Naantalin vanhustyön toimenpideohjelma vuoteen 2016 mennessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naantalin vanhustyön toimenpideohjelma vuoteen 2016 mennessä 14.1.2015"

Transkriptio

1 Naantalin vanhustyön toimenpideohjelma vuoteen 2016 mennessä

2 1 Sisällysluettelo Saatteeksi... 2 Kehittäminen vuoteen 2016 mennessä Yhteistyön organisointi kehittämisessä Painopisteet- ja avaintehtävät Kotihoito Omaishoito Ennaltaehkäisevä vanhustyö Muistiongelmaisten palvelut Kuntouttava lyhytaikaishoito Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Jannelassa Laitoshoito vuodeosastolla Saattohoito Ammattitaitoinen henkilöstö palvelujen tuottajana Muu kehittäminen Ympäristö- ja normaalipalvelut Asuminen Normaaliasuminen Kolmannen sektorin tarjoamat asumispalvelut (Aurinkosäätiö) Kulttuuripalvelut Erityisliikunta Vapaaehtoistoiminta Mielenterveyden tukeminen Vanhussosiaalityö Palveluohjaus ja tiedottaminen Fysioterapia Suun terveydenhuolto Lääkehuolto Ravitsemus Terveyskasvatus... 17

3 2 Saatteeksi Toimenpideohjelma on laadittu Naantalin ikääntymispoliittisen suunnitelman linjausten mukaiseksi. Ohjelmaan on kirjattu hoito- ja vanhuspalvelujen tehtäväalueen tulosyksiköiden työskentelyn tavoitteet, konkreettiset toimenpiteet, mittarit ja vastuutaho. Ohjelmaa päivitetään vuosittain. Kehittämistarpeet on ohjelmassa arvioitu vuoden 2014 tilanteen perusteella. Muutoksia palvelutarpeissa on jatkuvasti seurattava ja uusien palvelumuotojen vaikutuksia arvioitava. Tasapainoinen palvelurakenne luo kustannustehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Kehittäminen vuoteen 2016 mennessä 1. Yhteistyön organisointi kehittämisessä Kehittämiseen tarvitaan vastuullinen ja kehittämistyöhön sitoutunut työryhmä. Hoito- ja vanhuspalvelujen esimiestyöryhmä on vastannut tehtäväalueensa palvelujen kehittämisestä eri asiantuntijoita kuullen. Esimiestyöryhmä nimeää Ikääntymispoliittisen suunnitelman pohjalta vuosittaiset kehittämistoimet ja kokoaa ne toimenpideohjelmaan. Asiakkaiden hoitoon ohjaamisen vastuutyöryhmä, SAS-työryhmä, edustaa avoja laitoshoidon palvelujen laajaa asiantuntemusta. SAS-työryhmää voi käyttää myös pienempinä kokoonpanoina esimiestyöryhmän rinnalla palveluketjujen kehittämisessä. Koulutustyöryhmä vastaa henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja sairaanhoitajatyöryhmä hoitokäytäntöjen kehittämisestä sekä koulutusten sisältöjen juurruttamisesta yksikköjen hoitokäytännöiksi yhdessä esimiestyöryhmän kanssa. Vanhustyön henkilöstö ja yhteistyökumppanit on hyvä koota vuosittain yhteiseen seminaariin. Tapahtuma voi olla koulutusta, mutta myös vahvistamassa yhteistä näkemystä tavoitteista ja työn merkityksellisyydestä. Vanhusneuvoston puheenvuorot voidaan tuoda osaksi tapahtumaa. 2. Painopisteet- ja avaintehtävät 2.1. Kotihoito Kotihoidon kehittämisen avaintehtävänä on tarjota asiakaslähtöistä ja asiantuntevaa hoitoa, ohjausta ja neuvontaa. Tavoitteena on tuottaa palvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti.

4 3 Kotihoidon asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, joka päivitetään tarvittaessa. Kotihoidon asiakkaalle nimetään vanhuspalvelulain mukaisesti vastuutyöntekijä tarvittaessa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto vuonna 2015 Asiakastyytyväisyyskysely järjestetään joka kolmas vuosi (TAK) Asiakkaita ohjataan entistä enemmän kotihoidon seudullisen palvelusetelin piiriin. Kotihoidon palvelusetelin avulla pystytään vastaamaan kasvavaan kotihoidon tarpeeseen ja hoitohenkilökunnan rekrytoinnin haasteellisuuteen. Kotihoidon asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman ajantasaisuutta seurataan päivittäin hoitotyön kirjauksen yhteydessä. Kotihoidon toteutumista seurataan vuosittain tilastotietoihin perustuvassa Maisema -raportissa. Tilastotietojen perusteella varmistetaan riittävät kotihoidon palvelut. Toiminnanohjausjärjestelmän tuottaman tilastotiedon avulla varmistetaan henkilöstöresurssien riittävyys alueella. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuottama tieto (tilastollinen ja laadullinen) Palveluseteli asiakkuuksien seuranta Vastuu on kotihoidon osastonhoitajalla ja sairaanhoitajilla Tavoitteena on tukea ikäihmisen kotona selviytymistä siten, että kotona asutaan mahdollisimman pitkään. Kaikille kotihoidon asiakkaille tehdään kartoituskäynti ennen kotihoidon palvelujen aloittamista. Kartoituskäynnin tarkoituksena on selvittää asiakkaan kotihoidon palvelujen tarve ja asuinympäristön turvallisuus kokonaisvaltaisesti. Suunnitellaan yhteinen sairaanhoitajaresurssi yllättäviä sairaanhoidollisia haasteita varten hoito- ja vanhuspalvelujen tehtäväalueella. Kustannustehokkaan yöhoidon järjestäminen on haastavaa ja sitoo paljon henkilöstöresursseja. Yöhoidon järjestämistä ostopalveluna tulee harkita. Omahoitajuutta kehitetään päivittämällä omahoitajan tehtävät. Aloitetaan kotikuntoutuksen/tehostetun kotihoidon suunnittelu. Huolehditaan riittävistä henkilöresursseista toiminnan järjestämiseksi. Kehitetään moniammatillista yhteistyötä terveyskeskuksen, kuntoutusosaston ja vuodeosaston kanssa. Kotiutukset sairaalasta edellyttävät tehostettua selviytymisen tukemista. Kotikuntoutuksen tai tehostetun kotihoidon avulla voidaan tukea ikäihmisen kotona asumista pidempään.

5 4 Kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelman ajantasaisuutta seurataan päivittäin hoitotyön kirjauksen yhteydessä. Palvelujen määrää lisätään tarvittaessa. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuottama tieto Asiakastyytyväisyyskysely hoitohenkilökunnan näkökulmasta Maisemaraportin tuottama tilastotieto Vastuu on sairaanhoitajilla ja kotihoidon osastonhoitajalla; vastuu hoito- ja vanhuspalvelujen yhteisen sairaanhoitaja resurssin suunnittelusta on hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla ja esimiehillä Kotihoidon tukipalvelut Tavoitteena on kotihoidon tukipalvelujen kehittäminen kustannustehokkaasti asiakasmäärän lisääntyessä. Luodaan ateriapalvelun asiakaskriteerit. Kriteerien avulla saavutetaan tasavertainen ja hallittu ateriapalvelu. Siirrytään tarvittaessa kylmiin aterioihin. Harkittavana on kauppakassipalvelun täydellinen ulkoistaminen, mikä lisää henkilökunnan työaikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Saunapalvelun siirtäminen keskustan Birgittakotiin säästää työaikaa, matkakustannuksia ja lisää asiakastyytyväisyyttä. Saunapalvelukriteerejä tarkistetaan asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuottama tieto (tilastollinen ja laadullinen) Jatkuva asiakaspalautteen seuranta Tukipalvelujen asiakasmäärien seuranta tilastollisesti Vastuu on kotihoidon osastonhoitajalla, sairaanhoitajilla, avohuollon ohjaajalla sekä hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla 2.2. Omaishoito Tavoitteena on turvata omaishoitajaperheiden arkiselviytyminen ja jaksaminen omaishoitolain edellyttämällä tavalla. Mikäli kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma saa lainvoiman, tulevat omaishoidon palvelut ja maksettavat palkkiot yhtenäistymään kunnissa aiheuttaen muutoksia, joiden vaikutusta on vaikea vielä ennakoida. Kartoitetaan omaishoitajien palveluiden tarve ja tukeen oikeutettujen määrä systemaattisesti määräajoin.

6 5 Laaditaan suunnitelma omaishoidon palveluketjun monipuolistamiseksi ja tarvittavien tukien ja apujen saannin varmistamiseksi. Lyhytaikaishoitoa tarjoavissa kaupungin yksiköissä varataan riittävästi hoitopaikkoja omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi. Omaishoitoperheille suunnataan toimintakykyä ylläpitävää toimintaa ja omaishoitajien vertaistukiryhmän toimintaa jatketaan. Omaishoidon tueksi myönnetään enenevästi kotihoidon seudullisia palveluseteleitä tai kotihoitoon nimetään oma tiimi tukemaan omaishoitoperheitä arkipäivän asioissa. Kartoitus tehty v.2015 Suunnitelma laadittu v Järjestetään tyytyväisyyskysely omaishoitajille TAK- asiakaspalautekyselyn yhteydessä Vastuu on kotihoidon osastonhoitajalla ja avohuollon ohjaajalla Ennaltaehkäisevä vanhustyö Tavoitteena on kehittää ennaltaehkäisevän vanhustyön toimintamalleja 80-vuotiaiden ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien jatkaminen. Käyntien tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään kiinnittämällä huomioita erityisesti ikäihmisen asuinympäristön turvallisuuteen sekä muistihäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen ja hoitoon ohjaamiseen. Kartoituskäynnillä selvitetään terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä Lisätään matalan kynnyksen palveluja Tehostetaan palveluohjausta Selvitetään vanhusneuvolan perustamisen mahdollisuudet Ylläpidetään monipuolista kolmannen sektorin tarjoamaa toimintaa ikäihmisille Terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit tehdään vuoden 2015 aikana kaikille samana vuonna 80 vuotta täyttäville ja tulokset raportoidaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuottamaa tietoa fyysisestä toimintakyvystä ja muistitilanteesta (mittarit: SPPB, MMSE, GDS) kerätään systemaattisesti. Tiedon perusteella arvioidaan kotikäyntien vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta. Senioripysäkki toiminta käynnistyy Katavakodilla vuoden 2015 alussa Vastuuhoitajat on vuoden 2015 aikana nimetty asiakkaille jotka tarvitsevat apua palveluiden yhteensovittamisessa ja toteuttamisessa

7 6 Suunnitelma ja kustannuslaskelma vanhusneuvola toiminnan käynnistämisestä valmistuu v Toteutuneet tilaisuudet (vanhusneuvoston toimintakertomus) Vastuu ennaltaehkäisevän vanhustyön toteutuksesta on hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla ja esimiehillä sekä johtavalla hoitajalla 2.4. Muistiongelmaisten palvelut Tavoitteena on muistisairauksien varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaus, sekä tarvittavien tukitoimenpiteiden organisointi muistisairaille ja heidän omaisilleen. Muistineuvonta, muistitutkimukset ja muistisairaiden ryhmäkuntoutus terveyskeskuksessa (Tuike ryhmä) Muistineuvonta ja tutkimukset kotihoidossa ja hoito- ja vanhuspalvelujen hoitoyksiköissä Henkilökunnan koulutukset (huomioitu koulutussuunnitelmassa) Omaisille suunnattuja koulutuksia järjestetään omaistenilloissa MMSE ja CERAD testien tuloksia käytetään asiakkaiden hoitoon ohjauksessa Asiakas-/omaiskyselyjen tulokset (TAK-järjestelmä) Koulutussuunnitelman toteutuksen seuranta Omaistenillat tilastoidaan Vastuu johtava hoitaja, muistihoitaja sekä terveyskeskuksen terveydenhoitajat, hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja ja esimiehet, kotihoidon sairaan-/ terveydenhoitajat 2.5. Kuntouttava lyhytaikaishoito Tavoitteena on edistää lyhytaikaishoidon keinoin ikäihmisen kotona selviytymistä, omaishoitajan jaksamista ja sairaalahoidon jälkeistä kuntoutumista itsenäiseen elämään tai kotona tuettuun asumiseen. Kuntouttava lyhytaikaishoito on suunnitelmallista ja hoitojaksojen vaikutuksia seurataan Tehostetaan intervalliasukkaiden kuntouttavaa hoitoa eri yksiköissä ja keskitetään Intervallijaksojen varaaminen yhdelle vastuuhenkilölle. Näin resurssit saadaan maksimaalisen tehokkaaseen käyttöön

8 7 Mittari Kuntoutussuunnitelmat on laadittu v loppuun mennessä Birgittakodin lyhytaikaishoidon asiakkaille Suunnitelmien laadinta käynnistyy muissa lyhytaikaishoidon yksiköissä Jannelassa on nimetty intervallihoitaja lukien Myllynkiventien ryhmäkodissa varaukset hoitaa sairaanhoitaja Vastuu on Birgittakodin ja pienryhmäkotien esimiehillä 2.6. Tehostettu palveluasuminen Tavoitteena on tarjota tehostettua palveluasumista ikäihmisille kodinomaisesti ja turvallisesti, asukkaan yksilölliset tarpeet huomioiden ja omaisten osallisuuden mahdollistaen, samassa hoivayksikössä elämän loppuun asti. Edistää omaisten osallisuutta lisäämällä omaisille tarkoitettuja tilaisuuksia ja asukkaan omahoitajan säännöllisiä yhteydenottoja omaisiin. Muistisairaiden asukkaiden yksilöllisyys ja toiveet nostetaan tärkeäksi tavoitteeksi hoidossa paneutumalla asukkaan elämänhistoriaan asukkaan, omaisen ja omahoitajan yhdessä laatiman elämänkirjan avulla Saattohoidon osaamista lisätään koulutuksen avulla Asumisyksiköiden välistä yhteistyötä kehitetään luomalla ns. päivystävän sairaanhoitajan malli, joka mahdollistaa sairaanhoitajan konsultaation asukkaiden hoitoon ja terveydentilaan liittyvissä asioissa. Mittari Omaisteniltoja järjestetään vähintään 2 kertaa vuodessa Omahoitaja ottaa yhteyttä omaisiin vähintään puolivuosittain Elämänkirjan laadinta aloitetaan Myllynkiventien ja Viialan ryhmäkodeissa tammikuussa 2015, Birgittakodin muistitiimeissä tammikuussa 2015 ja vuoden 2015 aikana myös Kummelin ja Onnelan ryhmäkodeissa Saattohoitoa koskevat koulutukset toteutuvat koulutussuunnitelman mukaisesti Päivystävät sairaanhoitajat on nimetty ja huomioitu työvuorosuunnittelussa syksyllä 2015 Vastuu on tehostetun palveluasumisen yksiköiden esimiehillä

9 Laitoshoito Jannelassa Tavoitteena on varmistaa laitoshoidon asukkaiden mielekäs ja turvallinen loppuelämä heidän voimavaransa huomioiden ja omaisten osallisuuden mahdollistaen. Lisätä omaisten osallisuutta järjestämällä säännöllisiä omaisille suunnattuja tilaisuuksia Omahoitajan ja omaisten yhteistyötä tiivistetään Arkea rikastetaan järjestämällä ulkoilua ja päivittäisiä tapahtumia Vapaaehtoisten osallisuutta toiminnassa lisätään. Muistisairaille asukkaille laaditaan elämänkirja tukemaan heidän yksilöl-listä kohtaamista Omaisteniltoja järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa Omahoitaja on vähintään puolivuosittain yhteydessä omaisiin Vapaaehtoisvoimin asukkaat ulkoilevat vähintään 1 x/2 vko:ssa, lisäksi ulkoilutus on henkilökunnan osalta huomioitu työvuorosuunnittelussa Äijäkerho kokoontuu säännöllisesti, järjestöjen edustajat kutsutaan 1 x/v Katavakotiin suunnittelemaan vapaaehtoistoimintaa Elämänkirjan laadinta käynnistetään vuoden 2015 aikana Jannelassa Vastuu on yksikön esimiehellä 2.8. Laitoshoito vuodeosastolla Tavoitteena on hoitaa vuodeosastolla kaikki sellaiset alueen akuuttihoitopotilaat, jotka eivät tarvitse erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa. Lisäksi hoidetaan ne pitkäaikaispotilaat, jotka tarvitsevat sairaalatasoista hoitoa. Saatto- ja kivunhoidon kehittämistä jatketaan. Yhteistyötä kotihoidon kanssa kehitetään, jotta kotiuttamiset sujuvat ongelmitta. Potilaiden aktiivinen kuntouttaminen näkyy päivittäisessä hoitotyössä ja jatkohoito Birgittakodin kuntoutusosastolla on osa kotiutus prosessia. Kotiutus mahdollistuu ja asiakkaan toimintakyky palautuu nopeammin aktiivisen kuntouttamisen myötä. Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa on joustavaa.

10 9 Arvioidaan vuodeosaston toimintaa suhteessa käyttöasteeseen. Jos käyttöaste on matala, voidaan osastolla hoitaa kotihoidossa useampia päivittäisiä käyntejä tarvitsevia asiakkaita lyhytaikaisilla kuntoutusjaksoilla Toimintaa kehitetään alueellisella ja seudullisella yhteistyöllä Nimetään vuodeosaston sairaanhoitaja kotiutushoitajaksi vastaamaan suunnitelmallisista kotiutuksista Hoitopäivätilastot Seudullinen osastonhoitajien verkosto aloittaa säännölliset tapaamiset v.2015 Kotiutushoitaja on nimetty v.2015 alusta lukien Vastuu toiminnan kehittämisestä on osaston lääkärillä, hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla sekä osastonhoitajalla 2.9. Saattohoito Tavoitteena on selkiyttää saattohoitopotilaan paikallista hoitopolkua ja lisätä saattohoidon toteuttamista tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja hoivapaikoilla asuvien vanhusten omissa hoitoyksiköissä. Kotisaattohoidon kehittäminen jatkossa henkilökunnan koulutuksen avulla ja kotihoidon toteuttaminen saattohoitopotilaalle kotisairaalan hengessä ovat tulevaisuuden tavoitteita. Tavoitteena on lisäksi kirjata ohjeet siitä, miten potilas voidaan ottaa kotoa vuodeosastolle ilman päivystyskäyntiä. Toimenpiteitä varten perustetaan yhteistyöryhmä, jossa edustajat hoito- ja vanhuspalvelujen eri toimintayksiköistä Laaditaan prosessimallilla saattohoidon kuvaus, joka selkiyttää jatkossa saattohoidon toteuttamista ja vastuita ja vastuuhenkilöitä eri vaiheissa saattohoitoa Saattohoidon toteuttamista selkiytetään henkilökunnan koulutuksilla Saattohoitoon liittyvät toimintaohjeet kirjataan ja kuvataan paikallinen saattohoidon hoitopolku. Kuvaus valmistuu kesällä 2015 Saattohoidon koulutus sisältyy henkilökunnan koulutussuunnitelmaan Toimintaohjeet ja hoitopolku löytyvät Intrasta v.2015 aikana Vastuu on saattohoidosta vastaavalla lääkärillä, vuodeosaston osastonhoitajalla ja hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla.

11 Ammattitaitoinen henkilöstö palvelujen tuottajana Tavoitteena on, että hoito- ja vanhuspalveluissa työskentelee palvelujen käyttäjät huomioiva, ammattitaitoinen, motivoitunut ja kehittämismyönteinen henkilöstö. Henkilöstölle järjestetään jatkuvaa tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvaa ikäihmisten hoitotyön koulutusta. Hoito- ja vanhuspalveluiden koulutustyöryhmä kartoittaa täydennyskoulutuksen tarpeet vuosittain. Erityishuomioina tuleville vuosille on kuntouttavan hoitotyön ja kotiutus-prosessin kehittäminen (kuntoutustiimi/vaativa kotihoito). Saattohoidon osalta vahvistetaan yhteistyötä terveyskeskuksen vuode-osaston ja vanhuspalveluiden yksikköjen kesken. Hoitotyön kirjaamista kehitetään kouluttamalla henkilökuntaa. Kirjaamisen kehittyminen tukee hoitotyön jatkuvuutta ja lisää asiakasturvallisuutta. Hoito- ja vanhuspalvelujen henkilöstön koulutussuunnitelma toteutuu suunnitellusti Vastuu henkilöstön koulutuksesta on hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla ja tulosyksikköjen esimiehillä sekä koulutus- ja sairaanhoitajatyöryhmillä. 3. Muu kehittäminen 3.1. Ympäristö- ja normaalipalvelut Tavoitteena on monipuolinen, esteetön, turvallinen, toimintakykyä tukeva ja liikkumaan kannustava ympäristö ikäihmisille. Palveluiden tulee olla helposti saavutettavissa. Suunnitellaan ja toteutetaan liikennejärjestelyt ikääntyneille soveltuviksi. Palvelulinjan liikennöinti suunnitellaan vastaamaan ikäihmisten tarpeita Asuinympäristön suunnittelussa otetaan huomioon väestön ikääntyminen Kaikessa rakentamisessa huomioidaan ympäristön esteettömyys ja turvallisuus. Erityistä huomiota kiinnitetään paloturvallisuuteen Vastuu ympäristön kehittämisestä ja normaalipalveluista on kaupungin johtajan johtoryhmällä.

12 Asuminen Normaaliasuminen Tavoitteena on kehittää paikallisia asuntomarkkinoita siten, että tarjolla on ikääntyvälle väestölle suunniteltuja erilaisia asumisen vaihtoehtoja, toimivia asumisen ja palvelujen kokonaisuuksia joissa arkiselviytyminen toimintakyvyn heiketessäkin on turvallista. Tavoitteena on taata asuinympäristön esteettömyys ja turvallisuus. Korjaustoiminnan avulla parannetaan mahdollisuuksia jatkaa asumista omassa kodissa mahdolli-simman pitkään. Kaupunki varaa vuosittain teknisen toimen talousarvioon avustusmäärä-rahan ikäihmisten asuntojen muutostöihin. Asuntojen muutostöiden tarvetta selvitetään yhdessä kotihoidon henkilöstön kanssa. Vastuu kehittämisestä on kaupunginjohtajan johtoryhmällä Kolmannen sektorin tarjoamat asumispalvelut (Aurinkosäätiö) Tavoitteena on tukea vanhuksille ja vammaisille soveltuvien asuntojen hankkimista ja ylläpitämistä. Lisäksi Aurinkosäätiö hankkii ja ylläpitää vanhusten ja vammaisten avohuoltoon tarvittavia hoito-, kuntoutus- ja muita palvelutiloja. Säätiön I-vaiheen palvelutalo aloitti toimintansa II-vaihe valmistui ja III-vaihe Vuonna 2014 on jätetty ARA:lle avustushakemus IV-vaiheen rakennuttamiseksi Palvelutaloissa on 85 vanhuksille ja vammaisille tarkoitettua palveluasun-toa ja 8 hengelle tarkoitettu ryhmäkoti, joka soveltuu päivittäin runsaasti apua ja tukea tarvitseville Vastuu Aurinkosäätiön palvelutalon rakennuttamisesta on säätiön hallituksella ja asiamiehellä ja käytännön toiminnasta palvelupäälliköllä.

13 Kulttuuripalvelut Tavoitteena on tarjota palveluita kaikille ikäryhmille. Kulttuuripalvelut sisältävät kirjastot, kulttuuritoiminnan ja museotoiminnan. Suuri osa normaalipalveluista soveltuu kaiken ikäisille, lisäksi osa toiminnasta kohdennetaan erityisesti vanhuksille. Kirjastoaineistosta osa on suunnattu erityisryhmille (esim. iso tekstinen aineisto, selkokielinen aineisto, äänikirjat) Vanhuksille suunnattuja tapahtumia järjestetään kirjastossa (esim. SeniorSurf) Tapahtumia (esim. musiikki- ja runoesityksiä) järjestetään vanhuksille erikseen. Osa näistä järjestetään yhteistyössä yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Tapahtumien ja osallistujien määrät Vastuu vanhuksille suunnatuista kulttuuripalveluista on sivistysviraston kulttuuripalvelujen tehtäväalueella Erityisliikunta Tavoitteena on tarjota asiakaskeskeisesti mahdollisimman monipuolisia ja laadukkaita liikuntapalveluja henkilöille, jotka eivät korkean iän, perussairauden tai vamman vuoksi voi osallistua tavanomaiseen liikuntatoimintaan, taikka joille liikunnalla on erityistä terveydellistä tai kuntouttavaa merkitystä. Tavoitteena on luoda luonteva kanava kunnon ylläpitämiseen ja omaehtoiseen liikuntaan, yhteistyössä eri järjestöjen ja ympäristökuntien kanssa. Erityisliikuntasektori tuottaa erilaisia liikunnallisia toimintoja, kursseja ja tapahtumia asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan koko toiminta-kauden ajan. Liikuntapalveluja kehitettäessä huomioidaan erityisesti se väestönosa, joka korkean iän, vamman tai perussairauden vuoksi ei voi osallistua tavanomaiseen liikuntatoimintaan. Säännöllisiä ryhmiä järjestetään niille kohderyhmille, joita ei järjestötyö tavoita tai jotka tarvitsevat erityisliikunnan palveluja. Erityisryhmille tarkoitettuja liikunnallisia ryhmiä, tapahtumia, urheilukouluja, leirejä ja retkiä järjestetään kunnan omana toimintana sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Erilaisia liikuntaryhmiä järjestävät myös kaupungin sivistystoimi, työväenopisto, sekä naantalilaiset järjestöt ja urheiluseurat.

14 13 Käyttäjäseuranta Vastuu ikäihmisten erityisliikuntapalvelujen järjestämisestä on sosiaali- ja terveysviraston avohuollonohjaajalla sekä sivistysviraston vapaa-aikatoi-men sihteerillä Vapaaehtoistoiminta Tavoitteena on yhteistyön kehittäminen kaupungin vanhustyön kanssa. Vapaaehtoistyö ikääntyvien parissa on merkittävä osa yhteiskunnallista vanhustyötä. Yhteistyöllä järjestetty ja avoimella mielellä toteutettu vapaaehtoistyö antaa omalta osaltaan apua, tukea ja virkistystä ikäihmisten elämään. Vanhusneuvoston ja yhdistysten toimintasuunnitelmat vapaaehtoisvoimin järjestettävästä toiminnasta Toiminnan koordinointi ja tiedottaminen edellyttää lisääntyvää yhteistyötä Toimintakertomukset Toteutuneet ohjelmat Osallistujamäärät Vastuu on Naantalin vanhusneuvostolla Mielenterveyden tukeminen Tavoitteena on tarjota erilaisista psyykkisistä sairauksista kärsiville, sekä erilaisiin elämäntilanteisiin tai traumaattisiin kriiseihin ajautuneille mielenterveyttä tukevaa asiantuntija-apua. Tavoitteena on palvelujen helppo saatavuus. On käydä tukea antavia ja terapeuttisia keskusteluja mielenterveys yksi-kössä sekä terveyskeskuksessa. Tarvittaessa järjestetään kotikäyntejä Vastuu mielenterveyden tukemisesta on terveyskeskuksen mielenterveysyksiköllä ja terveyskeskuspsykologilla

15 Vanhussosiaalityö Tavoitteena on varmistaa, että ikääntyneet asiakkaat saavat riittävän ajoissa tarvitsemansa palvelut sekä ehkäistä ja tukea heitä riittävän varhain sosiaalisissa ongelmatilanteissa. Sosiaalityön panosta ja menetelmiä kehitetään. Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä kirjaa ilmoitukset iäkkään henkilön palvelutarpeesta ja huolehtii siitä, että tarvittavat jatkotoimenpiteet käynnistyvät Valmentaa koko vanhustyön henkilöstö tunnistamaan asiakkaittensa sosiaaliset ongelmatilanteet ja puuttumaan tilanteisiin asiakaslähtöisesti ja ammatillisesti. Uusia kehittyviä vanhussosiaalityön menetelmiä otetaan tarpeen mukaan käyttöön. Toteutuneet koulutukset Vastuu toiminnan tehostamisesta on hoito- ja vanhuspalvelujen johtajalla ja sosiaalityön johtajalla, terveyskeskuksen sosiaalityöntekijällä sekä koko vanhustyön henkilöstöllä Palveluohjaus ja tiedottaminen Tavoitteena on varmistaa, että ikäihmiset ja heidän läheisensä tuntevat ennakkoon kunnan vanhustyön ja saavat tarvittaessa ohjausta palveluiden käyttöön. Tiedotuksen tavoitteena on myös lisätä vaikutusmahdollisuuksia palveluiden kehittämisessä. Avohuollonohjaajan toimenkuvaan sisältyy asiakkaiden palveluohjaus kaikkina työpäivinä klo 8-16 Palveluohjausta tehostetaan nimeämällä vastuutyöntekjät niille asiakkaille, jotka tarvitsevat ohjusta palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa Tiedottamisessa käytetään apuna palveluopasta, kuntatiedotteita, kaupungin nettisivuja ja paikallislehteä (Nasta -lehti) Vastuutyöntekijät on nimetty mennessä Vastuu Hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja ja esimiehet, kotihoidon avohuollonohjaaja

16 Fysioterapia Tavoitteena on tukea ja edistää väestön työ- ja toimintakykyä fysioterapian keinoin toimimalla moniammatillisessa yhteistyössä. Toiminta on sekä ennaltaehkäisevää, ylläpitävää että korjaavaa. Fysioterapiaresursseja kohdistetaan ensisijaisesti niihin ikääntyneisiin, joiden toiminta- ja liikuntakyky on alentunut niin, että uhkana on pysyvä laitoshoito. Ikääntyneet, joiden liikkuminen on vähentynyt, ohjataan ensisijaisesti eri järjestöjen ja kaupungin liikuntapalvelun tarjoamiin ryhmiin. Huomioida ikääntyneiden kuntoutus vastaanotto toiminnassa ja vuodeosastolla. Tehdä kotiutumisiin liittyviä kotikäyntejä. Ennaltaehkäisevät (= terveyttä edistävät) kotikäynnit, jotka toteutetaan yhdessä kotihoidon työntekijän kanssa. Huolehtia apuvälinearvioista, lainauksesta ja apuvälineiden käytön opastuksesta sekä omaisten ohjauksesta Tilastot toteutuneista kotiutumisiin ja terveyttä edistäviin kotikäynteihin liittyvistä kotikäynneistä Vastuu on fysioterapiayksiköllä Suun terveydenhuolto Tavoitteena on saada suun terveydenhoito luonnolliseksi osaksi kokonaisvaltaista hoitoa vanhustenhoidon eri osa-alueilla. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään myös asiakkaan suun- ja hammashoidon tarve ja tarvittaessa ohjataan hänet hoitoon terveyskeskukseen. Selvitetään asiakkaan hampaiden kotihoidon onnistuminen yhdessä hammashuollon henkilökunnan kanssa. Vanhuksilla suun päivittäinen puhdistus kuuluu hoitohenkilökunnan tehtäviin, vaikka omatoimisuutta muissa toiminnoissa korostetaankin. Asiakkaita ohjataan terveellisiin ruokailutottumuksiin. Tavoitteena on lisätä vanhustenhuollon henkilökunnan tietoisuutta suun terveyden merkityksestä yleisterveyteen ja opastaa ja kannustaa kotisairaanhoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon henkilökuntaa puhdistamaan asiakkaiden hampaat päivittäin hammashuollon antamien ohjeiden mukaan. Birgittakodissa toteutuu hoitohenkilökunnan tekemänä asukkaiden suun- ja hampaiden päivittäinen puhdistus. Suunhoitovastaaviksi valitut hoitajat opastavat tarvittaessa muuta henkilökuntaa asukkaiden hampaiden kotihoidossa. Tavoitteena on samankaltaisen toiminnan aloittaminen kaikkien tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköiden kanssa.

17 16 Yhteistyön käynnistäminen suun terveydenhuollon, hoitolaitosten ja kotisairaanhoidon kanssa, koulutuksen järjestäminen vanhustenhuollon henkilökunnalle suun terveyden merkityksestä yleisterveydelle ja hampaiden päivittäisestä puhdistamisesta ja siinä käytettävistä välineistä sekä hoitohenkilökunnan tukeminen ja opastus. Kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden suun kotihoidosta huolehtiminen ja hoitoon ohjaus. Henkilökunnalle on järjestetty koulutusta suun terveydenhuollosta Yhteistyöryhmä on kutsuttu koolle tammikuussa Vastuu kehittämisestä on valistushammashoitajalla, suuhygienisteillä ja vastaavalla hammaslääkärillä yhdessä hoitolaitosten ja kotisairaanhoidon esimiesten kanssa Lääkehuolto Tavoitteena on turvallisen, kustannustehokkaan ja tarkoituksenmukaisen lääkehoidon toteutuminen niin ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä kuin kotiin annettavissa terveydenhuollon palveluissa. Vanhusten lääkkeiden käyttö on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana ja huomattava osa vanhuksista käyttää samaan aikaan useita ja monen eri lääkärin määräämiä lääkkeitä. Avohoidossa suurimmat haasteet liittyvät lääkehoidon kokonaisvastuun ja tiedonkulun puutteisiin. Turvallisen lääkehoidon toteutumiseksi on hoitohenkilökunnan ymmärrettävä lääkehoito osana potilaan hoidon kokonaisuutta. Tämä korostuu etenkin asiakkaan kotona annettavissa terveydenhuollon palveluissa. Ammatillisen- tai lisäkoulutuksen kautta hankittujen valmiuksien säännöllinen ylläpitäminen Lääkelupakäytännöt tukevat lääkehoidon kannalta keskeisiä turvallisuusnäkökohtia, kuten lääkehoidon toteutumisen seurantaa, haitta- ja yhteisvaikutusten tunnistamista sekä kykyä ohjata potilasta lääkehoitoon liittyvissä asioissa. Lääkkeitä käyttävän vanhuspotilaan lääkityksen tarpeen ja turvallisuuden arviointi olisi tehtävä vähintään kerran vuodessa. Lääkehoidon kokonaisarviointi ja moniammatillinen työskentely ovat keskeisimmät keinot turvallisen lääkehoidon toteuttamisessa. Vastuu lääkehoidosta on potilasta hoitavalla lääkärillä, mutta myös hoitaja kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Arvioinnissa voi hyödyntää moniammatillisia keinoja, kuten farmaseuttista osaamista.

18 Ravitsemus Tavoitteet Ikääntyneiden hyvälle ravitsemukselle on ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua. Hyvä ravitsemustila nopeuttaa sairauksista toipumista ja pienentää siten osaltaan terveydenhuollon kustannuksia. Lisäksi kotona asumisen mahdollisuudet ovat paremmat, mikäli ravitsemustila on hyvä. Säännöllinen ateriarytmi ja riittävän energiamäärän saaminen on tärkeää. Riittävä energia- ja proteiinimäärä tulee varmistaa etenkin silloin, kun ikääntynyt on esimerkiksi sairas tai ruokahaluton. Hoivayksiköissä ja terveyskeskuksessa kaikille asukkaille/asiakkaille tarjotaan aamupala, lounas, päiväkahvi lisukkeineen, päivällinen ja iltapala. Tarpeen mukaan asiakkaille tarjotaan perusruokavalion muunnoksia eli erityisruokavalioita sekä huomioidaan erilaiset ruokaaineallergiat. Ruokalistan suunnittelussa huomioidaan päivittäinen energiantarve sekä suositusten mukainen ravintosisältö. Ruokalistan suunnittelun lähtökoh-tana ovat Ikääntyneiden ravitsemussuositus sekä ravitsemushoito suositus. Suositukset auttavat huomioimaan ravitsemuksen merkityksen osana ikä-äntyvän hyvää hoitoa. Tarvittaessa käytetään täydennysravintovalmisteita. Kotona asuville ikääntyneille järjestetään päivittäinen ateria kotiin kulje-tettuna. Lounas kattaa kuitenkin vain n. kolmasosan päivittäisestä energiantarpeesta. Muulla tavoin tulee varmistaa ikääntyneen muiden päivittäisten aterioiden nauttiminen. Samoin kotona asuvilla on mahdollisuus tuettuun lounasruokailuun arkipäivisin kaupungin eri toimipisteissä. Asiakaspalautteet ja palautteet henkilökunnalta Vastuu hyvän ravitsemuksen toteutumisesta on hoivalaitosten ja koti-hoidon henkilökunnalla. Ateriapalveluiden palvelupäälliköllä on vastuu aterioiden ravintosisällöstä ja valmistuksesta Terveyskasvatus Tavoitteena on ikäihmisen terveydentilan edistäminen sekä sairauksien ehkäisy ja hoito. Uudeksi kansanterveysongelmaksi on noussut väestön liikkumattomuus, tupakoinnin ja alkoholinkulutuksen lisääntyminen miehillä ja naisilla tupakointi. Tavoitteena on tunnistaa vähän liikkuvat ikääntyvät ja tarjota heille liikuntaneuvontaa, lisätä tietoisuutta ja ymmärtämystä terveysliikunnasta ja sen merkityksestä.

19 18 Terveyskasvatuksen lähtökohtana on potilaan tarve ja motivaatio ohjaukselle sekä potilaan tarpeen tunnistaminen. Ikääntyvän ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat omat voimavarat ja lähiympäristö. Terveyskasvatuksella voidaan tukea ikääntyvän ihmisen hyvinvointia tietoisuudella saatavista palveluista, sopeutumisella omaan sairauteen, sairauden hoitoon ja edistämällä omaa toimintakykyä fyysistä ja sosiaalista, liikunnallisuutta ja toimeliaisuutta. On järjestää avosairaanhoidon matalan kynnyksen palveluita jotka ovat helposti tavoitettavissa. Terveydenhoitajan keskeisenä roolina on potilaiden ohjaus ja neuvonta. Erilaisia terveyttä edistäviä ryhmiä ikääntyville toteutetaan moniamma-tillisena yhteistyönä ja yhteistyötä lisätään kaupungin eri organisaatioiden välillä. Toteutuneet neuvontapalvelut ja ryhmätyömuodot Vastuu on sosiaali- ja terveysvirastolla, johtavalla hoitajalla ja terveydenhoitajilla.

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TEHOSTETUN ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Muutokset mahdollisia 18.10.2017 Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu ikäihmisille, joilla on fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto Palvelujohtaja Pirkko Soidinmäki Lain tavoitteet Ikääntynyt väestö ( =vanhuuseläkeikäiset) - tuetaan hyvinvointia,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Laatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla

Laatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla Laatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla Kaste-kehittämisfoorumi 13.11.2013 13.11.2013 Laatusuositus / Matti Mäkelä 1 Laatusuositusten taustaa Aiemmat suositukset 2001, 2008: STM ja Kuntaliitto Suosituksissa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Palveluneuvo Mikkeli, Juva, Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kangasniemi, Puumala

Palveluneuvo Mikkeli, Juva, Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kangasniemi, Puumala 7.8.2017 Palveluneuvo Mikkeli, Juva, Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kangasniemi, Puumala Palveluneuvon tavoite ja tarkoitus Tunnistetaan asiakkaan palvelun tarve yhdessä asiakkaan kanssa Palveluneuvossa

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015

Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 Perusturvalautakunta 14 25.02.2015 Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 PETUR 14 Vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Koti on POP Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia

Lisätiedot

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

TASAPAINO- POLIKLINIKKA TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2019-2023 Hallitusohjelmaan esitetään, että otetaan tasa-arvoinen turvallinen asuminen kaikille hallituksen kärkihankkeeksi.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli

Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Kotihoidon, kotihoidon tukipalvelujen ja asumispalvelujen myöntämisperusteet

Kotihoidon, kotihoidon tukipalvelujen ja asumispalvelujen myöntämisperusteet 21.12.2018 Kotihoidon, kotihoidon tukipalvelujen ja asumispalvelujen myöntämisperusteet Sotela 18.12.2018 KOTIHOITO 21.12.2018 2 ATERIAPALVELU 21.12.2018 3 21.12.2018 4 KAUPPAPALVELU 21.12.2018 5 KULJETUSPALVELU

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot