 850 MW:n kapasiteettiin vuoden 2020 aikana ja täysi kapasiteetti MW saavutetaan vuoden 2021 aikana. Sähkön tuotantokustannuksella 35 EUR/MWh voimalan liikevaihdoksi saadaan 476 miljoonaa euroa vuodesta 2021 lähtien. Käytetty ydinvoimasähkön tuotantokustannus perustuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston laatimaan tutkimusraporttiin. 2 Ydinvoimalan käyttöhenkilökunnasta oletetaan 85 % asuvan Kemi- Tornion seutukunnan alueella. Lisäksi käyttövaiheen talousvaikutuksina otettiin huomioon ydinvoimalan tarvitsemat vuosihuollot (40 MEUR/vuosi). Sähkön hinta 35 EUR/MWh perustuu kustannusperusteiseen sähkönhinnoitteluun osakkaille Mankala-periaatteen mukaisesti. Koska ydinvoimayhtiö myy tuottamansa sähkön osakkailleen kustannuksia vastaavaan hintaan, tämä hinta ei vastaa sähkön markkinahintaa. Sähkön markkinahinta on käyttövaiheen vuosina merkittävästi tätä korkeampi, jolloin voimalan merkitys Suomen ja osakkaidensa taloudelle on tässä esitettyä huomattavasti suurempi. 3.4 Käyttövaiheen työvoiman tarpeen täyttäminen Fennovoima Oy:n arvio ydinvoimalaitoksen työvoiman tarpeelle on noin henkilöä. Lisäksi noin sata henkilöä tekee Fennovoima Oy:lle töitä ostopalveluiden kautta. Tämän lisäksi ydinvoimala työllistää vuosihuoltoihin osallistuvat työntekijät. 3 Koulutettavien käyttöhenkilöiden rekrytointi aloitettaneen vuosina Käyttöhenkilökunnalta edellytetään tiedon hakemisen, yhdistelemisen ja kehittämisen taitoja, poikkitieteellisyyttä, englannin kielen taitoa sekä valpasta asennetta. Tarkat koulutus- ja kokemusvaatimukset riippuvat tehtävästä. Henkilöstön sitoutuminen laitoksen pitkän aikavälin kehittämiseen on tärkeää, jolloin paikalliset osaajat sijoittuvat hyvin rekrytoinnissa. 4 2 Tarjanne, R, Kivistö, A: Sähkön tuotantokustannusvertailu. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (2008) 3 Lähde: Fennovoima Oy (syksy 2010) 4 Nina Koivula, Fennovoima Oy. Esitys ydinvoimalan aiheuttamat koulutustarpeet -tilaisuudessa , Kemi

12 12 Ydinvoimalaitos työllistää teknisestä luonteestaan huolimatta laajasti eri alojen ammattilaisia. Henkilöstön mahdollisia koulutustaustoja on esitetty kuvassa alla. Ydinvoimalaitoksella henkilöstön jakauma poikkeaa muista teollisuushankkeista lähinnä seuraavasti: - Ydinvoimalaitos ei työllistä myyntityötä tekevää henkilöstöä, koska valmistettavan sähkön käyttävät tai myyvät eteenpäin yrityksen omistajat - Korkeakoulututkinto on henkilöstön keskuudessa yleinen Kuva: Fennovoima Oy:n arvio käyttövaiheessa tarvittavasta henkilöstöstä ja tehtävistä 5 Laitoksen käyttöaikana henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti. Henkilöstön kouluttaminen tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia Fennovoima Oy:lle ja alueen oppilaitoksille. Yhteistyömahdollisuudet liittyvät paitsi ydinvoimalan henkilöstön koulutukseen, myös alueen nuorten motivoimiseen ydinvoima- ja energia-alalle sekä ydinvoima-alan peruskurssien järjestämiseen alueen opiskelijoille riippumatta koulutusasteesta tai -ohjelmasta. 5 Lähde: Fennovoima Oy (kevät 2010)

13 13 4 Ydinvoimalahankkeen muut talousvaikutukset 4.1 Liitännäisinvestoinnit Fennovoima Oy rakentaa Suomeen uutta ydinvoimaa, jolla tuotetaan kohtuuhintaista sähköä elinkeinoelämälle ja kotitalouksille, parannetaan Suomen sähköomavaraisuutta ja lisätään kilpailua sähkömarkkinoilla. Ydinvoimalan välillisinä vaikutuksina voidaan pitää hankkeita, joiden toteutuminen perustuu ydinvoimalan olemassaoloon, toisin sanoen hankkeet jäisivät tai saattaisivat jäädä toteutumatta ilman ydinvoimainvestointia. Alla olevassa taulukossa on esitetty ydinvoimalahankkeeseen suoraan tai osittain liittyviä hankkeita. Kyseessä oleviin projekteihin sähkön saatavuudella tai hankkeen sijoittumisella Kemi-Tornion seutukuntaan olisi ratkaiseva merkitys. Ydinvoimahankkeen vuoksi suoraan tehtävät investoinnit Investoinnin koko Hanketta tukeva infrastruktuuri (Simo, Kemi) 70 MEUR 6 Muut, esim. tieinvestoinnit (Simo, Kemi) Useita miljoonia Ydinvoimahankkeella erittäin suuri merkitys Outokummun Ferrokromi-investointi (Tornio). Päätös tuotannon laajentamisesta julkistettiin MEUR Outokummun tulevat kehittämisinvestoinnit lähivuosina ja vuosikymmeninä (Tornio) Satoja miljoonia Ydinvoimahankkeella mahdollisesti ratkaiseva vaikutus Sarius (Kemi) 120 MEUR Taulukko: Ydinvoimahankkeen mahdollisia liitännäisinvestointeja Ydinvoimala tukee osaltaan alueen teollisen infrastruktuurin ja satamien kehittymistä sekä osaamispohjan laajentumista. Tällä voi osaltaan olla positiivisia vaikutuksia myös muita teollisuushankkeita, kuten biodiesellaitoksen sijoituspaikkakuntaa, koskeviin päätöksiin. 4.2 Vaikutukset kuntien verotuloihin Kuntien verotuloja ei ole jaoteltu eri kunnille. Tämä johtuu siitä, että työntekijät voivat asua ja maksaa veroja haluamaansa kuntaan. Työntekijöiden asumispaikan valintaan vaikuttavat mm. sijainti ja palvelutarjonta Kiinteistöverot Ydinvoimalaitos maksaa kiinteistöveron Simon kuntaan. Lisäksi muut alueen kunnat saavat uusia kiinteistöverotuloja esimerkiksi ydinvoimalan työntekijöiden rakentamista uusista 6 Lähde: Fennovoima Oy:n YVA-selvitykset / Pöyry Energy Oy

14 14 asuinrakennuksista. Kiinteistöveroa maksetaan niin keskeneräisestä kuin valmiistakin rakennuksesta. Valmiin voimalan kiinteistövero on arviolta 3,5-5 miljoonaa euroa vuodessa Tuloverot Tuloverojen tarkkaa jakautumista kunnittain on vaikea arvioida, koska työntekijät voivat asua vapaasti valitsemissaan kunnissa. Rakentamisvaiheessa tuloverojen on arvioitu olevan miljoonaa euroa riippuen investoinnin kokoluokasta, joka vastaa n. 2,8 4,6 miljoonaa euroa vuodessa. 8 Tuloveroja voi kuitenkin kertyä myös huomattavasti tätä enemmän. Ratkaisevia tekijöitä ovat seutukunnan asukkaiden työllistyminen hankkeeseen sekä ulkomaalaisten työntekijöiden määrä, verotuksellinen status ja kotipaikan määritys Suomeen. EU-lainsäädäntöön perustuen ulkomaalaisten asukkaiden tulee aloittaa verojen maksu uudelle asuinpaikkakunnalleen 6 kuukauden asumisen jälkeen. Pitkien työskentelyjaksojen, ydinvoimalaitosta rakentavien työntekijöiden tarkan kontrollin sekä suomalaisten viranomaisten kattavan yhteistyön vuoksi asiaa voidaan valvoa hyvinkin tarkasti. Esimerkiksi Eurajoen kunta on hyötynyt verotuloina jopa 7,5 miljoonaa euroa vuodessa TVO:n Olkiluoto 3 -hankkeen myötä Invest in -toiminta Ydinvoimalatyömaa tuo Kemi-Tornion alueelle lukuisia yrityksiä muualta Suomesta ja ulkomailta. Näiden pysyvämpää sijoittumista Kemi-Tornion alueelle voidaan tukea. Lisäksi alueelle voidaan houkutella yrityksiä, jotka näkevät alueen taloudellisen aktiviteetin mahdollisuutena oman toimintansa kasvulle. Tätä muualta tulevien investointien ja toimijoiden houkuttelua alueelle kutsutaan Invest in -toiminnaksi. Invest In -toiminta on yleistä Suomessa sekä kansallisesti että pienemmillä alueilla. Kansallisella tasolla asiaa edistää Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Invest In Finland - säätiö. Invest in -toimintaa tekevät mm. Oulun ja Lahden kaupunki. Osana toimintaa voidaan esimerkiksi etsiä ulkomaalaisia yrityksiä paikallisten yritysten kumppaneiksi, markkinoida alueen osaamista, rekrytointimahdollisuuksia, toimintamahdollisuuksia ja toimitiloja alueen ulkopuolella toimiville yrityksille sekä etsiä alueelliselle kehittämistyölle mahdollisia kumppaneita. Kemi-Torniolla on hyvä sijainti invest in -toiminnan kannalta. Alueelta voidaan etabloitua Suomen markkinoille, ja lisäksi alue sijaitsee Pohjois-Kalotilla, josta käsin liikkuminen ja toimiminen onnistuu hyvin myös Ruotsin, Norjan ja Venäjän markkinoilla. Lisäksi alueella on hyviä kokemuksia onnistuneesta yritysten houkuttelemisesta Tornio-Haaparannan rajalla - 7 Lähde: Fennovoima Oy 8 Lähde: Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin taustaselvitys, Pöyry Energy Oy (2008) 9 Suullinen tiedonanto , Harri Hiitiö, Eurajoen kunta

15 15 hankkeen yhteydessä. Lappiin on suunnitteilla Invest in Lapland -hanke. Yhteistyö tämän hankkeen kanssa olisi perusteltua. 4.4 Muut vaikutukset Rakentamisvaihe Ydinvoimala vahvistaa monia nykyisiä Kemi-Tornion seutukunnan palveluita. Erityisesti kuljetuspalvelut hyötyvät laitoksen rakentamisesta. Kemiin suuntautuva lento- ja junaliikenne saa lisämatkustajia, samoin autonvuokraamojen ja taksipalveluiden kysyntä kasvaa. Rakentamisaikana kysyntää on myös esimerkiksi vartiointi-, siivous-, kiinteistö-, hotelli- ja majoituspalveluille. 10 Ydinvoimalan rakentajilla voi olla myös kulttuuriin liittyviä erikoistarpeita. Tämä tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin suomalaisille kuin Suomeen muuttaville yrittäjille. Esimerkiksi Raumalle on perustettu puolalainen kauppa Käyttövaihe Ydinvoimalan käyttövaiheessa kysyntää on vastaaville palveluille kuin rakentamisvaiheessakin. Käyttövaiheen ajan henkilöstö tarvitsee esimerkiksi vähittäiskaupan, ravintola-alan ja vapaa-ajan palveluita, joiden kysyntää kasvaa. 10 Lähde: Fennovoima Oy

16 16 5 Ydinvoimalan aiheuttamat tarpeet ja niihin vastaaminen 5.1 Työvoiman tarpeet ja saatavuus Kemi-Tornion alueella Voimalan rakentamisvaiheessa tarvitaan paljon teollisuusrakentamisen osaajia. Kemi-Tornion alueella asuu ja työskentelee kaikkiaan noin rakennusalan ammattilaista. Teollisuuspalveluyrityksissä työskentelee vastaavasti yli työntekijää (osa sisältyy myös rakennusalan lukuun). Kaikkiaan ydinvoimasektoria sivuavilla aloilla työskentelee yli ihmistä. Alueen työvoimalla on siis erinomaiset edellytykset toteuttaa ydinvoimahankkeesta merkittävä osa. Kemi-Tornion seutukunta, Meri-Lapin työvoimatoimiston tilastoimat työpaikat Toimiala Työpaikat 2007 Mekaaninen puuteollisuus 640 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus 660 Rakentaminen Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut Yhteensä Taulukko: Kemi-Tornion seutukunnassa tilastoidut työpaikat vuonna 2007 Käyttövaiheen ajaksi voimalaitokselle rekrytoidaan merkittävä määrä prosessiteollisuuden alan osaajia. Kemi-Tornion alueella on noin prosessiteollisuuden työpaikkaa sekä yli teollisuuden palvelualan työpaikkaa, joten alueella on hyvin laajaa eri prosessiteknologioiden osaamista. Yritysosaamista tarjoaa alueen insinööri- ja ammattikoulutus. Fennovoima Oy:llä on hyvät edellytykset rekrytoida alueelta prosessituntemusta omaavia teknisen koulutuksen saaneita henkilöitä. 5.2 Majoitustarve ja saatavilla oleva majoituskapasiteetti Ydinvoimalan rakentamisen yhteydessä työmaalla työskentelee parhaimmillaan 3 4 tuhatta henkilöä, joista suurin osa on kotoisin Kemi-Tornion alueen ulkopuolelta. Osa muualta saapuvista rakentajista asuu alueella vain tilapäisesti viikkoja tai kuukausia, mutta merkittävä osa kuitenkin muuttaa alueelle vähintään yli puoleksi vuodeksi tai useiksi vuosiksi. Esimerkiksi Rauman seutukunnassa, jossa rakennetaan parhaillaan ydinvoimalaa, ei tällä hetkellä ole juurikaan vapaita vuokra-asuntoja, vaan niihin joudutaan jonottamaan. Osa alueen ulkopuolelta tulevista rakentajista jäänee myös alueelle asumaan hankkeen jälkeen. Osa alueella pidempään asuvista rakentajista muuttaa perheensä kanssa. Rauman seudulle perheineen muuttaneet ovat lähinnä toimihenkilö- ja johtotason työntekijöitä.

17 17 Syntyneeseen majoituskapasiteetin vastataan seuraavasti: - Alueen nykyinen majoituskapasiteetti on noin majoituspaikkaa. - Fennovoima Oy:n ydinvoimalan majoituskylän kapasiteetti on noin 1000 majoituspaikkaa. - Alueelle voidaan rakentaa yhteensä yli uutta asuntoa. Kun Fennovoima Oy:n suunnittelema majoituskylä otetaan huomioon, Kemi-Tornio- Haaparanta -alueella on noin majoituspaikkaa. Kun otetaan huomioon asuntorakentamisen mahdollisuudet, tilanne on majoituskapasiteetin osalta hyvä. Majoituskapasiteetti (hlöä) Kemi-Tornio-Haaparanta-alueella Määrä (hlö-paikkaa) Hotellit Mökit 180 Asuntovaunupaikat 90 Kuntien vapaat vuokra-asunnot 550 Vapaat kerrostaloasunnot yksityisillä markkinoilla 100 Kaikki yhteensä henkilöpaikkaa Taulukko: Alueen nykyinen majoituskapasiteetti ja sen muodostuminen Kemi-Tornion alueelle kaavoitettavissa oleva rakennuskanta on asuntoa, joista yli kolmannes on kerrostaloasuntoja. 11 Tämän lisäksi Fennovoima Oy rakentaa asukkaan ydinvoimalan majoituskylän voimalaitoksen läheisyyteen. Alueelle on suunniteltu kahta merkittävää kiinteistökehityshanketta. Kemin Sariuksen kapasiteetti on 200 majoituspaikkaa ja 400 asuntoa sekä Simon asuntomessualueelle asuntoa. Lisäksi markkinoille syntyy vuokra-asuntokapasiteettia. Majoitustarpeiden kasvu rakentamisaikana nostanee alueen omistusasuntojen kauppahintoja ja vuokratasoa. Käyttöaikana Kemi-Tornion alueelle syntyy n. 750 uutta työpaikkaa. Merkittävä osa käyttöaikana työllistyvistä henkilöistä haluaa asua omakotitaloissa. Tämä lisää omakotitalorakentamista. Tilapäistä pitkäaikaismajoitusta yritysten työntekijöille tarjoavat yritykset ja yksityishenkilöt. Rakennusliikkeet ja pääomasijoittajat voivat myös kehittää uusia hankkeita. Esimerkiksi Olkiluodon projektien yhteydessä Eurajoen kunta ei ole ollut itse aktiivinen, vaan on edistänyt asuntorakentamista merkitsemällä yleensä yhden tai enintään muutaman asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet rakenteilla olevista taloyhtiöistä. Näin rakennuttaja uskaltaa aloittaa rakentamisen, kun osa huoneistoista myydään varmasti. Rakentamisen jälkeen Eurajoen kunta myy asunnot. Kaupalliselle majoitustoiminnalle ydinvoimahanke on merkittävä mahdollisuus. Seutukuntaan on jo suunnitteilla lisää hotellikapasiteettia. Myös muita majoittumisen muotoja ja majoituspalveluita voidaan kehittää hankkeen yhteydessä. 11 Lähde: Meri-Lapin kuntajakoselvitys, Tekniikan ja maankäytön työryhmä, loppuraportti (2010)

18 Kaavoitustarve Ydinvoimalan rakentaminen lisää sekä pysyvän että tilapäisen asumisen tarvetta Kemi- Tornion alueella. Lopulliset vaikutukset riippuvat lukuisista tekijöistä, kuten rakentamisvaiheen työmaavahvuudesta sekä työntekijöiden ja näiden työnantajien osoittamasta kiinnostuksesta eri asumismuotoihin ja muiden alueen suurhankkeiden toteutumisesta. Voimassaolevalla maankäytön suunnittelulla voidaan vastata yli 3200 asunnon tarpeeseen. Kaavoituksessa on syytä varautua seudun yleiseen taloudellisen toimeliaisuuden ja asumistarpeiden kasvuun. Kaavoitukseen vaikuttavat alueella monet muutkin tekijät kuin ydinvoimala, jotka tulee kokonaisuutena ottaa huomioon eri kaavoitusprosesseissa luvulla. Ratkaisevia tekijöitä tarpeiden kannalta ovat mm. muiden suurhankkeiden toteutuminen ja aikataulutus sekä seudun palvelualojen kyky tuottaa jatkossakin alueelle uusia työpaikkoja viime vuosien tapaan. 5.4 Hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden sekä vapaa-ajan palveluiden tarpeet Hyvinvointi- ja terveyspalvelut Ydinvoimahankkeessa työskentelevä henkilöstö tarvitsee hyvinvointi- ja terveyspalveluita samaan tapaan kuin muukin väestö. Terveyspalveluiden kysynnässä voidaan havaita kasvupotentiaalia myös aluetalousmallinnusten perusteella. Työmaa avaa mahdollisuuden työterveyspalveluita tuottaville yrityksille tarjota palveluitaan sekä kotimaisille että ulkomaisille yrityksille. Ydinvoimalahanke ei lisää merkittävästi julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää. Simon kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy Oulunkaaren kuntayhtymälle vuoden 2011 alusta. Oulunkaaren kuntayhtymä on varautunut suunnittelemaan ja järjestämään tarvittavat palvelut. Erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään Oulun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen yksiköissä Sivistystoimi Ydinvoimalaitosta rakennettaessa alueelle muuttaa merkittävä määrä uusia asukkaita. Esimerkiksi Raumalle on perustettu ranskalainen peruskoulu, jossa on muutamia kymmeniä oppilaita kerrallaan. Rauman kaupunki on tarjonnut koululle tilat sekä lakisääteiset palvelut, mutta varsinaisen opetuksen järjestävät ranskalaiset opettajat ja koulussa noudatetaan ranskalaisia tapoja. Kemi-Tornion alue varautuu kansainvälisen koulutuksen tarpeisiin. Oppilaat voivat käydä suomalaista koulua tai alueelle perustetaan kansainvälinen koulu. Kansalaisopistot tulevat tarjoamaan kieli- ja muita tarvittavia opintoja.

19 Vapaa-ajan palvelut Matkailun kehittämisessä on merkittäviä kaupallisia mahdollisuuksia. Kemi-Tornion alueella on lukuisia matkailukohteita, joita kehitetään alueen matkailuorganisaatioiden ja yritysten yhteistyöllä. Ydinvoimala on itsessään merkittävä matkailukohde, ja esimerkiksi Eurajoella vierailee yli ydinvoimavierasta vuodessa. Ydinvoimala tarjoaa koko Lapin luontomatkailuyrityksille mahdollisuuden saada uusia asiakkaita. Eurajoella ydinvoimalan rakentajat käyttävät vapaa-ajan palveluita vaihtelevasti. Osa hyödyntää lähinnä jokamiehenoikeutta sekä kunnan liikuntapalveluita. Raumalla asuu myös runsaasti ydinvoima-alan johtohenkilöiden perheitä, joille on ollut hyvin perusteltua järjestää ohjelmaa. Eri uskontokuntien edustajille on järjestetty omia uskonnollisia tapahtumiaan. Myös erilaista kansainvälistä vapaa-ajan ja luovien alojen hanketoimintaa on voitu kehittää. Kemi-Tornion alueella voidaan vastata vapaa-ajan palveluiden tuleviin tarpeisiin. Hengellisten palveluiden tarpeisiin vastataan alueen seurakuntien ja kuntien yhteistyöllä. 5.5 Teknisten palveluiden tarve Teknisten palveluiden osalta valmiudet liittyvät ydinvoimalan perusinfrastruktuuriin. Kemi- Tornion alueella ydinvoima on otettu huomioon mm. vesihuollossa. Vesi- ja viemäriverkosto on rakennettu Karsikkoon ottaen huomioon ydinvoimalan tarpeet. Keskeisessä asemassa ovat ydinvoimalan sähköliittymät Suomen kantaverkkoon, jota operoi Fingrid Oy. Liitynnät vaativat uusien sähköverkkojen linjauksia, jotka on huomioitu Karsikon kaavoissa. Ydinvoimalan rakennusaikaisen sähkön osalta sähkönsiirtoon liittyvistä asioista vastaa alueen sähköyhtiö Rantakairan sähkö Oy. Uudet rakennettavat asuin- ja työpaikka-alueet vaativat teknisen huollon investointeja. Teknisen huollon investointeja ovat muun muassa tie- ja infrastruktuuri-investoinnit.

20 20 6 Ydinvoimalahanke ja Kemi-Tornion alueen yritysten osaaminen 6.1 Ydinvoimalahankkeen vaatima osaaminen Ydinvoimalahankkeessa tarvitaan runsaasti osaamista. Voimalaitoksen rakentaminen voidaan osaamistarpeiden mukaan jakaa karkeasti neljään ryhmään: ydinvoimalaitoksen rakentamiseen, muuhun rakentamiseen, koneisiin ja laitteisiin sekä tukipalveluihin. Ydinvoimalaitoksen rakentamisella tarkoitetaan tässä tapauksessa itse voimantuotantolaitteistojen (reaktori- ja turbiinirakenteiden) rakentamistyötä. Muulla rakentamisella tarkoitetaan erilaisten tilojen ja tukirakenteiden rakentamista. Ydinvoimalaitos sisältää runsaasti muuhun teollisuuteen verrattavissa olevia rakenteita, joiden laatuvaatimukset ovat kuitenkin tiukemmat kuin tavallisissa kohteissa. Tukirakenteita ovat mm. erilaiset huolto- ja varastorakennukset, mutta myös mm. turbiinihallin perusrakenteet. Lisäksi muuta rakentamista ovat myös tavallista rakentamista vastaavat kohteet, kuten majoituskylä, vierailukeskus, toimistorakennukset, varastot ja paloasema. Koneilla ja laitteilla tarkoitetaan materiaaleja, koneita ja laitteita, joiden avulla laitosta käytetään. Mainittuihin päävaiheiden sisältämiin töihin kuuluu lukuisia eri töitä, mm. maanrakennusta, rakentamista, metalliteknisiä töitä sekä LVI- ja sähkötekniikkaan liittyviä töitä. Hankkeen aikana käytetään lisäksi erilaisia tukipalveluita, mm. kuljetus-, vartiointi- ja työmaatarvikkeiden toimitus- ja vuokrauspalveluita. Kuva: Suunnitelma voimalaitosalueesta. Voimalaitos sijaitsee vasemmalla, vierailukeskus keskellä ja majoituskylä oikealla Lähde: Fennovoima Oy

21 21 Työmaan alkuvaiheessa tehdään valmistelutöitä, jotka liittyvät mm. kunnallistekniikkaan ja puuston raivaukseen. Voimala-alueelle rakennetaan myös teitä, satama, laitureita ja asuntoja. Tämän jälkeen alkavat maanrakennustyöt, johon kuuluvat mm. maankaivu, maansiirto, louhinta ja betonointi. Siirrettävät maamassat ovat suuruudeltaan todennäköisesti kymmeniä tai satoja tuhansia kuutiometrejä. Rakentamisvaiheessa ostetaan tarvittavia materiaaleja ja järjestelmiä. Reaktorirakennuksen lisäksi rakennetaan turbiinihalli ja erilaisia tukirakennuksia. Itse laitokseen toimitetaan mm. huomattava määrä erilaisia pumppuja, putkistoja, säiliöitä, lämmönvaihtimia, kosteudenerottimia ja muita voimalaitoksille tyypillisiä osia. Osaamistarpeita on myös esim. suunnittelussa, työpiirustusten laadinnassa, eristämisessä ja suojauksissa. Yleisellä tasolla tarvittavaa materiaalia ja osaamista on kuvattu mm. raportissa Supply Chain Map New Nuclear Components (raportti on englanninkielinen). 13 Ainakin seuraavat hankkeen työvaiheista soveltuvat suomalaisille yrityksille 14 : - täydentävä suunnittelutyö - rakennustyöt - putkistojen ja komponenttien asennukset - talotekniikka ja muut rakennuksiin liittyvät laitteistot - täydentävät sähkö- ja automaatioasennukset - mekaaniset ja sähkölaitteet - työmaapalvelut Koko rakentaminen on mittakaavaltaan: 15 - Ydinvoimalaitos noin kerrosneliömetriä - Apu- ja tukirakennukset noin kerrosneliömetriä - Majoituskylä noin kerrosneliömetriä 6.2 Kemi-Tornion alueen yritysten osaaminen Kemi-Tornion alueella toimii useita merkittäviä teollisuuslaitoksia. Näitä ovat mm. Outokumpu Oy:n Tornion terästehdas sekä Metsä-Botnian ja StoraEnson puunjalostuslaitokset Kemissä. Teollisuuslaitokset ovat synnyttäneet ympärilleen merkittävän teollisuuden palvelualan yritysjoukon. Yritysryhmää yhdistää asiakkuuksien keskittyminen suurteollisuuteen. Tilastojen mukaan teollisuuden alihankintaan ja palveluihin keskittyneen yritysryhmän liikevaihto Kemi-Tornion alueella vuonna 2008 oli 299 MEUR. Yritysryhmä työllisti yli henkilöä, ja toimipaikkojen määrä oli kaikkiaan Sektoreittain analysoituna teollisuus työllisti alueella kaikkiaan noin henkilöä lähinnä prosessiteollisuudessa, lisäksi rakentamisessa työskenteli noin ihmistä. Teollisuuden alihankintaan ja palveluihin erikoistunut yritysjoukko koostuu mm. teollisuus- ja maanrakentamiseen, työmaapalveluihin, konepajateollisuuteen, mittauksiin ja kunnossapitoon keskittyvistä yrityksistä. Merkittävimmät ydinvoimainvestointiin liittyvät alueen 13 Saatavilla: 14 Lähteet: Energiateollisuus ry ja Prizztech, muokaten Bionova 15 Lähde: Fennovoima Oy 16 Lapin Suhdanteet 1/2010. Lapin Liitto.

22 22 osaamiskeskittymät ovat metalliteollisuus, teollisuuden kunnossapitopalvelut, teollisuuslaitteistot (mm. nosturit, kuljettimet), LVI-, sähkö- ja IT-alan suunnittelupalvelut sekä eri rakennusalan osaamissektorit, kuten teollisuus- ja talonrakennus, maanrakennus, louhintatyöt sekä betoni- ja kivirakentaminen. Alueella on vahva teollisuusrakentamiseen erikoistunut yrityspohja, joka on toteuttanut mittavia kalustoinvestointeja. Esimerkiksi pelkästään maanrakennusalan yrityksissä on Infra ry:n tilastojen mukaan käytettävissä noin 280 erityyppistä maanrakennukseen soveltuvaa konetta ja laitetta. Teollisuuden alihankinta ja palvelut -yritysryhmä on luonut ja kehittänyt alueelle johtavaa teollisuuspalveluiden osaamista. Lukuisat alueen teollisuusyritysten suurhankkeet ovat luoneet voimakasta kasvua ja kehittäneet erikoisosaamista, jota voidaan hyödyntää myös ydinvoimalan rakentamisessa, käytössä ja kunnossapidossa. Monet yritykset olivat mukana mm. Outokummun terästehtaan tupla-projektissa (tuotannon tuplaus), joka oli yksi Suomen historian suurimmista rakennushankkeista. Yritysryhmän liikevaihto on puolitoistakertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa, mutta toisaalta liikevaihto on kääntynyt yleisen taloustilanteen myötä laskuun vuonna Alueen yritykset ovat hyödyntäneet osaamistaan jo aiemmissa ydinvoimalahankkeissa. Kemiläinen Lapin Teollisuusrakennus Oy on toiminut TVO:n Olkiluoto 3 - ydinvoimalahankkeessa Siemensin alihankkijana vastaten kokonaisurakasta. LTR on toiminut Areva-Siemens-konsortion alihankkijana, ja sen vastuulla oli kytkinlaitosrakennuksen rakentaminen. LTR:n lisäksi mm. Havator Oy sekä monet alueen pienemmät yritykset ovat olleet mukana ydinvoimalahankkeiden eri vaiheissa tuottamassa mm. maansiirto- ja kuljetuspalveluita. Kemi-Tornion alueella asuu ja työskentelee merkittävä ydinvoimaloiden rakentamista hallitseva osaajien joukko. Kuvaaja: Kemi-Tornion alueen teollisuuden alihankinta ja palvelut -yritysklusterin kehitys 17 Tutkimusten mukaan suurin osa alueen yrityksistä uskoo ydinvoimalainvestoinnin vaikuttavan yritykseensä positiivisesti. 18 Parantaakseen mahdollisuuksiaan alueen yritykset 17 Lapin Liitto: Lapin suhdanteet 1/ Mertala, Marjut (2009): Ydinvoimalahankkeen mahdollisuudet Kemi-Tornion seudun yrityksille.

23 23 ovat valmistautumassa ydinvoimalan tuloon verkostoitumalla. Yritysten osaamisen kehittämistä ja verkostoitumista tuetaan parhaillaan Simon Karsikkoon suunnitellun ydinvoimalan yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia tutkivalla hankkeella sekä Heavy High Tech -ohjelmalla. Lisäksi yritysten osaamisen kehittämistä ja verkostoitumista tuetaan alueella järjestettävillä ydinvoimainfoilla sekä mm. Partnerbookilla, joka on suurhankkeiden investoijien ja alueen yritysten virtuaalinen kohtaamispaikka. 6.3 Tiivistelmä Kemi-Tornion alueen yritysten osaamisesta Kemi-Tornion alue on vahva teollisen ja kaupallisen osaamisen keskus, ja alueella on hyvät mahdollisuudet vastata moniin hankkeen tarpeisiin. Koska yksityiskohtaisia osaamistarpeita on runsaasti, seuraavassa on tiivis yhteenveto ja muutamia poimintoja ydinvoimalahankkeen kannalta oleellisesta osaamisesta sektoreittain. 19 Toimiala Liikevaihto Työpaikat Poimintoja palveluista ja osaamisesta MEUR Teollisuus % Suomen viennistä. Työpaikat pääosin prosessiteollisuudessa. Teollisuutta tukee vahva teollisuuden palveluihin erikoistunut yritysklusteri, johon kuuluu n. 70 yritystä. Niiden liikevaihto on 299 MEUR ja työntekijöitä on Rakentaminen Maanrakennusalalla 280 erilaista konetta ja laitetta. Kokemusta mm. Olkiluodon urakoista. Logistiikka Alueella 3 merkittävää rahtisatamaa, lentokenttä ja raideyhteydet Suomeen ja Ruotsiin. 60 % länsirajan ylittävästä maaliikenteestä kulkee alueen kautta. Tukku- ja vähittäiskauppa Alueella asioidaan koko Pohjois-Kalotilta, jonka vuoksi vähittäiskaupan myynti on alueen ostovoimaa suurempi. Muut yksityiset Laaja kirjo erityisesti teollisuudelle tarjottavia alat Julkiset palvelut Alkutuotanto 770 Muut alat 370 Kaikki yhteensä liike-elämän palveluita Yhteensä yli opiskelijaa ammattikoulu- ja amk-tasoilla mm. tekniikan ja liiketalouden aloilla. Lisäksi tutkimusta ja kehitystä, jossa mukana Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin yliopistot. 19 Lähteet: Energiateollisuus ry, Lapin Liiton Lapin suhdanteet -katsaukset, opetusohjelmat, toimialayhdistykset sekä logistiikan ja kaupanalan selvitykset, muokaten Bionova

24 24 7 Kehitystarpeet Kemi-Tornion alueen yritystoiminnassa 7.1 Myynti ja markkinointi Kemi-Tornion alueen yrityksillä on erinomaiset mahdollisuudet osallistua ydinvoimahankkeeseen, varsinkin jos yrityksellä on aiempia kannuksia suurista teollisuus-, voimalaitos- ja ydinvoimaprojekteista. Ydinvoima-alalla on erityisiä huomioon otettavia asioita, kuten turvallisuus, laatujärjestelmät ja prosessit. Tämä vaikuttaa yleisen toimintatavan lisäksi myös dokumentaation hallintaan. Fennovoima Oy ja ydinvoimalan laitteiden päätoimittajat houkuttelevat todennäköisesti paikallisia ja suomalaisia yrityksiä tarjoamaan projektiin palveluitaan ja tuotteitaan. Alihankintayritysten ei kuitenkaan tule tuudittautua varmojen projektien varaan, vaan omia mahdollisuuksia tulee aktiivisesti luoda ja kehittää hankkeeseen mukaan pääsemiseksi. Ydinvoimaprojektiin mukaan pääsy vaatii sitä, että myynnissä ja markkinoinnissa otetaan huomioon ainakin seuraavassa luetellut tekijät. Yrityksen on tuotava itsensä näkyville ja markkinoitava osaamistaan potentiaalisille ostajille (mm. pääurakoitsijat ja Fennovoima Oy). Ulkomaisiin asiakkuuksiin voi päästä kiinni esimerkiksi suomalaisten yhteyshenkilöiden kautta. Yhteyshenkilöt voivat työskennellä yritysten palveluksessa tai toimia konsultteina. Mahdollisiin asiakkaisiin voidaan luoda kontakteja ja yrityksen osaamista koskevaa tietoa voidaan välittää seuraavasti: 1. Henkilökohtaiset suorat yhteydenotot merkittävien tarjoajien tai alihankkijayritysten avainhenkilöihin ja osto-osastoihin 2. Vierailut alan yritystapahtumissa mm. Etelä-Suomessa ja ulkomailla 3. Tarvittaessa rekisteröityminen toimittajaksi potentiaalisen ostajan rekisteriin (internetin kautta tai muutoin) 4. Suomen- ja englanninkielisten internet-sivujen luonti. Myös mm. ranskan-, saksan-, japanin- ja puolankielisiä osioita kannattaa harkita. 5. Toissijaisten viestintävälineiden hyödyntäminen: osallistuminen yritysluetteloihin, liittyminen ydinenergia-alan toimittajat -toimialaryhmään 6. Näkyvyys interaktiivisissa kontaktityökaluissa, esim. Partnerbook 7. Teknisen osaamisen, laatujärjestelmien ja suurhankekokemuksen hyödyntäminen markkinoinnissa. Ydinvoima-alan toimijat ovat kansainvälisiä yrityksiä, ja näiden toimintatavat, kaupankäynnin kulttuuri ja sopimusehdot voivat poiketa suomalaisesta. Tähän voidaan varautua niin, että yrityksen henkilöstöllä on asiantuntemusta viennistä ja kansainvälistä myyntiosaamisesta tai yritys käyttää yrityksen ulkopuolisia asiantuntijoita.

25 Verkostoituminen Ydinvoimalainvestoinnin kokoluokka on erittäin suuri. Yksittäisinä investointeina ydinvoimalat kuuluvat Suomen suurimpiin, ja Simoon mahdollisesti rakennettavan laitoksen alustava kokonaiskustannusarvio on 4 6 miljardia euroa. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen osalta verkostoituminen on erityisen tärkeää seuraavista syistä: - Ydinvoimahanke on kooltaan erittäin suuri o Alustava arvio kokonaiskustannuksista on 4 6 miljardia euroa. o Suuruus heijastuu myös aliurakoiden kokoluokkiin. o Yritysten taloudellista kantokykyä joudutaan arvioimaan (omavaraisuusaste, liikevaihto). - Ydinvoimalaitoksen rakentaminen vaatii erikoisosaamista o Kaikkea vaadittavaa erikoisosaamista ei aina löydy omasta yrityksestä. - Verkoston tulee olla uskottava o Aliurakointia tarjoava verkosto on uskottava, kun sillä on aiempaa yhteistyökokemusta suurhankkeista. Ydinvoimahankkeen vaatiman verkostoitumisen edistämiseksi on Kemi-Tornion alueella toteutettu uusi sosiaalista mediaa hyödyntävä Partnerbook. Partnerbook on interaktiivinen internet-palvelu, joka toimii sosiaalisen median periaatteella. Palveluun rekisteröitymällä alueen yritykset voivat markkinoida itseään eri suurhankkeisiin ja verkostoitua hankkiakseen ja toteuttaakseen projekteja. Yksi Partnerbookin käyttäjistä on Fennovoima Oy. Partnerbook julkistetaan osoitteessa Myös verkoston alihankkijat voidaan arvioida pääurakoitsijoiden lisäksi. Alihankkijoiden kannattaa siis valita kumppaneikseen yrityksiä, joilla on samantasoiset laatujärjestelmät tai muut toimintatavat. 7.3 Laatujärjestelmät Ydinvoimalan rakentamistöissä merkittävä tekijä on turvallisuus ja laatu. Koska hanke on hyvin suuri, ostajat suuryrityksiä ja Säteilyturvakeskus keskeinen sidosryhmä, laadun takeeksi ei riitä ainoastaan referenssit ja henkilöluottamus. Tästä syystä työmailla edellytetään sekä pää- että aliurakoitsijoilta näyttöjä laadusta sekä mahdollisesti myös laatujärjestelmistä. Merkittävimpiä ydinvoimaa koskevia laatujärjestelmiä ovat mm. laatujärjestelmäsarjan ISO standardit ja ympäristöasioiden hallintaa koskeva ISO standardisarja. Myös muusta osoitetusta laadusta on hyötyä, esimerkiksi työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmiä käsittelevästä OHSAS sarjan standardin sertifioinnista. Ydinteknistä osaamista edellyttävät työt voivat edellyttää myös STUK:n YVLohjeiden tuntemusta. Ydinvoimalan rakentamistyölle on määritetty neliportainen turvaluokkajako. Lisäksi käytetään termiä EYT (ei ydinteknisesti luokiteltu) työvaiheista, joissa noudatetaan laatujärjestelmiä, mutta YVL-ohjeiden mukaista toimintaa ei edellytetä.

26 26 Osaan ydinvoimahankkeen vaiheista riittää toimintatapapätevyys osoittamaan järjestelmällisen toimintatavan yrityksessä.. Toimintatapapätevyyksistä rakennusalalla yleinen on RALA, jota hyödynnetään muun muassa tiehankkeissa. Tällöin RALA:lla voidaan käytännössä useimmiten saavuttaa ISO-standardien taso ja korvata ne. RALA:n osalta tulee ottaa huomioon järjestelmän kolmetasoisuus, sillä vähimmäistaso ei välttämättä riitä ydinvoimahankkeisiin. Kotimaiset toimintatapajärjestelmät eivät ylipäätään välttämättä riitä kaikkiin osahankkeisiin, koska ulkomaiset toimijat voivat edellyttää kansainvälisiin standardeihin pohjautuvia järjestelmiä (esim. ISO). YVL ISO 9000 ja 14000, OHSAS yms sertifioinnit Toimintatapapätevyydet ja -hyväksynnät (esim. RALA) Etäisyys reaktorista kasvaa Referenssit, Luottamus, Käytännön hyvä laatu Kuva: Ydinvoimalan laatujärjestelmäpyramidi Tiukoista yleisistä laatuvaatimuksista huolimatta ydinvoimalahanke tarjoaa monia erilaisia työvaiheita. YVL-säännösten alaisten töiden osuudeksi on aikaisemmin arvioitu ainoastaan noin 25 %. 20 Lisäksi kotimaisille ostajille eri vaiheissa (mm. tierakentaminen, majoituskylä, muut ei-ydintekniset osat ja alueet) voi riittää toimintatapahyväksyntä tai joka tapauksessa ISO-sertifioinnit ilman erityistä YVL-säännöstön tuntemusta. Ydinvoimaan enintään välillisesti liittyvät työt, joissa tilaaja ei vaadi järjestelmin osoitettua laatua, voidaan tehdä tavalliseen tapaan, kunkin toimialan yleisten käytäntöjen mukaisesti. Dokumentaation hallinta on ydinvoimahankkeessa erittäin tärkeää. Ydinvoimalaitosrakentamisessa eri vaiheiden suunnitelmat ja toteutus tulee olla kattavasti dokumentoituja ja todennettavissa asiakirjoista. Yritysten tulee tarvittaessa varautua dokumentointivaatimusten aiheuttamiin resursointi- ja osaamistarpeisiin. Yritysten henkilöstö tulee valita siten, että viranomaisten turvallisuusselvitykset läpäistään. Ydinvoimalaitosta käyttävien tai rakentavien henkilöiden taustoista voidaan laatia ns. suppea turvallisuusselvitys. 20 Rauman ja Satakunnan kauppakamarit ja Prizztech (2004): Mahdollisuudet ja vaatimukset toimittajille koskien 5. ydinvoimayksikköä OL3

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Kemi Minna Palosaari Fennovoima teollisuuden tukijalkana Hankkeen eteneminen Työmarkkinakäytännöt ja yhteistyö viranomaisten kanssa Rekrytointi, koulutus ja kehittäminen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja Hanhikivi 1 -hanke Oulu Business Breakfast 14.4.2016 Jaana Kangas aluetiedottaja FENNOVOIMA 2016 Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, jonka

Lisätiedot

Hanhikivellä tositoimiin. Juha Miikkulainen kehityspäällikkö

Hanhikivellä tositoimiin. Juha Miikkulainen kehityspäällikkö Hanhikivellä tositoimiin Juha Miikkulainen kehityspäällikkö 12.2.2015 Vahva tuki Eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen täydennyshakemuksen perjantaina 5.12 äänin 115-74 Hanke voi nyt edetä poliittisesti

Lisätiedot

Juha Miikkulainen Kotimaisuusasteen maksimointi suurhankkeissa hankkeen ohjausryhmä

Juha Miikkulainen Kotimaisuusasteen maksimointi suurhankkeissa hankkeen ohjausryhmä Hanhikivi 1 Juha Miikkulainen 4.5.2016 Kotimaisuusasteen maksimointi suurhankkeissa hankkeen ohjausryhmä Työmaatukikohta keväällä 2016 2 Rakentamisen aikataulu ja resurssit Suunnittelu Infra Rakentaminen

Lisätiedot

Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager

Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet 21.1.2014 Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager Fennovoima rakentaa ydinvoilaitoksen Pyhäjoelle 2 Hankkeen tavoiteaikataulu Valmistelu Kehitys Rakentaminen Käyttöönotto

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä. Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi

NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä. Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi NPP 1 Hanhikivi Kokemuksia rakentamisen alkumetreiltä Seppo Ylitapio Yksikön johtaja, Pohjois-Suomi Destia Oy MISTÄ YRITYKSESSÄ ON KYSE Destia Oy on 100 %:sti kotimainen infra- ja rakennusalan palveluyhtiö,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

kahdella rivillä Outi Pelkonen

kahdella rivillä Outi Pelkonen tfennovoiman Esityksen otsikko teema-ilta yhdellä tai kahdella rivillä Outi Pelkonen 31.8.2016 Kokenut ja asiantunteva RAOS Project Oy on ydinvoimayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rosatom omistaa 34 % Fennovoimasta

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Ydinvoimahankkeen rakentamisen vaiheet ja vaatimukset yrityksille

Ydinvoimahankkeen rakentamisen vaiheet ja vaatimukset yrityksille Ydinvoimahankkeen rakentamisen vaiheet ja vaatimukset yrityksille Raahe 24.1.2013 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Laitospaikalla tutkimuksia ja selvityksiä Ydinvoimalan rakentamisen

Lisätiedot

28.1.2016 Suurhankeinfo Oulu Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö

28.1.2016 Suurhankeinfo Oulu Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö Hanhikivi 1 28.1.2016 Suurhankeinfo Oulu Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö Hankkeen tuki vahvistunut Aikataulu ja resurssit Suunnittelu Infra Rakentaminen Maansiirto ja raskas kalusto laitospaikalla Rakennustyömaan

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Hanhikivi 1 hanke Suomen suurin teollinen investointi

Hanhikivi 1 hanke Suomen suurin teollinen investointi Hanhikivi 1 hanke Suomen suurin teollinen investointi Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Ydinenergian tuottaminen omistajille Henkilöstöä noin 250 Toimipiste

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/213 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Vuonna 213 Kemi-Tornio seudulla on ennakkotietojen mukaan syntynyt vähemmän lapsia

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Hankkeen tausta Laitosvaihtoehdot Rakentamislupahakemuksen valmistelu 2 Laitospaikan valinta Fennovoima teki 5.10.2011

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007 Yritykset 2008 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007 Yritysten henkilöstöstä noin 14 prosenttia työskenteli ulkomaisissa tytäryhtiöissä vuonna 2007 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden yhteenlaskettu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

KAUPAN ALAN ENNAKOINTIKAMARI. PORIN YLIOPISTOKESKUS 12.11.2013 Johtaja Teijo Virtanen

KAUPAN ALAN ENNAKOINTIKAMARI. PORIN YLIOPISTOKESKUS 12.11.2013 Johtaja Teijo Virtanen KAUPAN ALAN ENNAKOINTIKAMARI PORIN YLIOPISTOKESKUS 12.11.2013 Johtaja Teijo Virtanen Sähköä ja tekniikkaa Satakunnassa jo yli 65 vuotta Liikevaihto 2012 n. 4 milj. Henkilökuntaa 25 Mekeltek Oy on yksi

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kokemuksia ydinvoimalaitosprojektin rakentamisesta Jouni Sipiläinen Rakentamisjohtaja

Kokemuksia ydinvoimalaitosprojektin rakentamisesta Jouni Sipiläinen Rakentamisjohtaja Kokemuksia ydinvoimalaitosprojektin rakentamisesta 20.11.2014 Jouni Sipiläinen Rakentamisjohtaja Omistajat Periaatepäätöksen tilanne Hankkeessa tapahtunut muutoksia v.2010 jälkeen > Periaatepäätöksen täydentäminen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot