JJR-KUNNAT Perusturva Juva. Juvan vanhustenhuollon strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JJR-KUNNAT Perusturva Juva. Juvan vanhustenhuollon strategia 2012 2020"

Transkriptio

1 JJR-KUNNAT Perusturva Juva Juvan vanhustenhuollon strategia Vanhusstrategian työryhmä Perusturvan Yhteislautakunta 120/ Kunnanhallitus 353/ Kunnanvaltuusto 81/

2 2 1 TAUSTAA 4 2 IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄ JA VÄESTÖNKEHITYS 5 3 IKÄÄNTYVIEN PALVELUT JUVALLA SAS toiminta 6 4 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT Kotihoito Päivätoiminta Palveluohjaus Tukipalvelut Ateriapalvelut Turvapalvelut Kuljetuspalvelut Kauppakassi Tukipalvelujen käyttö Omaishoidontuki Tuettu vuokra-asuminen Vaarinkujan asunnot Kuhatalot 3-10, Juvan Vanhaintuki ry 10 5 YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO Tehostettu palveluasuminen Juvakoti Kuharanta Laitoshoito Hoivaosastot Luonteri ja Lumpeinen 12 6 IKÄIHMISTEN LIIKKUMINEN 12 7 HENKILÖSTÖ Henkilöstömitoitus Kotihoidon henkilöstömitoitus Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus Henkilöstön eläköityminen ja ennakoitu tarve Henkilöstön saatavuus 15 8 PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI JA SIIHEN LIITTYVÄT LINJAUKSET Järjestöjen tapaaminen Palvelutarpeen ennusteet Omaishoito Kotihoito Tuettu vuokra-asuminen/ Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Ennusteeseen liittyviä kustannuksia 18 9 UUDET JA SUUNNITTEILLA OLEVAT PALVELUT SEKÄ TOIMINNAN MUUTOKSET 9.1 Toimintaohjelma Jatkuvat tavoitteet LOPPUSANAT 22 LÄHTEET 23

3 3 TAULUKOT TAULUKKO 1. Ennuste Juvan kunnan väkiluvun kehityksestä ikäryhmittäin vuoteen TAULUKKO 2. Vanhustenhuollon painopistealueet vuonna TAULUKKO 3. Kotihoitoasiakkaiden määrä ja käyntikerrat TAULUKKO 4. Päivätoiminta-asiakkaiden määrä ja hoitopäivät TAULUKKO 5. Ateria- ja turvapuhelinasiakkaiden määrä Juvalla TAULUKKO 6. Omaishoitajien ja hoidettavien määrä TAULUKKO 7. Juvakodin hoitopäivät TAULUKKO 8. Kuharannasta ostetut tehostetun palveluasumisen asiakaspäivät ja paikkamäärät TAULUKKO 9. Hoivaosastojen hoitopäivät ja paikkamäärät TAULUKKO 10. Ennakoitu eläköityminen yksiköittäin TAULUKKO 11. Yli 75-vuotiaiden palvelutarpeen ennuste suhteessa STM suosituksiin 2015 ja

4 4 1 TAUSTAA Juva on viihtyisä, vireä ja verkostoitunut eteläsavolainen maaseutukeskus Viitostien varressa. Juva elää elintarvikkeista, puusta, luonnosta ja palveluista. Juvan kunnan visiossa kuvataan vahvaa, vireää ja verkostoitunutta kuntaa. Juva toimii aktiivisesti kehittämällä elintarviketuotantoaan ja tarjoamalla monipuolisia matkailumahdollisuuksia, mutta myös alueellisesti palvelujaan hyödyntäen yrittäjyyttä, osaamista ja kansalaisten aktiivisuutta. Visio kuvaa toimintatapaa, joka painottaa sopusointuista vuorovaikutusta luonnon kanssa hyödyntäen omia energiavaroja. Palvelujen tuottamisessa Juvan kunta luottaa yhteistoimintaan ympäristökuntien kanssa, kuitenkin tavalla, joka aktivoi kuntalaisia omaehtoiseen toimintaan. Tämän selvityksen laadinnassa on hyödynnetty valmistuneita ohjelmia, selvityksiä ja hankkeita. Näitä ovat olleet esim. Juvan kunnan vanhustenhuollon strategia , STM Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, ns. Ikälaki-luonnos, Ikähoiva-työryhmän raportti ympärivuorokautisen hoivan järjestämisestä, Voimaa vanhuuteen- ohjelma sekä Juvan kunnan visio. Valtakunnallisten suositusten ja ohjelmien ensisijainen tavoite on ikääntyvien kotona asumisen tukeminen, joka on mahdollista edistämällä hyvinvointia ja terveyttä, lisäämällä itsenäistä suoriutumista ja vastuun ottamista omasta terveydestä. Lisäksi palveluprosesseja ja rakenteita on tarkasteltava uudesta näkökulmasta. Henkilöstön osaamisen ja osallistumisen, toisaalta johtamisen vahvistamisen kautta, pyritään palvelujen sujuvaan ja kustannustehokkaaseen tuottamiseen. Juvan vanhustenhuollon strategian tavoitteena on tukea ja edistää vanhusten hyvinvointia, hyvää ja aktiivista elämää ja mahdollisimman itsenäistä suoriutumista toimintakyvystä ja asuinpaikasta riippumatta. Vanhustenhuollon visio: Hyväkuntoinen ja aktiivinen vanhus omassa kodissaan. Juvan vanhustenhuollon strategiaa ovat olleet laatimassa: Päivi Kauppinen, hoivapalvelupäällikkö Jarmo Lappalainen, johtava lääkäri Anne-Maarit Paunonen, kotihoidon esimies Satu Laine, hoiva-ja asumispalveluesimies Elisa Hänninen, vs. palveluohjaaja Tuula Teittinen, vs. akuuttivuodeosaston esimies Marketta Björn, akuuttivuodeosaston esimies Virpi Närhi, Juvan Vanhaintuki ry

5 5 2 IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄ JA VÄESTÖNKEHITYS Juvan kunnan väkiluku laskee ennusteen mukaan hiljalleen ja ikääntyneiden suhteellinen osuus kuntalaisista kasvaa. Vuonna 2015 yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus olisi jo 14,1 %. Huomattavaa hoitoisuuden ja palvelujen tarpeen lisääntymisen kannalta on, että yli 85-vuotiaiden määrän lisääntyminen on n. kolmikertainen vuoteen 2040 mentäessä. Taulukko 1. Ennuste Juvan kunnan väkiluvun kehityksestä ikäryhmittäin vuoteen (Lähde: Tilastokeskus.) Vuosi Kunnan väkiluku v. %-osuus v. %-osuus v. %-osuus yli 85 v. %-osuus ,3 % ,4 % ,0 % 232 3,3 % ,6 % ,3 % 673 9,7 % 237 3,4 % ,3 % ,5 % 647 9,5 % 311 4,7 % ,0 % ,3 % ,8 % 322 4,9 % ,0 % ,2 % ,3 % 356 5,5 % ,0 % ,5 % ,0 % 411 6,5 % ,2 % ,9 % ,3 % 528 8,6 % ,9 % ,1 % ,0 % ,0 % 3 IKÄÄNTYVIEN PALVELUT JUVALLA Tutkimusten mukaan on todettu, että ihmiset selviytyvät 75 ikävuoteen saakka suhteellisen vähillä palveluilla. Palvelujen ja hoidon tarve kasvaa 75 ikävuoden jälkeen ja hoidon tarve on suurimmillaan viimeisten elinvuosien aikana. Vuonna 2009 odotettu elinikä naisilla on 83,1 ja miehillä 76,5 vuotta. Elinikä pitenee kuitenkin vuosi vuodelta. On ennustettu, että vuosien aikana syntyneiden lasten odotettu elinikä olisi naisilla 91 ja miehillä 86 vuotta. Noin joka viides nainen eläisi vähintään 100 vuotiaiksi, kun miehistäkin joka viides täyttäisi vähintään 95 vuotta. (Jussi Huttunen 2009). Eliniän pidentyessä ja teknologian sekä lääketieteen kehittyessä on mahdollista, että hoidon tarvekin siirtyy nykyistä myöhemmälle iälle, mutta hoidon tarvetta tulee silti olemaan. Valtakunnallisesti tavoitteena on yleinen hyvinvoinnin edistäminen ja ihmisten aktiivinen osallistuminen. Hoidollinen tavoite on, että ihmiset pystyisivät asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, on ikäihmisille pystyttävä tarjoamaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja, sekä kotona asumista tukevia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Palveluja tulee myös osata antaa oikeaan aikaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Laitoshoitoon joutumista pyritään välttämään, tosin laitoshoitoa myös vähennetään. Myös Juvan kunnan tavoitteet lähtevät siitä, että ikäihmiset ovat aktiivisia, hyvinvoivia ja pitkään omissa kodeissaan asuvia. Tästäkin syystä kotihoidon palvelukokonaisuutta, tukipalveluja, yhteistoimijuutta ja kuntoutusta painotetaan. Laitoshoitoa pyritään vähentämään, palveluasumisen kokonaisuutta kehitetään ja omaishoitajien tukitoimiin kiinnitetään huomiota kuntoutuksen ja lyhythoitojen kautta. Ikäihmisten liikunta- ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämiseen hyödynnetään mm. Voimaa vanhuuteen-ohjelmaa, johon Juvan kunta on sitoutunut vuosiksi Keskeistä kuitenkin kaikissa toimenpiteissä on aktiivisuuteen kannustava ja kuntouttava työote. Terveyttä ja hyvinvointia kartoitetaan mm. palveluohjaajan hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä 75 vuotta täyttäneille. Lisäksi lääkäri/hoitaja- vastaanotoilla kartoitetaan ikäihmisten kokonaisvaltaista selviämistä ja tarvittaessa tehdään suunnitelmaa jatkotoimenpiteistä. Arvokasta tietoa tuottavat myös omaiset, läheiset, ystävät, naapurit, muut palveluntuottajat, järjestöt, jne. Yhteistoimijuudella pyritään siihen, että ikäihmisten palvelujen tuottajat toimisivat hyvässä yhteistyössä palvelujen ja hyvinvoinnin tuottajina. Kunnan lisäksi palveluja tuottavat yksityiset toimijat ja yritykset, omaishoitajat, järjestöt ja vapaaehtoiset tahot.

6 6 Juvan kunnan osastrategioiden ja vanhuspalvelujen suunnitelmassa yhteisiä tavoitteita ovat seuraavat: - Elinkeino- ja asukasstrategia: yrittäjyyden vahvistumiseen kaikilla tasoilla panostetaan tarkastellaan yksityistä palvelutuotantoa yhtenä vaihtoehtona kunnan palvelujen kehittämisessä - Talousstrategia: palvelut säilytetään kilpailukykyisinä ja laadukkaina sekä niiden toteutustavan kustannustehokkuutta arvioidaan - Asiakaspalvelustrategia: perusturvan palvelutuotannossa kehitetään palveluja erityisesti palveluasumisen ja avopalvelujen suuntaan - Hyvinvointistrategia: tavoitteena omatoimiset, toimintakykyiset ja voimaantuneet kuntalaiset varhaisen puuttuminen ja syrjäytymisen ehkäisy kaikessa toiminnassa kuntalaisten omatoimisuuden ja osallisuuden mahdollistavien toimintatapojen lisääminen julkisiin palveluihin ja päätöksentekoon varmistetaan arjen sujuminen ja esteettömät palvelut. suunnataan palveluja niille, jotka niistä eniten hyötyvät Juvan kunnan hoivapalvelualueen vanhustenhuollon tavoitteet 2011 ja vastuutahot on esitetty taulukossa 2. Vanhustenhuollon tavoitteita seurataan vuosittain talousarvioseurannan yhteydessä. Taulukko 2. Vanhustenhuollon painopistealueet vuonna Tavoite Toimenpide Mittari Vastuutaho Vanhustenhuollon suunnitelman päivitys Strategia päivitetään Päivitystyö valmis Hoivapalvelupäällikkö Juvakodin remontointi Juvakodin muuttaminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi Remontti valmistuu Tekninen toimiala/ Perusturvan toimiala Kotisairaalatoiminta Kartoitus Juvan kotihoitoon soveltuvaksi kotisairaalamalliksi Kartoitustyö valmis ja malli kirjattu Hoivapalvelupäällik kö, kotihoidon esimies Hoidon porrastus Toimiva hoitoketju Paikkojen täyttö 100 % SAS-toiminnan kartoitus Ravatar- mittaukset Hoitopäivien määrä Hoivapalvelupäällikkö 3.1 SAS- toiminta SAS kirjainyhdistelmä on lyhennys sanoista Selvitä- Arvioi- Sijoita. SAS- ryhmän pääasiallinen tehtävä on arvioida ja suunnitella hoivan ja hoidon tarpeessa olevan asiakkaan oikea ja asianmukainen sijoitus palveluasumisen tai laitoshoidon yksikköön. Työryhmä tekee ehdotuksen sijoituksesta, mutta itsemääräämisoikeuden mukaisesti asiakas tekee itse sijoittumisestaan lopullisen päätöksen. SAS- työryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa on edustajia hoiva- ja palveluasumisesta, kotihoidosta ja akuuttivuodeosastolta. Lisäksi työryhmään kuuluvat lääkäri ja palveluohjaaja. Asiakkaan hoitoisuuden arvioinnissa käytetään apuna mm. hakemukseen kirjattuja tietoja ja Ravatar- indeksiä, joka mittaa asiakkaan toimintakykyä. SAS työryhmä kokoontuu tavallisesti kerran kuukaudessa, mutta työryhmä saattaa kokoontua useamminkin, jos siihen on tarvetta.

7 7 4 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT 4.1 Kotihoito Juvan kunnan aikaisemmassa strategiassa on myös painotettu kotihoitoon liittyvien tuki- ja hoivapalvelujen kehittämistä, niin että ikääntyvien kotona asuminen mahdollistuu mahdollisimman pitkään. Kotihoidon tehtävänä on ollut auttaa ja tukea asiakkaan kotona selviämistä järjestämällä kotihoitoa yhteistyössä asiakkaan, omaisen sekä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssa. Asiakkaalle on voitu järjestää myös erilaisia tukipalveluja, esim. ateria-, kuljetus- ja turvapuhelinpalveluja. Jokaisen asiakkaan kanssa laaditaan erillinen, yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään asiakkaalle myönnetyt palvelut ja niihin liittyvät maksut. Juvan kotihoito toimii kahdessa vuorossa 7-21 välillä, mutta palvelua saa ympärivuorokauden. Toiminta on jaettu neljään tiimiin; eteläinen, pohjoinen, itäinen ja läntinen. Kotihoito on kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua, jotka on yhdistetty yhteiseksi yksiköksi 2007 vuoden alusta. Kotihoidon työtilat ovat terveysaseman vieressä olevassa ns. vihreässä talossa, jossa on toimitilat kaikille tiimeille. Kotihoidon esimiehen toimitila on Juvakodin yhteydessä. Kotihoidon yöhoito on järjestetty palveluasumisen yöpartion toimesta. Kotihoidon asiakkuutta ohjaavat lautakunnan hyväksymät kriteerit. Yleensä kotihoidon asiakkaina on muitakin kuin kriteerit täyttäviä asiakkaita, esim. kotisairaanhoitoa tarvitsevat ja tilapäiset kotihoidon asiakkaat. Asiakkaiden hoitoisuuden arvioinnissa käytetään apuna mm. Ravatar-indeksiä. Hoidon tarpeen arviointi tehdään ei-kiireellisissä tapauksissa seitsemän päivän kuluessa ja kiireellinen hoidon tarve selvitetään viipymättä. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä käydään läpi mahdolliset yhteistoimijat ja heidän osallisuutensa hoidon järjestelyissä. Kaikkiin palvelupyyntöihin reagoidaan. Vuoden 2011 käyntimäärät tulevat olemaan aikaisempia vuosia suuremmat. Tätä selittää osin se, että muistihoitajan ja palveluohjaajan käynnit lasketaan kotihoidon käynneiksi, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin se, että asiakkaiden hoitoisuus kasvaa. Muistihoitajan ja palveluohjaajan käynnit edustavat ennaltaehkäisevää kotihoitoa, johon painopistettä pyritään hiljalleen muuttamaan. Taulukko 3. Kotihoitoasiakkaiden määrä ja käyntikerrat Vuosi Asiakkaita yli 75v. käyntikerrat yht. määrä (2011 tilanne saakka) 4.2 Päivätoiminta Päiväkeskustoiminta on kotona asumista tukevaa palvelua ja toimii viitenä päivänä viikossa Juvakodilla. Päiväkeskustoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaiden kotona asumista. Päivätoimintapäivään kuuluu lääke-, vaatehuolto-, ateria-, saunotus- ja virkistyspalveluja, mutta myös yksilö- ja ryhmäkuntoutusta ja viriketoimintaa. Päivätoiminnassa voi käydä vierailijoita, toisaalta ryhmä voi myös tehdä retken tai ulkoilla. Päivätoiminnan asiakkaat ovat suhteellisen huonokuntoisia ja useimmat tarvitsevat apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Päiväkeskuksessa työskentelee lähihoitaja (1,75), hoitoapulainen (0,5), ja fysioterapeutti (0,28). Lisäksi päivätoimintaan ohjautuu esimiehen ja toimistosihteerin työpanosta yhteensä 25 %.

8 8 Päiväkeskuksen päivämaksu määritellään ja hyväksytään vuosittain perusturvan yhteislautakunnassa. Maksu on palvelukohtainen, josta asiakas voi valita päivään haluamansa palvelut. Taulukko 4. Päivätoiminta-asiakkaiden määrä ja hoitopäivät Vuosi Asiakkaita yli 75v. hoitopäivien yht. määrä määrä (2011 tilanne saakka) 4.3 Palveluohjaus Palveluohjaaja on kotihoidossa työskentelevä viranhaltija, jonka työtehtäviin kuuluvat ensisijaisesti ennaltaehkäisevät kartoituskäynnit, tukipalvelut, omaishoidontuki sekä sotainvalidi- ja veteraanipalvelut. Palveluohjaaja tekee vuosittain hyvinvointia kartoittavia kotikäyntejä 75 täyttäneille ja tarvittaessa ohjaa heille palveluja tai muuta asiantuntija-apua. Palveluohjaajan tehtäviin kuuluu myös avustaminen, ohjaus ja neuvonta esim. asiakasetuisuuksiin liittyvissä asioissa. Palveluohjaajan työtila on Juvakodin yhteydessä. 4.4 Tukipalvelut Tukipalvelut ovat kotihoitoa täydentäviä palveluja ja niiden avulla pyritään turvaamaan asiakkaiden kotona selviytyminen. Juvan kunnan tukipalveluja ovat ateria-, turvapuhelin- ja kuljetuspalvelut. Tukipalvelut poikkeavat kotihoidon palveluista siten, että ne voivat olla kotihoidon henkilöstön antamista palveluista erillisiä ja yksittäisiä. Toisaalta ne voivat olla kotihoidon kanssa päällekkäisiä, tässä tapauksessa toisiaan tukevia palveluja. Palvelut sisältävät usein myös kotihoidon henkilöstön työpanosta, esim. turvapuhelinhälytysten tarkistaminen Ateriapalvelut Ateriapalvelun myöntämisestä arvioinnin ja päätöksen tekee palveluohjaaja. Ateriapalvelusta tehdään sopimus, jonka mukaan ateria toimitetaan asiakkaalle. Ateria valmistetaan Juvakodin keittiöllä ja se toimitetaan lämpimänä taajama-alueelle viitenä päivänä viikossa. Kuljetuksesta vastaa kilpailutettu kuljetusyrittäjä. Haja-asutusalueille voidaan toimittaa kylmäateria Juvakodilta tai kyläkouluilta, jos kuljetus saadaan järjestettyä kohtuullisin kustannuksin. Aterian voi myös itse noutaa sopimuksen mukaisesti keittiöltä tai käydä ruokailemassa Juvakodin ruokalassa Turvapuhelinpalvelu Asiakkaalle voidaan hankkia omaan kotiin turvapuhelin, jonka avulla hän saa hälytettyä apua tarvittaessa. Hälytykset ohjautuvat Esperi Oy:n turvapuhelinpäivystykseen, josta se edelleen ohjataan ennalta sovittuihin numeroihin. Numerot ovat yleensä kotihoidon päivystysnumeroita. Esperi Oy:n valikoimiin kuuluu mm. ovi- ja palohälyttimiä, joita myös voidaan edelleen vuokrata asiakkaille Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelu toimii monipalveluauto Julian toimesta Juvan kunnan alueella. Julian reitit voivat olla etukäteen suunniteltuja tai niitä voi tilata tarvittaessa. Monipalveluauto on inva-varustettu palveluauto, jolloin se pystyy kuljettamaan kyydissään myös apuvälineiden avulla liikkuvia liikuntarajoitteisia asiakkaita. Monipalveluauto on kaikkien kuntalaisten käytössä linja-autotaksan mukaisella maksulla.

9 9 Sosiaalihuoltolain alaista kuljetuspalvelua voidaan myöntää sellaiselle hakijalle, joka tarvitsee kyytiä asiointiin, mutta ei toimintakykynsä tai puutteellisten julkisten yhteyksien vuoksi pysty käyttämään monipalveluautoa. Kuljetustuen myöntämisestä vastaa palveluohjaaja Kauppakassi Kauppakassipalvelua tuottaa Bovalliuspalvelut. Kauppakassipalvelua myönnetään asiakkaalle, jolle kaupassa asiointi on muutoin hankalaa ja asiakas suorittaa siitä perusturvan yhteislautakunnan hyväksymän taksan. Kauppakassi palvelu aloitettiin Bovalliuksen toimesta vuonna 2010 ja asiakkaita on kuukausittain ollut Palvelun myöntämiseen liittyvän arvioinnin ja päätöksen tekee palveluohjaaja Tukipalvelujen käyttö Palvelujen käyttö vaihtelee. Taulukosta selviää kuinka paljon asiakkaita on ollut ateria- ja turvapuhelinryhmissä. Pelkkää siivousta ei ole kotihoidon palveluna annettu vuoden 2003 jälkeen. Myöskään asiointi- tai kauppapalvelua ei ole enää myönnetty kotihoidon palveluna, tosin kotihoito välittää kauppapalvelua. Asiointipalvelua ei myöskään myönnetä kuin erityisissä ja perustelluissa tilanteissa. Taulukko 5. Ateria- ja turvapuhelinasiakkaiden määrä Juvalla Toimitettujen Vuosi Ateria- aterioiden määrä Turvapalvelu puhelin (2011 tilanne saakka.) 4.5 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on lakisääteinen, mutta määrärahasidonnainen palvelu. Juvan kunta varaa vuosittain talousarvioon määrärahan kotona tapahtuvaa vanhusten, vammaisten tai sairaiden hoitoa varten silloin, kun se korvaa laitoshoitoa ja palveluasumista. Omaishoidon tuki koostuu hoitopalkkiosta tai koti- ja tukipalveluista tai se voi olla sekoitus molempia. Omaishoidontuki on ennaltaehkäisevä tukimuoto ja sellaisena tulee kunnan ja valtakunnan palvelustrategista linjausta. Tuen tavoitteena on välttää vanhuksen, vammaisen tai sairaan joutumista laitoshoitoon tai palveluasumisen piiriin. Palvelut ja hoitopalkkio sovitetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan kokonaisuudeksi, joka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tuen myöntämiseen on laadittu kriteerit, jossa ensisijaista on hoidon sitovuus ja vaativuus. Omaishoidon tuen avulla kannustetaan hoitajaa järjestämään hoidettavalleen mahdollisimman tarkoituksenmukainen hoito- ja huolenpito kotioloissa vaihtoehtona laitos-tai palveluasumiselle. Hoitajana voi olla myös muu kuin hoidettavan omainen. Tuen suuruus tarkistetaan kalenterivuosittain ja sopimus laaditaan kunnan ja hoitajan välille. Maksu keskeytyy hoidon lakatessa tai keskeytyessä. Omaishoidontuki on kolmiportainen. Vuonna 2010 omaishoidontukea on maksettu yhteensä ,92 euroa. Tällä summalla kotona pystyi asumaan n. 30 henkilöä. Kuukautta kohden kustannukset olivat n. 403 euroa/hoidettava. Alle 65-vuotiaiden omaishoidettavien tuki myönnetään perhepalvelualueelta.

10 10 Taulukko 6. Omaishoitajien ja hoidettavien tilastotietoja Vuosi Omaishoitajien Omaishoidettavien Omaishoidettavien ikä määrä määrä yli (2011 tilanne saakka) 2011 tehdyn Ravatar-mittauksen mukaan omaishoidettavien keskimääräinen indeksi oli 2,67. Omaishoitajalla on oikeus kolmeen vapaapäivän kuukausittain. Jos omaishoitaja valitsee vapaapäivien pitämisen, on kunnan huolehdittava vapaan aikaisesta hoitamisesta. Käytännössä tämä on tarkoittanut lyhythoitopaikkojen järjestämistä. 4.6 Tuettu vuokra-asuminen Tuettu vuokra-asuminen on tarkoitettu asiakkaalle, joka tarvitsee useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa jokapäiväistä apua tai runsaasti säännöllistä ohjausta ja/tai valvontaa. Tuettuun asumiseen kuuluu asunnon lisäksi päivittäisten palveluiden järjestäminen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kotiin annettavia palveluja annetaan kotihoidon henkilöstön toimesta 7-21 välinä aikana ja 21-7 välisenä aikana hälytysten perusteella käyntejä tehdään yöpartion toimesta. Tuetun asumisen asiakkaat kuuluvat kotihoidon piiriin. Juvalla on kaksi tuetun asumisen kokonaisuutta, joihin kotihoito vie hoito- ja palvelusuunnitelmaan perustuen palveluja Vaarinkujan asunnot Vaarinkujalla on yhteensä 19 asuntoa, joihin asukkaat valitaan SAS työryhmän kautta. Asuntoja haetaan palveluhakemuksella. Kaikki asunnot on rakennettu esteettömiksi ja niihin on saatavissa tukipalveluja Kuhatalot 3-10, Juvan Vanhaintuki ry Kuhatalot ovat Kuharannan omistuksessa oleva rivitaloryhmittymä. Asunnot on rakennettu esteettömiksi ja osassa asuntoja on hälyttimet valmiina. Asuntoja on yhteensä 49, joista 2 on inva-asuntoja 36 m², muutoin asuntojen koko on m². Tukipalveluja toimitetaan normaalisti myös näihin asuntoihin. 5 YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO Asiakkaalle pyritään järjestämään asuminen ja hoito sellaisessa muodossa, että se parhaimmalla mahdollisella tavalla vastaa hänen tarpeitaan. Hoidon porrastusta seurataan SAS- työryhmässä, jossa hakijalle esitetään hänen kuntoisuuttaan vastaava jatkosijoituspaikka. Asiakkaiden kuntoisuutta seurataan mm. Ravatar- indeksin avulla. 5.1 Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, joille ei enää voida järjestää heidän tarvitsemiaan palveluja ja valvontaa ympärivuorokautisesti omiin koteihin. He voivat olla muistisairaita tai muista esim. fyysisistä syistä ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarvitsevia. Avun tarve ei kuitenkaan ole niin suuri, että he tarvitsisivat laitostasoista hoitoa. Asukkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma ja heiltä peritään asumiseen, tukipalveluihin ja annettuun hoitoon perustuvat maksut. Tehostetun palveluasumisen henkilökunta on paikalla 24 tuntia vuorokaudessa.

11 Juvakoti Juvakodin tehostettu palveluasuminen on kunnan omaa toimintaa. Juvakodissa on 38 asuntoa, joista 7 on varattu lyhytaikaiseen asumiseen. 31 asuntoa vuokrataan edelleen SAS- työryhmän valitsemille asiakkaille ja heidän kanssaan tehdään toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Juvakodin muutostyöt laitoksesta tehostetuksi palveluasumiseksi aloitettiin 2011 helmikuussa ja remontin arvellaan valmistuvan joulu-tammikuussa Remontin yhteydessä huoneista peruskorjataan yhden hengen huoneita, joihin varataan henkilökohtaiset wc- ja suihkutilat. Asuntojen koot vaihtelevat 18,0-40,5 m² välillä. Suurimpia huoneita pyritään varaamaan lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon. Kuunsillan yksi huone on kaksio. Juvakoti jakaantuu 4 pienempään yksikköön: - Päivänsäde A, 7 asuntoa - Päivänsäde B, 7 asuntoa - Kuunsilta, 11 asuntoa - Iltarusko, 11 asuntoa 2011 tehdyn Rava-mittauksen mukaan, Juvakodin keskimääräinen indeksi on 3,33. Taulukko 7. Juvakodin hoitopäivät Vuosi Hoitopäivien määrä Paikkamäärä ( 2011 tilanne saakka) Kuharanta Kuharanta on Juvan Vanhaintuki ry:n ylläpitämä palvelukeskus. Palvelukeskus on rakennettu 1968 vanhainkodiksi ja peruskorjattu 1996 palveluasunnoiksi. Kuharannan palvelukeskuksessa on 53 tehostetun palveluasumisen asiakaspaikkaa, joista 15 on dementiaryhmäkodissa. Juvan kunnalla on Kuharannan kanssa ostopalvelusopimus. Juvan kunnan hoivapalvelut ostaa Kuharannalta 15 dementia ryhmäkotipaikkaa, 10 vaativan dementiahoidon paikkaa ja 25 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Taulukko 8. Kuharannasta ostetut tehostetun palveluasumisen asukaspäivät ja paikkamäärät Vuosi Hoitopäivien määrä Paikkamäärä ( 2011 tilanne saakka)

12 tehdyn Rava-mittauksen perusteella Kuharannan tehostetun palveluasumisen keskimääräinen Rava-indeksi oli 3,23. Vastaava arvo dementia ryhmäkodissa oli 3, Laitoshoito Pitkäaikaista laitoshoitoa saa henkilö, jolle ei enää voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona, palveluasunnossa tai tehostetussa palveluasumisessa. Laitoshoidon asukas tarvitsee yhden tai kahden henkilön apua useita kertoja vuorokaudessa lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Asukkaalle tehdään pitkäaikaisesta hoidosta hoitopäätös ja hänelle laaditaan hoitosuunnitelma. Pitkäaikainen laitoshoito sisältää täyden ylläpidon. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta peritään asetuksella säädetty maksu, joka on 85 % asukkaan tuloista. Laitoshoidon henkilökunta on paikalla 24 tuntia vuorokaudessa alkaen myös laitoksessa asuva asukas saa Kelan maksamaa hoitotukea Hoivaosastot Luonteri ja Lumpeinen Juvalla on pitkäaikaisessa laitoshoidossa 31 potilaspaikkaa, joista yksi on varattu lyhythoitoon. Terveyskeskuksen hoivaosastot hoitavat asukkaita, joille ei hoitoa ja valvontaa pystytä enää riittävästi muulla tavoin järjestämään. Osastojen Luonteri ja Lumpeinen asukkaat ovat vaikeasti dementoituneita tai fyysisesti paljon apua tarvitsevia ja he tarvitsevat yhden tai kahden hoitajan avun lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ympärivuorokauden. Asukkaille tehdään pitkäaikaisen laitoshoidon päätös ja heille laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, jota arvioidaan säännöllisesti. Osastolla Luonteri on 15 paikkaa ja osastolla Lumpeinen 16 paikkaa. Taulukko 9. Hoivaosastojen hoitopäivät ja paikkamäärät Hoitopäivät Paikkamäärä Vuosi TK hoiva Juvakoti TK hoiva Juvakoti * 31 20* (2011 tilanne saakka) (*Juvakodin laitoshoito päättyi ) Juvakodin yhteydessä olleet 20 laitospaikkaa on muutettu tehostetun palveluasumisen paikoiksi alkaen. 6 IKÄIHMISTEN LIIKKUMINEN Ehdoton toimintaedellytys kehon toimintakyvyn ylläpitämiselle on liikkuminen kaiken ikää. Ikääntyvälle ihmiselle se on välttämätöntä, jotta kotona voisi itsenäisesti selviytyä. Liikkumisen avulla vaikutetaan myös virikkeiden saamiseen ja hoidetaan sosiaalisia suhteita. (Lehmuskoski ym. 2002,26.) Esteetön liikkuminen mahdollistaa kaikille liikkujaryhmille helppopääsyiset ja turvalliset liikkumismahdollisuudet. Erilaisia liikuntaesteitä ovat esim. liikunta-, näkö- ja kuulovammat. Invalidiliiton asiantuntija Anne Mäen mukaan pysyvästi tai tilapäisesti liikkumis- tai toimintaesteisiä arvioidaan olevan n. 10 % väestöstä. Yli 65- vuotiaista jo reilusti yli puolet ilmoittavaa liikkumisen olevan vaikeaa. Jalan kuljettaessa erilaiset liukastumis- ja kaatumisvammat ovat vaarana ja varsinkin vanhuksilla kyseiset turmat aiheuttavat huomattavaa uhkaa kotona selviämiselle.

13 13 Ikääntyessä voimavarat heikkenevät, kuulo ja näkö huononevat, ajattelu ja liikkuminen kaikkinensa hidastuvat. Usein tarvitaan apuvälineitä, esim. keppiä tai rollaattoria. Liikkumisen hidastumisen ja apuvälineiden vuoksi, he tarvitsevat helpon ja yksinkertaisen liikkumisympäristön. ( Lehmuskoski ym. 2002, 26.) Levähdysmahdollisuuksia ja penkkejä tarvitaan sopivin välimatkoin kulkureittien varrelle, lisäksi ympäristön tulee olla selkeä ja helposti hahmotettava. Reittien tulee olla mahdollisimman jatkuvia, suoria ja lyhyitä. (Viinikainen ja Helin 2002,8.) Jalankulkijana ikääntyvä liikkuja on erityisen altis kaatumisille, varsinkin talvella. Jo vuonna 2000 yli 64 vuotiaiden kaatumistapaturmien hoidoista aiheutui n. 39 miljoonan euron kustannukset yhteiskunnalle. (Lehmuskoski ym. 2002, 27.) Vuonna 2007 yli 65 vuotiaiden suurin kuolinsyy oli tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset. Eloon jääneistä n. puolet kaatuu uudelleen tai toistuvasti. (THL 2009.) Hyvä fyysinen kunto on edellytys kaatumisien ehkäisyssä, mutta myös kotona selviämiselle. Merkittävä osa kotona asumisen esteisiin ja ongelmiin liittyy heikentyneeseen fyysiseen kuntoon ja sitä kautta ilmeneviin toimintakyvyn vajeisiin. (Viinikainen & Helin 2002,4.) Merkittävä syy fyysisen kunnon heikkouteen on fyysisen aktiivisuuden vähäisyys, joten iäkkäiden liikunnan tavoitteena onkin toimintakyvyn säilyttäminen mahdollisimman pitkään fyysistä kuntoa ylläpitämällä tai sitä jopa kohentamalla. Hyvä fyysinen kunto mahdollistaa jaksamisen, aktiivisuuden ja mahdollisuuden monipuoliseen hyvinvointiin. Se myös vähentää ja/tai lyhentää palveluasumisen ja laitoshoidon tarvetta. Liikunnan kautta tarjotaan iäkkäälle myös iloa ja virkistymistä, onnistumista, rentoutumista ja stressin purkamista. Sosiaaliset kontaktit lisääntyvät, varsinkin liikuntaryhmissä ja vähentävät näin eristäytymistä ja lieventävät yksinäisyyden tunnetta. liikunta ja aktiivinen elämäntapa ylläpitävät tasapainoa ja kehonhallintaa, jota tarvitaan itsenäisessä kotona asumisessa. Hyvä kehonhallinta ennaltaehkäisee tehokkaasti kotona tapahtuvia kaatumisia ja muita tasapainoon liittyviä tapaturmia. Liikkumisella on myös vaikutusta unen laatuun ja ruokahaluun. (Aalto 2009,9,30.) 7 HENKILÖSTÖ 7.1 Henkilöstömitoitus STM on julkaisussaan Ikäihmisten palvelujen laatusuositus antanut suosituksia riittävästä henkilöstömitoituksesta tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Tehostetun palveluasumisen valtakunnallinen suositus on vähintään 0,5-0,6 hoitajaa/asiakasta kohden. 0,6 on suositus silloin, kun asiakkaalla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat lisähenkilöstön tarvetta. Hyvä henkilöstömitoitus on 0,7-0,8 ympärivuorokautisessa hoidossa. Jos lääketieteellistä hoitoa vaativia asiakkaita on pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla, vähimmäismitoitus on 0,6-0,7 ja hyvä mitoitus 0,8. Tärkeää hoitoyksiköstä riippumatta on se, minkä kuntoisia asiakkaat ovat. Henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan välitöntä asiakastyötä tekevät sillä osuudella kun heidän työnsä käsittää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten peseytymistä, avustamista ruokailussa tai wckäynneillä. Kotihoidon henkilöstömitoituksen laskemiseen ei ole selvää suositusta. STM esittelee kaavan, jolla kotihoidon henkilöstön mitoitusta voidaan arvioida, mutta kaava on todettu käytännössä hankalaksi, eikä sitä ole laajasti otettu käyttöön. STM ei myöskään ole julkaissut kaavaa käytettäväksi, koska se on pilottikuntien kokeilussa todettu hankalaksi. Edellisessä Juvan kunnan vanhuspoliittisessa strategiassa sitä on kuitenkin käytetty, joten hyödynnämme sitä tässäkin suunnitelmassa Kotihoidon henkilöstömitoitus Kotihoidon riittävän henkilöstömitoituksen laskemiseksi ei ole onnistuttu laatimaan toimivaa kaavaa. Ikäihmisten palvelujen laatusuositukset oppaassa esitellään malli, jonka avulla voidaan riittävyyttä arvioida.

14 14 Kotihoidon alueen laajuus on kuitenkin tekijä, jota mallissa ei huomioida, joten paljon haja-asutusalueita sisältävä kunta ei välttämättä pysty kaavaa soveltamaan. Lisäksi kaavaan tarvitaan sellaisia lukuja, joiden hankkiminen on työlästä. Kaavaa ei ole pilotoinnin jälkeen (2008) otettu laajasti käyttöön. Kunnissa on kuitenkin voitu kaavaa soveltaa, koska muutakaan mallia ei ole esitetty. Oheinen laskentakaava on esitelty Sosiaali- terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen julkaisemassa teoksessa: Koko kunta ikääntyneiden asialle. Kaava: a= Xx 0,025 b= Yxn ((a+b) x 208)/ 1575 Kotihoidon henkilöstömitoituksen laskemiseksi tarvitaan seuraavia tietoja: vuotiaiden (X) lukumäärä kunnassa vuotta täyttäneiden lukumäärä kunnassa (Y) vuotiaat kotihoidon asiakkaat (a) - yli 75- vuotiaat kotihoidon asiakkaat (b) - yli 75-vuotiaiden kotihoidon (tavoite)kattavuus (n) Vakiot: - 2,5 %; oletettu vuotiaiden palvelujen käyttäjien määrä kunnassa tuntia; yhden asiakkaan saama palvelujen määrä tuntia/vuodessa tuntia; yksi työntekijä tekee työtä tuntia/ vuodessa Juvan kotihoidon tilanne on laskettu väestötietojen ja tammikuun asiakastietojen mukaan: X= 923 Y= 879 a= 123 b= 157 n= 17,86 % Juvan kotihoidon henkilöstötarve, kun kotihoidon kattavuus on 17,86 %. a= 923 x 0,025= 23,125 b= 879 x 0,1786= 156,989 (( 23, ,989) x 208 / 1575= 23,78 työntekijää Juvan kunnan kotihoidon henkilöstöstä (29 työntekijää) vähennetään vertailua tehtäessä pois 3 työntekijän työpanos, koska henkilöstöön on laskettu esimies, palveluohjaaja ja muistihoitaja. Esimies ei osallistu välittömään asiakastyöhön ja palveluohjaajan pääsääntöisen työtehtävä on tukipalveluissa ja ennaltaehkäisevissä kotikäynneissä. Myöskään hän ei osallistu kotihoidon asiakkaiden välittömään hoitotyöhön. Lisäksi yksi sairaanhoitaja tekee mm. muistihoitajan tehtäviä, eikä ole näin kotihoidon sairaanhoitajan tehtäviin käytettävissä. Juvan kotihoitoon jää siis 26 työntekijän työpanos välittömään asiakastyöhön. Vaikka laskennallinen tarve osoittaa, että 24 työntekijän työpanos olisi minimitasolla riittävä, kotihoidon työvoimaa menee haja-asutusalueiden palveluihin, koska Juvan kunta on laaja ja välimatkat ovat pitkiä. Yli 75 vuotiaiden määrää kotihoidon asiakkaista voidaan lisätä asettamalla tavoite %, joka tarkoittaa hoitoisuuden nostamista ja kriteerien kautta työpanoksen ohjaamista huonompikuntoisten hoitamiseen. Koska väestö ikääntyy, tämä olisi strategisesti linjausten mukaista, koska päätavoitehan on, että ihmisten kotona asumista tuetaan ja kotona selviytymistä tavoitellaan mahdollisimman pitkälle.

15 Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksessa noudatetaan STM laatusuosituksia. Tehostetun palveluasumisen minimimitoitus on 0.5 hoitajaa asiakasta kohden. Vaativassa tehostetussa asumisessa tai dementiaryhmäkodeissa noudatetaan suurempaa mitoitusta, eli 0.6 hoitajaa asiakasta kohden. Mitoituksessa pyritään huomioimaan, että poissaolevan hoitajan tilalle otetaan aina sijainen, joten mitoitus ei laske alle suositusten edes sairaus- tai vuosiloma-aikoina. Juvakodin tehostetussa palveluasumisessa työskentelee 24 hoitajaa suoranaisessa hoitotyössä, joten henkilöstömitoitus on 0,6 (asiakkaita 40). Juvakodin remontin valmistumisen jälkeen paikkamäärä vähenee 38:een, jolloin henkilöstömitoitus nousee 0,63. Kuharannan palvelukeskuksessa työskentelee 29 vakituista työntekijää, joista suoranaisessa hoitotyössä 26 työntekijää. Tästä saadaan henkilöstömitoitukseksi 0,49 (53 asiakasta). Vuoden 2011 ja 2012 aikana työntekijöitä lisätään yhteistoiminnassa Juvan kunnan kanssa ja henkilöstömitoitus saadaan suosituksia vastaavalle tasolle. 7.2 Henkilöstön eläköityminen ja ennakoitu tarve STM:n ennusteen mukaan 20 % kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä. Juvan kunnan perusturvan hoivapalveluiden (palveluasuminen, hoivaosastot ja kotihoito) 10 työntekijällä on mahdollisuus siirtyä eläkkeelle 63-vuotiaana vuoteen 2020 mennessä. Suositukset lähtevät siitä, että poissaolevien työntekijöiden tilalle palkataan uusi työntekijä, vaikka poissaolo olisikin lyhytaikainen, esim. sairausaika tai vuosiloma. Taulukko 10. Ennakoitu eläköityminen yksiköittäin ENNAKOITU ELÄKÖITYMINEN YKSIKÖITTÄIN Tehostettu palvelu- Hoivaosastot Kotihoito Vuosi asuminen Kuharannassa eläköityviä on välillä 3 työntekijää. 7.3 Henkilöstön saatavuus Koulutetun henkilöstön saatavuudessa on jo kuluvan vuoden aikana ollut ajoittain ongelmia. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei ole välttämättä saatu palkattua koulutettuja lähi- ja sairaanhoitajia. Henkilöstön saannin turvaamiseksi työyksiköissä kartoitetaan ja kehitetään työhyvinvointia suunnitelmallisesti, mm. työhyvinvointimittauksilla ja suunnitelmilla säännöllisin väliajoin. Kaikissa työyksiköissä kiinnitetään huomiota uusien työntekijöiden perehdytykseen ja vakituisten työntekijöiden tyky- ja tyhytoimintaan, mutta myös täydennyskoulutuksen monipuoliseen järjestämiseen. Työn kehittämiseen tähdätään henkilöstöä osallistamalla ja työn sisällön yhteisellä kehittämisellä. Työmuotona suositaan tiimi-työskentelyä, jossa korostetaan tiimien itsejohtoisuutta ja jokaisen työntekijän osaamisen hyödyntämistä.

16 16 Monipuolisiin rekrytointimenetelmiin tulisi tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota. Työvoiman vaikea saatavuus johtuu osaksi vähäisestä hoitajien määrästä. Toisaalta hoitajapula johtuu siitä, että vanhustyötä ei arvosteta ja sen imago koetaan negatiiviseksi. Sekä arvostuksen, että imagon positiivinen rakentaminen vaikuttavat rekrytointiin, ja sen yhdistäminen monipuolisempiin rekrytointimenetelmiin, pitäisi hoitajien saatavuudenkin helpottua. 8 PALVELUTAPEEN ENNAKOINTI JA SIIHEN LIITTYVÄT LINJAUKSET 8.1 Järjestöjen tapaaminen Juvan eläkeläis- ja vanhusjärjestöt kutsuttiin strategian tiimoilta tapaamiseen keväällä Keskustelutilaisuudessa esitettiin STM linjauksia ja keskustelun kautta kartoitettiin vanhustenhuollon tavoitetilaa järjestötoimijoiden näkökulmasta. Erityinen huoli haja-asutusalueiden palveluista nousi esille ja esitettiinkin toive kiinnittää huomioita myös hoivapalvelujen viemisestä näille alueille. Ajatusta muuttaa palvelujen perässä taajamaan, koettiin vieraana, vaikka samalla esitettiin toiveita myös muiden palvelujen säilymisestä haja-asutusalueilla. Kyläkoulujen yhteydessä toimivaa kotihoitajan työtilaa pidettiin kartoittamisen arvoisena, jolloin haja-asutusalueiden asiakkaat voisivat tarvittaessa hakeutua itsekin hoitajaa tapaamaan. Ajatusta kotisairaalatoiminnasta ja sairaanhoidollisten palvelujen viemisestä asiakkaiden kotiin pidettiin hyvänä. Koettiin, että muutaman päivän laitoshoito on virkeällekin ikääntyneelle pitkästyttävää ja pelättiin, että kunto saattaa entisestäänkin heiketä. Muutoin kunnosta huolehtiminen ei vaikuta vieraalta, vaan liikuntamahdollisuuksia kaivattiin lisää. Myös ikääntyneen liikuntakortti tai palveluseteli edistäisi ikääntyneiden liikkumista. 8.2 Palvelutarpeen ennusteet Juvan vanhustenhuollon palvelujen tarvetta ja riittävyyttä on seurattu Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti suhteessa väestöennusteeseen. Ikääntyneiden määrä suhteessa koko kunnan väestöön kasvaa siten, että 75- vuotta täyttäneitä on vuonna ja STM suositukset ja Juvan kunnan tilanne on ennakoitu taulukossa 5. Taulukko 11. Yli 75 vuotiaiden palvelutarpeen ennuste suhteessa STM suosituksiin 2015 ja Tilanne v Asuu itsenäisesti tai tukipalvelujen turvin kotona STM tavoite % 814/88 % Saa omaishoidontukea STM tavoite 5-6 % 21/2,3 % Saa säännöllistä kotihoitoa STM tavoite % 166/18 % Asuu tehostetussa palveluasumisessa STM tavoite 5-6 % 66/7 % On laitoshoidossa STM tavoite 3 % 46/5 % Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen saajien määrä on ollut STM suosituksiin nähden alhaisempi. Jotta päästäisiin STM suositusten mukaiselle tasolle, olisi omaishoidontuen määrärahoja lisättävä n. kahdellakymmenellä uudella palkkiolla vuoteen 2015 mennessä. Toisaalta on otettava huomioon kunnan tarve omaishoidon tuen lisäämiseen tilanteen mukaan omaishoidon tukea odottaa 2 asiakasta, joten tarvepohjaisella

17 17 palkkioiden lisäämisellä voidaan edetä. Omaishoidon palkkioiden riittävyyttä arvioidaan vuosittain ja lisämäärärahaa esitetään tarvittaessa. Omaishoitoa tukevia palveluja kehitetään lähivuosina. Kotimiestoimintaa kartoitetaan ja tarvittaessa pilotoidaan. Myös omaishoitajille ja hoidettaville suunnattua kuntoutusta kehitetään sekä vertaistukea päivittäiseen jaksamiseen. 8.4 Kotihoito Laskennallisesti säännöllistä kotihoitoa pystyttäisiin tarjoamaan samoilla resursseilla jopa vuoteen 2020 saakka. Laskennallisen kaavan lisäksi on huomioitava, että Juvan kunnan alue on varsin laaja, jolloin hajaasutusalueiden vaatima työpanos on ajallisesti suurempi kuin palvelujen tarjoaminen taajama-alueelle. Hajaasutusalueista varsinkin Läntisen ja Pohjoisen kotihoitoalueiden alueilla asuu runsaasti ikääntyviä asiakkaita, jotka voisivat olla tulevia kotihoidon asiakkaita mahdollisesti jo vuosien välillä. Yöpartiotoiminta mahdollistaa sen, että palveluja voidaan kohdistaa entistä huonompikuntoisille asiakkaille ympärivuorokautisesti, joten heidän sijoittamisensa esim. asumispalveluihin ei ole tarpeellista yöhoidon puuttumisen vuoksi. Tähän saakka kotihoitoa on pystytty pienin rajauksin tarjoamaan lähes kaikille, mutta kriteerien tarkistaminen on välttämätöntä. Lisäksi on huomioitava kotihoidon teknologian käyttöönotto, joka vapauttaisi kirjaamiseen menevää työaikaa välittömään asiakastyöhön. STM suositukset linjaavat, että % 75- vuotta täyttäneistä saa säännöllistä kotihoitoa. Juvalla vastaava luku on 2010 ollut 18. Vuonna 2011, on 26 työntekijällä pystytty pienin rajauksin hoitamaan n. 150 yli 75- vuotiasta säännöllisen kotihoidon asiakasta. Ennusteen mukaan asiakkaiden määrä on kasvamassa tasaisesti, mutta suurempi nousu asiakasmäärässä on tapahtumassa vuosien välillä. Samalla aikavälillä on ennustettavissa myös hajaasutusalueilla tapahtuva asiakasmäärän kasvu, varsinkin kotihoidon Läntisellä ja Pohjoisella alueilla. Henkilöstömäärän lisäystä on siis tarpeellista valmistella viimeistään vuonna Vuosien asiakasmäärän ja haja-asutusalueiden palvelujen kasvuun pyritään vastaamaan teknologiaa hyödyntämällä ja kotipalvelun sisäisten toimintatapojen kehittämisellä. Näitä ovat esim. haja-asutusalueiden omahoitajajärjestelmä, mobiilikirjauslaitteen ja palvelusetelin käyttöönotto sekä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisääminen kotihoitoon. Kotihoidon henkilöstön riittävyyttä kartoitetaan kuitenkin vuosittain ja henkilöstölisäystä esitetään tarvittaessa aikaisemminkin. 8.5 Tuettu vuokra-asuminen / tehostettu palveluasuminen Tehostetun palveluasumisen paikkoja on pitkäaikaisen asumisen käytössä Juvakodilla 38 paikkaa ja Kuharannassa ostopalveluina 50 paikkaa. Yhteensä 88 paikkaa tulisi STM suositusten mukaan olla riittävä vuoteen 2035 saakka. Mikäli tehostetun palveluasumisen tavoitetta nostetaan 8-9 %, tarvitaan tehostetun palveluasumisen lisäpaikkoja jo vuonna välillä. Juvakodin remontin valmistumisen yhteydessä tehostetun palveluasumisen paikkoja varataan lyhythoitoon 6-7. Lyhythoitopaikkojen käyttöönottaminen vähentää asuntoja vastaavalla määrällä pitkäaikaisesta asumisesta. Tavalliselle palveluasumiselle/ tuetulle vuokra-asumiselle ei ole STM suosituksia olemassa, mutta on todettu, että tuetulla asumisella voidaan vähentää tehostetun palveluasumisen tarvetta. Juvalla tuettua vuokraasumista on Kuhatalojen ja Vaarinkujan rivitaloissa. Tavallinen palveluasuminen rinnastetaan kotona asumiseen, mutta järjestettynä ryhmämuotoisena tai keskitettyinä kampuksina, sillä voidaan vähentää turvattomuutta ja yksinäisyyttä, jotka vaikuttavat myös hoitoon hakeutumiseen asumispalveluihin ja laitoshoitoon. Tavallisen palveluasumisen asuntoja voidaan Juvalla vielä lisätä, jolloin tarvetta tehostetun palveluasumisen paikkoihin voidaan siirtää. Tässä tapauksessa esim. ryhmäkotimuotoinen asuminen kiinteistössä, johon voidaan sijoittaa asukasta kotihoidon turvin, tulee hyvin kysymykseen. Sopiva kiinteistö olisi esim. Tirrolantien ent. asuntola, jossa Juvakodin asukkaita on hoidettu Juvakodin remontin aikana. Tavallisen ja tehostetun palveluasumisen tarvetta tulee tarkastella, mikäli yksikkötason

18 18 paikkatilanteissa tulee muutoksia, esim. hoivaosaston remontin yhteydessä. Tämä on ajankohtaista hoivaosaston remontin suunnitteluvuonna Laitoshoito Pitkäaikaista laitoshoitoa on Juvan terveyskeskuksen hoivaosastolla 31 paikkaa. Osastot Luonteri ja Lumpeinen ovat jaettu kahteen suhteessa 15 ja 16 potilaspaikkaa. STM suositukset linjaavat, että laitoshoidossa olisi 3 % 75 vuotta täyttäneistä, joten Juvalla vastaava prosentti on 3,4. Ns. akuutin hoidon osastolla on myös pitkäaikaisia potilaita odottamassa hoivaosastopaikkaa, joten prosenttiosuus on paikoitellen hieman suurempi. Suosituksiin nähden 31 paikalla Juvalla on laitospaikkoja yli tarpeen, ja laskennallisesti ne riittävät vuoteen 2020 saakka. Laitoshoidon osalta Ikähoiva- työryhmä on linjannut, että vanhusten pitkäaikaisasumiseen ei tulevaisuudessa (vuodesta 2015 eteenpäin) olisi laitospaikkoja. Olemassa olevat terveyskeskusten vuodeosastot olisivat akuutti- ja kuntoutukseen varattuja paikkoja ja vanhusten pitkäaikaisasuminen tapahtuisi kokonaan tehostetussa palveluasumisessa. Vanhusten ympärivuorokautinen hoito olisi tältä osin yksiportainen. Tätä linjausta vasten myös Luonteri ja Lumpeisen osastojen muuttaminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi, olisi ajankohtaista lähivuosina. Osastojen remonttia suunnitellaan vuonna Tällöin otetaan kantaa siihen, voiko osastot muuttaa tehostetun palveluasumisen asunnoiksi, vai jatketaanko niiden toimintaa laitoshoitona ja millä paikkamäärällä. Laitospaikkojen mahdollisen vähentämisen yhteydessä on myös huomioitava vastaavien asumisratkaisujen lisääminen tavalliseen tai tehostettuun palveluasumiseen. 8.7 Ennusteeseen liittyviä kustannuksia Tehostetun palveluasumisen yksikkö Juvakoti pyrkii muuttamaan 2011 vuoden aikana remontoituihin tiloihin. Juvakodilla aloittaa tällöin 6-7 lyhythoitopaikkaa. Tämä ei kuitenkaan vaikuta kustannuksiin, normaalia kustannustason nousua enempää. Lyhythoito toteutetaan nykyisellä tai uusien suositusten mukaisella henkilöstömäärällä. Juvakodilla panostetaan myös aikaisempaa enemmän sekä lyhythoitojen että asiakkaiden kuntoutukseen. Tämäkään ei lisää kustannuksia hoiva-alueella, koska fysioterapeutin työpanosta on ostettu aikaisempinakin vuosina. Omaishoidon kuntoutuksen lisääminen on valtakunnan, Juvan kunnan ja vanhusstrategian tavoitteiden mukainen toimenpide ja vaikuttaa kotona asumisen mahdollistamiseen. Kotihoidossa on odotettavissa sekä asiakasmäärän, että asiakkaiden palveluaikojen kasvua. Kriteereillä pyritään ohjaamaan kotihoidon asiakkaiksi entistä enemmän apua tarvitsevia, mahdollisella palvelusetelillä voidaan antaa vähemmän hoitoa tarvitseville mahdollisuus valita palveluntuottaja tarvitsemilleen palveluille. Kotipalvelun henkilöstön lisäämiselle on olemassa teknologinen vaihtoehto, joka myös tulee kartoittaa. Heinäkuussa tehdyn työajanseurannan mukaan pelkkiin asiakaskirjauksiin menee henkilöstön työaikaa 1,7-2 henkilötyövuotta, joten sellainen tekniikka, joka vapauttaa esim. kirjaamiseen menevää työaikaa on perusteltua ottaa käyttöön. Yhden työntekijän palkkauskustannukset ovat n /v, ja vastaavalla rahamäärällä saadaan kirjaamisen etälaitteita hoitajalle. Hoitajien työaikaa menee päivittäin kirjaamiseen n.8 h ja on arvioitu, että etälaitteen käyttöönotto voisi vapauttaa siitä jopa puolet käytettäväksi hoitotyöhön. Tekniikan käyttöönottaminen on siis perusteltua ja se on vaihtoehto lisähenkilöstön palkkaamiselle. Kotipalvelun henkilöstömäärän lisäämisen suunnittelu tulee ajankohtaiseksi viimeistään vuodesta 2015 alkaen, mutta jo mahdollisesti aikaisemminkin, jos haja-asutusalueiden palvelutarve kasvaa ennakoitua aikaisemmin. Mahdollinen laitoshoidon vähentäminen vaikuttaa muiden asumisratkaisujen löytämiseen samassa suhteessa. Yhtenä vaihtoehtona on Tirrolantien peruskorjaus tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Toiminta voi aluksi olla tavallista palveluasumista, joka on myöhemmin tarpeen kasvaessa muutettavissa tehostetuksi. Peruskorjaukset toteutuessaan aiheuttavat kustannuksia, johon kuitenkin voi hakea avustusta ARAlta. Kustannusten suuruus liittyy peruskorjauksen laajuuteen ja selviää tarkemmin suunnittelun yhteydessä. Peruskorjauksien suunnitteluvuosi on 2012.

19 19 9 UUDET JA SUUNNITTEILLA OLEVAT PALVELUT SEKÄ TOIMINNAN MUUTOKSET 9.1 Toimintaohjelma 2012 Tavoite Alkaen Vastuuhenkilö Hoidon porrastus 1. SAS työryhmän kokoonpano ja toimintaperiaatteet hyväksytetään perusturvan yhteislautakunnassa 2012 Terveyspalvelupäällikkö Hoivapalvelupäällikkö 2. SAS työryhmä vastaa hoidon porrastuksesta, paikkojen tehokkaasta käytöstä ja asiakkaiden oikea-aikaisesta sijoittamisesta 2012 SAS työryhmä Kotihoito ja omassa kodissa asumisen tukeminen 1. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehdään vuosittain vähintään 75 vuotta täyttäneille. Kotikäyntejä raportoidaan ja mallia/sisältöä kehitetään raporttien perusteella Palveluohjaaja 2. Ikääntyneiden neuvontapalveluja kehitetään yhdessä 2012 Palveluohjaaja terveyspalvelujen ja yhdistysten kesken Hoiva-alueen esimiehet Terveyspalvelupäällikkö 3. Palvelusetelin käyttöönottoa kartoitetaan kotihoitoon. Palvelusetelin kohdeasiakkaat määritellään kriteereissä Hoivapalvelupäällikkö Kotihoidon esimies 4. Kehitetään haja-asutusalueiden palvelujen saatavuutta 2012 Kotihoidon esimies 5. Kotihoitoon lisätään henkilökuntaa 1-2 hoitajalla lisääntyneen asiakastyön ja haja-asutusalueiden palvelujen turvaamiseksi 2015 Kotihoidon esimies Hoivapalvelupäällikkö 6. Kotihoitotyötä helpottavan teknologian käyttöönottaminen 2012 Kotihoidon esimies Hoivapalvelupäällikkö 7. Kotisairaalamallin soveltaminen käytäntöön. Kotisairaalaasiakkuus määritellään kriteereillä Hoivapalvelupäällikkö Kotihoidon esimies 8. Veteraanien kotikuntoutusta lisätään Valtiokonttorin määrärahojen avulla 2012 Kotihoidon esimies Palveluohjaaja Kotihoidon fysioterapeutti 9. Yhteistyötä veteraanijärjestöjen kanssa lisätään 2012 Palveluohjaaja Päivätoiminta 1. Päivätoiminnan sisältö tukee kotona asumista ja kuntoa ylläpitävää tavoitetta 2012 Päivätoiminnan vastuuhoitaja Fysioterapeutti Tukipalvelut 1. Kehitetään tukipalvelujen saatavuutta asuinpaikasta riippumattomaksi 2013 Kotihoidon esimies Palveluohjaaja 2. Kartoitetaan teknologian lisäämisen vaikutuksia ateriapalveluihin 2013 Kotihoidon esimies

20 20 Tavoite Alkaen Vastuuhenkilö Ikääntyneiden liikunta 1. Voimaa vanhuuteen ohjelman aikana, ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksia ja paikkoja lisätään Voimaa Vanhuuteen- Hyvien käytäntöjen juurruttamista tehdään samalla. kuntaryhmä, järjestöt 2. Ikääntyneiden kuntoilutoimintaa lisätään Juvakodilla ja kotihoidossa 2012 Hoiva- ja palveluasumisen esimies Kotihoidon esimies Hoivan fysioterapeutti 3. Palveluasumisen asiakkaille laaditaan henkilökohtainen kunnon ylläpitämissuunnitelma 2012 Hoivan fysioterapeutti 4. Juvakodin ympäristöä täydennetään iäkkäiden liikuntavälineistöllä 2012 Hoivapalvelupäällikkö Hoiva- ja palveluasumisen esimies Omaishoito 1. Omaishoitoa tukeva lyhytaikainen kuntoutushoito keskitetään Juvakodille 2012 Hoiva- ja palveluasumisen esimies 2. Omaishoidon lomitus- ja sijaisjärjestelyjä pyritään kehittämään ja monipuolistamaan 2012 Palveluohjaaja 3. Omaishoitajien tukitoimia kehitetään, esim. kuntoilu- ja vertais Palveluohjaaja tukiryhmä 4. Omaishoidon määrärahoja lisätään kahdella sopimuksella 2015 Hoivapalvelupäällikkö Lyhytaikainen kuntouttava hoito 1. Lyhytaikainen kuntouttava hoito vakiintuu Juvakodille 2012 Hoiva- ja palveluasumisen esimies 2. Lyhytaikaisessa hoidossa siirretään painopistettä kuntouttavaan hoitoon 2012 Hoiva- ja palveluasumisen esimies Fysioterapeutti Muistisairaat 1. Muistitestit tehdään lähetteiden perusteella hoitotakuun määrittämässä ajassa 2012 Muistihoitaja 2. Muistisairaille lisätään kuntouttavaa toimintaa, esim. muistijumppaa, muistelupiiri jne Muistihoitaja 3. Muistihoitaja on tavattavissa Ikäinfossa 2012 Muistihoitaja Kotihoidon esimies Tuettu asuminen 1. Asiakkuus määritellään hoidon porrastuksen kriteereissä kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin, ns. välimuotoiset asumisratkaisut 2012 Koti- ja asumispalveluesimies Hoivapalvelupäällikkö 2. Tavallista palveluasumista lisätään esim. Tirrolantien yksikköön, mikäli 2014 Hoivapalvelupäällikkö tarvitaan lisää asumispalvelun paikkoja.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Rantasalmen vanhustenhuollon strategia 2012 2020

Rantasalmen vanhustenhuollon strategia 2012 2020 JJR-KUNNAT Perusturva Rantasalmi Rantasalmen vanhustenhuollon strategia 2012 2020 Vanhusstrategian työryhmä Perusturvan Yhteislautakunta 121/1.12.2011 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 2 1 TAUSTAA 4 2 IKÄÄNTYNEIDEN

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 %

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 % LIITE VANHUSPALVELUJEN ASIAKASMAKSUT VUONNA 2016 (VUONNA 2015 PERITTY MAKSU YLIVIIVATTU) VANHUSPALVELUT Kotihoito, jatkuva ja säännöllinen Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotihoidosta peritään maksuasetuksen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhus- ja vammaispalvelut 2013 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,20 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,20 Kotiin toimitettu

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT:

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: Kuvaus palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja palveluiden tasoista. PALVELUTASO 1 Asiakas suoriutuu päivittäisistä

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala

Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet. Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kunnalliset avopalvelut;tukipalvelut Kunnallinen laitoshoito Apuvälineet Raija Liisa Kasurinen Vakuutustoimiala Kuntien järjestämä sotainvalidien avo- ja laitoshoito Valtiokonttori korvaa kunnille ja kuntayhtymille

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Liite 2 PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Kuvaus tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 6 ASIAKASMAKSUT 1.6.2015 LUKIEN Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b.

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Sosiaalityö- ja perhepalvelut/vammaispalvelut OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Pitkäaikaissairaat tai vammaiset lapset ja nuoret alle 18 vuotta, sekä yli 18-vuotiaat kehitysvammaiset

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE

Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE Köyliön kunta OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE Omaishoidontuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (2005/937). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä

Lisätiedot

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat:

Omaishoito on porrastettu neljään luokkaan hoidon ja huolenpidon tarpeen perusteella, ja vuonna 2005 hoitopalkkiot eri luokissa ovat: LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet yli 18-vuotiaiden osalta 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Henkilömäärä Tuloraja /kk Maksuprosentit

Henkilömäärä Tuloraja /kk Maksuprosentit Hyväksytty johtokunta 29.2.2009 230 SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT..200 ALKAEN Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (92/92): Kotona annettava palvelu

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut 1.1.2014 Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka ei selviydy omassa kodissaan tehostetun kotihoidon turvin. Asukkaan maksut koostuvat

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 Kunnanhallitus 9.12.2013 LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 1. Soveltamisala: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot