TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN- VANHUSPALVELURAKENTEEN JA TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN LÄNSI-SUOMESSA PILOTTI:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN- VANHUSPALVELURAKENTEEN JA TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN LÄNSI-SUOMESSA 2010-2012 PILOTTI:"

Transkriptio

1 TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN- VANHUSPALVELURAKENTEEN JA TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN LÄNSI-SUOMESSA PILOTTI: Kotiuttamiskäytäntöjen yhtenäistäminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. Kevät 2012 Leena Puotila ja Johanna Ruusunen

2 SISÄLLYS 1.) Johdanto 2.) Pilotin päämäärät ja tavoitteet 3.) Pilotin voimavarat 4.) Hankkeen tulokset ja tuotokset 4.1.) Prosessikuvaukset, käytännöt 4.2.) Yhteenveto kehittämistarpeista 5.) Asiakaspalautteet 6.) Hankkeen aikana toteutetut yhteiset koulutukset 7.) Itsearviointi 8.) Loppupäätelmät ja jatkotyöskentely 1.) JOHDANTO Kaste on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, jota sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa. Kaste on myös työkalu, jolla toteutetaan hallitusohjelmaa. Länsi- Suomen Kaste hankkeessa on tavoitteena ikäihmisten mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä itsenäisesti ja turvallisesti mahdollisimman pitkään. Toimintakykyisenä ikääntyminen - vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi- Suomessa hankkeen kaksi teemaa ovat olleet neuvontapalvelujen kehittäminen ja rajapintakäytäntöjen (kotiuttaminen) kehittäminen. Syksyllä v Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä osallistui Länsi- Suomen Kaste hanke suunnitteluun. Laiko- projekti oli loppunut v ja Kaste projektiin osallistumisessa ei oltu vielä aktiivisia. Laiko- hanke oli kuitenkin tuonut esiin vanhustenpalveluiden tulevaisuuden haasteita. Näitä olivat mm pitkäaikaisten laitoshoidon sairaansijojen vähentäminen, toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän työotteen kehittäminen ja vahvistaminen ja tiedonkulun ja moniammatillisen tiimityön kehittäminen.

3 2.) PILOTIN PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Toukokuussa v Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän johtavat viranhaltijat ja projektipäällikkö Hanna Nyfors valmistelivat hankkeeseen osallistumista. Hankkeen tavoitteeksi päädyttiin esittämään kuntayhtymän hallitukselle rajapintakäytänteiden kehittämistä. Kesäkuussa kuntayhtymän hallitus päätti osallistua Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeeseen ja hallinnoida osahanketta. Kuntayhtymän hallinnoiman osahankkeen läpimenoaika oli yksi vuosi (v. 2011) ja hankkeelle myönnetty rahoitus oli euroa. Hankkeen nimeksi muotoutui Kotiuttamiskäytäntöjen yhtenäistäminen Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. Projektityöskentelyn pääpaino oli kotiuttamistilanteiden selkeyttäminen ja tehostaminen ja tiedonkulkuun panostaminen. Konkreettisia parannuksia haluttiin kotiutushoitajien toimintaedellytyksiin, kotihoidon lähetteeseen, työnjakoon ja tiedonkulkuun. Hoitoneuvottelujen mallintaminen oli tärkeä osa hanketta. Hankeaikana toivottiin tehtävän tiivistä yhteistyötä Harjavallan ja Kokemäen vuodeosastojen henkilökunnan ja Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan kotihoidon kanssa. Arjen työn lisäksi yhteistyö toteutui kolmessa yhteisessä koulutuksessa. Hankkeen tuloksena toivottiin ikäihmisten tulevaisuudessa kotiutuvan turvallisesti niin että jatkohoito kotona olisi turvattu tarvittavien tukitoimien avulla. Suunnitelmalliset kotiutukset luovat edellytykset myös eri palvelutuottajien suunnitelmalliseen ja taloudelliseen työskentelyyn. 3.) PILOTIN VOIMAVARAT Projektityöntekijät: ksthky:n Kokemäen vuodeosaston osastonhoitaja Leena Puotila, 50 % työajasta, sijaisena osastolla sh Ulla-Maija Laurinen. Harjavallan kaupungin avopalveluohjaaja Johanna Ruusunen, 50 % työajasta.

4 Pilotin nykytilakartoitus ja teoriaosuus työstettiin osana Geronomi AMK-opiskelija Johanna Ruususen opinnäytetyötä. Opinnäytetyön aiheena on: Kotiuttamiskäytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. (Opinnäytetyö loppuraportin liitteenä). Hankkeen tukiryhmä: vanhustyön johtaja Leila Saarela (pj.), ksthky:n ylilääkäri Kerkko Rantanen (myöh. Jussi Laaksonen), johtava hoitaja Jaana Oksa, Kokemäen vanhuspalveluiden johtaja Anne-Marie Ståhlström (myöh. Kirsi-Marja Polo) sekä Nakkilan vanhustyön ohjaaja Marita Mäenpää, sihteereinä ovat toimineet projektityöntekijät Leena Puotila ja Johanna Ruusunen. Ohjausryhmän kokoontumisiin on osallistunut myös hankkeen projektipäällikkö Hanna Nyfors. Ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa. Länsi-Suomen aluehallintovirasto sekä sosiaali- ja terveysministeriö tarkastivat kehittämishankkeen ) HANKKEEN TULOKSET JA TUOTOKSET 4.1 Prosessikuvaukset, käytännöt Opinnäytetyön haastattelutuloksien pohjalta laadittiin ns. kotiuttamisen prosessikaavio havainnollistamaan prosessin moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä (opinnäytetyössä Liite 3, s. 38). Prosessikaavion kohta 1). Päävastuu kotiuttamisessa tulee olla osaston lääkärillä sekä osaston hoitohenkilökunnalla joka hoitaa potilasta päivittäin. Mikäli potilas on jo osastolle tullessaan ollut kotihoidon asiakas, hänen mukanaan on toimitettu kotihoidon

5 lähete (Liite 4), johon on kirjattu oleelliset ja tärkeät tiedot potilaan tilanteesta. Kotihoidon lähete täytetään jokaisesta kotoa sairaalahoitoon lähetettävästä asiakkaasta. Prosessikaavion kohta 2). Kotiuttamisen suunnittelu tulee aloittaa heti potilaan saapuessa osastolle. Tulohaastattelussa tiedot päivitetään. Tulohaastattelussa kirjataan Pegasos-ohjelmaan potilaan tulotilanne, hoidon tavoitteet sekä tarkastetaan ja päivitetään kaikki yhteystiedot. Potilas ja omainen/omaiset otetaan mukaan kotiuttamisen suunnitteluun. Prosessikaavion kohta 3). Palvelutarveselvitys. Potilaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja voimavarat on selvitetty esim. havainnoimalla, haastattelemalla ja erilaisilla tutkimustuloksilla (esim. RaVa-toimintakykymittari, MMSE-muistitesti, Braden, Depressioseula ). Hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä ja muiden työntekijöiden erityisosaamisalueita. Tehdään kotiuttamissuunnitelma aikatauluineen yhdessä potilasta ja omaisia kuunnellen. Tehdään tarvittavat toimenpiteet kotiuttamisen mahdollistamiseksi, esimerkiksi kotikäynti ja mahdolliset asunnonmuutostyöt sekä apuvälinehankinnat. Mikäli kotiuttamista suunniteltaessa ilmenee jotakin erityistä, potilaan hoitaja ottaa yhteyttä kotiutushoitajaan joka auttaa ja tarvittaessa jatkaa potilaan onnistunutta kotiuttamisprosessia. Merkittävä osa järjestettävistä kotiuttamisista ei tarvitse erikseen kotiutusvastuuhoitajan työskentelyä vaan potilaat siirtyvät takaisin kotiinsa asumaan itsenäisesti tai järjestettyjen tukipalvelujen avulla. Prosessikaavion kohta 4). Jatkuva arviointi, kirjaaminen. Kotiuttamisprosessia jatketaan koko osastohoidon ajan ja kuljetaan yhdessä kohti asetettuja tavoitteita. Osallistetaan, aktivoidaan ja rohkaistaan potilasta ja omaisia. Arvioidaan potilaan

6 kokonaistilannetta realistisesti ja järjestetään tarvittavat tukitoimet arvioinnin perusteella. Prosessikaavion kohta 5). Siirtotiedot kirjallisesti ja suullisesti. Potilaan kotiutuessa aikataulutetun kotiutussuunnitelman mukaisesti kotihoidon henkilökuntaa ja omaisia informoidaan riittävän varhain ja hyvin kotiuttamiseen liittyvistä asioista. Kotihoidolle ja potilaalle itselleen annetaan riittävät tiedot potilaan sairauden hoidosta (hoitoohjeet). Hoitotyön yhteenveto ja muut tarvittavat hoitotiedot ja lääkelistat tulostetaan kirjallisena tietona potilaalle ja tiedoksi jatkohoitopaikkaan. Haastatteluaineiston asiakokonaisuuksien pohjalta kotiuttamisen ohjeistukset ja toimintasäännöt voidaan tiivistää seuraaviin osa-alueisiin: 1. Suunnittelu Kotiutussuunnitelma tehdään osana hoitosuunnitelmaa Potilasta, omaisia ja muita hoitoon osallistuvia haastattelemalla kartoitetaan potilaan kokonaistilanne (Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen). Kartoitetaan potilaan ja omaisten mielipide palvelujen tarpeesta/riittävyydestä Huomioidaan kotihoidosta potilaan mukana mahdollisesti tulleet siirtotiedot, kotihoidon lähete Pyydetään potilaalta tarvittaessa kirjallinen suostumus tarvittavien tietojen siirtoon 2. Toteuttaminen Valmistautuminen turvalliseen kotiuttamiseen Yhteistyö eri toimijoiden kanssa (sosiaaliohjaaja, kotihoito, asiantuntijahoitajat) Puhelut, tiedustelut, haastattelut, lausunnot, erityisosaajien hyödyntäminen yms. potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti Sovitaan yhteisesti ennalta kotiutuspäivä ja kellon aika Opetetaan potilaalle jo sairaalassa kotona tarvittavia taitoja, esim. lääkedosetin käyttö, opastus apuvälineiden käytössä Tehdään tarvittaessa kotikäynti jo sairaalassa oloaikana fysioterapeutin kanssa Järjestetään tarvittaessa hoitoneuvottelu 3. Arviointi

7 Jatkohoidon turvaaminen Yhteydenotot jatkohoidosta vastaaviin tahoihin (suullinen ja kirjallinen ohjaus) Hoitoneuvotteluyhteenveto, hoito-ohjeet tai muut siirtotiedot toimitetaan jatkohoidosta vastaaville työntekijöille, potilaalle sekä omaisille Kotihoidossa tiedetään mihin terveydentilaa koskeviin asioihin on kiinnitettävä huomiota (hengenahdistus, verenvuodot jne.) Kotihoito tietää mihin otetaan yhteyttä hoidon ongelmatilanteissa Omaisten huomiointi Hoitoneuvottelujen järjestäminen Kotiutushoitaja valmistelee ja järjestää hoitoneuvottelun mikäli: Potilas tai hänen omainen on huolissaan kotona selviytymisestä, eivätkä tarjolla olevat tukipalvelut tunnu riittäviltä tai tarkoituksenmukaisilta Potilaan terveydentilassa ja/tai toimintakyvyssä on tapahtunut merkittäviä muutoksia (esimerkiksi AVH-potilaat) Potilaalla on toistuvia sairaala- ja/tai hoitojaksoja tai pitkä laitoshoito Potilas on saattohoitovaiheessa Potilaalla on erityishoitojen tarvetta Potilaalla ei ole aikaisemmin ollut koti- tai tukipalveluita Hoitoneuvottelun järjestämisestä vastaa kotiutushoitaja. Muu hoitohenkilökunta avustaa tarvittaessa. Kotiutushoitajan työtehtäviin kuuluu selvittää hoitoneuvotteluun tarvittavat osallistujat (omaiset/läheiset, kotihoito, muu asumisyksikön henkilökunta/omahoitaja, fysioterapeutti, kolmas sektori jne.) sekä sopia neuvottelun ajankohdasta ja paikasta. Kotiutushoitajan tulee tehdä neuvottelutilavaraus rauhallisesta ympäristöstä, perehtyä kokonaisvaltaisesti potilaan tilanteeseen, tehdä kirjallisia tietoja täydentäviä tutkimuksia (esim. RaVa, MMSE, Braden, Depressioseula jne) sekä järjestää tarvittaessa kotikäynti potilaan luokse (esim. fysioterapeutti sekä potilas). Kotiutushoitaja informoi hoitoneuvottelusta potilasta ja muita osallistujia. Hoitoneuvottelukutsua käytetään kirjallisena tiedotteena (Liite 5). Kotiutushoitaja

8 laatii hoitoneuvottelusta kirjallisen yhteenvedon, kirjaa hoitoneuvottelussa sovitut asiat potilastietojärjestelmään (Pegasos) Hoke-kaavakkeelle, josta toimitetaan kopiot potilaalle, omaisille sekä kotihoitoon. Tulevaisuudessa myös kotihoidon henkilökunta tulee käyttämään samaa potilastietojärjestelmää (Pegasos), joten tiedonkulku tehostuu ja nykyaikaistuu entisestään. Hoitoneuvottelun kulusta ja yhteenvedosta laadittiin kirjallinen 2-puolinen lomake kotiutushoitajan käytännön työvälineeksi (Liite 6). 4.2) Yhteenveto kehittämistarpeista Haastatteluaineiston perusteella voidaan todeta, että keskeisimpinä tekijöinä laadukkaissa kotiuttamisissa koetaan olevan aikaisemmissakin tutkimuksissa esiin nousseet: yhteistyö, tiedonkulku ja vuorovaikutus. Näiden lisäksi tässä tutkimuksessa selkeiksi kehittämiskohteiksi nousivat hoitohenkilökunnan osaaminen ja asenteet, toimenkuvien selkeys, johtajuus sekä yhtenäiset käytännöt/pelisäännöt. Tärkeänä koettiin myös kotihoidon ja osastojen välillä toistensa toimintatapojen tuntemista. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueen kotiuttamisten kehittämistarpeet teemoittain haastatteluaineiston perusteella: Teema Kehittämistarve Resurssit Johtaminen Resurssien riittävyys, perehdytyksen merkitys korostuu, osaamisen kehittäminen, työnkuvien selkiytyminen, työvuorosuunnittelun merkitys. Johtamisen tärkeys järjestelmän ja työvälineiden tasolla, arvostava johtajuus, palkitseminen.

9 Prosessit Yhteistyö Tiedonkulku Kotiuttamisprosessin kehittäminen asiakas- ja tarvelähtöisesti, laaduntarkkailu ja arviointi, työn hallinta, vaikutusmahdollisuudet, sitoutuminen. Yhteistyön lisääminen eri sektoreiden kanssa, muiden toimijoiden työn tuntemus ja arvostus, yhteystietojen päivittäminen ja ylläpitäminen, säännöllisten tapaamisten järjestäminen. Vuorovaikutus. Tiedonkulun turvaaminen, yhtenäisestä käytännöstä sopiminen, tiedottamisen helpottuminen ja yksinkertaistaminen Lisäksi tulee luoda kotiuttamisen seurantaa varten yhteiset arviointimittarit ja menetelmät, esimerkiksi: hoitojaksojen keskimääräinen aika/kk, hoitoneuvottelujen määrä/kk, sairaala hoidontarpeen uusiutuminen/kk ja tehostetun kotihoidon purkamisen mahdollistuminen/kk. Kotihoidon ja vuodeosaston kotiutushoitajan tapaamiset kaksi kertaa vuodessa jolloin keskitytään toiminnan kehittämiseen ja vapaamuotoiseen palautekeskusteluun. 5.) Asiakaspalautteet Systemaattista asiakaspalautetta hankkeesta ei ole kerätty. Asiakaspalautetta hankkeen tuloksista ja tuotoksista on saatu ksthky:n alueen kotihoidolta ja vuodeosastojen henkilökunnalta. Palautteet ovat olleet positiivisia, erityisesti lomakkeet ovat helpottaneet kotiuttamisia, tehostanut tiedonsiirtoa ja tuonut siten kotiuttamisiin lisää laadukkuutta. Hankkeen aikana toteutuneista koulutuksista on saatu runsaasti positiivista palautetta. 6.) Hankkeen aikana toteutetut yhteiset koulutukset yms. * Pilotin aloitusseminaari, , osallistujia yht. 45. Aiheena hankkeen esittely.

10 *Geriatri Taina Lupsakon luento , aiheena ikäihmisten toimintakyvyn edistämisen haasteet. Osallistujia yht. 80. *Loppuseminaari, luennoitsijana yliopettaja Marja Flinck, aiheena esimies- ja alaistaidot ja moniammatillisuus. * Kotiutuskäytänteiden toiminnan arviointikokoukset vertaisryhmissä toteutettiin kaksi kertaa hankkeen aikana. 7.) Itsearviointi Projektityöntekijöiden työskennellessä koko ajan myös arjen tilanteissa, hanke oli hyvin käytännönläheinen. Haasteena kotiuttamiskäytänteiden yhtenäistämisessä oli eri työyksiköiden omat ja erilaiset toimintakulttuurit sekä asenteet hanketta kohtaan. Tarve kotiuttamiskäytänteiden kehittämiseen koettiin kuitenkin hyvin tärkeänä ja pilotin työntekijät kykenivät olemaan hyvänä linkkinä kotihoidon ja vuodeosastojen henkilökunnan välillä. Yhteistyö syveni pilotin aikana konkreettisista toimintatavoista sopimalla ja tutustumalla/verkottumalla toinen toisiinsa. Toimintamalleja kyettiin yhtenäistämään Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. Suunniteltu kotiuttaminen osana potilaan turvallista hoitoa sai laajaa huomiota projektin aikana. Yhteiset koulutukset koettiin tärkeiksi ja onnistuneiksi. Projektin aikana rohkeus ja systemaattisuus lisääntyi potilaan jatkohoidon suunnittelussa, jolloin esim. pitkäaikaispotilaiden määrä laski edelleen vuodeosastoilla. Hankkeen toimintaajatuksia esiteltiin ikäihmisten yhdistyksien kokoontumisissa, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen iltakoulussa sekä Tehy:n esimieskoulutuksessa. Hankkeessa kyettiin saavuttamaan konkreettiset tavoitteet hyvin: Kotiuttamishoitajan käytännön päivitys ja mallinnus, kriteerit kotiuttamiselle, selkeä

11 työnjako eri toimijoiden välille sekä yhteisestä tiedonsiirrosta/tiedonkulusta sopiminen. Hankeaika osoitti sen, että asiakkaiden kokonaistilanne on yhä useammin haasteellinen ja vaatii riittävää paneutumista kotiuttamiseen sekä palvelutarpeen arviointiin. Vuodeosastolla kotiutusvastuuhoitajan nimeäminen ko. työtehtäviin mahdollistaa sujuvat ja onnistuneet kotiuttamiset. 8) Loppupäätelmät ja jatkotyöskentely Projektissa ja sen jälkeisissä keskusteluissa on kiinnitetty huomiota hoitoneuvottelujen ajankohtiin. Kotiuttamisen suunnittelu tulee aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hoitoneuvottelun järjestämisen vuoksi hoitojakso osastohoidossa ei saa tarpeettomasti pidentyä. Hankkeen vaikutuksia hoitojaksojen pituuteen tullaan seuraamaan tiiviisti SAS-työryhmissä, jokapäiväisessä työskentelyssä sekä erikseen kaksi kertaa vuodessa kotiuttamisvastuuhoitajien ja kotihoidon kotiutusvastuuhoitajien yhteisissä vertaistapaamisissa. Projektissa ei systemaattisesti selvitetty kyselyllä tai haastattelulla asiakasnäkökulmaa kotiuttamisesta. Asiakaspalaute kotiuttamisesta tuli kuitenkin useasti esiin erityisesti kotihoidon käynnistyessä. Itsestään selvänä voidaan pitää, että turvallinen potilaan kotiuttaminen vuodeosastolta kotihoitoon ei onnistu ilman potilaan aktiivista osallistumista. Ammattilaisten on nähtävä potilaan tulevaisuus ja voimavarat sekä todellinen palveluntarve. Projektin aikana erityisesti potilaan pelot ja omaisten vastustus kotiuttamista kohtaan toivat haasteita työntekijöille. Työntekijöiden välinen työssä tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen ja toistensa tunteminen lisääntyi projektin aikana ja tehosti työskentelyä tuoden samalla myös aikasäästöä. Avoin, rehellinen keskustelu potilaiden, omaisten ja eri ammattiryhmien välillä edistää kokonaisvaltaista hoitoa.

12 Osahankkeen tukiryhmässä käydyn arviointikeskustelun keskustelun perusteella todettiin osahankkeen organisoitumista edistäneen se, että omasta organisaatiosta tuleva hanketyöntekijä oli onnistunut valinta, koska verkostot olivat valmiina ja yhteistyökuviot tunnettiin. Toisaalta projektityöntekijöiden osa-aikaisuus koettiin joskus hankalana, hanketyöntekijät eivät aina pystyneet paneutumaan täysillä hanketyöhön omien tehtäviensä takia. Kokemäellä hanketyöntekijällä oli nimettynä sijainen, mikä helpotti hanketyöhön sitoutumista. Kun hankekuntia on useampia, projektityöntekijöiden on helpompi työskennellä omissa kunnissaan. Siksi on tärkeää jatkossa huolehtia, että työpanosta suunnataan kaikkiin hankekuntiin. Toisaalta tukiryhmän kanta oli, että organisaatioiden ulkopuolinen hanketyöntekijä voi nähdä asioita uusin silmin, jota pidettiin hyvänäkin asiana. Yhteiset koulutustilaisuudet olivat tukiryhmän mielestä parasta antia. Lisäksi tukiryhmä katsoi, että hanketyöntekijöillä tulisi olla tietoa ja osaamista kehittämismenetelmistä. Koko hankkeessa olisi tähän pitänyt hankkeen käynnistyessä panostaa. Hankesuunnitelman tavoitteet eivät olleet riittävän selkeät ja konkreettiset, jolloin aikaa kului hankkeen käynnistämiseksi. Tavoitteet jatkohankkeessa pitäisivät olla konkreettiset, jolloin tiedetään, mitä osaamista hanketyössä tarvitaan. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sairaalahoidon ja kotihoidon yhteistyötä tullaan edelleen kehittämään geriatrisen osaamiskeskus-mallin myötä. Tämän kotiuttamiskäytänteiden yhtenäistämishankkeen toiminta on luonut hyvän pohjan tulevalle geriatriselle osaamiskeskustoiminnalle Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Tarkennettu pilotointisuunnitelma Opinnäytetyö: Kotiuttamiskäytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 1 Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 24.3.2014 2 SISÄLLYS 1 L21 AKUUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTO JA AGAY (AKUUTTI GERIATRINEN ARVIOINTIYKSIKKÖ) 3 2 L31 - GERIATRIAN ARVIO-, TUTKIMUS-

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen

Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen Kavilo Marja Hyvärinen Kaisa-Liisa Kervinen Aira Nykänen Mervi Jalkanen Päivi Tepponen Helena 9.12.2013 1 Sisällys Johdanto... 2 Kotiutumisen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI

LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI PALVELUNTARVEARVIOKÄYNNILLÄ Käynnin yhteydessä kerrotaan liikuntasopimuksesta. Annetaan liikuntasopimusesite mahdolliselle tulevalle kotihoidon asiakkaalle. Asiakas saa yhdessä

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA Kokemuksia vanhuspalveluiden käyttäjäkunnan yhteydenotoista; mikä on hyvin, mitä pitää muuttaa? Ikäihmisten palvelujen ohjaus- ja valvontaryhmä o Tampereen kaupungin ikäihmisten

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Tarkennettu toimintasuunnitelma Ikäihmisten palveluiden malli Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 31.7.2014 Eliisa Mannila

Tarkennettu toimintasuunnitelma Ikäihmisten palveluiden malli Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 31.7.2014 Eliisa Mannila Tarkennettu toimintasuunnitelma Ikäihmisten palveluiden malli Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 31.7.2014 Eliisa Mannila 1. Tarkennetut tavoitteet Hankkeessa luotavien toimintamallien avulla

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN / Siuntion kotihoito

VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN / Siuntion kotihoito VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN / Siuntion kotihoito SIUNTION KOTIHOITO Asukkaita Siuntiossa 6 170 hlöä. Siuntion kotihoidossa asiakkaita n. 80 hlöä Säännöllisen kotihoidon asiakkaita n. 50 hlöä Henkilökunta:

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Virittely työpajatyöskentelyyn Ritva Taivassalo, Merja Rusanen Päivi Rauramo Ryhmiin jakaantuminen: 3 x n.30hlö Keltainen:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot