Kaarinan kaupunki IKÄÄNTYNEEN MIELENTERVEYSASIAKKAAN HOITOPOLKU KAARINASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaarinan kaupunki IKÄÄNTYNEEN MIELENTERVEYSASIAKKAAN HOITOPOLKU KAARINASSA"

Transkriptio

1 Kaarinan kaupunki IKÄÄNTYNEEN MIELENTERVEYSASIAKKAAN HOITOPOLKU KAARINASSA

2 SISÄLTÖ JOHDANTO MITÄ ON MIELENTERVEYS IKÄÄNTYNEEN MIELENTERVEYSASIAKKAAN PALVELUT IKÄÄNTYNEEN MIELENTERVEYSONGELMISTA KÄRSIVÄN PALVELUT KAARINASSA -KAAVIO...3 KOTIHOITO...4 IKÄIHMISTEN NEUVOLA...4 PALVELUKESKUSTOIMINTA...4 KAARINAKOTI...5 KAARINAN SEUDUN VAMMAISTEN PALVELUYHDISTYS ry...5 KAARINAN SEURAKUNTA...5 KAARINAN PIIKKIÖN TERVEYSKESKUS KUNTAYHTYMÄ...5 MIELENTERVEYSKESKUS...6 HALIKON SAIRAALA...7 YKSITYISET PALVELUT TALOUDELLINEN TURVA...8 KANSANELÄKELAITOS...8 EDUNVALVOJA KEHITTÄMISTARPEET ESIMERKKITAPAUKSIA JOHTOPÄÄTÖKSET...13

3 1 IKÄÄNTYNEEN MIELENTERVEYSASIAKKAAN HOITOPOLKU KAARINASSA JOHDANTO Tämän esityksen työstäminen on saanut alkunsa kaarinalaisen vanhustyön laatuhankkeen osana. Hankkeen tarkoituksena on luoda yhtenäisiä toimintamalleja vanhustyöhön yhteisen laatukäsikirjan avulla. Laatuhankkeen alkuvaiheessa muodostettiin työryhmiä, joiden toimeksiannot perustuivat kaarinalaisessa vanhustyössä havaittuihin yhteisten toimintamallien puuttumiseen. Työryhmä koostui Kaarinakodin, kotipalvelun, kotisairaanhoidon, terveyskeskuksen, Ikäihmisten neuvolan ja Kaarinan vanhusten palvelukeskuksen säätiön yhteensä noin kymmenestä työntekijästä. Tämän työn tavoitteena on antaa ammattilaisille työkalu, joka helpottaa mielenterveyden ongelmista kärsivien kaarinalaisten ikäihmisten oikeanlaisen ja oikea-aikaisen avun koordinointia palvelujärjestelmässä. Työstä on tarkoituksella jätetty pois päihderiippuvuuteen liittyvän mielenterveystyön osuuden selvittäminen. Mielenterveyden ongelmat ja päihderiippuvuus liittyvät joidenkin asiakkaiden kohdalla kiinteästi yhteen siten, että ei ole mahdollisuutta lähteä niitä erikseen hoitamaan. Työssä viitataan päihdehuoltoon vain maininnalla terveyskeskuksen päihdeterapeutista. Kaarinassa ikääntyvien mielenterveysasiakkaiden hoito tapahtuu pääasiassa avohoidossa; omaisten, kotipalvelun ja sen tukipalveluiden, kotisairaanhoidon ja palveluasumisen turvin. Suurimpana psykogeriatrisena häiriönä tiedetään olevan masennuksen, jota eri arvioiden mukaan sairastaa 2 10 % vanhusväestöstä. Kaarinassa on v ennusteen mukaan 2710 yli 65-vuotiasta, joten masennusta sairastavien osuus olisi arvion mukaan henkilöä. Masennuksen lisäksi tavallisimpia psykogeriatrisia häiriöitä ovat dementian käytösoireet, harhaluuloisuus, ahdistuneisuushäiriöt ja skitsofrenia. Tekstissä käytetään termiä ikääntynyt, jolla tarkoitetaan yli 65-vuotiasta henkilöä. Mielenterveys tässä esityksessä ymmärretään oireina, jotka rajoittavat henkilön toimintakykyä tai osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia. Mielenterveysasiakkaalla tarkoitetaan mielenterveyden vaikeuksista kärsivää henkilöä, joka tavalla tai toisella tulee kaarinalaisten palveluiden piiriin. Hoitopolulla tarkoitetaan asiakkaan ongelmakokonaisuuteen kohdistuvaa ja organisaatiorajat ylittävää prosessinomaista palvelukokonaisuutta. Psykogeriatrinen asiakas on yli 65-vuotias henkilö, jolla on niin vaikeita mielenterveyden häiriöitä, että ne haittaavat selvästi häntä itseään tai hänen ympäristöään. Näistä tavallisimpia ovat masennus ja dementia. 1. MITÄ ON MIELENTERVEYS Mielenterveys on olennainen osa terveyttä eli ihmisen psyykkistä, fyysistä, henkistä ja sosiaalista kokonaisuutta. Sen määrittelyyn vaikuttavat monet tekijät, kuten aikakausi, kulttuuri, yhteiskunnan normit ja lainsäädäntö sekä ihmisten omat tarpeet. Uusiksi

4 2 määreiksi ovat yhä painavammin nousemassa terveyden ja hyvinvoinnin suhde taloudelliseen toimeentuloon, työhön sekä fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Mielenterveydellä on myös pitkälti yli terveysajattelun meneviä, ihmisenä olemisen mahdollisuuksiin liittyviä ulottuvuuksia, kuten kyky löytää uusia ja rakentavia tapoja itsensä kehittämiseen ja asioiden jakamiseen toisten kanssa. Mielenterveys liittyy myös ihmisen mahdollisuuksiin löytää paikkansa yhteisössä ja elämälleen merkitys. Mielen hyvinvointi ei ole pysyvä olotila, vaan vaihtelee elämämme eri vaiheissa aivan kuten fyysinen kuntomme. Mielenterveys ei tarkoitakaan sitä, ettei elämässä ole ongelmia. Kukaan ei myöskään ole jatkuvasti aivan terve ja tasapainoinen; elämän solmukohdissa paha olo ilmenee sekä psyykkisinä että fyysisinä oireina. Voimme oppia tukemaan mielenterveyttä tekemällä sille tilaa itsessämme arjen tilanteissa. Hyvinvointinsa, elämänilonsa ja tyytyväisyytensä säilyttämiseksi kannattaa huolehtia itsestään. (Suomen Mielenterveysseura) Mielenterveyslaki velvoittaa kuntia järjestämään mielenterveyspalvelut laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnassa tai kuntainliiton alueella esiintyvä tarve edellyttää (MTL 4 ). Palveluiden tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus (MTL 6 d ). 2. IKÄÄNTYNEEN MIELENTERVEYSASIAKKAAN PALVELUT Suurin osa elämän ongelmista ja myös mielenterveyden ongelmista kohdataan peruspalveluissa. Lähtökohtana on, että jo peruspalvelut voisivat auttaa valtaosaa näitä ongelmia. Peruspalveluluiden rooli mielenterveystyössä on mielenterveyden tukemisessa ja ongelmien sekä ongelmiin johtavien kokemusten ja olosuhteiden tunnistamisessa. Osa mielenterveystyötä ovat mielenterveyttä ja/tai ongelmien kehitystekijöitä koskevat väestö-, ryhmä- tai olosuhdekohtaiset hankkeet. Asiakaskohtaiset toimenpiteet ovat mm. asiakkaan kuulemista, voimavarojen vahvistamista, tilanteen selvittelyä, ongelmien hoitamista ja tukea sekä ohjaamista erityistason hoitopaikkaan tarvittaessa. Palvelut koskevat kaikkia ikäryhmiä. Somaattisesti sairaiden ja iäkkäiden ihmisten kohdalla elämäntilanteen tukeminen myös mielenterveyden näkökulmasta on omiaan tukemaan kokonaisterveyttä, elämänhalua ja selviytymistä silloinkin, kun varsinaista mielenterveyspalveluiden tarvetta ei ilmene.

5 IKÄÄNTYNEEN MIELENTERVEYSONGELMISTA KÄRSIVÄN PALVELUT KAARINASSA -KAAVIO Seuraavassa kaaviossa ei ole piirretty nuolia asiakkaasta / toimijasta toiseen, koska asiakkaan tilanne vaihtelee. Toisaalta samanaikaisesti voi asiakkaan tukena olla monia toimijoita, jotka asiakkaan luvalla keskenään kommunikoimalla edesauttavat asiakkaan kuntoutumista. vapaaehtoistyö potilasjärjestöt omaisjärjestöt seurakunta Kaarinan seudun vammaispalveluyhdistys Terveyskeskus lääkärivastaanotot sairaalan osastot sosiaalityöntekijä psykologi päihdeterapeutti Mielenterveyskeskus poliklinikka päiväosasto Kaarinan vanhusten palvelukeskuksen säätiö Hovirinnan palvelukeskus Kuovinkadun toimintakeskus Palvelutalo Värttinä Ryhmäkoti Muistola Ryhmäkoti Vaarintupa Kotihoito kotipalvelu kotisairaanhoito omaishoidontuki Ikäihmisten neuvola etsivä työ KELA eläkkeensaajan hoitotuki ja asumistuki ASIAKAS omaiset ystävät naapurit Sosiaalitoimisto toimeentuloturva edunvalvoja sosiaalityö Maistraatti holhoustoimi Halikon sairaala vanhuspsykiatrian poliklinikka vanhusten vastaanottoyksikkö Kaarinakoti hoivaosasto dementiaosasto Yksityiset hoitokodit Pelastuslaitos Kihlakunnanvirasto poliisi ulosottovirasto

6 4 KOTIHOITO Kotipalvelussa tavallinen asiakas on alkavan muistihäiriön takia avun piirin tullut henkilö. Muistihäiriöt aiheuttavat asiakkaille joskus hyvinkin ahdistavia ja toimintakykyä lamaannuttavia vaikeuksia. Kaarinassa on laadittu muistisairautta sairastavan henkilön palveluketjun kehittämisen kuvaus, jonka toivotaan entisestään vahvistavan muistihäiriöisten hoitoketjun toteutumista Kaarinassa. Kotipalvelussa toimii Almi-tiimi, joka keskittyy mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden arjen kokonaisvaltaiseen tukemiseen kotona. Almi-tiimin tarve ja työ kohdistuu työikäisiin, kotihoidossa on tarve panostaa myös ikääntyvän mielenterveysasiakkaan kotikuntoutukseen. Kotisairaanhoito on suunniteltua yhteistoimintaa, jonka tavoitteena on auttaa asiakasta elämään kodissaan sairauksista huolimatta mahdollisimman kauan ja laadukkaasti. Kotisairaanhoito tekee yhteistyötä kotipalvelua tarvitsevien mielenterveysasiakkaiden sairaanhoidollisissa ja lääkitykseen liittyvissä asioissa. Tarvittaessa kotisairaanhoidon lääkäri tekee myös kotikäyntejä. Omaishoidon tukea voi hakea myös mielenterveyskuntoutujan omainen. Tuki myönnetään asiakkaan hoidettavuuden ja hoidon sitovuuden perusteella. Omaishoidon palveluohjaajan tekemän kotikäynnin aikana laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään omaishoidon tuen sisältö; rahana tai asiakkaalle maksuttomana palveluna tai em. yhdistelmänä. IKÄIHMISTEN NEUVOLA Ikäihmisten neuvolassa palveluohjaus on toimintaa, jossa huolehditaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan palvelutarpeesta. Tavoitteista ja päämääristä sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Ne voivat liittyä yhtä hyvin perustarpeisiin kuin henkiseen hyvinvointiin. Palveluohjaaja ei korvaa muita palveluita, vaan huolehtii siitä, että asiakas ja palvelujärjestelmä kohtaavat. Ikäihmisten terveyden kartoitus tarkoittaa toimintaa, jossa haastattelun avulla selvitetään asiakkaan arkipäivän toimintakykyä ja voimavaroja. (liite) PALVELUKESKUSTOIMINTA Kaarinan vanhusten palvelukeskuksen säätiön toiminta tukee kotona tai kodinomaisessa ryhmäkodissa asumista omalla asuinalueella tarjoamalla asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluita pitkäaikaisen laitoshoidon välttämiseksi. Toimintamuotoja ovat avoin päivätoiminta, päivähoito, askartelu- ja viriketoiminta, ateriapalvelu, saunapalvelu ja lyhytaikaishoito. Asumispalveluissa on yhteensä 68 palveluasuntoa ja 4 lyhytaikaishoitopaikkaa. Mielenterveysongelmaisten ikäihmisten tukeminen on päivittäistä ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa toimintaa, jonka tavoitteena on yksilöllisesti huomioida asiakkaan olemassa olevat voimavarat ja niiden ylläpitäminen. Päivätoimintoja on Kuovinkadun toimintakeskuksessa. Hovirinnan Palvelukeskuksessa ja Palvelutalo Värttinässä on sekä päivätoimintoja että palveluasumista. Ryhmäkodit Muistola ja Vaarintupa ovat tehostetun palveluasumisen yksiköitä. Muistolassa puolet asukkaista on selkeästi psykogeriatrisia.

7 5 KAARINAKOTI Kaarinakoti tarjoaa hoivaa ja hoitoa ikääntyville Kaarinalaisille hyvän vanhuuden mahdollistamiseksi. Kaarinakodissa luodaan laitosasumista ja hoivahoitoa tarvitseville iäkkäille henkilöille edellytykset elää täyttä elämää, koota yhteen eletyn elämän kokemuksia ja päättää elämä turvallisesti ja arvokkaasti. Kaarinakoti toteuttaa omalta osaltaan Kaarinan kaupungin vanhustyötä, sen arvoja ja tavoitteita. Hoitotyön keskeisiä arvoja ovat elämä ja ihmisyys, elämän kunnioittaminen kaikissa tilanteissa. Kaarinakotiin asukkaita tulee kotoa suoraan ja mm. Halikon sairaalasta. KAARINAN SEUDUN VAMMAISTEN PALVELUYHDISTYS ry. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on vammaisten itsenäistymisen kaikinpuolinen edistäminen ja mahdollisimman omatoimisen elämän saavuttaminen yhteiskunnan jäsenenä. Kasevan Kiesi Kaarinan keskustassa on kaikille vammaisille ja pitkäaikaissairaille avoin kohtaamispaikka, jonka toiminta on kävijälähtöistä niin, että kävijät ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa toimintaa. Kiesissä toteutuu myös kävijöiden keskinäinen vertaistuki "ihmisenä ihmiselle" -periaatteella. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti alle 65-vuotiaita, mutta toiminta ei rajaa pois ikäihmisiä. KAARINAN SEURAKUNTA Seurakunnan osalta ikääntyneet mielenterveyskuntoutujat ovat lähinnä diakoniatyön asiakkaita. Diakonian tehtävänä on etsiä, lievittää ja poistaa ihmisten hätää ja kärsimystä. Sen tavoitteena on parantaa ja eheyttää ihmistä yksilönä ja yhteisössä sekä selviytymään vaikeuksienkin keskellä. Diakonia vahvistaa ihmisten osallisuutta ja vastuullisuutta. vaikuttamaan myös niiden syihin. Se pyrkii edistämään oikeudenmukaisuutta ja luomakunnan eheyttä ja toimimaan ihmisarvoisen elämän edellytysten luomiseksi. Diakoniatyö tekee yhteistyötä kaupungin sosiaali- ja terveystoimen, diakoniasekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja yhdistysten sekä oppilaitosten kanssa. KAARINAN PIIKKIÖN TERVEYSKESKUS KUNTAYHTYMÄ Lääkäreiden vastaanotoille päiväaikana hakeudutaan ajanvarauksella. Päivystysvastaanotto on tarkoitettu kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille ja toimii ajanvarauksella. Yöpäivystys hoidetaan Turun pääterveysasemalla. Vastaanotoilta lääkäri antaa tarvittaessa lähetteen jatkotutkimuksiin tai esim. Mielenterveyskeskukseen tai Halikon sairaalaan. Terveyskeskuksen sairaalassa on kaksi osastoa, joista kummallakin on 40 potilaspaikkaa. Osastot ovat potilasmateriaaliltaan samankaltaiset ja niillä hoidetaan yleislääkäritasoista sairaanhoitoa tarvitsevia potilaita. Osastot toimivat tiiviissä yhteistyössä terveyskeskuksen muiden toimipisteiden, sosiaalitoimen sekä omaisten kanssa.

8 6 Sosiaalityöntekijän asiakastyön lähtökohtana ovat sairastumisen tai vammautumisen aiheuttamat ongelmat. Hänen tehtävänään on arvioida, jäsentää ja tutkia asiakkaan elämäntilannetta yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa. Työn painopisteenä on sosiaalisten ongelmien ehkäisy tukemalla asiakasta ja hänen kotona selviytymistään mahdollisimman pitkään. Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä selvittää asiakkaan sosiaalista tilannetta, tiedottaa ja antaa apua sosiaaliturvan ja sosiaalipalveluiden hakemisessa sekä niiden tarkoituksenmukaisessa käyttämisessä tukee asiakasta ja hänen omaisiaan avustaa kotiutus- ja jatkohoitojärjestelyissä avustaa kuntoutuspalveluiden saamisessa avustaa tarvittaessa potilaan asioiden hoidossa ja edunvalvonnassa. Sosiaalityöntekijä toimii myös potilasasiamiehenä. Mikäli potilas on tyytymätön palveluun, hoitoon tai kohteluun terveyskeskuksessa, hänen kannattaa ottaa yhteyttä ao. henkilöön tai hoitoyksikköön ja sen jälkeen tarvittaessa kääntyä potilasasiamiehen puoleen ongelmien selvittämiseksi. Terveyskeskuksessa on kaksi psykologin virkaa (toinen virka jaettu kahden työntekijän kesken), joiden työpanoksesta osa suuntautuu aikuisväestöön. Toisen viran eräänä vastuualueena on mainittu vanhusväestön mielenterveyspalvelut, mutta käytännössä erityiseen panostukseen ei ole nykyisillä resursseilla mahdollisuutta. Ikääntyneitä palvellaan osana aikuisväestöä, mitään erityisiä ikääntyneisiin kohdistuvia mielenterveyspalveluja ei siis ole tarjolla tällä hetkellä. Ikääntyneet itse tai heidän läheisensä ottavat psykologiin yhteyttä monenlaisissa elämän kriisitilanteissa, ihmissuhdeongelmissa sekä mieliala-, muisti- ja käyttäytymisongelmissa. Psykologit toimivat yhteistyössä terveyskeskuksen lääkäreiden, osastojen ja kotisairaanhoidon henkilöstön kanssa sekä tarvittaessa Kaarinan mielenterveyskeskuksen, sosiaalitoimen ym. ikääntyneiden kanssa toimivien tahojen kanssa. Työterveyshuollon psykologi tukee ikääntyneiden kanssa toimivia työntekijöitä, mikä välillisesti tukee myös ikääntyneen väestön psyykkistä hyvinvointia. Mielenterveystyön kokonaissuunnitelmassa on otettu kantaa kolmannen psykologin viran ja psykiatrisen erikoissairaanhoitajan viran perustamisen puolesta. Näitä molempia, erityisesti psykiatrisen erikoissairaanhoitajan virkaa on perusteltu myös ikääntyneeseen väestöön kohdistuvien palvelujen parantamisella. Päihdeterapeutti on päihdehoitoon erikoistunut työntekijä. Päihteidenkäyttäjien lisäksi voivat myös muista riippuvuusongelmista, kuten pakonomaisesta pelaamisesta, kärsivät tulla päihdeterapeutin vastaanotolle. Päihdeterapeutti on oman vastaanottotoimintansa ohella yhteistyössä terveyskeskuksen muiden toimipisteiden kanssa, esimerkiksi käytettävissä katkaisuhoitojen yhteydessä. Päihdeterapeutin asiakastyön muotoja ovat mm. arviointi-, selvittely-, neuvonta- ja terapiatyö. Päihdeterapeutille voi hakeutua yksin tai yhdessä puolison tai muun läheisen kanssa. Läheinen voi tulla myös yksinään, mikäli ongelmainen ei ole valmis tai pysty hakeutumaan itse. Päihdeterapeutin tehtäviin kuuluvat myös koulutus-, konsultaatio- ja työnohjauspalvelut. Päihdeterapeutilta saa tietoa päihdehoitomahdollisuuksista ja päihdekäyttöön liittyvistä kysymyksistä. MIELENTERVEYSKESKUS Kaarinan mielenterveyskeskuksessa on hoidettavana hyvin vähän yli 65-vuotiaita, eikä psykiatrian poliklinikalla ole mitään erityisosaamista vanhusten osalta. Mielenterveysongelmista hyvin hyvin ohut siivu on erikoissairaanhoitoa vaativaa. Kaarinalaisten vanhusten käytettävissä on Salon seudun vanhuspsykiatrian poliklinikka, joka

9 7 toimii Halikon sairaalassa. Vanhuspsykiatrian poliklinikalle hakeudutaan lähetteellä. Asiakkaina olevat yli 65-vuotiaat ovat pääosin pitkään sairastaneita skitsofreniapotilaita ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia, joiden käynnit ovat seuranta- ja reseptinuusimiskäyntejä tai neurolepti-injektiolääkityksiä. Hoidon porrastus sama kuin muullakin väestöllä; perusterveydenhuolto on ensisijaista ja tarvittaessa erikoissairaanhoitoa. Kaarinassa hyvät vanhusten perusterveydenhuollon palvelut tukevat kotona selviytymistä ja vähentävät erikoissairaanhoidon tarvetta. Mielenterveyskeskuksessa korostetaan myös työntekijöiden mahdollisuutta pyytää konsultaatiota erikoissairaanhoidosta. HALIKON SAIRAALA VANHUSTEN VASTAANOTTOYKSIKKÖ 601 Yksikkö on 14-paikkainen suljettu vanhusten vastaanottoyksikkö, jossa on potilaina sekä naisia että miehiä. Yksikkömme tehtävä on tutkia ja hoitaa vanhusten psykiatrisia häiriöitä Jokaiselle potilaalle valitaan omahoitajat, jotka yhdessä potilaan sekä muun hoitavan henkilökunnan kanssa vastaavat potilaan hoitoprosessin suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista (kirjallinen hoitosuunnitelma). Hoidossa otetaan huomioon potilaan yksilölliset tavat, tottumukset ja toiveet. Potilaalla on mm. halutessaan mahdollisuus käyttää omia vaatteitaan, mikäli jaksaa huolehtia niistä Kotoa tulevan potilaan kanssa omahoitajat tekevät yleensä kotikäynnin. Jatkohoidosta vastaa sovitusti mielenterveystoimisto tai terveyskeskus. Kotisairaanhoito- ja kotiavustajapalveluja varataan tarpeen mukaan. Jatkohoito voi tapahtua myös vanhainkodissa tai muussa laitoksessa. Joskus potilas siirtyy yksiköstämme sairaalan toiseen yksikköön esim. odottamaan vanhainkotiin pääsyä. VANHUSYKSIKKÖ 602 Vanhusyksikkö 602 on osa psykogeriatrista vastuualuetta, johon lisäksi kuuluu Vanhusten vastaanottoyksikkö 601 ja Vanhuspsykiatrian poliklinikka. 602 on vanhusten jatkohoitoyksikkö, jossa hoitopaikkoja on 22. Vanhusyksikkö 602 tarjoaa psykiatrista erikoissairaanhoitoa ja jatkohoidon suunnittelua. Vanhuksen jatkohoidon suunnittelu huomioidaan jo hoitojakson alkuvaiheessa. Vanhuksen päivittäinen hoitotyö pohjautuu ammattitaitoon ja eettisiin periaatteisiin ts. on tasa-arvoista, yksilöllistä, kuntouttavaa ja turvallista. Vanhuksella ja hänen omaisillaan on mahdollisuus saada tarvitsemaansa tietoa sekä vaikutusmahdollisuus omaansa / läheisensä hoitoon. Vanhuksella / omaisella on mahdollisuus hoitotyön / palvelun arviointiin. YKSITYISET PALVELUT Kaarinan kaupunki ostaa asumispalveluita myös mielenterveyskuntoutujille lähialueen yksityisiltä asumispalveluyksiköiltä (liite). Näistä muutamalla on perehtyneisyyttä erityisesti myös psykogeriatriaan. Asiakkaan ja hänen läheisensä päätettävissä on psykiatripalveluiden hankkiminen yksityisiltä palveluntuottajilta.

10 8 3. TALOUDELLINEN TURVA Ikääntynyt mielenterveysasiakas on oikeutettu vanhuus- ja työeläkkeisiin. Yleensä mielenterveysongelma vaikeuttaa päivittäistä selviytymistä niin paljon, että henkilö on oikeutettu myös hoitotukeen. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, joka on osittain harkinnanvarainen. Se on tarkoitettu tilanteisiin, jossa varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Sosiaalitoimistot voivat ottaa asiakkaan varoja ns. välitystilille, josta asiakas saa sovitusti käyttövaroja. Maistraatin määräämän edunvalvoja on raskain keino huolehtia taloudellisten asioiden sujuvuudesta. KANSANELÄKELAITOS Kansaneläkelaitos hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmisen arvostus, osaaminen, yhteistyökyky, uudistuminen. Toimintaperiaatteena on, että asiakas saa päätöksen etuushakemukseensa nopeasti, yhdenmukaisesti ja oikein. Kelan etuudet ikäihmisille eivät mielenterveyskuntoutujan kohdalla poikkea muiden yli 65-vuotiaiden etuuksista. Eläkkeensaajan hoitotukea voidaan myöntää sairauden tai vamman aiheuttaman toimintakyvyn alentumisen ja itsestään huolehtimisen pitkäaikaisen heikentymisen takia. Hakemukseen liitetään lääkärintodistus. Tuki on veroton, kolmiportainen avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan sekä erityiskustannusten perusteella. Eläkkeensaajan asumistukea voivat hakea pienituloiset, joko omassa tai vuokraasunnossa asuvat eläkeläiset. Lääkekorvauksia voi hakea lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, joita lääkäri on määrännyt hakijan sairauden hoitoon. Vuotuisen omavastuurajan (v / 616,72 ) ylittävistä suurista lääkekuluista voi hakea lisäkorvausta Kelan toimistosta. EDUNVALVOJA Holhoustoimen palveluilla pyritään auttamaan henkilöitä, jotka eivät itse kykene huolehtimaan taloudellisista asioistaan. Holhoustoimen avulla tällainen henkilö voi saada tuekseen edunvalvojan, joka yhdessä hänen kanssaan tai hänen puolestaan huolehtii hänen asioistaan ja valvoo hänen etujaan. Edunvalvoja voi olla tarpeen, kun esimerkiksi vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet asianomaisen henkisiä kykyjä niin, että hän ei itse kykene valvomaan etujaan tai hoitamaan asioitaan. Hakemus tai ilmoitus edunvalvojan määräämiseksi jätetään kotikunnan maistraattiin. Maistraatti selvittää ilmoituksen kohteena olevan henkilön edunvalvonnan tarpeellisuuden. Selvityksen perustana on lääkärinlausunto sekä kuulemiset sosiaaliviranomaisten ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön kanssa. Maistraatti kuulee myös hakemuksen tai ilmoituksen kohteena olevaa henkilöä, mikäli hankitussa lääkärinlau-

11 9 sunnossa todetaan, että häntä voidaan kuulla. Lisäksi maistraatti voi kuulla sellaisia sukulaisia ja ystäviä, joilla on tietoa hakemuksessa tai ilmoituksessa tarkoitetun henkilön tilasta ja olosuhteista. Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva ja suostuva henkilö, jolla on riittävä taito ja kokemus. Usein edunvalvojana toimii tukea tarvitsevan lapsi, aviopuoliso tai muu läheinen. Edunvalvojaksi määrätään myös usein yleinen edunvalvoja, joka hoitaa näitä tehtäviä työnsä puolesta. Palveluista saa tietoa kunnan toimistosta tai maistraatista. Useimmiten edunvalvoja määrätään huolehtimaan päämiehensä omaisuudesta ja taloudellisista asioista. Edunvalvoja voidaan määrätä hoitamaan myös yksittäistä asiaa, esimerkiksi kiinteistön myymistä päämiehensä puolesta. 4. KEHITTÄMISTARPEET Salassapito ja häpeä leimaavat usein mielenterveysongelmien havaitsemista ja hoitoa. Ammattihenkilöstön haasteena on panostettava varhaiseen puuttumiseen. Terveyskeskuspalveluiden suurkuluttajina saattaa olla ikääntyneitä, joiden todellinen avuntarve onkin psyykkisellä puolelle huolimatta potilaan somaattisista oireista. Palvelukeskuksissa käy päivätoiminnassa ja päivähoidossa ikääntyneitä mielenterveysasiakkaita, joiden ainoa kontakti ammattihenkilöstöön on ao. paikassa. Palvelukeskusten henkilöstö ylläpitää yhteyksiä omaisiin sekä muuhun ammattihenkilöstöön. Asiakkaan tullessa palveluiden piiriin, on tärkeätä erottaa mielenterveysongelma normaalista vanhuudesta ja sen mukanaan tuomista hankaluuksista ja toimintatapojen muuttumisesta. Henkilöstön ammattitaidolla, asenteella ja varsinkin hoitosuhteen alkuvaiheessa riittävällä ajankäytöllä voidaan ehkäistä ongelman kasvua. Vuorovaikutuksen merkitys voi olla suurempi kuin tabletin. Vaikka mielenterveysasiakas olisikin ikääntynyt henkilö, on hänen sairautensa koko perhettä koskettava asia. Omaisten ja läheisten kanssa yhteistyön onnistuminen vaatii tarkkaa havainnointia ja herkkyyttä kuulla ja ymmärtää myös rivien välistä. Nuorempien mielenterveysongelmaisten hoidosta tuttu perhekeskeinen auttaminen soveltuu myös ikääntyneen henkilön auttamiseen. Kaarinassa sosiaalityössä ei kuitenkaan ole sosiaalityöntekijää, joka olisi perehtynyt nimenomaan vanhusten avuntarpeeseen. Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän asiakkaista suuri osa on ikääntyneitä. Ikäihmisten neuvolassa on mahdollisuus keskustelutukeen sekä palveluketjussa eteenpäin ohjaamiseen. Omaisten tukemiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, koska ikääntynyt voi itsekin olla omainen mielenterveyskuntoutujalle ja mielenterveysongelmista kärsivä ikäihminen liittyy aina tavalla tai toisella omaisiinsa. Tiedon jakamisella on tässä suuri merkitys. Ei riitä, että asiakas ja omainen saavat käteensä nipun papereita, vaan työntekijän tulee varmistaa useilla kontakteilla tiedon ymmärretyksi tuleminen. Potilas- ja omaisjärjestöjen rooli vertaistuen antajana tulisi huomioida. Vanhustyön henkilöstö koostuu lähihoitajista, perushoitajista, sairaanhoitajista sekä kodinhoitajista. Kodinhoitajat ovat saaneet 5 ov. hoitotaitokoulutuksen. Perusosaamisen merkitystä mielenterveysasiakkaan arjen tukemisessa on syytä pohtia yksiköissä. Työkokemuksen kautta tietotaito kehittyy, mutta silloin on huomioitava myös teoreettisen tiedon saamisen varmistaminen. Tällä hetkellä kaarinalaisissa vanhustyön yksiköissä opinnoissaan mielenterveystyöhön suuntautuneita on vain muutama (hoitotyössä on yhteensä noin 150 työntekijää).

12 10 Tärkeää olisi kuitenkin saada enemmän vanhusten mielenterveys ongelmiin perehtynyttä henkilöstöä, joten rekrytoinnilla on tässä merkittävä rooli jokaisen työntekijän omaehtoisen ammatillisen kouluttautumisen lisäksi. Työnantajankin etu on mahdollistaa kouluttautuminen esim. opintovapaiden tai oppisopimuskoulutuksen muodossa. Kaarinan kaupunki suunnittelee lähivuosina koko henkilöstölle toteutettavaa osaamiskartoitusta, jonka avulla todellista tietotaitoa kartoitetaan. Tähän kartoitukseen osallistuu todennäköisesti myös vanhusten palvelukeskuksen säätiö. Vanhustyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat laativat vuosittain yhteisen koulutussuunnitelman. V teemana on 'vanhus ja mielenterveys'. Tämä sisältää viisi koulutuspäivää aiheesta. Henkilöstöresurssien riittävyydestä mielenterveysasiakkaiden hoitotyössä on huolehdittava. Kotipalvelussa pääasiassa alle 65-vuotiaiden parissa toimivan Almi-tiimin lisäksi resurssointia tarvittaisiin vastaavaan toimintaan yli 65-vuotiaiden mielenterveysasiakkaiden tukemiseksi kotihoidossa. Palveluasumisessa ja laitoshoidossa tulisi 'Ikäihmisten hoitoa ja laatua koskevan laatusuosituksen' mukaan hoitohenkilökunnan mitoitusta lisätä 0,10 0,20:llä, kun asukkaina/potilaina on mm. psykogeriatrisia tai dementoituneita henkilöitä. Halikon sairaalan vanhuspsykiatrian yksiköt tarjoavat myös alueellaan toimiville ammattilaisille konsultaatiota. Dementiahoitoon on Kaarinassa panostettu voimakkaasti viime vuosina. Avohoidon henkilöstöä on koulutettu, dementiaa sairastavien omaisia tuetaan erilaisilla järjestelyillä ja pitkäaikaiseen asumiseen dementiaryhmäkoti Vaarintupa ja Kaarinakodin dementiaosasto. Molemmissa on tarjolla myös lyhytaikaisasumista. Jonkin verran Kaarinan sosiaalitoimi ostaa myös yksityisiä dementiapaikkoja. Väestöennusteen mukaan v Kaarinassa on 3321 yli 65-vuotiasta. Todennäköisesti samassa suhteessa tulee myös mielenterveysasiakkaiden määrä lisääntymään. Tulevaisuuden suurena haasteena olisi perustaa psykogeriatrinen yksikkö, jossa ammatillisesti pätevä henkilöstö vastaisi toiminnasta ja kykenisi myös olemaan paikallisena tukiverkkona mm. kotihoidon asiakkaille ja henkilöstölle. Kaarinan kokoisessa kaupungissa voisi olla jo omakin yksikkö ja ainakin seutuyhteistyönä lähikuntien kanssa olisi riittävä väestöpohja psykogeriatriselle yksikölle. Kaarinalaisessa vanhustyössä on paikallisella tasolla monia toimijoita, jotka tekevät työtä myös mielenterveysongelmaisten ikäihmisten kanssa. Tärkeimpänä työvälineenä yhteistyön sujuvuudessa on pidettävä ajantasaista asiakkaan, omaisten ja ammattilaisten yhdessä laatimaa hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Tunnettujen, kotihoidossa olevien ikääntyneiden mielenterveysasiakkaiden palveluiden tarpeesta neuvotellaan suhteellisen joustavasti asiakkaan, omaisten ja ammattihenkilöstön kesken. Saumakohtana asiakkaan liikkuminen laitoshoidon ja avohoidon välillä vaatii kehittämistä; tiedonkulun varmistamista hoidon jatkuvuuden takaamiseksi. Vanhustyön toimijoiden välillä on otettu käyttöön v potilaan/asiakkaan siirtolomake, jonka käytön tärkeyden sisäistäminen hoitohenkilöstöllä tuottaa vieläkin vaikeuksia. Sähköisen kirjallisen hoitopolun toteutuminen edesauttaisi tiedonkulkua. Tämä edellyttää kaikkien toimijoiden yhteneväistä tietokantaa ja henkilöstön kouluttautumista. Tällä hetkellä kotipalvelu, terveyskeskuksen yksiköt ja Kaarinakoti osittain hyödyntävät samaa atk-ohjelmaa.

13 11 MIELENTERVEYSTYÖN KOKONAISSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma toimenpidesuosituksen mukaan kuntien mielenterveyspalvelut on järjestettävä vuoteen 2001 mennessä saumattomasti ja monipuolisesti niin, että kuntakohtaiset tavoitteet ja työnjako eri palvelujen tuottajien kesken on sovittu kattavasti. Kokonaissuunnitelman tulisi pohjautua * nykyisen palvelutilanteen kokonaisvaltaiseen arviointiin * selvitykseen kuntakohtaisesta mielenterveys- ja päihdeongelmien esiintyvyydestä eri ikäryhmissä ja niiden kehityksestä tulevaisuudessa * selvitykseen ehkäisevistä toimista ja niiden kehittämisestä sekä * selvitykseen mielenterveysongelmista kärsivän väestönosan palvelutarpeista Suunnitelmassa tulisi huomioida mm. seuraavia asioita: * palveluiden tuottajien välisen yhteistyön koordinointi * mielenterveyden edistäminen ja ehkäisy osana mielenterveystyötä * mielenterveystyön osaamisen turvaaminen * lisää psykiatrista osaamista ikääntyneiden hoitoon * mielenterveyspalveluille laatusuositukset (julkaistu v. 2001) ja lisää resursseja * mielenterveystyön foorumit työn kehittäjäksi Kaarinassa pidettiin syksyllä 2004 seminaari, jonka osallistujat edustivat kattavasti Kaarinassa erilaisia ja eritasoisia mielenterveyspalveluita tuottavia toimijoita. Seminaarissa kartoitettiin nykytilaa pintaa raapaisten. Tästä kuitenkin käynnistyi kaarinalaisen mielenterveysohjelman laatiminen. Se valmistui joulukuussa Siinä todettiin puutteellisuuksia, mm. ikääntyviä mielenterveysasiakkaita ei oltu huomioitu lainkaan. Suunnitelmaa työsti edelleen sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä Kaarinan-Piikkiön terveyskeskuskuntayhtymän psykologin johdolla ja Kaarinan kaupungin mielenterveysohjelma vuosille valmistui loppuvuonna ESIMERKKITAPAUKSIA ESIMERKKI 1. 'Vuonna 1924 syntynyt nainen asuu omakotitalossa, jonka ovat miehensä kanssa rakentaneet. Miehen kuoleman jälkeen vaimo jää yksin asumaan. Tytär asuu muualla, äiti masentuu, avuttomuus lisääntyy, mielikuvitus ja ulkopuolinen todellisuus sekoittuvat. Naapurit kiinnittävät huomiota outoon käytökseen ja pukeutumiseen ja ottavat yhteyttä kotisairaanhoitoon. Kotisairaanhoitaja tekee kotikäynnin. Kotipalveluohjaajan kanssa he järjestävät pesumahdollisuuden palvelutaloon saunaan, jonne nainen tuodaan osaksi paperiin kääriytyneenä. Pestynä ja puettuna nainen toimitetaan terveyskeskuksen päivystykseen, josta nainen saa lähetteen Halikon sairaalaan. Sairaalassaolon aikana kotipalveluohjaaja järjestää asunnon vanhusten rivitalosta Kaarinan keskustasta. Halikon sairaalan sairaanhoitajan kanssa nainen tekee muutaman tunnin kotikäyntejä uuteen kotiin.

14 12 Kotiuttamispalaveri pidetään Halikon sairaalassa, mukana on myös kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työntekijät. Kotiuduttuaan uuteen kotiin sairaanhoitaja Halikon sairaalasta tekee muutamia kotikäyntejä, jonka jälkeen hoitovastuu siirtyi päivittäin käyvälle kodinhoitajalle ja Kaarinan mielenterveyskeskuksen sairaanhoitajalle. Ilmeisesti vuodenvaihteen pauke ja raketit aiheuttivat uudelleen pelkotilan ja harhat, jolloin nainen joutui taas Halikon sairaalaan ja sai myös sähkösokkihoitoa. Kotiuduttuaan nainen pärjäsi taas hyvin kotipalvelun avun ja tuen turvin. Hän aloitti palvelukeskuksessa päivähoidon päivittäin. Siellä oli mahdollisuus tehdä käsitöitä, osallistua viriketoimintaan ja siellä hän pääsi myös saunaan. Nainen muutti palvelukeskuksesta vapautuneeseen asuntoon huhtikuussa Siellä hän pärjää hyvin asukashoitajien ympärivuorokautisen avun ja tuen turvin ja kokee olonsa turvalliseksi.' ESIMERKKI 2. omaiset ALMI-tiimi yksin kotona asuva 78- vuotias rouva, hänellä on mielenterveys anamneesi (krooninen skitsofrenia) KSH:n hoitaja käy j.t.vk antamassa lääkeinj. Kaarinan mielenterveystoimisto terveyskeskus päivystys osastot sos. työntekijät vanhainkodin intervallijaksot muutto parempikuntoisten asuntoon erikoissairaanhoito somaattisten sairauksien kohdalla

15 13 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Lähes jokaisella on jossain elämänsä vaiheessa mielenterveyden ongelmia, mutta välttämättä ne eivät ole varsinaisia psyykkisiä ongelmia. Ikäihmisillä kyse voi olla vanhuuden kehitysvaiheesta, jolloin ikääntymisen hyväksyminen kaikkine puolineen tulee merkitykselliseksi. Suhtautuminen omaan ikääntymiseen on hyvin henkilökohtainen asia. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. terveys, toimintakyky, sosiaaliset verkostot. Ikääntymiseen liittyvä toimintakyvyn lasku tuottaa jossain vaiheessa riippuvuuden toisten avusta on opittava ajattelemaan itseään apua tarvitsevana ihmisenä. Samalla tulee lähemmäs elämän rajallisuus. Jos iäkäs ihminen kokee itsensä fyysisesti sairaaksi, se vaikuttaa myös psyykkiseen toimintakykyyn. Toisaalta esimerkiksi masennus voi johtaa fyysisen toimintakyvyn lamaantumiseen. Edellä mainitut saattavat herättää ihmisessä surua, masennusta ja vihaa, jotka pitkittyessään voivat johtaa mielenterveyden epätasapainoon. Ikääntyneiden psyykkisten sairauksien tunnistaminen vaatii huolellista tilanteen kartoittamista. Sekavuus, masentuneisuus, muistihäiriöt voivat olla yhtälailla merkkejä somaattisesta sairaudesta. Vanhuksen kanssa pidempään yhteistyössä ollut työntekijä yleensä jo osaa tunnistaa, mistä asiakkaan oireilu johtuu. Terveyskeskuksen lääkärivastaanotoilla, varsinkin päivystyksessä, usein käyvien ikääntyneiden kohdalla lääkäriltä edellytetään myös geriatrian tietämystä. Esimerkiksi yleisimmän vanhusten psykogeriatrisen sairauden masennuksen tunnistaminen voidaan tehdä jo hyvin varhaisessa vaiheessa yksinkertaisilla testeillä; mm. geriatrinen depressioseula (GDS 15), Basdec -depressiokysely ja Cornell -dementoituvan potilaan depression mittari. Näiden käyttöönottoa tulisi harkita jo säännöllisesti käytettävien RaVa -toimintakykymittarin ja Minimental -testin lisäksi. GDS 15 on suuntaa antava testi joka sopii hyvin asiakkaan tilan karkeaan kartoittamiseen osasto ja laitosoloissa ja myös kotihoidossa. Testin voi tehdä asiakasta tutkiva tai hoitava henkilö, siis lääkäri ja /tai hoitohenkilökunta. Testin kannattaa tehdä intensiivisesti kysymyksiin ja vastauksiin keskittyen. On hyvä pitää huolta siitä, ettei asiakkaan vastaukset ala rönsyilemään ja ettei asiakas ala puhua muusta testin tekemisen aikana. On tarkoitus, että asiakas vastaa kyllä tai ei periaatteella. Testin voi uusia esim. kahden kuukauden kuluttua ja verrata tuloksia onko hoidollisesti saavutettu parempaa oloa asiakkaalle. Testi kertoo asiat asiakkaan itsensä kokemana. Hoitokokonaisuutta ajatellen hoitavien henkilöiden ns. "tutkiva silmä" ja vuorovaikutus / haastattelutilanteen yleisen ilmapiirin arviointi antaa hyvän kokonaiskäsityksen asiakkaan masennuksen tilasta. Etsivällä työllä ja ongelmien varhaisella toteamisella voidaan katkaista kierre, joka hoitamattomana johtaisi ennenaikaiseen laitoshoidon tarpeeseen. Ammattihenkilöstöä sitova vaitiolovelvollisuus koetaan tärkeäksi asiakkaan oikeusturvan kannalta, mutta varsinkin epäillyn mielenterveysongelman hoidon alkaminen saattaa hankaloitua vaitiolovelvollisuuden takia. Ikääntyvä mielenterveysasiakas sekä hänen läheisensä tarvitsevat asiallista ja selkeää tietoa sairaudesta ja sen hallinnan saavuttamiseksi. Jotta asiakkaan toimintakyky säi-

16 14 lyisi, hän tarvitsee myös ammattihenkilöstön tukea selviytyäkseen arjessa. Eikä vain toimintakyky ole tärkeää, vaan myös tunne hyväksytyksi tulemisesta omana itsenään. Edellä mainitut asettavat ammattihenkilöinä toimivat tilanteeseen, jossa vaaditaan äärimäistä herkkyyttä ja toisaalta vahvaa ammattitaitoa auttaa ja olla tukena. Tällä hetkellä suuntauksena on auttaa mielenterveysasiakkaita mahdollisuuksien mukaan lääkkeettömästi tai ainakin pyrkiä vähentämään niitä. Medikalisaatioon pohjaavan hoito-otteen kääntäminen vaatii aikaa. Toisaalta ennen vanhaan ikääntyneet saivat (halusivat tai eivät) tehdä työtä ja osallistua lähipiirin elämään, niin kauan kuin vain jaksoivat. Tämä antoi heille tunteen tarpeellisuudesta. Puutteellinen arjen sisältö tekee varmasti tämän päivän ikäihmisistä onnettomia huolimatta arkeen liittyvistä tekniikan tuomista helpotuksista. Arjen sisällön ylläpitäjinä kontaktit omaisiin, työntekijöihin sekä osallistuminen esimerkiksi palvelukeskusten toimintoihin ovat tärkeitä. Ikäihmisten kanssa työskentelevien ammatillinen osaaminen ja koulutus ovat osaltaan takeena palvelun ja hoidon laadulle. Mielenterveystyö on erityisosaamista vaativa alue, jonka tarve tulee varmasti lisääntymään. Henkilöstön ammatillinen vahvuus edesauttaa työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Myös henkilöstön riittävällä resurssoinilla ja onnistuneella rekrytoinnilla vaikutetaan ikääntyneiden mielenterveysasiakkaiden palvelun laatuun myönteisesti. Sairastumiset, työssä uupuminen, osaamisen riittämättömyys ja sen kautta mahdolliset hoitovirheet lisäävät taloudellisia kustannuksia. Ikääntyneiden mielenterveysasiakkaiden kanssa toimijat tarvitsevat työnsä tueksi yhteistyöfoorumeita, joiden avulla saadaan tuntumaa yhteisestä tekemisestä asiakkaan hyväksi. Myös osaamista ja kokemusta voidaan jakaa näissä tapaamisissa. Hyvin hoidettuna yhteistyö koituu sekä asiakkaan, työntekijän että kaupungin eduksi.

17 LIITE 1 MIELENTERVEYSASIAKKAAN HOITOON JA PALVELUIHIN VAIKUTTAVIA LAKEJA JA ASETUKSIA mm. Suomen perustuslaki / 731 Kuntalaki / 365 Kansanterveyslaki / 66 Laki kansanterveyslain muuttamisesta Laki potilaan asemasta ja oikeuksista / 785 Sosiaalihuoltolaki / 710 Mielenterveyslaki / 1116 Erikoissairaanhoitolaki / 1062 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista / 380 Potilasvahinkolaki / 585 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä / 99 Hallintomenettelylaki / 598 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992 / 734 Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista / 912 Henkilötietolaki / 523 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta / 621 Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta / 1030 Laki tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta / 389 Asetus tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta / 432 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä / 559 Laki terveydenhuollon valtakunnallisesta henkilörekisteristä / 556 Laki holhoustoimesta / 442 Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta / 488

18 LIITE 2 TAHDOSTA RIIPPUMATON PSYKIATRINEN HOITO Suomessa avohoito on kehittynyt viime vuosina hyvinkin paljon. Se on muuttunut aktiiviseksi ja kotikäyntejä tekeväksi. Aina tukitoimet eivät kuitenkaan riitä ja potilas joutuu turvautumaan sairaalahoitoon. Potilas pyritään aina ensin toimittamaan sairaalaan vapaaehtoisesti. Joskus psykoottinen ihminen on kuitenkin niin sairaudentunnoton tai haluton sairaalahoitoon, että hänet joudutaan toimittamaan sairaalaan hänen tahdostaan riippumatta. Jos potilas on haluton sairaalahoitoon, mutta lääkäri arvioi hänen sitä tarvitsevan, kirjoittaa hän M1-lähetteen. Sen nojalla potilas voidaan toimittaa sairaalahoitoon hänen tahdostaan riippumatta. Kriteerit tahdosta riippumattomaan hoitoon löytyvät Mielenterveyslaista (N:o 1116/ luku 8 ): Henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon vain: 1) jos hänen todetaan olevan mielisairas; 2) jos hän mielisairautensa vuoksi on hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta; ja 3) jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä. Edellä esitettyjen edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti. Tahdosta riippumatta sairaalaan lähetetty potilas kuljetetaan aina ambulanssilla. Joskus saattajana voi olla poliisi, jos potilas on hyvin aggressiivinen tai kiihdyksissään. Psykoottinen potilas voi olla välinpitämätön oman terveytensä ja turvallisuutensa suhteen, suorastaan vaarallinen itselleen tai muille. Siksi hänen olemistaan joudutaan useimmiten rajoittamaan sijoittamalla hänet suljetulle osastolle. Tämä tarkoittaa, että osaston ovet ovat lukossa, eikä osastolta poistuminen ole mahdollista ilman hoitohenkilökunnan lupaa. Joskus potilas voidaan joutua myös eristämään eristyshuoneeseen tai sitomaan lepositeisiin. Täytyy kuitenkin muistaa, että nämä ovat aina viimeisiä keinoja ja niitä käytetään vasta kun kaikki muut keinot selvitä tilanteesta on käytetty. Potilaan eristämiseen tarvitaan aina lääkärin lupa. Eristämisestä ja rajoittamisesta määrää Mielenterveyslaki (N:o 1423/2001). M1-lähetteellä hoitoon saapunut potilas asetetaan yleensä tarkkailuun. Se tarkoittaa, että potilas on sairaalan osastolla kolme päivää tarkkailtavana. Viimeistään neljäntenä päivänä tulopäivästä hoitava lääkäri tekee tarkkailulausunnon (M2-lausunto). Tarkkailulausunnon tulee sisältää perusteltu kannanotto siitä, ovatko edellytykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippumatta olemassa.

19 2 Tarkkailulausunnon ja muiden sairaskertomusten perusteella ylilääkäri tekee hoitopäätöksen (M3). Päätös on tehtävä viimeistään neljäntenä päivänä tarkkailuun ottamispäivän jälkeen. Päätös on annettava potilaalle tiedoksi viipymättä. Päätöksen perusteella hoito jatkuu joko vapaaehtoiselta tai tahdosta riippumattomalta pohjalta. Tahdosta riippumaton hoitopäätös voi olla voimassa kolme kuukautta, jonka jälkeen se raukeaa tai potilas voidaan asettaa uudelleen tarkkailuun. Uusi päätös alistetaan heti lääninhallituksen vahvistettavaksi, ja se on voimassa 6 kuukautta. Menettely voidaan aloittaa alusta sairaalan ulkopuolisen lääkärin arviosta. Lain valmistelussa on ollut lähtökohtana se, että terveyskeskus on ensisijainen ja potilasta lähellä oleva paikallisten olosuhteiden asiantuntija. Täten tarkkailulähetteen laatii pääsääntöisesti terveyskeskuslääkäri. Terveyskeskuksen toimintavelvollisuus: Jos on syytä epäillä, että terveyskeskuksen toiminta-alueella asuva tai oleskeleva henkilö täyttää mielenterveyslain mukaiset hoitoon määräämisen edellytykset, terveyskeskuksen vastaavan lääkärin tai tämän tehtävään määräämän lääkärin on tarvittaessa laadittava hänestä tarkkailulähete ja toimitettava hänet terveyskeskuksen kustannuksella sairaalaan.

20 LIITE 3 IKÄIHMISTEN NEUVOLA MIKÄ IKÄIHMISTEN NEUVOLA ON? Ikäihmisten neuvola on sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tukea kokonaisvaltaisesti ikäihmisten (yli 65-v) elämän arkea kotona. Toiminta rakentuu Kaarinan vanhustenhuollon arvojen ja periaatteiden mukaisesti ja lähtee liikkeelle ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta. Työparina neuvolassa toimii terveydenhoitaja Tarja Kansanen ja vanhustyön palveluohjaaja Raija Ruoho. MISSÄ? Neuvolan tilat ovat Kotihoitokeskuksessa, osoitteessa Lautakunnankatu 6. Tarvittaessa tehdään myös kotikäyntejä asiakkaan luokse. TOIMINNAN SISÄLTÖ Kutsuneuvola Kutsun neuvolakäynnille saavat 70 vuotta täyttävät kaarinalaiset, joilla ei ole säännöllistä kontaktia sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palveluihin. Ennen neuvolakäyntiä asiakkaalle postitetaan esitietolomake, jonka avulla kartoitetaan kokonaistilannetta. Neuvolan ensikäynti ja mahdolliset jatkokäynnit määräytyvät yksilöllisesti. Käynti voi painottua esim. ongelmallisten asioiden selvittelyyn ja eteenpäin viemiseen tai hyvän toimintakyvyn ylläpitämistä motivoivaan ohjaukseen. Puhelinaika Puhelinajalla on mahdollisuus varata aikaa neuvolakäynnille tai kysyä neuvoa ja ohjausta. Palveluohjaaja vastaa asiakaslähtöisestä palvelutarpeesta, puhelinaika on arkisin klo (p ). Terveyteen liittyvistä asioista vastaa terveydenhoitajan, puhelinaika torstaisin klo (p ). Ajanvarausneuvola Neuvolaan voivat varata aikaa myös muut kaarinalaiset ikäihmiset halutessaan tietoa palvelujärjestelmästä tai halutessaan keskustella henkilökohtaisesti ja luottamuksellisesti erilaisista mieltä painavista asioista (esim. yksinäisyys tai erilaiset elämän muutostilanteet). Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Kotikäyntiä tarjotaan 80 vuotta täyttäville kaarinalaisille, jotka eivät ole säännöllisesti sosiaali- ja/tai terveyspalvelujen piirissä. Kotikäynnillä kartoitetaan haastattelulomakkeen avulla kokonaisvaltaisesti asiakkaan hyvinvointia ja annetaan suullista ja kirjallista tietoa palveluista. Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus keskustella tai kysyä neuvoa mieltä askarruttavista asioita. Tiedotustyö Tiedotus on osa neuvolan toimintaa.

21 2 Tuleva toiminta Myöhemmin neuvolan puitteissa voidaan toteuttaa esille nousseiden tarpeiden perusteella esim. ryhmätoimintoja. Toiminnan suuntaa ohjaa aloitusvaiheessa saadut kokemukset ja palautteet sekä toiminnan jatkuva arviointi. LISÄTIEDOT TOIMINNASTA Tarja Kansanen Raija Ruoho terveydenhoitaja vanhustyön palveluohjaaja p / p /

22 LIITE 4 YHTEYSTIETOJA Kaarinassa on julkaistu 'Ikäihmisten palveluopas', joka sisältää kattavasti tietoa kaarinalaisille ikäihmisille tarkoitetuista palveluista. Opasta saa mm. Ikäihmisten neuvolasta, palvelukeskuksista, kotihoidon työntekijöiltä, terveyskeskuksen sosiaalityöntekijältä. * Ikäihmisten neuvola / * Kaarinakoti * Kaarinan kotihoito kotipalveluohjaaja kotisairaanhoito, puhelintunti klo / * Kaarinan vanhusten palvelukeskuksen säätiö Hovirinnan palvelukeskus / Kuovinkadun toimintakeskus Palvelutalo Värttinä / * Kaarinan sosiaalitoimisto sosiaalityö ajanvaraus / omaishoidon tuki vammaispalvelu Yleinen edunvalvoja * Terveyskeskuskeskus ajantilaus lääkärille päivystysvastaanotto yöpäivystys (klo ) sosiaalityöntekijä * Kaarinan Seudun Vammaisten Palveluyhdistys Kasevan Kiesi * Kaarinan Mielenterveyskeskus psykiatrian poliklinikka * Salon seudun sairaala / Halikon Sairaala Vanhusten vastaanottoyksikkö Vanhuspsykiatrian poliklinikka * Turun maistraatti * Kaarinan seurakunta diakoniatyö / * KELA Kaarinan toimisto Varissuon toimisto * Punainen Risti Kaarinan osasto Lähitupa * Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry

23 2 * Yksityisiä hoitokoteja: Liedon yksityinen hoitokoti Hoitokoti Piikkiön Olivia Dementiaryhmäkoti Kotikunnas Turku Medivire Hoiva Oy Turku Josefiinakoti Oy Turku Palvelukoti Hopeapirtti Oy Hoitokoti Villa Näset Västanfjärd k:\liite nieminen.doc

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Palvelujohtaja Pirkko Soidinmäki Lain tavoitteet Ikääntynyt väestö ( =vanhuuseläkeikäiset) - tuetaan hyvinvointia,

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT Kelan kautta haettavia etuuksia: Osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeen saajan asumistuki LÄÄKEKORVAUKSET

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot