JJR-KUNNAT Perusturva Juva. Juvan vanhustenhuollon strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JJR-KUNNAT Perusturva Juva. Juvan vanhustenhuollon strategia 2012 2020"

Transkriptio

1 JJR-KUNNAT Perusturva Juva Juvan vanhustenhuollon strategia Vanhusstrategian työryhmä Perusturvan Yhteislautakunta 120/ Kunnanhallitus 353/ Kunnanvaltuusto 81/

2 2 1 TAUSTAA 4 2 IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄ JA VÄESTÖNKEHITYS 5 3 IKÄÄNTYVIEN PALVELUT JUVALLA SAS toiminta 6 4 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT Kotihoito Päivätoiminta Palveluohjaus Tukipalvelut Ateriapalvelut Turvapalvelut Kuljetuspalvelut Kauppakassi Tukipalvelujen käyttö Omaishoidontuki Tuettu vuokra-asuminen Vaarinkujan asunnot Kuhatalot 3-10, Juvan Vanhaintuki ry 10 5 YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO Tehostettu palveluasuminen Juvakoti Kuharanta Laitoshoito Hoivaosastot Luonteri ja Lumpeinen 12 6 IKÄIHMISTEN LIIKKUMINEN 12 7 HENKILÖSTÖ Henkilöstömitoitus Kotihoidon henkilöstömitoitus Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus Henkilöstön eläköityminen ja ennakoitu tarve Henkilöstön saatavuus 15 8 PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI JA SIIHEN LIITTYVÄT LINJAUKSET Järjestöjen tapaaminen Palvelutarpeen ennusteet Omaishoito Kotihoito Tuettu vuokra-asuminen/ Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Ennusteeseen liittyviä kustannuksia 18 9 UUDET JA SUUNNITTEILLA OLEVAT PALVELUT SEKÄ TOIMINNAN MUUTOKSET 9.1 Toimintaohjelma Jatkuvat tavoitteet LOPPUSANAT 22 LÄHTEET 23

3 3 TAULUKOT TAULUKKO 1. Ennuste Juvan kunnan väkiluvun kehityksestä ikäryhmittäin vuoteen TAULUKKO 2. Vanhustenhuollon painopistealueet vuonna TAULUKKO 3. Kotihoitoasiakkaiden määrä ja käyntikerrat TAULUKKO 4. Päivätoiminta-asiakkaiden määrä ja hoitopäivät TAULUKKO 5. Ateria- ja turvapuhelinasiakkaiden määrä Juvalla TAULUKKO 6. Omaishoitajien ja hoidettavien määrä TAULUKKO 7. Juvakodin hoitopäivät TAULUKKO 8. Kuharannasta ostetut tehostetun palveluasumisen asiakaspäivät ja paikkamäärät TAULUKKO 9. Hoivaosastojen hoitopäivät ja paikkamäärät TAULUKKO 10. Ennakoitu eläköityminen yksiköittäin TAULUKKO 11. Yli 75-vuotiaiden palvelutarpeen ennuste suhteessa STM suosituksiin 2015 ja

4 4 1 TAUSTAA Juva on viihtyisä, vireä ja verkostoitunut eteläsavolainen maaseutukeskus Viitostien varressa. Juva elää elintarvikkeista, puusta, luonnosta ja palveluista. Juvan kunnan visiossa kuvataan vahvaa, vireää ja verkostoitunutta kuntaa. Juva toimii aktiivisesti kehittämällä elintarviketuotantoaan ja tarjoamalla monipuolisia matkailumahdollisuuksia, mutta myös alueellisesti palvelujaan hyödyntäen yrittäjyyttä, osaamista ja kansalaisten aktiivisuutta. Visio kuvaa toimintatapaa, joka painottaa sopusointuista vuorovaikutusta luonnon kanssa hyödyntäen omia energiavaroja. Palvelujen tuottamisessa Juvan kunta luottaa yhteistoimintaan ympäristökuntien kanssa, kuitenkin tavalla, joka aktivoi kuntalaisia omaehtoiseen toimintaan. Tämän selvityksen laadinnassa on hyödynnetty valmistuneita ohjelmia, selvityksiä ja hankkeita. Näitä ovat olleet esim. Juvan kunnan vanhustenhuollon strategia , STM Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, ns. Ikälaki-luonnos, Ikähoiva-työryhmän raportti ympärivuorokautisen hoivan järjestämisestä, Voimaa vanhuuteen- ohjelma sekä Juvan kunnan visio. Valtakunnallisten suositusten ja ohjelmien ensisijainen tavoite on ikääntyvien kotona asumisen tukeminen, joka on mahdollista edistämällä hyvinvointia ja terveyttä, lisäämällä itsenäistä suoriutumista ja vastuun ottamista omasta terveydestä. Lisäksi palveluprosesseja ja rakenteita on tarkasteltava uudesta näkökulmasta. Henkilöstön osaamisen ja osallistumisen, toisaalta johtamisen vahvistamisen kautta, pyritään palvelujen sujuvaan ja kustannustehokkaaseen tuottamiseen. Juvan vanhustenhuollon strategian tavoitteena on tukea ja edistää vanhusten hyvinvointia, hyvää ja aktiivista elämää ja mahdollisimman itsenäistä suoriutumista toimintakyvystä ja asuinpaikasta riippumatta. Vanhustenhuollon visio: Hyväkuntoinen ja aktiivinen vanhus omassa kodissaan. Juvan vanhustenhuollon strategiaa ovat olleet laatimassa: Päivi Kauppinen, hoivapalvelupäällikkö Jarmo Lappalainen, johtava lääkäri Anne-Maarit Paunonen, kotihoidon esimies Satu Laine, hoiva-ja asumispalveluesimies Elisa Hänninen, vs. palveluohjaaja Tuula Teittinen, vs. akuuttivuodeosaston esimies Marketta Björn, akuuttivuodeosaston esimies Virpi Närhi, Juvan Vanhaintuki ry

5 5 2 IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄ JA VÄESTÖNKEHITYS Juvan kunnan väkiluku laskee ennusteen mukaan hiljalleen ja ikääntyneiden suhteellinen osuus kuntalaisista kasvaa. Vuonna 2015 yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus olisi jo 14,1 %. Huomattavaa hoitoisuuden ja palvelujen tarpeen lisääntymisen kannalta on, että yli 85-vuotiaiden määrän lisääntyminen on n. kolmikertainen vuoteen 2040 mentäessä. Taulukko 1. Ennuste Juvan kunnan väkiluvun kehityksestä ikäryhmittäin vuoteen (Lähde: Tilastokeskus.) Vuosi Kunnan väkiluku v. %-osuus v. %-osuus v. %-osuus yli 85 v. %-osuus ,3 % ,4 % ,0 % 232 3,3 % ,6 % ,3 % 673 9,7 % 237 3,4 % ,3 % ,5 % 647 9,5 % 311 4,7 % ,0 % ,3 % ,8 % 322 4,9 % ,0 % ,2 % ,3 % 356 5,5 % ,0 % ,5 % ,0 % 411 6,5 % ,2 % ,9 % ,3 % 528 8,6 % ,9 % ,1 % ,0 % ,0 % 3 IKÄÄNTYVIEN PALVELUT JUVALLA Tutkimusten mukaan on todettu, että ihmiset selviytyvät 75 ikävuoteen saakka suhteellisen vähillä palveluilla. Palvelujen ja hoidon tarve kasvaa 75 ikävuoden jälkeen ja hoidon tarve on suurimmillaan viimeisten elinvuosien aikana. Vuonna 2009 odotettu elinikä naisilla on 83,1 ja miehillä 76,5 vuotta. Elinikä pitenee kuitenkin vuosi vuodelta. On ennustettu, että vuosien aikana syntyneiden lasten odotettu elinikä olisi naisilla 91 ja miehillä 86 vuotta. Noin joka viides nainen eläisi vähintään 100 vuotiaiksi, kun miehistäkin joka viides täyttäisi vähintään 95 vuotta. (Jussi Huttunen 2009). Eliniän pidentyessä ja teknologian sekä lääketieteen kehittyessä on mahdollista, että hoidon tarvekin siirtyy nykyistä myöhemmälle iälle, mutta hoidon tarvetta tulee silti olemaan. Valtakunnallisesti tavoitteena on yleinen hyvinvoinnin edistäminen ja ihmisten aktiivinen osallistuminen. Hoidollinen tavoite on, että ihmiset pystyisivät asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, on ikäihmisille pystyttävä tarjoamaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja, sekä kotona asumista tukevia ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Palveluja tulee myös osata antaa oikeaan aikaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Laitoshoitoon joutumista pyritään välttämään, tosin laitoshoitoa myös vähennetään. Myös Juvan kunnan tavoitteet lähtevät siitä, että ikäihmiset ovat aktiivisia, hyvinvoivia ja pitkään omissa kodeissaan asuvia. Tästäkin syystä kotihoidon palvelukokonaisuutta, tukipalveluja, yhteistoimijuutta ja kuntoutusta painotetaan. Laitoshoitoa pyritään vähentämään, palveluasumisen kokonaisuutta kehitetään ja omaishoitajien tukitoimiin kiinnitetään huomiota kuntoutuksen ja lyhythoitojen kautta. Ikäihmisten liikunta- ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämiseen hyödynnetään mm. Voimaa vanhuuteen-ohjelmaa, johon Juvan kunta on sitoutunut vuosiksi Keskeistä kuitenkin kaikissa toimenpiteissä on aktiivisuuteen kannustava ja kuntouttava työote. Terveyttä ja hyvinvointia kartoitetaan mm. palveluohjaajan hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä 75 vuotta täyttäneille. Lisäksi lääkäri/hoitaja- vastaanotoilla kartoitetaan ikäihmisten kokonaisvaltaista selviämistä ja tarvittaessa tehdään suunnitelmaa jatkotoimenpiteistä. Arvokasta tietoa tuottavat myös omaiset, läheiset, ystävät, naapurit, muut palveluntuottajat, järjestöt, jne. Yhteistoimijuudella pyritään siihen, että ikäihmisten palvelujen tuottajat toimisivat hyvässä yhteistyössä palvelujen ja hyvinvoinnin tuottajina. Kunnan lisäksi palveluja tuottavat yksityiset toimijat ja yritykset, omaishoitajat, järjestöt ja vapaaehtoiset tahot.

6 6 Juvan kunnan osastrategioiden ja vanhuspalvelujen suunnitelmassa yhteisiä tavoitteita ovat seuraavat: - Elinkeino- ja asukasstrategia: yrittäjyyden vahvistumiseen kaikilla tasoilla panostetaan tarkastellaan yksityistä palvelutuotantoa yhtenä vaihtoehtona kunnan palvelujen kehittämisessä - Talousstrategia: palvelut säilytetään kilpailukykyisinä ja laadukkaina sekä niiden toteutustavan kustannustehokkuutta arvioidaan - Asiakaspalvelustrategia: perusturvan palvelutuotannossa kehitetään palveluja erityisesti palveluasumisen ja avopalvelujen suuntaan - Hyvinvointistrategia: tavoitteena omatoimiset, toimintakykyiset ja voimaantuneet kuntalaiset varhaisen puuttuminen ja syrjäytymisen ehkäisy kaikessa toiminnassa kuntalaisten omatoimisuuden ja osallisuuden mahdollistavien toimintatapojen lisääminen julkisiin palveluihin ja päätöksentekoon varmistetaan arjen sujuminen ja esteettömät palvelut. suunnataan palveluja niille, jotka niistä eniten hyötyvät Juvan kunnan hoivapalvelualueen vanhustenhuollon tavoitteet 2011 ja vastuutahot on esitetty taulukossa 2. Vanhustenhuollon tavoitteita seurataan vuosittain talousarvioseurannan yhteydessä. Taulukko 2. Vanhustenhuollon painopistealueet vuonna Tavoite Toimenpide Mittari Vastuutaho Vanhustenhuollon suunnitelman päivitys Strategia päivitetään Päivitystyö valmis Hoivapalvelupäällikkö Juvakodin remontointi Juvakodin muuttaminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi Remontti valmistuu Tekninen toimiala/ Perusturvan toimiala Kotisairaalatoiminta Kartoitus Juvan kotihoitoon soveltuvaksi kotisairaalamalliksi Kartoitustyö valmis ja malli kirjattu Hoivapalvelupäällik kö, kotihoidon esimies Hoidon porrastus Toimiva hoitoketju Paikkojen täyttö 100 % SAS-toiminnan kartoitus Ravatar- mittaukset Hoitopäivien määrä Hoivapalvelupäällikkö 3.1 SAS- toiminta SAS kirjainyhdistelmä on lyhennys sanoista Selvitä- Arvioi- Sijoita. SAS- ryhmän pääasiallinen tehtävä on arvioida ja suunnitella hoivan ja hoidon tarpeessa olevan asiakkaan oikea ja asianmukainen sijoitus palveluasumisen tai laitoshoidon yksikköön. Työryhmä tekee ehdotuksen sijoituksesta, mutta itsemääräämisoikeuden mukaisesti asiakas tekee itse sijoittumisestaan lopullisen päätöksen. SAS- työryhmä on moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa on edustajia hoiva- ja palveluasumisesta, kotihoidosta ja akuuttivuodeosastolta. Lisäksi työryhmään kuuluvat lääkäri ja palveluohjaaja. Asiakkaan hoitoisuuden arvioinnissa käytetään apuna mm. hakemukseen kirjattuja tietoja ja Ravatar- indeksiä, joka mittaa asiakkaan toimintakykyä. SAS työryhmä kokoontuu tavallisesti kerran kuukaudessa, mutta työryhmä saattaa kokoontua useamminkin, jos siihen on tarvetta.

7 7 4 KOTONA ASUMISTA TUKEVAT PALVELUT 4.1 Kotihoito Juvan kunnan aikaisemmassa strategiassa on myös painotettu kotihoitoon liittyvien tuki- ja hoivapalvelujen kehittämistä, niin että ikääntyvien kotona asuminen mahdollistuu mahdollisimman pitkään. Kotihoidon tehtävänä on ollut auttaa ja tukea asiakkaan kotona selviämistä järjestämällä kotihoitoa yhteistyössä asiakkaan, omaisen sekä kunnan kotihoidon henkilöstön kanssa. Asiakkaalle on voitu järjestää myös erilaisia tukipalveluja, esim. ateria-, kuljetus- ja turvapuhelinpalveluja. Jokaisen asiakkaan kanssa laaditaan erillinen, yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään asiakkaalle myönnetyt palvelut ja niihin liittyvät maksut. Juvan kotihoito toimii kahdessa vuorossa 7-21 välillä, mutta palvelua saa ympärivuorokauden. Toiminta on jaettu neljään tiimiin; eteläinen, pohjoinen, itäinen ja läntinen. Kotihoito on kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua, jotka on yhdistetty yhteiseksi yksiköksi 2007 vuoden alusta. Kotihoidon työtilat ovat terveysaseman vieressä olevassa ns. vihreässä talossa, jossa on toimitilat kaikille tiimeille. Kotihoidon esimiehen toimitila on Juvakodin yhteydessä. Kotihoidon yöhoito on järjestetty palveluasumisen yöpartion toimesta. Kotihoidon asiakkuutta ohjaavat lautakunnan hyväksymät kriteerit. Yleensä kotihoidon asiakkaina on muitakin kuin kriteerit täyttäviä asiakkaita, esim. kotisairaanhoitoa tarvitsevat ja tilapäiset kotihoidon asiakkaat. Asiakkaiden hoitoisuuden arvioinnissa käytetään apuna mm. Ravatar-indeksiä. Hoidon tarpeen arviointi tehdään ei-kiireellisissä tapauksissa seitsemän päivän kuluessa ja kiireellinen hoidon tarve selvitetään viipymättä. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä käydään läpi mahdolliset yhteistoimijat ja heidän osallisuutensa hoidon järjestelyissä. Kaikkiin palvelupyyntöihin reagoidaan. Vuoden 2011 käyntimäärät tulevat olemaan aikaisempia vuosia suuremmat. Tätä selittää osin se, että muistihoitajan ja palveluohjaajan käynnit lasketaan kotihoidon käynneiksi, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin se, että asiakkaiden hoitoisuus kasvaa. Muistihoitajan ja palveluohjaajan käynnit edustavat ennaltaehkäisevää kotihoitoa, johon painopistettä pyritään hiljalleen muuttamaan. Taulukko 3. Kotihoitoasiakkaiden määrä ja käyntikerrat Vuosi Asiakkaita yli 75v. käyntikerrat yht. määrä (2011 tilanne saakka) 4.2 Päivätoiminta Päiväkeskustoiminta on kotona asumista tukevaa palvelua ja toimii viitenä päivänä viikossa Juvakodilla. Päiväkeskustoiminnan tavoitteena on tukea asiakkaiden kotona asumista. Päivätoimintapäivään kuuluu lääke-, vaatehuolto-, ateria-, saunotus- ja virkistyspalveluja, mutta myös yksilö- ja ryhmäkuntoutusta ja viriketoimintaa. Päivätoiminnassa voi käydä vierailijoita, toisaalta ryhmä voi myös tehdä retken tai ulkoilla. Päivätoiminnan asiakkaat ovat suhteellisen huonokuntoisia ja useimmat tarvitsevat apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Päiväkeskuksessa työskentelee lähihoitaja (1,75), hoitoapulainen (0,5), ja fysioterapeutti (0,28). Lisäksi päivätoimintaan ohjautuu esimiehen ja toimistosihteerin työpanosta yhteensä 25 %.

8 8 Päiväkeskuksen päivämaksu määritellään ja hyväksytään vuosittain perusturvan yhteislautakunnassa. Maksu on palvelukohtainen, josta asiakas voi valita päivään haluamansa palvelut. Taulukko 4. Päivätoiminta-asiakkaiden määrä ja hoitopäivät Vuosi Asiakkaita yli 75v. hoitopäivien yht. määrä määrä (2011 tilanne saakka) 4.3 Palveluohjaus Palveluohjaaja on kotihoidossa työskentelevä viranhaltija, jonka työtehtäviin kuuluvat ensisijaisesti ennaltaehkäisevät kartoituskäynnit, tukipalvelut, omaishoidontuki sekä sotainvalidi- ja veteraanipalvelut. Palveluohjaaja tekee vuosittain hyvinvointia kartoittavia kotikäyntejä 75 täyttäneille ja tarvittaessa ohjaa heille palveluja tai muuta asiantuntija-apua. Palveluohjaajan tehtäviin kuuluu myös avustaminen, ohjaus ja neuvonta esim. asiakasetuisuuksiin liittyvissä asioissa. Palveluohjaajan työtila on Juvakodin yhteydessä. 4.4 Tukipalvelut Tukipalvelut ovat kotihoitoa täydentäviä palveluja ja niiden avulla pyritään turvaamaan asiakkaiden kotona selviytyminen. Juvan kunnan tukipalveluja ovat ateria-, turvapuhelin- ja kuljetuspalvelut. Tukipalvelut poikkeavat kotihoidon palveluista siten, että ne voivat olla kotihoidon henkilöstön antamista palveluista erillisiä ja yksittäisiä. Toisaalta ne voivat olla kotihoidon kanssa päällekkäisiä, tässä tapauksessa toisiaan tukevia palveluja. Palvelut sisältävät usein myös kotihoidon henkilöstön työpanosta, esim. turvapuhelinhälytysten tarkistaminen Ateriapalvelut Ateriapalvelun myöntämisestä arvioinnin ja päätöksen tekee palveluohjaaja. Ateriapalvelusta tehdään sopimus, jonka mukaan ateria toimitetaan asiakkaalle. Ateria valmistetaan Juvakodin keittiöllä ja se toimitetaan lämpimänä taajama-alueelle viitenä päivänä viikossa. Kuljetuksesta vastaa kilpailutettu kuljetusyrittäjä. Haja-asutusalueille voidaan toimittaa kylmäateria Juvakodilta tai kyläkouluilta, jos kuljetus saadaan järjestettyä kohtuullisin kustannuksin. Aterian voi myös itse noutaa sopimuksen mukaisesti keittiöltä tai käydä ruokailemassa Juvakodin ruokalassa Turvapuhelinpalvelu Asiakkaalle voidaan hankkia omaan kotiin turvapuhelin, jonka avulla hän saa hälytettyä apua tarvittaessa. Hälytykset ohjautuvat Esperi Oy:n turvapuhelinpäivystykseen, josta se edelleen ohjataan ennalta sovittuihin numeroihin. Numerot ovat yleensä kotihoidon päivystysnumeroita. Esperi Oy:n valikoimiin kuuluu mm. ovi- ja palohälyttimiä, joita myös voidaan edelleen vuokrata asiakkaille Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelu toimii monipalveluauto Julian toimesta Juvan kunnan alueella. Julian reitit voivat olla etukäteen suunniteltuja tai niitä voi tilata tarvittaessa. Monipalveluauto on inva-varustettu palveluauto, jolloin se pystyy kuljettamaan kyydissään myös apuvälineiden avulla liikkuvia liikuntarajoitteisia asiakkaita. Monipalveluauto on kaikkien kuntalaisten käytössä linja-autotaksan mukaisella maksulla.

9 9 Sosiaalihuoltolain alaista kuljetuspalvelua voidaan myöntää sellaiselle hakijalle, joka tarvitsee kyytiä asiointiin, mutta ei toimintakykynsä tai puutteellisten julkisten yhteyksien vuoksi pysty käyttämään monipalveluautoa. Kuljetustuen myöntämisestä vastaa palveluohjaaja Kauppakassi Kauppakassipalvelua tuottaa Bovalliuspalvelut. Kauppakassipalvelua myönnetään asiakkaalle, jolle kaupassa asiointi on muutoin hankalaa ja asiakas suorittaa siitä perusturvan yhteislautakunnan hyväksymän taksan. Kauppakassi palvelu aloitettiin Bovalliuksen toimesta vuonna 2010 ja asiakkaita on kuukausittain ollut Palvelun myöntämiseen liittyvän arvioinnin ja päätöksen tekee palveluohjaaja Tukipalvelujen käyttö Palvelujen käyttö vaihtelee. Taulukosta selviää kuinka paljon asiakkaita on ollut ateria- ja turvapuhelinryhmissä. Pelkkää siivousta ei ole kotihoidon palveluna annettu vuoden 2003 jälkeen. Myöskään asiointi- tai kauppapalvelua ei ole enää myönnetty kotihoidon palveluna, tosin kotihoito välittää kauppapalvelua. Asiointipalvelua ei myöskään myönnetä kuin erityisissä ja perustelluissa tilanteissa. Taulukko 5. Ateria- ja turvapuhelinasiakkaiden määrä Juvalla Toimitettujen Vuosi Ateria- aterioiden määrä Turvapalvelu puhelin (2011 tilanne saakka.) 4.5 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on lakisääteinen, mutta määrärahasidonnainen palvelu. Juvan kunta varaa vuosittain talousarvioon määrärahan kotona tapahtuvaa vanhusten, vammaisten tai sairaiden hoitoa varten silloin, kun se korvaa laitoshoitoa ja palveluasumista. Omaishoidon tuki koostuu hoitopalkkiosta tai koti- ja tukipalveluista tai se voi olla sekoitus molempia. Omaishoidontuki on ennaltaehkäisevä tukimuoto ja sellaisena tulee kunnan ja valtakunnan palvelustrategista linjausta. Tuen tavoitteena on välttää vanhuksen, vammaisen tai sairaan joutumista laitoshoitoon tai palveluasumisen piiriin. Palvelut ja hoitopalkkio sovitetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan kokonaisuudeksi, joka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tuen myöntämiseen on laadittu kriteerit, jossa ensisijaista on hoidon sitovuus ja vaativuus. Omaishoidon tuen avulla kannustetaan hoitajaa järjestämään hoidettavalleen mahdollisimman tarkoituksenmukainen hoito- ja huolenpito kotioloissa vaihtoehtona laitos-tai palveluasumiselle. Hoitajana voi olla myös muu kuin hoidettavan omainen. Tuen suuruus tarkistetaan kalenterivuosittain ja sopimus laaditaan kunnan ja hoitajan välille. Maksu keskeytyy hoidon lakatessa tai keskeytyessä. Omaishoidontuki on kolmiportainen. Vuonna 2010 omaishoidontukea on maksettu yhteensä ,92 euroa. Tällä summalla kotona pystyi asumaan n. 30 henkilöä. Kuukautta kohden kustannukset olivat n. 403 euroa/hoidettava. Alle 65-vuotiaiden omaishoidettavien tuki myönnetään perhepalvelualueelta.

10 10 Taulukko 6. Omaishoitajien ja hoidettavien tilastotietoja Vuosi Omaishoitajien Omaishoidettavien Omaishoidettavien ikä määrä määrä yli (2011 tilanne saakka) 2011 tehdyn Ravatar-mittauksen mukaan omaishoidettavien keskimääräinen indeksi oli 2,67. Omaishoitajalla on oikeus kolmeen vapaapäivän kuukausittain. Jos omaishoitaja valitsee vapaapäivien pitämisen, on kunnan huolehdittava vapaan aikaisesta hoitamisesta. Käytännössä tämä on tarkoittanut lyhythoitopaikkojen järjestämistä. 4.6 Tuettu vuokra-asuminen Tuettu vuokra-asuminen on tarkoitettu asiakkaalle, joka tarvitsee useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa jokapäiväistä apua tai runsaasti säännöllistä ohjausta ja/tai valvontaa. Tuettuun asumiseen kuuluu asunnon lisäksi päivittäisten palveluiden järjestäminen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kotiin annettavia palveluja annetaan kotihoidon henkilöstön toimesta 7-21 välinä aikana ja 21-7 välisenä aikana hälytysten perusteella käyntejä tehdään yöpartion toimesta. Tuetun asumisen asiakkaat kuuluvat kotihoidon piiriin. Juvalla on kaksi tuetun asumisen kokonaisuutta, joihin kotihoito vie hoito- ja palvelusuunnitelmaan perustuen palveluja Vaarinkujan asunnot Vaarinkujalla on yhteensä 19 asuntoa, joihin asukkaat valitaan SAS työryhmän kautta. Asuntoja haetaan palveluhakemuksella. Kaikki asunnot on rakennettu esteettömiksi ja niihin on saatavissa tukipalveluja Kuhatalot 3-10, Juvan Vanhaintuki ry Kuhatalot ovat Kuharannan omistuksessa oleva rivitaloryhmittymä. Asunnot on rakennettu esteettömiksi ja osassa asuntoja on hälyttimet valmiina. Asuntoja on yhteensä 49, joista 2 on inva-asuntoja 36 m², muutoin asuntojen koko on m². Tukipalveluja toimitetaan normaalisti myös näihin asuntoihin. 5 YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO Asiakkaalle pyritään järjestämään asuminen ja hoito sellaisessa muodossa, että se parhaimmalla mahdollisella tavalla vastaa hänen tarpeitaan. Hoidon porrastusta seurataan SAS- työryhmässä, jossa hakijalle esitetään hänen kuntoisuuttaan vastaava jatkosijoituspaikka. Asiakkaiden kuntoisuutta seurataan mm. Ravatar- indeksin avulla. 5.1 Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, joille ei enää voida järjestää heidän tarvitsemiaan palveluja ja valvontaa ympärivuorokautisesti omiin koteihin. He voivat olla muistisairaita tai muista esim. fyysisistä syistä ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarvitsevia. Avun tarve ei kuitenkaan ole niin suuri, että he tarvitsisivat laitostasoista hoitoa. Asukkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma ja heiltä peritään asumiseen, tukipalveluihin ja annettuun hoitoon perustuvat maksut. Tehostetun palveluasumisen henkilökunta on paikalla 24 tuntia vuorokaudessa.

11 Juvakoti Juvakodin tehostettu palveluasuminen on kunnan omaa toimintaa. Juvakodissa on 38 asuntoa, joista 7 on varattu lyhytaikaiseen asumiseen. 31 asuntoa vuokrataan edelleen SAS- työryhmän valitsemille asiakkaille ja heidän kanssaan tehdään toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Juvakodin muutostyöt laitoksesta tehostetuksi palveluasumiseksi aloitettiin 2011 helmikuussa ja remontin arvellaan valmistuvan joulu-tammikuussa Remontin yhteydessä huoneista peruskorjataan yhden hengen huoneita, joihin varataan henkilökohtaiset wc- ja suihkutilat. Asuntojen koot vaihtelevat 18,0-40,5 m² välillä. Suurimpia huoneita pyritään varaamaan lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon. Kuunsillan yksi huone on kaksio. Juvakoti jakaantuu 4 pienempään yksikköön: - Päivänsäde A, 7 asuntoa - Päivänsäde B, 7 asuntoa - Kuunsilta, 11 asuntoa - Iltarusko, 11 asuntoa 2011 tehdyn Rava-mittauksen mukaan, Juvakodin keskimääräinen indeksi on 3,33. Taulukko 7. Juvakodin hoitopäivät Vuosi Hoitopäivien määrä Paikkamäärä ( 2011 tilanne saakka) Kuharanta Kuharanta on Juvan Vanhaintuki ry:n ylläpitämä palvelukeskus. Palvelukeskus on rakennettu 1968 vanhainkodiksi ja peruskorjattu 1996 palveluasunnoiksi. Kuharannan palvelukeskuksessa on 53 tehostetun palveluasumisen asiakaspaikkaa, joista 15 on dementiaryhmäkodissa. Juvan kunnalla on Kuharannan kanssa ostopalvelusopimus. Juvan kunnan hoivapalvelut ostaa Kuharannalta 15 dementia ryhmäkotipaikkaa, 10 vaativan dementiahoidon paikkaa ja 25 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Taulukko 8. Kuharannasta ostetut tehostetun palveluasumisen asukaspäivät ja paikkamäärät Vuosi Hoitopäivien määrä Paikkamäärä ( 2011 tilanne saakka)

12 tehdyn Rava-mittauksen perusteella Kuharannan tehostetun palveluasumisen keskimääräinen Rava-indeksi oli 3,23. Vastaava arvo dementia ryhmäkodissa oli 3, Laitoshoito Pitkäaikaista laitoshoitoa saa henkilö, jolle ei enää voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona, palveluasunnossa tai tehostetussa palveluasumisessa. Laitoshoidon asukas tarvitsee yhden tai kahden henkilön apua useita kertoja vuorokaudessa lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Asukkaalle tehdään pitkäaikaisesta hoidosta hoitopäätös ja hänelle laaditaan hoitosuunnitelma. Pitkäaikainen laitoshoito sisältää täyden ylläpidon. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta peritään asetuksella säädetty maksu, joka on 85 % asukkaan tuloista. Laitoshoidon henkilökunta on paikalla 24 tuntia vuorokaudessa alkaen myös laitoksessa asuva asukas saa Kelan maksamaa hoitotukea Hoivaosastot Luonteri ja Lumpeinen Juvalla on pitkäaikaisessa laitoshoidossa 31 potilaspaikkaa, joista yksi on varattu lyhythoitoon. Terveyskeskuksen hoivaosastot hoitavat asukkaita, joille ei hoitoa ja valvontaa pystytä enää riittävästi muulla tavoin järjestämään. Osastojen Luonteri ja Lumpeinen asukkaat ovat vaikeasti dementoituneita tai fyysisesti paljon apua tarvitsevia ja he tarvitsevat yhden tai kahden hoitajan avun lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ympärivuorokauden. Asukkaille tehdään pitkäaikaisen laitoshoidon päätös ja heille laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma, jota arvioidaan säännöllisesti. Osastolla Luonteri on 15 paikkaa ja osastolla Lumpeinen 16 paikkaa. Taulukko 9. Hoivaosastojen hoitopäivät ja paikkamäärät Hoitopäivät Paikkamäärä Vuosi TK hoiva Juvakoti TK hoiva Juvakoti * 31 20* (2011 tilanne saakka) (*Juvakodin laitoshoito päättyi ) Juvakodin yhteydessä olleet 20 laitospaikkaa on muutettu tehostetun palveluasumisen paikoiksi alkaen. 6 IKÄIHMISTEN LIIKKUMINEN Ehdoton toimintaedellytys kehon toimintakyvyn ylläpitämiselle on liikkuminen kaiken ikää. Ikääntyvälle ihmiselle se on välttämätöntä, jotta kotona voisi itsenäisesti selviytyä. Liikkumisen avulla vaikutetaan myös virikkeiden saamiseen ja hoidetaan sosiaalisia suhteita. (Lehmuskoski ym. 2002,26.) Esteetön liikkuminen mahdollistaa kaikille liikkujaryhmille helppopääsyiset ja turvalliset liikkumismahdollisuudet. Erilaisia liikuntaesteitä ovat esim. liikunta-, näkö- ja kuulovammat. Invalidiliiton asiantuntija Anne Mäen mukaan pysyvästi tai tilapäisesti liikkumis- tai toimintaesteisiä arvioidaan olevan n. 10 % väestöstä. Yli 65- vuotiaista jo reilusti yli puolet ilmoittavaa liikkumisen olevan vaikeaa. Jalan kuljettaessa erilaiset liukastumis- ja kaatumisvammat ovat vaarana ja varsinkin vanhuksilla kyseiset turmat aiheuttavat huomattavaa uhkaa kotona selviämiselle.

13 13 Ikääntyessä voimavarat heikkenevät, kuulo ja näkö huononevat, ajattelu ja liikkuminen kaikkinensa hidastuvat. Usein tarvitaan apuvälineitä, esim. keppiä tai rollaattoria. Liikkumisen hidastumisen ja apuvälineiden vuoksi, he tarvitsevat helpon ja yksinkertaisen liikkumisympäristön. ( Lehmuskoski ym. 2002, 26.) Levähdysmahdollisuuksia ja penkkejä tarvitaan sopivin välimatkoin kulkureittien varrelle, lisäksi ympäristön tulee olla selkeä ja helposti hahmotettava. Reittien tulee olla mahdollisimman jatkuvia, suoria ja lyhyitä. (Viinikainen ja Helin 2002,8.) Jalankulkijana ikääntyvä liikkuja on erityisen altis kaatumisille, varsinkin talvella. Jo vuonna 2000 yli 64 vuotiaiden kaatumistapaturmien hoidoista aiheutui n. 39 miljoonan euron kustannukset yhteiskunnalle. (Lehmuskoski ym. 2002, 27.) Vuonna 2007 yli 65 vuotiaiden suurin kuolinsyy oli tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset. Eloon jääneistä n. puolet kaatuu uudelleen tai toistuvasti. (THL 2009.) Hyvä fyysinen kunto on edellytys kaatumisien ehkäisyssä, mutta myös kotona selviämiselle. Merkittävä osa kotona asumisen esteisiin ja ongelmiin liittyy heikentyneeseen fyysiseen kuntoon ja sitä kautta ilmeneviin toimintakyvyn vajeisiin. (Viinikainen & Helin 2002,4.) Merkittävä syy fyysisen kunnon heikkouteen on fyysisen aktiivisuuden vähäisyys, joten iäkkäiden liikunnan tavoitteena onkin toimintakyvyn säilyttäminen mahdollisimman pitkään fyysistä kuntoa ylläpitämällä tai sitä jopa kohentamalla. Hyvä fyysinen kunto mahdollistaa jaksamisen, aktiivisuuden ja mahdollisuuden monipuoliseen hyvinvointiin. Se myös vähentää ja/tai lyhentää palveluasumisen ja laitoshoidon tarvetta. Liikunnan kautta tarjotaan iäkkäälle myös iloa ja virkistymistä, onnistumista, rentoutumista ja stressin purkamista. Sosiaaliset kontaktit lisääntyvät, varsinkin liikuntaryhmissä ja vähentävät näin eristäytymistä ja lieventävät yksinäisyyden tunnetta. liikunta ja aktiivinen elämäntapa ylläpitävät tasapainoa ja kehonhallintaa, jota tarvitaan itsenäisessä kotona asumisessa. Hyvä kehonhallinta ennaltaehkäisee tehokkaasti kotona tapahtuvia kaatumisia ja muita tasapainoon liittyviä tapaturmia. Liikkumisella on myös vaikutusta unen laatuun ja ruokahaluun. (Aalto 2009,9,30.) 7 HENKILÖSTÖ 7.1 Henkilöstömitoitus STM on julkaisussaan Ikäihmisten palvelujen laatusuositus antanut suosituksia riittävästä henkilöstömitoituksesta tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Tehostetun palveluasumisen valtakunnallinen suositus on vähintään 0,5-0,6 hoitajaa/asiakasta kohden. 0,6 on suositus silloin, kun asiakkaalla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat lisähenkilöstön tarvetta. Hyvä henkilöstömitoitus on 0,7-0,8 ympärivuorokautisessa hoidossa. Jos lääketieteellistä hoitoa vaativia asiakkaita on pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla, vähimmäismitoitus on 0,6-0,7 ja hyvä mitoitus 0,8. Tärkeää hoitoyksiköstä riippumatta on se, minkä kuntoisia asiakkaat ovat. Henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan välitöntä asiakastyötä tekevät sillä osuudella kun heidän työnsä käsittää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten peseytymistä, avustamista ruokailussa tai wckäynneillä. Kotihoidon henkilöstömitoituksen laskemiseen ei ole selvää suositusta. STM esittelee kaavan, jolla kotihoidon henkilöstön mitoitusta voidaan arvioida, mutta kaava on todettu käytännössä hankalaksi, eikä sitä ole laajasti otettu käyttöön. STM ei myöskään ole julkaissut kaavaa käytettäväksi, koska se on pilottikuntien kokeilussa todettu hankalaksi. Edellisessä Juvan kunnan vanhuspoliittisessa strategiassa sitä on kuitenkin käytetty, joten hyödynnämme sitä tässäkin suunnitelmassa Kotihoidon henkilöstömitoitus Kotihoidon riittävän henkilöstömitoituksen laskemiseksi ei ole onnistuttu laatimaan toimivaa kaavaa. Ikäihmisten palvelujen laatusuositukset oppaassa esitellään malli, jonka avulla voidaan riittävyyttä arvioida.

14 14 Kotihoidon alueen laajuus on kuitenkin tekijä, jota mallissa ei huomioida, joten paljon haja-asutusalueita sisältävä kunta ei välttämättä pysty kaavaa soveltamaan. Lisäksi kaavaan tarvitaan sellaisia lukuja, joiden hankkiminen on työlästä. Kaavaa ei ole pilotoinnin jälkeen (2008) otettu laajasti käyttöön. Kunnissa on kuitenkin voitu kaavaa soveltaa, koska muutakaan mallia ei ole esitetty. Oheinen laskentakaava on esitelty Sosiaali- terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen julkaisemassa teoksessa: Koko kunta ikääntyneiden asialle. Kaava: a= Xx 0,025 b= Yxn ((a+b) x 208)/ 1575 Kotihoidon henkilöstömitoituksen laskemiseksi tarvitaan seuraavia tietoja: vuotiaiden (X) lukumäärä kunnassa vuotta täyttäneiden lukumäärä kunnassa (Y) vuotiaat kotihoidon asiakkaat (a) - yli 75- vuotiaat kotihoidon asiakkaat (b) - yli 75-vuotiaiden kotihoidon (tavoite)kattavuus (n) Vakiot: - 2,5 %; oletettu vuotiaiden palvelujen käyttäjien määrä kunnassa tuntia; yhden asiakkaan saama palvelujen määrä tuntia/vuodessa tuntia; yksi työntekijä tekee työtä tuntia/ vuodessa Juvan kotihoidon tilanne on laskettu väestötietojen ja tammikuun asiakastietojen mukaan: X= 923 Y= 879 a= 123 b= 157 n= 17,86 % Juvan kotihoidon henkilöstötarve, kun kotihoidon kattavuus on 17,86 %. a= 923 x 0,025= 23,125 b= 879 x 0,1786= 156,989 (( 23, ,989) x 208 / 1575= 23,78 työntekijää Juvan kunnan kotihoidon henkilöstöstä (29 työntekijää) vähennetään vertailua tehtäessä pois 3 työntekijän työpanos, koska henkilöstöön on laskettu esimies, palveluohjaaja ja muistihoitaja. Esimies ei osallistu välittömään asiakastyöhön ja palveluohjaajan pääsääntöisen työtehtävä on tukipalveluissa ja ennaltaehkäisevissä kotikäynneissä. Myöskään hän ei osallistu kotihoidon asiakkaiden välittömään hoitotyöhön. Lisäksi yksi sairaanhoitaja tekee mm. muistihoitajan tehtäviä, eikä ole näin kotihoidon sairaanhoitajan tehtäviin käytettävissä. Juvan kotihoitoon jää siis 26 työntekijän työpanos välittömään asiakastyöhön. Vaikka laskennallinen tarve osoittaa, että 24 työntekijän työpanos olisi minimitasolla riittävä, kotihoidon työvoimaa menee haja-asutusalueiden palveluihin, koska Juvan kunta on laaja ja välimatkat ovat pitkiä. Yli 75 vuotiaiden määrää kotihoidon asiakkaista voidaan lisätä asettamalla tavoite %, joka tarkoittaa hoitoisuuden nostamista ja kriteerien kautta työpanoksen ohjaamista huonompikuntoisten hoitamiseen. Koska väestö ikääntyy, tämä olisi strategisesti linjausten mukaista, koska päätavoitehan on, että ihmisten kotona asumista tuetaan ja kotona selviytymistä tavoitellaan mahdollisimman pitkälle.

15 Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitus Tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksessa noudatetaan STM laatusuosituksia. Tehostetun palveluasumisen minimimitoitus on 0.5 hoitajaa asiakasta kohden. Vaativassa tehostetussa asumisessa tai dementiaryhmäkodeissa noudatetaan suurempaa mitoitusta, eli 0.6 hoitajaa asiakasta kohden. Mitoituksessa pyritään huomioimaan, että poissaolevan hoitajan tilalle otetaan aina sijainen, joten mitoitus ei laske alle suositusten edes sairaus- tai vuosiloma-aikoina. Juvakodin tehostetussa palveluasumisessa työskentelee 24 hoitajaa suoranaisessa hoitotyössä, joten henkilöstömitoitus on 0,6 (asiakkaita 40). Juvakodin remontin valmistumisen jälkeen paikkamäärä vähenee 38:een, jolloin henkilöstömitoitus nousee 0,63. Kuharannan palvelukeskuksessa työskentelee 29 vakituista työntekijää, joista suoranaisessa hoitotyössä 26 työntekijää. Tästä saadaan henkilöstömitoitukseksi 0,49 (53 asiakasta). Vuoden 2011 ja 2012 aikana työntekijöitä lisätään yhteistoiminnassa Juvan kunnan kanssa ja henkilöstömitoitus saadaan suosituksia vastaavalle tasolle. 7.2 Henkilöstön eläköityminen ja ennakoitu tarve STM:n ennusteen mukaan 20 % kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä. Juvan kunnan perusturvan hoivapalveluiden (palveluasuminen, hoivaosastot ja kotihoito) 10 työntekijällä on mahdollisuus siirtyä eläkkeelle 63-vuotiaana vuoteen 2020 mennessä. Suositukset lähtevät siitä, että poissaolevien työntekijöiden tilalle palkataan uusi työntekijä, vaikka poissaolo olisikin lyhytaikainen, esim. sairausaika tai vuosiloma. Taulukko 10. Ennakoitu eläköityminen yksiköittäin ENNAKOITU ELÄKÖITYMINEN YKSIKÖITTÄIN Tehostettu palvelu- Hoivaosastot Kotihoito Vuosi asuminen Kuharannassa eläköityviä on välillä 3 työntekijää. 7.3 Henkilöstön saatavuus Koulutetun henkilöstön saatavuudessa on jo kuluvan vuoden aikana ollut ajoittain ongelmia. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei ole välttämättä saatu palkattua koulutettuja lähi- ja sairaanhoitajia. Henkilöstön saannin turvaamiseksi työyksiköissä kartoitetaan ja kehitetään työhyvinvointia suunnitelmallisesti, mm. työhyvinvointimittauksilla ja suunnitelmilla säännöllisin väliajoin. Kaikissa työyksiköissä kiinnitetään huomiota uusien työntekijöiden perehdytykseen ja vakituisten työntekijöiden tyky- ja tyhytoimintaan, mutta myös täydennyskoulutuksen monipuoliseen järjestämiseen. Työn kehittämiseen tähdätään henkilöstöä osallistamalla ja työn sisällön yhteisellä kehittämisellä. Työmuotona suositaan tiimi-työskentelyä, jossa korostetaan tiimien itsejohtoisuutta ja jokaisen työntekijän osaamisen hyödyntämistä.

16 16 Monipuolisiin rekrytointimenetelmiin tulisi tulevaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota. Työvoiman vaikea saatavuus johtuu osaksi vähäisestä hoitajien määrästä. Toisaalta hoitajapula johtuu siitä, että vanhustyötä ei arvosteta ja sen imago koetaan negatiiviseksi. Sekä arvostuksen, että imagon positiivinen rakentaminen vaikuttavat rekrytointiin, ja sen yhdistäminen monipuolisempiin rekrytointimenetelmiin, pitäisi hoitajien saatavuudenkin helpottua. 8 PALVELUTAPEEN ENNAKOINTI JA SIIHEN LIITTYVÄT LINJAUKSET 8.1 Järjestöjen tapaaminen Juvan eläkeläis- ja vanhusjärjestöt kutsuttiin strategian tiimoilta tapaamiseen keväällä Keskustelutilaisuudessa esitettiin STM linjauksia ja keskustelun kautta kartoitettiin vanhustenhuollon tavoitetilaa järjestötoimijoiden näkökulmasta. Erityinen huoli haja-asutusalueiden palveluista nousi esille ja esitettiinkin toive kiinnittää huomioita myös hoivapalvelujen viemisestä näille alueille. Ajatusta muuttaa palvelujen perässä taajamaan, koettiin vieraana, vaikka samalla esitettiin toiveita myös muiden palvelujen säilymisestä haja-asutusalueilla. Kyläkoulujen yhteydessä toimivaa kotihoitajan työtilaa pidettiin kartoittamisen arvoisena, jolloin haja-asutusalueiden asiakkaat voisivat tarvittaessa hakeutua itsekin hoitajaa tapaamaan. Ajatusta kotisairaalatoiminnasta ja sairaanhoidollisten palvelujen viemisestä asiakkaiden kotiin pidettiin hyvänä. Koettiin, että muutaman päivän laitoshoito on virkeällekin ikääntyneelle pitkästyttävää ja pelättiin, että kunto saattaa entisestäänkin heiketä. Muutoin kunnosta huolehtiminen ei vaikuta vieraalta, vaan liikuntamahdollisuuksia kaivattiin lisää. Myös ikääntyneen liikuntakortti tai palveluseteli edistäisi ikääntyneiden liikkumista. 8.2 Palvelutarpeen ennusteet Juvan vanhustenhuollon palvelujen tarvetta ja riittävyyttä on seurattu Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesti suhteessa väestöennusteeseen. Ikääntyneiden määrä suhteessa koko kunnan väestöön kasvaa siten, että 75- vuotta täyttäneitä on vuonna ja STM suositukset ja Juvan kunnan tilanne on ennakoitu taulukossa 5. Taulukko 11. Yli 75 vuotiaiden palvelutarpeen ennuste suhteessa STM suosituksiin 2015 ja Tilanne v Asuu itsenäisesti tai tukipalvelujen turvin kotona STM tavoite % 814/88 % Saa omaishoidontukea STM tavoite 5-6 % 21/2,3 % Saa säännöllistä kotihoitoa STM tavoite % 166/18 % Asuu tehostetussa palveluasumisessa STM tavoite 5-6 % 66/7 % On laitoshoidossa STM tavoite 3 % 46/5 % Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen saajien määrä on ollut STM suosituksiin nähden alhaisempi. Jotta päästäisiin STM suositusten mukaiselle tasolle, olisi omaishoidontuen määrärahoja lisättävä n. kahdellakymmenellä uudella palkkiolla vuoteen 2015 mennessä. Toisaalta on otettava huomioon kunnan tarve omaishoidon tuen lisäämiseen tilanteen mukaan omaishoidon tukea odottaa 2 asiakasta, joten tarvepohjaisella

17 17 palkkioiden lisäämisellä voidaan edetä. Omaishoidon palkkioiden riittävyyttä arvioidaan vuosittain ja lisämäärärahaa esitetään tarvittaessa. Omaishoitoa tukevia palveluja kehitetään lähivuosina. Kotimiestoimintaa kartoitetaan ja tarvittaessa pilotoidaan. Myös omaishoitajille ja hoidettaville suunnattua kuntoutusta kehitetään sekä vertaistukea päivittäiseen jaksamiseen. 8.4 Kotihoito Laskennallisesti säännöllistä kotihoitoa pystyttäisiin tarjoamaan samoilla resursseilla jopa vuoteen 2020 saakka. Laskennallisen kaavan lisäksi on huomioitava, että Juvan kunnan alue on varsin laaja, jolloin hajaasutusalueiden vaatima työpanos on ajallisesti suurempi kuin palvelujen tarjoaminen taajama-alueelle. Hajaasutusalueista varsinkin Läntisen ja Pohjoisen kotihoitoalueiden alueilla asuu runsaasti ikääntyviä asiakkaita, jotka voisivat olla tulevia kotihoidon asiakkaita mahdollisesti jo vuosien välillä. Yöpartiotoiminta mahdollistaa sen, että palveluja voidaan kohdistaa entistä huonompikuntoisille asiakkaille ympärivuorokautisesti, joten heidän sijoittamisensa esim. asumispalveluihin ei ole tarpeellista yöhoidon puuttumisen vuoksi. Tähän saakka kotihoitoa on pystytty pienin rajauksin tarjoamaan lähes kaikille, mutta kriteerien tarkistaminen on välttämätöntä. Lisäksi on huomioitava kotihoidon teknologian käyttöönotto, joka vapauttaisi kirjaamiseen menevää työaikaa välittömään asiakastyöhön. STM suositukset linjaavat, että % 75- vuotta täyttäneistä saa säännöllistä kotihoitoa. Juvalla vastaava luku on 2010 ollut 18. Vuonna 2011, on 26 työntekijällä pystytty pienin rajauksin hoitamaan n. 150 yli 75- vuotiasta säännöllisen kotihoidon asiakasta. Ennusteen mukaan asiakkaiden määrä on kasvamassa tasaisesti, mutta suurempi nousu asiakasmäärässä on tapahtumassa vuosien välillä. Samalla aikavälillä on ennustettavissa myös hajaasutusalueilla tapahtuva asiakasmäärän kasvu, varsinkin kotihoidon Läntisellä ja Pohjoisella alueilla. Henkilöstömäärän lisäystä on siis tarpeellista valmistella viimeistään vuonna Vuosien asiakasmäärän ja haja-asutusalueiden palvelujen kasvuun pyritään vastaamaan teknologiaa hyödyntämällä ja kotipalvelun sisäisten toimintatapojen kehittämisellä. Näitä ovat esim. haja-asutusalueiden omahoitajajärjestelmä, mobiilikirjauslaitteen ja palvelusetelin käyttöönotto sekä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisääminen kotihoitoon. Kotihoidon henkilöstön riittävyyttä kartoitetaan kuitenkin vuosittain ja henkilöstölisäystä esitetään tarvittaessa aikaisemminkin. 8.5 Tuettu vuokra-asuminen / tehostettu palveluasuminen Tehostetun palveluasumisen paikkoja on pitkäaikaisen asumisen käytössä Juvakodilla 38 paikkaa ja Kuharannassa ostopalveluina 50 paikkaa. Yhteensä 88 paikkaa tulisi STM suositusten mukaan olla riittävä vuoteen 2035 saakka. Mikäli tehostetun palveluasumisen tavoitetta nostetaan 8-9 %, tarvitaan tehostetun palveluasumisen lisäpaikkoja jo vuonna välillä. Juvakodin remontin valmistumisen yhteydessä tehostetun palveluasumisen paikkoja varataan lyhythoitoon 6-7. Lyhythoitopaikkojen käyttöönottaminen vähentää asuntoja vastaavalla määrällä pitkäaikaisesta asumisesta. Tavalliselle palveluasumiselle/ tuetulle vuokra-asumiselle ei ole STM suosituksia olemassa, mutta on todettu, että tuetulla asumisella voidaan vähentää tehostetun palveluasumisen tarvetta. Juvalla tuettua vuokraasumista on Kuhatalojen ja Vaarinkujan rivitaloissa. Tavallinen palveluasuminen rinnastetaan kotona asumiseen, mutta järjestettynä ryhmämuotoisena tai keskitettyinä kampuksina, sillä voidaan vähentää turvattomuutta ja yksinäisyyttä, jotka vaikuttavat myös hoitoon hakeutumiseen asumispalveluihin ja laitoshoitoon. Tavallisen palveluasumisen asuntoja voidaan Juvalla vielä lisätä, jolloin tarvetta tehostetun palveluasumisen paikkoihin voidaan siirtää. Tässä tapauksessa esim. ryhmäkotimuotoinen asuminen kiinteistössä, johon voidaan sijoittaa asukasta kotihoidon turvin, tulee hyvin kysymykseen. Sopiva kiinteistö olisi esim. Tirrolantien ent. asuntola, jossa Juvakodin asukkaita on hoidettu Juvakodin remontin aikana. Tavallisen ja tehostetun palveluasumisen tarvetta tulee tarkastella, mikäli yksikkötason

18 18 paikkatilanteissa tulee muutoksia, esim. hoivaosaston remontin yhteydessä. Tämä on ajankohtaista hoivaosaston remontin suunnitteluvuonna Laitoshoito Pitkäaikaista laitoshoitoa on Juvan terveyskeskuksen hoivaosastolla 31 paikkaa. Osastot Luonteri ja Lumpeinen ovat jaettu kahteen suhteessa 15 ja 16 potilaspaikkaa. STM suositukset linjaavat, että laitoshoidossa olisi 3 % 75 vuotta täyttäneistä, joten Juvalla vastaava prosentti on 3,4. Ns. akuutin hoidon osastolla on myös pitkäaikaisia potilaita odottamassa hoivaosastopaikkaa, joten prosenttiosuus on paikoitellen hieman suurempi. Suosituksiin nähden 31 paikalla Juvalla on laitospaikkoja yli tarpeen, ja laskennallisesti ne riittävät vuoteen 2020 saakka. Laitoshoidon osalta Ikähoiva- työryhmä on linjannut, että vanhusten pitkäaikaisasumiseen ei tulevaisuudessa (vuodesta 2015 eteenpäin) olisi laitospaikkoja. Olemassa olevat terveyskeskusten vuodeosastot olisivat akuutti- ja kuntoutukseen varattuja paikkoja ja vanhusten pitkäaikaisasuminen tapahtuisi kokonaan tehostetussa palveluasumisessa. Vanhusten ympärivuorokautinen hoito olisi tältä osin yksiportainen. Tätä linjausta vasten myös Luonteri ja Lumpeisen osastojen muuttaminen tehostetun palveluasumisen yksiköksi, olisi ajankohtaista lähivuosina. Osastojen remonttia suunnitellaan vuonna Tällöin otetaan kantaa siihen, voiko osastot muuttaa tehostetun palveluasumisen asunnoiksi, vai jatketaanko niiden toimintaa laitoshoitona ja millä paikkamäärällä. Laitospaikkojen mahdollisen vähentämisen yhteydessä on myös huomioitava vastaavien asumisratkaisujen lisääminen tavalliseen tai tehostettuun palveluasumiseen. 8.7 Ennusteeseen liittyviä kustannuksia Tehostetun palveluasumisen yksikkö Juvakoti pyrkii muuttamaan 2011 vuoden aikana remontoituihin tiloihin. Juvakodilla aloittaa tällöin 6-7 lyhythoitopaikkaa. Tämä ei kuitenkaan vaikuta kustannuksiin, normaalia kustannustason nousua enempää. Lyhythoito toteutetaan nykyisellä tai uusien suositusten mukaisella henkilöstömäärällä. Juvakodilla panostetaan myös aikaisempaa enemmän sekä lyhythoitojen että asiakkaiden kuntoutukseen. Tämäkään ei lisää kustannuksia hoiva-alueella, koska fysioterapeutin työpanosta on ostettu aikaisempinakin vuosina. Omaishoidon kuntoutuksen lisääminen on valtakunnan, Juvan kunnan ja vanhusstrategian tavoitteiden mukainen toimenpide ja vaikuttaa kotona asumisen mahdollistamiseen. Kotihoidossa on odotettavissa sekä asiakasmäärän, että asiakkaiden palveluaikojen kasvua. Kriteereillä pyritään ohjaamaan kotihoidon asiakkaiksi entistä enemmän apua tarvitsevia, mahdollisella palvelusetelillä voidaan antaa vähemmän hoitoa tarvitseville mahdollisuus valita palveluntuottaja tarvitsemilleen palveluille. Kotipalvelun henkilöstön lisäämiselle on olemassa teknologinen vaihtoehto, joka myös tulee kartoittaa. Heinäkuussa tehdyn työajanseurannan mukaan pelkkiin asiakaskirjauksiin menee henkilöstön työaikaa 1,7-2 henkilötyövuotta, joten sellainen tekniikka, joka vapauttaa esim. kirjaamiseen menevää työaikaa on perusteltua ottaa käyttöön. Yhden työntekijän palkkauskustannukset ovat n /v, ja vastaavalla rahamäärällä saadaan kirjaamisen etälaitteita hoitajalle. Hoitajien työaikaa menee päivittäin kirjaamiseen n.8 h ja on arvioitu, että etälaitteen käyttöönotto voisi vapauttaa siitä jopa puolet käytettäväksi hoitotyöhön. Tekniikan käyttöönottaminen on siis perusteltua ja se on vaihtoehto lisähenkilöstön palkkaamiselle. Kotipalvelun henkilöstömäärän lisäämisen suunnittelu tulee ajankohtaiseksi viimeistään vuodesta 2015 alkaen, mutta jo mahdollisesti aikaisemminkin, jos haja-asutusalueiden palvelutarve kasvaa ennakoitua aikaisemmin. Mahdollinen laitoshoidon vähentäminen vaikuttaa muiden asumisratkaisujen löytämiseen samassa suhteessa. Yhtenä vaihtoehtona on Tirrolantien peruskorjaus tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Toiminta voi aluksi olla tavallista palveluasumista, joka on myöhemmin tarpeen kasvaessa muutettavissa tehostetuksi. Peruskorjaukset toteutuessaan aiheuttavat kustannuksia, johon kuitenkin voi hakea avustusta ARAlta. Kustannusten suuruus liittyy peruskorjauksen laajuuteen ja selviää tarkemmin suunnittelun yhteydessä. Peruskorjauksien suunnitteluvuosi on 2012.

19 19 9 UUDET JA SUUNNITTEILLA OLEVAT PALVELUT SEKÄ TOIMINNAN MUUTOKSET 9.1 Toimintaohjelma 2012 Tavoite Alkaen Vastuuhenkilö Hoidon porrastus 1. SAS työryhmän kokoonpano ja toimintaperiaatteet hyväksytetään perusturvan yhteislautakunnassa 2012 Terveyspalvelupäällikkö Hoivapalvelupäällikkö 2. SAS työryhmä vastaa hoidon porrastuksesta, paikkojen tehokkaasta käytöstä ja asiakkaiden oikea-aikaisesta sijoittamisesta 2012 SAS työryhmä Kotihoito ja omassa kodissa asumisen tukeminen 1. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehdään vuosittain vähintään 75 vuotta täyttäneille. Kotikäyntejä raportoidaan ja mallia/sisältöä kehitetään raporttien perusteella Palveluohjaaja 2. Ikääntyneiden neuvontapalveluja kehitetään yhdessä 2012 Palveluohjaaja terveyspalvelujen ja yhdistysten kesken Hoiva-alueen esimiehet Terveyspalvelupäällikkö 3. Palvelusetelin käyttöönottoa kartoitetaan kotihoitoon. Palvelusetelin kohdeasiakkaat määritellään kriteereissä Hoivapalvelupäällikkö Kotihoidon esimies 4. Kehitetään haja-asutusalueiden palvelujen saatavuutta 2012 Kotihoidon esimies 5. Kotihoitoon lisätään henkilökuntaa 1-2 hoitajalla lisääntyneen asiakastyön ja haja-asutusalueiden palvelujen turvaamiseksi 2015 Kotihoidon esimies Hoivapalvelupäällikkö 6. Kotihoitotyötä helpottavan teknologian käyttöönottaminen 2012 Kotihoidon esimies Hoivapalvelupäällikkö 7. Kotisairaalamallin soveltaminen käytäntöön. Kotisairaalaasiakkuus määritellään kriteereillä Hoivapalvelupäällikkö Kotihoidon esimies 8. Veteraanien kotikuntoutusta lisätään Valtiokonttorin määrärahojen avulla 2012 Kotihoidon esimies Palveluohjaaja Kotihoidon fysioterapeutti 9. Yhteistyötä veteraanijärjestöjen kanssa lisätään 2012 Palveluohjaaja Päivätoiminta 1. Päivätoiminnan sisältö tukee kotona asumista ja kuntoa ylläpitävää tavoitetta 2012 Päivätoiminnan vastuuhoitaja Fysioterapeutti Tukipalvelut 1. Kehitetään tukipalvelujen saatavuutta asuinpaikasta riippumattomaksi 2013 Kotihoidon esimies Palveluohjaaja 2. Kartoitetaan teknologian lisäämisen vaikutuksia ateriapalveluihin 2013 Kotihoidon esimies

20 20 Tavoite Alkaen Vastuuhenkilö Ikääntyneiden liikunta 1. Voimaa vanhuuteen ohjelman aikana, ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksia ja paikkoja lisätään Voimaa Vanhuuteen- Hyvien käytäntöjen juurruttamista tehdään samalla. kuntaryhmä, järjestöt 2. Ikääntyneiden kuntoilutoimintaa lisätään Juvakodilla ja kotihoidossa 2012 Hoiva- ja palveluasumisen esimies Kotihoidon esimies Hoivan fysioterapeutti 3. Palveluasumisen asiakkaille laaditaan henkilökohtainen kunnon ylläpitämissuunnitelma 2012 Hoivan fysioterapeutti 4. Juvakodin ympäristöä täydennetään iäkkäiden liikuntavälineistöllä 2012 Hoivapalvelupäällikkö Hoiva- ja palveluasumisen esimies Omaishoito 1. Omaishoitoa tukeva lyhytaikainen kuntoutushoito keskitetään Juvakodille 2012 Hoiva- ja palveluasumisen esimies 2. Omaishoidon lomitus- ja sijaisjärjestelyjä pyritään kehittämään ja monipuolistamaan 2012 Palveluohjaaja 3. Omaishoitajien tukitoimia kehitetään, esim. kuntoilu- ja vertais Palveluohjaaja tukiryhmä 4. Omaishoidon määrärahoja lisätään kahdella sopimuksella 2015 Hoivapalvelupäällikkö Lyhytaikainen kuntouttava hoito 1. Lyhytaikainen kuntouttava hoito vakiintuu Juvakodille 2012 Hoiva- ja palveluasumisen esimies 2. Lyhytaikaisessa hoidossa siirretään painopistettä kuntouttavaan hoitoon 2012 Hoiva- ja palveluasumisen esimies Fysioterapeutti Muistisairaat 1. Muistitestit tehdään lähetteiden perusteella hoitotakuun määrittämässä ajassa 2012 Muistihoitaja 2. Muistisairaille lisätään kuntouttavaa toimintaa, esim. muistijumppaa, muistelupiiri jne Muistihoitaja 3. Muistihoitaja on tavattavissa Ikäinfossa 2012 Muistihoitaja Kotihoidon esimies Tuettu asuminen 1. Asiakkuus määritellään hoidon porrastuksen kriteereissä kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin, ns. välimuotoiset asumisratkaisut 2012 Koti- ja asumispalveluesimies Hoivapalvelupäällikkö 2. Tavallista palveluasumista lisätään esim. Tirrolantien yksikköön, mikäli 2014 Hoivapalvelupäällikkö tarvitaan lisää asumispalvelun paikkoja.

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko Hallitus 64 11.03.2015 Omaishoidon tuen kriteerit 2015 251/05.12.00.01/2015 EKSTPHAL 64 Eksoten yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat olleet käytössä vuoden 2010 alusta. Myöntämisperusteita

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.10.2016 97 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2017 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT:

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: Kuvaus palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja palveluiden tasoista. PALVELUTASO 1 Asiakas suoriutuu päivittäisistä

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Sivu 1 / 5 JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Hakemuksen saapumispäivä: 1. MITÄ HAETAAN JAKSOHOITO, minkä verran jaksohoitoa haetaan: PALVELUASUMINEN (ei ympärivuorokautinen) RYHMÄKOTI(ei ympärivuorokautinen)

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Liite 2 PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Kuvaus tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja

Lisätiedot

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa?

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa? Sivu 1 / 5 1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Etunimet Kotikunta Puhelunnumero Sähköpostiosoite Siviilisääty Naimaton Avoliitossa Naimisissa Eronnut Leski Asuu erillään

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNKI. Perusturvalautakunta / 86 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

HARJAVALLAN KAUPUNKI. Perusturvalautakunta / 86 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE JA MYÖNTÄMISPERUSTEET HARJAVALLAN KAUPUNKI Perusturvalautakunta 14.12.2016/ 86 OMAISHOIDONTUEN TOIMINTAOHJE JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2017 2 Sisällysluettelo 1. Omaishoidontuen sisältö ja tarkoitus 3 2. Omaishoidontuen hakeminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut 1.1.2014 Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka ei selviydy omassa kodissaan tehostetun kotihoidon turvin. Asukkaan maksut koostuvat

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

PALVELUASUMINEN PALVELUASUMINEN 1 (5)

PALVELUASUMINEN PALVELUASUMINEN 1 (5) 1 (5) Päivitetty 7/2016 Kemin kaupunki tuottaa palveluasumista itse, ostopalveluna sekä palvelusetelillä. Palveluasumiseen haetaan hakemuksella. Luotsi- työryhmä tekee päätöksen palveluasumisesta. Hakemuksia

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT

KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT 2014 1. SOVELTAMISALA Sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä maksuja koskevat säännökset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa

Lisätiedot