Päätös toteutuksesta, suunnittelu ja tiedotus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päätös toteutuksesta, suunnittelu ja tiedotus"

Transkriptio

1 Palkitseva ja luova vanhustyö Case-esimerkki: Omahoitajamalliin siirtyminen kotihoidossa Tämä on kuvaus uuden työtoimintamallin käyttöönotosta erään kaupungin kotihoidossa. Kotihoitotyö on siellä jaettu viiteen tiimiin maantieteellisen alueen mukaan. Kotihoidon vastuuhenkilönä on osastonhoitaja, ja tiimeissä työskentelee vastaava sairaanhoitaja ja 6-8 muuta kotihoidon työntekijää (perushoitajia, lähihoitajia, kodinhoitajia ja kotiavustajia). Tarve ja lähtökohta työkäytännön muuttamiselle. Kotihoitoyksikössä oli jo jonkin aikaa mietitty kotihoitotyön käytännön muuttamista. Nyt kehittämishankkeen käynnistämiseen tuli sopiva hetki, kun ulkopuolinen tutkimuslaitos otti yhteyttä tiedustellen halukkuutta osallistua vanhustyöhankkeeseen: lähteä viemään omaehtoisesti läpi joku organisaation tarpeelliseksi kokema kehittämishanke. Samanaikaisesti yhden alueen vastaava hoitaja aloitti jatko-opintonsa, jonka opinnäytetyöksi kehittämishanke sopi hyvin. Kotihoitoyksikkö suunnitteli ja vei kehittämishankkeen läpi pääsääntöisesti omin voimin. Tutkimuslaitoksen edustaja osallistui muutaman kuukauden välein pidettyihin hankkeen ydinryhmän palavereihin, joissa tehtyä suunnitelmaa ja hankkeen etenemisen vaiheita käsiteltiin yhdessä. Ulkopuolisen antama tuki hankkeelle sisälsi vain asioiden selventämistä kysymysten avulla, vaihtoehtoisten etenemistapojen yhteistä punnintaa - joista ratkaisun tekeminen jäi organisaatiolle - ja hankkeen dokumentoinnista muistuttamista. Hanke eteni seuraavien vaiheiden kautta: päätös kehittämishankkeen toteutuksesta alustava hankesuunnitelma hankkeesta tiedottaminen alkukysely omahoitajamallin muotoilu: yksi tiimi edelläkävijänä, muut perässä vaiheittain käynnistymisen seuranta jatkosuunnitelmat. Päätös toteutuksesta, suunnittelu ja tiedotus Päätös kehittämishankkeen toteutuksesta tehtiin aloituspalaverissa, jossa mukana olivat kaupungin hoito- ja hoivapalvelujen johtava hoitaja, kotihoidon osastonhoitaja, yhden kotihoitoalueen vastaava sairaanhoitaja ja ulkopuolisena Työterveyslaitoksen tutkija. Tässä tapaamisessa organisaatio teki päätöksen kehittämishankkeen toteuttamisesta sekä jatkoopinnoissaan aloittanut sairaanhoitaja siitä, että hanke tulee olemaan hänen opinnäytetyönsä. Kyseinen sairaanhoitaja valikoitui näin luontevasti hankkeen vastuuhenkilöksi yhteisössä. Vastuuhenkilö laati alustavan hankesuunnitelman, jota käsiteltiin ydinryhmässä. Hankekokouksissa käytiin läpi mm. kotihoidon henkilöstölle suoritettavaa kyselyä, pohdittiin hankkeessa mahdollisesti eteen tulevia ongelmia, sekä prosessoitiin hankkeen eri vaiheiden sisältöä ja erityisesti aikataulutusta. Selvennettiin, mitä suunnilleen tapahtuu missäkin vaiheessa. Hankkeesta tiedottaminen. Kotihoidon henkilöstölle kerrottiin omahoitajamalliin siirtymisestä ja omahoitajuuden aloituksen ajankohdasta osastopalaverissa syyskuussa Henkilöstön Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , faksi , Y-tunnus ,

2 2/7 palaute oli myönteinen. Alkuperäinen suunnitelma oli, että omahoitajuus käynnistetään ensimmäisenä lännen tiimissä, joka oli hankkeen vastuuhenkilön oma tiimi. Suunniteltiin, että muut tiimit tulevat perässä omaan tahtiinsa sopivalla aikataululla. Kuitenkin muiden tiimien innokkuus sekä aikataulun tiivistämisen tarve (johtuen vastuuhenkilön keväällä alkavasta äitiyslomasta) muuttivat suunnitelmaa siten, että jokaisessa tiimissä omahoitajuus päätettiin käynnistää viimeistään tammikuussa Alkukysely tukee tiedotusta ja suunnittelua Samassa osastopalaverissa kerrottiin myös tulevasta alkukyselystä. Alkukyselyllä selvitettiin henkilöstön käsityksiä omahoitajuudesta sekä pyydettiin ehdotuksia toimintojen käytännön järjestämisestä. Kyselyllä tuettiin tiedottamista, valmistettiin tulevaan ja saatiin esille huomioonotettavia asioita omahoitajamallin rakennetta ja toimintoja suunniteltaessa. Kyselyn laadinta, esitestaus ja toteutus. Kyselyn laadintaan opinnäytetyön tekijä sai ohjausta amk:n opettajalta ja Työterveyslaitoksen tutkijalta. Lännen tiimin henkilöstö esitestasi lomakkeen lokakuun 2008 lopussa. Vastausten saamiseen kului aikaa vajaa kaksi viikkoa, kaikki vastasivat. Vastaajat eivät kokeneet kyselylomaketta vaikeaksi tai muutoksia vaativaksi. Marraskuussa kyselylomake jaettiin muihin tiimeihin. Lomake jaettiin yhteensä 47 henkilölle (mukaan lukien 7 esitestaajaa). Kyselyä ei jaettu kovin lyhytaikaisille sijaisille. Vastausaikaa henkilöstöllä oli 2,5 viikkoa. Vastauksia saatiin yhteensä esitestausvastausta. Kaikista vastanneista vain 3 henkilöä piti omahoitajuutta huonona ideana. Vastaamatta jättäneiden näkemystä omahoitajuudesta ei valitettavasti voi siis tietää. Omahoitajamallin muotoilu - edelläkävijänä yksi tiimi Omahoitajamalliin siirtymisessä edelläkävijänä oli yksi tiimi. Omahoitajamallin suunnittelu käynnistyi alkukyselyn vastauksia odoteltaessa. Tässä vaiheessa hyödynnettiin kyselyn esitestauksessa saatuja vastauksia. Lännen tiimin kanssa pidettiin myös yksi erillinen reilun tunnin pituinen omahoitajuuteen liittyvä palaveri. Tiimi koki omahoitajamalliin siirtymisen myönteisenä. Tiimi esitti toiveen koota omahoitajuuteen liittyen oman kansionsa, johon tulisi myös omahoitajan muistilista asioiden hoitoa helpottamaan. Kansion toivottiin olevan mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä, joten sen rakentaminen ei ole työlästä. Kansion säilytyspaikaksi sovittiin toimiston pöytä. Säännöksi sovittiin, että sitä ei saa laittaa kaappiin, koska sinne se sitten hukkuu ja unohtuu. Välisivuja apuna käyttäen kansioon tehtiin jokaiselle työntekijälle oma kohtansa, jonne pystyy laittamaan asiakkaistaan tietoja ylös. Kaikkien kyselyvastausten pohjalta ja muutamalla asialla täydennettynä kotihoidolle muodostui omahoitajien tehtävät -lista. Seuraavaksi oli vuorossa alustava asiakkaiden jako tiimin omahoitajille. Jako alkoi lännen tiimistä, jonka vastaava sairaanhoitajana hankkeen ydinhenkilö toimi. Tämän jaon teko vaatii tiimin sairaanhoitajalta mahdollisuuden tiiviiseen keskittymiseen, joten sitä varten on oltava rauhallinen hetki - tässä tapauksessa se oli tarkoituksenmukaista tehdä kotona. Omahoitajuuden piiriin otettavien säännöllisten tukipalveluasiakkaiden ja hoito- ja palvelusuunnitelman omaavien asiakkaiden tuntemus on asiakkaiden jakoa tehdessä hyvin oleellista. Oleellista on myös tieto oman tiimin henkilöstön koulutuksesta sekä työntekijöiden toimintatavoista ja vahvuuksista (eli kuka sopii kenenkin asiakkaan omahoitajaksi).

3 3/7 Muut tiimit mukaan yksi kerrallaan Muut tiimit mukaan yksi kerrallaan, edetään vaiheittain. Joulukuussa 2008 omahoitajuuteen siirtymisen palaveri pidettiin seuraavassa tiimissä. Se valikoitui seuraavaksi sen vuoksi, että siellä omahoitajuuteen oli ehkä eniten tarvetta tiimin jäsenten ja asiakkaiden hoidon kannalta. Aloituspalaverin aikana omahoitajuus ei saanut kaikilta tiimiläisiltä varauksetonta myönteistä vastaanottoa, mutta jatkossa asiat etenivät hyvin. Joulukuun tiimipalaverin yhteydessä vahvistettiin sairaanhoitajan tekemä alustava asiakkaiden jako. Asiakkaiden jako sujui kaiken kaikkiaan todella hyvin, ja jopa ns. vaativien asiakkaiden omahoitajien löytyminen onnistui loistavasti! Joidenkin asiakkaiden kohdalla käytiin jopa pientä "taistelua" siitä, kuka pääsee heidän omahoitajakseen. Tiimin kanssa sovittiin, että sairaanhoitaja on aina omahoitajan parina ja raskaille, hyvin työllistäville asiakkaille valittiin omahoitajiksi ns. "kolmen kopla", jossa on lähi- ja sairaanhoitajan lisäksi kodinhoitaja. Tämän jälkeen tehtiin toimiston seinälle lista omahoitajista. Tiimin kanssa sovittiin, että asiakkaille kerrotaan heidän omahoitajansa muutamin poikkeuksin. Vahvasti psykiatristen asiakkaiden kohdalla tai muusta harkitusta syystä sitä ei toivottu tehtävän. Tammikuun alussa 2009 lännen tiimissä alkoi jo omahoitajuuden toteutus. Samaan aikaan kolmannessa tiimissä pidettiin alkupalaveri, ja asia alkoi edetä siellä oman tiiminvetäjän vastuulla. Neljännen tiimin sairaanhoitaja kävi ahkerasti tammikuun aikana kyselemässä vastuuhenkilöltä asioista ja lähti viemään asiaa eteenpäin omassa tiimissään mm. rakentamalla tiimilleen oman omahoitajakansion. Myös kolmannen tiimin sairaanhoitaja alkoi toimia samoin parin viikon viiveellä. Näiden tiimien sairaanhoitajat ohjeistettiin tekemään alustava asiakkaiden jako saman periaatteen pohjalta, kuin se oli tehty lännen tiimissä. Viimeisen tiimin omahoitajuuden aloituspalaveri pidettiin helmikuussa Hankkeen vastuuhenkilö oli mukana myös tässä, kuten kaikkien muidenkin tiimien aloituskokouksessa. Käynnistymisen seuranta Omahoitajuuden käynnistymistä seurattiin. Maaliskuussa tehtiin lista siitä, mitä asioita omahoitajuudesta on siinä kohdin oltava jo tehtynä. Tämä lista toimitettiin jokaiseen tiimiin, ja sen toivottiin vauhdittavan myös viimeisinä mukaan tulleiden tiimien omahoitajuuden etenemistä. Osastonhoitaja osallistui huhti-toukokuun 2009 aikana jokaisen tiimin tiimipalaveriin, joissa käytiin läpi miten omahoitajuus on kussakin tiimissä edennyt. Elämässä sattuu ja tapahtuu, joustavuutta tarvitaan. Alkuperäistä suunnitelmaa jouduttiin jossain kohdin muuttamaan. Vaikka hankkeen vastuuhenkilön tulossa oleva iloinen perhetapahtuma nopeutti aikataulua, pystyttiin omahoitajuus käynnistämään tiimeissä suunnitellusti. Vastuu kokonaisuudesta siirtyi tässä kohdin osastonhoitajalle. Myös kuntatalouden vaikeudet koskettivat tätä hanketta. Kevään ajaksi suunniteltiin tiimien vastaaville sairaanhoitajille ryhmätyönohjausta, jotta nämä hankkeen keskeiset käytännön toteuttajat saisivat tukea omahoitajuuden käynnistämisessä omassa tiimissään. Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi tätä suunnitelmaa ei kuitenkaan voitu toteuttaa.

4 4/7 Jatkosuunnitelmat Entä sitten jatkossa? Syyskuussa pidetään ulkopuolisella tuella koulutusiltapäivä omahoitajuudesta koko kotihoidon henkilöstölle. Tällöin voidaan yhteisesti todeta missä mennään, kerätä kokemuksia toteutuneesta ja sopia tältä pohjalta yhteisistä käytännöistä. Loppusyksyllä tehdään seurantakysely henkilöstölle. Sillä selvitetään kokemuksia omahoitajuuden aloituksesta, toimivuudesta ja kehitysideoista opinnäytetyötä ajatellen. Keväällä 2010, kun opinnäytetyö valmistuu, myös kotihoito saa raportin. Onnistumisen edellytyksiä Kotihoidon kokemusten pohjalta omahoitajamalliin siirtyminen edellyttää seuraavia asioita: Työyhteisöissä: Työyhteisön tulee olla sillä tavoin toimiva, että tavanomaiset asiat ja työtehtävät hoituvat suurin piirtein suunnitellusti. Omahoitajamalliin siirtymisellä ei ratkaista työyhteisön akuuttia kriisiä. Valtaosa työyhteisön jäsenistä hyväksyy omahoitajamalliin siirtymisen perusteluiksi esimerkiksi seuraavia asioita: parempi asiakaspalvelun laatu, tyytyväisemmät asiakkaat ja omaiset, tasaisempi työn kuormituksen jakautuminen, parempi työn sujuvuus sekä selkeämpi tehtävänkuva. Eduksi on, jos työyhteisö on odottavalla mielellä muutosten suhteen eli muutoksen odotetaan selvästi parantavan joitakin tunnettuja epäkohtia vastuiden ja tehtävien organisoimisessa. Työyhteisö pääsee nopeammin tavoitteeseensa, - kun yhteisössä on jo olemassa valmius muutoksiin - kun yhteisö osaa jo kantaa itsenäisesti vastuuta - kun yhteisössä on kyky toimia tietyssä sovitussa aikataulussa - kun sovitaan selkeästi mitä asioita hoidetaan, mitä pitää olla valmiina ja ohjeet ovat konkreettisia ja selkokielisiä - kun otetaan tarpeeksi pieniä tavoitteita, ei kaikkea kerralla - kun etenemisen tahti sovitetaan työyhteisön valmiuteen muuttua - mitä kypsempi ja osaavampi yhteisö, sitä nopeammin voi edetä. Tarvitaan hoitajia, jotka muuttavat toimintaansa siten, kuin on sovittu eli noudattavat omahoitajan muistilistaa ja pitävät kiinni sovituista määräajoista. kertovat mielipiteensä siitä, minkälaiset asiakas-hoitaja -parit olisivat heille mieleen, miten omahoitajan tehtävät sujuvat ja miten voitaisiin toimia entistä paremmin. auttavat toisiaan, mutta antavat toisilleen myös työrauhan, koska harvoihin asioihin pätee vain yksi optimaalinen ratkaisumalli. osallistuvat, koska kokevat asian tärkeäksi asiakkaille, itselleen ja kokevat projektin jakavan vastuuta ja työnjakoa kaikille tasapuolisemmin. saavat positiivista palautetta asiakkailta, huomaavat oman työnsä arvostuksen, huomaavat osaavansa työnsä. osaavat hoitaa kokonaisvaltaisemmin, kokevat työnkuvansa selkeäksi.

5 5/7 Tarvitaan vetäjä, joka on asiasta innostunut, ja jolle varataan tehtävään aikaa sekä valtuutus viedä asiaa eteenpäin. kirjoittaa omahoitajan muistilistan työvälineeksi omahoitajille. Vetäjä tietää, mistä kaikista asioista on huolehdittava. tekee ehdotuksen asiakas-hoitaja -parien muodostamiseksi. Vetäjän on hyvä tuntea asiakkaat ja hoitajat, joskin lopullinen parinmuodostus sovitaan työyhteisön kesken. vahvistaa yhteisesti sovitut tavoitteet ja aikataulutuksen. varmistaa että yhteisesti sovittuja menettelytapoja noudatetaan ja että kaikki pysyvät aikataulussa. huolehtii tiedonkulusta. on saatavilla, kun uudet omahoitajat ottavat uusia tehtäviä hoitaakseen ja auttaa heitä omahoitajan uran alkuun. Esimies, joka miettii yhdessä vetäjän kanssa, miten muutos omahoitajamalliin parhaiten toteutetaan. miettii yhdessä vetäjän kanssa yhteisön muutosvalmiuksien vahvuuksia ja kriittisiä kohtia. osoittaa, että vetäjällä on esimiehen valtuutus ja hyväksyntä omahoitajamalliin siirtymiseksi esimerkiksi siten, että koko työyhteisön kuullen vahvistaa, että omahoitajamalliin ollaan nyt siirtymässä ja vetäjä on vetovastuussa. tukee vetäjää muutosprosessin aikana esim. miettimällä vetäjän kanssa, miten muutosvastarintaa käännetään voimavaroiksi tai miten toimitaan ongelmatilanteissa. osallistuu itse projektiin ja kuuntelee saavutettuja asioita. seuraa ja tarkistaa projektin etenemistä esim. keräämällä tiimin yhteen ja kuulemalla mitä on saavutettu. ymmärtää, että edetään aikataulussa, mutta realistisessa aikataulussa ja pitää siitä kiinni. järjestää vetäjälle mahdollisuuden perehtyä ja suunnitella projektin kulkua. mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ulkopuolisen tuen, asiantuntijuuden, muiden kokemukset. näyttää, että työyhteisön aikaansaannoksista ovat muutkin kiinnostuneita näin projekti saadaan myös näkyväksi ja työyhteisö voi olla ylpeä savutuksistaan. Muutkin ovat huomanneet! vahvistaa tiimin yhteistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. voi käyttää projektin myötä syntyneitä uusia toimintatapoja hyödyksi ja osoittaa näin, että projektista on hyötyä käytännön työssä esim. ohjeistaa tiettyjen asiakasasioiden hoitamisen oma-hoitajille. Kokemuksia omahoitajamallin kehittämismatkan varrelta kotihoidosta Seuraavat kokemukset keräsi kotihoidon osastonhoitaja. Mikä lähti hyvin toimimaan, missä päästy eteenpäin (mitkä asiat sitä auttaneet)? Selkeä projektin vetämisvastuu yhdellä henkilöllä. Heti alussa selvillä mitä asioita pitää kehittää. Aikataulutus toiminut ja projektin edetessä saatu oikeasti jalkautettua työyhteisöön uutta toimintaa. Koettu myönteisenä, asiakkailta tullut hyvää palautetta.

6 6/7 Mikä auttoi motivoitumaan? Työtehtävien ja vastuun tasaisempi jakautuminen kaikille. Löytyy asioista vastuussa oleva. Tuo selkeyttä työhön. Millaisia onnistumisen kokemuksia (pieniäkin asioita, huomioita, muutoksia) on havaittu? Hyvä palaute työtovereilta, asiakkailta ja omaisilta. Asiat tulee hoidetuksi. Homma hanskassa omahoitajalla. On huomannut, että osaa tehdä työnsä hyvin. On huomannut, että projektin työ koostuu ihan arkipäivän asioista, ei vaadita mitään utopioita -> helpotus ja innostus toimia uudella tavalla. Mikä oli hankalaa alkuun, mitä vinkiksi muille? Osa luuli, että vaaditaan jotakin mitä ei osaa, ks. edellinen kohta. Tavoitteiden pitää olla selkeitä ja konkreettisia, mieluiten esimerkit ja kunnon ohjeistus miten toimitaan, jotta osataan ryhtyä toimeen. Miten toiminnan (asioiden) kehittymistä on seurattu? Sovittu osa-tavoitteista ja päivämääristä, mihin mennessä niiden tulee olla tehtyinä. Pidetty palavereja, joissa tiimeittäin seurattu asioiden etenemistä. Sovittujen tavoitteiden mukaiset asiat kirjattu ja merkitty selkeästi, koska valmista. Mitä hyötyjä hankkeesta on nähtävissä? Vastuunjako on selkiytynyt. Esimies löytää asioille hoitajan. Työkuormitus jakautuu tasaisemmin. Työ on suunnitelmallisempaa. Varmistaa turvallisemman asioiden hoitamisen. Tiimiytyminen parempaa, kaikki mukana, kaikki tarpeellisia, saa tukea muilta. Miten tästä jatketaan? Pidetään yllä omahoitajamallia. Järjestetään aiheeseen liittyvä koulutus koko henkilöstölle; ovat ansainneet lisää tukea ja voidaan sopia yhteisistä käytännöistä kokemusten jälkeen; on mukava antaa hyvää palautetta uurastuksen jälkeen. Vinkkejä omahoitaja-hankkeen vetäjille ja esimiehille Lähdetään liikkeelle helpoimmista asioista. Esimerkki: Jos omahoitajamalliin on siirtymässä useita tiimejä tai osastoja, muutos kannattaa käynnistää siellä, missä muutosvalmiutta on eniten, ja josta löytyy motivoitunut vetäjä. Onnistuneen muutosprosessin myötä muiden on helpompi seurata vanavedessä jo syntyneitä toimintamalleja hyödyntäen. Toinen esimerkki: Kun omahoitaja alkaa vastata omien asiakkaidensa palvelusta/hoidosta, ei siirretä vastuuta kaikista asioista kerralla. Aloitetaan muistilistan helpoimmilta tuntuvista tehtävistä, esim. asiakastietojen päivityksestä. Kun tämä asia on

7 7/7 kaikkien asiakkaiden osalta kunnossa, siirrytään seuraavaksi sovitun tehtävän toteuttamiseen. Vaikuttamismahdollisuudet. Hoitajat asettavat yhdessä vetäjän kanssa tavoitteita ja suunnittelevat aikatauluja, jotka vetäjä vahvistaa. Hoitajat ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita, ja tämä asiantuntemus tulee hyödyntää. Omahoitajan muistilistaa noudattamalla omahoitaja tutustuu koko vastuualueeseensa asia kerrallaan. Epävarmuus mahdollisista uusista odotuksista ja vaatimuksista vähenee. Omahoitajamalli saa hahmotettavan muodon, kun tehtävät on selvästi kirjattu. Edetään tarpeeksi nopeasti ja pidetään aikatauluista kiinni. Esimerkki: Sovitaan, että omahoitaja päivittää omien asiakkaidensa asiakastiedot tietojärjestelmään kahden viikon kuluessa. Kun kaksi viikkoa on kulunut, vetäjä varmistaa, että sovittu asia on tehty. Pidetään palaveri, jossa todetaan eteneminen ja määritetään uusi tavoite sekä sille aikaraja. Näin muutokset pysyvät konkreettisesti esillä eivätkä unohdu. "Unohtunut" muutos on työläs kaivaa esiin ja saatella eteenpäin. Pienin, mutta täsmällisin ja realistisin tavoittein eteenpäin - kerätään onnistumisen kokemuksia, joista syntyy myönteinen kierre.

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Alku- ja esiopetuksen yhteistyö

Alku- ja esiopetuksen yhteistyö Alku- ja esiopetuksen yhteistyö KOS-lomakkeet, pedagogiset asiakirjat sekä koulukohtaisesti toteutettu yhteistyö Keskeiset kysymykset Miten KOS-lomakkeet on koettu tänä lukuvuonna Onko KOS-lomakkeita käytetty

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...135

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA...135 133 Nuorisovaltuuston kokous Esityslista AIKA 5.9.2016 Klo 16.45 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS...135 2 KOKOUKSEN AVAUS...135 3 PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki

OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki Työrauhaprojektin taustaa Pohjois-Haagan yhteiskoulun oppilashuoltotyöryhmä alkoi keväällä 2009 valmistella projektia, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS Työntekijöille tarjottava henkinen ensiapu ja henkistä hyvinvointia tukevat toimenpiteet pelastustoimessa Jose Saarimaa Palopäällystön koulutusohjelma AmkN10 Tutkimuksen toteutus Maaliskuun

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Tilli Toukka -ohjaajien tuki

Tilli Toukka -ohjaajien tuki Tilli Toukka -ohjaajien tuki Itsetyöskentelymateriaali MLL Hyvinkää / NEro-hanke paula.valiaho@mll.fi Itsetyöskentelymateriaali - aluksi Sinulla on edessäsi Tilli Toukka -ohjaajien avuksi kehitetty itsetyöskentelymateriaali.

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

2. Muutoshankkeen tavoitteet

2. Muutoshankkeen tavoitteet 2. Muutoshankkeen tavoitteet 2.1 Muutoshankkeen avulla pystytään mielestäni Väestön ikääntyminen / Täysin eri mieltä 5,56 % 0,00 % 0,00 % 5,88 % 8,33 % Jokseenkin eri mieltä 20,00 % 9,09 % 10,53 % 23,53

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi

MUISTIO 23.8.2013. JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi JHS-työryhmän kokous 1 (6) JHS XXX Kansallisen tie- ja katuverkostoaineiston ylläpito ja ylläpitotietojen dokumentointi Aika: 20.8.2013, klo 9:30 11:30 Paikka: Liikennevirasto, Pasila, nh Terminaali Läsnä:

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja Hukkahaavit ja Kaizen Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja 7.10.2016 Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Hukkahaavi prosessin tarkastelua johon osallistuu eri ammattiryhmiä ja useampi työyksikkö Kaizen on

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

CxO Professional Oy 2017

CxO Professional Oy 2017 Tausta Kysely lanseerattiin 3.10.2016. Tavoitteena oli 100 vastausta. Vastausaikaa oli alun perin lokakuun 2016 loppuun, mutta sitä pidennettiin ensin marraskuun loppuun ja lopulta 13.1.2017 saakka. Vastaajille

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Sivistystoimi

Kokemäen kaupunki Sivistystoimi Esioppilaan itsearvionti Lomakkeet 1- Ohje Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearvointiin. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Arviointiverkoston tavoitteet, toimintaperiaatteet ja tarpeet

Arviointiverkoston tavoitteet, toimintaperiaatteet ja tarpeet Arviointiverkoston tavoitteet, toimintaperiaatteet ja tarpeet verkostoidentiteettiä rakentamassa Arviointiverkoston tapaaminen 20.3.2014 SOSTE Näkökulmana kehittävä arviointi: Työn ja asiantuntijuuden

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja

Lisätiedot

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto PAKOLLISET TUTKINNON OSAT MONIAMMATILLINEN TYÖ Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika: TIIMI- JA RYHMÄTYÖTAIDOT kykenee työskentelemään tiimissä

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli

Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli Auditointikoulutus II Tampere 16. 17.11.2010 Nuorten osallistuminen auditointeihin Pks kokemukset ja vinkit 15.11.2010 P.Mäkelä 1 Taustaa Lähtökohta: Auditointi ja itsearviointi > nuorisotyön kehittäminen

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN LOMAXI TOIMINTA. Turvallisuusasiakirja. Työstänyt: Ulla Riitta Moilanen Annina Kurki Virpi Rantanen

LAHDEN SEUDUN LOMAXI TOIMINTA. Turvallisuusasiakirja. Työstänyt: Ulla Riitta Moilanen Annina Kurki Virpi Rantanen LAHDEN SEUDUN LOMAXI TOIMINTA Turvallisuusasiakirja Työstänyt: Ulla Riitta Moilanen Annina Kurki Virpi Rantanen SISÄLTÖ: 1 Lomaxi...3 2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus...3 3 Toimintojen käsitteiden määrittely...3

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot