Naantalin vanhustyön toimenpideohjelma vuoteen 2016 mennessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naantalin vanhustyön toimenpideohjelma vuoteen 2016 mennessä 14.1.2015"

Transkriptio

1 Naantalin vanhustyön toimenpideohjelma vuoteen 2016 mennessä

2 1 Sisällysluettelo Saatteeksi... 2 Kehittäminen vuoteen 2016 mennessä Yhteistyön organisointi kehittämisessä Painopisteet- ja avaintehtävät Kotihoito Omaishoito Ennaltaehkäisevä vanhustyö Muistiongelmaisten palvelut Kuntouttava lyhytaikaishoito Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Jannelassa Laitoshoito vuodeosastolla Saattohoito Ammattitaitoinen henkilöstö palvelujen tuottajana Muu kehittäminen Ympäristö- ja normaalipalvelut Asuminen Normaaliasuminen Kolmannen sektorin tarjoamat asumispalvelut (Aurinkosäätiö) Kulttuuripalvelut Erityisliikunta Vapaaehtoistoiminta Mielenterveyden tukeminen Vanhussosiaalityö Palveluohjaus ja tiedottaminen Fysioterapia Suun terveydenhuolto Lääkehuolto Ravitsemus Terveyskasvatus... 17

3 2 Saatteeksi Toimenpideohjelma on laadittu Naantalin ikääntymispoliittisen suunnitelman linjausten mukaiseksi. Ohjelmaan on kirjattu hoito- ja vanhuspalvelujen tehtäväalueen tulosyksiköiden työskentelyn tavoitteet, konkreettiset toimenpiteet, mittarit ja vastuutaho. Ohjelmaa päivitetään vuosittain. Kehittämistarpeet on ohjelmassa arvioitu vuoden 2014 tilanteen perusteella. Muutoksia palvelutarpeissa on jatkuvasti seurattava ja uusien palvelumuotojen vaikutuksia arvioitava. Tasapainoinen palvelurakenne luo kustannustehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Kehittäminen vuoteen 2016 mennessä 1. Yhteistyön organisointi kehittämisessä Kehittämiseen tarvitaan vastuullinen ja kehittämistyöhön sitoutunut työryhmä. Hoito- ja vanhuspalvelujen esimiestyöryhmä on vastannut tehtäväalueensa palvelujen kehittämisestä eri asiantuntijoita kuullen. Esimiestyöryhmä nimeää Ikääntymispoliittisen suunnitelman pohjalta vuosittaiset kehittämistoimet ja kokoaa ne toimenpideohjelmaan. Asiakkaiden hoitoon ohjaamisen vastuutyöryhmä, SAS-työryhmä, edustaa avoja laitoshoidon palvelujen laajaa asiantuntemusta. SAS-työryhmää voi käyttää myös pienempinä kokoonpanoina esimiestyöryhmän rinnalla palveluketjujen kehittämisessä. Koulutustyöryhmä vastaa henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja sairaanhoitajatyöryhmä hoitokäytäntöjen kehittämisestä sekä koulutusten sisältöjen juurruttamisesta yksikköjen hoitokäytännöiksi yhdessä esimiestyöryhmän kanssa. Vanhustyön henkilöstö ja yhteistyökumppanit on hyvä koota vuosittain yhteiseen seminaariin. Tapahtuma voi olla koulutusta, mutta myös vahvistamassa yhteistä näkemystä tavoitteista ja työn merkityksellisyydestä. Vanhusneuvoston puheenvuorot voidaan tuoda osaksi tapahtumaa. 2. Painopisteet- ja avaintehtävät 2.1. Kotihoito Kotihoidon kehittämisen avaintehtävänä on tarjota asiakaslähtöistä ja asiantuntevaa hoitoa, ohjausta ja neuvontaa. Tavoitteena on tuottaa palvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti.

4 3 Kotihoidon asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, joka päivitetään tarvittaessa. Kotihoidon asiakkaalle nimetään vanhuspalvelulain mukaisesti vastuutyöntekijä tarvittaessa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto vuonna 2015 Asiakastyytyväisyyskysely järjestetään joka kolmas vuosi (TAK) Asiakkaita ohjataan entistä enemmän kotihoidon seudullisen palvelusetelin piiriin. Kotihoidon palvelusetelin avulla pystytään vastaamaan kasvavaan kotihoidon tarpeeseen ja hoitohenkilökunnan rekrytoinnin haasteellisuuteen. Kotihoidon asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman ajantasaisuutta seurataan päivittäin hoitotyön kirjauksen yhteydessä. Kotihoidon toteutumista seurataan vuosittain tilastotietoihin perustuvassa Maisema -raportissa. Tilastotietojen perusteella varmistetaan riittävät kotihoidon palvelut. Toiminnanohjausjärjestelmän tuottaman tilastotiedon avulla varmistetaan henkilöstöresurssien riittävyys alueella. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuottama tieto (tilastollinen ja laadullinen) Palveluseteli asiakkuuksien seuranta Vastuu on kotihoidon osastonhoitajalla ja sairaanhoitajilla Tavoitteena on tukea ikäihmisen kotona selviytymistä siten, että kotona asutaan mahdollisimman pitkään. Kaikille kotihoidon asiakkaille tehdään kartoituskäynti ennen kotihoidon palvelujen aloittamista. Kartoituskäynnin tarkoituksena on selvittää asiakkaan kotihoidon palvelujen tarve ja asuinympäristön turvallisuus kokonaisvaltaisesti. Suunnitellaan yhteinen sairaanhoitajaresurssi yllättäviä sairaanhoidollisia haasteita varten hoito- ja vanhuspalvelujen tehtäväalueella. Kustannustehokkaan yöhoidon järjestäminen on haastavaa ja sitoo paljon henkilöstöresursseja. Yöhoidon järjestämistä ostopalveluna tulee harkita. Omahoitajuutta kehitetään päivittämällä omahoitajan tehtävät. Aloitetaan kotikuntoutuksen/tehostetun kotihoidon suunnittelu. Huolehditaan riittävistä henkilöresursseista toiminnan järjestämiseksi. Kehitetään moniammatillista yhteistyötä terveyskeskuksen, kuntoutusosaston ja vuodeosaston kanssa. Kotiutukset sairaalasta edellyttävät tehostettua selviytymisen tukemista. Kotikuntoutuksen tai tehostetun kotihoidon avulla voidaan tukea ikäihmisen kotona asumista pidempään.

5 4 Kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelman ajantasaisuutta seurataan päivittäin hoitotyön kirjauksen yhteydessä. Palvelujen määrää lisätään tarvittaessa. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuottama tieto Asiakastyytyväisyyskysely hoitohenkilökunnan näkökulmasta Maisemaraportin tuottama tilastotieto Vastuu on sairaanhoitajilla ja kotihoidon osastonhoitajalla; vastuu hoito- ja vanhuspalvelujen yhteisen sairaanhoitaja resurssin suunnittelusta on hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla ja esimiehillä Kotihoidon tukipalvelut Tavoitteena on kotihoidon tukipalvelujen kehittäminen kustannustehokkaasti asiakasmäärän lisääntyessä. Luodaan ateriapalvelun asiakaskriteerit. Kriteerien avulla saavutetaan tasavertainen ja hallittu ateriapalvelu. Siirrytään tarvittaessa kylmiin aterioihin. Harkittavana on kauppakassipalvelun täydellinen ulkoistaminen, mikä lisää henkilökunnan työaikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Saunapalvelun siirtäminen keskustan Birgittakotiin säästää työaikaa, matkakustannuksia ja lisää asiakastyytyväisyyttä. Saunapalvelukriteerejä tarkistetaan asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuottama tieto (tilastollinen ja laadullinen) Jatkuva asiakaspalautteen seuranta Tukipalvelujen asiakasmäärien seuranta tilastollisesti Vastuu on kotihoidon osastonhoitajalla, sairaanhoitajilla, avohuollon ohjaajalla sekä hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla 2.2. Omaishoito Tavoitteena on turvata omaishoitajaperheiden arkiselviytyminen ja jaksaminen omaishoitolain edellyttämällä tavalla. Mikäli kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma saa lainvoiman, tulevat omaishoidon palvelut ja maksettavat palkkiot yhtenäistymään kunnissa aiheuttaen muutoksia, joiden vaikutusta on vaikea vielä ennakoida. Kartoitetaan omaishoitajien palveluiden tarve ja tukeen oikeutettujen määrä systemaattisesti määräajoin.

6 5 Laaditaan suunnitelma omaishoidon palveluketjun monipuolistamiseksi ja tarvittavien tukien ja apujen saannin varmistamiseksi. Lyhytaikaishoitoa tarjoavissa kaupungin yksiköissä varataan riittävästi hoitopaikkoja omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi. Omaishoitoperheille suunnataan toimintakykyä ylläpitävää toimintaa ja omaishoitajien vertaistukiryhmän toimintaa jatketaan. Omaishoidon tueksi myönnetään enenevästi kotihoidon seudullisia palveluseteleitä tai kotihoitoon nimetään oma tiimi tukemaan omaishoitoperheitä arkipäivän asioissa. Kartoitus tehty v.2015 Suunnitelma laadittu v Järjestetään tyytyväisyyskysely omaishoitajille TAK- asiakaspalautekyselyn yhteydessä Vastuu on kotihoidon osastonhoitajalla ja avohuollon ohjaajalla Ennaltaehkäisevä vanhustyö Tavoitteena on kehittää ennaltaehkäisevän vanhustyön toimintamalleja 80-vuotiaiden ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien jatkaminen. Käyntien tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään kiinnittämällä huomioita erityisesti ikäihmisen asuinympäristön turvallisuuteen sekä muistihäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon ohjaamiseen. Kartoituskäynnillä selvitetään terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä Lisätään matalan kynnyksen palveluja Tehostetaan palveluohjausta Selvitetään vanhusneuvolan perustamisen mahdollisuudet Ylläpidetään monipuolista kolmannen sektorin tarjoamaa toimintaa ikäihmisille Terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit tehdään vuoden 2015 aikana kaikille samana vuonna 80 vuotta täyttäville ja tulokset raportoidaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuottamaa tietoa fyysisestä toimintakyvystä ja muistitilanteesta (mittarit: SPPB, MMSE, GDS) kerätään systemaattisesti. Tiedon perusteella arvioidaan kotikäyntien vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta. Senioripysäkki toiminta käynnistyy Katavakodilla vuoden 2015 alussa Vastuuhoitajat on vuoden 2015 aikana nimetty asiakkaille jotka tarvitsevat apua palveluiden yhteensovittamisessa ja toteuttamisessa

7 6 Suunnitelma ja kustannuslaskelma vanhusneuvola toiminnan käynnistämisestä valmistuu v Toteutuneet tilaisuudet (vanhusneuvoston toimintakertomus) Vastuu ennaltaehkäisevän vanhustyön toteutuksesta on hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla ja esimiehillä sekä johtavalla hoitajalla 2.4. Muistiongelmaisten palvelut Tavoitteena on muistisairauksien varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaus, sekä tarvittavien tukitoimenpiteiden organisointi muistisairaille ja heidän omaisilleen. Muistineuvonta, muistitutkimukset ja muistisairaiden ryhmäkuntoutus terveyskeskuksessa (Tuike ryhmä) Muistineuvonta ja tutkimukset kotihoidossa ja hoito- ja vanhuspalvelujen hoitoyksiköissä Henkilökunnan koulutukset (huomioitu koulutussuunnitelmassa) Omaisille suunnattuja koulutuksia järjestetään omaistenilloissa MMSE ja CERAD testien tuloksia käytetään asiakkaiden hoitoon ohjauksessa Asiakas-/omaiskyselyjen tulokset (TAK-järjestelmä) Koulutussuunnitelman toteutuksen seuranta Omaistenillat tilastoidaan Vastuu johtava hoitaja, muistihoitaja sekä terveyskeskuksen terveydenhoitajat, hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja ja esimiehet, kotihoidon sairaan-/ terveydenhoitajat 2.5. Kuntouttava lyhytaikaishoito Tavoitteena on edistää lyhytaikaishoidon keinoin ikäihmisen kotona selviytymistä, omaishoitajan jaksamista ja sairaalahoidon jälkeistä kuntoutumista itsenäiseen elämään tai kotona tuettuun asumiseen. Kuntouttava lyhytaikaishoito on suunnitelmallista ja hoitojaksojen vaikutuksia seurataan Tehostetaan intervalliasukkaiden kuntouttavaa hoitoa eri yksiköissä ja keskitetään Intervallijaksojen varaaminen yhdelle vastuuhenkilölle. Näin resurssit saadaan maksimaalisen tehokkaaseen käyttöön

8 7 Mittari Kuntoutussuunnitelmat on laadittu v loppuun mennessä Birgittakodin lyhytaikaishoidon asiakkaille Suunnitelmien laadinta käynnistyy muissa lyhytaikaishoidon yksiköissä Jannelassa on nimetty intervallihoitaja lukien Myllynkiventien ryhmäkodissa varaukset hoitaa sairaanhoitaja Vastuu on Birgittakodin ja pienryhmäkotien esimiehillä 2.6. Tehostettu palveluasuminen Tavoitteena on tarjota tehostettua palveluasumista ikäihmisille kodinomaisesti ja turvallisesti, asukkaan yksilölliset tarpeet huomioiden ja omaisten osallisuuden mahdollistaen, samassa hoivayksikössä elämän loppuun asti. Edistää omaisten osallisuutta lisäämällä omaisille tarkoitettuja tilaisuuksia ja asukkaan omahoitajan säännöllisiä yhteydenottoja omaisiin. Muistisairaiden asukkaiden yksilöllisyys ja toiveet nostetaan tärkeäksi tavoitteeksi hoidossa paneutumalla asukkaan elämänhistoriaan asukkaan, omaisen ja omahoitajan yhdessä laatiman elämänkirjan avulla Saattohoidon osaamista lisätään koulutuksen avulla Asumisyksiköiden välistä yhteistyötä kehitetään luomalla ns. päivystävän sairaanhoitajan malli, joka mahdollistaa sairaanhoitajan konsultaation asukkaiden hoitoon ja terveydentilaan liittyvissä asioissa. Mittari Omaisteniltoja järjestetään vähintään 2 kertaa vuodessa Omahoitaja ottaa yhteyttä omaisiin vähintään puolivuosittain Elämänkirjan laadinta aloitetaan Myllynkiventien ja Viialan ryhmäkodeissa tammikuussa 2015, Birgittakodin muistitiimeissä tammikuussa 2015 ja vuoden 2015 aikana myös Kummelin ja Onnelan ryhmäkodeissa Saattohoitoa koskevat koulutukset toteutuvat koulutussuunnitelman mukaisesti Päivystävät sairaanhoitajat on nimetty ja huomioitu työvuorosuunnittelussa syksyllä 2015 Vastuu on tehostetun palveluasumisen yksiköiden esimiehillä

9 Laitoshoito Jannelassa Tavoitteena on varmistaa laitoshoidon asukkaiden mielekäs ja turvallinen loppuelämä heidän voimavaransa huomioiden ja omaisten osallisuuden mahdollistaen. Lisätä omaisten osallisuutta järjestämällä säännöllisiä omaisille suunnattuja tilaisuuksia Omahoitajan ja omaisten yhteistyötä tiivistetään Arkea rikastetaan järjestämällä ulkoilua ja päivittäisiä tapahtumia Vapaaehtoisten osallisuutta toiminnassa lisätään. Muistisairaille asukkaille laaditaan elämänkirja tukemaan heidän yksilöl-listä kohtaamista Omaisteniltoja järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa Omahoitaja on vähintään puolivuosittain yhteydessä omaisiin Vapaaehtoisvoimin asukkaat ulkoilevat vähintään 1 x/2 vko:ssa, lisäksi ulkoilutus on henkilökunnan osalta huomioitu työvuorosuunnittelussa Äijäkerho kokoontuu säännöllisesti, järjestöjen edustajat kutsutaan 1 x/v Katavakotiin suunnittelemaan vapaaehtoistoimintaa Elämänkirjan laadinta käynnistetään vuoden 2015 aikana Jannelassa Vastuu on yksikön esimiehellä 2.8. Laitoshoito vuodeosastolla Tavoitteena on hoitaa vuodeosastolla kaikki sellaiset alueen akuuttihoitopotilaat, jotka eivät tarvitse erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa. Lisäksi hoidetaan ne pitkäaikaispotilaat, jotka tarvitsevat sairaalatasoista hoitoa. Saatto- ja kivunhoidon kehittämistä jatketaan. Yhteistyötä kotihoidon kanssa kehitetään, jotta kotiuttamiset sujuvat ongelmitta. Potilaiden aktiivinen kuntouttaminen näkyy päivittäisessä hoitotyössä ja jatkohoito Birgittakodin kuntoutusosastolla on osa kotiutus prosessia. Kotiutus mahdollistuu ja asiakkaan toimintakyky palautuu nopeammin aktiivisen kuntouttamisen myötä. Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa on joustavaa.

10 9 Arvioidaan vuodeosaston toimintaa suhteessa käyttöasteeseen. Jos käyttöaste on matala, voidaan osastolla hoitaa kotihoidossa useampia päivittäisiä käyntejä tarvitsevia asiakkaita lyhytaikaisilla kuntoutusjaksoilla Toimintaa kehitetään alueellisella ja seudullisella yhteistyöllä Nimetään vuodeosaston sairaanhoitaja kotiutushoitajaksi vastaamaan suunnitelmallisista kotiutuksista Hoitopäivätilastot Seudullinen osastonhoitajien verkosto aloittaa säännölliset tapaamiset v.2015 Kotiutushoitaja on nimetty v.2015 alusta lukien Vastuu toiminnan kehittämisestä on osaston lääkärillä, hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla sekä osastonhoitajalla 2.9. Saattohoito Tavoitteena on selkiyttää saattohoitopotilaan paikallista hoitopolkua ja lisätä saattohoidon toteuttamista tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja hoivapaikoilla asuvien vanhusten omissa hoitoyksiköissä. Kotisaattohoidon kehittäminen jatkossa henkilökunnan koulutuksen avulla ja kotihoidon toteuttaminen saattohoitopotilaalle kotisairaalan hengessä ovat tulevaisuuden tavoitteita. Tavoitteena on lisäksi kirjata ohjeet siitä, miten potilas voidaan ottaa kotoa vuodeosastolle ilman päivystyskäyntiä. Toimenpiteitä varten perustetaan yhteistyöryhmä, jossa edustajat hoito- ja vanhuspalvelujen eri toimintayksiköistä Laaditaan prosessimallilla saattohoidon kuvaus, joka selkiyttää jatkossa saattohoidon toteuttamista ja vastuita ja vastuuhenkilöitä eri vaiheissa saattohoitoa Saattohoidon toteuttamista selkiytetään henkilökunnan koulutuksilla Saattohoitoon liittyvät toimintaohjeet kirjataan ja kuvataan paikallinen saattohoidon hoitopolku. Kuvaus valmistuu kesällä 2015 Saattohoidon koulutus sisältyy henkilökunnan koulutussuunnitelmaan Toimintaohjeet ja hoitopolku löytyvät Intrasta v.2015 aikana Vastuu on saattohoidosta vastaavalla lääkärillä, vuodeosaston osastonhoitajalla ja hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla.

11 Ammattitaitoinen henkilöstö palvelujen tuottajana Tavoitteena on, että hoito- ja vanhuspalveluissa työskentelee palvelujen käyttäjät huomioiva, ammattitaitoinen, motivoitunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö. Henkilöstölle järjestetään jatkuvaa tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvaa ikäihmisten hoitotyön koulutusta. Hoito- ja vanhuspalveluiden koulutustyöryhmä kartoittaa täydennyskoulutuksen tarpeet vuosittain. Erityishuomioina tuleville vuosille on kuntouttavan hoitotyön ja kotiutus-prosessin kehittäminen (kuntoutustiimi/vaativa kotihoito). Saattohoidon osalta vahvistetaan yhteistyötä terveyskeskuksen vuode-osaston ja vanhuspalveluiden yksikköjen kesken. Hoitotyön kirjaamista kehitetään kouluttamalla henkilökuntaa. Kirjaamisen kehittyminen tukee hoitotyön jatkuvuutta ja lisää asiakasturvallisuutta. Hoito- ja vanhuspalvelujen henkilöstön koulutussuunnitelma toteutuu suunnitellusti Vastuu henkilöstön koulutuksesta on hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla ja tulosyksikköjen esimiehillä sekä koulutus- ja sairaanhoitajatyöryhmillä. 3. Muu kehittäminen 3.1. Ympäristö- ja normaalipalvelut Tavoitteena on monipuolinen, esteetön, turvallinen, toimintakykyä tukeva ja liikkumaan kannustava ympäristö ikäihmisille. Palveluiden tulee olla helposti saavutettavissa. Suunnitellaan ja toteutetaan liikennejärjestelyt ikääntyneille soveltuviksi. Palvelulinjan liikennöinti suunnitellaan vastaamaan ikäihmisten tarpeita Asuinympäristön suunnittelussa otetaan huomioon väestön ikääntyminen Kaikessa rakentamisessa huomioidaan ympäristön esteettömyys ja turvallisuus. Erityistä huomiota kiinnitetään paloturvallisuuteen Vastuu ympäristön kehittämisestä ja normaalipalveluista on kaupungin johtajan johtoryhmällä.

12 Asuminen Normaaliasuminen Tavoitteena on kehittää paikallisia asuntomarkkinoita siten, että tarjolla on ikääntyvälle väestölle suunniteltuja erilaisia asumisen vaihtoehtoja, toimivia asumisen ja palvelujen kokonaisuuksia joissa arkiselviytyminen toimintakyvyn heiketessäkin on turvallista. Tavoitteena on taata asuinympäristön esteettömyys ja turvallisuus. Korjaustoiminnan avulla parannetaan mahdollisuuksia jatkaa asumista omassa kodissa mahdolli-simman pitkään. Kaupunki varaa vuosittain teknisen toimen talousarvioon avustusmäärä-rahan ikäihmisten asuntojen muutostöihin. Asuntojen muutostöiden tarvetta selvitetään yhdessä kotihoidon henkilöstön kanssa. Vastuu kehittämisestä on kaupunginjohtajan johtoryhmällä Kolmannen sektorin tarjoamat asumispalvelut (Aurinkosäätiö) Tavoitteena on tukea vanhuksille ja vammaisille soveltuvien asuntojen hankkimista ja ylläpitämistä. Lisäksi Aurinkosäätiö hankkii ja ylläpitää vanhusten ja vammaisten avohuoltoon tarvittavia hoito-, kuntoutus- ja muita palvelutiloja. Säätiön I-vaiheen palvelutalo aloitti toimintansa II-vaihe valmistui ja III-vaihe Vuonna 2014 on jätetty ARA:lle avustushakemus IV-vaiheen rakennuttamiseksi Palvelutaloissa on 85 vanhuksille ja vammaisille tarkoitettua palveluasun-toa ja 8 hengelle tarkoitettu ryhmäkoti, joka soveltuu päivittäin runsaasti apua ja tukea tarvitseville Vastuu Aurinkosäätiön palvelutalon rakennuttamisesta on säätiön hallituksella ja asiamiehellä ja käytännön toiminnasta palvelupäälliköllä.

13 Kulttuuripalvelut Tavoitteena on tarjota palveluita kaikille ikäryhmille. Kulttuuripalvelut sisältävät kirjastot, kulttuuritoiminnan ja museotoiminnan. Suuri osa normaalipalveluista soveltuu kaiken ikäisille, lisäksi osa toiminnasta kohdennetaan erityisesti vanhuksille. Kirjastoaineistosta osa on suunnattu erityisryhmille (esim. iso tekstinen aineisto, selkokielinen aineisto, äänikirjat) Vanhuksille suunnattuja tapahtumia järjestetään kirjastossa (esim. SeniorSurf) Tapahtumia (esim. musiikki- ja runoesityksiä) järjestetään vanhuksille erikseen. Osa näistä järjestetään yhteistyössä yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Tapahtumien ja osallistujien määrät Vastuu vanhuksille suunnatuista kulttuuripalveluista on sivistysviraston kulttuuripalvelujen tehtäväalueella Erityisliikunta Tavoitteena on tarjota asiakaskeskeisesti mahdollisimman monipuolisia ja laadukkaita liikuntapalveluja henkilöille, jotka eivät korkean iän, perussairauden tai vamman vuoksi voi osallistua tavanomaiseen liikuntatoimintaan, taikka joille liikunnalla on erityistä terveydellistä tai kuntouttavaa merkitystä. Tavoitteena on luoda luonteva kanava kunnon ylläpitämiseen ja omaehtoiseen liikuntaan, yhteistyössä eri järjestöjen ja ympäristökuntien kanssa. Erityisliikuntasektori tuottaa erilaisia liikunnallisia toimintoja, kursseja ja tapahtumia asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan koko toiminta-kauden ajan. Liikuntapalveluja kehitettäessä huomioidaan erityisesti se väestönosa, joka korkean iän, vamman tai perussairauden vuoksi ei voi osallistua tavanomaiseen liikuntatoimintaan. Säännöllisiä ryhmiä järjestetään niille kohderyhmille, joita ei järjestötyö tavoita tai jotka tarvitsevat erityisliikunnan palveluja. Erityisryhmille tarkoitettuja liikunnallisia ryhmiä, tapahtumia, urheilukouluja, leirejä ja retkiä järjestetään kunnan omana toimintana sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Erilaisia liikuntaryhmiä järjestävät myös kaupungin sivistystoimi, työväenopisto, sekä naantalilaiset järjestöt ja urheiluseurat.

14 13 Käyttäjäseuranta Vastuu ikäihmisten erityisliikuntapalvelujen järjestämisestä on sosiaali- ja terveysviraston avohuollonohjaajalla sekä sivistysviraston vapaa-aikatoi-men sihteerillä Vapaaehtoistoiminta Tavoitteena on yhteistyön kehittäminen kaupungin vanhustyön kanssa. Vapaaehtoistyö ikääntyvien parissa on merkittävä osa yhteiskunnallista vanhustyötä. Yhteistyöllä järjestetty ja avoimella mielellä toteutettu vapaaehtoistyö antaa omalta osaltaan apua, tukea ja virkistystä ikäihmisten elämään. Vanhusneuvoston ja yhdistysten toimintasuunnitelmat vapaaehtoisvoimin järjestettävästä toiminnasta Toiminnan koordinointi ja tiedottaminen edellyttää lisääntyvää yhteistyötä Toimintakertomukset Toteutuneet ohjelmat Osallistujamäärät Vastuu on Naantalin vanhusneuvostolla Mielenterveyden tukeminen Tavoitteena on tarjota erilaisista psyykkisistä sairauksista kärsiville, sekä erilaisiin elämäntilanteisiin tai traumaattisiin kriiseihin ajautuneille mielenterveyttä tukevaa asiantuntija-apua. Tavoitteena on palvelujen helppo saatavuus. On käydä tukea antavia ja terapeuttisia keskusteluja mielenterveys yksi-kössä sekä terveyskeskuksessa. Tarvittaessa järjestetään kotikäyntejä Vastuu mielenterveyden tukemisesta on terveyskeskuksen mielenterveysyksiköllä ja terveyskeskuspsykologilla

15 Vanhussosiaalityö Tavoitteena on varmistaa, että ikääntyneet asiakkaat saavat riittävän ajoissa tarvitsemansa palvelut sekä ehkäistä ja tukea heitä riittävän varhain sosiaalisissa ongelmatilanteissa. Sosiaalityön panosta ja menetelmiä kehitetään. Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä kirjaa ilmoitukset iäkkään henkilön palvelutarpeesta ja huolehtii siitä, että tarvittavat jatkotoimenpiteet käynnistyvät Valmentaa koko vanhustyön henkilöstö tunnistamaan asiakkaittensa sosiaaliset ongelmatilanteet ja puuttumaan tilanteisiin asiakaslähtöisesti ja ammatillisesti. Uusia kehittyviä vanhussosiaalityön menetelmiä otetaan tarpeen mukaan käyttöön. Toteutuneet koulutukset Vastuu toiminnan tehostamisesta on hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla ja sosiaalityön johtajalla, terveyskeskuksen sosiaalityöntekijällä sekä koko vanhustyön henkilöstöllä Palveluohjaus ja tiedottaminen Tavoitteena on varmistaa, että ikäihmiset ja heidän läheisensä tuntevat ennakkoon kunnan vanhustyön ja saavat tarvittaessa ohjausta palveluiden käyttöön. Tiedotuksen tavoitteena on myös lisätä vaikutusmahdollisuuksia palveluiden kehittämisessä. Avohuollonohjaajan toimenkuvaan sisältyy asiakkaiden palveluohjaus kaikkina työpäivinä klo 8-16 Palveluohjausta tehostetaan nimeämällä vastuutyöntekjät niille asiakkaille, jotka tarvitsevat ohjusta palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa Tiedottamisessa käytetään apuna palveluopasta, kuntatiedotteita, kaupungin nettisivuja ja paikallislehteä (Nasta -lehti) Vastuutyöntekijät on nimetty mennessä Vastuu Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja ja esimiehet, kotihoidon avohuollonohjaaja

16 Fysioterapia Tavoitteena on tukea ja edistää väestön työ- ja toimintakykyä fysioterapian keinoin toimimalla moniammatillisessa yhteistyössä. Toiminta on sekä ennaltaehkäisevää, ylläpitävää että korjaavaa. Fysioterapiaresursseja kohdistetaan ensisijaisesti niihin ikääntyneisiin, joiden toiminta- ja liikuntakyky on alentunut niin, että uhkana on pysyvä laitoshoito. Ikääntyneet, joiden liikkuminen on vähentynyt, ohjataan ensisijaisesti eri järjestöjen ja kaupungin liikuntapalvelun tarjoamiin ryhmiin. Huomioida ikääntyneiden kuntoutus vastaanotto toiminnassa ja vuodeosastolla. Tehdä kotiutumisiin liittyviä kotikäyntejä. Ennaltaehkäisevät (= terveyttä edistävät) kotikäynnit, jotka toteutetaan yhdessä kotihoidon työntekijän kanssa. Huolehtia apuvälinearvioista, lainauksesta ja apuvälineiden käytön opastuksesta sekä omaisten ohjauksesta Tilastot toteutuneista kotiutumisiin ja terveyttä edistäviin kotikäynteihin liittyvistä kotikäynneistä Vastuu on fysioterapiayksiköllä Suun terveydenhuolto Tavoitteena on saada suun terveydenhoito luonnolliseksi osaksi kokonaisvaltaista hoitoa vanhustenhoidon eri osa-alueilla. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään myös asiakkaan suun- ja hammashoidon tarve ja tarvittaessa ohjataan hänet hoitoon terveyskeskukseen. Selvitetään asiakkaan hampaiden kotihoidon onnistuminen yhdessä hammashuollon henkilökunnan kanssa. Vanhuksilla suun päivittäinen puhdistus kuuluu hoitohenkilökunnan tehtäviin, vaikka omatoimisuutta muissa toiminnoissa korostetaankin. Asiakkaita ohjataan terveellisiin ruokailutottumuksiin. Tavoitteena on lisätä vanhustenhuollon henkilökunnan tietoisuutta suun terveyden merkityksestä yleisterveyteen ja opastaa ja kannustaa kotisairaanhoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon henkilökuntaa puhdistamaan asiakkaiden hampaat päivittäin hammashuollon antamien ohjeiden mukaan. Birgittakodissa toteutuu hoitohenkilökunnan tekemänä asukkaiden suun- ja hampaiden päivittäinen puhdistus. Suunhoitovastaaviksi valitut hoitajat opastavat tarvittaessa muuta henkilökuntaa asukkaiden hampaiden kotihoidossa. Tavoitteena on samankaltaisen toiminnan aloittaminen kaikkien tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköiden kanssa.

17 16 Yhteistyön käynnistäminen suun terveydenhuollon, hoitolaitosten ja kotisairaanhoidon kanssa, koulutuksen järjestäminen vanhustenhuollon henkilökunnalle suun terveyden merkityksestä yleisterveydelle ja hampaiden päivittäisestä puhdistamisesta ja siinä käytettävistä välineistä sekä hoitohenkilökunnan tukeminen ja opastus. Kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden suun kotihoidosta huolehtiminen ja hoitoon ohjaus. Henkilökunnalle on järjestetty koulutusta suun terveydenhuollosta Yhteistyöryhmä on kutsuttu koolle tammikuussa Vastuu kehittämisestä on valistushammashoitajalla, suuhygienisteillä ja vastaavalla hammaslääkärillä yhdessä hoitolaitosten ja kotisairaanhoidon esimiesten kanssa Lääkehuolto Tavoitteena on turvallisen, kustannustehokkaan ja tarkoituksenmukaisen lääkehoidon toteutuminen niin ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä kuin kotiin annettavissa terveydenhuollon palveluissa. Vanhusten lääkkeiden käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana ja huomattava osa vanhuksista käyttää samaan aikaan useita ja monen eri lääkärin määräämiä lääkkeitä. Avohoidossa suurimmat haasteet liittyvät lääkehoidon kokonaisvastuun ja tiedonkulun puutteisiin. Turvallisen lääkehoidon toteutumiseksi on hoitohenkilökunnan ymmärrettävä lääkehoito osana potilaan hoidon kokonaisuutta. Tämä korostuu etenkin asiakkaan kotona annettavissa terveydenhuollon palveluissa. Ammatillisen- tai lisäkoulutuksen kautta hankittujen valmiuksien säännöllinen ylläpitäminen Lääkelupakäytännöt tukevat lääkehoidon kannalta keskeisiä turvallisuusnäkökohtia, kuten lääkehoidon toteutumisen seurantaa, haitta- ja yhteisvaikutusten tunnistamista sekä kykyä ohjata potilasta lääkehoitoon liittyvissä asioissa. Lääkkeitä käyttävän vanhuspotilaan lääkityksen tarpeen ja turvallisuuden arviointi olisi tehtävä vähintään kerran vuodessa. Lääkehoidon kokonaisarviointi ja moniammatillinen työskentely ovat keskeisimmät keinot turvallisen lääkehoidon toteuttamisessa. Vastuu lääkehoidosta on potilasta hoitavalla lääkärillä, mutta myös hoitaja kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Arvioinnissa voi hyödyntää moniammatillisia keinoja, kuten farmaseuttista osaamista.

18 Ravitsemus Tavoitteet Ikääntyneiden hyvälle ravitsemukselle on ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua. Hyvä ravitsemustila nopeuttaa sairauksista toipumista ja pienentää siten osaltaan terveydenhuollon kustannuksia. Lisäksi kotona asumisen mahdollisuudet ovat paremmat, mikäli ravitsemustila on hyvä. Säännöllinen ateriarytmi ja riittävän energiamäärän saaminen on tärkeää. Riittävä energia- ja proteiinimäärä tulee varmistaa etenkin silloin, kun ikääntynyt on esimerkiksi sairas tai ruokahaluton. Hoivayksiköissä ja terveyskeskuksessa kaikille asukkaille/asiakkaille tarjotaan aamupala, lounas, päiväkahvi lisukkeineen, päivällinen ja iltapala. Tarpeen mukaan asiakkaille tarjotaan perusruokavalion muunnoksia eli erityisruokavalioita sekä huomioidaan erilaiset ruokaaineallergiat. Ruokalistan suunnittelussa huomioidaan päivittäinen energiantarve sekä suositusten mukainen ravintosisältö. Ruokalistan suunnittelun lähtökoh-tana ovat Ikääntyneiden ravitsemussuositus sekä ravitsemushoito suositus. Suositukset auttavat huomioimaan ravitsemuksen merkityksen osana ikä-äntyvän hyvää hoitoa. Tarvittaessa käytetään täydennysravintovalmisteita. Kotona asuville ikääntyneille järjestetään päivittäinen ateria kotiin kulje-tettuna. Lounas kattaa kuitenkin vain n. kolmasosan päivittäisestä energiantarpeesta. Muulla tavoin tulee varmistaa ikääntyneen muiden päivittäisten aterioiden nauttiminen. Samoin kotona asuvilla on mahdollisuus tuettuun lounasruokailuun arkipäivisin kaupungin eri toimipisteissä. Asiakaspalautteet ja palautteet henkilökunnalta Vastuu hyvän ravitsemuksen toteutumisesta on hoivalaitosten ja koti-hoidon henkilökunnalla. Ateriapalveluiden palvelupäälliköllä on vastuu aterioiden ravintosisällöstä ja valmistuksesta Terveyskasvatus Tavoitteena on ikäihmisen terveydentilan edistäminen sekä sairauksien ehkäisy ja hoito. Uudeksi kansanterveysongelmaksi on noussut väestön liikkumattomuus, tupakoinnin ja alkoholinkulutuksen lisääntyminen miehillä ja naisilla tupakointi. Tavoitteena on tunnistaa vähän liikkuvat ikääntyvät ja tarjota heille liikuntaneuvontaa, lisätä tietoisuutta ja ymmärtämystä terveysliikunnasta ja sen merkityksestä.

19 18 Terveyskasvatuksen lähtökohtana on potilaan tarve ja motivaatio ohjaukselle sekä potilaan tarpeen tunnistaminen. Ikääntyvän ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat omat voimavarat ja lähiympäristö. Terveyskasvatuksella voidaan tukea ikääntyvän ihmisen hyvinvointia tietoisuudella saatavista palveluista, sopeutumisella omaan sairauteen, sairauden hoitoon ja edistämällä omaa toimintakykyä fyysistä ja sosiaalista, liikunnallisuutta ja toimeliaisuutta. On järjestää avosairaanhoidon matalan kynnyksen palveluita jotka ovat helposti tavoitettavissa. Terveydenhoitajan keskeisenä roolina on potilaiden ohjaus ja neuvonta. Erilaisia terveyttä edistäviä ryhmiä ikääntyville toteutetaan moniamma-tillisena yhteistyönä ja yhteistyötä lisätään kaupungin eri organisaatioiden välillä. Toteutuneet neuvontapalvelut ja ryhmätyömuodot Vastuu on sosiaali- ja terveysvirastolla, johtavalla hoitajalla ja terveydenhoitajilla.

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus

Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus Vanhuspalvelujen hoitoketjujen kokonaistarkastelu, kunnanhallitus 31.3.2016 Tähän tarvittaessa otsikko Perusturvajohtaja Liisa Ståhle ja vt. Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa

Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa IKÄIHMINEN TOIMIJANA-hanke Vanhuslain toimeenpanoa utsjoen kunnassa 1.1.-31.8.2014 Anu Puustinen Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Asiakaspalautejärjestelmä Arviointivälineen kartoitus KUNNAN

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Seudullisen gerontologisen sosiaalityön malli Kuusiokunnat 9.6.2010 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus Yleiset valtakunnalliset tavoitteet (suluissa tilanne Kuusiokunnissa v. 2008) Palvelurakenteen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.10.2016 97 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2017 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 11.8.2016 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

Vanhustyön suunnitelma vanhuspalvelulain tulevaisuuden suuntaviivat. Vanhustyön seminaari Vanhustyön johtaja j Johanna Lohtander

Vanhustyön suunnitelma vanhuspalvelulain tulevaisuuden suuntaviivat. Vanhustyön seminaari Vanhustyön johtaja j Johanna Lohtander Vanhustyön suunnitelma vanhuspalvelulain tulevaisuuden suuntaviivat t Vanhustyön seminaari 2-3.9.2014 Vanhustyön johtaja j Johanna Lohtander Laaja alue Rovaniemi 31.12.2012 Väestö 60 877 asukasta pinta-ala

Lisätiedot