Kansalaisen yleisneuvontapalvelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalaisen yleisneuvontapalvelu"

Transkriptio

1 Kansalaisen yleisneuvontapalvelu Loppuraportti /2012 Hallinnon kehittäminen

2

3 Kansalaisen yleisneuvontapalvelu Loppuraportti Valtiovarainministeriön julkaisuja 9/2012 Hallinnon kehittäminen

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Taina Ståhl Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, helmikuu 2012 Tekijät Yleisneuvontapalvelu-hankkeen klusteriryhmä sekä organisaatio- ja henkilöstötyöryhmä Julkaisun nimi Yleisneuvontapalvelu-hankkeen esiselvityksen loppuraportti Asiasanat Julkinen hallinto, julkiset palvelut, kansalaiset, neuvonta Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 9/2012 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta julkaisut. Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2012 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 98 Kieli Suomi Tiivistelmä Valtiovarainministeriö asetti Kansalaisen yleisneuvontapalvelun jatkovalmistelua varten kaksi työryhmää: organisaatio- ja henkilöstötyöryhmän sekä Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) mukaisen klusteriryhmän Työryhmien tehtävänä oli täsmentää mennessä kansalaisille suunnatun julkisen hallinnon yleisneuvontapalvelun organisointia, toimintamallia ja sisältöä pohjautuen valtiovarainministeriön asettaman Kansalaisen yleisneuvontapalvelu -hankkeen työryhmän loppuraporttiin siten, että palvelu on käytettävissä vuoden 2013 alkupuolella.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, februari 2012 Författare Klustergruppen samt organisations- och personalgruppen inom projektet för den allmänna rådgivningen Publikationens titel Yleisneuvontapalvelu-hankkeen esiselvityksen loppuraportti Publikationsserie och nummer Finansministeriets publikationer 9/2012 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2012 ISBN (hft.) ISSN (hft.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 98 Språk Finska Sammandrag Finansministeriet tillsatte två arbetsgrupper för den fortsatta beredningen av den allmänna rådgivningstjänsten för medborgarna: organisations- och personalarbetsgruppen den 13 oktober 2011 samt en klustergrupp i enlighet med programmet för påskyndande av elektronisk ärendehantering och demokrati (SADe-programmet) den 16 augusti Arbetsgrupperna skulle före den 29 februari 2012 utgående från slutrapporten av den 7 december 2010 från den av finansministeriet tillsatta arbetsgruppen för projektet för den allmänna rådgivningstjänsten för medborgare precisera organiseringen av, handlingsmodellen för och innehållet i den allmänna rådgivningstjänsten för medborgarna så att tjänsten kunde vara tillgänglig under första halvåret av 2013.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, February 2012 Author(s) Citizen Advice Service Project s Cluster Group and Organisation and Personnel Working Group Title of publication Yleisneuvontapalvelu-hankkeen esiselvityksen loppuraportti Publication series and number Ministry of Finance publications 9/2012 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2012 ISBN (print.) ISSN (print.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 98 Language Finnish Abstract The Ministry of Finance established two working groups for the further preparation of the Citizen Advice Service: a Organisation and Personnel Working Group, on 13 October 2011; and a Cluster Group under the eservices and edemocracy Acceleration Programme (SADe programme), on 16 August The task of the working groups was to specify by 29 February 2012 the organisation, operating model and content of the public administration Citizen Advice Service, based on the 7 December 2010 final report of the working group of the Citizen Advice Service project, such that the service would be accessible in early 2013.

8

9 Valtiovarainministeriölle Valtiovarainministeriö asetti Kansalaisen yleisneuvontapalvelun jatkovalmistelua varten kaksi työryhmää: organisaatio- ja henkilöstöryhmän sekä sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) mukaisen klusteriryhmän. Työryhmien tehtävänä oli täsmentää kansalaisille suunnatun julkisen hallinnon yleisneuvontapalvelun toimintamallia pohjautuen valtiovarainministeriön asettaman yleisneuvontapalvelu-työryhmän loppuraporttiin siten, että palvelu on käytettävissä vuoden 2013 alkupuolella. Klusteriryhmän puheenjohtajana toimi kehittämisjohtaja Marko Puttonen valtiovarainministeriöstä. Työryhmän jäseninä toimivat neuvotteleva virkamies Markus Rahkola valtiovarainministeriöstä, tietojohtaja Tiina Pesonen sosiaalija terveysministeriöstä ( asti), tietohallintopäällikkö Antero Taimiaho sosiaali- ja terveysministeriöstä ( alkaen), neuvotteleva virkamies Päivi Laatikainen työ- ja elinkeinoministeriöstä, tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas sisäasiainministeriöstä, erityisasiantuntija Ari-Pekka Dag sisäasiainministeriöstä, asiakaspäällikkö Ismo Tikka Valtiokonttorista, verkkotoimittaja Margit Suurhasko Valtiokonttorista, hankejohtaja Johanna Hakala Hätäkeskuslaitoksesta ( asti), Hätäkeskuksen johtaja Helena Borisov, Kouvolassa toimivasta hätäkeskuksesta, ylitarkastaja Johan Pawli Poliisihallituksesta, erityisasiantuntija Tanja Rantanen Suomen Kuntaliitosta, yhteispalvelupäällikkö Pirkko Andrejeff Espoon yhteispalvelupisteestä. Työryhmän sihteerinä toimi projektipäällikkö Heli Sillanmikko valtiovarainministeriöstä. Työryhmä vastasi loppuraportista lukuun ottamatta organisaatio- ja henkilöstöryhmän vastuulla olevia kohtia. Työryhmän työskentelyä avusti KPMG Oy Ab, joka toimi tässä hankkeessa eworkin alihankkijana. Organisaatio- ja henkilöstöryhmän puheenjohtajana toimi kehittämisjohtaja Marko Puttonen valtiovarainministeriöstä. Työryhmän jäseninä toimivat neuvotteleva virkamies Helena Lehtimäki valtiovarainministeriöstä, tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas sisäasiainministeriöstä ( asti), pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa sisäasiainministeriöstä ( asti), neuvotteleva virkamies Johanna Hakala sisäasiainministeriöstä ( alkaen), finanssijohtaja Maritta Fromholtz Valtiokonttorista, henkilöstöpäällikkö Timo Jauhiainen Hätäkeskuslaitoksesta, Hätäkeskuksen johtaja Helena Borisov Kouvolassa toi-

10 mivasta hätäkeskuksesta, erityisasiantuntija Tanja Rantanen Suomen Kuntaliitosta, Hätäkeskusten henkilöstö JHL ry:n puheenjohtaja Toni Alatalo Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:stä, vuoromestari Kai Vettenranta Palkansaajajärjestö Pardia ry:stä ja pääluottamusmies Rauno Selenius Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:stä. Työryhmän sihteerinä toimi projektipäällikkö Heli Sillanmikko valtiovarainministeriöstä. Työryhmän pysyvänä asiantuntijana toimi asiantuntija Leni Haavisto valtiovarainministeriöstä. Työryhmä vastasi loppuraportin kohdista 2.5, 2.6, 3.3 ja 3.4. Saatuaan työnsä päätökseen työryhmät luovuttavat yhteisen loppuraporttinsa valtiovarainministeriölle.

11 Helsingissä Klusteriryhmä: Marko Puttonen Markus Rahkola Antero Taimiaho Päivi Laatikainen Pekka Tulokas Ari-Pekka Dag Ismo Tikka Margit Suurhasko Helena Borisov Johan Pawli Tanja Rantanen Pirkko Andrejeff Heli Sillanmikko

12 Helsingissä Organisaatio- ja henkilöstöryhmä: Marko Puttonen Helena Lehtimäki Johanna Hakala Maritta Fromholtz Timo Jauhiainen Helena Borisov Tanja Rantanen Toni Alatalo Kai Vettenranta Rauno Selenius Heli Sillanmikko Leni Haavisto

13 Sisältö 1 Johdanto Lisäselvitykset Kansalaisten odotukset Haastattelut Ota kantaa -keskustelu Erityisryhmät Hallinnonalakohtaiset neuvontapalvelut Hätäkeskuslaitos Tie- ja liikenneasioiden asiakaspalvelu Työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnalliset Contact Center -palvelut Verohallinto Kelan neuvontapalvelu Poliisi Kuntasektori Yhteenveto Tietojärjestelmät Puheluiden ja yhteyksien hallintajärjestelmä Julkaisujärjestelmä Palvelupyyntöjen kirjausjärjestelmä ( tiketöintijärjestelmä ) Muut järjestelmät ja palvelut Tietojärjestelmien kustannukset SADe-ohjelman edellyttämät dokumentit Organisointi Henkilöstökartoitus Kriisiviestintä...52

14 3 Ehdotukset Palvelukonsepti/toimintamalli Palvelut Palvelun nimi, tavoite ja kohderyhmät Palvelulupaus Palvelukanavat Yhteistyöverkosto Kehittämistavoitteita Tietojärjestelmät Puheluiden ja yhteyksien hallintajärjestelmä Julkaisujärjestelmä Palvelupyyntöjen kirjausjärjestelmä ( tiketöintijärjestelmä ) Muut järjestelmät ja palvelut Organisointi Henkilöstön alustavat toimenkuvat ja arvioidut henkilöstöresurssit Talous Käynnistettävät toimeenpanoprojektit Kriisiviestintä...72 Liite 1 Kansalaisen yleisneuvontapalvelun toisen asteen toimijoita Liite 2 Yleisneuvontapalvelun sijoittuminen valtiovarainministeriön hallinnonalalle Liite 3 Selvitys kriisiviestinnän vaikutuksista Yleisneuvontapalvelun toteutukseen

15 15 1 Johdanto Valtiovarainministeriö käynnisti yleisneuvontapalveluhankkeen vuoden 2009 lopussa ja hankkeen esisuunnittelu toteutettiin vuoden 2010 aikana. Esisuunnittelun loppuraportti linjasi neuvontapalvelun toimintamallia ja kehittämisaikataulua, joka tähtää palvelun käynnistämiseen vuoden 2013 alkupuolella. Alueellistamisen koordinaatioryhmä hyväksyi valtiovarainministeriön esityksen sijoittamisselvityksen laatimatta jättämisestä ja puolsi Kansalaisen yleisneuvontapalvelun asiakaspalvelun sijoittamista Kouvolaan. Päätöksen taustalla on hätäkeskusuudistus: Kuopion hätäkeskus tulee vastaamaan Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskustoiminnasta ja sisäasiainministeriön silloisen linjauksen mukaan Kouvolan toimipiste tulee olemaan ainoa uusista paikkakunnista, joka ei enää vastaisi Hätäkeskuslaitoksen ydintehtävistä. Alueellistamisen koordinaatioryhmän päätöksen jälkeen käynnistettiin osana SADe-ohjelmaa ja VM:n päätöksellä hankkeen esiselvitysvaihe, joka päättyy helmikuun lopussa Tavoitteeksi asetettiin rakentaa kansalaisille suunnattu julkisen hallinnon yleisneuvontapalvelu pohjautuen valtiovarainministeriön asettaman yleisneuvontapalvelu-työryhmän loppuraporttiin siten, että palvelu on käytettävissä vuoden 2013 alkupuolella. Yleisneuvontapalvelun esiselvityksen ja toteuttamisen kustannukset maksetaan SADe-ohjelmasta huomioiden ohjelman rahoituksen ehdot. SADe-ohjelman rahoitus on rakennettavaa palvelua koskevaa. Esimerkiksi palveluhenkilöstön sijoitettavaan organisaatioon ja sen sisäisiin järjestelmiin perehdyttämistä ei rahoiteta SADe-ohjelmasta. Tämän lisäksi valtiovarainministeriö on asettanut organisaatio- ja henkilöstötyöryhmän tekemään yksityiskohtaiset esitykset yleisneuvontapalvelun organisoinnista ja henkilöstöön liittyvistä kysymyksistä helmikuun 2012 loppuun mennessä. Molemmat työryhmät huomioivat työssään SADe-ohjelman mukaiset kriteerit: 1. sähköisiä palveluja kehitetään vuorovaikutuksessa palvelujen käyttäjien kanssa ja huomioidaan niiden käytön helppous, 2. hankinnoissa hyödynnetään markkinoiden tarjoamia ratkaisuja sekä yksityisen sektorin innovaatioita,

16 16 3. sähköisten palveluiden kehittämistyössä tavoitellaan ratkaisuja, jotka tukevat palvelujen tuottamista molemmilla kansallisilla kielillä, 4. julkisen hallinnon tietojärjestelmien kehittämisessä edistetään avointen tietojärjestelmäarkkitehtuurien sekä avoimen lähdekoodin käyttöä ja 5. kehittämisen kaikissa vaiheissa huomioidaan kansalaisten tietosuojan toteutuminen Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli kokouksessaan yleisneuvontapalvelun suunnittelua ja puolsi hankkeen viemistä eteenpäin seuraavasti: Hallitusohjelman linjaus hätäkeskuksia kuormittavien kiireettömien puheluiden palveluneuvonnan järjestämisestä toteutetaan perustamalla kansalaisen yleisneuvontapalvelu valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Yleisneuvontapalvelu on tarkoitus toteuttaa valtioneuvoston vuoden 2011 lokakuussa hyväksymien kehysten puitteissa. Yleisneuvonnan asiakaspalvelu sijoittuisi Kouvolassa nykyisin sijaitsevan hätäkeskuksen tiloihin ja asiakaspalvelun tehtäviin siirtyisi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöä. Yleisneuvontapalvelussa voitaisiin hyödyntää Kouvolassa nykyisin sijaitsevan hätäkeskuksen tiloja, tietojärjestelmiä ja muita teknisiä resursseja. Määrärahat siirrettäisiin SM:n hallinnonalalta VM:n hallinnonalalle vuoden 2013 talousarviossa. Perustuen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä käytyyn keskusteluun tehtiin erillinen selvitys yleisneuvontapalvelun ja kriisiviestinnän mahdollisista yhtymäkohdista ja yhteistyömahdollisuuksista. Selvityksen pääkohdat on sisällytetty tähän raporttiin ja koko selvitys on loppuraportin erillisenä liitteenä (Liite 3).

17 17 2 Lisäselvitykset Lisäselvitysten tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan täsmentää ja tarvittaessa muuttaa vuoden 2010 joulukuussa yleisneuvontapalvelun esisuunnittelun loppuraportissa julkaistua neuvontapalvelun toimintamallia. 2.1 Kansalaisten odotukset Valtiovarainministeriö teetti kansalaisille suunnatun tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää kansalaisten mielipiteitä ja odotuksia, jotka koskevat julkiseen hallintoon suunniteltavaa kansalaisten yleisneuvontapalvelua. Taloustutkimuksen toteuttama kysely toteutettiin henkilökohtaisena käyntihaastatteluna henkilön otoksella. Samaan aikaan internetin otakantaa.fi -palvelussa avattiin keskustelu, jossa kansalaiset voivat kertoa ajatuksiaan yleisneuvontapalvelusta. Keskustelu käynnistettiin myös Suomi.fi:n facebook -sivulla. Lisäksi käytiin keskusteluja erityisryhmien edustajien kanssa toiveista Yleisneuvontapalvelun rakentamisessa ja toiminnan kehittämisessä huomioitavista seikoista Haastattelut Kansalaiset ottavat ajatuksen uudesta yleisneuvontapalvelusta vastaan varsin myönteisesti: Yli puolet (52 prosenttia) käyttäisi yleisneuvontapalvelua todennäköisesti hakiessaan tietoa valtion ja kuntien palveluista. 16 prosenttia käyttäisi palvelua erittäin todennäköisesti. Reilu kolmannes (35 prosenttia) ilmoittaa, että ehkä käyttäisi yleisneuvontapalvelua. Vain 12 prosenttia arvioi tässä vaiheessa, ettei käyttäisi palvelua lainkaan. Naiset olisivat hieman innokkaampia käyttämään yleisneuvontapalvelua kuin miehet: naisissa erittäin todennäköisesti palvelua käyttäisi joka viides, kun taas käyttämättömien osuus jäisi kymmenesosaan naisväestöstä. Miehillä vastaavat luvut ovat 13 ja 14 prosenttia. Ikäryhmittäin tarkasteltuna havaitaan, että kaikkein todennäköisimmin yleisneuvontapalvelua käyttäisivät vuotiaat, joissa todennäköisten käyt-

18 18 täjien osuus on 57 prosenttia. Alle 25-vuotiailla todennäköinen käyttö jäisi 45 prosenttiin. Ikäryhmittäiset erot eivät ole kovin suuria, mutta aineistosta nähdään se sinänsä hyvin ymmärrettävä tendenssi, että yleisneuvontapalvelua käyttäisivät todennäköisimmin ne, jotka muutenkin elävät elämänsä aktiivisinta vaihetta ja joilla on siten paljon asioita hoidettavinaan. Vaikka toisaalla tutkimuksessa käy ilmi, että kansalaiset haluaisivat yleisneuvontapalveluissa otettavan huomioon ikääntyneet ja muut erityisryhmät, yli 65-vuotiaat eivät näyttäisi olevan yleisneuvontapalvelun aktiivisimpia käyttäjiä. Tämä liittynee siihen, että heidän elämänsä ei muutenkaan enää ole niin täynnä erilaisia hoidettavia asioita kuin keski-ikäisillä. Määrällisesti ajatellen senioriväestö ei siis lukeutuisi yleisneuvontapalvelun suurkäyttäjiin, mutta laadullisesti tarkastellen palvelulla voi olla hyvinkin tärkeä rooli heidän arkensa helpottamisessa ja yhteiskunnallisen kompetenssinsa ylläpitämisessä. Tällainen ajatus tulee esiin, kun vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, mitä kaikkia asioita pitäisi ottaa huomioon yleisneuvontapalvelun kehittämisessä. Yleisimmin mainittu asia oli helppokäyttöisyys/toimivuus/yksinkertaisuus (17 prosenttia), mutta heti kakkosena 15 prosentilla tuli iäkkäiden ja eläkeläisten tarpeiden huomioon ottaminen. Todennäköisiä käyttäjiä kartoitettaessa kävi ilmi se mielenkiintoinen seikka, että Uudellamaalla asuvat käyttäisivät yleisneuvontapalvelua selvästi aktiivisemmin kuin muualla maassa asuvat. Uudellamaalla on paitsi eniten erittäin todennäköisiä käyttäjiä (24 prosenttia), myös vähiten niitä, jotka eivät käyttäisi yleisneuvontapalvelua (9 prosenttia). Tämä saattaa liittyä siihen, että Uudellamaalla (ja etenkin Helsingissä), äänestysaktiivisuus ja muunlainen yhteiskunnallinen osallistuminen on yleisempää kuin muualla maassa. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna havaitaan, että todennäköisimmin yleisneuvontapalvelua käyttäisivät ylemmät toimihenkilöt. Eläkeläiset jäävät hieman keskiarvon alapuolelle. Vähiten kysyntää näyttäisi olevan opiskelijoiden keskuudessa. Kaiken kaikkiaan yleisneuvontapalvelun vahvin käyttäjävolyymi näyttäisi tulevan tukevassa taloudellisessa asemassa olevasta, suhteellisen hyvin koulutetusta keskiluokasta. Esimerkiksi niissä talouksissa, joiden vuosittaiset bruttotulot ovat euroa, 65 prosenttia käyttäisi yleisneuvontapalvelua todennäköisesti. Pienituloisimmissa, alle euroa vuodessa tienaavissa talouksissa todennäköisten käyttäjien osuus on 43 prosenttia. Niiltä, jotka eivät käyttäisi yleisneuvontapalvelua (12 prosenttia vastaajista), kysyttiin syytä siihen. Yleisimmäksi syyksi (30 prosenttia maininnoista) nousi se, että vastaavat tiedot haetaan itse Internetistä. Noin joka viides ei-käyttäjä mainitsi syyksi yleisesti vain sen, että yleisneuvontapalvelulle ei ole hänen mielestään tarvetta tai se ei kiinnosta. Puhelin on tärkein väline, sosiaalinen media ei sytytä Kun kysytään, millä tavalla kansalaiset mieluiten ottaisivat yhteyttä yleisneuvontapalveluun, tärkeimmäksi välineeksi nousee puhelin 52 prosen-

19 tilla. Noin joka kolmas (35 prosenttia) hakisi tietoa mieluiten itse yleisneuvontapalvelun Internet-sivuilta. 11 prosenttia haluaisi kysyä tietoja sähköpostitse, ja vain kaksi prosenttia pitää sosiaalista mediaa, kuten chat tai facebook, parhaana kanavana. Nuorimmalla väestönosalla, alle 25-vuotiailla, Internet (44 prosenttia) ohittaa hieman puhelimen (40 prosenttia) tärkeimpänä välineenä ottaa yhteyttä yleisneuvontapalveluun. Puhelimen osuus kuitenkin kasvaa iän myötä tasaisesti siten, että yli 65-vuotiasta 71 prosenttia käyttäisi mieluiten puhelinta. Eläkeikäisistä vain 16 prosenttia pitää Internetiä parhaana välineenä. Lapsiperheiden keskuudessa Internet on selvästi suosituin väline (42 prosenttia), kun taas sinkkutalouksista vain 22 prosenttia pitää internetiä parhaana välineenä. Tämä liittynee siihen, että lapsettomien on helpompi irrottautua puhelimitse tehtävään yhteydenottoon. Lapsiperheissä taas käytetään mielellään internetiä, koska sitä voi käyttää silloin, kun muut kiireet antavat myöten vaikka keskellä yötä. Jos yleisneuvontapalvelussa olisi sisältönä chat-keskustelu neuvontapalvelun henkilökunnan kanssa, 26 prosenttia vastaajista käyttäisi sitä todennäköisesti. Selvästi useampi, 42 prosenttia, ei käyttäisi chatia. Internet-pohjainen keskustelufoorumi ei saa paljon sen suurempaa kannatusta: 22 prosenttia käyttäisi todennäköisesti, ja 45 prosenttia ei käyttäisi. Kannatusta ei myöskään saanut ajatus, että yhteisneuvontapalvelu toimisi facebookissa tai Twitterissä: tällöin vain joka kymmenes käyttäisi palvelua todennäköisesti, ja 70 prosenttia ei käyttäisi ollenkaan. Miehissä kolme neljästä ei osoittanut kiinnostusta sosiaalisessa mediassa tarjottavalle yleisneuvontapalvelulle, kun taas naisten vastaava luku on 64 prosenttia. Edes niin sanotun nettisukupolven keskuudessa, alle 25-vuotiaissa, yleisneuvontapalvelu ei voittaisi käyttäjien enemmistöä puolelleen facebookissa tai Twitterissä. Ilmeisesti kansalaisilla on varsin konservatiivinen käsitys siitä, mitä julkinen palvelu on, ja siksi sosiaalisen median kaltainen tee-se-itse-mentaliteetti tuntuu sopivan siihen huonosti. Uudellamaalla ollaan jopa väestön keskiarvoa nihkeämpiä yleisneuvontapalvelun käytölle facebookin tai Twitterin kautta, vaikka muuten siellä asuvat olisivat muita todennäköisimmin ottamassa yleisneuvontapalvelua käyttöönsä. Jonkinlainen teknoähky saattaa jo vaivata ihmisiä, ja aivan kaikkea ei sentään haluttaisi tehdä internetin sosiaalisten medioiden kautta. Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia olisi todennäköisimmin yhteydessä Yleisneuvontapalvelun puhelinpalveluun arkisin kello Toiseksi yleisin aika (52 prosenttia) olisi heti virka-ajan jälkeen arkisin. Varhaiseen aamuneuvontaan ei näytä kohdistuvan kovin paljon kysyntää; tässä ilmeisesti näkyy yhteiskunnan rytmin muuttuminen iltapainotteiseksi. Viikonloppuna asioijia olisi 19 prosenttia. Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien käsitystä siitä, mikä nimi sopisi parhaiten uudelle palvelulle. Lähes joka viides valitsi spontaanisti nimen yleisneuvonta/yleisneuvontapalvelu/ynp tai jokin lyhenne tästä. Muut vaihtoehdot 19

20 20 eivät saaneet mainittavaa kannatusta, joten voitaneen tulkita demokraattisen valintaprosessin kohdistuneen nimeen yleisneuvonta/yleisneuvontapalvelu Ota kantaa -keskustelu Keskustelu Mitä tietoja hakisit Yleisneuvontapalvelusta? oli avoinna otakantaa.fi -keskustelufoorumilla. Aiheeseen saatiin vastauksia yhteensä 13 kappaletta. Seuraavassa on yhteenveto saaduista kommenteista ja ehdotuksista. Toivoimme valmistelun avuksi vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitä tietoja toivoisitte yleisneuvontapalvelusta saavanne? Keskusteluun osallistuneet mainitsivat toivomuksekseen saada tietoa ja ohjausta siitä, mikä viranomainen (maistraatti, verohallinto, Tulli, Trafi, kunta) hoitaa jotakin tiettyä asiaa ja näiden viranomaisten yhteystiedot. Tiedon tarve tuli esille myös oman elämäntilanteen kautta. Mistä löytyy tietoa tahosta, joka antaa auttaa muun muassa seuraavissa elämäntilanteissa: työttömyys sekä mielenterveyden ja alkoholismin hoito. Tämä on juuri sitä informaatiota, jota yleisneuvontapalvelu tulee kansalaisille tarjoamaan. Valtion ja kuntien viranomaiset tulevat edelleen hoitamaan omat viranomaistehtävänsä, joten myös näihin liittyvät päivystyspalvelut hoituvat edelleen kunkin viranomaisen kautta. Keskustelussa mainitulle pankkitoimialalle yleisneuvontapalvelu ei tule ulottumaan. Myös esimerkiksi rikosilmoitusten vastaanotto ja opastus erilaisten lomakkeiden ja hakemusten täyttämiseen tulee edelleen olemaan kullakin viranomaisella itsellään. Yleisneuvontapalvelu kuitenkin kertoo, mikä viranomainen antaa uraohjausta tai mistä esimerkiksi jonkin viranomaisen tietty lomake löytyy, mikäli sellainen on internetistä saatavissa. Palvelun toteutusvaiheessa tehdään tiiviisti yhteistyötä muiden valtakunnallisten neuvontapalveluiden, kuten Kelalla ja Verolla olevien valtakunnallisten palvelunumeroiden kanssa. Keskustelussa tuli esille ehdotus, että joissakin katastrofitilanteissa tai kokoaikaisesti palvelunumero voisi toimia muun turvallisuusviestinnän jatkeena, jolloin se oli kytkettynä olemassa olevaan verkostoon. Tällaista mahdollisuutta on pohdittu valmistuneen esiselvityksen aikana ja loppuraportin liitteenä (Liite 3) on selvitys yleisneuvontapalvelun laajentamisesta kriisiviestintään. 2. Millä tavalla ensisijaisesti haluaisitte ottaa yhteyttä palveluun? Tärkeimpiä palvelukanavia keskusteluun osallistuneiden mielestä olivat puhelin ja sähköposti. Esille nousivat myös chat, facebook ja sms. Palvelukanavan valintaan vaikuttaa monesti se, kuinka nopeasti palvelua on tarpeen saada. Mikäli tieto tarvitaan heti, on puhelin luontevin valinta ja jos vastausta on mahdollista odottaa, voi kysymyksen lähettää vaikka Internet-sivuston kautta.

21 21 Taloustutkimuksella teetetyn henkilökohtaisena käyntihaastatteluna toteutetun kyselyn mukaan puhelin nousee tärkeimmäksi välineeksi 52 prosentilla kansalaisista. Noin joka kolmas (35 prosenttia) hakisi tietoa mieluiten itse yleisneuvontapalvelun Internet-sivuilta ja 11 prosenttia haluaisi kysyä tietoja sähköpostitse. Kaksi prosenttia pitää sosiaalista mediaa, kuten chatia tai facebookia tärkeimpänä palvelukanavana. Nuorimmalla väestönosalla, alle 25-vuotiailla, Internet (44 prosenttia) ohittaa puhelimen (40 prosenttia) tärkeimpänä välineenä ottaa yhteyttä Yleisneuvontapalveluun. 3. Mikä nimi sopisi mielestänne palvelulle? Keskustelussa tulivat esille seuraavat ehdotukset: Suomi-info, Yleisinfo/Yleisneuvontapalvelu, Kansalaisen asiointipalvelu, Neuvokas ja Kiireetön yleinen viranomaisnumero. 4. Yleisneuvontapalveluun soittaminen maksaa normaalin puhelinmaksun (ppm/mpm) verran, onko tämä mielestänne ok? Normaali puhelinmaksu (ppm/mpm) oli monien mielestä ok, mutta saimme myös mielipiteitä siitä, että tämäntyyppisen palvelun pitäisi olla maksuton. Vuonna 2010 työskennellyt Yleisneuvontapalvelu -työryhmä pyysi Eduskunnan oikeusasiamieheltä lausuntoa kansalaisille kohdistuvan julkisen hallinnon palveluita koskevan Yleisneuvontapalvelun maksullisuuden periaatteista. Vastauksessaan Eduskunnan oikeusasiamies linjasi, että suunniteltu yleisneuvonta on selvästi hallintolaissa säädettyä hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvaa neuvontaa, jonka tulee olla lisämaksutonta. Kansalainen vastaa siis vain normaaleista hänen oman lanka- tai matkapuhelinliittymänsä mukaisista kustannuksista soittaessaan Yleisneuvontapalveluun Erityisryhmät Toiveita ja yhteistyömahdollisuuksia yleisneuvontapalvelun rakentamisessa ja toiminnan kehittämisessä selvitettiin seuraavilta erityisryhmiltä: Invalidiliitto ry, Kuurojen liitto ry, Näkövammaisten keskusliitto ry ja Suomen Senioriliike ry. Invalidiliitto ry Invalidiliiton näkemyksen mukaan jonotuksen puhelinpalveluun tulee olla maksutonta ja sitä tulee pitää eduskunnan oikeusasiamiehen tarkoittamana lisämaksuttomuutena. Vammaisille henkilöille syntyy jo tällä hetkellä paljon puhelinkuluja sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja Kelaan soittamisesta sekä taksin tilaamisesta. Lisäksi tulee huomioida, että Suomessa on tällä hetkellä laskutavasta riippuen noin köyhää ihmistä.

22 22 Yleisneuvontapalvelun suunnittelussa tulisi ottaa huomioon palveluun soittamisen ja palvelusta lähetettävien tekstiviestien ohjaavuus. Yleisneuvontapalveluun on suunnitteilla mahdollisuus lähettää neuvontapalvelusta puhelun jälkeen tekstiviestillä asiakkaalle tieto esimerkiksi jonkun viraston puhelinnumerosta. Asiakas ei voi vastata tekstiviestiin, joten on suositeltavaa, että tekstiviestissä myös lukee, että Tähän tekstiviestiin ei voi vastata. Internet-sivustojen tulisi läpäistä näkövammais- ja selkokielivaatimukset. Selkokielisivustot palvelevat myös maahanmuuttajia. Kaikilla vammaisilla henkilöillä ei tule olemaan mahdollisuuksia joko vamman vuoksi tai taloudellisten syiden vuoksi siirtyä sähköisten palveluiden käyttäjiksi muun muassa siitä syystä, että ohjelmistot ja laitteistot kehittyvät erittäin nopeassa tahdissa. Yksilöllisillä palveluilla turvataan parhaiten erityisryhmien yhdenvertaisuus. Invalidiliitto katsoo, että yleisneuvontapalvelua kehitettäessä tulee erityisesti ottaa huomioon eri syistä (köyhyys, syrjäytyneisyys, vanhuus, sairaus, vammaisuus) tietoyhteiskunnan ulkopuolelle jäävien asema. Yleisneuvontapalvelun sisältö ja kehityspolku ovat Invalidiliiton mielestä kannatettavia. Invalidiliitto tekee mielellään yhteistyötä hankkeen toteuttamisprojekteissa. Eri tavoin vammaiset henkilöt voisivat esimerkiksi tehdä internet-sivujen hyväksymistestausta. Uuden palvelun markkinoinnin kohdentamiseen hyviä kanavia olisivat järjestölehdet ja järjestöjen internet-sivut sekä ilmaisjakelulehdet. Kuurojen liitto ry Kuurojen liiton mukaan eri viranomaisten internet-sivustoilla on tarjolla hyvin vähän viittomakielisille suunnattua materiaalia ja olemassa olevissa toteutuksissa viittomakielinen materiaali on vaikeasti löydettävissä. Kuurojen liitto on muun muassa antanut lausunnon liittyen kriisiviestintään. Lausunnossa on kritisoitu visuaalisuuden ja viittomakielisen viestinnän puutetta. Internet-sivuston tulee olla mahdollisimman visuaalisesti toteutettu ja helposti hahmoteltavissa. Selkokieltä ei kuitenkaan tarvitse sinänsä käyttää. Palvelukanaviin liittyen kokemus on ollut se, että viranomaiset eivät ole halukkaita käyttämään sähköpostia, joka olisi kuuroille tärkeä palvelukanava. Tämä johtuu osittain siitä, että tietoturvallisuuteen liittyviä asioita ei sähköpostin osalta ole ko. viranomaisella ratkaistu. Tietoturvallisuuteen liittyvät asiat olisivat kuitenkin tänä päivänä melko helposti ratkaistavissa. Yhteydenottomahdollisuus tekstiviestillä olisi viittomakielisten kannalta tärkeää. Etätulkkauksen avulla viittomakielisillä olisi mahdollisuus kommunikoida palveluneuvojien kanssa. Palvelunumerosta voitaisiin ottaa tulkkipalveluun yhteyttä ja tämän jälkeen soittaa asiakkaalle. Yleisneuvontapalvelun internet-sivustolle voitaisiin rakentaa viittomakielinen osio. Viittomakielisen materiaalin koordinointi ja päivittäminen on erittäin tärkeää. Yleisneuvontapalvelun markkinointia voi kohdentaa viittomakielisille esimerkiksi Kuurojen liiton kotisivujen kautta. Kuurojen liitolla on olemassa olevia

23 23 listauksia sidosryhmistä, esimerkiksi yhdistyksistä, joille lähetettävässä materiaalissa yleisneuvontapalvelua voitaisiin markkinoida. Yleisneuvontapalvelu on Kuurojen liiton näkemyksen mukaan pelkästään positiivinen hanke. Liitto tekee mielellään yhteistyötä tulevissa palvelun toteutusvaiheen osaprojekteissa. Kuurojen liitto on muun muassa mielellään mukana kouluttamassa palveluneuvojia. Suomessa viittomakieli jakaantuu suomenkieliseen ja suomenruotsalaiseen (noin 150 käyttäjää) viittomakieleen. Lisäksi suomessa on venäjänkielisiä viittomakielisiä. Oikeusministeriö on tehnyt mietinnön (24/2011) viittomakielisten kielellisistä oikeuksista. Näkövammaisten keskusliitto ry Yleisneuvontapalvelun puhelinpalvelu tulee olemaan ensisijainen palvelukanava näkövammaisille. Puhelinpalvelu saavuttaa suurimman osan näkövammaisista. Tämän lisäksi sähköpostia käytetään näkövammaisten keskuudessa jonkin verran. Olennaista palvelun sisällöissä ja markkinoinnissa on selkeä ja ymmärrettävä kieli sekä rajaukset siitä, mitä tietoa yleisneuvontapalvelusta saa. Suuri osa erityisesti työssäkäyvistä näkövammaisista käyttää internetiä. Teknisessä mielessä tulisi huomioida se, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa sisällöt tulevat olemaan helppokäyttöisiä, jotta niitä voidaan käyttää näkövammaisten apuvälineillä. Interaktiivisten internetissä olevien lomakkeiden esteettömyysasiat tulisi olla kunnossa, esimerkiksi PDF-formaatti ei ole sellainen, että näkövammaiset voisivat käyttää esimerkiksi lomakkeita esteettömästi. Asiointitili on Näkövammaisten keskusliiton huolenaihe, koska palvelussa voi liikkua PDF-muotoinen dokumentti, joka ei näkövammaiselle avaudu välttämättä lainkaan. Oleellista on, että suositukset otetaan huomioon jo palvelun rakentamisvaiheessa. Näkövammaisten keskusliiton mukaan yhtenä ongelmana on tällä hetkellä se, että kaikkien kuntien internet-sivustot eivät ole näkövammaisille esteettömiä. Verkkopalveluiden tulisi noudattaa JHS-suosituksia. JHS 129 sisältää julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet. Internet-sivustolla olisi hyvä olla maininta palvelujen esteettömyydestä. Osalla näkövammaisista on ruudunlukuongelma, jolloin palvelusta saapuvia tekstiviestejä ei pystytä lukemaan. Puhesyntetisaattorin avulla viesti voitaisiin tallentaa nauhoitteena ja tämän jälkeen asiakkaalle voitaisiin tehdä automaattinen puhelinsoitto. Liiton mukaan olisi hyvä, että yleisneuvontapalvelulla olisi myös näkövammaisille kohdennettua puheluiden välityspalvelua erityisesti sen vuoksi, että näkövammaisille tarkoitettu numeroluettelopalvelu -hanke on edelleen kesken. Puheluiden tekninen äänenlaatu tulisi palvelua suunniteltaessa varmistaa, myös kuulo on voinut iän myötä näkövammaisilla huonontua. Näkövammais-

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta

Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta Kaupunginhallitus 48 13.02.2012 Kaupunginhallitus 82 11.02.2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta 63/000400/2012 KH 48 Keski-Suomen

Lisätiedot

Etu Sukunimi. xx.yyx.2010

Etu Sukunimi. xx.yyx.2010 Palvelut tuotetaan koko julkisen hallinnon käyttöön valtiovarainministeriön toimeksiannosta. Kansalaisneuvonta antaa tukea kaikkien näiden palvelujen käytössä ja ohjaa asiakkaan oikean viranomaisen ja

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen Yhteispalveluseminaari 8.6.2011 Ylitarkastaja Paula Leppänoro-Jomppanen Lapin aluehallintovirasto Hallintopalvelut Lapin aluehallintovirasto, Paula Leppänoro-Jomppanen

Lisätiedot

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta - HE-luonnoksen keskeinen sisältö ja yhteisten asiakaspalvelupisteiden toimintamalli Kunta- ja aluehallinto-osasto Yhteiset asiakaspalvelupisteet Kokonaismäärä

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu Hallinto uudistuu löytyykö toimintamalleja Lapin liitto, Saariselkä 21.4.2011 Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI) vastuu www.yhteispalvelu.fi -sivustosta ja yhteispalvelurekisteristä

Lisätiedot

Asiointi Sirpa Salminen

Asiointi Sirpa Salminen Asiointi 25.3.2013 Sirpa Salminen Asiointi Asiakas- ja toiminnanohjaus organisaation kokonaisvaltainen tapa toimia, jossa suunnataan kaupungin voimavaroja oikeisiin asiakkaisiin / palveluihin. yhtenäinen

Lisätiedot

Nuove-projektin päätöstilaisuus

Nuove-projektin päätöstilaisuus Nuove-projektin päätöstilaisuus 30.11.2011 Teija Felt Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi. Valtiovarainministeriö haastaa sinut mukaan AUTA-hankkeeseen.

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi. Valtiovarainministeriö haastaa sinut mukaan AUTA-hankkeeseen. Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Valtiovarainministeriö haastaa sinut mukaan AUTA-hankkeeseen. Julkisten palveluiden digitalisaatio etenee ja syvenee Ihmiset

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

15.4.2010 ad OM 8/102/2010 1(2)

15.4.2010 ad OM 8/102/2010 1(2) OIKEUSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 15.4.2010 ad OM 8/102/2010 1(2) Asia Samapalkkaerän kohdentaminen oikeuslaitoksen yleisellä sopimusalalla; uusiin välitasoihin Y 7,5 ja Y 8,5 sijoittuvat virkamiehet, uusien vaativuustasojen

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti. SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen

Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti. SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen SADe-ohjelma ja Etäpalvelutavoitteet 2010 Tavoitteena mahdollistaa kansalaisille

Lisätiedot

Työnhakijan TE-palvelut verkossa

Työnhakijan TE-palvelut verkossa 1.2017 Työnhakijan TE-palvelut verkossa Juuri silloin, kun sinulle parhaiten sopii OMA ASIOINTI te-palvelut.fi Oma asiointi -palvelu Asioi TE-toimiston kanssa verkossa henkilöasiakkaan Oma asiointi -palvelussa.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.10.2016 Sivu 1 / 1 4305/2016 00.01.01 98 Yhteenveto kuntalaisaloitteiden ja palautteiden käsittelystä kaupunkitekniikan keskuksessa alkuvuodesta 2016 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Palvelutietovaranto Miten tunnistan palvelun

Palvelutietovaranto Miten tunnistan palvelun Palvelutietovaranto Miten tunnistan palvelun 7.6.2016 Palvelut pitää tunnistaa ennen kuin ne voidaan kuvata Miten tunnistan palvelun? Palvelulla tarkoitetaan ei-materiaalisia, organisaatiossa määriteltyjä

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Kansalaisneuvontapalvelu

Kansalaisneuvontapalvelu Kansalaisneuvontapalvelu Juhta 2.9.2014 Hannu Korkeala apulaisjohtaja, Valtiokonttori hannu.korkeala@valtiokonttori.fi 1.9.2014 1 Palvelun perustamisen tausta Hallitusohjelma: vähennetään kansalaisen hallinnollista

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Yritysturvallisuusseminaari 12.12.2007 Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. www.112.fi

Hätäkeskuslaitos. Yritysturvallisuusseminaari 12.12.2007 Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori. www.112.fi Hätäkeskuslaitos Hätäkeskuslaitoksen johtaja www.112.fi Hätäkeskukset 1. Etelä-Savon hätäkeskus Mikkeli 2. Helsingin hätäkeskus Helsinki 3. Hämeen hätäkeskus Hämeenlinna 4. Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus

Lisätiedot

Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä

Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä palvelupäällikko Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskus Tausta Valtiokonttoriin on ollut yhteydessä useita terveydenhuollon

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Kokemuksia ASPA-pilotoinnista

Kokemuksia ASPA-pilotoinnista Kokemuksia ASPA-pilotoinnista Vakuutuspiirin johtaja Irma Parén Etelä-Savon vakuutuspiiri, Kela 1 24.8.2015 Asiakas saa palvelua Kelasta monikanavaisesti Henkilökohtainen palvelu Henkilökohtaista palvelua

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa

Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Valtion tehtävät maakuntauudistuksessa Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lokakuu 2016 PERUSTUU HALLITUKSEN LINJAUKSIIN 5.4.2016 JA KÄSITYKSEEN TILANTEESTA LOKAKUUSSA 2016 Valtion aluehallinnon tehtävien siirtoja

Lisätiedot

Kotikäyttökokeilut. Etäpalveluhanke, kevät 2015. Etäpalvelun koulutus- ja tiedotuspäivä 26.3.2015

Kotikäyttökokeilut. Etäpalveluhanke, kevät 2015. Etäpalvelun koulutus- ja tiedotuspäivä 26.3.2015 Kotikäyttökokeilut Etäpalveluhanke, kevät 2015 Etäpalvelun koulutus- ja tiedotuspäivä 26.3.2015 Hankkeen tavoite Paikkariippumaton, asiakaslähtöinen, laadukas ja kustannustehokas asiointikanava koko julkiseen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja

Akavan Erityisalat 5.3.2106. Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Akavan Erityisalat 5.3.2106 Heli Martinmäki Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja 2 Kelassa uusi organisaatio 2016 Vuonna 2015 oli 24 vakuutuspiiriä ja 6 erityisyksikkö > vuonna 2016 on enää 5 vakuutuspiiriä,

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017 Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Aamutunti 26.3.2013 1 Asiakkuus osaamisen kehittämisen palveluissa Henkilöasiakkaat, jotka tarvitsevat ammattitaidon parantamista tai tukea tavoitteiden

Lisätiedot

Etäpalvelut asioi viranomaisen asiantuntijan kanssa verkkoyhteyden avulla. Juhta 2.9.2014

Etäpalvelut asioi viranomaisen asiantuntijan kanssa verkkoyhteyden avulla. Juhta 2.9.2014 Etäpalvelut asioi viranomaisen asiantuntijan kanssa verkkoyhteyden avulla Juhta 2.9.2014 Etäpalvelu-hanke Hanke on yksi SADe-ohjelman* hankkeista Toimikausi on 2011-2015 Videoneuvottelulaitepohjaista teknologiaa

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; Sosiaali- terveystoimi Hätäkeskustoiminnan kehittämisen aikana Yhdenmukaistaminen, toiminnan tietojärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS

ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS Asettamispäätös VM120:00/2015 Kunta- ja aluehallinto-osasto 2.12.2015 luonnos ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS Asettaminen Toimikausi Valtiovarainministeriö on tänään asettanut aluehallintovirastojen ohjausryhmän

Lisätiedot

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Henkilökohtaisen avun päivä Merikeskus Vellamo 13.5.2016 Jan Hänninen janhanni@janhanni.org puh. 0400 710 516 Kuka minä olen? Toimin toista

Lisätiedot

Ohjaamopäivät Verkko-Ohjaus

Ohjaamopäivät Verkko-Ohjaus Ohjaamopäivät 16.-17.3.2016 Verkko-Ohjaus Marko Kilpeläinen verkkopalvelusuunnittelija Ohjauksen verkko-palvelu Ohjauksen verkko-palvelu tulee koostumaan useammasta yhteen liitetystä elementistä: 1. Tieto-

Lisätiedot

UUSI YHTEINEN ASIAKASPALVELU

UUSI YHTEINEN ASIAKASPALVELU UUSI YHTEINEN ASIAKASPALVELU Etäpalvelun koulutus- ja tiedotuspäivä 26.3. Marko Puttonen Julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelu Yhteispalvelun kehittäminen alkoi 1990-luvun alkupuolella Yhteispalvelu

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet 2012 11.06.2013 Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeet KuntaIT-yksikön kehittäjäverkostotoiminnasta 2007-2008 ja kuntien

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen

Valtio Expo 20.5.2014. Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Valtio Expo 20.5.2014 Hallitusneuvos Tarja Hyvönen 2 Velvollisuus käyntiasioinnin turvaamiseen Perustuslain hyvän hallinnon periaate Pääsy hallinnon palveluihin turvattava myös niille, jotka eivät voi,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Rakennamme arvokasta dialogia organisaatioiden ja niiden tärkeimpien sidosryhmien välille

Rakennamme arvokasta dialogia organisaatioiden ja niiden tärkeimpien sidosryhmien välille Version Q 24, v2. Rakennamme arvokasta dialogia organisaatioiden ja niiden tärkeimpien sidosryhmien välille ASIAKASKOKEMUS MARKKINATUTKIMUS HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Version Q 24, v2. Asiakaspalvelu 24

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen 1 10.3.2015 www.te-palvelut.fi (entinen mol.fi) www.te-palvelut.fi -verkkopalvelu on käytetyin, tunnetuin julkinen maksuton valtakunnallinen alueellinen

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista SADe-ohjelma 2009-2014 hyötyjä sähköisistä palveluista NUOVE-projektin päätöstilaisuus, 30.11.2011, TEM Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Julkisen

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen Liikenneviraston tieliikennekeskuksen rooli viranomaispalvelujen tuottajana 24.9.2015 Liikennevirasto Liikennevirasto on Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Sosiaalilautakunta Sosj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6) Sosiaalilautakunta Sosj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (6) 70 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tea Vikstedtin ym. sähköistä ajanvarausjärjestelmää koskevasta aloitteesta HEL 2011-007003

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kaikki irti Kelan palveluista

Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla työtön järjestöseminaari 23.9.2015 Tuula Sahiluoto suunnittelija, Kela, Terveysosasto Palvelua monin eri tavoin Mikä

Lisätiedot

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016

Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat. Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 1 Toimeentulotuen perusprosessit uusiutuvat Heli Kauhanen hankepäällikkö Tomeentulotuki 2017, Kela 25.5.2016 Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä!

Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä! Kelan toimenpiteet yhteispalvelun kehittämisessä! 1 SAARISELKÄ 21.4.2011 Toimistoverkko 2011 Inari, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio, Tornio, Kemi, Tervola, Rovaniemi, Saarenkylä, Sodankylä, Kittilä, Salla,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma)

SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) 2009 2015 Tavoitteena oli helpompi ja sujuvampi asiointi lisäämällä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ja uudistamalla toimintatapoja. Asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot