Sisältö. Toimitusjohtajan katsaus _3. Strategia Jyväskylä linjasi energiastrategiansa _4 Työnilo 005 -henkilöstöstrategia Liiketoiminta-arvot _5

Transkriptio

1 Yhteiskuntavastuuraportti 2004

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus _3 Strategia Jyväskylä linjasi energiastrategiansa _4 Työnilo 005 -henkilöstöstrategia Liiketoiminta-arvot _5 Jyväskylän Energian profiili Jyväskylän Energia pähkinänkuoressa _6 Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuun sisältö _8 Avaintunnusluvut Raportointiperiaatteet _9 Johtaminen Toimintajärjestelmä _10 Laatu Ympäristö Henkilöstö sekä työterveys ja -turvallisuus Riskienhallinta _11 Viestintä Yhteiskuntavastuun tulokset Taloudellinen vastuu _12 Asiakkaat Toimittajat _13 Henkilöstö _14 Yhteiskunta Tuki yhteisöille Ympäristövastuu _16 Toimenpiteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi Välittömät ympäristövaikutukset _17 Välilliset ympäristövaikutukset _18 Sosiaalinen vastuu _20 Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen Yhteistoiminta ja tasa-arvo Sidosryhmät ja paikallinen vuorovaikutus Tuotevastuu ja asiakassuhteet _22

3 Toimitusjohtajan katsaus 80-luvulle saakka Suomen energiahuollon linjaan kuului periaate, jonka mukaan kotimaisilla energiavaroilla piti olla tuotettavissa vähintään 30 % kulloisestakin sähkön tarpeesta. Sen jälkeen huoltovarmuudesta keskusteleminen kävi epämuodikkaaksi. Nyt asia on jälleen ajankohtainen, kun myös EU-päättäjät ovat heränneet vaatimaan EU:n energiahuoltovarmuuden parantamista. Nykyisin 50 % EU-maiden tarvitsemasta energiasta tuodaan EU:n ulkopuolelta. Jos kehityksen suuntaa ei muuteta, 25 vuoden kuluttua riippuvuus kasvaa 70 prosenttiin luvun alussa syntyneen EU:n Vihreän kirjan mukaan kansallisesti tulee tukea ratkaisuja, jotka vähentävät riippuvuutta ulkomaisesta energiasta. 90-luvun Suomessa tätä ei vielä ajateltu. Keskustelu tyrehtyi kiistelyksi ydinvoiman ja vesivoiman lisäämisen tarpeesta ja edellytyksistä. Nyt EU harkitsee jopa huoltovarmuusdirektiivin säätämistä. Keväällä 2005 Jyväskylän voimalaitoshanke on YVA-selvitysvaiheessa. Toteutuessaan hanke kasvattaa merkittävästi maakunnan energiahuoltovarmuutta. Vielä tänäänhän Keski-Suomi on maamme maakunnista riippuvaisin sähköntuonnista muista kunnista ja valtakunnan rajojen takaa. Sähkömarkkinoiden avautuminen 90-luvulla johti siihen, että Suomeen rantautui joukko ulkomaisia energiatoimijoita, jotka eivät kuitenkaan toteuttaneet niiltä odotettuja investointeja energian tuotantokapasiteettiin. Ennemminkin tulokkaat valtasivat osuuksia olemassa olevasta energiantuotannosta. Ulkomaisten toimijoiden tulon voi katsoa kasvattaneen markkinariskejä; tulokkaiden etuihin sopii, että myytävästä tuotteesta vallitsee hintoja nostavaa niukkuutta. Koska suomalainen energia kuuluu EU:n edullisimpien joukkoon, on hinnankorotuspotentiaali nähty ulkomailta saakka! Niinpä pörssisähkönkin hintaa heiluttelee toisinaan raakaöljyn hinta, toisinaan sateiden vähyys Pohjolassa ja toisinaan niukkuus sähkön rajasiirtokapasiteetissa Yksi Jyväskylään kaavaillun uuden voimalaitoksen ydinajatuksista on juuri markkinariskien haltuun ottaminen: Kotimaista polttoainetta käyttävä voimalaitos hallitsee kotoiset riskit tehokkaammin kuin jos kaupungin omistama Jyväskylän Energia Oy jättäytyisi riippuvaiseksi sähköpörssin liikkeistä tai öljykauppiaiden armoille. Jyväskylän Energia on pystynyt pitkälti juuri oman energiantuotantonsa ansiosta pitämään sähkön hinnan kilpailukykyisenä ja vakaana. Sähköenergiamme listahinnat ovat pysyneet ennallaan jo kaksi vuotta. Uusi voimalaitos auttaa meitä säilyttämään kurssimme vakaina myös kaupungin ja asiakaskuntamme kasvaessa. Energia-alalla on nähtävä kvartaaleja kauemmas ja tehtävä investoinnit tulevien vuosikymmenien tarpeita silmällä pitäen. Hajautetun energiantuotannon mallissa Jyväskylä voi hyödyntää kaikki paikalliset polttoainelähteet. Keski-Suomessa soiden ja metsien maakunnan pääkaupungin päätös hylätä kasvava öljyvetoisuus ja valita tilalle oman maakunnan polttoaineet merkitsee työtä ja hyvinvointia monelle: hanke tuo 200 uutta, pysyvää työpaikkaa ja jättää vuosittain polttoainemaksuina maakuntaan miljoonaa euroa. Joulukuussa teettämämme kyselytutkimuksen mukaan kahden vaihtoehtoisen voimalaitospaikan naapureista enemmistö jakaa kanssamme sen ymmärryksen, että uusi voimalaitos on tarpeellinen hanke. Vaikka voimalaitosta ei haluttaisikaan omaan lähiympäristöön, sekä Keljonlahdessa että Rauhalahdessa nähtiin voimalaitoshankkeen myönteisimpänä piirteenä hankkeen vaikutukset maakunnan talouteen ja työllisyystilanteeseen. Keljonlahtelaisista 56 % ja rauhalahtelaisista 78 % kannatti väitettä Pidän tärkeänä, että Jyväskylä olisi omavarainen energian suhteen. Työ yleisen ja yksityisen edun sovittamiseksi ja hankkeen ei-toivottujen vaikutusten vähentämiseksi jatkuu. Juha Lappalainen Toimitusjohtaja Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _3

4 STRATEGIA Jyväskylä linjasi energiastrategiansa Kaupungin energiatyöryhmä linjasi vuoden 2003 lopulla Jyväskylän energiatulevaisuuden kahdeksan kohdan ohjelmaksi, Kasvun strategiaksi. Kaupungin visiossa Jyväskylän Energian (JE) roolina on toimia maakunnan energiaveturina, joka tuo seudulle vaurautta ja työtä. Tärkeitä reunaehtoja ovat energiaomavaraisuuden parantaminen, kestävä kehitys EU: n energia-alan periaatteiden mukaisesti, hintakilpailukyky ja hyvä toimitusvarmuus. Jyväskylä kasvaa lähivuosina ja -vuosikymmeninä voimakkaasti. Ennusteiden mukaan kaupunkiseudun energian tarve kaksinkertaistuu vuoden sisällä. Kasvavan energiatarpeen tyydyttämiseksi tarvitaan voimakkaita ja määrätietoisia toimenpiteitä. Kasvun strategiassa JE on vahva, keskisuomalainen energiayritys, joka kehittää alan osaamista ja tukee maakunnan työllisyyttä. Kehitystyössä tukeudutaan nykyistä paremmin seudun osaajiin eli VTT: hen, yliopistoon, Vapoon ja osaamiskeskushankkeiden osapuoliin. JE:n kilpailukyky energiamarkkinoilla varmistetaan huolehtimalla yrityksen teknisistä ja taloudellisista edellytyksistä. Energian tuotanto- ja jakelutekniikkaan tehtävät panostukset vaativat vankkaa taloutta. Uusiutuvilla energiaraaka-aineilla tuotetun sähkön ja lämmön määrää kasvatetaan hallitusti. Yltiöpäisiin hankkeisiin ei lähdetä, vaikka uusiutuvaa energiaa suositaankin. Energian perusyksikkö = joule (J) = wattisekunti (Ws) Kilowattitunti = Wh = WS = 3,6 MJ Megawattitunti = Wh Gigawattitunti = Wh Terawattitunti = Wh Energian hankintaa ja myyntiä kehitetään lisäämällä omaa tuotantoa, joka perustuu maakunnallisten energiaraaka-aineiden laajamittaiseen hyödyntämiseen. Polttoaineiden toimitusketju on hallittu ja tehokas. Enimmillään polttoaineita tullaan tarvitsemaan jopa 4 5 terawattituntia vuosittain, joten haastetta riittää. Energialiiketoimen vahvuus, yhteistyö ja oikea-aikaiset, tuottavat investoinnit turvaavat kannattavuuden ja JE:n arvon kasvun. Toiminnan riskit tunnistetaan ja ne hallitaan viisaasti. Tunnistettuja riskejä ovat henkilö-, omaisuusvahinko-, vastuu-, markkina- ja ympäristövahinkoriskit, joihin on jo varauduttu. Ympäristöpäästöihin liittyvä lainsäädäntö on kiristymässä, ja alaan liittyviä ympäristöasioita on seurattava valppaasti. JE on olemassa asiakkaitaan varten. Asiakkaan menestymistä ja tyytyväisyyttä tuetaan parantamalla asiakkuuksien hoitoa ja prosessien tehokkuutta. Henkilöstöstrategia tukee valittuja linjauksia. Henkilöstön määrää ja osaamista kehitetään niin, että Kasvun strategia toteutuu. Työnilo 005 -henkilöstöstrategia Jyväskylän Energian henkilöstöstrategia Työnilo 005 korostaa, että Kasvun strategian toteuttaminen edellyttää henkilökunnalta jatkuvaa oppimista ja huippusuorituksia. Menestys perustuu työntekijän henkilökohtaiseen vastuuseen omien tietojen ja taitojen kehittämisestä sekä sitoutumiseen yhteisiin tavoitteisiin. Henkilöstöstrategia tähtää siihen, että JE:n henkilöstö voi hyvin, toimii tehokkaasti ja ottaa rohkeasti vastaan uusia haasteita. Henkilöstöstrategian peruselementeistä osaamisen hallinta merkitsee strategisten ydinprosessien edellyttämän osaamisen määrittelyä, tunnistamista, hallintaa ja kehittämistä sekä strategista näkemystä rekrytointiin. Muutoksen johtaminen vaatii tiimi- ja prosessiorganisaation uudistamista, esimiestaitojen tunnistamista ja jatkuvaa kehittämistä muutosvalmiuksia tukevaan suuntaan sekä tiedon jakamisen ja välittämisen varmistamista arkijohtamisessa. Työnilo rakentuu perusluottamuksen ja työn ilon vahvistamisesta, mittareiden ja palkitsemisen tarkentamisesta sekä ajattelun ja toiminnan vapauden vaalimisesta. _4 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

5 Liiketoiminta-arvot Jyväskylän Energian liiketoiminta-arvot on uusittu koko Jyväskylän Energia -konsernin väen yhteistyönä. Keväällä 2004 Kasvun strategian jalkauttamiseksi järjestettiin viisi eri tilaisuutta, joihin jakautunut henkilöstö pohti pienryhmissä strategian edellyttämiä muutoksia omassa toiminnassaan. Kaksipäiväiset kehittämisseminaarit Laukaassa ja Keuruulla huipentuivat keskusteluun arvoista. Keskustelun annista työstetyt arvotaulut käytiin vielä yhdessä läpi Energiatalolla järjestetyissä tilaisuuksissa. Sen jälkeen ne ilmestyivät Energiatalon käytäville seinätauluiksi. Jyväskylän Energian liiketoimintaarvot ovat näkemys tulevaisuudesta, asiakasläheisyys, tuloksentekokyky ja vastuu. Jyväskylän Energian hallitus (vasemmalta oikealle istumassa): Risto Pernu,Matti Timlin, Annikki Mikkonen, Timo Fredrikson (pj), Kaija Haapsalo, Aarre Mäkelä, Risto Rönnberg, (seisomassa) Tuomo Mielonen, Jorma Muhonen, Juha Lappalainen ja Olavi Rissanen. Näkemys tulevaisuudesta Näkemys tulevaisuudesta menneestä oppiminen ja huomiseen suuntaaminen ennakoiden ja viisaasti on arvo, jolla toteutamme strategiaamme. Emme jää seisomaan paikoillemme, vaan ymmärrämme, että asiat muuttuvat ja ihmiset sen myötä. Arvostamme aktiivista, kehitysmyönteistä toimintaa, joka tähtää kasvuun ja maakunnalliseen hyvinvointiin. Huolehdimme siitä, että meillä on yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Asiakasläheisyys Asiakasläheisyys asiakkaan menestyminen on meille tärkeää. Panostamme paikallisuuteen ja maakunnallisuuteen. Luomme toimivia palvelukonsepteja ja palvelupaketteja. Kehitämme aktiivisesti myös sähköisiä palveluja. Puhumme ihmisen äänellä ja olemme tavoitettavissa myös antaaksemme tukea ja neuvontaa energia-alaan liittyvissä asioissa. Kaiken lähtökohtana ovat asiakkaidemme tarpeet. Tuloksentekokyky Oikeudenmukaisella ilmapiirillä ja riittävällä menestyksen janolla varmennamme tuloksentekokykyämme. Luotamme toisiimme ja uskomme, että kaikki haluavat tehdä parhaansa. Haemme menestyksemme yhteistyöstä synergiasta meidän toistemme sekä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kesken. Muistamme, että kaikella on hintansa; hyvä maine tulee tehokkaasta, asiallisesta ja asiakastarpeeseen vastaavasta toiminnasta. Pidämme yllä avointa ja rehellistä yrityskulttuuria. Vastuu Vastuu asiakkaista, ympäristöstä, yhteiskunnasta sekä toisistamme luo perustaa liiketoiminnallemme. Olemme luotettavia ja tunnemme vastuumme. Suoritamme tehtävämme ammattimaisella asenteella emmekä sählää. Huolehdimme siitä, että sisäisessäkin toiminnassamme asiat valmistuvat ajallaan sopimamme laadun mukaisesti. Emme elä vain tätä hetkeä, vaan varmistamme, että ammattitaitomme toimii myös huomenna. Seuraamme alan kehitystä ja opimme. 1 / 2004 Uutta jättivoimalaitosta suunnitellaan Uusi turvetta ja puuta käyttävä laitos vähentäisi öljyn polttamista Jyväskylässä merkittävästi. Toimitusjohtaja Juha Lappalaisen mukaan uudesta voimalasta voitaisiin antaa lauhdesähköosuuksia hankekumppaneille. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _5

6 JYVÄSKYLÄN ENERGIAN PROFIILI Jyväskylän Energia pähkinänkuoressa Jyväskylän kaupungin 100-prosenttisesti omistaman Jyväskylän Energian päätuotteet ovat sähkö ja kaukolämpö. Vihreän Energian tuoteperheeseen kuuluvat tuulisähkö, puusähkö ja puulämpö. Jyväskyläläistä sähköenergiaa myydään myös maakunnan ulkopuolelle. Kaukolämpöä myydään lisäksi Jyväskylän maalaiskuntaan Vattenfall Kaukolämpö Oy:lle. Jyväskylän kaupungissa sijaitsevien kiinteistöjen rakennustilavuudesta lähes 80 % on kaukolämmityksessä. Kaukolämpöverkon ulottuvuusalueella rakennustilavuudesta on liitetty Jyväskylän Energian kaukolämpöverkkoon peräti 96 %. Kaukolämpöasiakkaiden lukumäärä kasvoi 112:lla edellisvuodesta ja on nyt Kaukolämmön myynti oli 905 GWh (gigawattituntia). Kaukolämpöverkon kokonaispituus on 252 kilometriä. Sähköä myytiin 534 GWh, josta jäi Jyväskylään 73 %. Sähköä siirrettiin jakelualueella 587 GWh. Sähköverkon pituus on kilometriä. Uusia sähköliittymiä kytkettiin verkkoon 139 kappaletta. Jyväskylän Energia Oy omistaa 40 % Jyväskylän Energiantuotanto Oy:stä (JYT), jonka toinen omistaja on Fortum Power and Heat Oy. Jyväskylän Energian myymästä sähköstä 70 % ja lämmöstä 97 % ostetaan JYT:ltä. Sähköä hankitaan myös Nordpool-sähköpörssistä (22 %), Suomen Hyötytuuli Oy:ltä (0,7 %) ja JE:n omasta Tourujoen vesivoimalaitoksesta (0,4 %). Loppu on tilapäis- ja tasesähkökauppaa. JE on yksi Suomen Hyötytuuli Oy:n yhdeksästä osakkaasta. Kaksi prosenttia kaukolämmöstä hankitaan UPM-Kymmenen Säynätsalon tehtaalta ja yksi prosentti tuotetaan biokaasulla Keltinmäen lämpökeskuksessa. JE omistaa kokonaan vuoden 1999 alussa toimintansa aloittaneen JE-Urakointi Oy:n. Tytäryhtiö tuottaa sähkö-, kaukolämpö- ja ulkovalaistusverkkojen rakentamis-, käyttö- ja kunnossapitopalveluita. Ydinosaamiseen kuuluu myös ulkovalaistuksen suunnittelu. Emoyhtiön liikevaihto oli 61,8 M Ð, missä on nousua edellisvuoteen 4,4 %. Sähkön myynti kasvoi 1,0 M Ð eli 6,3 %, lämmön myynti 1,1 M Ð eli 3,9 % ja sähkön siirto 0,4 M Ð eli 3,3 %. JE-konsernin liikevaihto oli 64,0 M Ð, missä oli kasvua 3,3 %. Liikevoittoa syntyi emoyhtiössä 14,1 M Ð eli 22,8 % liikevaihdosta. Tulos ennen veroja ja varauksia oli 10,5 M Ð. Nettotulosta syntyi 4,4 M Ð. Kaukolämmön tulos ennen varauksia ja veroja oli 5,0 M Ð, sähkökaupan 2,9 M Ð ja sähkön siirron 2,5 M Ð. Sijoitetun pääoman tuotto oli 15,1 %. Liikevaihto liiketoiminnoittain M Ð 2004 % liikevaihdosta M Ð 2003 % liikevaihdosta 2 / 2004 Biokaasukokeilu ylitti odotukset Kaatopaikalta saatavan biokaasun hyödyntäminen kaukolämpönä ylittää toiminnalle asetetut odotukset: Keltinmäen lämpökeskuksessa poltettava kaasu riittää lämmittämään odotetun 350 omakotitalon sijasta jopa 500 omakotitaloa. Biokaasu korvaa öljyä lämmöntuotannossa erityisesti talvisin. Sähkön 17,5 28,3 % 16,5 27,9 % myynti Sähkön siirto 13,3 21,5 12,9 21,8 Lämmön 30,2 48, ,0 myynti Muu myynti 0,9 1,5 0,8 1,4 Yhteensä 61,9 59,2 Sähkön siirtoon investoitiin 3,4 M Ð (edellisvuonna 3,2). Sähkön laadun kannalta merkittävä investointi oli maasulkuvirran sammutuksen laajentaminen koskemaan koko jakelualuetta. Sammutuslaitteet asennettiin Kangasvuoren, Hämeenlahden ja Tourulan _6 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

7 Energiatoiminnan sijoittuminen Jyväskylässä, kartasta puuttuu Säynätsalon kaukolämpötoiminta. sähköasemille. Jakeluverkon merkittävimmät uusinvestoinnit olivat Sääksvuoren ykkösalueen, Etelä-Keljon terminaalialueen ja Hämeenpohjantien sekä Samulinniemen rivitaloalueen sähköverkkojen rakentaminen. Kaukolämpöön investoimme 4,2 M Ð (2,8). Suurimmat kohteet olivat Hämeenpohjantien ja Etelä-Keljon runkojohdot sekä Keljonkankaan ja Köhniön asuinalueiden kaukolämpöverkot. Kaikki investoinnit maksettiin omalla tulorahoituksella. Lämpöliittymismaksuja kertyi 0,9 M Ð ja sähkön liittymismaksuja 0,5 M Ð. Vieraan pääoman korkoja maksoimme 4,5 M Ð. Konsernin pitkäaikaisten lainojen määrä tilivuoden päättyessä oli 65,2 M Ð (edellisvuonna 70,2). Emoyhtiön omavaraisuusaste oli 19,0 %. Yhtiön maksuvalmius säilyi merkittävistä rahoituskustannuksista huolimatta hyvänä 1,3:ssa (1,1). Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 168 (edellisvuonna 162) henkilöä, joista Jyväskylän Energia Oy:ssä 76 (74) ja JE-Urakointi Oy:ssä 92 (88). Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön määrä kertomusvuoden lopussa oli 72 (71). Osaava ja aikaansaava henkilöstö huolehtii, että saavutamme tavoitteemme. 2 / 2004 Kaukolämpövedessä epäpuhtautta Huollon yhteydessä löytyi pienellä alueella kaukolämpövedestä vähäinen määrä epäpuhtautta. Mudanerotinsihteihin kertynyt öljyä muistuttava aine ei vaurioittanut kiinteistöjen kaukolämpölaitteita. Tutkimusten mukaan aine oli päässyt kaukolämpöveteen entisestä öljysäiliöstä kunnostetun kaukolämpöakun käyttöönoton yhteydessä. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _7

8 Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuun sisältö Jyväskylän Energian merkittävimmät yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät alueellisen hyvinvoinnin luomiseen, hankitun energian tuotantoon ja jakeluun sekä henkilöstöstä huolehtimiseen. Toiminnallamme on taloudellisia vaikutuksia sidosryhmiimme. Asiakkaiden kannalta olennaista on tarjoamamme sähkön ja kaukolämmön toimitusvarmuus, saatavuus ja kilpailukykyinen hinta. Yhtiön oman työllistävyysvaikutuksen lisäksi tuomme seudulle vaurautta ja työtä suosimalla maakunnallisista polttoaineista tuotettua energiaa. Jyväskylän kaupungille JE on merkittävä sijoitus, joka osaltaan varmistaa kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Toimintamme merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat välillisiä tuotannon vaikutuksia sekä toisaalta kaukolämpö- ja sähköverkkojen rakentamisesta ja energian jakelusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia kuten verkostohäviöt, kaukolämmön lisäveden ja pumppausenergian kulutus. Sosiaalisen vastuun alueella merkittävimmät vaikutuksemme liittyvät henkilöstön kehittämisen ja hyvinvoinnin lisäksi yhteiskuntasuhteisiin sekä tuotevastuuseen. Panostamme strategiamme mukaisesti henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen. Toimimme vastuullisen yrityskansalaisen tavoin ja tiedotamme avoimesti tuotteisiimme ja palveluihimme liittyvistä asioista. Avaintunnusluvut Verkostomestari Kari Hakonen esittelemässä Keltinmäessä biokaasun hyödyntämistä kaukolämmityksessä. Taloudellisen vastuun avaintunnusluvut Liikevaihto 61,8 M Ð 59,2 MÐ Liikevoitto 14,1 M Ð 13,2 MÐ Tulovero 1,8 M Ð 0,9 MÐ Osinko¹ 4,0 M Ð 3,0 MÐ Investoinnit 8,1 M Ð 6,2 MÐ Sijoitetun pääoman tuotto 15,1 % 13,9 % Omavaraisuusaste 19,0 % 15,9 % Maksetut palkat 2,7 M Ð 2,6 MÐ Ostot toimittajilta 46,8 M Ð 43,7 MÐ Yhteisöjen tukeminen 0,1 M Ð 0,09 MÐ Asiakkaan kokema keskeytysaika: sähkö² 0,33 h 0,12 h Asiakkaan kokema keskeytysaika: kaukolämpö³ 0,52 h 0,70 h Ympäristövastuun avaintunnusluvut Vihreän sähkön osuus myydystä sähköstä 6,7 % 6,5 % Verkostohäviöt: sähkö 2,8 % 3,0 % Verkostohäviöt: kaukolämpö 8,0 % 8,4 % Kaukolämmön lisävesi 9300 m m 3 1 Ennakko-osinkona kirjattu. 2 Sisältää sekä häiriöt että suunnitellut katkot. 3 Katkokset ovat aiheutuneet verkoston huolto- ja saneeraustöistä, uusien asiakkaiden liittämisestä kaukolämmön piiriin sekä verkostovaurioista. Asiakas ei yleensä havaitse katkosta, sillä huoneisto pysyy lämpimänä katkoksen ajan. 4 Perustuu arvioon. 5 Vuoden aikana rekrytoitujen osuus henkilöstön määrästä vuoden lopussa. Pumppaussähkön kulutus MWh 9700 MWh Sosiaalisen vastuun avaintunnusluvut Henkilöstön määrä vuoden lopussa Vakituiset / määräaikaiset 72/2 71 / 2 Henkilöstön vaihtuvuus (ulkoinen) 5 1,4 % 5,5 % Työntekijöiden keski-ikä 47,3 46,4 Sairauspoissaolot 4,3 % 6,9 % Koulutuspäivät keskimäärin / hlö 6 8 _8 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

9 Raportointiperiaatteet Yhteiskuntavastuuraportti Jyväskylän Energia on julkaissut aiemmin kolme ympäristöraporttia. Yhteiskuntavastuuraportti julkaistaan nyt toista kertaa, ja se kattaa yhteiskuntavastuun eri osa-alueita taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta koskevat tiedot. Suomessa useat energiayhtiöt ovat julkaisseet yhteiskuntavastuuraportin. Raportointiin ei kuitenkaan vielä ole kehittynyt vakiintunutta, kansainvälisesti yhtenäistä ja vertailukelpoista mallia. Global Reporting Initiativen (GRI) laatima, vuonna 2002 julkaistu kestävän kehityksen raportointiohjeisto on saavuttanut kansainvälisesti laajan hyväksynnän alan standardina. GRI-ohjeisto antaa suuntaviivat yhteiskuntavastuuraportoinnin kehittämiseen ja sen keskeisenä tavoitteena on parantaa eri organisaatioiden raportoinnin vertailukelpoisuutta. Tätä yhteiskuntavastuuraporttia laatiessamme olemme käyttäneet GRI-ohjeistoa soveltuvin osin. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa kehittää yhteiskuntavastuuraportointiamme asteittain GRI-ohjeiston mukaisesti siten, että se vastaa energia-alalla hyvälle yhteiskuntavastuuraportoinnille muotoutuvia vaatimuksia. Internet-sivuillamme on esitetty tämän raportin sisällön ja GRI-ohjeiston vertailu. [ ja hakemisto Jyväskylän Energia / Yhteiskuntavastuu ] Raportin sisältö ja tiedonkeruu Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuuraportti käsittelee pääasiassa vuoden 2004 tuloksia ja tapahtumia sekä kuvaa pidemmän aikavälin kehitystä aikasarjoin. Yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt tiedot perustuvat pääosin normaalin toiminnan seurannan tuloksena syntyneisiin tietoihin. Raportissa esitetyt taloudellisen vastuun tiedot ovat peräisin Jyväskylän Energian kirjanpidosta ja virallisista tilinpäätöstiedoista. Ympäristötiedot kattavat JE:n merkittävät ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset. Yksikkömme ovat keränneet ympäristöasioita koskevat lähtötiedot ja vastaavat niiden oikeellisuudesta. Suuri osa raportoiduista ympäristötiedoista perustuu viranomaisille raportoitaviin tietoihin ja ulkopuolisiin tutkimustuloksiin. Henkilöstötiedot on saatu Jyväskylän Energian henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmistä ja tilastoista. Laskentaperiaatteet Kehitämme jatkuvasti käytäntöjämme yhteiskuntavastuuraportoinnin alueella. Esitettyjen tietojen laatu ja luotettavuus on pyritty varmistamaan vakiintuneiden sisäisten menettelytapojen ja johdon katselmusten avulla. Ensimmäisessä yhteiskuntavastuuraportissamme tavoitteena on ollut luoda toimintaamme soveltuva raportointi- ja tiedonkeruumalli, jota on sovellettu myös tässä toisessa raportissamme. Käsillä olevaa raporttia ei ole varmennettu ulkoisesti. Tietojen täsmällisyyteen ja kattavuuteen liittyvistä rajoitteista sekä laskentaperiaatteiden muutosten vaikutuksista esitettyihin tietoihin on raportin a.o. kohdissa maininta. Proventia Solutions Oy on arvioinut pyynnöstämme raportin rakennetta ja tietosisältöä. Arviointi kattoi sekä vertailun Global Reporting Initiative ohjeiston suosittelemiin tietoihin että raportin tietosisällön läpikäynnin. Toimeksiannon tuloksena Proventia on laatinut asiantuntijaarvion raportista ensisijaisesti yhtiön sisäiseen käyttöön raportoinnin kehittämistä varten. Raportti kattaa Jyväskylän Energia Oy:n tulosyksiköitä koskevat yhteiskuntavastuutiedot. Lisäksi on raportoitu Jyväskylän Energian 40-prosenttisesti omistaman Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n ympäristövaikutuksia. Raportissa ei ole käsitelty tytäryhtiö JE-Urakointi Oy:n yhteiskunnallisia vaikutuksia eikä JYT:n taloudellisia eikä sosiaaliseen vastuuseen liittyviä tietoja, sillä JE-Urakointi ja JYT ovat itsenäisiä osakeyhtiöitä, jotka raportoivat tarpeellisin osin itse. 3 / 2004 Talveksi uusi varakattila Rauhalahteen Jyväskylän Energiantuotanto Oy rakennuttaa Rauhalahteen 40 megawatin varakattilan. Vuoden lopulla valmistuva öljykattila tasaa pakkashuippuja ja palvelee Rauhalahden voimalaitoksen häiriötilanteissa. Investoinnin hinta on noin kaksi miljoonaa euroa. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _9

10 JOHTAMINEN Toimintajärjestelmä Jyväskylän Energiaan kuuluvat seuraavat liiketoiminnat: tuotanto, sähkön siirto, kaukolämpö ja myyntiliiketoiminta. JE-Urakointi Oy muodostaa myös liiketoiminnan, joka yhtiöitettiin vuonna -99. Jyväskylän Energiassa valta tuo kaikilla organisaatiotasoilla mukanaan vastuun. Ylimmän johdon tehtävä on tukea oikeanlaista vallan ottamista ja vastuun kantoa. Jyväskylän Energian johtamista ohjaavat Kasvun strategiasta toukokuussa muodostetut Toimintaperiaatteet sekä liiketoiminta-arvot. Yrityksellä on sertifioidut laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Laatu Tärkeintä toiminnassamme on lähteä asiakkaidemme tarpeista ja tyydyttää ne siten, että toimintamme on kannattavaa ja yrityksemme arvo nousee. Tyytyväiset asiakkaat turvaavat toimintamme jatkuvuuden ja Jyväskylän Energian henkilökunnan toimeentulon ja hyvinvoinnin. Kehitämme kaikkia toimintojamme asiakaskyselyiden ja järjestelmällisten analyysien avulla. Jyväskylän Energian laatujärjestelmä on sertifioitu ISO 9001 standardin mukaisesti. Ympäristö Jyväskylän Energian ympäristötoiminta perustuu ISO standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään. Ympäristöjohtamisesta vastaa strategian hengessä ympäristötiimi ympäristövastaavan johdolla. Asetamme vuosittain ympäristötavoitteet ja laadimme ympäristöohjelman, jonka avulla varmistamme ympäristöjärjestelmämme mukaisen toiminnan sekä ympäristöasioiden jatkuvan tarkkailun ja huomioon ottamisen. Vuoden 2004 uusitut päämäärät on johdettu edellisvuotisista: 1. Oman toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen 2. Energiantuotannon ympäristövaikutusten hallitseminen 3. Ympäristöosaamisen parantaminen 4. Sidosryhmien järkevän energiankäytön edistäminen ja oppilaitosyhteistyö 5. Avoin viestintä Jyväskylän Energia solmii urakoitsijoiden kanssa työturvallisuus- ja ympäristöasioita koskevan sopimuksen. Edellytämme alihankkijoiltamme sitoutumista ympäristöpäämääriimme. Ohjeistamme urakoitsijoitamme ja valvomme, että he noudattavat ohjeitamme, jotka koskevat muun muassa työmaajätteiden asianmukaista lajittelua, talteenottoa ja kierrätystä sekä työmaiden siisteyttä, jälkitöistä huolehtimista ja työturvallisuutta. Green Office -järjestelmästä luovuttiin kertomusvuonna, koska JE:n ympäristöjärjestelmä ISO14001 kattaa samat periaatteet. 4 / 2004 Jätteenpolttokattilaa kaavaillaan Rauhalahteen Rauhalahteen kaavaillaan Jyväskylän seudulta kerätyn kierrätyspolttoaineen polttokattilaa. Jätteen poltto vähentäisi öljyn ja turpeen käyttöä voimalaitoksessa. Jätteenpoltto lisäisi Rauhalahdessa syntyvän tuhkan määrää. Henkilöstö sekä työterveys ja -turvallisuus Jyväskylän Energian toimintaa henkilöstöasioissa ohjaa vuonna 2003 laadittu Työnilo 005 -henkilöstöstrategia, jota päivitetään vuosittain. Strategiaan liittyvän Työnkaariohjelman pohjalta kehitetään ja ylläpidetään henkilöstön työssä jaksamista koko yhtiössä työskentelyn ajan. Ohjelman kulmakiviä ovat tulevaisuuden osaamisen hallinta, ammattitaidon ylläpito, hiljaisen tiedon merkityksen tiedostaminen, työkyvyn ylläpito ja seuranta, työn mitoittaminen tekijänsä mukaan, työväsymisen hallinta sekä tiedon jako suunnitelmista ja erilaisuudesta. Henkilöstöstrategian ja sen toimeenpano-osan Työnkaari -ohjelman mukaisesti jatkettiin esimieskoulutusta ja laadittiin tuleviin haasteisiin vastaamista palveleva osaamiskartoitus. Näiden pohjalta määritellään henkilöstön kehittämistarpeet. Työterveys- ja työturvallisuustyömme pohjautuu toukokuussa 2004 laadittuihin Toimintaperiaatteisiin. Käytännön työterveys- ja työturvallisuustoiminta (TTT-toiminta) on ennalta ehkäisevää toimintaa työperäisten sairauksien, onnettomuus- ja vaarati- _10 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

11 Kaupunki kasvaa: sähköasentajat Asko Tolvanen (vas.) ja Kari Tarvainen asensivat uuden puistomuuntamon turvaamaan Kuokkalan laajenevia sähköntarpeita. Johtaminen Jyväskylän Energiassa. lanteiden, vahinkojen ja rikollisen toiminnan torjumiseksi sekä toimintavalmiuksien luomiseksi näiden tilanteiden varalle. Jyväskylän Energian työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä noudattaa OHSAS standardia. Työterveyspalveluista huolehtii Medivire Työterveyspalvelut Oy. Se teki yli 2000:lle eri yrityksissä työskentelevälle henkilölle hyvinvointi- ja ilmapiiribarometrimittauksen. Yhtiömme menestyi vertailussa erinomaisesti. Työsuojelusta vastaa yhtiön toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä ja työsuojelupäällikkö. Työsuojelutoimikunta seuraa TTT-tavoitteiden toteutumista ja tekee yhteistyössä työterveyshuollon kanssa esityksiä työterveyden ja turvallisuuden edistämisestä yhtiössä. Riskienhallinta Riskienhallinta muodostaa pohjan Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuun johtamiselle. Hallintaa ohjaavat riskienhallintaperiaatteet. Riskeinä tarkastellaan teknisiä, taloudellisia ja henkilöihin liittyviä riskejä. Liiketoimintajohtajat vastaavat omien liiketoimintaalueidensa riskienhallinnasta. Liiketoimintojen riskit arvioidaan säännöllisesti. Niitä torjutaan ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja niihin varaudutaan laatimalla toipumissuunnitelmat. Ympäristönäkökohdat ja turvallisuusnäkökohdat päivitetään säännöllisin väliajoin. Taloudellisia riskejä arvioidaan jatkuvan talousseurannan yhteydessä. Yritysturvallisuudella minimoidaan yrityksen turvallisuusriskit sekä torjutaan vahinkoja ja onnettomuuksia. Yritysturvallisuudella halutaan taata yrityksen lailliset toimintaedellytykset ja toiminta kaikissa olosuhteissa sekä suojata yrityksen henkilöstöä, omaisuutta ja ympäristöä. Valmiussuunnittelulla on varauduttu toimimaan poikkeusoloissa. Yllättäviä häiriötilanteita ja tuotantohäiriöitä varten on omat toiminta- ja tiedotusohjeensa. Rauhalahden voimalaitoksen sähkön- ja lämmöntuotannon keskeytyksiin on varauduttu keskeytysvakuutuksella. Viestintä Viestintämme tarkoitus on antaa asiakkaille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille ajankohtaista ja monipuolista tietoa Jyväskylän Energiasta ja energia-alasta. Pyrimme avoimeen, aktiiviseen, ajantasaiseen ja kansantajuiseen viestintään. Haluamme viestinnällämme tehdä helpoksi palvelujemme hankkimisen ja käytön. Keräämme järjestelmällisesti asiakaspalautetta. 5 / 2004 Suuret myyvät kalleinta sähköä Vaasaemg:n tarjoushintasivuston mukaan sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisen sähkölaskun loppusummassa säästää noin sata euroa, jos vaihtaa kalleimmasta sähkönmyyjästä halvimpaan. Jyväskylän Energia oli vertailussa kolmanneksi edullisin. Listan kalleimmasta päästä löytyivät E.ON Finland, Vattenfall ja Fortum. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _11

12 Sähkön hinnan muodostuminen. Prosenttiosuudet laskettu verollisista hinnoista. Esimerkkitalous Jyväskylässä: Pientalo, ei sähkölämmitystä, pääsulakekoko 3 x 25A, yleissähkötuote, vuosikäyttö kwh. Sähkölasku n. 500 Ð/ vuosi, josta arvonlisäveron osuus 90 Ð, sähköveron osuus 37 Ð ja sähkön siirron osuus 168 Ð. Sähkön tuotannon ja myynnin osuus on lohkoista kookkain eli 205 Ð. Hinnat perustuvat Jyväskylän Energian voimassaoleviin toimitushinnastoihin. YHTEISKUNTAVASTUUN TULOKSET Taloudellinen vastuu Hyvä taloudellinen tulos muodostaa perustan Jyväskylän Energian vastuulliselle toiminnalle. JE on toiminut vuodesta 1997 lukien yhtiömuotoisena yrityksenä kaupungin sataprosenttisessa omistuksessa. Yhtiöllemme on tunnusomaista pitkäjänteinen vastuunkanto, joka heijastuu koko kaupungin hyvinvointiin. Suhteessamme asiakkaisiin tärkeiksi asioiksi nousevat toimitusvarmuus sekä vakaa ja kilpailukykyinen hinnoittelu. Strategiamme mukaisesti suosimme maakunnan polttoaineita. Hankinnoistamme suurin osa tulee lähialueilta. Tarjoamme henkilöstöllemme työyhteisön, johon he voivat sitoutua pitkäksi aikaa. JE:n toiminnan vaikutuksia sidosryhmien taloudelliseen hyvinvointiin on havainnollistettu Rahavirrat sidosryhmille -kuvalla. Näkökulma poikkeaa tilinpäätösinformaation tavasta käsitellä asiaa. 5 / 2004 Keski-Suomeen uusi riskisijoitusrahasto Jyväskylän Energia lähti mukaan euron sijoituksella uuteen riskirijoitusrahasto Jyväs-Seed Fundiin. Rahasto tukee aloittavia yrityksiä. Rahastoa hallinnoi Midinvest Management Oy, joka toimii yhteistyössä Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n kanssa. Asiakkaat Sähkön ja kaukolämmön toimitusvarmuutta valvovat Jyväskylän Energian ja Rauhalahden energiavalvomot, joissa on ympärivuorokautinen päivystys. Lisäksi JE:lla on päivystäjät sekä sähkö- että kaukolämpöverkon häiriöiden ja vaurioiden varalta. Eri puolilla kaupunkia sijaitsevat lämpökeskukset turvaavat kaukolämmön toimituksen voimalaitoksen seisokkitilanteissa ja kovilla pakkasilla. Toimitusvarmuuden parantamiseksi JYT rakennutti Rauhalahteen uuden öljykäyttöisen lämpökeskuksen, joka valmistui vuoden lopulla. Kaukolämmön pumppaamoissa on vikaantumistapausten ja ennakkohuoltojen varalta kaksi rinnakkaista pumppua. Verkostoa huolletaan säännöllisesti, jotta vaurioilta vältyttäisiin. Putkivaurioita oli vuonna 2004 viisi kappaletta voltin sähköverkko on rakennettu renkaiksi. Näin häiriötilanteissa vikakohta voidaan nopeasti irrottaa verkosta ja syöttää sähköä mahdollisimman monelle asiakkaalle vikakohdan ohi vaihtoehtoista reittiä pitkin, kunnes vaurio on korjattu. Jyväskylän Energia toimii kaupunkialueella, ja sähköverkko on pääosin kaapeloitu. _12 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

13 Kaukolämmön ja sähkön myynnin sekä sähkön siirron kehitys (GWh). Lämmön myynti 2004 oli 905 GWh, sähkön myynti 534 GWh ja sähkön siirto 587 GWh. Jyväskylän Energian rahavirrat sidosryhmille v (MÐ). Lyhyiden sähkökatkojen vähentämiseksi on sähköasemille rakennettu maasulun sammutusjärjestelmä. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2003 Keljon sähköasemalta, ja vuonna 2004 muutkin sähköasemat tulivat sammutuksen piiriin. Kertomusvuonna 44 %:lla asiakkaista ei ollut yhtään häiriötä. Jyväskylän Energia tuottaa asiakkailleen energiatuotteita ja -palveluita kilpailukykyiseen hintaan. Kaukolämmön hintaan vaikuttavat kotimaisten polttoaineiden eli turpeen ja puun hinta sekä öljyn hinta. Lisäksi hinnanmuodostukseen vaikuttavat muun muassa verkon ja tuotannon investoinnit sekä huolto-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset. Sähkön hintaan vaikuttavat turpeen ja puun hinnan lisäksi hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sekä muut toiminnalliset kustannukset. Tavaran- ja palveluntoimittajien alueellinen jakauma v Toimittajat Jyväskylän Energia vaikuttaa hankintojensa kautta hyvinvoinnin luomiseen ja työllisyyteen Jyväskylän seudulla. JE:lla oli 558 tavaran- ja palveluntoimittajaa vuonna Kolme suurinta toimittajaa vastasi 82:sta % hankinnoista. JE:n ostamien tavaroiden ja palvelujen arvo oli vuonna 2004 yli 46 miljoonaa euroa, mikä oli 7,1 % enemmän kuin vuonna Ostoista yli 85 % tuli Jyväskylän seudulta. JYT:n tuottamasta energiasta syntyi maakunnan polttoaineilla keskisuomalaisella puulla ja turpeella valtaosa eli 80 %. Maakunnallisia polttoaineita käyttämällä työllistämme arviomme mukaan ympäri Keski-Suomea noin 300 henkilöä. JE:n ostot (M$). Jyväskylän Energialla ei ole sellaisia merkittäviä toimittajia, joiden toiminta olisi taloudellisesti riippuvaista pelkästään JE:sta. Noudatamme omassa toiminnassamme vastuullisia liiketoimintaperiaatteita. Tähän kuuluvat toimittajien terveen taloudellisen kehityksen tukeminen ja sopimusehtojen noudattaminen. Jyväskylän Energian maksuvalmius on hyvä, ja yhtiö maksaa laskunsa ajallaan vuoden 2004 maksuviivästymä, 22,12 eur, johtui inhimillisestä erehdyksestä. Kaukolämpö Sähkö Asiakkaan kokema keskimääräinen keskeytysaika (h/as). 5 / 2004 Jyväskylän kesä sammutetuin lyhdyin Jyväskylän kaupunki säästi sammuttamalla katuvalot alkukesäksi heinäkuun 23:nteen saakka. Säästöä pimennyksen laskettiin tuovan euroa. Taustalla oli valtuuston Tekniselle palvelukeskukselle asettama säästötavoite. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _13

14 Katso tarkemmat yhteiskuntavastuun tunnuslukumme www-sivuiltamme: Henkilöstö Jyväskylän Energialla on työllistämisen, maksettujen palkkojen ja henkilöstön tuloverojen kautta myönteinen vaikutus toiminta-alueensa hyvinvointiin. Vuonna 2004 henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot sekä muut henkilöstökulut olivat yli 3 miljoonaa euroa eli noin 6 % liikevaihdosta. Koko henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän ja pikapalkitsemisjärjestelmän piiriin. Palkat määräytyvät työtehtävien vaativuusarvioinnin mukaan. Työn vaativuuden arviointi on parantanut palkkatasa-arvoa. Vuonna 2005 voimaan tulevaan uuteen tasa-arvolakiin on varauduttu hyvin: esimerkiksi palkkakartoitukset on tehty JE:llä jo vuodesta -97 lähtien. Henkilöstökulut (MÐ) Palkat ja palkkiot 2,5 2,6 2,7 Henkilösivukulut Lakisääteiset henkilösivukulut 0,8 0,7 0,8 Vapaaehtoiset henkilösivukulut 0,2 0,2 0,2 Henkilöstökulut yhteensä 3,6 3,5 3,7 Yhteiskunta Jyväskylän Energia on vastuullinen energia-alan toimija, joka vaikuttaa merkittävästi kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvointiin. JE:n liikevaihto oli 61,8 miljoonaa euroa vuonna 2004, mikä on 4,4 % edellisvuotta enemmän. Jyväskylän Energian vaikutus kaupungin talouteen oli 13,6 miljoonaa euroa. Summa koostui osingoista sekä lainan lyhennyksistä ja koroista. Tuloverot olivat 1,8 miljoonaa euroa vuonna Toimiva energiahuolto on olennainen osa suomalaista hyvinvointia, ja energiahuoltoon tarvittava infrastruktuuri muodostaa itsessään merkittävän omaisuuden. JE-konsernin kokonaisinvestoinnit olivat kertomusvuonna 8,1 miljoonaa euroa. Kaupungille maksetut osingot (MÐ) ,7 3,0 4,0 Maksetut tuloverot (M?) Ennakko-osinkona kirjattu 1,3 0,9 1,8 Tuki yhteisöille Jyväskylän Energia tukee yleishyödyllistä toimintaa. Vuonna 2004 tuimme rahallisesti muun muassa maakunnallista kehittämistä, urheilua ja kulttuuria yhteensä lähes noin eurolla. Merkittävimmät tukikohteet olivat Jyväs-Seed -fund, JYP sekä Valo on Jyväskylässä -tapahtuma. JyväsSeed Oy:n tavoitteena on tehdä sijoituksia Keski- Suomen talousalueella toimiviin, kasvuhakuisiin ja arvonnousua tavoitteleviin varhaisen vaiheen yrityksiin. Sijoitusstrategiaottaa huomioon erityisesti Jyväskylän seudun aloittavien ja osaamisintensiivisten yritysten pääomatarpeet. Kohdeyrityksiä etsitään lähinnä hyvinvointi-, ympäristö-, informaatio- ja energiateknologian yrityksistä. 6 / 2004 JE:stä Suomen 480. suurin Talouselämä-lehti listasi Suomen 500 suurinta yritystä. Jyväskylän Energia oli 62 miljoonan euron liikevaihdollaan Suomen 480. suurin yritys. Keski-Suomesta listalle ylsi 11 yritystä. Jyväskylän Energia tuki vuoden 2004 aikana JYP:iä ja muita yhteisöjä yli sadalla tuhannella eurolla. _14 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

15 Voimalaitoskysely osoitti: Rakentamisen tarve tiedossa sijoituspaikka jakaa mielipiteet Hilkka Illman Halssilasta ja Kari Lehtinen Kuokkalasta tutustumassa voimalaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista vieraampaan eli Keljonlahden alueeseen. Kyselytutkimuksen mukaan uuden voimalaitoksen rakentaminen Jyväskylään koetaan pääosin tarpeelliseksi. Voimalan sijaintipaikka jakoi kuitenkin mielipiteet: Valtaosa keljonlahtelaisista piti Rauhalahtea parhaana paikkana. Vastaavasti Rauhalahden lähiasukkaista yli puolet kannatti uuden laitoksen sijoittamista Keljonlahdelle. Jyväskylän Energian suunnitteleman voimalaitoksen tulevien naapureiden näkemyksiä hankkeesta kartoitettiin kyselyllä joulukuussa. Tutkimus kohdistui lähialueiden asukkaiden näkemyksiin itse hankkeesta, sen sijoituspaikasta sekä yhtiön sitä koskevasta viestinnästä. Tavoitteena oli tutkia myös alueiden välisiä eroja hankkeeseen suhtautumisessa. Tietoa kerättiin mm. hankkeen YVA-selvitysprosessin tarpeisiin. Ihmisillä on hyvin erilaisia mielikuvia hankkeesta. Eniten mielipiteitä jakoi voimalaitoksen sijainti: Noin puolet kaikista kyselyyn vastanneista rakentaisi voimalaitoksen Rauhalahteen ja noin kolmasosa Keljonlahdelle. Omalle lähialueelleen voimalan olisi valmis sijoittamaan vain harva: rauhalahtelaisista joka 5. ja keljonlahtelaisista vain joka 20. ehdotti sopivimmaksi sijoituspaikaksi omaa asuinaluettaan. Rauhalahden asukkaiden suhtautumiseen vaikutti selvästi nykyisen voimalan olemassaolo alueella. Osa korosti nykyisen voimalaitoksen aiheuttamia haittoja osa taas koki, että haitat ovat olleet vähäisiä tai niitä ei ole ollut lainkaan. Avointen vastausten perusteella asukkaita huolestuttivat eniten liikenteen lisääntymisestä aiheutuvat ongelmat sekä voimalaitoksen aiheuttamat päästöt ilmaan. Toisin kuin esimerkiksi ydinvoimalaitoksista tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa uuden voimalan turvallisuutta ei kuitenkaan juuri epäilty. Positiivisiksi asioiksi nähtiin voimalaitoksen vaikutus maakunnan talouteen ja työllisyyteen. Myös alueen energiaomavaraisuuden kasvua ja kotimaisten polttoaineiden käyttöä pidettiin tärkeänä. Jonkin verran esille nousi myös energian saatavuuden paraneminen uuden voimalaitoksen myötä. Asukkaiden tietomäärä hankkeesta oli kyselyhetkellä melko vähäinen, ja lisätietoa kaivattiin. Teksti on lyhennetty Kati Korkin jutusta Jenergia-lehden numerosta 1/2005. Tutkimukseen voi tutustua osoitteessa Ajankohtaista-hakemiston Tästä tiedotimme palstan kautta. 8 / 2004 Tuplasti tuulienergiaa Jyväskylän Energia sai tuplasti tuulivoimaa verkkoihinsa, kun Suomen suurin tuulipuisto valmistui käyttöön Raahessa. Rautaruukin tehdasalueella sijaitseva puisto tuottaa kolmanneksen maamme tuulivoimasta. Puiston omistaa Suomen Hyötytuuli Oy, josta Jyväskylän Energia omistaa yhdeksäsosan. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _15

16 Ympäristövastuu Vihreän sähkön osuus myydystä sähköenergiasta oli 6,7 %. Kaukolämpöverkon lisäveden kulutus (m 3 ). Toimenpiteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi Haluamme omalla toiminnallamme tukea kestävää kehitystä ennalta ehkäisemällä ja vähentämällä haitallisia ympäristövaikutuksia. Maamme on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöt vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 mennessä. Jyväskylän Energialle tämä merkitsee sähkön ja lämmön yhteistuotannon täysimittaista hyödyntämistä, puun käyttöä turpeen ohella, tuulienergian käytön lisäämistä sekä järkevän energiankäytön edistämistä. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto JYT:n Rauhalahden voimalaitoksessa säästää polttoaineita noin kolmanneksen sähkön ja lämmön erillistuotantoon verrattuna. Jyväskylän Energia kasvattaa yhteistuotetun energian osuutta myymästään energiasta investoimalla uuteen voimalaitokseen. Uusi voimalaitos on suunnitteilla Keljonlahteen tai Rauhalahteen. Se vastaa kooltaan 1,5 Rauhalahden voimalaitosta. Olemme kehittäneet uusiutuvista luonnonvaroista energiatuoteperheen, Vihreän Energian. Siihen kuuluvat puusta ja tuulesta tuotetut puusähkö, puulämpö ja tuulisähkö. Puusähkö ja puulämpö tuotetaan yhteistuotantona Rauhalahden voimalaitoksessa. Polttoaineina käytetään keskisuomalaisen metsäteollisuuden sivutuotteita (kuori, puru, hake), metsähaketta, hakkuutähdettä, harvennuspuuta ja kierrätyspuuta. Tuulisähkö on osakkuusyhtiömme, Suomen Hyötytuuli Oy:n, Meri-Porin ja Raahen tuulipuistoissa tuotettua sähköä. Vihreiden tuotteiden alkuperää valvovat tilintarkastajamme energiataseen avulla: tuotteiden myynti ei vuositasolla saa ylittää niiden tuotantomääriä. Näin asiakas todella pääsee valitsemaan energiansa tuotantotavan. Jyväskylän Energia on hyödyntänyt Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen biokaasua joulukuusta 2003 lähtien. Kaasu poltetaan Keltinmäen lämpökeskuksessa. Mustankorkean kaatopaikalla syntyvä kaasu on pääosin metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Biokaasun palamistuloksena syntyy huomattavasti vähemmän hiilidioksidia kuin esimerkiksi raskasta polttoöljyä käytettäessä. Biokaasun poltto ei lisää ilmakehän hiilidioksidimäärää, sillä poltettaessa siitä vapautuu sama määrä hiilidioksidia kuin kaatopaikalla. Biokaasu korvaa öljyä ja turvetta kaukolämmön polttoaineena. Vuonna 2004 saatiin biokaasulla tuotettua kaukolämpöä MWh. Jyväskylän Energia on solminut energiansäästösopimukset Suomen Kaukolämpö ry: n, Sähköenergialiitto ry:n sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa vuonna Lisäksi olemme laatineet sähkön siirron ja kaukolämmön energiansäästösuunnitelmat. Olemme sitoutuneet järkevän energiankäytön edistämiseen ja tehokkaaseen energiankäyttöön omassa toiminnassamme eli sähkö- ja kaukolämpöverkkojen käytössä sekä Energiatalossa. 9 / 2004 Voimalaitoshanke esiselvitysvaiheessa Jyväskylän Energia käynnisti suuren turvetta pääpolttoaineena käyttävän voimalan esiselvitykset. Selvitysten tekoon osallistuvat mm. Keuruun Sähkö Oy, KS Energiavälitys Oy, Kuopion Energia, Satapirkan Sähkö Oy, Vapo Oy, Keskimaa Osk ja Keskisuomalainen Oyj. Järkevän energiankäytön edistämiseksi annamme energianeuvontaa asiakkaillemme ja vierailijoillemme. Energiansäästövinkkeihin voi tutustua Jyväskylän Energian internetsivuilla sekä lukemalla jakamiamme opaskirjasia. Lisäksi tiedotamme järkevästä energiankäytöstä messuilla ja koulutustilaisuuksissa, joita on järjestetty muun muassa kiinteistöasioista vastaaville henkilöille, koululaisille ja opiskelijoille. [ ] Osallistuimme valtakunnalliseen Energiansäästöviikkoon kustantamalla 19 jyväskyläläiselle koululuokalle Energiaa tokaluokkalaisille -koulutusmateriaalin, joka sisältää opettajapaketin ja koululaisten työkirjaset. Muita energiansäästön edistämiseen liittyviä tapahtumia olivat Energiaa Sisä-Suomessa -koululaistapahtuma sekä taloyhtiöiden energiaeksperttien ja oppilaitosten koulutustilaisuudet. Yhteensä energiansäästöön liittyvissä tilaisuuksissa tavoitettiin vuoden aikana noin 700 asiakasta ja koululaista. Kaikki kaukolämpöasiakkaamme saavat kerran vuodessa postitse kaukolämpöenergian käyttö- ja kustannusraportin. Raportin tarkoituksena on ohjata asiakkaita kaukolämmön kulutuksen seurantaan ja energiansäästöön. Internet-sivuillamme myös sähköasiakkaat voivat seurata energiankäyttöään lasku- ja lukematietoja selailemalla. Energialaskurilla voi verrata omia kulutusmääriään keskiarvotulokseen. _16 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

17 Välittömät ympäristövaikutukset Toimintamme merkittävimmät välittömät ympäristövaikutukset ovat kaukolämpö- ja sähköverkkojen rakentamisesta ja energian jakelusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Nämä liittyvät verkostohäviöihin, kaukolämmön lisäveteen ja pumppausenergian kulutukseen. Siirtoverkon häviösähkö ja kaukolämmön pumppaussähkö ostetaan puusähkönä. Toimitalomme ympäristövaikutukset liittyvät energian- ja vedenkulutukseen sekä jätteisiin. Kaukolämpö- ja sähköverkkojen sekä toimitalon ympäristövaikutukset eivät ole merkittäviä verrattuna hankkimamme energian tuotannon ympäristövaikutuksiin. Sähkö- ja kaukolämpöverkkojen suunnittelu, rakennuttaminen, käyttö ja huolto Kaukolämpö- ja sähköverkkojen suunnittelun ja rakennuttamisen ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä maisemaan ja viihtyvyyteen. Suunnittelussa otamme huomioon puuston ja kasviston, pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet ja maiseman. Yhteistyö maankäytöstä vastaavien viranomaisten kanssa on tiivistä. Hoidamme rakentamisen ja kunnossapidon laadukkaasti. Urakoitsijat saavat ohjeet työmaiden siisteydestä ja jätteiden asianmukaisesta käsittelystä, ja ohjeiden noudattamista valvotaan työmaatarkastusten yhteydessä. Kaukolämpöverkon tehokkaalla ennakkohuollolla ja kunnossapidolla verkkojen elinikä saadaan mahdollisimman pitkäksi ja käyttövarmuus hyväksi. Uutta kaukolämpöverkkoa rakennettiin vuonna 2004 lähes 15 kilometriä. Suurimmat rakentamiskohteet olivat Hämeenpohjantie, Keljonkangas sekä eri puolilla kaupunkia sijaitsevat täydennysrakentamisen kohteet ja vanhat omakotialueet. Kaukolämpöverkon häviöt olivat vuonna 2004 noin 8 % ja sähköverkon noin 3 %. Pumppaussähkön kulutus oli noin megawattituntia. Kaukolämpöverkon tarvitsema lisävesimäärä oli noin kuutiometriä. Kaukolämpöverkossa on yhteensä noin kuutiometriä vettä. Häviöt ja vuotoveden määrä minimoidaan verkon huollolla ja kunnossapidolla. Kaukolämpökaivoja huollettiin 683 ja lämmönjakohuoneita 301 kappaletta. Eristyksiä parannettiin 9 kaukolämpökaivossa. Lisäksi uusittiin 18 mittalaiteryhmää. Suomen Hyötytuuli Oy on Suomen suurin tuulivoiman tuottaja. Kertomusvuonna se tuplasi tuotantonsa. JE omistaa yhtiöstä yhdeksäsosan. Uutta sähköverkkoa rakennettiin noin 40 kilometriä ja uusia muuntamoita 15. Suurimmat rakennuskohteet olivat Sääksvuoren ykkösalueen, Etelä-Keljon terminaalialueen ja Hämeenpohjantien sekä Samulinniemen rivitaloalueen sähköverkkojen rakentaminen. Sähköverkkoon liittyvän ympäristöriskin muodostavat jakelumuuntajissa käytettävät öljyt ja kasvihuonekaasu rikkiheksafluoridi (SF 6 ). Normaalitoiminnassa näillä ei ole vaikutuksia ympäristöön, mutta onnettomuuden sattuessa aineita saattaisi päästä ympäristöön. Jyväskylän Energia on pyrkinyt minimoimaan rikkiheksafluoridin käytön. Pääsääntöisesti käytämme ilmaeristeisiä kojeistoja. JE:n kojeistoissa on SF 6 -kaasua kaikkiaan 113 kiloa. Jyväskylän Energia on kartoittanut pohjavesialueilla olevat puisto- ja pylväsmuuntamot sekä tunnistanut niihin liittyvät öljypäästö- ja sijaintiriskit. Kartoituksessa ei löytynyt merkittäviä riskejä. Öljypäästöriskien minimoiminen huomioidaan jo muuntamoiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Vuonna 2004 on saneerattiin kaksi pohjavesialueella sijaitsevaa muuntamoa. Korvausinvestointeja olivat Tikan kytkinaseman poiston aiheuttamat kaapeloinnit, Vasarakadun verkkomuutokset, Mäki-Matin alueen sähköverkon saneeraus. Loukkukadun ja Permikadun sähköverkkojen saneeraus aloitettiin, ja työt jatkuvat vuonna Pienjänniteverkossa vaihdettiin pylväitä. EU:n komission arseenin käyttöä puukyllästeenä koskevan direktiivin mukaisesti energiayhtiöt joutuvat tulevaisuudessa maksamaan käsittelymaksun poistamistaan kyllästetyistä pylväistä. Valtioneuvoston aiheeseen liittyvä asetus astui voimaan 30. kesäkuuta Jyväskylän Energialla on puupylväitä noin kappaletta, pääasiassa arseenikyllästettyjä. 9 / 2004 Sähkön hinta vaihtelee suuresti Ylen tv-uutisten tutkimuksen mukaan hintaerot sähköyhtiöiden kesken ovat edelleen suuret kwh:a vuodessa kuluttavalle omakotitalolle tarjotun sähkön hintaero halvimman ja kalleimman välillä nousi 160 euroon. Jyväskylän Energia mahtui viiden halvimman yhtiön joukkoon. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _17

18 Kaukolämpöasentajan taidonnäyte: massiiviset kaukolämpöputket kiertävät notkeasti sähkökaapelit. Energiatalon ympäristövaikutukset Jyväskylän Energian toimitalon sähkönkulutus oli noin 770 megawattituntia vuonna Lämmönkulutus oli 720 megawattituntia, mikä on noin yksi promille myymästämme kaukolämmöstä. Toimitalossa käytetään Vihreää Energiaa. Talousvettä käytettiin noin kuutiometriä. Välilliset ympäristövaikutukset Jyväskylän Energian välilliset ympäristövaikutukset liittyvät hankitun energian tuotantoon. Tässä raportissa käsitellään JE:n 40-prosenttisesti omistaman Jyväskylän Energiatuotanto Oy:n ympäristövaikutuksia. JYT:n polttoaineiden käyttö (GWh). JYT:n tuotantolaitokset ovat Rauhalahden ja Savelan voimalaitokset, seitsemän lämpökeskusta Jyväskylän kaupungissa ja kolme Jyväskylän maalaiskunnassa. Sähköntuotannon kapasiteetti on yhteensä 115 MW, kaukolämmön 570 MW ja prosessihöyryn 110 MW. JYT tuottaa omistamallaan tuotantokapasiteetilla toiminta-ajatuksensa mukaisesti osakkailleen sähköä, höyryä ja kaukolämpöä omakustannusperiaatteella ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti. 10 / 2004 Suurvoimalaitoksen YVA-selvitys alkoi Jyväskylän suurvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyi lokakuussa yleisötilaisuudella Keljon koululla. Voimalaitoksen sijaintipaikkavaihtoehdot ovat Keljonlahti ja Rauhalahti. Raaka-aineet JYT:n ympäristövaikutukset liittyvät raaka-ainehankintaan, tuotannon päästöihin ja kuljetuksiin. Kertomusvuonna puu- ja kierrätyspolttoaineiden käytön määrä nousi ennätystasolle eli 753 GWh:ksi. Vastaavasti turpeen käytössä saavutettiin taso 1063 GWh, mikä on 24 prosenttia edellisvuotta pienempi. Öljyn käyttö asettui 237 GWh:ksi, missä on 8 prosenttia kasvua vuoden takaiseen määrään. Rauhalahden voimalaitoksen käytettävyys säilyi kohtuullisella 97,9 prosentin tasolla. Rauhalahden voimalaitos tuottaa puusähköä ja -lämpöä metsäteollisuuden sivutuotteista, metsätähteestä ja kierrätyspuusta. Rekka-autot tuovat turvetta ja puuta voimalaitoksen kattilaan keskimäärin 100 kilometrin säteeltä. Öljy tuodaan Jyväskylään säiliöautoilla Fortumin Porvoon jalostamolta. Kivihiiltä ei vuonna 2004 hankittu lisää. Kierrätyspolttoaineen toimitti pääasiassa Lassila & Tikanoja Oyj. Polttoaine sisältää puuperäistä ainetta eli rakennuspuuta, pakkauksia sekä kierrätykseen kelpaamatonta paperia, pahvia ja kartonkia sekä muoveja. Jäteöljyjä käytettiin kuusi tonnia. Energian tuotantoon ja kaukolämmön jakeluun tarvittava jäähdytys- ja prosessivesi otetaan pääasiassa Jyväsjärvestä. Vuonna 2004 vettä otettiin 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Vesijohtoverkosta otettiin vettä 0,2 miljoonaa kuutiometriä. _18 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

19 Sähkön tuotannon polttoaineet v Kaukolämmön tuotannon polttoaineet v Energiantuotannon kokonaispäästöt ilmaan. TUOTANNON PÄÄSTÖT Päästöt ilmaan Energiantuotannon suurimmat ympäristövaikutukset kohdistuvat ilmaan. Polttoaineiden käyttö synnyttää muun muassa hiilidioksidi-, typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu edistää kasvihuoneilmiötä. Sen seurauksena maapallon ilmasto-olot muuttuvat. Hiilidioksidipäästöt vähenevät säästämällä energiaa ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energianlähteillä. Vastuu ympäristöstä näkyy Jyväskylän Energian ja JYT:n toiminnassa erityisesti kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttönä. JYT:n tavoitteena on kannattavuusperusteisesti puupolttoaineiden käytön lisääminen edelleen ja öljyn käytön vähentäminen. Puupolttoaineen käyttö ei lisää ilman hiilidioksidimäärää, sillä poltettaessa puu vapauttaa ilmaan saman määrän hiilidioksidia kuin metsään lahotessaankin. Hiilidioksidi on merkittävin JYT:n tuottama kasvihuonekaasupäästö. Voimalaitoksen savukaasujen pölypäästöjä on vähennetty tehokkaalla suodatuksella. Vuonna 2004 JYT:n hiilidioksidi-, typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt vähenivät hieman edellisestä vuodesta lähinnä apujäähdytyssähkön tuotannon pienenemisen takia. Energiantuotannon päästöt ilmaan polttoaineiden energiasisältöä kohti. Jätteet Rauhalahden voimalaitoksella syntyi ja Savelan voimalaitoksella 957 tonnia lento- ja arinatuhkaa vuonna Tuhkat hyödynnetään Viherlandian maisemoinnissa. Muita voimalaitoksilla syntyviä jätteitä ovat pakkausjätteet ja voiteluöljyt. Öljyiset ongelmajätteet toimitetaan Lassila & Tikanojalle asianmukaisesti käsiteltäviksi. Päästöt veteen Rauhalahden voimalaitokselta päästetään prosessijätevettä ja jäähdytysvettä Jyväsjärveen. Prosessijätevesi sisältää pieniä määriä kiintoainetta, typpeä ja fosforia. Voimalaitoksen jätevesipäästöt pääasiassa sadevesistä syntyviä hulevesiä olivat 2004-vuonna kuutiometriä, mikä oli kuutiota edellisvuotista vähemmän. Voimalaitoksilta päästettiin prosessijätevettä kaupungin viemäriverkkoon 7990 kuutiometriä. Jäähdytysvettä laskettiin Jyväsjärveen 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Jäähdytysvedestä aiheutuva lämpöpäästö oli 141 terajoulea. Poikkeamat Rauhalahtea epäiltiin yhden kerran kitkerän savunhajun lähteeksi. Tuhkakentän pöllyämisestä saatiin yksi ilmoitus. Lupaehtojen rikkomukset ja ympäristövalitukset JYT:n toiminta oli vuonna 2004 ympäristölupien mukaista. 10 / 2004 Jyväskylän Energia ja Vesi yhteen Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Anderssonin budjettikaavailujen mukaan kaupunki myy vesilaitoksensa Jyväskylän Energia Oy:lle. Kauppa rahoitetaan debentuurilainalla ja osakepääoman lisäyksellä. Lainaa ei jatkossa lyhennetä, vaan siitä maksetaan vain korot. Yhtiökaupalla on tarkoitus korjata kaupungin talouden alijäämäisyysongelma. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _19

20 Sosiaalinen vastuu Jyväskylän Energian sosiaalisessa vastuussa korostuvat henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen. Henkilöstö on Jyväskylän Energian tärkeä voimavara. Vastuulliset henkilöstökäytännöt ovat keskeisessä asemassa, kun tavoittelemme kilpailuetua tulevilla työvoimasta kilpailevilla työmarkkinoilla. Sosiaalisen vastuun alueeseen kuuluvat myös toimintamme vaikutukset sidosryhmiin sekä tuotevastuukysymykset. Haluamme olla vahva, paikallinen energiayritys, jonka toiminnasta syntyvä synergia hyödyttää laajasti asiakkaitamme ja koko maakuntaa. Vakituisen henkilöstön määrä vuoden lopussa. Sairaspoissaolot (%). Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen Jyväskylän Energian henkilöstöstrategia Työnilo 005 korostaa, että Kasvun strategian toteuttaminen edellyttää henkilökunnalta jatkuvaa oppimista ja huippusuorituksia. Jokainen henkilökuntaan kuuluva arvioi kehityskeskustelussa esimiehensä kanssa oman osaamisensa ja onnistumisensa edelliseltä vuodelta ja tekee yhteistyössä esimiehensä kanssa yhtiön strategioista johdetun ja tiimin toimintaa tukevan henkilökohtaisen oppimisohjelman. Vuonna 2004 henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin keskimäärin 6 päivää/henkilö. Työterveyden ja työturvallisuuden osalta virallinen yhteistoiminta tapahtuu työsuojeluorganisaation piirissä. Työsuojelun tavoitteena on ehkäistä ennalta mahdollisia ongelmia ja poistaa työn haittatekijöitä. Henkilöstön työkykyä ja jaksamista ohjaa Työnkaariohjelma, jonka pohjalta kehitetään ja tuetaan henkilöstön työssä jaksamista koko yhtiössä työskentelyn ajan. TYKY-toimintaan on panostettu voimakkaasti. Jyväskylän Energia tukee henkilöstön omaehtoista, työkykyä ylläpitävää toimintaa. Energiaklubihenkilökuntakerhon kautta tuetaan henkilöstön jaksamista ja viihtymistä edistävää toimintaa mm. liikunta- ja kulttuuriharrasteita. Yhtiö otti kertomusvuonna käyttöön myös liikuntakortin, jolla edistetään henkilöstön liikuntaharrastuksia Jyväskylän seudun liikuntapaikoilla. Vuonna 2004 Jyväskylän Energialla työskenteli 72 vakinaista työntekijää: 32 naista ja 40 miestä. Vakinaisen henkilökunnan määrä kasvoi yhdellä edellisvuotisesta. Määräaikainen työsuhde oli kahdella työntekijällä. Henkilökunnan keski-ikä oli 47,3 vuotta, jossa oli nousua 0,9 vuotta. Kertomusvuonna oli kaksi eläketapahtumaa. Keskimääräinen palvelussuhteen pituus Jyväskylän Energialla oli 19,5 vuotta. Vaihtuvuus oli 1,4 %. Vuonna 2004 sairauspoissaoloja oli 4,3 %. Sairauspoissaolot laskivat hiukan edellisestä vuodesta. Vuonna 2004 ei ollut yhtään tapaturmien aiheuttamaa poissaoloa. Koulutuspäivät keskimäärin/hlö. 11 / 2004 Laaja sähkökatkos Tourulan sähköasemalla tapahtunut päämuuntajan laukeaminen vei sähköt kaupungin keskustasta. Keskimäärin tunnin mittainen katkos johtui maasulun sammutusjärjestelmään liittyvän lämpömittarin vioittumisesta. Syyksi epäillään mittarin valmistevirhettä. Yhteistoiminta ja tasa-arvo Yhteistoiminnan tarkoituksena on saada mahdollisimman hyvin koko henkilöstön voimavarat käyttöön tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa yhtiön tavoitteisiin. Tällä tavoin vahvistetaan myös henkilöstön sitoutumista. Yhteistoiminnan muotoja ovat muun muassa yhteistyöryhmän ja työsuojelutoimikunnan kokoukset. Henkilöstö valitsee omat edustajansa yhteistyö- ja työsuojeluryhmiin sekä johtoryhmään ja hallitukseen. Yhteistoimintaan liittyvistä asioista tiedotetaan muun muassa Tiimifoorumissa ja infotilaisuuksissa, joissa kerrotaan myös tulossa olevista muutoksista ja projekteista. Yhteistyöryhmän kokouspöytäkirjat ovat kaikkien työntekijöiden nähtävillä. Yhteistyöryhmässä on työntekijäpuolelta edustettuna neljä ammattiliitoa. Jyväskylän Energiassa henkilöstön järjestäytymisaste on 100 %. Tasa-arvon toteutumista Jyväskylän Energiassa ohjaa tasa-arvolaki. Johtoryhmän ja hallituksen päätöksistä tiedotetaan henkilöstölle pääsääntöisesti Johtoryhmä tiedottaa -tiedotteella, joka ilmestyy Tiimifoorumissa. Sidosryhmät ja paikallinen vuorovaikutus Jyväskylän Energia on paikallinen toimija, ja sen tärkeimmät sidosryhmät ovat nekin _20 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004