Laatinut Eija Alhonen Vanhuspalvelujen esimies. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma Konneveden kunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laatinut 1.9.2014 Eija Alhonen Vanhuspalvelujen esimies. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma 2014 2016 Konneveden kunta"

Transkriptio

1 Laatinut Eija Alhonen Vanhuspalvelujen esimies Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma Konneveden kunta

2 Sisällys Johdanto Visio, arvot ja toimintaperiaatteet Kunnan visio Vanhuspalveluiden visio Arvot Toimintaa ohjaavat keskeiset periaatteet Vanhusväestön määrä ja palvelurakenteen muutostarpeet Vanhusväestön määrä Palvelurakenteen kehitys Muistisairauksien aiheuttamat palvelutarpeet Omaishoito Henkilöstövaikutukset Kotona asumisen tukeminen Palvelurakenteen muutostarpeet Vanhuspalvelut Kotona asumisen tukeminen Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Vanhuspalvelut ostopalveluna Vanhuspalveluiden talous Laadun arviointi ja valvonta Asiakaskyselyt ja palautteet Työhyvinvointi Valvonta Yhteistyö Ikäihmisten osallisuus Ulkoinen yhteistyö Sisäinen yhteistyö Yhteenveto toimenpiteistä...22

3 1 Johdanto Vanhuspalvelulaki eli laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) astui voimaan Lain tarkoituksena on edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja, tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja, edistää ikääntyneiden itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin sekä turvata ikääntyneiden palvelutarpeen arviointiin pääsy ja määrältään sekä laadultaan riittävät palvelut. Konnevedellä vanhuspalveluita on aloitettu pääosin kehittämään lain osoittamaan suuntaan vasta lain tultua voimaan syksyllä Konnevedellä on tehty vanhustenhuollon suunnitelma viimeksi vuosille ja Seututerveyskeskus aloittanut toimintansa 2011, joten Vanhuspalvelulain edellyttämin toimin päivitämme koko Konneveden vanhuspalveluita. Toukokuussa 2014 kotihoidon henkilöstö piti kotihoitopainotteisien vanhustenpalveluiden kehittämispäivän jossa laadittiin vanhustenpalveluille Konneveden kuntaan arvot, keskeiset toimintaa ohjaavat periaatteet ja kriteerit kotihoidon palveluihin pääsemiseksi. Myös vanhuspalveluiden visio selkiytyi : Turvattua kotona asumista viihtyisässä ja tutussa ympäristössä. Vanhuspalvelulain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ajantasainen ikääntyneen väestön tukemissuunnitelma, joka laaditaan yhteistyössä eri toimijoiden ja vanhusneuvoston kanssa valtuustokauden mittaisiksi. Suunnitelman tulee sisältää arvioita ikääntyneen väestön nykytilasta ja palvelujen tarpeeseen vaikuttavista tekijöistä sekä heille tarjottujen palveluiden riittävyydestä ja laadusta ja palveluihin tarvittavista resursseista. Lisäksi suunnitelmassa tulee olla tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemisesta sekä tavoitteet palvelujen määrän ja laadun kehittämisestä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vanhuspalvelulain lisäksi vanhuspalveluihin vaikuttavat useat suositukset ja lait. Näitä ovat esimerkiksi ikäihmisten laatusuositus 1, Ikähoiva-raportti 2, Ikäneuvo-raportti 3 ja terveydenhuoltolaki 4. Tähän hyvinvointisuunnitelmaan on koottu ikääntyneisiin kohdistuvia syksyllä 2013 aloitetun, Vanhuspalvelulain ohjeistaman kehittämistyön linjausten ja suunnitelmien keskeisiä asioita. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman on tarkoitus olla tiivistetty kuvaus nykyisestä toiminnasta ja suunnitelmista tuleville vuosille. 1 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. STM 2013:11 2 Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Ikähoiva -työryhmän muistio. STM 2010:28 3 Neuvonta- ja palveluverkosto Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Ikäneuvo-työryhmän raportti. STM 2009:34 4

4 2 1 Visio, arvot ja toimintaperiaatteet 1.1 Kunnan visio Konneveden kuntastrategiassa vuosille on kunnan visioksi kirjattu Modernin maaseudun uudistumiskykyinen, innostava ja turvallinen yhteisö Konneveden kunta on modernin maaseudun asukkaita ja alueen elinkeinotoimintaa monipuolisesti palveleva sekä elinikäistä oppimista tukeva uudistumiskykyinen, turvallinen yhteisö jonka toiminnassa ja päätöksenteossa arvostetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, tasapuolisuutta sekä monialaista ja laajaa yhteistyötä. Konneveden kunta kehittää toimintaansa aktiivisesti asiakaslähtöisesti ja toimintaympäristön muutoksiin nopeasti reagoiden. 1.2 Vanhuspalveluiden visio Turvattua kotona asumista viihtyisässä ja tutussa ympäristössä Visio kuvastaa vanhusten oikeutta elää omassa kodissaan tarvitsemiensa palvelujen turvin turvallisesti ja viihtyisästi. Ammattitaitoinen henkilöstö, joustavalla yhteistyöllä kotihoitoon osallistuvien eri tahojen kanssa, pystyy turvaamaan vanhuksen voimavaralähtöisen ja toimintakykyä ylläpitävän arjen sujumisen. STM korostaa Ikähoiva-raportissaan kodin käsitteen laajenemista. Tällöin kaikki vanhukset asuisivat kotona riippumatta siitä, mikä heidän asuinpaikkansa on. Lisäksi Vanhuspalvelulaki korostaa, että hoito tulee järjestää kodissa tai kodinomaisissa tiloissa.

5 3 1.3 Arvot Asiakaslähtöisyys Asiakkaan omatoimisuuden ja toimintakyvyn tukeminen Henkilöstön ammattitaitoisuus ja sen ylläpitäminen, kehityskykyisyys ja kehitysmyönteisyys sekä perehdytys Joustavuus toiminnassa Yhteistyökyky, vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen Ystävällinen ja kunnioittava kohtaaminen 1.4 Toimintaa ohjaavat keskeiset periaatteet Tukea itsenäistä ja omatoimista elämää vanhuspalvelujen keskeisten periaatteiden mukaisesti. Tähän liittyen keskeisiä periaatteita ovat myös ennaltaehkäisy ja turvallisuus sekä ja oikea-aikainen palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi sekä säännölliset väliarvioinnit. Yhteistyö ja tiedonkulku 2 Vanhusväestön määrä ja palvelurakenteen muutostarpeet 2.1 Vanhusväestön määrä Vanhuspalvelujen palvelutarjonnalle asettavat haasteita ikääntyvän väestön määrän kasvu, dementoivien sairauksien lisääntyminen sekä valtakunnalliset ohjeistusten ja tavoitteiden linjaukset. Vanhuspalvelut kohdentuvat suurelta osin yli 75-vuotiaille, joiden määrä kasvaa merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 on yli 75-vuotiaita Konneveden kunnan asukasmäärästä 15,4% tämän vuoden ( ) määrän ollessa jo 14,7%. Tilastokeskuksen mukaan myös yli 65- vuotiaiden määrä Konneveden asukkaista on vuonna ,6% tämän hetken ( ) määrän ollessa jo 29,8% eli lähes joka kolmas asukas. Tilastokeskus on arvioinut ikääntyneiden kasvun Konnevedellä erittäin maltillisesti ja arviot tulevatkin ilmeisimmin ylittymään.

6 Konneveden väestön määrän kehitys, 4 ikäkautta vuosilta 2009, 2013, 2014 ja ennuste tilastokeskukselta vuodelle ennuste 2020 Ikäryhmä ennuste 2020 koko väestö yli 65-vuotiaat yht. 592 (21,37%) 811 (28,48%) 852 (29,82%) 916 (33,58%) 2.2 Palvelurakenteen kehitys Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisen suosituksen mukaan 75-vuotiaista 91% tulisi asua kotonaan; 13% säännöllisin kotiavuin ja omaishoidon tuen piirissä tulisi olla 6%. Ympärivuorokautisessa asumispalvelussa eli tehostetun palveluasumisen piirissä saisi olla 6% yli 75-vuotiaista ja vain 3% voisi olla pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Vuonna 2014 Konnevedellä 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissaa noin 90,5% (88,2%) ja säännöllisen kotihoidon piirissä 12,4% (17,7%). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 5,0% (6,6%) ja omaishoidon tukea saa 4,8% (3,6%). Konnevedellä ei ole varsinaista palveluasumista vaan Konneveden asumispalvelusäätiön asunnoissa asuvat saavat tehostettua kotihoitoa ympärivuorokautisesti ja ovat säännöllisen kotihoidon piirissä.

7 5 Lisäksi Villa Konnevesi tuottaa 20:lle muistisairaalle konnevesiläiselle ja 4:lle kotikuntalain mukaiselle muuttajalle tehostettua palveluasumista vuonna Lisäksi on kunnan ulkopuolista, ostettua tehostettua palveluasumista viidelle henkilölle. Tällöin 6,0% yli 75- vuotiaista on tehostetun palveluasumisen piirissä. (Suluissa olevat luvut ovat vuodelta 2010.) Edellä esitetyt luvut viestittävät pakottavaa palvelurakenteen muutostarvetta. Kotona asumista ja arjen sujumista on edelleen kehitettävä ja lisättävä kotihoidon palveluilla, laitoshoitopaikkoja vähennettävä, omaishoidon tuen saajia on tuettava ja määrää lisättävä tuntuvasti. Tehostetun, ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikön perustamiselle on näin myös perusteet, sillä Konnevedeltä puuttuu palveluasumisyksikkö laitoshoidon ja kotihoidon väliltä. Tähän yksikköön tulisi varata myös yksikkö muistisairaille tai miettiä muita vaihtoehtoja muistisairaiden hoitamiseksi. Toisaalta olisi myös hyvä pohtia Senioritalojen rakentamisen mahdollisuutta joko kunnan toimesta tai/ja ulkopuolisen yrittäjän toimesta tai kanssa. Senioritalossa on asuntoja, jotka on suunniteltu iäkkäämpiä asukkaita silmällä pitäen. Heidän tarpeensa on huomioitu jo rakennusvaiheessa esteettömyys ja turvallisuus huomioiden. Senioriasunnot eivät ole palvelumuotoja, vaan jokainen asukas asuu omassa asunnossaan. Kiinteistössä tai sen lähistöllä voi olla tarjolla esimerkiksi päiväkeskus-, hoiva-, turva sekä ruokailupalveluita. 2.3 Muistisairauksien aiheuttamat palvelutarpeet Muistisairaudet ovat palvelujärjestelmän kannalta yksi haasteellisimmista ikääntymiseen liittyvistä sairauksista, mikä kasvattaa sekä laitoshoidon että tehostetun palveluasumisen määrän tarvetta myös alle 75-vuotiaiden osalta. Oheinen laskelma perustuu tutkimuksiin 5 dementoivien sairauksien yleisyydestä Suomessa. Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys Suomessa: alle 65-vuotiailla noin 0,2 0,3 % vuotiailla noin 4 % vuotiailla runsaat 10 % 85 vuotta täyttäneillä noin 35 %. 5 Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys Mini-Suomi-tutkimuksen (30 84-vuotiaat), Vantaan vanhimmat -tutkimuksen (85 vuotta täyttäneet) ja Kuopio 75+ -tutkimuksen mukaan.

8 6 Ennusteiden mukaan muistisairaiden ihmisten määrä tulee lisääntymään väestön ikääntymisen myötä ainakin vuoteen 2030 saakka. Konnevedellä tämä on jo ajankohtaista, sillä Villa Konnevedestä varatut paikat on jo nyt täytetty eikä korvaavaa muistisairaiden hoitopaikkaa ole. Kotihoidossa muistihoitajan tekemillä ikääntyneiden hyvinvointia edistävillä, voimavaroja, terveydentilaa, muistia ja elinoloja kartoittavilla kotikäynneillä todetaan yhä useammin kotonaan asuvilta ikäihmisiltä eri vaiheissa olevia muistisairauksia jotka ennen pitkää johtavat hoitopaikan tarpeeseen. Myös omaiset tekevät ilmoituksia muistisairaista omaisistaan tai omaishoidettavistaan joiden kanssa eivät enää pärjää eivätkä jaksa kotioloissa. Vuonna 2014 Konnevedellä on aloitettu kotihoidon toimesta kotona asuvien muistisairaiden kartoitus ja mennessä on todettu 32 kotihoidolle uutta muistisairasta. Dementoituneen ikäihmisen pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta ei useinkaan voida estää ja sairaus voi edetä nopeastikin. Muistisairaiden ihmisten hoidon kustannuksista 70 % muodostuu laitoshoidosta tai tehostetun palveluasumisen kustannuksista. Tuoreimpien tutkimus-tulosten mukaan oikealla tuella ja palveluilla kotona asumista voidaan pitkittää jopa vuodella. Tämän vuoksi paitsi, että kotihoitoa on kehitettävä edelleen ja omaishoitoon satsattava, on muistisairaiden tehostetun palveluasumisen yksikköä suunniteltava Konnevedelle lähivuosille. Toimenpide: Käytetään ensisijaisesti Villa Konneveden palveluja. Tai/ja rakennetaan Konnevedelle 10-paikkainen muistisairaiden tehostetun palveluasumisen yksikkö tai remontoidaan kyseinen yksikkö jo olemassa oleviin kiinteistöihin. Toteutus: Vuoden 2015 aikana suunnitelma ja vuonna 2016 toteutus. Yksikkö valmis käyttöön viimeistään Omaishoito Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annetuista, palvelusuunnitelmassa määritellyistä palveluista sekä omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuella ja palveluilla turvataan paljon apua tarvitsevien henkilöiden kotona selviytyminen. Tuen myöntämisen perusteena käytetään hoivan sitovuutta ja vaativuutta. Omaishoitopalkkioita myönnetään Konneveden sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamien myöntämisperusteiden mukaisesti. Tarvittaessa käytetään myös Mini-Mental (MMSE) muistitestiä.

9 7 Omaishoidon tukea maksettiin vuoden 2013 aikana 23 eri henkilölle. Omaishoidon tuen tarvitsijoiden määrä kasvaa tasaisesti. Omaishoidon tukia tai omaishoidon lakisääteisiä vapaapäiviä elokuun 2014 loppuun mennessä myönnettiin 26:lle ikäihmisen omaishoitajalle, uusia omaishoidon päätöksiä tehtiin 11:lle omaishoitajalle. Omaishoidon tuen palveluista ja kotiin annettavista lomituspalveluista vastaa kotihoidon hoitajat. Lomituspaikkoina on perhehoitopaikat, Villa Konnevesi muistisairaille ja sairaala sairaanhoidollista hoitoa tarvitseville. Lomituspaikka harkitaan aina yksilöllisesti ja tarvelähtöisesti. Lomituapaikkoja tarvitaan lisää, varsinkin muistisairaille. Omaishoitajille tehdään asiakaskyselyt 1-2 kertaa vuodessa ja toimintaa kehitetään niiden tulosten perusteella. SPR järjestää omaishoitajille kuukausittain teema- ja virkistyspäiviä. 2.5 Henkilöstövaikutukset Laadukkaiden ja asiakaslähtöisten palveluiden tuottamiseen tarvitaan osaavaa ja koulutettua henkilökuntaa. Lain mukaan kunnan on huolehdittava riittävästä osaamisesta. Kotihoidossa vuonna 2014 koulutettujen vakituisten hoitotyöntekijöiden määrä on 17 eli aluehallintoviraston ohjeistusten mukaan ehdottomasti liian vähän. Henkilöstöä koulutetaan monipuolisesti vuosittaisten suunnitelmien mukaan ja lisäksi henkilöstöä kannustetaan omaehtoiseen opiskeluun. Koulutuksissa pyritään monipuoliseen osaamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Kunnan vanhustenhuollon henkilöstösuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja tarvittaessa useammin. Nykyinen tilanne ja tulevat ennusluvut edellyttävät vuosien 2015 ja 2016 henkilöstösuunnitelmaan lisättäväksi kotihoitoon tuntuvasti lisää koulutettuja hoitajia Kotona asumisen tukeminen Vanhus- ja vammaispalveluissa kotona asumisen tukeminen on aina ensisijainen vaihtoehto, kun asiakkaalle on tuen tarvetta toimintakyvyssä tai terveydessä. Tarpeenmukaiset palvelut kohdennetaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella niitä tarvitseville. Palveluissa on huomioitava kasvava ikäihmisten yksinäisyys ja syrjäytyminen. Laadukkaat ja monipuoliset palvelut perustuvat asiakkaan yksilökohtaisessa hoito- ja palvelusuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja palvelujen järjestämistapaan. Kotihoidon henkilöstön ohella omaiset ovat hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien iäkkäiden ihmisten hoidon ja huolenpidon tärkeä voimavara, samoin kuin muutkin ikäihmisen arkeen osallistuvat tahot.

10 8 Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi iäkkäille henkilöille. Henkilöstöresurssilla on myös suuri merkitys henkilöstön työhyvinvoinnin, työturvallisuuden, oikeusturvan ja työssä pysyvyyden kannalta. Laadukkaiden palveluiden edellytyksenä on käytettävissä olevan työajan, palvelutarpeiden ja -suunnitelmien mukaisen tarpeen yhteensovittaminen (Laatusuositus 2013, 44). Työaikaa ja asiakkaille annettua välillistä ja välitöntä aikaa voidaan seurata aikaperusteisesti tunteina. Välittömään hoitotyöhön kuuluvat kaikki asiakkaaseen liittyvät tehtävät ja välilliseen työaikaan esim. matka-ajat, kirjaaminen, työyhteisön sisäiset palaverit ja koulutukset. (Laatusuositus 2013, 45.) Laatusuosituksen mukaan tutkimustiedon ja kuntien seurantojen perusteella tiedetään, että kotihoidossa sairaanhoitajien välitön asiakasaika on noin prosenttia kokonaistyöajasta ja lähihoitajilla noin prosenttia kokonaistyöajasta. Vanhuspalvelulain mukaan tavoitteena kotihoidossa tulisi kuitenkin pitää vähintään 60% eli 900 h/vuosi/työntekijä. Konnevedellä välittömän työajan osuutta ei ole laskettu ammattikohtaisesti, vaan laskennassa on huomioitu kaikki kotihoidon asiakastyötä tekevät koulutetut hoitajat. Vuoden 2013 syksyllä välittömän hoitotyön osuus on noin 43 % työajasta. Vuoden 2014 syksyllä välittömän hoitotyön osuus on enää 41% asiakaskunnan lisäännyttyä työntekijämäärän pysyessä samana. Vanhuspalvelulain seurannanmukaan valtakunnalliset toteutuneet mitoitukset olivat vuonna 2013 tehostetussa palveluasumisessa 0,57 ja vanhainkotihoidossa (johon pitkäaikaishoito vertautuu) 0,6. Henkilöstömitoituksissa seurataan valtakunnallisia suosituksia ja otetaan käyttöön yhteisiä mittareita mitoituksiin ja niiden laskentaan, jos sellaisia tulee. Kotihoidossa laskennallinen hoitomitoitus tulisi olla 0,3. Konneveden kotihoidon henkilöstömäärä kokonaisuudessaan on tällä hetkellä 21 henkilöä joista vakituisia hoitajia on 17. Kotihoidon asiakkaita on ( ) 161. Laskennallinen hoitomitoitus kotihoidossa on tällä hetkellä 0,14 0,18. Mitoituksessa huomioidaan vain säännöllistä kotihoitoa saavat asiakkaat. Sairaanhoitajien osuus tulisi olla 30% hoitohenkilökunnasta, meillä 9,5-11,8%. Käytännössä tämä tarkoittaa kotihoidossa yhteensä 19 hoitajan vajetta 0,3 hoitomitoituksella. Vanhustyön valtakunnallisena tavoitteena on, että 95%:lla vanhustyöntekijöistä on terveys- ja sosiaalialan loppututkinto. Ympärivuorokautista hoitoa tarjoavat toimintayksiköt vuonna Tiedonkeruu ja tulokset ennen vanhuspalvelulain toimeenpanoa. THL, Valvira ja STM. Julkaistu

11 9 Konnevedellä tämä prosenttiluku on 82,4 kun kotihoidossa työskentelee 3 kodinhoitajaa, 12 lähihoitajaa ja 2 sairaanhoitajaa. Näistä kolmivuorotyötä tekeviä on 11 hoitajaa. Kotihoidon asiakkuudet ovat lisääntyneet tuntuvasti vuoden 2014 alusta. Seurantajaksoilla oli kotikäyntejä ja kotikäyntejä oli eli käynnin kasvu ko. seuranta-ajalla. Asiakkaiden kunto on heikentynyt ja he tarvitsevat useampia käyntejä kuin aikaisemmin ja toisaalta asiakkaiden määrä kasvaa koko ajan. Vuonna 2014 tammikuusta elokuun loppuun mennessä kotihoitoon on tullut 46 uutta asiakasta. Asiakkaiden lisääntyminen kotihoidossa merkitsee myös lisääntynyttä työntekijätarvetta (sosiaaliohjaaja-vastuutyöntekijä) toimistossa asiakkaiden palveluihin liittyvien asioiden hoitamisessa ja asiakastyössä sekä lain edellyttämissä vastuutyöntekijän tehtävissä. Lisäksi THL ja Valvira tekevät aktiivisesti kuntakyselyjä ja vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantaa erilaisilla kyselyillä, tilastoinneilla ja lisäkyselyillä sekä Aluehallintovirasto tarkastuskäynneillä. Käytännöt on mukautettava lakeihin. Kunnan on vanhuspalvelulain mukaan myös nimettävä vanhuspalveluihin vastuutyöntekijä. Hän auttaa tarvittaessa ikäihmistä, joka ei itse kykene huolehtimaan itsestään, palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Hän mm. tukee asiakkaita palvelujen ja etuuksien hakemisessa, seuraa, että asiakkaan palvelut toteutuvat tarpeisiin nähden riittävinä ja oikea-aikaisina ja seuraa palvelusuunnitelman ajantasaisuutta ja arviointia. Vastuutyöntekijällä tulee olla tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön koulutus ja kelpoisuus. Hän ei voi olla päätöksentekoon oikeutettu työntekijä KVTES:n jaksotyömääräykset uudistuvat ja tällöin kotihoidossa olevien kaksoisjaksojen käytön mahdollistava määräys poistetaan ja peräkkäisten työvuorojen lukumäärää rajoitetaan. Kaikki muutokset ja uudistukset vaikeuttavat työajan käytön joustavuutta ja lisäävät työntekijätarvetta. Lisäksi julkiseen työvoima- ja yrityspalvelulakiin tulleiden muutosten seurauksena rajoittuvat, eli käytännössä poistuvat, työkokeilussa ja palkkatuella olevien henkilöiden käyttö hoivatyössä. Sosiaalihuoltolain uudistus on myös tuomassa kotihoidolle lisää haasteita ja lapsiperheasiakkaita kun lakiuudistuksen tavoitteena on lisätä ja kehittää lapsiperheiden kotiin annettavia palveluja ennaltaehkäisevänä, varhaisen tukemisen keinona. Tällöin lapsiperheillä on subjektiivinen oikeus saada kotipalvelua, jos se on välttämätöntä perheen huolenpitotehtävän tukemiseksi ja perheen toimintaedellytysten parantamiseksi.

12 10 Kotihoitoon pääsyn kriteereitä on tarkistettu ja toimintoja on järkeistetty, joten jäljelle jää tarve lisätä henkilöstöä tuntuvasti ja monipuolisesti että lakien vaatimukset pystytään täyttämään ja ensisijaisesti pystytään takaamaan tarvittava apu sitä tarvitsevalle. Toimenpide: Lisätään vanhuspalveluihin henkilöstöä siten, että tavoitetaan ohjeelliset arvot ja pystytään toimimaan em. velvoitteiden mukaisesti: 2015: - kotihoitoon 0,2 mitoituksella: 1 sairaanhoitaja ja 6 lähihoitajaa - vanhuspalveluihin 1 sosiaaliohjaaja-vastuuhoitaja 2016: - kotihoitoon 0,25 mitoituksella: 6 lähihoitajaa (2017: - kotihoitoon 0,3 mitoituksella: 1 sairaanhoitaja ja 5 lähihoitajaa) Palvelurakenteen muutostarpeet Vanhuspalvelulaki edellyttää, että palvelurakenne ja palveluvalikoima on suunniteltava kunnan asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Rakennepoliiittisen ohjelman mukaan palvelurakenne muutetaan laatusuositusten suuntaisesti vuoteen 2017 mennessä. Vanhuspalvelulakiin valmisteilla olevilla muutoksilla tarkennetaan kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuutta ja laitoshoidon vähentämistä koskevia säännöksiä täsmennetään siten, että niiden velvoittavuutta lisätään ja korostetaan anettavien palvelujen tarpeenmukaisuutta. Pitkäaikainen laitoshoito olisi jatkossa mahdollista vain lääketieteellisellä tai asiakas-/potilasturvallisuuteen liittyvällä perusteella. Konneveden kunnan omana tuotantona on vain ympärivuorokautinen kotihoito joka toimii myös Konneveden asumispalvelusäätiön asunnoissa ja Konneveden vanhustentaloyhdistyksen vanhustentaloilla. Konneveden kunnassa ei ole palvelutaloa eikä palveluasuntoja. Ei myöskään pienempiä yksiköitä esim. tehostettuun palveluasumiseen. Yksityisiä palveluntuottajia on Konnevedellä vain muutama ja nekin lähinnä siivoukseen. Perhehoitoa tarjoaa yksi palveluntuottaja omaishoitajien vapaapäiviin. Palvelusetelitoimintaa ei Konnevedellä ole eikä se olisi tarkoituksenmukaistakaan nykyisin palveluntuottajin. Konnevedellä tehostetun palveluasumisen hoitaa pääasiassa Villa Konnevesi jossa toimii Mediverkko Oy ja em. vanhainkotihoidon eli laitoshoidon Seututerveyskeskus henkilökuntineen. Konnevesiläisiä on laitoshoidossa 24 ja tehostetussa palveluasumisessa yhteensä 24 ikäihmistä, joista 20 Villa Konnevedessä.

13 11 Vanhuspalveluiden nykyistä palvelurakennetta tulee siis Konnevedellä tarkastella ja edellytyksiä sekä mahdollisuuksia palvelurakennemuutokseen. Vanhuspalvelulaki edellyttää myös, että yli 75-vuotiaista saa laitoshoidossa olla 2-3% kun Konnevedellä heitä on 5,7%. Tavoitteena tulee siis olla laitospaikkojen vähentäminen yhdeksällä hoidettavalla nykyisestä jotta päästään 3%:n määrään. Laitospaikkojen purkaminen edellyttää tehostetun palveluasumisen järjestämistä näille asiakkaille. Kannattavaa on tarkastella mahdollisuuksia jo olemassa olevien toimintojen ottamisesta kunnan omaksi toiminnaksi (entinen vanhainkoti) ja toimintojen muuttamista nykyisiä tarpeita vastaaviksi ja toisaalta muuntaa toimintoja jo käytössä olevissa tiloissa (Konneveden asumispalvelusäätiön Ruusaliisan asunnot). Asukkaiden kohdistamista hoidollisesti tarvitsemaansa asuntoon tulee tarkastella kriittisesti. Uusien yksiköiden rakentamista ei kuitenkaan pidä vähätellä, sillä tarve palveluasumisyksiköille ja tehostettuun palveluasumiseen on jo olemassa ja tarve kasvaa koko ajan. Toimenpide: Laitospaikkojen vähentäminen 9:llä vuoden suunnittelukauden aikana. Tämä edellyttää tehostetun palveluasumisen yksikön perustamista ja sille henkilöstön nimeämistä. Sovitaan Konneveden asumispalvelusäätiön kanssa 10 Ruusaliisan sisäkäytävän asunnon muuttamisesta tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Tämän yksikön henkilöstömitoitus tulee olla vähintään 0,5 eli 1 sairaanhoitaja ja 4 lähihoitajaa. Päiväkeskuksen mahdollisuutta tulisi myös tarkastella. Päiväkeskusten tarkoituksena on tarjota ikäihmisille suunnattuja palveluja, jotka tukevat heidän kotona asumista niin pitkään kuin se inhimillisesti arvioituna on mahdollista. Päiväkeskukseen voi tulla viettämään aikaa, tapaamaan alueen ikäihmisiä ja osallistumaan tuki-, virkistys- ja kulttuurituokioihin. Päiväkeskukset tukevat myös omaishoitajien jaksamista. Päiväkeskuksen vaihtoehtona tulee tarkastella päivätoimintaa, johon voi tulla omaehtoisesti omin kyydein, mutta virkistys- ja kulttuuritoiminta olisi kunnan tarjoamaa ja ohjattua. 3 Vanhuspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Konnevedellä painottuvat kotihoitoon; kotona asumisen tukemiseen ja ympärivuorokautiseen hoitoon. Kotihoidolla pyritään asiakkaan toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä arjen sujumiseen mahdollisimman pitkään omassa kodissa.

14 Kotona asumisen tukeminen Konnevesiläisten kotona asumista tuetaan kotiin annettavilla palveluilla, joita ovat kotihoito, erilaiset tukipalvelut sekä virkistystoiminta. Kotihoitoa toteutetaan yhdessä asiakkaan, omaisten ja eri yhteistyötahojen kanssa. Julkisten palvelujen rinnalla kotona selviytymistä tukevat erilaiset arkipalvelut yksityisten ja järjestöjen tuottamina, sekä seurakunnan järjestäminä. Kotihoito suunnataan palvelulinjausten mukaan painottuen säännölliseen palvelutarpeeseen. Kotihoito tekee myös sairaanhoidollisia käyntejä, jos asiakas ei terveydellisistä syistä pysty hakemaan hoitoa terveyskeskuksesta. Palvelu perustuu yhdessä tehtyyn kirjalliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kunta tukee omassa kodissaan asuvia ikäihmisiä myös ostopalveluilla siivouksissa ja ateriakuljetuksissa sekä turvapalveluissa. Syksyllä 2014 aloittaa toimintansa kunnan Kylätalkkari. Toiminnan tarkoituksena on tukea ikäihmisten kotona asumista auttamalla pienissä arkiaskareissa joihin asiakas ei itse pysty (esim. polttopuutyöt). 3.2 Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluita ovat tehostettu palveluasuminen, pitkäaikaishoito (laitoshoito) sekä kehitysvammaisten asumispalvelut. Konnevedellä toteutuu pitkäaikaishoito (ent. vanhainkoti) Konneveden sairaalassa Seututerveyskeskuksen hallinnoimana. Tehostettu palveluasuminen toteutuu Villa Konnevedessä toimijana Mediverkko Oy ja kehitysvammaisten asumispalvelut ostetaan pääsääntöisesti muista kunnista. Kunnan kotihoito palvelee ympärivuorokautisesti asiakkaan kotiin annettavin palveluin. 3.3 Vanhuspalvelut ostopalveluna Yksityiset palveluntuottajat tuottavat Konnevedellä valitettavan vähän vanhuspalveluja, vain lähinnä siivousta. Lisäksi yksityisiä palveluntuottajia on liian vähän kasvavaan kysyntään nähden. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän yksityisiä palveluja, jotka asiakkaat itse kustantavat. Erilaisia palvelumalleja ja palvelujen uudelleen muotoilua tarvitaan tulevaisuudessa enenevässä määrin vastaamaan muuttuvaan ja kasvavaan palvelutarpeeseen.

15 13 Konneveden vanhus- ja vammaispalveluiden ostopalvelut vuonna 2013 olivat yhteensä ,60 : vanhuspalvelut ,50 ja vammaispalvelut ,19. Niistä asumis-palvelujen ostot yhteensä ,81 : vanhukset ,42 ja vammaiset ,39. Kotihoidon palveluita tuotetaan tällä hetkellä pääosin vain kunnan omana palveluna. Kotihoidossa ostopalveluina ostettavia tukipalveluita ovat aterioiden kotiinkuljetus, siivous ja turvapalvelu (2013) yhteensä , Vanhuspalveluiden talous Talousarvio valmistellaan vuosittain. Sosiaali- ja terveyslautakunta vahvisti vanhuspalvelujen vuoden 2014 käyttösuunnitelman ja kunnanvaltuusto päätti vuoden 2014 talousarviosta Talous TP 2012 TP 2013 TA 2014 Muutos euroa euroa % Toimintatulot , , , ,80 29,5 Toimintamenot , , , ,90 29,3 Toimintakate , , , ,10 29,2 Toiminnalliset tavoitteet: 1. Terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit toteutetaan ikäihmiselle mm. muistihoitajan kotikäynneillä suunnitelmallisesti. Samalla kartoitetaan voimavarat, terveydentila ja elinolot. 2. Palvelutarpeen arviointi tehdään kaikille sitä haluaville, kiireellisissä tilanteissä viiveettä ja ei-kiireellisissä seitsemän arkipäivän kuluessa. 3. Yli 75-vuotiaista on vuoden aikana 6 % omaishoidon piirissä, 13 % säännöllisen kotihoidon piirissä 4. Palvelukokonaisuudessa hoitoketju on sujuva, ja asiakkaat siirretään erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskussairaalasta mahdollisimman pian kotihoidon piiriin. 5. Omaishoidon tukea maksetaan asiakkaiden hoitoisuuden perusteella kunnan määrittelemien myöntämisperusteiden mukaisesti, ja määräraha riittää koko vuodeksi.

16 14 Kehittämistavoitteet: 1. Vanhuspalvelulain mukaiset toimenpiteet toteutetaan. 2. Sosiaaliohjaajan-vastuutyöntekijän toimen perustaminen vanhuspalveluihin auttamaan vanhuspalvelulain toteuttamisessa palvelujen monipuolistuessa ja lisääntyessä sekä vaatimusten kasvaessa. Lain 17 täyttäminen vuoden 2015 alusta. 3. Ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen ja niiden avulla riskiryhmien tunnistaminen ja tarvittavien toimenpiteiden ennakointi. Palveluiden kehittäminen tarpeita vastaaviksi, mm. Seniorineuvola/terveyspiste Ruusaliisaan. 4. Kuntoutusohjaajan toimen perustaminen vanhuspalveluihin ikäihmisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja turvalliseen liikkumiseen sekä oikeaan apuvälineiden käyttöön. 5. Koti- ja omaishoito ovat ensisijaisia ja niitä kehitetään toimintasuunnitelman mukaisesti. 6. Palvelutarpeen kartoituksella, toimintakyvyn arvioinnilla ja hoidon suunnittelulla varmistetaan asiakaslähtöiset tarpeen mukaiset palvelut ja resurssien oikea kohdentaminen. 7. Omaishoitoa tuetaan kuntoutusohjaajan kokonaisvaltaisen arvioinnin mukaan kohdennetuilla tukitoimilla ja palveluilla. Tarpeen mukaan ohjataan omaishoitajia terveystarkastuksiin, kuntoutusryhmiin ja hoidettaville järjestetään lyhytaikaista perhehoitoa ja lyhytaikaishoitoa. 8. Palvelujen laatua, riittävyyttä ja vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti ja suunnitellusti. 9. Toimintakyvyn arvioinnilla ja hoidon suunnittelulla varmistetaan asiakaslähtöiset tarpeen mukaiset palvelut ja resurssien oikea kohdentaminen. 10. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi kehitellään uusia asumismuotoja yhdessä kunnassa toimivien yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Vanhus- ja vammaispalvelujen talous yhdessä: Talous 1000 euroa Toimintatulot vammaiset vanhukset yhteensä Toimintamenot vammaiset vanhukset yhteensä Toimintakate vammaiset vanhukset yhteensä TP 2012 TP 2013 TA , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,869, , , , ,00

17 15 4 Laadun arviointi ja valvonta 4.1 Asiakaskyselyt ja palautteet Vanhuspalveluissa ja omaishoidossa tehdään joka toinen vuosi asiakaskyselyt, ensimmäiset vuonna Palautetta saadaan myös hyvinvointia edistäviltä kotikäynneiltä lisäksi hoitajat keräävä palautetta työnsä ohella vanhuspalvelulain ohjeistuksen mukaisesti. Palautteet käsitellään toimintayksiköissä ja ne ohjaavat kehittämistyötä. Palautteen keräämisessä siirrytään mahdollisuuksien mukaan valtakunnalliseen järjestelmään, joka on kehitteillä THL:ssä. Myös vanhusneuvosto tuo arvokasta tietoa ja käyttäjänäkökulmaa palveluiden kehittämiseen. Lisäksi kotihoidossa on käytössä kaiken toiminnan kattavat poikkeamalomakkeet. Toiminnan kehittämisen mittareina käytetään mm. asiakas- ja omaiskyselyjä, työhyvinvointikyselyjä ja kehityskeskusteluja. Työn sisältöjen seuranta ja prosessikuvaukset auttavat palvelujen kehittämistä. Tunnusluvut ja mittarit ovat samat omassa ja ostopalveluissa. Mittarina on myös toiminnan taloudellisuuden seuranta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valvira kokoavat tutkimustietoa ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä toimintakyvystä ja koetusta palvelutarpeesta ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa ja sen jälkeen. Myös vanhuspalvelulain aiheuttamia kustannuksia seurataan. Tulokset julkaistaan seuraavalla sivulla: Järjestelmästä voi etsiä tietoa myös kuntakohtaisesti. 4.2 Työhyvinvointi Konnevedellä toteutetaan vanhuspalveluissa työhyvinvointikysely kehittämiskeskustelujen yhteydessä kerran vuodessa. Kyselyjen tuloksia käydään läpi esimiehen johdolla ja havaitut epäkohdat ja niiden korjaamiseksi sovitut toimenpiteet kirjataan. Kyselyjen ja kehittämiskeskustelujen tavoitteena on turvallisten ja työssä jaksamista edistävien työskentelyolosuhteiden luominen työpaikoille. Keskusteluissa arvioidaan työntekijän henkilökohtaisia osaamisen tukemisen tarpeita, tavoitteiden saavuttamista, työssä jaksamista, kehittymistarpeita ja halukkuutta.

18 16 Kehityskeskustelut toimivat myös välineenä oman työyksikön ja koko yhteisön toiminnan kehittämisessä. Avointa ja työtä kehittävää keskustelua pidetään yllä myös säännöllisillä, kaksi kertaa kuukaudessa, pidettävillä kotihoidon palavereilla ja yhteistyöpalavereilla (TURO) seututerveyskeskuksen kanssa. Kotihoidon henkilöstön kehittämis- ja koulutussuunnittelun pohjalta laaditaan henkilöstön koulutussuunnitelma. Omaehtoista kouluttautumista tuetaan mahdollisuuksien mukaan esim. työvuorojärjestelyin. Henkilöstöllä on mahdollisuus halutessaan työnohjaukseen ammattitaitoisen koulutetun työnohjaajan ohjauksessa. 4.3 Valvonta Valvonnalla seurataan kunnan omien vanhuspalveluiden sekä ostopalveluiden laatua. Valvontaa tekevät nimetyt vastuuhenkilöt. Varmistetaan että vanhustenpalveluja järjestetään asianmukaisesti, esimerkiksi henkilöstö on koulutettua ja toimitilat ovat asialliset. Suunnitelmallisella valvonnalla varmistetaan, että palveluiden laatu pysyy ilmoitetulla tasolla. Valvontaa kunnan tuottamista palveluista tekevät myös Valvira, Aluehallintovirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Sosiaali- ja terveysministeriö. Omavalvonta on tärkeä osa toimintayksikössä tai toiminnassa toteutettavaa laadunhallintaa. Omavalvonta on ollut yksityisillä palveluntuottajille käytössä jo vuosia ja omavalvontasuunnitelma on oltava kaikissa vanhuspalveluita tuottavissa yksiköissä. Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikkö- ja palvelukohtaisesti yhdessä henkilöstön kanssa vuoden 2014 aikana. Omavalvontasuunnitelma on julkinen asiakirja, joka tulee olla asiakkaiden nähtävillä, joten siihen ei kirjata asiakkaiden salassa pidettäviä henkilötietoja. Palveluiden valvonnasta raportoidaan vuosittain sosiaalija terveyslautakunnalle. 5 Yhteistyö 5.1 Ikäihmisten osallisuus Vanhuspalvelulaki ja sen toimeenpanoa ohjaavat laatusuositukset painottavat ikäihmisten osallisuuden mahdollistamista yksilötasolta yhteisten asioiden tasolle. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan ikäihmisen oma näkemys palvelusta. Omaisten rooli yhteistyökumppanina korostuu ja omaisia tuetaan jatkamaan ja jaksamaan omaisena oloaan.

19 17 Omaisyhteistyö Vanhusten ympärivuorokautisissa palveluissa rohkaistaan omaisia jatkamaan omaisena oloaan ja tuomaan läheistensä arkeen sisältöä. Kotihoidossa pyritään lisäämään omaisten kanssa tehtävää yhteistyötä sopimalla eri tahojen vastuita palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Vanhuspalvelulain mukaan palvelusuunnitelmaan on kirjattava eri tahojen (asiakkaan, omaisten ja työntekijöiden) näkökulmasta, vaikka ne poikkeaisivat toisistaan. Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto on vanhuspalvelulain mukaan lakisääteinen alkaen ja samalla sen asema virallistuu ja vahvistuu. Konnevedellä vanhusneuvosto on toiminut jo vuodesta aluksi palvelutoimikuntana ja 2013 lähtien vanhusneuvostona. Vanhusneuvoston tehtävänä on kehittää vanhuspalveluja tekemällä aloitteita, käsitellä valmisteilla olevia asioita, keskustella päätöksistä sekä antaa lausuntoja asioita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vanhusneuvoston tehtävänä on osallistua vanhuspalvelujen suunnitteluun ja vaikuttaa ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen sekä elinympäristön kehittämiseen. Vanhusneuvosto seuraa miten palveluja tarvitsevat ikääntyneet kokevat palvelujen laadun, kohdentumisen sekä vaikuttavuuden. Vanhusneuvoston ja vanhusneuvostojen ylikunnallista toimintaa kehitetään osana Oma tupa, oma lupa -hanketta. 5.2 Ulkoinen yhteistyö Ikäihmisten kannalta vanhuspalveluiden lisäksi keskeistä on kaikki terveyttä edistävä ja toimintakykyä sekä hyvinvointia ylläpitävä toiminta. Yhteistyötä pyritään tekemään entistä enemmän eri toimijoiden kanssa. Samalla vähennetään ns. raskaampien palveluiden tarvetta. Yhteistyötä tehdään tiiviisti seututerveyskeskuksen kanssa mm. säännöllisillä SAStyöryhmän palavereilla (selvitä, arvioi, sijoita) ja TURO-palavereilla (yhteistyön kehittäminen kunnan ja seututk:n välillä). Myös Sairaanhoitopiirin kanssa tehdään yhteistyötä, samoin ympäristökuntien vanhustyön kanssa. 5.3 Sisäinen yhteistyö Vanhuspalvelulaki edellyttää, että kunta määrittelee ikäihmisiä koskevien palveluiden osalta tehtävät ja vastuut kunnan eri toimijoiden välillä. Vanhuspalveluissa on tehty tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja sitä tiivistetään entisestään.

20 18 Viestintä Viestinnän suunnittelulla voidaan tukea vanhuspalveluiden toiminnan tavoitteita. Tavoitteena on, että ikääntyvät kuntalaiset tiedostavat entistä enemmän oman aktiivisuutensa merkityksen toimintakykyisen vanhuuden turvaamisessa ja ovat tietoisia kunnan ja muiden toimijoiden tätä tavoitetta tukevista palveluista. Tieto palveluista ja niiden saatavuudesta on oltava kaikkien kuntalaisten ulottuvilla. Vanhuspalvelut yhdessä vanhusneuvoston kanssa kokoaa palveluesitteen Konneveden palveluista joka on saatavana kunnan infopisteestä ja luettavissa netissä. Palveluasumisen työryhmä Perustetaan vanhus- ja vammaispalveluiden, maankäytön suunnittelun ja palveluasumisen työryhmä. Sen tärkeimpänä yhteisenä tavoitteena on varmistaa palveluasumisen riittävyys pitkällä aikajänteellä. Työryhmä käsittelee vanhusten ja muiden erityisryhmien palveluasumisen hankkeet. Palveluasumisen tarjonta pyritään pitämään monipuolisena ja asukkaiden tarpeisiin vastaavana. Maankäytön suunnittelulla pyritään turvaamaan tonttivaranto tuleville hankkeille ja uusien alueiden kaavoituksessa otetaan huomioon palveluasumisen tarpeet. Ryhmässä mietitään myös tarpeita ja mahdollisuuksia kaavamuutoksiin. Väestön ikääntyminen tuo tullessaan uudenlaisia asumisen haasteita lähitulevaisuudessa. Tämä on huomattu monella taholla, ja useat yhdistykset ja yritykset ovat alkaneet kehittämään malleja, joilla ikääntyvien ihmisten asuminen ja palveluiden järjestäminen pystytään turvaamaan. Erilaisia toimintamalleja kehittyy myös markkinaehtoisesti asuntomarkkinoille. Uusia seniori- ja vammaisasumismalleja kaivataan Konnevedelle. Terveys- ja erityisliikunta Vanhuspalvelulaki edellyttää toimintaa jossa painotetaan kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Terveys- ja erityisliikunnan toiminnan lähtökohtana on asiakkaiden toimintakyky. Erityisesti vanhusväestön kasvu asettaa sekä terveysliikunnan että liikunnallisen kuntoutuksen järjestämiselle uusia haasteita. Tähän kehittämiseen tarvitaan uudenlaista yhteistyötä, vapaaehtoisten rekrytointia ja kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen oikeanlaista kohdentamista. Kotihoitoon tarvitaankin kuntoutusohjaaja, sillä tällä hetkellä henkilöstössä ei ole ammattitaitoista kuntoutuksen ammattilaista. Rajallisesti neuvoa ja ohjausta saadaan ainoastaan seututerveyskeskuksen fysioterapeutilta.

21 Toimenpide: Lisätään vanhuspalveluihin 1 kuntoutusohjaaja-lähihoitaja (=kuntoutukseen suuntautunut lähihoitaja). 19 Tavoitteellisella liikuntaharjoittelulla on todella tärkeä merkitys iäkkäiden toimintakyvyn ylläpitämisessä. Lihaskunto- ja tasapainoharjoittelulla voidaan ehkäistä useita vanhenemiseen liittyviä vaivoja, jotka voivat johtaa ennenaikaiseen toimintakyvyn alentumiseen. Ikääntyneiden omaehtoisen liikkumisen tukemiseksi otetaan käyttöön Seniorikortti Kortilla voi ostaa mm. terapia-allaslipun ja kuntosalilipun alennettuun hintaan. Tämä tulee kannustamaan entistä aiemmin toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kohentamiseen. Kortti on voimassa tiettyinä aikoina ja tiettyinä päivinä. Vanhusvapaaehtoistyö Vapaaehtoistyön tarve kasvaa vanhuspalveluissa ja sitä tulee kehittää edelleen useilla tahoilla. Vapaaehtoistoiminta vähentää palveluiden tarvetta ja lisää motivaatiota omahoitoon. Ikääntyvien toimijuus monipuolistuu ja sosiaaliset suhteet lisääntyvät ja väyliä sukupolvien väliseen kanssakäymiseen syntyy. Juuri eläkkeelle jääneet ovat aktiivisin vapaaehtoisten joukko, joten vapaaehtoisten määrän voidaan ennustaa kasvavan ja sen myötä esimerkiksi vertaisohjatut ryhmät lisääntyvät. Rekrytoidaan uusia vapaaehtoisia vanhuspalveluihin ja järjestetään tarvittaessa heille koulutus SPR:n kautta. Vertaistuki eläkeläisiltä ja sotaveteraaneilta Ikäihmisten yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Varsinkin maaseudulla pitkien yhteyksien ja harvaan asuttujen alueiden yksinäisistä ikäihmisistä tulisi huolehtia. Erilaiset Eläkeläisjärjestöt ja Sotaveteraanit tekevätkin arvokasta ikäihmisten hyvinvointia lisäävää työtä järjestäessään säännöllisesti kerhopäiviä ja erilaista virkistystoimintaa. Tulee selvittää miten mahdollistetaan mahdollisimman monelle ikäihmiselle mahdollisuus osallistua näihin kaikille avoimiin toimintoihin. Kansalaisopisto Ikääntyneen väestön määrän kasvaessa kansalaisopiston rooli ikäihmisten kunnon ja toimintakyvyn ylläpitäjänä korostuu vuosi vuodelta enemmän. Tämä pyritään ottamaan huomioon kurssisuunnittelussa ja iäkkäille järjestetään omia kursseja. Kansalaisopiston yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa kursseja suunniteltaessa olisi toivottavaa. Kursseja tarvitaan iäkkäiden terveyttä edistävään toimintaan ja mm. muistia koskeviin aiheisiin.

22 20 Terveyspalvelut Rakenteellisesti varsinaisen laitoshoidon vähentäminen lisää hauraiden monisairaiden kotona asuvien ikäihmisten määrää. Sairaala-, laitos- ja kotihoidon läheisempi yhteistyö tulevaisuudessa lisääntyy ja tiivistyy. Yhteistyön tehostamiseen pyritään yhdessä sovittujen toimintamallien tehokkaammalla toteuttamisella; mm. SAS-ryhmän kokoontumiset, kotiutuspalaverit, konsultoinnit molempiin suuntiin, kotiutushoitajan käyttö ja yhteiset koulutukset. Työntekijöiden lainaus hätätilanteissa on myös tavoitteena. Lisätään moniammatillista yhteistyötä terveydenhuollon ja sosiaalityön kesken. Tiedonkulun osalta haasteet ovat yhteiset. Vaikka hoitavia tahoja on monia, tulee kaikissa toimintamalleissa turvata asianmukaisen tiedon siirtyminen hoitaville vastuutahoille. Suunhoito Konnevesiläisten ikäihmisten ennaltaehkäisevän hammashoidon tarve kasvaa suhteessa ikäihmisten kasvavaan määrään samalla kun ikäihmisten hampaallisuus lisääntyy. Hampaalliset käyttävät suun terveydenhuollon palveluja kuusi kertaa enemmän kuin hampaattomat. Hampaallisten ehkäisevän hoidon tarve on lähes kaksi kertaa suurempi kuin hampaattomien. Edellä mainittujen perusteluiden vuoksi ehkäisevän hoidon tarve tulee kasvamaan, jolloin siihen pitää erityisesti panostaa unohtamatta kuitenkaan sairauksien hoitoa. Suun toimintakykyisenä pitäminen takaa ikäihmisen hyvän ravitsemuksen ja sitä kautta hyvinvoinnin ja monien yleissairauksien paremman hallinnan. Hoitajien täydennyskoulutukset suun hoitoon ja hammashoitajien sekä suuhygienistien jalkautuminen ikäihmisten pariin esim. osastoille, kotihoitoon ja erilaisiin tapahtumiin olisi tärkeää. Ikäihmisen omia käsityksiä suunsa ja koko kehonsa hyvinvoinnista tulee kartoittaa, vaikkapa kyselyillä. Kulttuuri Aktiivisia, kulttuurista ja hyvinvoinnista kiinnostuneita eläkeläisiä on yhä enenevissä määrin. Tämän joukon elämänlaadun ylläpito ja parantaminen pitäisi olla yhteinen tavoite. Konnevedellä kulttuurista vanhustyötä lisätään. Ikäihmisiä pyritään osallistumaan ja osallistamaan kaikille avoimiin musiikkitapahtumiin, kulttuuritapahtumiin ja näyttelyihin sekä juhliin. Tuetaan eläkeläisten omaehtoista sosiaalista toimintaa kotiseutumuseon esittelijöinä ja perinnetietouden jakajina erilaisissa tapahtumissa. Myös kylien kulttuuritoimintaa kehitetään Luovaa voimaa luonnosta-hankkeella, joka on neljän kunnan

23 21 yheishanke. Yhteistyötä koulun ja vanhuspalvelujen kanssa kehitetään koulun kummiprojektilla Villa Konneveteen ja senioriprojektilla hyvinvointipäivällä ikäihmisille. Hyvinvointia edistetään myös luonnon itseisarvoa hyödyntäen tarjoamalla Vanhainkodin, Ruusaliisan ja Vanhustentalojen asukkaille mahdollisuutta tutustua Konneveden kansallismaisemaan laivasta käsin puhtaassa ja raikkaassa ilmassa. Luonnolla on suuri vaikutus etenkin mielialaan. Luontokokemus voi olla ilmainen lääke jolla ei ole sivuvaikutuksia. Työllistäminen Työttömyystilanne on myös Konnevedellä haastava ja työttömien saaminen takaisin työelämään vaatii monipuolisia ratkaisuja. Luonnollisesti tärkeintä on talouden elpyminen, mutta sekään ei tunnetusti ratkaise kokonaan työttömyyden ongelmaa. Vanhusväestön määrä ja erityisesti sen suhteellinen osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Vanhuspalvelujen haaste on saada riittävästi työntekijöitä toimintaan, joka vaatii teknistyvässä maailmassa aina ihmisten tekemää työtä. Luonnollinen ja koko yhteiskuntaa hyödyttävä vähintäänkin osaratkaisu molempiin em. ongelmiin on, että työttömiä ja erityisesti nuoria aktivoidaan ja palkataan erilaisiin vanhuspalveluiden tehtäviin huomattavasti nykyistä enemmän. Palkattavien nuorten ja myös pitkäaikaistyöttömien kohdalla uusia toimintamalleja voidaan kehittää yhdessä työpajojen kanssa niin, että työjaksoilla panostetaan samalla osaamiseen ja ammattitutkintoihin. Turvallisuus ja väkivallan ehkäisy Turvallisuus ja väkivallattomuus ovat kaikkia ikäryhmiä koskettava asia. Vanhuspalvelujen toimintaa ohjaavat valtakunnalliset lait ja ohjeistukset. Hoitajat toimivat niiden mukaisesti. Lisäksi asiantuntemusta ja ohjeistusta saadaan myös Sairaanhoitopiiriltä joka hallinnoi läheissuhdeväkivalta hanketta. Konneveden seurakunnan suunnitelmat ikäihmisten tukemiseksi Ikäihmisten tukemisessa seurakunnan diakoniatyöllä on suuri rooli. Seurakunta tarjoaa myös erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia ja yhtenä vaihtoehtona on toimia eri tavoin ikääntyvien tukena, ryhmien ohjaajina, ulkoilu- tai asiointiapuna, avustavissa tehtävissä esim. retkillä tai leiripäivissä tai kuuntelijana. Konneveden seurakunta onkin kouluttanut vapaaehtoisia ystäviä yhdessä SPR:n kanssa. Ikääntyville tarjotaan erilaisia seurakunnan toimintoja eri puolilla kuntaa seurakunnan työntekijöiden ja

24 22 vapaaehtoisten resurssien puitteissa. Keskeisenä on kuitenkin kotona asumisen tukeminen sekä henkinen ja hengellinen tuki ikääntyvän arjessa. 6 Yhteenveto toimenpiteistä: Muistisairauksien aiheuttamat palvelutarpeet - Käytetään ensisijaisesti Villa Konneveden palveluja ja varataan sieltä 26 paikkaa konnevesiläisille muistisairaille vuodelle Toinen vaihtoehto: - Rakennetaan Konnevedelle 10-paikkainen muistisairaiden tehostetun palveluasumisen yksikkö tai remontoidaan kyseinen yksikkö jo olemassa oleviin kiinteistöihin. Toteutus: Suunnitelmakauden aikana. Yksikkö valmis käyttöön viimeistään Kotona asumisen tukeminen Henkilöstövaikutukset: - Lisätään vanhuspalveluihin henkilöstöä siten, että tavoitetaan ohjeelliset arvot ja pystytään toimimaan em. velvoitteiden mukaisesti: 2015: - kotihoitoon 0,2 mitoituksella: 1 sairaanhoitaja ja 6 lähihoitajaa - vanhuspalveluihin 1 sosiaaliohjaaja-vastuutyöntekijä 2016: - kotihoitoon 0,25 mitoituksella: 6 lähihoitajaa (2017: - kotihoitoon 0,3 mitoituksella: 1 sairaanhoitaja ja 5 lähihoitajaa) Laitospaikat: - Laitospaikkojen vähentäminen 9:llä vuosien aikana. Tämä edellyttää tehostetun palveluasumisen yksikön perustamista ja sille henkilöstön nimeämistä. Sovitaan Konneveden asumispalvelusäätiön kanssa 10 Ruusaliisan ns. sisäkäytävän asunnon muuttamisesta tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Tämän yksikön henkilöstömitoitus tulee olla vähintään 0,5 eli 1 sairaanhoitaja ja 4 lähihoitajaa. Edellä mainituilla toimenpiteillä saadaan synergiaetua henkilöstössä jolloin sairaanhoitaja voisi toimia sekä tehostetussa yksikössä että kotihoidossa ja mitoitus muuttuisi kotihoidossa. Tällöin kokonaishenkilöstölisäys (tehostettu + kotihoito) olisi vuonna 2015: 1 sairaanhoitaja ja 9 lähihoitajaa, 2016 lisätarve on 6 lähihoitajaa

25 23 Laitospaikat; toinen vaihtoehto: - Sopimuksen irtisanominen Seututerveyskeskuksen kanssa osasto 2:n (ent. vanhainkoti) osalta ja tilojen ja toimintojen räätälöinti kunnan tarpeisiin Sisäinen yhteistyö /Palveluasumisen työryhmä - Perustetaan vanhus- ja vammaispalveluiden, maankäytön suunnittelun ja palveluasumisen työryhmä suunnittelemaan uusia rakennuksia palveluasumiseen, mikäli uusia palvelurakennuksia aiotaan rakentaa Sisäinen yhteistyö /Terveys- ja erityisliikunta - Lisätään vanhuspalveluihin 1 kuntoutusohjaaja-lähihoitaja - Seniorikortti 65+ omaehtoisen liikkumisen tukemiseksi

26 24 Käsitteet tutuksi Dementia = Älyllisten toimintojen heikentyminen. Ei ole itsenäinen sairaus vaan oirekokonaisuus, jonka taustalla voi olla useita eri sairauksia. Dementiaa esiintyy tavallisimmin vanhoilla ihmisillä. Nuoremmilla voi olla mm. alkoholidementiaa. Dementian tyypillisin ja tunnetuin oire on muistin huononeminen. Kotihoito= Toimintaa johon on yhdistetty kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Konnevedellä kotihoito toimii ympärivuorokautisesti ja siihen liittyvät myös tukipalvelut. Kotona asumisen tukeminen = Vanhuspalveluiden hallinnollinen osa-alue, joka sisältää kaikki palvelut, jolla tuetaan kotona asumista, kuten kotihoito ja niihin liittyvät tukipalvelut. Laitoshoito =pitkäaikaishoito = Viimesijainen ympärivuorokautinen palvelu. Laitoshoitoa tulee järjestää vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta perusteltua. (Vanhuspalvelulaki 2013.) Omahoitaja = Ympärivuorokautisissa asumispalveluissa ja kotihoidossa on jokaisella asukkaalla/asiakkaalla nimetty omahoitaja, joka tekee hoito- ja palvelusuunnitelman ja seuraa sen tekemistä ja toteutumista sekä toimivat yhdyshenkilöinä omaisiin ja muihin yhteistyötahoihin. Palveluasuminen = Konnevedellä on ns. tehostettua palveluasumista vain Villa Konnevedessä, jolloin hoitohenkilöstöä on paikalla ympäri vuorokauden. Palveluasuminen tulee kysymykseen, kun henkilö tarvitsee ympärivuorokauden apua selviytyäkseen jokapäiväisistä askareista, mutta ei tarvitse laitoshoitoa. Pitkäaikaishoito= ks. laitoshoito Senioriasunto = Asunto, joka on suunniteltu iäkkäämpiä asukkaita silmällä pitäen. Heidän tarpeensa on huomioitu jo rakennusvaiheessa esteettömyys ja turvallisuus huomioiden. Senioriasunnot eivät ole palvelumuotoja, vaan jokainen asukas asuu omassa asunnossaan. Kiinteistössä tai sen lähistöllä voi olla tarjolla esimerkiksi päiväkeskus-, hoiva-, turva sekä ruokailupalveluita. Tehostettu palveluasuminen = Palveluasumista jolloin henkilö tarvitsee ympärivuorokautista ja runsasta hoivaa ja huolenpitoa.

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 Perusturvalautakunta 14 25.02.2015 Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 PETUR 14 Vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 Mobiili kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 14 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Ikälaissa 13, 14, 19, 21 14 19 21 ikääntyneen henkilön tulee

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa

Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa Pykälistä toiminnaksi - vanhuspalvelulain käytännön toteutusta kotihoidossa - Vanhuspalvelulaki eli Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 1.7.2013.

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 2015 SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 1 Yleiset periaatteet Suonenjoen kaupungin vanhuspalvelut tuottavat ja järjestävät sosiaalihuoltolain ( :t 17, 22, 23, 24 ja 25) mukaisia asumispalveluja

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015

Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015 Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015 Palvelujohtaja Eeva-Liisa Saarman Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito 5.2.2015 Lain tarkoitus on tukea koko ikääntyneen väestön hyvinvointia,

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollossa vanhusneuvostojen toiminnan kannalta

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollossa vanhusneuvostojen toiminnan kannalta Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollossa vanhusneuvostojen toiminnan kannalta Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Satakunnan vanhusneuvostojen työseminaari 11.3.2015 Esityksen sisältö Väestön ikärakenne

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot