TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN- VANHUSPALVELURAKENTEEN JA TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN LÄNSI-SUOMESSA PILOTTI:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN- VANHUSPALVELURAKENTEEN JA TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN LÄNSI-SUOMESSA 2010-2012 PILOTTI:"

Transkriptio

1 TOIMINTAKYKYISENÄ IKÄÄNTYMINEN- VANHUSPALVELURAKENTEEN JA TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN LÄNSI-SUOMESSA PILOTTI: Kotiuttamiskäytäntöjen yhtenäistäminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. Kevät 2012 Leena Puotila ja Johanna Ruusunen

2 SISÄLLYS 1.) Johdanto 2.) Pilotin päämäärät ja tavoitteet 3.) Pilotin voimavarat 4.) Hankkeen tulokset ja tuotokset 4.1.) Prosessikuvaukset, käytännöt 4.2.) Yhteenveto kehittämistarpeista 5.) Asiakaspalautteet 6.) Hankkeen aikana toteutetut yhteiset koulutukset 7.) Itsearviointi 8.) Loppupäätelmät ja jatkotyöskentely 1.) JOHDANTO Kaste on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, jota sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa. Kaste on myös työkalu, jolla toteutetaan hallitusohjelmaa. Länsi- Suomen Kaste hankkeessa on tavoitteena ikäihmisten mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä itsenäisesti ja turvallisesti mahdollisimman pitkään. Toimintakykyisenä ikääntyminen - vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi- Suomessa hankkeen kaksi teemaa ovat olleet neuvontapalvelujen kehittäminen ja rajapintakäytäntöjen (kotiuttaminen) kehittäminen. Syksyllä v Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä osallistui Länsi- Suomen Kaste hanke suunnitteluun. Laiko- projekti oli loppunut v ja Kaste projektiin osallistumisessa ei oltu vielä aktiivisia. Laiko- hanke oli kuitenkin tuonut esiin vanhustenpalveluiden tulevaisuuden haasteita. Näitä olivat mm pitkäaikaisten laitoshoidon sairaansijojen vähentäminen, toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän työotteen kehittäminen ja vahvistaminen ja tiedonkulun ja moniammatillisen tiimityön kehittäminen.

3 2.) PILOTIN PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Toukokuussa v Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän johtavat viranhaltijat ja projektipäällikkö Hanna Nyfors valmistelivat hankkeeseen osallistumista. Hankkeen tavoitteeksi päädyttiin esittämään kuntayhtymän hallitukselle rajapintakäytänteiden kehittämistä. Kesäkuussa kuntayhtymän hallitus päätti osallistua Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeeseen ja hallinnoida osahanketta. Kuntayhtymän hallinnoiman osahankkeen läpimenoaika oli yksi vuosi (v. 2011) ja hankkeelle myönnetty rahoitus oli euroa. Hankkeen nimeksi muotoutui Kotiuttamiskäytäntöjen yhtenäistäminen Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. Projektityöskentelyn pääpaino oli kotiuttamistilanteiden selkeyttäminen ja tehostaminen ja tiedonkulkuun panostaminen. Konkreettisia parannuksia haluttiin kotiutushoitajien toimintaedellytyksiin, kotihoidon lähetteeseen, työnjakoon ja tiedonkulkuun. Hoitoneuvottelujen mallintaminen oli tärkeä osa hanketta. Hankeaikana toivottiin tehtävän tiivistä yhteistyötä Harjavallan ja Kokemäen vuodeosastojen henkilökunnan ja Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan kotihoidon kanssa. Arjen työn lisäksi yhteistyö toteutui kolmessa yhteisessä koulutuksessa. Hankkeen tuloksena toivottiin ikäihmisten tulevaisuudessa kotiutuvan turvallisesti niin että jatkohoito kotona olisi turvattu tarvittavien tukitoimien avulla. Suunnitelmalliset kotiutukset luovat edellytykset myös eri palvelutuottajien suunnitelmalliseen ja taloudelliseen työskentelyyn. 3.) PILOTIN VOIMAVARAT Projektityöntekijät: ksthky:n Kokemäen vuodeosaston osastonhoitaja Leena Puotila, 50 % työajasta, sijaisena osastolla sh Ulla-Maija Laurinen. Harjavallan kaupungin avopalveluohjaaja Johanna Ruusunen, 50 % työajasta.

4 Pilotin nykytilakartoitus ja teoriaosuus työstettiin osana Geronomi AMK-opiskelija Johanna Ruususen opinnäytetyötä. Opinnäytetyön aiheena on: Kotiuttamiskäytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. (Opinnäytetyö loppuraportin liitteenä). Hankkeen tukiryhmä: vanhustyön johtaja Leila Saarela (pj.), ksthky:n ylilääkäri Kerkko Rantanen (myöh. Jussi Laaksonen), johtava hoitaja Jaana Oksa, Kokemäen vanhuspalveluiden johtaja Anne-Marie Ståhlström (myöh. Kirsi-Marja Polo) sekä Nakkilan vanhustyön ohjaaja Marita Mäenpää, sihteereinä ovat toimineet projektityöntekijät Leena Puotila ja Johanna Ruusunen. Ohjausryhmän kokoontumisiin on osallistunut myös hankkeen projektipäällikkö Hanna Nyfors. Ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa. Länsi-Suomen aluehallintovirasto sekä sosiaali- ja terveysministeriö tarkastivat kehittämishankkeen ) HANKKEEN TULOKSET JA TUOTOKSET 4.1 Prosessikuvaukset, käytännöt Opinnäytetyön haastattelutuloksien pohjalta laadittiin ns. kotiuttamisen prosessikaavio havainnollistamaan prosessin moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä (opinnäytetyössä Liite 3, s. 38). Prosessikaavion kohta 1). Päävastuu kotiuttamisessa tulee olla osaston lääkärillä sekä osaston hoitohenkilökunnalla joka hoitaa potilasta päivittäin. Mikäli potilas on jo osastolle tullessaan ollut kotihoidon asiakas, hänen mukanaan on toimitettu kotihoidon

5 lähete (Liite 4), johon on kirjattu oleelliset ja tärkeät tiedot potilaan tilanteesta. Kotihoidon lähete täytetään jokaisesta kotoa sairaalahoitoon lähetettävästä asiakkaasta. Prosessikaavion kohta 2). Kotiuttamisen suunnittelu tulee aloittaa heti potilaan saapuessa osastolle. Tulohaastattelussa tiedot päivitetään. Tulohaastattelussa kirjataan Pegasos-ohjelmaan potilaan tulotilanne, hoidon tavoitteet sekä tarkastetaan ja päivitetään kaikki yhteystiedot. Potilas ja omainen/omaiset otetaan mukaan kotiuttamisen suunnitteluun. Prosessikaavion kohta 3). Palvelutarveselvitys. Potilaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja voimavarat on selvitetty esim. havainnoimalla, haastattelemalla ja erilaisilla tutkimustuloksilla (esim. RaVa-toimintakykymittari, MMSE-muistitesti, Braden, Depressioseula ). Hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä ja muiden työntekijöiden erityisosaamisalueita. Tehdään kotiuttamissuunnitelma aikatauluineen yhdessä potilasta ja omaisia kuunnellen. Tehdään tarvittavat toimenpiteet kotiuttamisen mahdollistamiseksi, esimerkiksi kotikäynti ja mahdolliset asunnonmuutostyöt sekä apuvälinehankinnat. Mikäli kotiuttamista suunniteltaessa ilmenee jotakin erityistä, potilaan hoitaja ottaa yhteyttä kotiutushoitajaan joka auttaa ja tarvittaessa jatkaa potilaan onnistunutta kotiuttamisprosessia. Merkittävä osa järjestettävistä kotiuttamisista ei tarvitse erikseen kotiutusvastuuhoitajan työskentelyä vaan potilaat siirtyvät takaisin kotiinsa asumaan itsenäisesti tai järjestettyjen tukipalvelujen avulla. Prosessikaavion kohta 4). Jatkuva arviointi, kirjaaminen. Kotiuttamisprosessia jatketaan koko osastohoidon ajan ja kuljetaan yhdessä kohti asetettuja tavoitteita. Osallistetaan, aktivoidaan ja rohkaistaan potilasta ja omaisia. Arvioidaan potilaan

6 kokonaistilannetta realistisesti ja järjestetään tarvittavat tukitoimet arvioinnin perusteella. Prosessikaavion kohta 5). Siirtotiedot kirjallisesti ja suullisesti. Potilaan kotiutuessa aikataulutetun kotiutussuunnitelman mukaisesti kotihoidon henkilökuntaa ja omaisia informoidaan riittävän varhain ja hyvin kotiuttamiseen liittyvistä asioista. Kotihoidolle ja potilaalle itselleen annetaan riittävät tiedot potilaan sairauden hoidosta (hoitoohjeet). Hoitotyön yhteenveto ja muut tarvittavat hoitotiedot ja lääkelistat tulostetaan kirjallisena tietona potilaalle ja tiedoksi jatkohoitopaikkaan. Haastatteluaineiston asiakokonaisuuksien pohjalta kotiuttamisen ohjeistukset ja toimintasäännöt voidaan tiivistää seuraaviin osa-alueisiin: 1. Suunnittelu Kotiutussuunnitelma tehdään osana hoitosuunnitelmaa Potilasta, omaisia ja muita hoitoon osallistuvia haastattelemalla kartoitetaan potilaan kokonaistilanne (Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen). Kartoitetaan potilaan ja omaisten mielipide palvelujen tarpeesta/riittävyydestä Huomioidaan kotihoidosta potilaan mukana mahdollisesti tulleet siirtotiedot, kotihoidon lähete Pyydetään potilaalta tarvittaessa kirjallinen suostumus tarvittavien tietojen siirtoon 2. Toteuttaminen Valmistautuminen turvalliseen kotiuttamiseen Yhteistyö eri toimijoiden kanssa (sosiaaliohjaaja, kotihoito, asiantuntijahoitajat) Puhelut, tiedustelut, haastattelut, lausunnot, erityisosaajien hyödyntäminen yms. potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti Sovitaan yhteisesti ennalta kotiutuspäivä ja kellon aika Opetetaan potilaalle jo sairaalassa kotona tarvittavia taitoja, esim. lääkedosetin käyttö, opastus apuvälineiden käytössä Tehdään tarvittaessa kotikäynti jo sairaalassa oloaikana fysioterapeutin kanssa Järjestetään tarvittaessa hoitoneuvottelu 3. Arviointi

7 Jatkohoidon turvaaminen Yhteydenotot jatkohoidosta vastaaviin tahoihin (suullinen ja kirjallinen ohjaus) Hoitoneuvotteluyhteenveto, hoito-ohjeet tai muut siirtotiedot toimitetaan jatkohoidosta vastaaville työntekijöille, potilaalle sekä omaisille Kotihoidossa tiedetään mihin terveydentilaa koskeviin asioihin on kiinnitettävä huomiota (hengenahdistus, verenvuodot jne.) Kotihoito tietää mihin otetaan yhteyttä hoidon ongelmatilanteissa Omaisten huomiointi Hoitoneuvottelujen järjestäminen Kotiutushoitaja valmistelee ja järjestää hoitoneuvottelun mikäli: Potilas tai hänen omainen on huolissaan kotona selviytymisestä, eivätkä tarjolla olevat tukipalvelut tunnu riittäviltä tai tarkoituksenmukaisilta Potilaan terveydentilassa ja/tai toimintakyvyssä on tapahtunut merkittäviä muutoksia (esimerkiksi AVH-potilaat) Potilaalla on toistuvia sairaala- ja/tai hoitojaksoja tai pitkä laitoshoito Potilas on saattohoitovaiheessa Potilaalla on erityishoitojen tarvetta Potilaalla ei ole aikaisemmin ollut koti- tai tukipalveluita Hoitoneuvottelun järjestämisestä vastaa kotiutushoitaja. Muu hoitohenkilökunta avustaa tarvittaessa. Kotiutushoitajan työtehtäviin kuuluu selvittää hoitoneuvotteluun tarvittavat osallistujat (omaiset/läheiset, kotihoito, muu asumisyksikön henkilökunta/omahoitaja, fysioterapeutti, kolmas sektori jne.) sekä sopia neuvottelun ajankohdasta ja paikasta. Kotiutushoitajan tulee tehdä neuvottelutilavaraus rauhallisesta ympäristöstä, perehtyä kokonaisvaltaisesti potilaan tilanteeseen, tehdä kirjallisia tietoja täydentäviä tutkimuksia (esim. RaVa, MMSE, Braden, Depressioseula jne) sekä järjestää tarvittaessa kotikäynti potilaan luokse (esim. fysioterapeutti sekä potilas). Kotiutushoitaja informoi hoitoneuvottelusta potilasta ja muita osallistujia. Hoitoneuvottelukutsua käytetään kirjallisena tiedotteena (Liite 5). Kotiutushoitaja

8 laatii hoitoneuvottelusta kirjallisen yhteenvedon, kirjaa hoitoneuvottelussa sovitut asiat potilastietojärjestelmään (Pegasos) Hoke-kaavakkeelle, josta toimitetaan kopiot potilaalle, omaisille sekä kotihoitoon. Tulevaisuudessa myös kotihoidon henkilökunta tulee käyttämään samaa potilastietojärjestelmää (Pegasos), joten tiedonkulku tehostuu ja nykyaikaistuu entisestään. Hoitoneuvottelun kulusta ja yhteenvedosta laadittiin kirjallinen 2-puolinen lomake kotiutushoitajan käytännön työvälineeksi (Liite 6). 4.2) Yhteenveto kehittämistarpeista Haastatteluaineiston perusteella voidaan todeta, että keskeisimpinä tekijöinä laadukkaissa kotiuttamisissa koetaan olevan aikaisemmissakin tutkimuksissa esiin nousseet: yhteistyö, tiedonkulku ja vuorovaikutus. Näiden lisäksi tässä tutkimuksessa selkeiksi kehittämiskohteiksi nousivat hoitohenkilökunnan osaaminen ja asenteet, toimenkuvien selkeys, johtajuus sekä yhtenäiset käytännöt/pelisäännöt. Tärkeänä koettiin myös kotihoidon ja osastojen välillä toistensa toimintatapojen tuntemista. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueen kotiuttamisten kehittämistarpeet teemoittain haastatteluaineiston perusteella: Teema Kehittämistarve Resurssit Johtaminen Resurssien riittävyys, perehdytyksen merkitys korostuu, osaamisen kehittäminen, työnkuvien selkiytyminen, työvuorosuunnittelun merkitys. Johtamisen tärkeys järjestelmän ja työvälineiden tasolla, arvostava johtajuus, palkitseminen.

9 Prosessit Yhteistyö Tiedonkulku Kotiuttamisprosessin kehittäminen asiakas- ja tarvelähtöisesti, laaduntarkkailu ja arviointi, työn hallinta, vaikutusmahdollisuudet, sitoutuminen. Yhteistyön lisääminen eri sektoreiden kanssa, muiden toimijoiden työn tuntemus ja arvostus, yhteystietojen päivittäminen ja ylläpitäminen, säännöllisten tapaamisten järjestäminen. Vuorovaikutus. Tiedonkulun turvaaminen, yhtenäisestä käytännöstä sopiminen, tiedottamisen helpottuminen ja yksinkertaistaminen Lisäksi tulee luoda kotiuttamisen seurantaa varten yhteiset arviointimittarit ja menetelmät, esimerkiksi: hoitojaksojen keskimääräinen aika/kk, hoitoneuvottelujen määrä/kk, sairaala hoidontarpeen uusiutuminen/kk ja tehostetun kotihoidon purkamisen mahdollistuminen/kk. Kotihoidon ja vuodeosaston kotiutushoitajan tapaamiset kaksi kertaa vuodessa jolloin keskitytään toiminnan kehittämiseen ja vapaamuotoiseen palautekeskusteluun. 5.) Asiakaspalautteet Systemaattista asiakaspalautetta hankkeesta ei ole kerätty. Asiakaspalautetta hankkeen tuloksista ja tuotoksista on saatu ksthky:n alueen kotihoidolta ja vuodeosastojen henkilökunnalta. Palautteet ovat olleet positiivisia, erityisesti lomakkeet ovat helpottaneet kotiuttamisia, tehostanut tiedonsiirtoa ja tuonut siten kotiuttamisiin lisää laadukkuutta. Hankkeen aikana toteutuneista koulutuksista on saatu runsaasti positiivista palautetta. 6.) Hankkeen aikana toteutetut yhteiset koulutukset yms. * Pilotin aloitusseminaari, , osallistujia yht. 45. Aiheena hankkeen esittely.

10 *Geriatri Taina Lupsakon luento , aiheena ikäihmisten toimintakyvyn edistämisen haasteet. Osallistujia yht. 80. *Loppuseminaari, luennoitsijana yliopettaja Marja Flinck, aiheena esimies- ja alaistaidot ja moniammatillisuus. * Kotiutuskäytänteiden toiminnan arviointikokoukset vertaisryhmissä toteutettiin kaksi kertaa hankkeen aikana. 7.) Itsearviointi Projektityöntekijöiden työskennellessä koko ajan myös arjen tilanteissa, hanke oli hyvin käytännönläheinen. Haasteena kotiuttamiskäytänteiden yhtenäistämisessä oli eri työyksiköiden omat ja erilaiset toimintakulttuurit sekä asenteet hanketta kohtaan. Tarve kotiuttamiskäytänteiden kehittämiseen koettiin kuitenkin hyvin tärkeänä ja pilotin työntekijät kykenivät olemaan hyvänä linkkinä kotihoidon ja vuodeosastojen henkilökunnan välillä. Yhteistyö syveni pilotin aikana konkreettisista toimintatavoista sopimalla ja tutustumalla/verkottumalla toinen toisiinsa. Toimintamalleja kyettiin yhtenäistämään Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. Suunniteltu kotiuttaminen osana potilaan turvallista hoitoa sai laajaa huomiota projektin aikana. Yhteiset koulutukset koettiin tärkeiksi ja onnistuneiksi. Projektin aikana rohkeus ja systemaattisuus lisääntyi potilaan jatkohoidon suunnittelussa, jolloin esim. pitkäaikaispotilaiden määrä laski edelleen vuodeosastoilla. Hankkeen toimintaajatuksia esiteltiin ikäihmisten yhdistyksien kokoontumisissa, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen iltakoulussa sekä Tehy:n esimieskoulutuksessa. Hankkeessa kyettiin saavuttamaan konkreettiset tavoitteet hyvin: Kotiuttamishoitajan käytännön päivitys ja mallinnus, kriteerit kotiuttamiselle, selkeä

11 työnjako eri toimijoiden välille sekä yhteisestä tiedonsiirrosta/tiedonkulusta sopiminen. Hankeaika osoitti sen, että asiakkaiden kokonaistilanne on yhä useammin haasteellinen ja vaatii riittävää paneutumista kotiuttamiseen sekä palvelutarpeen arviointiin. Vuodeosastolla kotiutusvastuuhoitajan nimeäminen ko. työtehtäviin mahdollistaa sujuvat ja onnistuneet kotiuttamiset. 8) Loppupäätelmät ja jatkotyöskentely Projektissa ja sen jälkeisissä keskusteluissa on kiinnitetty huomiota hoitoneuvottelujen ajankohtiin. Kotiuttamisen suunnittelu tulee aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hoitoneuvottelun järjestämisen vuoksi hoitojakso osastohoidossa ei saa tarpeettomasti pidentyä. Hankkeen vaikutuksia hoitojaksojen pituuteen tullaan seuraamaan tiiviisti SAS-työryhmissä, jokapäiväisessä työskentelyssä sekä erikseen kaksi kertaa vuodessa kotiuttamisvastuuhoitajien ja kotihoidon kotiutusvastuuhoitajien yhteisissä vertaistapaamisissa. Projektissa ei systemaattisesti selvitetty kyselyllä tai haastattelulla asiakasnäkökulmaa kotiuttamisesta. Asiakaspalaute kotiuttamisesta tuli kuitenkin useasti esiin erityisesti kotihoidon käynnistyessä. Itsestään selvänä voidaan pitää, että turvallinen potilaan kotiuttaminen vuodeosastolta kotihoitoon ei onnistu ilman potilaan aktiivista osallistumista. Ammattilaisten on nähtävä potilaan tulevaisuus ja voimavarat sekä todellinen palveluntarve. Projektin aikana erityisesti potilaan pelot ja omaisten vastustus kotiuttamista kohtaan toivat haasteita työntekijöille. Työntekijöiden välinen työssä tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen ja toistensa tunteminen lisääntyi projektin aikana ja tehosti työskentelyä tuoden samalla myös aikasäästöä. Avoin, rehellinen keskustelu potilaiden, omaisten ja eri ammattiryhmien välillä edistää kokonaisvaltaista hoitoa.

12 Osahankkeen tukiryhmässä käydyn arviointikeskustelun keskustelun perusteella todettiin osahankkeen organisoitumista edistäneen se, että omasta organisaatiosta tuleva hanketyöntekijä oli onnistunut valinta, koska verkostot olivat valmiina ja yhteistyökuviot tunnettiin. Toisaalta projektityöntekijöiden osa-aikaisuus koettiin joskus hankalana, hanketyöntekijät eivät aina pystyneet paneutumaan täysillä hanketyöhön omien tehtäviensä takia. Kokemäellä hanketyöntekijällä oli nimettynä sijainen, mikä helpotti hanketyöhön sitoutumista. Kun hankekuntia on useampia, projektityöntekijöiden on helpompi työskennellä omissa kunnissaan. Siksi on tärkeää jatkossa huolehtia, että työpanosta suunnataan kaikkiin hankekuntiin. Toisaalta tukiryhmän kanta oli, että organisaatioiden ulkopuolinen hanketyöntekijä voi nähdä asioita uusin silmin, jota pidettiin hyvänäkin asiana. Yhteiset koulutustilaisuudet olivat tukiryhmän mielestä parasta antia. Lisäksi tukiryhmä katsoi, että hanketyöntekijöillä tulisi olla tietoa ja osaamista kehittämismenetelmistä. Koko hankkeessa olisi tähän pitänyt hankkeen käynnistyessä panostaa. Hankesuunnitelman tavoitteet eivät olleet riittävän selkeät ja konkreettiset, jolloin aikaa kului hankkeen käynnistämiseksi. Tavoitteet jatkohankkeessa pitäisivät olla konkreettiset, jolloin tiedetään, mitä osaamista hanketyössä tarvitaan. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueen sairaalahoidon ja kotihoidon yhteistyötä tullaan edelleen kehittämään geriatrisen osaamiskeskus-mallin myötä. Tämän kotiuttamiskäytänteiden yhtenäistämishankkeen toiminta on luonut hyvän pohjan tulevalle geriatriselle osaamiskeskustoiminnalle Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Tarkennettu pilotointisuunnitelma Opinnäytetyö: Kotiuttamiskäytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän alueella

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle

Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Kotkan kotihoidon kehittäminen: vastuuhoitajuudella lisäarvoa asiakkaalle Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Lappeenranta 9.10.2013 Kotihoito on ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä edistäviä

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE 1.9.2016 31.12.2016 Info ja suunnittelukokous 11.8.2016 Päivän tavoite: Keskustella ikäihmisten palvelujen kehittämistarpeista, tutustua toimijoihin ja hakea hankekumppanuutta

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista

Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 1 Lahden kaupunginsairaalan jaksosisältölista 24.3.2014 2 SISÄLLYS 1 L21 AKUUTTI PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTO JA AGAY (AKUUTTI GERIATRINEN ARVIOINTIYKSIKKÖ) 3 2 L31 - GERIATRIAN ARVIO-, TUTKIMUS-

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN / Siuntion kotihoito

VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN / Siuntion kotihoito VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN / Siuntion kotihoito SIUNTION KOTIHOITO Asukkaita Siuntiossa 6 170 hlöä. Siuntion kotihoidossa asiakkaita n. 80 hlöä Säännöllisen kotihoidon asiakkaita n. 50 hlöä Henkilökunta:

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS Maanantaina 10.2.2014 Klo 12-16 Äänekoskella Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3.

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Vanhustyön koulutusohjelman työelämäläheisyys

Vanhustyön koulutusohjelman työelämäläheisyys Vanhustyön koulutusohjelman työelämäläheisyys Tutkimus- ja kehitystoiminta ja palvelut OPINNÄYTETYÖT HARJOITTELUT KEHITTÄMISPROJEKTIT Opinnäytetyöt Tiina Nupponen OMAISHOITAJIEN KOKEMUKSET EHKÄISEVISTÄ

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

Kotikuntoutusmallit Lahdessa

Kotikuntoutusmallit Lahdessa Kotikuntoutusmallit Lahdessa Pirkko Heinonen Kuntoutuspäällikkö 20.10.2016 Missio Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen tehtävänä on edistää kaikenikäisten lahtelaisten hyvinvointia yhteistyössä

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA HUKKATYÖAJAN VÄHENTÄMINEN/POISTAMINEN KASTE/OMA KOTI -OSAKOKONAISUUDEN LOPPUSEMINAARI 16.9.2015

SIUNTION KUNTA HUKKATYÖAJAN VÄHENTÄMINEN/POISTAMINEN KASTE/OMA KOTI -OSAKOKONAISUUDEN LOPPUSEMINAARI 16.9.2015 SIUNTION KUNTA HUKKATYÖAJAN VÄHENTÄMINEN/POISTAMINEN KASTE/OMA KOTI -OSAKOKONAISUUDEN LOPPUSEMINAARI 16.9.2015 Hukkatyön vähentäminen Siuntion kotihoidossa 2013 Lähdettiin liikkeelle työpäivän kuvauksilla

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Toimintamalleja ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi

Toimintamalleja ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi Toimintamalleja ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut sekä Taiteen edistämiskeskus julistavat auki haun, jolla etsitään taiteellisen toiminnan ja

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Johtajien kokous Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö

Johtajien kokous Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö SenioriKaste Johtajien kokous 27.1.2015 Johanna Lohtander Ikäihmisten palvelut/palvelualuepäällikkö Ikäihmisten palvelut -työryhmä Tehtävät Asiantuntijatyöryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset tarvittavista

Lisätiedot