IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT JA LAITOSHOITO TUOTTEISTUS 5/ /2007 LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT JA LAITOSHOITO TUOTTEISTUS 5/2007 12/2007 LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT JA LAITOSHOITO TUOTTEISTUS 5/ /2007 LOPPURAPORTTI Sirpa Köppä Tommi Lehtokangas

2 TIIVISTELMÄ Hankkeen tavoitteet Hankkeen eteneminen Aikataulu Ohjausryhmän kokoontumiset Tuotteiden määrittely Kangasala Terveyskeskus, vuodeosasto Vanhainkoti Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Lempäälä Vanhainkoti Terveyskeskussairaala Palveluasuminen Nokia Laitoshoito Vanhainkoti Terveyskeskuksen vuodeosasto Asumispalvelut Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Pirkkala Terveyskeskus osasto Vanhainkoti Pirkankoivu Tehostettu palveluasuminen Tampere Vanhainkotihoito Laitoshoito Sairaalahoito Palveluasuminen Vesilahti Terveyskeskuksen vuodeosasto Hoivaosasto Dementiaosasto Asumispalvelut Ylöjärvi Terveyskeskussairaala Tiuravuoren vanhainkoti Kuntoutus ja muistikeskus Elokaaren palvelukeskus Asumispalvelujen ostopalvelut Kustannuslaskenta Lähtökohdat Laskentatyökalu Hinnat Tulosten arviointi ja jatkotoimenpiteet...30 Liite 1: Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteet...31 Liite 2 a: Yhteenveto kuntien laitoshoidon järjestämistavoista ikäihmisille...32 Liite 2 b: Yhteenveto kuntien asumispalveluiden järjestämistavoista ikäihmisille...33 Liite 3: Ostopalveluna hankittavien palvelujen hinnat...34 Liite 4: Kustannuslajien % osuudet hoitopäivän hinnasta...35 Liite 5: Hoitohenkilöstön mitoitus...36 Liite 6: Seutukunnan väestö *...37 Liite 7: Yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä Liite 8: Seutukunta yli 75 vuotiaat, *...38 Liite 9: Väestö yli 65 vuotiaat, prosentuaalinen muutos *

3 TIIVISTELMÄ Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistushanke toteutettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä toukokuun 2007 ja joulukuun 2007 välisenä aikana. Tuotteistushanke oli jatkoa Tampereen seudulla vuodesta 2003 tehdylle tuotteistustyölle. Tänä aikana on tuotteistettu lasten päivähoito, vanhusten kotihoito, terveyskeskusten vastaanottopalvelut ja nyt viimeisimpänä ikäihmisten asumispalvelut ja laitoshoito. Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistuksessa olivat mukana kaikki Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti, sekä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven kaupungit. Tuotteistusta ohjasi kyseisen toiminta alueen ammattilaisista koottu ohjausryhmä, joka koostui hankkeessa mukana olevien kuntien perusturvajohtajasta, laitoshoidon johtajasta, vanhainkodin johtajasta, sosiaali ja terveystoimen johtajasta, kotihoidon johtajasta, vanhustyön johtajasta, johtavasta lääkäristä ja laskentapäälliköstä. Ohjausryhmässä olivat mukana Tarja Marjamäki, Jaana Ihalainen, Anna Liisa Ojala, Raimo Nieminen, Leena Rinne, Sirpa Ellala, Mauri Jokinen ja Kristiina Michelsson. Lisäksi ohjausryhmän jäsenet nimesivät varahenkilöikseen ryhmän, jossa olivat mukana sosiaali ja terveystoimen johtaja Pirkko Partanen, erityisasiaintuntija Marketta Toikkonen, vanhustyön johtaja Kristiina Kalliovalkama, vt. vanhuspalveluiden johtaja Irma Rautanen ja talouspäällikkö Eeva Saarijärvi. Lisäksi hankkeen toteutuksessa oli mukana kuntien talouspäälliköitä, johtavia hoitajia ja laitospalveluiden päälliköitä. Hankkeessa työskentelivät suunnittelijat Sirpa Köppä ( ) ja Tommi Lehtokangas ( ). Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistushankkeen tavoitteena oli seudullisesti yhtenäisten ja vertailukelpoisten tuotteiden määrittely, tuotekuvaukset sekä laskentatapa, jolla voidaan vuosittain selvittää tuotekohtaiset kustannukset. Seudullisesti yhtenevien tuotteiden määrittelyn lähtökohtana käytettiin Tampereen kaupungin tilaajaorganisaation määrittelemiä tuotteita. Kuntien toiveena oli saada tuotteiden kustannuslaskentaan yhdenmukainen, selkeä ja yksinkertainen malli, joka antaa riittävän tarkan ja yhteisesti hyväksyttävän lopputuloksen. Tuotteille laskettiin hinnat sekä brutto että nettoperusteisesti. Seudullisella tuotteistuksella haettiin myös vertailtavuutta Tampereen kaupungin vastaaviin tuotteisiin soveltuvin osin. Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon seudullisen tuotteistushankkeen lopputuloksina saatiin aikaan yhtenäiset palvelutuotteet, yhtenäisin perustein selvitetyt tuotehinnat, kuvaus palvelutuotteiden sisällöstä ja kustannuksista sekä kuntien erilaisista toimintaympäristöistä. Konkreettisimpana lopputuloksena kunnille rakentui Excel pohjainen laskentatyökalu. Tampereen kaupungin asumispalveluille ja laitoshoidolle ei hankkeen yhteydessä laadittu omaa laskentataulukkoa, vaan kustannustiedot perustuvat Tampereen kaupungin hyvinvointipalveluiden kehittämisyksikön (HYKE) laskemiin kustannusten jaotteluihin ja vyörytyksiin. Seudun kunnat ovat väestörakenteeltaan erilaisia ja vanhainkodeissa, laitoshoidossa ja asumispalveluissa toiminta ja työn jakaminen henkilöstön kesken onkin hieman eri tavoin organisoitua. Nämä tekijät vaikuttavat osaltaan tuotekohtaisiin hintoihin. On kuitenkin huomattava, että pelkkien kustannuslaskennan tietojen perusteella ei voida suoraan arvioida kuntien asumispalveluiden ja laitoshoidon tehokkuutta tai asiakkaan kokemaa laatua. 3

4 1.1 Hankkeen tavoitteet Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistushankkeen tavoitteena oli seudullisesti yhtenäisten ja vertailukelpoisten palvelutuotteiden ja niiden sisältöjen määrittely sekä yhtenäinen laskentatapa, jonka perusteella tuotteille voidaan vuosittain laskea tuotekohtaiset seudullisesti vertailukelpoiset hinnat. Kuntien toiveena oli kehittää tuotteiden kustannuslaskentaan yhdenmukainen, selkeä ja yksinkertainen malli, joka antaa riittävän tarkan ja yhteisesti hyväksyttävän lopputuloksen. Rakennettavan laskentamallin tuli olla sellainen, että laskurin avulla voitaisiin vuosittain laskea uudet hinnat tilinpäätöstietojen ja suoritemäärien avulla. Tällöin kustannuslaskenta ei jäisi vain kertaluonteiseksi hankkeeksi ja nyt kerättyjä pohjatietoja voitaisiin hyödyntää myös tulevina vuosina laskennan lähtökohtina. Kuntayhtymän tehtävään osoittamat suunnittelijat koordinoivat hankkeen etenemistä ja huolehtivat käytännön suunnittelusta, toteutuksesta ja laskennasta. Kuntien roolina oli toimia tiedonantajana ja hankkeen operatiivisena toteuttajana. Tiivis vuorovaikutus kuntien ja suunnittelijoiden välillä takasi sen, että kuntien toiveet huomioitiin hankkeen eri vaiheissa. 1.2 Hankkeen eteneminen Aikataulu Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistamishankkeelle haettiin sosiaali ja terveysministeriöltä valtionavustusta, sitä kuitenkaan saamatta. Tästä johtuen hankkeen työsuunnitelma laadittiin uudelleen ja hankeaika tiivistettiin kahdeksaan kuukauteen. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti hanke käynnistyi toukokuussa. Hankkeen kokonaisbudjetiksi päätettiin euroa. Kuntayhtymän kohdentamat suunnittelijat hoitivat hankkeen käytännön toteutuksen ja koordinoinnin toimien lisäksi ohjausryhmän asiantuntijasihteeristönä. Hankkeen aikataulu on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1: Hankkeen aikataulu Työvaihe Toukokuu Hanke käynnistyy, ohjausryhmän kokous Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuntakäynnit, taustatiedon hankinta, ohjausryhmän kokous Kuntakäyntejä, kustannuslaskentavaihe. Ohjausryhmän kokous Kuntakäyntejä, kustannuslaskentavaiheen päättäminen, Ohjausryhmän kokous Toinen suunnittelijoista siirtyy uusiin tehtäviin. Loppuraportin valmistaminen, hankkeen tulosten esittely. Esitteen laadinta tuotteistushankkeista. Projektin päättäminen. 4

5 Hankkeen aikana suunnittelijat kävivät vähintään kaksi kertaa henkilökohtaisesti tapaamassa kuntien yksiköiden johtavia viranhaltijoita ja taloushenkilöitä. Ensimmäisellä kuntakäynnillä käytiin yhdessä läpi laskettavina olevien yksiköiden tilinpäätös 2006 tai talousarvio 2007 tiedot yksityiskohtaisesti jakoperusteineen. Toisella kuntakierroksella tarkistettiin vielä tilikohtaisesti jakoperusteet olemassa olevien laskupohjien täsmentämiseksi ja tehtiin tarvittavat muutokset ja lisäykset laskukaavoihin Ohjausryhmän kokoontumiset Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Ensimmäinen kokoontuminen järjestettiin Kokouksen järjestäytymisen jälkeen käytiin läpi hankkeen toimintasuunnitelma ja aikataulu sekä keskusteltiin tuotteiden määrittelystä ja valinnasta. Lisäksi kokouksessa keskusteltiin RAI mittariston hyödyntämismahdollisuuksista tuotteistusprosessissa sekä mahdollisesta työajanseurannan toteutuksesta. Ohjausryhmän toinen kokous järjestettiin Kokouksen aluksi ohjausryhmä nimesi varajäsenensä. Kokouksessa todettiin toimintasuunnitelmaan tehdyt lisäykset ja hyväksyttiin hankkeen toteutusaikataulu ja valittiin laskennan kohteena olevat tuotteet. Ohjausryhmän kolmas kokoontuminen järjestettiin Kokouksessa sovittiin kaikille yhteisistä vyörytysperusteista ja käytiin läpi hankkeen tilannekatsaus, sekä keskusteltiin kunnissa tehtyjen prosessikuvauksien mahdollisesta kartoittamisesta tuotteistuksen loppuraportin yhteydessä. Ohjausryhmän neljäs ja viimeinen kokoontuminen päätti hankkeen operatiivisen ohjaamisen. Kokouksessa tarkasteltiin kustannuslaskennan tuloksia ja keskusteltiin seudullisen tuotteistamisen jatkosta. Seudullisen tuotteistuksen kuntayhtymän koordinoimana todettiin päättyvän ja siirtyvän jatkossa peruskuntien toiminnaksi Tuotteiden määrittely Tuotteiden valinta ja sisältöjen määrittely perustui Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallituksen päätöksen mukaisesti soveltuvin osin Tampereen kaupungin omassa tuotteistuksessaan käyttämiin tuotteisiin. Suoriteyksikkönä käytettiin hoitopäivää tai asumisvuorokauden hintaa. Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistamishankkeen kohteiksi valittiin seuraavat kuusi tuotetta (liite 1). Laitoshoito (terveyskeskus): pitkäaikainen laitoshoito / hoitopäivä Vanhainkoti: pitkäaikainen laitoshoito / hoitopäivä lyhytaikainen laitoshoito / hoitopäivä dementiayksikön laitoshoito / hoitopäivä 5

6 Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida enää järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Siihen sisältyy hoidon lisäksi täysi ylläpito kuten ruoka, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Pitkäaikaishoidosta päättää yleensä alueellinen työryhmä, johon tavallisesti kuuluvat ainakin kotisairaanhoitaja ja/tai kotipalvelutyöntekijä, pitkäaikaishoidosta kunnassa vastaava lääkäri ja vanhustyön sosiaalityöntekijä. Mukana voivat olla myös esimerkiksi psykologi ja fysioterapeutti. Lyhytaikaisella ja jaksottaisella laitoshoidolla tuetaan vanhuksen kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista. Samalla ehkäistään pysyvän laitoshoidon tarvetta. Lyhytaikaishoitojaksot voivat olla säännöllisiä, jolloin ne vuorottelevat kotona asumisen kanssa. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään tavallinen hoitopäivämaksu. Terveyskeskuksissa pitkäaikaisella laitoshoitopaikalla olevat ovat monesti laitoshoitopaikkaa odottavia. Asumispalvelut: palveluasuminen / asumisvuorokausi o Ensisijaisesti asukkaalle, joka tarvitsee useissa henkilökohtaisissa toiminnoissaan jokapäiväistä aikaa vievää toisen henkilön apua, tai huomattavassa määrin säännöllistä ohjausta ja / tai valvontaa. tehostettu palveluasuminen / asumisvuorokausi o Ensisijaisesti asukkaalle, joka on jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon ja valvonnan tarpeessa. Palveluasumiseen kuuluu asunnon lisäksi (asukas vuokrasuhteessa) päivittäisten palveluiden järjestäminen. Palveluasunnoissa henkilökunta on paikalla päivisin ja erityistä huomiota on kiinnitetty liikkumisen esteettömyyteen, turvapalveluihin ja apuvälineisiin. Tehostetussa palveluasumisessa vanhukselle on asunnon (asukas vuokrasuhteessa) lisäksi turvattu ympärivuorokautinen hoiva ja hoito. Palvelutalossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden ja erityistä huomiota on kiinnitetty liikkumisen esteettömyyteen, turvapalveluihin ja apuvälineisiin. Seudulla ei ole käytössä yhteistä hoitoisuusluokitusta. Tampere on siirtymässä kohti RAIhoitoisuusluokittelun (Resident Assesment Instrument) mukaista tuotteistusta, mutta vastaavaa luokittelua ei voitu ottaa käyttöön seudullisesti. RAI on tällä hetkellä käytössä Nokialla ja Tampereella. Syksyn 2007 aikana RAI luokittelu on otettu myös laitoshoidon osalta käyttöön Pirkkalassa. Ylöjärvellä RAI mittarin käyttöönottokoulutus on ollut syksyn 2007 aikana ja mittari otetaan käyttöön vuoden 2008 alusta laitoshoidossa ja kotihoidossa. RAI järjestelmä on vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi ja seurantajärjestelmä. Järjestelmä soveltuu yksilön hoito ja palvelusuunnitelman laadintaan ja hoidon tulosten seurantaan. RAI järjestelmä muodostaa mittareineen ja tunnuslukuineen työvälineen palvelujen suunnitteluun ja tulosten seurantaan, sekä henkilöstön johtamiseen. Laadun arviointi perustuu Yhdysvalloissa kehitettyihin laatuindikaattoreihin. Indikaattorit kuvaavat mahdollisten laatuongelmien esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta hoitoprosessien ja tuloksien kautta. Laitoshoidossa hoidon laadun määrittämistä vaikeuttaa muun muassa asukkaiden vaihtuvuus, mikä saattaa virheellisesti kohentaa tai huonontaa laatua. (Stakes) 6

7 Hoitotyön laadunarviointia varten on valittu erityisiä painopisteitä, esimerkiksi: ravitsemuksen seuranta apuvälineiden tarpeen tarkistus ja hankinta lääkkeiden määrä lääkityksen tarkistus kivun hoito Rava toimintakykymittaria voidaan käyttää ikäihmisten toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin yksilö ja yksikkötasolla. Toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön toimintakykyä päivittäisissä perustoiminnoissa ja selviytymistä arkirutiineista (liikkuminen, pukeutuminen, syöminen ja peseytyminen). Alentuneen toimintakyvyn ohella palveluntarvetta lisäävät yksin asuminen, puutteelliset asuinolosuhteet ja asuinympäristöt sekä läheisen tukihenkilöverkoston puute. Rava mittari tuottaa asiakkaalle rava indeksin, jonka arvo vaihtelee 1,29 4,02. Yksittäisen asiakkaan indeksin arvo saadaan laskemalla yhteen kunkin osion arvo. Mitä suurempi indeksiarvo on, sen heikompi on toimintakyky ja suurempi hoidon ja avun tarve. Rava indeksiä voidaan käyttää apuna kohdennettaessa resursseja sekä arvioitaessa henkilöstötarvetta ja rakennetta. Palvelutasoille voidaan antaa suositusarvot. Rava toimintakyky (Vla) rava indeksit: tukipalvelut 1,29 1,79, kotihoito 1,8 2,49, palveluasuminen 2,50 2,99, tehostettu palveluasuminen 3,0 3,49, vanhainkoti 3,5 4,02, terveyskeskus. Hilmo on Sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskuksen ylläpitämä hoitoilmoitusjärjestelmä, joka toimii perustana Netti Hilmo hoitoilmoitustietokannalle. Tietokanta sisältää tietoa suomalaisesta sosiaali ja terveydenhuollosta, laitoshoidon ja asumispalveluiden käytöstä sairaanhoitopiirien ja kuntien kannalta tarkasteltuna. Sosiaali ja terveydenhuollon laitokset ja asumispalveluyksiköt ilmoittavat vuosittain hoitojaksot ja päiväkirurgiset toimenpiteen hoitoilmoitusjärjestelmään. Tietokannat eivät sisällä tietoa erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon avohoidosta. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ ASIAKASTA KOHDEN VANHAINKODEISSA, TERVEYSKESKUKSISSA JA TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA, VALTAKUNNALLISET KESKIARVOT. Koko henkilöstö / asiakas Hoitohenkilöstö / asiakas Vanhainkodeissa 0,61 0,69 0,42 Terveyskeskuksissa 0,86 0,66 Tehostetussa palveluasumisessa 0,36 Hoitohenkilöstöön on laskettu ne hoitonimikkeellä työskentelevät henkilöt, jotka tekevät hoitotyötä yksikössä. (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2001:4) Tuotteistuksessa huomioitiin 65 vuotiaille ja sitä vanhemmille tarjottavat laitoshoidon ja asumispalveluiden palvelut. Tuotteiden valintaa edelsi seudun ikäihmisten palveluista tehty kartoitus, missä kuntien tarjoamat hoitopaikat koottiin yhteen (liite 2). 7

8 2 Kangasala Kangasalan väkiluku oli henkeä, joista yli 65 vuotiaita oli (14,1 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita (6,0 % väestöstä). Kangasalan kunnan tuloveroprosentti verovuonna 2006 oli 18,25 ja verovuonna ,00 prosenttia. Vuonna 2006 Kangasalla oli yksi kunnallinen vanhainkoti, jonka asukkaina oli 6,9 prosenttia yli 75 vuotiaista kuntalaisista. 65 vuotta täyttäneistä kuntalaisista 1,3 prosenttia asui vanhusten palveluasunnoissa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä oli 7,1 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Vanhushuollon palveluilla edistetään iäkkään ihmisen hyvinvointia ja elämänlaatua sekä lisätään hänen elämänhallintaansa ja turvallisuuttaan. Kangasalla hoidon ja huolenpidon lähtökohtana on vanhuksen yksilöllisyys, hänen arvojensa, tapojensa ja näkemystensä kunnioittaminen. Päätavoite vanhustenhuollon palvelujen järjestämisessä on tukea ja edistää iäkkäimpien kuntalaisten mahdollisuuksia asua omassa kodissaan tutussa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Elämän viimevaiheessa turvataan laadukas ja kodinomainen pitkäaikaishoito. 2.1 Terveyskeskus, vuodeosasto 2 Kangasalan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä (Kangasala, Pälkäne ja Kuhmalahti) tuottaa vuodeosastohoidon. Paikkoja terveyskeskuksessa on 80, joista vuodeosasto 2:lla on 40 paikkaa. Näistä noin 27 on pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 65 vuotiaiden kangasalalaisten vanhusten käytössä. Kangasalla on ollut käytössä muutamia ylipaikkoja. Kuormitusluku Kangasalan vuodeosasto 2:lla vuonna 2006 oli 96,9 %. Yli 65 vuotiaiden pitkäaikaishoitopäiviä kertyi vuonna 2006 yhteensä 6118 eli keskimäärin 16,8 asiakasta päivässä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat potilaat ovat olleet vähintään 90 vuorokautta yhtäjaksoisessa laitoshoidossa. Terveyskeskuksessa laatumittareina on pidetty muun muassa potilasvaihtoa ja toimivuutta sekä tiedonkulun varmistamista. Yhteistyö erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kanssa on nähty olennaisena ja haasteellisena etenkin vanhustyössä. 2.2 Vanhainkoti Rekola koto on Kangasalan kunnan omistama 110 paikkainen vanhainkoti, joka tarjoaa pitkäaikaishoitoa ja tukee myös kotona selviytymistä järjestämällä kotona asuville vanhuksille lyhytaikaishoitoa ja päiväkeskustoimintaa. Rekola koto antaa yksilöllistä, kuntouttavaa, kokonaisvaltaista ja kodinomaista hoitoa vanhuksille, jotka eivät selviydy runsaankaan avun turvin kotona, mutta jotka eivät tarvitse sairaalamaista hoitoa. Rekola kodon asukkaista 95 % on autettavia vanhuksia. Kaiken toiminnan lähtökohtana on vanhuksen hyvä ja tyytyväinen olo, arvokas vanhuus, kuulluksi tuleminen ja elämäntilanteen hallinta. Henkilökuntaa Rekolakodossa on yhteensä 91 työntekijää. Rekola kodon 110 asiakaspaikkaa jakautuvat pitkäaikais ja dementiahoidon (93 paikkaa) ja lyhytaikaisen hoidon (17 paikkaa) kesken. Rekola kodossa tuotettiin vuonna 2006 yhteensä hoitopäivää, joista pitkäaikais ja dementiahoitoa yhteensä ja lyhytaikaishoitoa

9 Rekola kodon toimintaperiaatteita ovat: Huomioida asukkaat yksilöllisenä, tasa arvoisena aikuisena ihmisenä. Tukea kuntoutuksen avulla vanhuksen jäljellä olevia taitoja ja kykyjä, mahdollistaen vanhukselle mahdollisimman normaalin elämän. Huolehtia kokonaisvaltaisesti vanhuksen fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja hengellisestä hyvinvoinnista. Tarjota vanhukselle turvallinen, lämmin, viihtyisä ja kodinomainen ilmapiiri. Lisäksi Kangasalla on Kangasalan ja Kuhmalahden kuntien yhteinen Kangasalan Kuhmalahden kuntayhtymän vanhainkoti Pentorinne. Pentorinne sijaitsee Kuhmalahdella ja Kangasala hankkii sen palveluja hintaan 96 euroa/hoitopäivä. 2.3 Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Kangasalla on kolme vanhustentaloa (Maijala, Ranta Koivisto ja Rikun vanhustentalo), missä ikäihmisten asumispalvelut tuotetaan kunnan omana palveluna. Rikun ryhmäkoti on tehostetun palveluasumisen yksikkö, jossa henkilökuntaa on ympärivuorokauden paikalla. Seudullisessa tuotteistushankkeessa asumispäivän hinta laskettiin ainoastaan Rikun ryhmäkodille. Kangasala oli seudun kunnista ainoa, jossa oli Stakesin määritelmän mukaista tehostettua palveluasumista. Rikun ryhmäkoti on 16 paikkainen vanhusten ja vammaisten tehostetun palveluasumisen yksikkö. Rikun ryhmäkoti on Kiinteistö Oy Taloherttuan omistama johon asukkaat ovat vuokrasuhteessa. Asukkaiden tarvitsema ympärivuorokautinen hoiva ja huolenpito järjestetään osana Kangasalan kunnan sosiaalikeskukseen kuuluvan Rekola kodon toimintaa. Rikun ryhmäkodin palvelut on tarkoitettu vammaisille ja vanhuksille joiden hoitoisuus ei edellytä laitostasoista hoitoa, mutta jotka eivät selviydy itsenäisesti asuen runsaankaan avun turvin. Henkilökunta on paikalla vuorokauden ympäri huolehtien asukkaiden perushoidosta, ruokailusta ja kuntoutuksesta. Rikun ryhmäkoti tarjoaa kokonaisvaltaista hoitoa, jossa painottuu asukkaiden omatoimisuuden tukeminen ja kannustaminen. Rikun ryhmäkodissa työskentelee 10 Kangasalan kunnan palveluksessa olevaa henkilöä. Ryhmäkodissa on öisin paikalla aina yksi yöhoitaja. Vuonna 2006 Rikun ryhmäkodissa kertyi hoitopäiviä 5 723, käyttöasteen ollessa 98 %. Ostopalveluina tuotetut palvelut Säätiön omistama 16 paikkainen ryhmäkoti Jalmarin Koto on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissa apua tarvitseville vanhuksille ja vammaisille. Ostopalveluna tuotetusta hoidosta kunnan osuus oli keskimäärin 60 euroa/hoitopäivä Kangasala ostaa palveluja myös yksityiseltä palvelukoti Sylviannalta (62 euroa/hoitopäivä) ja Villa Stenbergiltä (50 euroa/hoitopäivä) sekä palveluasunto Kostiakodista Pälkäneeltä (416 euroa/kuukausi) ja Maijala vanhusten palvelutalosta. 9

10 Hoitohenkilöstö 2006: Sairaanhoitajia Hoitajia Lähihoitajia Osastonhoitaja Laitoshuoltajia Muuta Yhteensä Vuodeosasto (varalla 1) 1 4 (varalla 1) 28 Vanhainkoti, Rekola koto 8 50 (varalla 9) ohjaajaa, 2 kuntohoitajaa, 4 hlöä päiväkesk. 1 vaatevar.hoit. 4 hallinto 91 Rikun ryhmäkoti

11 3 Lempäälä Lempäälän väkiluku oli , joista yli 65 vuotiaita oli (12,3 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita (5,5 % väestöstä). Lempäälän kunnan tuloveroprosentti verovuonna 2006 oli 18,50 samoin kuin verovuonna Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä oli 2,8 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Lempäälä on laatinut Lempäälän vanhustyön strategian vuosille , jossa nostetaan esiin kolme keskeistä perusarvoa vanhustyössä: ihmisarvo, itsemääräämisoikeus ja tasa arvo. 3.1 Vanhainkoti Himminkoto vanhustyönkeskuksessa on 76 asiakaspaikkaa (geriatrinen pitkäaikaishoito 20, geriatrinen lyhytaikaishoito 16, dementiahoito pitkäaikainen 30 ja dementiahoito lyhytaikainen 10). Himminkoto vanhustyönkeskuksen geriatrisen työn yksikössä tuotettiin vuonna 2006 yhteensä hoitopäivää (pitkäaikaishoitopäiviä 7 069, lyhytaikaisia hoitopäiviä 5 137) ja dementiatyön yksikössä hoitopäivää (pitkäaikaishoitopäiviä ja lyhytaikaisia hoitopäiviä 2 530). Yhteensä Himminkodossa tuotettiin vuonna hoitopäivää. Dementiatyön yksikössä on 8 jaksohoitopaikkaa, 2 päivähoitopaikkaa ja 30 pitkäaikaispaikkaa. Himminkoto vanhustyönkeskuksen toimintaperiaatteena on tarjota asukkailleen lämpöä, läheisyyttä, tukea ja turvallisuutta. Pitkäaikaishoidossa pyritään turvaamaan vanhuksen omaehtoisen elämän mahdollisuus. Himminkodossa asukkaalla on pääsääntöisesti oma huone, jossa on wc ja suihkutila ja jonka voi kalustaa omilla huonekaluilla. Vuodeosastolla pitkäaikaishoito suunnataan asiakkaalle, jolla on monia, paljon hoitoa vaativia sairauksia. Pitkäaikaishoitoa vuodeosaston yhteydessä pyritään minimoimaan kuntouttavan toiminnan avulla. Lempäälän vanhustyön henkilöstömäärä oli 91 työntekijää, joista geriatrisessa yksikössä työskenteli 23, dementiayksikössä 27 työntekijää, yhteisissä palveluissa 9 työntekijää ja kotipalvelussa, päivätoiminnassa ym. 32 työntekijää. Hoitohenkilöstö Vanhainkoti Himminkoto: Osastonhoitajat Sairaanhoitajat Lähi /perus /kodinhoitajat Sosiaaliohjaajat Muut Yhteensä Dementiatyön yksikkö (2 varalla) 1 Geriatrisen työn yksikkö (2 varalla) (2 varalla) kotiavustajat 5 21 (2 varalla) kotiavustajat Yhteensä (4 varalla) (4 varalla) 11

12 Terveyskeskusosasto: Sairaanhoitajia Perushoitajia Lähihoitajia Lääkäreitä Muut Yhteensä Terveyskeskusosasto 10,5 (varalla 2) 7,5 1 (1 varalla) 1 (lisäksi noin 2h / pv lääkäri) 1 kylvettäjä/hoitoapulainen, 4,75 laitoshuoltajaa 25 (varalla 3) Pitkäaikaishoidossa olevien asukkaiden keski ikä geriatrisen työn yksikössä 86 vuotta dementiatyön yksikössä 85,9 vuotta 3.2 Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalassa on yli 65 vuotiaiden hoitoon 10 asiakaspaikkaa (36:sta). Sairaalassa oli vuonna 2006 hoitopäiviä yhteensä , joista yli 65 vuotiaiden pitkäaikaista laitoshoitoa yhteensä hoitopäivää. Vuonna 2006 kuormitusprosentti oli 84 (aiemmin ollut 118 %), joten kaikki potilaat voidaan Lempäälässä hoitaa itse. Myös tapaturmahoidossa toisen kunnan alueella olevat siirretään kotikuntaan saamaan hoitoa. Terveyskeskussairaalassa tehdään A D hoitoisuusluokitus kaikille asiakkaille. Luokituksessa käytetään RAVA toimintakykymittaria. Lempäälässä ollaan siirtymässä uuden RAVAn käyttöön Palveluasuminen Lempäälä ostaa palveluasumisen, tuetun palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen paikkoja pääasiassa Ehtookodolta, mutta myös jonkin verran kunnan ulkopuolelta. Ehtookodon toimintaa ylläpitää yleishyödyllinen yhdistys Ehtookoto ry. Asumispalveluita ostetaan Mouhijärven hoitokoti Vanha Pappila Oy Sopimusvuorisäätiö Hoitokoti Arwola Oy 12

13 4 Nokia Nokian väkiluku oli , joista yli 65 vuotiaita oli (14,5 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita (6,6 % väestöstä). Nokian kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2006 oli 18,00 samoin kuin verovuonna Nokiala on valmistunut Kotoisa Ehtoo vanhuspalvelujen kehittämisstrategia joka on hyväksytty Nokian kaupungin valtuustossa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä nokialaisia oli vuonna ,8 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä ja palveluasunnoissa vastaavasti 1,1 prosenttia. Nokialla vanhustenhuollossa on käytössä RAI järjestelmä asiakkaiden hoidon suunnittelun tukena. 4.1 Laitoshoito Laitoshoito Nokialla jakautuu sairaanhoitoon ja vanhainkotihoitoon. Sairaanhoitoa nokialaiset vanhukset saavat pääosin Nokian terveyskeskuksessa vuodeosasto 2:lla. Vanhainkotihoitoa tarjotaan nokialaisille Vihnuskodissa, mikä on Nokian kaupungin omistama vanhainkoti Vanhainkoti Vihnuskoti tarjoaa nokialaisille vanhuksille pitkä ja lyhytaikaista laitoshoitoa. Vihnuskoti sijaitsee kauniilla paikalla Vihnusjärven rannalla, se on jaettu toiminnallisesti 5 osastoon. Hoitopaikkoja on yhteensä 140, joista 13 paikkaa on varattu lyhytaikaista, 111 pitkäaikaista ja 16 paikkaa dementiahoitoa varten. Vihnuskodissa kaikilla asukkailla on omahoitaja Lyhytaikaisen laitoshoidon tarkoituksena on tukea vanhuksen kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista, sekä ehkäistä pysyvään laitoshoitoon joutumista. Lyhytaikaisjakson pituus vaihtelee yksilöllisten tarpeiden mukaan, mutta pääsääntöisesti se on viikon kahden mittainen. Vihnuskodissa tarjotaan yksilöllistä, kuntouttavaa ja kodinomaista hoitoa vanhuksille, jotka eivät kotihoidon ja kotihoitoa tukevienkaan palvelujen turvin selviydy kotona tai palveluasumisessa. Dementiaosastolla vuorovaikutuksessa muistamattomien vanhusten kanssa käytetään apuna validaatiomenetelmää. Vuonna 2006 Vihnuskodissa tuotettiin yhteensä hoitopäivää, joista pitkäaikaisia , lyhytaikaisia ja dementiahoitoa Vihnuskodin käyttöaste oli 99 %. Vanhainkodissa on yksi alle 65 vuotias asukas. Vihnuskodin asukkaista vuonna ,4 % oli naisia ja 28,6 % miehiä. Asukkaiden keski ikä oli 81 vuotta. Asukkaista 21 % oli alle 75 vuotiaita ja 13,3 % yli 90 vuotiaita. Keskimääräinen hoitoaika Vihnuskodissa on 3,9 vuotta. Vihnuskodissa asukkaiden toimintakyky on samansuuntainen kuin vanhainkodeissa yleensä, pieniä poikkeamia lukuun ottamatta. Erittäin vaativaa hoitoa tarvitsevia asukkaita Vihnuskodissa ei vuonna 2006 ollut, kun taas fyysiseltä toimintakyvyltään huonokuntoisia Vihnuskodissa oli muita vanhainkoteja enemmän. 13

14 RAI arviointijärjestelmä Nokialla RAI järjestelmä on käytössä sekä koti että laitoshoidossa. Vihnuskodin kaikilla viidellä osastolla on vuodesta 2002 alkaen käytetty laitoshoidon RAI arviontijärjestelmää, joka tukee asukkaiden hoidon suunnittelua. Sen avulla myös seurataan hoidon tarvetta, laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia. Vihnuskodin asukasvalinnat tapahtuvat SAStyöryhmässä, jossa asukasvalinnan apuvälineenä käytetään joko kotihoidon tai laitoshoidon RAI:ta. Terveyskeskuksen vuodeosasto 2:lla tehdään laitoshoidon RAI vanhainkotiin odottavista potilaista. Vihnuskodin asukasvalinnoissa on käytössä RAI mittariston kriteerit: ADL arvot 5 6 (0 6) IADL arvot (0 21) CPS arvot 5 6 (0 6) Lisäksi otetaan huomioon CAPs läheisten muodostamasta tukijärjestelmästä yksinäisyys Vanhainkodissa RAI arviot tehdään kaikista pitkäaikaisasukkaista. RAI tietoja käytetään hoitosuunnitelmien pohjana, samoin kuin osastojen asukassijoitusten ja asukassiirtojen pohjatietona. Laitoshoidon RAI järjestelmässä jokaisen vanhuksen tarpeita, vahvuuksia ja ongelmia mitataan vähintään kahdesti vuodessa noin 400 muuttujan avulla. Kaikki hoitotyöntekijät on koulutettu tekemään RAI arviointeja. Hoitohenkilöstö Vihnuskodissa: Sairaanhoitajia Perus/lähihoitajia Osastonhoitaja Muuta Hoitohenkilökuntaa Yhteensä Vihnuskoti 10 (varalla 2) 57 (varalla 11) 5 1,5 fysioterapeuttia, ½ sosiaalityöntekijä, 1 kylvettäjä hoitajia 75 (varalla 13) Vihnuskodissa on hoitotyöntekijöiden lisäksi johtaja, toimistonhoitaja ja 17 laitoshuoltajaa. Henkilöstömitoitus vaihtelee osastojen välillä arvoilla Keväällä 2007 Länsi Suomen lääninhallitus antoi huomautuksen Nokian kaupungille Vihnuskodin alhaisesta hoitohenkilöstön määrästä, ja suositteli 24 hoitajan lisäystä hoitotyöhön. Samalla Länsi Suomen lääninhallitus suositteli osastoille seuraavia henkilöstömitoituksen suhdelukuja: Osastot 1 ja 2 > 0,7 Osastolla 3 > 0,75 Osasto A > 0,69 Osasto B > 0,8 Nokian kaupunginvaltuusto on sitoutunut nostamaan hoitohenkilökunnan määrän hyvälle tasolle eli suhdelukuun 0,7 vuoden 2009 loppuun mennessä. 14

15 4.1.2 Terveyskeskuksen vuodeosasto 2 Terveyskeskuksen vuodeosasto 2:lla on 40 hoitopaikkaa. Osaston potilaista vanhusten osuus näyttäytyy suurena, keskimäärin 16 potilasta odottaa pitkäaikaispäätöksellä muuta hoitopaikkaa. Nokialla on käytössä muutamia ylipaikkoja. Hoitopäiviä kertyi vuonna 2006 yhteensä , eli osastolla oli keskimäärin 40,7 potilasta päivässä. Pitkäaikaishoitopäiviä tuotettiin 9 290, ja lyhytaikaisia Vanhainkotipaikkaa terveyskeskuksen vuodeosasto 2:lla jonotetaan keskimäärin 3 kk. Terveyskeskuksen pitkäaikaispotilaiden keski ikä on noin 83 vuotta. Osastolla on kaksi lääkäriä, ja potilaiden lääketieteellisen hoidon vastuulääkärinä toimii geriatri. Henkilökuntaan kuuluu osastohoitaja, apulaisosastonhoitaja, sairaanhoitajia, perushoitajia, osastonsihteeri ja laitoshuoltajia. Osastolla pidetään tärkeänä yhteistyötä omaisten, fysioterapian, sosiaalityöntekijöiden, puheterapeutin, kotihoidon ja muiden sidosryhmien kanssa. Hoitohenkilöstö terveyskeskuksen vuodeosasto 2:lla: Sairaanhoitajia Perus/lähihoitajia Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja hoitohenkilökunta a yhteensä Terveyskeskus os. 2 11,5 (varalla 4) 11 (varalla 2) 1 1 hoitajia 24,5 (varalla. 6) Terveyskeskuksen vuodeosastolla työskentelee hoitotyöntekijöiden lisäksi 5 laitoshuoltajaa ja osastonsihteeri 4.2 Asumispalvelut Vanhuksille suunnatuista asumispalveluista, palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen Nokian kaupunki hankkii lähinnä ostopalveluna yksityisiltä palvelutuottajilta. Tuettuun asumiseen Nokialla ei vanhuksia ohjata. Tulevaisuudessa, Kotoisa Ehtoo vanhuspalvelujen kehittämisstrategia mukaan, asumispalveluissa panostetaan tehostettuun palveluasumiseen Palveluasuminen Ostopalvelusopimuksella ostetaan Vihnusrinnesäätiön Vastamajan palvelukeskuksesta 27 palveluasumispaikkaa. 15

16 4.2.2 Tehostettu palveluasuminen Tehostettua palveluasumista ostetaan 9 paikkaa Vihnusrinnesäätiön Vastamajan palvelukeskuksesta, Siunaukselakodista 10 paikkaa, samoin Virekoti Nokiasta ja Hämeenkyrön Kaarihovista 1 paikka (Dementiakoti Iltatuulesta ostettiin 1 paikka heinäkuun loppuun asti) yhteensä käytössä on 30 paikkaa. Tehostetun palveluasumisen asukasvalinnoissa on käytössä RAI mittariston kriteerit: ADL arvot 3 / 4 6 (0 6) IADL arvot suurempi kuin 14 (0 21) CPS arvot 3 6 / vähintään kognition keskivaikea heikkeneminen (0 6) Lisäksi otetaan huomioon CAPs läheisten muodostamasta tukijärjestelmästä yksinäisyys. 16

17 5 Pirkkala Pirkkalan väkiluku oli , joista yli 65 vuotiaita oli (11,5 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita 642 (4,2 % väestöstä). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä vuonna 2006 oli 8,4 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Pirkkalan kunnan tuloveroprosentti vuonna 2006 oli 18,25 ja verovuonna ,00 prosenttia. Vanhustyön strategiaa laaditaan parhaillaan, ja se valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Pirkkala on alle asukkaan kunta ja Paras puitelaki vaikuttaa Pirkkalan toimintaan. 5.1 Terveyskeskus osasto 2 Pirkkalan kunnassa on kaksi vuodeosastoa, joista osasto 1 on akuuttihoidon osasto ja osasto 2 pitkäaikaisen laitoshoidon osasto. Vuodeosasto 1 sijaitsee kunnan terveyskeskuksessa ja vuodeosasto 2 sijaitsee kunnan vanhainkoti palvelukeskus Pirkankoivun yhteydessä. Osastolla 1 on kuusi pitkäaikaishoitopaikkaa odottavaa asiakasta, joilla on pitkäaikaispäätös olemassa. Osasto 2 on 30 paikkainen pitkäaikaishoidon hoivaosasto. Vuonna 2006 tuotettiin pitkäaikaishoidon hoitopäivää, käyttöasteen ollessa 99 %. Osastolla on muutama alle 65 vuotias. 5.2 Vanhainkoti Pirkankoivu Vanhainkoti Pirkankoivussa on hoitopaikkoja yhteensä 32. Näistä pitkäaikaishoitopaikkoja on 14, lyhytaikaista 6 7 ja dementiahoitoa 12. Dementiahoidon paikoista 11 on pitkäaikaista, ja 1 lyhytaikainen paikka. Tarvittaessa järjestetään myös päivä ja yöhoitoa. Vanhainkotiin kuuluu kolme pienyksikköä, Apila, Tähkä ja Niittyvilla, joista viimeksi mainittu on 12 paikkainen dementiayksikkö. Pirkankoivun vanhainkoti tarjoaa yksilöllistä ja kodinomaista asumista vanhuksille, jotka eivät pärjää kotioloissa kotipalvelun ja muiden tukipalveluiden turvin. Vuonna 2006 pitkäaikaishoitopäiviä tuotettiin 4 909, lyhytaikaisia ja dementiahoitopäiviä Käyttöaste pitkäaikaishoidossa oli 96%, lyhytaikaisessa 82 % ja dementiassa 100 %. Vanhainkodin asukkaiden keski ikä oli 83,1 vuotta. 5.3 Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti palvelukeskus Pirkankoivussa on 16 tehostetun palveluasumisen asuntoa. Omat, yhden hengen asunnot sekä hoito ja palvelut on tarkoitettu huonokuntoisille, paljon apua tarvitseville ikäihmisille ympärivuorokautisesti. Hoito ja palvelut ovat kuntouttavaa, toimintakykyä tukevaa ja turvallista. Tehostetun palveluasumisen paikoista päätetään yhteistyössä moniammatillisessa SAS (selvitä arvioi sijoita) työryhmässä. Tehostetun palveluasumisyksikön yöhoito hoidetaan samassa rakennuksessa olevasta vanhainkodista jossa on yöhoito, samoin kuin vuodeosasto 2:llakin. Vanhainkotipalvelukeskus Pirkankoivu on selkeä kiinteä rakennuskeskittymä jossa vuodeosasto 2, vanhainkotiosastot ja tehostetut palveluasunnot ovat läheisessä yhteydessä keskenään. 17

18 Henkilöstö: Sairaanhoitajia Lähihoitajia Yhteensä Muuta Vanhainkotipalvelukeskus Pirkankoivu (tehostettu palveluasuminen) 2 4 6,25 Fysioterapeutti 25% 18

19 6 Tampere Tampereen väkiluku oli , joista yli 65 vuotiaita oli (15,5 % väestöstä). 75 vuotta täyttäneistä (15 029) Tamperelaisista 24,4 % oli joulukuussa 2006 vanhuspalvelujen piirissä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä vuonna 2006 oli 8,4 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Vanhusten käyttämien palvelujen kustannukset 75 vuotta täyttänyttä kohti vuonna 2006 olivat euroa. Tampereen kaupungin tuloveroprosentti verovuonna 2006 oli 18,00, samoin kuin verovuonna Vanhainkotihoito Vanhainkotihoidon tuotantoyksikkö tuottaa vanhainkoti ja vuodeosastohoitoa 35 osastolla yhteensä 962 rakenteellisella paikalla Koukkuniemen vanhainkodin alueella. Vuonna 2006 Koukkuniemen vanhainkodissa hoidettiin asiakasta. Hoitopäiviä kertyi yhteensä , joista vanhainkotihoidossa ja sairaalaosastoilla Yksityiset vanhainkodit tuottivat hoitopäivää. Geriatria ja pitkäaikaissairaanhoitopäiviä tuotettiin ja psykogeriatriahoitopäiviä Länsi Suomen lääninhallitus antoi maaliskuussa 2006 Tampereen kaupungille huomautuksen Koukkuniemen hoitohenkilökunnan riittämättömyydestä. Huomautuksen mukaan Koukkuniemen koulutetun hoitohenkilöstön määrää tuli lisätä vähintään 103 hoitajalla mennessä. Vaaditusta lisäyksestä kuluneen vuoden aikana lääninhallituksen suosituksen mukaisessa aikataulussa perustettiin 68 vakanssia, joista saatiin täytettyä runsaat 40. Oman tuotannon lisäksi Tampereen kaupunki ostaa vanhainkotipalvelua neljältä yksityiseltä vanhainkodilta yhteensä 59 paikkaa. 6.1 Laitoshoito Laitoshoitoon kuuluvien Tampereen kaupungin sairaaloiden ja vanhainkodin tarkoituksena on tarjota tamperelaisille, pääasiassa ikääntyneille henkilöille terveyden, toimintakyvyn tai sosiaalisen hyvinvoinnin tueksi heidän tarvitsemaansa tietoa, apua, hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta lyhytaikaisen tai pysyvän sairaala tai laitoshoidon aikana. Päivätoiminnalla ja omaishoidon tuella tuetaan kotona asumista ja ehkäistään tai siirretään ympärivuorokautisen laitoshoidon tarvetta. Laitoshoidon tasoa ja työn kuormittavuutta arvioitiin RAIarviointijärjestelmällä. Kaikessa vanhainkotihoidon toiminnassa noudatetaan asiakaslähtöistä toimintatapaa, hyvää ammattietiikkaa ja moniammatillista yhteistyötä. Laitoshoito jakautuu sairaalahoidon, vanhainkotihoidon ja päivätoiminnan tuotantoyksiköihin. Sairaalahoitoon kuuluvat Hatanpään puistosairaala ja Kaupin sairaala. Vanhainkotihoitoon kuuluvat Koukkuniemen vanhainkoti ja vuodeosastot. Päivätoimintaan kuuluvat vanhusten päiväkeskukset, palvelukeskukset ja korttelikerhot sekä omaishoidon tuki. 19

20 6.2 Sairaalahoito Tampereella terveyskeskustasoista ikäihmisten hoitoa tuotetaan Hatanpään puistosairaalassa ja Kaupin sairaalassa. Hatanpään puistosairaalan geriatrian osastoryhmä koostuu viidestä osastosta, ja niissä on hoitopaikkoja yhteensä 160. Hoitopäiviä vuoden 2006 aikana oli Hatanpään puistosairaalan akuuttiosastolla hoidetaan käytösoireisia dementiaa sairastavia potilaita. V osastojen toiminnot kohdentuvat potilasryhmiin, joita ovat aivohalvauspotilaat, moniongelmaiset lonkkamurtumapotilaat ja moniongelmaiset, ennenaikaiseen laitoshoitoon joutumisen suhteen riskiryhmän vanhukset. Näiden potilasryhmien hoito on aina vaativaa perushoitoa. Lisäksi psykogeriatrisella osastoryhmällä on viisi osastoa, jotka ovat erikoistuneet vanhuspsykiatrisiin potilaisiin. Hoitopaikkoja niissä yhteensä 176. Hatanpään kantasairaalassa alkoi vuoden 2007 joulukuussa noin kaksi vuotta kestävä remontti, mikä tulee hieman laskemaan hoitopaikkojen lukumäärää. Kaupin sairaalassa on lisäksi 266 hoitopaikkaa, mitkä muodostuvat muistipoliklinikan ja geriatrian konsultaatiopoliklinikan hoitopaikoista. Kaupin sairaalassa oli vuonna 2006 keskimäärin potilasta, jotka odottivat kotiutusta ympärivuorokautiseen asumispalveluun tai vanhainkotihoitoon. Hoito jakautuu lyhyt ja pitkäaikaiseen sairaala tai vanhainkotihoitoon. Vanhainkotihoidossa toteutetaan joustavaa paikkarakennetta, mikä tarkoittaa, että mahdollisuuksien mukaan asukkaan tai potilaan tarvitsema lisähoito annetaan ilman, että asukkaan tai potilaan tarvitsee muuttaa. Hoitopäiviä vuonna 2006 kertyi Kaupin sairaalassa ja Hatanpään puistosairaalassa on yhteensä 602 sairaalapaikkaa. Vuoden 2007 aikana Koukkuniemen alueella tulee olemaan ainoastaan vuode ja vanhainkotiosastoja. Hoivaosastot muutetaan joko vuodeosastoiksi tai vanhainkotiosastoiksi. Vanhainkotiosastoilla asukashuoneet ovat pääsääntöisesti yhden hengen huoneita. Kahden hengen huoneisiin sijoitetaan ainoastaan aviopareja tai asukkaita, jotka haluavat asua yhdessä. Vanhainkotihoitoon kuuluva lääkärin antama hoito tapahtui vanhainkodin poliklinikalla tai säännöllisillä lääkärinkierroilla osastoilla. Koukkuniemen vuodeosastoista yksi on erikoistunut lonkkamurtumapotilaitten kuntoutusosastoksi. Sairaala/laitos Osastoja Paikat Hatanpään puistosairaala 336 Geriatrinen osastoryhmä U1,U3,V1,V2,V3=5 160 Psykogeriatrinen osastoryhmä U2,K03,K04,K11,K12=5 176 psykogeriatrinen pkl Kaupin sairaala 280 vuodeosastot kotiutusosasto, Kauppi 14 päiväsairaala, Kauppi muistipoliklinikka geriatrian konsultaatio pkl Sairaalapaikat yhteensä

21 Henkilöstö: Hatanpään puistosairaala Kaupin sairaala Yhteensä Palveluasuminen Vuonna 2006 Tampere hankki vanhusten asumispalvelut ostopalveluna tai kohdennetulla avustuksella. Palveluasumisen, jossa henkilökuntaa oli alle 0,2 henkeä / asukas, piirissä oli ( ) 187 yli 65 vuotiasta. Asumisvuorokausia heille kertyi yhteensä Palveluasumisen, jossa henkilöstömitoitus oli 0,195 0,394 henkeä / asukas, piirissä oli 268 yli 65 vuotiasta ( ). Asumisvuorokausia heille kertyi Tehostetun palveluasumisen, jossa henkilöstömitoitus oli >0,4 henkeä / asukas, piirissä oli 288 yli 65 vuotiasta asukasta. Heille kertyi asumisvuorokausia yhteensä

22 7 Vesilahti Vesilahden väkiluku oli 3 949, joista yli 65 vuotiaita oli 635 (16,1 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita 302 (7,6 % väestöstä). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä vuonna 2006 oli 8,6 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Vesilahden kunnan tuloveroprosentti verovuonna 2006 oli 19,00 samoin kuin verovuonna Vesilahdella otettiin vuoden 2006 aikana vaiheittain käyttöön terveyskeskuksen ja vanhustyön yhteisen tietojärjestelmän Mediatrin käyttöliittymä, ja uudistuksen vuoksi tuotteistushankkeessa käytettiin sekä asumispalvelujen että laitoshoidon laskennassa vuoden 2007 talousarviolukuja Terveyskeskuksen vuodeosasto Kaikki Vesilahden kunnan laitoshoidon paikat sijaitsevat samassa rakennuksessa Vesilahden terveyskeskuksessa. Vanhainkoti ja hoivaosastolla toteutetaan pitkäaikaispotilaiden toimintakykyä ja hyvinvointia ylläpitävää hoitoa. Saattohoito kuuluu olennaisena osana osastojen luonteeseen. Vuodeosastolla ei normaalisti ole pitkäaikaispotilaita, mutta lyhytaikaispotilaita osastolla oli noin 1 3 paikkaa kerrallaan. Hoitopäiviä vuodeosastolle arvioitiin vuonna 2007 kertyvän Hoivaosasto Hoivaosastolla on yhteensä 18 pitkäaikaispaikkaa. Hoitopäiviä hoivaosastolle arvioitiin vuonna 2007 kertyvän Dementiaosasto Dementiaosasto Anttilassa oli vuonna pitkäaikaispaikkaa ja 1 lyhytaikaispaikka (intervallipaikka). Hoitopäiviä dementiaosastolle arvioitiin vuonna 2007 kertyvän Asumispalvelut Vesilahti tuottaa asumispalvelut omana palvelutuotantonaan (ei tehostettua). Kirkonkylän palvelutalossa on yhteensä 10 paikkaa, ja Narvan palvelutalossa 8 paikkaa. Lisäksi Vesilahti on hankkinut ostopalveluna yhden tehostetun palveluasumisen paikan Akaan kunnan alueelta. Terveyskeskusta on laajennettu viime vuosina, ja siihen on valmistumassa muun muassa 10 paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Vanhuksille tarkoitettu vuokrarivitalo Iltarusko sijaitsee lähellä palvelutaloa. Asumisvuorokausia arvioitiin vuonna 2007 kertyvän asumispalveluissa Asumispalveluissa työskenteli vuonna ,5 kodinhoitajaa. Narvan palvelutalolla siirryttiin vuoden 2006 aikana omahoitajajärjestelmään. 22

23 Terveyskeskusta on laajennettu viime vuosina, ja siihen on valmistumassa muun muassa 10 paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Henkilökunta: Sairaanhoitaja Perushoitaja Laitosapulainen Yhteensä Muuta Vuodeosasto 6 1/ /2 Hoivaosasto kiertävää perushoitajaa Dementiaosasto

24 8 Ylöjärvi Ylöjärven väkiluku oli (Viljakkala sis.), joista yli 65 vuotiaita oli (11,5 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita (4,7 % väestöstä). Ylöjärven kaupungin tuloveroprosentti verovuonna 2006 oli 18,25 samoin kuin verovuonna Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä vuoden 2006 lopussa oli 6,15 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Ylöjärvellä tuotetaan omana toimintana vanhustenhuollon palveluita terveyskeskuksen sairaalassa, Tiuravuoren vanhainkodissa, Kuntoutus ja muistikeskuksessa, Elokaaren palvelukeskuksessa sekä Ryhmäkoti Fröökynässä. Ylöjärvellä on laadittu kaupunkistrategiaan ja perusturvaosaston strategiaan pohjautuva vanhustyön strategia vuosille Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalassa on yhteensä 38 hoitopaikkaa, joista 10 on varattu pitkäaikaispotilaille. Hoitopäiviä vuonna 2006 oli yhteensä , joista pitkäaikaishoidon päiviä 2476 (19 %), ja käyttöaste oli 92 %. Terveyskeskussairaalasta on tehty laatuprosessien kuvaus. 8.2 Tiuravuoren vanhainkoti Tiuravuoren vanhainkoti tarjoaa yksilöllistä hoitoa kodikkaassa ja turvallisessa ympäristössä ensisijassa niille vanhuksille, jotka eivät enää runsainkaan avohuollon palveluin tule toimeen omassa kodissaan. Tiuravuoren vanhainkodissa on tarjolla pitkäaikaista, lyhytaikaista ja osavuorokautista hoitoa. Hoitopaikkoja on yhteensä 60, joista 50 paikkaa on varattu pitkäaikaisille asiakkaille ja 10 paikkaa lyhytaikaisille asiakkaille. Lisäksi lyhytaikaisyksikön yhteydessä on 12 päivähoitopaikkaa vanhuksille. Pitkäaikaisosastoja on kolme: Perttelintupa, Tarupirtti ja Tiurala (dementiaosasto). Lyhytaikaista hoitoa ja päivähoitoa antaa lyhytaikaisyksikkö. Tiuravuoren pitkäaikaishoidon hoitopäivien lukumäärä vuonna 2006 oli yhteensä , joista dementiahoidon osuus Dementiaosastolla on 16 asukaspaikkaa ja 3 mahdollista lisäpaikkaa. Dementiaosasto on peruskorjattu vuonna 2006 toimivaksi ja viihtyisäksi. Pääasiassa asukkailla on käytössään yhden hengen huoneet, kolmea kahden hengen huonetta lukuun ottamatta. Jokaisessa huoneessa on oma wc ja suihkutila. Asukkaat voivat ulkoilla aidatulla piha alueella turvallisesti. Dementiaosastolla hoitotyön tavoitteena on tarjota asukkaille kunnioittava, laadukas, turvallinen ja yksilöllinen hoito kodinomaisessa ilmapiirissä huomioiden asukkaan voimavarat. Hoitotyö toteutetaan yhteistyössä asukkaan omaisten ja eri ammattiryhmien kanssa. Lyhytaikaisyksikössä on 10 ympärivuorokautista lyhytaikaispaikkaa ja 12 päivähoitopaikkaa. Yksikkö tukee vanhusten kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Tavoitteena on kotona selviytymisen edistäminen kuntouttavien jaksojen avulla sekä hoitavan omaisen tukeminen. Lyhytaikaishoitopäivien määrä vuonna 2006 oli ja päivähoitopäivien määrä

25 8.3 Kuntoutus ja muistikeskus Kuntoutus ja muistikeskus aloitti toimintansa Tiuravuoren vanhainkodin yhteyteen rakennetussa uudessa rakennuksessa vuonna Osasto jakautuu ensimmäisessä kerroksessa toimivaan kuntoutusosastoon ja toisessa kerroksessa toimivaan muistiosastoon. Kuntoutusosasto on väliporras sairaalan ja kodin välillä eri asiakkaille, jotka sairaalahoidon päätyttyä tarvitsevat aktiivista, moniammatillista kuntoutusta tai apua selviytymisessään. Muistiosasto tukee kotona tapahtuvaa hoitoa. Kuntoutus ja muistikeskuksen toimintaajatuksena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kartoittaminen, parantaminen ja ylläpitäminen. Henkilökuntaa Kuntoutus ja muistikeskuksessa on paikalla vuorokauden ympäri. Yöaikana paikalla on yksi yöhoitaja. Yhteistyötä tehdään myös tiiviisti sosiaalityöntekijän, puheterapeutin sekä kotihoidon kanssa. 8.4 Elokaaren palvelukeskus Elokaaren vanhustenpalvelut koostuvat ympärivuorokautisista hoitoa tarjoavista asumispalveluyksiköstä, dementiakodista ja lyhytaikaisyksiköstä. Palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät enää pärjää runsaankaan kotihoidon turvin omassa kodissaan. Kaikissa yksiköissä asukkailla on omahoitaja ja toimintaperiaatteita ovat kuntouttava toimintatapa, kodinomaisuus, yksilöllisyyden kunnioitus ja validaatiomenetelmä vuorovaikutustapana toimittaessa muistamattomien vanhusten kanssa. Saattohoito kuuluu Elokaaren toimintaperiaatteisiin. Asukkaat saavat tarvitsemansa lääkäripalvelut Viljakkalan terveysasemalta. Asumispalveluyksikössä asuu viisitoista vanhusta. Asuinhuoneiden koko on noin 17 neliötä ja jokaisessa on oma wc/suihkutila. Asukkaat maksavat itse vuokran ja tarvitsemansa hoivan ja palvelut. Osa asukkaista on vuoteeseen hoidettavia mutta ei sairaalahoitoa tarvitsevia. Dementiakoti on runsaasti hoitoa, valvontaa ja ohjausta tarvitseville muistamattomille vanhuksille tarkoitettu hoitolaitos. Osa asukkaista on vuoteeseen hoidettavia. Dementiakodissa on yksitoista pitkäaikaishoitopaikkaa. Asukkailla on käytössään yhden tai kahden hengen huoneita, varustettuna omalla wc/suihkutilalla. Lyhytaikaisyksikössä on viisi lyhytaikaispaikkaa ja lisäksi yksikkö käsittää päivätoiminnan. Lyhytaikaisasiakkaat ovat yksikössä pääsääntöisesti viikon kahden viikon mittaisilla hoitojaksoilla, lähinnä kuntoutumassa sairaalajakson jälkeen tai omaisen levon vuoksi. Lyhytaikaishuoneista toinen on kahden hengen ja toinen kolmen hengen huoneisto. Päivätoimintaa Elokaaressa on tiistaisin ja joka toinen torstai. Päivän aikana asiakkailla on mahdollisuus osallistua virikkeelliseen toimintaan, ruokailla, saunoa ja saada asiointiapua. 8.5 Asumispalvelujen ostopalvelut Oman toiminnan lisäksi Ylöjärvi ostaa asumispalveluita Ylöjärven Kaksikolta: palvelutalosäätiö 21 paikkainen Keihäsniemen dementiakoti (ent. Soppeenkodit Selma ja Bertta) tarjoaa tehostettua palveluasumista. 25

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 2015 SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 1 Yleiset periaatteet Suonenjoen kaupungin vanhuspalvelut tuottavat ja järjestävät sosiaalihuoltolain ( :t 17, 22, 23, 24 ja 25) mukaisia asumispalveluja

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT Sijoitushoitaja Elina Niskakangas 27.4.2009 1.INTERVALLI/JAKSOHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kouvolan. Asumispalvelut. Kotihoito ja vanhuspalvelut. - Hoivakotihoito - Palveluasuminen. - Tehostettu palveluasuminen. - Vanhainkotihoito

Kouvolan. Asumispalvelut. Kotihoito ja vanhuspalvelut. - Hoivakotihoito - Palveluasuminen. - Tehostettu palveluasuminen. - Vanhainkotihoito Kouvolan Asumispalvelut Kotihoito ja vanhuspalvelut - Hoivakotihoito - Palveluasuminen - Tehostettu palveluasuminen - Vanhainkotihoito Asumispalveluiden tavoitteena on tukea yli 65-vuotiaiden henkilöiden

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Jutta Nieminen Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta Ohjausryhmän terveiset Tiedonkeruut Henkilöstömitoitus

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

VANTAA HOIVA- JA VANHAINKODIT. Hoiva-asumisen palvelut

VANTAA HOIVA- JA VANHAINKODIT. Hoiva-asumisen palvelut VANTAA HOIVA- JA VANHAINKODIT Hoiva-asumisen palvelut Tervetuloa hoivaja asumispalveluihin Kodinomainen asuminen, hoiva ja huolenpito ovat ikäihmiselle tärkeitä asioita. Vantaan kaupunki järjestää erilaisia

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Vapaudenkatu 23 B, 15140 Lahti - (03) 818 5555 23.1.2015

Vapaudenkatu 23 B, 15140 Lahti - (03) 818 5555 23.1.2015 Vapaudenkatu 23 B, 15140 Lahti - (03) 818 5555 23.1. Heinola Heinola - Palveluasuminen Attendo Oy Hoivakoti Tähtiniemi / Lauttaranta 5 18100 Heinola 044 494 4247 anne.vilkman@attendo.fi w w w.attendo.fi

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2014 LUKIEN

IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2014 LUKIEN Pirkkalan yhteistoiminta-alue Vanhusten palvelut 1 (8) IÄKKÄIDEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVAPALVELU JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET PIRKKALAN YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2014 LUKIEN id: 404395 2 (8) SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille

Yksilövastuinen hoitotyö. opas omahoitajille Yksilövastuinen hoitotyö opas omahoitajille JOHDANTO... 3 YKSILÖVASTUINEN HOITOTYÖ... 4 OMAHOITAJUUS... 5 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN... 6 OMAHOITAJAN TEHTÄVÄT... 7 HOITO-JA PALVELUSUUNNITELMA... 9 HOITOTUKI...

Lisätiedot

Vanhusten palvelutalot

Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Asunnot tarkoitettu päivittäin kotihoitoa tarvitseville Vantaan kaupungin palvelutalot on tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät pärjää kotonaan runsaankaan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa 5.11.2012Tero Tyni, erityisasiantuntija, sosiaali-ja terveystoimi Tero.Tyni@kuntaliitto.fi 09 771 2246 Sisältö: Tuotteistaminen Mitä

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena RAI - seminaari 10.3.2010 Kirsi Kiviniemi, kehittämispäällikkö 11.3.2010 1 Hyvästä parempaan - missä olemme nyt? Muutoksella kohti parempaa Ikäihmisten palveluiden

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Vapaudenkatu 23 B, 15140 Lahti - (03) 818 5555 26.1.2015

Vapaudenkatu 23 B, 15140 Lahti - (03) 818 5555 26.1.2015 Vapaudenkatu 23 B, 15140 - (03) 818 5555 26.1. - Palveluasuminen Attendo Oy Hoivakoti Tähtiniemi / Palveluseteli Lauttaranta 5 18100 Heinola 044 494 4247 anne.vilkman@attendo.fi w w w.attendo.fi 30 asuntoa,

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2016 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 72 Opas

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

ISSHP:n vanhuspalvelujen palvelurakenteen nykytilanne Tulokset

ISSHP:n vanhuspalvelujen palvelurakenteen nykytilanne Tulokset ISSHP:n vanhuspalvelujen palvelurakenteen nykytilanne Tulokset 16.11.2012 Liisa Klemola FCG Tietojohtaminen Oy:n sosiaali- ja terveydenhuollon luokitustuotteet FIM ja WeeFIM -järjestelmät: Toimintakyvyn

Lisätiedot

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Miehikkälän kunta tuottaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Terveyskeskus:

Lisätiedot

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 6 ASIAKASMAKSUT 1.6.2015 LUKIEN Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b.

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus Tiedosta hyvinvointia 1 RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 23.9.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vertailukehittäminen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyskeskuksen organisaatio Terveyslautakunta Toimitusjohtaja Terveysasemat 26 terveysasemaa

Lisätiedot

PALVELUASUMINEN. Sisältö: Palveluasumisen yksiköt Tukipalvelumaksut Hoitomaksut. Vanhus- ja vammaispalvelut Sauvosaarenkatu 25, 94100 KEMI 1 (5)

PALVELUASUMINEN. Sisältö: Palveluasumisen yksiköt Tukipalvelumaksut Hoitomaksut. Vanhus- ja vammaispalvelut Sauvosaarenkatu 25, 94100 KEMI 1 (5) 1 (5) tark 200514 jm Päivitetty 5/2014 Sisältö: Palveluasumisen yksiköt Tukipalvelumaksut Hoitomaksut Sauvosaarenkatu 25 2 (5) Kemin kaupungilla on omia palveluasumisen yksiköitä sekä näiden lisäksi kaupunki

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot