LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Järvenpää RYHMÄSSÄ YKSINÄISYYS UNOHTUU -KOKEMUKSIA IKÄÄNTYNEIDEN RYHMÄINTERVENTIOSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Järvenpää RYHMÄSSÄ YKSINÄISYYS UNOHTUU -KOKEMUKSIA IKÄÄNTYNEIDEN RYHMÄINTERVENTIOSTA"

Transkriptio

1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Järvenpää RYHMÄSSÄ YKSINÄISYYS UNOHTUU -KOKEMUKSIA IKÄÄNTYNEIDEN RYHMÄINTERVENTIOSTA Mia Louhelainen Sosiaaliala Valmistuva opinnäytetyö Huhtikuu, 2008

2 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Vanhustyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Mia Louhelainen Ryhmässä yksinäisyys unohtuu kokemuksia ikääntyneiden ryhmäinterventiosta. Vuosi 2008 Sivumäärä 61 Opinnäytetyön liittyy Keravalla toimivaan kolmevuotiseen Nostalgia projektiin. Projektin tarkoituksena on ennaltaehkäistä ikääntyneiden syrjäytymistä ja masennusta kolmen Elämä jatkuu ryhmän avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kotihoidon asiakkaista koostuvan Torstai ryhmän kokemuksia ryhmäinterventiosta. Opinnäytetyön toimii osana Nostalgia projektin väliraporttia, jonka pohjalta projektin suuntaa voi vielä muuttaa. Torstai ryhmän suurimmaksi masennuksen ja syrjäytymisen uhaksi nousi yksinäisyys. Tutkimuksen lähestymistapa on sosiokulttuurinen vanhuskäsitys. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Olen toiminut ryhmässä osallistuvana havainnoijana puolen vuoden. Tutkimusaineisto koostuu havainnoinnin tuloksista, videomateriaalista ja lomakekyselyiden tuloksista. Aineiston analyysissä käytin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, joka etenee aineiston pelkistämisen, luokittelun ja käsitteellistämisen kautta tutkimustulosten esittämiseen. Aineiston luokittelussa on käytetty teemoittelua ja miellekarttaa. Tutkimuksen pääteemaksi nousi ikääntyneiden yksinäisyys, joka ohjasi aineiston luokittelua kaikissa vaiheissa yhdessä teoreettisen osuuden ja tutkimuskysymysten kanssa. Tulokset osoittavat, että Torstai ryhmä oli osallistujille merkityksellinen. Ryhmäläiset kokivat tärkeäksi me- hengen, eli ryhmän mahdollisti jakamisen ja osallisuuden kokemuksen. Ryhmäinterventiolla oli vaikutusta myös ryhmäläisten yksinäisyyden kokemuksiin, vaikka yksinäisyyden tunteet olivat edelleen olemassa. Torstai ryhmän haasteiksi nousivat ryhmäläisten kuulovaikeuksien huomioiminen, ryhmän toiminnan kehittäminen ryhmäläisten toiveita vastaavammaksi ja yhteistyön lisääminen kotihoidon kanssa. Tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia aiempien ikääntyneiden masennuksen ja yksinäisyyden ehkäisyyn liittyvien tutkimusten kanssa. Tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että Nostalgia projektin Torstai ryhmän ryhmäinterventio on ollut ryhmäläisille merkityksellinen ja se on tukenut ryhmäläisten kotona asumista ryhmän aikana. Torstai -ryhmän kaltainen toiminta voi olla yksi mahdollisuus lieventää kotihoidon turvin kotona asuvien ikääntyvien keravalaisten yksinäisyyttä ja vahvistaa heidän osallisuuttaan yhteisössä. Asiasanat: Ikääntyneiden yksinäisyys, ikääntyneiden masennus, sosiokulttuurinen vanhuskäsitys

3 LAUREA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Laurea Järvenpää Degree Programme in Social Services Work with the Aged ABSTRACT Mia Louhelainen Loneliness Forgotten in Group Experiences of Aged People in Group Intervention Year 2008 Pages 61 This thesis is connected to a three-year project called Nostalgia in Kerava. The purpose of this project is to prevent social exclusion and depression of aged people with three Life goes on groups. The purpose of this study was to clear out experiences of customers of homecare Torstai group. Especially experiences of group intervention were studied. The thesis is a part of the intermediate report of Nostalgia project, on the basis of which the direction of the project can be changed. The biggest threat of depression and social exclusion was loneliness in Torstai group. The approach of this study is the sociocultural image of aged people. The thesis is a qualitative study. The writer of the thesis acted in a group as a participating observer for half a year. The study material consists of the results of observations, video material and the results of questionnaires. The analytical method used was primarily derived from the content of the material by quality point of view. Then the material was reduced, classified, conceptualized and finally results were obtained. Arranging by themes and an association map were used in the classification of material. Loneliness of aged people was raised to a main theme of this study. This guided the classification of material in all phases together with the theoretical part and the questionnaire. Results showed that Torstai group was meaningful to participants. They felt solidarity to be important. The group enabled sharing and participation experiences. Group intervention affected participants loneliness, even though their feelings of loneliness still existed. The challenges of Torstai group were considering hearing problems, developing the group according to the opinion of participants and increasing cooperation with homecare. The results of the study were parallel with earlier studies of prevention of aged people s depression and loneliness. Based on the results a conclusion may be drawn that Torstai group of Nostalgia project was meaningful to the participants due to group intervention. It has also promoted living at home during the project. Activity like Torstai group can be one possibility to reduce loneliness of aged people living at home with the help of homecare in Kerava. This type of activity can also strengthen their participation in community. Keywords: Loneliness of aged people, depression of aged people, sociocultural image of aged people

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO NOSTALGIA PROJEKTI SOSIOKULTTUURINEN VANHUSKÄSITYS Sosiokulttuurinen innostaminen Yhteisöllisyys IKÄIHMISTEN YKSINÄISYYS JA MASENNUS Ikääntyneiden yksinäisyys Ikääntyneiden masennus Yksinäisyys ja masennus kotihoidon asiakkailla OPINNÄYTETYÖNI TAUSTA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Ryhmätilanteiden havainnointi Lomakekysely Torstai -ryhmäläisille ja kotihoidon omahoitajille TORSTAI RYHMÄN IKÄÄNTYNEET Torstai ryhmäläisten valinta Torstai ryhmäläisiä yhdistää kotihoito KOKEMUKSIA TORSTAI RYHMÄN RYHMÄINTERVENTIOSTA Torstai ryhmä ja yksinäisyyden kokemukset Torstai ryhmän merkitys ryhmäläisille Torstai ryhmän kehityshaasteet LOPUKSI...45 LÄHTEET...49 JULKAISEMATTOMAT LÄHTEET...53 LIITTEET...54

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni on osa Keravalla toimivaa Nostalgia projektia, joka on kolmevuotinen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja Lähde ry:n hallinnoima hanke. Sen tavoitteena on ikäihmisten masennuksen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Idea projektista heräsi Lähde ry:n Vapaaehtoisen hyvinvointityön keskuksessa julkisuudessa käydyn vanhustenhuoltoa ja hoidon tasoa koskevan keskustelun pohjalta. (Projektisuunnitelma 2006.) Ennusteiden mukaan ikäihmisten määrä tulee lähivuosikymmeninä vain kasvamaan (Väestöennuste 2007), joten ennaltaehkäisevä työ ja kolmannen sektorin osuus vanhustenhuollossa tulee entistä merkityksellisemmäksi (Kivelä 2006, 94-96). Vapaaehtoistyön ja julkisen palvelun yhteistyö onkin Lähde ry:n toiminnalle ominaista. Ikäihmisten määrän lisääntyessä lisääntyy myös erilaisten erityisryhmien määrä (Jyrkämä 2003, 15-16), jolloin todennäköisesti myös masennus- ja syrjäytymisvaarassa olevien ikäihmisten joukko kasvaa. Projektin lähtökohdat osuvat siis mielestäni asian ytimeen. Opinnäytetyöni tarkoitus on selvittää yhden Elämä jatkuu ryhmän kokemuksia ryhmäinterventiosta. Kohteeksi olen valinnut Nostalgia projektin kolmesta ryhmästä kotihoidon asiakkaista koostuvan ryhmän, sillä minua kiinnostaa ryhmäintervention mahdollisuus tukea erityisesti ikäihmisten kotona jaksamista. Virallinen tavoitehan on, että 90% yli 75 vuotiaista voisi asua kotona tarvitsemansa tuen turvin (Vaarama, Luoma & Ylönen 2006, 128; Heinola, Kauppinen, Kattainen & Finne-Soveri 2007). Olen toiminut ryhmässä ohjaajana ja tutkivana opiskelijana sen alusta lähtien. Alkuhaastatteluissa ja ryhmätilanteissa nousi esiin ryhmäläisten yksinäisyys. Yksinäisyys on ikäihmisillä tutkimustenkin mukaan yleistä ja se liittyy läheisesti masennukseen ja syrjäytymiseen (Routasalo, Pitkälä, Savikko & Tilvis 2003,8,31; Tiikainen 2007, 34,55). Ikääntyneiden yksinäisyys on vakava haaste yhteiskunnalle, sillä yksinäisyyden tiedetään johtavan vähitellen avun tarpeen lisääntymiseen, laitoshoitoon ja mahdollisesti myös masennukseen (Routasalo & Pitkälä 2005, 21, 23). Nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuitenkin riittämättömiä yksinäisyydestä ja masennusuhasta kärsiville ikääntyneille. Mielenterveyspalveluihin he ovat liian terveitä, eikä perusterveydenhuollollakaan ole keinoja yksinäisten ja masentuneiden ikääntyneiden auttamiseen (Pitkälä ym. 2005, 57). Näen ryhmäintervention avulla yksinäisyyteen puuttumisen yhdeksi mahdollisuudeksi ennaltaehkäistä masennusta ja syrjäytymistä. Ikääntyneiden yksinäisyys ja masennus ovatkin keskeisiä käsitteistä opinnäytetyössäni.

6 Opinnäytetyöni viitekehyksenä on sosiokulttuurinen vanhuskäsitys, joka korostaa ikääntyneiden yksilöllisyyttä, heterogeenisyyttä ja voimavaroja (Koskinen 2006, 6-7). Vastaavia arvoja löytyy kuntien, myös Keravan kaupungin, vanhuspoliittisista strategioista (Voutilainen & Kaskiharju 2007, 23; Keravan vanhusneuvosto 2002, 19). Sosiokulttuurisen vanhuskäsityksen tavoin vuoden 2008 Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen yksi keskeisistä periaatteita on osallisuus, mikä tarkoittaa ikääntyneen oikeutta yhteisönsä täysivaltaiseen jäsenyyteen. Laatusuositus painottaa myös ehkäisevän toiminnan ensisijaisuutta. (Kiiskinen, Vehko, Matikainen, Natunen & Aromaa 2008, 14, 10.) Näenkin Elämä jatkuu -ryhmän toiminnan konkreettisena mahdollisuutena osallisuuden lisäämiseen ja samalla suurempien ongelmien ennaltaehkäisyyn alentuneen toimintakyvyn vuoksi kotiin sidotuille" ryhmäläisille. Tutkimusaineistoni muodostuu lomakekyselyistä ryhmäläisille ja kotihoidon omahoitajille sekä omista kenttäpäiväkirjaan kirjatuista havainnoistani, joita olen vahvistanut ryhmätilanteista kuvatulla materiaalilla.

7 7 2 NOSTALGIA PROJEKTI Nostalgia projektia hallinnoiva Lähde ry on keravalainen vuonna 1994 toimintansa aloittanut vapaaehtoista hyvinvointityötä tekevä yhdistys. Se on perustettu vuodesta 1991 toimineen Talkoorenkaan tukiyhdistykseksi. Lähde ry:n yhtenä tärkeänä kehityslinjana on sen perustamisesta asti ollut vanhustyö, sillä jo Talkoorenkaan alkuperäinen tarkoitus oli sekä löytää eläkkeellä oleville henkilöille yhteinen tapaamispaikka, että aloittaa auttamistoiminta vanhusten ja vammaisten parissa. (Aho 2006, ) Talkoorengas organisoi edelleen monenlaista vapaaehtoistyönä toteutettavaa ystäväpalvelua muun muassa sairaala- ja kirjasto vapaaehtoisten toimintaa. Vapaaehtoistyöstä ei makseta palkkaa, mutta toimijoille järjestetään koulutusta ja virkistystapahtumia. Lisäksi Lähde ry:n toimintaan kuuluu Hyvinvointiakatemia, joka järjestää hyvinvointiin liittyvää koulutusta ja luentoja yhteistyössä Keravan opiston kanssa. Lähde ry:n perustajajäsen Sulo Aho on ollut myös Nostalgia projektin idean kehittelijä yhdessä nykyisen toiminnanjohtajan Tarja Orlowin kanssa. Lähde ry:llä on laaja yhteistyöverkosto, johon Keravan kaupunki on alusta asti kuulunut. Yhteistyöedellytykset Nostalgia projektin käynnistymiselle yhteistyössä kaupungin kotihoidon ja Hopeahovin palvelukeskuksen kanssa olivat jo näin ollen olemassa. (Talkoorengas/Lähde Ry 2007.) Lähde ry:llä on myös aikaisempaa kokemusta ikäihmisille suunnatun ryhmämuotoisen virkistystoiminnan järjestämisestä jo vuosilta , joten Nostalgia projekti oli luontevaa jatkoa yhdistyksen toiminnalle (Projektisuunnitelma 2006). Nostalgia -projektilla on monentasoisia tavoitteita. Projektin päätavoitteena on aktivoida projektiin valittuja syrjäytymis- ja masentumisvaarassa olevia ikäihmisiä, edistämällä heidän sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiin. Tavoitteena on myös kerätä ideoita ja testata niitä ikäihmisten viikoittaisissa tapaamisissa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on luoda toimivista työkaluista kolme erilaista työkalupakkia vapaaehtoisten ryhmänohjaajien käyttöön. Tavoitteena on myös tuottaa Elämä jatkuu- työkirja kohderyhmäläisille. (Projektisuunnitelma 2006.) Tavoitteisiin pyritään kolmella erilaisella Elämä jatkuu- ryhmällä. Istujat ryhmä muodostuu palvelukeskuksessa asuvista ikäihmisistä, seka ryhmä kotihoidon asiakkaista ja liikkujat ryhmään jäsenet tulevat itse ilmoittautumalla. Ryhmät kokoontuvat viikoittain kolmen tunnin ajan. Kukin ryhmä kestää vuoden. Istujat kokoontuvat palvelukeskuksen tiloissa, seka ryhmäläiset, jotka hae-

8 8 taan projektin toimesta taksilla, sekä liikkujat kokoontuvat Hyvinvointikeskuksen tiloissa. Ryhmät lähtivät käyntiin syksyllä Projektin yhteistyökumppaneihin kuuluvat Keravan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen alainen kotihoito ja kaupungin palvelukeskus. Yhteistyö heidän kanssaan alkoi jo varhaisessa vaiheessa. Marjovuon ja Routasalon (2005, 70-71) mukaan verkostoituminen muiden ikäihmisiä hoitavien tahojen kanssa onkin välttämätöntä, sillä ikääntyvien ryhmiä ei ole helppo saada kokoon. Nostalgia projektille on ollutkin suuri etu, että suhteet yhteistyökumppaneihin ovat olleet jo osittain olemassa. Yhteistyökumppanit kertoivat asiakkailleen Elämä jatkuu ryhmistä ja antoivat projektille yhteystiedot, asianomaisten omalla suostumuksella, heidän mielestään ryhmiin sopivista henkilöistä. Projektista otettiin yhteyttä henkilöihin ensin puhelimitse, jonka jälkeen ryhmiin halukkaat haastateltiin henkilökohtaisesti. Liikkujat ryhmän jäsenet ovat ilmoittautuneet ryhmään itse tai omaisen välityksellä. Tietoa liikkujat ryhmästä on levitetty lehti-ilmoitusten ja ilmoitustauluilmoitusten avulla. Elämä jatkuu -ryhmät muodostuivat hyvin heterogeenisiksi, koska mukaan on otettu kaikki ryhmiin mahtuvat henkilöt. Ryhmäläisten välillä on huomattavaa eroa iässä, toimintakyvyssä ja taustoissa. Homogeenisempi ryhmärakenne tukisi paremmin vertaisten ystävyyssuhteiden muodostumista ja ryhmäytymistä (Pitkälä, Routasalo, Kautiainen, Savikko & Tilvis 2005, 22). Kynnys Elämä jatkuu ryhmiin osallistumiselle haluttiin pitää kuitenkin matalana, joten ryhmien raamit määriteltiin väljiksi. Kaikkia ryhmäläisiä yhdistää kuitenkin omaisen, hoitohenkilökunnan tai oma kokemus mahdollisesta masennus- tai syrjäytymisriskistä. Ryhmätoiminnan sisältö vaihtelee ryhmittäin, mutta ryhmien runko on kaikilla ryhmillä sama. Jokaiseen ryhmäkertaan sisältyy aluksi kukkuluuruu -kierros, jonka aikana kaikki ryhmäläiset ja ohjaajat saavat kertoa päällimmäiset kuulumisensa. Kuulumisten jälkeen on vuorossa liikunnallinen osuus, joka voi olla esimerkiksi tuolijumppaa, senioritanssia tai venyttelyä. Ryhmäkertojen pääsisältö vaihtelee neljän eri teeman välillä. Teemoja ovat maalaus, muistelu, ajankohtainen aihe ja retki. Teemoja on toteutettu hyvin väljästi ja luovasti. Tarkoitus on ettei toimintoja ole suunniteltu etukäteen liian valmiiksi, jotta ohjelmaa voidaan muokata ryhmän tarpeita ja toiveita vastaavaksi. Routasalon (2004, 69) mukaan ikääntyvien ryhmissä intervention yllätyksellisyys toimii, jolloin ryhmäläisillä on pieni jännitys mitä seuraavalla ryhmätapaamisella tehdään. Nostalgia projektissa ohjelmien on oltava myös vapaaehtoistyöntekijöiden toteutettavissa, sillä Elämä jatkuu ryhmien on tarkoitus jatkua heidän ohjaaminaan. Jokaiseen tapaamiskertaan kuuluu myös yhteinen kahvihetki. Tapaamisen lopuksi käydään vielä kierros,

9 9 jonka aikana kaikki saavat kertoa tuntemuksiaan kyseisestä ryhmäkerrasta. Kukin Elämä jatkuu -ryhmä kestää vuoden ja ryhmien kokoonpanon on tarkoitus pysyä samana koko ryhmän keston ajan eli ryhmät ovat suljettuja. Kunkin ryhmän vahvuus oli suunnitteluvaiheessa kymmenen henkilöä. Ryhmät käynnistyivät 6-8 ryhmäläisen voimin. Saattaa olla, että ryhmiä joudutaan matkan varrella täydentämään uusilla jäsenillä. Seuraavia Nostalgia ryhmiä kootessa suunnittelisin ryhmäläisten rekrytointia vielä tarkemmin. Kokemus on lisäksi osoittanut, että ikäihmisten sairastavuus lisää poissaoloja ryhmistä, joten erityisesti istujat ja seka ryhmissä vahvuus vaihtelee eri kerroilla. Tutkimukseni kohde oli seka ryhmä eli kotihoidon piirissä, yhtä ryhmäläistä lukuunottamatta, olevien ryhmä. Kutsun ryhmää jatkossa Torstai ryhmäksi yksinkertaisuuden vuoksi. Nimi tulee ryhmän kokoontumispäivästä. Seka ryhmä on ollut vain ryhmän työnimi, joka on ollut tarkoitus korvata ryhmästä itsestään nousevalla nimellä. Torstai ryhmä kokoontui Lähde ry:n tiloissa Hyvinvointikeskuksen Sinisessä salissa. Ryhmätilaan oli mahdollista tulla myös liikuntarajoitteisten, mikä onkin tärkeä ikääntyvien ryhmissä ottaa huomion (Marjovuo & Routasalo 2005, 72). Torstai ryhmäläisistä kuitenkin vain yhdellä henkilöllä oli mukana rollaattori, muut henkilöt selviytyivät lyhyistä matkoista ilman apuvälineitä. Torstai ryhmän erityisyytenä oli kuljetuspalvelu. Ryhmäläiset haettiin ja vietiin takaisin koteihinsa taksilla, mikä mahdollisti fyysisesti heikompikuntoistenkin ryhmäläisten osallistumisen toimintaan. Torstai -ryhmää ohjasi Nostalgia -projektin projektipäällikkö ja vapaaehtoinen ryhmänohjaaja. Minä olin mukana ryhmässä tutkivana opiskelijana ja ryhmänohjajana ryhmän puoliväliin asti eli syksystä 2007 jouluun asti. Torstai ryhmän ryhmäinterventio tapaamiset noudattivat samaa struktuuria kuin muissakin Elämä jatkuu ryhmissä. 3. SOSIOKULTTUURINEN VANHUSKÄSITYS Opinnäytetyöni viitekehyksenä on sosiokulttuurinen vanhuskäsitys, jossa ikääntyminen nähdään kiinteässä yhteydessä historiaan, elämänkulkuun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. (Koskinen 2006, 7). Sosiokulttuurisen vanhuskäsityksen mukaan vanhuus voidaan nähdä uutena mahdollisuutena, joka voi monessa suhteessa merkitä kasvua ja kehitystä. Ikääntyneen ongelmien ja sairauksien sijaan huomiota kiinnitetään hänen osaamiseensa ja vahvuuksiinsa. Gergen & Gergenin (2003, ) mukaan ikääntyneen positiivisten voimavarojen tukemisessa tärkeää on yksilön oman kehityksen tukeminen,

10 10 sekä sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisöllisyyteen panostaminen. (Koskinen 2004, ) Koskisen (2006, 6-7) tavoin uskonkin, että ikääntyneiden voimavarojen ja toimintakyvyn tukeminen, johon masennuksen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisykin mielestäni perustuu, onnistuu vain sosiokulttuurisen vanhuskäsityksen pohjalta. Elämä jatkuu Torstai ryhmän interventiossa tavoitteena on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen kasvu, jossa jakamisen ja osallisuuden lisäämisen kautta on mahdollista kokea yhteisöllisyyttä. Sosiokulttuurinen vanhuskäsitys tukee myös opinnäytetyöni tavoitetta tuoda ikäihmisten oma kokemus Torstai- ryhmästä näkyväksi ja näin vahvistaa heidän ääntänsä Nostalgia -projektin jatkoa ajatellen. Sosiokulttuuriseen vanhuskäsitykseen näen liittyvän läheisesti myös sosiokulttuurisen innostamisen käsitteen, jossa korostuu ikääntyvien osallisuus ja aktiivisuus jota tuetaan sekä yksilöllisin että yhteisöllisin keinoin (Kurki 2007, 7). Sosiokulttuurisen vanhuskäsityksen vastakohdaksi näen toisaalta biolääketieteellisen eli medikaalisen vanhuskäsityksen ja toisaalta taas onnistuvan vanhuuden käsitteen. Medikaalisessa vanhuskäsityksessä ikääntyvät nähdään homogeenisenä ryhmänä, jossa korostuu vanhenemiseen liittyvät sairaudet, raihnaisuudet ja menetykset (Koskinen 2006, 6-7). Vaaraksi näen tässä vanhuskäsityksessä, että ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen typistyy sairauksien hoitamiseksi (Vaarama 2004, 186). Käytännössä ikääntyneitä kohdellaan laajasti biolääketieteelliseen vanhuskuvaan pohjaten (Koskinen 2006, 6-7), vaikka tavoitteet vanhustenhuollossa ovatkin lähempänä sosiokulttuurista vanhuskuvaa (ks. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008). Onnistuvan vanhenemisen taas nähdään edellyttävän ikääntyvällä sairauksien ja toiminnan vajauksien välttämistä, hyvää kognitiivista ja fyysistä toimintakykyä, sekä aktiivista elämänotetta (Heikkinen, E 2008, 404). Tässä mallissa näen vaarana liian suurien tavoitteiden asettamisen suhteessa ikääntyneiden todelliseen tilanteeseen (Heikkinen, E 2008, 404; Koskinen 2007, 12), jolloin ikääntynyt saattaa kokea korkeiden tavoitteiden saavuttamattomuuden epäonnistuneena vanhenemisena. Myös Koskinen (2006, 6-7) pitää erittäin tärkeänä määritellä ja olla tietoinen vanhuskäsityksestä, jonka pohjalta ikääntyneiden voimavaroja ja toimintakykyä tuetaan. Sosiaali- ja terveysministeriön uudessa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (2008) ei mainita mihin vanhuskäsitykseen suositukset perustuvat, mutta lähtökohdiltaan suositukset ovat lähellä sosiokulttuurista vanhuskäsitystä. Laatusuosituksen mukaan ihmisarvoisen vanhuuden turvaavia eettisiä periaatteita ovat itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus.

11 11 Periaatteissa puhutaan sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta, jotta ikääntynyt henkilö voi kokea olevansa yhteisönsä täysivaltainen jäsen. Laatusuositus kehottaa ikääntyneen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen, jossa ikääntyneellä itsellään on mahdollisuus tehdä itseään koskevia valintoja. (Kiiskinen, Vehko, Matikainen, Natunen & Aromaa. 2008, ) Myös sosiokulttuuriseen vanhuskäsitykseen liittyy olennaisesti ikääntyneen aktiivinen rooli osallistujana ja oman elämänsä asiantuntijana (Vaarama 2004, 38). Sosiokulttuurinen vanhuskäsitys opinnäytetyöni viitekehyksenä ja Torstai ryhmän toiminnan perustana on sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen hengen mukainen. Sosiokulttuurinen vanhuskäsitys näkee ikääntyneet heterogeenisenä ryhmänä (Koskinen 2006, 6), mikä onkin tarpeellista sillä ikääntyvien yksilölliset erot ovat suuret. Yksinäiset, sairaat, köyhät ja syrjäytyneet ikääntyneet täytyy ottaa myös huomioon ja pyrkiä lisäämän heidän voimavarojaan. Osalla ikääntyneistä voimavarat ovat kuluneet vähiin jo melko nuorena ja silti heillä on oikeus täyteen ihmisarvoon (Koskinen 2007, 16). Torstai ryhmässäkin on henkilöitä, jotka ikänsä puolesta kuuluisivat vielä aktiivisen kolmannen iän vaiheeseen, mutta heidän toimintakykynsä on alentunut jo huomattavasti. Kokemukseni mukaan heille yhteiskunnan odotukset onnistuneesta vanhenemisesta ovat olleet raskaat (ks. E, Heikkinen 2004, 32-33). Sosiokulttuurisessa vanhuskäsityksessä positiivisesta voimavaralähtöisyydestä huolimatta mahdolliset sairaudet ja alentunut toimintakyky otetaan ikääntyneillä huomioon, sillä toiminta lähtee yksilön elämäntilanteesta ja hänen tavoitteistaan (Vaarama 2004, 37; Koskinen 2006, 6-7). Torstai -ryhmän ikääntyneiden ryhmäinterventiossa olen kokenut toteutuneen sosiokulttuurisen vanhuskäsityksen mukaisen ikääntyneiden huomioimisen riippumatta heidän toimintakyvystään. 3.1 Sosiokulttuurinen innostaminen Sosiokulttuurinen innostaminen on sosiaalipedagogiikan suuntaus, jossa tavoitteena on saada ihmiset toimimaan itse. Saada heidät näkemään omat vaikutusmahdollisuutensa, sekä tukea ja auttaa heitä löytämään heissä itsessään jo oleva kyky toimia. Innostamisella aktivoidaan ja motivoidaan ihmisiä heidän omassa elinympäristössään näkemään muutoksen mahdollisuus ja tarjotaan työvälineitä käytännön toteutukseen. Kohteena sosiokulttuurisessa innostamisessa on sekä yksilöt että yhteisöt. Toiminnan perustana on yhteisölliset suhteet, joissa jokainen yksilö säilyy omana subjektinaan. (Kurki 2000, 7, 10-12, 20,129.) Myös ikäihmisten kohdalla sosiokulttuurisen innostamisen

12 12 perustavoite on saada yksilöt ja yhteisöt kykeneviksi ottamaan mahdollisuuksien mukaan pääosa toimijoina omassa elämässään ja kehityksessään. Tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneiden persoonan kokonaisvaltainen toteuttaminen, saada heidät osallistumaan yhteiskuntaan myönteisellä tavalla, jolloin heidän äänensä tulee kuuluviin ja heitä arvostetaan. (Kurki 2007, 83.) Koen sosiokulttuurisessa innostamisessa toteutuvan sosiokulttuurisen vanhuskäsityksen mukaisen ikääntyneen henkilön tasa-arvoisen kohtaamisen. Molemmissa korostuu ikääntyvän ihmisen osallisuus ja hänen arvostamisensa ja näkemisensä kokonaisvaltaisena yksilönä, jolloin toiminta lähtee ikääntyvän omista lähtökohdista (ks. Kurki 2002, 138; Vaarama 2006, 38). Sosiokulttuurisella innostamisella ei myöskään ole omia menetelmiä, vaikka se voidaankin nähdä yhdeksi sosiaalityön teoriakehykseksi (Kurki 2000, 19). Innostamisessa menetelmät voivat olla monenlaisia eri tieteiden kautta löydettyjä, kuten sosiokulttuurista vanhuskäsitystäkin toteuttavassa toiminnassa. Tärkeintä sosiokulttuurisessa innostamisessa on osallistavan pedagogiikan toteutuminen, jolloin ihmiset saadaan yhteyteen toisten ihmisten kanssa. (Kurki 2007, 70). Käytäntö ja teoria kulkevat sosiokulttuurisessa innostamisessa rinnakkain, joten toiminta on suunniteltua ja perusteltua. Toimijoina suunnitteluvaiheesta arviointiin ovat kaikki asianosaiset eivät ainoastaan työntekijät. Kurki korostaa myös, että sosiokulttuurisen innostaminen tapahtuu siellä missä ihmiset ovat, joten innostajan on tutustuttava ihmisten arkeen ja siihen todellisuuteen, jossa toimintaa aiotaan toteuttaa. (Kurki ) Myös ikääntyneiden kohdalla heidän arkeensa tutustuminen ja heidän tilanteensa ymmärtäminen on sosiokulttuurisen innostamisen edellytys. Sosiokulttuurinen innostaminen on mielestäni idealistista toimintaa, jonka perusta on maalaisjärjellä ymmärrettävissä. Sosiokulttuurinen innostaja paitsi rohkaisee, innostaa ja motivoi, hän myös organisoi toimintaa mahdollistaen osallistumisen toimimalla yhdessä ihmisten kanssa. Innostaja toimii tarvittaessa tiedon välittäjänä ja marginaaliryhmien äänitorvena virallisiin tahoihin. Sosiokulttuurinen innostaminen ikääntyneiden parissa voi olla sekä radikaalia barrikadeille nousemista heidän oikeuksiensa puolesta, sekä ikääntyneen todellista kuulemista, herkistymistä hänen tilanteeseensa. Torstai ryhmän toiminnassa on mielestäni elementtejä sosiokulttuurisesta innostamisesta, vaikka toiminta on työntekijälähtöistä. Näenkin Nostalgia projektin kannanottona ikääntyvien puolesta medikalisoitua vanhuskuvaa vastaan. Innostaminen ikääntyneiden kohdalla voi olla myös heidän tukemistaan arkipäivässä, jotta heidän arkensa askel kerrallaan tulisi täydemmäksi ja inhimillisemmäksi ja heidän osallisuutensa yhteisössä

13 13 kasvaisi. Ikääntyneiden kohdalla innostumisen tie ei voi olla nopeaa, vaan tärkeää on edetä ikääntyneen ihmisen ehdoilla. Elämä jatkuu Torstai ryhmässä näen tärkeänä tavoitteena ikääntyneiden henkilöiden asteittaisen osallisuuden lisäämisen ja ryhmän tarkoituksen muistamisen. Torstai ryhmässä olen huomannut, etteivät ikääntyneet ole tottuneet esittämään toiveitaan ääneen, joten opinnäytetyöhöni liittyvän kyselyn ja havainnointini kautta voin tuoda heidän äänensä kuuluville ja vahvistaa heidän toimijuuttaan ryhmässä sosiokulttuurisen innostamisen periaatteiden mukaisesti. (ks. Kurki 2007, 16, 30-31, 84-85, 70-71, 107.) Ikääntyneiden sosiokulttuurinen innostaminen tulee tapahtua heidän todellisuudestaan käsin, mikä on innostajan kannalta haasteellista kotona asuvien ikääntyneiden kohdalla. Avuntarpeiden ymmärtämiseksi innostajan on herkistyttävä kuulemaan ikääntynyttä ja ymmärrettävä hänen elämäntilanteensa. Konkreettisen avuntarpeen lisäksi ongelmana heillä on usein, Torstai-ryhmäläisten tavoin, yksinäisyys ja eristyneisyys, jolloin innostajan tehtävä on motivoida ikääntyviä sosiaaliseen toimintaan. Kurki (2007, 94-95, 98) suhtautuu melko skeptisesti ikääntyneille järjestettyyn ryhmätoimintaan, sillä hän epäilee niiden jäävän irralliseksi ajanvietteeksi. Minustakin optimaalisin tilanne olisi, että olisi olemassa innostajien ammattiryhmä, joka tukisi kotona asuvia ikääntyneitä kokonaisvaltaisesti heidän psyykkisissä ja fyysisissä ongelmissaan. Olemassa oleviin resursseihin nähden katson Nostalgia projektin ja Torstai- ryhmän toiminnan ikääntyneiden masennuksen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toteuttavan monelta osin sosiokulttuurisen innostamisen elementtejä. Toiminnassa on pyritty toteuttamaan Kurjenkin (2000, 19) peräänkuuluttamaa hyvää vuorovaikutussuhdetta, joka toimii subjekti-subjekti tasolla ryhmänohjaajien ollessa samalla tasolla Torstai ryhmäläisten kanssa. Toimintaa on mahdollista kehittää vielä enemmän ikääntyneitä osallistavaksi, mutta tämän tulee mielestäni tapahtua asteittain ikääntyneiden omilla ehdoilla. 3.3 Yhteisöllisyys Markku Hyypän (2002, 113) mukaan yhteisöllisyys, jota hän kutsuu myös sosiaaliseksi pääomaksi, tarkoittaa vapaaehtoista osallistumista ja aktiivista toimintaa kansalaisryhmissä. Yhteisöllisyyden voima nousee ihmisten keskinäisestä yhteydestä ja osallistujien vapaasta halusta. Tutkimuksissaan Hyyppä (2002, 96) on havainnut, että suomenruotsalaiset ovat terveempiä ja elävät pidempään kuin valtaväestö. Ero selittyy sosiaalisen pääoman määrällä eli suomenruotsalaisten yhteisöllisyyden kulttuurilla. Hyypän kokemusten ja tutkimusten mukaan yhteisöllisyyttä on mahdollista kokea lähes missä ta-

14 14 hansa harrastusryhmässä, kunhan toiminta on vapaaehtoista toimijoille. Yksinäisyyttä kokeville ikääntyneille hän suosittelee yhteisöllistä toimintaa, jota esimerkkeinä hän mainitsee kirkkokuoron (Hyyppä 2002, 169). Senioripysäkin yksinäisyyttä kokeville ikääntyneille tarkoitetussa ryhmäterapiassa korostetaan jakamista ja toisten ryhmäläisten aitoa kuulemista. Siinä yhtenä tavoitteena on tutustuttaa ryhmäläisiä toisiinsa ja kannustaa heitä tapaamisiin myös ryhmän ulkopuolella. (Marjovuo 2005, 12, 20.) Senioripysäkin toiminta on mielestäni sosiokulttuurisen vanhuskäsityksen mukaista ja siinä tavoitellaan yhteisöllisyyden kokemuksia, vaikka tavoitteissa ei yhteisöllisyydestä puhutakaan. Yhteisöllisyys liittyy läheisesti sosiokulttuurisen innostamisen ja sosiokulttuurisen vanhuskuvan peräänkuuluttamaan osallisuuteen. Myös Torstai ryhmän interventiossa yksi tavoite on ollut ennaltaehkäistä ryhmäläisten masennusta ja syrjäytymistä, sekä vähentää yksinäisyyden kokemuksia ryhmän mahdollistavan yhteisöllisyyden kokemusten avulla. Riitta-Liisa Heikkisen (2008, 217) mukaan ikääntyneet kaipaavatkin yhteisöllisyyttä, mutta eivät sitä silti vaadi, mikä saattaa liittyä ikääntyneiden vaikeuksiin esittää toiveitaan (Kurki 2007, 16). Sosiaalisella tuella katsotaan olevan positiivisen vaikutuksen ihmisen fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille (Tenkanen 2007, 187; Hyyppä 2002, 96; Lindfors 2007, 1) ja yhteisöllisen toiminnan on osoitettu jopa pidentävän ikää (Hyyppä 2005, 18). Vastaavasti yhteisöllisyyden puute saattaa lisätä sekä psyykkistä, että fyysistä oireilua (Lindfors 2007, 4). Lindfors näkee, että yhteisöllisyyden puutteesta on tullut yhteiskunnassamme suuri sairastuttaja. Hänen toteaa, että medikalisaatio ja syrjäytyneisyys ovat vain lisääntyneet yltiöyksilöllisessä kulttuurissamme. Hyyppä (2005, 20) käyttää yhteisöllisyyden kanssa synonyyminä ilmaisua me- henki, joka kuvaa minusta osuvasti ja kansantajuisesti yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa. Torstai ryhmässä yhteisöllisyyden kokemuksia ja me henkeä lisäsi mielestäni mahdollisuus keskinäiseen jakamiseen tasavertaisessa ryhmässä. Myös Senioripysäkin ryhmäterapissa ikääntyneet kokivat saman sukupolven kanssa jakamisen erityisen merkittäväksi (Tummavuori & Vilo 2005, 52). Lindforsin (2007, 4) mukaan yhteisöllisyys ilmeneekin jakamisena ja ymmärryksenä. Hän esittää että käytännössä yhteisöllisyyden tervehdyttävää kokemusta ihmisten välillä vahvistaa esimerkiksi huumori, tanssi, laulu ja kosketus, joka voi olla halaamista tai vaikka hierontaa (9-10, 13). Myös Hyyppä (2005, 107) vahvistaa halaamisen kertovan yhteisöllisyydestä. 4. IKÄIHMISTEN YKSINÄISYYS JA MASENNUS

15 15 Tutkimukseni yksi keskeinen käsite on ikäihmisten yksinäisyys. Yksinäisyyden teema nousi ryhmästä, sillä poikkeuksetta kaikissa Elämä jatkuu Torstai ryhmäläisten alkuhaastatteluissa esiin nousivat yksinäisyyden kokemukset. Mielestäni yksinäisyys onkin suurin riskitekijä Torstai ryhmäläisille. Masennus ja sosiaalisen eristyneisyys ikäihmisillä liittyy tutkimustenkin mukaan läheisesti yksinäisyyteen, vaikka niiden selvää syy - seuraus suhdetta ei ole voitu tutkimuksin osoittaa (Routasalo, Pitkälä, Savikko & Tilvis 2003,8,31; Kivelä 2006, 83). Routasalon ym. (2003, 15,20) tutkimuksessa yli 75 vuotiaista lähes 40% kärsii yksinäisyydestä toisinaan tai jatkuvasti ja yksinäisistä masentuneeksi itsensä usein, aina tai toisinaan koki 77%, kun ei yksinäisillä vastaava luku oli vain 31%. Ei-yksinäiset ikäihmiset myös kokivat itsensä terveemmiksi, ottivat enemmän osaa erilaisiin tapahtumiin ja he harrastivat enemmän liikuntaa kuin yksinäiset samanikäiset (29, 31). Masennuksella on biologinen ja elämänhistoriallinen tausta, mutta ikääntyneiden masennus liittyy myös elämän sisällyksettömyyteen ja vaikeuksiin saada otetta elämästä. Ikäihmiselle on tärkeää yhteisöllisyys ja yhteisössä itsenä tarpeelliseksi kokeminen. (Saarenheimo 2003, 48.) Myös Tiikkaisen (2006, 54) tutkimuksessa vanhuusiän masennuksen ja yksinäisyyden tunteita selittävät puutteet läheisissä ja apua tuottavissa suhteissa. Useassa tutkimuksessa ikääntyneiden masennus ja yksinäisyys onkin liitetty yhteen, vaikka niiden syy ja seuraussuhdetta on ollut vaikeampi todeta (Tiikkainen 2006,65; Routasalo, Pitkälä, Savikko & Tilvis 2003,8,31). 4.1 Ikääntyneiden yksinäisyys Yksinäisyyden katsotaan olevan subjektiivinen tunne, kielteinen kokemus, joka liittyy puutteellisiin sosiaalisiin suhteisiin, mutta on silti eri asia kuin objektiivisesti todistettavissa oleva sosiaalinen eristyneisyys. Toisaalta yksinäisyys voi olla myös positiivista itse valittua yksinoloa (Tiikkainen 2006, 12; Kangasniemi 2005, ). Tässä tutkimuksessa keskityn negatiiviseen yksinäisyyteen ja sen ennaltaehkäisemiseen, joten jatkossa tarkoitan yksinäisyydellä vain negatiivisia yksinäisyyden kokemuksia. Ihminen saattaa tuntea itsensä yksinäiseksi läheisten ympäröimäkin, sillä yksinäisyyden kokemus liittyy yksilön subjektiiviseen kokemukseen sosiaalisten suhteiden riittävyydestä (Routasalo & Pitkälä 2005, 19-20). Tutkimusten mukaan ikääntyneiden yksinäisyyden tunteet liittyvät yksin asumiseen, leskeyteen, subjektiiviseen terveydentilaan, masen-

16 16 nukseen, pessimistisiin elämänasenteisiin ja ihmissuhteiden odotuksiin (Routasalo ym. 2003, 31; Tiikkainen 2006, 12). Tärkeimmiksi yksinäisyyden syiksi Routasalo ym. (2003, 31) tutkimuksessa ikäihmiset kokivat puolison kuoleman, oman sairauden, heikentyneen toimintakyvyn ja ystävien vähyyden. Ikäihmisten kokema yksinäisyys on siis hyvin ymmärrettävissä, sillä vanhenemiseen liittyy paljon luopumista. Tulee sekä henkilömenetyksiä, että oman itsemääräämisvallan menetystä toimintakyvyn heikkenemisen myötä. Sairaana ei jaksa enää toimia entiseen tahtiin mikä taas saattaa aiheuttaa riittämättömyyden ja arvottomuuden tunnetta. (Tummavuori 2005, 66.) Yksinäisyys on suuri haaste vanhustyössä, sillä sen tiedetään lisäävän kuolleisuutta, laitoshoitoon siirtymistä ja muistihäiriöitä (Routasalo & Pitkälä 2005, 19). Vaikuttamalla ikääntyneiden yksinäisyyteen voidaan vaikuttaa ikääntyvien elämänlaatuun ja jopa elämän pituuteen. Kaikilla Torstai- ryhmäläisillä on yhtäläisiä ominaisuuksia tutkimusten mukaan yksinäisten ikääntyneiden kanssa. Kaikkien kahdeksan ryhmäläisten toimintakyky on heikentynyt. Useimpien ryhmäläisten sukulaiset asuvat kaukana tai ovat kuolleet. Muutamalla ryhmäläisellä sukulaiset asuvat lähellä, mutta ovat kiireisiä oma työnsä ja perheensä takia. Myös ryhmäläisten ystäväpiiristä monet ovat kuolleet tai tapaamiset ovat harventuneet molempien osapuolien heikentyneen toimintakyvyn takia. Jokaisella ryhmäläisellä on vaikeuksia liikkumisessa, mikä estää heitä osallistumasta tavallisiin ikäihmisille tai muulle väestölle suunnattuihin harrastuksiin tai tapahtumiin. Kaikki ryhmäläiset, yhtä ryhmäläistä lukuun ottamatta, asuvat myös yksin ja leskiä heistä on puolet. Puolison kuolema lisääkin huomattavasti yksinäisyydentunnetta sekä miehillä että naisilla (Routasalo ym. 2003, 25). Kaikki Torstai ryhmän lesket ovat naisia, mikä onkin tyypillistä heidän ikäpolvensa leskille (Karisto & Konttinen 2004,85). Nostalgian projektiin liittyvän ikääntyneiden syrjäytymisen uhan ymmärrän tarkoittavan sosiaalista eristyneisyyttä. Elämä jatkuu Torstai ryhmän alkuhaastatteluissa ei kysytty suoraan ryhmäläisten yksinäisyydestä, mutta haastatteluiden yhteydessä esille tuli sosiaalinen eristyneisyys. Haastattelijat ymmärsivät kaikkien ryhmäläisten kokevan sosiaalisen eristyneisyyden negatiiviseksi, jolloin voidaan puhua kielteisestä yksinäisyydestä (Tiikkainen 2006, 12). Sava (2004, 38-39) näkee syrjäytymisen tarkoittavan itsestä ja omasta arvokkaaksi koettavasta elämästä syrjäytymistä, mikä kuvaa mielestäni osuvasti myös ikääntyneiden tilannetta. Toimintakyvyn heikkeneminen ja toisten huolehtimisen varaan joutuminen saattavat syrjäyttää aktiivisesta omasta elämästään päättämisestä, jolloin myös identiteetti hämärtyy. Tästä näkökulmasta syrjäytymisen voi nähdä tarkoittavan sosiaalista eristäytymistä, joka voi johtaa yksinäisyyden kokemuk-

17 17 siin ja masennukseen. Torstai ryhmäläisten kohdalla näen heidän yksinäisyytensä liittyvän Savan luonnehtimaan syrjäytymiseen, oman elämän kokemiseen merkityksettömänä ja vaikeuksiin saada otetta elämästään. Samat asiat liittyvät Saarenheimon (2003, 48) mukaan myös ikääntyneiden masennukseen. Elämän merkityksettömäksi kokeminen taas saattaa mielestäni liittyä myös yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ikääntyvistä kansalaisista taakkana nuoremmille sukupolville (Helminen & Karisto 2005, 17). 4.2 Ikääntyneiden masennus Masennus voi olla tunnetila, oire tai mielenterveyden häiriöihin luokiteltava sairaus. Sen oireet voivat olla hyvin monenlaiset. Esimerkiksi mielialan lasku, ruokahaluttomuus, väsymys, epämääräiset kivut, saamattomuus ja erilaiset mielialan vaihtelut voivat liittyä masennukseen. Kuoleman ja itsemurhan ajatukset ovat myös masennuksen merkkejä. Suomessa mielenterveyden häiriöt, josta suurimpana masennus, ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. (Gould, Grönlund, Korpiluoma, Nyman & Tuominen 2007, ) Masennus on myös ikäihmisten yleisin psyykkinen ongelma (Tahvanainen 2004, 137; Saarenheimo 2003, 61). Lievästä tai keksiasteisesta masennuksesta kärsii 13,5% ja vakavasta masennuksesta 1,2% yli 65 vuotiaista henkilöistä, jotka eivät sairasta dementoivaa sairautta. Hoitamattomat ja tunnistamattomat masennustilat aiheuttavat turhaa terveyspalveluiden käyttöä, lisäävät fyysisten sairauksien riskiä, altistavat laitokseen joutumista ja lisäävät itsemurhariskiä. (Kivelä 2006, ) Suomessa ikääntynyt ihminen tekeekin itsemurhan keskimäärin joka toinen päivä (Marjovuo 2005, 6), mikä kertoo äärimmäisen pahasta olosta, jonka takaa olisi löytynyt todennäköisesti masennus. Kivelän (2006, 83) mukaan ikääntyneidenkin hoitamaton tai puutteellisesti hoidettu masennus aiheuttaakin yksilön ja lähiympäristön henkisen kärsimyksen lisäksi mittavat yhteiskunnalliset kustannukset. Ajattelen Marjovuon (2005, 9) tavoin, että ikääntyneiden mielenterveyden ongelmien hoitaminen on myös suuri eettinen kysymys yhteiskunnassa. Heidän tulisi saada apua mielenterveyden ongelmiinsa tasa-arvoisesti muiden ikäpolven edustajien kanssa. Yksilöille ja yhteiskunnalle paras vaihtoehto olisi tehokas mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, josta Nostalgia-projektin Torstai ryhmän toiminta on yksi esimerkki. Ikääntyneiden masennuksen tunnistaminen voi olla vaikeaa, sillä oireet saattavat olla hyvinkin monimuotoisia. Masennus ja fyysiset sairaudet kuuluvat ikääntyneillä yhteen. Masennuksen oireet voivat olla myös hyvin fyysisiä, esimerkiksi kipuja, särkyjä, unetto-

18 18 muutta ja ruokahaluttomuutta, joihin voi liittyä muistin heikkenemistä ja tahtoelämän lamaantumista. (Kivelä 2006, ) Vaarana ikääntyvän masennuksen tunnistamisessa on sekä yli- että alidiagnosointi. Uuden aktiivisen vanhuskäsityksen mukaan ikääntymisen normaalia luopumisista johtuvaa surua ja alakuloa voidaan pitää hoitoa vaativana masennuksena. Toisaalta vanhan vanhuskäsityksen mukaan masennuksen saatetaan ajatella kuuluvan vanhuuteen, jolloin se jätetään kokonaan hoitamatta. (Saarenheimo 2003, 62; Tummavuori ) Ikääntyneen henkilön voi olla vaikea saada apua masennuksen hoitoon, vaikka se tunnistettaisiinkin, sillä perusterveydenhuollon henkilökunnalla ja ikääntyneiden omaisilla ei välttämättä ole riittävää tietoutta kohdata ikääntyneiden mielenterveyden ongelmia (Saarenheimo 2003, 12-13; Pajunen 2004, 328; Tenkanen 2007, 185). Heidän ongelmiaan saatetaan myös vähätellä ja jättää hoitamatta korkean iän vuoksi (Marjovuo 2005, 9), jolloin hoidon esteenä on omaisten tai lääkärin asenne ikääntyvän mielenterveyden ongelmia kohtaan (Pajunen 2004, 328; Kivelä 2006, 124). Myös ikääntyvälle itselleen kynnys hakeutua hoitoon mielenterveyden ongelmien vuoksi on hyvin korkea, sillä iäkkäät sukupolvet yhdistävät psyykeen ongelmat mielisairauksiin ja jopa hullujen huoneisiin. Ikääntyneet saattavat lääkärin luona valittaa univaikeuksiaan ja särkyjään, vaikka taustalla olisikin masennus. Useimmiten mielenterveyden ongelmista kärsivän ikääntyneen ohjaakin lääkärin vastaanotolle hänen sukulaisensa tai muu hoitava taho. (Saarenheimo 2003, 91, 124.) Ikääntyvillä vakavien masennustilojen taustalla painottuvat biologiset tekijät, kun taas lievemmissä psykososiaaliset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat enemmän masennuksen syntyyn (Kivelä 2006, 83). Yksinäiset ja fyysisesti sairaat ikääntyneet ovatkin masennuksen riskiryhmässä (Saarenheimo 2003, 62). Tummavuoren ( ) mukaan menetyksiä kokenut ikääntynyt saattaa jäädä hyvin yksin, mikä altistaa masennukselle. Hänen kokemuksensa mukaan menetyksen aiheuttama masennus saattaa viedä ikääntyneeltä jopa jalat alta, jolloin vaivaan ei löydy fyysistä selitystä. Eräs Torstai ryhmäläinen oli menettänyt lähiomaisensa hiljattain ja häntä vaivasivat selittämättömät fyysiset vaivat, jotka hän itse tulkitsi surun aiheuttamiksi. Usein ikäihminen itse ei kuitenkaan näe fyysisinä kokemiaan vaivoja masennuksen aiheuttamiksi, sillä heille mielenterveysasioista puhuminenkin voi olla vaikeaa. Saarenheimo (2003, 92) kehottaakin hienotunteisuuteen ikääntyneiden mielenterveyden ongelmia kohdatessa. Hänen mukaansa yksi keino on ensin kuunnella ikääntyneen itsensä kokemat vaivat ja sen jälkeen varovasti esittää oma näkemyksensä esimerkiksi mahdollisesta masennuksesta. (ks. Saarenheimo 2003, )

19 19 Torstai ryhmäläiset valikoituivat ryhmään kotihoidon kautta, mutta meillä ei ole tietoa ryhmäläisten mahdollisista diagnooseista. Minulla ei ole myöskään pätevyyttä arvioida ryhmäläisten mahdollisia mielenterveyden ongelmia. Kaikki ovat Torstai -ryhmään mukaan tullessaan tienneet ryhmän tarkoituksen, joten he ovat jollain tasolla kokeneet tarvitsevansa masennuksen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn tähtäävää ryhmätoimintaa. Itselleni oli yllättävää kuinka vaikeaa ryhmäläisille oli tästä huolimatta puhua mielenterveyteen liittyvistä asioista. Saarenheimon (2003, 92) mukaan ikääntyneiltä saattaa puuttua sanastokin mielenterveyteen ja erityisesti sen ongelmista puhumiseen. Vasta ryhmän kuluessa ymmärsin, miten suuri kynnys ryhmäläisille oli saattanut olla jo mukaan lähteminen Torstai ryhmään. Ikääntyneet saattavatkin kokea jo mielenterveysaiheisen tilaisuuteen osallistumisen leimaavana, puhumattakaan että ryhmän tarkoituksessa on nimetty, vaikkakin ennaltaehkäisevässä mielessä, syrjäytyminen ja masennus. (ks. Saarenheimo 2003, ) Tästä syystä Senioripysäkin toiminnasta kerrottaessa vältetään käyttämästä mielenterveys sanaa ja toimintaa luonnehditaan keskusteluapuna antavaksi tahoksi (Marjovuo & Routasalo 2005, 72). Tutkimustani varten teettämäni kyselyn yhteydessä kehotin ryhmäläisiä pyytämään täyttämisessä apua lapsiltaan tai muilta tuttaviltaan, ymmärtämättä etteivät he todennäköisesti halua ilmaista sukulaistensa kuullen mahdollisia yksinäisyyden ja masennuksen tunteitaan. 4.3 Yksinäisyys ja masennus kotihoidon asiakkailla Nostalgia projektissa emme tiedä kotihoidon piiriin kuuluvien Torstai ryhmäläisten syytä kotihoidon aloittamiseen. Kaikilla ryhmäläisillä voi kuitenkin todeta silmämääräisesti fyysisen toimintakyvyn alentuneen, joten uskoisin sen myös pääsyyksi kotihoidon piiriin pääsemiselle. Fyysiset syyt ovatkin suurin syy säännöllisen kotihoidon aloittamiseen (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2007, 70). Nostalgia projektin tarkoitus on ennaltaehkäistä ikäihmisten syrjäytymistä ja masennusta ja kotihoidon henkilökunta on tehnyt oman arvionsa asiakkaidensa tarpeesta Torstai ryhmäläiseksi suositellessaan heille ryhmää. Tämä osoittaa henkilökunnan tunnistavan sosiaalisiin kontakteihin, yksinäisyyteen ja mahdollisia mielenterveyteen liittyviä ongelmia, vaikka toimivia mittareita siihen ei ole käytettävissä. Raija Tenkanen (2007, 187) näkeekin kotihoidon henkilökunnan aseman tärkeänä ikääntyneiden yksinäisyyden tunnistamisessa, sillä he tuntevat asiakkaansa ja voivat välittää tietoa eteenpäin esimerkiksi juuri Nostalgia projektin kaltaiseen toimintaan.

20 20 Voutilaisen ja Vaaraman (2005, 36) tutkimuksessa 70% kuntien ikääntyneiden palveluista vastaavista henkilöistä arvioi, että olemassa olevat toimintakykyä mittaavat mittarit mittaavat riittämättömästi tai ei lainkaan ikäihmisten yksinäisyyttä, sosiaalisten kontaktien puutetta ja sosiaalisia verkostoja. Myös mielenterveyttä ja mielialaa kuntien vanhustyöstä vastaavat kokivat mittareiden mittaavan heikosti, sillä yli puolet arvioi mielenterveyden oireiden mittaamisen riittämättömäksi tai olemattomaksi. Kuitenkin kunnista lähes 70% perustelee kotihoidon päätöksiä toimintakyvyn arvioinneilla (23-24). Psyykkis-sosiaaliset syyt ovatkin säännöllisen kotihoidon aloittamisen pääsyynä vain 9,7% tapauksista (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2007, 67), mikä on hyvin ymmärrettävää toimivien mittareiden puuttuessa. Eniten kotihoidossa mittaamiseen käytetään RAVA indeksiä (ikääntyvän toimintakyvyn ja päivittäisen avuntarpeen mittari) ja MMSE testiä (Mini-Mental State Examination). Esimerkiksi vaikka vain yksi osa RA- VA:sta koskee psyykkistä toimintakykyä lähes puolet kunnista käyttää RAVAa sen mittaamiseen. (Voutilainen & Vaarama 2005, ) 5. OPINNÄYTETYÖNI TAUSTA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Ryhmäintervention vaikuttavuutta ikääntyneiden yksinäisyyteen on tutkittu Vanhustyön keskusliiton vuosina toteutetussa Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen Ikääntyneiden yksinäisyys -tutkimuksessa (Vanhustyön keskusliitto 2008). Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään kolmen erilaisen ammatillisesti ohjatun ryhmäintervention vaikuttavuutta. Keinoina oli taide- ja viriketoiminta, ryhmäliikunta ja -keskustelu sekä ryhmäterapia ja terapeuttinen kirjoittaminen. (Pitkälä ym. 2005, 5.) Tutkimustulokset osoittivat kaikkien ryhmäinterventioiden vähentäneen ryhmäläisten yksinäisyyden kokemuksia parantaen ikäihmisten psykososiaalista hyvinvointia, kognitiota ja terveyttä. Tutkimustuloksia on hyödynnetty Senioripysäkin ryhmäterapiassa ja Vanhustyön keskusliiton Yhdessä elämyksiä arkeen projektin Ystäväpiiri ryhmissä (58). Nostalgia projektin Torstai-ryhmässä on yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia Ikääntyneiden yksinäisyys ryhmien kanssa. Yksi merkittävin ero on ryhmien lähtökohdassa ja resursseissa. Ikääntyneiden yksinäisyys -tutkimuksessa katsottiin ryhmien vaikuttavuuden edellytykseksi ammattimainen ryhmien ohjaaminen työparin kanssa (Pitkälä ym. 2005, 60), kun taas Torstai ryhmää ohjaa projektipäällikkö ja vapaaehtoistyöntekijä.

21 21 Nostalgia projektissa yhtenä tavoitteena onkin Elämä jatkuu -ryhmien siirtyminen kokonaan vapaaehtoisohjaajien ohjaamiksi. Torstai ryhmä eroaa Ikääntyneiden yksinäisyys tutkimuksen ryhmistä myös ryhmän kestolta, ryhmien sisällöltä, ryhmäläisten valintakriteereiltä ja ryhmän lähtökohdilta. Yhteisiä piirteitä molemmissa ryhmäinterventioissa on kuitenkin ryhmäläisten yksinäisyyden jakaminen vertaisten kanssa, yhdessä tekeminen, sosiaalisen tuen ja yhteenkuuluvuuden kokeminen. Molemmissa tapauksissa ryhmät olivat myös suljettuja pienryhmiä (ks. Pitkälä ym. 2005, 26, ) Elämä jatkuu -ryhmien Torstai ryhmän kaltaisia ryhmäinterventioita yksinsäisyydestä kärsiville tai masennusvarassa oleville ikääntyneille on jonkin verran ollut ympäri Suomea. Esimerkkinä Suomen Mielenterveysseuran järjestämät Hyvä mieli Iloa elämään -ryhmät yksinäisyyttä ja masennusta kokeville ikääntyneille (Kuntoutuskurssit 2008). Senioripysäkin ideoija Marjovuo (2005, 6) kannustaa kokeilemaan ryhmäterapiaa yksinkertaisempiakin ryhmäinterventioita ikääntyneiden yksinäisyyden ja masennuksen ennaltaehkäisemiseksi. Elämä jatkuu ryhmien ja sen Torstai ryhmän vahvuudeksi näen hyvän yhteistyön kolmannen sektorin ja Keravan kaupungin välillä, jolloin toiminnalla on mahdollisuus onnistuessaan jatkua kaupungin avustuksella projektin päätyttyäkin. Torstai ryhmän erityisyytenä on kuljetuspalvelu, joka mahdollistaa vajaakuntoistenkin ikääntyneiden osallistumisen ryhmäinterventioon. Toivon tutkimukseni avulla voivani osoittaa ikääntyvien masennuksen ja yksinäisyyden ehkäisyn tarpeen ja samalla esittää Nostalgia projektin kaltaisen toiminnan jatkumisen tarpeellisuuden keravalaisille ikääntyneille projektin jälkeenkin. Keravalla toimiva projekti on lähellä sydäntäni sillä siinä tuetaan oman kotikaupunkini ikääntyneitä Tutkimukseni viitekehyksenä on sosiokulttuurinen vanhuskäsitys, joka korostaa ikääntyneiden henkilöiden olemassa olevia voimavaroja, sekä heidän yksilöllistä ja yhteisöllistä aktivoimistaan (Koskinen 2004, 37-38). Opinnäytetyöni tavoite on toteuttaa myös osaltaan vanhustyön sosiokulttuurista innostamista, sillä innostamiseen kuuluu äänitorvena ja puolestapuhujana oleminen. Olen kokenut että ikääntyneiden on vaikea nousta itse puolustamaan oikeuksiaan, joten toivon opinnäytetyöni kautta voivani välittää Torstai ryhmäläisten ryhmäkokemuksia ja edistää heidän oikeuttaan osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Haluan tuoda esille ikääntyneiden yksinäisyyden ja siihen puuttumisen tärkeyden. Tutkimusongelmana työssäni on Torstai -ryhmän kokemusten selvittäminen. Tutkimuskysymyksiä on kaksi. 1.Millaisena Torstai ryhmän ikäihmiset ovat kokeneet Elämä jatkuu ryhmän?

22 22 Miten Torstai ryhmä on muuttanut heidän mahdollisia yksinäisyyden kokemuksiaan? Mitä ryhmäläiset pitävät tärkeänä itselleen ryhmässä? Mitä muutoksia ryhmäläiset toivovat Torstai ryhmältä? 2. Millainen on kotihoidon omahoitajien kokemus Torstai -ryhmästä ja sen vaikutuksista heidän asiakkailleen? Suoritin valinnaisen harjoitteluni Nostalgia projektissa, joten minulla oli hyvä mahdollisuus tutustua projektiin ja sen lähtökohtiin ennen opinnäytetyöni aloittamista. Havainnoinnin ja kenttäpäiväkirja kirjoittamisen aloitin jo harjoitteluaikanani allekirjoitettiin tutkimuslupa (liite 1) opinnäytetyötäni varten, joka mahdollisti myös kuvatun materiaalin käyttämisen tutkimuksessani. Opinnäytetyössäni en käsittele ryhmäprosessia ja sen vaikutuksia ryhmään. Ryhmäprosessin seuraaminen olisi ollut mielestäni oma kokonaisuutensa, johon nyt en keskittynyt. Ryhmäprosessiin ja ryhmädynamiikan tutkimiseen olisi ollut parempi ryhmä, jonka kesto olisi ollut lyhyempi. Minun olisi ollut myös vaikea tutkia ryhmäprosessia vain ryhmän puoliväliin asti. En myöskään keskittynyt yksittäisten toimintamuotojen, kuten muistelun, tuolijumpan tai maalaamisen toimivuuden arviointiin, vaikka havainnointini tuloksena myös viittauksia erilaisten ryhmätoimintoihin on tullut. Erilaisten ryhmätoimintojen tutkiminen olisi ollut myös erittäin mielekästä, mutta koin selkeämmäksi rajata ne opinnäytetyöni ulkopuolelle, jotta tutkimukseni ei paisunut liian laajaksi. 6 TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen tutkimus, jossa tutkimusaineistoa on kerätty usealla eri tavalla. Aineisto koostuu osallistuvan havainnoinnin tuloksista, jossa yhtenä menetelmänä oli videointi, sekä lomakekyselyistä ryhmäläisille ja heidän kotihoidon omahoitajilleen. Opinnäytetyöni tarkoitus on tuoda Torstai- ryhmäläisten kokemus ryhmästä

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Yhdessä olemme enemmän

Yhdessä olemme enemmän Yhdessä olemme enemmän Ystäväpiiri-toiminta vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa toimintakykyä Veljeskotipäivät 1. 2.10.2015 Anu Jansson Vanhempi suunnittelija, toimintaterapeutti, TtM Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta

Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Vanhustyön ajankohtaispäivä 30.9.2009, Kouvola Osallistava ryhmätoiminta osana ikäihmisten kuntoutusta Heidi Rytky, projektisuunnittelija, Tarja Ylimaa, projektisuunnittelija Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Yksinäisyys vaivaa, pitääkö siihen tyytyä? 16.5.2014 Riitta Kauppila, Vanhustyön vastuunkantajat 2014

Yksinäisyys vaivaa, pitääkö siihen tyytyä? 16.5.2014 Riitta Kauppila, Vanhustyön vastuunkantajat 2014 Yksinäisyys vaivaa, pitääkö siihen tyytyä? 16.5. Ikääntyneiden yksinäisyydestä Koettu yksinäisyys lisääntyy iän myötä Selittyy muilla tekijöillä kuin ikääntymisellä On yhteydessä mm. leskeytymiseen, avioeroon,

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto

Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäminen mistä on näyttöä? Kaisu Pitkälä professori HY yleislääketieteen osasto Vanheneminen Suomessa Yli 65-vuotiaista 2/3 pitää itseään terveenä Eläkeikäisistä 50%:lla sairaus,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Lectio praecursoriansa

Lectio praecursoriansa Lectio praecursoriansa Niina Savikko Väitöspäivä 15.8.2008 Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisa yleisö, Ikääntyneiden yksinäisyys on yleistä. Yksinäisyyden kokeminen heikentää ikääntyneen henkilön

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Vanhuus ja yksinäisyys

Vanhuus ja yksinäisyys Vanhuus ja yksinäisyys TtT Hanna Uotila hanna.uotila@uta.fi Yksinäisyyden käsite ja tapoja tutkia yksinäisyyttä Yksinäisyys ja ikääntyminen Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Yksinäisyyden kokemus

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Osallisuutta lähiympäristöstä -hanke

Osallisuutta lähiympäristöstä -hanke Osallisuutta lähiympäristöstä -hanke Katja Pynnönen, Osallisuutta lähiympäristöstä -hanke Eevi-Riitta Kukkonen, Diakonian vanhustyön kehittämishanke Jyväskylän vanhusneuvosto 5.11.2014 Osallisuutta lähiympäristöstä

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot