TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN- VANHUSPALVELURAKENTEEN JA TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN LÄNSI-SUOMESSA PILOTTI:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN- VANHUSPALVELURAKENTEEN JA TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN LÄNSI-SUOMESSA 2010-2012 PILOTTI:"

Transkriptio

1 TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN- VANHUSPALVELURAKENTEEN JA TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN LÄNSI-SUOMESSA PILOTTI: Kotiuttamiskäytäntöjen yhtenäistäminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. Kevät 2012 Leena Puotila ja Johanna Ruusunen

2 SISÄLLYS 1.) Johdanto 2.) Pilotin päämäärät ja tavoitteet 3.) Pilotin voimavarat 4.) Hankkeen tulokset ja tuotokset 4.1.) Prosessikuvaukset, käytännöt 4.2.) Yhteenveto kehittämistarpeista 5.) Asiakaspalautteet 6.) Hankkeen aikana toteutetut yhteiset koulutukset 7.) Itsearviointi 8.) Loppupäätelmät ja jatkotyöskentely 1.) JOHDANTO Kaste on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, jota sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa. Kaste on myös työkalu, jolla toteutetaan hallitusohjelmaa. Länsi- Suomen Kaste hankkeessa on tavoitteena ikäihmisten mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä itsenäisesti ja turvallisesti mahdollisimman pitkään. Toimintakykyisenä ikääntyminen - vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi- Suomessa hankkeen kaksi teemaa ovat olleet neuvontapalvelujen kehittäminen ja rajapintakäytäntöjen (kotiuttaminen) kehittäminen. Syksyllä v Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä osallistui Länsi- Suomen Kaste hanke suunnitteluun. Laiko- projekti oli loppunut v ja Kaste projektiin osallistumisessa ei oltu vielä aktiivisia. Laiko- hanke oli kuitenkin tuonut esiin vanhustenpalveluiden tulevaisuuden haasteita. Näitä olivat mm pitkäaikaisten laitoshoidon sairaansijojen vähentäminen, toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän työotteen kehittäminen ja vahvistaminen ja tiedonkulun ja moniammatillisen tiimityön kehittäminen.

3 2.) PILOTIN PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Toukokuussa v Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän johtavat viranhaltijat ja projektipäällikkö Hanna Nyfors valmistelivat hankkeeseen osallistumista. Hankkeen tavoitteeksi päädyttiin esittämään kuntayhtymän hallitukselle rajapintakäytänteiden kehittämistä. Kesäkuussa kuntayhtymän hallitus päätti osallistua Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeeseen ja hallinnoida osahanketta. Kuntayhtymän hallinnoiman osahankkeen läpimenoaika oli yksi vuosi (v. 2011) ja hankkeelle myönnetty rahoitus oli euroa. Hankkeen nimeksi muotoutui Kotiuttamiskäytäntöjen yhtenäistäminen Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. Projektityöskentelyn pääpaino oli kotiuttamistilanteiden selkeyttäminen ja tehostaminen ja tiedonkulkuun panostaminen. Konkreettisia parannuksia haluttiin kotiutushoitajien toimintaedellytyksiin, kotihoidon lähetteeseen, työnjakoon ja tiedonkulkuun. Hoitoneuvottelujen mallintaminen oli tärkeä osa hanketta. Hankeaikana toivottiin tehtävän tiivistä yhteistyötä Harjavallan ja Kokemäen vuodeosastojen henkilökunnan ja Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan kotihoidon kanssa. Arjen työn lisäksi yhteistyö toteutui kolmessa yhteisessä koulutuksessa. Hankkeen tuloksena toivottiin ikäihmisten tulevaisuudessa kotiutuvan turvallisesti niin että jatkohoito kotona olisi turvattu tarvittavien tukitoimien avulla. Suunnitelmalliset kotiutukset luovat edellytykset myös eri palvelutuottajien suunnitelmalliseen ja taloudelliseen työskentelyyn. 3.) PILOTIN VOIMAVARAT Projektityöntekijät: ksthky:n Kokemäen vuodeosaston osastonhoitaja Leena Puotila, 50 % työajasta, sijaisena osastolla sh Ulla-Maija Laurinen. Harjavallan kaupungin avopalveluohjaaja Johanna Ruusunen, 50 % työajasta.

4 Pilotin nykytilakartoitus ja teoriaosuus työstettiin osana Geronomi AMK-opiskelija Johanna Ruususen opinnäytetyötä. Opinnäytetyön aiheena on: Kotiuttamiskäytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. (Opinnäytetyö loppuraportin liitteenä). Hankkeen tukiryhmä: vanhustyön johtaja Leila Saarela (pj.), ksthky:n ylilääkäri Kerkko Rantanen (myöh. Jussi Laaksonen), johtava hoitaja Jaana Oksa, Kokemäen vanhuspalveluiden johtaja Anne-Marie Ståhlström (myöh. Kirsi-Marja Polo) sekä Nakkilan vanhustyön ohjaaja Marita Mäenpää, sihteereinä ovat toimineet projektityöntekijät Leena Puotila ja Johanna Ruusunen. Ohjausryhmän kokoontumisiin on osallistunut myös hankkeen projektipäällikkö Hanna Nyfors. Ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa. Länsi-Suomen aluehallintovirasto sekä sosiaali- ja terveysministeriö tarkastivat kehittämishankkeen ) HANKKEEN TULOKSET JA TUOTOKSET 4.1 Prosessikuvaukset, käytännöt Opinnäytetyön haastattelutuloksien pohjalta laadittiin ns. kotiuttamisen prosessikaavio havainnollistamaan prosessin moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä (opinnäytetyössä Liite 3, s. 38). Prosessikaavion kohta 1). Päävastuu kotiuttamisessa tulee olla osaston lääkärillä sekä osaston hoitohenkilökunnalla joka hoitaa potilasta päivittäin. Mikäli potilas on jo osastolle tullessaan ollut kotihoidon asiakas, hänen mukanaan on toimitettu kotihoidon

5 lähete (Liite 4), johon on kirjattu oleelliset ja tärkeät tiedot potilaan tilanteesta. Kotihoidon lähete täytetään jokaisesta kotoa sairaalahoitoon lähetettävästä asiakkaasta. Prosessikaavion kohta 2). Kotiuttamisen suunnittelu tulee aloittaa heti potilaan saapuessa osastolle. Tulohaastattelussa tiedot päivitetään. Tulohaastattelussa kirjataan Pegasos-ohjelmaan potilaan tulotilanne, hoidon tavoitteet sekä tarkastetaan ja päivitetään kaikki yhteystiedot. Potilas ja omainen/omaiset otetaan mukaan kotiuttamisen suunnitteluun. Prosessikaavion kohta 3). Palvelutarveselvitys. Potilaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja voimavarat on selvitetty esim. havainnoimalla, haastattelemalla ja erilaisilla tutkimustuloksilla (esim. RaVa-toimintakykymittari, MMSE-muistitesti, Braden, Depressioseula ). Hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä ja muiden työntekijöiden erityisosaamisalueita. Tehdään kotiuttamissuunnitelma aikatauluineen yhdessä potilasta ja omaisia kuunnellen. Tehdään tarvittavat toimenpiteet kotiuttamisen mahdollistamiseksi, esimerkiksi kotikäynti ja mahdolliset asunnonmuutostyöt sekä apuvälinehankinnat. Mikäli kotiuttamista suunniteltaessa ilmenee jotakin erityistä, potilaan hoitaja ottaa yhteyttä kotiutushoitajaan joka auttaa ja tarvittaessa jatkaa potilaan onnistunutta kotiuttamisprosessia. Merkittävä osa järjestettävistä kotiuttamisista ei tarvitse erikseen kotiutusvastuuhoitajan työskentelyä vaan potilaat siirtyvät takaisin kotiinsa asumaan itsenäisesti tai järjestettyjen tukipalvelujen avulla. Prosessikaavion kohta 4). Jatkuva arviointi, kirjaaminen. Kotiuttamisprosessia jatketaan koko osastohoidon ajan ja kuljetaan yhdessä kohti asetettuja tavoitteita. Osallistetaan, aktivoidaan ja rohkaistaan potilasta ja omaisia. Arvioidaan potilaan

6 kokonaistilannetta realistisesti ja järjestetään tarvittavat tukitoimet arvioinnin perusteella. Prosessikaavion kohta 5). Siirtotiedot kirjallisesti ja suullisesti. Potilaan kotiutuessa aikataulutetun kotiutussuunnitelman mukaisesti kotihoidon henkilökuntaa ja omaisia informoidaan riittävän varhain ja hyvin kotiuttamiseen liittyvistä asioista. Kotihoidolle ja potilaalle itselleen annetaan riittävät tiedot potilaan sairauden hoidosta (hoitoohjeet). Hoitotyön yhteenveto ja muut tarvittavat hoitotiedot ja lääkelistat tulostetaan kirjallisena tietona potilaalle ja tiedoksi jatkohoitopaikkaan. Haastatteluaineiston asiakokonaisuuksien pohjalta kotiuttamisen ohjeistukset ja toimintasäännöt voidaan tiivistää seuraaviin osa-alueisiin: 1. Suunnittelu Kotiutussuunnitelma tehdään osana hoitosuunnitelmaa Potilasta, omaisia ja muita hoitoon osallistuvia haastattelemalla kartoitetaan potilaan kokonaistilanne (Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen). Kartoitetaan potilaan ja omaisten mielipide palvelujen tarpeesta/riittävyydestä Huomioidaan kotihoidosta potilaan mukana mahdollisesti tulleet siirtotiedot, kotihoidon lähete Pyydetään potilaalta tarvittaessa kirjallinen suostumus tarvittavien tietojen siirtoon 2. Toteuttaminen Valmistautuminen turvalliseen kotiuttamiseen Yhteistyö eri toimijoiden kanssa (sosiaaliohjaaja, kotihoito, asiantuntijahoitajat) Puhelut, tiedustelut, haastattelut, lausunnot, erityisosaajien hyödyntäminen yms. potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti Sovitaan yhteisesti ennalta kotiutuspäivä ja kellon aika Opetetaan potilaalle jo sairaalassa kotona tarvittavia taitoja, esim. lääkedosetin käyttö, opastus apuvälineiden käytössä Tehdään tarvittaessa kotikäynti jo sairaalassa oloaikana fysioterapeutin kanssa Järjestetään tarvittaessa hoitoneuvottelu 3. Arviointi

7 Jatkohoidon turvaaminen Yhteydenotot jatkohoidosta vastaaviin tahoihin (suullinen ja kirjallinen ohjaus) Hoitoneuvotteluyhteenveto, hoito-ohjeet tai muut siirtotiedot toimitetaan jatkohoidosta vastaaville työntekijöille, potilaalle sekä omaisille Kotihoidossa tiedetään mihin terveydentilaa koskeviin asioihin on kiinnitettävä huomiota (hengenahdistus, verenvuodot jne.) Kotihoito tietää mihin otetaan yhteyttä hoidon ongelmatilanteissa Omaisten huomiointi Hoitoneuvottelujen järjestäminen Kotiutushoitaja valmistelee ja järjestää hoitoneuvottelun mikäli: Potilas tai hänen omainen on huolissaan kotona selviytymisestä, eivätkä tarjolla olevat tukipalvelut tunnu riittäviltä tai tarkoituksenmukaisilta Potilaan terveydentilassa ja/tai toimintakyvyssä on tapahtunut merkittäviä muutoksia (esimerkiksi AVH-potilaat) Potilaalla on toistuvia sairaala- ja/tai hoitojaksoja tai pitkä laitoshoito Potilas on saattohoitovaiheessa Potilaalla on erityishoitojen tarvetta Potilaalla ei ole aikaisemmin ollut koti- tai tukipalveluita Hoitoneuvottelun järjestämisestä vastaa kotiutushoitaja. Muu hoitohenkilökunta avustaa tarvittaessa. Kotiutushoitajan työtehtäviin kuuluu selvittää hoitoneuvotteluun tarvittavat osallistujat (omaiset/läheiset, kotihoito, muu asumisyksikön henkilökunta/omahoitaja, fysioterapeutti, kolmas sektori jne.) sekä sopia neuvottelun ajankohdasta ja paikasta. Kotiutushoitajan tulee tehdä neuvottelutilavaraus rauhallisesta ympäristöstä, perehtyä kokonaisvaltaisesti potilaan tilanteeseen, tehdä kirjallisia tietoja täydentäviä tutkimuksia (esim. RaVa, MMSE, Braden, Depressioseula jne) sekä järjestää tarvittaessa kotikäynti potilaan luokse (esim. fysioterapeutti sekä potilas). Kotiutushoitaja informoi hoitoneuvottelusta potilasta ja muita osallistujia. Hoitoneuvottelukutsua käytetään kirjallisena tiedotteena (Liite 5). Kotiutushoitaja

8 laatii hoitoneuvottelusta kirjallisen yhteenvedon, kirjaa hoitoneuvottelussa sovitut asiat potilastietojärjestelmään (Pegasos) Hoke-kaavakkeelle, josta toimitetaan kopiot potilaalle, omaisille sekä kotihoitoon. Tulevaisuudessa myös kotihoidon henkilökunta tulee käyttämään samaa potilastietojärjestelmää (Pegasos), joten tiedonkulku tehostuu ja nykyaikaistuu entisestään. Hoitoneuvottelun kulusta ja yhteenvedosta laadittiin kirjallinen 2-puolinen lomake kotiutushoitajan käytännön työvälineeksi (Liite 6). 4.2) Yhteenveto kehittämistarpeista Haastatteluaineiston perusteella voidaan todeta, että keskeisimpinä tekijöinä laadukkaissa kotiuttamisissa koetaan olevan aikaisemmissakin tutkimuksissa esiin nousseet: yhteistyö, tiedonkulku ja vuorovaikutus. Näiden lisäksi tässä tutkimuksessa selkeiksi kehittämiskohteiksi nousivat hoitohenkilökunnan osaaminen ja asenteet, toimenkuvien selkeys, johtajuus sekä yhtenäiset käytännöt/pelisäännöt. Tärkeänä koettiin myös kotihoidon ja osastojen välillä toistensa toimintatapojen tuntemista. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueen kotiuttamisten kehittämistarpeet teemoittain haastatteluaineiston perusteella: Teema Kehittämistarve Resurssit Johtaminen Resurssien riittävyys, perehdytyksen merkitys korostuu, osaamisen kehittäminen, työnkuvien selkiytyminen, työvuorosuunnittelun merkitys. Johtamisen tärkeys järjestelmän ja työvälineiden tasolla, arvostava johtajuus, palkitseminen.

9 Prosessit Yhteistyö Tiedonkulku Kotiuttamisprosessin kehittäminen asiakas- ja tarvelähtöisesti, laaduntarkkailu ja arviointi, työn hallinta, vaikutusmahdollisuudet, sitoutuminen. Yhteistyön lisääminen eri sektoreiden kanssa, muiden toimijoiden työn tuntemus ja arvostus, yhteystietojen päivittäminen ja ylläpitäminen, säännöllisten tapaamisten järjestäminen. Vuorovaikutus. Tiedonkulun turvaaminen, yhtenäisestä käytännöstä sopiminen, tiedottamisen helpottuminen ja yksinkertaistaminen Lisäksi tulee luoda kotiuttamisen seurantaa varten yhteiset arviointimittarit ja menetelmät, esimerkiksi: hoitojaksojen keskimääräinen aika/kk, hoitoneuvottelujen määrä/kk, sairaala hoidontarpeen uusiutuminen/kk ja tehostetun kotihoidon purkamisen mahdollistuminen/kk. Kotihoidon ja vuodeosaston kotiutushoitajan tapaamiset kaksi kertaa vuodessa jolloin keskitytään toiminnan kehittämiseen ja vapaamuotoiseen palautekeskusteluun. 5.) Asiakaspalautteet Systemaattista asiakaspalautetta hankkeesta ei ole kerätty. Asiakaspalautetta hankkeen tuloksista ja tuotoksista on saatu ksthky:n alueen kotihoidolta ja vuodeosastojen henkilökunnalta. Palautteet ovat olleet positiivisia, erityisesti lomakkeet ovat helpottaneet kotiuttamisia, tehostanut tiedonsiirtoa ja tuonut siten kotiuttamisiin lisää laadukkuutta. Hankkeen aikana toteutuneista koulutuksista on saatu runsaasti positiivista palautetta. 6.) Hankkeen aikana toteutetut yhteiset koulutukset yms. * Pilotin aloitusseminaari, , osallistujia yht. 45. Aiheena hankkeen esittely.

10 *Geriatri Taina Lupsakon luento , aiheena ikäihmisten toimintakyvyn edistämisen haasteet. Osallistujia yht. 80. *Loppuseminaari, luennoitsijana yliopettaja Marja Flinck, aiheena esimies- ja alaistaidot ja moniammatillisuus. * Kotiutuskäytänteiden toiminnan arviointikokoukset vertaisryhmissä toteutettiin kaksi kertaa hankkeen aikana. 7.) Itsearviointi Projektityöntekijöiden työskennellessä koko ajan myös arjen tilanteissa, hanke oli hyvin käytännönläheinen. Haasteena kotiuttamiskäytänteiden yhtenäistämisessä oli eri työyksiköiden omat ja erilaiset toimintakulttuurit sekä asenteet hanketta kohtaan. Tarve kotiuttamiskäytänteiden kehittämiseen koettiin kuitenkin hyvin tärkeänä ja pilotin työntekijät kykenivät olemaan hyvänä linkkinä kotihoidon ja vuodeosastojen henkilökunnan välillä. Yhteistyö syveni pilotin aikana konkreettisista toimintatavoista sopimalla ja tutustumalla/verkottumalla toinen toisiinsa. Toimintamalleja kyettiin yhtenäistämään Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. Suunniteltu kotiuttaminen osana potilaan turvallista hoitoa sai laajaa huomiota projektin aikana. Yhteiset koulutukset koettiin tärkeiksi ja onnistuneiksi. Projektin aikana rohkeus ja systemaattisuus lisääntyi potilaan jatkohoidon suunnittelussa, jolloin esim. pitkäaikaispotilaiden määrä laski edelleen vuodeosastoilla. Hankkeen toimintaajatuksia esiteltiin ikäihmisten yhdistyksien kokoontumisissa, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen iltakoulussa sekä Tehy:n esimieskoulutuksessa. Hankkeessa kyettiin saavuttamaan konkreettiset tavoitteet hyvin: Kotiuttamishoitajan käytännön päivitys ja mallinnus, kriteerit kotiuttamiselle, selkeä

11 työnjako eri toimijoiden välille sekä yhteisestä tiedonsiirrosta/tiedonkulusta sopiminen. Hankeaika osoitti sen, että asiakkaiden kokonaistilanne on yhä useammin haasteellinen ja vaatii riittävää paneutumista kotiuttamiseen sekä palvelutarpeen arviointiin. Vuodeosastolla kotiutusvastuuhoitajan nimeäminen ko. työtehtäviin mahdollistaa sujuvat ja onnistuneet kotiuttamiset. 8) Loppupäätelmät ja jatkotyöskentely Projektissa ja sen jälkeisissä keskusteluissa on kiinnitetty huomiota hoitoneuvottelujen ajankohtiin. Kotiuttamisen suunnittelu tulee aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hoitoneuvottelun järjestämisen vuoksi hoitojakso osastohoidossa ei saa tarpeettomasti pidentyä. Hankkeen vaikutuksia hoitojaksojen pituuteen tullaan seuraamaan tiiviisti SAS-työryhmissä, jokapäiväisessä työskentelyssä sekä erikseen kaksi kertaa vuodessa kotiuttamisvastuuhoitajien ja kotihoidon kotiutusvastuuhoitajien yhteisissä vertaistapaamisissa. Projektissa ei systemaattisesti selvitetty kyselyllä tai haastattelulla asiakasnäkökulmaa kotiuttamisesta. Asiakaspalaute kotiuttamisesta tuli kuitenkin useasti esiin erityisesti kotihoidon käynnistyessä. Itsestään selvänä voidaan pitää, että turvallinen potilaan kotiuttaminen vuodeosastolta kotihoitoon ei onnistu ilman potilaan aktiivista osallistumista. Ammattilaisten on nähtävä potilaan tulevaisuus ja voimavarat sekä todellinen palveluntarve. Projektin aikana erityisesti potilaan pelot ja omaisten vastustus kotiuttamista kohtaan toivat haasteita työntekijöille. Työntekijöiden välinen työssä tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen ja toistensa tunteminen lisääntyi projektin aikana ja tehosti työskentelyä tuoden samalla myös aikasäästöä. Avoin, rehellinen keskustelu potilaiden, omaisten ja eri ammattiryhmien välillä edistää kokonaisvaltaista hoitoa.

12 Osahankkeen tukiryhmässä käydyn arviointikeskustelun keskustelun perusteella todettiin osahankkeen organisoitumista edistäneen se, että omasta organisaatiosta tuleva hanketyöntekijä oli onnistunut valinta, koska verkostot olivat valmiina ja yhteistyökuviot tunnettiin. Toisaalta projektityöntekijöiden osa-aikaisuus koettiin joskus hankalana, hanketyöntekijät eivät aina pystyneet paneutumaan täysillä hanketyöhön omien tehtäviensä takia. Kokemäellä hanketyöntekijällä oli nimettynä sijainen, mikä helpotti hanketyöhön sitoutumista. Kun hankekuntia on useampia, projektityöntekijöiden on helpompi työskennellä omissa kunnissaan. Siksi on tärkeää jatkossa huolehtia, että työpanosta suunnataan kaikkiin hankekuntiin. Toisaalta tukiryhmän kanta oli, että organisaatioiden ulkopuolinen hanketyöntekijä voi nähdä asioita uusin silmin, jota pidettiin hyvänäkin asiana. Yhteiset koulutustilaisuudet olivat tukiryhmän mielestä parasta antia. Lisäksi tukiryhmä katsoi, että hanketyöntekijöillä tulisi olla tietoa ja osaamista kehittämismenetelmistä. Koko hankkeessa olisi tähän pitänyt hankkeen käynnistyessä panostaa. Hankesuunnitelman tavoitteet eivät olleet riittävän selkeät ja konkreettiset, jolloin aikaa kului hankkeen käynnistämiseksi. Tavoitteet jatkohankkeessa pitäisivät olla konkreettiset, jolloin tiedetään, mitä osaamista hanketyössä tarvitaan. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sairaalahoidon ja kotihoidon yhteistyötä tullaan edelleen kehittämään geriatrisen osaamiskeskus-mallin myötä. Tämän kotiuttamiskäytänteiden yhtenäistämishankkeen toiminta on luonut hyvän pohjan tulevalle geriatriselle osaamiskeskustoiminnalle Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Tarkennettu pilotointisuunnitelma Opinnäytetyö: Kotiuttamiskäytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa 12.6.2017 Valmentaja toimintamallin kehittyminen Potilaan ja omaisen tukihenkilön tai rinnalla kulkijan tarve sairaalahoidon aikana tunnistettiin jo Liittyvä

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi)

Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi) Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi) Seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeen aloitusseminaari Rovaniemellä 24.1.2008

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 7.4.2017 1 Työpajan antia 28.3.2017 7.4.2017 riitta.nahkiaisoja@poskelappi.fi 2 Työpajan antia 28.3.2017 / 1 Palveluneuvonta ja ohjaus

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Liikkuvaa tukikeskuspalvelua

Liikkuvaa tukikeskuspalvelua Liikkuvaa tukikeskuspalvelua Prosessikuvaus Räätälöityä palvelua asiakkaan tarpeisiin Petra Parikka, projektityöntekijä/konsultoiva sairaanhoitaja Vammaispalveluhanke Henkilön omassa ympäristössä toteutettava

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Avh-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotikuntoutustyöryhmä

Kotikuntoutustyöryhmä Kotikuntoutustyöryhmä Työryhmä: Päivi Saukko pj., E-P:n sote palvelurakenne uudistus, Päivi lehtimäki,siht. Epshp, Linda Rantalainen, Kaksineuvoinen, Suvi Tuomi, Seinäjoki, Hannele Vakkuri, Kaksineuvoinen,

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

KOTIHOIDON TOIMINTAKULTTUURIMUUTOS

KOTIHOIDON TOIMINTAKULTTUURIMUUTOS KOTIHOIDON TOIMINTAKULTTUURIMUUTOS KOTIHOIDON PIIRISSÄ OLEVAT IKÄIHMISET TARVE- TOIM.OHJAUS- JÄRJESTELMÄ Toiminnan tavoitteena asiakaslähtöinen, ennakoiva ja oikea-aikainen palveluketju. Toimintamalli

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 Etunimi Sukunimi Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 1 Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 24.3.2014 2 SISÄLLYS 1 L21 AKUUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTO JA AGAY (AKUUTTI GERIATRINEN ARVIOINTIYKSIKKÖ) 3 2 L31 - GERIATRIAN ARVIO-, TUTKIMUS-

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE 1.9.2016 31.12.2016 Info ja suunnittelukokous 11.8.2016 Päivän tavoite: Keskustella ikäihmisten palvelujen kehittämistarpeista, tutustua toimijoihin ja hakea hankekumppanuutta

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen

Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen Siilinjärven kunnan kotiutustiimin toiminnan mallintaminen Kavilo Marja Hyvärinen Kaisa-Liisa Kervinen Aira Nykänen Mervi Jalkanen Päivi Tepponen Helena 9.12.2013 1 Sisällys Johdanto... 2 Kotiutumisen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Tarkennettu toimintasuunnitelma Ikäihmisten palveluiden malli Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 31.7.2014 Eliisa Mannila

Tarkennettu toimintasuunnitelma Ikäihmisten palveluiden malli Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 31.7.2014 Eliisa Mannila Tarkennettu toimintasuunnitelma Ikäihmisten palveluiden malli Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 31.7.2014 Eliisa Mannila 1. Tarkennetut tavoitteet Hankkeessa luotavien toimintamallien avulla

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS. Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen

KOTIKUNTOUTUS. Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen KOTIKUNTOUTUS Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen JÄMSÄN TERVEYS OY Pihlajalinnan ja Jämsän kaupungin perustama yhteisyritys 1.9.2015 Kotihoito:

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi 1 13.10.2017 Johanna Ritvanen Laatusuositus: Asiakas ja palveluohjaus keskiöön SUOSITUS 1 Asiakas- ja

Lisätiedot

Esim Jyväskylä Esim Case Manager -toimintamalli Esim (1/2 vuotta) Esim. Maija Meikäläinen, palveluesimies

Esim Jyväskylä Esim Case Manager -toimintamalli Esim (1/2 vuotta) Esim. Maija Meikäläinen, palveluesimies JUURRUTTAMISSUUNNITELMA esimerkki 30.5.2017 TAUSTATIEDOT Kunta Pilotoitava toimintamalli Pilotoinnin kesto (aloitusajankohta- päättymisajankohta): Toimintamallin juurruttamisesta vastaava henkilö: Vastuuhenkilön

Lisätiedot

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KOTIHOIDON KRITEERIT IKÄIHMISTEN SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN ASUMIS- JA HOIVAHOITOPALVELUJEN

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää

Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu 2017 Järvenpää 12.6.2017 Taustaa.. Tehostettu kotihoito organisoitiin Vantaalla uudelleen 1.1.2017 alkaen: kotisairaala ja kotihoidon yöhoito siirtyivät

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot