Päätös toteutuksesta, suunnittelu ja tiedotus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päätös toteutuksesta, suunnittelu ja tiedotus"

Transkriptio

1 Palkitseva ja luova vanhustyö Case-esimerkki: Omahoitajamalliin siirtyminen kotihoidossa Tämä on kuvaus uuden työtoimintamallin käyttöönotosta erään kaupungin kotihoidossa. Kotihoitotyö on siellä jaettu viiteen tiimiin maantieteellisen alueen mukaan. Kotihoidon vastuuhenkilönä on osastonhoitaja, ja tiimeissä työskentelee vastaava sairaanhoitaja ja 6-8 muuta kotihoidon työntekijää (perushoitajia, lähihoitajia, kodinhoitajia ja kotiavustajia). Tarve ja lähtökohta työkäytännön muuttamiselle. Kotihoitoyksikössä oli jo jonkin aikaa mietitty kotihoitotyön käytännön muuttamista. Nyt kehittämishankkeen käynnistämiseen tuli sopiva hetki, kun ulkopuolinen tutkimuslaitos otti yhteyttä tiedustellen halukkuutta osallistua vanhustyöhankkeeseen: lähteä viemään omaehtoisesti läpi joku organisaation tarpeelliseksi kokema kehittämishanke. Samanaikaisesti yhden alueen vastaava hoitaja aloitti jatko-opintonsa, jonka opinnäytetyöksi kehittämishanke sopi hyvin. Kotihoitoyksikkö suunnitteli ja vei kehittämishankkeen läpi pääsääntöisesti omin voimin. Tutkimuslaitoksen edustaja osallistui muutaman kuukauden välein pidettyihin hankkeen ydinryhmän palavereihin, joissa tehtyä suunnitelmaa ja hankkeen etenemisen vaiheita käsiteltiin yhdessä. Ulkopuolisen antama tuki hankkeelle sisälsi vain asioiden selventämistä kysymysten avulla, vaihtoehtoisten etenemistapojen yhteistä punnintaa - joista ratkaisun tekeminen jäi organisaatiolle - ja hankkeen dokumentoinnista muistuttamista. Hanke eteni seuraavien vaiheiden kautta: päätös kehittämishankkeen toteutuksesta alustava hankesuunnitelma hankkeesta tiedottaminen alkukysely omahoitajamallin muotoilu: yksi tiimi edelläkävijänä, muut perässä vaiheittain käynnistymisen seuranta jatkosuunnitelmat. Päätös toteutuksesta, suunnittelu ja tiedotus Päätös kehittämishankkeen toteutuksesta tehtiin aloituspalaverissa, jossa mukana olivat kaupungin hoito- ja hoivapalvelujen johtava hoitaja, kotihoidon osastonhoitaja, yhden kotihoitoalueen vastaava sairaanhoitaja ja ulkopuolisena Työterveyslaitoksen tutkija. Tässä tapaamisessa organisaatio teki päätöksen kehittämishankkeen toteuttamisesta sekä jatkoopinnoissaan aloittanut sairaanhoitaja siitä, että hanke tulee olemaan hänen opinnäytetyönsä. Kyseinen sairaanhoitaja valikoitui näin luontevasti hankkeen vastuuhenkilöksi yhteisössä. Vastuuhenkilö laati alustavan hankesuunnitelman, jota käsiteltiin ydinryhmässä. Hankekokouksissa käytiin läpi mm. kotihoidon henkilöstölle suoritettavaa kyselyä, pohdittiin hankkeessa mahdollisesti eteen tulevia ongelmia, sekä prosessoitiin hankkeen eri vaiheiden sisältöä ja erityisesti aikataulutusta. Selvennettiin, mitä suunnilleen tapahtuu missäkin vaiheessa. Hankkeesta tiedottaminen. Kotihoidon henkilöstölle kerrottiin omahoitajamalliin siirtymisestä ja omahoitajuuden aloituksen ajankohdasta osastopalaverissa syyskuussa Henkilöstön Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , faksi , Y-tunnus ,

2 2/7 palaute oli myönteinen. Alkuperäinen suunnitelma oli, että omahoitajuus käynnistetään ensimmäisenä lännen tiimissä, joka oli hankkeen vastuuhenkilön oma tiimi. Suunniteltiin, että muut tiimit tulevat perässä omaan tahtiinsa sopivalla aikataululla. Kuitenkin muiden tiimien innokkuus sekä aikataulun tiivistämisen tarve (johtuen vastuuhenkilön keväällä alkavasta äitiyslomasta) muuttivat suunnitelmaa siten, että jokaisessa tiimissä omahoitajuus päätettiin käynnistää viimeistään tammikuussa Alkukysely tukee tiedotusta ja suunnittelua Samassa osastopalaverissa kerrottiin myös tulevasta alkukyselystä. Alkukyselyllä selvitettiin henkilöstön käsityksiä omahoitajuudesta sekä pyydettiin ehdotuksia toimintojen käytännön järjestämisestä. Kyselyllä tuettiin tiedottamista, valmistettiin tulevaan ja saatiin esille huomioonotettavia asioita omahoitajamallin rakennetta ja toimintoja suunniteltaessa. Kyselyn laadinta, esitestaus ja toteutus. Kyselyn laadintaan opinnäytetyön tekijä sai ohjausta amk:n opettajalta ja Työterveyslaitoksen tutkijalta. Lännen tiimin henkilöstö esitestasi lomakkeen lokakuun 2008 lopussa. Vastausten saamiseen kului aikaa vajaa kaksi viikkoa, kaikki vastasivat. Vastaajat eivät kokeneet kyselylomaketta vaikeaksi tai muutoksia vaativaksi. Marraskuussa kyselylomake jaettiin muihin tiimeihin. Lomake jaettiin yhteensä 47 henkilölle (mukaan lukien 7 esitestaajaa). Kyselyä ei jaettu kovin lyhytaikaisille sijaisille. Vastausaikaa henkilöstöllä oli 2,5 viikkoa. Vastauksia saatiin yhteensä esitestausvastausta. Kaikista vastanneista vain 3 henkilöä piti omahoitajuutta huonona ideana. Vastaamatta jättäneiden näkemystä omahoitajuudesta ei valitettavasti voi siis tietää. Omahoitajamallin muotoilu - edelläkävijänä yksi tiimi Omahoitajamalliin siirtymisessä edelläkävijänä oli yksi tiimi. Omahoitajamallin suunnittelu käynnistyi alkukyselyn vastauksia odoteltaessa. Tässä vaiheessa hyödynnettiin kyselyn esitestauksessa saatuja vastauksia. Lännen tiimin kanssa pidettiin myös yksi erillinen reilun tunnin pituinen omahoitajuuteen liittyvä palaveri. Tiimi koki omahoitajamalliin siirtymisen myönteisenä. Tiimi esitti toiveen koota omahoitajuuteen liittyen oman kansionsa, johon tulisi myös omahoitajan muistilista asioiden hoitoa helpottamaan. Kansion toivottiin olevan mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä, joten sen rakentaminen ei ole työlästä. Kansion säilytyspaikaksi sovittiin toimiston pöytä. Säännöksi sovittiin, että sitä ei saa laittaa kaappiin, koska sinne se sitten hukkuu ja unohtuu. Välisivuja apuna käyttäen kansioon tehtiin jokaiselle työntekijälle oma kohtansa, jonne pystyy laittamaan asiakkaistaan tietoja ylös. Kaikkien kyselyvastausten pohjalta ja muutamalla asialla täydennettynä kotihoidolle muodostui omahoitajien tehtävät -lista. Seuraavaksi oli vuorossa alustava asiakkaiden jako tiimin omahoitajille. Jako alkoi lännen tiimistä, jonka vastaava sairaanhoitajana hankkeen ydinhenkilö toimi. Tämän jaon teko vaatii tiimin sairaanhoitajalta mahdollisuuden tiiviiseen keskittymiseen, joten sitä varten on oltava rauhallinen hetki - tässä tapauksessa se oli tarkoituksenmukaista tehdä kotona. Omahoitajuuden piiriin otettavien säännöllisten tukipalveluasiakkaiden ja hoito- ja palvelusuunnitelman omaavien asiakkaiden tuntemus on asiakkaiden jakoa tehdessä hyvin oleellista. Oleellista on myös tieto oman tiimin henkilöstön koulutuksesta sekä työntekijöiden toimintatavoista ja vahvuuksista (eli kuka sopii kenenkin asiakkaan omahoitajaksi).

3 3/7 Muut tiimit mukaan yksi kerrallaan Muut tiimit mukaan yksi kerrallaan, edetään vaiheittain. Joulukuussa 2008 omahoitajuuteen siirtymisen palaveri pidettiin seuraavassa tiimissä. Se valikoitui seuraavaksi sen vuoksi, että siellä omahoitajuuteen oli ehkä eniten tarvetta tiimin jäsenten ja asiakkaiden hoidon kannalta. Aloituspalaverin aikana omahoitajuus ei saanut kaikilta tiimiläisiltä varauksetonta myönteistä vastaanottoa, mutta jatkossa asiat etenivät hyvin. Joulukuun tiimipalaverin yhteydessä vahvistettiin sairaanhoitajan tekemä alustava asiakkaiden jako. Asiakkaiden jako sujui kaiken kaikkiaan todella hyvin, ja jopa ns. vaativien asiakkaiden omahoitajien löytyminen onnistui loistavasti! Joidenkin asiakkaiden kohdalla käytiin jopa pientä "taistelua" siitä, kuka pääsee heidän omahoitajakseen. Tiimin kanssa sovittiin, että sairaanhoitaja on aina omahoitajan parina ja raskaille, hyvin työllistäville asiakkaille valittiin omahoitajiksi ns. "kolmen kopla", jossa on lähi- ja sairaanhoitajan lisäksi kodinhoitaja. Tämän jälkeen tehtiin toimiston seinälle lista omahoitajista. Tiimin kanssa sovittiin, että asiakkaille kerrotaan heidän omahoitajansa muutamin poikkeuksin. Vahvasti psykiatristen asiakkaiden kohdalla tai muusta harkitusta syystä sitä ei toivottu tehtävän. Tammikuun alussa 2009 lännen tiimissä alkoi jo omahoitajuuden toteutus. Samaan aikaan kolmannessa tiimissä pidettiin alkupalaveri, ja asia alkoi edetä siellä oman tiiminvetäjän vastuulla. Neljännen tiimin sairaanhoitaja kävi ahkerasti tammikuun aikana kyselemässä vastuuhenkilöltä asioista ja lähti viemään asiaa eteenpäin omassa tiimissään mm. rakentamalla tiimilleen oman omahoitajakansion. Myös kolmannen tiimin sairaanhoitaja alkoi toimia samoin parin viikon viiveellä. Näiden tiimien sairaanhoitajat ohjeistettiin tekemään alustava asiakkaiden jako saman periaatteen pohjalta, kuin se oli tehty lännen tiimissä. Viimeisen tiimin omahoitajuuden aloituspalaveri pidettiin helmikuussa Hankkeen vastuuhenkilö oli mukana myös tässä, kuten kaikkien muidenkin tiimien aloituskokouksessa. Käynnistymisen seuranta Omahoitajuuden käynnistymistä seurattiin. Maaliskuussa tehtiin lista siitä, mitä asioita omahoitajuudesta on siinä kohdin oltava jo tehtynä. Tämä lista toimitettiin jokaiseen tiimiin, ja sen toivottiin vauhdittavan myös viimeisinä mukaan tulleiden tiimien omahoitajuuden etenemistä. Osastonhoitaja osallistui huhti-toukokuun 2009 aikana jokaisen tiimin tiimipalaveriin, joissa käytiin läpi miten omahoitajuus on kussakin tiimissä edennyt. Elämässä sattuu ja tapahtuu, joustavuutta tarvitaan. Alkuperäistä suunnitelmaa jouduttiin jossain kohdin muuttamaan. Vaikka hankkeen vastuuhenkilön tulossa oleva iloinen perhetapahtuma nopeutti aikataulua, pystyttiin omahoitajuus käynnistämään tiimeissä suunnitellusti. Vastuu kokonaisuudesta siirtyi tässä kohdin osastonhoitajalle. Myös kuntatalouden vaikeudet koskettivat tätä hanketta. Kevään ajaksi suunniteltiin tiimien vastaaville sairaanhoitajille ryhmätyönohjausta, jotta nämä hankkeen keskeiset käytännön toteuttajat saisivat tukea omahoitajuuden käynnistämisessä omassa tiimissään. Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi tätä suunnitelmaa ei kuitenkaan voitu toteuttaa.

4 4/7 Jatkosuunnitelmat Entä sitten jatkossa? Syyskuussa pidetään ulkopuolisella tuella koulutusiltapäivä omahoitajuudesta koko kotihoidon henkilöstölle. Tällöin voidaan yhteisesti todeta missä mennään, kerätä kokemuksia toteutuneesta ja sopia tältä pohjalta yhteisistä käytännöistä. Loppusyksyllä tehdään seurantakysely henkilöstölle. Sillä selvitetään kokemuksia omahoitajuuden aloituksesta, toimivuudesta ja kehitysideoista opinnäytetyötä ajatellen. Keväällä 2010, kun opinnäytetyö valmistuu, myös kotihoito saa raportin. Onnistumisen edellytyksiä Kotihoidon kokemusten pohjalta omahoitajamalliin siirtyminen edellyttää seuraavia asioita: Työyhteisöissä: Työyhteisön tulee olla sillä tavoin toimiva, että tavanomaiset asiat ja työtehtävät hoituvat suurin piirtein suunnitellusti. Omahoitajamalliin siirtymisellä ei ratkaista työyhteisön akuuttia kriisiä. Valtaosa työyhteisön jäsenistä hyväksyy omahoitajamalliin siirtymisen perusteluiksi esimerkiksi seuraavia asioita: parempi asiakaspalvelun laatu, tyytyväisemmät asiakkaat ja omaiset, tasaisempi työn kuormituksen jakautuminen, parempi työn sujuvuus sekä selkeämpi tehtävänkuva. Eduksi on, jos työyhteisö on odottavalla mielellä muutosten suhteen eli muutoksen odotetaan selvästi parantavan joitakin tunnettuja epäkohtia vastuiden ja tehtävien organisoimisessa. Työyhteisö pääsee nopeammin tavoitteeseensa, - kun yhteisössä on jo olemassa valmius muutoksiin - kun yhteisö osaa jo kantaa itsenäisesti vastuuta - kun yhteisössä on kyky toimia tietyssä sovitussa aikataulussa - kun sovitaan selkeästi mitä asioita hoidetaan, mitä pitää olla valmiina ja ohjeet ovat konkreettisia ja selkokielisiä - kun otetaan tarpeeksi pieniä tavoitteita, ei kaikkea kerralla - kun etenemisen tahti sovitetaan työyhteisön valmiuteen muuttua - mitä kypsempi ja osaavampi yhteisö, sitä nopeammin voi edetä. Tarvitaan hoitajia, jotka muuttavat toimintaansa siten, kuin on sovittu eli noudattavat omahoitajan muistilistaa ja pitävät kiinni sovituista määräajoista. kertovat mielipiteensä siitä, minkälaiset asiakas-hoitaja -parit olisivat heille mieleen, miten omahoitajan tehtävät sujuvat ja miten voitaisiin toimia entistä paremmin. auttavat toisiaan, mutta antavat toisilleen myös työrauhan, koska harvoihin asioihin pätee vain yksi optimaalinen ratkaisumalli. osallistuvat, koska kokevat asian tärkeäksi asiakkaille, itselleen ja kokevat projektin jakavan vastuuta ja työnjakoa kaikille tasapuolisemmin. saavat positiivista palautetta asiakkailta, huomaavat oman työnsä arvostuksen, huomaavat osaavansa työnsä. osaavat hoitaa kokonaisvaltaisemmin, kokevat työnkuvansa selkeäksi.

5 5/7 Tarvitaan vetäjä, joka on asiasta innostunut, ja jolle varataan tehtävään aikaa sekä valtuutus viedä asiaa eteenpäin. kirjoittaa omahoitajan muistilistan työvälineeksi omahoitajille. Vetäjä tietää, mistä kaikista asioista on huolehdittava. tekee ehdotuksen asiakas-hoitaja -parien muodostamiseksi. Vetäjän on hyvä tuntea asiakkaat ja hoitajat, joskin lopullinen parinmuodostus sovitaan työyhteisön kesken. vahvistaa yhteisesti sovitut tavoitteet ja aikataulutuksen. varmistaa että yhteisesti sovittuja menettelytapoja noudatetaan ja että kaikki pysyvät aikataulussa. huolehtii tiedonkulusta. on saatavilla, kun uudet omahoitajat ottavat uusia tehtäviä hoitaakseen ja auttaa heitä omahoitajan uran alkuun. Esimies, joka miettii yhdessä vetäjän kanssa, miten muutos omahoitajamalliin parhaiten toteutetaan. miettii yhdessä vetäjän kanssa yhteisön muutosvalmiuksien vahvuuksia ja kriittisiä kohtia. osoittaa, että vetäjällä on esimiehen valtuutus ja hyväksyntä omahoitajamalliin siirtymiseksi esimerkiksi siten, että koko työyhteisön kuullen vahvistaa, että omahoitajamalliin ollaan nyt siirtymässä ja vetäjä on vetovastuussa. tukee vetäjää muutosprosessin aikana esim. miettimällä vetäjän kanssa, miten muutosvastarintaa käännetään voimavaroiksi tai miten toimitaan ongelmatilanteissa. osallistuu itse projektiin ja kuuntelee saavutettuja asioita. seuraa ja tarkistaa projektin etenemistä esim. keräämällä tiimin yhteen ja kuulemalla mitä on saavutettu. ymmärtää, että edetään aikataulussa, mutta realistisessa aikataulussa ja pitää siitä kiinni. järjestää vetäjälle mahdollisuuden perehtyä ja suunnitella projektin kulkua. mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ulkopuolisen tuen, asiantuntijuuden, muiden kokemukset. näyttää, että työyhteisön aikaansaannoksista ovat muutkin kiinnostuneita näin projekti saadaan myös näkyväksi ja työyhteisö voi olla ylpeä savutuksistaan. Muutkin ovat huomanneet! vahvistaa tiimin yhteistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. voi käyttää projektin myötä syntyneitä uusia toimintatapoja hyödyksi ja osoittaa näin, että projektista on hyötyä käytännön työssä esim. ohjeistaa tiettyjen asiakasasioiden hoitamisen oma-hoitajille. Kokemuksia omahoitajamallin kehittämismatkan varrelta kotihoidosta Seuraavat kokemukset keräsi kotihoidon osastonhoitaja. Mikä lähti hyvin toimimaan, missä päästy eteenpäin (mitkä asiat sitä auttaneet)? Selkeä projektin vetämisvastuu yhdellä henkilöllä. Heti alussa selvillä mitä asioita pitää kehittää. Aikataulutus toiminut ja projektin edetessä saatu oikeasti jalkautettua työyhteisöön uutta toimintaa. Koettu myönteisenä, asiakkailta tullut hyvää palautetta.

6 6/7 Mikä auttoi motivoitumaan? Työtehtävien ja vastuun tasaisempi jakautuminen kaikille. Löytyy asioista vastuussa oleva. Tuo selkeyttä työhön. Millaisia onnistumisen kokemuksia (pieniäkin asioita, huomioita, muutoksia) on havaittu? Hyvä palaute työtovereilta, asiakkailta ja omaisilta. Asiat tulee hoidetuksi. Homma hanskassa omahoitajalla. On huomannut, että osaa tehdä työnsä hyvin. On huomannut, että projektin työ koostuu ihan arkipäivän asioista, ei vaadita mitään utopioita -> helpotus ja innostus toimia uudella tavalla. Mikä oli hankalaa alkuun, mitä vinkiksi muille? Osa luuli, että vaaditaan jotakin mitä ei osaa, ks. edellinen kohta. Tavoitteiden pitää olla selkeitä ja konkreettisia, mieluiten esimerkit ja kunnon ohjeistus miten toimitaan, jotta osataan ryhtyä toimeen. Miten toiminnan (asioiden) kehittymistä on seurattu? Sovittu osa-tavoitteista ja päivämääristä, mihin mennessä niiden tulee olla tehtyinä. Pidetty palavereja, joissa tiimeittäin seurattu asioiden etenemistä. Sovittujen tavoitteiden mukaiset asiat kirjattu ja merkitty selkeästi, koska valmista. Mitä hyötyjä hankkeesta on nähtävissä? Vastuunjako on selkiytynyt. Esimies löytää asioille hoitajan. Työkuormitus jakautuu tasaisemmin. Työ on suunnitelmallisempaa. Varmistaa turvallisemman asioiden hoitamisen. Tiimiytyminen parempaa, kaikki mukana, kaikki tarpeellisia, saa tukea muilta. Miten tästä jatketaan? Pidetään yllä omahoitajamallia. Järjestetään aiheeseen liittyvä koulutus koko henkilöstölle; ovat ansainneet lisää tukea ja voidaan sopia yhteisistä käytännöistä kokemusten jälkeen; on mukava antaa hyvää palautetta uurastuksen jälkeen. Vinkkejä omahoitaja-hankkeen vetäjille ja esimiehille Lähdetään liikkeelle helpoimmista asioista. Esimerkki: Jos omahoitajamalliin on siirtymässä useita tiimejä tai osastoja, muutos kannattaa käynnistää siellä, missä muutosvalmiutta on eniten, ja josta löytyy motivoitunut vetäjä. Onnistuneen muutosprosessin myötä muiden on helpompi seurata vanavedessä jo syntyneitä toimintamalleja hyödyntäen. Toinen esimerkki: Kun omahoitaja alkaa vastata omien asiakkaidensa palvelusta/hoidosta, ei siirretä vastuuta kaikista asioista kerralla. Aloitetaan muistilistan helpoimmilta tuntuvista tehtävistä, esim. asiakastietojen päivityksestä. Kun tämä asia on

7 7/7 kaikkien asiakkaiden osalta kunnossa, siirrytään seuraavaksi sovitun tehtävän toteuttamiseen. Vaikuttamismahdollisuudet. Hoitajat asettavat yhdessä vetäjän kanssa tavoitteita ja suunnittelevat aikatauluja, jotka vetäjä vahvistaa. Hoitajat ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita, ja tämä asiantuntemus tulee hyödyntää. Omahoitajan muistilistaa noudattamalla omahoitaja tutustuu koko vastuualueeseensa asia kerrallaan. Epävarmuus mahdollisista uusista odotuksista ja vaatimuksista vähenee. Omahoitajamalli saa hahmotettavan muodon, kun tehtävät on selvästi kirjattu. Edetään tarpeeksi nopeasti ja pidetään aikatauluista kiinni. Esimerkki: Sovitaan, että omahoitaja päivittää omien asiakkaidensa asiakastiedot tietojärjestelmään kahden viikon kuluessa. Kun kaksi viikkoa on kulunut, vetäjä varmistaa, että sovittu asia on tehty. Pidetään palaveri, jossa todetaan eteneminen ja määritetään uusi tavoite sekä sille aikaraja. Näin muutokset pysyvät konkreettisesti esillä eivätkä unohdu. "Unohtunut" muutos on työläs kaivaa esiin ja saatella eteenpäin. Pienin, mutta täsmällisin ja realistisin tavoittein eteenpäin - kerätään onnistumisen kokemuksia, joista syntyy myönteinen kierre.

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Kotihoidon toiminnanohjaushanke

Kotihoidon toiminnanohjaushanke Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008 Toimiala Tulosalue Sosiaali- ja terveystoimiala Terveyden- sairaudenhoitopalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys 1. Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan nimi Operatiivine n Osasto 7 Ohtonen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI

LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI LIIKUNTASOPIMUSPROSESSI PALVELUNTARVEARVIOKÄYNNILLÄ Käynnin yhteydessä kerrotaan liikuntasopimuksesta. Annetaan liikuntasopimusesite mahdolliselle tulevalle kotihoidon asiakkaalle. Asiakas saa yhdessä

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm NYKYTILAKARTOITUS HANGOSSA - KOTIHOIDON ASIAKKAAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET JA TULEVAISUUDEN APUVÄLINETARPEET HENKILÖKUNNAN ARVIOIMANA (TOTEUTUS VIIKOT 43-45/2013) - KOTIHOIDON HENKILÖSTÖN ITSEARVIOITU

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 46 21.05.2015 Kaupunginhallitus 244 08.06.2015. Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/01.01.01/2015 SOSLA 21.05.

Sosiaalilautakunta 46 21.05.2015 Kaupunginhallitus 244 08.06.2015. Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/01.01.01/2015 SOSLA 21.05. Sosiaalilautakunta 46 21.05.2015 Kaupunginhallitus 244 08.06.2015 Vanhustyön henkilöstöjärjestelyt 1636/01.01.01/2015 SOSLA 21.05.2015 46 Kaupunginvaltuuston 2.3.2015 hyväksymä Ikäystävällinen Uusikaupunki

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Loppuraportti LITA/TIKO/PAPERIKONEKILTA 1 (14) 18.5.2009 LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Tekijät: Jaakko Karhunen Jani Hyvönen TIKO, IT-Dynamo 5.kerros Osoite: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT

Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Johan Groop, TkT Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? TAVOITE Kotihoidon asiakkaat pystyvät elämään arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti kotona,

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Tausta ja menetelmät Toteutimme markkinatutkimuksen tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille maaliskuussa 2013 Kyselyn

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010

Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

TUTKIMUSPÄIVÄKOTIEN YHDYSHENKILÖTAPAAMISEN HEDELMÄT 23.3.2010 (kirjasi Eeva Aho)

TUTKIMUSPÄIVÄKOTIEN YHDYSHENKILÖTAPAAMISEN HEDELMÄT 23.3.2010 (kirjasi Eeva Aho) TUTKIMUSPÄIVÄKOTIEN YHDYSHENKILÖTAPAAMISEN HEDELMÄT 23.3.2010 (kirjasi Eeva Aho) 1. MITÄ TAPAHTUNUT SITTEN VIIME TAPAAMISEN? MITÄ NYT KUULUU? (keskustelua pienryhmissä) - alkuhaastattelu tehty, käynnisti

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 25 19.01.2015. 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 115 16.12.2014 25 Asianro 8193/01.01.00/2014 Tehtävien lakkauttaminen ja virkojen perustaminen perusturvan palvelualueella 1.1.2015

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja

Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja Jämsä-Kuhmoinen Sote-yhteistoiminta-alue Leila Rutanen Vanhusten avohoidon johtaja Kaupunki ja vanhaintuki Kotipalveluohjaajat Kodinhoitajat Kotiavustajat Lähihoitajat Kotipalvelun asiakkaat Vanhusten

Lisätiedot

Resurssipoolin rakentaminen

Resurssipoolin rakentaminen Resurssipoolin rakentaminen Oma koti osakokonaisuuden loppuseminaari 16.9.2015 Projektipäällikkö Sirkku Kallio 2 Kouvolan kaupunki Kuuden kunnan liitos v. 2009 Asukkaita n. 86 500 Junalla n. 1h Venäjän

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI KARVIAINEN JA LOHJA

VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI KARVIAINEN JA LOHJA VASTUUHOITAJUUDEN TOIMINTAMALLI JA 16.9.2015 LÄHTÖTILANNE JA TAVOITTEET VASTUUHOITAJUUS KÄYTÖSSÄ, MUTTA TOIMINTAMALLIT TIIMEISSÄ ERILAISET TAVOITTEET TOIMINTAMALLIN YHDENMUKAISTAMINEN TYÖNKUVAN SELKIYTYMINEN

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS

OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS Työntekijöille tarjottava henkinen ensiapu ja henkistä hyvinvointia tukevat toimenpiteet pelastustoimessa Jose Saarimaa Palopäällystön koulutusohjelma AmkN10 Tutkimuksen toteutus Maaliskuun

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. MIKÄ ON SOINTU? Anturiteknologiaan perustuva kotihoidon järjestelmä Auttaa suunnittelemaan, ennakoimaan, priorisoimaan ja kehittämään kotihoidon

Lisätiedot

Coaching-ohjelma 2013

Coaching-ohjelma 2013 Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on Ryhmätehtävä 2 Mitä voimme tehdä työpaikalla? Case esimerkkien pohjalta keskustelu ryhmissä ja vinkkien koostaminen kullekin kysymykselle. Kysymykset: 1. Mikä on huoneentaulujen merkitys yritykselle? 2.

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot