SIMON KARSIKKOON SUUNNITELLUN YDINVOIMALAN YHTEISKUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Loppuraportti Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIMON KARSIKKOON SUUNNITELLUN YDINVOIMALAN YHTEISKUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Loppuraportti 15.12.2010. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry"

Transkriptio

1 SIMON KARSIKKOON SUUNNITELLUN YDINVOIMALAN YHTEISKUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET Loppuraportti Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry

2 2 Esipuhe Fennovoima Oy suunnittelee ydinvoimalaa Pohjois-Suomeen, Simon Karsikkoon tai Pyhäjoen Hanhikiveen. Fennovoima Oy valitsee laitospaikan vuoden 2011 alkupuoliskolla. Ydinvoimalan rakentamista valmistelevat työt alkavat vuonna 2012, ja varsinaisten rakennustöiden aloitusajankohta on vuonna Ydinvoimalan käyttö alkaa vuonna Ydinvoimalan rakentaminen kehittää aluetta merkittävästi ja vaikuttaa koko Pohjois- Suomeen. Tämän hankkeen tarkoituksena on valmistaa Kemi-Tornion alueen kuntia ja muita julkisen sektorin toimijoita sekä alueen yrityksiä ydinvoimalan rakentamiseen. Hankkeesta on tiedotettu myös alueen asukkaille. Tässä raportissa kerrotaan ydinvoimalan aluetaloudellisista vaikutuksista ja siitä, miten alueen tulee kehittää sekä julkisten palveluiden tarjontaa että yritysten toimintaa. Yrityksille suunnattuna palveluna on syntynyt Partnerbook, jonka avulla ydinvoimalan rakentamiseen palveluitaan tarjoavat yritykset voivat verkottua ja rakentaa yhteistyötä. Hankkeen ovat rahoittaneet Lapin Liitto ja Kemi-Tornion alueen kunnat. Hankkeen hallinnoijana toimi Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Juho Korteniemi ja johtavana konsulttina Panu Pasanen Bionova Consultingista. Aluetaloudellisten laskelmien laadinnasta vastasi yhteistyössä Bionovan kanssa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hankkeen projektisihteerinä toimi Pia Inkilä-Karjalainen Kemi- Tornio alueen kehittämiskeskus ry:stä. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet: Esko Tavia (pj), Simon kunta Martti Ruotsalainen (siht.), Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Ossi Repo, Kemin kaupunki (vpj.) Mika Simoska, Tervolan kunta Tommi Lepojärvi, Keminmaan kunta Raimo Ronkainen, Tornion kaupunki Minna Palosaari, Fennovoima Oy Antti Vilkuna, Voimaosakeyhtiö SF Antti Pihko, Outokumpu Oy Martti Kankaanranta, Länsipohjan yrittäjät Timo Rautajoki, Lapin kauppakamari Matti Uusimäki, Lappia Samu Rötkönen, Lapin Liitto Projektilla Kemi-Tornion alue on vahvistanut valmistautumistasoaan ydinvoimainvestoinnin sijoituspaikkana. Kiitämme hankkeeseen osallistuneita. Kemissä, 15. joulukuuta 2010 Esko Tavia Ohjausryhmän puheenjohtaja Martti Ruotsalainen Toimitusjohtaja

3 3 Sisällysluettelo ESIPUHE... 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ YDINVOIMALAN RAKENTAMISVAIHEEN TALOUSVAIKUTUKSET KÄYTETYT MENETELMÄT JA OLETUKSET RAKENTAMISVAIHEEN TALOUDELLINEN ARVO RAKENTAMISVAIHEEN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS RAKENTAMISVAIHEEN TYÖVOIMAN TARPEEN TÄYTTÄMINEN YDINVOIMALAN KÄYTTÖVAIHEEN TALOUSVAIKUTUKSET KÄYTETYT MENETELMÄT JA OLETUKSET KÄYTTÖVAIHEEN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS KÄYTTÖVAIHEEN TALOUDELLINEN ARVO KÄYTTÖVAIHEEN TYÖVOIMAN TARPEEN TÄYTTÄMINEN YDINVOIMALAHANKKEEN MUUT TALOUSVAIKUTUKSET LIITÄNNÄISINVESTOINNIT VAIKUTUKSET KUNTIEN VEROTULOIHIN INVEST IN -TOIMINTA MUUT VAIKUTUKSET YDINVOIMALAN AIHEUTTAMAT TARPEET JA NIIHIN VASTAAMINEN TYÖVOIMAN TARPEET JA SAATAVUUS KEMI-TORNION ALUEELLA MAJOITUSTARVE JA SAATAVILLA OLEVA MAJOITUSKAPASITEETTI KAAVOITUSTARVE HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUIDEN SEKÄ VAPAA-AJAN PALVELUIDEN TARPEET TEKNISTEN PALVELUIDEN TARVE YDINVOIMALAHANKE JA KEMI-TORNION ALUEEN YRITYSTEN OSAAMINEN YDINVOIMALAHANKKEEN VAATIMA OSAAMINEN KEMI-TORNION ALUEEN YRITYSTEN OSAAMINEN TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION ALUEEN YRITYSTEN OSAAMISESTA KEHITYSTARPEET KEMI-TORNION ALUEEN YRITYSTOIMINNASSA MYYNTI JA MARKKINOINTI VERKOSTOITUMINEN LAATUJÄRJESTELMÄT KIELITAITO KAUPALLISET RISKIT YDINVOIMAHANKKEESSA YHTEENVETO KEMI-TORNION ALUEEN VAHVUUKSISTA JA KEHITYSTARPEESTA TIIVISTELMÄ ALUEEN VAHVUUKSISTA TIIVISTELMÄ ALUEEN KEHITTÄMISTARPEISTA LIITE 1: AIKATAULU... 32

4 4 1 Tiivistelmä Ydinvoimalainvestointi toteutetaan neljässä vaiheessa. Nyt meneillään on hankintavaihe (liite 1). Vaihtoehtoiset ydinvoimalan sijoituspaikat ovat Simon Karsikko ja Pyhäjoen Hanhikivi. Fennovoima Oy päättää voimalan sijoituspaikan vuoden 2011 alkupuoliskolla. Hankintavaihetta seuraa rakentamisvaihe. Valmistelevat työt alkavat vuonna 2012, ja merkittävät rakennustyöt alkavat vuonna Ydinvoimalan käyttö alkaa suunnitelman mukaan vuonna 2020 ja kestää noin 60 vuotta. Ydinvoimalan käyttövaiheen aikana toteutetaan vuosihuoltoja noin 1 2 vuoden välein. Hanke vaikuttaa merkittävästi vuosille sijoittuvana rakentamisvaiheessa Pohjois- Suomen ja etenkin Kemi-Tornion alueen talouteen. Rakentamisvaiheessa Pohjois-Suomeen syntyy uutta henkilötyövuotta, joka vastaa vuodessa keskimäärin henkilötyövuotta. Positiivinen vaikutus Pohjois-Suomen muuttoliikkeeseen olisi parhaana vuotena noin 500 henkilöä. Vaikutus on suurimmillaan vuosina Eniten ydinvoimahankkeesta hyötyvät sektorit ovat rakennusala ja laitevalmistus. Ydinvoimalaan syntyy käyttövaiheen aikana uusia työpaikkoja noin 350 ja lisäksi muille toimialoille syntyy noin 350 uutta työpaikkaa. Käyttövaiheen aikana kasvavat merkittävästi erilaiset palvelualat. Vuosihuolto on merkittävä alihankintasektorin työllistäjä. Sen työllistävä vaikutus voi noin 60 henkilötyövuotta. Rakentamisaikana voimalaitos työllistää noin henkilöä. Teknisen työvoiman saatavuus Kemi-Tornion alueella on hyvä, sillä alueella työskentelee parhaillaan tuhansia ihmisiä prosessiteollisuudessa sekä sitä palvelevissa tehtävissä. Alueen koulutus tukee tätä osaamista ja uusiin koulutustarpeisiin voidaan vastata hyvin. Myös käyttövaiheen aikana työllistyy eri alojen koulutettuja ammattilaisia. Hankkeessa työskentelevien henkilöiden läheisten työllisyysmahdollisuudet ovat erittäin hyvät väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi. Ydinvoimalan rakentaminen aiheuttaa majoitustarpeen. Rakentajat voidaan majoittaa ydinvoimalan alueelle rakennettavaan majoituskylään, majoituspalveluja tarjoavien yritysten tiloihin ja vapaana oleviin asuntoihin. Alueen majoituskapasiteetti tulee riittämään majoitustarpeen tyydyttämiseen koko hankkeen ajan. Kaavoituksessa on varauduttu uusien teollisuusalueiden, tilapäisasumisen sekä uudisrakentamisen tarpeisiin. Muiden julkisten palveluiden kysyntään vastataan palveluiden kehittämisellä. Kemi-Tornion alue on huomattava prosessiteollisuuden ja sen palveluiden merkittävä osaamiskeskittymä, joka tarjoaa palveluitaan ydinvoimalahankkeelle sekä rakentamisen että käyttövaiheen aikana. Lisäksi alueelta löytyy kokemusta ydinvoimalaitoksen rakentamisesta. Alueen yritysten tulee kiinnittää huomiota kansainvälisen myynti- ja projektiosaamisen kehittämiseen, laatujärjestelmiin, kielitaitoon ja verkostoitumiseen. Ydinvoimalahanke tarjoaa mahdollisuuden saada Kemi-Tornion alueelle uusia, alueen ulkopuolelta tulevia osaajia ja yrityksiä.

5 5 Hankkeessa mallinnettiin ydinvoimalan suorat talousvaikutukset ja näistä aiheutuvat vaikutukset työvoiman tarpeisiin yhteiskunnan eri osa-alueilla. Lisäksi tehtiin analyysi, jossa tarkasteltiin muuttoliikkeen vaikutuksia. Mallinnuksen tarkoituksena oli selvittää, mille sektoreille syntyy uusia työpaikkoja ydinvoimalainvestoinnin myötä ja kuinka suuria vaikutuksia investoinnista hyötyville sektoreille aiheutuu. Tutkimuksessa on otettu huomioon muille toimialoille syntyvien työpaikkojen kerrannaisvaikutukset. Tämän selvityksen on laatinut Bionova Consulting ja sen on saattanut lopulliseen muotoonsa Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry. Raportti on laatijoiden näkemys hankkeen vaikutuksista ja varautumistarpeista.

6 6 2 Ydinvoimalan rakentamisvaiheen talousvaikutukset 2.1 Käytetyt menetelmät ja oletukset Pohjois-Suomen alueelle kohdistuvia ja vuosille sijoittuvan rakentamisvaiheen talousvaikutuksia on mallinnettu Helsingin yliopiston kehittämällä CGE RegFinDyn - simulointimallilla. Kyseessä on ns. dynaamisen tasapainon malli. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen kansan- ja aluetalouden kirjanpitoa, jota on täydennetty Lapin liiton tilastotiedoilla. Laskelmat on laadittu olettaen laitoksen kustannuksiksi 6 miljardia euroa. Selvityksen tarkoituksena oli tutkia hankkeen vaikutuspotentiaali ja Kemi-Tornion alueen kyky vastata hankkeen työvoima- ja palvelutarpeisiin. Tulokset sisältävät talouden kerrannaisvaikutukset. Kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia, jotka syntyvät muille toimialoille ydinvoimalan luoman kysynnän ansiosta. Tuloksista on poistettu inflaation vaikutus. 2.2 Rakentamisvaiheen taloudellinen arvo Ydinvoimalan suorat talousvaikutukset rakentamisaikana arvioitiin seuraavasti. Kotimaisuusaste on 40 % kokonaisuudesta. Investointi jakautuu koneisiin ja laitteisiin, rakentamiseen ja työmaapalveluihin. Kemi-Tornion alueen osuudeksi kotimaisesta työstä arvioitiin neljäsosa. Investoinnin jakautuma-arviot tehtiin hankkeen YVA-selvitysten perusteella. Kokonaisarvo, Arvo kotimaassa, Investoinnin osat MEUR Kotimaisuusaste MEUR Koneet ja laitteet % 660 Rakentaminen % Työmaapalvelut % 585 Yhteensä MEUR 40 % MEUR Taulukko: Kotimaisuusaste ydinvoimainvestoinnissa 1 Fennovoima Oy valmistelee valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti enintään MW sähkötehon ydinvoimainvestointia. Vaihtoehtoiset laitostoimittajat ovat AREVA ja Toshiba (reaktori) sekä Alstom ja Siemens (turbiini). Laitostoimittajat valitaan alustavasti vuonna Lähde: Bionova Consulting, perustuu hankkeen YVA-selvityksiin (Pöyry Energy Oy, 2008)

7 7 2.3 Rakentamisvaiheen työllistävä vaikutus Taloudellinen vaikutus alueelle syntyy investoinnista ja sen toteuttamiseen osallistuvien yritysten työllistävästä vaikutuksesta. Voimalan rakentamisen on oletettu kestävän kahdeksan vuotta, ja vaikutukset jakautuvat tälle ajalle. Tarkasteluyksikkönä on käytetty henkilötyövuotta. Henkilötyövuosi kuvaa yhden henkilön vuoden aikana tekemää työtä. Tarkastelussa selvitettiin seutukunnan työllisyydestä saamaa hyötyä. Hankkeessa mallinnettiin vaikutuksia aloille, joille vaikutukset ovat merkittäviä ja voivat aiheuttaa työvoiman lisäkoulutustarvetta tai muuta varautumistarvetta. Työmaan investointien arvioidaan saavuttavan huippunsa vuosina Työvoiman tarpeen jakautuminen toimialoittain Ydinvoimalasta hyötyvät Pohjois-Suomessa erityisesti koneiden ja laitteiden valmistus ja rakentaminen. Lisäksi liike-elämän palveluiden ja vähittäiskaupan aloilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Mallinnuksen mukaan voimalaitos tuo Pohjois-Suomeen rakentamisvaiheen aikana yhteensä noin uutta henkilötyövuotta. Ydinvoimalan luomat uudet työpaikat rakentamisaikana yhteensä Pohjois-Suomessa, henkilötyövuotta Koneiden ja laitteiden valmistus Rakentaminen Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimusalan sekä liike-elämän palvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus 880 Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 714 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 424 Muut alat yhteensä 388 Yhteensä henkilötyövuosia htv Taulukko: Ydinvoimalan rakentamisvaiheen työllisyysvaikutuksia Pohjois-Suomessa aloittain Laskelmassa on käytetty Tilastokeskuksen alueellisen panos tuotos-tutkimuksen arvioita tuotannon vaikutuksesta työllisyyteen. Näiden perusteella laskelmissa on oletettu, että noin 60 % vaikutuksista on suoria ja 40 % kerrannaisvaikutuksia. Näin laskien hankkeen luomat uudet henkilötyövuodet (16 350) jakautuvat seuraavasti: välitön työvoiman tarve noin ja kerrannaisvaikutuksien kautta syntyvä tarve noin henkilötyövuotta Työvoiman tarpeen ajallinen jakautuminen Hankkeen rakentamisvaiheen työvoiman tarve jakautuu koko rakentamisajalle, jonka on oletettu kestävän kahdeksan vuotta. Rakentamisvaiheessa voimalaitostyömaa työllistää enintään henkilöä. Arvio hankkeen työllistämien henkilöiden määrästä on esitetty seuraavassa kuvassa. Työvoimantarpeen on arvioitu kehittyvän siten, että alkuvuosina

8 8 pääpaino on rakennustöissä, kun taas loppuvaiheessa tärkeimmässä osassa ovat asennustyöt. On otettava huomioon, että todellisuudessa profiili voi poiketa kuvan arviosta. Rakentamisvaihe, työpaikkojen jakautuminen ajallisesti ja aloittain Työmaan johto ja valvonta Rakennustyöt Asennustyöt Työmaapalvelut Kuva: Rakentamisvaiheen työvoimantarpeen alustava profiili 2.4 Rakentamisvaiheen työvoiman tarpeen täyttäminen Rakentamisvaiheen työvoiman lähteet Voimala tarvitsee rakentamisvuosina työvoimaa yhteensä noin henkilötyövuotta. Työvoimantarpeeseen voidaan vastata mm. rakennusalan täydennyskoulutuksella. Työvoimaa saadaan useasta lähteestä: 1. Kemi-Tornion alueen työllisistä, joista osa on alan vaihtajia 2. Lähialueen työttömistä, joista osa työllistyy 3. Alueelle muuttajista 4. Muualla asuvista ihmisistä Vaikka alueen kuntatalouden kannalta viimeisen ryhmän tuoma taloudellinen hyöty onkin muita ryhmiä pienempi, on huomattava, että nämä henkilöt eivät myöskään lisää kysyntää kunnan palveluille. Laskelmissa on arvioitu, että työmaalla muualta töissä kulkevat henkilöt käyttäisivät koko rakentamisvaiheen aikana noin 27 miljoonaa euroa Kemi-Tornion alueella.

9 9 Raha käytettäisiin majoitukseen, ravitsemukseen, vähittäiskauppaan ja palveluihin, joille syntyy noin 100 henkilötyövuotta Muuttoliike rakentamisaikana Muuttoliike on määritelty tavanomaiseen tapaan nettomuuttona, joka on tulo- ja lähtömuuton erotus henkilöinä. Kun nettomuutto on positiivinen, tulomuutto on suurempaa kuin lähtömuutto. Laskentamalli antaa ennusteen nettomuutolle, joka määräytyy ydinvoimalan aikaansaaman elintaso- ja työttömyysasteen erojen perusteella. Vertailupohjana toimivat muut maakunnat, joiden kanssa muuttoliike tapahtuu henkilöä Kuva: Arvio Simon ydinvoimalan vaikutuksista Pohjois-Suomen nettomuuttoon. Muuttoliike mallinnettiin hankkeessa. Voimalan rakentamisvaiheen aikana muuttajien osuus on merkittävä, jopa 15 % voimalan suorasta työvoiman tarpeesta. Mallin antama ennuste ei kerro, mihin kuntaan muuttajat asettuvat. Voidaan kuitenkin olettaa, että suurin osa asettuu asumaan lähelle Simoa saatavilla olevan majoituskapasiteetin mukaan.

10 10 3 Ydinvoimalan käyttövaiheen talousvaikutukset 3.1 Käytetyt menetelmät ja oletukset Käyttövaiheen talousvaikutukset on laskettu Kemi-Tornion seutukunnan alueelle vuodesta 2020 alkaen. Vaikutukset mallinnettiin Helsingin yliopiston kehittämällä CGE RegFinDyn - simulointimallilla. Perusaineistona mallinnuksessa on käytetty Tilastokeskuksen kansan- ja aluetalouden kirjanpidon aineistoa, jota on täydennetty Lapin liiton tilastotiedoilla. Laskelmat on tehty olettaen ydinvoimalaitoksen kokoluokaksi 1700 MW. Tulokset sisältävät talouden kerrannaisvaikutukset. Kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan vaikutuksia, jotka syntyvät muille toimialoille ydinvoimalan luoman kysynnän ansiosta. Tuloksista on poistettu inflaation vaikutus. 3.2 Käyttövaiheen työllistävä vaikutus Käyttövaiheen työllistävästä vaikutuksesta merkittävä osa on ydinvoimalan suoraan palkkaamaa henkilökuntaa. Myös ydinvoimalan alihankintaketjun vaikutus näkyy tuloksissa. Muita potentiaalisia käyttövaiheen ajan kasvualoja ovat palvelut. Palveluiden kasvu ostovoiman kasvuun, olettaen että suurin osa käyttöhenkilökunnasta asuu Kemi-Tornion seutukunnassa. Työllisyysvaikutukset on määritetty nykyisen elinkeinorakenteen pohjalta. Laskelmassa ei ole otettu huomioon elinkeinorakenteen mahdollista laajentumista uusille toimialoille. Käyttövaiheen työllisyysvaikutukset, Kemi-Tornion seutukunta Henkilötyövuotta Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 346 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 116 Massan, paperin yms. valmistus, kustannus ja painatus 58 Koulutus 49 Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 25 Rakentaminen 24 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimusalan sekä liike-elämän palvelut 23 Tukku- ja vähittäiskauppa 21 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7 Muut 5 Yhteensä 692 Taulukko: Käyttövaiheen työllisyysvaikutukset Kemi-Tornion seutukunnassa henkilötyövuosina

11 11 Sähköntuotantoon syntyy noin 350 työpaikkaa ja muille aloille sama määrä. Yhteensä työpaikkoja syntyy noin 700. lähes Palvelualoista terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut saavat suurimman työllisyyden lisäyksen, yhteensä yli 100 uutta henkilötyövuotta. Muutkin palvelualat vahvistavat työllisyyttään. Lisäksi vuosihuolto on alihankinnan osalta merkittävä työllistäjä. Vuosihuollon toteutuslaajuus ja työvoimantarve vaihtelevat vuosittain. Vuosihuoltoon voi osallistua noin henkilöä arviolta 2 3 viikon ajaksi. Mikäli vuosihuolto toteutetaan tässä laajuudessa, tämä vastaa suoraan noin 60 henkilötyövuotta. Hankkeessa työskentelevien henkilöiden läheisten työllisyysmahdollisuudet Kemi-Tornion alueella ovat erittäin hyvät väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi. 3.3 Käyttövaiheen taloudellinen arvo Voimalan käyttöajaksi on oletettu h/vuosi. Voimalan oletetaan pääsevän puoleen eli 850 MW:n kapasiteettiin vuoden 2020 aikana ja täysi kapasiteetti MW saavutetaan vuoden 2021 aikana. Sähkön tuotantokustannuksella 35 EUR/MWh voimalan liikevaihdoksi saadaan 476 miljoonaa euroa vuodesta 2021 lähtien. Käytetty ydinvoimasähkön tuotantokustannus perustuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston laatimaan tutkimusraporttiin. 2 Ydinvoimalan käyttöhenkilökunnasta oletetaan 85 % asuvan Kemi- Tornion seutukunnan alueella. Lisäksi käyttövaiheen talousvaikutuksina otettiin huomioon ydinvoimalan tarvitsemat vuosihuollot (40 MEUR/vuosi). Sähkön hinta 35 EUR/MWh perustuu kustannusperusteiseen sähkönhinnoitteluun osakkaille Mankala-periaatteen mukaisesti. Koska ydinvoimayhtiö myy tuottamansa sähkön osakkailleen kustannuksia vastaavaan hintaan, tämä hinta ei vastaa sähkön markkinahintaa. Sähkön markkinahinta on käyttövaiheen vuosina merkittävästi tätä korkeampi, jolloin voimalan merkitys Suomen ja osakkaidensa taloudelle on tässä esitettyä huomattavasti suurempi. 3.4 Käyttövaiheen työvoiman tarpeen täyttäminen Fennovoima Oy:n arvio ydinvoimalaitoksen työvoiman tarpeelle on noin henkilöä. Lisäksi noin sata henkilöä tekee Fennovoima Oy:lle töitä ostopalveluiden kautta. Tämän lisäksi ydinvoimala työllistää vuosihuoltoihin osallistuvat työntekijät. 3 Koulutettavien käyttöhenkilöiden rekrytointi aloitettaneen vuosina Käyttöhenkilökunnalta edellytetään tiedon hakemisen, yhdistelemisen ja kehittämisen taitoja, poikkitieteellisyyttä, englannin kielen taitoa sekä valpasta asennetta. Tarkat koulutus- ja kokemusvaatimukset riippuvat tehtävästä. Henkilöstön sitoutuminen laitoksen pitkän aikavälin kehittämiseen on tärkeää, jolloin paikalliset osaajat sijoittuvat hyvin rekrytoinnissa. 4 2 Tarjanne, R, Kivistö, A: Sähkön tuotantokustannusvertailu. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (2008) 3 Lähde: Fennovoima Oy (syksy 2010) 4 Nina Koivula, Fennovoima Oy. Esitys ydinvoimalan aiheuttamat koulutustarpeet -tilaisuudessa , Kemi

12 12 Ydinvoimalaitos työllistää teknisestä luonteestaan huolimatta laajasti eri alojen ammattilaisia. Henkilöstön mahdollisia koulutustaustoja on esitetty kuvassa alla. Ydinvoimalaitoksella henkilöstön jakauma poikkeaa muista teollisuushankkeista lähinnä seuraavasti: - Ydinvoimalaitos ei työllistä myyntityötä tekevää henkilöstöä, koska valmistettavan sähkön käyttävät tai myyvät eteenpäin yrityksen omistajat - Korkeakoulututkinto on henkilöstön keskuudessa yleinen Kuva: Fennovoima Oy:n arvio käyttövaiheessa tarvittavasta henkilöstöstä ja tehtävistä 5 Laitoksen käyttöaikana henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti. Henkilöstön kouluttaminen tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia Fennovoima Oy:lle ja alueen oppilaitoksille. Yhteistyömahdollisuudet liittyvät paitsi ydinvoimalan henkilöstön koulutukseen, myös alueen nuorten motivoimiseen ydinvoima- ja energia-alalle sekä ydinvoima-alan peruskurssien järjestämiseen alueen opiskelijoille riippumatta koulutusasteesta tai -ohjelmasta. 5 Lähde: Fennovoima Oy (kevät 2010)

13 13 4 Ydinvoimalahankkeen muut talousvaikutukset 4.1 Liitännäisinvestoinnit Fennovoima Oy rakentaa Suomeen uutta ydinvoimaa, jolla tuotetaan kohtuuhintaista sähköä elinkeinoelämälle ja kotitalouksille, parannetaan Suomen sähköomavaraisuutta ja lisätään kilpailua sähkömarkkinoilla. Ydinvoimalan välillisinä vaikutuksina voidaan pitää hankkeita, joiden toteutuminen perustuu ydinvoimalan olemassaoloon, toisin sanoen hankkeet jäisivät tai saattaisivat jäädä toteutumatta ilman ydinvoimainvestointia. Alla olevassa taulukossa on esitetty ydinvoimalahankkeeseen suoraan tai osittain liittyviä hankkeita. Kyseessä oleviin projekteihin sähkön saatavuudella tai hankkeen sijoittumisella Kemi-Tornion seutukuntaan olisi ratkaiseva merkitys. Ydinvoimahankkeen vuoksi suoraan tehtävät investoinnit Investoinnin koko Hanketta tukeva infrastruktuuri (Simo, Kemi) 70 MEUR 6 Muut, esim. tieinvestoinnit (Simo, Kemi) Useita miljoonia Ydinvoimahankkeella erittäin suuri merkitys Outokummun Ferrokromi-investointi (Tornio). Päätös tuotannon laajentamisesta julkistettiin MEUR Outokummun tulevat kehittämisinvestoinnit lähivuosina ja vuosikymmeninä (Tornio) Satoja miljoonia Ydinvoimahankkeella mahdollisesti ratkaiseva vaikutus Sarius (Kemi) 120 MEUR Taulukko: Ydinvoimahankkeen mahdollisia liitännäisinvestointeja Ydinvoimala tukee osaltaan alueen teollisen infrastruktuurin ja satamien kehittymistä sekä osaamispohjan laajentumista. Tällä voi osaltaan olla positiivisia vaikutuksia myös muita teollisuushankkeita, kuten biodiesellaitoksen sijoituspaikkakuntaa, koskeviin päätöksiin. 4.2 Vaikutukset kuntien verotuloihin Kuntien verotuloja ei ole jaoteltu eri kunnille. Tämä johtuu siitä, että työntekijät voivat asua ja maksaa veroja haluamaansa kuntaan. Työntekijöiden asumispaikan valintaan vaikuttavat mm. sijainti ja palvelutarjonta Kiinteistöverot Ydinvoimalaitos maksaa kiinteistöveron Simon kuntaan. Lisäksi muut alueen kunnat saavat uusia kiinteistöverotuloja esimerkiksi ydinvoimalan työntekijöiden rakentamista uusista 6 Lähde: Fennovoima Oy:n YVA-selvitykset / Pöyry Energy Oy

14 14 asuinrakennuksista. Kiinteistöveroa maksetaan niin keskeneräisestä kuin valmiistakin rakennuksesta. Valmiin voimalan kiinteistövero on arviolta 3,5-5 miljoonaa euroa vuodessa Tuloverot Tuloverojen tarkkaa jakautumista kunnittain on vaikea arvioida, koska työntekijät voivat asua vapaasti valitsemissaan kunnissa. Rakentamisvaiheessa tuloverojen on arvioitu olevan miljoonaa euroa riippuen investoinnin kokoluokasta, joka vastaa n. 2,8 4,6 miljoonaa euroa vuodessa. 8 Tuloveroja voi kuitenkin kertyä myös huomattavasti tätä enemmän. Ratkaisevia tekijöitä ovat seutukunnan asukkaiden työllistyminen hankkeeseen sekä ulkomaalaisten työntekijöiden määrä, verotuksellinen status ja kotipaikan määritys Suomeen. EU-lainsäädäntöön perustuen ulkomaalaisten asukkaiden tulee aloittaa verojen maksu uudelle asuinpaikkakunnalleen 6 kuukauden asumisen jälkeen. Pitkien työskentelyjaksojen, ydinvoimalaitosta rakentavien työntekijöiden tarkan kontrollin sekä suomalaisten viranomaisten kattavan yhteistyön vuoksi asiaa voidaan valvoa hyvinkin tarkasti. Esimerkiksi Eurajoen kunta on hyötynyt verotuloina jopa 7,5 miljoonaa euroa vuodessa TVO:n Olkiluoto 3 -hankkeen myötä Invest in -toiminta Ydinvoimalatyömaa tuo Kemi-Tornion alueelle lukuisia yrityksiä muualta Suomesta ja ulkomailta. Näiden pysyvämpää sijoittumista Kemi-Tornion alueelle voidaan tukea. Lisäksi alueelle voidaan houkutella yrityksiä, jotka näkevät alueen taloudellisen aktiviteetin mahdollisuutena oman toimintansa kasvulle. Tätä muualta tulevien investointien ja toimijoiden houkuttelua alueelle kutsutaan Invest in -toiminnaksi. Invest In -toiminta on yleistä Suomessa sekä kansallisesti että pienemmillä alueilla. Kansallisella tasolla asiaa edistää Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Invest In Finland - säätiö. Invest in -toimintaa tekevät mm. Oulun ja Lahden kaupunki. Osana toimintaa voidaan esimerkiksi etsiä ulkomaalaisia yrityksiä paikallisten yritysten kumppaneiksi, markkinoida alueen osaamista, rekrytointimahdollisuuksia, toimintamahdollisuuksia ja toimitiloja alueen ulkopuolella toimiville yrityksille sekä etsiä alueelliselle kehittämistyölle mahdollisia kumppaneita. Kemi-Torniolla on hyvä sijainti invest in -toiminnan kannalta. Alueelta voidaan etabloitua Suomen markkinoille, ja lisäksi alue sijaitsee Pohjois-Kalotilla, josta käsin liikkuminen ja toimiminen onnistuu hyvin myös Ruotsin, Norjan ja Venäjän markkinoilla. Lisäksi alueella on hyviä kokemuksia onnistuneesta yritysten houkuttelemisesta Tornio-Haaparannan rajalla - 7 Lähde: Fennovoima Oy 8 Lähde: Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin taustaselvitys, Pöyry Energy Oy (2008) 9 Suullinen tiedonanto , Harri Hiitiö, Eurajoen kunta

15 15 hankkeen yhteydessä. Lappiin on suunnitteilla Invest in Lapland -hanke. Yhteistyö tämän hankkeen kanssa olisi perusteltua. 4.4 Muut vaikutukset Rakentamisvaihe Ydinvoimala vahvistaa monia nykyisiä Kemi-Tornion seutukunnan palveluita. Erityisesti kuljetuspalvelut hyötyvät laitoksen rakentamisesta. Kemiin suuntautuva lento- ja junaliikenne saa lisämatkustajia, samoin autonvuokraamojen ja taksipalveluiden kysyntä kasvaa. Rakentamisaikana kysyntää on myös esimerkiksi vartiointi-, siivous-, kiinteistö-, hotelli- ja majoituspalveluille. 10 Ydinvoimalan rakentajilla voi olla myös kulttuuriin liittyviä erikoistarpeita. Tämä tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin suomalaisille kuin Suomeen muuttaville yrittäjille. Esimerkiksi Raumalle on perustettu puolalainen kauppa Käyttövaihe Ydinvoimalan käyttövaiheessa kysyntää on vastaaville palveluille kuin rakentamisvaiheessakin. Käyttövaiheen ajan henkilöstö tarvitsee esimerkiksi vähittäiskaupan, ravintola-alan ja vapaa-ajan palveluita, joiden kysyntää kasvaa. 10 Lähde: Fennovoima Oy

16 16 5 Ydinvoimalan aiheuttamat tarpeet ja niihin vastaaminen 5.1 Työvoiman tarpeet ja saatavuus Kemi-Tornion alueella Voimalan rakentamisvaiheessa tarvitaan paljon teollisuusrakentamisen osaajia. Kemi-Tornion alueella asuu ja työskentelee kaikkiaan noin rakennusalan ammattilaista. Teollisuuspalveluyrityksissä työskentelee vastaavasti yli työntekijää (osa sisältyy myös rakennusalan lukuun). Kaikkiaan ydinvoimasektoria sivuavilla aloilla työskentelee yli ihmistä. Alueen työvoimalla on siis erinomaiset edellytykset toteuttaa ydinvoimahankkeesta merkittävä osa. Kemi-Tornion seutukunta, Meri-Lapin työvoimatoimiston tilastoimat työpaikat Toimiala Työpaikat 2007 Mekaaninen puuteollisuus 640 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus 660 Rakentaminen Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut Yhteensä Taulukko: Kemi-Tornion seutukunnassa tilastoidut työpaikat vuonna 2007 Käyttövaiheen ajaksi voimalaitokselle rekrytoidaan merkittävä määrä prosessiteollisuuden alan osaajia. Kemi-Tornion alueella on noin prosessiteollisuuden työpaikkaa sekä yli teollisuuden palvelualan työpaikkaa, joten alueella on hyvin laajaa eri prosessiteknologioiden osaamista. Yritysosaamista tarjoaa alueen insinööri- ja ammattikoulutus. Fennovoima Oy:llä on hyvät edellytykset rekrytoida alueelta prosessituntemusta omaavia teknisen koulutuksen saaneita henkilöitä. 5.2 Majoitustarve ja saatavilla oleva majoituskapasiteetti Ydinvoimalan rakentamisen yhteydessä työmaalla työskentelee parhaimmillaan 3 4 tuhatta henkilöä, joista suurin osa on kotoisin Kemi-Tornion alueen ulkopuolelta. Osa muualta saapuvista rakentajista asuu alueella vain tilapäisesti viikkoja tai kuukausia, mutta merkittävä osa kuitenkin muuttaa alueelle vähintään yli puoleksi vuodeksi tai useiksi vuosiksi. Esimerkiksi Rauman seutukunnassa, jossa rakennetaan parhaillaan ydinvoimalaa, ei tällä hetkellä ole juurikaan vapaita vuokra-asuntoja, vaan niihin joudutaan jonottamaan. Osa alueen ulkopuolelta tulevista rakentajista jäänee myös alueelle asumaan hankkeen jälkeen. Osa alueella pidempään asuvista rakentajista muuttaa perheensä kanssa. Rauman seudulle perheineen muuttaneet ovat lähinnä toimihenkilö- ja johtotason työntekijöitä.

17 17 Syntyneeseen majoituskapasiteetin vastataan seuraavasti: - Alueen nykyinen majoituskapasiteetti on noin majoituspaikkaa. - Fennovoima Oy:n ydinvoimalan majoituskylän kapasiteetti on noin 1000 majoituspaikkaa. - Alueelle voidaan rakentaa yhteensä yli uutta asuntoa. Kun Fennovoima Oy:n suunnittelema majoituskylä otetaan huomioon, Kemi-Tornio- Haaparanta -alueella on noin majoituspaikkaa. Kun otetaan huomioon asuntorakentamisen mahdollisuudet, tilanne on majoituskapasiteetin osalta hyvä. Majoituskapasiteetti (hlöä) Kemi-Tornio-Haaparanta-alueella Määrä (hlö-paikkaa) Hotellit Mökit 180 Asuntovaunupaikat 90 Kuntien vapaat vuokra-asunnot 550 Vapaat kerrostaloasunnot yksityisillä markkinoilla 100 Kaikki yhteensä henkilöpaikkaa Taulukko: Alueen nykyinen majoituskapasiteetti ja sen muodostuminen Kemi-Tornion alueelle kaavoitettavissa oleva rakennuskanta on asuntoa, joista yli kolmannes on kerrostaloasuntoja. 11 Tämän lisäksi Fennovoima Oy rakentaa asukkaan ydinvoimalan majoituskylän voimalaitoksen läheisyyteen. Alueelle on suunniteltu kahta merkittävää kiinteistökehityshanketta. Kemin Sariuksen kapasiteetti on 200 majoituspaikkaa ja 400 asuntoa sekä Simon asuntomessualueelle asuntoa. Lisäksi markkinoille syntyy vuokra-asuntokapasiteettia. Majoitustarpeiden kasvu rakentamisaikana nostanee alueen omistusasuntojen kauppahintoja ja vuokratasoa. Käyttöaikana Kemi-Tornion alueelle syntyy n. 750 uutta työpaikkaa. Merkittävä osa käyttöaikana työllistyvistä henkilöistä haluaa asua omakotitaloissa. Tämä lisää omakotitalorakentamista. Tilapäistä pitkäaikaismajoitusta yritysten työntekijöille tarjoavat yritykset ja yksityishenkilöt. Rakennusliikkeet ja pääomasijoittajat voivat myös kehittää uusia hankkeita. Esimerkiksi Olkiluodon projektien yhteydessä Eurajoen kunta ei ole ollut itse aktiivinen, vaan on edistänyt asuntorakentamista merkitsemällä yleensä yhden tai enintään muutaman asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet rakenteilla olevista taloyhtiöistä. Näin rakennuttaja uskaltaa aloittaa rakentamisen, kun osa huoneistoista myydään varmasti. Rakentamisen jälkeen Eurajoen kunta myy asunnot. Kaupalliselle majoitustoiminnalle ydinvoimahanke on merkittävä mahdollisuus. Seutukuntaan on jo suunnitteilla lisää hotellikapasiteettia. Myös muita majoittumisen muotoja ja majoituspalveluita voidaan kehittää hankkeen yhteydessä. 11 Lähde: Meri-Lapin kuntajakoselvitys, Tekniikan ja maankäytön työryhmä, loppuraportti (2010)

18 Kaavoitustarve Ydinvoimalan rakentaminen lisää sekä pysyvän että tilapäisen asumisen tarvetta Kemi- Tornion alueella. Lopulliset vaikutukset riippuvat lukuisista tekijöistä, kuten rakentamisvaiheen työmaavahvuudesta sekä työntekijöiden ja näiden työnantajien osoittamasta kiinnostuksesta eri asumismuotoihin ja muiden alueen suurhankkeiden toteutumisesta. Voimassaolevalla maankäytön suunnittelulla voidaan vastata yli 3200 asunnon tarpeeseen. Kaavoituksessa on syytä varautua seudun yleiseen taloudellisen toimeliaisuuden ja asumistarpeiden kasvuun. Kaavoitukseen vaikuttavat alueella monet muutkin tekijät kuin ydinvoimala, jotka tulee kokonaisuutena ottaa huomioon eri kaavoitusprosesseissa luvulla. Ratkaisevia tekijöitä tarpeiden kannalta ovat mm. muiden suurhankkeiden toteutuminen ja aikataulutus sekä seudun palvelualojen kyky tuottaa jatkossakin alueelle uusia työpaikkoja viime vuosien tapaan. 5.4 Hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden sekä vapaa-ajan palveluiden tarpeet Hyvinvointi- ja terveyspalvelut Ydinvoimahankkeessa työskentelevä henkilöstö tarvitsee hyvinvointi- ja terveyspalveluita samaan tapaan kuin muukin väestö. Terveyspalveluiden kysynnässä voidaan havaita kasvupotentiaalia myös aluetalousmallinnusten perusteella. Työmaa avaa mahdollisuuden työterveyspalveluita tuottaville yrityksille tarjota palveluitaan sekä kotimaisille että ulkomaisille yrityksille. Ydinvoimalahanke ei lisää merkittävästi julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää. Simon kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy Oulunkaaren kuntayhtymälle vuoden 2011 alusta. Oulunkaaren kuntayhtymä on varautunut suunnittelemaan ja järjestämään tarvittavat palvelut. Erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään Oulun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen yksiköissä Sivistystoimi Ydinvoimalaitosta rakennettaessa alueelle muuttaa merkittävä määrä uusia asukkaita. Esimerkiksi Raumalle on perustettu ranskalainen peruskoulu, jossa on muutamia kymmeniä oppilaita kerrallaan. Rauman kaupunki on tarjonnut koululle tilat sekä lakisääteiset palvelut, mutta varsinaisen opetuksen järjestävät ranskalaiset opettajat ja koulussa noudatetaan ranskalaisia tapoja. Kemi-Tornion alue varautuu kansainvälisen koulutuksen tarpeisiin. Oppilaat voivat käydä suomalaista koulua tai alueelle perustetaan kansainvälinen koulu. Kansalaisopistot tulevat tarjoamaan kieli- ja muita tarvittavia opintoja.

19 Vapaa-ajan palvelut Matkailun kehittämisessä on merkittäviä kaupallisia mahdollisuuksia. Kemi-Tornion alueella on lukuisia matkailukohteita, joita kehitetään alueen matkailuorganisaatioiden ja yritysten yhteistyöllä. Ydinvoimala on itsessään merkittävä matkailukohde, ja esimerkiksi Eurajoella vierailee yli ydinvoimavierasta vuodessa. Ydinvoimala tarjoaa koko Lapin luontomatkailuyrityksille mahdollisuuden saada uusia asiakkaita. Eurajoella ydinvoimalan rakentajat käyttävät vapaa-ajan palveluita vaihtelevasti. Osa hyödyntää lähinnä jokamiehenoikeutta sekä kunnan liikuntapalveluita. Raumalla asuu myös runsaasti ydinvoima-alan johtohenkilöiden perheitä, joille on ollut hyvin perusteltua järjestää ohjelmaa. Eri uskontokuntien edustajille on järjestetty omia uskonnollisia tapahtumiaan. Myös erilaista kansainvälistä vapaa-ajan ja luovien alojen hanketoimintaa on voitu kehittää. Kemi-Tornion alueella voidaan vastata vapaa-ajan palveluiden tuleviin tarpeisiin. Hengellisten palveluiden tarpeisiin vastataan alueen seurakuntien ja kuntien yhteistyöllä. 5.5 Teknisten palveluiden tarve Teknisten palveluiden osalta valmiudet liittyvät ydinvoimalan perusinfrastruktuuriin. Kemi- Tornion alueella ydinvoima on otettu huomioon mm. vesihuollossa. Vesi- ja viemäriverkosto on rakennettu Karsikkoon ottaen huomioon ydinvoimalan tarpeet. Keskeisessä asemassa ovat ydinvoimalan sähköliittymät Suomen kantaverkkoon, jota operoi Fingrid Oy. Liitynnät vaativat uusien sähköverkkojen linjauksia, jotka on huomioitu Karsikon kaavoissa. Ydinvoimalan rakennusaikaisen sähkön osalta sähkönsiirtoon liittyvistä asioista vastaa alueen sähköyhtiö Rantakairan sähkö Oy. Uudet rakennettavat asuin- ja työpaikka-alueet vaativat teknisen huollon investointeja. Teknisen huollon investointeja ovat muun muassa tie- ja infrastruktuuri-investoinnit.

20 20 6 Ydinvoimalahanke ja Kemi-Tornion alueen yritysten osaaminen 6.1 Ydinvoimalahankkeen vaatima osaaminen Ydinvoimalahankkeessa tarvitaan runsaasti osaamista. Voimalaitoksen rakentaminen voidaan osaamistarpeiden mukaan jakaa karkeasti neljään ryhmään: ydinvoimalaitoksen rakentamiseen, muuhun rakentamiseen, koneisiin ja laitteisiin sekä tukipalveluihin. Ydinvoimalaitoksen rakentamisella tarkoitetaan tässä tapauksessa itse voimantuotantolaitteistojen (reaktori- ja turbiinirakenteiden) rakentamistyötä. Muulla rakentamisella tarkoitetaan erilaisten tilojen ja tukirakenteiden rakentamista. Ydinvoimalaitos sisältää runsaasti muuhun teollisuuteen verrattavissa olevia rakenteita, joiden laatuvaatimukset ovat kuitenkin tiukemmat kuin tavallisissa kohteissa. Tukirakenteita ovat mm. erilaiset huolto- ja varastorakennukset, mutta myös mm. turbiinihallin perusrakenteet. Lisäksi muuta rakentamista ovat myös tavallista rakentamista vastaavat kohteet, kuten majoituskylä, vierailukeskus, toimistorakennukset, varastot ja paloasema. Koneilla ja laitteilla tarkoitetaan materiaaleja, koneita ja laitteita, joiden avulla laitosta käytetään. Mainittuihin päävaiheiden sisältämiin töihin kuuluu lukuisia eri töitä, mm. maanrakennusta, rakentamista, metalliteknisiä töitä sekä LVI- ja sähkötekniikkaan liittyviä töitä. Hankkeen aikana käytetään lisäksi erilaisia tukipalveluita, mm. kuljetus-, vartiointi- ja työmaatarvikkeiden toimitus- ja vuokrauspalveluita. Kuva: Suunnitelma voimalaitosalueesta. Voimalaitos sijaitsee vasemmalla, vierailukeskus keskellä ja majoituskylä oikealla Lähde: Fennovoima Oy

21 21 Työmaan alkuvaiheessa tehdään valmistelutöitä, jotka liittyvät mm. kunnallistekniikkaan ja puuston raivaukseen. Voimala-alueelle rakennetaan myös teitä, satama, laitureita ja asuntoja. Tämän jälkeen alkavat maanrakennustyöt, johon kuuluvat mm. maankaivu, maansiirto, louhinta ja betonointi. Siirrettävät maamassat ovat suuruudeltaan todennäköisesti kymmeniä tai satoja tuhansia kuutiometrejä. Rakentamisvaiheessa ostetaan tarvittavia materiaaleja ja järjestelmiä. Reaktorirakennuksen lisäksi rakennetaan turbiinihalli ja erilaisia tukirakennuksia. Itse laitokseen toimitetaan mm. huomattava määrä erilaisia pumppuja, putkistoja, säiliöitä, lämmönvaihtimia, kosteudenerottimia ja muita voimalaitoksille tyypillisiä osia. Osaamistarpeita on myös esim. suunnittelussa, työpiirustusten laadinnassa, eristämisessä ja suojauksissa. Yleisellä tasolla tarvittavaa materiaalia ja osaamista on kuvattu mm. raportissa Supply Chain Map New Nuclear Components (raportti on englanninkielinen). 13 Ainakin seuraavat hankkeen työvaiheista soveltuvat suomalaisille yrityksille 14 : - täydentävä suunnittelutyö - rakennustyöt - putkistojen ja komponenttien asennukset - talotekniikka ja muut rakennuksiin liittyvät laitteistot - täydentävät sähkö- ja automaatioasennukset - mekaaniset ja sähkölaitteet - työmaapalvelut Koko rakentaminen on mittakaavaltaan: 15 - Ydinvoimalaitos noin kerrosneliömetriä - Apu- ja tukirakennukset noin kerrosneliömetriä - Majoituskylä noin kerrosneliömetriä 6.2 Kemi-Tornion alueen yritysten osaaminen Kemi-Tornion alueella toimii useita merkittäviä teollisuuslaitoksia. Näitä ovat mm. Outokumpu Oy:n Tornion terästehdas sekä Metsä-Botnian ja StoraEnson puunjalostuslaitokset Kemissä. Teollisuuslaitokset ovat synnyttäneet ympärilleen merkittävän teollisuuden palvelualan yritysjoukon. Yritysryhmää yhdistää asiakkuuksien keskittyminen suurteollisuuteen. Tilastojen mukaan teollisuuden alihankintaan ja palveluihin keskittyneen yritysryhmän liikevaihto Kemi-Tornion alueella vuonna 2008 oli 299 MEUR. Yritysryhmä työllisti yli henkilöä, ja toimipaikkojen määrä oli kaikkiaan Sektoreittain analysoituna teollisuus työllisti alueella kaikkiaan noin henkilöä lähinnä prosessiteollisuudessa, lisäksi rakentamisessa työskenteli noin ihmistä. Teollisuuden alihankintaan ja palveluihin erikoistunut yritysjoukko koostuu mm. teollisuus- ja maanrakentamiseen, työmaapalveluihin, konepajateollisuuteen, mittauksiin ja kunnossapitoon keskittyvistä yrityksistä. Merkittävimmät ydinvoimainvestointiin liittyvät alueen 13 Saatavilla: 14 Lähteet: Energiateollisuus ry ja Prizztech, muokaten Bionova 15 Lähde: Fennovoima Oy 16 Lapin Suhdanteet 1/2010. Lapin Liitto.

22 22 osaamiskeskittymät ovat metalliteollisuus, teollisuuden kunnossapitopalvelut, teollisuuslaitteistot (mm. nosturit, kuljettimet), LVI-, sähkö- ja IT-alan suunnittelupalvelut sekä eri rakennusalan osaamissektorit, kuten teollisuus- ja talonrakennus, maanrakennus, louhintatyöt sekä betoni- ja kivirakentaminen. Alueella on vahva teollisuusrakentamiseen erikoistunut yrityspohja, joka on toteuttanut mittavia kalustoinvestointeja. Esimerkiksi pelkästään maanrakennusalan yrityksissä on Infra ry:n tilastojen mukaan käytettävissä noin 280 erityyppistä maanrakennukseen soveltuvaa konetta ja laitetta. Teollisuuden alihankinta ja palvelut -yritysryhmä on luonut ja kehittänyt alueelle johtavaa teollisuuspalveluiden osaamista. Lukuisat alueen teollisuusyritysten suurhankkeet ovat luoneet voimakasta kasvua ja kehittäneet erikoisosaamista, jota voidaan hyödyntää myös ydinvoimalan rakentamisessa, käytössä ja kunnossapidossa. Monet yritykset olivat mukana mm. Outokummun terästehtaan tupla-projektissa (tuotannon tuplaus), joka oli yksi Suomen historian suurimmista rakennushankkeista. Yritysryhmän liikevaihto on puolitoistakertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa, mutta toisaalta liikevaihto on kääntynyt yleisen taloustilanteen myötä laskuun vuonna Alueen yritykset ovat hyödyntäneet osaamistaan jo aiemmissa ydinvoimalahankkeissa. Kemiläinen Lapin Teollisuusrakennus Oy on toiminut TVO:n Olkiluoto 3 - ydinvoimalahankkeessa Siemensin alihankkijana vastaten kokonaisurakasta. LTR on toiminut Areva-Siemens-konsortion alihankkijana, ja sen vastuulla oli kytkinlaitosrakennuksen rakentaminen. LTR:n lisäksi mm. Havator Oy sekä monet alueen pienemmät yritykset ovat olleet mukana ydinvoimalahankkeiden eri vaiheissa tuottamassa mm. maansiirto- ja kuljetuspalveluita. Kemi-Tornion alueella asuu ja työskentelee merkittävä ydinvoimaloiden rakentamista hallitseva osaajien joukko. Kuvaaja: Kemi-Tornion alueen teollisuuden alihankinta ja palvelut -yritysklusterin kehitys 17 Tutkimusten mukaan suurin osa alueen yrityksistä uskoo ydinvoimalainvestoinnin vaikuttavan yritykseensä positiivisesti. 18 Parantaakseen mahdollisuuksiaan alueen yritykset 17 Lapin Liitto: Lapin suhdanteet 1/ Mertala, Marjut (2009): Ydinvoimalahankkeen mahdollisuudet Kemi-Tornion seudun yrityksille.

23 23 ovat valmistautumassa ydinvoimalan tuloon verkostoitumalla. Yritysten osaamisen kehittämistä ja verkostoitumista tuetaan parhaillaan Simon Karsikkoon suunnitellun ydinvoimalan yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia tutkivalla hankkeella sekä Heavy High Tech -ohjelmalla. Lisäksi yritysten osaamisen kehittämistä ja verkostoitumista tuetaan alueella järjestettävillä ydinvoimainfoilla sekä mm. Partnerbookilla, joka on suurhankkeiden investoijien ja alueen yritysten virtuaalinen kohtaamispaikka. 6.3 Tiivistelmä Kemi-Tornion alueen yritysten osaamisesta Kemi-Tornion alue on vahva teollisen ja kaupallisen osaamisen keskus, ja alueella on hyvät mahdollisuudet vastata moniin hankkeen tarpeisiin. Koska yksityiskohtaisia osaamistarpeita on runsaasti, seuraavassa on tiivis yhteenveto ja muutamia poimintoja ydinvoimalahankkeen kannalta oleellisesta osaamisesta sektoreittain. 19 Toimiala Liikevaihto Työpaikat Poimintoja palveluista ja osaamisesta MEUR Teollisuus % Suomen viennistä. Työpaikat pääosin prosessiteollisuudessa. Teollisuutta tukee vahva teollisuuden palveluihin erikoistunut yritysklusteri, johon kuuluu n. 70 yritystä. Niiden liikevaihto on 299 MEUR ja työntekijöitä on Rakentaminen Maanrakennusalalla 280 erilaista konetta ja laitetta. Kokemusta mm. Olkiluodon urakoista. Logistiikka Alueella 3 merkittävää rahtisatamaa, lentokenttä ja raideyhteydet Suomeen ja Ruotsiin. 60 % länsirajan ylittävästä maaliikenteestä kulkee alueen kautta. Tukku- ja vähittäiskauppa Alueella asioidaan koko Pohjois-Kalotilta, jonka vuoksi vähittäiskaupan myynti on alueen ostovoimaa suurempi. Muut yksityiset Laaja kirjo erityisesti teollisuudelle tarjottavia alat Julkiset palvelut Alkutuotanto 770 Muut alat 370 Kaikki yhteensä liike-elämän palveluita Yhteensä yli opiskelijaa ammattikoulu- ja amk-tasoilla mm. tekniikan ja liiketalouden aloilla. Lisäksi tutkimusta ja kehitystä, jossa mukana Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin yliopistot. 19 Lähteet: Energiateollisuus ry, Lapin Liiton Lapin suhdanteet -katsaukset, opetusohjelmat, toimialayhdistykset sekä logistiikan ja kaupanalan selvitykset, muokaten Bionova

24 24 7 Kehitystarpeet Kemi-Tornion alueen yritystoiminnassa 7.1 Myynti ja markkinointi Kemi-Tornion alueen yrityksillä on erinomaiset mahdollisuudet osallistua ydinvoimahankkeeseen, varsinkin jos yrityksellä on aiempia kannuksia suurista teollisuus-, voimalaitos- ja ydinvoimaprojekteista. Ydinvoima-alalla on erityisiä huomioon otettavia asioita, kuten turvallisuus, laatujärjestelmät ja prosessit. Tämä vaikuttaa yleisen toimintatavan lisäksi myös dokumentaation hallintaan. Fennovoima Oy ja ydinvoimalan laitteiden päätoimittajat houkuttelevat todennäköisesti paikallisia ja suomalaisia yrityksiä tarjoamaan projektiin palveluitaan ja tuotteitaan. Alihankintayritysten ei kuitenkaan tule tuudittautua varmojen projektien varaan, vaan omia mahdollisuuksia tulee aktiivisesti luoda ja kehittää hankkeeseen mukaan pääsemiseksi. Ydinvoimaprojektiin mukaan pääsy vaatii sitä, että myynnissä ja markkinoinnissa otetaan huomioon ainakin seuraavassa luetellut tekijät. Yrityksen on tuotava itsensä näkyville ja markkinoitava osaamistaan potentiaalisille ostajille (mm. pääurakoitsijat ja Fennovoima Oy). Ulkomaisiin asiakkuuksiin voi päästä kiinni esimerkiksi suomalaisten yhteyshenkilöiden kautta. Yhteyshenkilöt voivat työskennellä yritysten palveluksessa tai toimia konsultteina. Mahdollisiin asiakkaisiin voidaan luoda kontakteja ja yrityksen osaamista koskevaa tietoa voidaan välittää seuraavasti: 1. Henkilökohtaiset suorat yhteydenotot merkittävien tarjoajien tai alihankkijayritysten avainhenkilöihin ja osto-osastoihin 2. Vierailut alan yritystapahtumissa mm. Etelä-Suomessa ja ulkomailla 3. Tarvittaessa rekisteröityminen toimittajaksi potentiaalisen ostajan rekisteriin (internetin kautta tai muutoin) 4. Suomen- ja englanninkielisten internet-sivujen luonti. Myös mm. ranskan-, saksan-, japanin- ja puolankielisiä osioita kannattaa harkita. 5. Toissijaisten viestintävälineiden hyödyntäminen: osallistuminen yritysluetteloihin, liittyminen ydinenergia-alan toimittajat -toimialaryhmään 6. Näkyvyys interaktiivisissa kontaktityökaluissa, esim. Partnerbook 7. Teknisen osaamisen, laatujärjestelmien ja suurhankekokemuksen hyödyntäminen markkinoinnissa. Ydinvoima-alan toimijat ovat kansainvälisiä yrityksiä, ja näiden toimintatavat, kaupankäynnin kulttuuri ja sopimusehdot voivat poiketa suomalaisesta. Tähän voidaan varautua niin, että yrityksen henkilöstöllä on asiantuntemusta viennistä ja kansainvälistä myyntiosaamisesta tai yritys käyttää yrityksen ulkopuolisia asiantuntijoita.

25 Verkostoituminen Ydinvoimalainvestoinnin kokoluokka on erittäin suuri. Yksittäisinä investointeina ydinvoimalat kuuluvat Suomen suurimpiin, ja Simoon mahdollisesti rakennettavan laitoksen alustava kokonaiskustannusarvio on 4 6 miljardia euroa. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen osalta verkostoituminen on erityisen tärkeää seuraavista syistä: - Ydinvoimahanke on kooltaan erittäin suuri o Alustava arvio kokonaiskustannuksista on 4 6 miljardia euroa. o Suuruus heijastuu myös aliurakoiden kokoluokkiin. o Yritysten taloudellista kantokykyä joudutaan arvioimaan (omavaraisuusaste, liikevaihto). - Ydinvoimalaitoksen rakentaminen vaatii erikoisosaamista o Kaikkea vaadittavaa erikoisosaamista ei aina löydy omasta yrityksestä. - Verkoston tulee olla uskottava o Aliurakointia tarjoava verkosto on uskottava, kun sillä on aiempaa yhteistyökokemusta suurhankkeista. Ydinvoimahankkeen vaatiman verkostoitumisen edistämiseksi on Kemi-Tornion alueella toteutettu uusi sosiaalista mediaa hyödyntävä Partnerbook. Partnerbook on interaktiivinen internet-palvelu, joka toimii sosiaalisen median periaatteella. Palveluun rekisteröitymällä alueen yritykset voivat markkinoida itseään eri suurhankkeisiin ja verkostoitua hankkiakseen ja toteuttaakseen projekteja. Yksi Partnerbookin käyttäjistä on Fennovoima Oy. Partnerbook julkistetaan osoitteessa Myös verkoston alihankkijat voidaan arvioida pääurakoitsijoiden lisäksi. Alihankkijoiden kannattaa siis valita kumppaneikseen yrityksiä, joilla on samantasoiset laatujärjestelmät tai muut toimintatavat. 7.3 Laatujärjestelmät Ydinvoimalan rakentamistöissä merkittävä tekijä on turvallisuus ja laatu. Koska hanke on hyvin suuri, ostajat suuryrityksiä ja Säteilyturvakeskus keskeinen sidosryhmä, laadun takeeksi ei riitä ainoastaan referenssit ja henkilöluottamus. Tästä syystä työmailla edellytetään sekä pää- että aliurakoitsijoilta näyttöjä laadusta sekä mahdollisesti myös laatujärjestelmistä. Merkittävimpiä ydinvoimaa koskevia laatujärjestelmiä ovat mm. laatujärjestelmäsarjan ISO standardit ja ympäristöasioiden hallintaa koskeva ISO standardisarja. Myös muusta osoitetusta laadusta on hyötyä, esimerkiksi työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmiä käsittelevästä OHSAS sarjan standardin sertifioinnista. Ydinteknistä osaamista edellyttävät työt voivat edellyttää myös STUK:n YVLohjeiden tuntemusta. Ydinvoimalan rakentamistyölle on määritetty neliportainen turvaluokkajako. Lisäksi käytetään termiä EYT (ei ydinteknisesti luokiteltu) työvaiheista, joissa noudatetaan laatujärjestelmiä, mutta YVL-ohjeiden mukaista toimintaa ei edellytetä.

26 26 Osaan ydinvoimahankkeen vaiheista riittää toimintatapapätevyys osoittamaan järjestelmällisen toimintatavan yrityksessä.. Toimintatapapätevyyksistä rakennusalalla yleinen on RALA, jota hyödynnetään muun muassa tiehankkeissa. Tällöin RALA:lla voidaan käytännössä useimmiten saavuttaa ISO-standardien taso ja korvata ne. RALA:n osalta tulee ottaa huomioon järjestelmän kolmetasoisuus, sillä vähimmäistaso ei välttämättä riitä ydinvoimahankkeisiin. Kotimaiset toimintatapajärjestelmät eivät ylipäätään välttämättä riitä kaikkiin osahankkeisiin, koska ulkomaiset toimijat voivat edellyttää kansainvälisiin standardeihin pohjautuvia järjestelmiä (esim. ISO). YVL ISO 9000 ja 14000, OHSAS yms sertifioinnit Toimintatapapätevyydet ja -hyväksynnät (esim. RALA) Etäisyys reaktorista kasvaa Referenssit, Luottamus, Käytännön hyvä laatu Kuva: Ydinvoimalan laatujärjestelmäpyramidi Tiukoista yleisistä laatuvaatimuksista huolimatta ydinvoimalahanke tarjoaa monia erilaisia työvaiheita. YVL-säännösten alaisten töiden osuudeksi on aikaisemmin arvioitu ainoastaan noin 25 %. 20 Lisäksi kotimaisille ostajille eri vaiheissa (mm. tierakentaminen, majoituskylä, muut ei-ydintekniset osat ja alueet) voi riittää toimintatapahyväksyntä tai joka tapauksessa ISO-sertifioinnit ilman erityistä YVL-säännöstön tuntemusta. Ydinvoimaan enintään välillisesti liittyvät työt, joissa tilaaja ei vaadi järjestelmin osoitettua laatua, voidaan tehdä tavalliseen tapaan, kunkin toimialan yleisten käytäntöjen mukaisesti. Dokumentaation hallinta on ydinvoimahankkeessa erittäin tärkeää. Ydinvoimalaitosrakentamisessa eri vaiheiden suunnitelmat ja toteutus tulee olla kattavasti dokumentoituja ja todennettavissa asiakirjoista. Yritysten tulee tarvittaessa varautua dokumentointivaatimusten aiheuttamiin resursointi- ja osaamistarpeisiin. Yritysten henkilöstö tulee valita siten, että viranomaisten turvallisuusselvitykset läpäistään. Ydinvoimalaitosta käyttävien tai rakentavien henkilöiden taustoista voidaan laatia ns. suppea turvallisuusselvitys. 20 Rauman ja Satakunnan kauppakamarit ja Prizztech (2004): Mahdollisuudet ja vaatimukset toimittajille koskien 5. ydinvoimayksikköä OL3

Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin

Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin ValNet Työpaja 3.9.2014 Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö Fennovoiman omistuspohja Omistajilta lopullinen sitoumus Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy tekivät

Lisätiedot

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset

Lisätiedot

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Kemi Minna Palosaari Fennovoima teollisuuden tukijalkana Hankkeen eteneminen Työmarkkinakäytännöt ja yhteistyö viranomaisten kanssa Rekrytointi, koulutus ja kehittäminen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Mitä aluevaikutuksia ydinvoimalan rakentamis hankkeelta odotetaan Pyhäjoelle ja ympäröiviin seutukuntiin?

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

MYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2

MYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2 MYYNTIESITE KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2 VARAA UUDET TOIMITILAT KALAJOEN NÄKYVIMMÄLTÄ LIIKEPAIKALTA ONKO TÄSSÄ PAIKKA YRITYKSESI UUSILLE TOIMITILOILLE? Kalajoen keskusta Pyhäjoki Raahe

Lisätiedot

Alueen valmistautuminen Fennovoiman ydinvoimala-hankkeeseen Hanhikivi-yhteyshanke 1.8.2012-30.4.2015

Alueen valmistautuminen Fennovoiman ydinvoimala-hankkeeseen Hanhikivi-yhteyshanke 1.8.2012-30.4.2015 Alueen valmistautuminen Fennovoiman ydinvoimala-hankkeeseen Hanhikivi-yhteyshanke 1.8.2012-30.4.2015 Kokemuksia Olkiluodon alueelta OLKILUOTO Olkiluoto 3 ydinvoimalan rakennusprojekti alkoi vuonna 2005

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Päivämäärä. Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen

Päivämäärä. Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen Dno OUKA/4662/02.05.05/2014 Päätöshistoria - Tiivistelmä - Esittelyteksti Osallistumistarjous Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Fennovoiman omistajat Voimaosakeyhtiö

Lisätiedot

Hanhikivellä tositoimiin. Juha Miikkulainen kehityspäällikkö

Hanhikivellä tositoimiin. Juha Miikkulainen kehityspäällikkö Hanhikivellä tositoimiin Juha Miikkulainen kehityspäällikkö 12.2.2015 Vahva tuki Eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen täydennyshakemuksen perjantaina 5.12 äänin 115-74 Hanke voi nyt edetä poliittisesti

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja Hanhikivi 1 -hanke Oulu Business Breakfast 14.4.2016 Jaana Kangas aluetiedottaja FENNOVOIMA 2016 Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, jonka

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen ATS:n seminaari, Helsinki Pekka Ottavainen Toimitusjohtaja Voimaosakeyhtiö SF Fennovoima teollisuuden tukijalkana Kaksi vaihtoehtoa paikkakunnaksi Hankkeen aikataulu 2

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Teemailta - Fennovoima työnantajana Pyhäjoki, 22.1.2014. Fennovoima Oy Mikko Merikari Juha Miikkulainen

Teemailta - Fennovoima työnantajana Pyhäjoki, 22.1.2014. Fennovoima Oy Mikko Merikari Juha Miikkulainen Teemailta - Fennovoima työnantajana Pyhäjoki, 22.1.2014 Fennovoima Oy Mikko Merikari Juha Miikkulainen Fennovoiman ajankohtaiset kuulumiset Ydinvoimalaitos ja sen käyttöorganisaatio Fennovoiman organisaatio

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna Sähköä koko Suomelle Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle Antti Vilkuna Hankkeessa yhdistyvät suomalaisen yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja kotitalouksien tarpeet Fennovoima Mikä?

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Rakennustutkimus RTS Oy Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810

Rakennustutkimus RTS Oy Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810 Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki 09-5407 310, fax 09-5031 810 HELMIKUU 2015 OMATALORAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ Tämä analyysi on tehty Omatalon toimeksiannosta helmikuussa 2015. 1 OMAKOTIRAKENTAMINEN TYÖLLISTÄÄ,

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS Sweco Ympäristö Oy Kimmo Koski 20.1.2015 1 YLEISTÄ RAKENTAMISHANKKEIDEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Merkittävät rakentamishankkeet (tuulivoimalat, radat, kaivokset, hotellit

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Hankkeen tilannekatsaus ja ydinvoimala mahdollisuutena alueelle

Hankkeen tilannekatsaus ja ydinvoimala mahdollisuutena alueelle Hankkeen tilannekatsaus ja ydinvoimala mahdollisuutena alueelle 4.3.2011 Heli Haikola Aluekoordinaattori Suomelle tärkeä osakaskunta Yhteensä 70 osakasta, käyttävät 30 % Suomen sähköstä AGA Alajärven Sähkö

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Hanhikivi 1. Juha Miikkulainen kehityspäällikkö

Hanhikivi 1. Juha Miikkulainen kehityspäällikkö Hanhikivi 1 Juha Miikkulainen kehityspäällikkö Vahva tuki Eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen täydennyshakemuksen 5.12. äänin 115-74 Hanke voi nyt edetä poliittisesti ja juridisesti selkeältä pohjalta

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Uuden ydinvoimalan rakentaminen Pohjois-Suomeen

Uuden ydinvoimalan rakentaminen Pohjois-Suomeen Uuden ydinvoimalan rakentaminen Pohjois-Suomeen Maarakennuspäivä 2011 6.10.2011, Finlandia-talo Juha Matikainen Suunnittelupäällikkö Sähköä koko Suomelle Sijoituspaikan valinta Toteutus ja suomalainen

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

Hanhikivi 1 - Energiaa Pohjois-Suomeen

Hanhikivi 1 - Energiaa Pohjois-Suomeen Hanhikivi 1 - Energiaa Pohjois-Suomeen Enterprise Forum 1/2012 Oulun Yliopisto Minttu Hietamäki Ydintekniikka-asiantuntija Fennovoima teollisuuden tukijalkana Ydinvoima meillä ja maailmalla Ydinvoimala

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS. Tiivistelmämuistio MUISTIO 1 (2) 2013-09-09

OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS. Tiivistelmämuistio MUISTIO 1 (2) 2013-09-09 MUISTIO 1 (2) 2013-09-09 OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS Tiivistelmämuistio Fennovoima Oy:n johdon esitykseen perustuen yhtiön hallitus on päättänyt aloittaa prosessin, joka tähtää investointipäätökseen Hanhikivi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014 Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Fennovoiman omistuspohja Laitossopimus ja lopullinen sitoumus Joulukuu:

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

28.1.2016 Suurhankeinfo Oulu Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö

28.1.2016 Suurhankeinfo Oulu Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö Hanhikivi 1 28.1.2016 Suurhankeinfo Oulu Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö Hankkeen tuki vahvistunut Aikataulu ja resurssit Suunnittelu Infra Rakentaminen Maansiirto ja raskas kalusto laitospaikalla Rakennustyömaan

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Hanhikivi 1 hanke Suomen suurin teollinen investointi

Hanhikivi 1 hanke Suomen suurin teollinen investointi Hanhikivi 1 hanke Suomen suurin teollinen investointi Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Ydinenergian tuottaminen omistajille Henkilöstöä noin 250 Toimipiste

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 4.5. Sisältö: Menetelmä 3 Taustatiedot yrityksistä 4 Työvoiman määrä 11 Työsuhteet 18 Rekrytointi 21 Ulkomaiset työntekijät 26 Asiakkaat 28 Yritysten liikevaihto

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/213 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Vuonna 213 Kemi-Tornio seudulla on ennakkotietojen mukaan syntynyt vähemmän lapsia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Lähivuosien palvelutarpeet ja laitostoimittajan urakat

Lähivuosien palvelutarpeet ja laitostoimittajan urakat Lähivuosien palvelutarpeet ja laitostoimittajan urakat Pyhäjoki 15.10.2015 Samuli Mäenpää Titan-2 lyhyesti Yksityinen venäläinen yhtiö Titan-2 -holding perustettu 20 vuotta sitten vuonna 1995 Yhtiön historia

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kunnanhallitus 44 02.02.2015. Hanhikivi 1-ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen 3652/03.035/2015

Kunnanhallitus 44 02.02.2015. Hanhikivi 1-ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen 3652/03.035/2015 Kunnanhallitus 44 02.02.2015 Hanhikivi 1-ydinvoimahankkeeseen sijoittaminen 3652/03.035/2015 KHALL 44 Fennovoima Oy:n Hanhikivi I -hankkeen kuvaus ja Siikajoen kunnan osakkuus Hanhikiven Sähkönmyynti Oy:ssä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Kirsi Mettälä 25.5.2011. Talonrakennus II

Kirsi Mettälä 25.5.2011. Talonrakennus II Kirsi Mettälä 25.5.2011 Talonrakennus II = Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu yritysten ja oppilaitosten

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Vakaahintaista sähköä vuosikymmeniksi

Vakaahintaista sähköä vuosikymmeniksi Vakaahintaista sähköä vuosikymmeniksi 1Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos on miljardiluokan investointi, joka tuo Suomeen työtä ja vakaahintaista sähköä teollisuudelle ja kuluttajille. 2Hanhikivi

Lisätiedot