JOHDANTO VANHUSPOLITIIKAN VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET...3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDANTO...2 1 VANHUSPOLITIIKAN VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET...3"

Transkriptio

1

2 1 JOHDANTO VANHUSPOLITIIKAN VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET VANHUSPOLITIIKKA NURMIJÄRVELLÄ SELVITÄ - ARVIOI - SIJOITA (SAS) VANHUSVÄESTÖN MÄÄRÄN LISÄÄNTYMINEN DEMENTIAA SAIRASTAVIEN MÄÄRÄN LISÄÄNTYMINEN VANHUSTYÖTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET EHKÄISEVÄ VANHUSPOLITIIKKA KOTONA ASUMISEN TUKEMISEKSI Asuminen Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Liikuntapalvelut Vanhusneuvosto Veteraaniasiain neuvottelukunta Seurakunta PALVELUT KOTONA ASUMISEN TUKEMISEKSI KOTIHOITO Tukipalvelut Omaishoidon tuki Kotihoitoa täydentävät palvelut PALVELUASUMINEN VANHUSTENTALOT TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN LAITOSHOITO TERVEYSKESKUSSAIRAALAN OSASTOT TERVEYSKESKUKSEN PITKÄAIKAISOSASTOT VANHUSTYÖN HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖN REKRYTOINTISUUNNITELMA YHTEENVETO...24

3 2 JOHDANTO Ensimmäinen Nurmijärven vanhustenhuollon suunnitelma vuosille laadittiin yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) kanssa. Kesäkuussa 1999 Nurmijärven kunnanvaltuuston hyväksymässä suunnitelmassa todettiin, että suunnitelmaa täsmennetään ja jatketaan kahdella vuodella aina kahden vuoden välein. Suunnitelma on tarkistettu vuosina 2002 ja Päivitetty suunnitelma käsittelee laajasti vanhustyötä ja sen toteutumista Nurmijärvellä. Tästä syystä suunnitelmassa vanhustenhuolto-sana on korvattu vanhustyöllä. Vanhustyön suunnitelmaa on pyritty laatimaan linjassa STM:n ja Suomen kuntaliiton ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen kanssa. Kunnanjohtaja Kimmo Behm nimesi vuoden 2007 päivitystyöryhmän vastuuhenkilöiksi ylilääkäri Ilpo Salmisen, vanhustenhuollon ja laitoshoidon ylihoitaja Marita Hägglundin ja vanhustyön suunnittelija Paula Murron. Päivitys on tehty virkamiestyönä yhteistyötahoja kuullen. Suunnitelmaa käytetään perustana vuosittaisessa talousarvion ja suunnittelun laadinnassa ja se ohjaa päätöksentekoa ikääntyneitä kuntalaisia koskevissa asioissa. Suunnitelman saattaminen käytäntöön edellyttää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä. Vanhustyön tavoitteena on kunnan strategian mukaisesti taata ikäihmisille kustannustehokkaat palvelut, jotka järjestetään ennaltaehkäisevästi ja yhteisöllisyys huomioiden. Eettisenä lähtökohtana vanhustyön suunnitelmassa ovat Nurmijärven kunnan arvot: oikeudenmukaisuus, rehellisyys, yhteistyö, osaaminen, luottamus ja avoimuus, suvaitsevaisuus, vastuullisuus. Tavoitetta toteutetaan tukemalla ikäihmistä selviytymään kotona tutussa ympäristössä. Kaikkea toimintaa ohjaavana periaatteena on ennaltaehkäisevän ajattelun ja kuntouttavan työotteen omaksuminen, joilla ylläpidetään ikääntyneiden suoriutumista arkielämässä. Kotona asuvalle ikäihmiselle sekä hänen läheisilleen on tärkeää tietoisuus siitä, että tarpeen vaatiessa apua ja tukea järjestetään. Vanhustyön suunnitelma laitetaan Nurmijärven kunnan kotisivuille. Työryhmä esittää Vanhustyön suunnitelman tarkistamista ja päivittämistä jatkossa kolmen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2010.

4 3 1 VANHUSPOLITIIKAN VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto antoivat vuonna 2001 ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen, joka antoi valtakunnalliset linjaukset hyvän ja laadukkaan vanhustenhuollon kehittämiseksi. Laatusuositus oli osa valtioneuvoston vuosia koskevan tavoite- ja toimintaohjelman mukaista laatusuositusten laadintaa. Suositus käsittää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut painottuen kotihoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon osuuteen. Uusi laatusuositus on valmisteilla. Vuonna 2001 annetun laatusuosituksen lähtökohtana on, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi elää itsenäisesti omassa kodissaan, tutussa asuin- ja sosiaalisessa ympäristössään. Kotona asumista tuetaan helposti saatavilla, ammattitaitoisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Hoidon tulee olla asianmukaista ja asiakasta kunnioittavaa. Tavoitteiden saavuttamiseksi kunnassa tulee olla ajan tasalla oleva vanhuspoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet ja jonka kunnan poliittinen johto on virallisesti vahvistanut. Strategia sisältää myös palvelurakenteen kehittämisohjelman (Vaarama ym. 2001). Strategiassa määritellään tavoitteet iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisessä ja eri hallinnonalojen sekä sidosryhmien vastuut näiden tavoitteiden toteuttamisessa. Lisäksi strategiaan tulee sisältyä palvelurakenteen kehittämisohjelma. Suosituksessa painottuu myös ikäihmisten palveluista tiedottaminen kuntalaisille, riittävien resurssien turvaaminen niin henkilöstön kuin tilojen kohdalta sekä johtamisen merkitys. Ikäihmiset tulisi ottaa kunnissa huomioon kaikessa toiminnassa, kuten yhdyskuntasuunnittelussa, asuntopolitiikassa, liikennejärjestelyissä, kauppa ja muissa palveluissa, harrastus- ja virkistystoiminnassa sekä kulttuurielämässä. Palvelujen kehittämisohjelmassa vanhusten palveluille asetetaan konkreettiset tavoitteet sekä osoitetaan toimenpiteet ja voimavarat, joilla palvelut voidaan toteuttaa. Ohjelma sidotaan kunnan talousarvioon ja suunnitelmaan. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. (www.kuntaliitto.fi) Palvelutarpeen arvioinnin lähtökohtana ovat paikalliset olosuhteet ja siinä tulisi erityisesti tarkastella seuraavia tekijöitä: väestön ikärakenne ja siinä tapahtuvat muutokset vuoteen 2030; huomio erityisesti ikäryhmiin ja yli 85 vuotiaat yli 75 vuotiaiden terveydentilan ja toimintakyvyn kehitys, erityisesti dementian esiintyvyys ikääntyneiden elinajanodote ikääntyvän väestön taloudellinen tila ikääntyvien asumisolot ja niiden kehitys (yksin/vuokralla/puutteellisesti asuvat) ikääntyvien asuinympäristö ja niiden mahdolliset puutteet; pitkät välimatkat, turvaton ympäristö, itsenäistä liikkumista vaikeuttavat tekijät sosiaaliset verkostot, erityisesti epävirallisen avun saatavuus ikääntyvän väestön toimintakykyä selvittävien mittausten tulokset muuttoliikkeen vaikutus

5 4 Palvelujen toiminnallisina ja eettisinä tavoitteina tulisi olla asiakaslähtöisyys, kuntouttava työote, näyttöön perustuva ja käypä hoitosuosituksiin perustuva hoitokäytäntö, kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma ja saumaton yhteistyö eri palvelutuottajien, omaisten ja lähihenkilöiden kanssa. Palvelujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumiselle osoitetaan paikallisten olosuhteiden pohjalta riittävät voimavarat huomioiden henkilöstön määrä, kelpoisuus ja koulutustaso sekä toimitilat/-välineet koti ja laitoshoidossa. (Vaarama ym. 2001) Sosiaali- ja terveysministeriön vanhuspoliittinen strategiatoimikunta on asettanut (1996) määrälliset tavoitteet, jossa esitetään, että yli 75 vuotiaista 90 % asuu tavallisissa asunnoissa, 3 5 % asuu palveluasunnoissa, 5-7 % asuu laitoshoidossa ja palveluasumisen sekä laitoshoidon kattavuus on yhteensä 8-12 %. 2 VANHUSPOLITIIKKA NURMIJÄRVELLÄ Nurmijärven kuntastrategia Nurmijärvi - vastuullisten ihmisten elinvoimainen kunta pääkaupunkiseudulla ohjaa myös vanhuspolitiikkaa kunnassamme. Kuntastrategian mukaan Nurmijärveä korostetaan kuntana, jossa on helppo elää eri-ikäisenä henkisesti ja fyysisesti tasapainoista elämää. Tavoitteiden saavuttamisessa korostetaan yhteisöllisyyttä ja yksilön omaa vastuuta. Yhteisöllisyys yhdistyy ihmisen tarpeisiin kuulua johonkin, tuntea itsensä tarpeelliseksi ja antaa oma panoksensa yhteisiin asioihin. Yhteisöllisyydellä voidaan luoda turvaverkkoja ja parantaa asukkaiden juurtumista. Yksilön oma vastuu liittyy kuntalaisten omatoimisuutta tukevien toimintamallien luomiseen ja käyttöönottoon. Nurmijärven kunnan arvot ovat: oikeudenmukaisuus rehellisyys yhteistyö osaaminen luottamus ja avoimuus suvaitsevaisuus vastuullisuus Vanhuspolitiikka on koko kunnan politiikkaa. Eri hallintokunnilla on yhteinen vastuu siitä, että ne kaikessa toiminnassaan rakentavat osaltaan hyvän elämän edellytyksiä myös iäkkäille kuntalaisille. Nurmijärven kunnan, samoin kuin valtakunnallisen laatusuosituksenkin periaatteena on, että vanhukset vastaavat itse omasta hyvinvoinnistaan käyttäen samoja palveluja kuin muut kuntalaiset. Vanhusten tukena on ensisijaisesti heidän lähiverkostonsa. Vanhusten toimintakyvyn heiketessä ja avuntarpeen kasvaessa on sosiaali- ja terveystoimella erityinen vastuu iäkkäille kuntalaisille tarjottavista hoito- ym. palveluista; palveluiden ammattitaitoisuudesta ja laadusta. Hyvä asunto-, kaavoitus-, liikenne- ja muu yhdyskuntapolitiikka ovat parasta ehkäisevää vanhuspolitiikkaa, niillä voidaan vähentää paineita sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön.

6 5 kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminta liikenne, kaavoitus, rakentaminen yksityiset palvelujen tuottajat terveydenhoito seurakunta ja vapaaehtoistyö laitoshoito palveluasuminen asuntojen muutostyöt KOTONA ASUVA VANHUS omat voimavarat, sukulaiset, ystävät, naapurit sairaanhoito ja kuntoutus kotihoito lyhytaikaishoito kuljetuspalvelut omaishoidontuki erityistyöntekijöiden palvelut KUVIO 1: Vanhusten palvelukokonaisuus 2.1 Selvitä - arvioi - sijoita (SAS) SAS-työryhmä päättää moniammatillisesti vanhusasiakkaiden sijoittumisesta kunnan palvelukokonaisuudessa huomioiden palveluketjut ja hoidon porrastuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa asukasvalintoja vanhustentaloihin ja ryhmäasuntoihin ja ostopalveluina hankittavia palveluita monisairaille ja ongelmaisille asiakkaille. SAS-työryhmässä ovat edustettuina sekä avo- että laitoshoito. Jäseninä ovat avohoidosta kunkin kotihoidon alueen vastuusairaanhoitajat, vanhustyön sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti; laitoshoidon terveyskeskuksen sairaalan lääkäri, terveyskeskuksen sosiaalihoitaja sekä pitkäaikaisosaton osastonhoitaja. Käsiteltävien asioiden niin vaatiessa mukaan kutsu-

7 6 taan ylihoitaja, kotihoidon osastonhoitajat, toimintaterapeutit sekä ryhmäkodin edustajat, tai muita tarvittavia asiantuntijoita. Käsiteltävät asiat valmistellaan huolellisesti kullakin alueella. Päätöksistä tehdään kirjallinen muistio. Työryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. 2.2 Vanhusväestön määrän lisääntyminen Seuraavien vuosikymmenten kuluessa väestörakenne vanhenee radikaalisti koko maassa. Suurten ikäluokkien eläkeikään tulon myötä vanhempien ikäluokkien koko kasvaa. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua useampi kuin joka neljäs suomalainen on ylittänyt 65 vuoden iän. Lisäksi eläkeikään on vielä vuoden 2030 jälkeen tulossa yli 10 %:a väestöstä. Ensimmäisenä syntyneet ns. suurten ikäluokkien edustajat ovat jo täyttäneet 55 vuotta, ja loputkin ylittävät tämän ikäryhmän 10 vuoden kuluessa. Suurten ikäluokkien ensimmäiset alkavat tällöin jo siirtyä vuotiaiden ikäryhmään, jonka koko saavuttaa huippunsa vuoden 2020 tienoilla. 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy koko ajan, mutta nopeinta kasvu on parinkymmenen vuoden kuluttua suurten ikäluokkien saavuttaessa tämän iän. Kolmenkymmenen vuoden päästä vuotiaita on nykyiseen verrattuna puolitoistakertainen ja 75 vuotta täyttäneitä yli kaksinkertainen määrä. Tällöin 65 vuotta täyttäneitä suomalaisia on yhteensä yli 1,3 miljoonaa, eli yli 75 %:a nykyistä enemmän. Suurin lisäys tapahtuu Uudellamaalla, jossa vuotiaita on yli kaksinkertainen ja yli 75 vuotiaita on lähes kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna (STM, 2002) Taulukossa 1 esitetään Nurmijärven ikärakenne vuonna 2006 ja määrällinen väestöennuste vuosille ikäryhmä vuosi 2006 % vuosi 2010 % vuosi 2020 % vuosi 2030 % vuosi , , , , , , , , , , , , , , ,4 yhteensä Taulukko 1: Ikärakenne v ja määrällinen väestöennuste vuosille (Tilastokeskus). Taulukossa 2 näkyy Nurmijärven vanhusväestön ikärakenne vuonna 2006 ja vanhusväestön määrällinen ennuste vuosille ikäryhmä Taulukko 2: Nurmijärven vanhusväestön ikärakenne v ja vanhusväestön määrällinen ennuste v (Tilastokeskus). %

8 7 Taulukossa 3 näkyy vanhusväestö alueittain Nurmijärvellä vuonna 2003 ja alue vuotiaat 75 vuotiaat Rajamäki Röykkä Nukari Perttula-Nummenpää Kirkonkylä Palojoki Lepsämä Metsäkylä Klaukkala jakamaton yhteensä Taulukko 3: Nurmijärven vanhusväestö alueittain v ja 2006 Maakuntakeskuksissa ja kasvavan väestön alueilla, jotka ovat yleensä suurten kaupunkien ympäryskuntia, kasvaa aluksi nuorempien eläkeläisten määrä. Niinpä vuotiaisiin eläkeläisiin liittyvät menot kohoavat yhtä paljon kuin eniten hoivapalveluja tarvitsevien yli 85 vuotiaiden aiheuttamat kustannukset. Ikääntyneiden hoivapalveluiden kustannukset nousevat selvästi eniten kasvavan väestön alueilla. (STM, 2002) Nurmijärvellä väestön kasvu on tällä hetkellä tilastokeskuksen ennustetta huomattavasti nopeampaa. Asukkaita oli vuoden 2006 lopussa Asukasmäärän lisäys vuoden 2006 aikana oli 615 henkilöä. Nykyisellä kasvuvauhdilla Nurmijärvellä olisi vuonna 2015 n asukasta. Lapsiperheiden muuttaminen kuntaan sekä vanhusväestön palvelutarpeisiin vastaaminen tuovat omalta osaltaan haasteensa kunnallisten palvelujen järjestämiseen. Verrattaessa Nurmijärveä muihin lähikuntiin (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Tuusula, Vihti) Nurmijärven väestö on vuosina kasvanut kehyskunnista toiseksi eniten. Väestön ikärakenne on kehyskunnissa suunnilleen samanlainen: väestöstä 75 vuotta täyttäneitä oli Nurmijärvellä 2,9 %, Hyvinkäällä 5,4 %, Tuusulassa 3 %, Vihdissä 3,5 %, Kirkkonummella 2,6 %, Järvenpäässä 3,3 % ja Keravalla 3,5 % (JohdonVertti vertailutietoja kehyskunnista vuodelta 2006). 2.3 Dementiaa sairastavien määrän lisääntyminen Dementoivat sairaudet ovat yleisimpiä vanhuudessa avuttomuutta synnyttäviä sairauksia. Tutkimusten mukaan vuotiaista 4 %, vuotiaista 11 % ja yli 85 vuotiaista 35 % sairastaa vähintään keskivaikeaa dementiaa. Taulukossa 4 näkyy ennustearviota dementiaa sairastavien lukumäärällisestä kehityksestä Nurmijärvellä vuodesta 2003 vuoteen 2020.

9 8 ikäryhmä vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja sitä vanhemmat yhteensä Taulukko 4: Dementiapotilaiden määrä vuonna 2003 ja ennuste vuoteen Vanhustyötä ohjaavat periaatteet Vanhustyötä ohjaavat periaatteet pohjautuvat Nurmijärven kunnan arvoihin. Vanhustyössä toteutetaan yksilövastuista hoitotyötä, jonka toimintamallina on omahoitajuus tiimin tukemana. Omahoitajuuden tavoitteena on taata asiakkaalle laadukas hoito ja turvata hoidon jatkuvuus sekä huomioida hänen yksilöllisiä tarpeitaan. Tiimin jäsenten välinen vuorovaikutus on keino asiakkaan auttamiseksi ja työntekijöiden jaksamiseksi. Omahoitajuus tukee toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää hoitotyötä, joka on tärkeä toimintamalli laitoshoidossa. Hoitajan vastuun ja tehtäväkuvan laajentuminen lisäävät työn mielekkyyttä ja sitoutumista siihen. Kuntouttava työote on toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä työtapa, joka on kaikkien työntekijöiden ja läheisten tiedossa ja vastuulla. Ikääntyvää tuetaan selviytymään arjessa sairauksista huolimatta tukemalla, kannustamalla ja motivoimalla häntä käyttämään omia jäljellä olevia voimavarojaan. Ikääntyvän puolesta ei tehdä asioita joista hän selviytyy itsenäisesti tai ohjattuna. Näin lisätään ikääntyvän oman elämänhallinnan ja mielihyvän tunnetta sekä uskoa omaan pärjäämiseen. 2.5 Ehkäisevä vanhuspolitiikka kotona asumisen tukemiseksi Asuminen Vanhusasuntokuntien (yli 65 vuotiaat) määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2020 mennessä ja kolminkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuudessa palveluasuntoja tai niihin verrattavia erityisratkaisuja ei voida tuottaa kuin pienelle osalla väestöä. Tästä syystä nykyisessä kodissa tai muussa normaaliasunnossa asumisen edistäminen ja tukeminen niin pitkään kuin mahdollista on kunnan talouden kannalta järkevää ja usein myös asukkaiden itsensä etusijalle asettama asumisvaihtoehto. Vanhusasuntokunnista huomattava osa on yhden henkilön asuntokuntia. Vuonna 2006 vanhusasuntokuntia on ja näistä on yhden hengen asuntokuntia. Yhä useammat vanhusasuntokunnat vaihtavat nykyisin omakotitaloasuntonsa kerrostalotai rivitaloasuntoon. Usein syynä on kunnossapidon raskaus sekä epätarkoituksenmukaiset tilaratkaisut nykyisessä asunnossa. Usein muutto tapahtuu hissilliseen kerrostaloon tai muuten esteettömään asuinympäristöön. Jonkin verran tapahtuu myös muuttoa pois paikkakunnalta tai paikkakunnalle ja usein syynä on halu asua lähempänä lapsia ja lapsenlap-

10 9 sia. Toistaiseksi vanhusten muuttoliike tuntuu olevan tasapainossa. Vuonna 2006 kuntaan muutti 48 yli 65-vuotiasta ja kunnasta pois muutti samana vuonna 63 henkilöä. Eläkkeelle jääneet harvoin haluavat ottaa uutta lainaa asunnonvaihdon yhteydessä ja tämä asettaa rajoituksia uuden omistusasunnon hankinnalle. Asumisoikeusasunnoissa varallisuusraja on poistunut vuoden 2005 aikana yli 55-vuotiailta ja tämä mahdollistaa joustavan asunnon vaihdon pienellä omarahoitusosuudella (15 %). Tästä syystä kunnan kannattaa edistää esteettömien kerros- ja rivitalokohteiden rakentamista. Vuokra-asunnot Asuntotoimessa oli vuokra-asunnon hakijana 59 asuntokuntaa, joista vähintään 1 asuntokunnan jäsen oli 65 vuotta täyttänyt. Tämä on noin 9,5 % kaikista hakemuksista. Noin puolessa hakemuksista perusteluna on nykyisen asunnon esteellisyys (esim. hissin puute) tai omakotitaloa ei jakseta hoitaa. Asuntoa on haettu myös sillä perusteella, että nykyinen asunto sijaitsee kaukana palveluista, on rauhaton tai muuten puutteellinen. Erityisesti vanhuksille tarkoitettuja vuokra-asuntoja ei tarvita uudistuotantona Nurmijärvellä, kun kaikki rakennukset suunnitellaan esteettömyysperiaatteita noudattaen. Tavoitteena on edistää esteettömien asumisoikeusasuntojen rakentamista jatkossa. Vanhoihin vuokra-asuntoihin hankitaan hissejä, kun se on teknisesti mahdollista ja rahoitettavissa. Puutteellinen asuminen ja asuntojen korjausavustukset Asunnon varustetasolla on perustava merkitys vanhenevan ihmisen suoriutumiselle arkipäivän elämässä. Puutteellinen asuminen on vanhuksille merkittävä avun tarpeen aiheuttaja. Kiinteistöjen ja asuntojen varustetaso on viime vuosikymmeninä noussut ja erittäin puutteellisesti asuvien määrä vähentynyt. Vanhusasuntokunnista (2 771) v asui 8,4 % (233) edelleen puutteellisesti ja 0,5 % (15) erittäin puutteellisesti. Vuonna 2002 vastaavat luvut olivat 5,1 % ja 9,3 %, ja vuonna ,4 % ja 11,7 %. Asunnon puutteellisuus aiheutuu yleensä pesutilojen tai lämmitysjärjestelmän puutteellisuuksista. (Tilastokeskus, Vanhusasuntokunnat ). Monessa tapauksessa asunnon varustetason ja toimivuuden parantaminen on taloudellisempi, inhimillisempi ja vanhuksen itsenäisyyttä enemmän tukeva toimenpide kuin lisäavun järjestäminen tai muutto (Julkaisuja 1994:6). Kunta myöntää korjausavustuksia asuntojen kunnostamiseen Valtion asuntorahaston ja ympäristöministeriön ohjeiden ja säännösten mukaisesti. Tulorajat vain ovat sangen alhaiset ja tästä syystä myönnettyjä avustuksia on ollut viime vuosina vain muutamia vuosittain. Kunnan korjausrakennusmestarin tehtäviin kuuluu korjausavustusten käsittely sekä neuvonta korjaus- ja perusparannusasioissa. Vanhusten asuntojen korjaamista tuetaan lisäksi seuraavien järjestelmien kautta:

11 10 *Valtion asuntorahasto myöntää avustuksia terveyshaitan ja liikuntaesteiden poistamiseksi ja hissin rakentamiseksi. *Valtio tukee omakotitalojen ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksia myöntämällä pankkilainalle korkotukea. *Valtiokonttori korvaa vähintään 10 %:n sotainvalideille sairauden tai vamman vuoksi välttämättömät asunnon muutostyöt. *Sosiaalilautakunta myöntää vaikeavammaisille vanhuksille vammaispalvelulain perusteella sairauden tai vamman vuoksi välttämättömiä asunnon muutostöitä ja asuntoon kiinteästi asennettavia välineitä ja laitteita. *Lisäksi vanhusten asuntojen välttämättömiin pienimuotoisiin korjaustöihin on varattu vähäinen määräraha terveystoimen budjettiin. Riskiryhmiin kuuluvien puutteellisesti asuvien nurmijärveläisten asuntokuntien asuinolosuhteet pyritään inventoimaan ja tekemään arvio asuntojen kunnostustoimenpiteistä ja niiden rahoituksesta tai muista asumisvaihtoehdoista. Esteetön ympäristö ja arkielämän lähipalvelut Nurmijärven kunnassa esteettömän asumisen ja asuinympäristön edistäminen on yksi asuntopolitiikan avainstrategia. Strategiaan kuuluu vaikuttaminen uudistuotantoon, vanhojen asuntojen peruskorjaamiseen, lähiympäristöön ja tieverkostoon sekä palveluiden saatavuuteen. Esteettömyysprojektin loppuraportissa on esitetty seuraavat kehittämisehdotukset esteettömyyden edistämiseksi: 1. Nurmijärven toiminta-ajatukseen ehdotetaan lisättäväksi: Nurmijärven kunta on menestyvä hyvän elämän kunta, joka tarjoaa asukkailleen palvelut ja heille terveellisen, turvallisen ja esteettömän elinympäristön. Esteettömyys viedään osaksi Nurmijärven kunnan avainstrategioita. Täsmennetään esteettömyysnäkökulmasta Hyvän elämän Nurmijärvi strategiaa, haetaan monialaista ja sektorien välistä yhteistyötä lisääviä toimintatapoja. 2. Kunta varmistaa esteettömyyden toteutumisen katurakennushankkeissa laatimalla malliratkaisut julkisen tilan osalta. Malliratkaisuja laaditaan seuraavien kokonaisuuksien osalta: suojatiet, kevyen liikenteen väylät, aukiot ja torialueet, luiskat ja portaat sekä penkit ja levähdysalueet. 3. Toteutetaan kunnan keskustaajamissa esteetön ja turvallinen arkiliikkumisen reitistö. Hankkeessa selvitetään myös talvikunnossapidon laatutakuun liittämisen mahdollisuudet. Talviliikkumisen edistämiseksi pyritään tehostamaan talvikunnossapitoa niin, että reitit ovat käyttökunnossa arkisin klo 8-20 välisenä aikana. 4. Kunnan avustuksella ja yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa laaditaan malliratkaisut esteettömien palvelutilojen toteuttamiseksi. Myös kunnan omistamien julkisten rakennusten esteettömyys kartoitetaan sekä laaditaan tavoiteaikataulu julkisten palelurakennusten esteettömyyskorjauksille.

12 11 5. Maankäytön suunnittelussa kehitetään tapoja, joilla esimerkiksi väestön ikääntymistä arvioidaan aluetasolla jo kaavan laatimisen yhteydessä. Kehittämishankkeessa laaditaan toimintamalli ja varmistuslista (ns. check list) esteettömyyden arvioimiseksi jo kaavasuunnitelman laatimisvaiheessa. 6. Esteettömän asumisen edistämiseksi käynnistetään kunnan sisäinen hanke, jossa sekä uudisrakentamiselle että perusparantamiselle luodaan periaatteet. Kehittämishankkeessa arvioidaan kunnassa olevien hissittömien kerrostalojen määrä ja tarvittaessa käynnistetään kunnan oma hissiprojekti. Pientalorakentamisessa kehitetään tapoja tiedottaa jo rakennussuunnitteluvaiheessa esteettömästä rakentamisesta. Esteettömyyden edistämiseksi laaditaan erillinen varmistuslista omakotirakentajille. Kaupallisten palveluiden sekä muiden palveluiden saatavuus on tärkeää vanhusten hyvinvoinnin ja omatoimisuuden kannalta. Tästä syystä kunnan toimenpiteillä pitää vaikuttaa lähikauppojen säilymisedellytyksiin, sillä kaikilla vanhusasuntokunnilla ei ole mahdollisuutta oman auton käyttöön. Myös avustettuja kauppakäyntejä on mahdollisuus järjestää. Parin viime vuosikymmenen ajan vanhusväestö on muuttaessaan muuttanut taajamien keskustoihin. Vuonna 2006 taajamissa asui ja haja-asutusalueilla 824 yli 65-vuotiasta henkilöä kun vuonna 2000 yli 65 vuotta täyttäneistä taajamissa asui henkilöä ja haja-asutusalueilla 551 henkilöä. Muutto taajamiin on helpottanut palveluiden saamista ja niiden järjestämistä. Esimerkiksi Nurmijärven Kirkonkylään on viime vuosina valmistunut useita hissillisiä kerrostaloja ja niitä on suunniteltu rakennettavaksi myös Rajamäkeen ja Klaukkalaan Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kirjasto- ja kulttuuripalveluilla on palvelumuotoja, jotka sopivat erityisesti ikääntyneille henkilöille. Kirjaston kotipalvelusta on mahdollisuus tilata kirjaston aineistoa suoraan kotiin kuljetettavaksi. Asiakas ja kirjaston henkilökunta sopivat keskenään puhelimitse siitä, mitä asiakas haluaa lainata, ja kodinhoitajat tai kirjaston henkilökunta kuljettavat aineiston asiakkaalle. He myös huolehtivat lainatun aineiston palauttamisesta. Heikkonäköisille on tarjolla isotekstisiä kirjoja, sekä C-kasetille ja cd-levylle luettuja äänikirjoja. Kirjastosta voi lainata myös ymmärtämistä helpottavalla selkokielellä kirjoitettua aineistoa. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut järjestää ohjattuja kulttuurimatkoja erilaisiin tapahtumiin kuten teatteriesityksiin ja konsertteihin. Kulttuurimatkalle osallistuminen on vaivaton ja turvallinen tapa päästä mukaan kulttuuririentoihin. Matkaan sisältyy bussikuljetus ja mukana on aina ryhmänvetäjä, joka palvelee matkalaisia. Nurmijärvi tarjoaa useita kulttuuritapahtumia, joita ei ole suunnattu erikseen jollekin rajatulle ikäryhmälle, vaan joiden voidaan ajatella kiinnostavan ikääntyneitä samoin kuin nuorempiakin. Esimerkiksi Kirjastogalleriassa järjestettäviin näyttelyihin ja muihin tilaisuuksiin on myös liikkumiseen apuvälineitä tarvitsevan helppo tulla.

13 Liikuntapalvelut Kunnan liikuntatoimen rooli ikääntyneiden liikuttajana on suuri. Oman ohjaustoiminnan lisäksi liikuntatoimi koordinoi ikääntyneiden liikuntaa koko kunnan alueella sekä pitää huolta liikuntapaikoista ja ulkoilu- ja virkistysalueista. Ikääntyneille on tarjolla liikuntaa liikuntatoimen, kansalaisopiston, yhdistysten ja yksityisten palveluntuottajien järjestäminä. Vesiliikunta ja senioritanssi ikääntyneiden omat liikuntamuodot ovat suosittuja lajeja. Kunnan liikuntatoimen ohjaustoiminnan yhtenä painopistealueena on terveysliikunnan järjestäminen. Ikääntyneiden liikuntatoimintaa järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa, yhä enenevässä määrin myös sosiaali- ja terveystoimen kanssa, ja toimintaa tullaan vahvistamaan sekä monipuolistamaan yhteisten hankkeiden myötä. Liikuntatoimi on mukana seuraavissa hankkeissa; Woimaa wanhuuteen kuntosalitoiminta (WW), Voima- ja Tasapainoharjoittelu vanhuksen kotona asumisen tukemiseksi (VoiTas), Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) sekä Fysioterapiapalveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti (FYKO). Hankkeiden puitteissa järjestetään ohjattua liikuntaa sekä koulutetaan esim. eri ammattiryhmiä ja vertaisohjaajia terveysliikunnan perusteisiin, myös vanhusten liikunnan perusteisiin, missä liikkuminen otetaan huomioon kuntouttavassa työotteessa tärkeänä osana asiakkaan kuntoutussuunnitelmaa. Tiedotustoiminnalla ja liikuntaneuvonnalla on tärkeä osuus hankkeissa. Valistus liikkumisen ja omatoimisuuden merkityksestä on tärkeää liikuntakyvyn säilymisen kannalta Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto on kunnan alueella toimivien eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen yhteistyöelin. Nurmijärvellä on toiminut vanhusneuvosto vuodesta 1998 alkaen. Kunnanhallitus valitsee vanhusneuvostoon seitsemän jäsentä. Vanhusneuvoston toimikausi on kaksi vuotta. Vanhusneuvoston tehtävänä on muun muassa seurata vanhusten tarpeiden kehitystä kunnan alueella vaikuttaa ympäristön suunnitteluun siten, että iän tuomat rajoitukset huomioidaan mm. kaavoituksessa, julkisessa rakentamisessa, palvelujen järjestämisessä edistää vanhusnäkökulman huomioimista eri toiminnoissa, kuten asumisessa, sosiaalija terveyspalveluissa, kulttuuri- ja harrastustoiminnassa sekä muissa kunnallisissa palveluissa edistää vanhusten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kunnan viranomaisille vanhuksia koskevissa asioissa Vanhusneuvosto kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa.

14 Veteraaniasiain neuvottelukunta Veteraaniasiain neuvottelukunta on Nurmijärven kunnan ja sen alueella toimivien veteraanien keskusteleva ja valmisteleva yhteistyöelin. Kunnanhallitus nimeää veteraaniasiain neuvottelukuntaan eri veteraanijärjestöjen esityksestä seitsemän jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kahdeksi vuodeksi. Kunnanhallitus nimeää veteraaniasiain neuvottelukuntaan jäseniksi kaksi edustajaansa ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kahdeksi vuodeksi. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan toimikausi on kaksi vuotta. Veteraaniasiain neuvottelukunta edistää viranomaisten ja veteraanien yhteistoimintaa kunnassa seuraa veteraanien tarpeiden kehittymistä kunnan alueella seuraa kunnan yleisiin oloihin vaikuttavaa kunnallishallinnon päätöksentekoa veteraanien kannalta edistää veteraanien mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnallishallinnon päätöksentekoon seuraa veteraaneille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden oikeuksien kehitystä kunnan alueella tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kunnan eri viranomaisille veteraaneihin liittyvissä asioissa huolehtii käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta valmistelee seuraavan vuoden toimintasuunnitelman, talousarvion ja laatii toimintakertomuksen hoitaa muut veteraaniasiain neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat ja kunnanhallituksen määräämät tehtävät Seurakunta Seurakunnan diakoniatyöllä on vahva rooli vanhustyössä. Eläkeikäisten kerhot kokoontuvat säännöllisesti eri taajamissa. Lisäksi seurakunta järjestää retkiä, leirejä sekä leiripäiviä. Yhteisiin syntymäpäiväjuhliin kutsutaan 70-, 75- ja 80-vuotiaat seurakuntalaiset kaksi kertaa vuodessa. Eläkeikäisten ja eri eläkeläisjärjestöjen kirkkopyhiä järjestetään säännöllisesti. Ryhmämuotoisen toiminnan lisäksi diakoniatyöntekijät tekevät yksilötyötä vastaanotoilla, puhelimitse, kotikäynneillä sekä käynneillä eri laitoksissa. Kotikäynneistä osa on syntymäpäiväkäyntejä 85- ja 90-vuotiaiden luona. Yli 90-vuotiaiden luona käydään vuosittain. Vapaaehtoistoiminta tukee ja täydentää, mutta ei korvaa ammattiapua, se voi korvata puuttuvan lähimmäisen. Vapaaehtoisia ystäviä käy mm. kodeissa, sairaalassa, vanhustentalolla, ryhmäkodeissa ja pitkäaikaisosastoilla osastoystävinä ja ulkoiluttamassa. Avunvälitys päivystää keskiviikkoisin klo Avunvälityspalvelusta saa tilapäisapua kuten, saattajan asiointi- ja lääkärin vastaanotolla käynteihin. Mummon Kammari toimintaa on Klaukkalassa Olotupa maanantaisin klo 12-15, Rajamäellä Kohtaamispaikka maanantaisin klo ja Nurmijärvellä Ystävyyden Kammari tiistaisin ja torstaisin klo Avoimet ovet ovat avoinna kaikenikäisille.

15 14 3 PALVELUT KOTONA ASUMISEN TUKEMISEKSI Vanhustenhuollon ja laitoshoidon palvelurakenteen muutos avohoitopainotteisemmaksi jatkuu Nurmijärven kunnassa. Toiminta järjestetään asiakaslähtöisesti ja laadukkaasti asiakkaan omiin voimavarojen tukemiseen panostaen (Vuoden 2007 talousarvion sitovat tavoitteet ) Kotihoidon tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn tukeminen, niin että kotona asuminen mahdollistuu. Tiimeissä kehitetään omahoitajuutta, jolla pyritään lisäämään yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoitoa. Omahoitajuudella pyritään lisäämään myös työntekijöiden työhön sitoutumista ja vastuullisuutta sekä työmotivaatiota ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä. Hyvän tiedonkulun ja resurssien tarkoituksenmukaisen käytön kannalta keskeistä on saada yhteiset kotihoidon tilat joka taajamaan. Tärkeä osa-alue vanhusten kotona asumisen tukemisessa on ennalta ehkäisevä työ. Vuonna 2007 ehkäisevien kotikäyntien kohteena ovat 80 ja 85 vuotta täyttävät. Ennaltaehkäisevillä kotikäynneillä viedään tietoa kunnan tarjoamista palveluista ikäihmisille, jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä. Kotihoidon haasteita on myös koti- ja laitoshoidon yhteistyön kehittäminen. Toimintaa tullaan yhteistyössä suunnittelemaan niin, että asiakkaat hoidetaan oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. ( Vuoden 2007 talousarvion sitovat tavoitteet) Uuden teknologian kehittyminen ja sen mukaan ottaminen kotihoitoon on haaste hoitotyössä. Erilaisten palo- ja turvallisuusjärjestelmien kehittyminen edistää osaltaan vanhusten turvallisuutta kotona. Vanhusten määrän kasvaminen ja huonokuntoisten asiakkaiden kotona asuminen tuovat tarpeita yöhoidon järjestämiseen kotihoidossa. Yöhoidon aloittaminen on v 2008 taloussuunnitelmassa. 3.1 Kotihoito Kotisairaanhoito, kotipalvelu, tukipalvelut ja päiväkeskustoiminta muodostavat yhtenäisen kotihoidon. Kotihoito on ratkaisevassa asemassa vanhustenhuollon tavoitteen, vanhusten kotona tai vastaavissa oloissa asumisen mahdollistamisessa. Kotihoito on mukana ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevassa palveluketjussa. Kotihoidon tavoitteena on toimintakykyä tukevalla työotteella ennaltaehkäistä vanhusten toimintakyvyn heikkenemistä ja näin vähentää laitoshoidon tarvetta. Samoin kotihoidon tehtävänä on taata hoidon turvallinen jatkuminen laitoshoitojakson jälkeen. Näin vanhusten tarvitsemat terveyskeskussairaalajaksot jäävät lyhyiksi ja terveyskeskussairaala pystyy paremmin palvelemaan kaiken ikäisiä kuntalaisia akuutin sairaanhoidon toteuttajana ja purkamaan tarvetta kalliimpaan erikoissairaanhoitoon. Kaikissa kolmessa päätaajamassa, Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa ja Rajamäellä, toimii kaksi väestövastuullista kotihoidon tiimiä. Jokaisessa tiimissä on sairaanhoitaja ns. vastuusairaanhoitajana ja hänen lisäkseen 8-10 lähihoitajaa/kodinhoitajaa. Lisäksi kussakin päätaajamassa on vanhusten päiväkeskus, jossa toimii terveydenhoitaja/sairaanhoitaja ja kaksi lähihoitajaa/hoitoapulaista. Kolme kotihoidon osastonhoitajaa

16 15 vastaa kukin oman alueensa kotihoidon toiminnasta ja kehittämisestä sekä henkilöstöhallinnosta. Tiimin toiminta perustuu kotihoidon asiakkaan tarpeiden arviointiin ja toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen tämän pohjalta. Asiakkaasta laaditaan yhdessä asiakkaan ja mahdollisesti hänen omaistensa kanssa kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Tiimityö mahdollistaa joustavan yhteistyön ja laaja-alaisen asiantuntemuksen asiakkaan tarpeisiin vastaamiseksi. Kukin ryhmä vastaa asiakkaiden hoidosta myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kotihoito on maksullista palvelua. Maksu määritellään asiakkaan tulojen ja palveluun käytetyn ajan mukaan. Käyntikertojen määrä vaihtelee yhdestä kerrasta viikossa kuuteen kertaan vuorokaudessa v v. yli 85 v. muut yht. kotihoidon asiakkaat kotihoidon käynnit TAULUKKO 5: Kotihoidon asiakkaat ja käynnit vuonna 2006 kotihoidon asiakkaat vuosi yli 75-vuotiaat TAULUKKO 6: Kotihoidon asiakasmäärien ennuste vuoteen 2016 yli 75-vuotiailla nykyisen asiakaskattavuuden mukaan Päiväkeskus elämäniloa arkipäivään. Kunnassa toimii kolme vanhusten päiväkeskusta Kirkonkylällä, Klaukkalassa ja Rajamäellä. Päiväkeskustoiminta on tarkoitettu kotona asuville vanhuksille kotona selviytymisen tueksi ja virkistykseksi. Päiväkeskuksen toiminta on tavoitteellista, toimintakykyä ylläpitävää ja kotihoidon omahoitajuutta tukevaa toimintaa. Tämän lisäksi päiväkeskuspäivä on saunomista, mukavaa yhdessäoloa, pelaamista, laulamista, jumppaamista, retkiä ym. virkistystä. Päiväkeskuksessa asiakkaan terveydentilaa seurataan ja tarvittaessa ohjataan akuutit sairaustapaukset saamaan hoitoa. Toimintaa on viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin. Käyntipäivät sovitellaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Kirkonkylä Klaukkala Rajamäki yli 65-vuotiaat asiakkaat päiväkeskuspäivät TAULUKKO 7: yli 65-vuotiaat päiväkeskusasiakkaat ja päiväkeskuspäivät vuonna 2006

17 Tukipalvelut Vuonna 2006 ateriapalvelun piiriin kuului 183 asiakasta. Ateriapalvelu kotiin vietynä toimii viitenä päivänä viikossa. Lisäksi vanhuksilla on ateriointimahdollisuus Toreeninhovissa, Heikkarin palvelutalossa ja Klaukkalan Suopolun päiväkeskuksessa. Saunapalveluja tarjotaan kotona asuville vanhuksille pääasiassa eri taajamien päiväkeskuksissa. Lisäksi kotihoitohenkilöstö auttaa vanhustentalojen asukkaita saunomisessa Kirkonkylän ja Rajamäen vanhustentaloilla. Kotihoidon asiakkaiden pyykit pestään joko asiakkaan kotona tai kunnan omassa pesulassa. Turvapuhelinpalvelu on yksityisen palveluntuottajan hoidossa, samoin siivouspalvelu sotainvalideille. Veteraanien siivouspalvelusta päätetään vuosittain kunnan talousarviossa ja se toteutetaan ostopalveluna yksityiseltä palvelun tuottajalta. Nurmijärven kunnan alueella toimii normaalin linja-autoliikenteen lisäksi Sampokutsujoukkoliikenne. Kuljetuksella pääsee lähimmältä Sampo-pysäkiltä haluamalleen pysäkille. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on tarkoitettu liikuntaesteisille, joilla on liikuntarajoitteita ja vaikeuksia käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Palvelu toimii Sampo-liikenteen kulkuneuvoilla ovelta - ovelle kyytinä, mutta muilta osin normaaleja Sampoohjeita ja käytäntöjä noudattaen. Lisäksi vaikeavammaisille vanhuksille on mahdollista myöntää vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu eli oikeus käyttää taksia tai invataksia asioimis- ja virkistysmatkoilla. Vaikeavammaiseksi katsotaan henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia liikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia Omaishoidon tuki Vanhusmäärän kasvu Nurmijärvellä lisää tarvetta myös omaisten tukemiseen läheistensä hoidossa. Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö uudistui , jolloin tuli voimaan laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon tuella tarkoitetaan omaishoitolaissa vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista Nurmijärvellä omaishoidon tukea maksettiin tarkoitukseen varatun määrärahan puitteissa vuonna 2006 kaikkiaan 148 asiakkaalle, joista 75-vuotiaita ja sitä vanhempia oli 70 henkilöä eli 47 % kaikista hoidettavista. Talousarvioon vuodelle 2007 on varattu omaishoidon tukea varten Omaishoidon tukea myönnetään porrastetusti hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan henkilöille, jotka tarvitsevat päivittäin runsaasti apua ja valvontaa.

18 17 hoitoisuusryhmä hoitopalkkio /kk I 310,44 II 464,77 III 620,88 tai 1 241,76 TAULUKKO 8: Omaishoidon tuen hoitoisuusryhmät ja hoitopalkkiot Nurmijärvellä vuonna 2007 Taulukossa 8 olevien hoitopalkkioiden vaihtoehtona voidaan omaishoidon tuki myöntää maksuttomina palveluina siten, että maksuttomien palveluiden lisäksi (mm. kotihoidon käynnit, lyhytaikaiset hoitojaksot, päiväkeskuskäynnit) myönnetään hoitajalle pieni hoitopalkkio (v ,74 /kk tai 103,48 /kk). Kaikkia hoitopalkkiota tarkistetaan vuosittain indeksitarkistuksen johdosta. Hoitajien jaksamisesta huolehditaan mm. vapaa-aika- ja lomajärjestelyjen avulla. Omaishoitajien oikeus lakisääteisiin vapaapäiviin lisääntyi kahdesta vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen kalenterikuukaudessa vuoden 2007 alusta lukien. Omaishoidettaville järjestetään joustavasti lyhytaikaisia hoitojaksoja Leenankodissa, terveyskeskuksen osastoilla sekä päiväkeskuskäyntejä ja kotihoidon apua kotiin. Lisäksi omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämiseksi on voitu myöntää palveluseteleitä, joilla voi hankkia tilapäishoitoa yksityiseltä asumispalvelun tuottajalta. Talousarvioon on vuosille varattu omaishoitajien jaksamisen tukemiseen vuosittainen euron lisämääräraha. Määräraha on kohdennettu ottamalla käyttöön terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla kuusipaikkainen lyhytaikaishoitoyksikkö Onninkoti. Onninkodin tavoitteena on tarjota tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintakykyä ylläpitävää ympärivuorokautista intervallihoitoa omaishoidettaville. Hoitajat tekevät myös kotikäyntejä omaishoidon tuen asiakkaiden luokse, jolloin omaishoitaja voi saada lyhytaikaisesti vapautusta hoitotyöstä. Kotikäynnit on kohdennettu ensisijaisesti niille omaishoidon tuen piirissä oleville kaikenikäisille hoidettaville, joilla ei ole esimerkiksi säännöllisesti järjestettyä tilapäishoitoa tai päiväkeskuskäyntejä. Toiminta on käynnistetty kokeiluluontoisesti helmikuussa Omaishoitajien työtä kunta tukee järjestämällä ohjattua ryhmätoimintaa (keskustelu- ja vesijumpparyhmät) sekä yhteistyössä seurakunnan kanssa virkistystoimintaa. Tavoitteena on, että omaishoidon tuki kohdennetaan yksilöllisen tarpeen mukaan joustavasti hoitopalkkiona, palveluina, palveluseteleinä tai em. yhdistelmänä, joissa hoidettavalle ja hoitajalle räätälöidään palvelukokonaisuus. Näin omaishoito toteutuu todellisena kotihoitovaihtoehtona. Lisäksi omaishoidon tuen määrärahaa tullaan vuosittain lisäämään. Omaishoidon uudistaminen on osa nykyisen hallituksen hallitusohjelmaa. Hallitusohjelmaan kirjatun omaishoidon tuen uudistuksen tavoitteena on tehdä omaishoidosta varteenotettava hoitomuoto ja lisätä hoitajien määrää siten, että vuoteen 2012 mennessä omaishoitajaa olisi tuen piirissä ja noin 8 % yli 75- vuotiaista hoidettaisiin omaishoidon tuella tukipalkkion ja palvelujen avulla. Nurmijärven vuoden 2006 väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaita on vuonna 2012 yhteensä 1998 henkilöä, ja noin ollen 8 %:n kattavuus omaishoidon tuessa tarkoittaa 160 yli

19 18 75-vuotiasta hoidettavaa. Vuonna 2006 kattavuus kyseisessä ikäryhmässä on ollut 4,9 ( 70 hoidettavaa). Valtakunnallinen keskiarvo oli 3,7 % vuonna vuosi vuotta täyttäneet omaishoidontuen piirissä kattavuus % 4,9 8 TAULUKKO 9: Omaishoidon tuen kattavuus Nurmijärvellä vuonna 2006 ja 2012 (ennuste) Kotihoitoa täydentävät palvelut Sosiaalityö Vanhukset tarvitsevat samoja sosiaalityön palveluja kuin muutkin ikäryhmät. Vanhusten sosiaalityössä erityistä huomiota joudutaan kiinnittämään paljon palveluja tarvitseviin, turvattomiin, yksinäisiin/eristäytyviin, sairaalasta kotiutettaviin vanhuksiin sekä niihin vanhuksiin, jotka tarvitsevat apua sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ratkaisussa. Nurmijärvellä on tällä hetkellä yksi vanhustyön sosiaalityöntekijä ja terveyskeskuksen sosiaalihoitaja, jonka työajasta kohdistuu noin ¾ yli 65-vuotiaisiin. Sosiaalityöntekijä ja sosiaalihoitaja ovat osa moniammatillista työryhmää ja osallistuvat palvelujen tarpeen arviointiin ja koordinointiin vanhuksen, omaisten ja palveluntuottajien kanssa sekä kotiuttamis- ja palvelusuunnitelmien laatimiseen. Tehtävät painottuvat kotona selviytymisen tukemiseen, oikeaan hoitopaikan ja jatkohoidon järjestelyihin, taloudellisen toimeentulon ja kuntoutukseen liittyviin tehtäviin. Ohjauksen, neuvonnan ja palvelujen järjestämisen lisäksi vanhusten ja omaisten psykososiaalisen tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan. Vanhusväestön määrän kasvun myötä myös vanhusten sosiaalityöhön tarvitaan tulevaisuudessa lisäresursseja. Henkilöstösuunnitelmassa varaudutaan vuonna 2009 toisen vanhustyön sosiaalityöntekijän viran perustamiseen. Huonokuntoisten, runsaasti apua tarvitsevien vanhusten kotona asumisen järjestelyt ja esim. kotiuttamiset sairaalasta vaativat onnistuakseen aikaa vieviä kotikäyntejä ja keskusteluja vanhusten omaisten kanssa. Toimintaterapia Toimintaterapiassa pyritään toimintamahdollisuuksien rajoituksista aiheutuvien haittojen vähentämiseen ja ehkäisemiseen. Ikääntynyt kokee elämänlaatunsa parantuvan, kun häntä tuetaan löytämään ja käyttämään mahdollisuuksiaan laaja-alaisesti. Ikääntynyttä rohkaistaan vaikuttamaan elinympäristöönsä siten, että hän voi asua kotona ja elää täyttä elämää ikääntymisen rajoitteista huolimatta. Tavoitteena on arvioida ja edistää ikääntyneen toimintakykyä huomioiden yksilölliset toiveet, elinympäristön vaatimukset ja sen luomat mahdollisuudet, ohjata pienapuvälineiden käytössä sekä valmistaa yksilöllisiä ortooseja. Ikääntyneiden toimintaterapia toteutetaan kunnassamme sekä kotikäynteinä että terveyskeskuksen osastoilla.

20 19 Toimintaterapeutti arvioi yhdessä ikääntyneen kanssa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä, apuväline- ja asunnon muutostyötarvetta. Vammaispalvelulain mukaisissa asunnon muutostöissä toimintaterapeutti tekee yhteistyötä vammaispalvelun sosiaalityöntekijän kanssa. Kunnassa työskentelee vuonna 2007 neljä toimintaterapeuttia, joista yksi vanhustyössä. Puheterapia Puheterapeutit tekevät kielellisiä tutkimuksia ja antavat tarvittaessa konsultaatioapua. Monen sairauden seurauksena voi puheentuottaminen ja/tai ymmärtäminen vaikeutua (mm. afasia, parkinson). Puheterapeutti myös tutkii ja kuntouttaa nielemiseen liittyviä vaikeuksia. Jos potilas itse tai potilaan omaiset epäilevät kielellistä häiriötä voi asian ottaa esille omalääkärin kanssa. Omalääkäri tekee tarvittaessa lähetteen puheterapeutille. Aikuisneurologisia asiakkaita hoidetaan terveyskeskuksen vuodeosastolla ja rajoitetusti avoterveydenhuollossa. Puheterapeutit toimivat Nurmijärvellä alueellisesti. Fysioterapia Fysioterapian tehtävä vanhustenhuollossa on ohjata, neuvoa ja auttaa ikääntyneitä kuntoutumaan heidän fyysiseen toimintakykyynsä liittyvissä ongelmissa sekä avo-, koti- että laitoshoidossa. Fysioterapeutti toimii moniammatillisessa työryhmässä oman alansa asiantuntijana. Fysioterapiatoiminnan tavoitteena on ikääntyneiden liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja/tai parantaminen, jotta iäkkäät selviytyisivät omatoimisina mahdollisimman pitkään. Apuvälinetarpeen arviointi, niiden hankinta ja käytön ohjaus ovat olennainen osa ikääntyneiden fysioterapiaa. Yhteistyössä liikuntatoimen kanssa kehitetään erilaisia ryhmätoiminnan ja ohjauksen muotoja sekä palvelujen saatavuutta. Ikääntyneiden, heidän omaistensa ja kaikkien ikääntyneiden parissa toimivien tietoisuutta liikunnan ja omatoimisuuden merkityksestä pyritään lisäämään toteuttamalla toimintakykyä tukevaa työotetta. Hammashuolto Kunnan hammashuolto on osa vanhustenhuollon ehkäisevää toimintaa koti- ja laitoshoidossa. Toiminnan tarkoituksena on tukea omatoimisuutta, ehkäistä suu- ja hammassairauksia, poistaa kipu ja tulehdukset. Hammashuollosta suuhygienistit kartoittavat asiakkaiden suun terveydentilan ja ohjaavat tarvittaessa jatkohoitoon. Suuhygienistit ohjaavat henkilökuntaa asiakkaiden suun hoidossa ja tarvittavien välineiden käytössä.

21 20 4 PALVELUASUMINEN 4.1 Vanhustentalot Nurmijärvelle rakennettiin luvuilla vanhuksille tarkoitettuja rivitaloasuntoja: kirkonkylässä on 59, Rajamäellä 15 ja Klaukkalassa 12. Vanhustentalojen asunnot on tarkoitettu ensisijaisesti kotihoidon palveluita tarvitseville vanhuksille. Asukkaat vanhustentaloille valitaan SAS-työryhmässä. Itsenäiseen asumiseen ja omatoimiseen suoriutumiseen kykeneville vanhuksille pyritään järjestämään tarvittaessa vuokra-asuntoja taajamien keskustoista asuntotoimen kautta. Ryhmäasunnot Nurmijärvellä on kunnan ja Onnenkimpale ry:n ryhmäasuntopaikkoja tällä hetkellä kirkonkylässä 13, Rajamäellä 6 ja Klaukkalassa 14. Nurmijärven kunnalla on kuusi-paikkaiset ryhmäasunnot kirkonkylässä, Klaukkalassa ja Rajamäellä. Ryhmäasunnoissa on oma henkilökunta päivisin ja kotihoito käy iltaisin. Yöaikaan asukkaat saavat apua turvapuhelimella. Onnenkimpale ry:ltä ostetaan vanhusten asumispalvelua Kissankellon (8 asukasta) ja Heikkarin (viisi asukasta) ryhmä-asunnoista. Onnenkimpaleen henkilökunta on paikalla päivällä ja illalla. Yöaikaan asukkaat saavat apua turvapuhelimella. Kirkonkylässä on kunnan oma intervallihoitoa tarjoava Leenankodin ryhmäasunto. Asiakkaat ovat lähinnä omaishoidettavia. Pitkäaikaisosastojen henkilökunta huolehtii yöhoidosta. 4.2 Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu paljon apua tarvitseville ikäihmisille. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Tehostettu palveluasuminen perustuu vuokrasuhteeseen ja sitä voidaan järjestää palvelutaloissa tai erilaisissa hoito-, ryhmä- tai pienkodeissa. Nurmijärven kunnalla ei ole omana toimintana vanhusten tehostettua palveluasumista. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on vanhuksia, jotka eivät selviydy vanhustentaloilla tai ryhmäasunnoissa, mutta eivät toisaalta ole vielä pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa. He tarvitsevat pienen, kodinomaisen ja suljetun yksikön. Pääasiassa nämä vanhukset ovat keskivaikeasti tai vaikeasti dementoituneita. Nurmijärvi kilpailutti yhdessä Järvenpään kanssa vanhusten ja vammaisten asumispalvelut vuonna Kilpailutuksen tuloksena solmittiin puitesopimukset hyväksyttyjen palveluntuottajien kanssa sopimuskaudelle ja mahdolliselle optiokaudelle. Tehostettua asumispalvelua voidaan ostaa myös tarjousten jättäneiden yksiköiden ulkopuolelta.

22 21 Vuoden 2006 aikana palveluasumista ostettiin seuraavilta palveluntuottajilta: - Hoitopalvelu Karin Pusa Oy/Aleksi-koti, Nurmijärvi - Hoitokoti Kultalampi Oy/Aaponkoti, Nurmijärvi - Hoitokoti Kultalampi Oy, Hyvinkää - Hoivakoti Ellen Oy, Tuusula - Hoivakoti Alli Oy, Järvenpää - Betesda-Säätiö/Palvelukoti Kotivalli, Sipoo - Hopeaniemen Palvelukoti, Vihti - Dementiahoitokoti Dagmaaria, Pori Tehostettu palveluasuminen Nurmijärvellä asiakkaat asiakkaat vuoden aikana hoitopäivät nettokustannukset LAITOSHOITO Hoito on aina laitoshoitoa kun se on järjestetty sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vastaavassa sosiaalihuollon laitoksessa. Sosiaalihuollon laitoksessa annetaan hoitoa ja kuntoutusta erityistä huolenpitoa vaativille henkilöille, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa, mutta jotka eivät selviä tuetussa avohoidossakaan. Rajanveto avo- ja laitoshoidon välillä ratkaistaan toimintayksikön toiminnan ja siellä olevien henkilöiden saaman hoidon ja huolenpidon arvioinnin perusteella. Lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoito terveyskeskuksen osastoilla tarkoittaa tilapäistä tai toistuvaa, eripituista kuntouttavaa hoitoa, jolla pyritään edistämään vanhuksen kotihoidon jatkumista ja ehkäistä ja siirtää pysyvän laitoshoidon tarvetta. Sen tarkoituksena on myös palvella omaishoitajia ja tukea heidän jaksamistaan. Pitkäaikaishoito tarkoittaa hoitoa, kun asiakkaalle/potilaalle on tehty pitkäaikaishoidon päätös, jonka tekee lääkäri hoidollisin perustein. Pitkäaikaishoidon aikana tarkistetaan ajoittain tarkoituksenmukainen hoitopaikka. Saattohoidolla tarkoitetaan vaikeasti sairaan ihmisen hoitoa tilanteessa, jossa parantavasta hoidosta on luovuttu ja sairauden etenemiseen ei kyetä enää vaikuttamaan. Saattohoito sisältää potilaan hyvän kivunhoidon, riittävän oireenmukaisen perushoidon ja kaiken muun ihmisarvoa kunnioittavan huolenpidon ja hoivan sekä hänelle läheisten henkilöiden tukemisen. Hoitotyön tavoitteena saattohoidossa on saattaa potilas hyvään, kivuttomaan kuolemaan sekä tukea omaisia surutyössään. Potilashoidossa yhteistyö monien eri tahojen kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyön tavoitteena on kehittää laitos- ja kotihoidossa olevan asiakkaan hoidon jatkuvuutta. Yhteistyöverkostoon kuuluvat kiinteästi erikoissairaanhoidon yksiköt, terveyskeskuksen eri

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit

Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidontuki Espoossa yli 50 -vuotiaat 15.10.2014 Suur-Leppävaaran asukasfoorumin senioritreffit Omaishoidon tuen palveluohjaus ja päätöksenteko Espoossa Perhe- ja sosiaalipalveluiden tulosyksikön vammaisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot