Yhdessä ikäihmisten asialla. Eurajoen vanhuspoliittinen kehittämissuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Yhdessä ikäihmisten asialla Eurajoen vanhuspoliittinen kehittämissuunnitelma vuosille Vanhustenhuollon työryhmä

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO VÄESTÖNKEHITYS EURAJOELLA JA IKÄÄNYNEIDEN TARPEET TOIMINNAN NYKYTILA Palvelujen piirissä olevien ikäihmisten toimintakyky ja avuntarve Kotona selviytymistä tukevat palvelut Terveysaseman palvelut Kotipalvelu ja kotisairaanhoito sekä tukipalvelut Päiväkeskus Omaishoidontuki Liikunta- ja kulttuuripalvelut Esteetön liikkuminen ja kuljetuspalvelut Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Tupalan palvelutalo ja vanhustentaloalue, Jokisimpukan palveluasunnot Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito vanhainkodissa Terveyskeskuksen vuodeosasto Seurakunta, järjestötoiminta ja vapaaehtoistyö Vanhustenhuollon palvelujen kehittäminen Henkilöstöresurssit ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä Henkilöstöresurssit kotipalvelussa Henkilöstön kelpoisuus ja koulutustaso Vanhustenhuollon toiminnan kehittäminen VANHUSPOLIITTINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Visio ja päämäärät Keskeiset tavoitteet Toimenpideohjelma VANHUSPOLIITTISEN KEHITTÄMISUUNNITELMAN SEURANTA LITTEET Palvelurakenteen kehittämisohjelma... 1

3 1. JOHDANTO Heinäkuussa 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntouttavia toimenpiteitä. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Eurajoen kunnassa on investoitu ja kehitetty viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaasti kunnallista vanhustenhuoltoa. Vuonna 2003 valmistui Palvelukeskus Jokisimpukka, jonne siirtyi vanhainkoti, tehostetun palveluasumisen yksiköt ja uutena toimintana päiväkeskustoiminta. Vuonna 2013 valmistui Palvelukeskus Jokisimpukan laajennus, jossa on neljä palveluasumisen yksikköä, asuntoja yhteensä 33, ja senioreiden Ikäkeskus Helmi, joka tarjoaa neuvontaa ja yhteistä toimintaa. Vuonna 2013 myös lyhytaikaishoidon toiminta siirtyi yhdelle osastolle, aikaisemman neljän osaston sijaista. Näin ollen kunnan vanhustenhuollon palvelujärjestelmä on toimiva ja seuraavien viiden vuoden aikana haasteet tulevat olemaan erityisesti ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja kotihoidon henkilöstön lisäystarpeissa. Tämän Eurajoen vanhuspoliittisen kehittämissuunnitelman pohjana on käytetty aikaisempaa suunnitelmaa (Yhdessä ikäihmisten asialla, Eurajoen vanhuspoliittinen strategia ja kehittämisohjelma vuosille ). Kehittämissuunnitelman laatimisesta ovat vastanneet viranhaltijat yhdessä henkilöstön ja vanhusneuvoston kanssa. Suunnitelmasta pyydetään lausunnot eri hallintokunnilta, järjestöiltä ja kunnan asukkailta. 2. VÄESTÖN KEHITYS EURAJOELLA JA IKÄÄNTYNEIDEN TARPEET Eurajoella yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä on vuonna 2012 noin 20 % (maan keskiarvo 18 %). Vuonna 2020 yli 65 vuotiaiden osuus on noin 26 % ja vuonna 2030 noin 36 % (maan keskiarvo 26 %). Yli 85 - vuotiaiden osuus tulee 2,5 kertaistumaan seuraavien vuosikymmenten aikana, vuoteen 2040 mennessä. Tämä tuo suuria haasteita palvelujärjstelmälle. Ikäihmisten kotona asumisen toive ja sen mahdollistaminen toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta edellyttää monilla eri sektoreilla lisää resursseja sekä kykyä ja oivallusta kehittää toimintoja ja palveluja. Taulukko 1. Eurajoen ikäihmisten määrän kehitys vuoteen

4 Merkittävin ihmisen palvelutarpeeseen vaikuttava tekijä ei kuitenkaan ole ikä, vaan toimintakyky. Tutkimusten mukaan vain joka neljäs 75 vuotta täyttäneistä käyttää säännöllisiä palveluita. Vakavat sairaudet, yksinäisyys, toimivien ihmissuhteiden puuttuminen ja puutteelliset elinolot sekä yksin asuminen altistavat palvelujen tarpeelle. Syyskuussa 2013 Eurajoella säännöllisten palvelujen piirissä yli 75 vuotiaista on 24,9 %. 3. TOIMINNAN NYKYTILA 3.1 Palvelujen piirissä olevien ikäihmisten toimintakyky ja avuntarve Eurajoen vanhustenhuollossa on arvioitu viimeisten vuosien aikana palvelujen piirissä olevien ikääntyneiden toimintakykyä ja avuntarvetta systemaattisesti. Tällä tavoin voidaan seurata henkilön yksilöllistä toimintakykyä ja avuntarvetta ja toisaalta yksikkötasolla arvioida vanhusten sijoittelun onnistumista ja henkilöstöresurssin suuntaamista. RAVA-indeksi on vanhusten toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin kehitelty mittari. Indeksin minimi on 1,29 ja maksimi 4,0. Mitä suuremman arvon ikääntynyt saa, sitä suurempi on hoidon ja avun tarve. Kuviosta näkyy, että kotihoidossa (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) olevien vanhusten indeksin keskiarvo on noin 1,9, ryhmäkodeissa asuvien indeksin keskiarvot 2,8 3,2 ja vanhainkodissa vastaavasti 3,3 3,4. Keskiarvojen mukaan voidaan todeta hoidon porrastuksen olevan oikean suuntainen. Taulukko 2. RAVA-indeksien keskiarvot eri palvelumuodoissa. 3.2 Kotona selviytymistä tukevat palvelut Ihmisen elämää tuetaan monin tavoin elämänkulun eri vaiheissa. Osa toiminnoista on myös vanhustyön näkökulmasta ehkäisevää työtä. Käytännön vanhustyössä ehkäisevä toiminta on monitasoista ja moniulotteista. Väestön erilaistumisen ja ikääntymisen huomioiminen elinympäristön, asuinalueiden ja esimerkiksi julkisen liikenteen suunnittelussa on pitkän aikavälin ehkäisevää toimintaa. Ehkäisevällä työllä vaikutetaan niihin syihin, jotka voivat heikentää ikääntyneiden ihmisten terveyttä, elinoloja, elämänlaatua ja elämänhallintaa. Toimintakykyä tuetaan yhteisöllisillä toiminta- ja osallistumismahdollisuuksilla, kolmannen sektorin palveluilla sekä yksilölliseen 3

5 tarpeeseen suunnitelluilla huolenpito- ja hoitopalveluilla. Kuten kuviosta 1 on nähtävissä avohoidollinen sekä sairaaloista ja laitoksista saatava tuki on monipuolista ja näillä tukitoimilla voidaan tukea toimintakyvyltään melko heikkokuntoistakin ikäihmistä asumaan kotonaan. Kaikille säännöllistä palvelua ja hoitoa tarvitseville vanhuksille laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa toteutuu kuntouttavan ja ehkäisevän työn periaatteet. Jotta ikääntynyt pystyy asumaan kodissaan pitkään tulee kaikkien toimijoiden tehdä saumatonta yhteistyötä ja sitoutua yhteiseen tavoitteeseen. AVOHOIDOLLINEN TUKI kodissaan SAIRAALOISTA JA LAITOKSISTA asuva ikäihminen SAATAVA TUKI tukipalvelut konsultoiva tuki kotihoidon tiimeille ulkoilutusapu/ystävätoiminta Asuin- ja elinympäristö sosiaalityö kuljetuspalvelut, kutsutaksi Naapuruston asenteet poliklinikat kotipalvelun ja kotisairaan- vanhuspsykiatrinen tuki kotihoidon tiimeille ja hoidon osaaminen Läheiset omalääkärille omalääkäri, lääkärin kotikäynnit Omaiset lyhytaikaishoito muistihoitaja/-muistineuvola Osallistuminen akuutti sairaanhoito ennaltaehkäisevät kotikäynnit kuntoutus ja hoitotarpeen arviointikäynnit Luottamus, että palveluja saa tarvittaessa kuntoutuminen sosiaalityö päiväkeskus hoito- ja palvelusuunnitelmat omahoitaja/omatyöntekijä palvelujen ympärivuorokautisuus TURVALLISUUS JOS JOTAIN SATTUU 24 tunnin tuki Kuvio 1. Kotona asumista edistävä ikääntyneen palvelukokonaisuus Terveysaseman palvelut Eurajoen terveysasema on osa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymää. Terveysasema palvelee kuntalaisia maanantaista perjantaihin klo 8-16 tarjoten ikäihmisille lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotot, suun terveydenhuoltoa, kotisairaanhoitoa, psykiatrisen sairaanhoitajan, diabeteshoitajan, jalkahoitajan ja muistihoitajan vastaanottoja, fysioterapian palveluja apuvälinelainaamoineen sekä laboratoriopalveluja. Harjavaltaan keskitettyinä palveluina tarjotaan peruserikoissairaanhoitoon kuuluvia lääkärikonsultaatioita (mm. geriatrin palvelut) ja Kokemäelle keskitettyinä palveluina korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin sekä audionomin palvelut. Lääkärin päiväpäivystys on Eurajoen terveysasemalla klo 8-16 ja Satakunnan keskussairaalassa arkisin klo 16-8 sekä viikonloppuisin. 4

6 3.2.2 Kotipalvelu ja kotisairaanhoito sekä tukipalvelut Kotihoito Eurajoella muodostuu pääsääntöisesti kotisairaanhoidon ja kotipalvelun muodostamasta palvelukokonaisuudesta. Kotihoito on suunniteltua ja koordinoitua yhteistoimintaa potilaan tai vanhuksen ja hänen läheisten hyväksi. Säännöllinen kotihoito pohjautuu yhteistyössä tehtyyn hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Hoito- ja hoivatyön tavoitteena on tukea ikääntyneen selviytymistä kotona hänen sairauksistaan tai heikentyneestä toimintakyvystään huolimatta. Eurajoen kotisairaanhoito on osa Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kotisairaanhoitoa. Sen toimipiste sijaitsee Eurajoen terveysasemalla. Kotisairaanhoidossa työskentelee kolme sairaanhoitajaa. Kotisairaanhoitajat työskentelevät arkisin klo Viikonloppuisin ennalta suunniteltuja kotikäyntejä tekee yksi hoitaja klo Kotisairaanhoito perustuu aina sairaanhoidolliseen tarpeeseen ja sairaanhoidolliseen hoitosuunnitelmaan. Kotisairaanhoidon ja lääkärin yhteistoiminta toteutuu kerran viikossa. Tällöin lääkäri tekee hoitajan kanssa tarvittaessa kotikäyntejä Tupalan ja Jokisimpukan palveluasumisasukkaiden luona ja potilaiden luona, joiden on vaikea tulla vastaanotolle. Potilaan sairaudentilan vaatiessa kotisairaanhoito toimii yhteistyössä potilasta hoitavan yksikön kanssa. Kotipalveluhenkilöstö työskentelee Tupalan vanhustentaloalueella ja Jokisimpukan palveluasumisyksiköissä ja muualla kunnan alueella joka päivä klo Tupalan vanhustentaloalueella toimii tukipalveluina ruokalat, josta on saatavissa ateriapalvelut, saunapalvelu, pyykkipalvelu ja turvapalvelu. Tukipalvelut ovat myös muiden, Tupalan ulkopuolella asuvien ikääntyneiden saatavissa. Kotipalveluhenkilöstöä on yhteensä 15. Kunnalla on noin 70 turvapuhelinta. Tarvittaessa asiakkaalle voidaan asentaa turvapuhelin, jonka avulla mahdollistuu nopea avunsaanti asiakkaan luo ympäri vuorokauden. Päivisin turvapuhelinhälytyksiin vastaa kotipalveluhenkilöstö, yöaikaan turvapuhelinhälytykset välittyvät Palvelukeskus Jokisimpukkaan Päiväkeskus Ikäihmisten päiväkeskustoiminta on tarkoitettu Eurajoella erityisesti yksinäisille vanhuksille, jotka eivät itsenäisesti pysty osallistumaan virikkeellisiin toimintoihin sekä niille ikääntyneille, joiden omainen toimii omaishoitajana. Päiväkeskukseen ikäihmiset kokoontuvat yhdessäolon ja toiminnan merkeissä. Päiväkeskus tarjoaa osallistujille omatoimisuutta ja kotona selviytymistä tukevia palveluja. Päiväkeskuksen ryhmässä on mukana kerrallaan 10 vanhusta ja ryhmiä on tällä hetkellä kaksi. Ryhmien toiminnasta vastaavat toiminnanohjaajat ja heillä voi olla apunaan 1-2 vapaaehtoistyöntekijää. Päiväkeskusasiakkailla on mahdollisuus saunomiseen kotipalvelun hoitajien avustaessa heitä. Toiminnan tavoitteena on ylläpitää ikääntyneiden liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä sekä edistää sosiaalista kanssakäymistä. Tarvittaessa päiväkeskukseen järjestetään kuljetus. Päiväkeskus toimii keskiviikkoisin ja torstaisin Palvelukeskus Jokisimpukassa. Ohjelma alkaa klo ja kotiinlähtö on Päivän aikana osallistujat nauttivat kaksi lämmintä ateriaa ja päiväkahvin Omaishoidontuki Omaishoidon tuki on vanhuksen, vammaisen tai sairaan kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi maksettavaa hoitopalkkiota. Omaishoidon tuen myöntämisen perusteena on hoidettavan hoidettavuus. Eurajoella ikäihmisen hoitoisuutta ja 5

7 avuntarvetta arvioivaan RAVA-mittarin avulla ja omaishoidon tuen myöntämisrajana pidetään avuntarvetta, jolloin RAVA-indeksi on vähintään 2,5. Tuki maksetaan talousarviossa annetun määrärahan puitteissa ja kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. Vuonna 2013 omaishoidon tuen piiriin on kuulunut Eurajoella yli 75 vuotiaita 18 kpl (3,4 %) Liikunta- ja kulttuuripalvelut Liikunta- ja kulttuuripalvelujen osalta Eurajoella on periaatteena, että ikääntynyt väestö osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan samoihin palveluihin kuin muukin väestö. Kulttuuritoimi tarjoaa myös ikääntyneille suunnattuja kulttuuripalveluja ympäri vuoden, erilaisia tapahtumia, juhlia ja virikkeitä. Usein kulttuuritoimi ja sosiaalitoimi tuottavat ikäihmisille tapahtumia yhteistyössä. Eurajoella on meneillään Kaikille ikäihmisille kulttuuria hanke ( ). Hankkeen tavoitteena on luoda Eurajoelle ikäihmisten kultturipalveluiden toimintamalli. Toimintamalli rakentuu kulttuuritoimen, sosiaalitoimen ja paikallisten toimijoiden, kuten yhdistysten, järjestöjen, ja yhteisöjen välisestä yhteistyöverkostosta. Yhteisöverkoston avulla edistetään ikäihmisille järjestettävien kultturitapahtumien- ja palveluiden saavutettavuutta. Hanke on tuottanut ikäihmisten kulttuurivuosikellon, kulttuurikaveritoiminnan ja koulutuksen sekä lukuisia suoraan ikäihmisille kohdistettuja kulttuuritapahtumia mm. nojatuolimatkat. Ikääntyneiden liikuntapalvelujen toteutus tapahtuu yhteistyössä sosiaalitoimen, kansalaisopiston, eri järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kesken. Liikuntapaikat soveltuvat pääsääntöisesti hyvin myös ikäihmisten käyttöön. Eurajoella on neljä koulun liikuntasalia ja kolme kuntosalia, joista Jokisimpukan kuntosali soveltuu hyvin ikäihmisille. Kunta antaa seniorikuntosalitilan sellaisten yhdistysten tai ryhmien käyttöön, joiden jäsenistö koostuu eläkeläisistä. Yhdistys vastaa toiminnan pyörittämisestä ja jokainen seniori osallistuu kuntoiluun omalla vastuullaan. Tällä hetkellä seniorikuntosalia käyttää 9 eri järjestöä tai ryhmää. Viikoittain nämä järjestöt ovat varanneet käyttöönsä yhteensä 15 eri harjoitteluvuoroa. Eurajoki tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen. Keskustasta löytyy valaistu kuntorata/-latu. Ilveskallion maastossa on kiintorasteja ja luontopolku. Liikuntakeskuksessa on mm. yleisurheilukenttä, ulkokuntosali, kaksi tenniskenttää, hiekkatekonurmi ja jäähalli. Eurajoen Veikkojen majan lähettyviltä löytyy myös kaksi tenniskenttää. Lahdenperän virkistysalue tarjoaa mahdollisuuden saunomiseen ja uimiseen sekä erilaisten pelien harrastamiseen, kuten frisbeegolfiin. Pinkjärven alueella on mm. Metsähallituksen ylläpitämiä laavuja. Rauman uimahalli tarjoaa hyvät edellytykset uinnin, vesijumpan ym. vesiliikunnan harrastamiselle. Eurajoen kunnanviraston itäpäädyssä sijaitsee 4- ratainen keilahalli. Vanhustenhuollossa on käytettävissä kuntohoitajan ja toiminnanohjaajan työpanos. Tämä resurssi on jaettu Tupalan vanhustentaloalueen ja Palvelukeskus Jokisimpukan välille. Kuntohoitajan toiminta painottuu ryhmäliikunnan ohjaukseen, kuntosali-, tuolijumppa- ja kävelyä aktivoiviin ryhmiin. Kuntohoitaja toteuttaa myös yksilöohjausta, apuvälinearviointeja ja neuvontaa sekä liikkumisen aktivointia. Toiminnanohjaaja järjestää viriketilaisuuksia, toiminta- ja askartelutuokioita sekä tarvittaessa antaa vanhuksille yksilöllistä ohjausta. Toiminnan ohjaaja toimii yhdyshenkilönä koordinoiden yhteistyötä seurakunnan, eri yhdistysten, erilaisten ohjelman suorittajien ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. 6

8 3.2.6 Esteetön liikkuminen ja kuljetuspalvelut Ikääntyminen tuo mukanaan monia liikuntaesteisyyteen liittyviä ongelmia, kuten näön, kuulon ja lihasvoiman heikkenemistä. Havaitseminen, arviointi ja reagointi vievät enemmän aikaa kuin nuorempana. Samoin sairaudet ja niiden vaatima lääkitys voivat vaikuttaa siihen, kuinka liikenteessä voidaan toimia. Tutkimuksissa on havaittu, että iäkkään henkilön liikkumisen väheneminen ei välttämättä ole hänen oma valintansa, vaan se johtuu myös liikkumismahdollisuuksien vähenemisestä. Huonosti suunnitellussa rakennetussa ympäristössä ja liikennevälineissä on monenlaisia liikkumisen esteitä ja ongelmia: - tasoero-ongelma on vaikein liikkumisesteisen ongelma. - tilantarveongelma koskee erityisesti pyörätuolin käyttäjiä. - etäisyysongelma korostuu kantamusten kanssa liikuttaessa - orientoituvuusongelma haittaa eniten näkövammaisia. - tasapaino-ongelma korostuu portaissa, luiskissa ja liikennevälineissä - ulottuvuusongelma koskee mm. pyörätuolinkäyttäjiä. - voimattomuusongelma ilmenee raskaita ovia avattaessa. - turvallisuusongelma liittyy mm. portaisiin, esteisiin kulkureiteillä On arvioitu, että ihminen on jopa 40 % elinajastaan liikkumis- ja toimimisesteinen ja jopa 10 % ihmisistä on pysyvästi liikunta- ja toimimisesteisiä. Kyse on siis huomattavan suuresta ihmisryhmästä. Liikuntaesteisten toimintamahdollisuuksien lisäämiseksi tehdyt parannukset koituvat useimmiten kaikkien kansalaisten hyödyksi. Ikääntyneiden kannalta liikkuminen Eurajoen keskustassa ja eri palvelupisteissä ei ole aivan ongelmatonta. Alla olevassa taulukossa on joitakin julkisia palvelupisteitä, joihin apuvälineen kanssa liikkuvan on vaikea päästä. asiointipaikka saavutettavuus liikkumisen apuvälineen kanssa ongelma kirjasto vaatii avustajan oven aukaisu hankalaa kirkko vaatii avustajan liian jyrkkä luiska, ovi raskas Kahari vaatii avustajan liian jyrkkä luiska, ovi kunnanvirasto vaatii avustajan oven aukaisu hankalaa jäähallin katsomo ei lainkaan jyrkät portaat hiekkatekonurmi ja ulkokuntosali huonosti saavutettavissa rollaattorin avulla kulkevilla pyöröovet (jos isot portit kiinni), joista ei mahdu kulkemaan Kunnanvirasto vaatii avustajan kunnantorin ovi lukossa estää pääsyn maan tasolta suoraan hissiin myös apuvälineillä Lännenpuoleiselle ovelle heikkokuntoisemmalla vaikeuksia kiivetä Taulukko 3. Eurajoen kunnassa liikuntaesteisen vaikeasti saavutettavia palvelupisteitä 7

9 Kunta järjestää haja-asutusalueilta kutsutaksikuljetuksia kunnan keskustaan. Käytössä on tällä hetkellä 6 eri reittiä, jotka kuljetaan tarvittaessa viikoittain. Kriteerit täyttäville ikääntyneille ja vammaisille voidaan myöntää kuljetuspalvelua vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolain mukaisesti. 3.3 Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Tupalan palvelutalo ja vanhustentaloalue, Jokisimpukan palveluasunnot Tupalan alueella palvelutalossa on 10 yksiötä, joista 5 on invalidiasuntoja ja 5 varustettu makuualkovilla. Lisäksi alueella on 52 vuokrarivitaloasuntoa. Asuntojen koko vaihtelee m². Vanhustentalot on rakennettu vuosina 1977, 1982, 1985 ja Tupalan alueen talot omistaa Kiinteistö Oy Eurajoki. Viime vuosina Tupalan vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta ovat olleet hyvin tasapainossa, kaikki asunnot ovat olleet käytössä, eikä pitkäaikaista jonotusta ole ollut. Tupalan vanhustentaloalue palveluineen pyrkii turvaamaan ikääntyneille yksilöllisen ja kodinomaisen asumisen. Osa Tupalan alueella asuvista ikäihmisistä selviytyy täysin omatoimisesti asumisestaan. Useat asukkaat tarvitsevat kuitenkin omaisten ja läheisten sekä kotipalvelun ja -sairaanhoidon antamaa hoivaa ja huolenpitoa, jotta he selviävät jokapäiväisistä askareista ja kykenevät asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotipalveluhenkilöstö työskentelee alueella joka päivä klo , yöaikaan turvapuhelinhälytykset välittyvät Palvelukeskus Jokisimpukkaan. Palvelutalossa toimii tukipalveluina ruokala, saunapalvelu, pyykkipalvelu ja turvapalvelu. Tukipalvelut ovat myös muiden, Tupalan ulkopuolella asuvien ikääntyneiden saatavissa. Palvelukeskus Jokisimpukkaan valmistui keväällä 2013 palveluasuntoja, 30 yhden hengen asuntoa ja 3 kahden hengen asuntoa. Asunnot sijaitsevat neljässä eri asumisyksikössä. Asukkaiden käytettävissä ovat yhteiset ruokailu- ja seurustelutilat. Kotipalveluhenkilöstö työskentelee palveluasumisyksiköissä joka päivä klo , yöaikaan turvapuhelinhälytykset välittyvät Jokisimpukan tehostetun palveluasumisen yksikköön. Palvelutalossa toimii tukipalveluina ruokala, saunapalvelu, pyykkipalvelu ja turvapalvelu Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Palvelukeskus Jokisimpukassa on tarkoitettu iäkkäille henkilöille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa, mutta jotka kuitenkin selviytyvät pääsääntöisesti päivittäisistä toiminnoistaan yhden hoitajan avustamana. Iäkkään henkilön toimintakyvyn edelleen heiketessä hänellä on mahdollisuus oireenmukaiseen hoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan omassa, tutussa hoitoyksikössä. Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa, että hoito- ja hoiva on järjestetty ympärivuorokauden. Tehostettua palveluasumista järjestetään Karpalon ja Suvannon ryhmäkodeissa. Karpalon ryhmäkoti on tarkoitettu muistisairautta sairastaville ikäihmisille. Ryhmäkodin asukkaille laaditaan yhteistyössä asukkaan ja/tai omaisen kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma Ryhmäkodin asunnot ovat kooltaan joko 18 m² tai 21 m² ja lähes jokaisessa asunnossa on oma kylpyhuone ja wc. Karpalon ja Suvannon ryhmäkodeissa on kummassakin 18 asuntoa. Ryhmäkotien käytössä on yhteisiä tiloja kuten ruokailu- ja oleskelutilat, pieni jakelukeittiö ja saunatilat. 8

10 Hoitohenkilöstöä ryhmäkodeissa on yhteensä 23. Henkilökunta koostuu avopalveluohjaajasta, sairaanhoitajista, hoitajista, hoivatyöntekijästä ja oppisopimusopiskelijasta. Ryhmäkodeissa on oma yövalvonta ja hoitajat huolehtivat myös Jokisimpukan palveluasumisyksikköjen yöhälytyskäynneistä. 3.4 Laitoshoito vanhainkodissa Jokisimpukan 29 laitoshoidonpaikasta vanhainkotipaikkoja on tällä hetkellä 24 ja lyhytaikaishoidon paikkoja 5. Vanhainkotipaikat on varattu vanhuksille, jotka tarvitsevat pitkäaikaista laitoshoitoa. Vanhainkodin asukkaiden avuntarve on suuri ympäri vuorokauden. Lyhytaikaishoidon paikat on tarkoitettu kuntoutumiseen ja omaishoitajien vapaapäiviin. Lyhytaikaishoidon paikalla voi odottaa myös paikkaa joko palveluasumiseen, tehostettuun palveluasumiseen tai laitoshoitoon. Vanhainkodin asukashuoneet ovat yhden hengen huoneita ja varustettu suurimmaksi osaksi omalla WC:llä ja peseytymistilalla. Vanhainkodin käytössä on yhteisiä tiloja kuten ruokailu- ja oleskelutila, pieni jakelukeittiö ja saunatilat. Ulkoilu on mahdollista esimerkiksi laajalla terassilla tai Jokisimpukan sisäpihoilla. Vanhainkodissa vanhuksen hoito perustuu vanhuksen itsensä ja tarvittaessa hänen läheisensä kanssa yhdessä laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Hoitohenkilökuntaa vanhainkodissa on yhteensä 21, henkilökunta koostuu vastaavasta sairaanhoitajasta, sairaanhoitajistaja hoitajista ja oppisopimusopiskelijasta. Vanhainkodin hoitajat huolehtivat kunnanalueelta tulevista yöhälytyskäynneistä. 3.5 Terveyskeskuksen vuodeosasto Terveyskeskuksen vuodeosasto sijaitsee Palvelukeskus Jokisimpukassa. Vuodeosastolla hoidetaan eurajokelaisia potilaita, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoidon jälkeistä jatkohoitoa tai akuuttia perussairaanhoitoa. Vuodeosaston hoitoperiaatteena on kuntouttava hoitotyö, joka tarkoittaa perushoidon ja kuntouttavan toiminnan yhdistämistä siten, että kaikki toiminnot potilaan kanssa edesauttavat hänen toimintakykynsä ylläpitoa ja kohentumista. Osastolla hoidetaan myös saattohoitopotilaita. Potilasruuhkahuippujen tasoittamiseen tarvitaan aika ajoin paikkoja myös kuntayhtymän terveyskeskussairaalasta. 3.6 Seurakunta, järjestötoiminta ja vapaaehtoistyö Eurajoella on vireää vapaaehtois- ja järjestötoimintaa. Eläkeläisjärjestöistä aktiivisesti toimivat mm. Eurajoen Eläkeliitto ry. ja Eurajoen Eläkkeensaajat ry. sekä veteraanijärjestöjen alaosastot. Eläkeläisjärjestöt järjestävät säännöllisiä kokoontumisia, retkiä, liikunta- ja lauluryhmiä jäsenilleen. Sosiaalitoimi koordinoi vapaaehtoistyötä, jossa toimijoita on lähes 35. He toimivat aktiivisesti Kammaritoiminnassa Kaharilla ja avustajina Jokisimpukan päiväkeskuksessa. SPR:n ystävätoiminnassa on mukana yli 15 auttajaa. Eurajoen seurakunta kohtaa ikäihmisiä heidän omassa arjessaan, iloissa ja suruissa. Kohtaaminen tapahtuu yksilö- ja ryhmätoiminnoissa, jumalanpalveluselämässä, hartaushetkissä sekä leiri- ja retki toiminnassa. Ikäihmisten kohtaamista tapahtuu myös heidän kodeissaan. Seurakunta käy onnittelemassa 80-, 85-, 90- ja yli 90-vuotiaita. 70- ja 75- vuotiaille järjestetään seurakunnassa oma yhteinen juhla seurakuntakeskus tapulissa. Seurakunnassa on yhteensä viisi varttuneen iän kerhoa kuukaudessa; Kultaisen iän kerho Tapulissa, Kuivalahden kerho rukoushuoneella, Tupalan kerho kerhohuoneella, Irjanteen 9

11 kerho nuorisotalolla ja Huhdan kerho koululla. Kerhoissa on hengellistä ohjelmaa sekä virkistävää ja virikkeellistä ohjelmaa. Samalla kerhot tarjoavat osallistujilleen mahdollisuuden ylläpitää sosiaalista kanssakäymistä. Seurakunnan toimintaan osallistuu aktiivisesti myös vapaaehtoistyöntekijät. He osallistuvat monenlaisiin tapahtumiin esim. yhteisvastuukeräyksen tempauksiin. He käyvät katsomassa oman kylänsä vanhuksia ja toimivat omalla paikallaan ihmisten elämän hyväksi. 3.7 Vanhustenhuollon palvelujen kehittäminen Henkilöstöresurssit ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä Valtakunnallisessa laatusuosituksessa asetetaan suositus henkilöstön ehdottomaksi vähimmäismääräksi: tehostettu palveluasuminen 0,5 hoitajaa/asukas vanhainkoti 0,5 hoitajaa/asukas Jokisimpukan ryhmäkodeissa hoitotyötä tekevän henkilöstön mitoitus on 0,56 (0,58). Sulkeissa olevaan mitoitukseen on laskettu mukaan työllistämistuella palkattu oppisopimusopiskelija. Jokisimpukan vanhainkodissa hoitotyötä tekevän henkilöstön mitoitus on 0,62 (0,66). Sulkeissa olevaan mitoitukseen on laskettu mukaan työllistämistuella palkattu oppisopimusopiskelija. Vuodeosaston mitoitus on 0, Henkilöstöresurssit kotipalvelussa Kotipalvelussa työskentelee kotipalveluohjaajan lisäksi yhteensä 14 hoitajaa tai kodinhoitajaa sekä 1 työllistämistuella palkattua oppisopimusopiskelija. Jotta kotihoito olisi todellinen vaihtoehto laitoshoidolle, kotona asuville vanhuksille tulisi olla mahdollisuus saada kotipalveluja jopa useita kertoja päivässä, myös iltaisin sekä viikonloppuisin. arkisin klo 7-15 arkisin klo14-22 vkl klo 7-15 vkl klo Tupalan alueella 3 hlö (+ 1 tuki- 1 hlö 2 hlö 1 hlö palveluissa) Joksimpukan palveluasumisyksikössä 2 hlö 2 hlö 2 hlö 2 hlö Kentällä 3 hlä 1 hlö 1 hlö (+ ostopalvelu klo 7-11) 1 hlö Taulukko 4. Kotipalveluhenkilöstön työskentely eri vuoroissa vuonna lokakuu

12 3.7.3 Henkilöstön kelpoisuus ja koulutustaso Ammattitaitoinen ja oman ammattitaidon kehittämisestä kiinnostunut sekä työhönsä motivoitunut henkilöstö on iäkkäiden hyvän hoidon ja palvelun tärkein osatekijä. Eurajoella on pysyvä ja motivoitunut henkilöstö. Valtakunnallisessa ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevassa laatusuosituksessa esitetään tavoitteeksi, että vanhustyössä toimivalla henkilöstöllä olisi sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutus. Eurajoella vanhustenhuollossa työskentelee yhteensä 69 vakituista työntekijää. Heistä on vailla sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutusta yksi henkilö Vanhustenhuollon toiminnan kehittäminen Eurajoen vanhustenhuoltoa on kehitetty suunnitelmallisesti viime vuosina. Kehittäminen on tarkoittanut Palvelukeskus Jokisimpukan rakentamista ja laajentamista, vanhustenhuollon laitos- ja avohuollon yhdistämistä, tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen lisäämistä, henkilöstömitoituksen parantamista ja suunnitelmallista toiminnan kehittämistä. Toiminaan kehittämishankkeita on viety eteenpäin pienimuotoisesti arjen työn lomassa, tavoitteena kuitenkin pitkällä tähtäimellä rakentaa systemaattinen toimintajärjestelmä, joka on tarkoitus kuvata IMS-toimintajärjestelmään. Kehittämishankkeista osa on ollut yhteisiä alueellisia Kaste-hankkeita, kuten Kastetoimintakykyisenä ikääntyminen sekä päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke (Länsi 2012 ja 2013). Ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi pilotoitiin GPSturvarannekeiden ja turvatolppien käyttöä syksyllä Tulokset GPS-turvarannekkeiden osalta eivät olleet vakuuttavia, paikannustarkkuus oli erittäin huono. GPSturvarannekkeista ei saatu tukea ikäihmisten kotona asumiseen. 4. VANHUSPOLIITTINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Visio ja päämäärät Visiona on yhdessä ikäihmisten asialla. Eurajokelaisella on mahdollisuus ikääntyä vireinä ja hyväkuntoisina. Ikääntyvät voivat elää itsenäistä ja omatoimista elämää ja heillä on mahdollisuus asua omassa kodissaan, tutussa ja turvallisessa ympäristössä tai kodinomaisessa palveluasumisessa kunnes kotona asuminen ei ole enää turvallista tai sairauksein hoito vaatii ympärivuorokautista valvontaa ja hoivaa. Ikääntyvien ihmisten kotona asumista tuetaan riittävillä, yksilöllisen tarpeen mukaan oikeaaikaisilla palveluilla. Ennen kaikkea tuetaan ikääntyneiden laaja-alaista toimintakykynsä säilyttämistä ja parantamista. Ikääntyneiden oma vastuunottoa terveytensä ja toimintakykynsä säilymisestä korostuu. Kaikissa näissä toimissa noudatetaan ennaltaehkäisyn, kuntouttavan työotteen, yhteistyön ja tiedottamisen periaatteita. Tarvittaessa ikääntyneelle järjestetään tarkoituksenmukainen kodinomainen palveluasumisen tai tehostetun palveluasumisen paikka, tai jos lääketieteelliset syyt vaativat niin laitoshoitopaikka. Iäkkään henkilön toimintakyvyn edelleen heiketessä ja sairauksien lisääntyessä hänellä on oikeus hyvään oireenmukaiseen hoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan omassa tutussa ympäristössään. 11

13 Vision saavuttamiseksi asetetaan seuraavat päämäärät: yli 75-vuotiaista eurajokelaisista omassa kodissaan asuu % (vuonna 2013 tilanne 87,8 %) laitoshoidossa vanhainkodissa asuu 2-3 % (vuonna 2013 tilanne 4,6 %) tehostetussa palveluasumisessa asuu 6-7 % (vuonna 2013 tilanne 7,6 %) omaishoidon tuen laajuus 6-7 % yli 75-vuotiaista (vuonna 2013 tilanne 3,4 %, 18 henkilöä) säännölllisesti kotihoitoa saavien osuus % yli 75-vuotiaista (vuonna 2013 tilanne 15,2 %) 4.2 Keskeiset tavoitteet 1) Terveyden edistäminen ja ikääntyneen toimintakyvyn tukeminen. 2) Kotona asumisen turvaaminen. 3) Omaishoidon kehittäminen. 4) Yksinäisyyden ja syrjäytymisen estäminen tukemalla aktiivisesti vapaaehtoistyötä ikäihmisten parissa. 5) Ikäihmisten toimintakyvyn tukeminen monipuolisen liikunnan ja kulttuurin avulla. 6) Esteetön liikkuminen Eurajoella ja liikkumisen turvallisuus. 7) Muistisairauksien aikainen diagnostisointi ja hoitoon ohjaus 8) Palveluketjujen kehittäminen 9) Osaava, innostunut ja riittävä vanhustenhuollon henkilöstö. Vanhustenhuollon palvelujärjestelmän muuttokset, vuonna : 8 terveyskeskuksen vuodeosastopaikkaa => lisätty 10 paikaksi (2013) 27 vanhainkotipaikkaa vähenee => 20 paikaksi 5 lyhytaikaishoidon paikkaa lisääntyy => 9 paikaksi Tupalan 72 asuntoa => vähentynyt 62 asunnoksi (2013) Jokisimpukan uusi siipi lisää palveluasuntoja 30 yksiötä ja 3 kaksiota 4.3 Toimenpideohjelma Liitteenä 1 oleva vanhuspoliittisen kehittämissuunnitelman toimepideohjelma on rakennettu edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmassa on kirjattuna tarvittavat toimenpiteet, resurssit ja aikataulutus. 12

14 5. VANHUSPOLIITTISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMAN SEURANTA Kunnanhallitusta pyydetään nimeämään vanhusneuvosto vanhuspoliittisen kehittämissuunnitelman ja toimenpideohjelman seurantaryhmäksi. 13

15 Liite 1; 2(2) Vanhuspoliittisen kehittämissuunnitelman toimenpideohjelma 1. Mahdollisimman omatoiminen ja mielekäs elämä omassa kodissa tai tarvittaessa kodinomaisessa asumismuodossa 2. Ikäihminen ottaa vastuuta omasta terveydestään ja toimintakyvystään Tavoite Toimenpide esitykset Vastuutahot Aikataulu Ikääntyvällä on mahdollisuus osallisuuteen; sosiaaliseen ja hengelliseen toimintaan ja jatkuvaan oppimiseen, oman osaamisensa jakamiseen ja aktiivisena toimijana vaikuttamiseen 1. Osallisuutta mahdollistetaan: o Julkisten tilojen avaaminen yhä enemmän kuntalaisten käyttöön; kyläkoulujen ruokalat, atk tilat, kirjasto o Kulttuurikaveri toiminta otetaan käyttöön o Kulttuurin vuosikello työstetään yhteisesti ja se käyttöönotetaan o Lisätään matalan kynnyksen kerhoja eri puolille kuntaa o Kohdennetaan avustukset järjestöille, jotka järjestävät toimintaa ikäihmisille o Diakonissan yksilölliset kotikäynnit, joilla tavoitetaan ne, jotka kaipaavat hengellistä yhteyttä, mutta eivät pääse järjestettyyn toimintaan o Vapaaehtoistoiminta on systemaattista ja koordinoitua Kulttuuritoimi, sosiaalitoimi, seurakunta, eri yhteisöt, tekninen toimi Vaikuttamismahdollisuuksia kehitetään o Asiakasraati, joka arvioi/kehittää ikääntyvien palveluja o Vanhusneuvoston toimintaa tehdään tunnetuksi ja jäseniä hyödynnetään palveluja suunniteltaessa 3. Jatkuvan oppimisen mahdollistaminen ja osaamisen jakaminen o ATK osaamisen (Internet koulutus) lisääminen ikäihmisille o yhteistyö järjestöjen, kansalaisopiston, kyläyhdistysten ja vapaaehtoistyön kesken sosiaalitoimi sosiaalitoimi

16 Ikääntyvällä on mahdollisuus säännölliseen liikuntaan sekä terveelliseen ruokavalioon 1. Säännöllinen liikunta mahdollistetaan: o Matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia järjestetään ikäihmisille o Kyläyhdistysten ja järjestöjen kautta aktivoidaan liikuntatoimintaa o Yhteistyössä kootaan ikääntyneiden liikuntakalenteri o Lääkärit ja koko hoito ja kuntoutushenkilöstö aktiivisesti kannustavat ikääntyneitä oman fyysisen toimintakykynsä parantamiseen ja korostavat liikunnan merkitystä o Mallinnettu tasapainoharjoittelu otetaan käyttöön ja työnjaosta sovitaan Liikuntatoimi, sosiaalitoimi, terveystoimi kuntohoitaja/ fysioterapeutti Liite 1; 2(2) Ikääntyvällä on mahdollisuus varhaiseen tukeen ja neuvontaan; mahdollisuus saada riittävästi omatoimisuutta tukevaa tietoa ja palveluohjausta 2. Terveellinen ja riittävä ravitsemus mahdollistetaan: o Ravitsemustilan arviointeja MNA testillä (Mini Nutritional Assesment) ja painon seurantaa käytetään ravitsemusohjaus ja puheeksiottotilanteissa o Kotihoidossa omahoitaja seuraa ikääntyneen ravitsemustilaa o Jokisimpukan keittiössä, yhteistyössä hoitajien kanssa varmennetaan ympärivuorokautisessa hoivassa ja hoidossa olevien riittävä ja monipuolinen ravinto (Ravitsemussuositukset ikääntyneille, Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2010) 1. Jokisimpukkaan kehitetään seniorien neuvontakeskus, josta yli 65 vuotias saa tarvitsemaansa matalan kynnyksen ohjausta, neuvontaa ja tietoa 2. Ikääntyvien neuvontakeskuksessa kehitetään käynnistettyä Ikäpuhelin toimintamallia, jossa asiakkaan kysymyksiin vastataan, asiakas ohjataan oikean asiantuntijan luokse tai oikeiden palvelujen piiriin. 3. Koko ikäryhmään kohdentuvat 75 vuotiaiden seulontakyselyt ja 80 vuotiaiden hyvinvointia edistävät, kotona tehtävät terveystarkastukset. 4. Elämäntapa ohjeistus mallinnetaan vanhustenhuollon työntekijät, keittiöhenkilöstö Palveluohjaaja/ toiminnanohjaaja/vanhustyön johtaja Tk:n hoitaja/ palveluohjaaja

17 Ikääntyvällä on mahdollisuus saada nopeaa reagointia sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen Asuin ja elinympäristöt ovat esteettömiä ja tukevat itsenäistä asumista Asuntojen perusparantaminen on suunnitelmallista ja korjaamiseen kannustavaa 5. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiakaskontakteissa kiinnitetään huomio muistisairauksien varhaiseen löytymiseen, päihteiden riskikulutukseen, mielialaongelmiin ja toimintakyvyn alenemiseen. 6. Palvelujen piirissä olevien ikääntyneiden kohdalla omahoitaja vastaa varhaisen tuen toteutumisesta 7. Esitteitä, nettisivuja ja oppaita kehitetään 1. Lääkäri hoitajapari järjestelmä toimii 2. Vanhustenhuollossa on oma lääkäri, joka on perehtynyt juuri ikääntyvien hoitoon 3. Geriatrin konsultaatiot tarvittaessa 4. Moniammatillinen kuntoutuksen toimintamalli käyttöön 1. Toimivat kuljetuspalvelut, mm. kutsutaksi 2. Esteetön rakentaminen 1. Asuntojen muutostöihin resursseja 2. Korjausneuvontaa vanhustenhuollon henkilöstö terveystoimi/ sosiaalitoimi keskushallinto tekninen toimi tekninen toimi ympäristötoimi Liite 1; 2(2) 3. Ikääntyneille suunnitellut palvelukokonaisuudet ja prosessit tukevat hyvinvointia ja toimintakykyä Tavoite Toimenpide esitykset Vastuutahot Aikataulu Kotihoito on riittävän kattavaa ja tehokasta 1. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon riittävät resurssit, jotta yhä suuremmassa avuntarpeessa olevia ikääntyneitä voidaan hoitaa heidän omissa kodeissaan 2. Kotisairaalatoiminnan mahdollisuutta arvioidaan ja suunnitellaan kuntayhteistyönä 3. Kotisairaanhoito ja palvelu tekevät työtä alueellisissa tiimeissä, omahoitaja vastaa asiakkaidensa hoidon kokonaisuudesta 4. Kotihoidossa hyödynnetään kodin turvallisuutta lisääviä teknisiä laitteita sosiaalitoimi/ vanhustenhuolto terveystoimi Kotihoidossa on riittävästi kotihoitoa 1. Lyhytaikaishoito keskitetään vanhainkotiin ja paikkamäärää sosiaalitoimi/

18 tukevia palvelukokonaisuuksia Omaishoito on nykyistä merkittävämpi osa palvelujärjestelmän kokonaisuutta Muistioireisten diagnosointi ja hoito on tehokasta Asiakkuudet hallintaan Palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan paikkojen järjestelyt tukevat kuntoutumista ja omatoimisuutta Ikääntyneiden mielenterveys ja päihdeasioissa toimitaan ennakoiden ja varhaisen tuen periaatteella lisätään 5 paikasta, 9 paikkaan. 2. Päiväkeskustoimintaa ylläpidetään 2 päivää/viikossa 3. Neuvontakeskuksen ennaltaehkäisevät toimintamuodot otetaan käyttöön 1. Omaishoitoa kehitetään sekä määrällisesti ja laadullisesti 2. Omaishoitajille suunnatun kyselyn avulla on selvitetty omaishoitajien mielipiteitä omaishoidon tukitoimista, kyselyn työstämistä jatketaan 3. Omaishoitajien jaksamisen tukemiseen kehitetään vuosikello 1. Muistioireisen hoitopolku on kuvattu, myös haastavat muistioireiset on huomioitava ja yhteistyötä tarvitaan koko Satakunnan alueella 2. Muistisairautta sairastavan läheinen saa tukea ja ohjausta arjen tilanteisiin 3. Yhteistyön on varmistettu eri tahojen kanssa 1. Kehitetään palvelupolkuja ja kokonaisuuksia yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja kuvataan ne toimintajärjestelmään. 2. Omahoitajajärjestelmä toimii avo ja laitospalveluissa 1. Vanhainkotipaikkoja vähennetään 27:stä 20 paikkaan 2. Jokisimpukan laajennuksen myötä palveluasumispaikkoja otetaan vaiheittain käyttöön. 3. Arvioidaan palveluasuntojen muuttamista tehostetuksi palveluasumiseksi ikäväestön muutoksen suhteessa. 4. Tupalan huonokuntoisista vuokra asunnoista luovutaan 1. Päihde ja mielenterveysasioiden puheeksiottaminen on systemaattista 2. Avopuolen mielenterveys ja päihdeasiakkaille on olemassa riittäviä tukitoimia Lääkehoitoa toteutetaan turvallisesti 1. Palvelujen piirissä olevien asiakkaiden kohdalla vähintään vuosittain arvioidaan lääkitys ja lääkkeiden yhteisvaikutusta 2. Kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa selvitetään keskitetyn lääkejakelun mahdollisuutta ja seurataan kehitystyötä vanhustenhuolto sosiaalitoimi/ vanhustenhuolto opiskelija/ palveluohjaaja sosiaali ja terveystoimi terveystoimi/ vanhustenhuolto sosiaalitoimi/ vanhustenhuolto sosiaali ja terveystoimi sosiaali ja terveystoimi Liite 1; 2(2)

19 4. Henkilöstö on ammattitaitoista, motivoitunutta ja työvoiman saatavuus turvataan Liite 1; 2(2) Tavoite Toimenpide esitykset Vastuutahot Aikataulu Henkilökunta on sitoutunutta ja orientoitunutta kuntouttavaan toimintaan 1. Varmistetaan tavoitteellinen täydennyskoulutus, arvioitujen osaamistarpeiden mukaisesti, noudattamalla koulutussuunnitelmaa ja sosiaali ja terveydenhuollon täydennyskoulutussäädöksiä ja suosituksia ja painottamalla kuntouttavaa työotetta 2. Osaamisen kehittämisessä on käytössä monipuoliset menetelmät; työnkierto, kehittämishankkeet, omaehtoinen opiskelu, mentorointi, keskustelut 3. Tehdään tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja toimintaa kehitetään edelleen 4. Otetaan aktiiviseen käyttöön varhaisen tuen malli 5. Tuetaan työssä jatkamista ammatillisen eläkeiän jälkeen 6. Työnohjauksen käytöstä luodaan linjaus sosiaali ja terveystoimi Esimiestyö on ammattitaitoista Ikäihmisten parissa tehtävä työ on vetovoimaista ja työvoiman riittävyys varmistetaan 1. Kehityskeskustelut ovat systemaattisesti käytössä 2. Esimiesasemassa olevilla on riittävä johtamiskoulutus 3. Esimiehille turvataan työnohjaus tarvittaessa 1. Työyksiköistä välittyy positiivinen kuva sijaisille ja opiskelijoille 2. Varahenkilöjärjestelmää kehitetään 3. Palkkaus ja kannustusjärjestelmää kehitetään 4. Jatketaan yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja opiskelija ohjaukseen panostetaan sosiaalitoimi/ vanhustenhuolto sosiaalitoimi/ vanhustenhuolto 5. Kustannukset vähenevät 75-vuotiasta kohti, kun toimenpiteet ohjataan ennakoivaan, ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan Tavoite Toimenpide esitys Vastuutahot Aikataulu Vanhustenhuollon kustannukset eivät nouse vaikka yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa 1. Resurssien ohjausta suunnataan ennaltaehkäisevään toimintaan, kotihoidon kehittämiseen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen sosiaalitoimi

20 Yhdessä ikäihmisten parhaaksi vanhuspoliittinen kehittämissuunnitelma Visio Eurajokelaisilla on mahdollisuus ikääntyä vireänä ja hyväkuntoisena. Ikääntyvät voivat elää itsenäistä ja omatoimista elämää ja heillä on mahdollisuus pitkään asua omassa kodissaan. Strategiset tavoitteet Näkökulma Menestystekijät Avainmittarit tulostavoitteet Vaikuttavuus 1. Mahdollisimman omatoiminen ja mielekäs elämä omassa kodissa tai tarvittaessa kodinomaisessa asumismuodossa. 2. Ikäihminen ottaa vastuuta omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Ikääntyvällä on mahdollisuus osallisuuteen säännölliseen liikuntaan sekä terveelliseen ruokavalioon saada riittävästi omatoimisuutta tukevaa tietoa ja palveluohjausta varhaiseen tukeen saada tarpeen mukaisia palveluja, sairaanhoitoa ja kuntoutusta asuin- ja elinympäristöt ovat esteettömät ja tukevat itsenäistä asumista Kotona asuminen Yli 75 -vuotiaista % asuu kodissaan 2-3 % vanhainkodissa 6-7 % tehostetussa palveluasumisessa Asiakaskysely Prosessit 3. Ikääntyneiden palvelukokonaisuudet ja -prosessit tukevat hyvinvointia ja toimintakykyä Kotihoitoa tukeva kuntoutus Muistioireisten dg on tehokasta ja hoitoketjut toimivat Omaishoito on nykyistä merkittävämpi osa palvelujärjestelmän kokonaisuutta Teknisten apuvälineiden hyödyntäminen Systemaattinen kehittäminen Palvelujen käyttö Yli 75-vuotiaista kotihoitoa % omaishoito 6-7 % päivätoimintaa 3-4 % Aikaansaantikyky 4. Henkilökunta on ammattitaitoista, motivoitunutta ja työvoiman saatavuus turvataan. Henkilökunta on sitoutunutta ja orientoitunutta kuntouttavaan toimintaan Henkilöstön määrä ja rakenne vastaavat tehtäville asetettuja odotuksia ja vaatimuksia Johtaminen on ammattitaitoista Ikäihmisten parissa tehtävä työ on vetovoimaista Asiakasmäärät segmentittäin Työhyvinvointikysely Hyväksytty henkilöstömitoitus Sijaisten saatavuus Taloudellisuus ja tuottavuus 5.Kustannukset vähenevät 75-vuotiasta kohti, kun toimenpiteet ohjataan ennakoivaan, ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan. Resurssien ohjausta suunnataan ennalta ehkäisevään toimintaan, kotihoidon kehittämiseen ja henkilöstön osaamiseen kehittämiseen Vanhustenhuollon kustannukset/ 75 -vuotias