Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiö. Pirkanmaan Hoitokoti

Transkriptio

1 Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiö Pirkanmaan Hoitokoti Vuosikertomus 2014

2

3 Yleistä Hoitokodin 27.vuosi oli muutosten vuosi. Hoitokodin pitkäaikainen johtaja Tiina Surakka siirtyi Länsi- Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtajaksi Uusi johtaja Mirja Jussila aloitti tehtävässään Merkittävää on ollut hyvä yhteistyö kuntien ja erityisesti Tampereen kaupungin kanssa. Hoitokodin tehtävänä on antaa saattohoitoa ja toteuttaa koulutus- sekä tutkimustyötä. Hyvä saattohoito toteutuu ammattitaitoisen henkilökunnan sekä monitaitoisten vapaaehtoistyöntekijöiden avulla. Pitkäaikainen puheenjohtaja Eila Häihälä palkittiin Tampereen kaupungin I luokan kultaisella ansiomitalilla tunnustuksena hänen merkittävistä ansioistaan saattohoitotyön parissa. Hoitokodin etupiha sekä henkilökunnan parkkipaikka saivat uudet asfaltit, lisäksi henkilökunnan parkkialuetta laajennettiin ja portaat kunnostettiin. Uudet opastekilvet pystytettiin pihaan ja tien varrelle. Myös talon esitteet uusittiin talon oman hoitajan sosionomitutkinnon opinnäytetyönä. Tietotekniikkaa uusittiin hankkimalla Anvialta perustietotekniikan palvelut ja laitteet lukien. Vuoden aikana valmisteltiin ja neuvoteltiin siirtymisestä sähköiseen potilastietojärjestelmään. Hilkka ohjelman käynnistäminen päätettiin siirtää seuraavaan vuoteen. Suomen taloudellinen tilanne heijastui myös Hoitokodille vaikka vuoden aikana potilaspaikat olivatkin tiiviissä käytössä. Kesällä uusi johtaja sai tehtäväksi johtoryhmän kanssa laatia Hoitokodille talouden tasapainottamisohjelman. Tehtävä oli haasteellinen koska erityisesti IT kulut ovat kasvaneet sekä kasvavat edelleenkin lähitulevaisuudessa. Säästökohteitakin kuitenkin löytyi työn tehostamisen ja henkilöstön uudelleen organisoinnin kautta. Kaksi hoitoapulaista jäi eläkkeelle ja sairaanhoitaja sekä toimitilahuoltaja siirtyivät muihin tehtäviin. Potilaita oli ennätysmäärä. Hoitopäiviä oli Potilaista 263 kuoli Hoitokodissa, mikä oli Hoitokodin historian suurin määrä. 45 potilasta siirtyi kotihoitoon ja kolme muihin hoitolaitoksiin. Kokonaiskäyttöaste nousi. Potilaiden keski-ikä oli 72,9 vuotta, nuorin oli 25 - ja vanhin 100 -vuotias. Kotisaattohoidon tärkeys palveluna korostui. Hoitokodin kotisaattohoidon kotikäynnit lisääntyivät, erityisesti kotihoidon lääkärinkäynnit. Huomattavasti lisääntyivät myös päiväkeskuskäynnit edellisvuodesta. Omaishoidon vapaajaksot olivat uusi toimintamuoto. Näitä oli 10 vuoden 2014 aikana. Aktiivisia vapaaehtoistyöntekijöitä oli loppuvuonna 116. Vapaaehtoistyö lisääntyi 11 %:lla edellisvuodesta. Toimintavuonna hyödynnettiin uudistuneita kotisivuja Hoitokodin tiedottamisen välineenä. Tampereen Lääkäripäiville sekä Pirkkahallissa toteutetuille Hyvä Ikä - messuille osallistuttiin esittelyosastoilla. Talouspäällikkö toimi kirkon yhteisvastuukeräyksen ohjaustyöryhmässä. Pirkanmaan Hoitokoti sai lahjoituksia niin yksityisiltä henkilöiltä kuin yhteisöiltäkin. Hoitokotia tukevat ystävät, kannatusyhdistysjäsenet sekä eri yhteistyötahot ovat ensiarvoisen tärkeitä toimijoita.

4 1. Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiön hallinto Vuonna 1985 perustetun Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiön tarkoituksena on työskennellä parantumattomasti sairaiden ihmisten loppuvaiheen elämänlaadun parantamiseksi ja siihen liittyvän hoidon ja tutkimustyön tukemiseksi. Säätiö ylläpitää toimintansa aloittanutta Pirkanmaan Hoitokotia. Vuosi 2014 oli Hoitokodin 27. toimintavuosi. Hallintoneuvosto Hallintoneuvosto kokoontui sääntömääräisesti kaksi kertaa. Hallintoneuvostoon kuuluivat tuomiorovasti Olli Hallikainen puheenjohtajana ja terveystieteen tohtori Hilkka Laakso varapuheenjohtajana sekä jäseninä asiakasjohtaja Harri Airaksinen, lääketieteen tohtori Tapani Hakala, sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, toimitusjohtaja Asko Koskinen, varatoimitusjohtaja Tommi Rasila, lääketieteen tohtori Riitta Alaja, professori Eija Paavilainen, sosiaalineuvos Seppo Rantanen ja kunnallisneuvos Irja Tulonen. Hallitus Hallitus kokoontui kahdeksan kertaa. Hallitukseen kuuluivat terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä puheenjohtajana, lääninneuvos Markku Jokela varapuheenjohtajana sekä jäseninä, rovasti Juhani Marjokorpi, johtaja Rauno Ulonen, KTM Pertti Mäntylä ( asti) ja talousjohtaja Tarja Rantala. Tilintarkastajat Tilintarkastajina toimivat KHT Mirja Juusela, varahenkilönään KHT Kalle Korka sekä KHT Marko Vehniä, varahenkilönään KHT Janne Sirkka. Johtoryhmätyö Johtoryhmään kuuluivat ylilääkäri Tarja Korhonen, osastonhoitaja Pia Stenvik, talouspäällikkö Lasse Kärki ja johtaja Tiina Surakka (30.4. asti) sekä johtaja Mirja Jussila (1.7. alkaen). Johtoryhmän kokouksia pidettiin pääsääntöisesti kerran viikossa, loma-aikoina harvemmin. Johdon katselmukset toteutettiin keväällä ja syksyllä laajalla moniammatillisella kokoonpanolla. Ulkoisessa auditoinnissa, joka toteutettiin syksyllä, ei havaittu poikkeamia joskin muutamia kehityskohteita. IMS järjestelmästä päätettiin luopua ja siirtää keskeiset dokumentit kaikkien käyttämään Y- kansioon. 2. Kuolevan potilaan hoito vuodeosastolla Kuolevan potilaan vuodeosastohoito Vuodeosastolla saattohoitoa toteutettiin yksilölliseen kokonaisvaltaiseen hoitoon ja omahoitajuuteen perustaen. Eri osaajien panosta hyödynnettiin muun muassa moniammatillisten hoitoneuvottelujen ja potilasmeetingien muodossa. Lähettäviin tahoihin oltiin aktiivisesti yhteydessä, jotta potilaat pääsisivät oikea-aikaisesti Hoitokotiin. Potilaita otettiin tarvittaessa nopealla aikataululla. Kotipotilaat pääsivät joustavasti päivystysaikana vuodeosastolle tarvittaessa ylipaikkoja käyttäen. Haastetta päivittäiseen työhön aiheuttivat entistäkin suurempi potilasvaihtuvuus, useat lyhyet hoitoajat ja potilaiden hoitoisuuden lisääntyminen. Tämä näkyi ajoittaisena suurena kuormituksena osastotyössä kaikissa ammattiryhmissä ja toisaalta välillä useina tyhjillään olevina potilaspaikkoina. Täysin uutena toimintamuotona Hoitokodin kotihoidon potilaita otettiin omaishoidon vapaajaksolle vuodeosastolle omaisen levon mahdollistamiseksi. Valtaosa potilaista tuli saattohoitoon edenneen syövän takia ja toiseksi suurin potilasryhmä olivat ALS-potilaat. Suurin osa potilaista tuli Hoitokotiin Tays:n syöpätautien klinikasta ja Hatanpään sairaalasta. Muista kunnista lähetetyt potilaat olivat pääsääntöisesti monioireisempia ja saattohoidon erityisosaamista vaativia, joka oli linjassa Pirkanmaan alueen saattohoidon palveluverkkokuvauksen kanssa. Lääkehoidon monipuolistuminen haastoi henkilökunnan kehittämään osaamistaan vaatimuksia vastaavaksi. Lääkepoikkeamien vähentäminen oli yhteinen tavoite, johon pyrittiin monin keinoin mm. koulutuksin, poikkeamailmoitusten päivittäisillä käsittelyillä ja nostamalla asiaa esiin työpaikkakokouksissa ja potilasmeetingeissä. Vuonna 2015 käyttöön tulevaa Hilkkapotilaskertomusjärjestelmää silmällä pitäen tehtiin alustavaa pohjatyötä käyden tutustumiskäynneillä muissa saattohoitokodeissa, joissa ko. ohjelma on jo käytössä.

5 Kuolevan potilaan vuodeosastohoito lukuina Hoitokodin käyttöaste oli edellisvuotta korkeampi. Koko vuonna oli keskimäärin 21,7 (21 v. 2013) sairaansijaa käytössä. Hoitopäiviä oli 232 enemmän kuin edellisvuonna eli (7684 v. 2013). Vuodeosaston kuormitusprosentti oli 90,4 %. (88 % v. 2013). Hiljaisin kuukausi oli huhtikuu (kuormitusaste alle 81 %) eli keskimäärin tällöin oli käytössä 19,4 sairaansijaa 24:stä. Korkein käyttöaste oli elokuulla, jolloin käyttöaste oli 98 %. osuus hoitopäivistä oli 5,4 % (11 % v. 2013). Itse hoitonsa maksavia potilaita oli 8 (4 v.2013) ja hoitopäiviä yhteensä 218 (83 v. 2013). Ainoastaan Tampere osti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kautta saattohoitopalveluja Hoitokodista. Tampere osti suoraan 36,3 % (44 % v. 2013) ja sairaanhoitopiirin kautta 57,5 % (56 % v. 2013) Hoitokodin palveluista. Muut kunnat ostivat tarvitsemansa Hoitokodin saattohoitopalvelut suoraan. Muiden kuntien ostojen määrä oli 444 (780 v. 2013) 3. Kotisaattohoito toimintana ja lukuina Kuvio 1: Hoitopäivät kuukausittain Potilaista naisia oli 181 (164 v. 2013) ja miehiä 131 (152 v. 2013). Kotiutusten määrä väheni edellisvuodesta jonkin verran ollen 45 (57 v. 2013). Laitossiirtoja tehtiin kaksi. Potilaita kuoli osastohoidossa 263 (251 v. 2013). Luku oli Hoitokodin historian suurin. Potilaiden keski-ikä oli 72,9 vuotta. Nuorin potilas oli 25 vuotias ja vanhin 100 -vuotias. Päättyvien hoitojaksojen pituudeksi tuli viimeisen puolen vuoden aikana suurimmalle osalle potilaista 0-9 hpv (yhteensä 85 kpl), toisena hpv (55 kpl). Aivan lyhyet (1-3 päivää) hoitojaksot lisääntyivät, mikä näkyi ajoittain suurena kuormituksena. Osastohoitoon otettiin 312 potilasta (316 v. 2013). Kotisaattohoitotoimintaa kehitettiin edelleen, jolloin potilaat pystyivät halutessaan olemaan mahdollisimman pitkään kotihoidossa. Osa potilaista siirtyi Hoitokodin vuodeosastolle muista hoitolaitoksista vain muutama vuorokausi ennen kuolemaansa. Saattohoitopäätöksen oikea-aikainen teko on siis edelleen haaste, johon tulisi kiinnittää huomiota. Hoitokodin kotisaattohoidon kotikäynnit lisääntyivät vuoden 2014 aikana. Erityisesti lääkärin tekemiä kotikäyntejä oli huomattavasti edellisvuotta enemmän. Yhteensä lääkärin tekemiä kotikäyntejä oli 144, näistä 85 käyntiä yhdessä sairaanhoitajan kanssa. Kotisairaanhoitajan yksin tekemiä käyntejä oli lisäksi 430. Kotisairaanhoidon käynneillä potilaalle ja perheelle tarjottiin psykososiaalista tukea, ohjausta ja tukea oirehoitoon ja kotona selviytymiseen. Kotona kuolemaan saakka oli 13 potilasta, tämän ollessa heidän oma toiveensa. Potilaan selviytymistä kotona tuettiin myös tekemällä joustavasti kotikäyntejä osastolta päivystysaikana (9 käyntiä v. 2014). Lääkärin puhelimessa antama neuvonta ja ohjaus lisääntyivät myös huomattavasti. Samoin päivystysaikaiset sairaanhoitajan kotikäynnit lisääntyivät. Kotipotilaiden päiväkeskuskäynnit lisääntyivät huomattavasti edellisvuodesta. Potilaille ja heidän läheisilleen tarjottiin päiväkeskuskäynneillä sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän, fysioterapeutin, lääkärin ja papin palveluita ja vapaaehtoistyöntekijöiden seuraa. Erityisen merkittävää oli omaisten mukanaolon lisääntyminen päiväkeskuksessa. Omaisten osallistuminen lähes kaksinkertaistui (350 käyntiä omaisilla). Hoitokodissa oli tamperelaisten lisäksi potilaita 11 muusta kunnasta (14 v. 2013). Pirkanmaan ulkopuolelta potilaita oli kaksi eli yksi Varsinais-Suomesta sekä yksi Pohjanmaalta. Muiden kuin Tampereen kaupungin Kuvio 2: Kotikäynnit ja päiväkeskuskäynnit kuukausittain

6 Hoitokodin kotisairaanhoito mahdollisti omalta osaltaan potilaan saumattoman hoitoketjun toteutumisen, potilaan ja hänen läheistensä saadessa apua ja palveluita joustavasti ja oikea-aikaisesti potilaan voinnin heikentyessä ja kuoleman lähestyessä. v v.2014 Lääkärinkotikäynnit Lääkärin ja hoitajan yhteiskäynnit Sairaanhoitajan kotikäynnit/uusinta sairaanhoitajan kotikäynnit/päivystys 2 9 päiväkeskuskäynnit lääkärin puhelut yht Taulukko 1. Kotihoito lukuina vv Omaisten tukeminen Potilaan hyvään hoitoon kuuluu keskeisesti omaisten ja läheisten tukeminen. Perhettä ja läheisiä tukevat työssään erityisesti omahoitajat, lääkärit, sosiaalityöntekijä sekä pappi. Omaisten tukemisen vastuuhenkilönä ja tukimuotojen kehittäjänä toimii sosiaalityöntekijä. Keskeisiä toimintamuotoja omaisten tukemisessa ovat erilaiset omaisten ryhmät. Omaisille tarkoitetut keskusteluryhmät kokoontuivat kevätkaudella kahdesti viikossa, syksyllä ryhmä jatkoi viikoittain tiistaisin päiväkeskuksen yhteydessä. Osallistujia tässä ryhmässä oli runsaasti: enimmillään kaksitoista omaista ja keskimäärin kuusi omaista. Ryhmässä keskeistä on omaisten saama vertaistuki toisilta omaisilta. Myös monia tärkeitä aihealueita käsiteltiin ryhmässä, kuten omaisten omat voimavarat, luopuminen sekä hengelliset asiat. Saattohoidossa omaisten tukemisen katsotaan jatkuvan myös potilaan kuoleman jälkeen. Musiikkiterapeutti piti vuoden aikana kaksi sururyhmän, joihin osallistui yhteensä 8 henkilöä. Sururyhmät kokoontuivat viikoittain 9 10 viikon ajan. Ryhmässä saatu tuki ja surun käsitteleminen koettiin suurena apuna. Kolme kuukautta potilaan kuoleman jälkeen muisteluiltaan kutsuttiin lähiomaisen kautta myös muita omaisia. Muisteluiltoja järjestettiin 11. Näissä illoissa oli osallistujia edellisvuotta (121 v. 2013) suurempi määrä, yhteensä 134 omaista ja läheistä. Mukana muisteluillassa oli sekä henkilökuntaa, että vapaaehtoistyöntekijöitä. Hoitokodilla tehdystä surusta ja luopumisesta kertova Surusta toivoon - filmi vakiinnutti paikkansa illan ohjelmassa. Vakiintunut tukimuoto omaisille on puolisonsa menettäneiden vertaistukiryhmä. Syksyllä alkoi jälleen uusi ryhmä, joka kokoontui viisi kertaa, yhteensä osallistujia ryhmässä kävi 20 omaista. Ryhmän vetäjinä toimivat sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja sekä neljä vapaaehtoistyöntekijää. Tämän ryhmän osallistujat sopivat ryhmän päättyessä keskenään jatkotapaamisista Hoitokodin ulkopuolella. Lapsiperheiden erityinen tukeminen oli nostettu keskeiseksi kehittämisen kohteeksi jo edellisenä vuotena. Sairaanhoitaja Martta Holmevaaran kehittämistyön kautta saatiin lapsen surua käsittelevää kirjallisuutta, jota perheet voivat halutessaan lainata kotiin. Kehittämistyön tuloksena otettiin käyttöön myös Lapsen surun tuki- keskustelut, joissa sairaalapastori Leena Leppälän soveltama tukikeskustelumenetelmä otettiin hoitotyöntekijöiden työkaluksi. Keskustelumenetelmää myös esitellään ammattilaisille suunnatuissa koulutuksissa. Sosiaalityöntekijä ja kaksi sairaanhoitajaa kävivät vuoden kestävän Laaja Toimiva lapsi ja perhe (TLP) menetelmä koulutuksen. Syksyllä koulutukseen osallistuneet pitivät henkilökunnalle koulutusta tästä aiheesta. 5. Henkilökunta Vakinaista henkilökuntaa oli 38 henkilöä. Lääkäreitä oli kaksi, ylilääkäri ja kotihoidon osaaikainen (40 %) lääkäri. Hoitotyön toimia oli 21: osastonhoitaja, osastohoidon apulaisosastonhoitaja ja kotisaattohoidon apulaisosastonhoitaja, 14 sairaanhoitajaa ja 4 perus-/lähihoitajaa. Hallintoja toimistohenkilökuntaan kuuluivat johtaja, sivutoiminen talouspäällikkö sekä toimistosihteeri. Erityistyöntekijöitä olivat palvelusihteeri, sosiaalityöntekijä ja vapaaehtoistoiminnan ohjaaja sekä osa-aikaiset pappi (60 %), fysioterapeutti (55 %) ja kiinteistönhoitaja (10 h/vk). Ravitsemushuollosta ja puhtaanapidosta vastasi ravitsemuspäällikkö apunaan apulaisemäntä ja 4,5 hoitoapulaista. Palkattua henkilökuntaa sijaiset mukaan luettuina oli Hoitokodissa vaihdellen

7 Erityispätevyyspalvelua suorittavien lääkäreiden palkkaus mahdollistui siten, että Syöpäjärjestöt myönsivät vuonna 2014 tukena puolet ko. lääkäreiden palkkakustannuksista (kuitenkin max 3000 /kk) erillisen hakemuksen perusteella. Erityispätevyysharjoittelussa oli kolme henkilöä viiden kuukauden aikana. Kesäksi palkattiin aikaisempien vuosien tapaan kaksi henkilökunnan omaa lasta Tienaa euroja nuoriksi. Henkilökunnan keski-ikä oli 46,9 vuotta (47 v. 2013). Kuviossa 3 näkyy henkilökunnan keski-ikä ammattiryhmittäin ja sen muuttuminen vuosina sekä ennuste vuodelle Kuvio 3. Henkilökuntaryhmien keski-ikä vuosina sekä ennuste vuodelle Osa-aikaeläkkeellä jatkoi kolme työntekijää. Heistä eläkkeelle jäi kaksi hoitoapulaista. Muihin tehtäviin siirtyi yksi sairaanhoitaja ja vuorotteluvapaalla ollut toimitilahuoltaja. Poissaoloja oli (4823 kalenteripäivää v. 2013). Muita poissaoloja olivat henkilö-kohtaiset syyt, kuten työskentely toisen työnantajan palveluksessa sekä opintovapaat. Nelijäseninen moniammatillinen huvitoimikunta kokoontui säännöllisesti organisoimaan henkilökunnan virkistystoimintaa. Työnantajan tukemana kevätkaudella osallistuttiin Likkojen Lenkille ja syyskaudella järjestettiin Syyssäpinät Tampereen Komediateatterissa sisältäen stand up komiikkaa ja illallisen. Liikunta- ja kulttuuriseteleillä tuettiin työntekijöiden hyvinvointia ja vapaa-ajan harrastuksia edellisvuosien tapaan. Kuvio 4. Poissaolojen suhteellinen jakauma kaikista poissaoloista vuosina Työterveyshuollon kanssa kiinnitettiin erityistä huomiota työkyvyn ylläpitämiseen. Varhaiskuntoutusta järjestettiin viidelle itsenäistä työtä ja esimiestyötä tekevälle. Myös työnohjaukseen panostettiin aikaisempia vuosia enemmän suuntaamalla sitä hoitotyön-tekijöiden ja lääkäreiden lisäksi hoitoapulaisille, ravitsemuspäällikölle ja erityistyöntekijöille. Sairauslomien määrä kasvoi ollen 698 poissaolopäivää (655 v. 2013). Sairaslomiin johtaneita työtapaturmia ei ollut lainkaan. Vapaa-ajan tapaturmia tapahtui kolmelle eri työntekijälle yhteensä 130 kalenteripäivää. Sairauspoissaoloista omalla luvalla sairauden vuoksi poissaoloja oli 7,7 % eli 54 kalenteripäivää (6 % eli 41 kalenteripäivää v. 2013) ja lääkärintodistuksella 73,6 % eli 514 kalenteripäivää (88 % eli 576 kalenteripäivää v. 2013). Saattohoidon osaamisen varmistaminen tapahtui sekä työajalla että omalla ajalla tapahtuvalla kouluttautumisella. Sisäisiä koulutuksia järjestettiin vuoden aikana 25 kertaa. Pääosin kouluttajina toimi oma henkilökunta kukin oman ammattiosaamisensa alueelta. Koulutuksien aiheina olivat mm. Tuntevamenetelmä, hengellinen tukeminen, lapsiperheen tukeminen sekä eläinavusteinen fysioterapia. Ulkopuoliset kouluttajat luennoivat Hoitokodilla mm. rakenteisesta kirjaamisesta ja vanhustyön erikoisammattitutkinnon näytön vastaanottamisesta. Ulkopuoliseen koulutukseen osallistui koko henkilökunnasta 37 eri henkilöä (34 v. 2013). Toimintakertomusvuonna panostettiin sekä alueellisiin ja paikallisiin koulutuksiin että pitkiin täydennys- ja erikoistumiskoulutuksiin parantumattomasti sairaan palliatiivisessa ja saattohoidossa (3 sairaanhoitajaa, 1 perushoitaja), työhyvinvoinnissa (työsuojeluvaltuutettu)

8 sekä kriisityössä (sairaanhoitaja). Painopiste oli lasten suruun liittyvässä lisäkoulutuksessa. Lapset puheeksi - koulutukseen osallistui kolme työntekijää. Kotisivuille päivitettiin Hoitokodin ulkopuolella toimivat omat asiantuntijakouluttajat. 6. Vapaaehtoistoiminta saattohoidossa Vapaaehtoiset täydentävät saattohoitoa. He antavat sisältöä kuolevien potilaiden ja heidän läheistensä päiviin. He tuovat yhteisöön tuulahduksen ulkomaailmasta ja poistavat läsnäolollaan laitosmaista tunnelmaa. He toimivat saattohoidossa omaehtoisesti ja palkattomasti eivätkä korvaa ammattilaisten työtä. Syksyllä järjestettyyn uusien vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytoimiseksi esittelyiltaan osallistui yli 60 henkilöä. Heistä vapaisiin tehtäviin valikoitui 25 uutta vapaaehtoistyöntekijää. Vuoden lopussa toiminnassa oli mukana 116 aktiivista vapaaehtoistyöntekijää. He tekivät vapaaehtoistyötä ennätykselliset tuntia ( tuntia v. 2013). Tästä ajasta suurin osa käytettiin potilasvirkistystoimintaan (6500 tuntia), potilaiden ja heidän läheistensä seurana ja tukena olemiseen (lähes 6000 tuntia) sekä käytännöllisiin palvelutehtäviin (7300 tuntia). Vapaaehtoistyöntekijät jatkoivat ahkeroimistaan henkilökunnan rinnalla mm. päiväkeskuspäivissä, saunapäivissä, hengellisissä tilaisuuksissa sekä erilaisissa omaisten ryhmissä. Uutena toimintana käynnistettiin vapaaehtoistyöntekijöiden Laulujoutsen-kuoro. Vapaaehtoistyön laajentamiseksi kotisaattohoidossa tehtiin kotipotilaille ja heidän läheisilleen kysely. Tulosten perusteella toimintatapoja ja vapaaehtoistyöntekijöiden tehtäväkuvaa täsmennettiin. Vapaaehtoistyöntekijät tukivat kotipotilaita pidempikestoisesti kymmenen kertaa ja yksittäisissä tilanteissa seitsemän kertaa. Aulaemännät alkoivat hoitaa pääaulan kanttiinia myös arkipäivisin. Leipomis- ja kädentaitotiimiläiset jatkoivat tuotteidensa valmistamista Hoitokodin käyttöön, pääaulan myyntipisteisiin sekä myyjäisiin. Vapaaehtoistyöntekijöiden panostus näkyi pääsiäis- ja joulumyyjäisten ennätystuloksina. Vapaaehtoistyöntekijöiden pitämä Kymppi-Kirppis jatkoi tasaista varainkeruutaan Hoitokodin hyväksi. Varoja kerättiin lisäksi osallistumalla Aamulehden joulumyyjäisiin ja TAYS:n joulutorille. Kirpputorille ja myyjäisiin saatiin runsaasti lahjoituksia. Vapaaehtoistyöntekijät esittelivät vapaaehtoistoimintaa ja Hoitokodin tiloja erilaisille opinto- ja tutustumisryhmille sekä osallistuivat erilaisiin kirkollisten tapahtumien tehtäviin yhteisvastuukeräyksen merkeissä. Vapaaehtoistoiminnan organisointikurssi järjestettiin omaa vapaaehtoistoimintaa aloittaneille tai sitä suunnitteleville yhteisöille. Niksu-Nurkka tarinoiden kirjoittamista jatkettiin talon omasta kissasta. Niksu-nurkka vihkosia painettiin myös myyntiin. Perinteisen työnohjauksen rinnalla kokeiltiin musiikkiterapiaan pohjautuvaa työnohjausta myönteisin kokemuksin. Vapaaehtoistyöntekijät osallistuivat Karinakodin järjestämille suomalaisten saattohoitokotien vapaaehtoistyöntekijöiden syyspäiville. Lisäksi vapaaehtoistyöntekijöiden virkistykseksi tarjottiin syyskauden avajaiset, Rotarien järjestämä XIV joulukonsertti Tampereen Tuomiokirkossa sekä joulukirkko ja joulujuhla. Palautekyselyjen perusteella potilaat ja omaiset olivat tyytyväisiä vapaaehtoistoimintaan ja järjestettyihin virkistystuokioihin. Myös henkilökunta antoi kiitettävää palautetta vapaaehtoistoiminnasta. 7. Sairaalapastorin antama hengellinen ja henkinen tuki Pääpaino papin työssä oli kahdenkeskeisissä keskusteluissa potilaiden ja omaisten kanssa. Pappi tapasi säännöllisesti sekä osasto- että kotisaattohoidon piirissä olevia potilaita omaisineen. Yhteistyö paikallisseurakuntien kanssa jatkui totuttuun tapaan noin kaksi kertaa kuussa tapahtuvien seurakuntavierailujen merkeissä. Hengellisiä tilaisuuksia järjestettiin viikoittain ja niistä vastasivat talon oma pappi, vierailevat seurakunnat ja musiikkivieraat. Talon oman papin hartausvuoro toteutettiin pääosin ehtoollishartauden muodossa noin kaksi kertaa kuussa, samoin ehtoollista vietettiin yksityisesti potilashuoneissa toiveiden mukaan. Kirkollisina juhlapyhinä järjestettiin kotisaattohoitopotilaille ja heidän omaisilleen omat hartaustilaisuudet tiistain toimintakeskuspäivän aikana kolme kertaa vuoden aikana. Hautaan siunaamisia ja saattohartauksia toimitettiin yhteensä noin 40. Pappi osallistui kouluttajana

9 Pirkanmaan Hoitokodin tarjoamaan koulutukseen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä talon sisäiseen koulutukseen henkilökunnalle ja vapaaehtoistyöntekijöille. Pappi osallistui kaksi kertaa omaisten muisteluiltaan, kerran lapsiperheille suunnattuun iltaan, sekä toimi omaisten keskusteluryhmän vetäjänä noin kerran kuussa. Vuoden yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohteena oli saattohoito. Hoitokodilla järjestettiin koulutus- ja keskustelutapahtuma, johon osallistui Tampereen tuomiokapitulin henkilökuntaa, paikallisseurakuntien edustajia ja Tampereen Hiippakunnan piispa Matti Repo. Pappi osallistui erilaisiin seurakunnissa toteutettuihin yhteisvastuutapahtumiin lähinnä kouluttajana. Helmikuussa pappi osallistui Hoitokodin työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa yhden päivän aikana toteutettuun Yhteisvastuukeräykseen Kalevan alueella, sekä Kalevan kirkossa järjestettyyn jumalanpalvelukseen ja keskustelutilaisuuteen. Tuomiokirkkoseurakunnan Kalevan alue lahjoitti oman vapaasti suunnattavan osuuden keräystuotostaan Pirkanmaan Hoitokodille. Summa käytettiin lapsiperheiden tukemiseen. 8. Yhteistyö- ja ulkopuoliset tukitoiminnot Yhteistyö lähettävien tahojen ja saattohoitoa kehittävien ammattilaisten kanssa Hoitokoti panosti vuonna 2014 edelleen erityisesti hyvään yhteistyöhön lähettävien tahojen kanssa ja heitä kutsuttiin aktiivisesti vierailulle Hoitokodille. Vierailulla kävivät mm. TAYS: in gynekologien ja onkologien ryhmät. TAMK:sta oli 8 japanilaista sairaanhoitajaopiskelijaa tutustumiskäynnillä syksyllä. Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyysharjoittelussa olleet kolme lääkäriä saivat konkreettista kokemusta Hoitokodin toimintamalleista ja vastaavasti heidän kauttaan tutuksi tulivat Porin Diakonissalaitoksen, Pohjois-Karjalan keskussairaalan ja Kuopion yliopistollisen sairaalan palliatiivisen ja saattohoidon toteuttamistavat. Kotihoidon työryhmä kokoontui keväällä ja syksyllä ja vierailulla kävivät myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaalapapit. Saattohoitokotien välistä yhteistyötä Suomen saattohoitokotien yhteinen tapaaminen oli Vantaalla teemalla Angry Nurses -tunteiden paloa hoitotyössä. Tapaamiseen osallistui 11 työntekijää. Talouspäällikkö Lasse Kärki toimi 2014 yhteisvastuukeräyksen ohjausryhmän jäsenenä. Suomen Syöpäsäätiö tuki aiempien vuosien tapaan rahallisesti lääkäreiden palliatiivista erityispätevyysharjoittelua. Pirkanmaan Hoitokodin Kannatusyhdistys ry. tuki edellisvuosien tapaan musiikkiterapiaan pohjautuvia sururyhmiä ja vapaaehtoistyöntekijöiden työnohjausta sekä henkilökunnan omaehtoista lisäkoulutusta. Hallitus, jonka puheenjohtajana toimi johtaja Rauno Ulonen, piti kolme kokousta. Kannatusyhdistyksen tulot koostuivat pääosin jäsenmaksuista ja teatterilippujen myynnistä kahteen Tampereen Teatterin esitykseen. Kotihoidon työryhmä kokoontui keväällä ja syksyllä, tapaamiset koettiin tärkeiksi. Vierailulla kävi mm. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaalapapit vuoden lopulla. Ulkopuoliset palvelut Turun Tekstiilihuolto huolehti liinavaatteiden huollosta. Sairaanhoitopiirin laitetekniikalta ostetut palvelut koskivat lääkintäteknisten ym. laitteiden huollon ja korjauksen lisäksi hoitajakutsu- ja puhelinjärjestelmää. Anvian kanssa tehtiin laaja sopimus IT -laitteista ja -tuesta. Muilta osin jatkettiin yhteistyötä entisten palvelutuottajien kanssa. 9. Saattohoidon laatu Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja toimi oman työnsä ohella laatupäällikkönä organisoiden muun muassa kevät- ja syyskausien johdon katselmukset sekä sisäiset ja ulkoiset arviointitapahtumat. IMS-järjestelmästä (sähköisestä tiedonhallintajärjestelmästä) päätettiin luopua ja ottaa tilalle helppokäyttöisempi Y-asema. Pirkanmaan Hoitokodin toiminta on sertifioitu ISO 9001:2008 standardin mukaan. Vuosittaisessa Inspecta Sertifointi Oy:n toteuttamassa väliarvioinnissa poikkeamia ei todettu, kehittämisideoita kylläkin. 10. Koulutus- ja tutkimustoiminta sekä muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen Elämää kuoleman lähellä koulutuspäiviä ja opintokäyntejä järjestettiin kerran viikossa lukuun

10 ottamatta kesää ja joulun aikaa. Opinto- ja koulutuspäiviä terveydenhuollon opiskelijoille ja työelämässä oleville järjestettiin 43 (44 v. 2013). Yhteensä osallistujia näissä ryhmissä oli 813 (970 v. 2013). Ammattilaisille suunnattu saattohoitokoulutus pidettiin keväällä kaksipäiväisenä ja syksyllä kolmipäiväisenä. Hoitokodin lääkärit osallistuivat vuosikurssin lääketieteen opiskelijoiden palliatiivisen hoidon opetukseen. Lisäksi he luennoivat aktiivisesti erilaisissa koulutuksissa (TAYS, TAMK, Tampere, Helsinki, Sastamala, Huittinen, Ylöjärvi). Molemmat lääkärit toimivat myös tutoreina palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyskoulutuksessa. Hoitokodilta osallistuttiin Tampereen Lääkäripäiville sekä Hyvä ikä- messuille. Tampereen Lääkäripäivien Saattohoito- session puheenjohtajana ja yhtenä luennoitsijana toimi Hoitokodin ylilääkäri. Opetuskenttänä Hoitokoti toimi yhteensä 21 terveydenhuollon opiskelijalle (18 v.2013). Hoitokodissa harjoitteli 9 sairaanhoitajaopiskelijaa sekä 6 lähihoitajaopiskelijaa. Sairaanhoitajaopiskelijat sekä suurin osa lähihoitajaopiskelijoista suorittivat syventävää harjoittelujaksoaan Hoitokodissa. Fysioterapeuttiopiskelijoita oli kolme sekä geronomi opiskelijoita oli kaksi. Syksyllä 2014 vanhustyön erikoisammattitutkinnon kuolevan potilaan hoitoosion suoritti yksi perushoitaja. Lisäksi hoitokodin toimintaan tutustui keväällä yhteisvastuukeräyksen innoittamana evankelisluterilaisen kirkon diakoniatyöntekijöitä osallistumalla saattohoitotyöhön vuodeosastolla. Vuonna 2014 Hoitokodissa 3 lääkäriä suoritti palliatiivisen lääketieteen erityispätevyysharjoittelunsa. Työssä oppimisjaksoilla olleilta opiskelijoilta kerättiin aktiivisesti palautetta. Kaikki opiskelijat olivat valmiita suosittelemaan Hoitokotia harjoittelupaikaksi. Kehittämis- ja tutkimustoiminta Hoitokoti tekee aktiivisesti yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Molemmat Pirkanmaan Hoitokodin lääkärit osallistuivat Duodecimin Palliatiivinen hoitooppikirjan päivitykseen kirjoittamalla kirjaan useampia artikkeleita pyydetyistä aiheista. Uusina tutkimus- ja opinnäytetyöhankkeina käynnistettiin TtT Kaija Helinin post doc tutkimusta kuvataiteesta palliatiivisessa hoitotyössä. Vanhoina tutkimus- ja opinnäyte-hankkeina jatkuivat mm. terveystieteen tohtori Varpu Lipposen post doc tutkimushanke hengellisyydestä sekä tohtoriopiskelija Mirja Sisko Anttosen tutkimus hyvästä saattohoidosta parantumattomaan syöpään sairastuneen aikuisen, perheen ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Myös oma henkilökunta oli aktiivinen kehittäjä ja kunnostautui useilla opinnäytetöillä. Vuoden aikana valmistuivat seuraavat opinnäytetyöt: Marjaana Alakärppä-Ilomäen pro gradu tutkielma: Ryhmämusiikkiterapia surutyön tukena saattohoidossa kuolleiden omaisille, Hanna Hävölän pro gradu tutkielma: Saattohoitopotilaan toivo sekä sitä vahvistavat ja heikentävät tekijät potilaan ja hoitajan kuvaamina, Martta Holmevaaran ja Anne Olgrenin opinnäytetyö: Minä en koskaan unohda sinua äiti lapsen ja nuoren suru läheisen kuollessa, Seija Niemisen opinnäytetyö: Vuorovaikutteinen saattohoitokoulutus: Hoitokoti Arwolan henkilökunnalle ja Katja Mustosen sosionomitutkintoon liittyvä opinnäytetyö: Verkkopalvelu- palveluohjauksen välineenä Pirkanmaan Hoitokodin verkkopalvelun kehittämishanke. Santeri Salkila teki opinnäytetyönsä Hilkka potilastietojärjestelmän käytettävyydestä Pirkanmaan Hoitokodissa sekä Anniina Haverinen ja Katja Turunen saivat valmiiksi opinnäytetyön Lemmikkieläimen merkitys saattohoitopotilaan elämänlaadulle. Muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen Hoitokoti toteutti edellisvuosien tapaan avointen ovien politiikkaa järjestämällä suurelle yleisöllekin suunnattuja tapahtumia kuten myyjäisiä, taidenäyttelyitä ja osallistumalla Tampere-päivään. Ylilääkäri ja johtaja Tiina Surakka osallistuivat aktiivisesti saattohoitopotilaan palveluverkon kehittämiseen Pirkanmaalla. Hoitoketjukuvaus julkaistiin yliopiston Arvo-rakennuksessa toukokuussa Ylilääkäri osallistui EAPC:n kansainväliseen konferenssiin kesäkuussa Espanjan Lleidassa. Vierailijoita kävi mm. Japanista ja Hollannista.

11 Taidenäyttelyt ajoittuivat kesään ja syksyyn. Johanna Vilenin grafiikkaa ja maalauksia oli kesällä ja Tuula Vuokolan Syysnäyttely lokakuulla. Hoitokoti oli positiivisesti esillä useammassakin lehtiartikkelissa mm. Diakonia-lehdessä, Lempäälä- Vesilahti Sanomissa, Oma Nokiassa, Silta-lehdessä. Toimittaja Helena Itkonen valmisteli ohjelmaa YLE Radio 1:lle teemalla Hyvä elämä. Vapaaehtoistyö oli myönteisesti esillä Aamulehdessä, Iltalehdessä ja Tampereen yliopiston TV:ssä. 11. Arvio tulevasta kehityksestä Kirkon yhteisvastuukeräyksen kotimaisena kohteena oli saattohoito. Teemaa viedään Suomessa eteenpäin erityisesti kouluttamalla saattohoitoon hoitohenkilökuntaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen vaikutuksia Hoitokodille ei vielä tiedetä. Suuri potilasvaihtuvuus on edelleen suuri haaste. Saattohoitopotilaan palveluverkko-kuvauksessa hoidon porrastus, hoitolinjan ja oikea-aikaisen saattohoitopäätöksen tekemisen tärkeys on kuvattu Pirkanmaalla. Tavoitteena on ollut selkiyttää saattohoitopotilaiden asemaa ja lisätä yhteistyötä edelleen ko. toimijoiden välillä. Hoitokodin rooli omaishoidon palvelujen tuottamisessa omille Hoitokodin kotisaattohoidon piirissä oleville potilaille näyttäisi kasvavan. Kotihoidon onnistumisen edellytyksiä on mm. oikein ajoitettu omaisen tukeminen, joka mahdollistaa kotihoidon pidemmän keston. Käytännössä tämä näkynee kotihoidossa olevien potilaiden hoitoajan lyhentymisenä osastohoidossa ja mahdollisesti myös kotona tapahtuvien kuolemien määrän nousuna. Teknologiset ratkaisut tietojärjestelmissä luovat paitsi mahdollisuuksia vaikuttavan tiedon tuottamisessa ja kirjaamisessa, myös paineita säilyttää potilaslähtöisyys arjessa. Sähköinen potilastietojärjestelmä laajentuu kaikkien saattohoitopotilaan hoitamiseen osallistuvien työvälineeksi. Hoitokodin toiminta on vakaalla pohjalla. Henkilökunta, vapaaehtoistyöntekijät ja luottamushenkilöt ovat sitoutuneet pitämään ensimmäistä suomalaista ja pohjoismaista saattohoitokotia saattohoidon edelläkävijänä Suomessa. 12. Talous Hoitokodin alijäämä vuonna 2014 oli euroa. Varsinaisen toiminnan tuottojen ja kulujen erotus (kulujäämä) oli euroa. Vuonna 2014 kulujäämä oli euroa. Varsinaisen toiminnan kulujäämä pieneni euroa vuodesta Varsinaisen toiminnan tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta euroa. Varsinaisen toiminnan kulut pienenivät euroa. Varsinaisen toiminnan kulujäämää ei saatu katetuksi varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tuottojäämillä. Kuviossa 5 on esitetty varsinaisen toiminnan tuottojen ja kulujen kehitys vuosina Kuvio 5. Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut

12 Varsinaisen toiminnan tuotot Varsinaisen toiminnan tuotot olivat euroa. Ne kasvoivat vuoteen 2013 verrattuna 6,4 %. Varsinaisen toiminnan tuotoista saattohoitopalveluiden myyntejä kertyi yhteensä ( euroa v. 2013). Saattohoitopalvelujen myyntien osuus oli 96 % varsinaisen toiminnan kokonaistuotoista. Myynnit jakaantuivat seuraavasti: Tampereen kaupunki ( ) Muut kunnat ( ) Yksityispotilaat ( ) PSHP ( ) Kotisaattohoidon palveluiden myynti oli yhteensä ( euroa v. 2013). Kuntien ja sairaanhoitopiirien lähettämiltä potilailta potilasmaksuja ei peritty vuodeosasto-, kotihoito- ja päiväkeskustoiminnasta. Potilasmaksujen perimisestä huolehti ao. kunta tai kuntayhtymä. Majatalotuotot olivat ( euroa). Majatalokäytössä oli 5 huonetta ja lisäksi kolmea käytettiin myös potilashoidossa. Tampereen kaupungin avustus Hoitokodille oli euroa. Kaupungin avustus saatiin omaisten ja vapaaehtoistoiminnan tukemiseen. Hoitokodin muut varsinaisen toiminnan tuotot olivat euroa ( euroa). Muut tuotot kertyivät suurimmaksi osaksi koulutustuloista ja ateriakorvauksista. Varsinaisen toiminnan kulut Varsinaisen toiminnan kulut olivat euroa ja kasvoivat vuoteen 2013 verrattuna 1,0 %. Henkilöstökulut pienenivät 0,1 %. Henkilöstökulut olivat 72 % varsinaisen toiminnan kuluista ja 80 % varsinaisen toiminnan tuotoista. Varainhankinta ja sijoitustoiminta Varainhankinnan tuottojäämä oli euroa ( euroa). Hoitokoti sai testamenttilahjoituksia euroa, josta Aatos Tuoviselta saadun lahjoituksen osuus oli euroa. Pirkanmaan Rotaryt järjestivät Tampereen Tuomiokirkossa Hoitokodin hyväksi 19. kerran perinteisen joulukonsertin. Yli 1000 euron lahjoituksia saatiin Mikko Järviseltä, Pirjo-Riitta Lehdeltä, Oriveden Erikoiselementti Oy:ltä, MMD Networks Oy:ltä, Temppeliherrain Ritarikunnalta, Majaoja- säätiöltä, Lions Club Lempäälältä, Pirkko Lahdelta sekä Laila Kalajaisen, ja Olli Ahon muistoksi saaduista lahjoituksista. Tampereen Taksiautoilijat, Tampereen Aluetaksi Oy ja Oriveden Erikoiselementti ovat tehneet Hoitokodille lahjoituksia vuosittain. Yhteensä lahjoituksia saatiin euroa. Varainhankinnan muut tuotot olivat euroa ( euroa), josta suurin osa oli vapaaehtoistyöntekijöiden myyjäis- ja keräystuloja. Tavaralahjoituksina Hoitokoti sai sekä kirpputorimyyntiin että Hoitokodin käyttöön muun muassa tauluja, huonekaluja ja kodinkoneita. Sijoitustoiminnan tuotot kertyivät vuokra- ja korkotuotoista sekä arvopaperien myyntivoitosta. Kulut olivat suurimmaksi osaksi osakehuoneistojen ylläpitokuluja sekä kuluja arvopapereista. Sijoitusja rahoitustoiminnan nettotuotto oli euroa ( euroa). Sijoitustoiminnan tuloista rahoitusarvopaperien myyntivoittoja oli euroa. Tilinpäätöslaskelmat ja talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma ja tase sekä talousarvion toteutumisvertailu vuodelta 2014 ovat liitteenä. Investoinnit Hoitokodin investoinnit olivat yhteensä euroa ( euroa). Piha-alueiden kunnostukseen ja pysäköintialueen laajennukseen käytettiin euroa, tietojärjestelmähankintoihin euroa ja irtaimistohankintoihin euroa. Hoitokodin vakavaraisuus ja maksuvalmius Hoitokodilla ei ole pitkäaikaisia lainoja. Hoitokodin omavaraisuus ja maksuvalmius ovat edelleen hyvällä tasolla. Lyhyen koron rahastoihin sijoitetut varat vähenivät eurolla, joista sijoitettiin korkotodistuksiin. Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laskutuksessa noudatettiin ennakkolaskutusmenettelyä. Laskutus tasattiin palvelujen toteutuneen käytön mukaisesti.

13 SYÖPÄPOTILAIDEN HOITOKOTISÄÄTIÖ Pirkanmaan Hoitokoti TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Tuotot , ,03 Henkilöstökulut , ,57 Poistot , ,28 Muut kulut , ,74 Yhteensä , ,59 Kulujäämä , ,56 Varainhankinta Tuotot , ,17 Kulut , ,74 Tuottojäämä , ,43 Kulu- tuottojäämä , ,13 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot , ,44 Kulut , ,14 Tuottojäämä , ,30 Tilikauden ali-/ylijäämä , ,83

14 SYÖPÄPOTILAIDEN HOITOKOTISÄÄTIÖ Pirkanmaan Hoitokoti TASE 12/31/ /31/2013 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet , ,90 Aineelliset hyödykkeet , ,45 Sijoitukset , ,02 Yhteensä , ,37 Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,50 Muut saamiset , ,07 Yhteensä , ,57 Rahoitusarvopaperit , ,22 Rahat ja pankkisaamiset , ,14 Vaihtuvat vastaavavat yht , ,93 Vastaavaa yhtensä , ,30 Vastattavaa Oma pääoma Säätiön peruspääoma , ,79 Rahastot , ,42 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,14 Tilikauden ylijäämä , ,83 Yhteensä , ,52 Vieras pääoma Lyhytaikaiset Ostovelat , ,52 Muut velat , ,26 Yhteensä , ,78 Vastattavaa yhteensä , ,30

15 SYÖPÄPOTILAIDEN HOITOKOTISÄÄTIÖ Pirkanmaan Hoitokoti LIITETIEDOT Talousarvion toteutuminen Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2014 Muutos % 2014 / 2013 Tot. % Varsinaisen toiminnan tuotot Korvaukset kunnilta ,3 97,3 Yksityispotilaat ,4 639,3 Majatalotulot ,2 17,3 Avustukset ,0 100,0 Muut tuotot ,0 107,1 Yhteensä ,4 98,1 Varsinaisen toiminnan kulut Palkat ,3 99,1 Muut henkilöstökulut ,9 96,8 Henkilöstökulut yht ,1 98,7 Poistot ,0 153,5 Muut kulut ,0 101,9 Yhteensä ,0 101,0 Kulu- / tuottojäämä ,7 139,4 Varainhankinta ,9 147,3 Kulu- / tuottojäämä ,6 135,3 Sijoitustoiminta ,9 199,2 Tilikauden ali-/ylijäämä ,4

16 Syöpäpotilaiden Hoitokotisäätiö Pirkanmaan Hoitokoti Lääkärinkatu Tampere Puhelinnumero (03) Faksi (03) Sähköposti