ILkka Lilja ( :55): JYVÄSKYLÄSSÄ LIIKAA 1- luokan VEDENOTTAMOITA?

Transkriptio

1 ILkka Lilja ( :55): JYVÄSKYLÄSSÄ LIIKAA 1- luokan VEDENOTTAMOITA? Pekonniemen raakavettä runsaasti tuottavan pumppaamon sulkeminen Keljonlahdella oli JKL:n ympäristölautakunnassa muutama vuosi sitten. Saimme Jyväskylän omista mittaustiedoista sen kuvan, että pumppaamon vesi ei enää nyt ole EU uusien normien mukaista. eli normit kovenivat. Lähde oli siis suljettava ja odotettava veden luontaista puhdistumista. Vesi oli ja on seutukunnan parhasta päästä laadultaan ja maultaan ja siksi asia oli vaikea ymmärtää täällä kulmilla. Nyt suuret ulkoiset öljysäiliöt on hävitetty alueelta ja kaikki öljyrekkaralli stop.. ja alueen saastunutta venetelakkaakin ollaan siirtämässä pohjoisemmaksi. Nykyisin saamieni tietojen mukaan puhdistautunut hienosti. Kävimme ymp lautakuntana paikalla katsomassa vedenottoa aluetta ja venetelakkaa Keljonlahdella n v Pilaatumisen välttämiseksi mietimme jo tuolloin esitettäväksi uutta venetelakka-aluetta, jotta öljyjä ja myrkyllistä venepesuaineitta/maaleja veneitten pohjaropuista ei valusi lisää maahan joka kevät ja syksy. Alueellahan on talvisäilytetty vuosia Jyväskylän suurimmat moottorijahdit isoin puhdistustarpein. Maalit ja myrkyt valuivat suoraan maahan Pekonniemen vesi on tosi hyvää ja vastasyntyneetkin sillä hyvin pärjäsivät. Keljonkankaalaisten kuolleisuus oli/on edelleen normaalia vaikka Jouko lääkärimme mittamaa myrkkyä juotiin vuosikymmenet -ja hän itsekin ilmeisesti joi. Otimme silloin asukasyhdistyksessä yhteyden Nesteen Keljonlahden varastolle, ja saimme OUDON tiedon: Nesteen vastaavista vesinäytteistä pumppaamon kohdalta samaan aikaan EI LÖYDETTY MITÄÄN ongelmia kuten JKL kaupungin JR:n mittauksista. Tämän ristiriidan toin myös ilmi myös lautakunnalle eri yhteyksissä mm käydessämme pumppaamolla ja näyttäessäni lautakunnalle missä Nesteen testipaikka oli (eli ihan vieressä,hieman länteen pumppaamosta itse asiassa useita kaivoja). Huhumylly, jonka mukaan Keljonlahden Pekonniemen pumppaamo on arvoton, ja vettä kyllä saadaan sen tilalle Muuramen suunnalta, on katteeton: 1) Asiantuntijan mukaan Muuratharjun vesi ei pysty korvaamaan Pekonniemen tuhoamista 2)Pekonniemi tuottaa yhä hyvää raakavettä runsaasti, ja veden saa pahemmaksi vain rakentamalle sen lähdesuonistoon uutta teollisuutta. esim

2 SUURVOIMALA LOPUKSI Asiasta on syntymässä uusi mediatapahtuma, jossa kunkin meistä on esitettävä kantansa. Tuletko hyväksymään alueemme tärkeimmän pohjavesivarannon ja vedenottamon tuhoamisen JEOy:n käynnistämän Keljonlahti seikkailun vuoksi, jossa jo nyt on vilpillistä virkamiestoimintaa (liitteenä tähän kuuluva asia lyhennelmä) Puhdas vesi tulee olemaa kultaakin kalliimpi asia myös Suomessa. Uusi energioita ja polttoainemenetelmiä tulevat insinöörit keksimään, mutta ei uutta pohjavettä. Seutukunnallisesti merkittävän 1 luokan pohjavesialueen vaarantaminen saati tuhoaminen ei onnistu äänettömästi enää Suomessa olipa kyseessä miten röykeä ja salainen sisäpiiri hyvänsä. "Kettusjupakka" on ollut suuri negatiivinen työllistäjä Jyvässeusulla. Lehtimiehen mukaan Keljonlahdelle VILPILLISIN VIRKAMIESKEINOIN perusteltu SUURVOIMALA tulisi olemaan vielä suurempi ja häpeällisempi mediasirkus Toukokuun puoliväliin 2005 mennessä tultaneen käynnistämään PUOLUEETON tutkimus Rauhalahden voimalan rakenteista (ikäselvitys) ja myös puolueeton selvitys Pekonniemen pohjavesialueen vedenlaadusta Hyvää kevättä ILkka A Lilja sääfyysikko,fl Itu JKL Toimiston valmisteluryhmä: Keljonlahden voimala on tällä hetkellä mukana alustavassa luonnokses sillä voimalaitokseen liittyvät selvitykset ovat vielä käynnissä. Ratkaisu tehdään yva-selvityksen pohjalta. Kannanotto YVA luonnokseen Jyväskylän Energia Oy ja sen ympäristömuuttujiin Kuten Keljokankaan asukasyhdistyksen aikaisemmassa virallisessa lausunnossamme toteamme, laitoksen suunnittelu Keljonlahdelle tulee lopettaa ja panostaa Rauhalahteen. Lisäksi haluan kumot joukon harhoja asian yhteydestä: SOTILASJOHTO VAATII KELJONLAHDEN RANTAAN VOIMALAN

3 Energiatuotantomme reservit on laajasti hajasijoitettuna. Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n (Fortum 60 %, JE 40 %) voimalaitokset ovat ympäri kaupunkia. Rauhalahdessa on kaksi kattil pääkattilan lisäksi. Savelassa on yhteensä viisi kattilaa ja lämpöakku, Kuokkalassa, Kortepohjassa, Keltinmäessä, Nisulassa, Halssilassa, Lohikoskella, Varikossa 2 kattilaa, eli joka kaupunginosassa o oma kattilansa, jotka ovat loistokunnossa ja heti käytettävissä. UPM -Kymmene Wood Oy:llä on Fortumin kattila, joka tuottaa kaukolämmön säynätsalolaisille. Lisäksi Jkl:n Energiatuotanto Oy käy Jyväskylän maalaiskunnan kattiloita Vaajakoskella, Pappilanvuoressa ym. ym.. Lämpöreserviä & tuotantoa Jyväskylästä löytyy enemmän kuin Loviisan 2. ydinvoimalaitoksen sähköntuotanto. Vaikka Rauhalahti putoaisi pois pelistä, voidaan kaupungin kaukolämpö tuottaa yllämainituin kattiloin. Lähetimme varmuuden vuoksi puolustusministeri Seppo Kääriäisen toimistoon lisäselvityspyynnön asiasta eli kysyimme, onko kyseessä heidän ukaasinsa. Vastaus tässä: Puolustusministeriö on selvittänyt asiaa ja saamiensa selvitysten perusteella ei ole ilmennyt, että puolustushallinto olisi hankkeesta antanut lausuntoja yms. Ystävällisin terveisin Puolustusministeriö Resurssipoliittinen osasto suunnittelija Sami Heikkilä p ******************************************** LÄMPÖAKKU PELASTAA Edustajansa mukaan JE Oy on vuokrannut Keljonlahden öljyvarmuusvaraston 2008 alkaen (henk. k tiedonanto kaup. valtuustokokouksessa syystalvella 2004) Mistä harhasta tässä sitten on kysymys? Lähiasukkaat tietävät, että ko lämpöakuiksi ajateltujen öljy varmuusvaraston täyttämiseen meni useita vuosia, ja arvion mukaan jo pelkkä tyhjentäminen maksa useita miljoonia euroja Jyväskylän Energia Oy:lle. Luolan säiliöt ovat siis täynnä öljyä. Asiantuntijat lausuvat seuraavaa: Piilossa luolan onkaloissa on paljon öljyä, joka tukk kaukolämpöveteen vähääkään merkittävimmin joutuessaan Jyväskylän ja maalaiskunnan rakennuste KAUKOLÄMMÖNVAIHTIMET. Luolat täytyisi puhdistaa erittäin tarkoin, ja sittenkin on vielä suu vaara ja epävarmuus, lähteekö jostakin öljyä kaukolämpöveteen. Luolia ei kukaan mene pesemään normaalimetodein, koska katosta tai seinistä voi irrota millaisia kalliolohkareita tahansa. Injektointi luolien päällystäminen betonilla ei anna 100 % varmuutta, etteikö öljyä niihin jäisi ja lähtisi kaukolämpöveden mukana lämmönvaihtimiin. Viimeisimpänä, mutta ei halvimpana - on luolien sisustan uudelleen puhtaaksi louhiminen. Tietysti luolien sisälle voidaan rakentaa terässäiliöt (yhteensä lähes x km pituutta ja y kymmentä m leveyttä & korkeutta) tai käyttää lämmönvaihtimia (kuuma vesi pumpataan suurtehopumpuilla luolien sisään ja lämmönvaihtimien avulla otetaan sieltä lämpö talteen eikä sekoiteta luolan vettä ollenkaan kaukolämpöverkon veteen). Liekö silloin enää ko. asiassa mitään järkeä? KELJONLAHTI EDULLISIN VAIHTOEHTO JYVÄSKYLÄLLE Keljonlahden Suurvoimalan investointikulut ovat huomattavan suuret: Arvioiden muk eri sivuvaikutuksin kyseessä on vähintään 1000 vanhan miljoonan hanke. Keljunlahti vaihtoehtona

4 utopistisen kallis, riskialtis hanke; se nostaisi lopputuotteen hinnan aivan liian suureksi, kilpailukyvyttömäksi. Sähkön siirrosta perittävään maksuun on tullut lakisääteinen katekatto n. 6 ja seuraavaksi myös kaukolämpöverkostolle tultaneen asettamaan samoja hinnoittelu rajoituksia ku siirtojohdoille vastikään tehtiin. Vapo johto mainitsee Taloussanomien haastattelussa, ettei turpeell kannata tehdä lauhdesähköä, johon koko JE Oy:n hanke perustuu. Kulut maksaisi KAUKOLÄMMÖN kuluttaja, sillä sähkön hintaa ei voida liikaa nosta koska silloin menetetään asiakkaat sähköhän on vapaasti kilpailutettavissa. Ydinvoimaa Olkiluotoon valmistuu , 1600 MW perussähköä tuottava laitos, ja ydinvoimaosakkaathan myyvät ylijäämäsähkönsä valtakunnanverkkoon markkinahinnalla, joka ennusteiden mukaan vakiin euron/mwh tasolle. Se on luotettava arvio, sillä Suomen energiaintensiivistä teollisuutta siir kiihtyvällä vauhdilla pois maasta. JE perustaa laskelmansa sähkön euron/mwh hintaan. Suu kysymyksiä on myös, mikä on turpeen hinta haittaveroineen ja ostettujen savukaasupäästö oikeuksie jälkeen. Mistä turvetta, jos myrskysateiset kesäkelit lisääntyvät nopeasti, kuten globaali ilmastoenn väittää. Ja lopuksi asiantuntijoiden mukaan, polttoainetta ei löydy 100 km säteeltä Jyväskylästä lask uuden CHP-laitoksen tarvitsemaa määrää. IKÄVIRHE TIETOISESTI? YVA prosessin aikana JE on käyttänyt 13CrMo44 kattilamateriaalia virumistarkastelussa Rauhalahd voimalaitoksen tärkeän ikäkysymyksen esittelyn yhteydessä Rauhalahden voimalaitoksen materiaal X20CrMoV121, jonka viruminen on huomattavasti pienempi kuin mitä JE kalvoillaan kansalaisille viranomaisille näytti YVA esittelytilanteissa. Rauhalahden voimalaitoksen todellinen jäljellä oleva i on arvioitava VTT:n selvitysten mukaisista kalvoista, joista JE oli sulkenut oikean VTT:n käyrän p (ohessa punainen käyrä). Rauhalahden jäljellä oleva tehokas käyttöaika on vielä vähintään vuotta eli laitos vasta puolivälissä eloaan. PUTKEN JATKAMINEN YVA tarkastelussa on otettava huomioon mahdollinen lauhdeveden poistoputken johtaminen Keljonlahden ulkopuolelle tuoden mukaan uusia osapuolia, joille ko. ongelma lakaistaan. Vesi lämpenee, jää ohenee usean kunnan / kalastuskunnan alueella Päijänteellä, jolloin näiltä kaikilta tule pyytää asianomainen lausunto ko ympäristökysymyksestä ottaen huomioon lisääntyvä jäällä liikkuminen Päijänteellä. PROOMUKULJETUKSET MAHDOLLISIA KELJONLAHTI VAIHTOEHDOSSA YVA selosteessa esitetään virheellisesti että proomukuljetus puupolttoaineelle onnistuu vain Keljonlahdelle sataman ansiosta. Keljonlahden sataman puutavaranosturi siirrettiin n 10 v sitten Tourulaan VR:n lastauspaikalle lähelle Jyväsjärveä. Murtajaproomun ajo - ainakaan talvisin ei häir vapaa-ajan veneilyä Äijälänjoessa NOLLAVAIHTOEHTO: JE Oy hylkäsi omakustannushintaisen sähkön ydinvoimaosuuden Olkiluodosta, ja hylkäsi Rauhalahteen rakennettavaksi suunnitellun savukaasupesurin, hinta 16 milj. e koeteltua tekniikkaa rak. aika 13 kk, kaukolämpötuotantoa lisää n 65 MW, takaisinmaksuaika 3-4 vuotta, öljyä säästyisi vuodessa 1-2 milj euron edestä, leikkaisi JKL:n energiantuotantoon kuluvan öljyn kulutusta 60 Nämä kaksi päätöstä ovat olleet niin tuhoisia ja kalliita Jyväskylän asukkaille, että aidossa liike elämässä toimittaessa olisi sekä päätöksen tehnyt toimitusjohtaja että hallitus erotettu alta aikayksik eikä vain erotettu, vaan pantu myös korvaamaan aiheuttamansa miljoonavahingot kaupunkilaisille.

5 YVAssa nollavaihtoehtona tarkastellaan ei-tehdä-mitään -tilannetta, vaikka aikataulullisesti asianmukainen tapa olisi käsitellä nollavaihtoehtona savukaasupesurin hankinnan jälkeistä tilannetta jolloin on käytössä MW lisää kaukolämpöä vuoden 2007 keväällä, jos päätös ko laitteen hankkimisesta tehdään v 2005 lopussa. MITÄ VAIHTOEHTOJA JE oy ON KÄYTTÄNYT RAUHALAHTI 2 TARKASTELUSSA? Normaali CHP-laitos siellä voisi olla Rauhalahti 1 kokoluokkaa tai vain vähän isompi, ja näin vähemmän riskialtis sähkön markkinahinnalle. Lisäksi laitosinvestointi olisi huomattavasti Keljonlahden vaihtoehtoa pienempi, paljonko pienempi sitä ei JE halua edes selvittää! Suuruuden(hulluuden) ekonomia ei nyt ole tärkeää, vaan se miten jyväskyläläiset saavat kaukolämpönsä ja sähkönsä edullisimmin. Myöskään Rauhalahdessa jo nyt valmiina olevaa infrastruktuurin ja osaamisen merkitystä ei JE halua tutkia. On Suomessa normaalia että lisäkapasiteettia on rakennettu olemassa olevan laitoksen viereen suurin säästöin erillislaitokseen nähden. JOHDON VASTUU Osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on toimissaan otettava huomioon osakeyhtiölain säännökset, joilla suojataan yhtiön omistajia, velkojia ja muita ulkopuolisia tahoja m taloudellisilta vahingoilta. Samoin on osakeyhtiölain että vesilain vastaista ohjata osakeyhtiön toimintaa tietoisesti potentiaaliseksi ympäristövahingon tuottajaksi (ympäristörikokseen ohjaaminen painostaminen ). Meneekö JE Oy:n hallitus esim. omavelkaiseen takaukseen seuraamuksista, jotka räjäytystyöt ja laitoksen käyttö voi aiheuttaa Keljonlahdella, kuten kallioluolien varmuusvarastoöljy sekoittuminen kalliohalkeamista Päijänteeseen, 1. luokan raaka/pohjavesilähteen ehtyminen, Kaupungin valtava kassa-ongelma kaadettiin juuri hiljattain valtuusto päätöksellä JE Oy:lle myymälle sille Vesilaitos. Myös Jyväskylän kaupunginvaltuutettujen, päätöksen tekijöiden, tulee saada selvitys pian, voiko JE velkaantua Keljonlahdelle Suurvoimala -ristiretkensä vuoksi re miljardin (mk) ilman vakavia negatiivisia seuraamuksia jokaiselle jyväskyläläiselle kodille ja yritykselle niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Toisaalta JE Oy:n toimintoja ja uutteria virkamiehiämme valvovien poliitikkojen tulisi tässä vaiheessa rohkaista henkilöstöä välttämään kaikenlaista tarpeetonta hätäilyä, kuten erillis/poikkeus päätösten painostusta ylimmiltä viranomaisilta ennen asianmukaista mittaustietoa vesistöstä ja ilmasta Keljonlahdelta. Tai laitoskomponenttien ennakko tilaussopimusten tekemistä esim. Pietarin suunnalta, ja muut vastaavat valtuuksien ylitykset. Norsun kärsällä (100 m) varustettu, kantoja, haketta, (+eläimiä ja kiviä) imuroiva Päijänne jäänmurtaja/imuri proomu on JE edustajan mukaan esisuunnittelussa. Pelastaisivatko se asukkaat turve ja tuhkarekka liikenteen haitoilta? Ainakin se pelastaisi asukkaat tarpeelta harrasta nykymuotoista vapaa-ajan toimintaa ja liikkumista talvisin Pohjois-Päijänteellä. Keljonlahden suurvoimalan tuottaman lauhdelämmön ohentamille jäille olisi vaarallista lähteä ilman proomu jäämurtajan aukipitämiä väyliäkin. Jyväskylässä (korj painos 31.3 as yhd. kokoukseen) ILKKA A LILJA Rakennus- ja ympäristö lautakunnan jäsen

6 Keljonkankaan asukasyhdistyksen vpj. Toimiston valmisteluryhmä: Voimalaitokseen liittyvien selvitysten valmistuttua tilannetta arvioidaa uudelleen Tervehdys! Kävin nettisivuillanne katsomassa maakuntakaavaa ja siellä on Keski-Suomen Ampujat ry:n Laukaa ampumarata merkitty tunnuksella E/a. Tämä on kannaltamme erinoimainen asia (näin tulkitsin kaavamerkinnän), mutta pitääkö meidän vie tehdä jokin huomautus, kommentti tai muistutus, jolla varmistaisimme radan säilymisen myös valmiissa kaavassa. Pyydän lyhyttä neuvoa mahdollisista toimenpiteistä. Terveisin Matti Hyvärinen KSA:n ympäristövastaava Toimiston valmisteluryhmä: Olli on antanut vastauksen kommenttiin: toimenpiteitä ei tarvita tässä vaiheessa. Taru Huttunen Kairahtantie Vaajakoski Maakuntakaavaan tuleva huomautus Minä Taru Huttunen vastustan kaikenlaisia suojelutoimenpiteitä omistamallani tilalla Marjomäki reknro 2:138 Korpilahden Synsiänkylällä. Vaajakoskella Taru Huttunen Markku Huttunen Kairahtantie Vaajakoski Maakuntakaavaan tuleva huomautus Minä Markku Huttunen vastustan kaikenlaisia suojelutoimenpiteitä tilalla Marjomäki reknro 2:138 Korpilahden Synsiänkylällä. Vaajakoskella

7 Markku Huttunen Toimiston valmisteluryhmä: Valmistelu on vielä kesken. Luonnosvaiheen palautteen jälkeen tilanne arvioidaan uudelleen. Hei, viitaten maakuntakaavoitusta koskevaan kyselyysi ja siitä käymäämme puhelinkeskusteluun ilmoitan tässä vaiheessa seuraavia tiedossa olevia vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevia muutoksia/ajatuksia. Ystävällisin kehittämisterveisin Martti Päivänsalo projektipäällikkö, dipl.ins. Jyväskylän kaupunki, kaupunkisuunnitteluosasto Puhelin (014) Faksi (014) Käyntiosoite Kilpisenkatu 1 (Tietotalo) Postiosoite PL 233, Jyväskylä martti.paivansalo@jkl.fi A. Maakuntakaavaa koskevaa 1. Edellisen selvityksen vähittäiskaupan suuryksiköille soveltuvat alueet Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2000 raportin sivulla 90 olevassa kuvassa on merkitty renkaina Seppälän alue sekä Keljon Etelä-Keljon alu Pidämme näistä alueista edelleen kiinni. Nyt esillä olevassa alustavassa maakuntakaavan luonnoksessa on näitä käsitelty seuraavasti: - Seppälän alue on esitetty periaatteessa samantapaisena renkaana kuin ko selvityksessä. - Sen sijaan eteläisestä alueesta on tämän päivän luonnoksessa rajattu Keljo pois. Tältä osin kaupunki tullee antamaan luonnoksesta palauttee että rajatun alueen tulee sisältää myös Etelä-Keljo. Postitse lähetän Etel Keljoa koskevan idealuonnoksen Sen mukaan alueelle voi sijoittu mm. monipuolista kaupallista toimintaa, eikä vähittäiskaupan suuryksikköjä haluta sulkea pois. Esitimme Olli Ristaniemelle eteläisen renkaan nimeksi Keljoa (vaikka alue siis käsittää myös Etelä-Keljon). Muuramen kanssa käydyissä keskusteluissa on alustavasti tullut esille heidä halunsa laajentaa Keljon rengasta Muurameen asti. Mielestämme, jos näin halutaan tehdä, tästä tulisi käsittääksemme ensin suorittaa vaikutusarviointi

8 varmaan soveltuisi tämän toimeksiantonne piiriin. Siinä selvittelyssä tulisi mukana myös kaupungin edustajan. 2. Viherlandian laajennus Juhani Tahvonen on laatinut sovitun mukaisesti asiasta tekstin ja muutamia kuvia, jotka hän on toimittanut jo Sinulle. Kaupunkisuunnitteluosaston johtoryhmä kirjasi asiasta seuraavaa: Viherlandian laajennushanketta suureksi monialaiseksi kauppakeskukseksi tutkailtiin. Periaatteessa tälle paikalle voisi soveltua vähittäiskaupan suuryksikkö, mut se tulee ratkaista jo maakuntakaavatasolla. Hankkeen vaikutusselvitykset ja koko ratkaistaan myöhemmin asemakaavavaiheessa. Martti on yhdyshenki Kun kyselyssänne korostatte kuntien vastausten tärkeyttä, on todettava, ett Jyväskylän kaupungin virallinen kanta selviää vasta varsinaisen kaavaprosessin jälkeen. Tässä vaiheessa voimme sanoa vain alustavia ajatuksiamme ottaen huomioon senkin, että hankkeen vaikutusselvityksiä e ole vielä tehty. Tämä on selvästi maakunnallinen hanke, jolla on seudullista ja laajempaaki vaikutusta. Käsittääkseni tämä on selvästi vähittäiskaupan suuryksikköpyk tarkoittama hanke. Aiemmassa maakunnallisessa selvityksessä tätä seutua e merkitty alueeksi, jolle voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Mikäli hankkeeseen suhtaudutaan myönteisesti ja vaikutusselvitykset osoittavat hankkeen mahdolliseksi, maakuntakaavaan tulisi merkitä myös tälle alueell esim. ko. toiminnan salliva kohdemerkintä. Viherlandiahan on myös matkailukohde, ja laajennuksen toteuttaminen esitetysti lisäisi entisestään matkailullistakin merkitystä. Yleiskaavatiimissämme päätimme esittää seuraavaa: - Viherlandia on keskeisesti vihermyymälä. Jatkossakin pääpainon tulisi oll vihermyynnissä ja sitä tukevassa toiminnassa. Lisäksi kohteeseen voidaan sijoittaa muuta kaupallista toimintaa. Päivittäistavaramyymälän osuuden tu olla alle 2000 k-m2, jotta hanke ei ratkaisevasti heikennä ympäröivien asuinalueiden palveluja. - Koska kohde ilmeisesti on sekä vähittäiskaupan suuryksikkö että matkailukohde, sille tulisi varmaan antaa oma kohdemerkki ja oma kaavamääräyksensä, jossa todettaisiin myös. em. päivittäistavaramyynnin rajoitus. Hankkeen osalta olisi kai mahdollista edetä seuraavasti: - Varmistatte hankkeen sisällön: onko todella kyseessä MRL:n vähittäiskau suuryksikkö. Voitte olla suoraan yhteydessä Juhani Tahvoseen. Tarvitsette varmaan neliömääriä tarkemmin kuin mitä päivätyissä kuvissa o näytetty. Aiemmassa kaupungille toimitetussa kuvassa oli esitetty liiketilaneliöt erilaisille toiminnoille. - Teette hankkeen vaikutuksista maakuntatason selvityksen. Sen jälkeen as voidaan arvioida yhteisesti kaupunginkin kanssa. Tämä selvittely olisi

9 varmaan periaatteellista laatua. Hankkeen kokoa ei tulisi varmaankaan ainakaan tarkkaan rajata maakuntakaavassa. Toki selvityksessä voidaan käyttää ideaesityksen kokoa. Maakuntakaavaprosessissa kaikilla osallisilla (myös Jyväskylän kaupungilla) on sitten mahdollista ottaa kantaa asiaan. Varsinainen hanketason selvitys tulisi tehdä yleiskaavoituksen tai asemakaavoituksen alkaessa. Tällöin määritellään hankkeen koko, ja vaikutusten arviointi voidaan tehdä perusteellisemmin. Hankkeen omistajan kustannettava sen vaiheen selvitykset. Toimiston valmisteluryhmä: Viherlandian laajennusta tarkastellaan Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko- selvityksen yhteydessä. B. Yksittäisiä hankkeita koskevaa 3. Seppälän Citymarket Citymarketin 1. vaihe oli k-m2 ja se valmistui Asemakaava sa k-m2, joten laajennusvaraa on vielä 7185 k-m2. Raportissa Kokemuksia vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksesta oli yhtenä esimerkkinä Seppälän Citymarket. Kommentoimme raporttiluonnosta Kun raportti tuli painosta 2004, huomasin, että v raportin alkuosaa koskevat kommenttimme oli otettu huomioon. Loppuosaa (Citymarkettia) koskevat kommentit olivat jääneet ottamatta huomioon. Kysyin asiasta Katri Tulkilta. Hän valitti asiaa ja totesi, että tämä on tapaht vahingossa. Lähetän nyt sen vuoksi vielä postitse Sinullekin meidän silloise kommenttimme, joita ei siis ole otettu huomioon kohdan 3.7 tekstissä. 4. Seppälän Prisman laajennus Prisma halusi laajentaa ennen Citymarketin tuloa. Selvityksissä ilmeni, että koska kaava ei ole vähittäiskaupan suuryksiköille laadittu, niin laajennus saattoi olla vain vähäinen. Monien tulkintojen ja neuvottelujen jälkeen kokonaislaajennukseksi muodostui 586 k-m2. Laajennus toteutettiin Laajennuksen jälkeen rakennuksen kerrosala on k-m2. Koko tontilla on rakennusoikeutta yhteensä k-m2, josta on käytetty k-m2. 5. Vapaaherrantien varrella entisestä Isoedusta pohjoiseen oleva tontti Tämä on rakentamaton tontti, jossa on jo vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä. Rakennusoikeus on k-m2. Nyt Osk Keskimaa jättänyt kaavanmuutoshakemuksen, mikä viittaa hankkeen toteuttamiseen

10 lähivuosina. Kuitenkin kaavoitus on kesken, koska Rantaväylän kehittämisraportissa esitetään tälle tontille muutoksia. Hankkeesta voit tiedustella tarkemmin Keskimaalta Matti Vihiseltä. 6. Keljon Prisman laajennus Keskimaa Osk haki viime vuonna asemakaavamuutosta rakennusoikeud nostamiseksi 3000 k-m2:llä. Kun kaavoitusta selvitettiin, todettiin, että samalla on muutettava koko tontin kaava maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen vähittäiskaupan suuryksikön sallivaksi. Keskimaalta edellytett vaikutusselvitys. Sen lähetän postitse liitteenä. Siitä saat lisätietoja. Kaav laadittiin ja hyväksyttiin alkuvuodesta. Rakentaminen on tarkoitus tehdä tänä vuonna. 7. Keljon Citymarketin laajennus Kesko jätti tammikuussa hakemuksen tontin kaavamuutoksesta siten, ett tontille voidaan sijoittaa MRL:n mukainen vähittäiskaupan suuryksikkö. Asiaa käsiteltiin viranomaisneuvottelussa , jolloin kirjattiin seuraavaa: c) Keljon Citymarket (MP) Martti Päivänsalo kertoi, että Ke on hakenut kaavanmuutosta tontin kaavamerkinnän muuttamiseksi vähittäiskaupan suuryksikön sallivaksi. Tontilla on rakennusoikeutta käyttämättä yli 6000 k-m 2. Keljon Prisman laajennuskaavan yhteydessä viime vuonna tehty vaikutusten arviointi, jossa on käsitelty myös koko Keljonkeskusta. Todettiin, että myös tämän asemakaavamuutoksen yhteydessä on tehtävä vaikutusten arviointi. Siinä voidaan hyödyntää Prisman vaikutusarviointia. Asia on toistaiseksi kesken. Keskohan voisi rakentaa pienen laajennukse nykyisellä kaavallakin, mutta koko rakennusoikeuden käyttäminen edellyttää kaavanmuutosta. Pidän todennäköisenä, että kaavanmuutos laaditaan esityksen mukaisena. Kaupungin piirissä on keskusteltu alustavasti myös viereisen alueen kaavoittamisesta samalla kertaa. Asia selviää, kunhan kaavaprosessi varsinaisesti aloitetaan. C. Kaupallisista selvityksistä Jyväskylän viimeisimmät selvitykset ovat Seppälän Citymarketin vaikutusselvitys liitteineen sekä em. Keljon Prisman laajennuksen selvity

11 Toimiston valmisteluryhmä: Valmistelu on vielä kesken. Luonnosvaiheen palautteen jälkeen tilanne arvioidaan uudelleen.

12 Toimiston valmisteluryhmä: Valmistelu on vielä kesken. Luonnosvaiheen palautteen jälkeen tilanne arvioidaan uudelleen.