3 R Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti. Teemana energiatehokkuus:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 R 2009. Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti. Teemana energiatehokkuus:"

Transkriptio

1 3 R 2009 Teemana energiatehokkuus: Energiansäästön nykytilanne ja haasteet Venäjällä Teollisuuden energiatehokkuus Mauri Pekkarinen: Viennin rahoitus valtiovallan keskeisin keino auttaa laman yli Tietoa alueilta: Tatarstan ja Arkangeli Rusnanon tehtävä on kaupallistaa nanoteknologiainnovaatioita Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 1

2 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 5 Toimitusjohtajan terveiset 6 Vieraana elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 9 Venäjän kaupan barometri Talous, laki, tulli Katsaus Venäjän talouteen 10 Talousuutisia 12 Asiantuntija tutuksi: Elvira Stepanova 14 Lakiuutisia 16 Tulliuutisia 18 Teemana energiatehokkuus 19 Venäjä satsaa energiansäästöön 24 Venäjän teollisuuden energiatehokkuus 38 Neftegazsnab messut Mahdollisuuksien Venäjä Bisnesuutisia 28 Teollisuustasavalta Tatarstan 32 Arkangelin alueen kasvualat 36 Rusnano rahoittaa myös ulkomaisia yrityksiä 40 Kolumni: Hiljaa juosten vai lujaa kävellen? 41 SVKK:n toimintaa 42 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 5 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 40/2009 Etukannen kuva: Laura Pohjavirta Takakannen kuva: Rosfoto Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, Helsinki postiosoite: PL Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Maisa Moijanen Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Annika Peitsara p. (09) , Mediakortti: mediakortti Toimituksen sähköposti Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy ISSN

3 Pirjo Peltola, päätoimittaja Päätoimittajankatsaus Usko, toivo ja... M Hiljaiselon jälkeen näyttää siltä, että usko talouden ja Venäjän kaupan elpymiseen on palaamassa. SVKK:n kevään barometrin tulokset osoittavat selkeästi, että kevään valon myötä vientinäkymät ovat saaneet kirkkaammat värit. Siitäkin huolimatta, että tullitilastojen mukaan suomalaisyritysten vienti oli maaliskuussa romahtanut puoleen edellisvuoden lukemista. Nyt ilmassa on kuitenkin indikaattoreita siitä, että yritykset ovat aktivoituneet jo ihan käytännön toimien tasolla. Toiveikkuus näkyy esimerkiksi SVKK:lle tulleissa yhteydenotoissa. Barometrissä selvitettiin myös venäläisten näkemyksiä, jotka osoittautuivat yllättävänkin optimistisiksi. Merkittävä uskon vahvistaja on ilman muuta raakaöljyn hinnan viimeaikojen noususuuntainen kehitys. Tätä kirjoitettaessa tynnyrin hinta on kivunnut 60 dollarin tienoille. Energia on kuuma globaali kysymys monessa mielessä poliittisesti, taloudellisesti ja ympäristökysymyksenä. Energiansäästö, energian tehokas ja ympäristöystävällinen hyödyntäminen ja tuottaminen ovat asioita, jotka nousevat esiin tilaisuudessa kuin tilaisuudessa, joissa erilaiset päättäjät kohtaavat. Venlan tässä numerossa selvitämme, miten asiaan suhtaudutaan Venäjällä. Mikä on nykytilanne, mitä on tehtävä ja miksi? Venäjä on energiajätti, mutta luonnonvarat eivät ole ehtymättömät. Eivätkä energiavarat siirry hyötykäyttöön suinkaan ilmaiseksi. Kilpailukykyinen toiminta edellyttää monin paikoin rapautuneen infrastruktuurin uudistamista. Kriisi on tilapäisesti vähentänyt energian kulutusta, mutta pitkällä tähtäimellä Venjällä on tuskin varaa nykyiseen varsin holtittomaan energiantuhlaukseen. Uuden näkökulman energiankäyttöön tuovat varmasti myös luvassa olevat reilut sähkönhinnan korotukset. Mutta kun jonakin päivänä nousu alkaa toden teolla, maltetaanko sittenkään investoida kestävään kehitykseen? Miesmuistihan on nykymaailmassa vain parin kolmen kvartaalin pituinen. Aika näyttää, mutta tahtotila on kuitenkin sanottu julki, sillä ukaaseja energiatehokkuuden kehittämiseen on tullut maan ylimmältä johdolta. Esimerkiksi Presidentti Medvedev viittasi asiaan Suomen vierailullaan todeten puheessaan, että Venäjän energiatehokkuus on kivikautisella tasolla ja asia on korjattava. Ongelman ratkaisussa hän näki yhteistyön mahdollisuuksia suomalaisten kanssa. Nämä mahdollisuudet kannattaa pitää mielessä. Tässä ei puhuta yhdestä tai kahdesta toimialasta. Energiatehokkuutta kehitettäessä haitari ulottuu IT:stä ja automaatioratkaisuista kattilalaitoksiin. Rakennusmateriaaleista ja rakennustekniikasta ympäristöteknologioihin. Puhumattakaan innovatiivisesta yhteistyöstä uusien ja uusiutuvien energiavarojen hyödyntämisessä. Nyt on kesä ja meille on tarjolla mahdollisuus hyödyntää tehokkaasti taivaalla porottava energiapallo. Toivon, että te kaikki, hyvät Venlan lukijat, ennätätte hengähtää hetken ja ladata akkunne täyteen luonnon tarjoamaa voimaa. Rentouttavaa kesää aurinkoa ja vettä sopivassa suhteessa! 3

4 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin palvelut Tietopalvelut Jäsenpalvelut Asiantuntijapalvelut liiketoimintaneuvonta juridiset palvelut taloushallinnon palvelut teknologia-alan palvelut palvelupuhelin (09) (klo ) Koulutus koulutustilaisuudet pitkäkestoiset koulutusohjelmat asiantuntijaluennot yrityksille räätälöity koulutus vertaisryhmät Markkinatutkimukset toimiala-, tuote- ja toimitilakartoitukset markkinakatsaukset kohdennetut asiakas- ja partnerietsinnät asiakkaiden, partnereiden ja kilpailijoiden taustatutkimukset jne. kilpailutilanne, hinnoittelu, markkinasuhteet jakelu ja myyntistrategia lainsäädäntökartoitus Painotuotteet Venäjän-kaupan oppaat eri liiketoiminnan vaiheisiin julkaisut taloushallinnon ja lainsäädännön tarpeisiin aluekatsaukset tullaukseen ja sertifiointiin liittyviä teoksia rekisterit ja osoitteistot Markkinapalvelut Jäsentiedotus painettu n. 50-sivuinen Venla-jäsenlehti 5 kertaa vuodessa Venäjän bisnes-, laki-, tulli- ja makrotalouden uutisia uutisotsikot sähköpostitse pikatiedotteet sähköpostitse Jäsentilaisuudet aamukahvitilaisuudet vapaamuotoiset verkottumistilaisuudet konsultointitilaisuudet Markkinointi liikeyhteyksiä-palsta internetissä mahdollisuus esiintyä SVKK:n koulutus- ja jäsentilaisuuksissa mahdollisuus kirjoittaa vieraskynäartikkeli Venlaan mahdollisuus jättää omia esitteitä SVKK:n Venäjän toimipisteisiin venäläisten yritys- ja viranomaisdelegaatioiden tapaamiset Jäsenalennus palveluista 25 % alennusta SVKK:n oman työn osuudesta Vaikuttaminen osallistuminen Suomen ja Venäjän kaupan välisten talous- ja kauppapoliittisten ja kaupan kehittämiseen liittyvien asioiden käsittelyyn Kansainvälistymisohjelmat markkinaselvitys- ja markkinointimatkat markkinointiviestintäohjelmat vientirenkaat messut ja oheispalvelut Toiminta-apu kaupalliset edustajat operatiivinen apu 4

5 Toimitusjohtajan terveiset Kansainvälistymisen puolesta M SVKK on vuodesta 1999 järjestänyt Venäjälle vuosittain kymmeniä markkinointi-, fact finding, kontakti-, hankeselvitys- ja markkinaselvitysmatkoja. Matkojen luonne ja ohjelmat ovat varsin moninaiset, riippuen osallistujien liiketoimintamalleista ja toimialoista. Tavoite on kuitenkin aina sama: Venäjän-kaupan kehittäminen. Matkat ovat hyvin kustannustehokas ja tuloksekas tapa löytää uusia asiakkaita, jakelijoita, maahantuojia, hankkia lisää bisnestä vanhoilta asiakkailta, saada omakohtaista tietoa kiinnostavan markkinakohteen todellisesta potentiaalista, vierailla oman alansa messuilla, selvittää etabloitumiseen liittyvät konkreettiset edellytykset ja ehdot, hoitaa suhteita Venäjän viranomaisiin ja julkishallintoon. Eikä anti lopu tähän: mukana olevista matkatovereista saa oivia sparrauspartnereita, tiedonlähteitä ja vertaistukia. Matkat ovat olleet erityisesti pienten ja keskisuurten, aloittelevien ja vasta-alkaneiden suosiossa. Eräs Venäjän-kauppaa aloitteleva SVKK:n jäsen kertoi tässä taannoin, miten hän nyt, tehtyään yli 20 vuotta kauppaa länsimaiden kanssa, tuntee olevansa hyllyvällä maaperällä Venäjän suhteen. Epävarmuutta voidaan poistaa ja rohkeutta lähteä markkinoille voidaan lisätä kun ei tarvitse mennä yksin, vaan on paikalliset olot tuntevien turvallisissa käsissä ja yhdessä muiden mukana. Joukossa rohkeus tiivistyy! Pienille ja keskisuurille yrityksille on ollut ratkaisevan tärkeää, että he ovat voineet saada valtion kansainvälistymistukea näihin markkinaponnisteluihinsa. Matkan jälkeen se on tullut heille vaivatta SVKK:n kautta, itse ei ole tarvinnut kovin monia raportteja tehdä tai papereita täyttää, sen työn on tehnyt SVKK heidän puolestaan. Valtio onkin ollut kiitettävästi mukana tukemassa pienten ja keskisuurten yritysten kansainväistymistä ja markkinavalloituksia Venäjälle. Yritykset ovat voineet saada jopa 50 % matka-, majoitus-, markkinointi- ja tiedonhankintakuluistaan takaisin valtiolta. Nyt tämä taitaa olla loppu, tai ainakin pahasti uhanalainen. Valtio on vuosi vuodelta kiristänyt tukia, vähentänyt tukikelpoisia kohtia ja laskenut tukiprosentteja. Myös tänä vuonna tukia on leikattu jopa 30 % ja tuenalaisia kuluja ja markkinointi karsittu pois. Erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa tulee tukea yritysten kansainvälistymisponnisteluja, jotta saavutettuja markkina-asemia ei menetetä, jotta uusia asiakkaita löydetään entisten tilalle ja jotta luodaan edellytykset nopeaan kasvuun tulevalla nousukaudella. SVKK on yhdessä muiden vienninedistämisjärjestöjen ja -yhtiöiden kanssa esittänyt valtiovallalle, että yritysten yhteisvientihankkeiden ja markkinointitoimenpiteiden tukia ei tule leikata vaan päinvastoin, lisätä. Silloin tuki on todellista elvytystä. Kaikesta huolimatta toivotan kaikille lukijoillemme hyvää ja lämmintä kesää! Mirja Tiri toimitusjohtaja 5

6 VieraanaMauri Pekkarinen Sinnitellen vaikeiden aikojen yli Teksti: Pirjo Peltola Kuva: Varma Kun talouden elpyminen joskus tapahtuu, niin Venäjä on öljyvarojensa ansiosta meille tärkeä kumppani, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen vakuuttaa. Mutta miten yritykset säilyttävät valmiutensa, kun kauppa ei käy ja vienti ei vedä? Huolta aiheuttavat myös kansainvälistymiseen tarkoitettujen tukieurojen leikkaukset, jotka kohdistuvat erityisesti pk-yritysten markkinoille pääsyyn. Lamasta lamaantumatta päätimme kysyä elinkeinoministeri Pekkariselta, mitä on ihan oikeasti tehtävissä ja onko kansainvälistymisen edistämiseen jo myönnettyjä tukia ihan oikeasti pakko leikata. Ilmoitetut karsimiset iskevät kansainvälisen kilpailun kannalta pahaan paikkaan liiketoimintojen käynnistämisen alkuvaiheisiin. Ministerin päiväjärjestys on kiireinen. Päivänpolttavia asioita ovat kotimaisten energiamarkkinoiden järjestelyt ja metsäalalla kytevä kriisinpoikanen. Vientiteollisuus ja ylipäänsä vientitoiminnot alalla kuin alalla ovat ahdingossa. Rakennushankkeet jumittavat ja yt-neuvottelujen päätteeksi kuullaan murheellisia uutisia. Ministeriön ovilla riittää lobbailijoita. Isossa linnunpesässä me nälkäiset poikaset odotamme muhevaa matoa mutta miten kuivan kauden laiha saalis saadaan riittämään kaikille tarvitsijoille. Vientiin ja kansainvälistymiseen tarkoitettu rahamäärä on tämän vuoden budjetissa 18,9 miljoonaa euroa, viime vuonna se oli 19,6 miljoonaa, eli käytettävissä on 700 tuhatta euroa vähemmän. Tämä johtaa tilanteeseen, että suhteessa kovasti kasvaneeseen kysyntään jaettava potti on merkittävästi pienempi. Absoluuttinen rahan väheneminen on 2,5 %:n luokkaa, sekin on huono asia tällaisena aikana. Osasto on joutunut kasvaneen kysynnän johdosta karsimaan myönnettävistä avustuksista tänä vuonna 30 %. Pyrkimykseni on kovasti saada lisää rahaa lisäbudjetissa vielä tälle vuodelle ja että ensi vuonna ilman muuta voisimme lisätä. Pekkarinen muistuttaa, että ministeriö ei kuitenkaan ole leikannut vientirenkaille vientiverkostohankkeille ja kumppanuusohjelmille myönnettäviä tukia. Jotta raha riittäisi, on myöntämisperusteita jouduttu kiristämään. Silti perusprosentit pk-yrityksille ovat ennallaan eli 50 % pk-yrityksille ja 25 % suurille yrityksille. Tässä on kysymys tukirahoista, joita käytetään näyttelyihin ja vastaaviin yrityksille suunnattuihin hankkeisiin. Mutta näyttelytapahtumiin, joihin osallistuu vain suuria yrityksiä, avustusta ei myönnetä ollenkaan. Kun kysyntä lisääntyy ja rahoitus on ennallaan, joudutaan tekemään tällaisia ratkaisuja. Elinkeinoministeri korostaa, että valtiovallan näkökulmasta tärkein vientiyritysten avustamismuoto ja keino auttaa selviytymään vaikeimpien aikojen yli on viennin rahoitus. Vientirahoituskäyttöön on otettu 3,7 miljardia euroa. Takauslimiittejä eli vientitakuiden maksimimääriä on lisätty 6

7 Kuva: Keskustan kuvapankki 7,9 miljardista 12,5 miljardiin euroon. Ja lisäksi erityisesti alle henkilön pkyrityksiä varten on käytössä suhdannelainamenettely. Sillä pyritään varmistamaan, että voidaan lainoittaa yrityksiä, joilla on nyt akuutteja vaikeuksia, mutta myös edellytyksiä menestyä normaalikysynnän oloissa. Tähän tarkoitukseen budjetissa on varattuna 900 miljoonaa euroa. Nämä toimet ovat merkitykseltään paljon suurempia kuin näyttelyiden ja yhteishankkeiden tukeminen, joissa kaiken kaikkiaan liikkuu pienempi raha. Venäjä-fokus Pekkarinen toteaa, että varsinainen ulkomaankaupan promootio maailmalla hoidetaan ulkoministeriöstä. Työ- ja elinkeinoministeriön toiminta yritysten kansainvälistymisen hyväksi tapahtuu pääosin kotimaassa ja keskeisenä tehtävänä on luoda edellytykset yritysten menestykselliselle toiminnalle myös Suomen rajojen ulkopuolella. Pekkarisen mukaan erityistä huomiota saa yhteistyö Venäjän kanssa, joka koko ajan kilvoittelee Suomen suurimman kauppakumppanin asemasta Ruotsin ja Saksan kanssa. Venäjän-kaupan näkökulmasta työ- ja elinkeinoministeriön tärkeimpiin aktiviteetteihin kuuluu alueyhteistyö, jota tehdään 9 Venäjän alueen kanssa. Nämä alueryhmät kokoontuvat vuosittain pidettävien kokousten, asiantuntijavierailujen ja esittäytymistilaisuuksien puitteissa, ja elinkeinoministerin mukaan formaatti toimii erinomaisesti. Alueyhteistyö on viime aikoina ollut erityisen aktiivista etenkin Sverdlovskin alueen kanssa. Suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyötä Uralin alueen kanssa vauhditettiin huhtikuun alussa Jekaterinburgissa järjestetyillä Suomi-päivillä, joihin myös ministeri Pekkarinen osallistui. Pääosin Suomi- Venäjä-seuran ja SVKK:n yhteisponnistuksin järjestämä tapahtuma toi yhteen kunnioitettavan määrän suomalaisyrityksiä ja muita Venäjä-vaikuttajia sekä Uralin alueen yrityksiä ja päättäjätahoja. Tapahtuman bisnespuolen ohjelmaan kuului muun muassa korkean tason yhteistyöfoorumi sekä kahdenkeskisiä yritystapaamisia. Suomi-päivät oli hyvin organisoitu tapahtuma ja pidän erittäin tärkeänä, että voimme ylläpitää ja jatkaa tällaista yhteistyötä. Tässä sekä Suomalais-Venäläinen 7

8 VieraanaMauri Pekkarinen kauppakamari että Suomi-Venäjä seura tekevät erittäin hyvää ja tärkeää työtä. Ministeriön vetovastuulla on myös kolme keskeistä Suomen ja Venäjän välisen talouskomission alla toimivaa työryhmää eli innovaatioryhmä, investointiryhmä ja energiaryhmä, jotka elinkeinoministerin mukaan ovat Suomen ja Venäjän kaupan kannalta tavattoman tärkeitä. Energia-alan yhteistyökuvioissa on mukana myös energiatehokkuus, jonka presidentti Medvedev nosti esiin Suomen vierailulla järjestetyssä puhetilaisuudessa. Se oli erittäin hyvä aloite Medevedeviltä. Olemme valmiita siihenkin yhteistyöhön. Toivon, että energiatyöryhmässä löydetään tapoja edistää suoria kontakteja myös näissä hankkeissa. Venäjällä on paljon tehtävissä energian käytön tehostamisessa, niin kuin itse asiassa meillä kaikilla. EU:ssa on tehty päätös ja Suomi on siinä mukana, että parannamme energiatehokkuutta 20 %:lla. Suomen ilmastoja energiasektorin innovaatiorahoituksesta erittäin merkittävä osa käytetään energiatehokkuushankkeisiin. Venäjän tuonnista valtaosa on energiaa ja kaiken kaikkiaan energiasektorilla on paljon yhteistyömahdollisuuksia molempiin ilmansuuntiin. Innovaatiotoiminnassa TEM:n näkyvin hanke on keväällä 2008 Pietariin perustettu FinNode-innovaatiokeskus, jonka tärkeänä tehtävänä on edistää suomalaisten ja venäläisten innovaatiotoimijoiden verkottumista ja toimia tuntosarvina ja heikkojen signaalien kokoajana Venäjällä. Se edistää suomalaisten innovaatiokentän toimijoiden hankkeita Venäjällä ja vastavuoroisesti venäläisten kumppaneiden toimintaa Suomessa. FinNoden kautta koordinoitua yhteistyötä tehdään erilaisissa tutkimushankkeissa ja tavoitteena on ennen kaikkea innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen eli tavoitteellinen yhteistyö julkisen sektorin ja bisneksen kesken. Mukana on julkisia alan toimijoita kuten VTT ja erityyppisiä rahoittajia pääomarahoittajia, lainarahoittajia ja innovaatiorahoittajia. Palveluiden keskittämisen kautta pyrimme maksimoimaan synergiaedut. Emme ole suinkaan kaatamassa suomalaista rahaa muuten vain menemään, vaan innovaatioyhteistyön on oltava Suomen kannalta oikeasti kannattavaa puuhaa. Vastaavanlaista julkisen ja yksityisen sektorin intressit edistävää toimintaa meillä on myös Kiinan kanssa. Esimerkiksi puhtaimmillaan innovaatiotoimintaa on uusi nano-ohjelmamme. Siihen liittyen olemme allekirjoittaneet Rusnanon kanssa yhteistyösopimuksen nanoteknologiayhteistyöstä. Hidasteita ja mahdollisuuksia...kaiken kaikkiaan energiasektorilla on paljon yhteistyömahdollisuuksia molempiin ilmansuuntiin. Puutullikysymys oli huono juttu monella tavalla ja vei valitettavasti asioita taaksepäin. Ajatus siitä, että suomalaiset ryntäisivät innolla investoimaan, kun tullit nostetaan korkealle, ei ihan toiminut. Ratkaisu oli valitettava, vaikka suurempaa korotusta lykättiinkin tämän vuoden loppuun. Jollain tavalla ymmärrän taustoja, mutta heikonlaisesti. Syntynyt tilanne ei kuitenkaan saa johtaa siihen, ettei järjellistä yhteistyötä alalla olisi. Voisi toivoa, että ainakin energiapuuta voisi tuoda Suomeen, jos Venäjä itse ei pysty sitä käyttämään. Metsäalan innovaatioyhteistyön kehittäminen edellyttää ministerin mukaan myös toimenpiteiden vastavuoroisuutta. Jotta rajan yli voisi kulkea innovaatioita markkinatalouden ehdoin, niin silloin pitäisi samoilla ehdoilla kulkea myös puutavaraa. Venäjällä on mahtavat puuvarannot ja suomalainen osaamista voisi hyödyntää alkaen metsien kasvatuksesta ja ulottuen aina energiasektorin puolelle, esimerkiksi bioenergian jalostamiseen. Myös puurakentaminen on tänä päivänä erittäin tärkeässä roolissa Venäjällä ja siinä suomalaisella osaamisella paljon annettavaa. Monia lupaavia hankkeita on Pekkarisen mukaan jo käynnissä, mutta hän esittää toiveena Venäjän suuntaan, että esimerkiksi isompiin aluerakennushankkeisiin, joita suomalaisyritykset olisivat valmiita toteuttamaan, saataisiin venäläiseltä päättäjätahoilta enemmän joustoa ja että ratkaisut tehtäisiin huomattavasti nykyisiä nopeammin. Nopeita ratkaisuja suomalaisyritykset odottavat myös Sotšin olympiarakentamisesta vastaavilta päättäjiltä. Me olemme organisoimassa kaikkia niitä Suomen päässä tapahtuvia valmiuksia, joilla varmistetaan että suomalaiset voivat kilpailla kunnolla ja kunnialla Sotšihankkeista. Yritämme edistää sellaisten rakenteiden synnyttämistä, joilla vientiyritykset voisivat menestyä ja jotta meille syntyisi riittävän iso tarjontavolyymi. Yritämme olla edesauttamassa myös sitä, että projekteihin voisi aidosti päästä mukaan. Ministerin tarkoituksena on kesäkuun alussa Pietarissa järjestettävän talousfoorumin yhteydessä päästä keskustelemaan olympiahankkeista vastaavien henkilöiden kanssa. Vaikka nykyinen tilanne on varsin hankala viennin suhteen, niin Pekkarinen uskoo, että kun maailmanlaajuinen taantuma alkaa hellittää, niin Venäjä öljy- ja raaka-ainevaroineen on jälleen merkittävä tekijä markkinoilla. On totta että pienemmän yrityksen pääsy suoraan markkinoille ja siellä menestyminen on vaikeaa. Mutta valtiovalta yrittää omalta osaltaan edesauttaa näitä ponnisteluita, olemalla mukana pääomasijoitustoiminnassa, velkarahoituksessa, luomalla edellytyksiä tutkimus- ja kehitystoiminnalle ja tukemalla vienninedistämishankkeita.! 8

9 Venäjän-kaupan Barometri kevät 2009 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin barometri kertoo, että yritysten lähitulevaisuuden odotuksia sävyttää optimismi vastaajista kolmannes odottaa jo kasvua. Kevään barometrissä tutkailtiin suomalaisyritysten rinnalla myös venäläisyritysten ajatuksia Suomen-kaupasta. Suora vienti ja suora tuonti Suomesta Venäjälle suom. vastaajia 189, ven. vastaajia 97 Suomalaisten suora vienti Venäjälle kasvoi 10 %:lla. Venäläisillä tuonti Suomesta kasvoi 13 %:lla. Vienti Venäjälle pysyi entisellä tasolla 23 %:lla suomalaisista ja tuonti Venäjälle 28 %:lla venäläisistä. Joka toisella vienti/tuonti supistui. Viennin laskua oli eniten kaupan alalla, 80 %:lla. Venäläisillä tuonti laski eniten palveluissa, 74 %:lla. Suomalaisista 32 % odottaa kasvua, venäläisistä 33 % arvelee lisäävänsä tuontia Suomesta. Viennin supistumista odottaa 20 %, tuonnin supistumista 12 %. Venäläisistä lähes kolmannes ei osannut arvioida tuontinsa kehitystä. Viejistä kauppa on optimistisin, teollisuus ei odota suuria elpymiseltä. Kuitenkin venäläisistä tuojista teollisuus uskoi eniten tuontinsa kasvuun Suomesta. Suora tuonti ja suora vienti Venäjältä Suomeen suom. vastaajia 46, ven. vastaajia 17 Suomalaisista tuojista 17 %:lla oli kasvua, 46 % :lla tilanne oli muuttumaton ja 30 %:lla tuonti supistui. Venäläisyrityksillä joka toisella vienti Suomeen supistui 12 % raportoi viennin kasvua ja loput 29 % jatkoivat entiseen malliin. Kolmannes suomalaisista odottaa tuontinsa kasvavan, 17 % supistuvan ja lähes puolet ei odota muutosta. Kaupan ala uskoo joko tuonnin kasvavan (28 %) tai pysyvän ennallaan (29 %), teollisuudessa ja palvelualoilla enemmistö pitää yllä status quota. Venäläisistä viejistä joka toinen uskoo vientinsä Suomeen pysyvän nykyisellä tasolla. Liiketoiminta Venäjällä / Suomessa suom. vastaajia 187, ven. vastaajia 129 Venäjällä toimivista suomalaisyrityksistä 8 %:lla liiketoiminta kasvoi, 30 %:lla oli ennallaan ja 58 %:lla supistui. Eniten kasvua oli kaupan alalla (21 %:lla) ja eniten supistumista teollisuudella (63 %:lla). Suomessa toimivista venäläisyrityksistä 17 %:lla liiketoiminta kasvoi, 47 %:lla ei ollut muutosta ja 29 %:lla toiminta supistui. Palvelualoilla (18 %) ja teollisuudessa (16 %) oli parasta kasvua, eniten supistumista kokivat kauppa (36 %) ja teollisuus (31 %). Venäjällä toimivista suomalaisyrityksistä 33 % odottaa liiketoimintansa kasvavan lähiaikoina. Vajaa puolet uskoo toimintansa jatkuvan muuttumattomana ja 16 % varautuu supistumiseen. Kaikilla aloilla on myönteiset odotukset, eniten kaupalla. Suomessa toimivista venäläisistä yrityksistä 40 % odottaa toimintansa kasvavan, 33 % pysyvän nykytasolla ja 6 % supistuvan. Ei osaa sanoa -vastauksia oli 22 %. Venäjän talouden kehitys Suom. vastaajia 303, ven. vastaajia 224 Suomalaisista 18 % uskoo Venäjän talouden kasvavan jonkin verran, venäläisistä 4 % uskoo sen kasvavan paljon ja 31 % jonkin verran. Supistumiseen uskoo 42 % suomalaisista ja 29 % venäläisistä. Eniten kasvuun uskotaan suomalaisessa teollisuudessa (22 %) ja palvelualoilla (19 %), vähiten kaupan alalla (5 %). Venäläiset yritykset jakautuvat kahtia, kolmannes uskoo kasvuun, kolmannes supistumiseen. Suurimmat ongelmat Suom. vastaajia 303, ven. vastaajia 224 Ikuinen murheenkryyni, tullaus, on joutunut antamaan sijaa talouden epävakaisuudelle, rahoituksen puutteelle ja ruplan kurssille. Sekä suomalaiset että venäläiset kokevat tullauksen joko toiseksi tai kolmanneksi pahimmaksi ongelmaksi. Investoinnit Venäjälle / Suomeen Suom. vastaajia 303, ven. vastaajia % suomalaisista on investoinut Venäjälle, enimmäkseen tytäryhtiöihin tai edustustoihin. 10 % investoinneista tehtiin tuotantoon. 7 % venäläisistä investoi Suomeen. Kolmannes investoinneista oli tuotantolaitokseen, kolmannes tytäryhtiöön. Kukaan ei sijoittanut maahankintoihin. Suomalaisista 21 % aikoo investoida Venäjälle, enimmäkseen tytäryhtiöön tai edustustoon (68 % investoinneista). Venäläisistä 4 % suunnittelee investoivansa Suomeen, yhdessä suomalaisten kanssa (38 % sijoituksista), tuotantolaitokseen ja/tai tytäryhtiöön (25 %). Venäjän rooli suomalaisissa yrityksissä vastaajia % vastaajista aikoo panostaa seuraavien 6 kuukauden aikana paljon Venäjän markkinoihin, 41 % jonkin verran lisää. 3 % aikoo supistaa. Palvelualat aikovat satsata eniten. Suomalaisyritysten strategioissa, kun Venäjää verrataan muihin markkina-alueisiin, reilu kolmannes (37 %) suhtautuu Venäjään aikaisempaa kiinnostuneemmin, 54 %:lla ei ole tapahtunut muutosta ja 8 %:lla kiinnostus on vähentynyt. Suomen rooli venäläisissä yrityksissä vastaajia % venäläisistä aikoo lisätä tuontiaan, 4 % pitää sen nykytasolla ja 6 % supistaa tuontiaan. Eniten tuontia aikoo nostaa teollisuus (19 %), palveluissa on eniten supistavia yrityksiä (13 %). Suomalaisten tuotteiden korkea laatu on useimmilla (31 %) syynä suomalaisten toimittajien valintaan; muita syitä ovat pitkät yhteistyön perinteet, Suomen talouden vakaus ja tuotteiden hinta/laatu -suhde. 9

10 VenäjäNtalous Katsaus Venäjän talouteen Teksti: Maisa Moijanen Venäjän talouden tulevaisuudenennusteet ovat yhtä varmoja kuin muunkin maailmantalouden kehitysnäkymät. Kääntyykö lama nopeaan kasvuun jo syksyllä ja onko koko kriisi jyrkän V:n muotoinen? Vai jatkuuko kriisi pitkään ja nousu siitä on hidasta, jopa useamman vuoden kestävää? Odottaako syksyllä uusi rahoituskriisi, kun yritysten maksurästit kasvavat? Alkuvuoden tilastot eivät vielä lupaa nousun alkua, vaikka IEPP:n (institut ekonomiki perehodnogo perioda) julkaisema teollisuuden barometri on lähtenyt arastelevaan nousun odotukseen. Nousun signaalit ovat vahvimmat suurissa yrityksissä ja heikoimmat pk-sektorilla. Osittain tähän vaikuttavat valtion tukiohjelmat, jotka on pääosin suunnattu suuriin yrityksiin. Pk-sektorin yritysten on ollut vaikea saada myös yksityistä rahoitusta. Tilanteen kääntymisestä vankkaan nousuun ei kuitenkaan voida isojenkaan yritysten kohdalla puhua. Tilanteet vaihtelevat kuukausittain, käyrät nousevat ja laskevat selkeää nousutrendiä ei ole vielä nähtävissä. Vuoden 2009 ensimmäisen kvartaalin aikana, talouskehitysministeriön tietojen mukaan, Venäjän BKT supistui 9,5 % vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Investoinnit peruspääomaan supistuivat 15,0 %. Vähittäiskaupan liikevaihto supistui sen sijaan vain 1,1 % ja väestön reaalitulot 2,3 %. Teollisuustuotanto kuitenkin putosi 14,3 %, kaivannaisteollisuus 3,8 % ja jalostava teollisuus 20,8 %. Rahtiliikenteen volyymi putosi 18,6 % mm. rautatierahdit 25,8 %. Kaasu-, vesi ja sähköntuotanto ja -jakelu putosivat 5,1 %. Valtion reservirahastojen varat hupenevat nopeasti finanssisektorin ja reaalitalouden tukiohjelmiin. Huolimatta siitä, että valtio lisää sekä kotimaista että ulkomaista velanottoaan valtion on leikattava budjettimenojaan varsin reippaasti. Budjettirahoitteisten alojen toimintaa on tehostettava muun muassa resurssiensäästötoimenpiteillä ja korruptiota kitkemällä. Venäjän hallitus joutuu ratkomaan samanaikaisesti akuutteja kriisiongelmia ja samalla luomaan edellytyksiä tulevalle uudentyyppiselle kasvulle, joka perustuisi korkeanteknologian tuotantoon. Hallitus joutuu punnitsemaan tukeako työllisyyden nimissä kilpailukyvyttömiä, vanhoja koneenrakennusteollisuuden tehtaita vai rahoittaako riskirahoituksella tulevaisuuden nanoteknologian kehitysprojekteja. Vuosi 2009 ei vielä tuo ulospääsyä kriisistä tai sen jälkimainingeista. Positiivista luottamusta valavat tahot katsovatkin tällä hetkellä mieluummin vuoden 2009 yli tulevaisuuteen. Venäjä on joka tapauksessa edelleenkin maailman suurimpia öljyn- ja kaasun tuottajamaita ja energiaraaka-aineiden hinta on pysynyt nousujohteisena jo useamman kuukauden ajan. Vuoden 2008 kesän huippulukemiin on vielä matkaa, mutta yli 50 USD/bar öljyn hinta sataa varsin tuottoisasti myös Venäjän valtion laariin. EIU:n ja BMI:n ennusteissa molemmat arvioivat Venäjän BKT:n kasvun v positiiviseksi 1 2 %:n tasolla. Venäjän talouskehitysministeriö on kuitenkin tuoreimmassa ennusteessaan pudottanut vuoden 2009 ennusteen 6 7,4 %:iin ja ennustaa kriisin jatkuvan vielä vuonna Kuumimpia kysymyksiä yritysstrategioissa on tällä hetkellä yrityksen kyky yhdistää kehityksen pitkäjännitteinen vakaus reaktiokyvyn joustavuuteen. Maailma muuttuu yhä nopeammalla tempolla. Yritysten on kyettävä reagoimaan ja mukautumaan siihen. Hitaat kuolevat pois. Jatkuva uudistuminen ei kuitenkaan tarkoita itseisarvoista, päämäärätöntä uudistumista vaan kykyä reagoida nopeasti ulkoisiin muutospaineisiin ja myös kykyä itse luoda positiivisia muutospaineita ympäristöönsä. Venäjän markkinat ovat edelleen pitkään epävakaat eivät ainoastaan nyt kriisitilanteessa. Yrityksen nopea reaktiokyky Venäjällä on elintärkeää. Jokaisen Venäjän markkinoille lähtevän tulisi laatia vaihtoehtoisia skenaarioita toimintamahdollisuuksistaan muuttuvissa olosuhteissa. Mitkä ovat ne tuotteet omassa tuoteprofiilissa, joiden kysyntä kestää, vaikka tilanne muuttuisi täysin vastakkaiseksi aloitusolosuhteisiin nähden? Mitkä ovat oman toiminnan suurimmat uhkakuvat, riskit, mahdollisuudet ja vahvuudet ja pysyvätkö ne samoina vuodesta toiseen? Onko yrityksen riskinkantokyky arvioitu realistisesti tämän päivän olosuhteet huomioiden? Jos Venäjä hyödyntää tulevina vuosina tämän kriisin opetukset, sillä on edessään isot rakennemuutokset. Isot muutokset yhteiskunnan rakenteissa ovat aina potentiaalisia poliittisen epävakauden siemeniä. Venäjän poliittinen johto tietää tämän ja on mahdollista, että se yritetään estää ne kiristämällä julkishallinnon otetta entisestään. Mutta on myös mahdollista, että ulospääsyä etsitään luomalla edellytyksiä kansalaisyhteiskunnan kehitykselle, kansalaisten ja yritysten oma-aloitteellisuudelle ja omalle vastuunkannolle ja Venäjä avautuu enemmän kansainvälisille markkinoille ja kansainvälisille pelisäännöille.! 10

11 Alla oleva ennustetaulukossa Ennusteita Venäjän talouden kehityksestä EIU:n ennuste on huhtikuulta ja BMI:n helmikuulta (Vuositasolla hinnat käypinä hintoina, ellei toisin mainittu) Tunnusluku Lähde 2008* BKT mrd. USD ( päivän vaihtokurssi) BKT/henk. USD (päivän vaihtokurssi) BKT:n kasvu-% vrt. ed. vuoteen (reaali kasvu) Teollisuustuot. Kasvu-% ed. vuot. Inflaatio % (kuluttajahin. keskimr. muut ed.vuoteen) Työttömyys % Budjetin yli-/alijäämä (% BKT:stä) Kiinteät brutto-investoinnit (% BKT:stä) BMI 1 671, , , , , ,2 EIU BMI EIU BMI 5,6-4,0 1,1 3,5 5,1 4,8 EIU 5,6-3,0 2,0 4,1 4,4 4,7 BMI -10,3-1,0 4,0 5,0 4,5 4,0 EIU 3,5-6,0 2,0 4,0 4,2 4,3 BMI 14,1 12,7 10,5 8,2 7,0 6,2 EIU 14,1 13,8 10,2 8,4 7,4 7,0 BMI 7,7 12,0 12,0 10,0 9,0 8,0 EIU 7,7 8,5 8,1 7,6 6,9 6,4 BMI 4,1-7,4-5,3-3,4-1,5-0,2 EIU 3,6-8,0-3,1-1,3-0,9-0,7 BMI EIU 22,1 21,3 19,9 19,7 20,1 21,0 Kiinteät bruttoinves toinnit mrd. $ EIU Julkinen kulutus mrd.usd EIU Yksityinen kulutus mrd USD BMI EIU Raakaöljyn hinta (Brent USD/b) Raakaöljyn tuotanto Vienti ( fob mrd USD) (BMI vain tavaravienti) Tuonti (fob, mrd USD) (BMI vain tavaratuonti) Vaihtokurssi RUR/USD keskikurssi Vaihtokurssi RUR/ keskikurssi Ulkomainen velka (% BKT:stä, kauden lopussa) Venäjän ulkoinen velka mrd USD Vaihtotase mrd USD Valuuttavaranto pl. kulta (mrd.usd) BMI 98,5 43,0 47,0 60,0 75,0 85,0 EIU 97,7 40,0 50,0 54,5 55,0 50,0 BMI 1000 b/d EIU milj.t BMI 469,0 304,85 310,95 373,14 432,84 476,12 EIU 469,0 303,2 339,4 374,6 402,0 421,2 BMI 292,5 175,5 184,28 217,44 243,54 263,02 EIU 292,5 241,2 255,6 279,4 309,1 333,5 BMI 24,7 33,7 36,8 34,8 33,7 32,7 EIU 24,9 35,0 36,2 36,6 36,8 37,2 BMI EIU 36,5 46,2 50,1 51,8 53,3 54,7 BMI EIU 24,1 29,5 27,8 25,5 24,1 23,2 BMI EIU 402,4 362,7 376,8 385,8 402,7 424,9 BMI 98,8 23,7-4,28 16,42 22,8 32,1 EIU 98,9-13,9 1,0 5,3-1,5-8,9 BMI 438,2 262,9 249,8 274,8 316,0 353,9 Lähteet: BMI, EIU, GKS, IEPP, Ekspert, Itogi, SVKK:n nettiuutiset SVKK ei ota kantaa taulukossa esitettyjen ennustajien käyttämien metodien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen. Mukaan otetut luvut on esitetty eri lähteissä muodollisesti yhtenevinä. * arvio v

12 TALOUSuutisia Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme Kriisi lisää harmaan talouden toimintoja Moskovan kaupungin veroviraston yritystarkastuksista ilmenee, A että kriisi on lisännyt yritysten harmaan talouden toimintoja. Käytettävissä on toistaiseksi vasta vertailutilastot vuoden 2009 ensimmäiseltä kvartaalilta suhteessa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Yritykset säästävät verojen maksussa. Vuoden 2009 ensimmäisellä kvartaalilla verotarkastajat löysivät 5,8 miljardin ruplan edestä laittomasti kirjattuja tappiota, joista maksamattomien verojen kertymä oli 0,5 miljardia ruplaa. Yritykset suostuivat supistamaan tappiota neljällä miljardilla ja maksamaan ylimääräisiä veroja 0,1 miljardia ruplaa. Harmaiden palkkojen määrä on kasvanut merkittävästi tänä vuonna. Vuonna 2008 verotarkastuksia tehtiin organisaatiossa, joissa maksettiin keskimääräistä alhaisempia palkkoja. 97,1 % näistä yrityksistä suostui korottamaan palkkoja ja näistä 88,8 % korotti palkat alan keskipalkkatasolle. Palkoista maksettavat 5,1 miljardin ruplan eläkemaksut olivat merkittävä lisä eläkerahastoon. Vuoden 2009 ensimmäisellä kvartaalilla huomautuksen palkkapolitiikastaan sai yritysjohtajaa. Huomautusten määrä vastaa 61 % koko vuoden 2008 tasosta. Huomautuksen saaneista johtajista vain 55,9 % suostui korottamaan palkkoja ja näistäkin vain 48,2 % korotti palkat alan keskipalkkatasolle. Eniten harmaita palkkoja maksetaan aloilla, joilla käsitellään käteistä rahaa kaupan ja palvelualojen yritykset. Pimeää palkkojenmaksua ei saada kuriin pelkillä tarkistuksilla, arvioi Nikolai Vlasenko Viktori-yhtymän hallituksen puheenjohtaja. Paremman tuloksen tuottaisi mm. lakisääteisen minimipalkan nostaminen. Se tekee pimeiden palkkojen maksamisen huomattavasti vaikeammaksi. Toukokuun 2009 alussa Moskovassa lakisääteinen minimipalkka nousi ruplaan. Pimeistä palkoista hyötyvät lyhytnäköisesti sekä työnantaja että myös työntekijä maksamattomien verojen muodossa. Erityisen houkuttelevaksi pimeiden palkkojen maksun tekee yhtenäisen sosiaaliveron (ESN) kierto. Myös invalidien sosiaalitukia ja verohelpotuksia käytetään pimeillä palkanmaksumarkkinoilla. Kaikki yhteiskunnan tahot niin yritykset kuin kansalaisetkin kuitenkin odottavat saavansa verovaroilla kustannettuja palveluja yhteiskunnalta. Osa verovaroista kuitenkin kuluu tehottoman, korruptoituneen hallintoapparaatin ylläpitoon. Tämän tietävät myös veronmaksajat. Mutta kuka onkaan se, joka lahjoo? /Vedomosti, MM/ MM, Venäjän kauppatase alkuvuonna negatiivinen 23,4 miljardia USD Vuoden ensimmäisellä kvartaalilla Venäjän vienti supistui 47,6 % A 56,9 miljardiin USD:iin tuonti 39 % 33,5 miljardiin USD:iin edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Henkilöautojen tuonti supistui ajanjaksona 76,7 % :een, kuorma-autojen 5 800:aan. Elintarvikkeiden tuonti supistui 17,5 %. Pakastetun ja tuoreen lihan tuonti supistui 39 %, kananlihan 37,8 %, juustojen ja rahkan 22,5 % ja teen tuonti 23,7 %. Tuonti on supistunut kysynnän vähentyessä. Kriisi on vaikuttanut tuontituotteissa sekä kysynnän rakenteeseen että määrään. Talouskehitysministeriön ennusteissa ennakoidaan tuonnin supistuvan vuonna % edellisvuoteen verrattuna. Venäjän vienti koostuu edelleenkin pääosin raaka-aineista ja polttoaineista. Niiden osuus viennistä oli 67,9 %. Samana ajankohtana v osuus oli 73,1 %. Arvomääräisenä pudotus oli 51,7 % ja volyymeinä kaasun vienti putosi 61 %, öljyn ja hiilen vienti pysyi samana. /Vedomosti/MM, Venäjä ulkomaisille lainamarkkinoille v Venäjän valtion reservirahasto saattaa huveta lähes tyhjiin vuoden A 2011 alkuun mennessä. Liittoneuvoston parhaillaan käsittelemässä vuoden 2009 budjetissa valtion tulot ovat miljardia ruplaa ja menot miljardia ruplaa. Budjettivaje aiotaan täyttää lähes kokonaan valtiollisesta reservirahastosta. Reservirahastossa oli noin miljardia ruplaa ja kansallisessa hyvinvointirahastossa noin miljardia ruplaa. Venäjän talousministeriön mukaan reservirahastossa olisi ensi vuoden alussa miljardia ruplaa ja näin ollen, huonoimmassa tapauksessa, vuoden 2011 alussa vain 200 miljardia ruplaa. Finanssiministeri Aleksei Kudrinin mukaan reservirahasto alkaa jälleen karttua, kun öljyn hinta pysyy pidemmän aikaa yli 50 dollarissa barrelilta. Vuonna 2011 tämän pitäisi olla Kudrinin mielestä mahdollista. Mikäli tulojen ja menojen kehitys jatkuu näiden lukujen pohjalla käytettyjen ennusteiden mukaisesti, eläkejärjestelmää aletaan rahoittaa kansallisesta hyvinvointirahastosta, sanoo varatalousministeri Tatjana Nesterenko. Tällöin säästyy reservirahaston varoja. Nesterenkon mukaan budjetti tulee olemaan alijäämäinen ainakin neljä seuraavaa vuotta. Talousministeriö on alkanut laatia myös vuoden 2010 budjettia. Alustavasti oletetaan että tulot ja menot pysyttelevät tämän vuoden tasolla. Tämän vuoden (2009) budjettivajeeksi on arvioitu 8 % ja vuoden 2010 budjettivaje on arvioitu 5 %:ksi BKT:stä. Reservirahastojen varojen ja lainojen lisäksi valtion on supistettava reippaasti budjettimenoja saadakseen budjetin tasapainoiseksi. Muun muassa taloudellinen tuki muille talouskriisistä kärsiville maille lopetetaan. Venäjä on lainannut tänä vuonna Valko-Venäjälle 2 miljardia dollaria ja tulee lainaamaan Kirgisialle 500 miljoonaa dollaria. Venäjän valtio lisää sekä kotimaista että ulkomaista lainanottoaan. Finanssiministeri Kudrinin mukaan Venäjä tulee ottamaan vuonna 2010 viisi miljardia USD ulkomaista lainaa tukeakseen yrityssektorin rahoitustilannetta. Valtion obligaatioita on tarkoitus tarjota merkittäville ulkomaisille pankeille, vakuutusyhtiöille ja eläkerahastoille. Kotimaista lainanottoa finanssiministeriö arvioi nostavansa viime vuoden 172 miljardista ruplasta 425 miljardiin ruplaan tänä vuonna ja ensi vuonna 656 miljardiin ruplaan. Ulkomailta otettavaa lainasummaa pidetään asiantuntijapiireissä lähinnä muodollisena, sillä ei ole oleellista merkitystä talouden elvytystoimien kannalta eikä myöskään budjetin tasapainon kannalta. Venäjä selviytyisi ensi vuoden myös ilman lainoja asiantuntijoiden mukaan vararahastojensa turvin. /Vedomosti, Rosbalt, Kommersant, Vesti/ MM, , EL Ulkomaisia velkoja maksettava vuoden loppuun 106 mrd USD Venäläisten yritysten ja pankkien on maksettava vuoden 2009 A loppuun mennessä ulkomaisia velkoja 106 miljardia USD. Vuoden 2009 ensimmäisen kvartaalin aikana pankit ovat maksaneet velkojaan 12

13 18,6 miljardia USD ja muut yritykset 10,3 miljardia USD. Pankkien velkaa on jäljellä vielä 147,5 miljardia USD ja yrityksillä 275,5 miljardia USD. Yritysten suurin ongelma on syntynyt läntisten pankkien luottohanojen sulkeutumisesta. Aiemmin venäläiset yritykset hoitivat vanhat lainansa ottamalla uutta lainaa. Toisaalta riskit lainojen panttina olevien osakkeiden menettämisestä on oleellisesti pienentynyt loppuvuoden 2008 tilanteesta. Mutta samanaikaisesti on kasvanut riski ajautua maksukyvyttömäksi kotimarkkinoilla. Hoitamattomien lainojen määrä kasvoi Venäjän tilastolaitoksen mukaan tammikuussa ,3 %:sta 7,8 %:iin. Yritysten liikkeelle laskemien obligaatiolainojen takaisinlunastamisessa on ollut erityisen suuria ongelmia. Bank Moskva n arvion mukaan erääntyneiden hoitamattomien obligaatiolainojen määrä nousee vuoden loppuun jo 285,3 miljardiin ruplaan eli 29 %:iin kokonaismäärästä. Venäjällä oli ulkomaista velkaa yhteensä 465,4 mrd USD ( ) ja 453,5 mrd USD ( ) ja tästä summasta: Finanssisektorin sääntelyinstituutiot 9 mrd USD 2,1 mrd USD Valtiohallinnon elimet 37,4 mrd USD 28,4 mrd USD Pankit (pl. pääomasijoitukset) 163,7 mrd USD 147,5 mrd USD Muu yrityssektori (pl pääomasijoitukset) 255,3 mrd USD 275,5 mrd USD /Vedomosti /MM, Venäläiset säästävät lomailussa ja muussa vapaa-ajanvietossa Romir-tutkimuslaitoksen kyselystä selvisi, että 43 % kolmasosa A venäläisistä säästää ravintola- ja elokuvakäynneistä sekä muista virkistysmenoista, 36 % säästää lomailusta ja matkustelukustannuksissa. Kyselyyn vastasi henkilöä eri puolilta Venäjää. Kysely oli osa WIN Crisis Index n kansainvälistä projektia, jossa kartoitettiin 23 maassa vastaajan mielipiteitä. Venäjä oli 18. sijalla kysyttäessä menojen supistamista matkailussa ja 15. sijalla supistettaessa menoja virkistyksen, ravintoloiden ja elokuvissa käynnin osalta. Matkailuun käytettävät menot supistuivat eniten Luoteis-Venäjän asukkailla (60 %) ja Siperiassa asuvilla (36 %). Maaseudulla asuvilla vastaajista 47 %:lla ei ollut budjetissaan lainkaan matkailuun suunnattuja varoja. Venäjän miljoonakaupunkien asukkaista 20 % on valmis säästämään lomanvietosta. Irina Tjurina Venäjän matkailualan liitosta toteaa mm. Egyptin lomamatkojen supistuneen kolmanneksella samoin Venäjän Mustanmeren rantalomat. Moskovan alueella sijaitsevien lomakeskusten matkailijamäärät ovat supistuneet puoleen. /Vedomosti/MM, Keskuspankki laski korkojaan Uusi devalvaatiokierre syksyllä? Venäjän talouden kehityksestä on esitetty viime päivinä varsin A poikkeavia ennusteita. Monet arvovaltaiset tahot arvioivat BKT:n putoavan yli 5 6 %. Toisaalta teollisuuden barometrit kertovat positiivisista odotuksista. Kiinan talouden elpyminen nostanee energian hintaa, joka puolestaan piristää Venäjän kasvua. Venäjän talouskehitysministeri Nabiullina näkee tulevaisuuden huomattavasti positiivisempana, jos öljyn keskihinta vuonna 2009 on 50 USD tynnyriltä. Öljyn hinta on heilahdellen noussut alkuvuodesta ja pysynyt maaliskuun ajan 50 USD tasolla tai jopa sen yli. Presidentin administraatioon kuuluvan Insor-instituutin neuvonantaja Nikita Maslennikov kuitenkin varoittaa syksyllä uhkaavasta uudesta finanssikriisistä. Samansuuntaisia varoituksia ovat esittäneet monet muutkin ekonomistit. Tällä hetkellä ongelmaluottojen osuus kokonaislainakannasta on noin 5 %, toteaa Maslennikov Vedomostilehden haastattelussa. Asiantuntijoiden arvion mukaan kriittinen raja kulkee % tasolla. Syksyllä ongelmaluottojen osuus saattaa nousta jopa 20 % ja ylikin, kun yritykset eivät selviä lainanhoitovelvoitteistaan. Pelkästään verorästejä on kertynyt yhteensä jo 1500 miljardia ruplaa. Monien yritysten ulkomaisten lainojen maksut erääntyvät syksyllä. Tilanteen tekee kriittiseksi yritysten maksukyvyn yleinen heikkeneminen ja erityisesti valuuttalainojen kallistuminen suhteessa yritysten tuloihin. Yritysten ulkomaisten velkojen maksut ja tuontiin liittyvät kulut suhteessa valuuttatuloihin syövät valuuttavarantoa ja ruplan uusi devalvoitumiskierre syksyllä ei ole poissuljettu mahdollisuus. /Vedomosti, RG,MM/ MM, Työttömyysluvut kasvavat yli hallituksen kriisipaketin rajojen A Venäjällä oli huhtikuun alussa rekisteröityneenä työtöntä. Sosiaali- ja terveysministeriön ennusteen mukaan vuonna 2009 (optimistinen skenaario) työttömyysluvut nousevat 2,2 miljoonaan. Hallituksen kriisipaketti on laskettu ministeriön ennusteiden mukaan. ILO:n menetelmällä tehty ennuste perustuu 6 miljoonan (8,2 %) työttömyyteen. Samalla menetelmällä faktinen työttömyys on jo kohonnut yli 6,4 miljoonan. /Vedomosti/ MM, Venäjän keskuspankki laski odotusten mukaan keskeisiä korkojaan. Pudotus oli kuitenkin erittäin varovainen 0,5 %-yksikköä. A Keskuspankin ohjauskorko putosi 13 %:sta 12,5 %:iin. Pudotuksen vaikutus talouteen on kuitenkin pieni. Samanaikaisesti toukokuun alusta keskuspankki nostaa pakollista talletusnormiaan 0,5 %-yksiköllä 1 %:iin. /Vedomosti/MM,

14 Asiantuntija tutuksi Taloushallinnon tulkki Teksti: Virpi Suoninen, Kuva: Elvira Stepanova M Venäjän markkinoiden valloituksessa taloushallinnon erityispiirteiden tuntemus on yksi menestyksen kulmakivistä. Verolainsäädännön alati muuttuvien säännösten tasalla pysyminen vaatii asiantuntemuksen jatkuvaa päivitystä. Venäläisen tytäryrityksen kirjanpidon ymmärtäminenkään ei onnistu ilman vankkaa kokemusta. Financial Controller Elvira Stepanova on SVVK:n taloushallinnon palvelujen tukijalka. Venäjällä Elvira vastaa kaikkien toimistojen verotuksesta ja kirjanpidosta. Suomessa hän käy luennoimassa taloushallinnosta ja konsultoimassa yrityksiä. Tämä taloushallinnon asiantuntija on varmasti monelle jo tuttu kasvo. Miten Elvira on päätynyt tulkitsemaan taloushallintoa venäläisten ja suomalaisten välille? Elvira on syntynyt ja asunut koko ikänsä Pietarissa. Elvira suoritti espanjan kielipainotteisen koulun erinomaisin arvosanoin. Kun päättötodistuksen maksimiarvosana viitosten joukossa oli vain yksi nelonen, yliopistoon haku oli helpompaa. Pääsykokeissa piti suorittaa vain yksi koe normaalin 3 4 sijaan. Opiskelupaikan valintaa tehtiin koulukavereiden kanssa kielten ja taloustieteiden välillä. Vaaka kallistui taloustieteisiin ja Elvira pääsi suoraan koulun jälkeen suosittuun Pietarin Voznesenskin talousja finanssiyliopistoon. 90-luvun alussa Pietarissa aloitti toimintansa Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus, jonka opintoja Elviralle myös ehdotettiin. Elvira valitsi sihteeriopinnot. Sihteerin ammatti ei niinkään houkutellut, vaan kursseihin liittyvä opinto- ja työharjoittelujakso Suomessa. Juuri samaan aikaan alkoivat monet suomalaisyritykset laajentaa toimintaansa Venäjän markkinoille. Elvira onnistui jotenkin yhdistämään opinnot yliopiston Rahoituksen ja luototuksen tiedekunnassa pienyrityskeskuksen opintoihin. Pienyrityskeskuksen opinnoilla on loppujen lopuksi ollut todella merkittävä rooli työurani kannalta, ilman niitä olisin todennäköisesti töissä pankissa tai verotoimistossa, Elvira kertoo. Pienyrityskeskuksen opintojen jälkeen Elvira pääsi työharjoitteluun Lappeenrantalaisen Karelia Traden Pietarin edustustoon. Harjoittelun jälkeen hänelle tarjottiin pääkirjanpitäjän paikkaa juuri perustetussa tytäryhtiössä. Käytännössä olin samalla sihteeri, pääkirjanpitäjä ja aikaa myöten tulkkikin, muistelee Elvira työuransa alkua. Ja samalla hoituivat loppuun yliopistoopinnot. Ahkeruus auttoi pääsemään yli 90-puolivälin vaikeista ajoista. Karelia Traden jälkeen Elvira työskenteli kahdessa muussa suomalaisyrityksessä pääkirjanpitäjänä. Kirjanpidon koukerot ja erilaisten raporttien ja laskelmien laatiminen tulivat opittua käytännön kautta perusteellisesti. Vuoden 2000 alussa entinen kollega soitti ja kertoi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Pietarin toimiston etsivän pääkirjanpitäjää. Siitä lähtien Elvira on työskennellyt SVKK:lla, ensin Pietarin toimiston pääkirjanpitäjänä ja viimeiset puolitoista vuotta kaikkien Venäjän toimistojen kirjanpidosta ja verotuksesta vastaavana Financial Controllerina. Mutta mistä on peräisin Elviran 14

15 kielitaito, jolla hän pystyy vastaamaan monimutkaisimpiinkin taloushallinnon kysymyksiin selvästi suomeksi? Koulun peruskielioppikursseja lukuun ottamatta Elvira ei ole koskaan opiskellut suomea täysipäiväisesti. Opin suomen korvakuulolta, jo ensimmäisessä työpaikassani. Tulkki irtisanoutui, eikä uutta otettu tilalle. Minut määrättiin hoitamaan rakennuspuolen käännöksiä. Siinä vaiheessa osasin sanoa suomeksi ketään ei ole paikalla, soittakaa myöhemmin uudestaan, selvittää Elvira. Tekstiä kääntäessä jokainen sana piti tarkistaa sanakirjasta ja pikkuhiljaa ne kääntyivät puheeksi. Puolen vuoden kuluttua puhuminen alkoi sujua ja se onkin edelleen kirjoittamista helpompaa. Elvira pitää työskentelystä suomalaisten johtamissa yrityksissä. Koska en ole ollut töissä venäläisessä yrityksessä, en osaa sanoa mitä eroa siinä olisi suomalaiseen verrattuna. Mutta minulle suomalaisten johtamistapa on selkeä ja sopiva. Lähdettyään suomalaisjohtoisista yrityksistä joillakin tuttavillani on ollut vaikeuksia tehdä töitä venäläisyrityksissä. Eroja varmastikin siis vielä löytyy ja kaikilla työntekijöillä on tietysti omat mieltymyksensä. Venäjän liiketoimintaympäristöstä Elvira löytää muutaman suomalaisille tyypillisen kompastuskiven. Ilman lukuisten, välttämättömien asiakirjojen ja papereiden laatimista, byrokratian tuntemusta, ei selviä. Venäjän verottaja esimerkiksi ei juuri jakele neuvoja miten hoitaa paperit kuntoon, jottei tarkastuksessa huomattuja (ja sakotettuja) virheitä toistettaisi tulevaisuudessa. Myös tullin kanssa vitsit saattavat olla vähissä. Aloittelevat ulkomaalaiset yritykset eivät aina ole perehtyneet tarpeeksi tullimuodollisuuksiin ja tytäryritykseen lähetetyn kuorman matka tyssää rajalle. Tullin kanssa asioiden selvittely vie aikaa ja rahaa, yleensä enemmän kuin jos paperit olisivat alun perin olleet kunnossa. Vapaa-aikansa Elvira viettää mieluiten matkustellen. En tykkää olla samassa paikassa liian pitkään. Jos niin käy, huomaan ajattelevani kaihoisasti loittonevaa junavaunua, haluavani hypätä kyytiin määränpäästä piittaamatta. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan pari kertaa vuodessa päästä jonnekin kauemmas lomailemaan. Vuosi on onnistunut, jos talvella pääsee laskettelemaan ja kesällä meren rannalle. Mutta kuitenkin mieluiten lentokoneella, ettei aikaa tuhlaannu liikaa matkantekoon. Vapaa-aikakin on rajallista ja täytyy ehtiä tapaamaan ystäviä, lukemaan kirjoja, elokuviin ja teatteriin. Suomessa Elvira käy luennoimassa taloushallinnosta ja konsultoimassa yrityksiä. Venäjälle laajentumista suunnittelevia yrityksiä askarruttaa useimmiten voittojen kotiuttaminen. Maassa jo toimivien yritysten kysymykset muuttuvat konkreettisemmiksi ja Elvira auttaa usein tytäryritysten verotukseen, henkilöstöön ja kirjanpitoon liittyvissä kysymyksissä. Elvira on elementissään kommunikoidessaan kahden kulttuurin välillä.! P I E T A R I S Ä Ä T I Ö ST. PETERSBURG FOUNDATION Pietari-Säätiö rakennuttaa korkealaatuista SUOMI-TALOA Pyhän Marian kirkon kirkkokartanoon osoitteessa: ul. BOLSHAJA KONJUSHENNAJA PIETARI. Taloon sijoittuu Suomen Pietarin Instituutti, Pietarin suomalainen koulu sekä korkealaatuisia toimitiloja useille suomalasille kaupungeille ja yrityksille. Talossa on käytössä ravintola, luentosali kabinetteineen sekä näyttelytiloja ja sauna. TOIMISTOTILAA ON VIELÄ VAPAANA, OTA YHTEYTTÄ! Olli Härmänmaa Armas Lahoniitty Mira Pitkänen

16 Lakiuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme Hyväksytyt lait ja määräykset Yritysjohtajille työluvat kiintiöiden ulkopuolelta Venäjän sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut tälle vuodelle listan niistä ulkomaisten yritysten työntekijöistä, joihin ei sovelleta työlupakiintiöitä. Käytännössä tämä tarkoittaa venäjälle rekisteröityjen yritysten toimitusjohtajia ja edustustojen, tehtaiden ym. johtajia, sekä tietoturva ja tuotannollisten prosessien automatisoinnista vastaavia insinöörejä. Henkilöt, joiden ammattinimike löytyy listalta saavat siis työluvan vaikka työlupakiintiö tietylle alueelle olisikin täynnä. Lista on voimassa vuoden 2009 loppuun. /EŽ/VS/ Alla venäjäkieliset ammattinimikkeet, jotka saavat työluvat kiintiöiden ulkopuolelta: Профессия (специальность, должность) 1. Генеральный директор акционерного общества 2. Генеральный директор объединения 3. Генеральный директор предприятия 4. Генеральный директор генеральной дирекции 5. Генеральный директор межотраслевого научно-технического комплекса 6. Генеральный директор производственного объединения 7. Директор завода 8. Директор представительства 9. Директор (управляющий) производственного объединения 10. Директор фабрики 11. Директор (начальник, управляющий) предприятия 12. Директор фирмы 13. Директор акционерного общества 14. Директор объединения 15. Директор (начальник) комбината 16. Инженер по защите информации 17. Инженер по автоматизации и механизации производственных процессов Lähde: П р и к а з: Об утверждении перечня профессий (специальностей, должностей) иностранных граждан - квалифицированных специалистов, трудоустраивающихся по имеющейся у них профессии специальности), на которых квоты не распространяются, на 2009 год, 132н. Viranomaistarkastuksia rajoittava laki voimaan Valtion ja kunnan viranomaisten tarkastuksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin rajoittava laki astui voimaan jo 1. toukokuuta. Osa lain kohdista astuu voimaan myöhemmin, alkuperäisen aikataulun mukaan 1.heinäkuuta. Lailla on tarkoitus rajoittaa sekä tarkastusten kokonaismäärää että yksittäisen tarkastuksen kestoa ja vähentää kokonaisuudessaan byrokratiaa yritystoiminnassa. Asiantuntijat ovat arvostelleet lakia tehottomaksi, koska sitä ei sovelleta esimerkiksi yritysten omien kokemusten mukaan paljon aikaa ja vaivaa vieviin verotarkastuksiin. /EŽ/VS/ Tekninen reglamentti lastentavaroille Venäjän hallitus on hyväksynyt uuden teknisen reglamentin alle 18 vuotiaille tarkoitettujen tuotteiden turvallisuudesta. Reglamentti koskee sekä Venäjällä valmistettuja että kaikkia maahantuotavia lapsille tarkoitettuja tuotteita, esimerkiksi leluja, vaatteita ja kirjoja. Siirtymäaika reglamentin voimaantulossa on kaksi vuotta. /RG/VS/ Kuva: Virpi Suoninen Valtionyhtiö maatalouden polttoainekauppaan Venäjän maatalousministeri Elena Skrynnik ilmoitti uuden valtionyhtiön perustamisesta. Uuden yhtiön tehtävä on toimittaa maataloustuottajille poltto- ja voiteluaineita ennalta määrättyyn hintaan. Valtionyhtiö kerää alueittain maataloustuottajien hakemukset tarvittavien polttoaineiden määristä ja tekee tilauksen öljy-yhtiöille. Skrynnikin mukaan yhtiö on muodostettu useista organisaatioista, joita ei kuitenkaan nimennyt. Valtionyhtiö aloittaa toimintansa viimeistään syksyllä sadonkorjuun aikaan. /EŽ/VS/ Lakeja käsittelyssä ja suunnitteilla Lakia Internetistä valmistellaan Duuman informaatiopolitiikasta vastaava komitea ilmoitti valmistelevansa Internetiä koskevan lakiesityksen toukokuun loppuun mennessä. Ajatuksena on jakaa Internet lainsäädännön tasolla kaupalliseen ja humanitääriseen toimintaan. Kaupalliseen toimintaan kuuluisivat erilaiset maksujärjestelmät ja sähköinen kaupankäynti, mutta ei esimerkiksi mainonta. Ei-kaupalliseen toimintaan sisältyisi eri medioiden toiminta ja kaikki voittoa tavoittelematon toiminta. Ei-kaupallista toimintaa pyrittäisiin säätelemään mahdollisimman vähän. Kaupalliset toimijat halutaan velvoittaa esimerkiksi yritys- ja yhteystietojen julkaisemiseen varsinkin verkkokauppojen ym. yhteydessä. /Kommersant/VS/ Tekninen reglamentti rakennustarvikkeille Duuma on saanut käsiteltäväkseen jälleen uuden teknisen reglamentin. Uusin esitys tekniseksi reglamentiksi sisältää määräyksiä rakennusten ja rakennusmateriaalien turvallisuudesta. Reglamentin laatimisessa on käytetty hyväksi EU:n direktiiviä (89/106/ETY), jolla jäsenvaltioiden rakennustuotteita koskevat standardit on yhdenmukaistettu. Tavoitteena on hyväksyä reglamentti kuluvan vuoden loppuun mennessä. /EŽ/VS/ Valtion tukea saavien yritysten johtajille palkkakatto Venäjän duuma on saanut käsiteltäväkseen valtion tukea saavien yritysten johtajien palkkoja koskevan lakiesityksen. Johtohenkilöiden palkkojen tasoa halutaan rajoittaa talouskriisin aikana. Lakiesitystä valmistellut duuman edustaja Anatoli Ivanov ehdottaa, että johtajien palkka ja muut edut eivät saisi ylittää presidentin palkkatasoa, joka oli viime vuonna n. 4 miljoonaa ruplaa. Ylimenevästä osuudesta maksettaisiin 100 % vero. /EŽ/ VS/ Matkatoimistojen vakuuksiin muutoksia Duuma on hyväksynyt toisessa käsittelyssä lakiesityksen matkanjärjestäjiltä ja matkatoi- 16

17 mistoilta vaadittavien vakuuksien nostamisesta. Lakiesityksen mukaan matkatoimistojen (joiden palvelujen myynti on alle 100 miljoonaa ruplaa vuodessa) vakuudet nousevat 10 miljoonasta ruplasta 20 miljoonaan. Suurempien yritysten vakuudet määritellään liikevaihdon suuruuden perusteella, kuitenkin vähintään 100 miljoona ruplaa. Pienempien matkanjärjestäjien vakuuden suuruus olisi ruplaa, suurempien 10 miljoonaa ruplaan. Duuman käsittelyyn on viety myös toinen lakiesitys, jolla suurten matkanjärjestäjien vakuus laskettaisiin 10 miljoonasta 2,5 miljoonaan. /EŽ/VS/ Maa- ja omaisuusvero yhdistetään? Pääministeri Putin on nostanut uudelleen esiin maa- ja omaisuusverojen yhdistämisen kiinteistöveroksi. Aiempien suunnitelmien mukaan verojen yhdistäminen olisi mahdollista aikaisintaan vuonna 2011, mutta nyt taloustilanteen toivotaan helpottavan uudistusten läpivientiä. Kiinteistöverotuotot kartuttaisivat paikallishallinnon budjetteja enemmän kuin nykyiset kaksi veroa. Venäjän hallituksen mukaan paikallishallinnon budjettitulot ovat tänä vuonna laskeneet 11 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kiinteistöveron laskemisessa siirryttäisiin markkinahintoihin, kun tällä hetkellä omaisuusvero lasketaan Teknisen inventaarioviraston määrittelemistä, reilusti markkinahinnat alittavista arvoista. Putinin mukaan uudistusten myötä arvokkaiden kiinteistöjen ja suurien maaalueiden omistajat maksavat enemmän veroja, mutta matalatuloisten asunnonomistajien kasvavaa verotaakkaa kevennetään jonkinlaisilla verohelpotuksilla. Uuden veron käyttöönotto edellyttää yhtenäisen kiinteistörekisterin luomista. /Vedomosti, EŽ/VS/ Ylellisyysveron aika Venäjän liittoneuvoston puhemies Sergei Mironov on vienyt duuman käsittelyyn ylellisyysveroa koskevan esityksen. Vastaavaa ehdotusta käsiteltiin vuonna 2007, mutta silloin ylellisyysero ei saanut kannatusta duumassa. Mironov listaa ylellisyysveron alaiseksi omaisuudeksi yli 15 miljoonan ruplan arvoiset kiinteistöt, helikopterit, lentokoneet ja yli 2 miljoonan ruplan arvoiset autot. Ehdotusta tukee tällä kertaa myös liike-elämän liiton Delovaja Rossijan puheenjohtaja Boris Titov. Titov pitää ylellisyysveron käyttöönoton ja tehokkuuden ehtona sitä, että veron keruu aloitetaan valtion omista virkamiehistä, joiden kaikki omaisuus tulisi saada päivänvaloon. /Kommersant, EŽ/VS/ JURISTINpalsta Juristi Petri Kekki, SVKK, Helsinki Yritys kysyy: Venäjällä olevan tytäryrityksemme taloustilanne on huonontunut. Mitä mahdollisuuksia Venäjän työlainsäädännön perusteella on esimerkiksi osa-aikaistaa henkilöstöä, mikäli yrityksen tilanne sitä edellyttää? Juristi vastaa: Venäjän työlainsäädäntö antaa asiassa liikkumatilaa. Muun muassa Venäjän työlakikoodeksin artiklassa 93. on asiaa koskevia määräyksiä. Työntekijän ja työnantajan välisellä vapaaehtoisella sopimuksella voidaan ottaa käyttöön niin työhönoton yhteydessä kuin myös myöhemmin, kuten koodeksissa sanatarkasti sanotaan osapäivätyö (osavuoro) tai vajaa työviikko. Asiasta on sovittava kirjallisesti. Suulliset välipuheet koskien työntekijän ja työnantajan välisiä suhteita ovat pätemättömiä. Työlakikoodeksin 72. artiklan mukaan osapuolten on laadittava työsopimuksen ehtojen muuttamisesta kirjallinen sopimus. Venäjän työlakikoodeksin mukaan työnantajan tulee ottaa käyttöön osapäivätyö tai vajaa työviikko raskaana olevan naisen, alle neljätoistavuotiaan lapsen (alle kahdeksantoistavuotiaan vammaisen lapsen) yhden vanhemman (huoltajan, holhoojan), tai federaation lakien nojalla myönnetyn lääkärinlausunnon mukaisesti sairasta perheenjäsentä hoitavan henkilön pyynnöstä. Työskenneltäessä osa-aikatyössä työntekijän palkka suoritetaan suhteessa hänen työskentelemäänsä aikaan tai riippuen hänen suorittamastaan työmäärästä. Osa-aikatyön ehdoilla suoritettava työ ei johda työntekijän suhteen minkäänlaisiin rajoituksiin palkallisen vuosiloman kestoa, työvuosien laskentaa ja muita työoikeuksia koskien. Asiaa säätelee edelleen työlakikoodeksin artikla 74 jonka mukaan työsuhteen ehtoja kuten työaikaa voidaan muuttaa työnantajan aloitteesta yksipuolisesti organisatoristen tai tuotanto-olosuhteiden muutosten vuoksi. Tämä vastaa lähinnä Suomen työoikeuden taloudellisia ja tuotannollisia syitä. Työnantajalla on velvoite ilmoittaa työntekijöille viimeistään kaksi kuukautta ennen näiden perusteiden soveltamista. Työnantajalla on velvoite tarjota myös muuta työtä mahdollisuuksien mukaan, mikäli työntekijä ei suostu jatkamaan työtään uusin ehdoin. Jos tällaista työtä ei ole tai työntekijän kanssa ei päästä asiassa sopimukseen, työsuhde päättyy työlakikoodeksissa erikseen mainituin tavoin. Työlakikoodeksissa on lisäksi mainittu, että mikäli työn uudelleenorganisointi voisi johtaa joukkoirtisanoutumiseen, voi työnantaja työpaikkojen säilyttämiseksi osapäiväistää työtekijöitä keskusteltuaan asiasta ammattiyhdistyksen edustajien kanssa. Tässä tapauksessa osapäiväistäminen voi kestää enintään kuusi kuukautta. Mikäli työntekijä kieltäytyy jatkamasta työsuhdetta osapäiväisenä osapäiväisen työn edellytysten ollessa olemassa, työsuhde päättyy työlakikoodeksissa mainituin tavoin. Eli osa-aikaistaminen on mahdollista sekä työsopimusosapuolten yhteisellä sopimuksella että työnantajan yksipuolisella päätöksellä tiettyjen taloudellisten ja tuotannollisten olosuhteiden ollessa käsillä. 17

18 TULLIuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme Muutoksia maantieliikenteen TIR-passituksessa u EU:n tullilainsäädäntöä muutettiin helmikuussa 2009 siten, että EU:hun saapuvasta tai EU:sta poistuvasta tavarasta on pakko antaa turvatiedot erillisellä saapumisen tai poistumisen yleisilmoituksella vasta alkaen. Samoin turvatietojen ilmoittaminen EU:sta poistuvan tavaran passitusilmoituksella tulee pakolliseksi vasta alkaen. Täten suurimmat muutokset Suomen ja Venäjän välisen maantieliikenteen tulliselvityksessä koskevat sähköisen passitusilmoituksen tietosisältöä alkaen TIR-kuljetuksia on seurattu EU:ssa sähköisen passitusjärjestelmän avulla. Passituksesta vastaavat kuljetusliikkeet tai näiden käyttämät asiamiehet ovat antaneet Tullille TIR-Carnet - asiakirjan lisäksi myös sähköisen ilmoituksen alkaen yritysten on ilmoitettava sähköisellä passitusilmoituksella uusia tietoja, jotka liittyvät passituksesta vastaavana toimivan kuljetusliikkeen EORI-numeroon ja edeltävään tullimenettelyyn. EORI on uusi EU:n laajuinen toimijarekisteri, joka otetaan käyttöön Tulli.fi/EL/ Puutulleja ei poistetukaan suurinvestoijilta u Ehdotus puutullien poistamisesta Venäjän metsäteollisuuteen investoivilta suuryrityksiltä on poistetettiin Venäjän hallituksen kriisiohjelmasta. Aikaisemmassa kriisiohjelman versiossa puutullit ehdotettiin poistettavan väliaikaisesti suurilta, yli 5 miljardia ruplaa Venäjälle investoivilta yrityksiltä. Rohkeimmat veikkaavat jo, että myös tulevista puutullikorotuksista luovuttaisiin. Raakapuun vientitullinhan pitäisi nousta 15 eurosta 50 euroon kuutiolta vuoden 2010 alussa. RBK/EL/ Turvaistuimia Venäjälle jatkossakin tullitta u Venäjä jatkoi yhdeksällä kuukaudella lasten turvaistuinten tullivapautta. Viime kesään saakka turvaistuimista joutui maksamaan huonekalujen tapaan 20 %:n tuontitullia. Tullin poiston puolesta esiintyi mm. Svoboda vybora -niminen autoilijoiden yhdistys. Venäjän oma tuotanto yritetään saada jatkossa käynnistymään. Rossiiskaja gazeta -lehti viittaa asiantuntijoihin, joiden mukaan turvaistuimia ei pystyttäisi kuitenkaan valmistamaan ulkomaita halvemmalla. Yksi turvaistuin koostuu noin 140 osasta. Jo laiteinvestoinnit tuotantoon ovat merkittäviä. RG/EL/ Kirjanpito- ja konsultointipalvelut asiantuntijoilta Uusi lista ALV-vapaista tuontitavaroista Venäjälle u Venäjän hallitus on hyväksynyt uuden listan teknisistä laitteista, joilta ei peritä tuonnin yhteydessä arvonlisäveroa. Listalle kuuluu laitteita ja osia, joita ei päätöksen mukaan valmisteta Venäjällä. Mukana on noin 200 tullinimekettä. Aikaisempi ALV-vapaiden tuontilaitteiden listaus hyväksyttiin vuonna Lista on saatavissa venäjänkielisenä SVKK:sta. Hinta jäsenille 16,50 euroa + alv 22 %, muille 22 euroa + alv 22 %. Listaa voi kysellä Annika Peitsaralta: puh. (09) , TKS/EL/ Meillä on kansainvälistä osaamista 7 maassa Venäjällä, Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Bulgariassa kahdenkymmenen vuoden ajalta. Lue lisää tai ota meihin yhteyttä: Pietarissa: Zaharevskaya , Moskovassa: Rostovsky pereulok 4, 1/ , Paloturvallisuusreglamentti astui voimaan u Venäjällä tuli voimaan tekninen reglamentti paloturvallisuusvaatimuksista. Tuotteet, joita tekninen reglamentti koskee, on listattu Venäjän hallituksen maaliskuussa 2009 antamassa asetuksessa. Listalla on mm. käsisammuttimia, palomiesten hengitys- ja näkösuojaimia, vesiposteja, paloposteja, paloautoja, pumppuja ja hätäpoistumisteiden viimeistelyssä käytettäviä rakennusaineita ja -materiaaleja sekä muita rakennusaineita ja -materiaaleja. Paloturvallisuusvaatimuksia koskevan teknisen reglamentin mukaiset tuotteet on poistettu pakollisesti sertifioitavien tuotteiden listaltoilta, jotka on julkaistu vuosina 1997 ja Näin ollen teknisten reglamenttien alaisten tuotteiden tullauksen yhteydessä täytyy esittää vastaavuussertifikaatti, jonka muoto on esitetty Venäjän teollisuusministeriön päivätyssä määräyksessä. Tamognia/EL/

19 Teemanaenergiatehokkuus Venäjä satsaa energiansäästöön Teksti: Maisa Moijanen Investoinnit energiansäästöön Venäjällä olisivat kustannuksiltaan alle puolet energian lisätuotantoon tarvittavista investoinneista. Venäjän poliitikot ja lehdistö ovat nostaneet energiatehokkuuskysymykset näyttävästi julkisuuteen. Väestö ja yritykset muuttanevat kuitenkin tottumuksiaan ja ajatusmallejaan laajemmin vasta energian käyttöön liittyvien hinnankorotusten myötä. Vuoteen 2020 mennessä Venäjän energiatarpeen arvioidaan kasvavan noin 70 %:lla. Jotta tarve saadaan katettua, se vaatisi noin miljardin ruplan investoinnit (noin 550 miljardia euroa). Arviot kasvusta ja kustannuksista tehtiin vuosina Huolimatta talouskriisin aiheuttamasta energiakulutuksen jyrkästä supistumisesta, pitkän ajanjakson kehityksen ennustetaan pysyvän arvion mukaisena. Venäjän energiaministeri Sergei Šmatko onkin todennut, että mittavat energiansäästöprojektit ovat niitä projekteja, jotka kannattaa toteuttaa talouskriisistä huolimatta. Tätä tukee muun muassa se tosiasia, että näiden projektien rahoitus maksaa itse itsensä takaisin, toteaa Šmatko. Investoinnit energiansäästöön tulisivat Venäjälle kolme kertaa halvemmaksi kuin investoinnit energian lisätuotantoon. Säästämällä energiaa Venäjä voisi säästää 150 miljardia USD joka vuosi, arvioi Robert Zoelleck, Maailmanpankin edustaja Venäjällä. Maailmanpankki rahoitti laajan energiaselvityksen Venäjän taloudesta (kts. linkit lähdetiedoissa). Sijoittamalla 320 miljardia USD (eli n. ¼ Venäjän BKT:stä) energian säästöön Venäjä säästäisi huomattavan summan verrattuna investointeihin lisäenergian tuotantoon. Investoinnit energian säästöön maksaisivat itsensä takaisin 3 4 vuodessa ja säästetyn energian Venäjä voisi myydä ulos. Ongelma on tietenkin mistä tuo 320 miljardia USD otetaan. Suurin säästöpotentiaali on loppukäytössä. Yhden kwh pudotuksen loppukulutuksessa arvioidaan säästävän viisi kwh energian tuotannossa. Asuntosektorilla kulutetaan turhaan noin puolet käytetystä energiasta. Arvioidaan, että 90 % Venäjän asuinrakennuksista ei vastaa nykyisiä energiatehokkuusvaatimuksia. Teollisuudessa energiatehokkuutta voisi nostaa 40 %:lla. Jo pelkästään teollisuusyritysten energiansiirtoverkostoja uudistamalla saavutettaisiin % energiansäästö. Budjettirahoitteiset alat kuluttavat lähes 20 % kaikesta maassa tuotetusta lämpöenergiasta ja huomattavan osan sähköenergiasta. Obščestvennoe mnenie -tutkimuslaitoksen vuonna 2008 tehtyyn kyselyyn vastanneista 65 % käyttää sähköä säästäen ja 34 % ajattelematta kustannuksia. Alhaisen tulotason omaavista 77 % säästää valojen käytössä, keskituloisista vain 54 %. WorldPublicOpinionin 21 maassa tehdyssä kyselyssä vaihtoehtoisia energiamuotoja (aurinko, tuuli) kannatti 69 % vastanneista ja vastaan oli 20 %. Venäläisistä vastaajista kannattajia oli 36 % ja samoin vastustajia oli 36 %. Mielipideilmasto Venäjällä ei vielä ole yhtä valmis hyväksymään vaihtoehtoisia energiamuotoja kuin monissa muissa maissa. Tällä hetkellä jo kaikki kotitaloudet maksavat sähköenergiastaan kulutuksen mukaan, mutta sähkön hinta on edelleen niin alhainen, että se ei kannusta riittävästi säästöön. Moskovassa kwh maksaa 3,30 ruplaa ja muualla maassa huomattavasti vähemmän esim. Amurin alueella minimihinta on 1,13 ruplaa kwh. Lämmön, veden ja kaasun laskutuksesta kulutuksen mukaan keskustellaan aktiivisesti. Osa kuluttajista on jo hankkinut asuntoonsa vastaavat kulutusmittarin. Valtavat markkinat tällä sektorilla ovat vasta avautumassa. Venäjän talouden energiaintensiteetti on kaksinkertainen muuhun maailmaan 19

20 Teemanaenergiatehokkuus verrattuna ja kolminkertainen 15 EUmaahan ja Japaniin verrattuna. Kansainvälisen energia-agentuurin tietojen mukaan Venäjän BKT:n energiaintensiteetti on 11-kertainen Saksaan verrattuna, 6-kertainen Kanadaan ja 4-kertainen Puolaan verrattuna. Venäjällä kulutetaan 8 % koko maailmassa tuotetusta energiasta. Maan energiaintensiteettiin vaikuttaa maantieteellisten olosuhteiden ja talouden rakenteen lisäksi energian käytön tehokkuus. Venäjä on, pohjoisena maana, vertailussa maantieteellisesti huonommassa asemassa kuin esimerkiksi lämpimällä ilmastovyöhykkeellä sijaitseva Intia. Samoin Venäjän talouden energiaintensiivisen kaivannaisteollisuuden ja raskaan koneenrakennusteollisuuden vaikutus näkyy reittauksessa. Mutta nämäkään tekijät eivät selitä pois Venäjän talouden kansainvälisesti arvioiden tehotonta energian käyttöä. 45 % säästö tuotetusta energiasta Toteuttamalla suunnitellut energiansäästötoimenpiteet Venäjä voisi säästää 45 % nykyisin tuottamastaan energiasta. Tämä tarkoittaisi 240 miljardia kuutiometriä maakaasua, 340 miljardia kwh sähköenergiaa, 89 miljoonaa tonnia hiiltä ja 43 miljoonaa tonnia raakaöljyä tai sitä vastaava määrä jalostettuja öljytuotteita. Ennusteet energiaresurssien riittämättömyydestä voitaisiin korvata energiasäästöillä. Nostamalla energiatariffeja voitaisiin vähentää budjetista tuottajille maksettavia subventioita. Toisaalta tämä johtaa monien tuotantolaitosten voittojen supistumiseen jopa 15 %:lla. Investoimalla energiaa säästävään tuotantoprosessiin ja teknologiaan yritykset pystyisivät kompensoimaan energianhinnan noususta johtuvat menetyksensä. Siirtymällä energiatehokkaampaan tuotantoon Venäjä voisi nostaa energiaraakaaineiden viennistä saamiaan tuloja jopa miljardilla USD:lla. Valtion budjettimenoja voitaisiin säästää vuosittain jopa 3 5 mrd USD, jos energiaa käytettäisiin tehokkaammin. Energiatuhlauksen seurauksena ympäristöön joutuvat saasteet aiheuttavat Venäjällä vuosittain mittavat terveydenhoitokustannukset. Vähentämällä muun muassa hiilidioksidipäästöjä Venäjä voisi säästää vuosittain 10 miljardia USD terveydenhoitokustannuksissa. Maa Energian kokonaiskulutus (milj. tn laskennallista öljyä) Missä suurin säästöpotentiaali? Energiaintensiteetti Sijoitus energiaintensiteetin reittauksessa kg öljyä /BKT kg öljyä suhteessa ostovoimakorjattuun BKT:hen USA 2340,29 0,19 58 Kiina 1717,15 0,20 55 Venäjä 646,68 0,42 12 Intia 537,31 0,14 87 Japani 530,46 0,14 92 Saksa 344,75 0,14 90 Ranska 275,97 0,14 88 Kanada 271,95 0,25 33 Iso-Britannia 233,93 0, Korea 213,77 0,20 53 Maailman suurimpien energiakuluttajamaiden BKT:n energiaintensiteetti (lähde:ifc) Asuminen Suurin potentiaali energiansäästöön on Venäjän asuntokannan teknisissä ratkaisuissa. Asiantuntija-arvioiden mukaan jopa kolmannes energiahaaskauksesta tapahtuu Venäjän asuntokannassa. Tämä tarkoittaa 110 miljoonaa tonnia laskennallista energiayksikköä. Säästötoimenpiteillä energiahukkaa voitaisiin supistaa noin 50 %:lla. Lämpökameramittausten mukaan kaupunginosissa, joissa rakennuksissa on tuuletusikkuna, vuodot ovat suurimmat. Rakennusten lämpöhukasta 70 % katoaa ikkunoiden ja ovien kautta. Suuressa osassa huoneistoja lämpöpattereissa ei ole termostaattia. Kun patterit ovat talvella tulikuumat, huoneiston lämpötilaa säädellään pitämällä ikkunoita tai ovea auki. Rakennusten lämpöeristeet eivät myöskään vastaa nykyajan standardeja. Yhden asuinneliömetrin lämmittämiseen käytetään Venäjällä viisinkertainen määrä energiaa esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Parhaimmat mahdollisuudet säästöihin tarjoaa valtakunnallisten rakennusstandardien kehittäminen energiansäästöä suosivaksi. Standardien pitäisi olla pakollisia vähimmäisvaatimuksia, ne pitäisi uudistaa säännöllisesti ja niiden toteuttamista pitäisi valvoa. Suurimmat säästöt saavutettaisiin lämmitysjärjestelmissä ja vedenlämmityksessä. Asumiseen liittyvän energiakäytön parantamisen on IFC:n raportissa laskettu vaativan noin miljardin USD investoinnit, mutta säästöt vuositasolla nousisivat noin 14 miljardiin USD:iin (vuoden 2007 hintoina). Tämän toteuttamiseksi tarvitaan tiedotuskampanjoita sekä asuintalojen peruskorjaukseen suunnattuja pitkäaikaisia lainoja, joilla olisi riittävät takausjärjestelyt. Teollisuus Teollisuuden energiasäästöohjelmat toteutuvat hitaasti. Pääasiallinen este on pitkäaikaisten lainojen saannin vaikeus. Fiskaaliset instrumentit, kuten verohelpotukset ja nopeutetut poistot energiansäästöinvestoinneista voisivat motivoida yrityksiä. Myös energianhintapolitiikalla on merkityksensä. Nyt valtio subventoi muun muassa sähkön hintaa. Poistamalla subventiot yritykset säästäisivät energiakustannuksissaan pitkällä aikavälillä investoimalla energiaa säästävään teknologiaan. IFC:n raportissa arvioidaan, että teollisuuden säästöpotentiaali on 38 %. Keskeisimmät kohteet ovat rautametallurgia, kemiallinen puunjalostus sekä sementin tuotanto. Julkisen sektorin energiankulutus Julkisen sektorin energian säästöpotentiaaliksi on laskettu 42 %. Keskeisin kohde on rakennusten lämmitysjärjestelmät. Säästöjä voitaisiin saada 3,5 5 miljardia USD. Säästötoimenpiteitä hidastaa muun muasse se, että julkishallinnonorganisaatiot eivät saa säästämistään resursseista itselleen mitään etua. Julkishallinnon on myös tällä hetkellä solmittava hankintasopimuksensa halvimpaan hintaan, ei kokonaistaloudellisesti edellisimmin koko sopimusjaksona. 20

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Kevät 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 6 0 000 00 00 003 00 005 006 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Tuonti:

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa pohja saavutettu? Suomalaisyritysten vienti Venäjälle ja liiketoiminta Venäjällä ovat hieman kasvaneet

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008*

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

KUMPPANISI VENÄJÄLLÄ

KUMPPANISI VENÄJÄLLÄ KUMPPANISI VENÄJÄLLÄ Kumppanisi Venäjällä Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) auttaa yrityksiä kansainvälistymään Venäjälle. Olemme luotettava yhteistyökumppani, jolta saat työkaluja, opastusta ja

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lyhyesti. SVKK on riippumaton asiantuntijaorganisaatio,

Lyhyesti. SVKK on riippumaton asiantuntijaorganisaatio, Lyhyesti SVKK on riippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka edistää yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä Suomessa ja Venäjällä Noin 850 yritysjäsentä Suomessa ja Venäjällä Pääkonttori Helsingissä,

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2009 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Julkaistavissa..8 klo KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 9 Lokakuu 8 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE

BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE 2/2015 28.4.2015 1. Selvitys: yritykset hyötyvät yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksista Yritykset kokevat yritysten yhteishankkeisiin myönnettävän tuen olevan

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä

Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän

Lisätiedot

Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille

Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille Venäjä metsäalan liiketoimintaympäristönä suomalaisille yrityksille Sari Karvinen, tutkija sari.karvinen@luke.fi, puh. 029 532 3256 1 29.4.2015 1. Luoteis-Venäjän puumarkkinat Suomalaisten ostajien ja

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

KOULUTUSKALENTERI Syksy 2013

KOULUTUSKALENTERI Syksy 2013 KOULUTUSKALENTERI Syksy 2013 Koulutuskalenteri syksy 2013 Varmista menestyksesi Venäjällä! Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) kouluttaa suomalaisyritysten päättäjistä ja asiantuntijoista rautaisia

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen Kasvun haasteita Venäjällä strategia, myynti ja johtaminen Yritysten toiminta Venäjän markkinoilla (1) Venäjän markkinoiden liiketoimintastrategia on selkeästi määritelty Venäjän liiketoimintastrategia

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2008 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Julkaistavissa 2..7 klo. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 8 Lokakuu 7 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu 17, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Koulutuskalenteri syksy 2014. 23 syys. 30 syys. 02 loka. Näin tunnistat kätevästi koulutuksen aihepiirin. Syyskuu. Lokakuu

Koulutuskalenteri syksy 2014. 23 syys. 30 syys. 02 loka. Näin tunnistat kätevästi koulutuksen aihepiirin. Syyskuu. Lokakuu KOULUTUSKALENTERI Syksy 2014 Koulutuskalenteri syksy 2014 Varmista menestyksesi Venäjällä! Suomalais-Venäläinen kauppakamari (SVKK) kouluttaa suomalaisyritysten päättäjistä ja asiantuntijoista rautaisia

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2014 27.10.2014

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2014 27.10.2014 TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2014 27.10.2014 Talousjohtajabarometri II/2014 - Yhteenveto Enemmistö talousjohtajista uskoo maailmantalouden kasvuun lähitulevaisuudessa. Määrä on kuitenkin hieman laskenut

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille

Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Venäjän talouskehitys avaa mahdollisuuksia logistiikkayrityksille Pekka Sutela 24.5.2010 Venäjä ja kriisi Venäjän BKT laski 2009 saman verran kuin Suomen, vajaat kuusi prosenttia, mutta maa putosi korkeammasta

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015 Sivu 1 / 6 Liittokokous 18. 19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 HALLITUKSEN

Lisätiedot