FORSSAN SEUDUN VANHUSTYÖN SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORSSAN SEUDUN VANHUSTYÖN SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN VANHUSTYÖN SUUNNITELMA Forssan seudun vanhusstrategiatyön projektiryhmä Liisa Lähteenmäki Sosiaalikehitys Oy Helmikuu 2004

2 KUVAILULEHTI Julkaisija Forssan seudun aluekeskusohjelma Tekijät Forssan seudun vanhustyön ohjaus- ja projektiryhmä ja Liisa Lähteenmäki, Sosiaalikehitys Oy Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Toimeksiantaja Forssan seudun aluekeskusohjelma Julkaisun nimi Forssan seudun vanhustyön suunnitelma Julkaisun osat Tiivistelmä Forssan seudun vanhustyön suunnitelma on osa Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa. Vanhustyön suunnitelman laatimisen pohjana käytettiin Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevaan laatusuositukseen vuodelta Suunnitelman tarkoitus on toimia pohjana kuntien omien vanhustyön strategioiden laadinnassa ja keskittyä erityisesti yhdessä ratkaistaviin kysymyksiin. Suunnitelma laadittiin vuoden 2003 aikana. Vanhustyön suunnitelma on tarkoitettu lähivuosien kuntakohtaisen ja seudullisen vanhustyön kehittämisen pohjaksi; arkipäivän työkaluksi, jonka tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan ja jota päivitetään vuosittain seudun yhteisissä foorumeissa. Vanhustyön suunnitelman pohjatyönä tehtiin nykytilanteen kartoitus (Forssan seudun vanhuspalvelut nykytilan kartoitus, 2003). Tietoa Forssan seudun vanhustenhuollosta ja yhteisistä teemoista koottiin projektiryhmän ja ohjausryhmän kokouksissa sekä kunnista. Kunnissa yhteyshenkilöt kokosivat kuntien ryhmät, jotka osallistuivat suunnitelman laadintaan välitehtävien muodossa. Lisäksi koottiin tietoa kuntien vanhusneuvostoilta tai vastaavilta, ammattiyhdistyksiltä sekä alueen oppilaitoksilta Forssan ammatti-instituutista ja Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan hoitotyön koulutusohjelmasta.. Vanhustenhuoltoon liittyvän kehittämistyön seudullisuutta halutaan tiivistää yhteisen strategiatyön myötä. Vanhustenhuollon perustyö halutaan edelleen hoitaa kunnissa, mutta yhteistyöstä haetaan uusia ratkaisuja ja näkökulmia vanhustyöhön. Yhteisiksi kehitettäviksi teemoiksi suunnitelmassa nousivat ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan työn kehittäminen, tietotuotannon kehittäminen, työnjakoon ja palvelurakenteeseen liittyvät kysymykset sekä yhteistyön ohjaaminen. Strategisena kysymyksenä nähdään myös vanhustenhuollon vetovoimaisuuden lisääminen, henkilökunnan riittävyyteen ja jaksamiseen liittyvät kysymykset sekä henkilökunnan ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen. Suunnitelman yhtenä teemana on myös yhteistyössä turvata vanhuspalvelujen jatkuvan kehittäminen. Avainsanat Vanhustyö, vanhuspalvelut, seutuyhteistyö, strategia Sarjan nimi ja numero Kokonaissivumäärä 35 Jakaja Forssan seudun aluekeskusohjelma Kustantaja Forssan seudun aluekeskusohjelma 1

3 SISÄLTÖ: TIIVISTELMÄ...1 JOHDANTO FORSSAN SEUDUN VANHUSTYÖN SUUNNITELMAN LAATIMINEN Strategiaprosessin kulku Vanhus, vanhustyö käsitteiden määrittelyä SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Vanhustyön haasteita Seudullinen perustehtävä vanhustyössä Vanhustyön arvopohja Visio Strategiset päämäärät FORSSAN SEUDUN VANHUSTYÖN SUUNNITELMA Monipuoliset vanhuspalvelut Palvelurakenteen kehittämisen lähtökohdat Kuntien vanhuspalvelut Vanhuspalvelujen sisällön kehittäminen Ennaltaehkäisevä ja kuntouttava työ Vanhuspalvelujen yhteinen tietopohja ja ohjaus Vanhustyön vetovoimaisuus ja henkilöstön hyvinvointi Yhteistyön ohjaaminen...29 LIITE : TIEDONKERUU VANHUSPALVELUISTA...31 LÄHDEKIRJALLISUUTTA

4 JOHDANTO Forssan seudun vanhustyön suunnitelma on osa Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa. Suunnitelman tarkoitus on toimia pohjana kuntien omien vanhustyön strategioiden laadinnassa ja keskittyä erityisesti yhteisiin ratkaistaviin kysymyksiin. Suunnitelma laadittiin vuoden 2003 aikana. Vanhustyön suunnitelma on tarkoitettu lähivuosien kuntakohtaisen ja seudullisen vanhustyön kehittämisen pohjaksi; arkipäivän työkaluksi, jonka tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan ja jota päivitetään vuosittain seudun yhteisissä foorumeissa. Suunnitelman laadinnassa on mukana Sosiaalikehitys Oy Hämeenlinnasta. Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevassa laatusuositus ilmestyi vuonna Sen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ajantasainen vanhuspoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet ja jonka kunnan poliittinen johto on vahvistanut. Strategiassa määritellään tavoitteet vanhusväestön terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisessä sekä eri hallintokuntien ja sidosryhmien vastuut näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Laatusuosituksen periaatteena on, että koko kunta on ikääntyneiden asialla. Laatusuosituksen mukaan strategian aikajänne tulisi olla 5-10 vuotta, investointitarpeiden osalta vuotta. (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, STM, 2001) Strategia on tietoisesti päätetty toiminnan suunta, suunnitelma, jonka mukaan toimintaa kehitetään ja pyritään vastaamaan tuleviin haasteisiin. Hyvä strategia pohjautuu arvokeskusteluun ja yhteiseen visioon tulevaisuudesta. Vanhuspoliittisen strategian tulee nojautua riittävään tietoon ikääntyvien tarpeista ja elinoloista, palvelujen nykytilasta ja mahdollisuuksista. Strategian laatiminen lähtee liikkeelle strategisten kysymysten etsimisestä, vastausten löytämisestä ja niihin sitoutumisesta. Seudullisen strategian hyöty nousee yhteistyöstä sekä yhdessä oppimisesta. Seudullisen työn tavoitteena on löytää yhteistyön alueita ja luoda mahdollisuuksia siihen, että seudun asiantuntemus saadaan yhteiseen käyttöön. Seudullinen strategia antaa suuntaa seudulliselle työlle ja toimii pohjana kuntien omille strategioille, jotka ovat konkreettisempia palvelusuunnitelmia. Forssan seudulla on viime vuosina tehty suuria ratkaisuja terveydenhuollossa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistyessä sekä vanhustenhuollossa terveyskeskuksen vuodeosastojen ja kotisairaanhoidon siirtyessä kuntien toiminnaksi. Muutokset ovat tuoneet yhteistyölle uusia haasteita liittyen mm. palvelujen ohjaamiseen ja suunnitteluun, työnjakoon, tiedonkulkuun ja osaamiseen, joihin yhteisellä strategialla etsitään vastauksia. Forssan seudulla vanhustyössä on tapahtunut myönteistä kehitystä viime vuosina; mm. ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvon kunnioituksen arvioidaan toteutuneen aikaisempaa paremmin, sosiaali- ja terveydenhuollon vuoropuhelu on entistä sujuvampaa, laitoshoidon osuus vähentynyt ja tarkoituksenmukaisia hoitopaikkoja mm. dementiapotilaille ja muille erityisryhmille on tarjolla ja tek- 3

5 nologia kehittynyt. Vanhusten määrän kasvaessa on kuitenkin pelko siitä, riittävätkö resurssit lisääntyvän asiakasmäärän hyvään hoitamiseen. Vanhustenhuoltoon liittyvän kehittämistyön seudullisuutta halutaan tiivistää strategiatyön myötä. Vanhustenhuollon perustyö halutaan edelleen hoitaa kunnissa, mutta yhteistyöstä haetaan uusia ratkaisuja ja näkökulmia vanhustyöhön. Yhteisiksi kehitettäviksi teemoiksi ovat nousseet ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan työn kehittäminen, tietotuotannon kehittäminen, työnjakoon ja palvelurakenteeseen liittyvät kysymykset sekä yhteistyön ohjaaminen. Strategisena kysymyksenä nähdään myös vanhustenhuollon vetovoimaisuuden lisääminen, henkilökunnan riittävyyteen ja jaksamiseen liittyvät kysymykset sekä henkilökunnan ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen. Strategian teemana on myös vanhuspalvelujen jatkuvan kehittämisen turvaaminen. Yhteistä suunnitelmaa tarvitaan sekä kunkin kunnan että seutuyhteistyön tarpeisiin. Sen avulla pyritään varautumaan tulevaisuuden haasteisiin ja lisäämään vanhuspalvelujen suunnitelmallisuutta, arviointia ja palvelujen tarpeen ennakointia. Seutuyhteistyön myötä työskentelyyn saadaan mukaan laaja rintama, ja eri tahot osallistuvat vanhuspalvelujen kehittämiseen. Yhteisestä strategiatyöstä saavat kuntien vanhustenhuollosta vastaavat aineksia omaan työhönsä ja kuntalaiset hyötyvät yhteisestä strategiasta parantuvina palveluina ja tasa-arvoisena kohtelua. Strategiatyö lisää myös eri tahojen tietoa vanhuspalveluista. Vanhalla ihmisellä on kokonaan oma psykologiansa. Hän edustaa muiden ikäkausien rinnalla omalaatuista persoonallisuutta, jota ei saa tulkita eikä käsitellä vain sen mukaan, mikä siitä puuttuu, vaikka puutosten ja heikkouksien toteaminen onkin usein ulkopuoliselle helpompaa kuin jäljellä olevan ja myönteisen paljastaminen. Vanhuksen kultainen kirja,

6 1. FORSSAN SEUDUN VANHUSTYÖN SUUNNITELMAN LAATIMI- NEN 1.1. Strategiaprosessin kulku Strategiasuunnitelman teko alkoi marraskuussa 2002 aloituskokouksella. Kevään 2003 aikana kerättiin tietoa Forssan seudun kuntien vanhustenhuollosta ja hiottiin yhteisiä teemoja strategiasuunnitelman sisällöksi ja etsittiin seudullisen yhteistyön kehittämisen alueita. Kevään työn tavoitteena oli löytää seudun yhteiset tavoitteet vanhustenhuollon strategiatyölle ja syksyn 2003 aikana laatia suunnitelma. Tietoa Forssan seudun vanhustenhuollosta ja yhteisistä teemoista koottiin projektiryhmän ja ohjausryhmän kokouksissa sekä kunnista. Kunnissa yhteyshenkilöt kokosivat kuntien ryhmät, jotka osallistuivat suunnitelman laadintaan välitehtävien muodossa. Lisäksi koottiin tietoa kuntien vanhusneuvostoilta tai vastaavilta, ammattiyhdistyksiltä sekä alueen oppilaitoksilta Forssan ammatti-instituutista ja Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan hoitotyön koulutusohjelmasta. Kuntien välitehtävinä oli koota tietoa oman kunnan vanhustenhuollon tilanteesta ja kehittämistarpeista pohjana SWOT-analyysi, kuvata oman kunnan vanhustenhuollon palveluita sekä pohtia yhteiseen vanhustenhuollon strategiatyöhön liittyviä odotuksia ja toiveita. Kuntien vanhustenhuollon yksiköiden, oppilaitosten ja ammattijärjestöjen tehtävänä oli pohtia keinoja vanhustenhuollon vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Strategiatyötä ohjasi ohjaus- ja seurantaryhmä, jossa oli mukana kuntien sosiaalija vanhustyönjohtajat, vanhustyötä tekevien edustus kunnista, FSTKY:n perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon johtavat lääkärit, perusterveydenhuollon ylihoitaja, projektiryhmä ja kuntien perusturvalautakuntien edustajat sekä Sosiaalikehityksen edustajat. Strategiatyötä laati projektiryhmä, jossa on mukana Markku Puro, Tytti Virtanen, Riitta Suhonen ja Raija Vähätalo FSTKY:stä, Ritva Alkio ja Eija Leppänen Forssasta, kuntien vanhustyönjohtajat ja Sosiaalikehityksen edustajat. Raija Vähätalo oli strategiatyön yhteyshenkilö. Lisäksi kunnissa oli kuntien työryhmät, joita vetivät kuntien yhteyshenkilöt. Kevään 2003 aikana koottiin pienryhmät pohtimaan strategiatyössä esiin nousseita teemoja. Pienryhmät olivat moniammatillisia ja koostuivat eri kuntien edustajista. Pienryhmien teemat olivat: - Toimintakyvyn arviointi - Ennaltaehkäisevä ja kuntouttava toiminta - Tietojärjestelmien kehittäminen - Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen 5

7 1.2. Vanhus, vanhustyö käsitteiden määrittelyä Forssan seudun vanhustyön suunnitelmassa päädyttiin käyttämään seuraavia käsitteitä: Vanhus ja ikäihminen Forssan seudun vanhustyön suunnitelmassa valittiin termiksi vanhus. Käsitteitä ikäihminen ja ikääntyneet käytetään, kun tarkoitetaan yleisemmin ikääntynyttä väestönosaa, joka ei välttämättä vielä ole vanhuspalvelujen piirissä eikä tarpeessa. Vanhuuden alkamisiän määrittely kalenterivuosissa on vaikeaa; vanheneminen on varsin yksilöllistä. 75 vuotta täyttäneillä alkavat vanhenemismuutokset usein kasautua, joten tätä ikää voidaan pitää yhtenä tilastollisena virstanpylväänä ja toisaalta 85 vuotta täyttäneistä käytetään usein termiä vanhat vanhukset. Stakesin määritelmissä vanhus on 75 vuotias ja WHOlla 85 vuotias. Vanhus -käsite kuvaa tässä suunnitelmassa enemmänkin toimintakykyä ja terveydentilaa kuin syntymäpäivien määrää. Vanhustyön suunnitelma keskittyy vanhuspalveluihin, joiden asiakkaita kuvaa toimintakyvyn lasku. Vanhustyö Suunnitelmassa käytetään termiä vanhustyö yläkäsitteenä kuvaamaan vanhuspolitiikkaa kunnissa ja seutukunnassa, suhtautumista ikääntyvään väestöön ja vanhuksille suunnattujen palvelujen kokonaisuutta. Vanhuspalvelut Vanhustyön suunnitelmassa vanhuspalveluilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä julkisia että muiden tuottamia kotona, palvelutaloissa tai pitkäaikaishoitolaitoksissa annettuja palveluja, jotka on suunnattu nimenomaan ikääntyneille. 6

8 2. SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Vanhustyön haasteita Vanhuspalvelujen tulevien vuosien suurin haaste liittyy väestön ikääntymiseen. Suurten ikäluokkien vanhetessa ja väestön eliniän pidentyessä tulee vanhuspalvelujen tarve kasvamaan ja toisaalta lähivuosina suuri osa vanhustenhuollon työntekijöistä jää eläkkeelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset nousevat jyrkästi 75 vuotta täyttäneen väestön kohdalla. Ikääntymisen myötä lisääntyvät myös sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, dementia, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja diabetes. Ikääntyneen terveydentilaa kuvaa myös usein monien pitkäaikaisten sairauksien yhtäaikaisuus, joka tekee hoidosta vaativaa. Väestön ikääntyminen tuo haasteita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämiselle, seurannalle ja tehokkuudelle. Suurin osa vanhuksista elää kuitenkin omassa kodissaan itsenäistä elämää varsin ikääntyneenäkin, joten vanhuspalvelujen suunnittelun näkökulmasta ikää tärkeämpi tarkastelunäkökulma on tieto vanhusväestön toimintakyvystä, sairastavuudesta ja palvelujen tarpeesta. Vanhuspalvelujen tulevien vuosien tarpeen ennustaminen pohjautuu kuitenkin lähinnä väestön määrään liittyviin laskelmiin. Forssan seudulla 75 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä tulee väestöennusteen mukaan kasvamaan nykyisestä 8,6 %:sta 14 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. 75 vuotta täyttäneitä on seudulla vuonna 2010 yli 300 nykyistä enemmän ja vuonna 2020 lähes 700. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat saavuttavat 75 vuoden iän 2020-luvun alkupuolella, sitä ennen suurten ikäluokkien vanheneminen näkyy lähivuosina vanhustenhuollossa eläkkeelle jäävän henkilökunnan määrän kasvuna. Tämän päivän ikääntyneiden arvioidaan vanhenevan ja elävän vanhuutensa hyvinkin eri tavoin kuin aikaisemmat sukupolvet. Tulevaisuuden vanhuspalvelujen asiakkaiden arvioidaan olevan nykyistä vaativampia ja toisaalta heillä on käytössään enemmän tuloja. Valmius maksaa itse enemmän palveluista tulee kasvamaan. Kunnille väestön ikääntyminen on taloudellinen haaste liittyen palvelujen tuottamiseen, mutta myös haaste kehittää kuntaa hyväksi asumisympäristöksi ikääntyneille. Vanhukset eivät ole vain vanhuspalveluja käyttävä väestönosa; yhä useampi kuntalainen elää useita aktiivisia vuosia ja vuosikymmeniä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Millainen on kunta elinympäristönä ja millaisia sen palvelut ikääntyneen kannalta? Vain osa ikääntyneistä käyttää varsinaisia vanhuspalveluja, kuten kotipalvelua tai vanhainkotihoitoa, joten kunnan kaikkia palveluja tulisi tarkastella siitä näkökulmasta, millaisia ne ovat ikääntyneiden näkökulmasta. Miten voi liikkua, mitä voi harrastaa? Voiko vanhus asua kotonaan myös haja-asutusalueella vielä silloinkin, kun tarvitsee palveluja? Kunnan vanhusystävällisyyden tarkastelu on yksi kunnan oman vanhustenhuollon strategian haasteista, johon vastaamiseen tarvitaan mukaan kunnan eri hallinnonalat. Aikaisemmin vanhuuden mukana seuraava raihnaistuminen koettiin vääjäämättömänä elämänkaareen kuuluvana osana, nyt etsitään keinoja hoitaa vanhenemisen 7

9 luonnolliseen kehitykseenkin kuuluvia asioita, kuten menetysten, yksinäisyyden ja arkeen kuuluvien hankaluuksien mukana syntyvää palvelujen tarvetta. Tapa, millä vanhenemiseen suhtaudutaan, ohjaa toimintaa ja palveluja. Vanhustyössä tulee tietoisesti päättää, miten ja mihin asiakaskunnan muuttuviin tarpeisiin vastataan. Moniammatillisella yhteistyöllä luodaan yhteistä käsitystä palvelujen tarpeesta ja oikeista keinoista niihin vastaamiseen. Henkilökunta vanhustenhuollossa ikääntyy ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen on jo alkanut. Alalle tarvitaan uusia tekijöitä; vanhuspalvelujen kilpailuasemaa muihin ammattialoihin nähden tulee parantaa ja vanhustyön vetovoimaa lisätä. Tässä työssä ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita alan oppilaitokset. Ikääntyvän henkilökunnan hyvinvoinnista ja jaksamisesta tulee huolehtia, samoin kuin eläkkeelle jäävien tiedon ja taidon siirtämisestä tuleville tekijöille. Suomessa vanhustenhuolto on ollut varsin laitospainotteista, ja rakennemuutos kevyemmän hoivan suuntaan leimasi 1990-luvun vanhuspalvelujen kehittämistä. Pitkäaikaista laitoshoitoa vanhainkodeissa ja terveyskeskuksissa on korvattu palveluasumisella ja kotona selviytymistä tukevilla avopalveluilla. Vanhuspalvelujen painopiste on siirtynyt terveydenhuollolta yhä enemmän sosiaalitoimen tehtäväksi, samalla kun hoitoisuudeltaan yhä vaativammat asiakkaat ovat siirtyneet kevyempiin palveluihin. Haasteena onkin säilyttää riittävä terveydenhuollon asiantuntemus vanhuspalveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumarkkinat ovat avautuneet ja perinteisten, kunnan tai kuntayhtymien tuottamien vanhuspalvelujen rinnalle on viime vuosina syntynyt erilaista palvelutarjontaa ja vanhuspalvelujen kenttä on jatkuvassa muutoksen tilassa. Kuntien palvelurakenne muotoutuu pitkän historian tuloksena, jossa vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kunnissa tehdyt rakennusinvestoinnit, palvelukulttuuri, kuntayhtymien palveluratkaisut ja kunnan vauraus. Myös palvelujen rahoitus on monipuolistunut ja verorahojen lisäksi palvelujen rahoittamiseen osallistuvat Kansaneläkelaitos, Raha-automaattiyhdistys ja asiakkaat. Monimutkaistunut rahoitus voi aiheuttaa koordinointiongelmia ja ohjata palvelurakenteen kehittämistä voimakkaammin kuin palvelujen varsinainen tarve. Erilaistuva palvelujen tuotanto tuo haasteita kunnille palvelujen suunnittelun, ohjauksen, seurannan ja arvioinnin kysymyksissä. Sosiaali- ja terveydenhuolto oli aikaisemmin valtion tarkassa valtionavustuksiin kytkeytyvässä ohjauksessa. Ohjausjärjestelmää purettiin 1990-luvun alussa ja päätösvalta siirtyi kuntiin. Valtio ohjaa palvelujen järjestämistä informaatio-ohjauksella, kuten valtakunnallisilla suosituksilla ja hankkeilla. Kunnissa on koettu tarvetta kuntakohtaista suunnittelua laajempaan työhön, mikä ilmenee esimerkiksi seutuyhteistyön kehittämispyrkimyksissä. Työ sosiaali- ja terveydenhuollossa muuttuu mm. hyvinvointiteknologian ja lääketieteen kehittymisen myötä. Valtakunnallinen ohjaus tuo omia haasteitaan palvelujen kehittämiseen. Vanhustenhuollossa nousee esille myös erilaisia vaikeita eettisiä kysymyksiä liittyen mm. saattohoitoon ja hoidon priorisointiin. Uuden tiedon suodattamiseen ja uusien käytäntöjen oppimiseen voidaan pyrkiä vastaamaan seudun yhteisin panoksin. 8

10 Vanhustenhuollon ja vanhuspolitiikan haasteet ovat yhteisiä, joten on järkevää pyrkiä vastaamaan niihin yhdessä. Kunnilla on myös yhteisiä yhteistyötahoja, kuten alueen oppilaitokset ja terveydenhuollon palvelut. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset muodostavat seudulla suurelta osin yhteisen ryhmän Seudullinen perustehtävä vanhustyössä Seudullisen vanhustyön perustehtävä on seudun tasolla edistää ikääntyvän väestön hyvinvointia ja kehittää vanhuspalveluja moniammatillisena, sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntien yhteisenä työnä sekä vastata yhdessä vanhustenhuollon tuleviin haasteisiin Vanhustyön arvopohja Vanhuspalveluja koskevat samanlaiset hyvän palvelun periaatteet kuin muitakin palveluita. Arvot ohjaavat palvelujen suunnittelua ja toteuttamista ja niiden tulee näkyä käytännön toiminnassa. Arvokeskustelu tulee käydä joka kunnassa ja työyhteisössä, ja konkretisoida sitä, miten arvot palvelussa näyttäytyvät. Vanhustyön arvoja pohdittiin projektiryhmässä. Seuraavat aiheet nousivat keskusteluissa tärkeimmiksi: Ihmisarvon kunnioitus Jokaisen ihmisen, niin asiakkaan kuin työtoverinkin ihmisarvoa kunnioitetaan Asiakkaan oman tahdon kunnioittaminen Asiakkaalla on mahdollisuus oman tahtonsa ja palautteensa ilmaisemiseen ja itsemääräämisoikeuteen. Asiakasnäkökulma näkyy palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oman tahdon kunnioittaminen voi osoittautua ongelmalliseksi esimerkiksi dementoituneiden asiakkaiden kohdalla. Hyvät yhdessä keskustellut hoitokäytännöt ja periaatteet työyhteisöissä auttavat ratkaisemaan näitä ongelmia. Tasa-arvoinen oikeus palveluihin Asiakkaalla on tasavertainen oikeus tarvitsemiinsa palveluihin riippumatta asuinpaikasta, palvelumuodosta tai iästä. Turvallisuus Asiakkaalla/kuntalaisella on oikeus turvalliseen elämään. Asiakkaalla tulee olla oikeus turvallisuudentunteeseen palvelujen saatavuuden suhteen ja ollessaan palvelujen piirissä. Luotettavuus ja rehellisyys 9

11 Vanhuspalvelut ovat luotettavia ja perustuvat rehellisyyteen. Ammattitaito Asiakas voi luottaa saavansa tarvitsemaansa ammattitaitoista palvelua kaikissa palvelumuodoissa. Vanhustenhuollon henkilökunnalla on oikeus ja velvollisuus pitää yllä ja parantaa ammattitaitoaan. Vaikuttavuus Vanhuspalvelut ovat suunnitelmallisia ja vaikuttavia. Palvelun vaikuttavuus syntyy oikein kohdennetuista, yksilöllisistä asiakkaan tarpeiden mukaisista palveluista Visio Vanhustyön / vanhuspolitiikan perustana on tieto ikääntyneen väestön tilanteesta ja palvelujen tarpeesta ja työmuotona eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyö. Vanhustyön lähtökohtana on se, että jokaisella ikääntyneellä kuntalaisella on hänen tarpeidensa mukainen koti ja palvelut. Ikääntyneen väestön tarpeiden ja erityispiirteiden huomioonottaminen näkyy elin- ja asumisympäristöjen kehittämisessä sekä kuntien palveluissa. Yhteisen strategian avulla kyetään lisäämään vanhustyön suunnitelmallisuutta ja ennakointia ja varautumaan tulevaisuuden haasteisiin. Vanhuspalvelut Forssan seutukunnassa ovat laadukkaita ja tehokkaita, ja muodostavat sekä oman kunnan että seudun tasolla toimivan kokonaisuuden, johon kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lisäksi muut kuntien sekä muiden tahojen tuottamat palvelut. Vanhustyön kokonaisuuteen kuuluu monipuolinen palveluvalikoima, jossa eri palvelumuotojen työnjako vanhustenhuollon kokonaisuudessa on selkeä. Asiakkaille palvelut ovat luotettavia, ammattitaitoisia ja turvallisia. Vision toteuttamisessa keskitytään erityisesti seuraaviin asioihin: - Palvelurakenteen suunnittelulla ennakoidaan lisääntyvää palvelutarvetta ja varmistetaan eri hoitomuotojen riittävä tarjonta ja tarkoituksenmukainen käyttö sekä palveluketjujen saumattomuus - Vanhustenhuollon perustyö on pääosin julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa, jota yksityinen ja muu palvelutuotanto täydentää. Palvelurakenteeseen liittyy yhdessä kehitettyjä seudullisia palveluja Palvelujärjestelmän painopisteistä ja kehittämissuunnista sovitaan seudullisesti - Vanhuspalvelujen kehittämisen painopiste on ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa työssä sekä erilaisten kotona asumisen tukemisen muotojen kehittämisessä - Vanhuspalvelujen kehittämisen lähtökohtana on yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemus. 10

12 - Vanhuspalvelujen laatutyötä ja seuranta- ja arviointijärjestelmää kehitetään seudullisena yhteistyönä. Vanhuspalveluissa on eri kunnissa käytössä pääasiassa yhteiset hallinnolliset ja hoidolliset mittarit. - Seudulla kootaan vuosittain tietopaketti vanhuspalveluista kuntien ja seudun vanhustenhuollon suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi - Tietojärjestelmien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä. - Seudun vanhuspalveluilla on yhteistyön ohjausjärjestelmä. Vanhustyön suunnitelman toteuttajavastuu on aluekeskuksen perusturvallisuusvaliokunnalla. - Vanhustenhuollon henkilökunnan osaamisen kehittäminen, koulutus ja perehdytys ovat seudullista työtä - Vanhustyön vetovoimaisuudesta ja sen myötä riittävän ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta tulevina vuosina kannetaan yhteistä huolta Strategiset päämäärät Forssan seudun strategisena päämääränä on vahvistaa kuntien välistä sekä terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa tapahtuvaa yhteistyötä vanhustenhuollon palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Tavoitteena on jatkuva yhteinen vanhustyön suunnittelu, johon eri osapuolet sitoutuvat. Vanhuspalvelujen kehittämisen lähtökohtana on jokaisen oikeus omaan kotiin ja laadukkaisiin, monipuolisiin ja tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Omassa kotona asutaan myös silloin, kun koti on erilaisessa palveluasumisessa. Osan vanhuksista nähdään tulevaisuudessakin tarvitsevan laitoshoitoa silloin, kun kotona asumista ei eri syistä koeta enää mahdolliseksi. Myös pitkäaikainen laitoshoito tulee järjestää mahdollisimman kodinomaiseksi. Forssan seudun vanhustyön suunnitelman strategisiksi päämääriksi nousivat: - vanhuspalvelujen palvelurakenteen monipuolisuus - vanhuspalvelujen sisällön kehittäminen - ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan työn kehittäminen - yhteisen tietopohjan rakentaminen vanhuspalvelujen ohjaamiseen - vanhustyön vetovoimaisuuden ja henkilökunnan hyvinvoinnin parantaminen - seutuyhteistyön vahvistaminen vanhustyössä 11

13 3. FORSSAN SEUDUN VANHUSTYÖN SUUNNITELMA 3.1. Monipuoliset vanhuspalvelut Hyvään vanhustenhuollon kokonaisuuteen kuuluu monipuolinen palveluvalikoima, jonka osat toimivat hyvin yhteen ja jossa eri palvelumuotojen roolit vanhuspalvelujen kokonaisuudessa ovat selkeitä. Palvelujärjestelmän kehittämisen tavoitteena valtakunnallisen suosituksen mukaan on se, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa asuin- ja sosiaalisessa ympäristössään. Myös Forssan seudun kunnissa vanhuspalvelujen kehittämisen pääpaino on ollut avopalveluiden ja ennaltaehkäisevän työn kehittämisessä. Vain osa ikääntyneistä on varsinaisten vanhuspalvelujen piirissä, vaan he käyttävät samoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Kunnan palvelurakenteen kehittämisen lähtökohtana on normaalisuusperiaate, eli palvelut suunnitellaan vastaamaan mahdollisimman monen kuntalaisen tarvetta. Väestön ikääntyessä yhä suurempi osa kaikkien kunnan palvelujen asiakkaista on ikääntyneitä, joten kaikkia palveluja tulee tarkastella ikääntyneiden näkökulmasta. Palvelurakenne kunnissa on kehittynyt omanlaisekseen kuntien omien lähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti. Forssan seudulla kunnat vastaavat varsin suuresta osasta vanhuspalvelujen kokonaisuutta terveyskeskusten vuodeosastojen siirryttyä kuntien sosiaalitoimiin, poikkeuksena tästä Forssan kaupunki. Forssan seudulla kunnille terveydenhuollosta siirtyneet toiminnot: 1992 Humppilan kotisairaanhoito osittain (v kokonaan) 1995 Ypäjän kotisairaanhoito osittain (v kokonaan) 1996 Forssan kotisairaanhoito 1997 Humppilan vuodeosasto kunnalle 1999 Ypäjän vuodeosasto kunnalle 2000 Jokioisten ja Tammelan kotisairaanhoito 2000 Jokioisten ja Tammelan vuodeosastot Seudulla on yhdistysten tai säätiöiden tuottamaa palveluasumista, mutta varsinaista yksityistä palvelutuotantoa seudulla on vielä suhteellisen vähän, varsinkin pienemmissä kunnissa. Jokaisessa kunnassa on erilaista järjestö- ja vapaaehtoistyötä, joilla on oma merkittävä roolinsa vanhuspalveluissa ja joiden tukemiseen tarvitaan lisää panostusta. Järjestö- ja vapaaehtoistyössä sekä vanhusneuvostojen työssä tulee esille myös se, ettei ikääntynyt väestö ole vain palvelujen saaja, vaan suuri osa eläkeikäisistä osallistuu aktiivisesti yhteiskuntaelämään ja auttaa itse läheisiään, perhettään ja naapureitaan merkittävässä määrin. Vanhustenhuollon perustyö halutaan edelleen pitää kunnan omana toimintana. Seudulla on kuitenkin hyvä nostaa keskusteluun suhtautuminen muuhun palvelutuotantoon. Yksityinen sekä järjestöjen ja yhdistysten palvelutuotanto on vanhuspalvelujen kokonaisuutta täydentävä vaihtoehto. Hyvinvointipalveluihin liittyvää yksityistä palvelutuotantoa, esimerkiksi siivousta, tuetaan joillakin alueilla esimerkiksi palvelusetelijärjestelyllä. Palvelusetelijärjestelmää ollaan kehittä- 12

14 mässä myös valtakunnallisesti. Yksityisen palvelutuotannon lisääntyminen tuo haasteita kunnille valvonnan ja ostamisen osaamisen kehittämisessä. Osana palvelurakenteen kehittämistyötä voidaan kehittää palvelujen tuotteistusta, jolloin yhteistyökysymykset ja esimerkiksi palvelujen ostaminen ulkopuolisilta voi jäsentyä nykyistä paremmin. Vuonna 2001 sosiaali- ja terveysministeriö antoi yhdessä Suomen kuntaliiton kanssa suosituksen ikääntyneiden hoidon ja palveluiden järjestämiseksi. Suosituksessa korostetaan ikääntyneiden kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä korkeatasoista ja asiakaslähtöistä hoitoa myös pitkäaikaislaitoksissa. Suosituksen tavoitteena on, että 90 % yli 75-vuotiaista asuu tavallisissa asunnoissa, 3 5 % palveluasunnoissa ja 5 7 % on laitoshoidossa ja että 25 % - 30 % 75 vuotta täyttäneistä saa kotipalvelun apua. Valtakunnalliseen suositukseen verrattuna Forssan seudun vanhustenhuollossa on vielä laitospainotteisuutta. Vanhainkoti/terveyskeskuspaikkoja oli Forssan seudulla 12,2 prosentille 75 vuotta täyttäneistä vuonna Terveyskeskushoidosta on mukana vain Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän omien vuodeosastojen (osastot 21 ja 22) käyttö. Jos laitoshoidon osuus pysyisi samana, tarvittaisiin seudulla vuonna 2010 n. 50 ja vuoteen 2020 mennessä noin 100 laitospaikkaa lisää tämänhetkiseen paikkamäärään verrattuna. Palvelurakenteen kehittämiseen voi myös liittyä seudullisia osia. Kuntien kokemuksen mukaan on tiettyjä potilasryhmiä, joiden hoitoon kannattaisi kehittää seudullisia palveluita. Tällaisia ovat mm. asumis- ja muut palvelut vaikeasti hoidettaville ryhmille (päihde- tai mielenterveysongelmaiset, vaikeasti dementoituneet sekä ikääntyvät kehitysvammaiset). Mikäli erityisryhmille perustetaan yhteisiä palveluja, on niiden käyttöön myös sitouduttava. Palvelurakenteen suunnittelulla pyritään ennakoimaan lisääntyvää palvelutarvetta ja varmistamaan, että eri hoitomuotoja on riittävästi tarjolla ja että niitä käytetään tarkoituksenmukaisesti. Tilanteessa, jossa kysyntä ylittää tarjonnan, voidaan päätyä epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin, kuten avopalvelujen puuttuessa laitoshoidon lisäämiseen, dementiahoitopaikkojen puuttuessa dementiapotilaiden hoitoon yleisosastoilla ja omaishoidon tuen riittämättömyyden takia laitossijoituksiin. Riittämätön resurssointi ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan työhön johtaa tarpeettomiin pitkäaikaisiin laitossijoituksiin. Palvelujen tarkoituksenmukaisen käytön ja palvelujen tarpeen arviointiin tarvitaan uusia menetelmiä. Seudun suunnitelmassa tuodaan esille palvelurakenteen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä suunnittelusta, arvioinnista ja seurannasta, mutta yksittäisen kunnan palvelurakenteen suunnittelu kuuluu kuntien omiin strategioihin. Kuntien vanhusstrategioissa kuvataan palvelurakenne ja eri palvelumuodot ja niiden toivotut kehittämissuunnat. Niissä suunnitellaan myös, mitkä palvelut tuottaa kunta, seutukunta tai muut toimijat. Kehittämiskohde: palvelurakennetyö 13

15 Kehittämiskohde Toimenpiteet / keinot Vanhuspalvelujen Kunnat määrittelevät strategioissaan tavoiteltavan palvelurakenteen kehittämistyö palvelurakenteen Palvelurakenteen tarkasteluun liittyvät terveydenhuollon kuntayhtymän vanhuspalvelut Seuranta / arviointi Palvelurakenteesta laaditaan vuosittain tietopaketti, jossa seurataan palvelujen peittävyyttä ja resurssointia Vastuutaho Seudun kunnat ja FSTKY( terveydenhuollon ky) Aluekeskusohjelma Palvelurakenteen kehittämisen lähtökohdat - Joustavuus palvelurakenteessa Palveluiden kehittämisen lähtökohtana on joustavuus ja palvelujen räätälöinti asiakkaan tarpeen mukaiseksi. Tarkoituksenmukaista ei ole kehittää jäykkää palvelurakennetta, jossa asiakkaan on automaattisesti siirryttävä portaalta toiselle tilanteen muuttuessa. Joustava palvelurakenne tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta nopeasti lisätä kotihoitoa/ tehostettua kotihoitoa, lisätä apua palveluasumisessa ja esimerkiksi järjestää saattohoitoa kotiin. Palveluiden joustavuus edellyttää saumatonta palveluketjua ja selkeää työnjakoa. Seudulliset työnjakokysymykset liittyvät terveydenhuollon rooliin vanhustenhuollon kokonaisuudessa, kuten vuodeosastoimintaan, kuntoutukseen ja kotisairaalatoimintaan tai tehostetun kotisairaanhoidon kehittämiseen sekä yksityisten ja järjestöjen tuottamiin palveluihin. Palveluketjun toimivuuteen vaikuttaa myös tieto eri palvelumuodoista ja niiden mahdollisuuksista, joten sitä koskevaan informaatioon ja mm. palveluesitteisiin tulee panostaa. - Palveluiden vaikuttavuus Palvelujen kehittämisen lähtökohtana on vaikuttavuus; auttaako kotihoito kotona selviytymisessä, parantaako kuntoutus toimintakykyä? Palveluiden vaikuttavuutta voidaan seurata erilaisilla mittareilla (esimerkiksi kuntoutumista FIM-mittarilla), hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutumisen seurannalla ja arvioinnilla sekä asiakashaastatteluilla ja muilla selvityksillä. - Palveluiden oikea kohdentuminen Palvelujen tulee kohdentua oikein; oikea palvelu oikeaan aikaan oikealle asiakkaalle. Palveluiden oikeaa kohdentumista voidaan seurata RAVA-arvioinneilla. Kunnissa voidaan asettaa viitteelliset RAVA-arvot eri palvelumuodoille. On kuitenkin muistettava, ettei RAVA-arviointi mittaa kaikkea palveluntarvetta, esimerkiksi sosiaaliset 14

16 ja dementoitumiseen tai mielialaan liittyvät palveluntarpeet tulevat muita alueita huonommin näkyviin. Myös palvelujen käyttäjien keski-ikää ja muutoksia siinä on syytä seurata, esimerkiksi pysyvään laitoshoitoon tulevien kohdalla. Tiedot väestön palveluntarpeesta ja palvelujen peittävyystiedot antavat myös tietoa palvelujen kohdentumisesta. - Henkilökuntamitoitukset ja ammattitaito Vanhuspalvelujen asiakkaat ovat yhä enemmän apua tarvitsevia, joten riittävä henkilöstömitoitus on olennainen osa onnistunutta palvelua. Kuntouttava työ vaatii myös enemmän panostusta kuin perinteinen hoito. Vanhuspalvelujen tulee tarjota korkeatasoista ja laadukasta palvelua, joten hoitohenkilökunnan tulee olla sosiaalitai terveydenhuollon koulutuksen saanutta. Asiakkaat vanhuspalveluissa ovat usein monisairaita, joten henkilökunnassa tulee olla riittävästi terveydenhuollon koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Henkilöstömitoitusten valtakunnallisia suosituksia ja ohjeellisia arvoja voidaan käyttää henkilöstömitoitusten pohjana, samoin kuin Forssan seudun muiden vertailualueiden tietoja. Riittävää henkilöstömitoitusta ei voida arvioida vain asiakkaiden määrän perusteella, vaan myös asiakkaiden toimintakyky ja hoitoisuus on otettava huomioon. Mitoitusesimerkkejä laitoshoidon hoitotehtäviä suorittavan henkilöstön määräksi 25-paikkaisen osaston tai yksikön eri työvuoroissa: 1 Hyvä mitoitus: 0,80/asukas, 20 hoitajaa/osasto Keskiverto mitoitus: 0,50 0,60/asukas, 12,5 15 hoitajaa/osasto Välttävä mitoitus: 0,32/asukas, 8 hoitajaa/osasto TT mitoitus TT /mit. 0,50 TT /mit. 0,50* TT mitoitus Aamuvuoro 6 0,24 4 0,16 4 0,16 2,5 0,1 Iltavuoro 6 0,24 3 0,12 4 0,16 2,5 0,1 Yövuoro 2 0,08 1 0,04 2 0,08 1 0,04 Lähde: Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus 2001 *(huom: keskimmäisessä sarakkeessa eri henkilökuntamitoitus ilta- ja yövuorossa) Kotihoidon henkilöstötarpeen määrittelyyn on olemassa laskentakaava 2, jossa voidaan käyttää joko 25 % tai 30 % tavoitekattavuutta ikäluokassa 75 vuotta täyttä- 1 Laskelmassa on otettu huomioon henkilökunnan lakisääteiset vapaapäivät; kaksi vapaapäivää/työntekijää/viikko. Muita poissaoloja ei ole otettu huomioon. TT = Hoitotehtäviä suorittavan henkilöstön laskennallinen kokonaismäärä, Mitoitus = hoitajia/asiakas/työvuoro. 2 laskentakaavassa lasketaan asiakkaille kullekin 208 tuntia palvelua vuodessa. Asiakkaitten määrä saadaan laskutoimituksesta: 2,5 % kunnan vuotiaista + 25 %- 30 % (kunnan määrittämä tavoitekattavuus) 75 vuotta täyttäneistä. Henkilökunnan lukumäärä saadaan laskutoimituksesta: (asiakkaitten määrä x 208) x 1575 (yhden työntekijän vuoden työaika. Lähde: Vaarama ym 2001, Koko kunta ikääntyneiden asialla 15

17 neet. Laskentakaava on ohjeellinen, sillä kotihoidon henkilöstötarpeeseen vaikuttaa myös kunnan muu palvelutoiminta. - Dementoituneiden hoito Dementiaa sairastavien määrä kasvaa tulevaisuudessa, mikäli lääketiede ei keksi dementiaan tehokkaita lääke- ja hoitomuotoja. Suomessa 50 % dementiaa sairastavista on tällä hetkellä laitoshoidossa. Dementoivat sairaudet johtavat yleisesti toimintakyvyn alenemiseen ja ensin avopalvelujen ja myöhemmin ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen. Dementoituneet asiakkaat muodostavat usein vaikeasti hoidettavan ryhmän kaikissa vanhuspalveluissa. Dementiaa sairastavien määrän kasvaessa tarvitaan yhä enemmän dementian hoitoon erikoistuneita yksiköitä kaikissa kunnissa, ja tietoa ja taitoa dementian hoidosta kaikissa vanhuspalveluissa Kuntien vanhuspalvelut - Kotipalvelu ja kotisairaanhoito Kotipalvelun tarkoitus on vastata siitä kodinhoidon työstä, josta asiakas ei itse alentuneen toimintakyvyn vuoksi selviydy ja antaa tarvittava hoito ja huolenpito. Kotisairaanhoito on asiakkaan kotona tapahtuvaa sairaanhoitoa, joka voi olla tilapäistä ja pitkäkestoista. Kuntien kotisairaanhoitoa tukemaan on suunniteltu terveydenhuollon toimintana kotisairaalatoimintaa tai tehostettua kotisairaanhoitoa. Kotihoito käsittää kotipalvelun ja kotisairaanhoidon peruspalvelut sekä tukipalvelut, joita ovat mm. turva-, ateria-, kauppa-, vaatehuolto-, siivous-, kylvetys- ja kuljetuspalvelut. Ikääntyneet voivat saada kuljetuspalveluja joko sosiaalihuolto- tai vammaispalvelulain mukaan. Kuljetuspalveluja voidaan järjestää myös ns. palvelulinjoilla. Kuljetuspalvelut ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää vanhustyötä. Monet kunnat ovat vähentäneet esimerkiksi siivousta kotipalvelussa. Kuitenkin juuri siivous on useimmiten ensimmäinen asia, jossa apua tarvitaan. Joissakin kunnissa Suomessa on jo käytössä palvelusetelijärjestelmä esimerkiksi juuri siivouksen järjestämiseen. Järjestelmästä on tulossa valtakunnallisia ohjeita keväällä Myös esimerkiksi kotitalousvähennystä kannattaa esitellä vanhustalouksille. Usein myös pihanhoidon järjestäminen tuottaa ongelmia. Kotihoidon kehittämishaasteina on ympärivuorokautisen hoidon järjestäminen ja kotihoidon vaikuttavuuden seuranta sekä kehittää toimintaa vastaamaan hajaasutusalueilla asuvien palveluntarpeita. Kotihoidon sisällön ja tuottamistavan kehittämisessä kannattaa käyttää esimerkiksi benghmarking-toimintaa. - Omaishoidon tuki 16

18 Omaishoidon tuella tarkoitetaan hoitopalkkiota ja sitä täydentäviä palveluja, joita annetaan vanhuksen kotona tapahtuvan hoidon turvaamiseksi. Omaishoidossa olevat ovat useimmiten varsin huonokuntoisia ja omaishoito on usein jopa laitoshoitoa korvaavaa. Hoitajien jaksamisen tukeminen, kuten omaishoidettavien ja hoitajien palvelujen ja ohjauksen sekä vapaapäivien ja virkistyksen järjestäminen on korvauksen ohella olennainen osa omaishoitojärjestelmän kehittämistä. Kunnissa omaishoidon käytännöt ovat varsin erilaisia. Seudun vanhustyön johtajat ovat aloittaneet omaishoidon yhteisen kehittämistyön. - Päiväkeskustoiminta Kuntien järjestämällä päivätoiminnalla ja eri yhteisöjen ja järjestöjen työllä on suuri merkitys pyrittäessä pitämään yllä ikäihmisten keskinäistä kanssakäymistä, toimintakykyä ja aktiivisuutta. Tavoitteellisen päiväkeskustoiminnan avulla voidaan vähentää myös kotipalvelukäyntejä, koska päiväkeskuksissa voidaan antaa monenlaisia palveluja. Forssan seutukunnassa päivätoimintaa järjestettiin kunnan toimesta Forssassa, Jokioisilla, Tammelassa ja Ypäjällä. Humppilassa päivätoiminnan järjestäminen on suunnitteluasteella. - Palveluasuminen Palveluasuminen tapahtuu henkilön tarpeen mukaisesti erityisesti varustetussa asunnossa tai normaaliasunnossa, johon liittyvät säännölliset päivittäiset kotipalvelut. Palveluasumista voidaan järjestää laitoksen yhteydessä, asuntola- tai palvelutaloluonteisena, normaalina vuokra-asumisena tai asiakkaan omistamassa asunnossa. Palveluasumisen jaetaan usein tavalliseen ja tehostettuun palveluasumiseen. Erona on lähinnä asiakkaiden palvelutarpeesta johtuva henkilökunnan tarve; tehostetussa palveluasumisessa on yövalvonta. Kunta voi järjestää vanhusten asumispalveluja itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostaa niitä yksityisiltä palveluntuottajilta. Henkilökunta voi olla yksikön omaa tai kotipalvelun henkilökuntaa. tämä on otettava huomioon mm. laskettaessa kotipalvelun henkilökuntamäärää ja toisaalta henkilöstömitoitusta palveluasumisessa. Palveluasumisen kehittämisen haasteena on toisaalta olla koti, jossa asiakkaat pystyvät asumaan itsenäisesti ja säilyttämään oman elämäntyylinsä ja itsemääräämisoikeutensa toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta ja toisaalta tarjota riittävää ja korkeatasoista hoitoa ja palvelua asiakkaille. Hoidon ja palvelun määrää tulee voida tarvittaessa lisätä niin, ettei asiakas joudu tarpeettomasti siirtymään toiseen hoitopaikkaan kunnon heikentyessä. - Laitoshoito 17

19 Laitoshoitoon turvaudutaan silloin kun kotona asuminen ei enää tuettunakaan onnistu. Laitoshoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Lyhytaikaista hoitoa ovat intervallijaksot. Lyhytaikaishoidossa voi olla esimerkiksi omaishoidossa olevia. Forssan seudulla pitkäaikaislaitoshoito on lähes kokonaan kuntien toimintaa, vain Forssa käyttää merkittävästi terveydenhuollon vuodeosastohoitoa. Seudulla laitoshoitoa edustavat vanhainkodit, hoivaosasto ja terveyskeskuksen vuodeosastohoito. Laitoshoidon haasteena on palvelun oikea kohdentuminen ja kuntouttava hoitotyö, dementoituneiden hoitotyö, saattohoito sekä varsinkin pitkäaikaisasukkaiden kohdalla kodinomaisuuden kehittäminen. Lyhytaikaishoidossa kehittämisen painopisteet ovat sosiaalisen ja fyysisen kuntoutuksen kehittämisessä. Terveyskeskushoidossa pääpaino on tällä hetkellä intensiivisen kuntoutuksen kehittämisessä. Eri vanhuspalvelujen kehittämiskohteita: Palvelu Kehittämisen painopisteitä Vastuutaho Vanhuspalvelut Painopisteet voivat kunnittain vaihdella Kaikille palveluille yhteisiä: - joustavuus - vaikuttavuus - oikea kohdentuminen - oikea henkilöstömitoitus - oikea ammattijakauma - dementiaa sairastavien hoito Kotipalvelu ja kotisairaanhoito Omaishoidon tuki Ympärivuorokautisen hoidon kehittäminen Haja-asutusalueiden palvelun kehittäminen Tehostettu kotisairaanhoito Omaishoitotukijärjestelyjen kehittäminen seudun yhteistyönä - korvaukset ja vapaan järjestäminen - palvelut ja omaishoitajien tukeminen Päiväkeskustoiminta Tavoitteellisen päiväkeskustoiminnan kehittäminen tukemaan kotona asumista Palveluasuminen Lähtökohta: olla koti Taata riittävät palvelut joustavasti Asumispalvelut erityisryhmille Kartoitetaan asumispalvelujen tarve vaikeasti hoidettavien ryhmien kohdalla - vaikeasti dementoituneet -ikääntyneet päihde- ja mielenterveysongelmaiset - ikääntyneet kehitysvammaiset Sopimukset palvelujen sisällöstä, käytöstä ja seurannasta Laitoshoito - kodinomaisuus - kuntouttava työote - lyhytaikaishoidon kehittäminen, fyysinen ja sosiaalinen kuntoutus Kunnat: Kunnan omassa vanhusstrategiassa määritellään Kunnat, FSTKY Kunnat Kunnat, FSTKY Kunnat, palveluntuottajat Aluekeskusohjelma Kunnat, FSTKY 18

20 3.2. Vanhuspalvelujen sisällön kehittäminen Vanhuspalvelujen sisällön kehittämisessä lähtökohtana on arvoperusta; asiakkaan itsemääräämisoikeus ja kunnioittaminen, ammattitaito, asiakaslähtöisyys sekä palvelujen turvallisuus ja vaikuttavuus. Vanhustenhuolto on hyvinvointipalveluissa alue, jossa tarvitaan sekä sosiaaliettä terveydenhuollon asiantuntemusta ja saumatonta yhteistyötä. Seudullinen suunnitelma ja yhteiset hankkeet vahvistavat tämän yhteistyön toteutumista. Työntekijävaihdot eri toimipisteisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa on yksi keino lisätä taito ja tietoa ja sekä ymmärrystä yhteistyökumppanien toiminnasta. Seudullisena työnä kehitetään yhteisiä käytäntöjä vanhuspalvelujen toteuttamiseen. Hyvät kokemukset seudun kunnista ja muualta maasta voidaan ottaa yhteiseen tarkasteluun. Hyvien käytäntöjen esilletuomiseen tarvitaan yhteistä foorumia. Kaikissa vanhuspalveluissa täytyy tarkastella hoitokäytäntöjä yksilöllisen hoidon näkökulmasta, esimerkiksi laitoshoito ei automaattisesti ole massatuotantoa ja kotihoito yksilöllistä. Terveydenhuollossa vanhuspalvelujen kehittämisen painopiste on geriatrisen hoidon ja neurologian kehittämisessä. Suunnitelmista on saada kuntayhtymään lähivuosina geriatri, mutta geriatrista tietämystä voidaan lisätä myös kouluttamalla henkilökuntaa vanhusten hoidon erityiskysymyksissä. Vastaanottotoiminnassa ollaan kehittämässä omalääkäri omahoitaja parityöskentelyä, ja tätä toimintaa tulee myös kehittää ikääntyneiden tarpeet huomioiden. Vanhuspalvelujen sisältöä kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisillä hoitoohjelmilla. Hoito-ohjelmia on tällä hetkellä terveydenhuollon käytössä, mutta niitä voidaan jatkossa kehittää yhteistyönä myös sosiaalitoimen käyttöön kotisairaanhoitoon ja vuode- ja hoivaosastoille. Tämä varmistaa osaltaan riittävää osaamista ja asiantuntemusta eri yksiköissä. Hoito-ohjelmia voidaan laatia esimerkiksi yleisimpien sairauksien hoitoon. Hoito-ohjelmatyö alkaa siitä, että valitaan kehittämisalueet, laaditaan aikataulu hoito-ohjelman laatimiseen ja suunnitellaan tarvittava perehdytys ja seuranta. Hoito-ohjelmiin sisältyvät hoitoketjuun liittyvät sopimukset sekä lähettämiskäytännöt. Yhteistyön, yhteisten käytäntöjen ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä voidaan myös käyttää työkiertoa ja erilaisiin projekteihin osallistumista. Seudun kunnissa ei ole käytössä systemaattisia laatujärjestelmiä tai laadunvalvontaa. Vanhustenhuollon yksiköissä tehdään paljon laadun kehittämiseen liittyvää työtä ja hankkeita laatutyöstä puuttuu systemaattisuus. Laatutyötä voidaan kehittää ottamalla käyttöön laatujärjestelmä tai kehittää laadunhallintaan liittyviä osia. Laatujärjestelmä voidaan laatia laatukäsikirjaksi, jossa kuvataan seudun / kunnan / yksikön laadunhallinnan menetelmät. Tärkeää on se, että sovitaan tavasta, jolla palveluissa syntyvää palautetietoa kerätään, miten sitä käytetään ja raportoidaan. Mitään tietoa ei kannata kerätä, jos sitä ei hyödynnetä. 19

21 Laatujärjestelmän osia ovat: palaute asiakkailta - menetelmiä ovat esimerkiksi kyselyt tai haastattelut asiakkailta tai omaispalaute, focus group- haastattelut, palautelaatikot, puhelimitse tai käyntien yhteydessä saatu palaute, yleisönosastokirjoitukset, potilasasiamiestoiminnasta ja potilasvahinkoilmoituksista saatu palaute, vanhusneuvoston tai foorumin palaute - palautteen keräämiseen voidaan hyödyntää seudun oppilaitoksia palaute työntekijöiltä - työtyytyväisyys- tai työhyvinvointikyselyt, henkilökunnan kehityskeskustelut, muulla tavoin saatu palaute - palaute yhteistyökumppaneilta - seudun sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitokset ovat avainasemassa; sovitaan palautteen antamisesta - muiden yhteistyökumppaneiden palautteen kerääminen (kyselyt, yhteiset arvioinnit) palvelujen kehittäminen - itsearviointi (esimerkiksi ITE-itsearviointi) - vertaisarviointi tai benchmarking - tulos- ja laatumittareiden kehittäminen - palveluprosessien kuvaaminen ja kehittäminen - palvelujen kehittäminen tuotteistuksen kautta - yksittäisiin laatuongelmiin puuttuminen - tutkimukset ja selvitykset arviointikriteerit - seudulla, kunnassa tai työyhteisössä laaditut mitattavat kriteerit eri palveluille - kriteerien pohjalta luodaan esimerkiksi tsekkauslistoja, kuten hyvä kotiutus - arviointikriteerit voivat olla valmiita, muiden kehittämiä tai ne voidaan luoda itse omista tarpeista. Valmiita ovat esim. soveltuvat lait, asetukset ja suositukset, esim. STM:n potilasasiakirjoja koskevat ohjeet toimialakohtaiset kriteeristöt, kuten Dementiapotilaan hyvä hoito kokonaisvaltaisen laadunhallinnan kehittämisen kriteeristöt, esim. ISO 9000, laatupalkintokriteerit Seudullisena yhteistyönä voidaan kehittää palvelujen laatutyötä, esimerkiksi laadullisia kriteerejä organisaatioiden rajapinnoille, kuten kotiuttamiseen ja muihin yhteistyökysymyksiin. Laatujärjestelmiä tulee kehittää niin, että keskinäinen vertailu mahdollistuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadun ja tuloksellisuuden arviointia tullaan jatkossa vaatimaan entistä enemmän. 20

22 Hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia vanhuspalveluissa ei riittävästi tunneta, ja käytössä olevan teknologian, kuten esimerkiksi nostolaitteiden käyttö, on osin ontuvaa. Kuntia tulee kannustaa hyvinvointiteknologian käyttöön ja teknologiaosaamisen parantamiseen. Hyvinvointiteknologian kehittämisessä voi Innoforss osaamiskeskittymä toimia merkittävänä kumppanina. Vanhuspalvelujen sisällön kehittämisen kehittämiskohteet Kehittämiskohde Toimenpiteet / keinot Laatutyö Seutu / kunnat päättävät laadunhallinnan tavasta Palautejärjestelmät Hoitokäytäntöjen kehittäminen Hoito-ohjelmat Terveydenhuollon asiantuntijapalvelut Hyvinvointiteknologia Yhteinen koulutusja kehittämistyö Benchmarking Työnkierto Projektit Kehitetään sosiaalija terveydenhuoltoon yhteisiä hoitoohjelmia Sovitaan aihepiireistä mitkä tärkeimmät alueet Geriatrian ja neurologian erikoislääkäripalvelujen kehittäminen Laitteiden ja menetelmien kehittäminen ja kokeilu Innovointi Seuranta / Vastuutaho arviointi Kriteerit Kunnat, Mittarit FSTKY Palaute Raportointi Hoitokäytäntöjen ja Kunnat, niiden kehittämismenetelmien seuranta ja Oppilaitokset FSTKY arviointi Seurataan hoitoohjelmien valmistumista ja käyttökelpoisuutta Arvioinnin kohteena erikoislääkäripalvelujen riittävyys, käyttö ja kohdentuminen Uusien laitteiden ja menetelmien seuranta ja arviointi FSTKY, Kuntien vanhustyö FSTKY Kunnat, FSTKY ja Innoforss 21

23 3.3. Ennaltaehkäisevä ja kuntouttava työ Strategiatyössä on noussut voimakkaasti esille tarve ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan työn kehittämiseen ja erilaisten kotona asumisen tukemisen muotojen kehittämiseen. Ennaltaehkäisevällä työllä vaikutetaan niihin syihin, jotka voivat heikentää ikääntyneiden ihmisten terveyttä, elinoloja, elämänlaatua ja elämänhallintaa ja pyritään ennaltaehkäisemään itsenäisen toimintakyvyn menetystä. Käytännön vanhustyössä ennaltaehkäisevä toiminta on monitasoista liittyen elinympäristön, asuinalueiden ja liikenteen kehittämiseen, elinkaariasuminen, kaupunki- ja kuntasuunnitteluun ja kaavoitukseen, liikkumisen, turvallisuuden ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseen sekä ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan työotteen omaksumiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ennaltaehkäisevä ja kuntouttava vanhustyö tulee nostaa kehittämisen kunnissa pääteemaksi, joka ei ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävä, vaan jossa korostuu ylisektorisen yhteistyön merkitys. Liikenne-, sivistys-, liikunta- ja teknisellä toimella on oma osansa tässä työssä. Seudulla tehtyä liikenneturvallisuussuunnitelmaa kannattaa myös hyödyntää tässä. Yksi tärkeänä ennaltaehkäisevän työn alue on kuntien kehittäminen asuin- ja elinympäristönä sekä palvelujen kehittäminen niin, että iäkkäiden henkilöiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys säilyvät mahdollisimman pitkään. Myös hoitoympäristöt tulee suunnitella ikääntyneiden toimintakykyä ylläpitäviksi. Kuntien omissa vanhustyön suunnitelmissa voidaan tarkastella elinympäristöjä ja kunnan palveluja ikääntyneiden kannalta eri tavoin, yhtenä esimerkkinä esimerkiksi oppilastyönä tehtävät kuntakeskusten kartoitukset esteettömän liikkumisen näkökulmasta. Miten päästään välttämättömien palvelujen äärelle, pääseekö rollaattorien tai muiden apuvälineiden kanssa sisälle kauppoihin ja virastoihin, miten julkinen liikenne palvelee asiointimatkoja? Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta kuntasuunnittelussa, kuten kaavoituksessa voidaan hyödyntää suunnittelutyöhön osallistumalla ja lausuntojen antamisella. Esteetön ympäristö palvelee myös vammaistyötä. Tärkeä osa ennaltaehkäisyä ja kuntoutusta on tukea ikääntyneiden omaehtoista liikkumista sekä järjestettyä liikuntaa ja muuta harrastustoimintaa. Joka kunnassa on runsaasti eläkeikäisille suunnattua liikunta- ja harrastustoimintaa, jota kunnan liikuntatoimi, seurakunta sekä järjestöt toteuttavat. Kuntien vanhustyön suunnitelmissa tälle toiminnalle on oma tärkeä paikkansa. Tärkeä osa ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa toimintaa on myös asenteisiin vaikuttaminen; ikääntynyt väestö ei ole aina tottunut liikkumaan ja pitämään kuntoa yllä, ei ole tapana sauvoa ilman suksia, ja toisaalta palvelutaloon tullaan palveltavaksi. Toimintakyvyn ylläpidon merkitystä voi tuoda esille tiedottamalla lehtiartikkeleissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Strategiatyön ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan työn - pienryhmä kokosi raporttiinsa tietoja vanhusten päivätoiminnasta kunnissa. Kartoituksen mukaan eri tahojen järjestämää päivätoimintaa on kunnissa tarjolla, mutta puutteena on tavoitteellisen, fyysistä toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan vähäisyys. 22

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 11.8.2016 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3.

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa IKÄIHMINEN TOIMIJANA-hanke Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa 1.1.-31.8.2014 Anu Puustinen Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Asiakaspalautejärjestelmä Arviointivälineen kartoitus KUNNAN

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011

Esityksen sisältö. Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 Hilmo-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 28.9.2011 28.9.2011 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi

Lisätiedot