Yksilöllisyyden toteutuminen vanhusten elämässä palvelutalossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yksilöllisyyden toteutuminen vanhusten elämässä palvelutalossa"

Transkriptio

1 Yksilöllisyyden toteutuminen vanhusten elämässä palvelutalossa asukkaiden kokemana Anja Hoffren Marja-Leena Piirainen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Hoffren, Anja ja Piirainen, Marja-Leena. Yksilöllisyyden toteutuminen vanhusten elämässä palvelutalossa. Helsinki, syksy 2005, 69 s. 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveysala, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on saada tietoa siitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä yksilöllisyyden toteutumiseen vanhusten elämässä palvelutalossa ja miten yksilöllisyys palvelutalossa asuvien vanhusten mielestä ilmenee. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jota varten on haastateltu kuutta helsinkiläisessä palvelutalossa asuvaa vanhusta. Haastateltavat ovat iältään vuotiaita. Haastateltavista neljä asui palvelutalon asunnossa ja kaksi ryhmäkodissa. Haastattelut on toteutettu teemahaastattelulla. Nauhoitetut haastattelut on litteroitu sanasta sanaan. Tutkimusaineisto on analysoitu sisällönanalyysia käyttäen. Lähestymistapa tutkimuksessa on induktiivinen. Yksilöllisyyden toteutumiseen yhteydessä olevia tekijöitä ovat palvelutalon tilat, jatkuvuus asukkaan elämässä, omaiset ja ystävät, asukkaan voimavarat, henkilökunnan toiminta, turvallisuus ja virkistystoiminta. Yksilöllisyyden toteutuminen ilmenee tutkimuksen mukaan asukkaan valinnanvapauden toteutumisena, henkilökunnan joustavuutena, asukkaan mahdollisuutena toteuttaa itseään ja vuorovaikutuksena. Tutkimustuloksista ilmenee, että yksilöllisyys toteutuu haastateltavien elämässä suhteellisen hyvin, joskin yksilöllisyyden toteutumisessa on myös puutteita. Henkilökunnan toiminta koetaan kiireisenä ja yöaikaisessa turvallisuudessa on puutteita. Lisäksi kauppa- ja siivouspalveluissa asukkaat eivät aina koe saavansa yksilöllisten tarpeidensa mukaista palvelua. Yksilövastuisen hoitotyön kehittäminen parantaisi yksilöllisyyden toteutumista asukkaiden elämässä. Avainsanat: yksilöllisyys, yksilövastuinen hoitotyö, vanhuus, palvelutalo, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Hoffren, Anja and Piirainen, Marja Leena. Implementing individuality in a residential home for older people. Helsinki, autumn Language: Finnish. 69 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in nursing. Bachelor of Health Care. Nurse. The purpose of the study was to obtain information which factors affected implementation of individualism in older people s life in the residential home and how individualism was viewed among older people living in housing with support services. Accommodation services for elderly people requiring care have increased rapidly since 1990s. Our study was a qualitative study with an inductive approach for which 6 elderly people living in the residential home in Helsinki were interviewed. The age range of people interviewed was years. Four of them lived in the care home and two in the group home. Interviews were transcribed word by word. Research material was analysed using content analysis. As results, we found out that the factors affecting individualism, were facilities of residential home, continuity of a resident s life, family and friends, a resident s resources, personnel s activities, security and leisure activity. According to our research, carrying out individualism has been implemented through residents freedom of choice, flexibility of personnel, residents opportunity to fulfil him-/herself and interaction. As a conclusion it seems that individualism of people implemented relatively well. The development of individual primary nursing would help improve it further. However, personnel s activities seem to be viewed as hectic and night time security is not felt high enough. In addition to this, grocery and cleaning services do not always satisfy individual needs. Key words: individualism, primary nursing, older people, residential home, qualitative research

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2. TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Yksilövastuinen hoitotyö Yksilövastuisen hoitotyön historiaa Yksilövastuisen hoitotyön määritelmiä Yksilövastuisen hoitotyön ihmiskäsitys Yksilövastuisen hoitotyön periaatteet Yksilöllisyys hoidon laadun osatekijänä Yksilöllisyyden määritelmiä Aikaisempia tutkimuksia Vanhuus elämänvaiheena Palvelutalo asuinympäristönä TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tutkimusaineiston keruu Aineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET Yksilöllisyyden toteutumiseen yhteydessä olevat tekijät Palvelutalon tilat Jatkuvuus asukkaan elämässä Omaiset ja ystävät Asukkaan voimavarat Henkilökunnan toiminta Turvallisuus Virkistystoiminta Yksilöllisyyden ilmeneminen Asukkaan valinnanvapauden toteutuminen Henkilökunnan joustavuus Asukkaan mahdollisuus toteuttaa itseään Vuorovaikutus 45 6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulosten tarkastelua Yksilöllisyyden toteutumiseen yhteydessä olevat tekijät Yksilöllisyyden ilmeneminen Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettiset kysymykset Yhteenvetoa Opinnäytetyöprosessin kulku ja arviointi 63 LÄHTEET 66 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3

5 1 JOHDANTO Väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa palvelutalot hoitoa ja hoivaa tarvitsevien vanhusten asuinpaikkoina ovat lisääntyneet nopeasti 1990-luvulta lähtien. Palvelutalot kuuluvat kotona asumisen ja laitoshoidon välimaastoon ja lasketaan avohoitoon kuuluviksi. Vuonna 2003 järjestettiin asumispalveluja runsaalle vanhukselle (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.) Tällä hetkellä Suomessa on yli 65-vuotiaita runsas 15 % väestöstä eli noin henkilöä. Vuonna 2020 on väestöennusteiden mukaan joka viides suomalainen täyttänyt 65 vuotta ja yli 75-vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut nykyisestä. Palvelujen käytön ja suunnittelun kannalta merkittävää on 80 tai 85 vuotta täyttäneiden määrä, koska hoivan tarve kohdistuu erityisesti näihin ikäluokkiin. Ikääntyvien määrän lisääntyminen on vauhdittanut vanhuspalvelujen muutosta. (Noppari & Koistinen 2005, 11.) Vanhusten määrän lisääntyessä ja hoidon muuttuessa yhä enemmän avohoitopainotteiseksi kotihoidon laadun merkitys kasvaa. Yksilöllisyyden huomioiminen hoitotyössä on tärkeä laatuun vaikuttava asia. Maassamme viime vuosien aikana käyty keskustelu vanhustenhuollon laadusta on antanut varsin synkän kuvan hoidon tasosta. Julkisuudessa kuvaukset ovat olleet kielteisiä tai myönteiset palautteet eivät ole saaneet samaa julkisuutta kuin kielteiset. (Molander & Multanen 2002, 25.) Suomessa on käyty viime vuosina erilaisia vanhusten elämään liittyviä kampanjoita. Muun muassa Helsinki Missio järjesti Voiko yksinäisyyteen kuolla? kampanjan, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomiota vanhusten tilanteeseen. Kampanjan aikana kansalaisten huomio herätettiin näkyvillä mainoksilla eri tiedotusvälineissä ja metroasemien mainostauluissa. (Helsinkimissio.) Myös Suomen potilasliiton vanhustyöryhmä käynnisti lokakuussa 2001 lähes vuoden kestävän vanhuskorttikampanjan, jonka tarkoituksena oli kannustaa kansalaisia ympäri Suomea antamaan palautetta vanhusten hoidon tilasta. Kampanjalla haluttiin herättää päättäjät tarkastelemaan ikäihmisten hoidon kehittämistarpeita sekä laitoshoidossa että avohoidossa. Vastauksista nousivat esiin ihmisten halu turvata arvokas vanhuus, vanhusten hoitajien työn arvostaminen, kuntoutus, virkistystoiminta ja eri sukupolvien kohtaaminen yhteisöissä. Sekä perheen merkitys että

6 5 oman itsenäisyyden säilyttäminen koettiin vanhuudessa keskeisenä. Vanhuutta haluttiin viettää omassa kodissa mahdollisimman toimintakykyisenä ja terveenä. (Noppari & Tanttinen 2004, 9 10, 59.) Opinnäytetyömme aiheena on yksilöllisyyden toteutuminen vanhusten elämässä palvelutalossa. Olemme työskennelleet palvelutalossa asuvien vanhusten parissa ja kokeneet työn antoisaksi, joten opinnäytetyön tekeminen aihepiiristä tuntuu läheiseltä ja mielenkiintoiselta. Mielestämme paljon elämää nähneiden vanhuksien kokemuksia on arvokasta tuoda esiin. Yksilöllisyyden esiin nostaminen on mielestämme tärkeää, sillä yksilöllisyyden tähdentäminen on yhteiskunnassamme välillä unohdettu ja sitä on hyvin vähän tutkittu. Vaikka yksilöllisyys näkyykin esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa, erilaisissa eettisissä ohjeissa, hoitoalan oppikirjoissa sekä laissa ja säädöksissä, saattaa se kuitenkin toisinaan jäädä käytännössä vain yleviksi sanoiksi. Rauhalan mukaan ihmisten samanlaisuuden ja heistä saatavan yleisen tiedon arvostus on viime vuosikymmeninä ilmennyt tavassa korostaa ylenpalttisesti sosiaalisuutta ja yhteisöllisyyttä korkeimpana elämän muotona. Samalla aitoa yksilöllisyyttä on kohtuuttomasti aliarvioitu, jopa paheksuttu. Keinoäly, tietoverkot ja yleinen kognitiotiedekin ovat omalta osaltaan vieneet huomiota ihmisen erityisluonteesta. (Rauhala 1999, 86-87, ) Vaikka aiheemme käsittelee yksilöllisyyden toteutumista palvelutalossa, työssä käsitellään myös yksilövastuista hoitotyötä. Yksilövastuisen hoitotyön mallissa pyritään potilaan yksilöllisyyttä toteuttamaan monipuolisesti. Yksilöllisyys on vahvasti esillä yksilövastuisen hoitotyön kohtaamistilanteissa ja toimintatavoissa. Opinnäytetyö tuottaa tietoa siitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä yksilöllisyyden toteutumiseen ja miten yksilöllisyys ilmenee palvelutalon asukkaiden elämässä. Toivomme, että opinnäytetyömme myötä palvelutalossa asuvien vanhusten kokemukset yksilöllisyyden toteutumisesta tulevat julki ja auttavat hoitohenkilökuntaa antamaan asiakkailleen entistä yksilöllisempää hoitoa ja huolenpitoa.

7 6 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Yksilöllisyyden toteutumisesta hoitotyössä on tähän mennessä tehty vain vähän tutkimuksia. Yksilövastuista hoitotyötä on sitä vastoin tutkittu paljon sekä Suomessa että ulkomailla. Tutustuimme opinnäytetyötämme varten yksilöllisyyttä kuvaavaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin yksilöllisyyden ilmenemisestä hoitotyössä. Lisäksi perehdyimme yksilövastuisen hoitotyön kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, sillä yksilöllisyyden toteutumista edistää yksilövastuisen hoitotyön menetelmien käyttö. Yleisesti yksilövastuisen hoitotyön tutkimuksissa ovat erityisesti hoitajien, organisaatioiden ja hallinnon näkökulmat olleet vahvasti esillä. Opinnäytetyömme tarkoituksena on nostaa vanhusten näkökulma esiin, joten olemme käyttäneet lähteinä tutkimuksia, jotka on tehty erityisesti vanhusten tai ainakin asiakkaan/potilaan näkökulmasta. Osa käyttämistämme tutkimuksista on tehty sairaalaosastoilla, koska palvelutaloja käsitteleviä tutkimuksia on tehty vähän. Palvelutalot hoitoympäristöinä sijoittuvat vanhainkotien ja kotihoidon välimaastoon. 2.1 Yksilövastuinen hoitotyö Yksilövastuisen hoitotyön historiaa Vaikka yksilövastuinen hoitotyö on verraten uusi käsite, ajatuksena se ei ole kuitenkaan uusi. Nykyaikaisen hoitotyön aloittajana pidetään vuosina elänyttä Florence Nightingalea ja hänen aikalaisiaan. Nightingale hoiti sairaita järjestelmällisemmin kuin tuohon aikaan oli tapana. Professionaalinen hoitotyö nykyisessä mielessä oli tuohon aikaan kuitenkin vähäistä. (Hegyvary 1991, 20.) Nightingalen käsitys esimerkiksi hoitajan ja potilaan välisestä suhteesta pätee vielä nykyäänkin. Nightingalen ajatuksissa korostui, ettei sairaanhoitaja hoida sairautta vaan sairasta ihmistä ja hänen tehtävänään on auttaa potilas elämään. Potilaan Nightingale sijoitti kuitenkin passiiviseen rooliin, jossa sairaanhoitaja täyttää kaikki potilaan toiveet ja tarpeet. Yksilövastuisessa hoitotyössähän potilas nähdään tänä päivänä sitä vastoin aktiivisena. Sairaanhoitajaa Nightingale

8 7 kannusti ennen näkemättömään itsenäisyyteen ja tarkkuuteen. Hoitajan tuli kehittää huomiokykyään ja raportointiin tuli kiinnittää huomioita. Nightingale kehotti kehittämään hoitotyön käytäntöä yksilöllisten havaintojen pohjalta. Sairaanhoitajan on tärkeää olla kiinnostunut työstään älyllisesti, teknisesti ja sydämellään. Nightingalen mielestä hoitotyöhön sisältyy menetelmien hallintaa, valpasta aktiivisuutta, uhrautuvaisuutta, työnsä rakastamista, velvollisuuksilleen omistautumista, rohkeutta, hellyyttä ja pyyteettömyyttä. (degraaf, Marriner-Tomey, Mossman & Slebodnik 1994, 76-77; Sorvettula 1998, ) Varsinaisen yksilövastuisen hoitotyön toimintamallin alkuna pidetään Lydia Hallin 1963 New Yorkissa käyttöön ottamaa toimintatapaa (Lohikoski 2000, 9). Hänen teoriansa muistuttaa läheisesti yksilövastuisen hoitotyön mallia, koska siihen sisältyy näkemys professionaalisesta sairaanhoitajasta ensisijaisena potilaan hoitajana. Hallin hoitomallin mukaan omahoitaja huolehtii potilaan hoidon jatkuvuudesta ja koordinoinnista. Lisäksi hoitaja on tilivelvollinen ja vastuullinen potilaastaan. Tässä hoitomallissa hoitotyö on hyvin monimuotoista toimintaa. Professionaalinen hoitaja koordinoi potilaidensa kaikkia hoitoja ja muiden tiedonalojen edustajat toimivat konsultteina hoitajille. (Grandstaff, Gumm, Marriner-Tomey & Peskoe 1994, ) Marie Mantheyn katsotaan olevan yksilövastuisen hoitotyön luoja, jonka ajatuksiin Lydia Hall on vaikuttanut. Mantheyn mukaan yksilövastuinen hoitotyö on hoitosysteemi, jossa toteutetaan ammatillista hoitoa sairaalan byrokraattisesta luonteesta huolimatta. Toimiakseen ammatillisesi hoitajan täytyy yksilöllisesti toteuttaa potilaan tarpeita. Hoitajan ja potilaan välisen suhteen tulisi kehittyä siten, että potilas pystyy itse kontrolloimaan ja olemaan vastuussa terveydestään. (Pontin 1999, 584.) Yksilövastuisen hoitotyön määritelmiä Yksilövastuisen hoitotyön perusteista on käytössä kaksi toisistaan poikkeavaa suuntausta. Ensimmäinen näkemys edustaa käsitystä, että malli on käytännön hoitotyötä ohjaava toimintamalli ja omahoitajana voi toimia lyhyenkin hoitotyön koulutuksen saanut henkilö. Toisen näkemyksen mukaan yksilövastuinen hoitotyö pitää nähdä laajempana, hoitotyön sisältöön vaikuttavana filosofiana, jolloin omahoitajina toimivien pitää olla perus-

9 8 koulutukseltaan sairaanhoitajia. Käytännössä omahoitajien koulutuksen sijaan tulisi tilannetta kuitenkin miettiä potilaan tarpeiden pohjalta. Pitkäaikaissairaiden ja vanhusten hoitotyössä omahoitajana voi toimia perushoitaja, kodinhoitaja tai hoitoapulainen. Hoivatyön ohella he ottavat vastuun siitä, että heidän omien potilaidensa päivistä muodostuu vaihtelevia ja elämisen arvoisia. Hoitotyöhön liittyvissä ongelmissa he saavat asiantuntija-apua työyksikön sairaanhoitajilta. (Iivanainen 1995, ) Yksilövastuisen hoitotyön käsitettä voidaan käyttää myös sekä hoitolaitoksien työnjakomallista että hoidon laatuvaatimuksia ja periaatteita korostavasta hoitofilosofiasta. Filosofiana yksilövastuinen hoitotyö voidaan viedä erilaisiin ympäristöihin. Yksilövastuisen hoitotyön käsitteen alaan ja merkitykseen sisältyy siis eritasoisia aineksia aina sen mukaan, missä asiayhteydessä käsitettä käytetään. (Pontin 1999, 584; Munnukka ym. 2002, 24.) VESA-verkkosanaston mukaan yksilövastuista hoitotyötä ei käytetä asiasanana, vaan siitä käytetään asiasanaa omahoitajajärjestelmä. Lohikosken (2000, 8) mukaan englanninkielinen termi primary nursing on suomennettu yksilövastuiseksi hoitotyöksi, koska on haluttu korostaa sekä vastuuta että yksilöä. Primary nurse -termin suomalaisena vastineena on käytetty ilmaisuja omahoitaja, omasairaanhoitaja, vastuuhoitaja ja lähihoitaja. Omahoitaja ja korvaavat hoitajat noudattavat potilaan kanssa tehtyjä sopimuksia sekä hoitotyön suunnitelmaa. Omahoitaja vastaa tiedon kulusta muille hoitoon osallistuville (Lohikoski 2000, 14). Yksilövastuinen hoitotyö määritellään tärkeäksi kehitysvaiheeksi siirryttäessä kohti ammatillista hoitotyötä. Tämä kehitysvaihe voidaan ajatella osana hoitotyön kehitysvaiheiden portaikkoa tai jatkumoa. Kehitys alkaa tehtäväkeskeisestä hoitotyön mallista, josta se etenee ryhmätyötä toteuttavaan malliin. Seuraava vaihe, modulaarinen hoitotyö, nähdäänkin jo selvänä lähestymisenä kohti yksilövastuista hoitotyötä. Sitä seuraava vaihe edustaa yksilövastuista hoitotyötä, joka alkaa tavoittaa jatkumon korkeinta tasoa, ammatillista hoitotyötä. (Kylävalli 1995, 3, 4.) Mantheyn mukaan tehtäväkeskeistä ja ryhmätyötä toteuttavat mallit kuuluvat byrokraattiseen hoitotyöhön, jossa on ennalta asetettuja määräyksiä ja hoitaminen suoritetaan siinä ottamatta huomioon potilaan tarpeta. Hän näkee ryhmätyömallissa ongelmallisena työntekijän henkilökohtaisen vastuun puuttumisen. Hoitaminen on siinä pirstoutunutta ja kommunikointi ongelmallista. Yksilövastuinen hoitotyö on byrokrattisuuden sijaan sitä vastoin suoraa vuorovaikutusta. Mantheyn mielestä hoidon antaja on myös hoidon suunnittelija ja potilaan tulee olla

10 9 aktiivisesti mukana hoidon suunnittelussa. Hoitajan ja potilaan välinen vuorovaikutussuhde on tärkeää. (Pontin 1999, ) Kylävallin mukaan Robertsin, Farbanksin, Shuklan & Turnerin ja Haaviston tutkimusten tulokset ilmaisevat kuitenkin yksilöllisyyden toteutuvan ryhmätyötä toteuttavissa työyksiköissä yhtä hyvin tai joskus jopa paremminkin kuin yksilövastuisen hoitotyön mallia toteuttavilla osastoilla (Kylävalli 1995, 13, 16). Jos yksilövastuista hoitotyötä ajatellaan ainoastaan työnjakomallina, voidaan hoitotyöhön orientoitua eri tavoin eli asiantuntija-, potilas- tai yhteistyölähtöisesti. Tällöin ei vielä oteta kantaa toiminnan ihmislähtöisyyteen, jolloin yksilövastuinen hoitotyö voi olla jopa toista ihmistä esineellistävää. Vasta yhteistyön korostaminen ohjaa hoitotyön näkökulmaa kohti dialogia. (Munnukka & Aalto 2002, 27.) Munnukka määrittelee yksilövastuisen hoitotyön potilaan ja omahoitajan, kahden yhdenvertaisen ihmisen, yhteistyösuhteeksi, jossa molemmat työskentelevät potilaan senhetkisen terveyden edistämiseksi. Potilas elää ainutlaatuista elämäntilannettaan ja omahoitaja tuo yhteistyösuhteessa potilaan käyttöön henkilökohtaisen ammatillisuutensa. Yhteistyösuhteessa potilas voi kokea läheisyyttä, turvautua toiseen ihmiseen ja tulla oikeaan aikaan autetuksi. Kahdenkeskisessä suhteessa potilas voi lisätä tietoisuutta itsestään ja näin avautuvien mahdollisuuksien kautta edistää terveyttään ja saada energiaa, jonka avulla hän voi hallita omaa elämäänsä. Yhteistyö edellyttää aikaa ja jatkuvuutta. Yhteistyösuhteen lähtökohtana ovat potilaan ajatukset, puheet ja toiminta. Hoitaminen ei perustu ongelmien määrityksiin ja ammatillisen tietämyksen ensisijaisuuteen, vaan ihmisten ainutkertaisiin, yksilöllisiin mahdollisuuksiin. (Munnukka 1993, 99.) Munnukan ja Aallon mukaan auttaminen lähtee siis ihmisen tilanteeseen perehtymisestä, kuulemisesta ja toisen elämänhallinnan tunnistamisesta. Läheisyydessä on tärkeää yksilöllisyyden hyväksyminen. Oikeaan aikaan autetuksi tuleminen on sitä, että potilaan toiveita toteutetaan ja hänen etunsa asetetaan tärkeäksi. Oikeahetkisyys merkitsee merkityksellisten hetkien ymmärtämistä ja niiden luomista. Todelliseen potilaan ja hoitajan dialogiseen suhteeseen sisältyy myös kärsimyksen jakaminen. Tällöin hoitaja saa kosketuksen potilaan kärsimykseen ja kantaa osaa siitä itsessään. Toisen ihmisen kohtaaminen ihmisenä edellyttää rohkeutta sietää ja arvostaa toisen erilaisuutta. (Munnukka & Aalto 2002, 27 28, 62.)

11 10 Parviaisen mukaan yksilövastuisessa hoitotyössä potilaan yksilöllisyys nähdään monivivahteisena ja yksilöllisyys määritellään kattavasti. Yksilövastuisen hoidon ihmiskäsityksen mukaan potilas on psyykkinen, hengellinen ja kokeva ihminen. Ihmistä tarkastellaan ainutkertaisena yksilönä, jonka omaa arvomaailmaa, tunteita ja tahtoa arvostetaan. Tavoitteena pidetään elämän mielekkyyttä, jossa potilas tuntisi kokonaisvaltaista hyvänolon tunnetta, identiteetin säilymistä ja kokemusta kuulluksi tulemisesta. Ihmisarvon kunnioitus, empaattinen suhtautuminen, luottamus, avoimuus ja persoonallinen hoitosuhde ovat yksilövastuisessa hoitotyössä keskeisesti esillä. (Parviainen & Pelkonen 1998, 61, 79.) Potilaslaki sisältää potilaan hoitoon ja kohteluun liittyviä keskeisiä periaatteita, kuten potilaan itsemääräämis- ja tiedonsaantioikeuden sekä yksityisyyden kunnioittamisen. Tästä laista voidaan johtaa useita yksilövastuisessa hoitotyössä toimivan hoitajan työn lähtökohtia. Suomessa yksilövastuisen hoitotyön lähtökohtia ei siis ohjaa ainoastaan yksilövastuisen hoitotyön ideologia vaan myös laki (Lohikoski 2000, 10). Koska potilaslain mukaan hoidon ja kohtelun periaatteet liittyvät yksilöllisyyteenkin, ovat yksilövastuinen hoitotyö ja yksilöllisyyden huomioiminen mielestämme tässä suhteessa sama asia. Yksilövastuisessa hoitotyössä potilaan yksilöllisyyttä painotetaan vahvasti psykologiselta kannalta ja potilas nähdään hoidon subjektina, täysivaltaisena toimijana Yksilövastuisen hoitotyön ihmiskäsitys Yksilövastuisen hoitotyön taustalla vaikuttava ihmiskäsitys ohjaa merkittävällä tavalla käytännön tasolla tapahtuvaa hoitamista. Ihmiskäsityksen tehtävänä on paljastaa, millaisissa olemisen perusmuodoissa ihminen on todellistunut. Hoitotieteen ihmiskäsityksen tulisi perustua näkemykseen kokonaisvaltaisesta eli holistisesta, elävästä ihmisestä. Lauri Rauhala analysoi ihmiskäsityksessään ihmisen olemassaoloa tavalla, joka sopii yhteen hoitotyön ymmärtävän perinteen kanssa. (Munnukka & Aalto 2002, 9, 12, 15, 26.) Rauhala esittää ihmisen olemassaolon kolmijakoisena, johon kuuluvat kokemuksellisuus eli tajunnallisuus, orgaaninen olemuspuoli eli kehollisuus ja situationaalisuus eli

12 11 hänen suhde elämäntilanteeseen. Ihmisessä nämä kolme olemassaolon ulottuvuutta läpäisevät vastavuoroisesti toisensa ja muuntavat samalla toistensa olemassaolon ehtoja. Tämän kolmitahoisen vuorovaikutuksen johdosta ihminen on jatkuvasti toiseksi tulemisen tilassa ja tämä kolmitahoisuus kuuluu myös persoonana olemiseen. Itse asiassa persoona voi olla olemassakin vain siinä kompleksisuudessa, jota nämä ihmisen olemuspuolet yhdessä edustavat. Ihmistä persoonana tarkasteltaessa tulee ilmeiseksi hänen ainutlaatuisuutensa. Ainutkertaisessa persoonassa ihmisen olemassaololle tunnustetaan hänen yksilöllisyytensä ja yksityisyytensä loukkaamattomuus. (Rauhala 1999, 29, 70, 72.) Tajunta on inhimillisten kokemusten kokonaisuus. Tajunnallisuuden olemus on mielellisyyttä, jossa ihmisen olemispuoli kehkeytyy mielien eli merkitysten antajien ilmenemisessä ja niiden keskinäisessä organisoitumisessa. Yksilö havaitsee tai toteaa tajunnan ainoastaan sen sisältönä, hän ei siis koskaan havaitse tajuntaa itseään. Mielen asettuessa tajunnassa suhteeseen jonkun asian tai ilmiön kanssa siten, että yksilö ymmärtää tuon asian kyseisen mielen avulla joksikin, syntyy merkityssuhde. Merkityssuhteessa ihminen asettuu ymmärrettävällä tavalla suhteeseen tilanteeseensa. Tajunnassa esiintyy myös erilaisia tiedostamisen asteita ja on tilanteita, jolloin mieli ei ilmene selvästi tai asetu täsmälliseen suhteeseen mihinkään ilmiöön, asiaan tai esineeseen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi ahdistus. Tajunnassa tapahtuu merkityssuhteiden jatkuvaa uudelleen jäsentymistä, unohdusta ja tiedostamattomaan häipymistä sekä uudelleen muistiin palautumista. Vanha kokemustausta toimii ymmärtämisyhteytenä, johon suhteutuen uusi mieli organisoituu merkityssuhteeksi ja tulee osatekijänä mukaan maailmankuvan muodostumiseen. Tajunnallinen tapahtuminen on sen oman historian varassa etenevää ja tätä historiaansa jatkuvasti kartoittavaa merkityssuhteiden organisoitumista. Yksilöllinen tajunta on kokonaisuus, jonka sisällä tietoisuus ja tiedostamaton aaltoilu tapahtuu elämäntilanteen ja maailmankuvan kulloistakin dynamiikkaa myötäillen. Maailmankuva on ihmisen olemassaolon säätelyssä ratkaisevan tärkeä ja se on ajallisuuden puitteissa yksilöllisesti nopeasti muuttuva. (Munnukka & Aalto 2002, 16; Rauhala 1983, 27-29; Rauhala 1999, 37-38, 42.) Kehollisuus ihmisen olemassaolon perusmuotona sisältää aina aineellis-orgaanisen koskettavan lähivaikutuksen. Mikään sen piirissä ei tapahdu käsitteellisesti, vaan vain aineellisen koskettavasti. Elintoiminnat jatkavat ja täydentävät toistensa alkamia prosesse-

13 12 ja monin eri tavoin. Vaikka erilaiset järjestelmien välisten toimintayllykkeiden siirrot jonkinlaisina tehtävänantoina ovat etäisesti analogisia ihmisen tajunnan symbolien avulla tapahtuvalle informaation välitykselle, ei niissä kuitenkaan ole kyseessä loogisesti samantasoinen tapahtuma. Orgaanisen elämän piirissä elintoimintojen keskinäinen informaatio on ihmisen kokonaisuuden kannalta paljon luotettavampaa kuin tajunnan niistä antamat symboliset tulkinnat. Orgaanisen elämän eri ilmentymien ymmärtäminen edellyttää kuitenkin myös mielekkyysperiaatteen huomioon ottamista. Mielekkyyttä tarkasteltaessa yksityiskohtaisesti osoitetaan, miten jotkin elintoiminnalliset prosessit kietoutuvat toimiessaan kokonaisuudessa vallitsevien sekä olemassaoloa ja elämää ylläpitävien tapahtumisperiaatteiden kanssa. (Rauhala 1983, ) Keholla on tärkeä osa ihmisen todellistumisessa. Kehon ulottuvuuksien avulla olemme reaalisia. Elämme ja havaitsemme kehon kautta muodostuvissa ulottuvuuksissa. (Munnukka & Aalto 2002, 19.) Rauhalan holistiseen ihmiskäsitykseen sisältyy näkökulma ihmisen olemassaolosta situaation kautta. Situationaalisuudella tarkoitetaan ihmisen kietoutuneisuutta todellisuuteen oman elämäntilanteensa kautta ja mukaisesti. Se on ihmisen ainutkertainen elämäntilanne ja todellisuuden osa, johon yksi ihminen joutuu suhteeseen joko kohtalonomaisesti tai itse valitsemalla. Kun ihmisen situationaalisuuden kaikki osatekijät kootaan yhteen, ei löydy toista ihmistä, jonka situationaalisuus olisi samanlainen. Ohjatessaan elämänsä kulkua persoonallisissa valinnoissaan jokainen ihminen kehittää situationaalisuuttaan elämänsä aikana yhä suurempaan yksilölisyyteen. (Munnukka & Aalto 2002, 24; Rauhala 1983, 36.) Situaation rakenne jaetaan konkreettisiin ja ideaalisiin tekijöihin. Konkreettiseen rakennetekijään ollaan pääsääntöisesti suhteessa kehon kautta. Konkreettisia rakennetekijöitä ovat esimerkiksi ravinteet ja lepo. Ainoastaan tajunnan tarjoaman kanavan kautta sitävastoin ovat ihmisen kokonaisuuteen suhteessa esimerkiksi sellaiset ideaaliset rakennetekijät, kuten arvot ja normit. (Rauhala 1983, 35.) Situationaalisuus on kehon ja tajunnan välttämätön realisoitumisehto. Ihminen tulee todellisena olemassa olevaksi vasta suhteessa maailmaan. (Munnukka & Aalto 2002, 20.)

14 Yksilövastuisen hoitotyön periaatteet Yksilövastuisen hoitotyön toimintamallin keskeisiä periaatteita ovat vastuullisuus, itsenäisyys, koordinointi ja kattavuus (Hegyvary 1991, 17). Näiden periaatteiden lisäksi yksilövastuisen hoitotyön periaatteisiin liitetään toisinaan myös jatkuvuus ja yksilöllisyys. Vastuullisuuden periaate sisältyy kaikkiin hoitotyön alueisiin. Näitä alueita ovat potilashoitaja-vuorovaikutussuhde, hoitotoiminnot, hoitotyön kirjaaminen, tiedottaminen, yhteistyö ja hoitotyön kehittäminen. Vastuullisuuden periaatteen mukaan hoitajan ja potilaan tulisi osallistua yhdessä hoitotyön prosessin eri vaiheisiin eli hoitotyön tarpeen arviointiin, hoitotyön suunnitteluun, hoitotyön toteuttamiseen ja vaikutusten arviointiin. (Kylävalli 1995, 7-8, 12.) Yhteistyösuhteeseen sitoutuessaan omahoitajan ei tule suostua sellaisiin järjestelyihin, jotka vaikeuttavat potilaan asioiden hoitamista. Tämä on vastuullisuutta suoraan potilaalle, joka on omahoitajalle yhteistyösuhteen lähtökohta. Jotta omahoitaja kykenee tehokkaasti huolehtimaan potilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, hänen on tavattava potilastaan, paneuduttava potilaan asioihin ja hoidettava häntä aina työvuorossa ollessaan. (Munnukka & Aalto 2002, 64.) Itsenäisyyden periaatteen mukaan omahoitajan tulee tehdä asiantuntemuksensa piiriin kuuluvat potilaan hoitotyötä koskevat päätökset ja tukea potilasta osallistumaan hoitoonsa. Potilaalla on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä valinnat häntä koskevissa hoitoon liittyvistä asioista. (Kylävalli 1995, 8, 9.) Koordinoinnin periaatteessa pitää omahoitajan organisoida potilaan hoitoon liittyvät asiat kokonaisuudeksi kommunikoimalla mahdollisimman suoraan eri osapuolten kanssa. (Munnukka & Aalto 2002, 42.) Tämä periaate toteutuu, kun potilas havaitsee häntä koskevien ja toimintaan vaikuttavien asioiden olevan kaikkien hoitoon osallistuvien tiedossa. Potilaalla tulee myös olla riittävät tiedot osaston päiväohjelmasta ja omien hoitojensa ajankohdista. (Kylävalli 1995, 9-10.) Potilaan hoitoa koskevien toimintojen tulee tapahtua oikea-aikaisesti. Lisäksi niiden tulee edetä johdonmukaisesti tavoitteiden suuntaisesti ja muodostaa eheä kokonaisuus. Koordinointiin kuuluu myös korvaavien hoitajien nimeäminen siten, että potilaan tarpeet tulevat huomioon otetuksi. (Iivanainen 1995, 30.)

15 14 Kattavuuden periaatteella tarkoitetaan potilaan huomioon ottamista kokonaisvaltaisesti. Sen toteuttaminen edellyttää yksilöllistä hoitotyön suunnitelmaa kullekin potilaalle. Omahoitajan tulee huolehtia potilaan kaikista hoitotoimista työvuoron aikana. Kattavuudessa potilaan toiveita jatkohoidon osalta kunnioitetaan ja vuorovaikutussuhde potilaan ja hoitajan välillä on luottamuksellinen. Kattavaa hoitoa antaa moniammatillinen työryhmä, jonka toimintoja omahoitaja koordinoi. (Kylävalli 1995, ) Jatkuvuuden periaatteessa omahoitaja vastaa tiedon kulusta muille hoitoon osallistuville (Kylävalli 1995, 11). Jatkuvuutta turvataan hyvällä työvuorosuunnittelulla. Hoitojakson päätyttyä kotiutuminen tai toiseen hoitolaitokseen siirtyminen valmistellaan huolellisesti. (Iivanainen 1995, 30.) Potilaan on saatava tietoa oikeaan aikaan ja ymmärrettävä oman hoitonsa kannalta merkittävät asiat. Turvallisuutta lisää se, että potilas tietää, milloin omahoitaja on työssä ja saatavilla sekä tieto siitä, kenen puoleen voi kääntyä, kun omahoitaja ei ole työssä. (Munnukka ym. 2002, ) Jatkuvuuden periaatteen toteutuessa potilaan ei tarvitse toistaa samoja asioita eri hoitajille. Riittää, kun hän on kerran maininnut asiasta omalle hoitajalleen, jonka tehtävänä on huolehtia tiedottamisesta muille potilaan hoitoon osallistuville. Hoidon jatkuvuus toteutuu silloin, kun potilaan hoito on yhtä tehokasta ympäri vuorokauden. (Kylävalli 1995, ) Yksilöllisyyden periaatteeseen kuuluu potilaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen ja niiden tyydyttäminen hoitotyön toimin. Inhimilliset tarpeet ovat yksilöllisiä ja ne ovat edellytyksenä tasapainoisen elämän ylläpitämiselle. Inhimillisten tarpeiden tyydyttäminen ja niiden yksilöllisyyden ja eheyden kunnioittaminen kuuluvat nimenomaan hoitotyöhön. (Kylävalli 1995, 12, 47.) 2.2 Yksilöllisyys hoidon laadun osatekijänä Yksilöllisyyden määritelmiä Laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrittelee yksilöllisyyden potilaan oikeutena, joka tulee ottaa huomioon potilaan hoidon järjestelyssä ja kohtelussa. Tässä laissa yksilöllisyys tarkoittaa potilaan yksilöllisiä tarpeita, joita voivat olla esimerkiksi äidinkieli,

16 15 vakaumus ja kulttuuri. Lain mukaan yksilöllisyyttä huomioidaan potilaan tiedonsaantioikeudella ja itsemääräämisoikeudella. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä liittää yksilöllisyyteen läheisesti myös potilaan yksityisyyden. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön näkökulmasta potilaan yksityisyyttä tulee huomioida esimerkiksi salassapitovelvollisuudella ja tietosuojalla. (Onnikki & Ranta 2001, , 1850.) Perustuslaissa yksilöllisyys huomioidaan jokaisen oikeutena ihmisarvoiseen kohteluun, jossa ihmisarvoa ei mitata pelkästään hyötynäkökohdilla (Voutilainen & Isola 1998, 92). YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa vuodelta 1948 yksilöllisyys tulee esiin ihmisen kunnioittamisessa riippumatta rodusta, varallisuudesta, asemasta tai poliittisesta mielipiteestä. Myös sairaanhoitajien eettisissä ohjeissa korostetaan potilaiden yksilöllisyyttä. Yksilöllisyyden käsite liittyy läheisesti myös persoonallisuuteen. Ihmisen persoonallisuus on yhtäaikaa sekä muuttuva että pysyvä. Yksilöllisyyden ja persoonallisuuden yhtäläisyys on se, että toiminta ja kokemukset muovaavat molempia koko elämän ajan. (Koskinen, Aalto, Hakonen & Päivärinta 1998, 107.) Ihmisen muuttuessa jatkuvasti, koko elämänsä ajan, ei voi tunnistaa mitään sellaista yksilöllisyyttä, joka voisi olla pysyvää. Yksilöllisyyttä voi ainoastaan luonnehtia ja koettaa eri tavoin tunnistaa ihmisestä. Parsen mukaan ihmisen yksilöllisyys ilmenee merkityksistä, joita yksilö eri asioille elämässään antaa. Jokainen uusi kokemus on erilainen ja merkitykset muuttuvat kokemusten myötä. Ihmisten välillä on myös samankaltaisuutta, vaikka jokainen ihminen onkin ainutlaatuinen yksilö. (Laitinen ym. 2000, ) Koskisen mukaan vanhenemisen tutkimus on osoittanut, että ihminen on kaikissa suhteissa yksilöllisempi vanhana kuin nuorena tai keski-iässä. Vanhuuden yksilöllisyys ja moni ilmeisyys ovat suurimpia haasteita nykyajan vanhustyölle. Tänä päivänä puhutaan kokemuksellisesta vanhenemisesta, johon kuuluu vanhan ihmisen subjektiivinen arviointi omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan. (Koskinen ym. 1998, ) Yksilöllisyyden huomioimista hoitotyössä käsitellään paljon hoitoalan kirjallisuudessa. Sillä tarkoitetaan sitä, että jokaisella potilaalla on oikeus tulla kohdelluksi yksilönä ja hänen toivomuksiaan tulee kunnioittaa. Karjalainen kuvaa Parsen Human Becoming - teoriaa, jonka mukaan yksilö on oman elämänsä asiantuntija ja osaa tehdä parhaat ratkaisut oman elämänsä suhteen. Hoitohenkilökunnan tulee tukea näitä yksilön pyrkimyksiä. (Karjalainen 1995, 27.)

17 16 Ihmisen yksilöllisyyden kunnioittamiseen kuuluu se, että hänen vapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan ja hän saa itse ottaa vastuun tekojensa seurauksista. Ihmisellä on oikeus omiin arvostuksiinsa, vakaumukseensa, maailmankatsomukseensa ja elämäntyyliinsä, ja hänellä on oikeus elää niiden mukaisesti. Ihmisellä on oikeus myös siihen, että hänen muistojaan ja kokemuksiaan sekä tulevaisuuden suunnitelmiaan kunnioitetaan. (Kalkas & Sarvimäki 1994, ) Asiakaskeskeinen toimintatapa mahdollistaa yksilön voimavarojen mukaisen ja optimaalisen avun suunnittelun. Toiminta hoitotyössä perustuu tasavertaiseen ja avoimeen vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa. Hyvän vuorovaikutussuhteen merkitys hoidon onnistumiselle on keskeinen. Myös potilasasiamiehelle tulevissa potilaiden valituksissa korostuu eniten potilaiden tyytymättömyys saamaansa kohteluun. Tulevaisuudessa asiakkaan rooli korostuu. Aktiivisen hoitoon osallistumisen edellytyksenä on hyvin toimiva ja tasavertainen yhteistyösuhde asiakkaan ja hoitotyön henkilöstön välillä sekä tiedon saaminen omaan terveyteen liittyvistä asioista, hoidosta ja hoitovaihtoehdoista. (Perälä 1997, ) Tässä tutkimuksessa yksilöllisyydellä tarkoitetaan ihmisen kunnioittamista ainutlaatuisena yksilönä. Yksilöllisyys on kokonaisvaltainen eri elämänalueilla toteutuva asia. Yksilön kokemusten ja mielipiteiden arvon korostaminen on mielestämme tärkeää. Näin tutkimuksemme yksilöllisyyden määrittelyn taustalla ovat yksilöllisyyttä käsittelevien tutkimusten, etenkin Kassaran (1997) ja Eintolan (1995) tutkimusten kuvaamat yksilöllisyyden määritelmät. Lisäksi yksilövastuiseen hoitotyöhön kuuluva yksilöllisyys sisältyy myös tutkimuksemme yksilöllisyyden määrittelyyn Aikaisempia tutkimuksia Tässä työssä käyttämämme tutkimukset ovat pro gradu tutkielmia ja raportteja sekä väitöskirja ja lisensiaattityö. Mukana on myös pari artikkelia. Kassara (1997) on kehittänyt yksilöllistä hoitotyötä kuvaavan teoreettisen mallin. Tutkimusta varten hän on haastatellut sairaalaympäristössä potilaita ja hoitajia sekä osallistunut asiantuntijaryhmän keskusteluihin. Kassaran mukaan yksilöllisyyteen ja yksilölliseen hoitotyöhön si-

18 17 sältyy ajatus, että ihminen on kokonaisuus ja ainutkertainen yksilö, jolla on ihmisarvo ja oikeudet. Jokaisella on omat tapansa, tottumuksensa, taustansa ja toiveensa sekä kokemuksensa, arvostuksensa, reviirinsä ja tahtonsa. Jokaisella ihmisellä on myös omat vaivansa ja mielipiteensä sekä pelot, surut ja ahdistukset, jotka tulee hoitotyössä ottaa huomioon ja tulohaastattelussa selvittää. Yksilöt ovat erilaisia keholtaan, sosiaalisten suhteiden perusteella ja psyykeltään. (Kassara 1997, 73.) Yksilöllisyyden toteutuminen hoitotyössä edellyttää pohdintoja siitä, mitä yksilöllisyydellä tarkoitetaan ja mikä merkitys sillä on potilaille ja hoitajille. Yksilöllisyydellä hoitotyössä tarkoitetaan sitä, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja erilainen. Olennaista on kokemus, että on tullut huomioiduksi yksilönä. Yksilöllisyys on ihmisessä myös salaisuus, mutta ihminen itse paljastaa siitä sen, minkä haluaa. Toista ihmistä ei voi koskaan täysin tuntea, vaan aina jää jotain salaisuudeksi. Ihmistä ei koskaan tule määrittää etukäteen, vaan häneltä kysytään kulloinkin, mitä hän haluaa ja tarvitsee. (Kassara 1997, 27.) Yksilöllisyyden havaitseminen ja huomioiminen on prosessi erilaisine vaiheineen. Prosessissa voidaan havaita tasoja ja syvenemistä aikaa myöten, mutta lyhytaikaisessakin kohtaamisessa voidaan saada aikaan merkityksellisiä yksilöllisyyden kokemuksia. Lisäksi yksilöllisyyden kunnioittamisella on merkitystä. Kohtelu, jossa yksilö samaistetaan massaan, koetaan loukkaavana ja ihmisarvoa alentavana. Hoitotyössä yksilöllisyyden huomioiminen koetaan hoitotyön laadun paranemisena. (Kassara 1997, ) Yksilöllisyyden toteutuminen edellyttää, että hoitotyössä toteutuu monia erilaisia arvokkaiksi koettuja periaatteita. Näitä periaatteita ovat ihmisarvo, tasa-arvo, kokonaisvaltaisuus, vapaus, vastuu, velvollisuus, mahdollisuus valita ja päättää, palvelun idea, joustavuus ja huomaavaisuus. Yksilöllistä hoitotyötä toteutetaan käyttämällä erilaisia hoitotyön menetelmiä potilaiden yksilöllisten tarpeiden vaatimalla tavalla. Hoitotyön menetelmiin kuuluvat kysely, haastattelu, dialogi ja havainnointi sekä kuulollaolo, tuntosarvet, kommunikaatio, vuorovaikutus ja hoitotyön prosessin vaiheet. Yksilöllisyyden kokemus hoitotyössä paranee, kun otetaan huomioon millainen potilas on ja annetaan hänen vaikuttaa hoitoonsa. Potilaan ikään, kulttuuriin ja persoonaan, asenteisiin, tapoihin ja tottumuksiin tulee kiinnittää huomiota. Yksilöllisyyden kokemukseen vaikuttavat myös hoitaja, työyhteisö ja organisaatio. Siihen vaikuttavat muun muassa hoi-

19 18 tajan ikä, persoona, kokemus ja koulutus sekä rooli, asenteet, käytös ja johtaminen. (Kassara 1997, ) Peiponen on tutkimuksensa perusteella laatinut vanhusten ympärivuorokautisesta hoidosta ja palvelusta laatukriteeristön, joka pohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijakyselyyn ja vanhustenhoitoyksiköiden tekemiin itsearviointeihin. Peiposen mukaan siirtyminen omahoitajajärjestelmään merkitsee merkittävää laatutason nousua hoitoyksikön asiakkaiden hoidossa. Vanhusten ympärivuorokautista hoitoa ja palvelua tarjoavissa laitoksissa ja palveluasumisen yksiköissä asukkaat viettävät elämänsä viimeiset vuodet ja asuminen näissä yksiköissä voi olla hyvin pitkäaikaista. Toiminnan asianmukaisen järjestämisen ja kokonaisvaltaisen arvioinnin kannalta on tärkeää, että huomiota kiinnitetään hyvän hoidon ja palvelun lisäksi asukkaiden elämän laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Näitä tekijöitä ovat hyvä asuinympäristö, tarkoituksenmukaiset tilat, toiminnan johtaminen ja huolehtiminen myös asukkaita hoitavasta henkilökunnasta. (Peiponen 2004, , 135.) Hallila (1996) on luokitellut ja arvioinut hoitotyön käytännön laatuvaatimuksia keräämällä aineistoa kyselylomakkeella 1197:stä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiosta. Hoitotyön laatuvaatimusten arvioinnin tarkoituksena oli selkeyttää hoitotyön laatuvaatimuksissa käytettäviä käsitteitä. Hänen tutkimuksessaan hoitotyön toimintaa kuvaavista arviointikohteista korostuivat potilaan vastaanottaminen ja opettaminen sekä yksilöllisyys hoitotyössä. (Hallila 1996, 1, 74.) Eintola (1995) on tutkinut hoitotyöntekijöiden käsityksiä vanhuksen yksilöllisyyden ilmenemisestä hoitotyössä vanhainkodin sairasosastolla. Hänen mukaansa vanhuksen yksilöllinen erilaisuus ilmenee hänen henkilökohtaisen elämänhistoriansa vaikutuksessa, olemisen tavan erityisominaisuuksissa, vanhuksen ja ympäröivän maailman suhteen erityislaadussa sekä jokaisen vanhuksen omaleimaisissa elämää rikastuttavissa voimissa. Vanhuksen yksilöllisyys saa sisältönsä menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta, joten sen ilmeneminen ei ole riippuvaista ainoastaan nykyhetkestä. Menneisyys vaikuttaa elämänkokemuksina ja muistoina, jotka ovat muokanneet vanhusta ja joita hän voi muistella. Nykyisyydessä on keskeistä vanhus omassa elämäntilanteessaan mahdollisuuksineen ja rajoituksineen. Nykyhetkessä on lisäksi vaikuttamassa elämänhistoria sekä konkreettinen ja abstrakti ympäristö. Tulevaisuus on läsnä nykyhetkessä

20 19 toiveissa ja odotuksissa. Tulevaisuuteen suuntautuneita ovat myös vanhuksen elämää kantavat voimat. (Eintola 1995, 68.) Merkittävää on vanhuksen kokema turvallisuuden tunne. Turvallisuuden tunnetta luo tutunomainen ympäristö, jossa on muistoja omasta kodista. Vanhusta hoitavien henkilöiden vaihtuminen aiheuttaa levottomuutta, mutta oma nimetty hoitaja tai pieni vanhusta hoitava ryhmä, johon vanhus kykenee tutustumaan, näyttää rauhoittavan vanhusta. Myös hoitotyöntekijällä on tällöin mahdollisuus tutustua vanhukseen ja hän oppii ymmärtämään vanhusta heikkojenkin viestien perusteella. Omahoitaja on keskeisessä asemassa vanhuksen turvallisuudentunteen ylläpitäjänä. (Eintola 1995, 72.) Ranta on tutkinut vanhuksen kotona selviytymistä tukevia tekijöitä haastattelemalla 20:tä 75 vuotta täyttänyttä kotona asuvaa vanhusta. Rannan mukaan vanhuksen kotona selviytymiseen vaikuttaa kokemus omasta pärjäämisestä, jota tukee yksilöllinen elämänmalli ja vapaus. Yksilöllinen elämänmalli sisältää luottamusta itseen, rohkeutta, elämänhalua, tyytyväisyyttä ja toivoa. Oma koti asumismuotona on vanhuksille tärkeä, sillä koti mahdollistaa vapauden suunnitella elämää ja itse määrätä tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Ympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka vanhukset kokevat tärkeiksi selviytymiselleen, ovat erilaiset yhteiskunnalliset palvelut ja tiedot niistä. Myös hyvät ihmissuhteet vanhukset kokevat tärkeiksi. (Ranta 1994, ) Tenkanen (2003) arvioi kotihoitohenkilöstön yhteistyömuotojen kehittymistä ja niiden merkitystä vanhusten elämänlaadun näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona ovat vanhusten haastattelut ja asiakirjat sekä kotihoidon ryhmähaastattelut ja kehittämisasiakirjat. Tenkasen mukaan apua tarvitsevat vanhukset kokevat kotihoidosta saadun avun ja tuen kotona asumisen elinehdoksi. Kiinnittämällä huomiota kotihoidon suunnitteluun vaikutetaan vanhusten kotona selviytymiseen siten, että vanhusten elämäntilannetta ja palvelutarvetta tarkastellaan kokonaisuutena tehtäväkeskeisyyden sijaan. Vanhusten elämänlaatuun vaikutetaan arvioimalla vanhusten avun tarvetta elämäntilanteen muuttuessa ja vanhusten oman toimintakyvyn laskiessa. Vanhusten elämänprosessit ovat hyvin yksilöllisiä ja edellyttävät kotihoidon työryhmiltä paneutumista asiakkaiden tilanteeseen aina uudelleen muutosten tapahtuessa. (Tenkanen 2003, )

21 20 Päivärinta (1996) on tutkinut palvelutalon asukkaiden asumiskokemuksia elämänlaadun näkökulmasta. Hän on haastatellut viiden eri puolilla Suomea sijaitsevan palvelutalon asukkaita. Raportissa todetaan, että palveluasumiseen sisältyy yksilöllinen mahdollisuus selviytymiseen ja itsenäiseen elämään. Tyytyväisyys palvelutaloissa rakentuu pienistä kokemuksellisista arkielämän osasista, jotka muodostavat toimivan verkoston, ja asukkaalla tulee olla hänen itsensä tunnistama paikka tuossa verkostossa. Asukkaan kokema sisäinen ja ulkoinen itsenäisyys ovat tyytyväisyyden tukirakenteita. Palvelutalo tuo asukkaan elämään paljon uusia asioita ja voimia, jotka ohjaavat ja rajoittavatkin, mutta luovat myös mahdollisuuksia ja vuorovaikutussuhteita, joita hänellä ei aikaisemmin elämässään ole ollut. (Päivärinta 1996, 13, ) Pesola ja Karjalainen (1999) ovat tutkineet fyysisesti huonokuntoisten vanhusten ryhmäkotien toimintaa sekä asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista elämänlaatua. Projektin tiedonkeruu toteutettiin vanhusten ryhmäkodeissa, joita tutkimuksessa on mukana yhteensä 17. Haastatteluihin osallistui 116 ryhmäkodin asukasta ja työntekijöiden kyselyyn vastasi 91 ryhmäkodissa työskentelevää henkilöä. (Pesola ja Karjalainen 1999, 1, 82, 95.) Ryhmäkodit jaetaan tutkimuksessa kolmeen ryhmään ryhmäkotien asukasmäärien mukaan. Pienissä ryhmäkodeissa on korkeintaan kuusi asukasta, keskikokoisessa ryhmäkodeissa 7-8 asukasta ja suurissa 9 tai enemmän. Suurissa ryhmäkodeissa on eniten huonokuntoisia asukkaita. Niiden toimintaan saattaa liittyä riski laitosmaisen toiminnan ja hoidon mallista. Suuret ryhmäkodit, joissa on huonokuntoisia asukkaita, vaativat myös yöaikaisen henkilökunnan. Vaikka siten turvataankin asukkaiden yöaikainen hoidon tarve ja mahdollisuus asua samassa paikassa mahdollisimman pitkään, saattaa samalla asukkaiden kodinomainen asuminen ja yksilöllisyys vähetä. (Pesola ja Karjalainen 1999, 92.) Tutkimustulosten mukaan tärkeimpiin ryhmäkodin kehittämisen tarpeisiin kuuluu henkilökunnan lisääminen ja ryhmäkodin toimintasuunnitelman laatiminen käytännön tasolle saakka. Henkilökunnan lisäämisellä toivotaan saatavan lisää aikaa vanhusten yksilölliseen hoitamiseen. Työntekijöiden vähyyden lisäksi ongelmallisena koetaan myös kovin heterogeeninen asukasryhmä. Fyysisesti huonokuntoiset ja dementoituvat tarvitsevat erilaista viriketoimintaa ja yhdessä olon järjestäminen olisi helpompaa, jos kaikki

22 21 ryhmäkodin asukkaat olisivat henkisesti samantasoisia. (Pesola ja Karjalainen1999, ) Isola ja Kylmä (1999) tarkastelevat artikkelissaan vanhusten hoidon laadun mittaamiseen liittyviä kysymyksiä. Heidän mukaansa vanhusten erilaisuus ja ainutkertaisuus edellyttävät henkilökunnalta yksilöllistä kohtaamista vuorovaikutustilanteissa. Kun pyritään vanhuksen kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin edistämiseen, on tunnettava vanhuksen elämänkulkua ja selvitettävä hänen näkemyksensä hyvästä hoidosta. Hoidon laatua on vaikea mitata ja määritellä sen kulttuuri- ja arvosidonnaisuuden sekä moniulotteisuuden takia. Palvelujen laatua voidaan arvioida sekä palvelujen tuottajien, käyttäjien että ulkopuolisten näkökulmasta. Vanhuksen kokemusmaailman tavoittaminen on erittäin tärkeää vanhusten hoidon laatua selvitettäessä. Vanhusten hoidossa korostuva hoiva välittyy hoitajan ja vanhuksen välisessä vuorovaikutuksessa. Hoitajan pyrkimyksenä on saada aikaan sellainen vuorovaikutus, joka tukee vanhuksen itsenäisyyttä, mahdollistaa yksilöllisyyden, säilyttää vanhuksen arvokkuuden ja turvaa yksityisyyden. (Isola & Kylmä 1999, ) Reichman, Leonard, Mintz, Kaizer ja Heather (2004) ovat tutkineet pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien asukkaiden elämänhistoriatietojen vaikutusta laadukkaaseen hoitotyöhön. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat hoitajat, omaiset ja korkeassa iässä olevat potilaat. Kaikkien kohderyhmien mielestä elämänhistorian tietojen kokoamisella oli myönteinen vaikutus hoitohenkilökunnan ja laitoksen asukkaiden väliseen vuorovaikutukseen ja hoidon laatuun. Perheenjäsenten mielestä oli tärkeää, että perheenjäsenet ovat jakamassa elämänhistorian tietoja erityisesti silloin, kun laitoshoidossa oleva ei siihen itse pysty. Tutkimustulosten mukaan perhehistoriaa, taustaa, mieleisiä asioita sekä toteutuneita ja toteutumattomia toiveita haluaisivat tutkimuksessa mukana olleet hoitajat omien hoitajiensa tietävän, jos he itse olisivat laitoshoidossa. Näin laitoshoidossa oleva yksilö ei menettäisi niin paljon identiteettiään ja yhteyttä entiseen elämäänsä. (Reichman ym. 2004, ) Kylävalli (1995) on selvittänyt potilaiden kokemuksia yksilövastuisen hoitotyön keskeisten periaatteiden toteutumisesta yksilövastuiseen hoitotyöhön osallistuneilla sairaalan ja terveyskeskuksen aikuisten vuodeosastoilla. Tutkimukseen osallistuneiden 245 potilaan hoitojaksojen pituudet vaihtelivat, mutta keskimäärin hoitojakson pituus oli

23 22 kuusi vuorokautta. (Kylävalli 1995, 6, 23.) Tutkimuksessa yksilövastuisen hoitotyön keskeiset periaatteet toteutuivat hoidon koordinoinnin, kattavuuden, jatkuvuuden ja yksilöllisyyden osalta. Hoitajan vastuullisuus ei toteutunut hoidon suunnittelun osalta, vaikka hoitajat muuten olivatkin vastuullisia ja itsenäisiä. (Kylävalli 1995, 1.) 2.3 Vanhuus elämänvaiheena Vanha, vanhus ja vanheneminen voisi tietenkin käyttää myös sanoja ikääntynyt ja ikääntyminen ovat käsitteitä, joita käytetään yleisesti, mutta joiden sisältö on useinkin epämääräinen ja vaihtelee tilanteesta ja sosiaalisesta yhteydestä toiseen (Pohjolainen & Jylhä 1990, 87). Suomenkielen perussanakirja määrittelee sanan vanha ihmiseksi, jolla on paljon ikää. Vanhus on sanakirjan mukaan vanha ihminen ja sana vanhuus tarkoittaa viimeistä ikäkautta keski-iän jälkeen. Vanhuuden tilastollinen määritelmä noudattaa vanhuuseläkeiän alkamisikää. Suomessa vanhana oleminen alkaa 65. ikävuodesta, jolloin ihminen saavuttaa pääsääntöisen eläkeiän ja joutuu tilastollisesti ja sosiaalipoliittisesti luokitelluksi vanhukseksi. Gerontologisen tietämyksen lisääntyessä varsinaisen vanhuuden ja siihen liittyvien palvelutarpeiden on todettu alkavan noin vuoden iässä. (Jakosuo 1995, 4-5.) Käsitys vanhuudesta ja vanhenemisesta on kulttuurisidonnaista. Kulttuuri muovaa ne arvot ja normit, joiden perusteella määritellään yhteiskunnan arvostusperusteet. Nämä arvostusperusteet ovat aikakauteen sidottuja ja historiallisesti muuttuvia. Positiivinen vanhuuskäsitys hyväksyy sen, että väestö vanhenee. Vanheneva väestö nähdään monipuolisena voimavarana. Negatiivinen käsitys korostaa avuttomuuden ja riippuvuuden lisääntymistä ja vanheneva väestö nähdään yksipuolisena kustannusrasitteena. (Jakosuo 1995, 4.) Vaikka vanheneminen itsessään ei aiheuta lisääntyvää sairastuvuutta, se kuitenkin merkitsee lisääntyvää vaaraa menettää pysyvästi terveyttä ja toimintakykyä. Ihmisen fysiologisissa toiminnoissa tapahtuu ikäännyttäessä systemaattisia muutoksia. Ikääntyminen ei kuitenkaan ilmene samalla tavalla eri yksilöissä, vaan vanheneminen on hyvin yksilöllinen prosessi, johon vaikuttavat biologiset mekanismit, elintavat, sairaudet ja vammat. (Lyytinen, Korkiakangas & Lyytinen 2001, )

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Voimaannuttava hoitoympäristö Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna ini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Esityksessä keskitytään Fyysinen, sosiaalinen ja symbolinen ympäristö Koti on paikka,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.

- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö. Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Miten oppilaitokset vastaavat työelämän tarpeisiin? Kommenttipuheenvuoro. Tuula Lahti Ylihoitaja Vantaan kaupunki, Hoiva-asumisen palvelut

Miten oppilaitokset vastaavat työelämän tarpeisiin? Kommenttipuheenvuoro. Tuula Lahti Ylihoitaja Vantaan kaupunki, Hoiva-asumisen palvelut Miten oppilaitokset vastaavat työelämän tarpeisiin? Kommenttipuheenvuoro Tuula Lahti Ylihoitaja Vantaan kaupunki, Hoiva-asumisen palvelut MITÄ VARTEN KANNAN HUOLTA TULEVAISUUDESTA? - ikääntyneiden määrä

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Holistinen ihmiskäsitys

Holistinen ihmiskäsitys Holistinen ihmiskäsitys Lauri Rauhalan mukaan Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila Lauri Rauhala (1914-) Psykiatri; taustalla humanistinen psykologia (Rogers, Maslow) Filosofi; painopiste

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot