Ikääntyneiden hoitotyö Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntyneiden hoitotyö Suomessa"

Transkriptio

1 Ikääntyneiden hoitotyö Suomessa - Katsaus kehittämistarpeisiin Piritta Hiltunen 2015

2 Sisällys Tiivistelmä 3 Alkusanat 4 Johdanto 5 Ikääntyneiden Hoitotyön Kehittäminen 7 Valtakunnalliset ikääntymispoliittiset linjaukset ja lainsäädäntö 7 Kansalliset kehittämishankkeet 8 Aineisto Ja Menetelmät 9 Aineiston keruu 9 Aineiston analysointi 9 Tulokset 10 Yhteistyöhön liittyvät kehittämistarpeet ikääntyneiden hoitotyössä 10 Henkilöresursseihin liittyvät kehittämistarpeet ikääntyneiden hoitotyössä 11 Osaamisen kehittäminen ikääntyneiden hoitotyössä 12 Ikääntyneiden kotihoidon kehittäminen ja siirtyminen kodin ja laitoshoidon välillä 13 Toimintakyvyn tukeminen ikääntyessä 14 Tiedollinen tuki potilasohjauksen kehittämistarpeet ikääntyneiden hoitotyössä 16 Pohdinta 18 Tulosten tarkastelua 18 Tulosten luotettavuus 22 Johtopäätökset 23 Lähteet 24 Liitteet HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

3 Tiivistelmä Piritta Hiltunen TtK, TtM-opiskelija, Oulun yliopisto Ikääntyneiden hoitotyö Suomessa katsaus kehittämistarpeisiin Hoitotyön tutkimussäätiön julkaisu 2015, 38 sivua, 2 liitettä Työn ohjaajat: Satu Elo, TtT, dosentti, yliopiston lehtori, Oulun yliopisto Anne Korhonen, TtT, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö, Helsinki Katsauksen tarkoituksena on kuvata ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeita Suomessa julkaistujen hoitotieteellisten tutkimusartikkeleiden ja väitöskirjojen pohjalta. Katsauksen aineisto koostuu vuosina suomalaisissa hoitotieteellisissä julkaisuissa ja väitöskirjoissa esitetyistä ikääntyneiden hoitotyön kehittämistapeista. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Katsauksen tulokset osoittavat, että laadukas ja kustannustehokas ikääntyneiden hoitotyö edellyttää moniulotteista eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Ikääntyneet henkilöt ja heidän omaisensa tulisi huomioida aiempaa paremmin hoitotyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Ikääntyneiden hoitotyön henkilöresursseihin ja niiden kohdentamiseen tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota ja alan vetovoimaisuutta tulisi lisätä mm. tarkentamalla osaamisvaatimuksia ja parantamalla hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia. Osaamisen kehittämiseksi tulisi ikääntyneiden hoitotyön perusopetuksen oppisisältöjä tarkentaa ja ikääntyneiden hoitotyössä toimiville hoitotyöntekijöille järjestää jatkuvaa osaamiskartoituksiin perustuvaa täydennyskoulutusta. Keskeiseksi teemaksi kaikissa kategorioissa nousi ikääntyneiden kotihoidon kehittäminen, joka vaatii laajamittaista tarkastelua toimivien käytäntöjen rakentamiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Tämä edellyttää myös ikääntyneiden kokonaisvaltaisen toimintakyvyn tukemista yksilölliseen toimintakyvyn laaja-alaiseen arviointiin perustuen. Hoitotieteellisen tiedon esille nostamat ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeet voidaan jakaa seuraaviin pääluokkiin: yhteistyö, henkilöresurssit, osaamisen kehittäminen ja potilasohjaus ikääntyneiden hoitotyössä, ikääntyneiden kotihoito ja siirtyminen kodin ja laitoshoidon välillä sekä toimintakyvyn tukeminen ikääntyessä. Katsauksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä ikääntyneiden hoitotyötä ja hoitotyön koulutusta. Avainsanat: ikääntyneet, hoitotyö, hoitotieteellinen tieto, kehittämistoiminta HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

4 Alkusanat Suomalaisen väestörakenteen muuttuminen ja yhteiskunnan ikääntyminen tuo väistämättä haasteita terveydenhuollolle ja ikääntyneiden hoitotyölle. Jotta lain ja eettisten ohjeiden edellyttämät tasalaatuiset ja yhdenvertaiset palvelut voidaan varmistaa kaikille ikääntyneille hoito- tai asuinpaikasta riippumatta, tulee ikääntyneiden hoitotyön toimintamalleja yhtenäistää mm. laatimalla kansallisia hoitosuosituksia ohjaamaan käytännön hoitotyötä. 1-3 Kansallisten hoitosuositusten laatimiseksi ikääntyneiden hoitotyöhön tarvitaan kartoitusta ikääntyneiden hoitotyön tutkimuksesta, kehittämisestä ja kehittämistarpeista Suomessa. Tämä raportti käsittelee ikääntyneiden hoitotyön kehittämistä Suomessa. Raportti on osa laajempaa selvitystä, jonka tarkoituksena on kartoittaa suomalaista ikääntyneiden hoitotyön tutkimusta ja hoitotieteellistä tietoperustaa 2000-luvulla, sekä ikääntyneiden hoitotyötä ohjaavaa lainsäädäntöä ja keskeisiä kansallisia kehittämishankkeita ikääntyneiden hoitotyön kontekstissa. Selvityksen tavoitteena on koota tietoa ikääntyneiden hoitotyön tämänhetkisestä tilanteesta ja käytännön hoitotyön kehittämistarpeista hyödynnettäväksi laadittaessa hoitotyön suosituksia ikääntyneiden hoitotyöhön. Tämä katsaus on toteutettu Hoitotyön tutkimussäätiön tilauksesta yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa osana kliinisen hoitotieteen asiantuntijalinjan opintoja. Lisäksi aihetta syvennetään myöhemmin ikääntyneiden hoitotyön tutkimuksen osalta pro gradu-tutkielmassa, joka käsittelee ikääntyneiden hoitotyön tutkimusaiheita, tutkimusmenetelmiä ja jatkotutkimusaiheita Suomessa luvulla. HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

5 Johdanto Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä ennustetaan nousevan nykyisestä 18 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 ja 28 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Tämä tarkoittaa vuoteen 2030 mennessä n. 1,5 miljoonaa ja vuoteen 2060 mennessä yli 1,7 miljoonaa yli 65-vuotiasta. 4 Tällä hetkellä ikääntynyttä väestöä on Suomessa reilu miljoona henkilöä, joista suurin osa elää arkeaan itsenäisesti. Palveluja säännöllisesti käyttäviä on noin ja säännöllisiä kotiin tuotettuja palveluja saa noin henkilöä. Muualla kuin yksityiskodissa ympärivuorokautista hoitoa saa reilut henkilöä. Ikärakenteen muuttuessa palvelujen tarve lisääntyy ikääntymisen mukanaan tuomien sairauksien ja toimintakyvyn rajoitteiden lisääntyessä. Suomalainen palvelurakenne on muihin Euroopan maihin verrattuna vielä kovin laitosvaltainen, mutta tulevaisuuden suuntaus Suomessakin on vähentää ikääntyneiden laitoshoitoa ja muuttaa palvelurakennetta kotona asumista tukevaksi. 2 Väestön ikääntymiseen ja palvelujen turvaamiseen ikääntyneille on valmistauduttu mm. säätämällä vuonna 2013 voimaan tullut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli niin kutsuttu vanhuspalvelulaki. Laissa säädetään paitsi palvelujen saatavuudesta, myös niiden laadusta. 5 Myös vuonna 2011 voimaantullut terveydenhuoltolaki 6 sekä hoitotyöntekijöiden osaamisvaatimukset edellyttävät niin ikään terveydenhuollon perustumista näyttöön sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin laadun takaamiseksi. Tämä edellyttää hoitotyöntekijöiltä oman alan kehittymisen seurantaa sekä näyttöön perustuvan toiminnan ja suositusten hyödyntämistä käytännön hoitotyössä. 7 Näyttöön perustuvalla hoitotyöllä tarkoitetaan parhaan ajantasaisen ja luotettavan tiedon, työntekijän kokemustiedon, tiedon toimintaympäristöstä ja resursseista, sekä potilaalta itseltään tai hänen läheisiltään saadun tiedon harkittua käyttöä hoitotyössä. Näyttöön perustuvan toiminnan tarkoituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen yhtenäistäminen, tasalaatuisten palvelujen takaaminen, asiakkaiden tasapuolisen kohtelun lisääminen, palveluiden laadun kehittäminen sekä tehottomien tai vaikuttavuudeltaan heikkojen toimintatapojen karsiminen. Lisäksi näyttöön perustuvat käytännöt luovat pohjan potilasturvallisuudelle. 3,8 Hoitokäytäntöjä ja toimintamalleja kehitetään jatkuvasti hyödyntämällä ensisijaisesti ajantasaista ja luotettavaa tutkimustietoa. Hoitotieteellinen tieto on viime vuosikymmeninä lisääntynyt voimakkaasti ja lisännyt ymmärrystä hoitamisen ilmiöistä. Samalla lisääntynyt tieto ja ymmärrys sen merkityksestä sekä potilaan, hoitajan, hoitotyön johtajien, hoitotyön koulutuksen, terveydenhuollon organisaatioiden että yhteiskunnan näkökulmasta tuottaa haasteen tiedon aktiivisesta hyödyntämisestä käytäntöön. 8 Esteenä tieteellisen tiedon käytäntöön soveltamiselle on todettu olevan mm. riittämätön osaaminen liittyen tieteellisiin julkaisuihin Hoitajat ovat kokeneet taitonsa riittämättömiksi erityisesti tiedonhaussa, tieteellisten julkaisujen lukemisessa sekä niiden kriittisessä arvioinnissa. 11,13 14 Myös tieteellisen tiedon tulva on aiheuttanut ongelmia oikean ja laadukkaan tiedon löytämisessä 12. Lisäksi tutkitun tiedon käyttöä hoitotyön opetuksessa ja täydennyskoulutuksessa tulisi lisätä ja kehittää HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

6 Näihin tieteellisen tiedon käytäntöön soveltamisen haasteisiin on vastattu laatimalla hoitosuosituksia jotka perustuvat useammista tutkimuksista tiivistettyyn, suosituksen muotoon koottuun tietoon. Yksittäisten tutkimusten käyttö käytännön hoitotyössä ei ole tarkoituksenmukaista, sillä yksittäisen tutkimuksen tulosten perusteella ei voida vielä lähteä muuttamaan hoitokäytäntöjä. Hoitosuositukset sen sijaan luovat perustan potilaan inhimillisen, oikein ajoitetun, oikean ja vaikuttavan hoidon varmistamiselle sekä toteutettaessa kansallisesti yhdenmukaista, laadukasta ja kustannustehokkaampaa hoitotyötä. 8,18 19,21 Suomessa hoitotyön suosituksia laatii Hoitotyön tutkimussäätiö, joka koordinoi kansallisten hoitotyön suositusten laadintaa ja tuottaa tukirakenteita avuksi näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiselle ja tueksi käytännön hoitotyöhön. 19 Lisäksi kansallisia hoitosuosituksia laativat mm. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa (Käypä hoito-suositukset) ja Suomen fysioterapeutit (Fysioterapiasuositukset). Tämä raportti käsittelee suomalaisissa hoitotieteellisissä tutkimuksissa esille nousseita ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeita. Katsaus on toteutettu Oulun yliopiston ja Hoitotyön tutkimussäätiön yhteistyönä osana Hoitotyön tutkimussäätiön koordinoimaa laajempaa ikääntyneiden hoitotyön taustakartoitusta. Katsauksen tuloksia hyödynnetään laadittaessa hoitotyön suosituksia ikääntyneiden hoitotyöhön. HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

7 Ikääntyneiden hoitotyön kehittäminen Valtakunnalliset ikääntymispoliittiset linjaukset ja lainsäädäntö Väestö ikääntyy Suomessa lähivuosina monia muita maita nopeammin. Samalla syntyvyys laskee ja kuolleisuus vähenee, mikä johtaa väestörakenteen muutokseen. Vaikutukset koskevat koko yhteiskuntaa lisäten erityisesti julkisen talouden paineita. 2,20 Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona ovat korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut 20. Kansalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen perustuu maamme perustuslakiin, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus mm. riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin 22. Terveydenhuollon palveluista on säädetty tarkemmin vuonna 2011 voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa, jonka tarkoituksena on mm. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä, toteuttaa terveyspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta, vahvistaa asiakaskeskeisyyttä sekä parantaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Terveydenhuoltolaki edellyttää kuntia järjestämään ikääntyneille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja, jotka sisältävät neuvontaa terveyden edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn ja terveydellisten ongelmien tunnistamiseen sekä varhaista tukea ja ohjausta sairaanhoitoon sekä turvalliseen lääkehoitoon liittyen. 6 Vuodesta 2013 lähtien ikääntyneiden hyvinvointia ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saantia on turvannut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli ns. vanhuspalvelulaki 5. Lain tavoitteena on edistää ikääntyneiden hyvinvointia, tukea ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja, edistää itsenäistä suoriutumista tukemalla toimintakykyä ja puuttumalla ajoissa riskitekijöihin sekä turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia laatimaan ikäihmisille suunnattujen palvelujen järjestämistä koskevan suunnitelman, varaamaan ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluihin riittävät resurssit ja arvioimaan vuosittain palvelujen riittävyyttä ja laatua. Vuoden 2014 alusta laki on velvoittanut kuntia asettamaan vanhusneuvoston ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Vanhusneuvosto on mukana ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevan suunnitelman valmistelussa sekä palvelujen laadun ja riittävyyden arvioinnissa. Vanhusneuvosto on mukana myös muiden, ikääntyneen väestön hyvinvointiin, terveyteen, osallisuuteen, elinympäristöön, asumiseen, liikkumiseen, päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen tai palveluihin, liittyvien asioiden suunnittelussa, valmistelussa ja seurannassa. 5 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 20 kohdentaa toimenpiteitä erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville, kuten pienituloisille ikääntyneille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden painopistettä ennalta ehkäisevään toimintaan ja ikääntyneiden mahdollisuuksia käyttää voimavarojaan itseensä, yhteisöönsä ja yhteiskunnan hyväksi parannetaan. 20,23 Ikääntyneiden itsenäistä elämää, toimintakykyä ja osallisuutta tuetaan ensi-sijaisesti heidän omassa asuinympäristössään 20. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleen vanhuspalvelulain tuoman muutoksen myötä ikääntyneiden palvelun- HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

8 tarpeeseen vastataan pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, mikäli siihen on lääketieteelliset, asukasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet 24. Suomalaisen ikääntymispolitiikan tavoitteena on jo pitkään ollut laitoshoidon vähentäminen ja kotiin annettavan tuen ja palveluiden lisääminen 25. Vaikka kunnat ovat vähitellen muuttaneet palvelurakenteitaan ja vähentäneet laitoshoitoa, on palvelurakenne paikoin edelleen kovin laitosvaltainen. Palvelurakenteen muuttaminen kotona asumista tukevaksi edellyttää ikäystävällisen asumisen ja asuinympäristöjen kehittämistä ja kotihoidon palvelujen uudistamista. 2 Vaikka ikääntyvä väestö on aiempaa terveempää ja säilyttää toimintakykynsä pidempään, tuo ikärakenteen muuttuminen väistämättä tullessaan enemmän erilaisia terveysongelmia. Muistisairaudet ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ikääntyneiden lukumäärän lisääntyessä. Tämä tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalvelumenojen kasvua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Palvelujärjestelmän kehittämiseksi tarvitaan selkeitä pitkän aikavälin linjauksia sosiaali- ja terveyspalveluiden organisoinnista tulevaisuudessa. 2,23 Uudenlaista palvelurakennetta työstetään parhaillaan valmisteltavassa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislaissa, jonka on tavoitteena astua voimaan mahdollisimman nopealla aikataululla. Valmisteilla oleva laki merkitsee suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän perusteellista uudistamista. Uudistuksen lähtökohtana on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ylläpito. Väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja pyritään vähentämään ja varmistamaan kaikille oikeus laadukkaaseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon nykyistä kustannustehokkaammin Kansalliset kehittämishankkeet Ikääntyneiden hoidon ja hoivan kehittämiseksi tarvitaan laajoja kansallisia ja alueellisia kehittämishankkeita. Lyhytkestoisten ja pienten projektien sijaan on tuettava laajoja, pidempikestoisia hankkeita. Kehittämishankkeissa hyviksi havaittujen toimintamallien ja käytäntöjen levittämiseen ja jatkumiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota ja osoittaa nykyistä enemmän taloudellisia voimavaroja. Kansallisia kehittämishankkeita tukevat pääsääntöisesti valtio, kunnat, rahaautomaattiyhdistys, säätiöt ja yritykset. Hankkeita toteutetaan julkisen tahon, järjestöjen, seurakuntien, yrittäjien ja muiden tahojen yhteistyönä. 28 Keskeisiä kansallisia toimijoita ikääntyneiden hoitotyön kehittämishankkeiden toteutuksessa ovat mm. Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, yksittäiset kunnat ja kuntayhtymät sekä kolmas sektori. Tällä hetkellä keskeisimmät valtakunnalliset kehittämishankkeet keskittyvät ikääntyneiden palvelujen parantamiseen (mm. Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelma), toimintakyvyn ylläpitämiseen (mm. Ikäinstituutin koordinoima Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma ja Vanhustyön keskusliiton koordinoima Eloisa ikä-ohjelma) ja teknologian hyödyntämiseen (mm. Vanhustyön keskusliiton koordinoimat KÄKÄTE-projekti ja Kotiturva-hanke). Kolmas sektori on keskeinen toimija uusien toimintamallien kehittämisessä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia nostaakin yhdeksi tavoitteeksi viranomaisten ja järjestöjen yhteisen toiminnan kehittämisen. Järjestöjen asema tulee vastaisuudessakin turvata sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. 20 HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

9 Aineisto ja menetelmät Katsauksen tarkoituksena on kuvata ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeita Suomessa julkaistujen hoitotieteellisten tutkimusartikkeleiden ja väitöskirjojen pohjalta. Ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeita kartoitettaessa haettiin vastausta kysymykseen: Mitkä ovat ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeet aiempaan hoitotieteelliseen tutkimustietoon perustuen? Aineiston keruu Selvityksen aineistona ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeiden osalta ovat ikääntyneiden hoitotyöhön liittyvissä, vuosina julkaistuissa suomalaisissa hoitotieteellisissä tutkimusartikkeleissa (n=33) ja väitöskirjoissa (n=18) esiin nousseet ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeet. Suomalaisia hoitotieteellisiä tutkimusartikkeleita julkaisevat Hoitotiede ja Tutkiva hoitotyö - lehdet. Aineisto kerättiin manuaalisesti käymällä läpi Hoitotiede ja Tutkiva hoitotyö -julkaisujen vuosina ilmestyneiden numeroiden sisällysluettelot sekä tekemällä tiedonhaut niiden suomalaisten yliopistojen tietokantoihin, joissa opiskellaan pääaineena hoitotiedettä: Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Aineiston valinta tapahtui portaittain otsikon, asiasanojen, tiivistelmän ja koko tekstin perusteella 29. Tutkimusten sisäänottokriteerinä oli, että artikkeleiden/tutkimusten tuli olla hoitotieteelliseen tutkimukseen perustuvia, ikääntyneiden hoitotyöhön liittyviä alkuperäislähteitä, joista on saatavilla koko teksti. Kiinnostuksen kohteena olivat ikääntyvät ja iäkkäät ihmiset, heidän terveyteensä ja terveyden edistämiseen sekä sairauksien hoitamiseen erilaisissa hoitamisen ympäristöissä liittyvät kehittämistarpeet, joten mukaan otetuissa tutkimuksissa tuli olla selkeästi ilmaistu näitä tarpeita. Ikääntyneellä tarkoitetaan tässä selvityksessä yli 65-vuotiasta henkilöä. Poissulkukriteerejä olivat tutkimuksen kohdistuminen myös muihin ikäluokkiin kuin yli 65-vuotiaisiin tai tutkimuksen kohdistuminen johonkin muuhun kuin hoitotyön kontekstiin tai näiden tietojen puuttuminen. Aineiston analysointi Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Analyysin kohteena olivat tutkimuksissa esille nousseet ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeet. Analyysiyksiköksi valittiin yksittäiset sanat tai lauseet, jotka antoivat tietoa ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeista. Analyysi aloitettiin lukemalla aineisto huolellisesti läpi useampaan kertaan kokonaiskuvan muodostamiseksi. Tämän jälkeen tutkimuksissa esille nousseet ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeet kerättiin taulukkoon, johon kirjattiin lisäksi tutkimuksen tekijä, tutkimuksen nimi, julkaisuvuosi, julkaisupaikka, tutkimuksen tarkoitus, tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmät. 30 Kehittämistarpeet koodattiin ja pelkistettiin tiivistämällä lauseet aihetta kuvaaviksi ilmaisuiksi. Analyysia jatkettiin edelleen ryhmittelemällä yhteen samaan aihepiiriin kuuluvat ilmaisut alaluokiksi ja edelleen yläluokiksi, joiden kautta saatiin ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeita kuvaavat pääluokat HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

10 Tulokset Selvityksen aineiston ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeiden osalta muodostivat sisäänottokriteerit täyttävissä tutkimusartikkeleissa (liite 1) ja väitöskirjoissa (liite 2) esitetyt ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeet. Mukaan otetuista tutkimusartikkeleista 24 on julkaistu Hoitotiedelehdessä ja yhdeksän Tutkiva hoitotyö-lehdessä. Väitöskirjat ovat Turun (7), Tampereen (6), Oulun (3) ja Itä-Suomen (2) yliopistoissa tehtyjä väitöstutkimuksia. Aineiston analyysi tuotti kuusi ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeita kuvaavaa pääluokkaa: yhteistyö ikääntyneiden hoitotyössä, henkilöresurssit ikääntyneiden hoitotyössä, osaamisen kehittäminen ikääntyneiden hoitotyössä, ikääntyneiden kotihoito ja siirtyminen kodin ja laitoshoidon välillä, toimintakyvyn tukeminen ikääntyessä sekä potilasohjaus ikääntyneiden hoitotyössä. Yhteistyöhön liittyvät kehittämistarpeet Tutkimuksissa esille nousseet yhteistyöhön liittyvät kehittämistarpeet voidaan jakaa organisaatioiden väliseen yhteistyöhön 33-35, moniammatilliseen yhteistyöhön 36-39, ja omaisten, ikääntyneen ja terveydenhuollon väliseen yhteistyöhön 35,37,40 42 liittyviksi (Kuvio 1). Yhteistyö oppilaitosten ja työelämän välillä Yhteistyö terveydenhuollon organisaatioiden välillä Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Moniammatillisuuden tehostaminen Organisaatioiden välinen yhteistyö Moniammatillinen yhteistyö Yhteistyö ikääntyneiden hoitotyössä Yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten ja ikääntyneen välillä Yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten ja omaisten välillä Ikääntyneen, omaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten välinen yhteistyö Kuvio 1. Yhteistyöhön liittyvät kehittämistarpeet ikääntyneiden hoitotyössä. HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

11 Organisaatioiden väliseen yhteistyöhön liittyviä kehittämistarpeita ovat koulutusorganisaatioiden ja käytännön työelämän välinen yhteistyö 33 ja terveydenhuollon organisaatioiden välinen yhteistyö Koulutusorganisaatioiden ja työelämän välistä yhteistyötä voitaisiin lisätä ja kehittää esimerkiksi järjestämällä säännöllisiä käyntejä ikääntyneiden koteihin ja ikääntyneiden toimintakyvyn arviointia opiskelijoiden toimesta 33. Terveydenhuollon organisaatioiden välistä yhteistyötä tulee lisätä kehittämällä aktiivisia yhteistyömalleja eri työyksiköiden ja organisaatioiden välille ja hyödyntämällä systemaattisemmin eri erikoisalojen ammattitaitoa potilaan hoidossa Erityisesti kotihoidossa tulisi kehittää moniammatillista työotetta 38, Eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä tulisi tehostaa ja osallistumista ikääntyneiden hoitotyöhön lisätä Myös pitkäaikaishoidossa olevien ikääntyneiden hoitotyössä moniammatillisuuden lisääminen nousi kehittämistarpeeksi 39,45. Eri ammattiryhmien osallistumisen ikääntyneen hoitoon katsottiin lisäävän erilaisten toimintatapojen käyttöä 39. Näistä yhtenä tulevaisuuden haasteena on yhteistyön lisäämisen myötä innovatiivisten teknologiasovellusten pysyvä käyttöönotto ikääntyneiden hoitotyössä 45. Omaisten, ikääntyneen ja terveydenhuollon välisen yhteistyön kehittämistarpeiksi nousivat yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten ja ikääntyneen välillä 35,41 sekä yhteistyö terveydenhuollon ammattilaisten ja omaisten välillä 35,37, Tärkeänä nähtiin erityisesti ikääntyneen ja omaisten mahdollisuus tehdä yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa 35,37,40 42 ja mahdollisuus osallistua hoidon suunnitteluun ja toteutukseen 41. Henkilöresursseihin liittyvät kehittämistarpeet Ikääntyneiden hoitotyön henkilöresursseihin liittyviä kehittämistarpeita tutkimuksissa nousi hoitohenkilöstön määrään 34,46 47, henkilöstörakenteeseen 48-49, työnjakoon 34,49 53, työhyvinvointiin 46,52 ja hoitotyön johtamiseen 39,54 liittyen. Hoitohenkilöstön määrää olisi tarpeen kehittää 34,47 ja huomioida henkilöstön määrä ja henkilöstörakenne hoitotyön resurssien käytössä 46,48. Henkilöresurssien käyttöä tulisi kehittää mm. nimeämällä eri osaamisalojen vastuuhenkilöitä työyksiköihin (esimerkiksi haavanhoito, suun hoito, kuulon kuntoutus) 34,44,50 51 ja kehittämällä omahoitajuutta ikääntyneiden hoitotyössä 52. Ammattiryhmien välistä työnjakoa tulisi kehittää selkiyttämällä ammattihenkilöiden rooleja ja vastuuta 53. Sairaanhoitajien roolia voisi vahvistaa ja ammattitaitoa hyödyntää aiempaa enemmän mm. muun henkilökunnan ohjaamisessa ja perehdyttämisessä 49. Hoitotyön johtamiseen ja hoitotyöntekijöiden työhyvinvointiin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Kehittämistarpeena nähtiin esimiesten hoitotyöntekijöille tarjoama tuki ja vahva johtaminen erityisesti ikääntyneiden laitoshoidon työyksiköissä 39,54. Henkilöstön työhyvinvointia voisi parantaa takaamalla riittävät resurssit hoitotyöhön 46,52 ja järjestämällä säännöllistä työnohjausta työssä jaksamisen tueksi 52. HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

12 Osaamisen kehittäminen ikääntyneiden hoitotyössä Osaamisen kehittäminen jakautui tutkimuksissa koulutuksen järjestämiseen, säännölliseen osaamisen arviointiin ja monipuolisten menetelmien hyödyntämiseen oppimisen tukena (Kuvio 2). Tutkimusten mukaan tarvetta on niin hoitajien perusopetuksen kehittämiselle 46,48 49,51,55-58, kuin täydennyskoulutuksellekin 34,37,44 47,50-52,54, Perusopetuksen kehittämiseksi olisi tarpeen arvioida kriittisesti hoitotyön perusopintojen koulutussisältöjä 49. Jatkuvalla lisä- ja täydennyskoulutuksella tulisi puolestaan ylläpitää ja kehittää jo työssä olevien hoitotyöntekijöiden ammattitaitoa 44,47,59. Perusopetuksen kehittäminen Jatkuvan koulutuksen mahdollistaminen lisä- ja täydennyskoulutuksena Koulutuksen järjestäminen Osaamisvaatimusten tarkastelu Hoitotyöntekijöiden ajantasaiset tiedot Säännöllinen osaamisen arviointi Osaamisen kehittäminen ikääntyneiden hoitotyössä Kouluttajien ajantasaiset tiedot Monipuolisten opetusmenetelmien hyödyntäminen Työkierto ja vierailut eri yksiköissä Koulutusmateriaalin tuottaminen Monipuolisten menetelmien hyödyntäminen oppimisen tukemiseksi Kuvio 2. Osaamisen kehittäminen ikääntyneiden hoitotyössä Osaamisen kehittämiseksi tulisi toteuttaa säännöllistä osaamisen arviointia tarkastelemalla osaamisvaatimuksia 37,62, varmistamalla hoitotyöntekijöiden ja kouluttajien tietojen ajantasaisuus 37,57 58 ja hoitotyöntekijöiden riittävä koulutustaso ikääntyneiden hoitotyössä 48. Oppimisen tukemiseksi tulee HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

13 hyödyntää monipuolisia, opiskelijalähtöisiä opetusmenetelmiä 44,46,61 sekä tuoda kirjallista koulutusmateriaalia työntekijöiden saataville 50. Lisäksi olisi tarpeen järjestää vierailuja toisiin työyksiköihin ja kannustaa työntekijöitä työkiertoon oman työyksikön ulkopuolelle 59. Tutkimuksissa esille nousseet koulutustarpeet ikääntyneiden hoitotyössä liittyivät mm. potilasoikeuksiin ja hoitotyön etiikkaan 49,54-55, ihmisen kohtaamiseen ja koskettamiseen 40,52,56, 58, hoitoympäristöjen hyödyntämiseen ja kehittämiseen 45,52, painehaavojen hoitoon ja kirjaamiseen 50, huonokuuloisen ikääntyneen hoitotyöhön 51, jalkaterveyden edistämiseen 63-64, ikääntyneen potilaan kivun hoitoon 65, ikääntyneiden suun hoitoon 34, nostotekniikkaan hoitotyössä 56,60 ja esimiesten johtamistaitoihin. 46,57 Koulutuksen avulla katsottiin mahdolliseksi myös lisätä ikääntyneiden hoitotyön kiinnostavuutta hoitotyöntekijöiden ja opiskelijoiden keskuudessa luomalla myönteistä asennetta ja halua työskennellä ikääntyneiden parissa. 57 Ikääntyneiden kotihoidon kehittäminen ja siirtyminen kodin ja laitoshoidon välillä Kotihoidon kehittämistarpeiksi nousivat kotihoidon järjestäminen sekä yksilöllisyyden ja asiakaslähtöisyyden huomioiminen kotihoidossa (Kuvio 3). Kotihoidon toimintakulttuuria tulisi kehittää tavoitteellisemmaksi, vaikuttavammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi toiminnaksi 38,53. Kotihoidon asiakkaille tulee tarjota yksilöllisesti räätälöityjä kotihoidon palveluita 64, kuten säännöllisiä kotikäyntejä 33 sekä mahdollistaa ikääntyneelle ja hänen läheisilleen toimiva kontakti terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa asuinpaikasta riippumatta 35,66. Kotihoidossa oleville muistipotilaille ja heidän läheisilleen tulee järjestää säännöllisesti kokonaisvaltainen terveydentilan arviointi 64 ja kotihoidon asiakkaiden lääketieteellisten ongelmien hoitoon olisi kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota 43. Yksilöllisyyden huomioiminen kotihoidossa Asiakaslähtöisyyden huomioiminen kotihoidossa Tavoitteellisuus ja vaikuttavuus kotihoidossa Yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys kotihoidossa Kotihoidon kehittäminen Kotona asumista tukevat palvelut Kotihoidon järjestäminen Teknologian hyödyntäminen kotihoidossa Kuvio 3. Kotihoidon kehittäminen. HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

14 Kotona asumista voidaan tukea järjestämällä lyhytaikaisia laitoshoitojaksoja omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi. Koti- ja laitosjaksot tulee järjestää perheen kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi ja kehittämiskohteena on erityisesti hoitojaksolle tulo- ja kotiinlähtövaiheen kehittäminen 52. Siirtymävaiheen aikaiseen hoitotyöhön ja kotona selviytymisen arviointiin tulee kiinnittää tarkemmin huomiota myös siirryttäessä sairaalahoidosta takaisin kotiin. Mahdolliset toimintakyvyn muutokset tulee käydä yhdessä läpi ennen kotiutumista ja pohtia, miten ne vaikuttavat kotona selviytymiseen. 35 Hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi on tarpeen kehittää myös tiedonkulun menetelmiä kotihoidossa ja eri hoitoyksiköiden välillä 53. Kotihoidon tueksi on saatavilla paljon erilaisia teknologisia ratkaisuja joiden kehittäminen ja hyödyntäminen nousivat esille yhtenä kehittämistarpeena. 38,66 Geronteknologiaa tulee viedä entistä monipuolisemmin ikääntyneiden koteihin auttamaan mm. ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä. 66 Yksilöllisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä kotihoidossa voidaan tukea aiempaa enemmän vahvistamalla asiakkaan oman elämänsä asiantuntijuutta. 53 Siirtymävaiheen aikaista hoitotyötä omasta kodista hoitokotiin pysyvästi muutettaessa tulee kehittää yhteistyössä ikääntyneen, omaisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Hoitoa suunnitellessa tulee huomioida myös kodin merkitys voimavarana yksityisyyden, oman elämän hallinnan ja ihmissuhteiden näkökulmasta. Tämä onnistuu parhaiten, mikäli ikääntyneen omahoitajana toimiva hoitokodin hoitaja vierailee ikääntyneen luona ennen muuttoa tai mahdollisimman pian muuton jälkeen. Ikääntyneellä tulee myös olla mahdollisuus vierailla uudessa asuinpaikassa ennen sinne muuttoa käytännön asioiden selvittämiseksi Toimintakyvyn tukeminen ikääntyessä Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemisessa korostuivat fyysisen harjoittelun edistäminen, toiminnallisuuden tukeminen, virkistystoiminta, henkisten voimavarojen vahvistaminen emotionaalinen tuki, sosiaaliset suhteet ja vertaistuki (Kuvio 4). Ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä voidaan tukea edistämällä fyysistä harjoittelua ja toiminnallisuutta. Päivittäisiin toimintoihin tarvittavan liikuntakyvyn säilyttämiseen sekä itsestä huolehtimisen- ja omatoimisuuden tukemiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän. 38,43 Fyysiseen harjoitteluun kotioloissa voitaisiin kannustaa mm. järjestämällä harjoitteluhetkiä median välityksellä ja pitämällä harjoittelupäiväkirjoja omahoidon tukena. 69 HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

15 Fyysisen harjoittelun edistäminen Toiminnallisuuden tukeminen Fyysisen toimintakyvyn tukeminen Virkistystoiminnan järjestäminen Henkisten voimavarojen vahvistaminen Psyykkisen toimintakyvyn tukeminen Toimintakyvyn tukeminen Emotionaalinen tuki Sosiaaliset suhteet Vertaistuki Sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen Kuvio 4. Toimintakyvyn tukeminen ikääntyneiden hoitotyössä. Psyykkistä toimintakykyä tulee tukea aiempaa enemmän mm. vahvistamalla ikääntyneiden ja heidän läheistensä henkisiä voimavaroja Hoitajien läsnäolo ja kannustus ovat tärkeitä toimintakyvyn edistämisessä. 72 Emotionaalisen tuen merkitys korostuu entisestään esimerkiksi tilanteissa, joissa ikääntynyt on vailla toivoa. Näissä tilanteissa hoitotyöntekijä voi auttaa ikääntynyttä löytämään merkityksellisiä asioita ja kartoittamaan mahdollisuuksia ja unelmia. 73 Psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi on tärkeää kehittää ikääntyneille iloa ja hyvää mieltä tuottavaa toimintaa 43 esimerkiksi harrastustoimintaan kannustamalla 66 ja kehittämällä erilaisia auttamismenetelmiä psyykkisen toimintakyvyn tukemiseksi. 74 Sosiaaliset suhteet ja tukiverkoston merkitys korostuvat ikääntyessä. 73 Tukiverkoston puuttuessa tulee tukea ja apua järjestää ikääntyneelle hoitohenkilöstön toimesta 71. Hoitotyöntekijöiden on tärkeää erottaa toisistaan myönteinen ja kielteinen yksinäisyys ja auttaa aiempaa aktiivisemmin ikääntyneitä ystävyyssuhteiden solmimisessa 56. Yksi hyväksi havaittu sosiaalisen toimintakyvyn tukemisen muoto ovat vertaisryhmät joita tulisikin kehittää ja hyödyntää aiempaa aktiivisemmin ikääntyneiden keskuudessa HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

16 Tiedollinen tuki potilasohjauksen kehittämistarpeet Ikääntyneiden potilasohjauksen kehittämistarpeet voidaan jakaa kuuluviksi ohjauksen järjestämiseen, potilaslähtöiseen ohjaukseen ja omaisten ohjaukseen (Kuvio 5). Ohjauksen järjestämiseen liittyviä kehittämistarpeita olivat ohjausmenetelmien kehittäminen sekä ohjauksen ajoituksen ja johdonmukaisuuden kehittäminen. Ohjausmenetelmiin liittyviä kehittämistarpeita olivat monipuolisten ohjausmenetelmien hyödyntäminen 76, teknologian hyödyntäminen ohjauksessa, ryhmäohjauksen lisääminen ja kehittäminen 69,76 ja kirjallisen ohjausmateriaalin hyödyntäminen ohjauksen tukena. 51 Vertaistuki koettiin tärkeäksi ja sen edistämiseksi tulisi suosia nykyistä useammin mm. ryhmäohjausta ja kehittää ryhmäohjausmuotoja edelleen. 69,75 76 Ohjauksen toteutuksessa tulee kehittää erityisesti ohjauksen yhdenmukaisuutta, oikeaa ajoitusta ja toistettavuutta sekä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota ohjausaikaan ja -paikkaan. 79 Potilaat tarvitsevat ohjausta heti oireiden ilmettyä, mutta myös koko sairastamisprosessin ajan. Hoidon ja ohjauksen jatkuvuus ja systemaattisuus tulee varmistaa huomioimalla jatkohoito ja ohjauksen jatkuvuus. 69,76 77,80 Ohjauksen potilaslähtöisyyden kehittämiseksi tulee potilaalle antaa jo ohjausta suunniteltaessa aiempaa paremmat mahdollisuudet ilmaista omat tavoitteensa. Potilaan yksilölliset tarpeet ja elämänhistoria tulee huomioida tavoitteita laadittaessa. Tavoitteiden tulee olla selkeästi ilmaistu ja kaikkien osapuolten tulee sitoutua niihin. 35,52,58 59,77-78 Lisäksi jo ohjausta suunniteltaessa tulee huomioida ikääntyneiden oppimisen erityispiirteitä sekä ikääntymisen mukana tuomat vanhentumiseen liittyvät erityispiirteet kuten heikentyneet aisti- ja muistitoiminnot. 43,79 Potilaslähtöisyyden kehittämiseksi tulee myös huomioida ikääntyneiden tiedontarpeet ohjaukselle. Tässä katsauksessa esille nousseet yleiset tiedon tarpeet ohjaukselle liittyivät kotona selviytymisen tukemiseen 57,64,69, omaan sairauteen, hoitovaihtoehtoihin ja apuvälineisiin 51,69,77, lääkehoitoon 69,80, kipuun ja kivunhoitoon 69 sekä ikääntymiseen ja terveyden edistämiseen. 43 Ikääntyneet tarvitsevat enemmän tietoa erilaisista mahdollisuuksista ja menetelmistä itsenäisen selviytymisen tueksi 77, yksilölliseen tilanteeseen liittyvistä asioista, kuten omasta sairaudesta ja lääkehoidosta sekä siihen tehdyistä muutoksista ja mahdollisista lääkehoidon haittavaikutuksista. 80 Useissa tutkimuksissa nousi esille tarve kehittää yhteistyötä ikääntyneen potilaan omaisten kanssa huomioimalla omaiset aiempaa paremmin osana hoito- ja ohjausprosessia jo alusta alkaen. 37,40 41,52,64,68,70-71,79,81 Omaiset tulee ottaa huomioon ohjauksessa järjestämällä heille ohjausta 41,42 ja ottamalla heidät mukaan myös ikääntyneen potilaan ohjaustilanteisiin 41,69,79. Tulosten mukaan omaiset kaipaavat enemmän tietoa ja ohjausta potilaan sairaudesta ja ennusteesta sekä potilaan hoitosuunnitelmasta. 70 Omaisten paremmalla huomioimisella ohjauksessa voidaan edistää hoidon jatkuvuutta 41 ja omaisten jaksamista. 81 HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

17 Monipuolisten ohjausmenetelmien hyödyntäminen Teknologian hyödyntäminen ohjauksessa Ryhmäohjauksen lisääminen ja kehittäminen Ohjausmenetelmien kehittäminen Kirjallisen ohjausmateriaalin hyödyntäminen Ohjauksen varhainen aloittaminen Oikea-aikainen ohjaus Ohjauksen ajoitus Ohjauksen järjestäminen Säännöllinen ohjaus ja yhteydenpito Yhdenmukainen ohjaus Yhdenmukaiset ohjauskäytännöt Ohjauksen johdonmukaisuus Yksilöllisyyden huomioiminen ohjauksessa Ikääntymisen tuomien muutosten huomioiminen ohjauksessa Tiedon tarve omasta sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista Tiedon tarve kotona selviämisen tueksi Ohjauksen yksilöllisyys Potilaslähtöisyys ohjauksessa Ikääntyneiden potilasohjauksen kehittäminen Tietoa apuvälineistä Lääkehoitoon liittyvä tiedontarve Ikääntyneiden tiedontarpeet ohjaukselle Kivunhoitoon liittyvä tiedontarve Ikääntymiseen ja terveyden/ sairaanhoitoon liittyvä tiedontarve Omaisten ohjaaminen Omaistenläsnäolon mahdollistaminen ohjauksessa Tietoa potilaan sairaudesta ja ennusteesta Tietoa potilaan hoitosuunnitelmasta Omaisten huomioiminen ohjauksessa Omaisten tiedontarpeet Omaisten ohjaus Kuvio 5. Ikääntyneiden potilasohjauksen kehittäminen. HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

18 Pohdinta Tulosten tarkastelua Ikääntyneiden hoitotyön keskeisiksi kehittämistarpeiksi nousivat yhteistyö, henkilöresurssit, osaamisen kehittäminen, ikääntyneiden kotihoito ja siirtyminen kodin ja laitoshoidon välillä, toimintakyvyn tukeminen ikääntyessä ja potilasohjaus ikääntyneiden hoitotyössä. Tulokset myötäilevät Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton 2 laatimaa laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Laatusuositus on nostanut keskeisiksi sisällöiksi osallisuuden ja toimijuuden, asumisen ja elinympäristön, terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaamisen, palvelujen kehittämisen, hoidon ja huolenpidon turvaajat sekä johtamisen Myös sosiaali- ja terveyspoliittinen strategia nostaa esille mm. hyvinvoinnin aktiivisen edistämisen suuntaamalla painopistettä entistä enemmän ehkäisevään toimintaan, palvelujärjestelmän kehittämisen ja asiakaslähtöisyyden huomioimisen, ikääntyneiden itsenäisen elämän ja toimintakyvyn tukemisen sekä elinympäristön laadun parantamisen. Linjausten toimeenpanossa korostetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä. 20 Yhteistyö ikääntyneiden hoitotyössä on moniulotteista. Tämän selvityksen esille nostamat kehittämistarpeet liittyivät organisaatioiden väliseen, ammattiryhmien väliseen sekä asiakkaan, omaisen ja terveydenhuollon ammattilaisen väliseen yhteistyöhön. Organisaatioiden välisen yhteistyön kehittämistarpeeksi nousi mm. hoitotyön koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö. Koulutuksen ja työelämäyhteistyön järjestämisestä on nykyisin säädetty myös ammattikorkeakoululaissa 82 ja se on nostettu esille Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. 83 Vuonna 2009 Valtiontalouden tarkastusviraston toimesta tehdyssä tarkastuksessa selvitettiin, miten työelämälähtöisyys toteutuu ammattikorkeakoulutuksessa. Selvityksessä havaittiin, että työelämäyhteistyön syventämiseksi kaivataan konkretisoituja toimintasuunnitelmia. 84 Lehtonen 85 on tutkinut työelämälähtöistä koulutusmallia sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimuksen mukaan työ-elämälähtöinen koulutusmalli mahdollisti tehokkaasti kaikkien osapuolten osaamisen lisäämisen sekä toi helpotusta kiireeseen työyksiköissä. Yhteistyö hyödytti työelämäosapuolta myös uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. 86 Opiskelu osastoilla opettajan ohjauksessa auttoi tutkitun tiedon sitomista käytännön hoitotyöhön. Se myös auttoi työelämän tarpeiden ennakoinnissa ja oli merkityksellinen opettajien ammatillisen osaamisen kehittämisessä. 85 Laapio ym. 87 ovat todenneet opiskelijoiden odottavan opettajien siirtävän tutkimustietoa heille ja käytännön hoitotyöhön sekä itsensä että opiskelijoiden kautta ja ylläpitävän ammattitaitoaan käytännön työelämäjaksojen avulla. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten taloudelliset ja asiantuntijuuteen liittyvät vaatimukset pakottavat sosiaali- ja terveydenhuollon etsimään uusia keinoja nouseviin vaatimuksiin vastaamiseksi. Yhteistyön kehittäminen on yksi keino, mutta sen toimivuuden edellytyksenä on jatkuva vuorovaikutus ja yhteistyösuhteen kehittäminen eri toimijoiden kesken Yhteistyön avulla voidaan saavuttaa tehokasta resurssien käyttöä, välttää päällekkäisyyksiä ja lisätä palvelujen jatkuvuutta. 53 HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

19 Moniammatillisen yhteistyön lisääminen ja kehittäminen 38,43 44 sekä ikääntyneen, hänen omaistensa ja terveydenhuollon ammattilaisten välisen yhteistyön kehittäminen 35,41 42 nousevat kehittämistarpeiksi erityisesti kotihoidossa. Kotihoidon palvelut ovat yhä enenevässä määrin hajautettu eri toimijoille ja liian usein hoitotyössä puuttuvat yhteiset, konkreettiset tavoitteet, jotka ovat kaiken toiminnan perusta. Palvelujen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin keskiössä tulee olla asiakkaan tarpeet ja voimavarat, joiden pohjalta laadittuihin tavoitteisiin pyritään yhdessä eri ammattiryhmien tuomaa asiantuntijuutta hyödyntäen. Kotihoidon käytäntöjä on vielä kehitettävä, jotta asiakkaiden sosiaaliset oikeudet ja ammattiryhmien välinen yhteinen hoitovastuu toteutuvat. 53,88 Kotihoidon kehittäminen ja laitoshoidon vähentäminen ovat yksi ajankohtaisimmista ikääntymispoliittisista linjauksista Suomessa. Kotihoidon toimintakulttuurin kehittäminen tavoitteellisemmaksi, vaikuttavammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi toiminnaksi ovat tarpeen 38,53, jotta ikääntymispoliittiset tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa. Valtiontalouden tarkastusviraston vuonna 2010 tekemän tarkastuksessa havaittiin, että kotihoito ei toteudu ikääntyneiden palvelujen laatusuositusten mukaisesti. Resurssien todettiin olevan riittämättömät turvaamaan kotihoidolle asetettuja tavoitteita ja henkilöstön vähyyteen oli jouduttu vastaamaan heikentämällä palveluita. Tämä tarkoitti usein mm. kuntouttavan työotteen puuttumista. Itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua edistävät palvelut oli resurssien puutteessa siirretty pois kotihoidon palveluista. Tarkastuksen päätuloksena oli, että resurssit eivät olleet linjassa kotihoidolle asetettujen tavoitteiden kanssa. 89 Vuonna 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia toteuttamaan ikääntyneiden hoidon ja huolenpidon ensisijaisesti kotona. 5 Painopisteen siirtyessä kotihoitoon, nousee ikääntyneiden kokonaisvaltaisen toimintakyvyn tukeminen aiempaa tärkeämmäksi kehittämiskohteeksi. 38,43,75 76 Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisen ja parantamisen on todettu olevan haasteellinen tehtävä erityisesti maissa, joissa ikääntyneen väestön osuus on suuri. 90 Toimintakyvyn tukemisessa keskeistä on ikääntyneen omien voimavarojen tunnistaminen sekä yhdessä tekeminen. 91 Kehittämistarpeena fyysisen toimintakyvyn tukemiseksi nousi mm. teknologian hyödyntäminen harjoittelun tukena. Fyysiseen harjoitteluun voitaisiin kannustaa esimerkiksi järjestämällä ikääntyneille median välityksellä tapahtuvia harjoitteluhetkiä. 69 Myös erilainen virkistystoiminta tukee psyykkisen toimintakyvyn ohella lisäksi fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä. Ikääntyneitä tulee kannustaa harrastustoimintaan 66 sekä hoitotyöntekijöiden osalta hyödyntää voimavaroja vahvistavaa työotetta ikääntyneiden hoitotyössä. 91 Eloranta 53 on todennut ikääntyneiden toivovan työntekijöiltä psykososiaalista tukea. Tällaisten asiakkaiden tunnistaminen ja auttaminen edellyttää luottamuksellista hoitosuhdetta ja kiireetöntä ilmapiiriä. Tämä ei kuitenkaan toteutunut, sillä työntekijät joutuivat tasapainoilemaan organisaation normien, säästöjen ja asiakkaiden toiveiden välillä sen sijaan, että palveluissa olisi huomioitu asiakkaiden elämäntilanne ja yksilölliset tarpeet. 53,78 Erityisesti ikääntyneiden, joilla ei ole toimivaa tukiverkostoa, tulee saada tukea ja apua hoitohenkilöstöltä 71 ja hoitotyöntekijöiden tulee tukea ikääntyneitä aiempaa aktiivisemmin ystävyyssuhteiden solmimisessa 56. Hyväksi havaittu toimintakyvyn muoto ovat myös vertaisryhmät, joita tulee kehittää ja hyödyntää aiempaa aktiivisemmin erilaisissa elämäntilanteissa olevien ikääntyneiden keskuudessa HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

20 Laadukkaalla potilasohjauksella tuetaan ikääntyneen toimintakykyä antamalla ikääntyneelle tiedollista tukea. Tässä selvityksessä nousi esille runsaasti potilasohjaukseen liittyviä kehittämistarpeita. Myös aiemmat tutkimukset ovat nostaneet esille tarpeen kiinnittää erityishuomiota ikääntyneiden potilaiden ohjaukseen, erityisesti ohjauksen sisällön, toteutuksen ja ymmärrettävyyden suhteen Ohjauksella voidaan lisätä potilaan ymmärrystä sairauttaan kohtaan ja ohjauksen avulla potilas oppii taitoja itsensä hoitamiseen ja saa tietoja joita hän voi soveltaa erilaisissa tilanteissa ja ongelmien ratkaisussa. Tämä toimii voimaannuttavana ja terveyttä edistävänä voimavarana. 92,94 Ohjauksen keskeiseksi tiedontarpeeksi nousi mm. lääkehoidon ohjaus. Myös Gerlander ym. 95 ovat nostaneet yhdeksi ikääntyneiden hoitotyön keskeisimmäksi haasteeksi lääkehoidon puutteellisen toteutumisen. On arvioitu, että vain puolet potilaista käyttää lääkkeitään annettujen ohjeiden mukaisesti. Potilasohjauksella voidaan auttaa potilasta ymmärtämään, miksi lääkehoito on juuri hänen kohdallaan tärkeää, mitä lääkehoitoon liittyy, miten se toteutetaan ja miten sitä pitäisi seurata. 95 Potilasohjauksen merkitys ja annetun ohjauksen ymmärtäminen korostuvat erityisesti hoidon painopisteen siirtyessä yhä enemmän avoterveydenhuoltoon. 93,96 99 Ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa vuonna 2013 tehdyssä vanhustenhoidon tilaa koskevassa selvityksessä todettiin tarpeelliseksi kehittää kotiin annettavien palvelujen monipuolisuutta, hallinnonalat ylittävää yhteistyötä ja henkilöstövoimavarojen kohdentamista. 100 Vanhuspalvelulain voimaantulon jälkeen tehdyssä selvityksessä (2014) todettiin, että suuria muutoksia kotihoidon toteuttamisessa ei tuolla aikavälillä ollut tapahtunut. Kehittämistarpeeksi nousivat erityisesti saattohoidon, muistisairauksien ja kuntoutuksen osaamisen lisääminen. 101 Riittävän osaamisen takaamiseksi ikääntyneiden hoitotyöhön tulee kiinnittää huomiota hoitotyön perusopetuksen järjestämiseen 46,48 49,51,55 58 sekä osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen jatkuvalla lisä- ja täydennyskoulutuksella. 44,47,59 Ikääntyneiden hoitotyössä tulee turvata riittävä koulutustaso 48 ja opetussisältöjä tulee arvioida kriittisesti 49,102, sillä hoitotyöntekijöiden osaamisen on todettu vaikuttavan merkittävästi ikääntyneiden hoitotyön laatuun ja palveluiden vaikuttavuuteen. 21 Tietojen ajan tasalla pitäminen on haasteellista niin hoitotyöntekijöille kuin kouluttajillekin. 37,57 58 Jatkuvasti muuttuvat oppimistarpeet ja nopean kehityksen aiheuttama tiedon määrä edellyttävät jatkuvaa oman osaamisen arviointia. 37,57 Säännöllisen osaamisen arvioinnin ja osaamisvaatimusten tarkastelun tulisi ohjata täydennyskoulutuksen suunnittelua ja toteutusta. 37,58,62 Myös aiemmissa tutkimuksissa on todettu tarpeelliseksi kehittää menetelmiä joiden pohjalta täydennyskoulutusta voitaisiin suunnata oikein osaamisen tunnistamiseen ja ammattitaidon ylläpitämisen varmistamiseen perustuen. 7, Oppimisen tukemiseksi tulee hyödyntää monipuolisia, opiskelijalähtöisiä opetusmenetelmiä. 44,46,61 Dickerson 106 ja Pakkonen ym. 16 ovat todenneet opetusmenetelmillä olevan merkitys oppimisen tukemisessa ja sitä kautta myös hoitajien tutkitun tiedon käytön edistämisessä. Terveydenhuollon täydennyskoulutus on tarpeellisuutensa lisäksi myös lakisääteistä toimintaa. Suomessa laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 107 velvoittaa terveydenhuollon ammattihenkilöt ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan, ja työnantajan järjestämään työntekijälle edellytykset tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistumiselle. Vuonna 2014 tehdyn HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

21 selvityksen mukaan sairaanhoitajien kuuden päivän lakisääteinen täydennyskoulutus ei kuitenkaan toteutunut. 108 Usein laadukkaan hoitotyön toteuttamisesta puhuttaessa vedotaan resursseihin ja niiden puutteeseen. Myös tässä selvityksessä henkilöresurssit nousivat yhdeksi keskeiseksi kehittämistarpeeksi. Henkilöresurssien kehittämistarpeet kohdistuvat hoitohenkilöstön määrään 34,46 47, henkilöstörakenteeseen 48-49, työnjakoon 34,49-53, työhyvinvointiin 46,52 ja hoitotyön johtamiseen. 39,54 Sairaanhoitajille (2014) tehdyn työn vetovoimaisuutta ja työhyvinvointia koskevan kyselyn tulokset nostavat esille mm. työvoimapulan. 108 Henkilöstömitoituksen tavoitteeksi on säädetty 0,5 hoitajaa asiakasta kohden. Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantatutkimuksessa suunnitellun ja toteutuneen henkilöstömitoituksen todettiin siirtyneen parempaan suuntaan. 100 Opetus- ja kulttuuriministeriö on koulutuksen kehittämissuunnitelmassaan 83 huomioinut henkilöstön riittävyyden iäkkäiden hoitotyössä lisäämällä koulutuspaikkoja. Olisi kuitenkin tarpeen kiinnittää huomiota myös osaamiskuvausten määrittelyyn, jotta opiskelijoiden kiinnostusta ikääntyneiden hoitotyöhön saataisiin lisättyä. 21 Myös sairaanhoitajien työolobarometrin tulokset tukevat käsitystä siitä, että uuden sukupolven sairaanhoitajat kaipaavat tiedollisia haasteita, tahtovat tehdä työnsä hyvin ja kehittyä työssään. 108 Alan vetovoimaisuuden lisäämiseksi ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamiseksi sosiaalija terveydenhuollon organisaatioiden on kiinnitettävä huomiota myös hyvään ja toimivaan työympäristöön sekä johtamiseen. Työhyvinvointia lisäämällä alalle saataisiin houkuteltua sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä, joiden työpanos näkyy parempina hoitotuloksina ja parantaa näin myös tuottavuutta toimivien ja näyttöön perustuvien käytäntöjen jalkautuessa hoitotyön käytäntöön. 108 Jatkossa on tarpeen kartoittaa tarkemmin vanhustyöhön liittyviä toimijoita ja ikääntyneiden parissa tehtävää kehittämistoimintaa käytettävissä olevien resurssien suuntaamiseksi mahdollisimman tehokkaasti ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Tämä parantaa myös tiedon laatua ja yhtenäistää toimintakäytäntöjä kansallisella tasolla. Tällä hetkellä toiminta on pirstaloitunutta ja on mahdollista, että samanlaisia kehittämishankkeita työstetään useampien toimijoiden toimesta. Useimmiten kehittämistoiminnan tuloksena syntyneet toimintamallit ovat hyödynnettävissä myös muissa toimintaympäristöissä, jolloin käytettävissä olevat voimavarat voidaan käyttää tehokkaammin hyödyksi. Esimerkkinä tällaisesta yhteistyöstä ovat Hoitotyön tutkimussäätiön koordinoimat Käsihygienia hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä ja Kaatumisten ehkäisy -hankkeet. Oulun yliopistollisessa sairaalassa kehitetty käsihygienian jatkuvan seurannan malli on otettu käyttöön jo useammissa terveydenhuollon yksiköissä samoin kuin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kehitetty toimintamalli kaatumistapaturmien ehkäisyyn. Kuten ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeena, myös jatkotutkimuksen ja kehittämistoiminnan osalta on tarpeen lisätä yhteistyötä eri tieteenalojen kesken. Tarvitaan siis paitsi monitieteellistä tutkimusta, myös jo olemassa olevan tietopohjan laajempaa kartoitusta. Tämä raportti antaa tietoa ikääntyneiden hoitotyön kehittämistarpeista hoitotieteellisen tutkimustiedon valossa. Laajemman kokonaiskuvan saamiseksi on tarpeen kartoittaa muiden tieteenalojen tuottamia tutkimuksia sekä kansainvälistä tutkimustietoa ikääntyneiden hoitotyöstä. HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen Vanhuspalvelulaki toimeenpano vuonna 2015 Satu Karppanen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) V V V 2 20.4.2015 Etunimi

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot