VANHUSTENHUOLLON STRATEGIA vuoteen 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHUSTENHUOLLON STRATEGIA vuoteen 2009"

Transkriptio

1 VANHUSTENHUOLLON STRATEGIA vuoteen

2 2 VANHUSTENHUOLLON STRATEGIAN TYÖSRYHMÄ: Puheenjohtaja Korpi Uuno sosiaali- ja terveyslautakunnan pj Sihteeri Järviniemi Helena kanslisti Hahto Oili Harjula Irma Kallio Eija Kiili Seppo Laaksonen Hannele Luhtala Anne Mäntysaari Matti Rahkonen Pekka Runsala Eila Säntti Maarit osastonhoitaja kodinhoitaja osastonhoitaja kunnanhallitus hoitotyönjohtaja sosiaali- ja terveyslautakunta kunnanhallitus sosiaalijohtaja kotihoidon osastonhoitaja osastonhoitaja

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. VANHUSTENHUOLLON STRATEGIAN PERUSTEET SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALTAKUNNALLISIA TAVOITTEITA TEUVAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TAVOITTEITA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN TOIMINNALLISET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET VANHUSTEN MÄÄRÄ JA IKÄRAKENTEEN MUUTOS TEUVALLA TEUVAN VANHUSTENHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ JA TUOTETUT PALVELUT VUOTEEN PALVELURAKENTEEN KEHITTYMINEN PALVELUJEN MÄÄRÄ JA KOHDENTUVUUS Kotihoito Tukipalvelut Palvelukotihoito Laitoshoito Kehitysvammahuolto Omaishoidon tuki Asuminen Sotainvalidit, veteraanit Saattohoito PALVELUJEN KUSTANNUKSET TEUVAN KUNNASSA VUONNA KOLMANNEN SEKTORIN TUOTTAMAT PALVELUT TEUVALLA PALVELUJEN NYKYTILANTEEN ARVIOINTI ERILAISIA TUTKIMUKSIA TEUVAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESTA TEUVAN KUNNAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS TEUVAN KUNNAN VANHUSTENHUOLLON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT SWOT-ANALYYSI: TEUVAN VANHUSTENHUOLLON VAHVUUDET, HEIKKOUDET, UHAT JA MAHDOLLISUUDET RAVA-MITTAUS TEUVAN VANHUSTENHUOLLON TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOTEEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT, TOIMINTA-AJATUS JA VISIO TAVOITTEET JA TOIMENPITEET PALVELURAKENTEELLE Yhteiset tavoitteet kotihoidossa, palvelukotihoidossa ja laitoshoidossa Laitoshoidon ja välimuotoisten palvelujen toimenpiteet Vanhusten kotihoidon toimenpiteet TAVOITTEET JA TOIMENPITEET KIINTEISTÖILLE TAVOITTEET JA TOIMENPITEET YHTEISTYÖN JA TIEDONKULUN TOIMIVUUDELLE SAS-työryhmän perustaminen Muu yhteistyö AVOHUOLLON KEHITTÄMISRAHA... 41

4 YHTEENVETO TAVOITTEISTA JA TOIMENPITEISTÄ TEUVAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA Kotihoidon tavoitteet ja toimenpiteet Palvelukotien tavoitteet ja toimenpiteet Laitoshoidon tavoitteet ja toimenpiteet Henkilöstöresurssien kehityksen yhteenveto VANHUSTENHUOLLON HENKILÖSTÖN KOULUTUS PALVELUJEN ARVIOINTI JA LAADUN MITTAUS STRATEGIAN KUSTANNUSVAIKUTUKSET HENKILÖSTÖMENOT STRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI... 56

5 5 1. VANHUSTENHUOLLON STRATEGIAN PERUSTEET Yleinen vanhuskäsitys Vanhustyössä toimii monen ammattialan ja palveluorganisaation työntekijöitä, jotka omista lähtökohdistaan käsin saattavat ymmärtää vanhuuden ja vanhana olemisen eri tavoin. Lisäksi vanhojen ihmisten oma, heidän omaistensa, vanhustyön palveluorganisaatioiden hallintoihmisten sekä luottamushenkilöiden vanhuskäsitykset saattavat erota toisistaan. Vanhuskäsitys muodostuu siitä, minkälaisena vanheneminen, vanhuus ja vanha ihminen nähdään, kuvataan ja määritetään. Vanhuus Ikääntyneiden ihmisten oma käsitys vanhuudesta on yleensä myönteisempi kuin vallitseva yhteiskunnallinen vanhuskäsitys. Voidaankin sanoa, että vanhuus on paljolti kokemuksellinen asia ja asennekysymys. Vanhenemisen uuden aikakauden taustalla vaikuttavat kolme tekijää: ihmisten pitkäikäisyys, vanhuuden moninaisuus ja vaihtelevuus (diverssiteetti) sekä eri sukupolvien vaatimukset. Pitkäikäisyyteen vaikuttavat ihmisen fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vanhenemisprosessit, mistä aiheutuu muutospaineita vanhuspalvelujen kehittämiselle. Vanhenemisessa ja vanhuudessa on alettu korostaa diverssiteettiä, joka merkitsee erilaisuutta, heterogeenisyyttä, monimutkaisuutta ja monikasvoisuutta. Esimerkiksi ikääntyneitten perherakenne on nykyisin aivan toinen kuin teollisen yhteiskunnan ydinperhemalli. Kolmas merkittävä seikka, joka vaikuttaa uuteen vanhenemiseen, on se, mihin sukupolveen yksilö kuuluu, sillä eri sukupolvilla on erilaisia vaatimuksia. Sukupolvelle on siten ominaista siihen kuuluvan ryhmän kokema samuus jostakin yhteisestä ja toisaalta erilaisuus suhteessa johonkin toiseen ryhmään. (Lähde: Vanhustyön keskusliitto, Vanhustyö)

6 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia tavoitteita Ikäihmisen palvelut Valtakunnallinen, sosiaali- ja terveysministeriön tavoite- ja toimintaohjelma vuosille , määrittelee yleiset linjaukset ja tavoitteet vanhustyölle. Ohjelman mukaan vanhuspolitiikan tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikäihminen voi elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa asuin- ja sosiaalisessa ympäristössään. Kotona asumista tuetaan nopeasti saatavilla, ammattitaitoisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Asumispalveluja ja erityyppistä laitoshoitoa on tarjolla niille, jotka eivät enää suoriudu elämästään kotona. Vanhuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi jokaisessa kunnassa pitää olla vanhuspoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet. Strategiaa täydentää palvelurakenteen kehittämisohjelma, jonka lähtökohtana on ikääntyneiden hyvä elämänlaatu, itsemääräämisoikeus ja itsenäinen suoriutuminen riippumatta heidän toimintakyvystään. Palvelujen tulee olla asiakaslähtöisiä ja yhteistyön omaisten ja eri palveluntuottajien ja omaisten kanssa pitää toimia saumattomasti. Ohjelmakauden tärkeimpänä tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Erityisesti pyritään lisäämään kotipalvelun määrää. Valtakunnallisen tason tavoitteeksi asetetaan, että kotipalvelujen kattavuus olisi 25 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä (asiakkaat vuoden aikana). Palvelusetelin käyttöönottoa tuetaan ikäihmisten kotipalvelussa vuoden 2004 alusta. Tavoite- ja toimintaohjelman painotuksina on otettu huomioon myös omaishoidon tuen kehittäminen sekä ikäihmisten harrastustoiminnan ja liikuntaharjoittelun tukeminen. (http://www.stakes.fi/ tiedotteet/2000/66.htm,http://www.stm.fi/resource.phx/vastt/sospa/shvan/index.htx h,ttp://www.epshp.fi/kuntapro/tulokset /peruspal.htm#teuva) 1.2. Teuvan sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen toiminta-ajatus vuodelle 2004 määrittelee, että sosiaali- ja terveystoimi tukee teuvalaisten selviytymistä eri elämäntilanteissa tuottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti kunnan omassa organisaati-

7 7 ossa sekä erityisen tarpeen ja sen toteamiseen liittyvän harkinnan perusteella yhteistoiminnassa naapurikuntien sekä kuntayhtymien kanssa. Samalla kehitetään yhteistoiminnassa muiden päävastuualueiden kanssa kunnan sosiaalisia ja terveydellisiä oloja sosiaalisten ja terveydellisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä täten palvelutarpeiden vähentämiseksi. (lähde: Teuvan kunnan toimintakertomus 2003 ) 1.3. Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen toiminnalliset päämäärät ja tavoitteet 2003 Teuvan sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueella on päämääränä kehittää toimintaa, henkilöstöä ja palvelujärjestelmän rakennetta siten, että palvelujärjestelmä vastaa kohtuullisin kustannuksin ja laadukkaana kunnan asukkaiden tarpeisiin. Keskeisiä päämääriä ovat avohoitokeskeisyys, taloudellisuus ja vaikuttavuus siten, että perusturva tulisi järjestetää ensisijaisesti avohoidossa, jonka voimavaroja lisättiin. (lähde: Teuvan kunnan toimintakertomus 2003) Yleisenä tavoitteena on hoitaa sosiaali- ja terveystoimen tehtävät käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Toiminnallisena tavoitteena on järjestää lakisääteinen sosiaalihuolto sekä sairaanhoito ja terveyspalvelut kunnan eri ikäisille asukkaille. Toiminnallisena tavoitteena on korostettu palvelurakennemuutoksia niin, että sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus turvataan ja palvelut järjestetään tehokkaasti. Palvelujärjestelmän päämääränä on ylläpitää ja edistää kuntalaisten terveyttä ja omatoimista selviytymistä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja hoitaa sairaita Vanhusten määrä ja ikärakenteen muutos Teuvalla Taulukossa 1 on kuvattu väestön ikärakenne ja sen muutoksen ennuste Teuvalla vuosina Tilaston mukaan yli 75-vuotiaiden määrä nousee tasaisesti, mutta prosentuaalisesti luku nousee nopeammin kuin määrällinen ennuste johtuen muuttotappiosta. Kasvu jatkuu tasaisena vuoteen 2020, minkä jälkeen yli 75-vuotiaiden määrä nousee jyrkästi. Niihin aikoihin ns. suuret ikäluokat saavuttavat 75 vuoden iän. Yli 85- vuotiaiden määrä ei kuitenkaan nouse yhtä jyrkästi vuosien välillä.

8 8 Taulukko 1. Väestön ikärakenne ja sen muutoksen ennuste Teuvalla vuosina Asukasl Yli 65 v % Yli 75 v % Yli 85 v % uku , , , Ennuste: , , , , , , , , ,5 Teuvan kunnan asukkaista oli miehiä ja naisia väkiluvun ollessa kaikkiaan henkilöä.

9 9 2. TEUVAN VANHUSTENHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ JA TUOTETUT PALVELUT VUOTEEN 2004 Vanhustenhuollon palvelujärjestelmällä tarkoitetaan erilaisia vanhuksille järjestettyjä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka kunta tuottaa ja/tai järjestää asukkailleen. Vastuu siitä, että palvelujen taso ja laatu vastaavat asukkaiden tarpeita, on kunnallisilla luottamushenkilöillä ja muilla päättäjillä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palvelujärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu toisiaan tukevista ja korvaavista palveluista. (Vaarama 1995) Vanhustenhuollon palvelujärjestelmästä on olemassa erilaisia jaotuksia. Yleisimmin vanhusten palvelut jaetaan avo-, laitos- ja välimuotoisiin palveluihin. Hoito kotona käsittää kotipalvelun, kotisairaanhoidon, erilaiset tukipalvelut ja omaishoidon tuen. Välimuotoisiin palveluihin katsotaan kuuluvan palvelutaloasuminen, päiväsairaanhoito ja lyhytaikainen laitoshoito eli intervallihoito (jaksohoito). Terveyskeskuksen vuodeosastohoito, vanhainkotihoito ja hoiva- sekä dementiakodit kuuluvat sen sijaan laitoshoitoon. Kun puhutaan vanhustenhuollon palvelujärjestelmästä, pohditaan myös sitä, ovatko asiakkaat oikeissa hoitopaikoissa ja tarpeenmukaisen hoidon piirissä. Tällöin käytetään käsitettä oikea hoidon porrastus. Tällä tarkoitetaan kaikkea sitä hoitoa, joka ulottuu vanhuksen itsenäisestä asumisesta aina raskaimpaan hoitomuotoon eli hoivahoitoon asti. Teuvalla vanhustenhuollon portaat antavat suuntaa Teuvan kunnan vanhustenhuollon palvelujärjestelmään ja palvelujen kehittämiseen.

10 10 VÄLIMUOTOISET HOITOPALVELUT palvelutaloasuminen lyhytaikainen laitoshoito VANHUKSEN HOITO LAITOKSESSA terveyskeskuksen osastohoito vanhainkotihoito dementiakotihoito VANHUKSEN HOITO KOTONA kotona annettavat palvelut omaishoidon tuki tukipalvelut tehostettu kotihoito Kuvio 1. Teuvan kunnan vanhustenhuollon portaat 2.1. Palvelurakenteen kehittyminen Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet suosittelevat, että 75 vuotta täyttäneistä vähintään 90 % asuisi kotona, 3 5 % asuisi palveluasunnoissa ja 5 7 % asuisi vanhainkodin tai terveyskeskuksen osastoilla. Vuoden 2004 tilanteen mukaan Teuvalla 75 vuotta täyttäneistä (745 asukasta ) asuu 85,3 % kotona, 6,7 % pienkodeissa ja 8 % laitoksessa. Näyttää siltä, että Teuvan kunnan vanhustenhuolto on vielä jonkin verran laitospainotteinen, mutta suuntaus on kohti avohoitopainotteisuutta. Palvelurakenteen tavoitteena Teuvalla on saavuttaa valtakunnalliset tavoitteet. Teuvalla on vanhushuollon kehittämisessä tukeuduttu vanhushuollon portaisiin ja pyritty kehittämään palveluja portaiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin vuonna Avohoitokeskeinen kehittäminen on ollut lähtökohtana myös yhdistämisen jälkeen.

11 11 Kotiin annettavat palvelut ovat erityisenä kehittämiskohteena tällä hetkellä. Elokuussa 2003 aloitettiin avopalvelun kehittämishanke, jonka seurauksena kotipalveluun palkattiin kaksi lähihoitajaa ja kotisairaanhoitoon yksi terveydenhoitaja ja yksi sairaanhoitaja. Kotisairaanhoidon työntekijöiden työpanosta on sijoitettu myös viikonloppuihin, mikä on mahdollistanut sen, että aikaisemmin viikonloppuisin osastolla 1 hoidetut haavanhoitopotilaat on voitukin hoitaa kotisairaanhoidon kautta. Tukipalvelutoimintaa on Teuvalla kehitetty ja saavutettu kattava toiminta, joka tavoittaa hyvin teuvalaiset vanhukset. Tukipalvelut tiedetään ja niitä osataan hakea. Avohoidon saunapalvelu on aloitettu Hopearinteellä Vanhustenkoti-yhdistyksen saunatiloissa 1980, avohoitoon tuli ensimmäinen palvelupiste Norinkylään vuonna 1990 ja sen jälkeen vuonna 1991 perustettiin palvelupiste Perälään vuokrakiinteistöön. Kaikki kolme palvelupistettä toimivat edelleen. Ateriapalvelua on järjestetty Teuvalla jo vuodesta 1982 lähtien. Se on kattavaa ja kaikille palvelua haluaville vanhuksille mahdollista. Yhtenä avohoidon kehittämismuotona on käytetty palvelukotiasumista, joka vanhustenhuollon palvelujärjestelmässä sijoittuu välimuotoisiin palveluihin. Ensimmäinen palvelukoti perustettiin vuonna 1992 (taulukko 2). Vuonna 2004 on palvelukoteja jo viisi. Yksi palvelukoti on tosin jo ehditty lakkauttaakin (Markkula).

12 12 Taulukko 2. Teuvan kunnan vanhustenhuollon kehitys vuosina Vuosi Kehittämiskohde 1980 Avohoidon saunapalvelu aloitettiin Hopearinteen Vanhustenkotiyhdistyksen saunatiloissa, ruokailumahdollisuus on lisätty toimintaan Kotona asuville vanhuksille käynnistettiin ateriapalvelu 1988 Aloitettiin turvapuhelintoiminta 1990 Avohoidon ensimmäinen palvelupiste avattiin Norinkylässä rakentamalla omat tilat kyseistä toimintaa varten 1990 Perustettiin ensimmäinen palvelukoti, Heikinhovi 1991 Avohoidon palvelupiste avattiin Perälässä, rivitalossa vuokratiloissa 1992 Perustettiin toinen palvelukoti, Simonhovi samaan aikaan avattiin pieni kodinomainen lisäyksikkö Markkula, jota hoidettiin Simonhovin kautta 1992 Päiväkeskustoiminta Henriikka-kodilla kokeiluluonteisesti kesti 6 8 kuukautta 1993 Perustettiin Henriikka-kodin yhteyteen dementiayksikkö muuttamalla Henriikka-kodin rakennetta 1993 Sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin 1994 Perustettiin palvelukoti Ailintupa Lehtiharjun sairaalan osastot siirtyivät Teuvan kunnan omaksi toiminnaksi 1995 Lakkautettiin johtavan hoitajan virka 1997 Perustettiin palvelukoti Mäntyniemi 2000 Kehitysvammahuolto siirrettiin kunnan omaksi toiminnaksi 2001 Palvelukoti Syyspihlaja käynnistettiin vanhainkodin yhteyteen 2003 Avopalvelujen kehittämishanke käynnistettiin; palkattiin kaksi lähihoitajaa kotipalveluun ja yksi terveydenhoitaja sekä yksi sairaanhoitaja kotisairaanhoitoon Lehtiharjun sairaalan henkilökunta siirtyi Teuvan kunnan palvelukseen Markkulan palvelukoti lakkautettiin 2004 Palkattiin hoitotyön johtaja Lakkautettiin vastaavan terveydenhoitajan virka Lakkautettiin vanhustyön osastonhoitajan virka Perustettiin kotihoidon osastonhoitajan virka Perustettiin Henriikkakodin osastonhoitajan virka Terveyskeskuksen osasto 1:n ja Henriikkakodin yhteenlaskettu laitospaikkojen määrä on 76. Lisäksi on terveyskeskuksen osasto 2 Lehtiharjussa, missä on 18 hoitopaikkaa

13 13 psykogeriatrisille vanhuksille. Lehtiharjun osastot siirtyivät kunnan omaksi toiminnaksi vuosina Henkilökunta kokonaisuudessaan siirtyi Teuvan kunnan palvelukseen vuoden 2003 alusta. Vanhainkodista on kehitetty kodinomainen yksikkö. Viimeksi Henriikkakodin rakennetta muutettiin enemmän hoivaosaston tyyliseksi ja yksi osasto muutettiin palvelukodiksi vuonna Kehitysvammahuolto on tullut kunnan omaksi palveluksi vuonna 2000 ja se muodostuu kolmesta yksiköstä; ohjatun asumisen yksiköstä, autetun asumisen yksiköstä ja toimintakeskuksesta. Toimintakeskuksessa järjestetään erilaista aktiivista toimintaa arkipäivisin. Asiakkaat saapuvat joko kotoaan tai asumisyksiköistä. Vanhustenhuollon tulevaisuuden kehittämisen on tarkoitus pohjautua vanhustenhuollon strategiaan, missä esitetään ne linjaukset, mihin kunnan tasolla ollaan valmiita sitoutumaan. Kuitenkin muistaen, että mikään suunnitelma ei ole itseisarvo, vaan on muutettavissa jos järjestelmä ei toimi. Kuvioiden 2 ja 3 kautta voidaan verrata Teuvan vanhustenhuollon palvelurakenteen kehittymistä vuosien välillä. Täysin uusi toiminta on kuviossa esitetty vahvennetulla reunuksella. Merkittävin avohuoltopainotteinen muutos em. vuosien välillä on tapahtunut palveluasumisen aloittamisessa ja lisäämisessä. Intervalli- ja dementiahoito ovat myös lisääntyneet. VANHUKSEN HOITO VÄLIMUOTOISET VANHUKSEN HOITO KOTONA HOITOPALVELUT LAITOKSESSA Kotipalvelu Kotisairaanhoito Tukipalvelut Terveyskeskusosasto 1 Vanhainkoti Kuvio 2. Teuvan vanhustenhuollon palvelurakenne vuonna 1990.

14 14 VANHUKSEN HOITO VÄLIMUOTOISET VANHUKSEN HOITO KOTONA HOITOPALVELUT LAITOKSESSA Tukipalvelut KOTISAIRAAN- HOITO Käyntejä 4804 Kehityvammahuolto Tuetun asumisen yksikkö Toimintakeskus Palvelukodit 50 paikkaa Heko 38 paikkaa Dementiahoito OS 1 38 paikkaa OS 2 18 paikkaa KOTIPALVELU Asiakkaita 275 Käyntejä Intervallihoito -Heko, os 1 Kehityvammahuolto Autetun asumisen yksikkö Kuvio 3. Teuvan vanhustenhuollon palvelurakenne vuonna Palvelujen määrä ja kohdentuvuus Kuten edellisessä kuviossa 3 on esitetty, kunnan tämänhetkinen vanhustenhuollon kapasiteetti koostuu kotihoidosta (kotipalvelu ja kotisairaanhoito), tukipalveluista (turvapuhelin-, ateria-, sauna-, pyykki-, siivouspalvelu), palveluasumisesta (5 pienkotia), laitoshoidosta (Henriikkakoti, os 1 ja os 2), kehitysvammahuollosta (Kaislakoti, Niittyleinikki, toimintakeskus) sekä omaishoidon tuesta Kotihoito Sosiaalihuoltolaki määrittelee vanhuksille tarkoitetut kotipalvelut asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluviksi tehtäviksi, toiminnoissa avustamiseksi ja toimintojen suorittamiseksi. Palveluja voi saada alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella. Kotipalvelun tavoite on turvata vanhusten kotona

15 15 selviytyminen tilanteissa, joissa toimintakyvyn alentuminen rajoittaa suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa. Yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on asiakkaan aktivoiminen ja hänen omatoimisuutensa tukeminen. Vanhus voi saada kotiin myös sairaanhoitoapua kotisairaanhoidosta. Valvotussa kotisairaanhoidossa asiakkaan luokse tehdään kotikäyntejä sovitulla tavalla säännöllisesti. Valvottua kotisairaanhoitoa toteutetaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Hoidon onnistumisen edellytys on tiivis ja joustava yhteistyö kotipalvelun, vanhainkodin ja terveyskeskuksen kanssa. Kotisairaanhoidon tavoitteena on vanhuksen terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä toimintakyvyn ja omatoimisuuden säilyttäminen mahdollisimman pitkään. Kotihoitoon kuuluu kotipalvelu, kotona tapahtuva sairaanhoito ja terveydenhuollon ehkäisevä työ. Tunnusomaista vanhuksen kotihoidolle on julkisen huolenpidon astuminen yksityiselle alueelle, kodin kynnyksen yli. Teuvalla kotihoidon tavoitteena on ollut vanhusten, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja perheiden itsenäisen selviytymisen tukeminen omassa kodissaan asiakkaan ja perheen omia voimavaroja hyödyntäen. Keskeistä vanhusväestön toimintakyvyn ylläpitämisessä on ollut ehkäisevä, omatoimisuutta edistävä ja kuntouttava ote kaikissa palveluissa ja hoidoissa. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunta on kuvattu taulukossa 3. Kotisairaanhoidon terveydenhoitajien osalta on muistettava, että he toteuttavat väestövastuuperiaatetta ja hoitavat oman alueensa väestön vauvasta vaariin. Avohuollon kehittämishanke, johon on palkattuna kaksi henkilöä kotipalveluun ja kaksi henkilöä kotisairaanhoitoon, kestää vuoden 2006 loppuun. Kotipalveluhenkilöstö on toiminut kuudessa aluevastuullisessa työryhmässä tehden myös säännöllistä ilta- ja viikonlopputyötä. Kullakin alueella työskentelee lisäksi terveydenhoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa muuta erikoiskoulutettua henkilökuntaa.

16 16 Taulukko 3. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunta vuonna KOTIPALVELUN HENKILÖKUNTA KOTISAIRAANHOIDON HENKILÖ- KUNTA Kotipalveluohjaaja Kotihoidon osastonhoitaja Kodinhoitajia 18 Terveydenhoitajia 4 Lähihoitajia 2 avohuollon kehittämishankkeessa Terveydenhoitaja 1 avohuollon kehittämishankkeessa Sairaanhoitaja 1 avohuollon kehittämishankkeessa Yhteensä 21 työntekijää Yhteensä 7 työntekijää Avohoidon kehittämishankkeen myötä kotisairaanhoidossa käynnistettiin viikonlopputyö. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito tukevat toisiaan niin, että asiakkaat selviytyisivät kotioloissa mahdollisimman pitkään. Yhtenä tavoitteena on saada ohjattua osa erikoissairaanhoidosta kotiutuvista potilaista suoraan kotisairaanhoitoon ilman vuodeosastovaihetta. Toisena merkittävänä tavoitteena on lyhentää osastojaksojen pituutta siten, että potilaat kotiutetaan nopeammin ja kotisairaanhoito ottaa vastuun potilaiden haava-, yms. hoidoista. Taulukko 4. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kotikäyntien lukumäärä vuosina Kotipalvelu Kotisairaanhoito Kotipalvelun käynnit ovat lisääntyneet lähes sadalla prosentilla vuosien 1994 ja 2003 välillä. Kotipalvelun asiakkaista oli vuonna 2003 kaikkiaan 275 henkilöä, heistä oli yli 65 -vuotiaita 121 henkilöä. Palvelujen tarve keskittyy ikäluokkaan vuotiaat (n. 52%). Kotisairaanhoidon käynnit ovat sen sijaan vähentyneet noin 2500 käynnillä vuodesta 1994 vuoteen 2003 johtuen siitä, että käyntien sisältö on muuttunut todellisia tarpeita vastaaviksi Tukipalvelut Tukipalvelut ovat avopalvelua täydentäviä palveluja, joita kunta voi järjestää asukkailleen. Palvelut ovat harkinnanvaraisia. Kunta päättää, mitä palveluja tarjotaan ja

17 17 paljonko palvelut maksavat asiakkaille. Teuvan kunnan tarjoamia tukipalveluja ovat turvapuhelin-, ateria-, sauna-, siivous- ja pyykkipalvelu sekä kuljetuspalvelu. Turvapuhelinpalvelu aloitettiin Teuvalla vuonna 1988, kun ensimmäiset puhelimet saatiin lahjoituksena SPR:ltä. Tänä päivänä kotona asuvilla asiakkailla on 56 turvapuhelinta. Tämän lisäksi palvelukodeissa asuvilla on kaikilla turvapuhelin, mikä nostaa puhelinten määrän 76 kappaleeseen. Ateriapalvelu on Teuvalla aloiteltu vuonna Ateriat valmistettiin ensin koulujen keittiöissä ja kotiavustajat sekä kodinhoitavat kuljettivat ateriat asiakkaille. Vuonna 2004 aterioita valmistetaan terveyskeskuksen keittiöllä, Lehtiharjun keittiöllä, Äystön koulun ja Perälä koulun keittiöillä. Lisäksi sotainvalidit voivat käydä syömässä yksityisillä ateriantuottajilla. Kaikkiaan vuonna 2003 tarjottiin ateriaa. Nykyisin kotipalveluauto vastaa pääsääntöisesti ateriakuljetuksista, kotipalveluautolla hoidetaan myöskin avohoidon saunapalvelun sekä Lehtiharjun päivätoiminnan kuljetukset, lisäksi muita kuljetuksia kotipalveluauton käyttökapasiteetista riippuen. Saunapalvelua on vuonna 2003 tarjottu 487 kertaa 20 henkilölle, Siivouspalvelu on tukipalveluna annettavaa palvelua ja maksu on tulosidonnainen. Siivouspalvelua on annettu 58 asiakkaalle. Pyykkipalvelua annetaan eri palvelupisteissä, ja sen lisäksi kirkonkylässä on oma pyykkihuoltopiste ryhmäperhepäivähoidon kiinteistössä. Kuljetuspalvelu: Tukipalveluihin kuuluu sosiaalihuoltolain (SHL) mukainen kuljetuspalvelutoiminta. Se järjestetään kunnan alueella henkilöille, jotka tarvitsevat sitä peruspalveluiden saamiseksi. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ole lainsäädäntöön pohjautuvaa erityisvelvollisuutta järjestää kyseistä toimintaa. Sosiaalihuoltolain (SHL) mukainen kuljetuspalveluoikeus voidaan myöntää niille vanhuksille tai vammaisille, jotka eivät lääkärintodistuksen tai sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen viranhaltijan mukaan ole luokiteltavissa vaikeavammaiseksi henkilöksi, mutta jolla on liikkumista haittaava sairaus tai vamma. Kuljetuspalveluoikeuden saanut henkilö saa kuukaudessa

18 18 käyttää enintään neljä (4) edestakaista tai kahdeksan (8) yhdensuuntaista matkaa Teuvan kunnan alueella. Kunnan on vammaispalvelulain (380/1987) ja asetuksen (759/1987) perusteella järjestettävä kuljetuspalvelut vaikeavammaisille Jos vaikeavammainen ei pysty käyttämään tavallisia liikennevälineitä, kuten linja-autoa, on kunnan järjestettävä hänelle kuljetuspalvelua. Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalveluun sisältyvät matkakohteet ovat: työmatkat, opiskelumatkat, terveydenhoitoon liittyvät matkat, asioimis-, vierailuja virkistysmatkat sekä muut toiminnan piiriin luettavat matkat Palvelukotihoito Palvelukotiasuminen kuuluu välimuotoisiin palveluihin. Teuvalla oli vuoden 2004 alussa viisi palvelukotia ja niissä on yhteensä 50 asukasta, joita hoitavat 11 vakituista työntekijää. Lisäksi Markkula toimi osan vuotta 2003 ja siellä asui neljä asukasta. Palvelutalojen kuormitusprosentti on vaihdellut 91,7-104,17 välillä (taulukko 5). Taulukko 5. Palvelukotien paikat ja hoitopäivät vuonna Palvelukoti Hoitopäiviä Kuormitus % Asukkaita Paikkoja 2003 Ailintupa ,70 % 8 7 Heikinhovi ,22 % Simonhovi ,17 % 14 9 Mäntyniemi ,89 % Syyspihlaja ,52 % Laitoshoito Laitoshoidon tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ensisijaisesti kunnan omilla osastoilla. Laitoshoidossa puhutaan kolmesta erilaisesta hoitomuodosta: lyhytaikainen ja kuntouttava hoito, jaksottainen hoito sekä pitkäaikainen hoito. Laitoshoidon yksikköjen perustunnuslukuja on taulukosta 6. Osasto 1 ja Henriikkakoti palvelevat teuvalaisia asukkaita, kun sen sijaan Lehtiharjun sairaalassa osasto 2:lla on ollut hoidettavana pääasiassa ulkopaikkakuntalaisia. Lehtiharjun osastojen

19 19 hoitopalveluja ovat käyttäneet Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Kurikka, Laihia ja Närpiö. Taulukko 6. Laitoshoidon tunnuslukuja. Paikkoja Henkilökuntaa Käyttöaste vuonna 2003 Hoitopäiviä vuonna 2003 Osasto , Osasto , Henriikkakoti , Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuolto käsitellään vanhustyön strategiassa, koska osa kehitysvammahuollon asiakkaista on iäkkäitä. Kehitysvammahuollossa on kunnan omana toimintana järjestetty työtoiminta, autettu asuminen ja ohjattu asuminen. Laitoshoidon palvelut on järjestetty Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kautta. Autetun asumisen yksikkö Niittyleinikki on hoitokoti, missä on ympärivuorokauden hoitohenkilökunta ja vakituisia asukaspaikkoja kahdeksan. Ohjatun asumisen yksikkö Kaislakoti, on kuuden asukkaan koti, missä on myös yksi intervallipaikka. Toimintakeskuksessa käy päivittäin noin 23 henkilöä tekemässä erilaisia alihankinta, puu- ja kangastöitä. Kotihoidossa on vuonna 2003 ollut noin 30 kehitysvammaista Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki kuuluu niihin sosiaalihuoltolain (710/1982) 17 :ssä mainittuihin sosiaalipalveluihin, joiden järjestämisestä kunnan on huolehdittava. Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palvelua, jotka määritellään omaishoitoa koskevassa sopimuksessa sekä hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Määräytymisperusteista päätetään kunnittain paikallistasolla. Kaikkiaan omaishoidon rahallista tukea saavia henkilöitä on Teuvalla 38 vuonna Tämän lisäksi on 10 henkilöä, joille omaishoidon tukea annetaan maksuttomana palveluna.

20 20 Taulukko 7. Hoitopalkkion porrastus Ryhmä I Ryhmä II Ryhmä III 316,50 474,57 229,30 316,49 229,29 8 henkilöä 13 henkilöä 14 henkilöä Taulukko 8. Ryhmä IV yli 25% sotainvalidit (3 henkilöä). Sotavamma % Sotavamma % Sotavamma % 474,57 316,49 229,29 Omaishoitajalla on oikeus vähintään kahteen vapaapäivään kuukautta kohti, mikäli hän on tuon kuukauden aikana ollut yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitotyöhön ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus hoitotyöhön yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin on ratkaiseva tekijä, kun arvioidaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen, ei niinkään hoitotyön raskaus. Kunta huolehtii hoidon järjestämisestä lakisääteisen vapaan ajaksi Asuminen Keskeistä vanhusväestön toimintakyvyssä on ennaltaehkäisevä, omatoimisuutta edistävä ja kuntouttava ote kaikissa palveluissa ja hoidoissa. Lähtökohtana on vanhusten kotona asumisen mahdollisuuksien parantaminen edistämällä asuntojen kunnostamista, uuden teknologian hyödyntämistä sekä tarjoamalla apuvälinepalveluja. Kunta huolehtii siitä, että rakennusalan, asuntotoimen ja sosiaalitoimen välinen yhteistyö toimii. Kartoitetaan kotona asuvien vanhusten toimintakyky, asunto-olosuhteet ja palvelutarpeet. Tarvittaessa parannetaan kotihoidon edellytyksiä kunnostamalla asuntoja sekä ohjataan vanhuksia hakemaan asuntojen korjaustoimintaan myönnettäviä avustuksia. Mikäli asumisolosuhteet ovat kunnolliset ja vanhusta tuetaan erilaisilla avopalveluilla, kotipalvelulla ja sosiaalisilla verkostoilla, niin voidaan kalliit laitospaikat käyttää toimintakykynsä jo menettäneiden sairaiden vanhusten hoitosijoina.

21 21 Taulukko 9. Korjausavustuksia, joihin on myönnetty valtiontukea KORJAUSAVUSTUKSIA MYÖNNETTY Vuosi Määrä euroina Määrä kpl kpl kpl kpl kpl Lisäksi asuntoja on jonkin verran korjattu ilman valtiontukea ja myöskin vammaispalvelulain perusteella Sotainvalidit, veteraanit Teuvalla oli tammikuussa vuonna 2004 sotavammalain mukaisia 30% sotainvalideja 27 henkilöä. Heistä kolme asuu palvelukodissa, yksi Kivipurossa ja 23 omassa kodissaan. Lähes kaikki ovat jonkin palvelun piirissä esimerkiksi tukipalvelujen (AP, saunapalvelu, pyykkihuolto), veteraanien siivouspalvelun tai kotipalvelun. Sotavammalain mukaisia 25% elinkoronsaajia oli yksi henkilö ja hän asuu palvelukodissa. Sotavammalain mukaisia veteraaneja alle 25% elinkoronsaajia oli 26 henkilöä, josta neljä on kotipalvelun piirissä ja yhdellä on omahoitaja kotona Saattohoito Saattohoidolla eli terminaalihoidolla tarkoitetaan hoitoa, jota annetaan potilaalle sairauden siinä vaiheessa, kun käytettävissä olevilla hoitomenetelmillä ei enää ole mahdollista parantaa potilaan sairauden ennustetta. Sillä tarkoitetaan myös hoitoa kuoleman lähestyessä. Terminaalihoidon tavoitteiden ja siinä noudatettavien periaatteiden lähtökohtana on, että potilas saa oireisiinsa ja kärsimyksiinsä mahdollisimman tehokasta lievitystä. Teuvan sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan toteuttaa saattohoitoa terveyskeskusosastoilla 1 ja 2, Henriikkakodissa, pienkodeissa sekä kotihoitona Palvelujen kustannukset Teuvan kunnassa vuonna 2003

22 22 Seuraavissa taulukoissa kuvataan vuoden 2003 laitos- ja avohoidon kustannuksia Teuvan kunnassa. Lähteenä on käytetty sosiaali- ja terveystoimen käyttötaloustilinpäätöstä. Taulukko 10. Eräiden avohoidon palveluiden kustannukset vuonna Bruttomenot Nettomenot Käyntihinta Kotisairaanhoito ,37 Kotipalvelu ,96 Tukipalvelut Omaishoidon tuki Yht Taulukko 11. Palvelukotiasumisen kustannukset vuonna Bruttomenot Nettomenot Hoitopäivän Nettohinta bruttohinta Heikihovi ,2 16,79 Simonhovi ,64 8,72 Ailintupa ,6 Mäntyniemi ,41 6,64 Syyspihlaja ,08 5,62 Yht Palvelukodin hoitopäivän hinta on kaikkien kiinteistö- ym. vyörytysten jälkeen vuoden 2003 tilinpäätöksestä laskettaessa 22,83 euroa / asukas / vrk. Taulukko 12. Laitoshoidon kustannukset vuonna Bruttomenot Nettomenot Hoitop. hinta brutto / netto Henriikkakoti ,80 / 53,30 Os ,89 / 61,83 Os Yht Taulukko 13. Kehitysvammahuollon kustannukset Bruttomenot Nettomenot Hoitop. hinta

23 23 brutto/netto Niittyleinikki ,70 / 109,57 Kaislakoti ,82 / 34,20 Toimintakeskus ,81 / 30,30 Yht (Lähde: Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätösanalyysi käyttötalousvuonna 2003) Näissä edellä mainituissa kustannuksissa on otettu huomioon ainoastaan ulkoiset menot, niistä puuttuvat kaikki sisäiset menot kuten esim. laitoshoidossa kiinteistökustannukset ja ravintokustannukset. Toisin sanoen hoitopäivän hinta nousee näiden kustannusten huomioon ottamisen jälkeen. Tukipalveluissa taasen ei ole huomioitu kodinhoitajien työpanosta ja sen kustannuksia tukipalveluiden menoihin, mikä taas puolestaan vaikuttaa kotipalvelun käyntihintaan. Tässä tapauksessa on käyntihinta laskettu kaikista kotipalvelun menoista vähentämättä tukipalvelujen osuutta. Tukipalveluiden hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi turvapuhelin-, sauna-, pyykkipalvelun tuottamiseen kuluva aika.

24 24 3. KOLMANNEN SEKTORIN TUOTTAMAT PALVELUT TEUVALLA Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut Teuvalla ovat moninaiset ja vuosien myötä kehittyneet vanhuksia palvelevaksi monimuotoiseksi toiminnaksi. Kaikki vanhuksille suunnatut kolmannen sektorin palvelut on otettu hyvin kiitollisena vastaan ja palvelut ovat tavoittaneet asiakaskunnan hyvin. Taulukossa olleiden toimijoiden lisäksi Perälän kyläyhdistys tuottaa palveluja kyläavustajan muodossa. Kyläavustajatoimintaa on ollut kaksi vuotta ja palvelun piiriin kuuluu n. 20 taloutta. Palvelu on maksullista. Kokopäivähinta on 30 ja puolipäivähinta Palvelua tarjotaan kaikille kyläläisille niin vanhuksille kuin lapsiperheillekin. Taulukko 14. Kolmannen sektorin tuottamia palveluja. TOIMIJAT Palvelumuoto Muuta huomioitavaa SPR ystäväpalvelu Avustajat ovat työllisyysvaroin ilmaista vanhuksille palkat- VETERAANISIIVOUS tarkoitettu sotainvalideille, veteraaneille ja heidän leskilleen apua annetaan noin 100:lle perheelle hinta /kerta. SEURAKUNTA kotikäynnit vanhusten luo virkistystoiminta syrjäytymisen ehkäisy palvelu on ilmaista TEUVAN VANHUSTENKO- vanhuksille tarkoitettuja vuokrataloja TIYHDISTYS vuokra on edullinen ja palvelut lähellä VANHUS- JA VAMMAIS- NEUVOSTO 11 jäsentä eläkeläis- ja vammaisjärjestöistä neuvosto tekee ehdotuksia kunnan palvelutoimintaan järjestävät virkistystoimintaa MUUT YHDISTYKSET Esim. MS, reuma, invalidit, ym. järjestävät lähinnä virkistystoimintaa tuja 2 palkallista työntekijää, harjoittelija, työllistetty Yhdistysten kautta voi anoa myös erilaisia kuntoutusjaksoja

25 25 4. PALVELUJEN NYKYTILANTEEN ARVIOINTI Palvelujen laatua, tuottavuutta ja tehokkuutta tulee arvioida säännöllisesti. Samoin on ensiarvoisen tärkeää arvioida myös työyhteisöjen sisäistä toimintaa, toimintojen sujuvuutta, palveluketjujen onnistumista, ja palvelujen laatua sekä tuloksellisuutta. Lisäresursseillakaan ei välttämättä saada parempilaatuisia palveluja jos toimintaperiaatteita ei ole selkeästi määritelty ja tehtävä- sekä vastuujaot ovat epäselvät. Kaikki toiminta vaatii tehokasta organisointia ja tehtävien, vastuun sekä valtuuksien määrittelyä Erilaisia tutkimuksia Teuvan sosiaali- ja terveystoimesta Teuvan kunnassa on tehty 1990-luvulla useita kehittämishankkeita ja pienimuotoisia tutkimuksia, joista yhteenveto taulukossa 13. Hankkeista ja tutkimuksista on kuusi suunnattu potilaille/asiakkaille ja loput henkilöstölle. Taulukko 15. Yhteenveto tutkimuksista Teuvan sosiaali- ja terveystoimessa vuosina Tutkimuksen tekijä, vuosi Stakes, kotiprojekti Segerholm 1992 Rauni Kohde, kenelle tehty Heko Teuvan kunta Yli-Kuivila Kirsi 1992 Heko, Os I Potilaat ja henkilökunta Mallula Minna 1996 Palvelukodissa asuville miesvanhuksille Stakes Kotiutuvat Sairaanhoidon laatu potilaat Jukka Jylhä Uusi 2002 Harjula Irma 2000 Os 1 henkilökunta Kysely tukipalvelujen käyttäjille Tutkimuksen laajuus ja tarkoitus Työntekijät ja vanhukset Vanhainkotityön kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö Laajuus ei selvinnyt tehty seurannalla ja haastattelulla Haastattelun 4:lle miehelle Ailintuvassa. Laadullinen tutkimus Kyselytutkimus 50 potilaalle, Tarkoitus kehittää palvelun laatua Koko henkilökunta 25 henkilöä, kehittää työyhteisöä Tukipalvelujen kehittäminen Kehittämisehdotukset, tulokset Vanhainkoti sai uuden ilmeen, kodinomaisuus tuli hyvin toteutettua, vanhusten hyvinvointi ja viihtyvyys parani Avoterveydenhoidon ja kodinhoitoavun alueellistaminen. TK:n vuodeosaston hoidon kehittäminen, vanhus- ja vammaishuollon kehittäminen, lähinnä toiminnan sekä yhteistyön kehittäminen eri yksiköiden välillä. Henkilöstön määrän vähentäminen sosiaali- ja terveystoimessa henkilöä. Ruokailusta kulttuurinen ja sosiaalinen kokonaiselämys. Itsemääräämisoikeuden säilyttäminen. Turvallisuuden tunteen luominen. Potilaat pääasiassa tyytyväisiä, hoitajien ammattitaito koettiin hyväksi, Lääkäreiden informaatiossa parantamista. Asiakaskeskeisyys hyvä ja parantunut, yhteistyö ja avoimuus lisääntynyt, oman työn ja muiden työyhteisöjen arvostuksen puute. Selvityksessä esille tulleet epäkohdat: Äystö-Norin ateriakuljetus, saunakuljetuksen järkeistäminen, pyykkihuollon organisointi, turvap. vastaanottokeskuksen uusiminen. Kaikki epäkohdat on hoidettu.

26 26 Taulukko 16. Yhteenveto tutkimuksista Teuvan sosiaali- ja terveystoimessa vuosina Tutkimuksen vuosi tekijä, Kohde, kenelle tehty Tutkimuksen laajuus ja tarkoitus Kehittämisehdotukset, tulokset Stakes 2001 Irma Harjula 2001 KSH ja Neuvola joka II vuosi Selvitystyöryhmä Kehittämiskysely 2002 Sosiaali- ja terveystoimi Teuvan sosiaali- ja terveyskeskus ITE-arviointi koko Vastauksista ei yhtenäistä kirjallista analyysia. henkilökunnalle Jokainen yksikkö tarkasteli tuloksiaan ja teki kehittämistyötä Arvioitiin yksikköjä ja niiden pohjalta. niiden toimivuutta Tutkimus yhteistyöstä Yhteistyön esteiksi ja ongelmiksi nousi: säästöt, kiire, Kysely työntekijät (20) henkilöstöpula, johdon ja henkilöstön sitoutumattomuus, ja haastattelu esimiehet tiedonkulun heikkous, hoitoneuvottelujen vähäisyys, (4) yhteisten hoito- ja palvelusuunnitelmien puuttuminen, yhteisten visioiden, toiminta-ajatuksen ja tavoitteiden puuttuminen. Asiakastyytyväisyyskysely Kaikille neuvolassa Asiakkaat yleensä tyytyväisiä saamaansa palveluun käyville asiakkaille. Seurataan palvelun laatua Sos. ja terveystoimen Kyselytutkimus, kyselyjä Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiota ei katsottu toimilökunnalle henki- 101 kpl, vastaus prosentti vaksi, avo- ja osastohoidon välisessä yhteistyössä on 55.4% kehitettävää Mauno Niskanen Koko kunnan henkilökunnalle (n=363) Työhyvinvointiin liittyvä kysely. Sosiaali- ja terveystoimessa esiintyy eniten ongelmia ja kuormittuneisuutta. Pitkäaikaista kuormittavuutta esiintyy viidesosalla työntekijöistä, joista kolmella vakavia. Työn ja työyksiköiden tavoitteissa epäselvyyttä. Kiire vaivaa 40% työntekijöistä sekä saman verran kokee saavansa palautetta huonosti. Lähes puolet pitää työyhteisöä jännittyneenä ja stressaavana tai vanhoista kaavoista kiinnipitävänä. 10% katsoo yhteistyön työyhteisössä toimivan huonosti ja ongelmia esimiehen kanssa oli 10% vastanneista. Työkokouksia pidetään harvoin ja se näkyy tiedonkulun ongelmissa ja siinä, ettei työyksikön tehtävistä ja tavoitteista keskustella riittävästi.

27 27 5. TEUVAN KUNNAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS Vanhushuollon strategiaa tehtäessä on syytä miettiä, tutkia ja pohtia tulevaisuutta, minkälaista vanhustenhuoltoa Teuvalle halutaan ja minkälaisen strategian pohjalta päätöksiä tehdään. Teuvan vanhustenhuollon strategian tulevaisuuden suunnittelun pohjana on käytetty seuraavia kolmea eri asiakokonaisuutta. Teuvan kunnan vanhustenhuollon visiosta, toiminta-ajatuksesta ja arvoista on saatu yhteenveto, joka perustuu henkilökunnalle tehtyyn kyselyyn ja johon jokainen vanhustenhuollossa työskentelevä henkilö on voinut vaikuttaa. Myöskin työryhmän jäsenet ovat yksilötehtävien ja ryhmätehtävien avulla miettineet visioita, toiminta-ajatuksia ja arvoja. SWOT-analyysin avulla on selvitetty Teuvan vanhustenhuollon sisäiset vahvuudet ja heikkoudet, sekä ulkoiset uhat ja mahdollisuudet. RAVA-mittauksella on saatu arvioitua palvelutarvetta ja oikeaa hoidon porrastusta. On saatu luotua kuva esim. laitoshoidon rakenteesta ja sen tarkoituksenmukaisuudesta, jolloin pystytään suunnittelemaan tulevaisuuden rakennemuutokset selkeämmin Teuvan kunnan vanhustenhuollon visio, toiminta-ajatus ja arvot Teuvan kunnan vanhustenhuollon strategia määrittelee kehittämisen suuntaviivat lähivuosiksi. Visio, toiminta-ajatus ja arvot kuvaavat sitä, millaiseksi Teuvaa halutaan kehittää. Arvot Kaiken toiminnan taustalla vaikuttavat arvot eli arvostukset. Arvoilla tarkoitetaan organisaation toiminnassa, asiakkaiden kohtelussa ja henkilöstön työskentelyssä arvostamia ja tärkeinä pitämiä asioita. Vanhustenhuollon arvoiksi Teuvalla kirjataan itsemääräämisoikeus, ihmisyyden kunnioittaminen, kokonaisvaltaisuus, luottamuksellisuus ja turvallisuus.

28 28 Visio Visiolla tarkoitetaan organisaation näkemystä tulevaisuuden tavoitetilasta. Teuvan kunnan vanhustenhuollon toiminnassa painottuu ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen, terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ottaen huomioon vanhusten omat voimavarat, yksilöllinen avun tarve ja kotona selviytymistä tukeva asuinympäristö. Vanhustenhuollon palvelut ovat riittäviä, oikea-aikaisia ja laadukkaita. Palveluiden suunnittelussa otetaan huomioon vanhusten koko tukiverkosto, kolmannen sektorin tuottamat palvelut sekä yksityiset palvelut. Toiminta-ajatus kuvaa organisaation toiminnan olemassaolon perustarkoitusta. Sosiaali- ja terveystoimi tukee teuvalaisten selviytymistä eri elämäntilanteissa tuottamalla riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti kunnan omassa organisaatiossa. Erityisen tarpeen ja sen toteamiseen liittyvän harkinnan perusteella voidaan palveluja tuottaa myös yhteistoiminnassa naapurikuntien ja kuntayhtymien kanssa. Kunnan sosiaalisia ja terveydellisiä oloja kehitetään yhdessä muiden päävastuualueiden kanssa sosiaalisten ja terveydellisten epäkohtien ehkäisemiseksi, poistamiseksi ja palvelutarpeen vähentämiseksi SWOT-analyysi: Teuvan vanhustenhuollon vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet Seuraavassa esitellään työryhmän keväällä 2004 yhdessä pohtimat ja kirjaamat Teuvan vanhustenhuollon sisäiset vahvuudet ja heikkoudet, sekä ulkoiset uhat ja mahdollisuudet. YHTEENVETO SWOT-ANALYYSISTÄ VAHVUUDET henkilöstö motivoitunutta, osaavaa ja ammattitaitoista nykyinen palvelurakenne hyvä teknologiaa hyödynnetty hyvin palvelujen edullisuus (esim. palvelukodit) yhdistynyt sosiaali- ja terveystoimi laitoshoidon hyvät ja toimivat tilat yhteiset hoito- ja palvelusuunnitelmat kotipalvelun ja KSH:n asiakkailla HEIKKOUDET yhtenäisen toiminta-ajatuksen, tavoitteiden ja arvojen puuttuminen vanhusten/hoitotyön arvostuksen puuttuminen säännöllinen palvelujen ja toiminnan arviointi puuttuu > suunnittelemattomuus dementiapaikkoja liian vähän laitospaikkojen ylikuormittuminen

29 29 työvuorosuunnitteluun tarvelähtöisyys esim. palvelukodeissa henkilökunnan iltavuoroja myöhäistettävä klo 21 asti koulutusta lisää mielenterveysongelmista, dementiasta erilaisten palvelumuotojen puuttuminen kuten, muistipoliklinikka, päivätoiminta, ennaltaehkäisevät kotikäynnit, yksityiset palveluntuottajat yhteistyössä ja toisten arvostamisessa puutteita MAHDOLLISUUDET yhtenäiset toiminta-ajatukset, tavoitteet ja arvot kaikkien tietoon avohoidon suunnitelmallinen kehittäminen yhteistyön kehittäminen avopalveluissa sekä avo- ja laitoshoidon välillä seutukunnallinen yhteistyö, kolmas sektori, järjestöt, yrittäjyys palvelujen kehittäminen: päivätoiminta, yöpartio, päiväsairaala, ennaltaehkäisevät kotikäynnit, kuntouttava työote, laitoshoito henkilöstö: koulutus, kohdentaminen, joustava siirtomahdollisuus, henkilöstöpankki omaisten osallistuminen hoitoon vanhusten asuntojen muutostyöt sotainvalidien ja veteraanien hoidon ja kuntoutuksen järjestäminen kotisairaalan kehittäminen UHAT vanhusten määrän lisääntymisen vaikutus palvelutarpeeseen koulutetun henkilökunnan saatavuus ja henkilökunnan ikääntyminen ulkomainen työvoima, kieliongelmat, kulttuurierot asiakkaiden vaatimustaso kohoaa dementian ja mielenterveysongelmien voimakas lisääntyminen lisää palvelutarvetta huoltosuhde (kuinka monta yksi työssäkäyvä elättää) 5.3. RAVA-mittaus RAVA-mittaria on Teuvan kunnassa käytetty vuoden 2004 kevään aikana ensimmäistä kertaa. Tulevaisuudessa on tarkoituksena tehdä Rava-mittaus vuosittain. Rava-mittausta käytetään perusteena mietittäessä vanhuksen toimintakyvyn edellyttämää hoitopaikkaa. Rava-indeksin hoitoisuusluokkia on kuusi ja mitä suurempi indeksi on, sitä hoitoisemmaksi potilas/asiakas on luokiteltu. Toimintakyvyn mittaus sisältää seuraavat alueet: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, virtsaaminen, ulostaminen, syöminen, lääkehoito, pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke/käytös. Tämän lisäksi hoitohenkilökunta arvioi jokaisen asiakkaan/potilaan hoitoisuuden janalla 0-10 siten, että mitä raskaammaksi henkilökunta asiakkaan kokee sitä suuremman numeron ko. asiakas saa. Kuviossa 4 verrataan toimintakykyä ja henkilökunnan kokemaa hoitoisuutta toisiinsa.

30 30 3,79 3,29 2,79 2,29 1,79 1,29 2 2,5 3, RAVA-keskiarvo Hoitoisuus Kotihoito Palvelukotihoito Laitoshoito Kuvio 4 : Teuvan vanhustenhuollon RAVA-indeksin ja subjektiivisesti koetun hoidon raskauden keskiarvot hoitomuodoittain. Pylväät kuvaavat toimintakykymittauksen tuloksia ja jana henkilökunnan subjektiivisia arvioita asiakkaiden/potilaiden hoitoisuudesta. Toimintakyvyn perusteella kotihoidossa asiakkaat ovat parempikuntoisia kuin palvelukodeissa ja laitoshoidossa. Hoidon porrastus on näiltä osin onnistunut hyvin. Tulevaisuudessa laitoshoidon keskiarvo voisi olla korkeampikin esim. 3,5 jos palvelukotihoidossa voidaan antaa asiakkaille tehostettua palvelua lisäämällä palvelukotien aukioloaikoja ja yöpartiointia. Koettu hoitoisuus on kotihoidon osalta paljon yli mitatun toimintakyvyn, minkä syytä on pohdittava esim. henkilöstön koulutuksen kautta: onko kotipalvelussa vielä kuitenkin jonkin verran kouluttamatonta henkilökuntaa, mikä arvioinneissa nostaa hoitoisuutta. Henkilökunnan riittävä koulutus vähentää pelkoja, turvattomuutta ja edistää ammatillista suhtautumista asiakkaaseen. Laitoshoidossa on sen sijaan toimintakyky ja hoitoisuus lähes samoissa lukemissa, mikä selvästi kertoo siitä, että koulutettu henkilökunta näkee potilaan hoitoisuuden lähes samana kuin toimintakyvyn mittauksen tuloksetkin.

31 31 6. TEUVAN VANHUSTENHUOLLON TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOTEEN Toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja visio Kaiken toiminnan taustalla vaikuttavat arvot eli arvostukset. Arvoilla tarkoitetaan organisaation toiminnassa, asiakkaiden kohtelussa ja henkilöstön työskentelyssä arvostamia ja tärkeinä pitämiä asioita. Teuvan kunnan vanhustenhuollon arvot ovat seuraavat: Itsemääräämisoikeus; asiakkaan itsemääräämisoikeutta tuetaan kertomalla hänelle eri vaihtoehdoista, antamalla hänen valita niistä ja kunnioittamalla hänen valintaansa sekä pyrkimällä toimimaan asiakkaan valinnan mukaan Ihmisyyden kunnioittaminen; jokaista vanhusta kohtaan käyttäydytään kunnioittavasti ja arvostavasti Kokonaisvaltaisuus; hoidetaan ihmistä kokonaisuutena (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, hengellinen) hoitoon ja yhteistyöhön pyritään saamaan omaisia, läheisiä ja muita tahoja turvataan hoidon jatkuvuus kaikissa olosuhteissa Luottamuksellisuus; luottamuksen perusta on hoito- ja palvelusuunnitelma sovituista ajoista ja toiminnoista pidetään kiinni sitoudutaan salassapitovelvollisuuteen Turvallisuus; hoitotyössä ja toimenpiteissä käytetään turvallisia menetelmiä, jotka perustuvat tutkittuun tieteelliseen tietoon turvallisuus edellyttää riittävää, suositusten edellyttämää henkilökuntamäärää ja -mitoitusta Toiminta-ajatus kuvaa organisaation toiminnan olemassaolon perustarkoitusta: Teuvan sosiaali- ja terveystoimi tukee teuvalaisten selviytymistä eri elämäntilanteissa tuottamalla riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti kunnan omassa organisaatiossa. Erityisen tarpeen ja sen toteamiseen liittyvän harkinnan

32 32 perustella voidaan palveluja tuottaa myös yhteistoiminnassa naapurikuntien ja kuntayhtymien kanssa. Kunnan sosiaalisia ja terveydellisiä oloja kehitetään yhdessä muiden päävastuualueiden kanssa sosiaalisten ja terveydellisten epäkohtien ehkäisemiseksi, poistamiseksi ja palvelutarpeen vähentämiseksi. Visiolla tarkoitetaan organisaation näkemystä tulevaisuuden tavoitetilasta: Teuvan kunnan vanhustenhuollon toiminnassa painottuu ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen, terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ottaen huomioon vanhusten omat voimavarat, yksilöllinen avun tarve ja kotona selviytymistä tukeva asuinympäristö. Vanhustenhuollon palvelut ovat riittäviä, oikea-aikaisia ja laadukkaita. Palveluiden suunnittelussa otetaan huomioon vanhusten koko tukiverkosto, kolmannen sektorin tuottamat palvelut sekä yksityiset palvelut Tavoitteet ja toimenpiteet palvelurakenteelle Teuvan kunnan vanhustenhuollon tavoitteet pohjautuvat valtakunnallisiin suosituksiin: palveluja kehitetään tarvelähtöisesti huomioiden vanhusten fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet palvelujen kehittämisessä painottuvat kotona annettavat ja kotiin tuodut palvelut palvelut ovat riittäviä, asianmukaisia ja laadukkaita palveluja tuottava henkilökunta on riittävää, osaavaa ja motivoitunutta palvelut ovat kohtuuhintaisia Yli 75-vuotiaiden määrä ei ennusteiden mukaan tule Teuvan kunnassa lisääntymään radikaalisti, mikä osaltaan helpottaa toimenpiteiden suunnittelua. Palvelurakenteen tavoitteeksi voidaan asettaa valtakunnalliset tavoitteet, joiden mukaan kunnan yli 75- vuotiaista vanhuksista noin 90% asuisi kotona, 3-5% palvelutaloissa ja 5-7% vanhainkodin tai terveyskeskuksen osastoilla.

33 Yhteiset tavoitteet kotihoidossa, palvelukotihoidossa ja laitoshoidossa Toiminta lähtee selkeästä visiosta, jonka pohjana ovat yhdessä määritellyt arvot. Visiosta johdetaan tavoitteet ja suunnitellaan toimenpiteet. Hoitotyön tavoitteena on hyvä, laadukas ja asiakaslähtöinen hoito. Tähän pyritään ammattitaitoisen henkilökunnan turvin. Työnantaja sitoutuu järjestämään suositusten mukaisesti riittävää täydennyskoulutusta henkilöstölleen. Jokaisessa yksikössä laaditaan laatukäsikirja ja palvelujen / hoidon laatua mitataan asiakaskyselyin säännöllisin väliajoin. Taulukko 17. Tavoitteet ja toimenpiteet koko henkilökunnalle Tavoitteet Toimenpiteet a. Koulutussuunnitelmat b. Koulutuksen toteutus c. TYKY-toiminta a. Laatiminen b. Keskustelu ja sisäistäminen 1. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen, ikääntyneen henkilökunnan työkyvyn ylläpitäminen 2. Selkeät visiot, arvot, tavoitteet ja toimintaajatus 3. Hyvä, laadukas asiakaslähtöinen työ a. Laatukäsitteiden ymmärtäminen b. Laatumittarit c. Laatukäsikirjan laatiminen 4. Asiakkaat /potilaat hoitosuosituksen mukaisessa paikassa a. RAVA-mittauksella suoritettu hoitoisuuden ja toimintakyvyn arviointi Suunnitelmakaudella pyritään toteuttamaan oikea hoidon porrastusta, missä apuna käytetään RAVA-toimintakykymittauksia. Tavoitteen mukaisesti palvelukoteihin ei sijoiteta liian hyväkuntoisia asukkaita, vaan heidät hoidetaan kotihoidossa niin kauan kuin mahdollista. Vastaavasti vanhainkotiin asiakkaat pääsevät vasta sitten, kun riittävät toimintakyvyn vajaukset osoittavat tehostetun tai täysin autetun hoidon tarvetta Laitoshoidon ja välimuotoisten palvelujen toimenpiteet Teuvan laitoshoitoyksikköjen potilasrakenne koostuu hyvin erityyppisistä potilaista, joten tarvitaan laitoshoidon selkiyttämistä ja rakenteellisia muutoksia. Rakennemuutoksen ansiosta keskitetään pitkäaikaispotilaat, dementoituneet ja akuuttipotilaat omiin yksiköihinsä. Näin hoitotyötä voidaan kehittää yksiköittäin osaamista ja tarvetta vastaavaksi.

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT ALKAEN

KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT ALKAEN KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT..0 ALKAEN Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (9/9): Kotona annettava palvelu (648/9): Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat 15.10.2014 Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidon tuen palveluohjaus ja päätöksenteko Espoossa Perhe- ja sosiaalipalveluiden tulosyksikön vammaisten

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko Hallitus 64 11.03.2015 Omaishoidon tuen kriteerit 2015 251/05.12.00.01/2015 EKSTPHAL 64 Eksoten yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat olleet käytössä vuoden 2010 alusta. Myöntämisperusteita

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Tukipalvelukriteerit Uudessakaupungissa

Tukipalvelukriteerit Uudessakaupungissa 1 (5) Anniina Saarinen, Minna Kivijärvi, Pirjo Rakkolainen, Laura Kirkkomäki Tukipalvelukriteerit Uudessakaupungissa 3 2 (5) UUDENKAUPUNGIN TUKIPALVELUKRITEERIT Uudenkaupungin kotona asumista tukevat tukipalvelut

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta OPERATIIVINEN SOPIMUS seuranta 1.1.-30.6. Vanhus- ja vammaispalvelut Taloudelliset tavoitteet 1.1 Määrärahat 1.000 TP 15 TAM Ennuste Tulot 34 738 33 824 33 891 Menot 179 494 180 299 180 326 Netto 144 756

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (7) 294 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto Mari Rantasen ym. valtuustoaloitteesta omaishoitajien henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton selvittämisestä HEL

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992)

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992) 14.1.2016/ch SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992) Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.12.2015, 114 MUUT ASIAKASMAKSUT / Koti- ja laitoshoito LYHYTAIKAINEN

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta Liite Peruspalvelulautakunta 11.12.2014 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2015 1. Säännöllinen kotihoito Henkilömäärä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen tarkoitus

Omaishoidon tuen tarkoitus Perusturvalautakunta 24.11.2016 54 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2017 ALKAEN Omaishoidon tuen tarkoitus Omaishoidon tuen tarkoitus on mahdollistaa hoidettavan kotona asuminen. Omaishoidon tukea

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotona paras Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotihoidon organisaatio: Kotihoidon johtaja Marjatta Lahti kotihoidon ohjaaja Tuija

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.2.2014 Kehitysvammaisten erityishuollon palveluista perittävät maksut: 1. Pitkäaikainen hoito ja asuminen: Pitkäaikaisesta

Lisätiedot

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta Liite Peruspalvelulautakunta 10.12.2013 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2014 1. Säännöllinen kotihoito Henkilömäärä

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa IKÄIHMINEN TOIMIJANA-hanke Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa 1.1.-31.8.2014 Anu Puustinen Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Asiakaspalautejärjestelmä Arviointivälineen kartoitus KUNNAN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot