Juuan kunta. Sosiaali- ja terveystoimi [SEURANTARAPORTTI ] Stltk , liite 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juuan kunta. Sosiaali- ja terveystoimi [SEURANTARAPORTTI 20.4.2013] Stltk 3.12.2013, liite 5"

Transkriptio

1 2013 Juuan kunta Stltk , liite 5 Sosiaali- ja terveystoimi [SEURANTARAPORTTI ] Juuan kunnan ikääntymispoliittinen strategia ja toimintaohjelma

2 1 Sisällys 1 Johdanto Juuka ikääntyvä kunta Ikäihmisten terveydentilan ja toimintakyvyn kehitys Aktiivinen ja terve ikääntyminen Pohjois-Karjalan ja Juuan hyvinvointi- ja muut strategiat Itsenäinen kotona asuminen, kehittämistavoitteet ja painopisteet vuoteen Esteetön, turvallinen ja itsenäinen asuminen Liikkumisturvallisuus, asiointi Ikäihmiset aktiivisina toimijoina Esteetön asiointi Kirjasto, kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika Eläkeläisneuvosto/vanhusneuvosto Vapaaehtoistoiminta Kotona asumisen mahdollistava palvelurakenne Ennaltaehkäisevä vanhustyö ja ikäneuvola Kuntouttava päivätoiminta Palvelutarpeen arviointi Kotihoito- ja tukipalvelut Omaishoidon tuki Välimuotoiset asumisratkaisut Laitoshoidon (sairaansijojen) vähentäminen Oikea-aikainen akuuttivaiheen sairaanhoito Vuorohoito Kuntoutus- ja arviointiyksikkö /lyhytaikainen akuuttihoito Toimiva palvelujärjestelmä Tehostettu palveluasuminen Kunnallinen tehostettu palveluasuminen Yksityinen tehostettu palveluasuminen Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö Kysynnän kasvu, menojen hillitseminen, laatu Kehittämisehdotukset... 31

3 2 11 Lähteet Liite 1 Ikäihmisten palveluja ja asemaa koskevia lakeja Liite 2 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden asuminen... 42

4 3 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan kunnalla tulee olla valtuuston hyväksymä ikääntymispoliittinen strategia, jonka toimeenpano on kytketty kunnan talousarvioon ja -suunnitelmaan. Juuan kunnan Ikääntymispoliittinen strategia ja toimintaohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa kesäkuussa Strategiassa todettiin, että ohjelman toteutuminen edellyttää systemaattista seurantaa, määräaikaista arviointia ja raportointia. Strategia tulee tarkistaa kahden vuoden välein eli vuonna Tämä seurantaraportti kertoo ikästrategian toteutumisesta ja etenee sen sisällön mukaisesti. Ensin kuvataan strategiassa esitetty tavoite ja vastuutahot ja sen jälkeen toteutuma. Lukijaa edesauttaa samanaikainen strategian seuraaminen. Seurantaraportti on laadittu Juuan sosiaali- ja terveystoimessa kokoajana vanhustyön koordinaattori Tuula Ikonen-Graafmans. Juuan kunnan sivistystoimesta liikunta- ja vapaa-ajan ohjaaja ja kulttuuri- ja vapaa-aikaohjaaja, maaseutusihteeri ja tekninen johtaja ovat kommentoineet raporttia toimialueidensa toteutuksen ja kehittämisehdotustensa osalta. Vanhusneuvosto on käsitellyt seurantaraportin ja antanut siihen hyväksyvän lausunnon.

5 Juuka ikääntyvä kunta Kuvio 1 Väestöennuste (Tilastokeskus, 9/2012) Juuan väestöennuste Alle 64-v v. Yli 75-v. Yht. Juuka on ikärikas kunta. Yli 65-vuotiaita on 29,7 % eli 1559 (v henkilöä), joista yli 75- vuotiaita on 14,4 % eli 756 (v henkilöä). Juuan asukasluku vähenee, mutta Ikääntyneiden joukko kasvaa edelleen. Tilastoennusteiden mukaan vuonna 2025 yli 65-vuotiaita on lähes joka toinen, 42,3 % eli 1857 henkilöä ja yli 75-vuotiaita 21 % eli 925.

6 5 TAULUKKO 1 Yli 75-vuotiaat kylittäin (1/2013, Kuntanet Väestörekisteri) KYLÄ MIEHET NAISET YHTEENSÄ Ahmovaara Halivaara Juuka Järvenpohja Kajoo Larinsaari Martonvaara Nunnanlahti Paalasmaa Petrovaara Polvela Puso Raholanvaara Timovaara Vaikko Vuokko Hoitolaitoksissa Yhteensä Sivukylillä asuu edelleen noin puolet yli 75-vuotiaista, mutta muuttoliike kuntataajamaan saattaa kasvaa. Kirkonkylällä vanhusten vuokra-asuntoja on ollut riittävästi kysyntään nähden. Vuokko, Nunnanlahti, Ahmovaara, Paalasmaa, Petrovaara ovat ikärikkaita kyliä. Sivukylien palveluja on kehitetty. Kesällä 2012 alkoi ovelta-ovelle kimppakyyti-palvelut (RTShanke). Vuosittain on pidetty sivukylillä kyläyhdistyksen ja kyläläisten kanssa neuvottelu/tapahtuma. Mukana on ollut hankkeita (Laiffia Landelle, Kiertävä Pysäkki, OsaKehanke). Halukkailla kylillä kylätapahtumien yhteydessä on ollut kyläneuvola. Hyvän Olon piirejä on pidetty kansalaisopiston kanssa yhdessä. Nunnanlahteen ja Vihtasuolle ei ollut riittävästi osallistujia, mutta Ahmovaara- ja Kajoo-piirit toimivat. ATK-ryhmäohjausta oli Kajoossa, Ahmovaarassa, Tuopanjoella, Polvelassa ja Vuokossa. Tämä onnistui kunnanhallituksen työllistämän palkkatukihenkilön avulla. Kajoossa ja ikäosaamiskeskus Ellinkulmassa atkryhmäohjaus jatkuu edelleen vapaaehtoisvoimin (Joen Severi-hankkeen toimintamalli). Kyläavustajapalvelu on toteutunut Kajoossa. Kylien palvelujen kehittämiseen on monia mahdollisuuksia. Ilomantsissa on meneillään kylätalo-palveluhanke, jonka kokemuksia seurataan. Pohjois-Karjalan kylien Jake-hanke alkoi RAY-rahoitteisena vuonna Hankkeessa keskeisenä on järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittäminen (http://www.kansanterveys.info/c/index.php/toiminta/jake/ ).

7 6 3 Ikäihmisten terveydentilan ja toimintakyvyn kehitys Juukalaisten sairastavuusindeksi (vakioitu, Terveyspuntari Kela, 2011) on hiukan laskenut (v ,4 ja v ). Kelan tilastojen mukaan yleisimmät kansantaudit ovat edelleen psykoosi, sepelvaltimotauti ja astma. Etenevät muistisairaudet ovat kansantauteja kuten sydän- ja verisuonisairaudetkin. Muistisairaiden määrä lisääntyy väestön ikääntyessä, joten huomiota on kiinnitettävä ennaltaehkäisyyn sekä hyvään hoitoon ja kuntoutukseen. Lisääntyvä riski on sairastua alkoholin aiheuttamaan dementiaan yhä nuoremmalla iällä. Tilastojen mukaan noin puolet keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavista tarvitsee hoitopaikan. TAULUKKO 2 Muistisairaiden hoitopaikkatarve Ikäryhmä Esiintyvyys-% (4,2) (10,7) (35,0) Yhteensä Muistisairaiden hoitopaikkatarve 50 % Tavoitteena on ollut - muistisairauksien hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen ja - hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen Tehostetun palveluasumisen paikkoja Juuassa on 84, joka on riittämätön jo yksinomaan muistisairaiden hoivan tarpeen osalta. Muistisairaiden hoitoyksiköitä on kaksi: Marikoti (11 asukasta) ja vuonna 2010 käynnistyi Miikkula (13 asukasta). Juuan kunta on käynyt lukuisia neuvotteluja yksityisen tai kunnallisen hoitokodin saamiseksi kuntaan sekä varannut talousarvioon määrärahaa. Muut toimenpiteet - Hyvinvointia edistävät ja ennakoivat kotikäynnit 75-vuotiaille aloitettiin syksyllä Tavoitteena on, että vuoden 2013 loppuun mennessä kaikille yli 75-vuotiaille, jotka sitä haluavat eivätkä ole kotihoidossa tai hoitokodissa, on tehty kotikäynti. - Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys on pitänyt muistisairaille ja muistisairaudesta kiinnostuneille muistimiittinkejä aluksi Kotikalliossa sittemmin Ikäosaamiskeskus Ellinkulmassa aluksi kuukausittain, syksyllä 2013 joka toinen kuukausi.

8 7 - Ikäihmisten terveystapahtumia on pidetty 75-vuotiaille ja 80-vuotiaille ja niitä jatketaan. - Cerad-muistitestikoulutuksen on käynyt osa vastaanoton ja kotihoidon henkilöstöstä. Tavoitteena keskittää kaikki Cerad-testit muistihoitajalle. - Muistiyhteyshenkilöt nimettiin työpisteisiin ja he alkoivat kokoontua säännöllisesti v Muistisairaus-aiheisia luentoja ja esityksiä on järjestetty useita niin henkilöstölle kuin kuntalaisille - Terveyskeskuslääkärinä toimi geriatri v alusta vuoden 2013 helmikuuhun ja muistisairaiden hoitopolku päivitettiin. - Muistisairauksiin erikoistunut muistihoitaja aloitti osa-aikaisesti helmikuussa 2011, sittemmin kokopäivätoimisesti: Suunnitelmana oli yksi lääkärin vastaanottopäivä ja kaksi muistihoitajan vastaanottopäivää. - Muistisairaiden ja omaisten vertaistukiryhmien perustaminen käynnistyi alkuvuodesta Ennaltaehkäiseviin toimintoihin on kiinnitetty huomiota alkoholidementian ehkäisemiseksi. (Juuan kunnan mielenterveys- ja päihdestrategia ) 4. Aktiivinen ja terve ikääntyminen Tavoitteena on, että Juuassa ikääntyvä kokee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi, elää osallistuvaa ja aktiivista hyvää elämää. Aktiivinen ja terve ikääntyminen on haaste, johon valmistautuminen alkaa jo nuoruusiässä. Uuden terveydenhuoltolain myötä (2011) kansalaisten valinnanvapaus lisääntyi niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Lain 20 mainitsee Iäkkäiden neuvontapalveluista seuraavaa: Kunnan on järjestettävä alueellaan asuville vanhuuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluihin sisältyvät: 1) terveellisten elintapojen edistämiseen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä neuvonta; 2) iäkkään kuntalaisen terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki; 3) sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus. Kunta voi lisäksi järjestää iäkkäille asukkailleen terveyttä edistäviä terveystarkastuksia ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kunnassa erikseen sovitulla tavalla. Kunnan perusterveydenhuollon on järjestäessään iäkkäiden neuvontapalveluja ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä toimittava yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa. Muutoksia sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten laatusuosituksiin ei v jälkeen ole tullut, mutta sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtäväksi anto on seuraavanlainen: Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan henkilöstön määrää, koulutusta ja tehtävärakennetta sekä johtamista koskevan ohjauksen linjaukset. Toisessa vaiheessa valmistellaan palvelujen rakenteeseen liittyvät suositukset ja kolmannessa vaiheessa asuin- ja hoitoympäristöjä koskevat suositukset. Muut mahdolliset sisältöalueet määrittyvät työn edetessä. Työryhmän työn on määrä valmistua 2013 toukokuun loppuun mennessä. (Lisäys Stjoht : Vanhuspalvelulaki tullut voimaan seurantaraportin laadinnan jälkeen)

9 8 Nyt keväällä vielä voimassa olevassa ikäihmisten laatusuosituksen mukaan valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa prosenttia saa omaishoidon tukea prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä - 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla. Juuan tavoitteiksi asetettiin - 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä % asuu kotona itsenäisesti tai sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin - 2,5 % alle 75-vuotiaista, 20 % vuotiaista ja 30 % yli 85-vuotiaista saa säännöllistä kotihoitoa - 5 % saa omaishoidon tukea, lisäksi huomioonotettava kehitysvammaisten omaishoito - 10 % on tehostetussa palveluasumisen piirissä, lisäksi otettava huomioon vuotiaiden (0.5%), kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen tarve pitkäaikaista terveyskeskuksen vuode-osastohoitoa ei ole. TAULUKKO 3 STM:n laatusuosituksien toteutuminen yli 75-vuotiaiden osalta (Sotkanet) Suositus Valtakunnallinen Juuan tavoite 2010 Ikästrategia toteutuma 2011 Asuu kotona % % 88,7 % 84,1 % _ itsenäisesti Säänn. kotihoito % 2,5 % 10,4 % 17 % 21 % + alle 75-v 20 % v 30 % yli 85 v Omaishoidon 5 6 % 5 % 3,4 % 2 % 3,3 % _ tuki Tehostettu palveluasuminen 10 % 10,1 % 17 % 14,5 % + V-kodissa, pitkäaik.hoidossa 5 6 % tai jos ei v-kotia tai pitkäaik.hoitoa 10 % 3 % 0 % 1,1 % 1,1 %./. _ alle + yli

10 9 Tiivistäen voidaan sanoa, että suhteessa valtakunnallisiin suosituksiin Juuassa säännöllisen kotihoidon piirissä ja tehostetussa palveluasumisessa on suhteellisesti enemmän yli 75-vuotiaita. Omaishoidon tuen piirissä tai kotona itsenäisesti asuvia on suhteellisesti vähemmän yli 75- vuotiaita verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Alle 75-vuotiaiden osalta ei vastaavia suosituksia ole. Ns. vanhuspalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, tulee parantamaan ikäihmisten oikeuksia ja palveluja. Seuraavaksi käydään yksityiskohtaisesti tavoitteiden toteutuminen. 5 Pohjois-Karjalan ja Juuan hyvinvointi- ja muut strategiat Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla on ollut aktiivinen rooli hyvinvointiasioiden kehittäjänä. Keskeisiä hyvinvoinnin elementtejä ovat terveys, elämänlaatu ja viihtyvyys. Kullekin osa-alueelle on laadittu tavoitteet, toimenpiteet ja niiden indikaattorit ottaen huomioon eri ikäryhmät. (Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2013) Ikääntyneiden asema ja palvelut tulee ottaa huomioon Juuan kunnan talousarviossa, Juuan kuntastrategiassa, elinkeinopoliittisessa strategiassa, hyvinvointistrategiassa, mielenterveys- ja päihdestrategiassa ja muissa suunnitelmissa sekä arvioida tavoitteiden toteutumista toimintakertomuksissa. Tavoitteena tulee olla entistä tiiviimpi yhteistoiminta eri hallintokuntien yhdistysten, yritysten ja muiden tahojen kanssa. 6 Itsenäinen kotona asuminen, kehittämistavoitteet ja painopisteet vuoteen Esteetön, turvallinen ja itsenäinen asuminen Tavoitteeksi oli asetettu seuraavaa: Laadittava suunnitelma asuntojen puutteellisen varustetason korjaamiseksi ja esteettömyyden lisäämiseksi, hissien rakentamiseksi, asumis- ja paloturvallisuuden lisäämiseksi. Tulevan asuntorakentamisen tulisi perustua elämänkaariajatteluun niin, että asunnot ovat muunneltavia elämänvaiheiden mukaan. Vuokratalojen esteettömään ympäristöön ja invamitoitukseen tulee kiinnittää edelleen huomio. Ikäihmisten, omaisten, kuntalaisten ja henkilöstön tietoa ja osaamista tulee lisätä nykyaikaisista turva- ja itsenäistä suoriutumista tukevista apuvälineistä ja turvavälineistä, näyttelyjen, koulutuksen ja muun informaation avulla. Vastuutahoiksi nimettiin tekninen toimi, sosiaali- ja terveystoimi, kunnanhallitus ja valtuusto, paloviranomaiset, kansalaisopisto, hankkeet ja yksityiset yrittäjät.

11 10 Tavoitteena oli myös Kotikallion, terveyskeskuksen, vanhustentalojen ja kuntataajaman ympäristöön huomion kiinnittäminen huolehtimalla, että ne ovat esteettömiä liikkua pyörätuolilla ja rollaattorilla ympäri vuoden, ja istutuksin huolehtia niiden viihtyisyydestä. Muistisairaiden liikkumista lisätään suojattujen alueiden avulla. Kaikelta julkisin varoin rahoitetulta tai tuetulta rakentamiselta tulee vaatia esteettömyysselvitys ja saneerauskohteelta esteettömyyssuunnitelma. Vastuutahona: tekninen toimi. Tiedon lisääminen esteettömyydestä ja apuvälineistä, korjaustoimintamalli Ikäosaamiskeskus Ellinkulmaan on koottu esteettömyyttä koskevaa ohjeistoa ja kirjallisuutta. Useita neuvonta-tilaisuuksia on pidetty, esim. Toimiva koti pienin keinoin (opinnäytetyö). Vuosittaisilla hyvinvointimessuilla ja seminaareissa on ollut esteettömyys- ja apuvälinemateriaalia ja opastusta. Seminaarit on videoitu. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitteisen OsaKe-hankkeen avulla Juukaan on valmistunut kuntalaisopas Neuvoja ja vinkkejä kotona-asumisen tueksi. Opas on laadittu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ISAK-yksikön asiantuntijuuden avulla ja yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, teknisen toimen ja palotoimen kanssa. Se sisältää lisäksi tietoa ikääntyvien henkilöiden asuntojen korjausavustusmahdollisuuksista sekä korjaustoiminnan mallin Juuan kunnassa. Toimintamallissa korostetaan loppuarviointia, joka tulee tehdä niin asukkaan kuin toteuttajan näkökulmasta katsoen. Oppaassa on palveluohjaajan neuvontapuhelimen, kunnan ja valmennuksessa olleiden yritysten puhelinnumerot. Yli 75-vuotiaiden ennakoivien kotikäyntien ja kotihoidon käyntien yhteydessä on kartoitettu asunnonmuutostyötarpeet ja tiedotettu mahdollisuuksista. Vuonna 2011 Juuan sotaveteraanien ja sotainvalidien keskuudessa tehtiin palvelutarvekysely. Kysely koski seuraavia asioita: esteettömän asumisen järjestäminen, kuntoutus, avustajatoiminta, vuositarkastukset, toimintakyvyn ylläpito ja palveluiden saatavuuden turvaaminen, apuvälineiden hankinta, virkistystoiminta jne. (Alanko Risto 2011) Korjausavustuksia (Ara) myönnetään jonkin verran, mutta varallisuusrajat ovat tehty hyvin tiukoiksi. Jotkut vanhukset jättävät tarpeellisen remontin tekemättä, mikäli kustannus jää omarahoitteiseksi. Vanhusten vuokratalot Vanhusten vuokra-asuntojen korjaustarpeet on tiedostettu, mutta toteuttamista estää rahoitusmahdollisuuksien vähäisyys (Kotona kaiken ikää 2011). Yksilöllisiä inva-korjauksia on

12 11 asuntoihin tehty. Aimontie 5:n eräs vanhusten vuokra-asunto on ollut pilotti-korjauskohteena (OsaKe-hanke, Isak-osion loppuraportti). Hissit Ensimmäinen porrashissi saatiin vuonna 2010 käynnistyneeseen pienryhmäkotiin. Juuassa on yksitoista 3-kerroksista asuintaloa ja yhdeksän 2-kerroksista asuintaloa, joissa edelleenkään ei ole hissiä. Taloissa asuu ikääntyviä. Kodin turvallisuus on ollut esillä yleisöluentojen aiheena ja sivukylien tapahtumissa. Palotoimen kanssa yhteistyö on ollut tiivistä ja yhdessä on järjestetty useita tilaisuuksia. Teknisen toimen kanssa yhteistyön toivotaan olevan tiiviimpää, esim. esteettömyysselvitysten ja suunnitelmien osalta. Ympäristön esteettömyys Terveyskeskuksen sähköisesti avautuva ovi toteutui vuonna Kunnantalon sisäänkäyntiin saatiin tilapäinen luiska vuonna Niin julkisten kuin yksityisten palvelujen rakennusten esteettömyydessä on ongelmia: Kunnantalon lasinen tuulikaappi ja ovet ovat mm. näkövammaisen kannalta hankalia. Induktiosilmukoita ja niiden käytön opastusta tarvitaan yleisötiloihin. jne. Kotikallion ja terveyskeskuksen asukaspihojen suunnitelmat ovat laadittu ja varaukset tehty talousarvioon. Esteettömyyskartoitus on tehty viimeksi Juuan kunnan liikenneturvallisuussuunnitelman yhteydessä (Tiehallinto 2009) Liikkumisturvallisuus, asiointi Tavoitteeksi oli asetettu: Erilaisia joukkoliikenne- ja kimppakyytimahdollisuuksia tulee edelleen kehittää kylä- ja muiden yhdistysten ja yksityisten palvelutuottajien kanssa. Väljästi asuminen ja palvelujen etäisyys vaatii uudenlaisten palvelukonseptien kehittämisestä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Eri tahojen verkottuminen ja yhteistyön lisääminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia. Liikennekasvatus, -valistus ja tiedotustoimintaa tulee edelleen kehittää. Liikenneturvallisuustyö tapahtuu pitkälti osana eri hallintokuntien normaalia toimintaa, mutta liikennevalistukseen ja - turvallisuuteen liittyviä tapahtumia ja toimintoja voidaan toteuttaa eri tahojen yhteistyönä, esimerkkinä pyöräily ja suojakypärän käytön tärkeys. Vastuutahot: Kuntasuunnittelu, kunnanhallitus, kaikki hallintokunnat: sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi, elinkeinotoiminta, poliisi, RTS-hanke, muut hankkeet, yhdistykset ja yrittäjät.

13 12 Ovelta-ovelle kimppakyyti käynnistyi kesällä Keskustaajaman kimppakyytipalvelu ei ole vielä toteutunut. Asiointi- ja virkistysmatkoihin on tukea mahdollista saada vammaispalvelun ja sosiaalihuoltolain kautta. Edelleen Juuassa on paljon ikäihmisiä, joilla ei ole mahdollista saada kuljetuspalvelua, vaikkakin heillä liikuntavaikeuksien vuoksi jopa muutaman sadan metrin matka kauppaan tai asiointiin on liian pitkä. Henkilöillä, joilla on liikuntavaikeuksia, on vaikeuksia myös osallistua virkistystilaisuuksiin, iltatilaisuuksiin jne., koska kyytipalvelua ei ole. Kylätapahtumiin ja Hyvän Olon Piireihin on ilmoituksissa tarjottu kyytiapua, mutta kysyntä on ollut vähäistä. Monilla kylillä naapuriapu toimii. Liikenneturvallisuusteematapahtumia on ollut Ikäosaamiskeskus Ellinkulmassa. Opastusta turvallisista jalkineista on annettu messuilla ja tilaisuuksissa. Ohjeita ikääntyville autoilijoille ja Ikäkuljettajien itsearviointitestiä on jaettu tilaisuuksien yhteydessä Ikäihmiset aktiivisina toimijoina Uuden vanhuspalvelulain tavoitteena on varmistaa, että kunnat varautuvat väestön ikärakenteen muutokseen. Iäkkäiden ihmisten on saatava osallistua heidän elinolojansa koskevien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen. Kuntien on suunniteltava toimintaansa niin, että se turvaa mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen. Kunnalla on velvollisuus ottaa vanhusneuvosto mukaan kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan kaikissa asioissa, jotka koskevat ikääntynyttä väestöä Esteetön asiointi Lankapuhelinverkkojen purkaminen, monien paikallistoimistojen lakkautuminen ja laskujen maksaminen pankin päätteessä loppuminen, on lisännyt matkapuhelinten ja tietokoneiden hankintaa ja käytön opastusta. Kansalaisopiston atk-kursseja pidetään liian nopeatahtisena, joten ikäihmisten osallistuminen niihin on ollut vähäistä. Tavoitteena on ikäihmisille soveltuvien atkkurssien käynnistäminen syyskaudella Atk-ryhmäohjauspiirejä on pidetty niin Ikäosaamiskeskus Ellinkulmassa kuin halukkailla sivukylillä (yhteensä 13 ryhmää). Ohjaajana on ollut kunnanhallituksen päätöksellä palkkatukihenkilö syksyllä 2011 kevääseen Tämän jälkeen Ikäosaamiskeskus Ellinkulman henkilöstö ja vapaaehtoiset mentorit ovat jatkavat kaksi kertaa viikossa ryhmä- ja yksilöopastusta ja viikoittain Kajoossa. Sähköistä

14 13 pankkiasiointiopastusta on useita kertoja viikossa. Henkilökohtaista ohjausta on annettu aina tarvittaessa niin matkapuhelimen kuin tietokoneen käytössä Kirjasto, kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika Kirjaston osalta tavoitteena oli: Kirjastopalvelut tarjoavat ikäihmisille mahdollisuuden sivistykseen, uuden oppimiseen ja elämyksiin ja siten kannustavat aktiivisuuteen. Kirjastopalveluiden tulee olla kaikkien ikäihmisten saatavilla. Vastuutaho: sivistystoimi, hankkeet Kirjaston kotipalveluhankkeen avulla kartoitettiin ikäihmisiltä kirjaston kotipalvelutarve. Kyselyn perusteella kirjojen kotiinkuljetus alkoi keväällä Kulttuuritavoite Kulttuurituotantoa tulee kehittää tasapuolisesti eri ikäryhmien tarpeet huomioon ottaen. Edellytyksenä ikäihmisten kannalta on, että tilaisuudet ovat saavutettavissa, lähellä tai kuljetus on järjestetty, esteettömissä tiloissa ja mieluimmin päiväsaikaan. Juuassa on runsaasti kulttuuritapahtumia, mutta silloin kun niihin ei ole kuljetusta, ne jäävät monien ikäihmisten ulottumattomiin. Ikäosaamiskeskus Ellinkulmassa on erilaisia sosiokulttuurisia tapahtumia päiväaikaan ja osallistujia on runsaasti. Hyvän Olon piirit kokoontuvat viikoittain vanhustentalojen kerhohuoneilla ja kahdella sivukylällä. Niihin on annettu kyytiapua. Liikuntatoimen osalta tavoite oli: Erilaisia liikuntaryhmiä, tuolivoimistelua, ulkoilua tulee olla järjestettynä niin Juuan keskustaajamassa (Kotikallion palvelukeskus, terveyskeskus, vanhustentalot) kuin sivukylilläkin. Mahdollisuuksista tulee tiedottaa esimerkiksi omassa liikuntaoppaassa ja niiden toimivuutta tulee arvioida. Kunnassa tulee olla liikuntaa aktivoiva ympäristö ja senioripuistoja välineistöineen. Vastuutahot: Sivistystoimi, kansalaisopisto, eri yhdistykset ja järjestöt. Liikunta- ja vapaaaikatoimi, liikuntajärjestöt, tekninen toimi, sosiaali- ja terveystoimi.

15 14 Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö on ollut tiivis liikunta- ja vapaa-aikatoimen kanssa. Kansalaisopiston piirejä on runsaasti, sivukylilläkin. Soveltavan liikunnan kalenteri (erityisryhmien liikunta) laadittiin vuonna 2010 ja päivitetään vuosittain. Kunnan sosiaali- ja terveystoimi ja liikuntatoimi osallistuvat Ikäinstituutin Voimaa Vanhuuteen hankkeeseen, jonka päämääränä on edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla. Hankkeeseen liittyen on toteutettu ja kehitetty ikäihmisten liikuntapalveluja. Ikäkuntosali, Liikkuvat Ukot ja Liikkuvat Leidit-ryhmät ovat asia- ja liikunta-aiheineen saavuttaneet runsaan suosion. Vanhusten päiväkerhossa ja Hyvän Olon piireissä on liikuntatuokio. Kuntouttava työote-koulutukseen on osallistunut koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö. Vertaisohjaajakoulutukseen osallistujamäärä oli vähäinen. Haasteena on vertaisohjaajien lisääminen ja tukeminen. Voimaa Vanhuuteen hankkeen myötä on Ikäinstituutin ilmaiseen koulutukseen osallistuttu ja saatua oppia on hyödynnetty liikuntaryhmien järjestämiseksi ja lisäämiseksi. Keväällä 2013 järjestetään ikäihmisten liikuntaraati. Tavoitteena on edistää ikäihmisten osallisuutta liikuntatoimintojen kehittämisessä ja edistää ikäihmisten osallisuutta liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen liittyvien asioiden kehittämisessä. Ikäihmisten omien käsitysten, mielipiteiden, ideoiden sekä toiveiden kuuleminen on tärkeää paikallisesti. Tuloksia hyödynnetään kunnan liikuntastrategiassa. tta Kuntouttavan päivätoimintaryhmän käynnistämistä suunnitellaan ns. Joensuun mallin mukaan (kaksi kertaa viikossa järjestettyä ohjattua kuntosaliharjoittelua 1,5 h/kerta. Ryhmän kesto yhteensä 10 viikkoa). Tavoitteena tulee olla, että erityisesti ikäihmisten liikuntaa aktivoiva ympäristö ja senioripuisto välineistöineen toteutetaan viimeistään rakennettavan hoitokodin läheisyyteen ja/tai muutoin keskeiselle paikalle Eläkeläisneuvosto/vanhusneuvosto Tavoite oli: Eläkeläisneuvoston, kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyötä tiivistetään ja kuntalaisten, yhdistysten ja järjestöjen osallistumista suunnitteluun ja toteutukseen tuetaan ja aktivoidaan. Vastuutahot: Vanhustyössä toimivat tahot, yhdistykset ja järjestöt

16 15 Juuan kunnanhallitus on nimennyt valtuustokausittain eläkeläisneuvoston vuodesta 2003 lähtien. Eläkeläisneuvosto on toiminut aktiivisesti. Sihteerinä aluksi toimi sosiaalityöntekijä sittemmin ikäneuvolan terveydenhoitaja. Uuden, vanhuspalvelulain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla vanhusneuvostot. Kunnanhallitus asetti vanhusneuvoston alkaneelle kaudelle (kh ) Vapaaehtoistoiminta Tavoite oli: Kunnassa on nimetyt vapaaehtoisvastaavat, jotka on perehdytetty vapaaehtoistoiminnan käytäntöihin, asiakaskuntaan ja organisaatioon. Vapaaehtoistoimijoiden tuen, ohjauksen ja virkistyksen tarpeesta on huolehdittu. Koko henkilökunta on perehdytetty vapaaehtoistoimintaan. Kaikkien vapaaehtoisten kanssa on tehty sopimus ja vakuutukset ovat kunnossa. Ei nähdä pelkästään hyötynäkökulmaa vaan pyritään aidosti siihen, että kaikki saavat vapaaehtoistoiminnasta hyvän mielen itselleen. Tuetaan olemassa olevaa toimintaa järjestämällä kokoontumistiloja, verkottamalla yhdistyksiä toisiinsa ja tiedottamalla niiden toiminnasta ja autetaan potentiaalisten uusien yhdistysten käynnistymistä. Juuan ikäopas ja kunnan kotisivut ovat hyvä tiedotusväline, joita tulee edelleen kehittää. Vastuutahot: Vapaaehtoistyön kehittämishanke, sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi ja yhdistykset, PTTK, kunnanhallitus. Vapaaehtoistoimintaa on SPR:n ystävätoiminta, seurakuntien lähimmäistoiminta, 4H-kerhon ulkoiluapu (korvausperusteinen), LC toiminta, mutta myös avointa, järjestäytymätöntä ihmisten väliseen luottamukseen perustuvaa auttamista ja yhteistoimintaa on virinnyt. Vapaaehtoistoimintaan eivät sovi samat ohjeet ja mallit kuin kunnallisessa toiminnassa, mutta kunnan rooli vapaaehtoistyön koordinoijana, tukijana ja verkostoijana on merkittävä. (Töpinää töppösiin, Jämsä). Yhteistoiminnan kehittäminen yhdistysten ja järjestöjen kanssa on ollut OsaKe-hankkeen eräs tavoite. Yhteistoimintaverkostossa on noin 40 yhdistystä. Kyläyhdistysten kanssa on ollut yhteisiä tapahtumia. Sosiaali- ja terveysalanyhdistysten toimintaa on tehty näkyväksi mm. avustamalla esitteiden teossa ja levittämisessä. Yhdistyksillä on ollut mahdollisuus kokoontua Ikäosaamiskeskus Ellinkulmassa myös iltaisin tai viikonloppuisin. LC klubit ovat olleet ulkoiluapuna yli 700 vapaaehtoistuntia/vuosi ja lahjoittaneet 15 pyörätuolia Kotikallion ja Kielon asukkaiden ulkoilukäyttöön. Vapaaehtoisia on toiminut myös vanhusten vuokratalojen asukkaiden ulkoiluapuna. Ulkoiluapukysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Ulkoiluavustajille on annettu pyörätuolin käytön opastusta. Kunnalla on vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka on voimassa kunnan järjestämissä ja valvomissa toiminnoissa ja tilaisuuksissa. Vakuutuksen piiriin kuuluvat

17 16 kaikki Juuan kunnan asukkaat sekä lisäksi Juuan kouluissa ja päivähoitopaikoissa olevat ulkokuntalaiaset koululaiset ja päivähoitolapset. (Pohjola Muistio) Yhdistykset ovat järjestäneet runsaasti tapahtumia Ikäosaamiskeskus Ellinkulmalla. Tapahtumien tiedottamisessa on avustettu. Avoimia vapaaehtoisryhmiä on syntynyt: liikuntaryhmiä (Liikkuvat Ukot ja Liikkuvat Leidit), sosiokulttuurisia ryhmiä (esim. Juuan Ellien runotuokiot, Mukavat Mummot). Sotaveteraaneilla ja joillakin yhdistyksillä on myös omia liikuntaryhmiä. Maaseutusihteerin kanssa yhteistyö on ollut tiivistä: mm. kylätapahtumat ja kyläyhdistysten Kylärukkas-tapaamiset. Vuonna 2011 perustettiin uusi yhdistys: Omaiset ja Läheiset ry, jonka toiminta on aktiivista. Yhteistoimintaa on ollut lukuisten niin maakunnallisten ja valtakunnallisten järjestöjen kanssa. Yhdistysten päivitetyt yhteystiedot ovat Ikäoppaassa, juuanellinkulma.blogissa ja linkki Jellijärjestörekisterissä (jelli.fi). Juuan kunnan kotisivut ovat uusiutuneet, mikä lisää tiedotuksen mahdollisuuksia ja tasoa. 7 Kotona asumisen mahdollistava palvelurakenne 7.1. Ennaltaehkäisevä vanhustyö ja ikäneuvola Tavoitteeksi oli asetettu: Ikäihmisten itsehoitoa tukeva neuvonta-piste (seniorineuvola) käynnistetään. Kuntouttava työtapa toimii kaikissa työpisteissä. Geriatrisia kuntoutuspaikkoja perustetaan perusterveydenhuollon vastuualueelle. Kuntouttavan päivätoiminnan muotoja kehitetään ja palvelutarjontaa laajennetaan (vanhusten päiväkerho ja kaikille avoin päivätoiminta Kotikalliossa). Hyvinvointia edistävät ja ennakoivat kotikäynnit. Vastuutahot: Sosiaali- ja terveystoimi, Osake-hanke (ikäosaamiskeskus), yhdistykset. Ikäneuvola-toimintamalli luotiin OsaKe-hankkeen aikana, ja Ikäosaamiskeskuksen ikäneuvola ja päivätoimintakeskus muuttui kunnan omaksi toiminnaksi vuoden 2013 alussa. Vanhustenhuoltoon saatiin fysioterapeutti nimikemuutoksin vuonna Kuntouttava työote-koulutukseen on osallistunut koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö ja kertaustapaamisia järjestetään. Kuntoutus- ja arviointiyksikkö on käynnistymässä terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hyvinvointia

18 17 edistävät ja ennakoivat kotikäynnit ulottuvat lähes kaikkiin yli 75-vuotiaisiin. Lisäksi kutsutaan 75- tai 80-vuotiaat terveyspäivään. Muu toteutuma: Ikäosaamiskeskus Ellinkulman tapahtumat ja Hyvän olon piirit Kuntouttava päivätoiminta Tavoite Kuntouttavaa päivätoimintaa, joka ylläpitää myös fyysistä toimintakykyä, tulee lisätä ja sen tulee olla avoin kaikille halukkaille. Kerhojen tulee olla lähellä ikäihmisiä (vanhusten talojen kerhohuoneissa ja sivukylillä) ja kuljetus kerhoihin tulee järjestää. Ikäihmisten toivomia opintopiirejä tulee tuoda lähelle ikäihmisiä, ja päiväaikaan järjestetty ohjaus on toivottavaa. Ikäihmisille sopivia nettinurkkauksia tulee lisätä ja järjestää opastusta ja neuvontaa. Vastuutahot: Sosiaali- ja terveystoimi, yhdistykset, seurakunnat ja muut tahot. Sivistystoimi ja yhdistykset. Loppuvuodesta 2010 alkaneessa OsaKe-hankkeessa kehitettiin itsehoitopiste, ikäneuvola, kansalais-, yhdistys-, yritystupa ja nettinurkka, joka on avoinna maanantaista perjantaihin kello Ikäneuvolan ja päivätoiminnan toimintamalli ja tulokset kirjattiin OsaKe-hankkeen loppuraporttiin. Kotikallion päiväkerhoon on järjestetty kyytipalvelut ja siihen voi hakea syksyisin. Kerhopäivänä on myös liikuntaa. Vanhusten vuokrataloilla ja halukkailla sivukylillä on viikoittain Hyvän Olon Piirit järjestäjänä kansalaisopisto ja sosiaali- ja terveystoimi. Kuntouttava päivätoiminta vaatii vielä kehittämistä: esim. toimintakykyä ja lihaskuntoa edistävien ryhmien aloittaminen. Kuntouttavan päivätoimintaryhmän käynnistämistä suunnitellaan ns. Joensuun mallin mukaan (kaksi kertaa viikossa, ohjattua kuntosaliharjoittelua 1,5 h. Ryhmän kesto yhteensä 10 viikkoa) Palvelutarpeen arviointi Tavoite Palvelutasokuvaus/palveluohjauksen suositukset otetaan käyttöön. Palvelutarpeen arviointi on systemaattista ja se tehdään aina moniammatillisesti. Palveluihin pääsy tapahtuu sovittujen kriteerien perusteella. Tukipalvelujen omaehtoinen käyttö lisääntyy. Hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia kokeillaan ja otetaan käyttöön osittain korvaamaan palveluja. Kuntoutuksen toimintatavat kehittyvät osaksi päiväpalvelua.

19 18 Ikääntyneitten päihde- ja dementiahoitomallien käyttöönottaminen vähentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Omaishoidontuen kehittäminen mahdollistaa kotona asumisen, kun toimintakyky on alentunut. Kotihoidon kriteerit vahvistettiin vuonna Palvelutarpeen arvoimiseksi on asiakaskorttikokeilupilotti Joensuun seudun kuntien tapaan (Josek/Hymy). Moniammatillinen SAS-ryhmä (selvitä-arvioi-sijoita) kokoontuu kuukausittain, jolloin käsitellään mm. omaishoitotukiasiat, kotona selviytymiseen liittyviä palveluja ja tehostetun palveluasumisen tarpeita. Yksityiset kotihoito- ja kotityöpalvelut on kunnan rekisterissä ja yhteisiä tapaamisia on ollut useita. Seudullista kotihoidon ja palveluasumisen palveluseteliä valmistellaan Josekin Hymy-hankkeen työryhmissä. Hyvinvointiteknologia: Mediatri-sähköinen potilastietojärjestelmä on käytössä kaikissa sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä. Käyttöönotto ja lomakkeiden kehittäminen on vaatinut paljon koulutusta ja käytön oppimista. Kotihoitoa voidaan tehostaa ja asiakasturvallisuutta lisätä uusien teknologiamahdollisuuksien myötä, jolloin kotikäyntireitit, kotihoitajien ohjaus, videoyhteys, kirjaaminen, laskutus, tilastointi tehostuvat. Ongelmana on kattavan tietoliikenneverkon puuttuminen Juuan sivukyliltä. Vivagoturvapuhelin ja liiketunnistinjärjestelmä on käytössä Kotikalliossa. Hyvinvointimessuilla on ollut esillä monia teknologia-ratkaisuja. Omaishoitajaliiton videoneuvotteluvälineet ovat kokeilukäytössä Ikäosaamiskeskus Ellinkulmassa. Omaiset ja Läheiset yhdistyksellä on tätä kautta vertaistukiryhmiä muiden kuntien kanssa. Päihde- ja dementiahoitomallien kehittäminen on alussa Kotihoito- ja tukipalvelut TAULUKKO 4 Säännöllistä kotihoitoa saavat Palvelujen kattavuus Sotkanet Tilasto v Kotihoidon tilasto v % Sotkanet Tilasto v Strategian arvio tarpeesta v % 74 v 5,8 32 hlöä 4 % 5,8 20 hlöä 2,5 % 75 10,4 89 hlöä 16 % hlöä 20 % yli 85 v hlöä 47 % 35,6 59 hlöä 30 % Juuan ikästrategiassa yksilöitiin säännöllisen kotihoidon tavoitteet ikäryhmittäin seuraavasti: - 2,5 % alle 75-vuotiaista, 20 % vuotiaista ja 30 % yli 85-vuotiaista saa säännöllistä kotihoitoa

20 19 Vuonna 2012 kotihoidon tilastojen mukaan säännöllistä kotihoitoa sai 4% yli 65-vuotiaita (32 asiakasta), 16% yli 75-vuotiaista (89 asiakasta) ja 47% yli 85-vuotiaista (81 asiakasta). Tämä tilasto käsittää vain asiakkaat, joille on tehty kuukausimaksupäätös. Lisäksi kotihoidossa on tilapäisiä kotihoito- ja tukipalveluasiakkaita ja vanhusten päiväkerho. Alle 64-vuotiaita asiakkaita oli vuonna Sotkanet-tilaston mukaan säännöllistä kotihoitoa sai Juuassa: 5,8 % yli 65-vuotiaista, 21 % yli 75- vuotiaista ja 35,6 % yli 85-vuotiaista. Vastaavat tilastot vuodelta 2010 olivat 5,8 %, 10,4 % ja 22 % henkilöä. Yli 75-vuotiaita sotkanet-tilaston mukaan Juuassa säännöllisen kotihoidon piirissä oli vuonna ,4 % ja vuonna 2011 heitä oli 21 %, valtakunnallisen suosituksen ollessa %. Tavoite Kotihoidossa kehitetään erityisesti palveluohjausta, tiimityötä ja omahoitajuutta. Kotiutushoitajan roolia vahvistetaan. Ennakoivaa ja asiakkaan voimavaroja tukevaa kotihoitoa painotetaan. Tehostettua kotihoitoa (sairaanhoitopalvelut myös iltaisin ja viikonloppuisin) uudistetaan. Sujuva hoidon porrastus ja viestintä eri yksiköiden välillä. Kotihoidon lääkäripalvelujen saatavuuden parantaminen. Kotihoidon sisältöä kehitetään ja laajennetaan (esim. aterioiden kuljetus yksityisen yrittäjän toimesta, koneellinen lääkkeiden annosjakelu). Kotihoidon henkilöstöllä on hyvä ammatillinen koulutus ja osaaminen (ml. dementia), ja käytössä monipuoliset kuntouttavat toimintamenetelmät ja kuntoutushenkilöstön asiantuntijuus. Fysioterapeutin toimi perustetaan avohoitoon ja kotihoitoon. Yksityisen hyvinvointialan yrittäjyyden lisääminen. Vastuutahot: sosiaali- ja terveystoimi ja yksityiset yrittäjät. Uuden vanhuspalvelulain mukaan kotipalvelut tulee olla ensisijaisia. Vastuuhenkilö nimettävä ja omavalvontasuunnitelmat laadittava. Kuntouttavaa työotetta, tiimityötä ja omahoitajuutta on kehitetty koulutuksen ja arvioinnin avulla (Merja Mäkisalo-Ropponen). Nimikemuutoksin aloitti palveluohjaaja (sairaanhoitaja) kotihoidon esimiehen työparina kotihoidon ja palvelusuunnitelmien kehittämiseksi vuonna Kotiuttava sairaanhoitajan virka vakinaistui v Potilasjonoa keskussairaalasta ei juuri ole. Fysioterapeutti vanhustenhuoltoon saatiin v Geriatri toimi myös kotihoidon lääkärinä vuoden ajan. Kotihoidon sisältöä on kartoitettu: asiakkaiden hoitoisuus, välitön työaika ja kotihoidon kokonaiskulut/h, asiantuntijana Promana Oy. Kotihoidon palvelukuvaus, henkilöstö- ja asiakaskyselyt tehtiin ja niiden perusteella laadittiin kotihoidon kehittämissuunnitelma. Kotihoidon tilanneselvitys annettiin kunnanhallitukselle Kotihoidon kehittämistä jatketaan asiantuntijana Karelia-ammattikorkeakoulun IMMO-hanke.

21 20 Seudullisessa kotihoidon palveluseteliryhmässä (Josek/Hymy-hanke) kehitetään kotihoidon palveluseteliä. Asiakkaan kotihoidon tarpeen arviointiin kokeillaan asiakaskorttia yhdessä Joensuun seudun kuntien kanssa. Kortti kuvaa nykyisiä mittareita kokonaisvaltaisemmin asiakkaan toimintakykyä ja palvelutarvetta. Eläköitymisen kautta kotihoidon tehtävänimikkeitä on muutettu lähihoitajaksi. Jotta sijaisuuksiin olisi aina ammattikoulutuksen saaneita henkilöitä, varahenkilöstöä on lisätty ja yksi kunnallinen oppisopimuspaikka. Asiakkaiden toimintakyvyn heikentyminen ja kysynnän kasvu vaatii jatkuvaa kotihoidon kehittämistä. Kauppakassipalveluja tarjoaa eräs yritys. Aterioiden kuljetusta ei ole uudelleen kilpailutettu. Yksityisen ja kunnallisen kotihoito/kotityöpalvelujen yhteistoimintaa tulee edelleen kehittää. Seudullinen kotihoidon palveluseteli on valmistumassa, se lisää asiakkaan valintamahdollisuuksia ja yksityistä kotihoitoyrittäjyyttä. Vuonna 2011 aloitti kaksi uutta yksityistä kotityöpalveluyritystä, mutta ne lopettivat vuonna Säännöllistä tehostettua ympärivuorokautista kotihoitoa ei ole mahdollista vielä toteuttaa, mutta tilapäisesti sitä on voitu antaa yhdessä yksityisen kotihoidon kanssa (esim. saattohoito kotona) Omaishoidon tuki Tavoite Omaishoitajien hoitopalkkioluokitusta kehitetään hoivan tarpeen pohjalta. Omaishoidon tuesta päättäminen ja omaishoitajien tukemiseen liittyvät asiat keskitetään kotihoidon palveluohjaajalle. Vastuutaho: Sosiaali- ja terveyslautakunta, kunnanhallitus. TAULUKKO 5 Omaishoidon tukea saavat (helmikuu 2013) Omaishoidon tukea saavat yli 75 suositus 5-6 % alle 75, ei suositusta 2010 N 2010 % 2011 % 2013 N 2013 % 2015 N 2020 N 2025 N 14 3,4 3,3 26 3, Omaishoidon tuen kriteerit tarkistettiin vuoden 2010 alussa ja uudelleen vuoden 2013 alussa, jolloin hoivantarve tasot määriteltiin ja tukipalkkioita niiden mukaisesti. Tarkistusten tavoitteena

22 21 on kotona asumisen tukeminen ja laitoshoitoon siirtymisen ehkäisy. Hallintosäännön muutosten jälkeen omaishoidon tukiasiat keskittyvät kotiuttavalle sairaanhoitajalle. Omaishoitajajakysely tehtiin v Noin puolet omaishoitajista pystyy pitämään lakisääteiset vapaapäivänsä tuomalla omaisensa vuorohoitoon. Jotta vapaapäivät ja omaishoitajan jaksaminen voitaisiin turvata, tavoitteena tulee olla monipuolinen valikoima vapaapäivien saamiseksi: sijaishoitajan toimeksiantosopimus, palveluseteli, lyhytaikainen hoitokoti tai vanhusten perhehoitokoti, hoitajan saaminen kotiin. Vuonna 2011 perustettiin Omaiset ja Läheiset yhdistys, jonka tavoitteena on tukea omaisia ja läheisiä tiedottamalla lomamahdollisuuksista ja järjestämällä virkistystoimintaa. Yhdistys sai omaishoitajaliitosta puoleksi vuodeksi lainaan etäneuvottelulaitteet ja videovälitteinen vertaistukiryhmä käynnistyi tammikuussa Välimuotoiset asumisratkaisut Tavoite Tavoitteena on saada pienryhmäkoteja noin ikäihmiselle saneeraamalla vanhoja tiloja tai rakentamalla uusia. Kodit voivat olla myös yksityisyrittäjien ylläpitämiä. Niihin annettava kotihoito voi olla myös yksityisen tuottamaa. Vastuutaho: kunnanhallitus, tekninen toimi, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset yrittäjät. Yöpartio käynnistyi toukokuussa Ikääntyneiden henkilöiden pienryhmäkoti Marttakoti käynnistyi joulukuussa 2011 ja päättyi tammikuussa Pienryhmäkoti muuttuu kehitysvammaisten pienryhmäkodiksi huhtikuussa Kokeilu osoitti, että turvattomuuden tunne vähenee yhteisöasumisessa, mutta asukkaiden toimintakyky heikkenee tai muistisairaus etenee nopeasti niin, että lopulta siirtyminen tehostettuun palveluasumiseen on välttämätöntä. Juuan kokeilussa viiden asukkaan pienryhmäkoti on noin 10 euroa/vrk ja kuuden hengen ryhmäkoti 20 euroa/vrk edullisempi kuin tehostettu palveluasuminen. Kuntia suositetaan kehittämään yhteisöasumisen muotoja kuten pienryhmäkotiasumista.

23 Laitoshoidon (sairaansijojen) vähentäminen Tavoite oli: Valtakunnallisten suositusten mukaan Juuassa voi olla pitkäaikaishoitopaikkoja 3 % ja tehostetun palveluasumisen paikkoja 7 % yli 75-vuotiaille, tai 0 % pitkäaikaispaikkoja ja 10 % tehostetun palveluasumisen paikkoja. Alle 75-vuotiaiden pitkäaikais- tai tehostetun palveluasumisen paikoista ei ole suositusta, niitä kunnassa kuitenkin tulee olla. Toteuma Juuassa sairaansijoja vähennettiin 75:stä 30:een ( ) TAULUKKO 6 Laitoshoito (sairaansijat) Palvelujen kattavuus v N v N Pitkäaikainen laitoshoito Yli 75 v Akuutti sairaanhoito Vuorohoito Arviointi- ja kuntoutusyksikkö - ei käynnistynyt vielä Alle 75 v, 1 % oma arvio Vanhuspalvelulain mukaan pitkäaikaishoitoa voidaan toteuttaa laitoshoitona vain silloin, kun siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Hoitojärjestelyn pysyvyys on turvattava. Pitkäaikaishoidossa oleville henkilöille on järjestettävä mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja mielekkääseen toimintaan. Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Juuassa vuoden 2013 alussa pitkäaikaishoivan laitospaikkoja on yhteensä 10 sairaansijaa. Toimintayksiköiden palvelujen laatu varmistetaan valvonnalla. Laissa säädetään myös iäkkäille henkilöille palveluja tarjoavien toimintayksikköjen palvelujen laadusta. Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelujen tarvetta. Toimintayksikön on toteutettava omavalvontaa palvelujen laadun ylläpitämiseksi ja

24 23 kehittämiseksi. Omavalvonnan yhteydessä on hankittava säännöllisesti palautetta myös toimintayksikön työntekijöiltä Oikea-aikainen akuuttivaiheen sairaanhoito Tavoitteeksi oli asetettu: Sujuva hoidon porrastus ja viestintä eri yksiköiden välillä. Vanhusasiakkaan pääsy lääkärin vastaanotolle mahdollistuu 14 vrk:n sisällä ei-kiireellisessä hoidon tarpeessa. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja muutetaan geriatrisen kuntoutuksen paikoiksi. Geriatrisen asiakkaan hoitoon perehtyneitä ammattilaisia on hoitoa tarjoamassa. Muistisairauden varhaiseen tunnistamiseen pyritään ja muistihoitaja nimetään. Dementia- ja päihdeasiakkaan hoitopolkumallien kehitetään. Kuntouttavan työotteen koulutusta jatketaan ja edelleen kehitetään. Erikoissairaanhoidosta saapuvat potilaat vaativat riittävän hyvää henkilökuntamitoitusta: sairaanhoitajia, henkilöstön jatkuvaa koulutusta ja ajan tasalla olevaa osaamista. Palvelutarve selvitettävä monipuolisesti ja viivytyksettä, palvelut järjestettävä kolmessa kuukaudessa. Laki takaa iäkkäille henkilöille oikeuden palvelujen tarpeen viivytyksettömään ja monipuoliseen arviointiin. Arvioinnin perusteella laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma. Vaihtoehdoista on neuvoteltava iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksensä on kirjattava palvelusuunnitelmaan. Vastuutaho: Sosiaali- ja terveystoimi. Kotiuttavan sairaanhoitajan toiminnan avulla sujuva hoidon porrastus on toteutunut, keskussairaalan jonopäiviä ei juuri ole ollut. Lyhytaikaispaikoilla on voitu hoitaa myös hoidollisesti vaativampia potilaita. Kuntoutus- ja arviointiyksikkö oli tarkoitus käynnistää alkuvuoden 2013 aikana vähentämällä pitkäaikaissairaansijoja ja siirtämällä vuorohoitoa muulla tavalla järjestettäväksi. Käynnistäminen ei vielä toistaiseksi toteudu lääkäripulan vuoksi. Vuodeosastolle on avattu kuntosali ja kuntoutusvälineitä on hankittu. Muistihoitaja on aloittanut työn ja muistisairauden varhaista tunnistamista ja seuranta on kehitetty. Geriatri oli töissä vuoden ( ). Päihdeasiakkaan hoitopolkumallin kehittäminen on vasta aluillaan henkilöresurssien puuttumisen vuoksi. Kuntouttavan työotteen koulutuksen on saanut koko henkilöstö. Asiakkaiden toimintakyky mitataan kaksi kertaa vuodessa. Henkilöstömitoitus on joissakin vuoroissa välttävä. Ammattitaitoisen henkilöstön riittävyyden takaamiseksi varahenkilöstöä ja kunnallisia oppisopimuspaikkoja on lisätty. Opiskelijoita on hyvin työharjoittelussa.

25 Vuorohoito Tavoite Tavoitteena on kehittää sekä kunnallista että yksityistä lyhytaikaista sosiaali- ja terveystoimen ympärivuorokautista hoivaa, omaisten vapaapäivien takaamiseksi. Eräs vaihtoehto omaisen vapaan järjestämiseksi on perhehoito tai palveluseteli. Vastuutahot: Sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset yrittäjät Ikäihmisten perhehoidon toimintaohje ja kulukorvaus hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa syksyllä Lehti-ilmoituksin on etsitty ikäihmisten perhehoidosta kiinnostuneita toistaiseksi onnistumatta. Vuorohoidon vaihtoehtoja on suunniteltu: sijaishoitajan toimeksiantosopimus, palveluseteli, lyhytaikainen hoitokoti tai vanhusten perhehoitokoti, hoitajan saaminen kotiin. Katso kohta Kuntoutus- ja arviointiyksikkö /lyhytaikainen akuuttihoito Tavoite Kymmenpaikkainen kuntoutus- ja arviointiyksikkö käynnistetään. Se voidaan avata vasta, kun pitkäaikaissairaiden määrä on vähentynyt vielä 10-15:lla potilaalla. Yksiköiden potilaille/asiakkaille suunnattua kuntosalivälineistöä kehitetään. Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi. Erillinen kuntoutus- ja arviointiyksikkö ei ole toteutunut. Akuuttihoitoyksikkö on onnistunut toimimaan tehokkaasti. Kuntoutus- ja arviointiyksikön tavoitteena on kuntouttaa asiakas toimintakyvyn alentumisen johdosta (suuri leikkaus, aivohalvaus tai muu syy) takaisin kotiin, tai mikäli se ei ole enää mahdollista asiakkaalle sopivaan tehostettuun palveluasumiseen. Kuntoutus- ja arviointiyksikköön voidaan tulla myös sovituille hoitojaksoille toimintakyvyn arviointiin ja tarkoituksenmukaisen hoitopaikan kartoitukseen. Kuntoutus- ja arviointijaksoilla asiakkaalle tehdään toimintakykyä ylläpitävä hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Kuntoutus- ja arviointiyksikön hoitoaika on kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen Toimiva palvelujärjestelmä

26 25 Tavoite 10 % tehostetussa palveluasumisessa yli 75 vuotta täyttäneistä. Tehostetun palveluasumisenriittävyys Juuassa taataan: yksityisen tehostetun palveluasumisyksikön perustaminen Juukaan. Muissa kunnissa olevien hoitokotipaikkojen määrää pyritään vähentämään. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikat korvataan tehostetun palveluasumisen paikoilla tavoitekattavuuden mukaisesti. Oman tuotannon ja ostopalvelun suhde määritellään. Lyhytaikaisessa, ympärivuorokautisessa hoidossa kuntoutuksen, hoidon ja tuen tarve arvioidaan ja laaditaan yksilölliset jatkosuunnitelmat. Geriatrisen kuntoutuksen yksikkö perustetaan terveydenhuollon vastuualueelle. Muistisairaiden tarpeisiin on tarjolla dementiayksiköitä kunnittain ja seudullisena erittäin haasteellisesti käyttäytyvien asiakkaiden yksikkö. Yleisesti käytettävät laatujärjestelmät, joissa on seurannan työkalut kehitetään jokaiseen palveluun. Tiedonsiirto varmistetaan sähköisellä tiedonsiirtojärjestelmällä. Uusia palvelumuotoja kehitetään, kuten esim. perhehoito ja palveluseteli. Toteuma Toiminnassa on edetty tavoitteiden suuntaisesti. Laitospaikkoja on purettu ja muutettu tehostetun palveluasumisen yksiköiksi. Muutosprosessit ovat edelleen kesken, mutta ollaan saattamassa loppuun. kuntaan ollaan perustamassa yksityistä tehostetun palveluasumisen yksikköä. Geriatrisen kuntoutuksen yksikköä ei ole saatu perustettua lääkäritilanteen vaikeuksien vuoksi. Vanhusten perhehoitoa on kehitetty, mutta se ei toimintamuotona ole edennyt. Palvelusetelin käyttöönotosta on lautakunta tehnyt päätöksensä Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa hoitokotia, jossa on ympärivuorokauden koulutettua henkilöstöä. Tuettu asuminen tarkoittaa palveluasumisyksikköä, jossa on päivisin henkilöstöä ja öisin esimerkiksi yöpartiokäyntejä. Katso tarkemmin jäljempänä: lähteet. Juukalaisia ikääntyneitä asuu sekä kunnan omissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä että Juuassa olevassa Tetriahon hoitokodissa ja muiden kuntien hoitokodeissa. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositus määrittelee vain yli 75-vuotiaiden osalta tehostetun palveluasumisen tarpeen, joka on 10 %, mikäli kunnassa ei ole pitkäaikaispaikkoja. Tarve omassa kunnassa olevien tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäämiseen on ollut kauan ja toteutunee alkaneella valtuustokaudella. Kunnan tulisi määrittää, mikä on kunnallisen ja yksityisen palveluasumisen suhde. Palvelusetelin käyttöönoton ja asiakkaan valinnanvapauden lisääntymisen myötä, asiakas voi valita hoitopaikkansa vapaasti myös muualta Suomesta. Tämä vaikeuttaa järjestettävien palvelujen tarvearvioita.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä) RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö

Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö Työryhmä: Anneli Saarinen, pj. Sirkka Eväsoja, Lapua, Mirva Ämmälä, Seinäjoki, Helena Kahra-Smedlund, Isokyrö, Tarja palomäki, Jik, Eila Runsala, llky, Marita

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Palvelujohtaja Pirkko Soidinmäki Lain tavoitteet Ikääntynyt väestö ( =vanhuuseläkeikäiset) - tuetaan hyvinvointia,

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Juuan kunta. OsaKe-hanke Yhess-hanke. TURVALLISUUS Yritys-yhdistysverkottaja Matti Tuominen 28.8.2013

Juuan kunta. OsaKe-hanke Yhess-hanke. TURVALLISUUS Yritys-yhdistysverkottaja Matti Tuominen 28.8.2013 Juuan kunta OsaKe-hanke Yhess-hanke TURVALLISUUS Yritys-yhdistysverkottaja Matti Tuominen 28.8.2013 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.9.2012 1 Seitsemän painopistealuetta 1. yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.10.2016 97 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2017 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Juuan kunnan ikääntymispoliittinen strategia ja toimintaohjelma 2010-2015

Juuan kunnan ikääntymispoliittinen strategia ja toimintaohjelma 2010-2015 Juuan kunnan ikääntymispoliittinen strategia ja toimintaohjelma 2010-2015 Tiivistelmä... 2 1 Johdanto... 3 2 Juuka ikääntyvä kunta... 4 3 Ikäihmisten terveydentilan ja toimintakyvyn kehitys... 5 4 Euroopan

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015

Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015 Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto 4.2.2015 Palvelujohtaja Eeva-Liisa Saarman Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito 5.2.2015 Lain tarkoitus on tukea koko ikääntyneen väestön hyvinvointia,

Lisätiedot