Sisältö. Toimitusjohtajan katsaus _3. Strategia Jyväskylä linjasi energiastrategiansa _4 Työnilo 005 -henkilöstöstrategia Liiketoiminta-arvot _5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Toimitusjohtajan katsaus _3. Strategia Jyväskylä linjasi energiastrategiansa _4 Työnilo 005 -henkilöstöstrategia Liiketoiminta-arvot _5"

Transkriptio

1 Yhteiskuntavastuuraportti 2004

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus _3 Strategia Jyväskylä linjasi energiastrategiansa _4 Työnilo 005 -henkilöstöstrategia Liiketoiminta-arvot _5 Jyväskylän Energian profiili Jyväskylän Energia pähkinänkuoressa _6 Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuun sisältö _8 Avaintunnusluvut Raportointiperiaatteet _9 Johtaminen Toimintajärjestelmä _10 Laatu Ympäristö Henkilöstö sekä työterveys ja -turvallisuus Riskienhallinta _11 Viestintä Yhteiskuntavastuun tulokset Taloudellinen vastuu _12 Asiakkaat Toimittajat _13 Henkilöstö _14 Yhteiskunta Tuki yhteisöille Ympäristövastuu _16 Toimenpiteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi Välittömät ympäristövaikutukset _17 Välilliset ympäristövaikutukset _18 Sosiaalinen vastuu _20 Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen Yhteistoiminta ja tasa-arvo Sidosryhmät ja paikallinen vuorovaikutus Tuotevastuu ja asiakassuhteet _22

3 Toimitusjohtajan katsaus 80-luvulle saakka Suomen energiahuollon linjaan kuului periaate, jonka mukaan kotimaisilla energiavaroilla piti olla tuotettavissa vähintään 30 % kulloisestakin sähkön tarpeesta. Sen jälkeen huoltovarmuudesta keskusteleminen kävi epämuodikkaaksi. Nyt asia on jälleen ajankohtainen, kun myös EU-päättäjät ovat heränneet vaatimaan EU:n energiahuoltovarmuuden parantamista. Nykyisin 50 % EU-maiden tarvitsemasta energiasta tuodaan EU:n ulkopuolelta. Jos kehityksen suuntaa ei muuteta, 25 vuoden kuluttua riippuvuus kasvaa 70 prosenttiin luvun alussa syntyneen EU:n Vihreän kirjan mukaan kansallisesti tulee tukea ratkaisuja, jotka vähentävät riippuvuutta ulkomaisesta energiasta. 90-luvun Suomessa tätä ei vielä ajateltu. Keskustelu tyrehtyi kiistelyksi ydinvoiman ja vesivoiman lisäämisen tarpeesta ja edellytyksistä. Nyt EU harkitsee jopa huoltovarmuusdirektiivin säätämistä. Keväällä 2005 Jyväskylän voimalaitoshanke on YVA-selvitysvaiheessa. Toteutuessaan hanke kasvattaa merkittävästi maakunnan energiahuoltovarmuutta. Vielä tänäänhän Keski-Suomi on maamme maakunnista riippuvaisin sähköntuonnista muista kunnista ja valtakunnan rajojen takaa. Sähkömarkkinoiden avautuminen 90-luvulla johti siihen, että Suomeen rantautui joukko ulkomaisia energiatoimijoita, jotka eivät kuitenkaan toteuttaneet niiltä odotettuja investointeja energian tuotantokapasiteettiin. Ennemminkin tulokkaat valtasivat osuuksia olemassa olevasta energiantuotannosta. Ulkomaisten toimijoiden tulon voi katsoa kasvattaneen markkinariskejä; tulokkaiden etuihin sopii, että myytävästä tuotteesta vallitsee hintoja nostavaa niukkuutta. Koska suomalainen energia kuuluu EU:n edullisimpien joukkoon, on hinnankorotuspotentiaali nähty ulkomailta saakka! Niinpä pörssisähkönkin hintaa heiluttelee toisinaan raakaöljyn hinta, toisinaan sateiden vähyys Pohjolassa ja toisinaan niukkuus sähkön rajasiirtokapasiteetissa Yksi Jyväskylään kaavaillun uuden voimalaitoksen ydinajatuksista on juuri markkinariskien haltuun ottaminen: Kotimaista polttoainetta käyttävä voimalaitos hallitsee kotoiset riskit tehokkaammin kuin jos kaupungin omistama Jyväskylän Energia Oy jättäytyisi riippuvaiseksi sähköpörssin liikkeistä tai öljykauppiaiden armoille. Jyväskylän Energia on pystynyt pitkälti juuri oman energiantuotantonsa ansiosta pitämään sähkön hinnan kilpailukykyisenä ja vakaana. Sähköenergiamme listahinnat ovat pysyneet ennallaan jo kaksi vuotta. Uusi voimalaitos auttaa meitä säilyttämään kurssimme vakaina myös kaupungin ja asiakaskuntamme kasvaessa. Energia-alalla on nähtävä kvartaaleja kauemmas ja tehtävä investoinnit tulevien vuosikymmenien tarpeita silmällä pitäen. Hajautetun energiantuotannon mallissa Jyväskylä voi hyödyntää kaikki paikalliset polttoainelähteet. Keski-Suomessa soiden ja metsien maakunnan pääkaupungin päätös hylätä kasvava öljyvetoisuus ja valita tilalle oman maakunnan polttoaineet merkitsee työtä ja hyvinvointia monelle: hanke tuo 200 uutta, pysyvää työpaikkaa ja jättää vuosittain polttoainemaksuina maakuntaan miljoonaa euroa. Joulukuussa teettämämme kyselytutkimuksen mukaan kahden vaihtoehtoisen voimalaitospaikan naapureista enemmistö jakaa kanssamme sen ymmärryksen, että uusi voimalaitos on tarpeellinen hanke. Vaikka voimalaitosta ei haluttaisikaan omaan lähiympäristöön, sekä Keljonlahdessa että Rauhalahdessa nähtiin voimalaitoshankkeen myönteisimpänä piirteenä hankkeen vaikutukset maakunnan talouteen ja työllisyystilanteeseen. Keljonlahtelaisista 56 % ja rauhalahtelaisista 78 % kannatti väitettä Pidän tärkeänä, että Jyväskylä olisi omavarainen energian suhteen. Työ yleisen ja yksityisen edun sovittamiseksi ja hankkeen ei-toivottujen vaikutusten vähentämiseksi jatkuu. Juha Lappalainen Toimitusjohtaja Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _3

4 STRATEGIA Jyväskylä linjasi energiastrategiansa Kaupungin energiatyöryhmä linjasi vuoden 2003 lopulla Jyväskylän energiatulevaisuuden kahdeksan kohdan ohjelmaksi, Kasvun strategiaksi. Kaupungin visiossa Jyväskylän Energian (JE) roolina on toimia maakunnan energiaveturina, joka tuo seudulle vaurautta ja työtä. Tärkeitä reunaehtoja ovat energiaomavaraisuuden parantaminen, kestävä kehitys EU: n energia-alan periaatteiden mukaisesti, hintakilpailukyky ja hyvä toimitusvarmuus. Jyväskylä kasvaa lähivuosina ja -vuosikymmeninä voimakkaasti. Ennusteiden mukaan kaupunkiseudun energian tarve kaksinkertaistuu vuoden sisällä. Kasvavan energiatarpeen tyydyttämiseksi tarvitaan voimakkaita ja määrätietoisia toimenpiteitä. Kasvun strategiassa JE on vahva, keskisuomalainen energiayritys, joka kehittää alan osaamista ja tukee maakunnan työllisyyttä. Kehitystyössä tukeudutaan nykyistä paremmin seudun osaajiin eli VTT: hen, yliopistoon, Vapoon ja osaamiskeskushankkeiden osapuoliin. JE:n kilpailukyky energiamarkkinoilla varmistetaan huolehtimalla yrityksen teknisistä ja taloudellisista edellytyksistä. Energian tuotanto- ja jakelutekniikkaan tehtävät panostukset vaativat vankkaa taloutta. Uusiutuvilla energiaraaka-aineilla tuotetun sähkön ja lämmön määrää kasvatetaan hallitusti. Yltiöpäisiin hankkeisiin ei lähdetä, vaikka uusiutuvaa energiaa suositaankin. Energian perusyksikkö = joule (J) = wattisekunti (Ws) Kilowattitunti = Wh = WS = 3,6 MJ Megawattitunti = Wh Gigawattitunti = Wh Terawattitunti = Wh Energian hankintaa ja myyntiä kehitetään lisäämällä omaa tuotantoa, joka perustuu maakunnallisten energiaraaka-aineiden laajamittaiseen hyödyntämiseen. Polttoaineiden toimitusketju on hallittu ja tehokas. Enimmillään polttoaineita tullaan tarvitsemaan jopa 4 5 terawattituntia vuosittain, joten haastetta riittää. Energialiiketoimen vahvuus, yhteistyö ja oikea-aikaiset, tuottavat investoinnit turvaavat kannattavuuden ja JE:n arvon kasvun. Toiminnan riskit tunnistetaan ja ne hallitaan viisaasti. Tunnistettuja riskejä ovat henkilö-, omaisuusvahinko-, vastuu-, markkina- ja ympäristövahinkoriskit, joihin on jo varauduttu. Ympäristöpäästöihin liittyvä lainsäädäntö on kiristymässä, ja alaan liittyviä ympäristöasioita on seurattava valppaasti. JE on olemassa asiakkaitaan varten. Asiakkaan menestymistä ja tyytyväisyyttä tuetaan parantamalla asiakkuuksien hoitoa ja prosessien tehokkuutta. Henkilöstöstrategia tukee valittuja linjauksia. Henkilöstön määrää ja osaamista kehitetään niin, että Kasvun strategia toteutuu. Työnilo 005 -henkilöstöstrategia Jyväskylän Energian henkilöstöstrategia Työnilo 005 korostaa, että Kasvun strategian toteuttaminen edellyttää henkilökunnalta jatkuvaa oppimista ja huippusuorituksia. Menestys perustuu työntekijän henkilökohtaiseen vastuuseen omien tietojen ja taitojen kehittämisestä sekä sitoutumiseen yhteisiin tavoitteisiin. Henkilöstöstrategia tähtää siihen, että JE:n henkilöstö voi hyvin, toimii tehokkaasti ja ottaa rohkeasti vastaan uusia haasteita. Henkilöstöstrategian peruselementeistä osaamisen hallinta merkitsee strategisten ydinprosessien edellyttämän osaamisen määrittelyä, tunnistamista, hallintaa ja kehittämistä sekä strategista näkemystä rekrytointiin. Muutoksen johtaminen vaatii tiimi- ja prosessiorganisaation uudistamista, esimiestaitojen tunnistamista ja jatkuvaa kehittämistä muutosvalmiuksia tukevaan suuntaan sekä tiedon jakamisen ja välittämisen varmistamista arkijohtamisessa. Työnilo rakentuu perusluottamuksen ja työn ilon vahvistamisesta, mittareiden ja palkitsemisen tarkentamisesta sekä ajattelun ja toiminnan vapauden vaalimisesta. _4 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

5 Liiketoiminta-arvot Jyväskylän Energian liiketoiminta-arvot on uusittu koko Jyväskylän Energia -konsernin väen yhteistyönä. Keväällä 2004 Kasvun strategian jalkauttamiseksi järjestettiin viisi eri tilaisuutta, joihin jakautunut henkilöstö pohti pienryhmissä strategian edellyttämiä muutoksia omassa toiminnassaan. Kaksipäiväiset kehittämisseminaarit Laukaassa ja Keuruulla huipentuivat keskusteluun arvoista. Keskustelun annista työstetyt arvotaulut käytiin vielä yhdessä läpi Energiatalolla järjestetyissä tilaisuuksissa. Sen jälkeen ne ilmestyivät Energiatalon käytäville seinätauluiksi. Jyväskylän Energian liiketoimintaarvot ovat näkemys tulevaisuudesta, asiakasläheisyys, tuloksentekokyky ja vastuu. Jyväskylän Energian hallitus (vasemmalta oikealle istumassa): Risto Pernu,Matti Timlin, Annikki Mikkonen, Timo Fredrikson (pj), Kaija Haapsalo, Aarre Mäkelä, Risto Rönnberg, (seisomassa) Tuomo Mielonen, Jorma Muhonen, Juha Lappalainen ja Olavi Rissanen. Näkemys tulevaisuudesta Näkemys tulevaisuudesta menneestä oppiminen ja huomiseen suuntaaminen ennakoiden ja viisaasti on arvo, jolla toteutamme strategiaamme. Emme jää seisomaan paikoillemme, vaan ymmärrämme, että asiat muuttuvat ja ihmiset sen myötä. Arvostamme aktiivista, kehitysmyönteistä toimintaa, joka tähtää kasvuun ja maakunnalliseen hyvinvointiin. Huolehdimme siitä, että meillä on yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Asiakasläheisyys Asiakasläheisyys asiakkaan menestyminen on meille tärkeää. Panostamme paikallisuuteen ja maakunnallisuuteen. Luomme toimivia palvelukonsepteja ja palvelupaketteja. Kehitämme aktiivisesti myös sähköisiä palveluja. Puhumme ihmisen äänellä ja olemme tavoitettavissa myös antaaksemme tukea ja neuvontaa energia-alaan liittyvissä asioissa. Kaiken lähtökohtana ovat asiakkaidemme tarpeet. Tuloksentekokyky Oikeudenmukaisella ilmapiirillä ja riittävällä menestyksen janolla varmennamme tuloksentekokykyämme. Luotamme toisiimme ja uskomme, että kaikki haluavat tehdä parhaansa. Haemme menestyksemme yhteistyöstä synergiasta meidän toistemme sekä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kesken. Muistamme, että kaikella on hintansa; hyvä maine tulee tehokkaasta, asiallisesta ja asiakastarpeeseen vastaavasta toiminnasta. Pidämme yllä avointa ja rehellistä yrityskulttuuria. Vastuu Vastuu asiakkaista, ympäristöstä, yhteiskunnasta sekä toisistamme luo perustaa liiketoiminnallemme. Olemme luotettavia ja tunnemme vastuumme. Suoritamme tehtävämme ammattimaisella asenteella emmekä sählää. Huolehdimme siitä, että sisäisessäkin toiminnassamme asiat valmistuvat ajallaan sopimamme laadun mukaisesti. Emme elä vain tätä hetkeä, vaan varmistamme, että ammattitaitomme toimii myös huomenna. Seuraamme alan kehitystä ja opimme. 1 / 2004 Uutta jättivoimalaitosta suunnitellaan Uusi turvetta ja puuta käyttävä laitos vähentäisi öljyn polttamista Jyväskylässä merkittävästi. Toimitusjohtaja Juha Lappalaisen mukaan uudesta voimalasta voitaisiin antaa lauhdesähköosuuksia hankekumppaneille. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _5

6 JYVÄSKYLÄN ENERGIAN PROFIILI Jyväskylän Energia pähkinänkuoressa Jyväskylän kaupungin 100-prosenttisesti omistaman Jyväskylän Energian päätuotteet ovat sähkö ja kaukolämpö. Vihreän Energian tuoteperheeseen kuuluvat tuulisähkö, puusähkö ja puulämpö. Jyväskyläläistä sähköenergiaa myydään myös maakunnan ulkopuolelle. Kaukolämpöä myydään lisäksi Jyväskylän maalaiskuntaan Vattenfall Kaukolämpö Oy:lle. Jyväskylän kaupungissa sijaitsevien kiinteistöjen rakennustilavuudesta lähes 80 % on kaukolämmityksessä. Kaukolämpöverkon ulottuvuusalueella rakennustilavuudesta on liitetty Jyväskylän Energian kaukolämpöverkkoon peräti 96 %. Kaukolämpöasiakkaiden lukumäärä kasvoi 112:lla edellisvuodesta ja on nyt Kaukolämmön myynti oli 905 GWh (gigawattituntia). Kaukolämpöverkon kokonaispituus on 252 kilometriä. Sähköä myytiin 534 GWh, josta jäi Jyväskylään 73 %. Sähköä siirrettiin jakelualueella 587 GWh. Sähköverkon pituus on kilometriä. Uusia sähköliittymiä kytkettiin verkkoon 139 kappaletta. Jyväskylän Energia Oy omistaa 40 % Jyväskylän Energiantuotanto Oy:stä (JYT), jonka toinen omistaja on Fortum Power and Heat Oy. Jyväskylän Energian myymästä sähköstä 70 % ja lämmöstä 97 % ostetaan JYT:ltä. Sähköä hankitaan myös Nordpool-sähköpörssistä (22 %), Suomen Hyötytuuli Oy:ltä (0,7 %) ja JE:n omasta Tourujoen vesivoimalaitoksesta (0,4 %). Loppu on tilapäis- ja tasesähkökauppaa. JE on yksi Suomen Hyötytuuli Oy:n yhdeksästä osakkaasta. Kaksi prosenttia kaukolämmöstä hankitaan UPM-Kymmenen Säynätsalon tehtaalta ja yksi prosentti tuotetaan biokaasulla Keltinmäen lämpökeskuksessa. JE omistaa kokonaan vuoden 1999 alussa toimintansa aloittaneen JE-Urakointi Oy:n. Tytäryhtiö tuottaa sähkö-, kaukolämpö- ja ulkovalaistusverkkojen rakentamis-, käyttö- ja kunnossapitopalveluita. Ydinosaamiseen kuuluu myös ulkovalaistuksen suunnittelu. Emoyhtiön liikevaihto oli 61,8 M Ð, missä on nousua edellisvuoteen 4,4 %. Sähkön myynti kasvoi 1,0 M Ð eli 6,3 %, lämmön myynti 1,1 M Ð eli 3,9 % ja sähkön siirto 0,4 M Ð eli 3,3 %. JE-konsernin liikevaihto oli 64,0 M Ð, missä oli kasvua 3,3 %. Liikevoittoa syntyi emoyhtiössä 14,1 M Ð eli 22,8 % liikevaihdosta. Tulos ennen veroja ja varauksia oli 10,5 M Ð. Nettotulosta syntyi 4,4 M Ð. Kaukolämmön tulos ennen varauksia ja veroja oli 5,0 M Ð, sähkökaupan 2,9 M Ð ja sähkön siirron 2,5 M Ð. Sijoitetun pääoman tuotto oli 15,1 %. Liikevaihto liiketoiminnoittain M Ð 2004 % liikevaihdosta M Ð 2003 % liikevaihdosta 2 / 2004 Biokaasukokeilu ylitti odotukset Kaatopaikalta saatavan biokaasun hyödyntäminen kaukolämpönä ylittää toiminnalle asetetut odotukset: Keltinmäen lämpökeskuksessa poltettava kaasu riittää lämmittämään odotetun 350 omakotitalon sijasta jopa 500 omakotitaloa. Biokaasu korvaa öljyä lämmöntuotannossa erityisesti talvisin. Sähkön 17,5 28,3 % 16,5 27,9 % myynti Sähkön siirto 13,3 21,5 12,9 21,8 Lämmön 30,2 48, ,0 myynti Muu myynti 0,9 1,5 0,8 1,4 Yhteensä 61,9 59,2 Sähkön siirtoon investoitiin 3,4 M Ð (edellisvuonna 3,2). Sähkön laadun kannalta merkittävä investointi oli maasulkuvirran sammutuksen laajentaminen koskemaan koko jakelualuetta. Sammutuslaitteet asennettiin Kangasvuoren, Hämeenlahden ja Tourulan _6 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

7 Energiatoiminnan sijoittuminen Jyväskylässä, kartasta puuttuu Säynätsalon kaukolämpötoiminta. sähköasemille. Jakeluverkon merkittävimmät uusinvestoinnit olivat Sääksvuoren ykkösalueen, Etelä-Keljon terminaalialueen ja Hämeenpohjantien sekä Samulinniemen rivitaloalueen sähköverkkojen rakentaminen. Kaukolämpöön investoimme 4,2 M Ð (2,8). Suurimmat kohteet olivat Hämeenpohjantien ja Etelä-Keljon runkojohdot sekä Keljonkankaan ja Köhniön asuinalueiden kaukolämpöverkot. Kaikki investoinnit maksettiin omalla tulorahoituksella. Lämpöliittymismaksuja kertyi 0,9 M Ð ja sähkön liittymismaksuja 0,5 M Ð. Vieraan pääoman korkoja maksoimme 4,5 M Ð. Konsernin pitkäaikaisten lainojen määrä tilivuoden päättyessä oli 65,2 M Ð (edellisvuonna 70,2). Emoyhtiön omavaraisuusaste oli 19,0 %. Yhtiön maksuvalmius säilyi merkittävistä rahoituskustannuksista huolimatta hyvänä 1,3:ssa (1,1). Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 168 (edellisvuonna 162) henkilöä, joista Jyväskylän Energia Oy:ssä 76 (74) ja JE-Urakointi Oy:ssä 92 (88). Emoyhtiön vakinaisen henkilöstön määrä kertomusvuoden lopussa oli 72 (71). Osaava ja aikaansaava henkilöstö huolehtii, että saavutamme tavoitteemme. 2 / 2004 Kaukolämpövedessä epäpuhtautta Huollon yhteydessä löytyi pienellä alueella kaukolämpövedestä vähäinen määrä epäpuhtautta. Mudanerotinsihteihin kertynyt öljyä muistuttava aine ei vaurioittanut kiinteistöjen kaukolämpölaitteita. Tutkimusten mukaan aine oli päässyt kaukolämpöveteen entisestä öljysäiliöstä kunnostetun kaukolämpöakun käyttöönoton yhteydessä. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _7

8 Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuun sisältö Jyväskylän Energian merkittävimmät yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät alueellisen hyvinvoinnin luomiseen, hankitun energian tuotantoon ja jakeluun sekä henkilöstöstä huolehtimiseen. Toiminnallamme on taloudellisia vaikutuksia sidosryhmiimme. Asiakkaiden kannalta olennaista on tarjoamamme sähkön ja kaukolämmön toimitusvarmuus, saatavuus ja kilpailukykyinen hinta. Yhtiön oman työllistävyysvaikutuksen lisäksi tuomme seudulle vaurautta ja työtä suosimalla maakunnallisista polttoaineista tuotettua energiaa. Jyväskylän kaupungille JE on merkittävä sijoitus, joka osaltaan varmistaa kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Toimintamme merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat välillisiä tuotannon vaikutuksia sekä toisaalta kaukolämpö- ja sähköverkkojen rakentamisesta ja energian jakelusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia kuten verkostohäviöt, kaukolämmön lisäveden ja pumppausenergian kulutus. Sosiaalisen vastuun alueella merkittävimmät vaikutuksemme liittyvät henkilöstön kehittämisen ja hyvinvoinnin lisäksi yhteiskuntasuhteisiin sekä tuotevastuuseen. Panostamme strategiamme mukaisesti henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen. Toimimme vastuullisen yrityskansalaisen tavoin ja tiedotamme avoimesti tuotteisiimme ja palveluihimme liittyvistä asioista. Avaintunnusluvut Verkostomestari Kari Hakonen esittelemässä Keltinmäessä biokaasun hyödyntämistä kaukolämmityksessä. Taloudellisen vastuun avaintunnusluvut Liikevaihto 61,8 M Ð 59,2 MÐ Liikevoitto 14,1 M Ð 13,2 MÐ Tulovero 1,8 M Ð 0,9 MÐ Osinko¹ 4,0 M Ð 3,0 MÐ Investoinnit 8,1 M Ð 6,2 MÐ Sijoitetun pääoman tuotto 15,1 % 13,9 % Omavaraisuusaste 19,0 % 15,9 % Maksetut palkat 2,7 M Ð 2,6 MÐ Ostot toimittajilta 46,8 M Ð 43,7 MÐ Yhteisöjen tukeminen 0,1 M Ð 0,09 MÐ Asiakkaan kokema keskeytysaika: sähkö² 0,33 h 0,12 h Asiakkaan kokema keskeytysaika: kaukolämpö³ 0,52 h 0,70 h Ympäristövastuun avaintunnusluvut Vihreän sähkön osuus myydystä sähköstä 6,7 % 6,5 % Verkostohäviöt: sähkö 2,8 % 3,0 % Verkostohäviöt: kaukolämpö 8,0 % 8,4 % Kaukolämmön lisävesi 9300 m m 3 1 Ennakko-osinkona kirjattu. 2 Sisältää sekä häiriöt että suunnitellut katkot. 3 Katkokset ovat aiheutuneet verkoston huolto- ja saneeraustöistä, uusien asiakkaiden liittämisestä kaukolämmön piiriin sekä verkostovaurioista. Asiakas ei yleensä havaitse katkosta, sillä huoneisto pysyy lämpimänä katkoksen ajan. 4 Perustuu arvioon. 5 Vuoden aikana rekrytoitujen osuus henkilöstön määrästä vuoden lopussa. Pumppaussähkön kulutus MWh 9700 MWh Sosiaalisen vastuun avaintunnusluvut Henkilöstön määrä vuoden lopussa Vakituiset / määräaikaiset 72/2 71 / 2 Henkilöstön vaihtuvuus (ulkoinen) 5 1,4 % 5,5 % Työntekijöiden keski-ikä 47,3 46,4 Sairauspoissaolot 4,3 % 6,9 % Koulutuspäivät keskimäärin / hlö 6 8 _8 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

9 Raportointiperiaatteet Yhteiskuntavastuuraportti Jyväskylän Energia on julkaissut aiemmin kolme ympäristöraporttia. Yhteiskuntavastuuraportti julkaistaan nyt toista kertaa, ja se kattaa yhteiskuntavastuun eri osa-alueita taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta koskevat tiedot. Suomessa useat energiayhtiöt ovat julkaisseet yhteiskuntavastuuraportin. Raportointiin ei kuitenkaan vielä ole kehittynyt vakiintunutta, kansainvälisesti yhtenäistä ja vertailukelpoista mallia. Global Reporting Initiativen (GRI) laatima, vuonna 2002 julkaistu kestävän kehityksen raportointiohjeisto on saavuttanut kansainvälisesti laajan hyväksynnän alan standardina. GRI-ohjeisto antaa suuntaviivat yhteiskuntavastuuraportoinnin kehittämiseen ja sen keskeisenä tavoitteena on parantaa eri organisaatioiden raportoinnin vertailukelpoisuutta. Tätä yhteiskuntavastuuraporttia laatiessamme olemme käyttäneet GRI-ohjeistoa soveltuvin osin. Tavoitteenamme on tulevaisuudessa kehittää yhteiskuntavastuuraportointiamme asteittain GRI-ohjeiston mukaisesti siten, että se vastaa energia-alalla hyvälle yhteiskuntavastuuraportoinnille muotoutuvia vaatimuksia. Internet-sivuillamme on esitetty tämän raportin sisällön ja GRI-ohjeiston vertailu. [ ja hakemisto Jyväskylän Energia / Yhteiskuntavastuu ] Raportin sisältö ja tiedonkeruu Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuuraportti käsittelee pääasiassa vuoden 2004 tuloksia ja tapahtumia sekä kuvaa pidemmän aikavälin kehitystä aikasarjoin. Yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt tiedot perustuvat pääosin normaalin toiminnan seurannan tuloksena syntyneisiin tietoihin. Raportissa esitetyt taloudellisen vastuun tiedot ovat peräisin Jyväskylän Energian kirjanpidosta ja virallisista tilinpäätöstiedoista. Ympäristötiedot kattavat JE:n merkittävät ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset. Yksikkömme ovat keränneet ympäristöasioita koskevat lähtötiedot ja vastaavat niiden oikeellisuudesta. Suuri osa raportoiduista ympäristötiedoista perustuu viranomaisille raportoitaviin tietoihin ja ulkopuolisiin tutkimustuloksiin. Henkilöstötiedot on saatu Jyväskylän Energian henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmistä ja tilastoista. Laskentaperiaatteet Kehitämme jatkuvasti käytäntöjämme yhteiskuntavastuuraportoinnin alueella. Esitettyjen tietojen laatu ja luotettavuus on pyritty varmistamaan vakiintuneiden sisäisten menettelytapojen ja johdon katselmusten avulla. Ensimmäisessä yhteiskuntavastuuraportissamme tavoitteena on ollut luoda toimintaamme soveltuva raportointi- ja tiedonkeruumalli, jota on sovellettu myös tässä toisessa raportissamme. Käsillä olevaa raporttia ei ole varmennettu ulkoisesti. Tietojen täsmällisyyteen ja kattavuuteen liittyvistä rajoitteista sekä laskentaperiaatteiden muutosten vaikutuksista esitettyihin tietoihin on raportin a.o. kohdissa maininta. Proventia Solutions Oy on arvioinut pyynnöstämme raportin rakennetta ja tietosisältöä. Arviointi kattoi sekä vertailun Global Reporting Initiative ohjeiston suosittelemiin tietoihin että raportin tietosisällön läpikäynnin. Toimeksiannon tuloksena Proventia on laatinut asiantuntijaarvion raportista ensisijaisesti yhtiön sisäiseen käyttöön raportoinnin kehittämistä varten. Raportti kattaa Jyväskylän Energia Oy:n tulosyksiköitä koskevat yhteiskuntavastuutiedot. Lisäksi on raportoitu Jyväskylän Energian 40-prosenttisesti omistaman Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n ympäristövaikutuksia. Raportissa ei ole käsitelty tytäryhtiö JE-Urakointi Oy:n yhteiskunnallisia vaikutuksia eikä JYT:n taloudellisia eikä sosiaaliseen vastuuseen liittyviä tietoja, sillä JE-Urakointi ja JYT ovat itsenäisiä osakeyhtiöitä, jotka raportoivat tarpeellisin osin itse. 3 / 2004 Talveksi uusi varakattila Rauhalahteen Jyväskylän Energiantuotanto Oy rakennuttaa Rauhalahteen 40 megawatin varakattilan. Vuoden lopulla valmistuva öljykattila tasaa pakkashuippuja ja palvelee Rauhalahden voimalaitoksen häiriötilanteissa. Investoinnin hinta on noin kaksi miljoonaa euroa. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _9

10 JOHTAMINEN Toimintajärjestelmä Jyväskylän Energiaan kuuluvat seuraavat liiketoiminnat: tuotanto, sähkön siirto, kaukolämpö ja myyntiliiketoiminta. JE-Urakointi Oy muodostaa myös liiketoiminnan, joka yhtiöitettiin vuonna -99. Jyväskylän Energiassa valta tuo kaikilla organisaatiotasoilla mukanaan vastuun. Ylimmän johdon tehtävä on tukea oikeanlaista vallan ottamista ja vastuun kantoa. Jyväskylän Energian johtamista ohjaavat Kasvun strategiasta toukokuussa muodostetut Toimintaperiaatteet sekä liiketoiminta-arvot. Yrityksellä on sertifioidut laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Laatu Tärkeintä toiminnassamme on lähteä asiakkaidemme tarpeista ja tyydyttää ne siten, että toimintamme on kannattavaa ja yrityksemme arvo nousee. Tyytyväiset asiakkaat turvaavat toimintamme jatkuvuuden ja Jyväskylän Energian henkilökunnan toimeentulon ja hyvinvoinnin. Kehitämme kaikkia toimintojamme asiakaskyselyiden ja järjestelmällisten analyysien avulla. Jyväskylän Energian laatujärjestelmä on sertifioitu ISO 9001 standardin mukaisesti. Ympäristö Jyväskylän Energian ympäristötoiminta perustuu ISO standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään. Ympäristöjohtamisesta vastaa strategian hengessä ympäristötiimi ympäristövastaavan johdolla. Asetamme vuosittain ympäristötavoitteet ja laadimme ympäristöohjelman, jonka avulla varmistamme ympäristöjärjestelmämme mukaisen toiminnan sekä ympäristöasioiden jatkuvan tarkkailun ja huomioon ottamisen. Vuoden 2004 uusitut päämäärät on johdettu edellisvuotisista: 1. Oman toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen 2. Energiantuotannon ympäristövaikutusten hallitseminen 3. Ympäristöosaamisen parantaminen 4. Sidosryhmien järkevän energiankäytön edistäminen ja oppilaitosyhteistyö 5. Avoin viestintä Jyväskylän Energia solmii urakoitsijoiden kanssa työturvallisuus- ja ympäristöasioita koskevan sopimuksen. Edellytämme alihankkijoiltamme sitoutumista ympäristöpäämääriimme. Ohjeistamme urakoitsijoitamme ja valvomme, että he noudattavat ohjeitamme, jotka koskevat muun muassa työmaajätteiden asianmukaista lajittelua, talteenottoa ja kierrätystä sekä työmaiden siisteyttä, jälkitöistä huolehtimista ja työturvallisuutta. Green Office -järjestelmästä luovuttiin kertomusvuonna, koska JE:n ympäristöjärjestelmä ISO14001 kattaa samat periaatteet. 4 / 2004 Jätteenpolttokattilaa kaavaillaan Rauhalahteen Rauhalahteen kaavaillaan Jyväskylän seudulta kerätyn kierrätyspolttoaineen polttokattilaa. Jätteen poltto vähentäisi öljyn ja turpeen käyttöä voimalaitoksessa. Jätteenpoltto lisäisi Rauhalahdessa syntyvän tuhkan määrää. Henkilöstö sekä työterveys ja -turvallisuus Jyväskylän Energian toimintaa henkilöstöasioissa ohjaa vuonna 2003 laadittu Työnilo 005 -henkilöstöstrategia, jota päivitetään vuosittain. Strategiaan liittyvän Työnkaariohjelman pohjalta kehitetään ja ylläpidetään henkilöstön työssä jaksamista koko yhtiössä työskentelyn ajan. Ohjelman kulmakiviä ovat tulevaisuuden osaamisen hallinta, ammattitaidon ylläpito, hiljaisen tiedon merkityksen tiedostaminen, työkyvyn ylläpito ja seuranta, työn mitoittaminen tekijänsä mukaan, työväsymisen hallinta sekä tiedon jako suunnitelmista ja erilaisuudesta. Henkilöstöstrategian ja sen toimeenpano-osan Työnkaari -ohjelman mukaisesti jatkettiin esimieskoulutusta ja laadittiin tuleviin haasteisiin vastaamista palveleva osaamiskartoitus. Näiden pohjalta määritellään henkilöstön kehittämistarpeet. Työterveys- ja työturvallisuustyömme pohjautuu toukokuussa 2004 laadittuihin Toimintaperiaatteisiin. Käytännön työterveys- ja työturvallisuustoiminta (TTT-toiminta) on ennalta ehkäisevää toimintaa työperäisten sairauksien, onnettomuus- ja vaarati- _10 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

11 Kaupunki kasvaa: sähköasentajat Asko Tolvanen (vas.) ja Kari Tarvainen asensivat uuden puistomuuntamon turvaamaan Kuokkalan laajenevia sähköntarpeita. Johtaminen Jyväskylän Energiassa. lanteiden, vahinkojen ja rikollisen toiminnan torjumiseksi sekä toimintavalmiuksien luomiseksi näiden tilanteiden varalle. Jyväskylän Energian työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä noudattaa OHSAS standardia. Työterveyspalveluista huolehtii Medivire Työterveyspalvelut Oy. Se teki yli 2000:lle eri yrityksissä työskentelevälle henkilölle hyvinvointi- ja ilmapiiribarometrimittauksen. Yhtiömme menestyi vertailussa erinomaisesti. Työsuojelusta vastaa yhtiön toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä ja työsuojelupäällikkö. Työsuojelutoimikunta seuraa TTT-tavoitteiden toteutumista ja tekee yhteistyössä työterveyshuollon kanssa esityksiä työterveyden ja turvallisuuden edistämisestä yhtiössä. Riskienhallinta Riskienhallinta muodostaa pohjan Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuun johtamiselle. Hallintaa ohjaavat riskienhallintaperiaatteet. Riskeinä tarkastellaan teknisiä, taloudellisia ja henkilöihin liittyviä riskejä. Liiketoimintajohtajat vastaavat omien liiketoimintaalueidensa riskienhallinnasta. Liiketoimintojen riskit arvioidaan säännöllisesti. Niitä torjutaan ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja niihin varaudutaan laatimalla toipumissuunnitelmat. Ympäristönäkökohdat ja turvallisuusnäkökohdat päivitetään säännöllisin väliajoin. Taloudellisia riskejä arvioidaan jatkuvan talousseurannan yhteydessä. Yritysturvallisuudella minimoidaan yrityksen turvallisuusriskit sekä torjutaan vahinkoja ja onnettomuuksia. Yritysturvallisuudella halutaan taata yrityksen lailliset toimintaedellytykset ja toiminta kaikissa olosuhteissa sekä suojata yrityksen henkilöstöä, omaisuutta ja ympäristöä. Valmiussuunnittelulla on varauduttu toimimaan poikkeusoloissa. Yllättäviä häiriötilanteita ja tuotantohäiriöitä varten on omat toiminta- ja tiedotusohjeensa. Rauhalahden voimalaitoksen sähkön- ja lämmöntuotannon keskeytyksiin on varauduttu keskeytysvakuutuksella. Viestintä Viestintämme tarkoitus on antaa asiakkaille, henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille ajankohtaista ja monipuolista tietoa Jyväskylän Energiasta ja energia-alasta. Pyrimme avoimeen, aktiiviseen, ajantasaiseen ja kansantajuiseen viestintään. Haluamme viestinnällämme tehdä helpoksi palvelujemme hankkimisen ja käytön. Keräämme järjestelmällisesti asiakaspalautetta. 5 / 2004 Suuret myyvät kalleinta sähköä Vaasaemg:n tarjoushintasivuston mukaan sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisen sähkölaskun loppusummassa säästää noin sata euroa, jos vaihtaa kalleimmasta sähkönmyyjästä halvimpaan. Jyväskylän Energia oli vertailussa kolmanneksi edullisin. Listan kalleimmasta päästä löytyivät E.ON Finland, Vattenfall ja Fortum. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _11

12 Sähkön hinnan muodostuminen. Prosenttiosuudet laskettu verollisista hinnoista. Esimerkkitalous Jyväskylässä: Pientalo, ei sähkölämmitystä, pääsulakekoko 3 x 25A, yleissähkötuote, vuosikäyttö kwh. Sähkölasku n. 500 Ð/ vuosi, josta arvonlisäveron osuus 90 Ð, sähköveron osuus 37 Ð ja sähkön siirron osuus 168 Ð. Sähkön tuotannon ja myynnin osuus on lohkoista kookkain eli 205 Ð. Hinnat perustuvat Jyväskylän Energian voimassaoleviin toimitushinnastoihin. YHTEISKUNTAVASTUUN TULOKSET Taloudellinen vastuu Hyvä taloudellinen tulos muodostaa perustan Jyväskylän Energian vastuulliselle toiminnalle. JE on toiminut vuodesta 1997 lukien yhtiömuotoisena yrityksenä kaupungin sataprosenttisessa omistuksessa. Yhtiöllemme on tunnusomaista pitkäjänteinen vastuunkanto, joka heijastuu koko kaupungin hyvinvointiin. Suhteessamme asiakkaisiin tärkeiksi asioiksi nousevat toimitusvarmuus sekä vakaa ja kilpailukykyinen hinnoittelu. Strategiamme mukaisesti suosimme maakunnan polttoaineita. Hankinnoistamme suurin osa tulee lähialueilta. Tarjoamme henkilöstöllemme työyhteisön, johon he voivat sitoutua pitkäksi aikaa. JE:n toiminnan vaikutuksia sidosryhmien taloudelliseen hyvinvointiin on havainnollistettu Rahavirrat sidosryhmille -kuvalla. Näkökulma poikkeaa tilinpäätösinformaation tavasta käsitellä asiaa. 5 / 2004 Keski-Suomeen uusi riskisijoitusrahasto Jyväskylän Energia lähti mukaan euron sijoituksella uuteen riskirijoitusrahasto Jyväs-Seed Fundiin. Rahasto tukee aloittavia yrityksiä. Rahastoa hallinnoi Midinvest Management Oy, joka toimii yhteistyössä Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n kanssa. Asiakkaat Sähkön ja kaukolämmön toimitusvarmuutta valvovat Jyväskylän Energian ja Rauhalahden energiavalvomot, joissa on ympärivuorokautinen päivystys. Lisäksi JE:lla on päivystäjät sekä sähkö- että kaukolämpöverkon häiriöiden ja vaurioiden varalta. Eri puolilla kaupunkia sijaitsevat lämpökeskukset turvaavat kaukolämmön toimituksen voimalaitoksen seisokkitilanteissa ja kovilla pakkasilla. Toimitusvarmuuden parantamiseksi JYT rakennutti Rauhalahteen uuden öljykäyttöisen lämpökeskuksen, joka valmistui vuoden lopulla. Kaukolämmön pumppaamoissa on vikaantumistapausten ja ennakkohuoltojen varalta kaksi rinnakkaista pumppua. Verkostoa huolletaan säännöllisesti, jotta vaurioilta vältyttäisiin. Putkivaurioita oli vuonna 2004 viisi kappaletta voltin sähköverkko on rakennettu renkaiksi. Näin häiriötilanteissa vikakohta voidaan nopeasti irrottaa verkosta ja syöttää sähköä mahdollisimman monelle asiakkaalle vikakohdan ohi vaihtoehtoista reittiä pitkin, kunnes vaurio on korjattu. Jyväskylän Energia toimii kaupunkialueella, ja sähköverkko on pääosin kaapeloitu. _12 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

13 Kaukolämmön ja sähkön myynnin sekä sähkön siirron kehitys (GWh). Lämmön myynti 2004 oli 905 GWh, sähkön myynti 534 GWh ja sähkön siirto 587 GWh. Jyväskylän Energian rahavirrat sidosryhmille v (MÐ). Lyhyiden sähkökatkojen vähentämiseksi on sähköasemille rakennettu maasulun sammutusjärjestelmä. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2003 Keljon sähköasemalta, ja vuonna 2004 muutkin sähköasemat tulivat sammutuksen piiriin. Kertomusvuonna 44 %:lla asiakkaista ei ollut yhtään häiriötä. Jyväskylän Energia tuottaa asiakkailleen energiatuotteita ja -palveluita kilpailukykyiseen hintaan. Kaukolämmön hintaan vaikuttavat kotimaisten polttoaineiden eli turpeen ja puun hinta sekä öljyn hinta. Lisäksi hinnanmuodostukseen vaikuttavat muun muassa verkon ja tuotannon investoinnit sekä huolto-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset. Sähkön hintaan vaikuttavat turpeen ja puun hinnan lisäksi hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sekä muut toiminnalliset kustannukset. Tavaran- ja palveluntoimittajien alueellinen jakauma v Toimittajat Jyväskylän Energia vaikuttaa hankintojensa kautta hyvinvoinnin luomiseen ja työllisyyteen Jyväskylän seudulla. JE:lla oli 558 tavaran- ja palveluntoimittajaa vuonna Kolme suurinta toimittajaa vastasi 82:sta % hankinnoista. JE:n ostamien tavaroiden ja palvelujen arvo oli vuonna 2004 yli 46 miljoonaa euroa, mikä oli 7,1 % enemmän kuin vuonna Ostoista yli 85 % tuli Jyväskylän seudulta. JYT:n tuottamasta energiasta syntyi maakunnan polttoaineilla keskisuomalaisella puulla ja turpeella valtaosa eli 80 %. Maakunnallisia polttoaineita käyttämällä työllistämme arviomme mukaan ympäri Keski-Suomea noin 300 henkilöä. JE:n ostot (M$). Jyväskylän Energialla ei ole sellaisia merkittäviä toimittajia, joiden toiminta olisi taloudellisesti riippuvaista pelkästään JE:sta. Noudatamme omassa toiminnassamme vastuullisia liiketoimintaperiaatteita. Tähän kuuluvat toimittajien terveen taloudellisen kehityksen tukeminen ja sopimusehtojen noudattaminen. Jyväskylän Energian maksuvalmius on hyvä, ja yhtiö maksaa laskunsa ajallaan vuoden 2004 maksuviivästymä, 22,12 eur, johtui inhimillisestä erehdyksestä. Kaukolämpö Sähkö Asiakkaan kokema keskimääräinen keskeytysaika (h/as). 5 / 2004 Jyväskylän kesä sammutetuin lyhdyin Jyväskylän kaupunki säästi sammuttamalla katuvalot alkukesäksi heinäkuun 23:nteen saakka. Säästöä pimennyksen laskettiin tuovan euroa. Taustalla oli valtuuston Tekniselle palvelukeskukselle asettama säästötavoite. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _13

14 Katso tarkemmat yhteiskuntavastuun tunnuslukumme www-sivuiltamme: Henkilöstö Jyväskylän Energialla on työllistämisen, maksettujen palkkojen ja henkilöstön tuloverojen kautta myönteinen vaikutus toiminta-alueensa hyvinvointiin. Vuonna 2004 henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot sekä muut henkilöstökulut olivat yli 3 miljoonaa euroa eli noin 6 % liikevaihdosta. Koko henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän ja pikapalkitsemisjärjestelmän piiriin. Palkat määräytyvät työtehtävien vaativuusarvioinnin mukaan. Työn vaativuuden arviointi on parantanut palkkatasa-arvoa. Vuonna 2005 voimaan tulevaan uuteen tasa-arvolakiin on varauduttu hyvin: esimerkiksi palkkakartoitukset on tehty JE:llä jo vuodesta -97 lähtien. Henkilöstökulut (MÐ) Palkat ja palkkiot 2,5 2,6 2,7 Henkilösivukulut Lakisääteiset henkilösivukulut 0,8 0,7 0,8 Vapaaehtoiset henkilösivukulut 0,2 0,2 0,2 Henkilöstökulut yhteensä 3,6 3,5 3,7 Yhteiskunta Jyväskylän Energia on vastuullinen energia-alan toimija, joka vaikuttaa merkittävästi kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvointiin. JE:n liikevaihto oli 61,8 miljoonaa euroa vuonna 2004, mikä on 4,4 % edellisvuotta enemmän. Jyväskylän Energian vaikutus kaupungin talouteen oli 13,6 miljoonaa euroa. Summa koostui osingoista sekä lainan lyhennyksistä ja koroista. Tuloverot olivat 1,8 miljoonaa euroa vuonna Toimiva energiahuolto on olennainen osa suomalaista hyvinvointia, ja energiahuoltoon tarvittava infrastruktuuri muodostaa itsessään merkittävän omaisuuden. JE-konsernin kokonaisinvestoinnit olivat kertomusvuonna 8,1 miljoonaa euroa. Kaupungille maksetut osingot (MÐ) ,7 3,0 4,0 Maksetut tuloverot (M?) Ennakko-osinkona kirjattu 1,3 0,9 1,8 Tuki yhteisöille Jyväskylän Energia tukee yleishyödyllistä toimintaa. Vuonna 2004 tuimme rahallisesti muun muassa maakunnallista kehittämistä, urheilua ja kulttuuria yhteensä lähes noin eurolla. Merkittävimmät tukikohteet olivat Jyväs-Seed -fund, JYP sekä Valo on Jyväskylässä -tapahtuma. JyväsSeed Oy:n tavoitteena on tehdä sijoituksia Keski- Suomen talousalueella toimiviin, kasvuhakuisiin ja arvonnousua tavoitteleviin varhaisen vaiheen yrityksiin. Sijoitusstrategiaottaa huomioon erityisesti Jyväskylän seudun aloittavien ja osaamisintensiivisten yritysten pääomatarpeet. Kohdeyrityksiä etsitään lähinnä hyvinvointi-, ympäristö-, informaatio- ja energiateknologian yrityksistä. 6 / 2004 JE:stä Suomen 480. suurin Talouselämä-lehti listasi Suomen 500 suurinta yritystä. Jyväskylän Energia oli 62 miljoonan euron liikevaihdollaan Suomen 480. suurin yritys. Keski-Suomesta listalle ylsi 11 yritystä. Jyväskylän Energia tuki vuoden 2004 aikana JYP:iä ja muita yhteisöjä yli sadalla tuhannella eurolla. _14 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

15 Voimalaitoskysely osoitti: Rakentamisen tarve tiedossa sijoituspaikka jakaa mielipiteet Hilkka Illman Halssilasta ja Kari Lehtinen Kuokkalasta tutustumassa voimalaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista vieraampaan eli Keljonlahden alueeseen. Kyselytutkimuksen mukaan uuden voimalaitoksen rakentaminen Jyväskylään koetaan pääosin tarpeelliseksi. Voimalan sijaintipaikka jakoi kuitenkin mielipiteet: Valtaosa keljonlahtelaisista piti Rauhalahtea parhaana paikkana. Vastaavasti Rauhalahden lähiasukkaista yli puolet kannatti uuden laitoksen sijoittamista Keljonlahdelle. Jyväskylän Energian suunnitteleman voimalaitoksen tulevien naapureiden näkemyksiä hankkeesta kartoitettiin kyselyllä joulukuussa. Tutkimus kohdistui lähialueiden asukkaiden näkemyksiin itse hankkeesta, sen sijoituspaikasta sekä yhtiön sitä koskevasta viestinnästä. Tavoitteena oli tutkia myös alueiden välisiä eroja hankkeeseen suhtautumisessa. Tietoa kerättiin mm. hankkeen YVA-selvitysprosessin tarpeisiin. Ihmisillä on hyvin erilaisia mielikuvia hankkeesta. Eniten mielipiteitä jakoi voimalaitoksen sijainti: Noin puolet kaikista kyselyyn vastanneista rakentaisi voimalaitoksen Rauhalahteen ja noin kolmasosa Keljonlahdelle. Omalle lähialueelleen voimalan olisi valmis sijoittamaan vain harva: rauhalahtelaisista joka 5. ja keljonlahtelaisista vain joka 20. ehdotti sopivimmaksi sijoituspaikaksi omaa asuinaluettaan. Rauhalahden asukkaiden suhtautumiseen vaikutti selvästi nykyisen voimalan olemassaolo alueella. Osa korosti nykyisen voimalaitoksen aiheuttamia haittoja osa taas koki, että haitat ovat olleet vähäisiä tai niitä ei ole ollut lainkaan. Avointen vastausten perusteella asukkaita huolestuttivat eniten liikenteen lisääntymisestä aiheutuvat ongelmat sekä voimalaitoksen aiheuttamat päästöt ilmaan. Toisin kuin esimerkiksi ydinvoimalaitoksista tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa uuden voimalan turvallisuutta ei kuitenkaan juuri epäilty. Positiivisiksi asioiksi nähtiin voimalaitoksen vaikutus maakunnan talouteen ja työllisyyteen. Myös alueen energiaomavaraisuuden kasvua ja kotimaisten polttoaineiden käyttöä pidettiin tärkeänä. Jonkin verran esille nousi myös energian saatavuuden paraneminen uuden voimalaitoksen myötä. Asukkaiden tietomäärä hankkeesta oli kyselyhetkellä melko vähäinen, ja lisätietoa kaivattiin. Teksti on lyhennetty Kati Korkin jutusta Jenergia-lehden numerosta 1/2005. Tutkimukseen voi tutustua osoitteessa Ajankohtaista-hakemiston Tästä tiedotimme palstan kautta. 8 / 2004 Tuplasti tuulienergiaa Jyväskylän Energia sai tuplasti tuulivoimaa verkkoihinsa, kun Suomen suurin tuulipuisto valmistui käyttöön Raahessa. Rautaruukin tehdasalueella sijaitseva puisto tuottaa kolmanneksen maamme tuulivoimasta. Puiston omistaa Suomen Hyötytuuli Oy, josta Jyväskylän Energia omistaa yhdeksäsosan. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _15

16 Ympäristövastuu Vihreän sähkön osuus myydystä sähköenergiasta oli 6,7 %. Kaukolämpöverkon lisäveden kulutus (m 3 ). Toimenpiteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi Haluamme omalla toiminnallamme tukea kestävää kehitystä ennalta ehkäisemällä ja vähentämällä haitallisia ympäristövaikutuksia. Maamme on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöt vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 mennessä. Jyväskylän Energialle tämä merkitsee sähkön ja lämmön yhteistuotannon täysimittaista hyödyntämistä, puun käyttöä turpeen ohella, tuulienergian käytön lisäämistä sekä järkevän energiankäytön edistämistä. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto JYT:n Rauhalahden voimalaitoksessa säästää polttoaineita noin kolmanneksen sähkön ja lämmön erillistuotantoon verrattuna. Jyväskylän Energia kasvattaa yhteistuotetun energian osuutta myymästään energiasta investoimalla uuteen voimalaitokseen. Uusi voimalaitos on suunnitteilla Keljonlahteen tai Rauhalahteen. Se vastaa kooltaan 1,5 Rauhalahden voimalaitosta. Olemme kehittäneet uusiutuvista luonnonvaroista energiatuoteperheen, Vihreän Energian. Siihen kuuluvat puusta ja tuulesta tuotetut puusähkö, puulämpö ja tuulisähkö. Puusähkö ja puulämpö tuotetaan yhteistuotantona Rauhalahden voimalaitoksessa. Polttoaineina käytetään keskisuomalaisen metsäteollisuuden sivutuotteita (kuori, puru, hake), metsähaketta, hakkuutähdettä, harvennuspuuta ja kierrätyspuuta. Tuulisähkö on osakkuusyhtiömme, Suomen Hyötytuuli Oy:n, Meri-Porin ja Raahen tuulipuistoissa tuotettua sähköä. Vihreiden tuotteiden alkuperää valvovat tilintarkastajamme energiataseen avulla: tuotteiden myynti ei vuositasolla saa ylittää niiden tuotantomääriä. Näin asiakas todella pääsee valitsemaan energiansa tuotantotavan. Jyväskylän Energia on hyödyntänyt Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen biokaasua joulukuusta 2003 lähtien. Kaasu poltetaan Keltinmäen lämpökeskuksessa. Mustankorkean kaatopaikalla syntyvä kaasu on pääosin metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Biokaasun palamistuloksena syntyy huomattavasti vähemmän hiilidioksidia kuin esimerkiksi raskasta polttoöljyä käytettäessä. Biokaasun poltto ei lisää ilmakehän hiilidioksidimäärää, sillä poltettaessa siitä vapautuu sama määrä hiilidioksidia kuin kaatopaikalla. Biokaasu korvaa öljyä ja turvetta kaukolämmön polttoaineena. Vuonna 2004 saatiin biokaasulla tuotettua kaukolämpöä MWh. Jyväskylän Energia on solminut energiansäästösopimukset Suomen Kaukolämpö ry: n, Sähköenergialiitto ry:n sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa vuonna Lisäksi olemme laatineet sähkön siirron ja kaukolämmön energiansäästösuunnitelmat. Olemme sitoutuneet järkevän energiankäytön edistämiseen ja tehokkaaseen energiankäyttöön omassa toiminnassamme eli sähkö- ja kaukolämpöverkkojen käytössä sekä Energiatalossa. 9 / 2004 Voimalaitoshanke esiselvitysvaiheessa Jyväskylän Energia käynnisti suuren turvetta pääpolttoaineena käyttävän voimalan esiselvitykset. Selvitysten tekoon osallistuvat mm. Keuruun Sähkö Oy, KS Energiavälitys Oy, Kuopion Energia, Satapirkan Sähkö Oy, Vapo Oy, Keskimaa Osk ja Keskisuomalainen Oyj. Järkevän energiankäytön edistämiseksi annamme energianeuvontaa asiakkaillemme ja vierailijoillemme. Energiansäästövinkkeihin voi tutustua Jyväskylän Energian internetsivuilla sekä lukemalla jakamiamme opaskirjasia. Lisäksi tiedotamme järkevästä energiankäytöstä messuilla ja koulutustilaisuuksissa, joita on järjestetty muun muassa kiinteistöasioista vastaaville henkilöille, koululaisille ja opiskelijoille. [ ] Osallistuimme valtakunnalliseen Energiansäästöviikkoon kustantamalla 19 jyväskyläläiselle koululuokalle Energiaa tokaluokkalaisille -koulutusmateriaalin, joka sisältää opettajapaketin ja koululaisten työkirjaset. Muita energiansäästön edistämiseen liittyviä tapahtumia olivat Energiaa Sisä-Suomessa -koululaistapahtuma sekä taloyhtiöiden energiaeksperttien ja oppilaitosten koulutustilaisuudet. Yhteensä energiansäästöön liittyvissä tilaisuuksissa tavoitettiin vuoden aikana noin 700 asiakasta ja koululaista. Kaikki kaukolämpöasiakkaamme saavat kerran vuodessa postitse kaukolämpöenergian käyttö- ja kustannusraportin. Raportin tarkoituksena on ohjata asiakkaita kaukolämmön kulutuksen seurantaan ja energiansäästöön. Internet-sivuillamme myös sähköasiakkaat voivat seurata energiankäyttöään lasku- ja lukematietoja selailemalla. Energialaskurilla voi verrata omia kulutusmääriään keskiarvotulokseen. _16 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

17 Välittömät ympäristövaikutukset Toimintamme merkittävimmät välittömät ympäristövaikutukset ovat kaukolämpö- ja sähköverkkojen rakentamisesta ja energian jakelusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Nämä liittyvät verkostohäviöihin, kaukolämmön lisäveteen ja pumppausenergian kulutukseen. Siirtoverkon häviösähkö ja kaukolämmön pumppaussähkö ostetaan puusähkönä. Toimitalomme ympäristövaikutukset liittyvät energian- ja vedenkulutukseen sekä jätteisiin. Kaukolämpö- ja sähköverkkojen sekä toimitalon ympäristövaikutukset eivät ole merkittäviä verrattuna hankkimamme energian tuotannon ympäristövaikutuksiin. Sähkö- ja kaukolämpöverkkojen suunnittelu, rakennuttaminen, käyttö ja huolto Kaukolämpö- ja sähköverkkojen suunnittelun ja rakennuttamisen ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä maisemaan ja viihtyvyyteen. Suunnittelussa otamme huomioon puuston ja kasviston, pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet ja maiseman. Yhteistyö maankäytöstä vastaavien viranomaisten kanssa on tiivistä. Hoidamme rakentamisen ja kunnossapidon laadukkaasti. Urakoitsijat saavat ohjeet työmaiden siisteydestä ja jätteiden asianmukaisesta käsittelystä, ja ohjeiden noudattamista valvotaan työmaatarkastusten yhteydessä. Kaukolämpöverkon tehokkaalla ennakkohuollolla ja kunnossapidolla verkkojen elinikä saadaan mahdollisimman pitkäksi ja käyttövarmuus hyväksi. Uutta kaukolämpöverkkoa rakennettiin vuonna 2004 lähes 15 kilometriä. Suurimmat rakentamiskohteet olivat Hämeenpohjantie, Keljonkangas sekä eri puolilla kaupunkia sijaitsevat täydennysrakentamisen kohteet ja vanhat omakotialueet. Kaukolämpöverkon häviöt olivat vuonna 2004 noin 8 % ja sähköverkon noin 3 %. Pumppaussähkön kulutus oli noin megawattituntia. Kaukolämpöverkon tarvitsema lisävesimäärä oli noin kuutiometriä. Kaukolämpöverkossa on yhteensä noin kuutiometriä vettä. Häviöt ja vuotoveden määrä minimoidaan verkon huollolla ja kunnossapidolla. Kaukolämpökaivoja huollettiin 683 ja lämmönjakohuoneita 301 kappaletta. Eristyksiä parannettiin 9 kaukolämpökaivossa. Lisäksi uusittiin 18 mittalaiteryhmää. Suomen Hyötytuuli Oy on Suomen suurin tuulivoiman tuottaja. Kertomusvuonna se tuplasi tuotantonsa. JE omistaa yhtiöstä yhdeksäsosan. Uutta sähköverkkoa rakennettiin noin 40 kilometriä ja uusia muuntamoita 15. Suurimmat rakennuskohteet olivat Sääksvuoren ykkösalueen, Etelä-Keljon terminaalialueen ja Hämeenpohjantien sekä Samulinniemen rivitaloalueen sähköverkkojen rakentaminen. Sähköverkkoon liittyvän ympäristöriskin muodostavat jakelumuuntajissa käytettävät öljyt ja kasvihuonekaasu rikkiheksafluoridi (SF 6 ). Normaalitoiminnassa näillä ei ole vaikutuksia ympäristöön, mutta onnettomuuden sattuessa aineita saattaisi päästä ympäristöön. Jyväskylän Energia on pyrkinyt minimoimaan rikkiheksafluoridin käytön. Pääsääntöisesti käytämme ilmaeristeisiä kojeistoja. JE:n kojeistoissa on SF 6 -kaasua kaikkiaan 113 kiloa. Jyväskylän Energia on kartoittanut pohjavesialueilla olevat puisto- ja pylväsmuuntamot sekä tunnistanut niihin liittyvät öljypäästö- ja sijaintiriskit. Kartoituksessa ei löytynyt merkittäviä riskejä. Öljypäästöriskien minimoiminen huomioidaan jo muuntamoiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Vuonna 2004 on saneerattiin kaksi pohjavesialueella sijaitsevaa muuntamoa. Korvausinvestointeja olivat Tikan kytkinaseman poiston aiheuttamat kaapeloinnit, Vasarakadun verkkomuutokset, Mäki-Matin alueen sähköverkon saneeraus. Loukkukadun ja Permikadun sähköverkkojen saneeraus aloitettiin, ja työt jatkuvat vuonna Pienjänniteverkossa vaihdettiin pylväitä. EU:n komission arseenin käyttöä puukyllästeenä koskevan direktiivin mukaisesti energiayhtiöt joutuvat tulevaisuudessa maksamaan käsittelymaksun poistamistaan kyllästetyistä pylväistä. Valtioneuvoston aiheeseen liittyvä asetus astui voimaan 30. kesäkuuta Jyväskylän Energialla on puupylväitä noin kappaletta, pääasiassa arseenikyllästettyjä. 9 / 2004 Sähkön hinta vaihtelee suuresti Ylen tv-uutisten tutkimuksen mukaan hintaerot sähköyhtiöiden kesken ovat edelleen suuret kwh:a vuodessa kuluttavalle omakotitalolle tarjotun sähkön hintaero halvimman ja kalleimman välillä nousi 160 euroon. Jyväskylän Energia mahtui viiden halvimman yhtiön joukkoon. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _17

18 Kaukolämpöasentajan taidonnäyte: massiiviset kaukolämpöputket kiertävät notkeasti sähkökaapelit. Energiatalon ympäristövaikutukset Jyväskylän Energian toimitalon sähkönkulutus oli noin 770 megawattituntia vuonna Lämmönkulutus oli 720 megawattituntia, mikä on noin yksi promille myymästämme kaukolämmöstä. Toimitalossa käytetään Vihreää Energiaa. Talousvettä käytettiin noin kuutiometriä. Välilliset ympäristövaikutukset Jyväskylän Energian välilliset ympäristövaikutukset liittyvät hankitun energian tuotantoon. Tässä raportissa käsitellään JE:n 40-prosenttisesti omistaman Jyväskylän Energiatuotanto Oy:n ympäristövaikutuksia. JYT:n polttoaineiden käyttö (GWh). JYT:n tuotantolaitokset ovat Rauhalahden ja Savelan voimalaitokset, seitsemän lämpökeskusta Jyväskylän kaupungissa ja kolme Jyväskylän maalaiskunnassa. Sähköntuotannon kapasiteetti on yhteensä 115 MW, kaukolämmön 570 MW ja prosessihöyryn 110 MW. JYT tuottaa omistamallaan tuotantokapasiteetilla toiminta-ajatuksensa mukaisesti osakkailleen sähköä, höyryä ja kaukolämpöä omakustannusperiaatteella ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti. 10 / 2004 Suurvoimalaitoksen YVA-selvitys alkoi Jyväskylän suurvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyi lokakuussa yleisötilaisuudella Keljon koululla. Voimalaitoksen sijaintipaikkavaihtoehdot ovat Keljonlahti ja Rauhalahti. Raaka-aineet JYT:n ympäristövaikutukset liittyvät raaka-ainehankintaan, tuotannon päästöihin ja kuljetuksiin. Kertomusvuonna puu- ja kierrätyspolttoaineiden käytön määrä nousi ennätystasolle eli 753 GWh:ksi. Vastaavasti turpeen käytössä saavutettiin taso 1063 GWh, mikä on 24 prosenttia edellisvuotta pienempi. Öljyn käyttö asettui 237 GWh:ksi, missä on 8 prosenttia kasvua vuoden takaiseen määrään. Rauhalahden voimalaitoksen käytettävyys säilyi kohtuullisella 97,9 prosentin tasolla. Rauhalahden voimalaitos tuottaa puusähköä ja -lämpöä metsäteollisuuden sivutuotteista, metsätähteestä ja kierrätyspuusta. Rekka-autot tuovat turvetta ja puuta voimalaitoksen kattilaan keskimäärin 100 kilometrin säteeltä. Öljy tuodaan Jyväskylään säiliöautoilla Fortumin Porvoon jalostamolta. Kivihiiltä ei vuonna 2004 hankittu lisää. Kierrätyspolttoaineen toimitti pääasiassa Lassila & Tikanoja Oyj. Polttoaine sisältää puuperäistä ainetta eli rakennuspuuta, pakkauksia sekä kierrätykseen kelpaamatonta paperia, pahvia ja kartonkia sekä muoveja. Jäteöljyjä käytettiin kuusi tonnia. Energian tuotantoon ja kaukolämmön jakeluun tarvittava jäähdytys- ja prosessivesi otetaan pääasiassa Jyväsjärvestä. Vuonna 2004 vettä otettiin 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Vesijohtoverkosta otettiin vettä 0,2 miljoonaa kuutiometriä. _18 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

19 Sähkön tuotannon polttoaineet v Kaukolämmön tuotannon polttoaineet v Energiantuotannon kokonaispäästöt ilmaan. TUOTANNON PÄÄSTÖT Päästöt ilmaan Energiantuotannon suurimmat ympäristövaikutukset kohdistuvat ilmaan. Polttoaineiden käyttö synnyttää muun muassa hiilidioksidi-, typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu edistää kasvihuoneilmiötä. Sen seurauksena maapallon ilmasto-olot muuttuvat. Hiilidioksidipäästöt vähenevät säästämällä energiaa ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energianlähteillä. Vastuu ympäristöstä näkyy Jyväskylän Energian ja JYT:n toiminnassa erityisesti kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttönä. JYT:n tavoitteena on kannattavuusperusteisesti puupolttoaineiden käytön lisääminen edelleen ja öljyn käytön vähentäminen. Puupolttoaineen käyttö ei lisää ilman hiilidioksidimäärää, sillä poltettaessa puu vapauttaa ilmaan saman määrän hiilidioksidia kuin metsään lahotessaankin. Hiilidioksidi on merkittävin JYT:n tuottama kasvihuonekaasupäästö. Voimalaitoksen savukaasujen pölypäästöjä on vähennetty tehokkaalla suodatuksella. Vuonna 2004 JYT:n hiilidioksidi-, typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöt vähenivät hieman edellisestä vuodesta lähinnä apujäähdytyssähkön tuotannon pienenemisen takia. Energiantuotannon päästöt ilmaan polttoaineiden energiasisältöä kohti. Jätteet Rauhalahden voimalaitoksella syntyi ja Savelan voimalaitoksella 957 tonnia lento- ja arinatuhkaa vuonna Tuhkat hyödynnetään Viherlandian maisemoinnissa. Muita voimalaitoksilla syntyviä jätteitä ovat pakkausjätteet ja voiteluöljyt. Öljyiset ongelmajätteet toimitetaan Lassila & Tikanojalle asianmukaisesti käsiteltäviksi. Päästöt veteen Rauhalahden voimalaitokselta päästetään prosessijätevettä ja jäähdytysvettä Jyväsjärveen. Prosessijätevesi sisältää pieniä määriä kiintoainetta, typpeä ja fosforia. Voimalaitoksen jätevesipäästöt pääasiassa sadevesistä syntyviä hulevesiä olivat 2004-vuonna kuutiometriä, mikä oli kuutiota edellisvuotista vähemmän. Voimalaitoksilta päästettiin prosessijätevettä kaupungin viemäriverkkoon 7990 kuutiometriä. Jäähdytysvettä laskettiin Jyväsjärveen 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Jäähdytysvedestä aiheutuva lämpöpäästö oli 141 terajoulea. Poikkeamat Rauhalahtea epäiltiin yhden kerran kitkerän savunhajun lähteeksi. Tuhkakentän pöllyämisestä saatiin yksi ilmoitus. Lupaehtojen rikkomukset ja ympäristövalitukset JYT:n toiminta oli vuonna 2004 ympäristölupien mukaista. 10 / 2004 Jyväskylän Energia ja Vesi yhteen Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Anderssonin budjettikaavailujen mukaan kaupunki myy vesilaitoksensa Jyväskylän Energia Oy:lle. Kauppa rahoitetaan debentuurilainalla ja osakepääoman lisäyksellä. Lainaa ei jatkossa lyhennetä, vaan siitä maksetaan vain korot. Yhtiökaupalla on tarkoitus korjata kaupungin talouden alijäämäisyysongelma. Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004 _19

20 Sosiaalinen vastuu Jyväskylän Energian sosiaalisessa vastuussa korostuvat henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen. Henkilöstö on Jyväskylän Energian tärkeä voimavara. Vastuulliset henkilöstökäytännöt ovat keskeisessä asemassa, kun tavoittelemme kilpailuetua tulevilla työvoimasta kilpailevilla työmarkkinoilla. Sosiaalisen vastuun alueeseen kuuluvat myös toimintamme vaikutukset sidosryhmiin sekä tuotevastuukysymykset. Haluamme olla vahva, paikallinen energiayritys, jonka toiminnasta syntyvä synergia hyödyttää laajasti asiakkaitamme ja koko maakuntaa. Vakituisen henkilöstön määrä vuoden lopussa. Sairaspoissaolot (%). Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen Jyväskylän Energian henkilöstöstrategia Työnilo 005 korostaa, että Kasvun strategian toteuttaminen edellyttää henkilökunnalta jatkuvaa oppimista ja huippusuorituksia. Jokainen henkilökuntaan kuuluva arvioi kehityskeskustelussa esimiehensä kanssa oman osaamisensa ja onnistumisensa edelliseltä vuodelta ja tekee yhteistyössä esimiehensä kanssa yhtiön strategioista johdetun ja tiimin toimintaa tukevan henkilökohtaisen oppimisohjelman. Vuonna 2004 henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin keskimäärin 6 päivää/henkilö. Työterveyden ja työturvallisuuden osalta virallinen yhteistoiminta tapahtuu työsuojeluorganisaation piirissä. Työsuojelun tavoitteena on ehkäistä ennalta mahdollisia ongelmia ja poistaa työn haittatekijöitä. Henkilöstön työkykyä ja jaksamista ohjaa Työnkaariohjelma, jonka pohjalta kehitetään ja tuetaan henkilöstön työssä jaksamista koko yhtiössä työskentelyn ajan. TYKY-toimintaan on panostettu voimakkaasti. Jyväskylän Energia tukee henkilöstön omaehtoista, työkykyä ylläpitävää toimintaa. Energiaklubihenkilökuntakerhon kautta tuetaan henkilöstön jaksamista ja viihtymistä edistävää toimintaa mm. liikunta- ja kulttuuriharrasteita. Yhtiö otti kertomusvuonna käyttöön myös liikuntakortin, jolla edistetään henkilöstön liikuntaharrastuksia Jyväskylän seudun liikuntapaikoilla. Vuonna 2004 Jyväskylän Energialla työskenteli 72 vakinaista työntekijää: 32 naista ja 40 miestä. Vakinaisen henkilökunnan määrä kasvoi yhdellä edellisvuotisesta. Määräaikainen työsuhde oli kahdella työntekijällä. Henkilökunnan keski-ikä oli 47,3 vuotta, jossa oli nousua 0,9 vuotta. Kertomusvuonna oli kaksi eläketapahtumaa. Keskimääräinen palvelussuhteen pituus Jyväskylän Energialla oli 19,5 vuotta. Vaihtuvuus oli 1,4 %. Vuonna 2004 sairauspoissaoloja oli 4,3 %. Sairauspoissaolot laskivat hiukan edellisestä vuodesta. Vuonna 2004 ei ollut yhtään tapaturmien aiheuttamaa poissaoloa. Koulutuspäivät keskimäärin/hlö. 11 / 2004 Laaja sähkökatkos Tourulan sähköasemalla tapahtunut päämuuntajan laukeaminen vei sähköt kaupungin keskustasta. Keskimäärin tunnin mittainen katkos johtui maasulun sammutusjärjestelmään liittyvän lämpömittarin vioittumisesta. Syyksi epäillään mittarin valmistevirhettä. Yhteistoiminta ja tasa-arvo Yhteistoiminnan tarkoituksena on saada mahdollisimman hyvin koko henkilöstön voimavarat käyttöön tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja vaikuttaa yhtiön tavoitteisiin. Tällä tavoin vahvistetaan myös henkilöstön sitoutumista. Yhteistoiminnan muotoja ovat muun muassa yhteistyöryhmän ja työsuojelutoimikunnan kokoukset. Henkilöstö valitsee omat edustajansa yhteistyö- ja työsuojeluryhmiin sekä johtoryhmään ja hallitukseen. Yhteistoimintaan liittyvistä asioista tiedotetaan muun muassa Tiimifoorumissa ja infotilaisuuksissa, joissa kerrotaan myös tulossa olevista muutoksista ja projekteista. Yhteistyöryhmän kokouspöytäkirjat ovat kaikkien työntekijöiden nähtävillä. Yhteistyöryhmässä on työntekijäpuolelta edustettuna neljä ammattiliitoa. Jyväskylän Energiassa henkilöstön järjestäytymisaste on 100 %. Tasa-arvon toteutumista Jyväskylän Energiassa ohjaa tasa-arvolaki. Johtoryhmän ja hallituksen päätöksistä tiedotetaan henkilöstölle pääsääntöisesti Johtoryhmä tiedottaa -tiedotteella, joka ilmestyy Tiimifoorumissa. Sidosryhmät ja paikallinen vuorovaikutus Jyväskylän Energia on paikallinen toimija, ja sen tärkeimmät sidosryhmät ovat nekin _20 Jyväskylän Energia Oy Yhteiskuntavastuuraportti 2004

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Sisältö. Toimitusjohtajan katsaus _3. Strategia. Jyväskylä linjasi energiastrategiansa _4. Työnilo 005 -henkilöstöstrategia _5

Sisältö. Toimitusjohtajan katsaus _3. Strategia. Jyväskylä linjasi energiastrategiansa _4. Työnilo 005 -henkilöstöstrategia _5 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus _3 Strategia Jyväskylä linjasi energiastrategiansa _4 Työnilo 005 -henkilöstöstrategia _5 Arvot ja eettiset periaatteet Jyväskylän Energian profiili Jyväskylän Energia

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Sisältö. Toimitusjohtajan katsaus _3

Sisältö. Toimitusjohtajan katsaus _3 Yhteiskuntavastuuraportti 2005 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus _3 Strategia Liiketoiminta-arvot _4 Energiastrategia kattaa nyt myös vesiliiketoiminnan _5 Työnilo 005 -henkilöstöstrategia _6 Jyväskylän

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Sisältö 2 3 4 5 6 Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT TAUSTAA Keravan Energian

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Turku Energia. Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen

Turku Energia. Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Turku Energia Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen Toimitusjohtaja Risto Vaittinen Turku Energia 1 Turku Energia Yli vuosisadan ajan valoa ja lämpöä Turkuun 1898 Aktiebolaget Electron aloittaa

Lisätiedot

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut

Tuotanto. Kaukolämpö. Sähkönmyynti. Verkkopalvelut Tuotanto Kaukolämpö Sähkönmyynti Verkkopalvelut Sähköä ja lämpöä suomalaisille Kuopion Energia tuottaa ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, sekä sähköverkko- ja laajakaistapalveluja pääasiassa Kuopioon. Sähköä

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Sisältö. Toimitusjohtajalta _3

Sisältö. Toimitusjohtajalta _3 Yhteiskuntavastuuraportti 2007 Sisältö Toimitusjohtajalta _3 Strategia Liiketoiminta-arvot _4 Kasvun strategia painottaa maakunnallista näkökulmaa Toimintaperiaatteet Työnilo 008 -henkilöstöstrategiaa

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Kaukolämpöpäivät Turussa 31.8.-1.9.2011

Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Kaukolämpöpäivät Turussa 31.8.-1.9.2011 Turku toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi! Turussa Turku Suomen vanhin kaupunki Turku on Suomen historiallinen kulttuurin ja sivistyksen keskus Suomen vanhin kaupunki (1229 ) Suomen ensimmäinen yliopisto,

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT. 1.6.2011 www.jenergia.fi

JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT. 1.6.2011 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT 1.6.2011 www.jenergia.fi SÄHKÖÄ, LÄMPÖÄ JA VETTÄ Jyväskylän Energia -konsernin toimialana on sähkön, kaukolämmön ja veden tuotanto, myynti ja jakelu sekä näitä tukeva liiketoiminta.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (6) Arkistoitu: TeamWare/Arkisto/Sähkölaitos/Säännöt SÄHKÖLAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Sähkölaitoksella on johtokunnan hyväksymä yleisorganisaatio. Sähkölaitoksella on seitsemän yksikköä (liiketoiminta-aluetta),

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Vastuullista ja kestävää energiapalvelua. 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen

Vastuullista ja kestävää energiapalvelua. 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen Vastuullista ja kestävää energiapalvelua 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä. Sähköenergiaa noin 400 000 asiakkaalle Suomessa. Kaukolämpö

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Toimitusjohtajalta 3. Yhteiskuntavastuun sisältö 4. Raportointiperiaatteet 5

SISÄLTÖ. Toimitusjohtajalta 3. Yhteiskuntavastuun sisältö 4. Raportointiperiaatteet 5 Yhteiskuntavastuuraportti 2008 SISÄLTÖ Toimitusjohtajalta 3 Yhteiskuntavastuun sisältö 4 Raportointiperiaatteet 5 Jyväskylän Energia -yhtiöiden profiili 6 Liiketoiminnat 6 Kumppanit 7 Avainluvut 8 Hallinto

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät

Poliittiset tekijät Ekonomiset tekijät Sosiaaliset tekijät Energiayhtiöt Teknologiset tekijät Ekologiset tekijät 1 Poliittiset tekijät Viranomaisvalvonta rajoittaa siirtohinnoittelua Maaseudun sähkönjakelun toimitusvarmuuden nosto lisää investointeja ja siirtohintojen erot kasvavat Hajautetun tuotannon ja uusiutuvan

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008

Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä

Senaatti-kiinteistöt. Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Senaatti-kiinteistöt Yhteiskuntavastuullinen toimija ja toimialansa suunnannäyttäjä Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon

Lisätiedot

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät 13.-14.11.2014 13.11.2014 Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö 13.11.2014 1 Tässä esityksessä Kemijoki Oy:n tunnuslukuja Yhtiön historia Kemijoki Oy:n uusi toimintamalli Ajankohtaista kalarintamalla Padottu voima

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Tampereen Kaukolämpö Oy kannustaa asiakkaitaan energiansäästöön

Tampereen Kaukolämpö Oy kannustaa asiakkaitaan energiansäästöön Tampereen Kaukolämpö Oy kannustaa asiakkaitaan energiansäästöön TARMO energiaeksperttikoulutus 21.10.2013 myyntipäällikkö Pasi Muurinen Tampereen Kaukolämpö Oy 21.10.2013 Pasi Muurinen 1 Asiakaslupauksemme

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot