Energiahaasteet ja -politiikka. Komission panos 22. toukokuuta 2013 kokoontuvaan Eurooppa-neuvostoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiahaasteet ja -politiikka. Komission panos 22. toukokuuta 2013 kokoontuvaan Eurooppa-neuvostoon"

Transkriptio

1 Energiahaasteet ja -politiikka Komission panos 22. toukokuuta 2013 kokoontuvaan Eurooppa-neuvostoon

2 Energiahaasteet ja -politiikka Komission panos 22. toukokuuta 2013 kokoontuvaan Eurooppa-neuvostoon Tässä asiakirjassa tarkastellaan eräitä Euroopan energiahaasteita Eurooppa-neuvoston 22. toukokuuta 2013 pidettävää kokousta varten. Tarkastelussa keskitytään talouden kilpailukykyyn liittyviin ajankohtaisiin aiheisiin. Siinä ei käsitellä laajempaa kysymystä energiankäytön ilmasto- ja ympäristöulottuvuudesta, josta on parhaillaan käynnissä julkinen kuuleminen 1. Asiakirjan liitteessä esitetään joitakin taustatietoja ja lukuja energialähteiden valinnasta ja haasteista Euroopassa sekä EU:n politiikan ja lainsäädäntökehyksen pääkohdista. Eri jäsenvaltioissa käytetään hyvin erilaista energiavalikoimaa. Energian kokonaistarve EU:ssa kokonaisenergiankulutuksena ilmaistuna katettiin vuonna 2011 keskimäärin seuraavista lähteistä: öljy 35 %, kaasu 24 %, kiinteät polttoaineet (esim. hiili) 17 %, ydinvoima 14 % ja uusiutuvat energialähteet (esim. vesi- ja tuulivoima) 10 %. Yhdistelmä vaihtelee suuresti eri maissa (ks. liite 5). Lisäksi maiden maantieteelliset olosuhteet, kuten luonnonvarojen saatavuus ja käytettävyys, kansalliset poliittiset valinnat (esim. päätös käyttää tai olla käyttämättä ydinvoimaa), muuttuvat taloudelliset kannustimet, teknologian kehitys, hiilestä irtautumisen vaatimukset ja sisämarkkinoiden kehitys, muokkaavat yhdistelmää ajan kuluessa 2. Tavoitteet ovat samankaltaisia Eroavuuksistaan huolimatta jäsenvaltioilla on kolme yhteistä poliittista tavoitetta: alentaa kotitalouksien ja yritysten energiakustannuksia ( kilpailukyky ), varmistaa luotettava ja keskeytymätön energiansaanti ( toimitusvarmuus ) sekä vähentää energian tuotannon, kuljetuksen ja käytön ympäristövaikutuksia ( kestävä kehitys ). Monissa tapauksissa nämä tavoitteet saavutetaan parhaiten yhteisten puitteiden ja EU:n tasolla toteutettavien yhteisten toimien avulla. Tästä syystä valtion- ja hallitusten päämiehet sopivat kolmesta yleistavoitteesta, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä (ja joita kutsutaan usein tavoitteiksi): vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus EU:n energialähteiden kokonaisyhdistelmästä 20 prosenttiin ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia. Nämä tavoitteet ovat keskeisiä myös Eurooppa strategiassa, jolla pyritään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. ja toimintakehys yhteinen. Lainsäädäntökehys, jolla syvennetään ja yhdenmukaistetaan Euroopan energiamarkkinoita kehittämällä infrastruktuurien yhteenliittämistä sekä turvaamalla kaasun ja sähkön toimitusvarmuus, kuluttajien oikeudet ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kilpailuun ja valvontaan energia-alan toimijoiden kesken, on olemassa. EU on lainsäädännöllä pyrkinyt edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, vahvistamaan energiatehokkuuteen tähtääviä toimia ja varmistamaan, että öljyn ja kaasun turvallinen hyödyntäminen avomerellä. Useita näistä välineistä ei ole vielä pantu täytäntöön (ks. liite 3). 1 2 Euroopan komissio esitti neuvoa-antavan vihreän kirjan energian ja ilmastopolitiikan puitteista vuoden 2020 jälkeen 27. maaliskuuta 2013 (COM (2013) 169). Kuulemisen (maaliskuun lopusta heinäkuun alkuun) tulokset otetaan huomioon komission valmistellessa konkreettisia ehdotuksia vuoden 2013 loppuun mennessä. Tarkempia tietoja erilaisista mahdollisista skenaarioista esitetään Euroopan komission laatimissa etenemissuunnitelmissa: Etenemissuunnitelma siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 (KOM (2011) 112) ja Energia-alan etenemissuunnitelma 2050 (KOM (2011) 885). 1

3 1. Euroopan keskeiset haasteet energia-alalla Eurooppa on yhä enemmän riippuvainen energian tuonnista kolmansista maista Emme tällä hetkellä kykene tuottamaan läheskään tarpeeksi energiaa kattamaan EU:n kysynnän. Euroopan riippuvuus energian tuonnista on kasvanut kahden viime vuosikymmenen aikana, ja öljyn ja kaasun osalta se kasvaa vääjäämättä yli 80 %:iin vuoteen 2035 mennessä. Joillakin jäsenvaltioilla on vain yksi venäläinen toimittaja ja usein yksi ainoa toimitusreitti %:lle niiden kaasunkulutuksesta. Ne ovatkin ainoan toimittajansa markkinavoiman armoilla, eikä toimittajan hinnoittelu välttämättä aina ole markkinaperusteista. Eurooppa käy maailmanlaajuista kilpailua energialähteistä. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan energian maailmanlaajuisen kysynnän odotetaan kasvavan yli kolmanneksella vuoteen 2035 mennessä. Kiinan, Intian ja Lähi-idän osuus tästä kasvusta on 60 %. Energian kysynnän kasvulla muualla maailmassa voi olla suoria vaikutuksia Eurooppaan. Kun Japani ja Korea esimerkiksi maksoivat korkeita hintoja nesteytetystä maakaasusta (LNG) noin 60 % korkeampia kuin LNG:n keskimääräinen tuontihinta EU:hun helmikuussa 2013 nesteytetyn maakaasun tuonti EU:hun väheni 30 % vuoteen 2011 verrattuna. Jäsenvaltiot, joilla on monipuolinen valikoima kaasuntoimittajia ja toimitusreittejä ja kehittyneet kaasumarkkinat, saavat etua edullisemmasta tuonnista. Kaasun tuontihinnan rajalla arvioidaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa ja Belgiassa olevan keskimäärin selvästi (noin 35 %) alhaisempi kuin kaasun tuontihinta rajalla maissa, jotka ovat riippuvaisia rajallisesta määrästä toimittajia, kuten Bulgariassa ja Liettuassa. Euroopan riippuvuus fossiilisten polttoaineiden tuonnista kasvaa, mutta Yhdysvalloista on nyt tulossa kaasun tuojan sijaan sen nettoviejä. Fossiilisten polttoaineiden hinta vaikuttaa merkittävästi sähkön hintaeroihin, ja öljyn ja kaasun, etenkin liuskekaasun, oman tuotannon viime aikainen elpyminen Yhdysvalloissa kasvattaa EU:n ja Yhdysvaltojen teollisuuden energiahintojen välistä kuilua. Vuonna 2012 teollisuudessa käytettävän kaasun hinnat olivat Yhdysvalloissa yli neljä kertaa alhaisemmat kuin Euroopassa. Tämä syö eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Kehitys vaikuttaa myös muualla maailmassa. IEA:n hintaindeksi teollisuuden käyttämän sähkön reaalihinnoille on noussut 37 % Euroopan OECD-maissa pelkästään seitsemän viime vuoden aikana (vuosina ), kun taas Yhdysvalloissa vastaava muutos oli 4 %:n lasku. Kotitalouksien indeksi nousi Euroopassa vähemmän (+ 22 %), mutta silti selvästi enemmän kuin Yhdysvalloissa (+ 8 prosenttia). Toinen Yhdysvaltojen liuskekaasubuumin vaikutus on hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan hiilen käytön lisääntyminen Euroopan voimaloissa. Kun Yhdysvalloissa käytetään paljon kaasua, kivihiililtä jää Yhdysvalloista vietäväksi Eurooppaan. Hiilen (kivi- ja ruskohiilen) kulutus EU:ssa kasvoi 2 % ja tuonti lähes 9 % vuoden 2012 ensimmäisten 11 kuukauden aikana verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Espanjassa hiilen (kivi- ja ruskohiilen) kulutus kasvoi 28 % vuoden 2012 ensimmäisten 11 kuukauden aikana Ranskassa hiilen kulutus kasvoi 16 % ja Saksassa 3 %. Kasvu oli suurinta Irlannissa (hiilen kulutus kaksinkertaistui vuoden 2012 ensimmäisten 11 kuukauden aikana) ja Portugalissa (+ 38 %). 2

4 Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen hiljattain tekemään tutkimukseen sisältyi skenaarioanalyysi oman liuskekaasutuotannon mahdollisista vaikutuksista tuontiriippuvuuteen. Vaikka on erittäin epätodennäköistä, että Euroopasta tulisi maakaasun suhteen omavarainen, optimistisessa skenaariossa omilla epätavanomaisilla kaasulähteillä voitaisiin korvata tavanomaisen tuotannon väheneminen, ja tuontiriippuvuus pysyisi noin 60 %:n tasolla. Epätavanomaisia lähteitä hyödynnetään jo Euroopassa: Viro kattaa 90 % energiatarpeistaan kaivostekniikalla talteenotettavalla liuskeöljyllä. Osa hinnankorotuksista EU:ssa on lähtöisin poliittisista päätöksistä kansallisella tasolla Kuluttajien energialaskut ovat yhä suurempia ja muodostavat yhä suuremman osan kotitalouksien keskimääräisistä menoista. Niiden osuus on 7 17 % kaikissa jäsenvaltioissa, henkilökohtaiset liikennemenot mukaan luettuina. Köyhemmillä väestönosilla energiamenojen osuus kokonaismenoista on joissakin jäsenvaltioissa 22 %. Kotitalouksien energiamenojen, verot ja maksut mukaan luettuina, arvioidaan edelleen kasvavan, vaikka kaikki energian sisämarkkinoiden toteuttamisesta saatavat mahdolliset hyödyt otetaan huomioon. Tämä johtuu osittain luonnonvarojen maailmanlaajuisen kysynnän kasvun aiheuttamasta paineesta sekä kustannuksista, jotka liittyvät vanhenevaan ja entistä vaikeammin kunnossapidettävään infrastruktuuriin. Energian hinnat johtuvat kuitenkin myös suurelta osin tariffeja sekä perittäviä maksuja (myös tukijärjestelmien maksuja) ja veroja koskevista jäsenvaltioiden päätöksistä. EU-15:n osalta (tiedot kaikista 27 jäsenvaltiosta eivät vielä ole saatavilla) näiden päätösten osuus oli 28 % kotimaan kuluttajien lopullisesta hinnasta vuonna 2010, kun se vuonna 1998 oli 22 %. Teollisten käyttäjien osalta vastaavat luvut olivat 19 % vuonna 1998 ja 27 % vuonna Joissakin jäsenvaltioissa, kuten Tanskassa, verojen ja maksujen osuus tiettyjen sähkön ja kaasun kuluttajien lopullisesta energialaskusta on jopa 50 %. Energia-alan investoinnit ennätyksellisen alhaisella tasolla Komission vähähiiliseen talouteen siirtymisen ja energia-alan vuoteen 2050 ulottuvien etenemissuunnitelmien mukaan siirtyminen varmaan ja kilpailukykyiseen vähähiiliseen energiaan edellyttää enemmän investointeja tuotantovälineisiin, jakeluverkkoihin, siirtoteknologiaan, infrastruktuuriin ja rakennusten energiatehokkuuteen. Investointeja olisi lisättävä arviolta 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosittain vuoteen 2050 mennessä. Vuoteen 2020 mennessä EU:ssa on tehtävä investointeja noin biljoonan euron edestä, jotta voidaan varmistaa toimitusvarmuus, lähteiden monipuolistaminen, puhtaammat energialähteet ja kilpailukykyiset hinnat yhdennetyillä energiamarkkinoilla. Jotkut jäsenvaltiot ovat edelleen energiasaarekkeita, koska niiden infrastruktuuria ei ole riittävästi liitetty muuhun unioniin. Riippuvuus yhdestä toimittajasta kaasuntuonnissa on edelleen merkittävää Pohjois- ja Itä-Euroopassa. Tietyillä Euroopan alueilla yhä suurempia määriä uusiutuvista lähteistä tuotettua epäsäännöllistä energiaa ei saada kuljetettua kuluttajille, koska infrastruktuuri ei ole riittävä. Näiden puutteiden korjaamiseen tarvitaan uusia investointeja (noin 200 miljardia euroa) voimajohtoihin, rajayhdysputkiin, varastointimahdollisuuksiin jne. vuoteen 2020 mennessä. 3

5 Investointeja on lisättävä sähkön alalla yli 50 % ja kaasun osalta noin 30 % ajanjaksolta ajanjaksoon Tämän odotetaan kuitenkin vaikuttavan kuluttajille aiheutuviin kustannuksiin vain vähän (noin 1 % sähkön osalta), ja vaikutusten odotetaan tasoittuvan pitkälti hintojen lähentymisestä, toimitusvarmuuden parantumisesta ja varavoimatarpeen vähenemisestä sekä uusiutuvien energiamuotojen yleistymisestä saatavien hyötyjen avulla. EU:n koko kivihiilikapasiteetista, joka on verrattavissa Puolan kaikkien laitosten kokonaissähkökapasiteettiin, on määrä poistaa käytöstä lähes viidennes vuoteen 2020 mennessä. Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisesta sähköntuotantokapasiteetista poistetaan verkosta 11 %. EU:ssa, Sveitsissä ja Norjassa voimalaitoksia suunnitellaan poistettavan käytöstä 70 % enemmän kuin viitenä edellisenä vuonna. Vähentyneen energiankysynnän ja uusiutuvista energialähteistä saatavan sähköntuotannon lisääntymisen myötä kolmen viime vuoden aikana on joko lykätty tai peruutettu kaasuvoimalahankkeita noin 40 GW ja hiilivoimalahankkeita noin 25 GW. Tämä on suurin piirtein sama kuin Alankomaiden, Belgian ja Tanskan kapasiteetit yhteenlaskettuina. Investoinnit uusiutuviin energialähteisiin vähenivät Euroopassa vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 25 % ja pysähtyivät lähes kokonaan esimerkiksi Espanjassa (-96 %), Italiassa ja Ranskassa. 2. Oikeasta politiikasta on päätetty, mutta täytäntöönpano on liian hidasta Eurooppa ei ainakaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä pysty kilpailemaan sen suurimman kauppakumppanin eli Yhdysvaltojen kanssa hyödynnettävien luonnonvarojen eroavaisuuden vuoksi. Koska Eurooppa on energian nettotuoja, sen strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi edellyttää ehdottomasti laaja-alaista lähestymistapaa, joka perustuu energiatehokkuuteen, älykkäisiin infrastruktuureihin pohjautuviin kilpailumarkkinoihin, polttoaineiden ja kuljetusreittien monipuolistamiseen, tavanomaisten ja epätavanomaisten energialähteiden hyödyntämiseen sekä innovointiin. 1) Energiatehokkuus: investointi halvempaan ja puhtaampaan energiaan Jotta EU:n 20 %:n energiatehokkuustavoite vuoteen 2020 mennessä saavutettaisiin, on säästöä saatava kivihiilivoimalan tai tuuliturbiinin verran. Energiatehokkuus laskee energian kysyntää ja vähentää energian tuontia ja saasteita. Se on myös pitkän aikavälin ratkaisu energiaköyhyyden ja korkeiden energiahintojen ongelmaan. Siitä huolimatta, että energiatehokkuudella on tärkeä merkitys kysynnän vähentämisessä, sen taloudellisesta potentiaalista hyödynnetään nykyisellään vain pieni osa. Euroopassa on edelleen energiatehokkuuden suurimmat markkinat maailmassa (osuus maailmanlaajuisista energiatehokkuusinvestoinneista 40 % vuonna 2011), ja EIP myöntää lainoja puhtaaseen energiaan eniten maailmassa. Kiina, joka investoi 3 4 prosenttia energia-alan tuloista vuodessa, ja Yhdysvallat, jonka energiatehokkuusmenot yli kaksinkertaistuivat vuosina , tulevat hyvää vauhtia perästä. 4

6 Laatikko 1: Teollisuustuotteita koskevat energiatehokkuuden vähimmäisstandardit (ekosuunnitteluasetukset) Ensimmäiset neljä sähköisten teollisuustuotteiden (moottorit, kiertovesipumput, tuulettimet ja lämpöpumput) ekologista suunnittelua koskevien asetusten 3 avulla odotetaan vuoteen 2020 mennessä saatavan vuotuista energiansäästöä määrä, joka vastaa Unkarin nykyistä lopullista energiankulutusta (195 TWh). Niiden odotetaan edistävän merkittävästi Eurooppa strategian tavoitteiden saavuttamista. Nämä asetukset ovat maailmassa ensimmäiset, joissa yhdistetään joukko toisiinsa liittyviä tuotteita (laajennettuun tuotteeseen perustuva lähestymistapa) sekä kuluttajien tarpeet ja muuttuvat käyttötavat (käyttötapaherkkyys). Lainsäädännön innovatiivinen luonne on lisäksi jo saanut aikaan huomattavaa teknologian kehitystä. Jotkin näistä asetuksista ovat käynnistäneet standardointiprosesseja Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Kiina oli ensimmäinen maa, joka käyttää moottoreista annettua EU:n asetusta kansallisen lainsäädäntönsä pohjana. Saudi-Arabia harkitsee, asettaako se EU:n moottoriasetusta vastaavia vaatimuksia. Yhdysvaltain hallinto on parhaillaan ottamassa käyttöön pumppuja ja puhaltimia koskevat EU:n lainsäädännön mukaiset vaatimukset ja käyttää myös niihin liittyviä mittausstandardeja. 2) Euroopan tarpeita vastaavat avoimet ja kilpaillut energiamarkkinat Markkinoiden avautuminen, valtioiden rajat ylittävän kaupankäynnin lisääntyminen, markkinoiden yhdentyminen ja kilpailun lisääntyminen, joita kaikkia edistetään EU:n lainsäädännöllä sekä kilpailu- ja valtiontukisääntöjen noudattamisen valvomisella, pitävät energian hintoja kurissa. Vaikka primäärienergian hinnat ovat vuodesta 2002 vuoteen 2012 nousseet raakaöljyn osalta 14 %, kaasun osalta melkein 10 % ja hiilen osalta 8 % vuosittain, sähkön tukkuhinta EU:ssa on noussut paljon vähemmän, vain 3,4 % 4. Markkinoiden vapauttaminen luonut paineita hinnanalennuksille tukkumarkkinoilla, joilla vapauttaminen sallittiin. Kilpailumarkkinat mahdollistivat myös sähköinfrastruktuurien käytön optimoinnin ja loivat hintasignaaleja investoinneille. Parantamisen varaa on kuitenkin vielä. Käynnissä olevassa selvityksessä, joka koskee aiheutuvia kustannuksia, ellei Euroopan energiamarkkinoita yhdennettäisi kaasun osalta, arvioidaan, että kolmannen energiapaketin täydellisestä täytäntöönpanosta vuonna 2015 vuoteen 2012 (lähtöoletus) verrattuna saatavat markkinahyödyt voisivat enimmillään olla 8 miljardia euroa vuodessa. Nämä edut voisivat nousta jopa 30 miljardiin euroon vuodessa, jos markkinat yhdennettäisiin täysin EU:n 27 jäsenmaassa. Sähkön osalta markkinoiden yhdentämisellä (vastakohtana kansalliselle omavaraisuudelle) säästettäisiin kustannuksia vuosittain jopa 35 miljardia euroa. 3 4 Asetus (EY) N:o 640/2009 sähkömoottorien ekologista suunnittelua koskevista vaatimuksista, asetus (EY) N:o 641/2009 kiertovesipumppujen ekologista suunnittelua koskevista vaatimuksista, asetus (EU) N:o 327/2011 ottoteholtaan vähintään 125 watin ja enintään 500 kilowatin moottoreilla varustettujen puhaltimien ekologista suunnittelua koskevista vaatimuksista ja asetus (EU) N:o 547/2012 vesipumppujen ekologista suunnittelua koskevista vaatimuksista. Tukkukauppa- ja vähittäishintojen välinen ero määräytyy kansallisista veroista ja maksuista, jotka ovat muita kuin energiantuotantoon liittyviä energiakustannusten osatekijöitä. 5

7 Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) arvioiden mukaan säästöä voidaan saada 15 miljardia euroa vuodessa (10 % kaasun tukkuhinnoista), jos nykyiseen EU:n jäsenvaltioiden väliset kilpailun puutteesta johtuvat hintaerot mahdollistava markkinoiden epätäydellinen toiminta korjataan. Loppuhinnan sääntely hidastaa edelleen markkinoiden avaamista vähittäiskaupassa. Tämä haittaa kilpailua ja investointeja. Jos hinnat on säännelty kustannuksia alhaisemmiksi, syntyy alijäämiä, jotka päätyvät lopulta veronmaksajien maksettaviksi. Laatikko 2: Investoinnit rajat ylittäviin energiainfrastruktuureihin EU:n on investoitava rajat ylittäviin yhteyksiin energian sisämarkkinoiden synnyttämiseksi ja energiasaarekkeiden poistamiseksi. Euroopan energia-alan elvytysohjelman (European Energy Programme for Recovery, EEPR), ansiosta Keski- ja Itä-Euroopassa on käynnistetty useita käänteisvirtahankkeita kaasualalla. Ne auttoivat osaltaan välttämään kaasun tarjontaan liittyviä ongelmia vuoden 2012 helmikuun kylmän ajanjakson aikana. Euroopan laajuisia energiainfrastruktuureja koskevissa uusissa suuntaviivoissa, jotka hyväksyttiin hiljattain, otetaan käyttöön uusi tapa yhteistä etua koskevien infrastruktuurihankkeiden tunnistamiseksi ja niiden toteuttamisen nopeuttamiseksi tehostamalla alueellista yhteistyötä, virtaviivaistamalla lupamenettelyjä, sääntelemällä alaa riittävästi ja myöntämällä EU:n taloudellista tukea ehdotetun Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa. Alueellinen yhteistyö jäsenvaltioiden välillä voi olla erittäin hyödyllistä toteutettaessa tarvittavia investointeja. Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelmassa (BEMIP) yhteistyössä toimivat jäsenvaltiot sopivat 25. maaliskuuta 2013 kattavasta maakaasuinfrastruktuurin kehityspaketista ja toimintasuunnitelmasta sen täytäntöön panemiseksi. Uuteen LNG-terminaaliin, joka voisi kattaa jopa 40 % näiden maiden tämänhetkisestä kaasuntarpeesta ja putkistohankkeista (Baltian kaasuputki, Baltian sisäiset liittymät sekä Puolan ja Liettuan välinen yhdysputki), ehdotettujen noin 1,3 miljardin euron suuruisten investointien avulla korjattaisiin Baltian maiden ja Suomen eristyneisyys ja parannettaisiin energian toimitusvarmuutta. 3) Säästöt uusiutuvan energian sekä muiden tavanomaisten ja epätavanomaisten omien energialähteiden kustannuksissa Vähentääkseen hiilidioksidipäästöjä, riippuvuuttaan kolmansien maiden energiatoimituksista ja fossiilisten polttoaineiden tuontilaskuaan jäsenvaltiot kasvattivat uusiutuvan energian osuutta Euroopan lopullisessa energiankulutuksessa 13,0 %:iin vuonna 2011 (viiden prosenttiyksikön lisäys kuudessa vuodessa). Vuonna 2011 sähköstä oli peräisin 20,6 % uusiutuvista lähteistä. Tämän kehityksen avulla on mahdollista pitää sähkön tukkuhinnat kurissa, sillä tärkeimpien teknologioiden (tuuli- ja aurinkoenergia) rajakustannukset ovat lähes olemattomat. Investoinneilla uusiutuviin energialähteisiin on mahdollista luoda kolme miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä (tällä hetkellä alalla on EU:ssa jo 1,19 miljoonaa työntekijää). EU on saavuttamassa uusiutuvien energialähteiden 20 prosentin osuuden energian loppukulutuksesta uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin tavoitteen mukaisesti, vaikkakin tilanne vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen. 6

8 Kansalliset tukijärjestelmät ovat uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin mukaisesti olleet keskeisessä asemassa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisessä. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen perustuu kuitenkin yhä suurelta osin tukiin, eikä joissakin jäykissä tukijärjestelmässä ole otettu huomioon merkittävää hintojen laskua teknologian valmiusasteen parantuessa. Tämän seurauksena korvaukset olivat ylimitoitettuja vaikeina taloudellisina aikoina. Samalla yllättävät tukijärjestelmien muutokset, joita joissakin tapauksissa on sovellettu taannehtivasti, ovat lisänneet investoijien epävarmuutta. Uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin perusteella käytettävissä olevia yhteistyömekanismeja ei toistaiseksi ole käytetty ja kansallisia tukijärjestelmiä on lähennettävä toisiinsa yhdennettyjen energiamarkkinoiden eurooppalaisen ulottuvuuden hyödyntämiseksi. On arvioitu, että koko EU:n kattavan uusiutuvan energian kaupan ja kaikissa jäsenvaltioissa kustannustehokkaasti tapahtuvan uusiutuvaa energiaa koskevan 20 % tavoitteen saavuttamisen myötä koko energiajärjestelmänkustannukset laskisivat 8 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian suuri osuus sähköntuotannon rakenteessa nostaa esiin kysymyksen tuotantokapasiteetin ja verkkojen riittävyydestä. Tähän liittyy ongelmia silloin, kun epäsäännöllisten uusiutuvien tuuli- ja aurinkoenergialähteiden tueksi tarvitaan muita lähteitä. Jotkin jäsenvaltiot suunnittelevat, että sähköntuotantokapasiteetin saatavuudesta maksettaisiin kansallisella tasolla ( kapasiteettimarkkinat ), ja tämä kapasiteetti perustuu useimmiten fossiilisiin polttoaineisiin. Tämä lähestymistapa saattaa olla taloudellisesti tehoton, minkä lisäksi se todennäköisesti pitää yllä energian sisämarkkinoiden pirstaleisuutta ja pakottaa käyttämään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantokapasiteettia. Mahdollisiin riittävyysongelmiin on olemassa muita järjestelmää joustavoittavia toimenpiteitä, jotka ovat taloudellisesti kestävämpiä ja jotka säilyttävät tai jopa vahvistavat sisäisiä energiamarkkinoita. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat investoinnit rajat ylittävään infrastruktuuriin (mitä laajempi verkko, sitä helpompaa uusiutuviin energialähteisiin liittyvä tasapainottaminen), kysynnänohjaustoimenpiteet ja varastointi. 4) Teknologia ja innovointi Teknologinen siirtymä, jota tarvitaan EU:n energiatavoitteiden saavuttamiseen, voidaan taata vain nykyaikaistamalla nykyistä energiainfrastruktuuria huomattavasti. Energia-alan T&K ja innovointi ovat edelleen ratkaisevassa roolissa, kun kehitetään nykyistä halvempia, tehokkaampia ja luotettavampia energiateknologioita. Kriisistä huolimatta EU:n T&K-menot ovat saavuttamassa Japanin ja Yhdysvaltain vastaavan tason. Julkiset ja yksityiset investoinnit strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan (SET-suunnitelman) kuuluvilla teknologian kehittämisen aloilla kasvoivat 3,2 miljardista eurosta vuonna ,4 miljardiin euroon vuonna Tällä hetkellä tuotannonalan osuus kaikista tutkimus- ja innovaatioinvestoinneista SET-suunnitelman painopistealoilla on noin 70 %, kun jäsenvaltioiden osuus on noin 20 % ja Euroopan komission 10 %. T&K-toimet ovat jäsenvaltioissa edelleen hajanaisia. Jos resursseja koordinoitaisiin paremmin ja yhdistettäisiin jäsenvaltioiden kesken, voitaisiin tehostaa tutkimustoimintaa, välttää päällekkäisyyksiä ja saavuttaa kriittinen massa teknologisten läpimurtojen aikaansaamiseksi. 7

9 EU:n tutkimustoiminnalla on kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana vaikutettu merkittävästi hintojen laskuun ja teknologian kehitykseen monilla keskeisillä energia-aloilla (esim. tuulivoima ja aurinkosähköjärjestelmä). Tämä ja muut syyt vaikuttivat siihen, että aurinkokennomoduulien kustannukset laskivat jyrkästi (kolmasosaan muutaman vuoden aikana). SET-suunnitelman tavoite, joka on 1 euro/kw vuoteen 2030 mennessä, voi hyvin toteutua vuoteen 2020 mennessä. Myös liikenteen alalla EU:n toimet ovat olleet käynnistämässä toisen sukupolven biopolttoaineiden kehitystä. Vuodesta 2007 alkaen Euroopan älykkään energiahuollon ohjelmalla on edistetty teknologioiden yleistymistä markkinoilla ja muiden kuin teknologiaan perustuvien esteiden poistamista yli 300 hankkeessa, joihin liittyvät investoinnit ylittävät 4 miljardia euroa. Älykäs energiahuolto Euroopassa II -ohjelmaan sisältyy myös yhteistyötä rahoituslaitosten kanssa noin 2 miljardin euron suuruisten kestävän energian investointien (josta 38 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta) aikaansaamiseksi ohjelman hankesuunnittelun tukivälineiden (ELENA ja Mobilising Local Energy Investment -MLEI) välityksellä. Näiden investointien myötä odotetaan energiaa säästettävän yli 2000 GWh vuodessa. Liitteet: 1. Edistyminen vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamisessa 2. Eurooppa-neuvoston 4. helmikuuta 2011 antamien energiaa koskevien suuntaviivojen jatkotoimet 3. EU:n keskeisen energialainsäädännön täytäntöönpano 4. Yleiskatsaus EU:n energiapolitiikkaa tukevista rahoitusvälineistä 5. Perustietoa energiatilanteesta EU:ssa 8

10 Liite 1: Edistyminen vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamisessa 1) EU:n tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % verrattuna vuoden 1990 tasoon Vuonna 2011 kasvihuonekaasupäästöt arvioitiin 16 % pienemmiksi kuin vuoden 1990 päästötasot. Tämä tavoite toteutetaan EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) ja taakanjakopäätöksen avulla. 2) Uusiutuvien energialähteiden 20 %:n osuus energian kokonaisloppukulutuksesta EU:ssa Vuonna 2011 uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta EU:ssa oli 13,0 % verrattuna 8,5 %:iin vuonna Oikeudellisesti sitovien kansallisten tavoitteiden asettamisen jälkeen uusiutuvien energialähteiden käyttö on lisääntynyt. Sen olisi kuitenkin oltava keskimäärin 6,3 % vuodessa, jotta saavutettaisiin vuodelle 2020 asetettu yleistavoite. Tämän vuoksi komissio on yksilöinyt neljä alaa, joilla toimia on vauhditettava: energiamarkkinat, tukijärjestelmät, yhteistyömekanismit ja yhteistyö Välimeren alueella 5. Komissio laatii parhaillaan toiminnalle suuntaviivoja (mm. sähkön sisämarkkinoiden avaaminen, uusiutuvan energian markkinapenetraation edistäminen, yhteistyö ja kauppa, infrastruktuuri ja kuluttajat sekä teknologiainnovaatiot). 3) 20 %:n säästö EU:n primäärienergian kulutuksessa vuonna 2007 tehtyihin ennusteisiin verrattuna Tavoite ei ole jäsenvaltioita oikeudellisesti sitova. Primäärienergian kulutus nousi huippuunsa vuosina (noin miljoonaa öljyekvivalenttitonnia) ja on vuodesta 2007 supistunut hieman (1 730 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia vuonna 2011). Tähän ovat syynä talouskriisi, nykyisten politiikkojen tehokkuus ja EU:n energiavaltaisen teollisuuden väheneminen. 5 Tiedonanto Uusiutuva energia: merkittävä tekijä Euroopan energiamarkkinoilla (COM(2012) 271). 9

11 Liite 2: Eurooppa-neuvoston 4. helmikuuta 2011 antamien energiaa koskevien suuntaviivojen jatkotoimet Energiatehokkuus Energiatehokkuusdirektiivi annettiin lokakuussa 2012, ja sen avulla EU:n odotetaan parantavan energiatehokkuutta noin 17 %, kun tavoitteena on 20 % vuoteen 2020 mennessä. Samaten vuonna 2012 tehtiin EU:n ja Yhdysvaltojen välinen Energy Star -sopimus toimistolaitteiden energiatehokkuusmerkinnöistä ja perustettiin energiatehokkuusrahasto, jonka talousarvio on 265 miljoonaa euroa. Komission ehdotuksesta Horizon aloitteeseen kuuluvaksi haasteeksi, jonka määrärahaehdotus on 6,5 miljardia euroa, neuvotellaan parhaillaan, ja siihen on tarkoitus sisällyttää energiatehokkuutta parantavia ohjelmia. Heinäkuussa 2012 käynnistettiin vielä älykkäitä kaupunkeja ja yhteisöjä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus, jolla pyritään löytämään innovatiivisia energia liikenne tieto- ja viestintä -teknologioihin perustuvia ratkaisuja kaupunkien ja yhteisöjen kestävän kehityksen edistämiseksi. Sisämarkkinat Täysin toimivat, yhteenliitetyt ja yhdennetyt energian sisämarkkinat vuoteen 2014 mennessä : Edistystä on tapahtunut kytkentöjen lisääntymisessä sähkömarkkinoilla, tukkuhintojen lähentymisessä sekä kaasualan sisäisen kilpailun vilkastumisessa yhteenkytkentöjen lisäännyttyä. Marraskuussa 2012 perustetun sähköalan koordinointiryhmän on tarkoitus lisätä jäsenvaltioissa koordinointia, jonka avulla tunnistetaan riskit ja varmistetaan riittävä reagointi toimitusvarmuuteen kohdistuvissa kriiseissä. Komission energian sisämarkkinoista antamassa tiedonannossa ehdotettiin toimintasuunnitelmaa (COM(2012) 663) jäljellä oleviin haasteisiin vastaamiseksi ennen vuoden 2014 määräaikaa. Tiettyjen jäsenvaltioiden liittäminen Euroopan kaasu- ja sähköverkkoihin vuodeksi 2015 asetettuun määräaikaan mennessä : Valmistelutöitä infrastruktuurin kehittämiseksi Euroopassa jatketaan, kunnes saadaan lopullinen monivuotinen rahoituskehys ja Verkkojen Eurooppa -väline, jossa komissio ehdotti 9,1 miljardin euron määrärahoja energiainfrastruktuuriin. Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivat hyväksyttiin maaliskuussa Niissä asetetaan etusijalle 12 strategista Euroopan laajuista energiakäytävää ja esitetään tapa yhteistä etua koskevien hankkeiden yksilöimiseksi ja niiden täytäntöönpanon nopeuttamiseksi. ENTSO-E:ssä ja ENTSO-G:ssä on myös edistytty paljon kymmenvuotisten verkonkehittämissuunnitelmien (TYNDP) laatimisessa kaasun ja sähköverkkoja varten. 10

12 EU:n ja jäsenvaltioiden toimien parempi koordinointi, jotta voidaan varmistaa yhtenäisyys ja johdonmukaisuus EU:n ulkosuhteissa : EU:n energiapolitiikan ulkoista ulottuvuutta pyrittiin edelleen vahvistamaan sen jälkeen, kun Eurooppa-neuvosto peräänkuulutti parempaa koordinointia. Kaspianmeren alueen kaasuputkesta ja eteläisestä kaasukäytävästä käytävissä neuvotteluissa edistyttiin. EU:n ja Venäjän välisestä vuoteen 2050 ulottuvasta energia-alan etenemissuunnitelmasta sovittiin, ja neuvotteluja Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa Baltian maiden sähköjärjestelmän toiminnasta jatkettiin. Kiinan kanssa aloitettiin kaupungistumista käsittelevä EU Kiina-kumppanuus sekä energia-alan turvallisuutta koskeva vuoropuhelu. Eurooppa-neuvosto pyysi antamaan tietoja kahdenvälisistä energiasopimuksista kolmansien maiden kanssa, ja tästä syystä marraskuussa 2012 hyväksyttiin ja otettiin käyttöön tiedonvaihtojärjestelmä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden hallitustenvälisistä sopimuksista. 11

13 Liite 3: EU:n keskeisen lainsäädännön täytäntöönpano Kolmannen energiapaketin direktiivien siirtäminen kansalliseen lainsäädäntöön (Tilanne ) Sähkön sisämarkkinoita koskevat yhteiset säännöt (direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009) ja maakaasun sisämarkkinoita koskevat yhteiset säännöt (direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009) Jäsenvaltio Siirtämisen yhteinen määräaika: Jäsenvaltion ilmoitus siirtämisen nykytilanteesta -Sähködirektiivi- Jäsenvaltion ilmoitus siirtämisen nykytilanteesta -Kaasudirektiivi- Belgia Kokonaan Kokonaan Bulgaria Kokonaan Kokonaan Tšekki Kokonaan Kokonaan Tanska Kokonaan Kokonaan Saksa Kokonaan Kokonaan Viro Kokonaan Kokonaan Irlanti Kokonaan Kokonaan Kreikka Kokonaan Kokonaan Espanja Kokonaan Kokonaan Ranska Kokonaan Kokonaan Italia Kokonaan Kokonaan Kypros Kokonaan Kokonaan Latvia Kokonaan Kokonaan Liettua Kokonaan Osittain Luxemburg Kokonaan Kokonaan Unkari Kokonaan Kokonaan Malta Kokonaan Kokonaan Alankomaat Kokonaan Kokonaan Itävalta Kokonaan Kokonaan Puola Kokonaan Kokonaan Portugali Kokonaan Kokonaan Romania Kokonaan Kokonaan Slovenia Osittain Osittain Slovakia Kokonaan Kokonaan Suomi Osittain Osittain Ruotsi Kokonaan Kokonaan Yhdistynyt kuningaskunta Osittain Osittain

14 Kolmannessa energiapaketissa edellytetty siirtoverkonhaltijoiden kansallinen sertifiointi M Ilmoitettu / annetut lausunnot Kesken Vielä ilmoittamatta

15 Uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin täytäntöönpano (EU:n tavoitteena oleva uusiutuvien energialähteiden 20 %:n osuus energian kokonaisloppukulutuksesta ) Direktiivi 2009/28/EC, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009 / Siirtämisen määräaika: Tilannekatsaus ensimmäisen välitavoitteen osalta* (Edistymiskertomus ) >2 % yli välitavoitteen <1 % välitavoitteesta tai <2 % yli välitavoitteen >>1 % alle välitavoitteen< Jäsenvaltio Uusiutuvan energian osuus 2005 Uusiutuvan energian osuus välitavoite Uusiutuvan energian tavoite 2020 Itävalta 23,3 % 30,1 % 25,4 % 34 % Belgia 2,2 % 5,4 % 4,4 % 13 % Bulgaria 9,4 % 13,8 % 10,7 % 16 % Kypros 2,9 % 5,7 % 4,9 % 13 % Tšekki 6,1 % 9,4 % 7,5 % 13 % Saksa 5,8 % 11,0 % 8,2 % 18 % Tanska 17 % 22,2 % 19,6 % 30 % Viro 18 % 24,3 % 19,4 % 25 % Kreikka 6,9 % 9,7 % 9,1 % 18 % Espanja 8,7 % 13,8 % 10,9 % 20 % Suomi 28,5 % 33 % 30,4 % 38 % Ranska 10,3 % 13,5 % 12,8 % 23 % Unkari 4,3 % 8,8 % 6,0 % 13 % Irlanti 3,1 % 5,8 % 5,7 % 16 % Italia 5,2 % 10,4 % 7,6 % 17 % Liettua 15 % 19,7 % 16,6 % 23 % Luxemburg 0,9 % 3 % 2,9 % 11 % Latvia 32,6 % 32,6 % 34,0 % 40 % Malta 0 % 0,4 % 2,0 % 10 % Alankomaat 2,4 % 3,8 % 4,7 % 14 % Puola 7,2 % 9,5 % 8,8 % 15 % Portugali 20,5 % 24,6 % 22,6 % 31 % Romania 17,8 % 23,6 % 19,0 % 24 % Ruotsi 39,8 % 49,1 % 41,6 % 49 % Slovenia 16,0 % 19,9 % 17,8 % 25 % Slovakia 6,7 % 9,8 % 8,2 % 14 % Yhdistynyt kuningaskunta 1,3 % 3,3 % 4,0 % 15 % EU 8,5 % 12,7 % 10,7 % 20 % * Objektiivisin mittaustapa keskusteltaessa edistymisestä on arvioida, miten jäsenvaltiot ovat saavuttaneet ensimmäistä välitavoitettaan, joka on laskettu vuosien 2011/2012 osuuksien keskimääränä. Edistyminen on vuoteen 2010 mennessä ollut keskimäärin hyvää, mutta tästä eivät käy ilmi politiikkaan ja talouteen liittyvät epävarmuustekijät, joihin uusiutuvan energian tuottajat näyttävät tällä hetkellä törmäävän.

16 Energiatehokkuus: rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin siirtäminen kansalliseen lainsäädäntöön Direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010 Siirtämisen määräaika: Jäsenvaltio Siirretty Direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta* NZEB-kertomus** Kustannusoptimaalisuuslaskelmat Itävalta Belgia Bulgaria Kypros Tšekki Tanska Viro Suomi Ranska Saksa Kreikka Unkari Irlanti Italia Latvia Liettua Luxemburg Malta Alankomaat Puola Portugali Romania Slovakia Slovenia Espanja Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta * Tilannekatsaus perustuu jäsenvaltioiden ilmoituksiin direktiivien siirtämisestä niiden kansalliseen lainsäädäntöön (vihreä:siirretty kokonaan; oranssi: siirretty osittain; punainen: ei siirretty lainkaan). Komissio tekee parhaillaan prima facie- ja vaatimustenmukaisuustarkastuksia jäsenvaltioissa, jotka ovat ilmoittaneet siirtämistoimistaan. NZEB-kertomusten ja kustannusoptimaalisuuslaskelmien osalta tilanne perustuu siihen, onko kertomukset toimitettu vai ei, eikä kertomusten täydellisyyteen. Komissio analysoi parhaillaan saatuja kertomuksia. ** Lähes nollaenergiarakennukset (Nearly Zero Energy Buildings, NZEB).

17 Liite 4: Yleiskatsaus EU:n energiapolitiikkaa tukeviin rahoitusvälineisiin Yleiskatsaus energia-alalle varattuihin EU:n varoihin ohjelmittain ja rahoitusvälineittäin (nykyiset ja mahdolliset uudet kaudella ) Summat miljoonina euroina Myönnetty rahoituskehyksestä Sähkö- & kaasuinfrastruktuuri (1) 155 Yhteensä Kestävä energia (2) Ydinvoima (3) Euroopan laajuiset energiaverkot (TEN-E) Verkkojen Eurooppa -väline Komission ehdotus varojen myöntämiseksi rahoituskehyksestä Yhteensä Sähkö- & kaasuinfrastruktuuri (1) Kestävä energia (2) Ydinvoima (3) johon sisältyy rahoitusvälineitä (1 000) Euroopan energia-alan elvytysohjelma (EEPR) EU:n varat johon sisältyy rahoitusvälineitä (Euroopan energiatehokkuusrahasto) CIP-Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma johon sisältyy ELENA (tekninen apu) (265) (A) - (B) (132) Rakennerahastot T&K-puiteohjelma (C) Riskinjakorahoitusväline (D) (komissio-eip) Laajentumispolitiikan rahoitus 112 Ydinalan EURATOM PO ohjelma, ydinfissio Ydinalan PO7 -ohjelma, ydinfuusio Ydinlaitosten poistaminen käytöstä (LT,SK,BG) VÄLISUMMA YHTEENSÄ A. Mukaan luettuna ELENA yhteistyössä EIP:n, Euroopan neuvoston kehityspankin, EBRD:n ja KfW-pankin kanssa. B. Osa uutta tutkimuksen puiteohjelmaa ( Horizon 2020 ). C. T&K-puiteohjelma vuosiksi : Muuhun kuin ydinenergiatutkimukseen yleisesti varatut varat. D. 14 % riskinjakorahoitusvälineen (RSFF) kokonaismäärärahoista, jotka on pääasiassa tarkoitettu aurinko- ja tuulienergiaan.

18 Liite 5: Perustietoa energiatilanteesta EU:ssa 1. Euroopan energiayhdistelmä Energiayhdistelmät muuttuvat Energian kokonaiskulutus EU:ssa 2011 Energian kokonaiskulutus EU:ssa 2030 (skenaario) Ydinvoima Uusiutuva 14% 10% 17% Kiinteät polttoaineet Ydinvoima Uusiutuva 14% 18% 12% Kiinteät polttoaineet Kaasu 24% 35% Öljy Kaasu 22% 33% Öljy Lähde: Euroopan komissio Energia yhteiskunnan ja talouden moottorina Energian kokonaiskulutus EU:ssa sektoreittain 2011 Muut Palvelut 1% Teollisuus Maatalous 2% 13% 26% 25% Kotitaloudet ja yhdyskuntatarpeet 33% Liikenne Lähde: Euroopan komissio

19 EU:n energiayhdistelmät hyvin erilaisia Kokonaiskulutus EU:n jäsenvaltioissa vuonna 2011 Öljy Kaasu Kiinteät polttoaineet Ydinvoima Uusiutuva energia 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% AT BE BG CY CZ DE DK EE EL ES FI FR HU IE IT LT LU LV MT NL PL PT RO SE SI SK UK Lähde: Euroopan komissio

20 2. Euroopan tuontiriippuvuus Eurooppa tuo vuosittain 406 miljardin euron edestä (3.2 % suhteessa BKT:hen) öljyä, kaasua ja kivihiiltä ja tuontiriippuvuuden odotetaan lisääntyvän Tuontipolttoaineiden osuus EU:n kokonaiskulutuksesta ("business as usual" -skenaario) % 100 Öljy Kaasu Kiinteät polttoaineet Lähde: Euroopan komissio Eurooppa on riippuvainen muutamista energiantoimittajista Raakaöljyn tuonti EU:hun 2011 Maakaasun tuonti EU:hun 2011 Norja 12 % Azerbaidžan 5 % Kazakstan 6 % Meksiko 1 % Muut 8 % Opec-maat 33 % Nigeria 4 % Erittelemätön 10 % Qatar 11 % Egypti, Libya, Trinidad ja Tobago, muut 1 % kukin Venäjä* 30 % Venäjä 35 % Algeria 13 % Norja 28 % * Tämä luku sisältää Venäjän kautta EU:hun muista maista kuin Venäjältä tuotavan öljyn/kaasun. Lähde: Euroopan komissio

21 3. Suuntaukset maailmalla vaikuttavat EU:hun Energian kysyntä kasvaa Energian kysynnän kehitys maailmassa miljoonina öljyekvivalenttitonneina (Mtoe) Muu maailma Kiina Muut OECD-maat EU Mtoe Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö Sähkön hinta: Yhdysvalloille lisää etua etenkin liuskeöljystä 150 Teollisuuden käyttämän sähkön loppukäyttäjähintojen kehitys Verot mukaan luettuina (2005 = indeksi 100) OECD Eurooppa USA Japani Q Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö

22 Epätavanomaisen kaasun ja LNG:n lisääntyvät toimitukset monipuolistavat kauppavirtoja Kaasun merkittävimmät kauppavirrat maailmassa vuonna 2035 Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka Euraasia Afrikka Lähi-itä Oseania Aasia (ei OECD Aasia, Kiina ja Intia) Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö Maailmanlaajuiset investoinnit uusiutuviin energialähteisiin kasvussa 120 Uudet investoinnit puhtaaseen energiaan alueittain (miljardia $) Aasia & Oseania Eurooppa Pohjois-Amerikka & Karibia Lähi-itä & Afrikka Keski- & Etelä-Amerikka Lähde: Bloomberg

23 Uusiutuvaa energiaa tuetaan kaikkialla yhä enemmän: EU edelleen johdossa vuonna Kokonaistukimäärä yhteensä 88 miljardia USD eli kuudesosa kiinteiden polttoaineiden tukimäärästä. Uusiutuvan energian tuet maailmassa alueittain Muu maailma Intia Kiina US EU Miljardia $ 250 $ 200 $ 150 $ 100 $ 50 $ Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö 4. Euroopan energia-alan sisämarkkinoiden toteutus on kesken Verojen ja maksujen osuus kotitaloussähkön hinnasta Kotitalouksien käyttämän sähkön hinta vuoden 2012 alkupuoliskolla (euroa/kwh) Nettohinnat (ilman veroja) ALV Muut verot ja maksut DK CY DE BE IE IT SE PT AT EU NL ES SK MT LU UK HU FI SI CZ PL FR LV LT HR EE RO BG Lähde: Euroopan komissio

24 Teollisuuden käyttämän sähkön hinnassa vähemmän eroja EU:ssa Teollisuuden käyttämän sähkön hinta vuoden 2012 alkupuoliskolla (euroa/kwh) Nettohinnat (ilman veroja) ALV Muut verot ja maksut CY DK MT IT DE SK IE EU ES PT LT UK LV HU AT BE CZ NL SI PL HR FR LU RO SE EE FI BG Lähde: Euroopan komissio EU:ssa erilaisia hinnanmääritysmekanismeja Sähkön ja/tai kaasun vähittäishinnan sääntely (LV vain sähkö; IE vain kaasu) Ei vähittäishinnan sääntelyä / Sääntelyä ollaan poistamassa / Sääntely, joka ei vääristä kilpailua tai vääristää sitä vähemmän (esim. markkinoiden eristyneisyyden vuoksi) Lähde: Euroopan komissio

25 Kaasun hinta vaihtelee EU:ssa paljon kilpailun tasosta riippuen Kaasun keskimääräinen hinta /MWh < > 35 Ei tietoa Lähde: Euroopan komissio Kaasun hinnoista kilpailukykyisempiä useammilla toimittajilla/lähteillä Kaasun tukkuhintojen vertailu EU:ssa ( / MWh) /MWh /MWh 40 /MWh 40 /MWh 35 /MWh 35 /MWh 30 /MWh 30 /MWh 25 /MWh 25 /MWh 20 /MWh 20 /MWh 15 /MWh 15 /MWh 10 /MWh 10 /MWh 5 /MWh /MWh Venäjältä Liettuaan Alankomaista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Norjasta Belgiaan Keskimääräinen hinta Saksan rajalla Lähde: Euroopan komissio

26 Energiatehokkuutta voidaan parantaa vielä paljon kaikkialla maailmassa Ennustetut energiatehokkuusmahdollisuudet, jotka toteutuvat / jäävät toteutumatta vuoteen 2035 mennessä Toteutuneet energiatehokkuusmahdollisuudet 100% Toteutumatta jäävät energiatehokkuusmahdollisuudet 80% 60% 40% 20% 0% Teollisuus Liikenne Sähköntuotan to Rakennukset Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö Energiajärjestelmän uudistamiseen tai kunnostamiseen tarvitaan merkittäviä investointeja Sähköntuotantokapasiteetin ikä EU:ssa vuonna 2013 (vuosina) Öljy Kaasu Hiili Ydinvoima Uusiutuva 140,000 MW 120,000 MW 100,000 MW 80,000 MW 60,000 MW 40,000 MW 20,000 MW 0 MW Lähde: Euroopan komissio

27 Uusiutuvan energian osuus oli 13 % energian kokonaiskulutuksesta EU:ssa vuonna % 2011 Vuoden 2020 tavoite 50% 40% 30% 20% EU:n tavoite vuonna % 0% MT LU UK BE NL CY IE HU CZ SK PL FR IT EL DE EU BG ES SL LT RO DK PT EE AT FI LV SE Lähde: Euroopan komissio Epäsäännöllisten energialähteiden nousu edellyttää myös lisätoimia tuotannon riittävyyden varmistamiseksi Epäsäännöllisten energialähteiden (tuuli ja aurinko) osuus jäsenvaltioittain vuosina 2010 ja 2020 Tuuli- ja aurinkovoima 2010 Tuuli- ja aurinkovoima % 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% AT BE BG CY CZ DE DK EE EL ES FI FR HU IE IT LT LU LV MT NL PL PT RO SE SK SL UK EU Lähde: Euroopan komissio

28

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 80 final ANNEX 1 ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel, 22.1. 2014 Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle Komissio esittelee tänään uudet

Lisätiedot

ALV-yhteenvetoilmoitus

ALV-yhteenvetoilmoitus OHJE 1(5) ALV-yhteenvetoilmoitus n versiossa 7.20 ohjelmaan on lisätty ALV-yhteenvetoilmoitus ja sen korjausilmoitus. Tässä dokumentissa ohjeistamme toiminnon käyttöönottoa. Asetukset Tiedot ALV-yhteenvetoilmoitukseen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00131 EOS Puhakka Pentti(TEM) 17.03.2016 Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan

LIITTEET. asiakirjaan ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.6.011 KOM(011) 35 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Toinen kertomus vapaaehtoisista maksuttomista

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot Julkaistavissa 8.2.216, klo 9. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 215 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä väheni merkittävästi ulkokaupan ylijäämäisen kaupan vuoksi Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Komission raportti sähköisestä viestinnästä: kahdeksan EU-maata Yhdysvaltojen edellä laajakaistan levinneisyysvertailussa

Komission raportti sähköisestä viestinnästä: kahdeksan EU-maata Yhdysvaltojen edellä laajakaistan levinneisyysvertailussa IP/08/40 Bryssel, 19. maaliskuuta 2008 Komission raportti sähköisestä viestinnästä: kahdeksan EU-maata Yhdysvaltojen edellä laajakaistan levinneisyysvertailussa Tanska, Suomi, Alankomaat ja Ruotsi ovat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni

Lisätiedot

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista pe 30.10.2009 Technopolis Kuopio Euroopan unionin energiapoliittiset tavoitteet bioenergian tuotannolle Apulaispäällikkö Paavo Mäkinen, Euroopan komission

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008 1 (6) KOMISSION ILMASTO- JA ENERGIAPAKETTI MERKITTÄVIMMÄT PÄÄKOHDAT Ehdotus päästökaupan muutosdirektiiviksi vuosille 2013 2020 Päästöoikeuksien maakohtaisesta taakanjaosta ja kansallisista päästöoikeuksien

Lisätiedot

Tulossa: Hankintatoimen sähköistäminen

Tulossa: Hankintatoimen sähköistäminen Tulossa: Hankintatoimen sähköistäminen 1 Hanselin hankintapalvelut Puitejärjestelyt Kilpailutukset hankintayksikön puolesta Tulossa: Sähköiset työkalut omien kilpailutusten tekemiseen ja puitejärjestelyjen

Lisätiedot

EU ja energiatehokkuus

EU ja energiatehokkuus EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla

Lisätiedot

Mitä sähkömarkkinoiden integraatio merkitsee Suomelle?

Mitä sähkömarkkinoiden integraatio merkitsee Suomelle? Mitä sähkömarkkinoiden integraatio merkitsee Suomelle? Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Jukka Ruusunen Fingrid Oyj Lissabonin sopimus voimaan 1.12.2009 Sopimus vahvistaa ensimmäistä kertaa eurooppalaiset energiatavoitteet

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot