VANHUSTENHUOLLON STRATEGIA vuoteen 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHUSTENHUOLLON STRATEGIA vuoteen 2009"

Transkriptio

1 VANHUSTENHUOLLON STRATEGIA vuoteen

2 2 VANHUSTENHUOLLON STRATEGIAN TYÖSRYHMÄ: Puheenjohtaja Korpi Uuno sosiaali- ja terveyslautakunnan pj Sihteeri Järviniemi Helena kanslisti Hahto Oili Harjula Irma Kallio Eija Kiili Seppo Laaksonen Hannele Luhtala Anne Mäntysaari Matti Rahkonen Pekka Runsala Eila Säntti Maarit osastonhoitaja kodinhoitaja osastonhoitaja kunnanhallitus hoitotyönjohtaja sosiaali- ja terveyslautakunta kunnanhallitus sosiaalijohtaja kotihoidon osastonhoitaja osastonhoitaja

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. VANHUSTENHUOLLON STRATEGIAN PERUSTEET SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALTAKUNNALLISIA TAVOITTEITA TEUVAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TAVOITTEITA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN TOIMINNALLISET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET VANHUSTEN MÄÄRÄ JA IKÄRAKENTEEN MUUTOS TEUVALLA TEUVAN VANHUSTENHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ JA TUOTETUT PALVELUT VUOTEEN PALVELURAKENTEEN KEHITTYMINEN PALVELUJEN MÄÄRÄ JA KOHDENTUVUUS Kotihoito Tukipalvelut Palvelukotihoito Laitoshoito Kehitysvammahuolto Omaishoidon tuki Asuminen Sotainvalidit, veteraanit Saattohoito PALVELUJEN KUSTANNUKSET TEUVAN KUNNASSA VUONNA KOLMANNEN SEKTORIN TUOTTAMAT PALVELUT TEUVALLA PALVELUJEN NYKYTILANTEEN ARVIOINTI ERILAISIA TUTKIMUKSIA TEUVAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESTA TEUVAN KUNNAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS TEUVAN KUNNAN VANHUSTENHUOLLON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT SWOT-ANALYYSI: TEUVAN VANHUSTENHUOLLON VAHVUUDET, HEIKKOUDET, UHAT JA MAHDOLLISUUDET RAVA-MITTAUS TEUVAN VANHUSTENHUOLLON TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOTEEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT, TOIMINTA-AJATUS JA VISIO TAVOITTEET JA TOIMENPITEET PALVELURAKENTEELLE Yhteiset tavoitteet kotihoidossa, palvelukotihoidossa ja laitoshoidossa Laitoshoidon ja välimuotoisten palvelujen toimenpiteet Vanhusten kotihoidon toimenpiteet TAVOITTEET JA TOIMENPITEET KIINTEISTÖILLE TAVOITTEET JA TOIMENPITEET YHTEISTYÖN JA TIEDONKULUN TOIMIVUUDELLE SAS-työryhmän perustaminen Muu yhteistyö AVOHUOLLON KEHITTÄMISRAHA... 41

4 YHTEENVETO TAVOITTEISTA JA TOIMENPITEISTÄ TEUVAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA Kotihoidon tavoitteet ja toimenpiteet Palvelukotien tavoitteet ja toimenpiteet Laitoshoidon tavoitteet ja toimenpiteet Henkilöstöresurssien kehityksen yhteenveto VANHUSTENHUOLLON HENKILÖSTÖN KOULUTUS PALVELUJEN ARVIOINTI JA LAADUN MITTAUS STRATEGIAN KUSTANNUSVAIKUTUKSET HENKILÖSTÖMENOT STRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI... 56

5 5 1. VANHUSTENHUOLLON STRATEGIAN PERUSTEET Yleinen vanhuskäsitys Vanhustyössä toimii monen ammattialan ja palveluorganisaation työntekijöitä, jotka omista lähtökohdistaan käsin saattavat ymmärtää vanhuuden ja vanhana olemisen eri tavoin. Lisäksi vanhojen ihmisten oma, heidän omaistensa, vanhustyön palveluorganisaatioiden hallintoihmisten sekä luottamushenkilöiden vanhuskäsitykset saattavat erota toisistaan. Vanhuskäsitys muodostuu siitä, minkälaisena vanheneminen, vanhuus ja vanha ihminen nähdään, kuvataan ja määritetään. Vanhuus Ikääntyneiden ihmisten oma käsitys vanhuudesta on yleensä myönteisempi kuin vallitseva yhteiskunnallinen vanhuskäsitys. Voidaankin sanoa, että vanhuus on paljolti kokemuksellinen asia ja asennekysymys. Vanhenemisen uuden aikakauden taustalla vaikuttavat kolme tekijää: ihmisten pitkäikäisyys, vanhuuden moninaisuus ja vaihtelevuus (diverssiteetti) sekä eri sukupolvien vaatimukset. Pitkäikäisyyteen vaikuttavat ihmisen fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vanhenemisprosessit, mistä aiheutuu muutospaineita vanhuspalvelujen kehittämiselle. Vanhenemisessa ja vanhuudessa on alettu korostaa diverssiteettiä, joka merkitsee erilaisuutta, heterogeenisyyttä, monimutkaisuutta ja monikasvoisuutta. Esimerkiksi ikääntyneitten perherakenne on nykyisin aivan toinen kuin teollisen yhteiskunnan ydinperhemalli. Kolmas merkittävä seikka, joka vaikuttaa uuteen vanhenemiseen, on se, mihin sukupolveen yksilö kuuluu, sillä eri sukupolvilla on erilaisia vaatimuksia. Sukupolvelle on siten ominaista siihen kuuluvan ryhmän kokema samuus jostakin yhteisestä ja toisaalta erilaisuus suhteessa johonkin toiseen ryhmään. (Lähde: Vanhustyön keskusliitto, Vanhustyö)

6 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia tavoitteita Ikäihmisen palvelut Valtakunnallinen, sosiaali- ja terveysministeriön tavoite- ja toimintaohjelma vuosille , määrittelee yleiset linjaukset ja tavoitteet vanhustyölle. Ohjelman mukaan vanhuspolitiikan tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikäihminen voi elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa asuin- ja sosiaalisessa ympäristössään. Kotona asumista tuetaan nopeasti saatavilla, ammattitaitoisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Asumispalveluja ja erityyppistä laitoshoitoa on tarjolla niille, jotka eivät enää suoriudu elämästään kotona. Vanhuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi jokaisessa kunnassa pitää olla vanhuspoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet. Strategiaa täydentää palvelurakenteen kehittämisohjelma, jonka lähtökohtana on ikääntyneiden hyvä elämänlaatu, itsemääräämisoikeus ja itsenäinen suoriutuminen riippumatta heidän toimintakyvystään. Palvelujen tulee olla asiakaslähtöisiä ja yhteistyön omaisten ja eri palveluntuottajien ja omaisten kanssa pitää toimia saumattomasti. Ohjelmakauden tärkeimpänä tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Erityisesti pyritään lisäämään kotipalvelun määrää. Valtakunnallisen tason tavoitteeksi asetetaan, että kotipalvelujen kattavuus olisi 25 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä (asiakkaat vuoden aikana). Palvelusetelin käyttöönottoa tuetaan ikäihmisten kotipalvelussa vuoden 2004 alusta. Tavoite- ja toimintaohjelman painotuksina on otettu huomioon myös omaishoidon tuen kehittäminen sekä ikäihmisten harrastustoiminnan ja liikuntaharjoittelun tukeminen. (http://www.stakes.fi/ tiedotteet/2000/66.htm,http://www.stm.fi/resource.phx/vastt/sospa/shvan/index.htx h,ttp://www.epshp.fi/kuntapro/tulokset /peruspal.htm#teuva) 1.2. Teuvan sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen toiminta-ajatus vuodelle 2004 määrittelee, että sosiaali- ja terveystoimi tukee teuvalaisten selviytymistä eri elämäntilanteissa tuottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti kunnan omassa organisaati-

7 7 ossa sekä erityisen tarpeen ja sen toteamiseen liittyvän harkinnan perusteella yhteistoiminnassa naapurikuntien sekä kuntayhtymien kanssa. Samalla kehitetään yhteistoiminnassa muiden päävastuualueiden kanssa kunnan sosiaalisia ja terveydellisiä oloja sosiaalisten ja terveydellisten epäkohtien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi sekä täten palvelutarpeiden vähentämiseksi. (lähde: Teuvan kunnan toimintakertomus 2003 ) 1.3. Sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen toiminnalliset päämäärät ja tavoitteet 2003 Teuvan sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueella on päämääränä kehittää toimintaa, henkilöstöä ja palvelujärjestelmän rakennetta siten, että palvelujärjestelmä vastaa kohtuullisin kustannuksin ja laadukkaana kunnan asukkaiden tarpeisiin. Keskeisiä päämääriä ovat avohoitokeskeisyys, taloudellisuus ja vaikuttavuus siten, että perusturva tulisi järjestetää ensisijaisesti avohoidossa, jonka voimavaroja lisättiin. (lähde: Teuvan kunnan toimintakertomus 2003) Yleisenä tavoitteena on hoitaa sosiaali- ja terveystoimen tehtävät käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Toiminnallisena tavoitteena on järjestää lakisääteinen sosiaalihuolto sekä sairaanhoito ja terveyspalvelut kunnan eri ikäisille asukkaille. Toiminnallisena tavoitteena on korostettu palvelurakennemuutoksia niin, että sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus turvataan ja palvelut järjestetään tehokkaasti. Palvelujärjestelmän päämääränä on ylläpitää ja edistää kuntalaisten terveyttä ja omatoimista selviytymistä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja hoitaa sairaita Vanhusten määrä ja ikärakenteen muutos Teuvalla Taulukossa 1 on kuvattu väestön ikärakenne ja sen muutoksen ennuste Teuvalla vuosina Tilaston mukaan yli 75-vuotiaiden määrä nousee tasaisesti, mutta prosentuaalisesti luku nousee nopeammin kuin määrällinen ennuste johtuen muuttotappiosta. Kasvu jatkuu tasaisena vuoteen 2020, minkä jälkeen yli 75-vuotiaiden määrä nousee jyrkästi. Niihin aikoihin ns. suuret ikäluokat saavuttavat 75 vuoden iän. Yli 85- vuotiaiden määrä ei kuitenkaan nouse yhtä jyrkästi vuosien välillä.

8 8 Taulukko 1. Väestön ikärakenne ja sen muutoksen ennuste Teuvalla vuosina Asukasl Yli 65 v % Yli 75 v % Yli 85 v % uku , , , Ennuste: , , , , , , , , ,5 Teuvan kunnan asukkaista oli miehiä ja naisia väkiluvun ollessa kaikkiaan henkilöä.

9 9 2. TEUVAN VANHUSTENHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ JA TUOTETUT PALVELUT VUOTEEN 2004 Vanhustenhuollon palvelujärjestelmällä tarkoitetaan erilaisia vanhuksille järjestettyjä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka kunta tuottaa ja/tai järjestää asukkailleen. Vastuu siitä, että palvelujen taso ja laatu vastaavat asukkaiden tarpeita, on kunnallisilla luottamushenkilöillä ja muilla päättäjillä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palvelujärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu toisiaan tukevista ja korvaavista palveluista. (Vaarama 1995) Vanhustenhuollon palvelujärjestelmästä on olemassa erilaisia jaotuksia. Yleisimmin vanhusten palvelut jaetaan avo-, laitos- ja välimuotoisiin palveluihin. Hoito kotona käsittää kotipalvelun, kotisairaanhoidon, erilaiset tukipalvelut ja omaishoidon tuen. Välimuotoisiin palveluihin katsotaan kuuluvan palvelutaloasuminen, päiväsairaanhoito ja lyhytaikainen laitoshoito eli intervallihoito (jaksohoito). Terveyskeskuksen vuodeosastohoito, vanhainkotihoito ja hoiva- sekä dementiakodit kuuluvat sen sijaan laitoshoitoon. Kun puhutaan vanhustenhuollon palvelujärjestelmästä, pohditaan myös sitä, ovatko asiakkaat oikeissa hoitopaikoissa ja tarpeenmukaisen hoidon piirissä. Tällöin käytetään käsitettä oikea hoidon porrastus. Tällä tarkoitetaan kaikkea sitä hoitoa, joka ulottuu vanhuksen itsenäisestä asumisesta aina raskaimpaan hoitomuotoon eli hoivahoitoon asti. Teuvalla vanhustenhuollon portaat antavat suuntaa Teuvan kunnan vanhustenhuollon palvelujärjestelmään ja palvelujen kehittämiseen.

10 10 VÄLIMUOTOISET HOITOPALVELUT palvelutaloasuminen lyhytaikainen laitoshoito VANHUKSEN HOITO LAITOKSESSA terveyskeskuksen osastohoito vanhainkotihoito dementiakotihoito VANHUKSEN HOITO KOTONA kotona annettavat palvelut omaishoidon tuki tukipalvelut tehostettu kotihoito Kuvio 1. Teuvan kunnan vanhustenhuollon portaat 2.1. Palvelurakenteen kehittyminen Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet suosittelevat, että 75 vuotta täyttäneistä vähintään 90 % asuisi kotona, 3 5 % asuisi palveluasunnoissa ja 5 7 % asuisi vanhainkodin tai terveyskeskuksen osastoilla. Vuoden 2004 tilanteen mukaan Teuvalla 75 vuotta täyttäneistä (745 asukasta ) asuu 85,3 % kotona, 6,7 % pienkodeissa ja 8 % laitoksessa. Näyttää siltä, että Teuvan kunnan vanhustenhuolto on vielä jonkin verran laitospainotteinen, mutta suuntaus on kohti avohoitopainotteisuutta. Palvelurakenteen tavoitteena Teuvalla on saavuttaa valtakunnalliset tavoitteet. Teuvalla on vanhushuollon kehittämisessä tukeuduttu vanhushuollon portaisiin ja pyritty kehittämään palveluja portaiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin vuonna Avohoitokeskeinen kehittäminen on ollut lähtökohtana myös yhdistämisen jälkeen.

11 11 Kotiin annettavat palvelut ovat erityisenä kehittämiskohteena tällä hetkellä. Elokuussa 2003 aloitettiin avopalvelun kehittämishanke, jonka seurauksena kotipalveluun palkattiin kaksi lähihoitajaa ja kotisairaanhoitoon yksi terveydenhoitaja ja yksi sairaanhoitaja. Kotisairaanhoidon työntekijöiden työpanosta on sijoitettu myös viikonloppuihin, mikä on mahdollistanut sen, että aikaisemmin viikonloppuisin osastolla 1 hoidetut haavanhoitopotilaat on voitukin hoitaa kotisairaanhoidon kautta. Tukipalvelutoimintaa on Teuvalla kehitetty ja saavutettu kattava toiminta, joka tavoittaa hyvin teuvalaiset vanhukset. Tukipalvelut tiedetään ja niitä osataan hakea. Avohoidon saunapalvelu on aloitettu Hopearinteellä Vanhustenkoti-yhdistyksen saunatiloissa 1980, avohoitoon tuli ensimmäinen palvelupiste Norinkylään vuonna 1990 ja sen jälkeen vuonna 1991 perustettiin palvelupiste Perälään vuokrakiinteistöön. Kaikki kolme palvelupistettä toimivat edelleen. Ateriapalvelua on järjestetty Teuvalla jo vuodesta 1982 lähtien. Se on kattavaa ja kaikille palvelua haluaville vanhuksille mahdollista. Yhtenä avohoidon kehittämismuotona on käytetty palvelukotiasumista, joka vanhustenhuollon palvelujärjestelmässä sijoittuu välimuotoisiin palveluihin. Ensimmäinen palvelukoti perustettiin vuonna 1992 (taulukko 2). Vuonna 2004 on palvelukoteja jo viisi. Yksi palvelukoti on tosin jo ehditty lakkauttaakin (Markkula).

12 12 Taulukko 2. Teuvan kunnan vanhustenhuollon kehitys vuosina Vuosi Kehittämiskohde 1980 Avohoidon saunapalvelu aloitettiin Hopearinteen Vanhustenkotiyhdistyksen saunatiloissa, ruokailumahdollisuus on lisätty toimintaan Kotona asuville vanhuksille käynnistettiin ateriapalvelu 1988 Aloitettiin turvapuhelintoiminta 1990 Avohoidon ensimmäinen palvelupiste avattiin Norinkylässä rakentamalla omat tilat kyseistä toimintaa varten 1990 Perustettiin ensimmäinen palvelukoti, Heikinhovi 1991 Avohoidon palvelupiste avattiin Perälässä, rivitalossa vuokratiloissa 1992 Perustettiin toinen palvelukoti, Simonhovi samaan aikaan avattiin pieni kodinomainen lisäyksikkö Markkula, jota hoidettiin Simonhovin kautta 1992 Päiväkeskustoiminta Henriikka-kodilla kokeiluluonteisesti kesti 6 8 kuukautta 1993 Perustettiin Henriikka-kodin yhteyteen dementiayksikkö muuttamalla Henriikka-kodin rakennetta 1993 Sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin 1994 Perustettiin palvelukoti Ailintupa Lehtiharjun sairaalan osastot siirtyivät Teuvan kunnan omaksi toiminnaksi 1995 Lakkautettiin johtavan hoitajan virka 1997 Perustettiin palvelukoti Mäntyniemi 2000 Kehitysvammahuolto siirrettiin kunnan omaksi toiminnaksi 2001 Palvelukoti Syyspihlaja käynnistettiin vanhainkodin yhteyteen 2003 Avopalvelujen kehittämishanke käynnistettiin; palkattiin kaksi lähihoitajaa kotipalveluun ja yksi terveydenhoitaja sekä yksi sairaanhoitaja kotisairaanhoitoon Lehtiharjun sairaalan henkilökunta siirtyi Teuvan kunnan palvelukseen Markkulan palvelukoti lakkautettiin 2004 Palkattiin hoitotyön johtaja Lakkautettiin vastaavan terveydenhoitajan virka Lakkautettiin vanhustyön osastonhoitajan virka Perustettiin kotihoidon osastonhoitajan virka Perustettiin Henriikkakodin osastonhoitajan virka Terveyskeskuksen osasto 1:n ja Henriikkakodin yhteenlaskettu laitospaikkojen määrä on 76. Lisäksi on terveyskeskuksen osasto 2 Lehtiharjussa, missä on 18 hoitopaikkaa

13 13 psykogeriatrisille vanhuksille. Lehtiharjun osastot siirtyivät kunnan omaksi toiminnaksi vuosina Henkilökunta kokonaisuudessaan siirtyi Teuvan kunnan palvelukseen vuoden 2003 alusta. Vanhainkodista on kehitetty kodinomainen yksikkö. Viimeksi Henriikkakodin rakennetta muutettiin enemmän hoivaosaston tyyliseksi ja yksi osasto muutettiin palvelukodiksi vuonna Kehitysvammahuolto on tullut kunnan omaksi palveluksi vuonna 2000 ja se muodostuu kolmesta yksiköstä; ohjatun asumisen yksiköstä, autetun asumisen yksiköstä ja toimintakeskuksesta. Toimintakeskuksessa järjestetään erilaista aktiivista toimintaa arkipäivisin. Asiakkaat saapuvat joko kotoaan tai asumisyksiköistä. Vanhustenhuollon tulevaisuuden kehittämisen on tarkoitus pohjautua vanhustenhuollon strategiaan, missä esitetään ne linjaukset, mihin kunnan tasolla ollaan valmiita sitoutumaan. Kuitenkin muistaen, että mikään suunnitelma ei ole itseisarvo, vaan on muutettavissa jos järjestelmä ei toimi. Kuvioiden 2 ja 3 kautta voidaan verrata Teuvan vanhustenhuollon palvelurakenteen kehittymistä vuosien välillä. Täysin uusi toiminta on kuviossa esitetty vahvennetulla reunuksella. Merkittävin avohuoltopainotteinen muutos em. vuosien välillä on tapahtunut palveluasumisen aloittamisessa ja lisäämisessä. Intervalli- ja dementiahoito ovat myös lisääntyneet. VANHUKSEN HOITO VÄLIMUOTOISET VANHUKSEN HOITO KOTONA HOITOPALVELUT LAITOKSESSA Kotipalvelu Kotisairaanhoito Tukipalvelut Terveyskeskusosasto 1 Vanhainkoti Kuvio 2. Teuvan vanhustenhuollon palvelurakenne vuonna 1990.

14 14 VANHUKSEN HOITO VÄLIMUOTOISET VANHUKSEN HOITO KOTONA HOITOPALVELUT LAITOKSESSA Tukipalvelut KOTISAIRAAN- HOITO Käyntejä 4804 Kehityvammahuolto Tuetun asumisen yksikkö Toimintakeskus Palvelukodit 50 paikkaa Heko 38 paikkaa Dementiahoito OS 1 38 paikkaa OS 2 18 paikkaa KOTIPALVELU Asiakkaita 275 Käyntejä Intervallihoito -Heko, os 1 Kehityvammahuolto Autetun asumisen yksikkö Kuvio 3. Teuvan vanhustenhuollon palvelurakenne vuonna Palvelujen määrä ja kohdentuvuus Kuten edellisessä kuviossa 3 on esitetty, kunnan tämänhetkinen vanhustenhuollon kapasiteetti koostuu kotihoidosta (kotipalvelu ja kotisairaanhoito), tukipalveluista (turvapuhelin-, ateria-, sauna-, pyykki-, siivouspalvelu), palveluasumisesta (5 pienkotia), laitoshoidosta (Henriikkakoti, os 1 ja os 2), kehitysvammahuollosta (Kaislakoti, Niittyleinikki, toimintakeskus) sekä omaishoidon tuesta Kotihoito Sosiaalihuoltolaki määrittelee vanhuksille tarkoitetut kotipalvelut asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluviksi tehtäviksi, toiminnoissa avustamiseksi ja toimintojen suorittamiseksi. Palveluja voi saada alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella. Kotipalvelun tavoite on turvata vanhusten kotona

15 15 selviytyminen tilanteissa, joissa toimintakyvyn alentuminen rajoittaa suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa. Yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on asiakkaan aktivoiminen ja hänen omatoimisuutensa tukeminen. Vanhus voi saada kotiin myös sairaanhoitoapua kotisairaanhoidosta. Valvotussa kotisairaanhoidossa asiakkaan luokse tehdään kotikäyntejä sovitulla tavalla säännöllisesti. Valvottua kotisairaanhoitoa toteutetaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Hoidon onnistumisen edellytys on tiivis ja joustava yhteistyö kotipalvelun, vanhainkodin ja terveyskeskuksen kanssa. Kotisairaanhoidon tavoitteena on vanhuksen terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä toimintakyvyn ja omatoimisuuden säilyttäminen mahdollisimman pitkään. Kotihoitoon kuuluu kotipalvelu, kotona tapahtuva sairaanhoito ja terveydenhuollon ehkäisevä työ. Tunnusomaista vanhuksen kotihoidolle on julkisen huolenpidon astuminen yksityiselle alueelle, kodin kynnyksen yli. Teuvalla kotihoidon tavoitteena on ollut vanhusten, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja perheiden itsenäisen selviytymisen tukeminen omassa kodissaan asiakkaan ja perheen omia voimavaroja hyödyntäen. Keskeistä vanhusväestön toimintakyvyn ylläpitämisessä on ollut ehkäisevä, omatoimisuutta edistävä ja kuntouttava ote kaikissa palveluissa ja hoidoissa. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunta on kuvattu taulukossa 3. Kotisairaanhoidon terveydenhoitajien osalta on muistettava, että he toteuttavat väestövastuuperiaatetta ja hoitavat oman alueensa väestön vauvasta vaariin. Avohuollon kehittämishanke, johon on palkattuna kaksi henkilöä kotipalveluun ja kaksi henkilöä kotisairaanhoitoon, kestää vuoden 2006 loppuun. Kotipalveluhenkilöstö on toiminut kuudessa aluevastuullisessa työryhmässä tehden myös säännöllistä ilta- ja viikonlopputyötä. Kullakin alueella työskentelee lisäksi terveydenhoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa muuta erikoiskoulutettua henkilökuntaa.

16 16 Taulukko 3. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunta vuonna KOTIPALVELUN HENKILÖKUNTA KOTISAIRAANHOIDON HENKILÖ- KUNTA Kotipalveluohjaaja Kotihoidon osastonhoitaja Kodinhoitajia 18 Terveydenhoitajia 4 Lähihoitajia 2 avohuollon kehittämishankkeessa Terveydenhoitaja 1 avohuollon kehittämishankkeessa Sairaanhoitaja 1 avohuollon kehittämishankkeessa Yhteensä 21 työntekijää Yhteensä 7 työntekijää Avohoidon kehittämishankkeen myötä kotisairaanhoidossa käynnistettiin viikonlopputyö. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito tukevat toisiaan niin, että asiakkaat selviytyisivät kotioloissa mahdollisimman pitkään. Yhtenä tavoitteena on saada ohjattua osa erikoissairaanhoidosta kotiutuvista potilaista suoraan kotisairaanhoitoon ilman vuodeosastovaihetta. Toisena merkittävänä tavoitteena on lyhentää osastojaksojen pituutta siten, että potilaat kotiutetaan nopeammin ja kotisairaanhoito ottaa vastuun potilaiden haava-, yms. hoidoista. Taulukko 4. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kotikäyntien lukumäärä vuosina Kotipalvelu Kotisairaanhoito Kotipalvelun käynnit ovat lisääntyneet lähes sadalla prosentilla vuosien 1994 ja 2003 välillä. Kotipalvelun asiakkaista oli vuonna 2003 kaikkiaan 275 henkilöä, heistä oli yli 65 -vuotiaita 121 henkilöä. Palvelujen tarve keskittyy ikäluokkaan vuotiaat (n. 52%). Kotisairaanhoidon käynnit ovat sen sijaan vähentyneet noin 2500 käynnillä vuodesta 1994 vuoteen 2003 johtuen siitä, että käyntien sisältö on muuttunut todellisia tarpeita vastaaviksi Tukipalvelut Tukipalvelut ovat avopalvelua täydentäviä palveluja, joita kunta voi järjestää asukkailleen. Palvelut ovat harkinnanvaraisia. Kunta päättää, mitä palveluja tarjotaan ja

17 17 paljonko palvelut maksavat asiakkaille. Teuvan kunnan tarjoamia tukipalveluja ovat turvapuhelin-, ateria-, sauna-, siivous- ja pyykkipalvelu sekä kuljetuspalvelu. Turvapuhelinpalvelu aloitettiin Teuvalla vuonna 1988, kun ensimmäiset puhelimet saatiin lahjoituksena SPR:ltä. Tänä päivänä kotona asuvilla asiakkailla on 56 turvapuhelinta. Tämän lisäksi palvelukodeissa asuvilla on kaikilla turvapuhelin, mikä nostaa puhelinten määrän 76 kappaleeseen. Ateriapalvelu on Teuvalla aloiteltu vuonna Ateriat valmistettiin ensin koulujen keittiöissä ja kotiavustajat sekä kodinhoitavat kuljettivat ateriat asiakkaille. Vuonna 2004 aterioita valmistetaan terveyskeskuksen keittiöllä, Lehtiharjun keittiöllä, Äystön koulun ja Perälä koulun keittiöillä. Lisäksi sotainvalidit voivat käydä syömässä yksityisillä ateriantuottajilla. Kaikkiaan vuonna 2003 tarjottiin ateriaa. Nykyisin kotipalveluauto vastaa pääsääntöisesti ateriakuljetuksista, kotipalveluautolla hoidetaan myöskin avohoidon saunapalvelun sekä Lehtiharjun päivätoiminnan kuljetukset, lisäksi muita kuljetuksia kotipalveluauton käyttökapasiteetista riippuen. Saunapalvelua on vuonna 2003 tarjottu 487 kertaa 20 henkilölle, Siivouspalvelu on tukipalveluna annettavaa palvelua ja maksu on tulosidonnainen. Siivouspalvelua on annettu 58 asiakkaalle. Pyykkipalvelua annetaan eri palvelupisteissä, ja sen lisäksi kirkonkylässä on oma pyykkihuoltopiste ryhmäperhepäivähoidon kiinteistössä. Kuljetuspalvelu: Tukipalveluihin kuuluu sosiaalihuoltolain (SHL) mukainen kuljetuspalvelutoiminta. Se järjestetään kunnan alueella henkilöille, jotka tarvitsevat sitä peruspalveluiden saamiseksi. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ole lainsäädäntöön pohjautuvaa erityisvelvollisuutta järjestää kyseistä toimintaa. Sosiaalihuoltolain (SHL) mukainen kuljetuspalveluoikeus voidaan myöntää niille vanhuksille tai vammaisille, jotka eivät lääkärintodistuksen tai sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen viranhaltijan mukaan ole luokiteltavissa vaikeavammaiseksi henkilöksi, mutta jolla on liikkumista haittaava sairaus tai vamma. Kuljetuspalveluoikeuden saanut henkilö saa kuukaudessa

18 18 käyttää enintään neljä (4) edestakaista tai kahdeksan (8) yhdensuuntaista matkaa Teuvan kunnan alueella. Kunnan on vammaispalvelulain (380/1987) ja asetuksen (759/1987) perusteella järjestettävä kuljetuspalvelut vaikeavammaisille Jos vaikeavammainen ei pysty käyttämään tavallisia liikennevälineitä, kuten linja-autoa, on kunnan järjestettävä hänelle kuljetuspalvelua. Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalveluun sisältyvät matkakohteet ovat: työmatkat, opiskelumatkat, terveydenhoitoon liittyvät matkat, asioimis-, vierailuja virkistysmatkat sekä muut toiminnan piiriin luettavat matkat Palvelukotihoito Palvelukotiasuminen kuuluu välimuotoisiin palveluihin. Teuvalla oli vuoden 2004 alussa viisi palvelukotia ja niissä on yhteensä 50 asukasta, joita hoitavat 11 vakituista työntekijää. Lisäksi Markkula toimi osan vuotta 2003 ja siellä asui neljä asukasta. Palvelutalojen kuormitusprosentti on vaihdellut 91,7-104,17 välillä (taulukko 5). Taulukko 5. Palvelukotien paikat ja hoitopäivät vuonna Palvelukoti Hoitopäiviä Kuormitus % Asukkaita Paikkoja 2003 Ailintupa ,70 % 8 7 Heikinhovi ,22 % Simonhovi ,17 % 14 9 Mäntyniemi ,89 % Syyspihlaja ,52 % Laitoshoito Laitoshoidon tavoitteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ensisijaisesti kunnan omilla osastoilla. Laitoshoidossa puhutaan kolmesta erilaisesta hoitomuodosta: lyhytaikainen ja kuntouttava hoito, jaksottainen hoito sekä pitkäaikainen hoito. Laitoshoidon yksikköjen perustunnuslukuja on taulukosta 6. Osasto 1 ja Henriikkakoti palvelevat teuvalaisia asukkaita, kun sen sijaan Lehtiharjun sairaalassa osasto 2:lla on ollut hoidettavana pääasiassa ulkopaikkakuntalaisia. Lehtiharjun osastojen

19 19 hoitopalveluja ovat käyttäneet Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Kurikka, Laihia ja Närpiö. Taulukko 6. Laitoshoidon tunnuslukuja. Paikkoja Henkilökuntaa Käyttöaste vuonna 2003 Hoitopäiviä vuonna 2003 Osasto , Osasto , Henriikkakoti , Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuolto käsitellään vanhustyön strategiassa, koska osa kehitysvammahuollon asiakkaista on iäkkäitä. Kehitysvammahuollossa on kunnan omana toimintana järjestetty työtoiminta, autettu asuminen ja ohjattu asuminen. Laitoshoidon palvelut on järjestetty Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kautta. Autetun asumisen yksikkö Niittyleinikki on hoitokoti, missä on ympärivuorokauden hoitohenkilökunta ja vakituisia asukaspaikkoja kahdeksan. Ohjatun asumisen yksikkö Kaislakoti, on kuuden asukkaan koti, missä on myös yksi intervallipaikka. Toimintakeskuksessa käy päivittäin noin 23 henkilöä tekemässä erilaisia alihankinta, puu- ja kangastöitä. Kotihoidossa on vuonna 2003 ollut noin 30 kehitysvammaista Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki kuuluu niihin sosiaalihuoltolain (710/1982) 17 :ssä mainittuihin sosiaalipalveluihin, joiden järjestämisestä kunnan on huolehdittava. Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palvelua, jotka määritellään omaishoitoa koskevassa sopimuksessa sekä hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Määräytymisperusteista päätetään kunnittain paikallistasolla. Kaikkiaan omaishoidon rahallista tukea saavia henkilöitä on Teuvalla 38 vuonna Tämän lisäksi on 10 henkilöä, joille omaishoidon tukea annetaan maksuttomana palveluna.

20 20 Taulukko 7. Hoitopalkkion porrastus Ryhmä I Ryhmä II Ryhmä III 316,50 474,57 229,30 316,49 229,29 8 henkilöä 13 henkilöä 14 henkilöä Taulukko 8. Ryhmä IV yli 25% sotainvalidit (3 henkilöä). Sotavamma % Sotavamma % Sotavamma % 474,57 316,49 229,29 Omaishoitajalla on oikeus vähintään kahteen vapaapäivään kuukautta kohti, mikäli hän on tuon kuukauden aikana ollut yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitotyöhön ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus hoitotyöhön yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin on ratkaiseva tekijä, kun arvioidaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen, ei niinkään hoitotyön raskaus. Kunta huolehtii hoidon järjestämisestä lakisääteisen vapaan ajaksi Asuminen Keskeistä vanhusväestön toimintakyvyssä on ennaltaehkäisevä, omatoimisuutta edistävä ja kuntouttava ote kaikissa palveluissa ja hoidoissa. Lähtökohtana on vanhusten kotona asumisen mahdollisuuksien parantaminen edistämällä asuntojen kunnostamista, uuden teknologian hyödyntämistä sekä tarjoamalla apuvälinepalveluja. Kunta huolehtii siitä, että rakennusalan, asuntotoimen ja sosiaalitoimen välinen yhteistyö toimii. Kartoitetaan kotona asuvien vanhusten toimintakyky, asunto-olosuhteet ja palvelutarpeet. Tarvittaessa parannetaan kotihoidon edellytyksiä kunnostamalla asuntoja sekä ohjataan vanhuksia hakemaan asuntojen korjaustoimintaan myönnettäviä avustuksia. Mikäli asumisolosuhteet ovat kunnolliset ja vanhusta tuetaan erilaisilla avopalveluilla, kotipalvelulla ja sosiaalisilla verkostoilla, niin voidaan kalliit laitospaikat käyttää toimintakykynsä jo menettäneiden sairaiden vanhusten hoitosijoina.

21 21 Taulukko 9. Korjausavustuksia, joihin on myönnetty valtiontukea KORJAUSAVUSTUKSIA MYÖNNETTY Vuosi Määrä euroina Määrä kpl kpl kpl kpl kpl Lisäksi asuntoja on jonkin verran korjattu ilman valtiontukea ja myöskin vammaispalvelulain perusteella Sotainvalidit, veteraanit Teuvalla oli tammikuussa vuonna 2004 sotavammalain mukaisia 30% sotainvalideja 27 henkilöä. Heistä kolme asuu palvelukodissa, yksi Kivipurossa ja 23 omassa kodissaan. Lähes kaikki ovat jonkin palvelun piirissä esimerkiksi tukipalvelujen (AP, saunapalvelu, pyykkihuolto), veteraanien siivouspalvelun tai kotipalvelun. Sotavammalain mukaisia 25% elinkoronsaajia oli yksi henkilö ja hän asuu palvelukodissa. Sotavammalain mukaisia veteraaneja alle 25% elinkoronsaajia oli 26 henkilöä, josta neljä on kotipalvelun piirissä ja yhdellä on omahoitaja kotona Saattohoito Saattohoidolla eli terminaalihoidolla tarkoitetaan hoitoa, jota annetaan potilaalle sairauden siinä vaiheessa, kun käytettävissä olevilla hoitomenetelmillä ei enää ole mahdollista parantaa potilaan sairauden ennustetta. Sillä tarkoitetaan myös hoitoa kuoleman lähestyessä. Terminaalihoidon tavoitteiden ja siinä noudatettavien periaatteiden lähtökohtana on, että potilas saa oireisiinsa ja kärsimyksiinsä mahdollisimman tehokasta lievitystä. Teuvan sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan toteuttaa saattohoitoa terveyskeskusosastoilla 1 ja 2, Henriikkakodissa, pienkodeissa sekä kotihoitona Palvelujen kustannukset Teuvan kunnassa vuonna 2003

22 22 Seuraavissa taulukoissa kuvataan vuoden 2003 laitos- ja avohoidon kustannuksia Teuvan kunnassa. Lähteenä on käytetty sosiaali- ja terveystoimen käyttötaloustilinpäätöstä. Taulukko 10. Eräiden avohoidon palveluiden kustannukset vuonna Bruttomenot Nettomenot Käyntihinta Kotisairaanhoito ,37 Kotipalvelu ,96 Tukipalvelut Omaishoidon tuki Yht Taulukko 11. Palvelukotiasumisen kustannukset vuonna Bruttomenot Nettomenot Hoitopäivän Nettohinta bruttohinta Heikihovi ,2 16,79 Simonhovi ,64 8,72 Ailintupa ,6 Mäntyniemi ,41 6,64 Syyspihlaja ,08 5,62 Yht Palvelukodin hoitopäivän hinta on kaikkien kiinteistö- ym. vyörytysten jälkeen vuoden 2003 tilinpäätöksestä laskettaessa 22,83 euroa / asukas / vrk. Taulukko 12. Laitoshoidon kustannukset vuonna Bruttomenot Nettomenot Hoitop. hinta brutto / netto Henriikkakoti ,80 / 53,30 Os ,89 / 61,83 Os Yht Taulukko 13. Kehitysvammahuollon kustannukset Bruttomenot Nettomenot Hoitop. hinta

23 23 brutto/netto Niittyleinikki ,70 / 109,57 Kaislakoti ,82 / 34,20 Toimintakeskus ,81 / 30,30 Yht (Lähde: Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätösanalyysi käyttötalousvuonna 2003) Näissä edellä mainituissa kustannuksissa on otettu huomioon ainoastaan ulkoiset menot, niistä puuttuvat kaikki sisäiset menot kuten esim. laitoshoidossa kiinteistökustannukset ja ravintokustannukset. Toisin sanoen hoitopäivän hinta nousee näiden kustannusten huomioon ottamisen jälkeen. Tukipalveluissa taasen ei ole huomioitu kodinhoitajien työpanosta ja sen kustannuksia tukipalveluiden menoihin, mikä taas puolestaan vaikuttaa kotipalvelun käyntihintaan. Tässä tapauksessa on käyntihinta laskettu kaikista kotipalvelun menoista vähentämättä tukipalvelujen osuutta. Tukipalveluiden hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi turvapuhelin-, sauna-, pyykkipalvelun tuottamiseen kuluva aika.

24 24 3. KOLMANNEN SEKTORIN TUOTTAMAT PALVELUT TEUVALLA Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut Teuvalla ovat moninaiset ja vuosien myötä kehittyneet vanhuksia palvelevaksi monimuotoiseksi toiminnaksi. Kaikki vanhuksille suunnatut kolmannen sektorin palvelut on otettu hyvin kiitollisena vastaan ja palvelut ovat tavoittaneet asiakaskunnan hyvin. Taulukossa olleiden toimijoiden lisäksi Perälän kyläyhdistys tuottaa palveluja kyläavustajan muodossa. Kyläavustajatoimintaa on ollut kaksi vuotta ja palvelun piiriin kuuluu n. 20 taloutta. Palvelu on maksullista. Kokopäivähinta on 30 ja puolipäivähinta Palvelua tarjotaan kaikille kyläläisille niin vanhuksille kuin lapsiperheillekin. Taulukko 14. Kolmannen sektorin tuottamia palveluja. TOIMIJAT Palvelumuoto Muuta huomioitavaa SPR ystäväpalvelu Avustajat ovat työllisyysvaroin ilmaista vanhuksille palkat- VETERAANISIIVOUS tarkoitettu sotainvalideille, veteraaneille ja heidän leskilleen apua annetaan noin 100:lle perheelle hinta /kerta. SEURAKUNTA kotikäynnit vanhusten luo virkistystoiminta syrjäytymisen ehkäisy palvelu on ilmaista TEUVAN VANHUSTENKO- vanhuksille tarkoitettuja vuokrataloja TIYHDISTYS vuokra on edullinen ja palvelut lähellä VANHUS- JA VAMMAIS- NEUVOSTO 11 jäsentä eläkeläis- ja vammaisjärjestöistä neuvosto tekee ehdotuksia kunnan palvelutoimintaan järjestävät virkistystoimintaa MUUT YHDISTYKSET Esim. MS, reuma, invalidit, ym. järjestävät lähinnä virkistystoimintaa tuja 2 palkallista työntekijää, harjoittelija, työllistetty Yhdistysten kautta voi anoa myös erilaisia kuntoutusjaksoja

25 25 4. PALVELUJEN NYKYTILANTEEN ARVIOINTI Palvelujen laatua, tuottavuutta ja tehokkuutta tulee arvioida säännöllisesti. Samoin on ensiarvoisen tärkeää arvioida myös työyhteisöjen sisäistä toimintaa, toimintojen sujuvuutta, palveluketjujen onnistumista, ja palvelujen laatua sekä tuloksellisuutta. Lisäresursseillakaan ei välttämättä saada parempilaatuisia palveluja jos toimintaperiaatteita ei ole selkeästi määritelty ja tehtävä- sekä vastuujaot ovat epäselvät. Kaikki toiminta vaatii tehokasta organisointia ja tehtävien, vastuun sekä valtuuksien määrittelyä Erilaisia tutkimuksia Teuvan sosiaali- ja terveystoimesta Teuvan kunnassa on tehty 1990-luvulla useita kehittämishankkeita ja pienimuotoisia tutkimuksia, joista yhteenveto taulukossa 13. Hankkeista ja tutkimuksista on kuusi suunnattu potilaille/asiakkaille ja loput henkilöstölle. Taulukko 15. Yhteenveto tutkimuksista Teuvan sosiaali- ja terveystoimessa vuosina Tutkimuksen tekijä, vuosi Stakes, kotiprojekti Segerholm 1992 Rauni Kohde, kenelle tehty Heko Teuvan kunta Yli-Kuivila Kirsi 1992 Heko, Os I Potilaat ja henkilökunta Mallula Minna 1996 Palvelukodissa asuville miesvanhuksille Stakes Kotiutuvat Sairaanhoidon laatu potilaat Jukka Jylhä Uusi 2002 Harjula Irma 2000 Os 1 henkilökunta Kysely tukipalvelujen käyttäjille Tutkimuksen laajuus ja tarkoitus Työntekijät ja vanhukset Vanhainkotityön kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö Laajuus ei selvinnyt tehty seurannalla ja haastattelulla Haastattelun 4:lle miehelle Ailintuvassa. Laadullinen tutkimus Kyselytutkimus 50 potilaalle, Tarkoitus kehittää palvelun laatua Koko henkilökunta 25 henkilöä, kehittää työyhteisöä Tukipalvelujen kehittäminen Kehittämisehdotukset, tulokset Vanhainkoti sai uuden ilmeen, kodinomaisuus tuli hyvin toteutettua, vanhusten hyvinvointi ja viihtyvyys parani Avoterveydenhoidon ja kodinhoitoavun alueellistaminen. TK:n vuodeosaston hoidon kehittäminen, vanhus- ja vammaishuollon kehittäminen, lähinnä toiminnan sekä yhteistyön kehittäminen eri yksiköiden välillä. Henkilöstön määrän vähentäminen sosiaali- ja terveystoimessa henkilöä. Ruokailusta kulttuurinen ja sosiaalinen kokonaiselämys. Itsemääräämisoikeuden säilyttäminen. Turvallisuuden tunteen luominen. Potilaat pääasiassa tyytyväisiä, hoitajien ammattitaito koettiin hyväksi, Lääkäreiden informaatiossa parantamista. Asiakaskeskeisyys hyvä ja parantunut, yhteistyö ja avoimuus lisääntynyt, oman työn ja muiden työyhteisöjen arvostuksen puute. Selvityksessä esille tulleet epäkohdat: Äystö-Norin ateriakuljetus, saunakuljetuksen järkeistäminen, pyykkihuollon organisointi, turvap. vastaanottokeskuksen uusiminen. Kaikki epäkohdat on hoidettu.

26 26 Taulukko 16. Yhteenveto tutkimuksista Teuvan sosiaali- ja terveystoimessa vuosina Tutkimuksen vuosi tekijä, Kohde, kenelle tehty Tutkimuksen laajuus ja tarkoitus Kehittämisehdotukset, tulokset Stakes 2001 Irma Harjula 2001 KSH ja Neuvola joka II vuosi Selvitystyöryhmä Kehittämiskysely 2002 Sosiaali- ja terveystoimi Teuvan sosiaali- ja terveyskeskus ITE-arviointi koko Vastauksista ei yhtenäistä kirjallista analyysia. henkilökunnalle Jokainen yksikkö tarkasteli tuloksiaan ja teki kehittämistyötä Arvioitiin yksikköjä ja niiden pohjalta. niiden toimivuutta Tutkimus yhteistyöstä Yhteistyön esteiksi ja ongelmiksi nousi: säästöt, kiire, Kysely työntekijät (20) henkilöstöpula, johdon ja henkilöstön sitoutumattomuus, ja haastattelu esimiehet tiedonkulun heikkous, hoitoneuvottelujen vähäisyys, (4) yhteisten hoito- ja palvelusuunnitelmien puuttuminen, yhteisten visioiden, toiminta-ajatuksen ja tavoitteiden puuttuminen. Asiakastyytyväisyyskysely Kaikille neuvolassa Asiakkaat yleensä tyytyväisiä saamaansa palveluun käyville asiakkaille. Seurataan palvelun laatua Sos. ja terveystoimen Kyselytutkimus, kyselyjä Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiota ei katsottu toimilökunnalle henki- 101 kpl, vastaus prosentti vaksi, avo- ja osastohoidon välisessä yhteistyössä on 55.4% kehitettävää Mauno Niskanen Koko kunnan henkilökunnalle (n=363) Työhyvinvointiin liittyvä kysely. Sosiaali- ja terveystoimessa esiintyy eniten ongelmia ja kuormittuneisuutta. Pitkäaikaista kuormittavuutta esiintyy viidesosalla työntekijöistä, joista kolmella vakavia. Työn ja työyksiköiden tavoitteissa epäselvyyttä. Kiire vaivaa 40% työntekijöistä sekä saman verran kokee saavansa palautetta huonosti. Lähes puolet pitää työyhteisöä jännittyneenä ja stressaavana tai vanhoista kaavoista kiinnipitävänä. 10% katsoo yhteistyön työyhteisössä toimivan huonosti ja ongelmia esimiehen kanssa oli 10% vastanneista. Työkokouksia pidetään harvoin ja se näkyy tiedonkulun ongelmissa ja siinä, ettei työyksikön tehtävistä ja tavoitteista keskustella riittävästi.

27 27 5. TEUVAN KUNNAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS Vanhushuollon strategiaa tehtäessä on syytä miettiä, tutkia ja pohtia tulevaisuutta, minkälaista vanhustenhuoltoa Teuvalle halutaan ja minkälaisen strategian pohjalta päätöksiä tehdään. Teuvan vanhustenhuollon strategian tulevaisuuden suunnittelun pohjana on käytetty seuraavia kolmea eri asiakokonaisuutta. Teuvan kunnan vanhustenhuollon visiosta, toiminta-ajatuksesta ja arvoista on saatu yhteenveto, joka perustuu henkilökunnalle tehtyyn kyselyyn ja johon jokainen vanhustenhuollossa työskentelevä henkilö on voinut vaikuttaa. Myöskin työryhmän jäsenet ovat yksilötehtävien ja ryhmätehtävien avulla miettineet visioita, toiminta-ajatuksia ja arvoja. SWOT-analyysin avulla on selvitetty Teuvan vanhustenhuollon sisäiset vahvuudet ja heikkoudet, sekä ulkoiset uhat ja mahdollisuudet. RAVA-mittauksella on saatu arvioitua palvelutarvetta ja oikeaa hoidon porrastusta. On saatu luotua kuva esim. laitoshoidon rakenteesta ja sen tarkoituksenmukaisuudesta, jolloin pystytään suunnittelemaan tulevaisuuden rakennemuutokset selkeämmin Teuvan kunnan vanhustenhuollon visio, toiminta-ajatus ja arvot Teuvan kunnan vanhustenhuollon strategia määrittelee kehittämisen suuntaviivat lähivuosiksi. Visio, toiminta-ajatus ja arvot kuvaavat sitä, millaiseksi Teuvaa halutaan kehittää. Arvot Kaiken toiminnan taustalla vaikuttavat arvot eli arvostukset. Arvoilla tarkoitetaan organisaation toiminnassa, asiakkaiden kohtelussa ja henkilöstön työskentelyssä arvostamia ja tärkeinä pitämiä asioita. Vanhustenhuollon arvoiksi Teuvalla kirjataan itsemääräämisoikeus, ihmisyyden kunnioittaminen, kokonaisvaltaisuus, luottamuksellisuus ja turvallisuus.

28 28 Visio Visiolla tarkoitetaan organisaation näkemystä tulevaisuuden tavoitetilasta. Teuvan kunnan vanhustenhuollon toiminnassa painottuu ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen, terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ottaen huomioon vanhusten omat voimavarat, yksilöllinen avun tarve ja kotona selviytymistä tukeva asuinympäristö. Vanhustenhuollon palvelut ovat riittäviä, oikea-aikaisia ja laadukkaita. Palveluiden suunnittelussa otetaan huomioon vanhusten koko tukiverkosto, kolmannen sektorin tuottamat palvelut sekä yksityiset palvelut. Toiminta-ajatus kuvaa organisaation toiminnan olemassaolon perustarkoitusta. Sosiaali- ja terveystoimi tukee teuvalaisten selviytymistä eri elämäntilanteissa tuottamalla riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti kunnan omassa organisaatiossa. Erityisen tarpeen ja sen toteamiseen liittyvän harkinnan perusteella voidaan palveluja tuottaa myös yhteistoiminnassa naapurikuntien ja kuntayhtymien kanssa. Kunnan sosiaalisia ja terveydellisiä oloja kehitetään yhdessä muiden päävastuualueiden kanssa sosiaalisten ja terveydellisten epäkohtien ehkäisemiseksi, poistamiseksi ja palvelutarpeen vähentämiseksi SWOT-analyysi: Teuvan vanhustenhuollon vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet Seuraavassa esitellään työryhmän keväällä 2004 yhdessä pohtimat ja kirjaamat Teuvan vanhustenhuollon sisäiset vahvuudet ja heikkoudet, sekä ulkoiset uhat ja mahdollisuudet. YHTEENVETO SWOT-ANALYYSISTÄ VAHVUUDET henkilöstö motivoitunutta, osaavaa ja ammattitaitoista nykyinen palvelurakenne hyvä teknologiaa hyödynnetty hyvin palvelujen edullisuus (esim. palvelukodit) yhdistynyt sosiaali- ja terveystoimi laitoshoidon hyvät ja toimivat tilat yhteiset hoito- ja palvelusuunnitelmat kotipalvelun ja KSH:n asiakkailla HEIKKOUDET yhtenäisen toiminta-ajatuksen, tavoitteiden ja arvojen puuttuminen vanhusten/hoitotyön arvostuksen puuttuminen säännöllinen palvelujen ja toiminnan arviointi puuttuu > suunnittelemattomuus dementiapaikkoja liian vähän laitospaikkojen ylikuormittuminen

29 29 työvuorosuunnitteluun tarvelähtöisyys esim. palvelukodeissa henkilökunnan iltavuoroja myöhäistettävä klo 21 asti koulutusta lisää mielenterveysongelmista, dementiasta erilaisten palvelumuotojen puuttuminen kuten, muistipoliklinikka, päivätoiminta, ennaltaehkäisevät kotikäynnit, yksityiset palveluntuottajat yhteistyössä ja toisten arvostamisessa puutteita MAHDOLLISUUDET yhtenäiset toiminta-ajatukset, tavoitteet ja arvot kaikkien tietoon avohoidon suunnitelmallinen kehittäminen yhteistyön kehittäminen avopalveluissa sekä avo- ja laitoshoidon välillä seutukunnallinen yhteistyö, kolmas sektori, järjestöt, yrittäjyys palvelujen kehittäminen: päivätoiminta, yöpartio, päiväsairaala, ennaltaehkäisevät kotikäynnit, kuntouttava työote, laitoshoito henkilöstö: koulutus, kohdentaminen, joustava siirtomahdollisuus, henkilöstöpankki omaisten osallistuminen hoitoon vanhusten asuntojen muutostyöt sotainvalidien ja veteraanien hoidon ja kuntoutuksen järjestäminen kotisairaalan kehittäminen UHAT vanhusten määrän lisääntymisen vaikutus palvelutarpeeseen koulutetun henkilökunnan saatavuus ja henkilökunnan ikääntyminen ulkomainen työvoima, kieliongelmat, kulttuurierot asiakkaiden vaatimustaso kohoaa dementian ja mielenterveysongelmien voimakas lisääntyminen lisää palvelutarvetta huoltosuhde (kuinka monta yksi työssäkäyvä elättää) 5.3. RAVA-mittaus RAVA-mittaria on Teuvan kunnassa käytetty vuoden 2004 kevään aikana ensimmäistä kertaa. Tulevaisuudessa on tarkoituksena tehdä Rava-mittaus vuosittain. Rava-mittausta käytetään perusteena mietittäessä vanhuksen toimintakyvyn edellyttämää hoitopaikkaa. Rava-indeksin hoitoisuusluokkia on kuusi ja mitä suurempi indeksi on, sitä hoitoisemmaksi potilas/asiakas on luokiteltu. Toimintakyvyn mittaus sisältää seuraavat alueet: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, virtsaaminen, ulostaminen, syöminen, lääkehoito, pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke/käytös. Tämän lisäksi hoitohenkilökunta arvioi jokaisen asiakkaan/potilaan hoitoisuuden janalla 0-10 siten, että mitä raskaammaksi henkilökunta asiakkaan kokee sitä suuremman numeron ko. asiakas saa. Kuviossa 4 verrataan toimintakykyä ja henkilökunnan kokemaa hoitoisuutta toisiinsa.

30 30 3,79 3,29 2,79 2,29 1,79 1,29 2 2,5 3, RAVA-keskiarvo Hoitoisuus Kotihoito Palvelukotihoito Laitoshoito Kuvio 4 : Teuvan vanhustenhuollon RAVA-indeksin ja subjektiivisesti koetun hoidon raskauden keskiarvot hoitomuodoittain. Pylväät kuvaavat toimintakykymittauksen tuloksia ja jana henkilökunnan subjektiivisia arvioita asiakkaiden/potilaiden hoitoisuudesta. Toimintakyvyn perusteella kotihoidossa asiakkaat ovat parempikuntoisia kuin palvelukodeissa ja laitoshoidossa. Hoidon porrastus on näiltä osin onnistunut hyvin. Tulevaisuudessa laitoshoidon keskiarvo voisi olla korkeampikin esim. 3,5 jos palvelukotihoidossa voidaan antaa asiakkaille tehostettua palvelua lisäämällä palvelukotien aukioloaikoja ja yöpartiointia. Koettu hoitoisuus on kotihoidon osalta paljon yli mitatun toimintakyvyn, minkä syytä on pohdittava esim. henkilöstön koulutuksen kautta: onko kotipalvelussa vielä kuitenkin jonkin verran kouluttamatonta henkilökuntaa, mikä arvioinneissa nostaa hoitoisuutta. Henkilökunnan riittävä koulutus vähentää pelkoja, turvattomuutta ja edistää ammatillista suhtautumista asiakkaaseen. Laitoshoidossa on sen sijaan toimintakyky ja hoitoisuus lähes samoissa lukemissa, mikä selvästi kertoo siitä, että koulutettu henkilökunta näkee potilaan hoitoisuuden lähes samana kuin toimintakyvyn mittauksen tuloksetkin.

31 31 6. TEUVAN VANHUSTENHUOLLON TAVOITTEET JA TOIMENPITEET VUOTEEN Toimintaa ohjaavat arvot, toiminta-ajatus ja visio Kaiken toiminnan taustalla vaikuttavat arvot eli arvostukset. Arvoilla tarkoitetaan organisaation toiminnassa, asiakkaiden kohtelussa ja henkilöstön työskentelyssä arvostamia ja tärkeinä pitämiä asioita. Teuvan kunnan vanhustenhuollon arvot ovat seuraavat: Itsemääräämisoikeus; asiakkaan itsemääräämisoikeutta tuetaan kertomalla hänelle eri vaihtoehdoista, antamalla hänen valita niistä ja kunnioittamalla hänen valintaansa sekä pyrkimällä toimimaan asiakkaan valinnan mukaan Ihmisyyden kunnioittaminen; jokaista vanhusta kohtaan käyttäydytään kunnioittavasti ja arvostavasti Kokonaisvaltaisuus; hoidetaan ihmistä kokonaisuutena (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, hengellinen) hoitoon ja yhteistyöhön pyritään saamaan omaisia, läheisiä ja muita tahoja turvataan hoidon jatkuvuus kaikissa olosuhteissa Luottamuksellisuus; luottamuksen perusta on hoito- ja palvelusuunnitelma sovituista ajoista ja toiminnoista pidetään kiinni sitoudutaan salassapitovelvollisuuteen Turvallisuus; hoitotyössä ja toimenpiteissä käytetään turvallisia menetelmiä, jotka perustuvat tutkittuun tieteelliseen tietoon turvallisuus edellyttää riittävää, suositusten edellyttämää henkilökuntamäärää ja -mitoitusta Toiminta-ajatus kuvaa organisaation toiminnan olemassaolon perustarkoitusta: Teuvan sosiaali- ja terveystoimi tukee teuvalaisten selviytymistä eri elämäntilanteissa tuottamalla riittävät ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti kunnan omassa organisaatiossa. Erityisen tarpeen ja sen toteamiseen liittyvän harkinnan

32 32 perustella voidaan palveluja tuottaa myös yhteistoiminnassa naapurikuntien ja kuntayhtymien kanssa. Kunnan sosiaalisia ja terveydellisiä oloja kehitetään yhdessä muiden päävastuualueiden kanssa sosiaalisten ja terveydellisten epäkohtien ehkäisemiseksi, poistamiseksi ja palvelutarpeen vähentämiseksi. Visiolla tarkoitetaan organisaation näkemystä tulevaisuuden tavoitetilasta: Teuvan kunnan vanhustenhuollon toiminnassa painottuu ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen, terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ottaen huomioon vanhusten omat voimavarat, yksilöllinen avun tarve ja kotona selviytymistä tukeva asuinympäristö. Vanhustenhuollon palvelut ovat riittäviä, oikea-aikaisia ja laadukkaita. Palveluiden suunnittelussa otetaan huomioon vanhusten koko tukiverkosto, kolmannen sektorin tuottamat palvelut sekä yksityiset palvelut Tavoitteet ja toimenpiteet palvelurakenteelle Teuvan kunnan vanhustenhuollon tavoitteet pohjautuvat valtakunnallisiin suosituksiin: palveluja kehitetään tarvelähtöisesti huomioiden vanhusten fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet palvelujen kehittämisessä painottuvat kotona annettavat ja kotiin tuodut palvelut palvelut ovat riittäviä, asianmukaisia ja laadukkaita palveluja tuottava henkilökunta on riittävää, osaavaa ja motivoitunutta palvelut ovat kohtuuhintaisia Yli 75-vuotiaiden määrä ei ennusteiden mukaan tule Teuvan kunnassa lisääntymään radikaalisti, mikä osaltaan helpottaa toimenpiteiden suunnittelua. Palvelurakenteen tavoitteeksi voidaan asettaa valtakunnalliset tavoitteet, joiden mukaan kunnan yli 75- vuotiaista vanhuksista noin 90% asuisi kotona, 3-5% palvelutaloissa ja 5-7% vanhainkodin tai terveyskeskuksen osastoilla.

33 Yhteiset tavoitteet kotihoidossa, palvelukotihoidossa ja laitoshoidossa Toiminta lähtee selkeästä visiosta, jonka pohjana ovat yhdessä määritellyt arvot. Visiosta johdetaan tavoitteet ja suunnitellaan toimenpiteet. Hoitotyön tavoitteena on hyvä, laadukas ja asiakaslähtöinen hoito. Tähän pyritään ammattitaitoisen henkilökunnan turvin. Työnantaja sitoutuu järjestämään suositusten mukaisesti riittävää täydennyskoulutusta henkilöstölleen. Jokaisessa yksikössä laaditaan laatukäsikirja ja palvelujen / hoidon laatua mitataan asiakaskyselyin säännöllisin väliajoin. Taulukko 17. Tavoitteet ja toimenpiteet koko henkilökunnalle Tavoitteet Toimenpiteet a. Koulutussuunnitelmat b. Koulutuksen toteutus c. TYKY-toiminta a. Laatiminen b. Keskustelu ja sisäistäminen 1. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen, ikääntyneen henkilökunnan työkyvyn ylläpitäminen 2. Selkeät visiot, arvot, tavoitteet ja toimintaajatus 3. Hyvä, laadukas asiakaslähtöinen työ a. Laatukäsitteiden ymmärtäminen b. Laatumittarit c. Laatukäsikirjan laatiminen 4. Asiakkaat /potilaat hoitosuosituksen mukaisessa paikassa a. RAVA-mittauksella suoritettu hoitoisuuden ja toimintakyvyn arviointi Suunnitelmakaudella pyritään toteuttamaan oikea hoidon porrastusta, missä apuna käytetään RAVA-toimintakykymittauksia. Tavoitteen mukaisesti palvelukoteihin ei sijoiteta liian hyväkuntoisia asukkaita, vaan heidät hoidetaan kotihoidossa niin kauan kuin mahdollista. Vastaavasti vanhainkotiin asiakkaat pääsevät vasta sitten, kun riittävät toimintakyvyn vajaukset osoittavat tehostetun tai täysin autetun hoidon tarvetta Laitoshoidon ja välimuotoisten palvelujen toimenpiteet Teuvan laitoshoitoyksikköjen potilasrakenne koostuu hyvin erityyppisistä potilaista, joten tarvitaan laitoshoidon selkiyttämistä ja rakenteellisia muutoksia. Rakennemuutoksen ansiosta keskitetään pitkäaikaispotilaat, dementoituneet ja akuuttipotilaat omiin yksiköihinsä. Näin hoitotyötä voidaan kehittää yksiköittäin osaamista ja tarvetta vastaavaksi.

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Henkilömäärä Tuloraja /kk Maksuprosentit

Henkilömäärä Tuloraja /kk Maksuprosentit Hyväksytty johtokunta 29.2.2009 230 SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT..200 ALKAEN Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (92/92): Kotona annettava palvelu

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

LLKY:N KOTIHOIDON JA TUKIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2012 ALKAEN

LLKY:N KOTIHOIDON JA TUKIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2012 ALKAEN LLKY:N KOTIHOIDON JA TUKIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2012 ALKAEN Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/92): Kotona annettava palvelu (1648/92): Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kuntien järjestämä sotainvalidien avo- ja laitoshoito Valtiokonttori korvaa kunnille ja kuntayhtymille

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 %

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 % LIITE VANHUSPALVELUJEN ASIAKASMAKSUT VUONNA 2016 (VUONNA 2015 PERITTY MAKSU YLIVIIVATTU) VANHUSPALVELUT Kotihoito, jatkuva ja säännöllinen Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotihoidosta peritään maksuasetuksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoito Kauhajoki. Kotipalvelu Kotisairaanhoito Tukipalvelut Omaishoidontuki Päivätoiminta. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Kotihoito Kauhajoki. Kotipalvelu Kotisairaanhoito Tukipalvelut Omaishoidontuki Päivätoiminta. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kotihoito Kauhajoki Kotipalvelu Kotisairaanhoito Tukipalvelut Omaishoidontuki Päivätoiminta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kauhajoen kotihoitotoimisto

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 2015 SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 1 Yleiset periaatteet Suonenjoen kaupungin vanhuspalvelut tuottavat ja järjestävät sosiaalihuoltolain ( :t 17, 22, 23, 24 ja 25) mukaisia asumispalveluja

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyskeskuksen organisaatio Terveyslautakunta Toimitusjohtaja Terveysasemat 26 terveysasemaa

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat 15.10.2014 Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidon tuen palveluohjaus ja päätöksenteko Espoossa Perhe- ja sosiaalipalveluiden tulosyksikön vammaisten

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Vastuu hoivasta Omaishoidon tuki ja omaishoitajaa tukevat palvelut Avuntarve - keitä ovat avunantajat? Työssäkäynti ja omaishoito Haasteita

Lisätiedot

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653

Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Omaishoidon tuki 1.1.2009 alkaen Valmistelija; osastopäällikkö Hilkka Lahti puh. (06) 828 9653 tai 044-780 9653 Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 1.1.2006 lukien. Tulevan kuntaliitoksen johdosta omaishoidon

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

Kangasalan kunta Sosiaali- ja terveyskeskus 13.12.2012

Kangasalan kunta Sosiaali- ja terveyskeskus 13.12.2012 1 Kangasalan kunta Sosiaali- ja terveyskeskus 13.12.2012 KOTIHOIDON KRITEERIT VISIO Kuntalaisilla on mahdollisuus saada monimuotoisia ja joustavia kotihoidon palveluja. Palvelut järjestetään ja tuotetaan

Lisätiedot

KOTIHOITOMAKSUT: Ltk 1.1.2012 Kotona annettava palvelu (kotipalvelu, kotisairaanhoito, 3)

KOTIHOITOMAKSUT: Ltk 1.1.2012 Kotona annettava palvelu (kotipalvelu, kotisairaanhoito, 3) MÄNTYHARJUN KUNTA/ PERUSTURVAPALVELUT Liite 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2012 MAKSUN AIHE SOVELTAMISOHJE PÄÄTTÄJÄ VOIMASSA ALKAEN KOTIHOITOMAKSUT: Ltk 1.1.2012 Kotona annettava palvelu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat:

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat: LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet yli 18-vuotiaiden osalta 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013 Palveluseteli valinnan välineenä Stiftelsen Ålderdomshemmet i Vasa Rauhankatu 11, Vaasa Johtaja Viveca Salminen Kotipalveluohjaaja Nina Koskela Kolme kotia

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot