Päätös toteutuksesta, suunnittelu ja tiedotus
|
|
- Julia Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Palkitseva ja luova vanhustyö Case-esimerkki: Omahoitajamalliin siirtyminen kotihoidossa Tämä on kuvaus uuden työtoimintamallin käyttöönotosta erään kaupungin kotihoidossa. Kotihoitotyö on siellä jaettu viiteen tiimiin maantieteellisen alueen mukaan. Kotihoidon vastuuhenkilönä on osastonhoitaja, ja tiimeissä työskentelee vastaava sairaanhoitaja ja 6-8 muuta kotihoidon työntekijää (perushoitajia, lähihoitajia, kodinhoitajia ja kotiavustajia). Tarve ja lähtökohta työkäytännön muuttamiselle. Kotihoitoyksikössä oli jo jonkin aikaa mietitty kotihoitotyön käytännön muuttamista. Nyt kehittämishankkeen käynnistämiseen tuli sopiva hetki, kun ulkopuolinen tutkimuslaitos otti yhteyttä tiedustellen halukkuutta osallistua vanhustyöhankkeeseen: lähteä viemään omaehtoisesti läpi joku organisaation tarpeelliseksi kokema kehittämishanke. Samanaikaisesti yhden alueen vastaava hoitaja aloitti jatko-opintonsa, jonka opinnäytetyöksi kehittämishanke sopi hyvin. Kotihoitoyksikkö suunnitteli ja vei kehittämishankkeen läpi pääsääntöisesti omin voimin. Tutkimuslaitoksen edustaja osallistui muutaman kuukauden välein pidettyihin hankkeen ydinryhmän palavereihin, joissa tehtyä suunnitelmaa ja hankkeen etenemisen vaiheita käsiteltiin yhdessä. Ulkopuolisen antama tuki hankkeelle sisälsi vain asioiden selventämistä kysymysten avulla, vaihtoehtoisten etenemistapojen yhteistä punnintaa - joista ratkaisun tekeminen jäi organisaatiolle - ja hankkeen dokumentoinnista muistuttamista. Hanke eteni seuraavien vaiheiden kautta: päätös kehittämishankkeen toteutuksesta alustava hankesuunnitelma hankkeesta tiedottaminen alkukysely omahoitajamallin muotoilu: yksi tiimi edelläkävijänä, muut perässä vaiheittain käynnistymisen seuranta jatkosuunnitelmat. Päätös toteutuksesta, suunnittelu ja tiedotus Päätös kehittämishankkeen toteutuksesta tehtiin aloituspalaverissa, jossa mukana olivat kaupungin hoito- ja hoivapalvelujen johtava hoitaja, kotihoidon osastonhoitaja, yhden kotihoitoalueen vastaava sairaanhoitaja ja ulkopuolisena Työterveyslaitoksen tutkija. Tässä tapaamisessa organisaatio teki päätöksen kehittämishankkeen toteuttamisesta sekä jatkoopinnoissaan aloittanut sairaanhoitaja siitä, että hanke tulee olemaan hänen opinnäytetyönsä. Kyseinen sairaanhoitaja valikoitui näin luontevasti hankkeen vastuuhenkilöksi yhteisössä. Vastuuhenkilö laati alustavan hankesuunnitelman, jota käsiteltiin ydinryhmässä. Hankekokouksissa käytiin läpi mm. kotihoidon henkilöstölle suoritettavaa kyselyä, pohdittiin hankkeessa mahdollisesti eteen tulevia ongelmia, sekä prosessoitiin hankkeen eri vaiheiden sisältöä ja erityisesti aikataulutusta. Selvennettiin, mitä suunnilleen tapahtuu missäkin vaiheessa. Hankkeesta tiedottaminen. Kotihoidon henkilöstölle kerrottiin omahoitajamalliin siirtymisestä ja omahoitajuuden aloituksen ajankohdasta osastopalaverissa syyskuussa Henkilöstön Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , faksi , Y-tunnus ,
2 2/7 palaute oli myönteinen. Alkuperäinen suunnitelma oli, että omahoitajuus käynnistetään ensimmäisenä lännen tiimissä, joka oli hankkeen vastuuhenkilön oma tiimi. Suunniteltiin, että muut tiimit tulevat perässä omaan tahtiinsa sopivalla aikataululla. Kuitenkin muiden tiimien innokkuus sekä aikataulun tiivistämisen tarve (johtuen vastuuhenkilön keväällä alkavasta äitiyslomasta) muuttivat suunnitelmaa siten, että jokaisessa tiimissä omahoitajuus päätettiin käynnistää viimeistään tammikuussa Alkukysely tukee tiedotusta ja suunnittelua Samassa osastopalaverissa kerrottiin myös tulevasta alkukyselystä. Alkukyselyllä selvitettiin henkilöstön käsityksiä omahoitajuudesta sekä pyydettiin ehdotuksia toimintojen käytännön järjestämisestä. Kyselyllä tuettiin tiedottamista, valmistettiin tulevaan ja saatiin esille huomioonotettavia asioita omahoitajamallin rakennetta ja toimintoja suunniteltaessa. Kyselyn laadinta, esitestaus ja toteutus. Kyselyn laadintaan opinnäytetyön tekijä sai ohjausta amk:n opettajalta ja Työterveyslaitoksen tutkijalta. Lännen tiimin henkilöstö esitestasi lomakkeen lokakuun 2008 lopussa. Vastausten saamiseen kului aikaa vajaa kaksi viikkoa, kaikki vastasivat. Vastaajat eivät kokeneet kyselylomaketta vaikeaksi tai muutoksia vaativaksi. Marraskuussa kyselylomake jaettiin muihin tiimeihin. Lomake jaettiin yhteensä 47 henkilölle (mukaan lukien 7 esitestaajaa). Kyselyä ei jaettu kovin lyhytaikaisille sijaisille. Vastausaikaa henkilöstöllä oli 2,5 viikkoa. Vastauksia saatiin yhteensä esitestausvastausta. Kaikista vastanneista vain 3 henkilöä piti omahoitajuutta huonona ideana. Vastaamatta jättäneiden näkemystä omahoitajuudesta ei valitettavasti voi siis tietää. Omahoitajamallin muotoilu - edelläkävijänä yksi tiimi Omahoitajamalliin siirtymisessä edelläkävijänä oli yksi tiimi. Omahoitajamallin suunnittelu käynnistyi alkukyselyn vastauksia odoteltaessa. Tässä vaiheessa hyödynnettiin kyselyn esitestauksessa saatuja vastauksia. Lännen tiimin kanssa pidettiin myös yksi erillinen reilun tunnin pituinen omahoitajuuteen liittyvä palaveri. Tiimi koki omahoitajamalliin siirtymisen myönteisenä. Tiimi esitti toiveen koota omahoitajuuteen liittyen oman kansionsa, johon tulisi myös omahoitajan muistilista asioiden hoitoa helpottamaan. Kansion toivottiin olevan mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä, joten sen rakentaminen ei ole työlästä. Kansion säilytyspaikaksi sovittiin toimiston pöytä. Säännöksi sovittiin, että sitä ei saa laittaa kaappiin, koska sinne se sitten hukkuu ja unohtuu. Välisivuja apuna käyttäen kansioon tehtiin jokaiselle työntekijälle oma kohtansa, jonne pystyy laittamaan asiakkaistaan tietoja ylös. Kaikkien kyselyvastausten pohjalta ja muutamalla asialla täydennettynä kotihoidolle muodostui omahoitajien tehtävät -lista. Seuraavaksi oli vuorossa alustava asiakkaiden jako tiimin omahoitajille. Jako alkoi lännen tiimistä, jonka vastaava sairaanhoitajana hankkeen ydinhenkilö toimi. Tämän jaon teko vaatii tiimin sairaanhoitajalta mahdollisuuden tiiviiseen keskittymiseen, joten sitä varten on oltava rauhallinen hetki - tässä tapauksessa se oli tarkoituksenmukaista tehdä kotona. Omahoitajuuden piiriin otettavien säännöllisten tukipalveluasiakkaiden ja hoito- ja palvelusuunnitelman omaavien asiakkaiden tuntemus on asiakkaiden jakoa tehdessä hyvin oleellista. Oleellista on myös tieto oman tiimin henkilöstön koulutuksesta sekä työntekijöiden toimintatavoista ja vahvuuksista (eli kuka sopii kenenkin asiakkaan omahoitajaksi).
3 3/7 Muut tiimit mukaan yksi kerrallaan Muut tiimit mukaan yksi kerrallaan, edetään vaiheittain. Joulukuussa 2008 omahoitajuuteen siirtymisen palaveri pidettiin seuraavassa tiimissä. Se valikoitui seuraavaksi sen vuoksi, että siellä omahoitajuuteen oli ehkä eniten tarvetta tiimin jäsenten ja asiakkaiden hoidon kannalta. Aloituspalaverin aikana omahoitajuus ei saanut kaikilta tiimiläisiltä varauksetonta myönteistä vastaanottoa, mutta jatkossa asiat etenivät hyvin. Joulukuun tiimipalaverin yhteydessä vahvistettiin sairaanhoitajan tekemä alustava asiakkaiden jako. Asiakkaiden jako sujui kaiken kaikkiaan todella hyvin, ja jopa ns. vaativien asiakkaiden omahoitajien löytyminen onnistui loistavasti! Joidenkin asiakkaiden kohdalla käytiin jopa pientä "taistelua" siitä, kuka pääsee heidän omahoitajakseen. Tiimin kanssa sovittiin, että sairaanhoitaja on aina omahoitajan parina ja raskaille, hyvin työllistäville asiakkaille valittiin omahoitajiksi ns. "kolmen kopla", jossa on lähi- ja sairaanhoitajan lisäksi kodinhoitaja. Tämän jälkeen tehtiin toimiston seinälle lista omahoitajista. Tiimin kanssa sovittiin, että asiakkaille kerrotaan heidän omahoitajansa muutamin poikkeuksin. Vahvasti psykiatristen asiakkaiden kohdalla tai muusta harkitusta syystä sitä ei toivottu tehtävän. Tammikuun alussa 2009 lännen tiimissä alkoi jo omahoitajuuden toteutus. Samaan aikaan kolmannessa tiimissä pidettiin alkupalaveri, ja asia alkoi edetä siellä oman tiiminvetäjän vastuulla. Neljännen tiimin sairaanhoitaja kävi ahkerasti tammikuun aikana kyselemässä vastuuhenkilöltä asioista ja lähti viemään asiaa eteenpäin omassa tiimissään mm. rakentamalla tiimilleen oman omahoitajakansion. Myös kolmannen tiimin sairaanhoitaja alkoi toimia samoin parin viikon viiveellä. Näiden tiimien sairaanhoitajat ohjeistettiin tekemään alustava asiakkaiden jako saman periaatteen pohjalta, kuin se oli tehty lännen tiimissä. Viimeisen tiimin omahoitajuuden aloituspalaveri pidettiin helmikuussa Hankkeen vastuuhenkilö oli mukana myös tässä, kuten kaikkien muidenkin tiimien aloituskokouksessa. Käynnistymisen seuranta Omahoitajuuden käynnistymistä seurattiin. Maaliskuussa tehtiin lista siitä, mitä asioita omahoitajuudesta on siinä kohdin oltava jo tehtynä. Tämä lista toimitettiin jokaiseen tiimiin, ja sen toivottiin vauhdittavan myös viimeisinä mukaan tulleiden tiimien omahoitajuuden etenemistä. Osastonhoitaja osallistui huhti-toukokuun 2009 aikana jokaisen tiimin tiimipalaveriin, joissa käytiin läpi miten omahoitajuus on kussakin tiimissä edennyt. Elämässä sattuu ja tapahtuu, joustavuutta tarvitaan. Alkuperäistä suunnitelmaa jouduttiin jossain kohdin muuttamaan. Vaikka hankkeen vastuuhenkilön tulossa oleva iloinen perhetapahtuma nopeutti aikataulua, pystyttiin omahoitajuus käynnistämään tiimeissä suunnitellusti. Vastuu kokonaisuudesta siirtyi tässä kohdin osastonhoitajalle. Myös kuntatalouden vaikeudet koskettivat tätä hanketta. Kevään ajaksi suunniteltiin tiimien vastaaville sairaanhoitajille ryhmätyönohjausta, jotta nämä hankkeen keskeiset käytännön toteuttajat saisivat tukea omahoitajuuden käynnistämisessä omassa tiimissään. Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi tätä suunnitelmaa ei kuitenkaan voitu toteuttaa.
4 4/7 Jatkosuunnitelmat Entä sitten jatkossa? Syyskuussa pidetään ulkopuolisella tuella koulutusiltapäivä omahoitajuudesta koko kotihoidon henkilöstölle. Tällöin voidaan yhteisesti todeta missä mennään, kerätä kokemuksia toteutuneesta ja sopia tältä pohjalta yhteisistä käytännöistä. Loppusyksyllä tehdään seurantakysely henkilöstölle. Sillä selvitetään kokemuksia omahoitajuuden aloituksesta, toimivuudesta ja kehitysideoista opinnäytetyötä ajatellen. Keväällä 2010, kun opinnäytetyö valmistuu, myös kotihoito saa raportin. Onnistumisen edellytyksiä Kotihoidon kokemusten pohjalta omahoitajamalliin siirtyminen edellyttää seuraavia asioita: Työyhteisöissä: Työyhteisön tulee olla sillä tavoin toimiva, että tavanomaiset asiat ja työtehtävät hoituvat suurin piirtein suunnitellusti. Omahoitajamalliin siirtymisellä ei ratkaista työyhteisön akuuttia kriisiä. Valtaosa työyhteisön jäsenistä hyväksyy omahoitajamalliin siirtymisen perusteluiksi esimerkiksi seuraavia asioita: parempi asiakaspalvelun laatu, tyytyväisemmät asiakkaat ja omaiset, tasaisempi työn kuormituksen jakautuminen, parempi työn sujuvuus sekä selkeämpi tehtävänkuva. Eduksi on, jos työyhteisö on odottavalla mielellä muutosten suhteen eli muutoksen odotetaan selvästi parantavan joitakin tunnettuja epäkohtia vastuiden ja tehtävien organisoimisessa. Työyhteisö pääsee nopeammin tavoitteeseensa, - kun yhteisössä on jo olemassa valmius muutoksiin - kun yhteisö osaa jo kantaa itsenäisesti vastuuta - kun yhteisössä on kyky toimia tietyssä sovitussa aikataulussa - kun sovitaan selkeästi mitä asioita hoidetaan, mitä pitää olla valmiina ja ohjeet ovat konkreettisia ja selkokielisiä - kun otetaan tarpeeksi pieniä tavoitteita, ei kaikkea kerralla - kun etenemisen tahti sovitetaan työyhteisön valmiuteen muuttua - mitä kypsempi ja osaavampi yhteisö, sitä nopeammin voi edetä. Tarvitaan hoitajia, jotka muuttavat toimintaansa siten, kuin on sovittu eli noudattavat omahoitajan muistilistaa ja pitävät kiinni sovituista määräajoista. kertovat mielipiteensä siitä, minkälaiset asiakas-hoitaja -parit olisivat heille mieleen, miten omahoitajan tehtävät sujuvat ja miten voitaisiin toimia entistä paremmin. auttavat toisiaan, mutta antavat toisilleen myös työrauhan, koska harvoihin asioihin pätee vain yksi optimaalinen ratkaisumalli. osallistuvat, koska kokevat asian tärkeäksi asiakkaille, itselleen ja kokevat projektin jakavan vastuuta ja työnjakoa kaikille tasapuolisemmin. saavat positiivista palautetta asiakkailta, huomaavat oman työnsä arvostuksen, huomaavat osaavansa työnsä. osaavat hoitaa kokonaisvaltaisemmin, kokevat työnkuvansa selkeäksi.
5 5/7 Tarvitaan vetäjä, joka on asiasta innostunut, ja jolle varataan tehtävään aikaa sekä valtuutus viedä asiaa eteenpäin. kirjoittaa omahoitajan muistilistan työvälineeksi omahoitajille. Vetäjä tietää, mistä kaikista asioista on huolehdittava. tekee ehdotuksen asiakas-hoitaja -parien muodostamiseksi. Vetäjän on hyvä tuntea asiakkaat ja hoitajat, joskin lopullinen parinmuodostus sovitaan työyhteisön kesken. vahvistaa yhteisesti sovitut tavoitteet ja aikataulutuksen. varmistaa että yhteisesti sovittuja menettelytapoja noudatetaan ja että kaikki pysyvät aikataulussa. huolehtii tiedonkulusta. on saatavilla, kun uudet omahoitajat ottavat uusia tehtäviä hoitaakseen ja auttaa heitä omahoitajan uran alkuun. Esimies, joka miettii yhdessä vetäjän kanssa, miten muutos omahoitajamalliin parhaiten toteutetaan. miettii yhdessä vetäjän kanssa yhteisön muutosvalmiuksien vahvuuksia ja kriittisiä kohtia. osoittaa, että vetäjällä on esimiehen valtuutus ja hyväksyntä omahoitajamalliin siirtymiseksi esimerkiksi siten, että koko työyhteisön kuullen vahvistaa, että omahoitajamalliin ollaan nyt siirtymässä ja vetäjä on vetovastuussa. tukee vetäjää muutosprosessin aikana esim. miettimällä vetäjän kanssa, miten muutosvastarintaa käännetään voimavaroiksi tai miten toimitaan ongelmatilanteissa. osallistuu itse projektiin ja kuuntelee saavutettuja asioita. seuraa ja tarkistaa projektin etenemistä esim. keräämällä tiimin yhteen ja kuulemalla mitä on saavutettu. ymmärtää, että edetään aikataulussa, mutta realistisessa aikataulussa ja pitää siitä kiinni. järjestää vetäjälle mahdollisuuden perehtyä ja suunnitella projektin kulkua. mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ulkopuolisen tuen, asiantuntijuuden, muiden kokemukset. näyttää, että työyhteisön aikaansaannoksista ovat muutkin kiinnostuneita näin projekti saadaan myös näkyväksi ja työyhteisö voi olla ylpeä savutuksistaan. Muutkin ovat huomanneet! vahvistaa tiimin yhteistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. voi käyttää projektin myötä syntyneitä uusia toimintatapoja hyödyksi ja osoittaa näin, että projektista on hyötyä käytännön työssä esim. ohjeistaa tiettyjen asiakasasioiden hoitamisen oma-hoitajille. Kokemuksia omahoitajamallin kehittämismatkan varrelta kotihoidosta Seuraavat kokemukset keräsi kotihoidon osastonhoitaja. Mikä lähti hyvin toimimaan, missä päästy eteenpäin (mitkä asiat sitä auttaneet)? Selkeä projektin vetämisvastuu yhdellä henkilöllä. Heti alussa selvillä mitä asioita pitää kehittää. Aikataulutus toiminut ja projektin edetessä saatu oikeasti jalkautettua työyhteisöön uutta toimintaa. Koettu myönteisenä, asiakkailta tullut hyvää palautetta.
6 6/7 Mikä auttoi motivoitumaan? Työtehtävien ja vastuun tasaisempi jakautuminen kaikille. Löytyy asioista vastuussa oleva. Tuo selkeyttä työhön. Millaisia onnistumisen kokemuksia (pieniäkin asioita, huomioita, muutoksia) on havaittu? Hyvä palaute työtovereilta, asiakkailta ja omaisilta. Asiat tulee hoidetuksi. Homma hanskassa omahoitajalla. On huomannut, että osaa tehdä työnsä hyvin. On huomannut, että projektin työ koostuu ihan arkipäivän asioista, ei vaadita mitään utopioita -> helpotus ja innostus toimia uudella tavalla. Mikä oli hankalaa alkuun, mitä vinkiksi muille? Osa luuli, että vaaditaan jotakin mitä ei osaa, ks. edellinen kohta. Tavoitteiden pitää olla selkeitä ja konkreettisia, mieluiten esimerkit ja kunnon ohjeistus miten toimitaan, jotta osataan ryhtyä toimeen. Miten toiminnan (asioiden) kehittymistä on seurattu? Sovittu osa-tavoitteista ja päivämääristä, mihin mennessä niiden tulee olla tehtyinä. Pidetty palavereja, joissa tiimeittäin seurattu asioiden etenemistä. Sovittujen tavoitteiden mukaiset asiat kirjattu ja merkitty selkeästi, koska valmista. Mitä hyötyjä hankkeesta on nähtävissä? Vastuunjako on selkiytynyt. Esimies löytää asioille hoitajan. Työkuormitus jakautuu tasaisemmin. Työ on suunnitelmallisempaa. Varmistaa turvallisemman asioiden hoitamisen. Tiimiytyminen parempaa, kaikki mukana, kaikki tarpeellisia, saa tukea muilta. Miten tästä jatketaan? Pidetään yllä omahoitajamallia. Järjestetään aiheeseen liittyvä koulutus koko henkilöstölle; ovat ansainneet lisää tukea ja voidaan sopia yhteisistä käytännöistä kokemusten jälkeen; on mukava antaa hyvää palautetta uurastuksen jälkeen. Vinkkejä omahoitaja-hankkeen vetäjille ja esimiehille Lähdetään liikkeelle helpoimmista asioista. Esimerkki: Jos omahoitajamalliin on siirtymässä useita tiimejä tai osastoja, muutos kannattaa käynnistää siellä, missä muutosvalmiutta on eniten, ja josta löytyy motivoitunut vetäjä. Onnistuneen muutosprosessin myötä muiden on helpompi seurata vanavedessä jo syntyneitä toimintamalleja hyödyntäen. Toinen esimerkki: Kun omahoitaja alkaa vastata omien asiakkaidensa palvelusta/hoidosta, ei siirretä vastuuta kaikista asioista kerralla. Aloitetaan muistilistan helpoimmilta tuntuvista tehtävistä, esim. asiakastietojen päivityksestä. Kun tämä asia on
7 7/7 kaikkien asiakkaiden osalta kunnossa, siirrytään seuraavaksi sovitun tehtävän toteuttamiseen. Vaikuttamismahdollisuudet. Hoitajat asettavat yhdessä vetäjän kanssa tavoitteita ja suunnittelevat aikatauluja, jotka vetäjä vahvistaa. Hoitajat ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita, ja tämä asiantuntemus tulee hyödyntää. Omahoitajan muistilistaa noudattamalla omahoitaja tutustuu koko vastuualueeseensa asia kerrallaan. Epävarmuus mahdollisista uusista odotuksista ja vaatimuksista vähenee. Omahoitajamalli saa hahmotettavan muodon, kun tehtävät on selvästi kirjattu. Edetään tarpeeksi nopeasti ja pidetään aikatauluista kiinni. Esimerkki: Sovitaan, että omahoitaja päivittää omien asiakkaidensa asiakastiedot tietojärjestelmään kahden viikon kuluessa. Kun kaksi viikkoa on kulunut, vetäjä varmistaa, että sovittu asia on tehty. Pidetään palaveri, jossa todetaan eteneminen ja määritetään uusi tavoite sekä sille aikaraja. Näin muutokset pysyvät konkreettisesti esillä eivätkä unohdu. "Unohtunut" muutos on työläs kaivaa esiin ja saatella eteenpäin. Pienin, mutta täsmällisin ja realistisin tavoittein eteenpäin - kerätään onnistumisen kokemuksia, joista syntyy myönteinen kierre.
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotEsimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä
Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
LisätiedotMuistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki
Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN
YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotAsiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja
Asiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja Tehokkuus, järjestäytyminen, vaikuttavuuden parantaminen, jne. 1 Webropol-kysely asiantuntijaryhmien jäsenille Lähetettiin AVIen
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotTämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.
JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotTyöpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut
Työpaikan pelisäännöt Perusteet pelisäännöille Lainsäädännössä on määritelty yleisluontoisesti työnantajan ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa sekä annettu yleisiä ohjeita käyttäytymisestä
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotTyöhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
LisätiedotALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA
ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat
LisätiedotProsessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3
LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008
LisätiedotKiVa-koulu Lovisanejdens högstadiumissa vuosiluokka 7 + tukioppilaat
11.5.2018 KiVa-koulu Lovisanejdens högstadiumissa 2017-2018 vuosiluokka 7 + tukioppilaat 5.9.2017. 1. aihe: Miten vuorovaikutus vaikuttaa? Oppitunnit 1-3. Meidän luokkamme ryhmänä. Laaditaan luokkakohtaiset
LisätiedotLuomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010
Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen
Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotJOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA
JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA VUOSI/ KUUKAUSI PEDAGOGISEN JOHTAMISEN TEHTÄVÄ/TOIMINTO TEHTÄVÄN/TOIMINNON TARKOITUS KÄYTÖSSÄ OLEVA TYÖMENETELMÄ SEURANTA / ARVIOINTI KUUKAUSITTAIN
LisätiedotTIIMISOPIMUS. Tiimimme (osastomme) nimi on. Tiimimme perustehtävä (so. miksi tiimi on olemassa?) Tiimimme erityistehtävät
1 TIIMISOPIMUS Tiimimme (osastomme) nimi on Tiimimme perustehtävä (so. miksi tiimi on olemassa?) Tiimimme erityistehtävät Tiimin jäsenet ja heidän vastuualueensa Nimi Vastuualue Tiimimme vetäjä Tiimimme
LisätiedotKielten organisointi ammattikorkeakouluissa
Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa Vastaajat Vastaukset 21 AMKista Kielikeskusmalli 3 AMKissa Koordinointimalli / Yliopettajamalli 8 AMKissa Tiimi- ja koulutusalakohtaisesti organisoidut 3 AMKissa
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotKP OTE. Opinnoista töihin
KP OTE Opinnoista töihin KP OTE Opinnoista töihin Oma Tie Työhöntoimintamallin LUONNOS 29.5.2018 KP OTE- hankkeen tavoitteet KP OTE- hankkeen päätavoite on sovittaa yhteen eri organisaatioiden toimintaa
LisätiedotTyöhön perehdyttäminen. Sari Anetjärvi
Työhön perehdyttäminen Sari Anetjärvi Perehdyttämisen lähtökohta Työhön perehdyttäminen on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Perehdyttämisen avulla turvataan organisaation toiminnan sujuvuus ja laadukkuus
LisätiedotMinea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ
Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0
LisätiedotTYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN LAATUKRITEERIT
TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN LAATUKRITEERIT Tavoitteet Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatukriteerit on suunniteltu työpaikan ja oppilaitoksen yhteiseksi kehittämisen työkaluksi. Niiden avulla työpaikkaohjaaja
Lisätiedot2.12.2011 Anne Heikkilä
Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa
LisätiedotKun nuori tulee töihin
Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on
LisätiedotUudistuvat työnkuvat -hanke
Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotLASTENPSYKIATRIAN OSASTO
LASTENPSYKIATRIAN OSASTO Osasto on kahdeksan paikkainen viikko-osasto, toiminta kahdessa solussa. Järvi-puolella hoito painottuu lapsen tilanteen selvittelyyn perhettä unohtamatta. Kallio-puolella lapsen
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen
Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.
Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA
LisätiedotAlku- ja esiopetuksen yhteistyö
Alku- ja esiopetuksen yhteistyö KOS-lomakkeet, pedagogiset asiakirjat sekä koulukohtaisesti toteutettu yhteistyö Keskeiset kysymykset Miten KOS-lomakkeet on koettu tänä lukuvuonna Onko KOS-lomakkeita käytetty
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 115 16.12.2014 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Tehtävien lakkauttaminen ja virkojen perustaminen perusturvan palvelualueella 1.1.2015
LisätiedotTOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA
TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu
LisätiedotAikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa
Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotVUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )
SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA
LisätiedotKoulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue
Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotErilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin
Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotLIIKUNTASOPIMUSPROSESSI
LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI PALVELUNTARVEARVIOKÄYNNILLÄ Käynnin yhteydessä kerrotaan liikuntasopimuksesta. Annetaan liikuntasopimusesite mahdolliselle tulevalle kotihoidon asiakkaalle. Asiakas saa yhdessä
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotTutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4
Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotSyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1
SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke 2018-2019 11.2.2019 11.2.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 TAVOITTEET JA KESKEISET TEHTÄVÄT 1. Luodaan mallin pysyvää toimeenpanoa
LisätiedotOsuva-loppuseminaari
Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat
LisätiedotOppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti
Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys
LisätiedotTIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO
TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on
LisätiedotParemmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin
Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotOPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki
OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki Työrauhaprojektin taustaa Pohjois-Haagan yhteiskoulun oppilashuoltotyöryhmä alkoi keväällä 2009 valmistella projektia, jonka tarkoituksena
LisätiedotHoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v
Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja
LisätiedotRastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta
Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä
LisätiedotLOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0
Loppuraportti LITA/TIKO/PAPERIKONEKILTA 1 (14) 18.5.2009 LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Tekijät: Jaakko Karhunen Jani Hyvönen TIKO, IT-Dynamo 5.kerros Osoite: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma
LisätiedotRYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA
RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA RYHMÄYTYMISPROSESSI RYHMÄYTYMINEN ON TÄRKEÄÄ, KOSKA tunne ryhmään kuulumisesta on tärkeä kokemus ja onnistuneet kokemukset luokkaryhmässä luovat pohjan hyväksynnän
LisätiedotKOTIPÄIVYSTYS. Keuruun kaupunki Kompassi kotihoito
KOTIPÄIVYSTYS Keuruun kaupunki Kompassi kotihoito Kui varte? Kotipäivystysmallin tarkoituksena lisätä asiakasturvallisuutta kotona ennakoiden tilanteita. Aikainen puuttuminen vähentää sairaalassaolopäiviä
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotTeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion
1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja
LisätiedotAlkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.
Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke
LisätiedotParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen
ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotTUTKIMUSPÄIVÄKOTIEN YHDYSHENKILÖTAPAAMISEN HEDELMÄT 23.3.2010 (kirjasi Eeva Aho)
TUTKIMUSPÄIVÄKOTIEN YHDYSHENKILÖTAPAAMISEN HEDELMÄT 23.3.2010 (kirjasi Eeva Aho) 1. MITÄ TAPAHTUNUT SITTEN VIIME TAPAAMISEN? MITÄ NYT KUULUU? (keskustelua pienryhmissä) - alkuhaastattelu tehty, käynnisti
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotAsiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012
Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotRaportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä
Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS. Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen
KOTIKUNTOUTUS Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen JÄMSÄN TERVEYS OY Pihlajalinnan ja Jämsän kaupungin perustama yhteisyritys 1.9.2015 Kotihoito:
LisätiedotE-laskun asiakasarvo pk-sektorilla
1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua
LisätiedotVastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla
Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston
LisätiedotMetsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot
Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotOHJAAVA TYÖHÖNVALMENNUSPALVELU
#ohjatentyöhön OHJAAVA TYÖHÖNVALMENNUSPALVELU Toteutus, tulokset ja tuotokset Tiina Myllymäki Projektivastaava / työhönvalmentaja 3kk -Ohjaava työhönvalmennuspalvelu -projekti Päätösseminaari 30.3.2017,
LisätiedotEtätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015
Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää
LisätiedotProsessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori
Prosessin seuranta tutkimuspäiväkodeissa, tutkijatohtori Prosessinseurannan tarkoitus Kaikki kerätty tieto pyritään palauttamaan vastaajille hyödynnettäväksi omassa kehittämistyössään (siksi nimellisenä)
LisätiedotAvustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen
1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin tuki. Kysely tukea saavien oppilaiden huoltajille 3/2018
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kysely tukea saavien oppilaiden huoltajille 3/2018 Kyselyn lähtökohdat Kysely toteutettiin maaliskuussa 2018 osana erityisopetuksen seutukunnallista auditointia. Kysely
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
Lisätiedot