IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT JA LAITOSHOITO TUOTTEISTUS 5/ /2007 LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT JA LAITOSHOITO TUOTTEISTUS 5/2007 12/2007 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT JA LAITOSHOITO TUOTTEISTUS 5/ /2007 LOPPURAPORTTI Sirpa Köppä Tommi Lehtokangas

2 TIIVISTELMÄ Hankkeen tavoitteet Hankkeen eteneminen Aikataulu Ohjausryhmän kokoontumiset Tuotteiden määrittely Kangasala Terveyskeskus, vuodeosasto Vanhainkoti Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Lempäälä Vanhainkoti Terveyskeskussairaala Palveluasuminen Nokia Laitoshoito Vanhainkoti Terveyskeskuksen vuodeosasto Asumispalvelut Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Pirkkala Terveyskeskus osasto Vanhainkoti Pirkankoivu Tehostettu palveluasuminen Tampere Vanhainkotihoito Laitoshoito Sairaalahoito Palveluasuminen Vesilahti Terveyskeskuksen vuodeosasto Hoivaosasto Dementiaosasto Asumispalvelut Ylöjärvi Terveyskeskussairaala Tiuravuoren vanhainkoti Kuntoutus ja muistikeskus Elokaaren palvelukeskus Asumispalvelujen ostopalvelut Kustannuslaskenta Lähtökohdat Laskentatyökalu Hinnat Tulosten arviointi ja jatkotoimenpiteet...30 Liite 1: Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteet...31 Liite 2 a: Yhteenveto kuntien laitoshoidon järjestämistavoista ikäihmisille...32 Liite 2 b: Yhteenveto kuntien asumispalveluiden järjestämistavoista ikäihmisille...33 Liite 3: Ostopalveluna hankittavien palvelujen hinnat...34 Liite 4: Kustannuslajien % osuudet hoitopäivän hinnasta...35 Liite 5: Hoitohenkilöstön mitoitus...36 Liite 6: Seutukunnan väestö *...37 Liite 7: Yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä Liite 8: Seutukunta yli 75 vuotiaat, *...38 Liite 9: Väestö yli 65 vuotiaat, prosentuaalinen muutos *

3 TIIVISTELMÄ Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistushanke toteutettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä toukokuun 2007 ja joulukuun 2007 välisenä aikana. Tuotteistushanke oli jatkoa Tampereen seudulla vuodesta 2003 tehdylle tuotteistustyölle. Tänä aikana on tuotteistettu lasten päivähoito, vanhusten kotihoito, terveyskeskusten vastaanottopalvelut ja nyt viimeisimpänä ikäihmisten asumispalvelut ja laitoshoito. Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistuksessa olivat mukana kaikki Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti, sekä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven kaupungit. Tuotteistusta ohjasi kyseisen toiminta alueen ammattilaisista koottu ohjausryhmä, joka koostui hankkeessa mukana olevien kuntien perusturvajohtajasta, laitoshoidon johtajasta, vanhainkodin johtajasta, sosiaali ja terveystoimen johtajasta, kotihoidon johtajasta, vanhustyön johtajasta, johtavasta lääkäristä ja laskentapäälliköstä. Ohjausryhmässä olivat mukana Tarja Marjamäki, Jaana Ihalainen, Anna Liisa Ojala, Raimo Nieminen, Leena Rinne, Sirpa Ellala, Mauri Jokinen ja Kristiina Michelsson. Lisäksi ohjausryhmän jäsenet nimesivät varahenkilöikseen ryhmän, jossa olivat mukana sosiaali ja terveystoimen johtaja Pirkko Partanen, erityisasiaintuntija Marketta Toikkonen, vanhustyön johtaja Kristiina Kalliovalkama, vt. vanhuspalveluiden johtaja Irma Rautanen ja talouspäällikkö Eeva Saarijärvi. Lisäksi hankkeen toteutuksessa oli mukana kuntien talouspäälliköitä, johtavia hoitajia ja laitospalveluiden päälliköitä. Hankkeessa työskentelivät suunnittelijat Sirpa Köppä ( ) ja Tommi Lehtokangas ( ). Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistushankkeen tavoitteena oli seudullisesti yhtenäisten ja vertailukelpoisten tuotteiden määrittely, tuotekuvaukset sekä laskentatapa, jolla voidaan vuosittain selvittää tuotekohtaiset kustannukset. Seudullisesti yhtenevien tuotteiden määrittelyn lähtökohtana käytettiin Tampereen kaupungin tilaajaorganisaation määrittelemiä tuotteita. Kuntien toiveena oli saada tuotteiden kustannuslaskentaan yhdenmukainen, selkeä ja yksinkertainen malli, joka antaa riittävän tarkan ja yhteisesti hyväksyttävän lopputuloksen. Tuotteille laskettiin hinnat sekä brutto että nettoperusteisesti. Seudullisella tuotteistuksella haettiin myös vertailtavuutta Tampereen kaupungin vastaaviin tuotteisiin soveltuvin osin. Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon seudullisen tuotteistushankkeen lopputuloksina saatiin aikaan yhtenäiset palvelutuotteet, yhtenäisin perustein selvitetyt tuotehinnat, kuvaus palvelutuotteiden sisällöstä ja kustannuksista sekä kuntien erilaisista toimintaympäristöistä. Konkreettisimpana lopputuloksena kunnille rakentui Excel pohjainen laskentatyökalu. Tampereen kaupungin asumispalveluille ja laitoshoidolle ei hankkeen yhteydessä laadittu omaa laskentataulukkoa, vaan kustannustiedot perustuvat Tampereen kaupungin hyvinvointipalveluiden kehittämisyksikön (HYKE) laskemiin kustannusten jaotteluihin ja vyörytyksiin. Seudun kunnat ovat väestörakenteeltaan erilaisia ja vanhainkodeissa, laitoshoidossa ja asumispalveluissa toiminta ja työn jakaminen henkilöstön kesken onkin hieman eri tavoin organisoitua. Nämä tekijät vaikuttavat osaltaan tuotekohtaisiin hintoihin. On kuitenkin huomattava, että pelkkien kustannuslaskennan tietojen perusteella ei voida suoraan arvioida kuntien asumispalveluiden ja laitoshoidon tehokkuutta tai asiakkaan kokemaa laatua. 3

4 1.1 Hankkeen tavoitteet Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistushankkeen tavoitteena oli seudullisesti yhtenäisten ja vertailukelpoisten palvelutuotteiden ja niiden sisältöjen määrittely sekä yhtenäinen laskentatapa, jonka perusteella tuotteille voidaan vuosittain laskea tuotekohtaiset seudullisesti vertailukelpoiset hinnat. Kuntien toiveena oli kehittää tuotteiden kustannuslaskentaan yhdenmukainen, selkeä ja yksinkertainen malli, joka antaa riittävän tarkan ja yhteisesti hyväksyttävän lopputuloksen. Rakennettavan laskentamallin tuli olla sellainen, että laskurin avulla voitaisiin vuosittain laskea uudet hinnat tilinpäätöstietojen ja suoritemäärien avulla. Tällöin kustannuslaskenta ei jäisi vain kertaluonteiseksi hankkeeksi ja nyt kerättyjä pohjatietoja voitaisiin hyödyntää myös tulevina vuosina laskennan lähtökohtina. Kuntayhtymän tehtävään osoittamat suunnittelijat koordinoivat hankkeen etenemistä ja huolehtivat käytännön suunnittelusta, toteutuksesta ja laskennasta. Kuntien roolina oli toimia tiedonantajana ja hankkeen operatiivisena toteuttajana. Tiivis vuorovaikutus kuntien ja suunnittelijoiden välillä takasi sen, että kuntien toiveet huomioitiin hankkeen eri vaiheissa. 1.2 Hankkeen eteneminen Aikataulu Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistamishankkeelle haettiin sosiaali ja terveysministeriöltä valtionavustusta, sitä kuitenkaan saamatta. Tästä johtuen hankkeen työsuunnitelma laadittiin uudelleen ja hankeaika tiivistettiin kahdeksaan kuukauteen. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti hanke käynnistyi toukokuussa. Hankkeen kokonaisbudjetiksi päätettiin euroa. Kuntayhtymän kohdentamat suunnittelijat hoitivat hankkeen käytännön toteutuksen ja koordinoinnin toimien lisäksi ohjausryhmän asiantuntijasihteeristönä. Hankkeen aikataulu on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1: Hankkeen aikataulu Työvaihe Toukokuu Hanke käynnistyy, ohjausryhmän kokous Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuntakäynnit, taustatiedon hankinta, ohjausryhmän kokous Kuntakäyntejä, kustannuslaskentavaihe. Ohjausryhmän kokous Kuntakäyntejä, kustannuslaskentavaiheen päättäminen, Ohjausryhmän kokous Toinen suunnittelijoista siirtyy uusiin tehtäviin. Loppuraportin valmistaminen, hankkeen tulosten esittely. Esitteen laadinta tuotteistushankkeista. Projektin päättäminen. 4

5 Hankkeen aikana suunnittelijat kävivät vähintään kaksi kertaa henkilökohtaisesti tapaamassa kuntien yksiköiden johtavia viranhaltijoita ja taloushenkilöitä. Ensimmäisellä kuntakäynnillä käytiin yhdessä läpi laskettavina olevien yksiköiden tilinpäätös 2006 tai talousarvio 2007 tiedot yksityiskohtaisesti jakoperusteineen. Toisella kuntakierroksella tarkistettiin vielä tilikohtaisesti jakoperusteet olemassa olevien laskupohjien täsmentämiseksi ja tehtiin tarvittavat muutokset ja lisäykset laskukaavoihin Ohjausryhmän kokoontumiset Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Ensimmäinen kokoontuminen järjestettiin Kokouksen järjestäytymisen jälkeen käytiin läpi hankkeen toimintasuunnitelma ja aikataulu sekä keskusteltiin tuotteiden määrittelystä ja valinnasta. Lisäksi kokouksessa keskusteltiin RAI mittariston hyödyntämismahdollisuuksista tuotteistusprosessissa sekä mahdollisesta työajanseurannan toteutuksesta. Ohjausryhmän toinen kokous järjestettiin Kokouksen aluksi ohjausryhmä nimesi varajäsenensä. Kokouksessa todettiin toimintasuunnitelmaan tehdyt lisäykset ja hyväksyttiin hankkeen toteutusaikataulu ja valittiin laskennan kohteena olevat tuotteet. Ohjausryhmän kolmas kokoontuminen järjestettiin Kokouksessa sovittiin kaikille yhteisistä vyörytysperusteista ja käytiin läpi hankkeen tilannekatsaus, sekä keskusteltiin kunnissa tehtyjen prosessikuvauksien mahdollisesta kartoittamisesta tuotteistuksen loppuraportin yhteydessä. Ohjausryhmän neljäs ja viimeinen kokoontuminen päätti hankkeen operatiivisen ohjaamisen. Kokouksessa tarkasteltiin kustannuslaskennan tuloksia ja keskusteltiin seudullisen tuotteistamisen jatkosta. Seudullisen tuotteistuksen kuntayhtymän koordinoimana todettiin päättyvän ja siirtyvän jatkossa peruskuntien toiminnaksi Tuotteiden määrittely Tuotteiden valinta ja sisältöjen määrittely perustui Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallituksen päätöksen mukaisesti soveltuvin osin Tampereen kaupungin omassa tuotteistuksessaan käyttämiin tuotteisiin. Suoriteyksikkönä käytettiin hoitopäivää tai asumisvuorokauden hintaa. Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistamishankkeen kohteiksi valittiin seuraavat kuusi tuotetta (liite 1). Laitoshoito (terveyskeskus): pitkäaikainen laitoshoito / hoitopäivä Vanhainkoti: pitkäaikainen laitoshoito / hoitopäivä lyhytaikainen laitoshoito / hoitopäivä dementiayksikön laitoshoito / hoitopäivä 5

6 Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida enää järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Siihen sisältyy hoidon lisäksi täysi ylläpito kuten ruoka, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Pitkäaikaishoidosta päättää yleensä alueellinen työryhmä, johon tavallisesti kuuluvat ainakin kotisairaanhoitaja ja/tai kotipalvelutyöntekijä, pitkäaikaishoidosta kunnassa vastaava lääkäri ja vanhustyön sosiaalityöntekijä. Mukana voivat olla myös esimerkiksi psykologi ja fysioterapeutti. Lyhytaikaisella ja jaksottaisella laitoshoidolla tuetaan vanhuksen kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista. Samalla ehkäistään pysyvän laitoshoidon tarvetta. Lyhytaikaishoitojaksot voivat olla säännöllisiä, jolloin ne vuorottelevat kotona asumisen kanssa. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään tavallinen hoitopäivämaksu. Terveyskeskuksissa pitkäaikaisella laitoshoitopaikalla olevat ovat monesti laitoshoitopaikkaa odottavia. Asumispalvelut: palveluasuminen / asumisvuorokausi o Ensisijaisesti asukkaalle, joka tarvitsee useissa henkilökohtaisissa toiminnoissaan jokapäiväistä aikaa vievää toisen henkilön apua, tai huomattavassa määrin säännöllistä ohjausta ja / tai valvontaa. tehostettu palveluasuminen / asumisvuorokausi o Ensisijaisesti asukkaalle, joka on jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon ja valvonnan tarpeessa. Palveluasumiseen kuuluu asunnon lisäksi (asukas vuokrasuhteessa) päivittäisten palveluiden järjestäminen. Palveluasunnoissa henkilökunta on paikalla päivisin ja erityistä huomiota on kiinnitetty liikkumisen esteettömyyteen, turvapalveluihin ja apuvälineisiin. Tehostetussa palveluasumisessa vanhukselle on asunnon (asukas vuokrasuhteessa) lisäksi turvattu ympärivuorokautinen hoiva ja hoito. Palvelutalossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden ja erityistä huomiota on kiinnitetty liikkumisen esteettömyyteen, turvapalveluihin ja apuvälineisiin. Seudulla ei ole käytössä yhteistä hoitoisuusluokitusta. Tampere on siirtymässä kohti RAIhoitoisuusluokittelun (Resident Assesment Instrument) mukaista tuotteistusta, mutta vastaavaa luokittelua ei voitu ottaa käyttöön seudullisesti. RAI on tällä hetkellä käytössä Nokialla ja Tampereella. Syksyn 2007 aikana RAI luokittelu on otettu myös laitoshoidon osalta käyttöön Pirkkalassa. Ylöjärvellä RAI mittarin käyttöönottokoulutus on ollut syksyn 2007 aikana ja mittari otetaan käyttöön vuoden 2008 alusta laitoshoidossa ja kotihoidossa. RAI järjestelmä on vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi ja seurantajärjestelmä. Järjestelmä soveltuu yksilön hoito ja palvelusuunnitelman laadintaan ja hoidon tulosten seurantaan. RAI järjestelmä muodostaa mittareineen ja tunnuslukuineen työvälineen palvelujen suunnitteluun ja tulosten seurantaan, sekä henkilöstön johtamiseen. Laadun arviointi perustuu Yhdysvalloissa kehitettyihin laatuindikaattoreihin. Indikaattorit kuvaavat mahdollisten laatuongelmien esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta hoitoprosessien ja tuloksien kautta. Laitoshoidossa hoidon laadun määrittämistä vaikeuttaa muun muassa asukkaiden vaihtuvuus, mikä saattaa virheellisesti kohentaa tai huonontaa laatua. (Stakes) 6

7 Hoitotyön laadunarviointia varten on valittu erityisiä painopisteitä, esimerkiksi: ravitsemuksen seuranta apuvälineiden tarpeen tarkistus ja hankinta lääkkeiden määrä lääkityksen tarkistus kivun hoito Rava toimintakykymittaria voidaan käyttää ikäihmisten toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin yksilö ja yksikkötasolla. Toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön toimintakykyä päivittäisissä perustoiminnoissa ja selviytymistä arkirutiineista (liikkuminen, pukeutuminen, syöminen ja peseytyminen). Alentuneen toimintakyvyn ohella palveluntarvetta lisäävät yksin asuminen, puutteelliset asuinolosuhteet ja asuinympäristöt sekä läheisen tukihenkilöverkoston puute. Rava mittari tuottaa asiakkaalle rava indeksin, jonka arvo vaihtelee 1,29 4,02. Yksittäisen asiakkaan indeksin arvo saadaan laskemalla yhteen kunkin osion arvo. Mitä suurempi indeksiarvo on, sen heikompi on toimintakyky ja suurempi hoidon ja avun tarve. Rava indeksiä voidaan käyttää apuna kohdennettaessa resursseja sekä arvioitaessa henkilöstötarvetta ja rakennetta. Palvelutasoille voidaan antaa suositusarvot. Rava toimintakyky (Vla) rava indeksit: tukipalvelut 1,29 1,79, kotihoito 1,8 2,49, palveluasuminen 2,50 2,99, tehostettu palveluasuminen 3,0 3,49, vanhainkoti 3,5 4,02, terveyskeskus. Hilmo on Sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskuksen ylläpitämä hoitoilmoitusjärjestelmä, joka toimii perustana Netti Hilmo hoitoilmoitustietokannalle. Tietokanta sisältää tietoa suomalaisesta sosiaali ja terveydenhuollosta, laitoshoidon ja asumispalveluiden käytöstä sairaanhoitopiirien ja kuntien kannalta tarkasteltuna. Sosiaali ja terveydenhuollon laitokset ja asumispalveluyksiköt ilmoittavat vuosittain hoitojaksot ja päiväkirurgiset toimenpiteen hoitoilmoitusjärjestelmään. Tietokannat eivät sisällä tietoa erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon avohoidosta. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ ASIAKASTA KOHDEN VANHAINKODEISSA, TERVEYSKESKUKSISSA JA TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA, VALTAKUNNALLISET KESKIARVOT. Koko henkilöstö / asiakas Hoitohenkilöstö / asiakas Vanhainkodeissa 0,61 0,69 0,42 Terveyskeskuksissa 0,86 0,66 Tehostetussa palveluasumisessa 0,36 Hoitohenkilöstöön on laskettu ne hoitonimikkeellä työskentelevät henkilöt, jotka tekevät hoitotyötä yksikössä. (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2001:4) Tuotteistuksessa huomioitiin 65 vuotiaille ja sitä vanhemmille tarjottavat laitoshoidon ja asumispalveluiden palvelut. Tuotteiden valintaa edelsi seudun ikäihmisten palveluista tehty kartoitus, missä kuntien tarjoamat hoitopaikat koottiin yhteen (liite 2). 7

8 2 Kangasala Kangasalan väkiluku oli henkeä, joista yli 65 vuotiaita oli (14,1 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita (6,0 % väestöstä). Kangasalan kunnan tuloveroprosentti verovuonna 2006 oli 18,25 ja verovuonna ,00 prosenttia. Vuonna 2006 Kangasalla oli yksi kunnallinen vanhainkoti, jonka asukkaina oli 6,9 prosenttia yli 75 vuotiaista kuntalaisista. 65 vuotta täyttäneistä kuntalaisista 1,3 prosenttia asui vanhusten palveluasunnoissa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä oli 7,1 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Vanhushuollon palveluilla edistetään iäkkään ihmisen hyvinvointia ja elämänlaatua sekä lisätään hänen elämänhallintaansa ja turvallisuuttaan. Kangasalla hoidon ja huolenpidon lähtökohtana on vanhuksen yksilöllisyys, hänen arvojensa, tapojensa ja näkemystensä kunnioittaminen. Päätavoite vanhustenhuollon palvelujen järjestämisessä on tukea ja edistää iäkkäimpien kuntalaisten mahdollisuuksia asua omassa kodissaan tutussa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Elämän viimevaiheessa turvataan laadukas ja kodinomainen pitkäaikaishoito. 2.1 Terveyskeskus, vuodeosasto 2 Kangasalan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä (Kangasala, Pälkäne ja Kuhmalahti) tuottaa vuodeosastohoidon. Paikkoja terveyskeskuksessa on 80, joista vuodeosasto 2:lla on 40 paikkaa. Näistä noin 27 on pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 65 vuotiaiden kangasalalaisten vanhusten käytössä. Kangasalla on ollut käytössä muutamia ylipaikkoja. Kuormitusluku Kangasalan vuodeosasto 2:lla vuonna 2006 oli 96,9 %. Yli 65 vuotiaiden pitkäaikaishoitopäiviä kertyi vuonna 2006 yhteensä 6118 eli keskimäärin 16,8 asiakasta päivässä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat potilaat ovat olleet vähintään 90 vuorokautta yhtäjaksoisessa laitoshoidossa. Terveyskeskuksessa laatumittareina on pidetty muun muassa potilasvaihtoa ja toimivuutta sekä tiedonkulun varmistamista. Yhteistyö erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kanssa on nähty olennaisena ja haasteellisena etenkin vanhustyössä. 2.2 Vanhainkoti Rekola koto on Kangasalan kunnan omistama 110 paikkainen vanhainkoti, joka tarjoaa pitkäaikaishoitoa ja tukee myös kotona selviytymistä järjestämällä kotona asuville vanhuksille lyhytaikaishoitoa ja päiväkeskustoimintaa. Rekola koto antaa yksilöllistä, kuntouttavaa, kokonaisvaltaista ja kodinomaista hoitoa vanhuksille, jotka eivät selviydy runsaankaan avun turvin kotona, mutta jotka eivät tarvitse sairaalamaista hoitoa. Rekola kodon asukkaista 95 % on autettavia vanhuksia. Kaiken toiminnan lähtökohtana on vanhuksen hyvä ja tyytyväinen olo, arvokas vanhuus, kuulluksi tuleminen ja elämäntilanteen hallinta. Henkilökuntaa Rekolakodossa on yhteensä 91 työntekijää. Rekola kodon 110 asiakaspaikkaa jakautuvat pitkäaikais ja dementiahoidon (93 paikkaa) ja lyhytaikaisen hoidon (17 paikkaa) kesken. Rekola kodossa tuotettiin vuonna 2006 yhteensä hoitopäivää, joista pitkäaikais ja dementiahoitoa yhteensä ja lyhytaikaishoitoa

9 Rekola kodon toimintaperiaatteita ovat: Huomioida asukkaat yksilöllisenä, tasa arvoisena aikuisena ihmisenä. Tukea kuntoutuksen avulla vanhuksen jäljellä olevia taitoja ja kykyjä, mahdollistaen vanhukselle mahdollisimman normaalin elämän. Huolehtia kokonaisvaltaisesti vanhuksen fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja hengellisestä hyvinvoinnista. Tarjota vanhukselle turvallinen, lämmin, viihtyisä ja kodinomainen ilmapiiri. Lisäksi Kangasalla on Kangasalan ja Kuhmalahden kuntien yhteinen Kangasalan Kuhmalahden kuntayhtymän vanhainkoti Pentorinne. Pentorinne sijaitsee Kuhmalahdella ja Kangasala hankkii sen palveluja hintaan 96 euroa/hoitopäivä. 2.3 Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Kangasalla on kolme vanhustentaloa (Maijala, Ranta Koivisto ja Rikun vanhustentalo), missä ikäihmisten asumispalvelut tuotetaan kunnan omana palveluna. Rikun ryhmäkoti on tehostetun palveluasumisen yksikkö, jossa henkilökuntaa on ympärivuorokauden paikalla. Seudullisessa tuotteistushankkeessa asumispäivän hinta laskettiin ainoastaan Rikun ryhmäkodille. Kangasala oli seudun kunnista ainoa, jossa oli Stakesin määritelmän mukaista tehostettua palveluasumista. Rikun ryhmäkoti on 16 paikkainen vanhusten ja vammaisten tehostetun palveluasumisen yksikkö. Rikun ryhmäkoti on Kiinteistö Oy Taloherttuan omistama johon asukkaat ovat vuokrasuhteessa. Asukkaiden tarvitsema ympärivuorokautinen hoiva ja huolenpito järjestetään osana Kangasalan kunnan sosiaalikeskukseen kuuluvan Rekola kodon toimintaa. Rikun ryhmäkodin palvelut on tarkoitettu vammaisille ja vanhuksille joiden hoitoisuus ei edellytä laitostasoista hoitoa, mutta jotka eivät selviydy itsenäisesti asuen runsaankaan avun turvin. Henkilökunta on paikalla vuorokauden ympäri huolehtien asukkaiden perushoidosta, ruokailusta ja kuntoutuksesta. Rikun ryhmäkoti tarjoaa kokonaisvaltaista hoitoa, jossa painottuu asukkaiden omatoimisuuden tukeminen ja kannustaminen. Rikun ryhmäkodissa työskentelee 10 Kangasalan kunnan palveluksessa olevaa henkilöä. Ryhmäkodissa on öisin paikalla aina yksi yöhoitaja. Vuonna 2006 Rikun ryhmäkodissa kertyi hoitopäiviä 5 723, käyttöasteen ollessa 98 %. Ostopalveluina tuotetut palvelut Säätiön omistama 16 paikkainen ryhmäkoti Jalmarin Koto on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissa apua tarvitseville vanhuksille ja vammaisille. Ostopalveluna tuotetusta hoidosta kunnan osuus oli keskimäärin 60 euroa/hoitopäivä Kangasala ostaa palveluja myös yksityiseltä palvelukoti Sylviannalta (62 euroa/hoitopäivä) ja Villa Stenbergiltä (50 euroa/hoitopäivä) sekä palveluasunto Kostiakodista Pälkäneeltä (416 euroa/kuukausi) ja Maijala vanhusten palvelutalosta. 9

10 Hoitohenkilöstö 2006: Sairaanhoitajia Hoitajia Lähihoitajia Osastonhoitaja Laitoshuoltajia Muuta Yhteensä Vuodeosasto (varalla 1) 1 4 (varalla 1) 28 Vanhainkoti, Rekola koto 8 50 (varalla 9) ohjaajaa, 2 kuntohoitajaa, 4 hlöä päiväkesk. 1 vaatevar.hoit. 4 hallinto 91 Rikun ryhmäkoti

11 3 Lempäälä Lempäälän väkiluku oli , joista yli 65 vuotiaita oli (12,3 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita (5,5 % väestöstä). Lempäälän kunnan tuloveroprosentti verovuonna 2006 oli 18,50 samoin kuin verovuonna Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä oli 2,8 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Lempäälä on laatinut Lempäälän vanhustyön strategian vuosille , jossa nostetaan esiin kolme keskeistä perusarvoa vanhustyössä: ihmisarvo, itsemääräämisoikeus ja tasa arvo. 3.1 Vanhainkoti Himminkoto vanhustyönkeskuksessa on 76 asiakaspaikkaa (geriatrinen pitkäaikaishoito 20, geriatrinen lyhytaikaishoito 16, dementiahoito pitkäaikainen 30 ja dementiahoito lyhytaikainen 10). Himminkoto vanhustyönkeskuksen geriatrisen työn yksikössä tuotettiin vuonna 2006 yhteensä hoitopäivää (pitkäaikaishoitopäiviä 7 069, lyhytaikaisia hoitopäiviä 5 137) ja dementiatyön yksikössä hoitopäivää (pitkäaikaishoitopäiviä ja lyhytaikaisia hoitopäiviä 2 530). Yhteensä Himminkodossa tuotettiin vuonna hoitopäivää. Dementiatyön yksikössä on 8 jaksohoitopaikkaa, 2 päivähoitopaikkaa ja 30 pitkäaikaispaikkaa. Himminkoto vanhustyönkeskuksen toimintaperiaatteena on tarjota asukkailleen lämpöä, läheisyyttä, tukea ja turvallisuutta. Pitkäaikaishoidossa pyritään turvaamaan vanhuksen omaehtoisen elämän mahdollisuus. Himminkodossa asukkaalla on pääsääntöisesti oma huone, jossa on wc ja suihkutila ja jonka voi kalustaa omilla huonekaluilla. Vuodeosastolla pitkäaikaishoito suunnataan asiakkaalle, jolla on monia, paljon hoitoa vaativia sairauksia. Pitkäaikaishoitoa vuodeosaston yhteydessä pyritään minimoimaan kuntouttavan toiminnan avulla. Lempäälän vanhustyön henkilöstömäärä oli 91 työntekijää, joista geriatrisessa yksikössä työskenteli 23, dementiayksikössä 27 työntekijää, yhteisissä palveluissa 9 työntekijää ja kotipalvelussa, päivätoiminnassa ym. 32 työntekijää. Hoitohenkilöstö Vanhainkoti Himminkoto: Osastonhoitajat Sairaanhoitajat Lähi /perus /kodinhoitajat Sosiaaliohjaajat Muut Yhteensä Dementiatyön yksikkö (2 varalla) 1 Geriatrisen työn yksikkö (2 varalla) (2 varalla) kotiavustajat 5 21 (2 varalla) kotiavustajat Yhteensä (4 varalla) (4 varalla) 11

12 Terveyskeskusosasto: Sairaanhoitajia Perushoitajia Lähihoitajia Lääkäreitä Muut Yhteensä Terveyskeskusosasto 10,5 (varalla 2) 7,5 1 (1 varalla) 1 (lisäksi noin 2h / pv lääkäri) 1 kylvettäjä/hoitoapulainen, 4,75 laitoshuoltajaa 25 (varalla 3) Pitkäaikaishoidossa olevien asukkaiden keski ikä geriatrisen työn yksikössä 86 vuotta dementiatyön yksikössä 85,9 vuotta 3.2 Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalassa on yli 65 vuotiaiden hoitoon 10 asiakaspaikkaa (36:sta). Sairaalassa oli vuonna 2006 hoitopäiviä yhteensä , joista yli 65 vuotiaiden pitkäaikaista laitoshoitoa yhteensä hoitopäivää. Vuonna 2006 kuormitusprosentti oli 84 (aiemmin ollut 118 %), joten kaikki potilaat voidaan Lempäälässä hoitaa itse. Myös tapaturmahoidossa toisen kunnan alueella olevat siirretään kotikuntaan saamaan hoitoa. Terveyskeskussairaalassa tehdään A D hoitoisuusluokitus kaikille asiakkaille. Luokituksessa käytetään RAVA toimintakykymittaria. Lempäälässä ollaan siirtymässä uuden RAVAn käyttöön Palveluasuminen Lempäälä ostaa palveluasumisen, tuetun palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen paikkoja pääasiassa Ehtookodolta, mutta myös jonkin verran kunnan ulkopuolelta. Ehtookodon toimintaa ylläpitää yleishyödyllinen yhdistys Ehtookoto ry. Asumispalveluita ostetaan Mouhijärven hoitokoti Vanha Pappila Oy Sopimusvuorisäätiö Hoitokoti Arwola Oy 12

13 4 Nokia Nokian väkiluku oli , joista yli 65 vuotiaita oli (14,5 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita (6,6 % väestöstä). Nokian kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2006 oli 18,00 samoin kuin verovuonna Nokiala on valmistunut Kotoisa Ehtoo vanhuspalvelujen kehittämisstrategia joka on hyväksytty Nokian kaupungin valtuustossa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä nokialaisia oli vuonna ,8 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä ja palveluasunnoissa vastaavasti 1,1 prosenttia. Nokialla vanhustenhuollossa on käytössä RAI järjestelmä asiakkaiden hoidon suunnittelun tukena. 4.1 Laitoshoito Laitoshoito Nokialla jakautuu sairaanhoitoon ja vanhainkotihoitoon. Sairaanhoitoa nokialaiset vanhukset saavat pääosin Nokian terveyskeskuksessa vuodeosasto 2:lla. Vanhainkotihoitoa tarjotaan nokialaisille Vihnuskodissa, mikä on Nokian kaupungin omistama vanhainkoti Vanhainkoti Vihnuskoti tarjoaa nokialaisille vanhuksille pitkä ja lyhytaikaista laitoshoitoa. Vihnuskoti sijaitsee kauniilla paikalla Vihnusjärven rannalla, se on jaettu toiminnallisesti 5 osastoon. Hoitopaikkoja on yhteensä 140, joista 13 paikkaa on varattu lyhytaikaista, 111 pitkäaikaista ja 16 paikkaa dementiahoitoa varten. Vihnuskodissa kaikilla asukkailla on omahoitaja Lyhytaikaisen laitoshoidon tarkoituksena on tukea vanhuksen kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista, sekä ehkäistä pysyvään laitoshoitoon joutumista. Lyhytaikaisjakson pituus vaihtelee yksilöllisten tarpeiden mukaan, mutta pääsääntöisesti se on viikon kahden mittainen. Vihnuskodissa tarjotaan yksilöllistä, kuntouttavaa ja kodinomaista hoitoa vanhuksille, jotka eivät kotihoidon ja kotihoitoa tukevienkaan palvelujen turvin selviydy kotona tai palveluasumisessa. Dementiaosastolla vuorovaikutuksessa muistamattomien vanhusten kanssa käytetään apuna validaatiomenetelmää. Vuonna 2006 Vihnuskodissa tuotettiin yhteensä hoitopäivää, joista pitkäaikaisia , lyhytaikaisia ja dementiahoitoa Vihnuskodin käyttöaste oli 99 %. Vanhainkodissa on yksi alle 65 vuotias asukas. Vihnuskodin asukkaista vuonna ,4 % oli naisia ja 28,6 % miehiä. Asukkaiden keski ikä oli 81 vuotta. Asukkaista 21 % oli alle 75 vuotiaita ja 13,3 % yli 90 vuotiaita. Keskimääräinen hoitoaika Vihnuskodissa on 3,9 vuotta. Vihnuskodissa asukkaiden toimintakyky on samansuuntainen kuin vanhainkodeissa yleensä, pieniä poikkeamia lukuun ottamatta. Erittäin vaativaa hoitoa tarvitsevia asukkaita Vihnuskodissa ei vuonna 2006 ollut, kun taas fyysiseltä toimintakyvyltään huonokuntoisia Vihnuskodissa oli muita vanhainkoteja enemmän. 13

14 RAI arviointijärjestelmä Nokialla RAI järjestelmä on käytössä sekä koti että laitoshoidossa. Vihnuskodin kaikilla viidellä osastolla on vuodesta 2002 alkaen käytetty laitoshoidon RAI arviontijärjestelmää, joka tukee asukkaiden hoidon suunnittelua. Sen avulla myös seurataan hoidon tarvetta, laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia. Vihnuskodin asukasvalinnat tapahtuvat SAStyöryhmässä, jossa asukasvalinnan apuvälineenä käytetään joko kotihoidon tai laitoshoidon RAI:ta. Terveyskeskuksen vuodeosasto 2:lla tehdään laitoshoidon RAI vanhainkotiin odottavista potilaista. Vihnuskodin asukasvalinnoissa on käytössä RAI mittariston kriteerit: ADL arvot 5 6 (0 6) IADL arvot (0 21) CPS arvot 5 6 (0 6) Lisäksi otetaan huomioon CAPs läheisten muodostamasta tukijärjestelmästä yksinäisyys Vanhainkodissa RAI arviot tehdään kaikista pitkäaikaisasukkaista. RAI tietoja käytetään hoitosuunnitelmien pohjana, samoin kuin osastojen asukassijoitusten ja asukassiirtojen pohjatietona. Laitoshoidon RAI järjestelmässä jokaisen vanhuksen tarpeita, vahvuuksia ja ongelmia mitataan vähintään kahdesti vuodessa noin 400 muuttujan avulla. Kaikki hoitotyöntekijät on koulutettu tekemään RAI arviointeja. Hoitohenkilöstö Vihnuskodissa: Sairaanhoitajia Perus/lähihoitajia Osastonhoitaja Muuta Hoitohenkilökuntaa Yhteensä Vihnuskoti 10 (varalla 2) 57 (varalla 11) 5 1,5 fysioterapeuttia, ½ sosiaalityöntekijä, 1 kylvettäjä hoitajia 75 (varalla 13) Vihnuskodissa on hoitotyöntekijöiden lisäksi johtaja, toimistonhoitaja ja 17 laitoshuoltajaa. Henkilöstömitoitus vaihtelee osastojen välillä arvoilla Keväällä 2007 Länsi Suomen lääninhallitus antoi huomautuksen Nokian kaupungille Vihnuskodin alhaisesta hoitohenkilöstön määrästä, ja suositteli 24 hoitajan lisäystä hoitotyöhön. Samalla Länsi Suomen lääninhallitus suositteli osastoille seuraavia henkilöstömitoituksen suhdelukuja: Osastot 1 ja 2 > 0,7 Osastolla 3 > 0,75 Osasto A > 0,69 Osasto B > 0,8 Nokian kaupunginvaltuusto on sitoutunut nostamaan hoitohenkilökunnan määrän hyvälle tasolle eli suhdelukuun 0,7 vuoden 2009 loppuun mennessä. 14

15 4.1.2 Terveyskeskuksen vuodeosasto 2 Terveyskeskuksen vuodeosasto 2:lla on 40 hoitopaikkaa. Osaston potilaista vanhusten osuus näyttäytyy suurena, keskimäärin 16 potilasta odottaa pitkäaikaispäätöksellä muuta hoitopaikkaa. Nokialla on käytössä muutamia ylipaikkoja. Hoitopäiviä kertyi vuonna 2006 yhteensä , eli osastolla oli keskimäärin 40,7 potilasta päivässä. Pitkäaikaishoitopäiviä tuotettiin 9 290, ja lyhytaikaisia Vanhainkotipaikkaa terveyskeskuksen vuodeosasto 2:lla jonotetaan keskimäärin 3 kk. Terveyskeskuksen pitkäaikaispotilaiden keski ikä on noin 83 vuotta. Osastolla on kaksi lääkäriä, ja potilaiden lääketieteellisen hoidon vastuulääkärinä toimii geriatri. Henkilökuntaan kuuluu osastohoitaja, apulaisosastonhoitaja, sairaanhoitajia, perushoitajia, osastonsihteeri ja laitoshuoltajia. Osastolla pidetään tärkeänä yhteistyötä omaisten, fysioterapian, sosiaalityöntekijöiden, puheterapeutin, kotihoidon ja muiden sidosryhmien kanssa. Hoitohenkilöstö terveyskeskuksen vuodeosasto 2:lla: Sairaanhoitajia Perus/lähihoitajia Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja hoitohenkilökunta a yhteensä Terveyskeskus os. 2 11,5 (varalla 4) 11 (varalla 2) 1 1 hoitajia 24,5 (varalla. 6) Terveyskeskuksen vuodeosastolla työskentelee hoitotyöntekijöiden lisäksi 5 laitoshuoltajaa ja osastonsihteeri 4.2 Asumispalvelut Vanhuksille suunnatuista asumispalveluista, palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen Nokian kaupunki hankkii lähinnä ostopalveluna yksityisiltä palvelutuottajilta. Tuettuun asumiseen Nokialla ei vanhuksia ohjata. Tulevaisuudessa, Kotoisa Ehtoo vanhuspalvelujen kehittämisstrategia mukaan, asumispalveluissa panostetaan tehostettuun palveluasumiseen Palveluasuminen Ostopalvelusopimuksella ostetaan Vihnusrinnesäätiön Vastamajan palvelukeskuksesta 27 palveluasumispaikkaa. 15

16 4.2.2 Tehostettu palveluasuminen Tehostettua palveluasumista ostetaan 9 paikkaa Vihnusrinnesäätiön Vastamajan palvelukeskuksesta, Siunaukselakodista 10 paikkaa, samoin Virekoti Nokiasta ja Hämeenkyrön Kaarihovista 1 paikka (Dementiakoti Iltatuulesta ostettiin 1 paikka heinäkuun loppuun asti) yhteensä käytössä on 30 paikkaa. Tehostetun palveluasumisen asukasvalinnoissa on käytössä RAI mittariston kriteerit: ADL arvot 3 / 4 6 (0 6) IADL arvot suurempi kuin 14 (0 21) CPS arvot 3 6 / vähintään kognition keskivaikea heikkeneminen (0 6) Lisäksi otetaan huomioon CAPs läheisten muodostamasta tukijärjestelmästä yksinäisyys. 16

17 5 Pirkkala Pirkkalan väkiluku oli , joista yli 65 vuotiaita oli (11,5 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita 642 (4,2 % väestöstä). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä vuonna 2006 oli 8,4 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Pirkkalan kunnan tuloveroprosentti vuonna 2006 oli 18,25 ja verovuonna ,00 prosenttia. Vanhustyön strategiaa laaditaan parhaillaan, ja se valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Pirkkala on alle asukkaan kunta ja Paras puitelaki vaikuttaa Pirkkalan toimintaan. 5.1 Terveyskeskus osasto 2 Pirkkalan kunnassa on kaksi vuodeosastoa, joista osasto 1 on akuuttihoidon osasto ja osasto 2 pitkäaikaisen laitoshoidon osasto. Vuodeosasto 1 sijaitsee kunnan terveyskeskuksessa ja vuodeosasto 2 sijaitsee kunnan vanhainkoti palvelukeskus Pirkankoivun yhteydessä. Osastolla 1 on kuusi pitkäaikaishoitopaikkaa odottavaa asiakasta, joilla on pitkäaikaispäätös olemassa. Osasto 2 on 30 paikkainen pitkäaikaishoidon hoivaosasto. Vuonna 2006 tuotettiin pitkäaikaishoidon hoitopäivää, käyttöasteen ollessa 99 %. Osastolla on muutama alle 65 vuotias. 5.2 Vanhainkoti Pirkankoivu Vanhainkoti Pirkankoivussa on hoitopaikkoja yhteensä 32. Näistä pitkäaikaishoitopaikkoja on 14, lyhytaikaista 6 7 ja dementiahoitoa 12. Dementiahoidon paikoista 11 on pitkäaikaista, ja 1 lyhytaikainen paikka. Tarvittaessa järjestetään myös päivä ja yöhoitoa. Vanhainkotiin kuuluu kolme pienyksikköä, Apila, Tähkä ja Niittyvilla, joista viimeksi mainittu on 12 paikkainen dementiayksikkö. Pirkankoivun vanhainkoti tarjoaa yksilöllistä ja kodinomaista asumista vanhuksille, jotka eivät pärjää kotioloissa kotipalvelun ja muiden tukipalveluiden turvin. Vuonna 2006 pitkäaikaishoitopäiviä tuotettiin 4 909, lyhytaikaisia ja dementiahoitopäiviä Käyttöaste pitkäaikaishoidossa oli 96%, lyhytaikaisessa 82 % ja dementiassa 100 %. Vanhainkodin asukkaiden keski ikä oli 83,1 vuotta. 5.3 Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti palvelukeskus Pirkankoivussa on 16 tehostetun palveluasumisen asuntoa. Omat, yhden hengen asunnot sekä hoito ja palvelut on tarkoitettu huonokuntoisille, paljon apua tarvitseville ikäihmisille ympärivuorokautisesti. Hoito ja palvelut ovat kuntouttavaa, toimintakykyä tukevaa ja turvallista. Tehostetun palveluasumisen paikoista päätetään yhteistyössä moniammatillisessa SAS (selvitä arvioi sijoita) työryhmässä. Tehostetun palveluasumisyksikön yöhoito hoidetaan samassa rakennuksessa olevasta vanhainkodista jossa on yöhoito, samoin kuin vuodeosasto 2:llakin. Vanhainkotipalvelukeskus Pirkankoivu on selkeä kiinteä rakennuskeskittymä jossa vuodeosasto 2, vanhainkotiosastot ja tehostetut palveluasunnot ovat läheisessä yhteydessä keskenään. 17

18 Henkilöstö: Sairaanhoitajia Lähihoitajia Yhteensä Muuta Vanhainkotipalvelukeskus Pirkankoivu (tehostettu palveluasuminen) 2 4 6,25 Fysioterapeutti 25% 18

19 6 Tampere Tampereen väkiluku oli , joista yli 65 vuotiaita oli (15,5 % väestöstä). 75 vuotta täyttäneistä (15 029) Tamperelaisista 24,4 % oli joulukuussa 2006 vanhuspalvelujen piirissä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä vuonna 2006 oli 8,4 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Vanhusten käyttämien palvelujen kustannukset 75 vuotta täyttänyttä kohti vuonna 2006 olivat euroa. Tampereen kaupungin tuloveroprosentti verovuonna 2006 oli 18,00, samoin kuin verovuonna Vanhainkotihoito Vanhainkotihoidon tuotantoyksikkö tuottaa vanhainkoti ja vuodeosastohoitoa 35 osastolla yhteensä 962 rakenteellisella paikalla Koukkuniemen vanhainkodin alueella. Vuonna 2006 Koukkuniemen vanhainkodissa hoidettiin asiakasta. Hoitopäiviä kertyi yhteensä , joista vanhainkotihoidossa ja sairaalaosastoilla Yksityiset vanhainkodit tuottivat hoitopäivää. Geriatria ja pitkäaikaissairaanhoitopäiviä tuotettiin ja psykogeriatriahoitopäiviä Länsi Suomen lääninhallitus antoi maaliskuussa 2006 Tampereen kaupungille huomautuksen Koukkuniemen hoitohenkilökunnan riittämättömyydestä. Huomautuksen mukaan Koukkuniemen koulutetun hoitohenkilöstön määrää tuli lisätä vähintään 103 hoitajalla mennessä. Vaaditusta lisäyksestä kuluneen vuoden aikana lääninhallituksen suosituksen mukaisessa aikataulussa perustettiin 68 vakanssia, joista saatiin täytettyä runsaat 40. Oman tuotannon lisäksi Tampereen kaupunki ostaa vanhainkotipalvelua neljältä yksityiseltä vanhainkodilta yhteensä 59 paikkaa. 6.1 Laitoshoito Laitoshoitoon kuuluvien Tampereen kaupungin sairaaloiden ja vanhainkodin tarkoituksena on tarjota tamperelaisille, pääasiassa ikääntyneille henkilöille terveyden, toimintakyvyn tai sosiaalisen hyvinvoinnin tueksi heidän tarvitsemaansa tietoa, apua, hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta lyhytaikaisen tai pysyvän sairaala tai laitoshoidon aikana. Päivätoiminnalla ja omaishoidon tuella tuetaan kotona asumista ja ehkäistään tai siirretään ympärivuorokautisen laitoshoidon tarvetta. Laitoshoidon tasoa ja työn kuormittavuutta arvioitiin RAIarviointijärjestelmällä. Kaikessa vanhainkotihoidon toiminnassa noudatetaan asiakaslähtöistä toimintatapaa, hyvää ammattietiikkaa ja moniammatillista yhteistyötä. Laitoshoito jakautuu sairaalahoidon, vanhainkotihoidon ja päivätoiminnan tuotantoyksiköihin. Sairaalahoitoon kuuluvat Hatanpään puistosairaala ja Kaupin sairaala. Vanhainkotihoitoon kuuluvat Koukkuniemen vanhainkoti ja vuodeosastot. Päivätoimintaan kuuluvat vanhusten päiväkeskukset, palvelukeskukset ja korttelikerhot sekä omaishoidon tuki. 19

20 6.2 Sairaalahoito Tampereella terveyskeskustasoista ikäihmisten hoitoa tuotetaan Hatanpään puistosairaalassa ja Kaupin sairaalassa. Hatanpään puistosairaalan geriatrian osastoryhmä koostuu viidestä osastosta, ja niissä on hoitopaikkoja yhteensä 160. Hoitopäiviä vuoden 2006 aikana oli Hatanpään puistosairaalan akuuttiosastolla hoidetaan käytösoireisia dementiaa sairastavia potilaita. V osastojen toiminnot kohdentuvat potilasryhmiin, joita ovat aivohalvauspotilaat, moniongelmaiset lonkkamurtumapotilaat ja moniongelmaiset, ennenaikaiseen laitoshoitoon joutumisen suhteen riskiryhmän vanhukset. Näiden potilasryhmien hoito on aina vaativaa perushoitoa. Lisäksi psykogeriatrisella osastoryhmällä on viisi osastoa, jotka ovat erikoistuneet vanhuspsykiatrisiin potilaisiin. Hoitopaikkoja niissä yhteensä 176. Hatanpään kantasairaalassa alkoi vuoden 2007 joulukuussa noin kaksi vuotta kestävä remontti, mikä tulee hieman laskemaan hoitopaikkojen lukumäärää. Kaupin sairaalassa on lisäksi 266 hoitopaikkaa, mitkä muodostuvat muistipoliklinikan ja geriatrian konsultaatiopoliklinikan hoitopaikoista. Kaupin sairaalassa oli vuonna 2006 keskimäärin potilasta, jotka odottivat kotiutusta ympärivuorokautiseen asumispalveluun tai vanhainkotihoitoon. Hoito jakautuu lyhyt ja pitkäaikaiseen sairaala tai vanhainkotihoitoon. Vanhainkotihoidossa toteutetaan joustavaa paikkarakennetta, mikä tarkoittaa, että mahdollisuuksien mukaan asukkaan tai potilaan tarvitsema lisähoito annetaan ilman, että asukkaan tai potilaan tarvitsee muuttaa. Hoitopäiviä vuonna 2006 kertyi Kaupin sairaalassa ja Hatanpään puistosairaalassa on yhteensä 602 sairaalapaikkaa. Vuoden 2007 aikana Koukkuniemen alueella tulee olemaan ainoastaan vuode ja vanhainkotiosastoja. Hoivaosastot muutetaan joko vuodeosastoiksi tai vanhainkotiosastoiksi. Vanhainkotiosastoilla asukashuoneet ovat pääsääntöisesti yhden hengen huoneita. Kahden hengen huoneisiin sijoitetaan ainoastaan aviopareja tai asukkaita, jotka haluavat asua yhdessä. Vanhainkotihoitoon kuuluva lääkärin antama hoito tapahtui vanhainkodin poliklinikalla tai säännöllisillä lääkärinkierroilla osastoilla. Koukkuniemen vuodeosastoista yksi on erikoistunut lonkkamurtumapotilaitten kuntoutusosastoksi. Sairaala/laitos Osastoja Paikat Hatanpään puistosairaala 336 Geriatrinen osastoryhmä U1,U3,V1,V2,V3=5 160 Psykogeriatrinen osastoryhmä U2,K03,K04,K11,K12=5 176 psykogeriatrinen pkl Kaupin sairaala 280 vuodeosastot kotiutusosasto, Kauppi 14 päiväsairaala, Kauppi muistipoliklinikka geriatrian konsultaatio pkl Sairaalapaikat yhteensä

21 Henkilöstö: Hatanpään puistosairaala Kaupin sairaala Yhteensä Palveluasuminen Vuonna 2006 Tampere hankki vanhusten asumispalvelut ostopalveluna tai kohdennetulla avustuksella. Palveluasumisen, jossa henkilökuntaa oli alle 0,2 henkeä / asukas, piirissä oli ( ) 187 yli 65 vuotiasta. Asumisvuorokausia heille kertyi yhteensä Palveluasumisen, jossa henkilöstömitoitus oli 0,195 0,394 henkeä / asukas, piirissä oli 268 yli 65 vuotiasta ( ). Asumisvuorokausia heille kertyi Tehostetun palveluasumisen, jossa henkilöstömitoitus oli >0,4 henkeä / asukas, piirissä oli 288 yli 65 vuotiasta asukasta. Heille kertyi asumisvuorokausia yhteensä

22 7 Vesilahti Vesilahden väkiluku oli 3 949, joista yli 65 vuotiaita oli 635 (16,1 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita 302 (7,6 % väestöstä). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä vuonna 2006 oli 8,6 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Vesilahden kunnan tuloveroprosentti verovuonna 2006 oli 19,00 samoin kuin verovuonna Vesilahdella otettiin vuoden 2006 aikana vaiheittain käyttöön terveyskeskuksen ja vanhustyön yhteisen tietojärjestelmän Mediatrin käyttöliittymä, ja uudistuksen vuoksi tuotteistushankkeessa käytettiin sekä asumispalvelujen että laitoshoidon laskennassa vuoden 2007 talousarviolukuja Terveyskeskuksen vuodeosasto Kaikki Vesilahden kunnan laitoshoidon paikat sijaitsevat samassa rakennuksessa Vesilahden terveyskeskuksessa. Vanhainkoti ja hoivaosastolla toteutetaan pitkäaikaispotilaiden toimintakykyä ja hyvinvointia ylläpitävää hoitoa. Saattohoito kuuluu olennaisena osana osastojen luonteeseen. Vuodeosastolla ei normaalisti ole pitkäaikaispotilaita, mutta lyhytaikaispotilaita osastolla oli noin 1 3 paikkaa kerrallaan. Hoitopäiviä vuodeosastolle arvioitiin vuonna 2007 kertyvän Hoivaosasto Hoivaosastolla on yhteensä 18 pitkäaikaispaikkaa. Hoitopäiviä hoivaosastolle arvioitiin vuonna 2007 kertyvän Dementiaosasto Dementiaosasto Anttilassa oli vuonna pitkäaikaispaikkaa ja 1 lyhytaikaispaikka (intervallipaikka). Hoitopäiviä dementiaosastolle arvioitiin vuonna 2007 kertyvän Asumispalvelut Vesilahti tuottaa asumispalvelut omana palvelutuotantonaan (ei tehostettua). Kirkonkylän palvelutalossa on yhteensä 10 paikkaa, ja Narvan palvelutalossa 8 paikkaa. Lisäksi Vesilahti on hankkinut ostopalveluna yhden tehostetun palveluasumisen paikan Akaan kunnan alueelta. Terveyskeskusta on laajennettu viime vuosina, ja siihen on valmistumassa muun muassa 10 paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Vanhuksille tarkoitettu vuokrarivitalo Iltarusko sijaitsee lähellä palvelutaloa. Asumisvuorokausia arvioitiin vuonna 2007 kertyvän asumispalveluissa Asumispalveluissa työskenteli vuonna ,5 kodinhoitajaa. Narvan palvelutalolla siirryttiin vuoden 2006 aikana omahoitajajärjestelmään. 22

23 Terveyskeskusta on laajennettu viime vuosina, ja siihen on valmistumassa muun muassa 10 paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Henkilökunta: Sairaanhoitaja Perushoitaja Laitosapulainen Yhteensä Muuta Vuodeosasto 6 1/ /2 Hoivaosasto kiertävää perushoitajaa Dementiaosasto

24 8 Ylöjärvi Ylöjärven väkiluku oli (Viljakkala sis.), joista yli 65 vuotiaita oli (11,5 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita (4,7 % väestöstä). Ylöjärven kaupungin tuloveroprosentti verovuonna 2006 oli 18,25 samoin kuin verovuonna Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä vuoden 2006 lopussa oli 6,15 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Ylöjärvellä tuotetaan omana toimintana vanhustenhuollon palveluita terveyskeskuksen sairaalassa, Tiuravuoren vanhainkodissa, Kuntoutus ja muistikeskuksessa, Elokaaren palvelukeskuksessa sekä Ryhmäkoti Fröökynässä. Ylöjärvellä on laadittu kaupunkistrategiaan ja perusturvaosaston strategiaan pohjautuva vanhustyön strategia vuosille Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalassa on yhteensä 38 hoitopaikkaa, joista 10 on varattu pitkäaikaispotilaille. Hoitopäiviä vuonna 2006 oli yhteensä , joista pitkäaikaishoidon päiviä 2476 (19 %), ja käyttöaste oli 92 %. Terveyskeskussairaalasta on tehty laatuprosessien kuvaus. 8.2 Tiuravuoren vanhainkoti Tiuravuoren vanhainkoti tarjoaa yksilöllistä hoitoa kodikkaassa ja turvallisessa ympäristössä ensisijassa niille vanhuksille, jotka eivät enää runsainkaan avohuollon palveluin tule toimeen omassa kodissaan. Tiuravuoren vanhainkodissa on tarjolla pitkäaikaista, lyhytaikaista ja osavuorokautista hoitoa. Hoitopaikkoja on yhteensä 60, joista 50 paikkaa on varattu pitkäaikaisille asiakkaille ja 10 paikkaa lyhytaikaisille asiakkaille. Lisäksi lyhytaikaisyksikön yhteydessä on 12 päivähoitopaikkaa vanhuksille. Pitkäaikaisosastoja on kolme: Perttelintupa, Tarupirtti ja Tiurala (dementiaosasto). Lyhytaikaista hoitoa ja päivähoitoa antaa lyhytaikaisyksikkö. Tiuravuoren pitkäaikaishoidon hoitopäivien lukumäärä vuonna 2006 oli yhteensä , joista dementiahoidon osuus Dementiaosastolla on 16 asukaspaikkaa ja 3 mahdollista lisäpaikkaa. Dementiaosasto on peruskorjattu vuonna 2006 toimivaksi ja viihtyisäksi. Pääasiassa asukkailla on käytössään yhden hengen huoneet, kolmea kahden hengen huonetta lukuun ottamatta. Jokaisessa huoneessa on oma wc ja suihkutila. Asukkaat voivat ulkoilla aidatulla piha alueella turvallisesti. Dementiaosastolla hoitotyön tavoitteena on tarjota asukkaille kunnioittava, laadukas, turvallinen ja yksilöllinen hoito kodinomaisessa ilmapiirissä huomioiden asukkaan voimavarat. Hoitotyö toteutetaan yhteistyössä asukkaan omaisten ja eri ammattiryhmien kanssa. Lyhytaikaisyksikössä on 10 ympärivuorokautista lyhytaikaispaikkaa ja 12 päivähoitopaikkaa. Yksikkö tukee vanhusten kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Tavoitteena on kotona selviytymisen edistäminen kuntouttavien jaksojen avulla sekä hoitavan omaisen tukeminen. Lyhytaikaishoitopäivien määrä vuonna 2006 oli ja päivähoitopäivien määrä

25 8.3 Kuntoutus ja muistikeskus Kuntoutus ja muistikeskus aloitti toimintansa Tiuravuoren vanhainkodin yhteyteen rakennetussa uudessa rakennuksessa vuonna Osasto jakautuu ensimmäisessä kerroksessa toimivaan kuntoutusosastoon ja toisessa kerroksessa toimivaan muistiosastoon. Kuntoutusosasto on väliporras sairaalan ja kodin välillä eri asiakkaille, jotka sairaalahoidon päätyttyä tarvitsevat aktiivista, moniammatillista kuntoutusta tai apua selviytymisessään. Muistiosasto tukee kotona tapahtuvaa hoitoa. Kuntoutus ja muistikeskuksen toimintaajatuksena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kartoittaminen, parantaminen ja ylläpitäminen. Henkilökuntaa Kuntoutus ja muistikeskuksessa on paikalla vuorokauden ympäri. Yöaikana paikalla on yksi yöhoitaja. Yhteistyötä tehdään myös tiiviisti sosiaalityöntekijän, puheterapeutin sekä kotihoidon kanssa. 8.4 Elokaaren palvelukeskus Elokaaren vanhustenpalvelut koostuvat ympärivuorokautisista hoitoa tarjoavista asumispalveluyksiköstä, dementiakodista ja lyhytaikaisyksiköstä. Palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät enää pärjää runsaankaan kotihoidon turvin omassa kodissaan. Kaikissa yksiköissä asukkailla on omahoitaja ja toimintaperiaatteita ovat kuntouttava toimintatapa, kodinomaisuus, yksilöllisyyden kunnioitus ja validaatiomenetelmä vuorovaikutustapana toimittaessa muistamattomien vanhusten kanssa. Saattohoito kuuluu Elokaaren toimintaperiaatteisiin. Asukkaat saavat tarvitsemansa lääkäripalvelut Viljakkalan terveysasemalta. Asumispalveluyksikössä asuu viisitoista vanhusta. Asuinhuoneiden koko on noin 17 neliötä ja jokaisessa on oma wc/suihkutila. Asukkaat maksavat itse vuokran ja tarvitsemansa hoivan ja palvelut. Osa asukkaista on vuoteeseen hoidettavia mutta ei sairaalahoitoa tarvitsevia. Dementiakoti on runsaasti hoitoa, valvontaa ja ohjausta tarvitseville muistamattomille vanhuksille tarkoitettu hoitolaitos. Osa asukkaista on vuoteeseen hoidettavia. Dementiakodissa on yksitoista pitkäaikaishoitopaikkaa. Asukkailla on käytössään yhden tai kahden hengen huoneita, varustettuna omalla wc/suihkutilalla. Lyhytaikaisyksikössä on viisi lyhytaikaispaikkaa ja lisäksi yksikkö käsittää päivätoiminnan. Lyhytaikaisasiakkaat ovat yksikössä pääsääntöisesti viikon kahden viikon mittaisilla hoitojaksoilla, lähinnä kuntoutumassa sairaalajakson jälkeen tai omaisen levon vuoksi. Lyhytaikaishuoneista toinen on kahden hengen ja toinen kolmen hengen huoneisto. Päivätoimintaa Elokaaressa on tiistaisin ja joka toinen torstai. Päivän aikana asiakkailla on mahdollisuus osallistua virikkeelliseen toimintaan, ruokailla, saunoa ja saada asiointiapua. 8.5 Asumispalvelujen ostopalvelut Oman toiminnan lisäksi Ylöjärvi ostaa asumispalveluita Ylöjärven Kaksikolta: palvelutalosäätiö 21 paikkainen Keihäsniemen dementiakoti (ent. Soppeenkodit Selma ja Bertta) tarjoaa tehostettua palveluasumista. 25

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN Liite 6/ Petula 19.3.2015 25 IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN Perusturvalautakunta 19.3.2015 25 2 (6) 1. Yleiset periaatteet ennen ympärivuorokautisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille Yksilövastuinen hoitotyö opas omahoitajille JOHDANTO... 3 YKSILÖVASTUINEN HOITOTYÖ... 4 OMAHOITAJUUS... 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN... 6 OMAHOITAJAN TEHTÄVÄT... 7 HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMA... 9 HOITOTUKI...

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2014 LUKIEN

IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2014 LUKIEN Pirkkalan yhteistoiminta-alue Vanhusten palvelut 1 (8) IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2014 LUKIEN id: 404395 2 (8) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 4/2014 2.12.2014 Asiat VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 VANH 26 TUTUSTUMINEN MAIJALAN LAAJENNUSOSAAN MATTILAAN 26 VANH 27 TIETOA KANGASALAN

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa KIRSI HYNNINEN, KOTIHOIDON ESIMIES VARKAUS-JOROINEN SOSIAALI - JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA -ALUE Tervehdys Joroisista Joroinen sijaitsee

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

PALVELUASUMINEN PALVELUASUMINEN 1 (5)

PALVELUASUMINEN PALVELUASUMINEN 1 (5) 1 (5) Päivitetty 7/2016 Kemin kaupunki tuottaa palveluasumista itse, ostopalveluna sekä palvelusetelillä. Palveluasumiseen haetaan hakemuksella. Luotsi- työryhmä tekee päätöksen palveluasumisesta. Hakemuksia

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 72 Opas

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2016 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Sivu 1 / 5 JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Hakemuksen saapumispäivä: 1. MITÄ HAETAAN JAKSOHOITO, minkä verran jaksohoitoa haetaan: PALVELUASUMINEN (ei ympärivuorokautinen) RYHMÄKOTI(ei ympärivuorokautinen)

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä Eläkeläisneuvoston kokous Torstai 28.2.2013 Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto 1 2 3 TERÄSMUMMOT JA -VAARIT Yli 90-vuotiaat ovat yllättäneet Lahden sosiaali- ja terveysviraston.

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole Ltk 15.2.2012 s. 1/6 IKÄIHMISTEN ELÄMÄNLAADUN TURVAAMINEN 264 761 181 (43,1 %) Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Ryhmäkoti Männikkö. Kangasniemi 2.2.2015 1

Ryhmäkoti Männikkö. Kangasniemi 2.2.2015 1 Ryhmäkoti Männikkö Kangasniemi 1 Kangasniemen kunta/ perusturvapalvelut Kangasniemen kunta on perustettu v. 1867 Kangasniemen kunnan väkiluku väestörekisterikeskuksen mukaan on 5694 henkilöä 31.12.2014.

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Selvitys Aluehallintoviraston selvityspyyntöön vanhuspalveluiden tilasta Nurmijärvellä

Selvitys Aluehallintoviraston selvityspyyntöön vanhuspalveluiden tilasta Nurmijärvellä Sosiaali- ja terveyslautakunta 60 20.10.2015 Selvitys Aluehallintoviraston selvityspyyntöön vanhuspalveluiden tilasta Nurmijärvellä SOSTER 60 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon on 12.6.15 saapunut kantelu

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus 31.3.2016 Tähän tarvittaessa otsikko Perusturvajohtaja Liisa Ståhle ja vt. Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta Osavuosikatsaus 2: tammi-elokuu 2014 Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvät ja tarkentuvat tilinpäätöksen yhteydessä. Katso myös kuvaajat aineiston

Lisätiedot