Tuottajien vai kuluttajien media näkökulmia verkko-osallistumiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuottajien vai kuluttajien media näkökulmia verkko-osallistumiseen"

Transkriptio

1 Veera Kangaspunta Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto 1 Kuka pelkää kommentoivaa yleisöä? Tutkimukseni lähtöasetelma tukeutuu media-alan 2000-luvun tutkimusten osoittamaan ristiriitaan: toimittajat eivät juuri arvosta verkkouutisia, ja verkon yleisösuhdetta hiertää kommentoivan yleisön pelko. Kommentointimahdollisuus koetaan riesana, ja vastaavanlaista ylenkatsetta löytyy tutkijoiden piiristä: kommentointiketjuissa ei nähdä potentiaalista tutkimuskohdetta ja ne ymmärretään vain harvoin osaksi yleisön omaa tekstintuotantoa. Tarve verkkouutisten kommentoinnin tutkimukselle on kuitenkin ilmeinen. Internet tarjoaa helpon ja nopean tavan seurata uutisvirtaa, ja muun muassa sosiaalinen media ohjaa ihmisiä aiheiden luo juuri verkkolehtien kautta. Ensiymmärrys ja näkemys uutisaiheista muodostetaan yhä useammin verkkolehdistä, joiden kiinteä osa ovat myös uutisia seuraavat kommentit. Tavoitteenani on syventyä ennakkoluulottomasti siihen, mitä kommenttiketjut kommentoivasta yleisöstä kertovat. Kohteeksi ovat valikoituneet verkon ympäristöuutiset, ja tarkasteltavana on aineisto, joka käsittää Talvivaaran kaivoksen kipsisakkaaltaiden vuotojen uutisoinnin ja kommentoinnin kolmessa kotimaisessa verkkolehdessä: paikallislehti Sotkamo-lehdessä, maakuntalehti Kainuun Sanomissa ja valtakunnallisessa Helsingin Sanomissa. Kaivoksella sattui syksyllä 2012 merkittävästi lähialueen ympäristöä vahingoittanut onnettomuus, joka sai valtavasti huomiota valtakunnallisesti ja tietenkin paikallisesti. Yhteensä uutisia ajanjaksolta marraskuu 2013 toukokuu 2013 on noin 600 ja kommentteja noin Millaisia mahdollisuuksia tällainen aineistokokonaisuus tarjoaa kommentoivan yleisön ja toisaalta uutisen ja yleisön suhteen tutkimukselle? Aineistoa on tarkoitus tässä vaiheessa lähestyä sisällön määrällisen erittelyn avulla. Esitykseni pitää sisällään muun muassa seuraavien kysymysten pohdintaa: - Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kerääkö verkkouutinen kommentteja? - Miten nämä tekijät eroavat lehden kontekstin (paikallinen/maakunnallinen/valtakunnallinen) perusteella? Tarkoituksena on myös raapaista pintaa varsinaisten kommenttien sisältöanalyysista: Miten yleisöjen suhtautumiseen, muodostumiseen ja osallistumiseen vaikuttavat paikallinen ja kulttuurinen viitekehys ja tapahtumien konteksti?

2 Marko Siitonen & Sanna Launonen Viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 2 Uutispelejä tulkitsemassa Digitaalinen uutistuotanto ja -jakelu on avannut oven erilaisten vuorovaikutteisten lähestymistapojen hyödyntämiselle journalismissa (esim. Jacobson, 2012). Yksi osa tätä kehitystä on niin kutsuttujen uutispelien (eng. Newsgames) esiinmarssi (Bogost, Ferrari & Schweiz, 2010). Uutispelien ilmiötä voidaan ymmärtää pelillistämisen käsitteen kautta. Pelillistämisellä viitataan peleille ominaisen muotokielen ja pelimekaniikkojen hyödyntämiseen pelien ulkopuolisissa konteksteissa (Deterding, Dixon, Khaled & Nacke, 2011). Uutispelien kohdalla tavoitteena voi olla esimerkiksi se, että uutisen takana olevia vaikeasti ymmärrettäviä syy-seuraussuhteita havainnollistetaan antamalla lukijalle/pelaajalle mahdollisuus tehdä omia kokeilujaan vuorovaikutteisten elementtien avulla. Kyseessä voi olla myös kannanotto, jolloin peli on vaikuttamisen keino. Usein taustalla on ajatus siitä, että pelin kautta saadaan aktivoitua käyttäjiä tai tavoitettua uusia kohderyhmiä. Tässä puheenvuorossa uutispelejä lähestytään tarkastelemalla niitä jännitteitä, joita uutispelien käyttäjät liittävät pelillistettyyn journalismiin. Lähestymistapa on kehysteoreettinen. Esitelmä pureutuu muun muassa käyttäjien kokemukseen siitä, millaisista aiheista saa tai ei saa tehdä pelejä, ja siihen, kuinka pelien ja uutisten suhdetta tulkitaan. Puheenvuoro perustuu neljään kohderyhmähaastatteluun (yht. 23 haastateltavaa), joissa uutisten käyttäjät keskustelevat uutispelien herättämistä kokemuksista ja mielikuvista. Esitelmä on osa Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta. Bogost, I., Ferrari, S., & Schweiz, B. (2010). Newsgames: Journalism at play. Cambridge: MIT Press. Deterding, S., Dixon, D., Khaled, R., & Nacke, L. (2011). From Game Design Elements to Gamefulness: Defining Gamification. Proceedings of MindTrek 11, September 28 30, 2011, Tampere, Finland. Jacobson, S. (2012). Transcoding the news: An investigation into multimedia journalism published on nytimes.com New Media and Society, 14(5), Saatavilla:

3 Tanja Sihvonen Turun yliopisto 3 Internet-yleisöyden aika Verkko-osallistuminen on digitaalisen median diskursseissa usein konstruoitu aktiiviseksi toiminnallisuudeksi ja vastakohdaksi aiemmalle, passiiviseksi nähdylle mediasisältöjen vastaanotolle. Keskittymällä digitaalisuuden osallistavaan ja aktivoivaan (ns. lean-forward) puoleen tutkijoilta ovat kuitenkin jääneet huomaamatta digitaalisen mediakäytön sisäiset astevaihtelut sekä erilaiset ajalliset kerrostumat, joiden puitteissa esimerkiksi tietoverkkojen käyttö tapahtuu. Siinä missä 1990-luvulla monet opettelivat html-kielen perusteet ja toimivat lähdekoodin tasolla 2000-luku on tuonut tullessaan etukäteen määritellyt www-sivujen tyyliohjeet ja säännöstöt. Käsin tehdyistä kotisivuista on edetty sisältöjä automaattisesti käsitteleviin blogijärjestelmiin. Anonyymit verkkopalvelut ja -keskustelut ovat monissa kohdin vaihtuneet Facebook-sisäänkirjautumiseen ja sisältöjen syndikointiin. Internetin käyttäminen on muuttunut 20 vuodessa huimasti. Tässä esityksessä luotaan verkko-osallistumisen ehtoja tarkastelemalla niitä tapoja, joilla internetin käyttäjät ovat kulloinkin pystyneet a) vaikuttamaan selaamiensa verkkosivujen rakenteeseen ja b) tuottamaan verkkoon itse sisältöä. Käytän esitelmässäni tapausesimerkkeinä internetin esihistoriasta esiinkaivettuja kotisivuja, arkistoituja materiaaleja sekä käytettävyyden näkökulmasta mahdollisia ja mahdottomia sivustoja. Onko mahdollista, että oletetusta uuden median statuksestaan huolimatta internet koostuu myös osioista ja rakenteista, jotka eivät enää antaudu käytettäviksi vaan vastaanotettaviksi? Jos Tekijä kuoli jo 1960-luvulla ja viestintätieteiden hahmottelema Vastaanottajakin viimeistään 2000-luvun kynnyksellä, olisiko nyt mahdollista, että tekijän tavoin myös vastaanottaja olisi noussut uudestaan henkiin? Mia Leppälä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos, Organisaatioviestinnän yksikkö Osallistaminen yrityksen sisäisessä verkkoyhteisössä Yleistyvä koko työyhteisön kattava verkkoyhteisö vaatii muutosta organisaation sisäisissä viestintäprosesseissa (Ruck and Welch 2012). Organisaation viestintäosastolle haasteita tuovat verkkoyhteisön keskustelujen aktivointi sekä osallistujien motivointi (Hayase, 2009). Toisaalta, kansainvälisissä yrityksissä verkkoyhteisö helpottaa koko henkilökunnan osallistamista (Hinds & Kiesler, 1995). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mahdollisia piirteitä, jotka näyttäisivät toistuvan aktiivisissa verkkoyhteisöissä enemmän kuin sellaisissa, joissa keskustelua ei juuri jatketa kommentein tai kysymyksin. Organisaation sisäisiä verkkoyhteisöjä on

4 4 tutkittu vielä kovin rajallisesti, joten syventyminen aiheeseen on mielestäni tärkeää. Keskeisiä kysymyksiä ovat: 1) Miten aktiiviset verkkoyhteisöryhmät eroavat epäaktiivisista? (Youcheng & Fesenmaier, 2004) 2) Mikä motivoi osallistumaan verkkoyhteisön keskusteluihin? (Hayase, 2009) Empiirinen aineisto tutkimukselle koostuu kansainvälisen yrityksen sisäisen viestinnän keskustelupalstan keskusteluista vuosina Laajasta aineistosta ( postausta) on rajattu aktiivisia ja epäaktiivisia ryhmiä, joita tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin (Alvesson & Kärreman, 2000; Gee, 2013). Alvesson, M. & Kärreman, D. (2000). Varieties of discourse: On the study of organizations through discourse analysis. Human Relations, 53: Gee, James Paul (2013). An introduction to discourse analysis: Theory and method. Routledge. Danet, B. & Herring, S., eds. (2007). Multilingual Internet: Language, Culture, and Communication Online. Oxford/New York: Oxford Univ. Press Hayase, Lynn K.T. (2009). Internal Communications in Organizations and Employee Engagement. Thesis Hinds, Pamela & Kiesler, Sara (1995). Communication across Boundaries: Work, Structure, and Use of Communication Technologies in a Large Organization. Organization Science 6(4): Ruck, Kevin & Welch, Mary (2012). Valuing internal communication; management and employee perspectives. Public Relations Review, 38 (2), Youcheng, Wang & Fesenmaier, Daniel R. (2004). Towards understanding members general participation in and active contribution to an online travel community. Tourism management 25.6: Johanna Kalja & Maria Eronen Vaasan yliopisto Kiira ja Jutta kaksi erilaista lähestymistapaa julkkismainontaan Julkisuuden henkilöiden merkitys yhdistetään kulutuskulttuurin arvoihin ja käsityksiin (esim. Cross & Littler 2010; Chouliaraki 2013: ). Esimerkiksi mainoksissa esiintyy usein urheilijoita (Bush Martin & Bush 2004), kuten Tiger Woods, Roger Federer ja LeBron James (Koernig & Boyd 2009). Myös suomalaiset kilpaurheilijat, kuten Kiira Korpi ja Jutta Gustafsberg, esiintyvät mainoskampanjoissa. Korven luonnollisuuteen vedotaan kotimaisen kosmetiikkavalmistaja Lumenen mainoksissa, kun taas Gustafsberg on tuttu Superdieetistään, joka on hänen Fitfarm-yrityksensä tuote. Vaikka sekä Korpi että Gustafsberg ovat tuttuja kotimaisia mainoskasvoja, on heidän nimissään mainostettavien tuotteiden markkinoinnissa mediakulttuurillinen ero.

5 5 Perinteisesti julkisuuden henkilöt ovat esiintyneet "edustavan" median (representational media) kasvoina, jolloin he ikään kuin edustavat muiden valmiiksi rakentamia merkityksiä (Marshall 2010). Sosiaalisen median ja erilaisten itsepromotionaalisten sovellusten (kuten Twitter, Facebook, blogit) myötä julkisuuden henkilöistä on tullut osa "esittävää" mediaa (presentational media), jossa he pystyvät rakentamaan merkityksiä itsestään (emt.). Siinä missä Korpi "edustaa" Lumenea esimerkiksi kyseisen kosmetiikkayrityksen verkkosivuilla, Gustafsberg "esittää" itseään ja rakentaa brändiään blogissaan. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia edustavat ja esittävät mediasisällöt tarjoavat brändin mainostamiseen. Esitelmässämme yhdistyvät markkinointiviestinnällinen ja mediatutkimuksellinen lähestymistapa julkkismainontaan (celebrity endorsement). Teoreettisena lähtökohtana käytämme merkityksen siirto -mallia (the meaning transfer model), joka on markkinointiviestinnällinen lähestymistapa julkkismainontaan. Julkisuuden henkilön merkitykset siirtyvät hänen mainostamaansa tuotteeseen tai brändiin ja edelleen tuotteesta tai brändistä kuluttajaan ostamisen ja kuluttamisen välityksellä. (McCracken 1989.) Argumentoimme, että ero julkisuuden henkilöitä "edustaviin" ja "esittäviin" mediasisältöihin (Marshall 2010) tarjoaa mielenkiintoisen vertailuasetelman markkinoinnin kannalta, kun tutkitaan merkitysten siirtymistä julkisuuden henkilöistä brändiin. Ella Lillqvist Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos, Organisaatioviestinnän yksikkö Yritysten vai kuluttajien Internet? Sosiaalisen median valtasuhteet puntarissa Viime vuosina on todettu, että yritysten ja kuluttajien kohtaaminen sosiaalisessa mediassa tuo mukanaan monia merkittäviä muutoksia niiden suhteisiin. Yritysten viestinnän muuttuessa entistä vuorovaikutteisemmaksi kuluttajat saavat aiempaa enemmän vaikutusvaltaa (esim. Denegri-Knott, 2006). Toisaalta valtasuhteiden muutos voidaan nähdä myös lisääntyvänä kuluttajien hyväksikäyttönä, sillä he tekevät paljon palkatonta työtä yrityksille esimerkiksi sisällöntuotannon muodossa (Cova & Dalli, 2009). Toistaiseksi ei ole juurikaan tutkimusta, joka analysoisi tätä ongelmakenttää diskursiivisesta näkökulmasta, mutta nähdäkseni tällainen lähestymistapa on arvokas, sillä se mahdollistaa tämän kiinnostavan viestinnällisen ilmiön yksityiskohtaisemman analyysin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää teoriaa yritysten ja niiden sidosryhmien diskursiivisten valtasuhteiden rakentumisesta sosiaalisessa mediassa seuraavista näkökulmista: 1. Puheoikeuden saaminen Millä tavoin legitimiteetti osallistumiseen rakentuu verkkovuorovaikutuksessa? (Symbolisen interaktionismin pohjalta, Blumer, 1969; Goffman, 1959.)

6 6 2. Äänten hallinta Miten medioiden ominaisuudet ja genret vaikuttavat valtasuhteisiin? Miten yritykset pyrkivät hallitsemaan erilaisia ääniä? (Keskeisiä käsitteitä ovat moniäänisyys ja karnevalisointi; Bahtin, 1991.) 3. Vaikutelmien hallinta Miten yritykset pyrkivät verkkovuorovaikutuksessa hallitsemaan vaikutelmia itsestään ja muista? (Goffman, 1959; Lillqvist & Louhiala-Salminen, 2014). 4. Muutokset organisaatioissa Miten verkkovuorovaikutus voi luoda uudenlaisia organisaatioita (vrt. Ahrne & Brunsson, 2011) ja muuttaa niiden valtasuhteita sidosryhmien kanssa? Näiden ainesten pohjalta tutkimus tarjoaa hienosyisen teoreettisen näkökulman sosiaalisen median valtakysymyksiin. Tutkimuksen metologian pohjana on mikro/meso-tason diskurssianalyysi (Alvesson & Kärreman, 2000; Potter, 1996), jota täydennän pitkäkestoisella netnografisella havainnoinnilla verkkoyhteisöissä (Kozinets, 2010). Tutkimuksen aineisto on koottu Facebookista, Redditistä ja YouTubesta, ja lisänä on teemahaastatteluja sekä kenttämuistiinpanoja. Ahrne, G. & Brunsson, N. (2011). Organization outside organizations: the significance of partial organization. Organization, 18, Alvesson M. & Kärreman D. (2000) Varieties of discourse: On the study of organizations through discourse analysis. Human Relations, 53, Bahtin, M. M. (1991). Dostojevskin poetiikan ongelmia. Suomentaneet P. Nieminen ja T. Laine. Helsinki: Orient Express. Blumer, H. (1969). Symbolic interactionism: Perspective and method. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall. Cova, B., & Dalli, D. (2009). Working consumers: the next step in marketing theory? Marketing Theory 9, Denegri-Knott, J. (2006), Consumers behaving badly: deviation or innovation? Power struggles on the web. Journal of Consumer Behaviour, 5, Goffman, E. (1959). The presentation of self in everyday life. Garden City, NY: Doubleday. Kozinets, R. V. (2010). Netnography: Doing ethnographic research online. Los Angeles: Sage. Lillqvist, E. & Louhiala-Salminen, L. (2014). Facing Facebook: Impression management strategies in company consumer interactions. Journal of Business and Technical Communication, 28, Potter, J. (1996). Representing reality: Discourse, rhetoric and social construction. London: Sage.

7 Eveliina Salmela Vaasan yliopisto 7 Muita ryhmiä vastaan suunnattu huumori erikoisalaan liittyvissä verkkokeskusteluissa Huumori on tärkeä osa verkkoyhteisöjä. Se pohjautuu yhteisiin merkityksiin, ja viittaamalla yhteiseen tietoon se voi vahvistaa yhteistä perustaa, jonka varaan ryhmä rakentuu. (Baym 1995). Verkkoyhteisöt perustuvat tyypillisesti yhteiseen kiinnostuksen kohteeseen, mikä helpottaa huumorin ymmärtämistä (Hübler & Bell 2003: 279). Myös huumorin kohde ja tavoitteet nousevat usein yhteisössä käsiteltävästä aiheesta (Baym 1995). Huumorilla on monia funktioita, kuten yhteishengen vahvistaminen ja asioiden kritisointi. Huumorin avulla voidaan myös jakaa ihmisiä hierarkkisesti poikkeaviin ryhmiin, esimerkiksi niihin, jotka nauravat ja niihin, joille nauretaan (Holcomb 1997: 4). Tällöin huumori toimii muita yksilöitä ja ryhmiä vastaan saattamalla ne naurunalaisiksi. Tällainen huumori toteuttaa kaksi samanaikaista funktiota: toisaalta se vahvistaa nauravan ryhmän yhteishenkeä, mutta toisaalta tekee sen jonkin toisen ryhmän ulos sulkemisen kautta ja kustannuksella (emt: 14). Varsinkin verkkokeskusteluissa tyypillinen tapa osoittaa huumorin tunnistamista ja ymmärtämistä on laajentaa aiempaa vitsiä omalla humoristisella diskurssilla (Hübler & Bell 2003: 280). Tällöin huumoriin reagoidaan tuottamalla itse lisää huumoria ja ylläpitäen näin humoristista kehystä (Hay 2001: 55). Etenkin ironia houkuttelee usein yleisöä liittymään huumorin tuottamiseen jatkamalla ironisen sävyn käyttöä (emt: 61). Esitelmässä tarkastellaan huumorin käyttöä viestiketjuissa, joiden avausviestissä esitetään toiseen ryhmään kohdistuvaa huumoria ja vastausviesteissä reagoidaan huumoriin tuottamalla lisää huumoria. Huumoria tarkastellaan erityisesti sen aihe, tekninen erikoisala, huomioon ottaen sekä sitä, millä tavoin erikoisalaan liittyvä tieto kytkeytyy huumoriin. Aineisto koostuu lämpöpumppuaiheisista viestiketjuista (N=300), jotka on kerätty kahdelta suomalaiselta keskustelupalstalta, Lampopumput.infosta ja Suomi24:sta. Menetelmänä huumorin tunnistamiseen käytän taustatietoa keskustelun aiheesta ja tutkittavista verkkoyhteisöistä, kielellisiä ja kielenulkoisia vihjeitä, kuten hymiöitä, sekä yleisön reaktiota huumoriin eli humoristisen diskurssin jatkamista (vrt. Hay 2001: 56). Baym, Nancy K. (1995). The Performance of Humor in Computer-Mediated Communication. Journal of Computer-Mediated Communication 1: 2. Hay, Jennifer (2001). Pragmatics of humor support. Humor 14: 1, Holcomb, Christopher (1997). A Class of Clowns: Spontaneous Joking in Computer- Assisted Discussions. Computers and Composition 14, Hübler, Mike T. & Diana Calhoun Bell (2003). Computer-mediated humor and ethos. Exploring threads of constitutive laughter in online communities. Computers and Composition 20: 3,

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Verkkoyhteisöt muuttavat media-alaa: yhteisluominen kehittää mediasisältöjä ja journalistisia käytäntöjä

Verkkoyhteisöt muuttavat media-alaa: yhteisluominen kehittää mediasisältöjä ja journalistisia käytäntöjä Verkkoyhteisöt muuttavat media-alaa: yhteisluominen kehittää mediasisältöjä ja journalistisia käytäntöjä Tutkimusraportti/osatutkimus Creative leadership in media management -tutkimushanke Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Pelillistäminen korkea-asteen opinnoissa

Pelillistäminen korkea-asteen opinnoissa Pelillistäminen korkea-asteen opinnoissa yliopistonopettaja Tanja Välisalo Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Iloa oppimiseen kaikkialla Jyväskylä 13.11.2014 Pelillistäminen gamification The

Lisätiedot

Tuloksellinen somemarkkinointi. Kristiina Pääkkönen 10.11.2015

Tuloksellinen somemarkkinointi. Kristiina Pääkkönen 10.11.2015 Tuloksellinen somemarkkinointi Kristiina Pääkkönen 10.11.2015 Valmentajaesittely Yhteiskuntatieteiden maisteri, MBA, Johdon ja esimiesten työnohjaaja MIF, Certified Progress Coach ja tiedottaja MTi Kristiina

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Copyright @ Koodiviidakko Oy

Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Copyright @ Koodiviidakko Oy Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Maailma muuttuu! Muste sormenpäissä on vaihtunut sormenjälkiin ipadin näytöllä.

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.

Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6. Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.2015 1 4 June 2015 Kaupallinen sisältöyhteistyö Natiivimainonta?

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Viestinnän muutosten jalkautus

Viestinnän muutosten jalkautus Viestinnän muutosten jalkautus Ponnistus Ryhmän käyttäytyminen Yksilön käyttäytyminen Asenne Tieto Aika Viestintästrategia Suomen Akatemiassa Akatemia viestii aktiivisesti tutkijoille ja tiedeyhteisöllä

Lisätiedot

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika Kotikunta Sähköpostiosoite. Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika Kotikunta Sähköpostiosoite. Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika Kotikunta Sähköpostiosoite @ Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Tehtävä maksimipisteet hakijan pisteet Ryhmätehtävä Tehtävä

Lisätiedot

ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet

ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet Sosiaalinen netti ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet Antti Leino Digital director / Omnicom Media Group @anttileino Kirjat: Dialogin aika (2010) Sosiaainen netti ja menestyvän pk-yrityksen mahdollisuudet

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Meltwater Group 0 Sisältö @MeltwaterFIN I. PARI SANAA MELTWATERISTA II. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Pelit (ja sosiaalinen media) matkailussa. Jaakko Suominen FT, digitaalisen kulttuurin professori Turun yliopisto / Porin yliopistokeskus

Pelit (ja sosiaalinen media) matkailussa. Jaakko Suominen FT, digitaalisen kulttuurin professori Turun yliopisto / Porin yliopistokeskus Pelit (ja sosiaalinen media) Jaakko Suominen FT, digitaalisen kulttuurin professori Turun yliopisto / Porin yliopistokeskus Esitelmän tarkoitus Esitellä, millä kaikilla erilaisilla tavoilla pelaaminen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020 Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 N2 on markkinointi- ja palvelumuotoilutoimisto. Identity Crystallization of the brand essence Strategies

Lisätiedot

Ohjeistus verkkoprojektiin

Ohjeistus verkkoprojektiin Ohjeistus verkkoprojektiin Luomuyrityksen web design brief -työkirjamalli HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Projektin RAAMIT JA RAJAUKSET Onko sinulla toiveita julkaisujärjestelmästä

Lisätiedot

Case Visit Helsinki. Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa

Case Visit Helsinki. Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa Case Visit Helsinki Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa Matkailutiedottaja Elisabeth Henrichs Helsingin matkailu sosiaalisessa mediassa

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

8 tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa

8 tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa 8 tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa Liinamaaria Hakola Tekesin Liideri Aktivaattori Mkhmarketing CC BY 2.0 Asiakasrajapinnassa Yrityskuvan rakentaminen Sisäinen hyödyntäminen Fiksumpaa kommunikointia

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Mitä on yritysvastuu media-alalla?

Mitä on yritysvastuu media-alalla? Mitä on yritysvastuu media-alalla? VKL:n seminaari 24.8.2010 Riikka Poukka, yritysvastuusuunnittelija, Alma Media Sisältö Mitä yritysvastuu on? Miksi yritysvastuu on noussut agendalle myös media-alalla?

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Hyvä ja paha pelillistäminen

Hyvä ja paha pelillistäminen Hyvä ja paha pelillistäminen Kalle Huhtala, kehitysjohtaja @Kalle_Huhtala #pelillistäminen #gamification #vvop2014 A NORDIC MORNING COMPANY Hyvässä hypessä Big Data Sosiaalinen media työelämässä Gamification/

Lisätiedot

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi Käyttäjä mielessä Sisältötuotantoa käyttäjälle luento 13.10.04 / TTY sohvi.sirkesalo@tamk.fi teemat sisällöntuotanto - määrittelyä ideointi, ongelma, tuotekehitys vastaanottajasta käyttäjä tarveskenaario,

Lisätiedot

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Tämän ohjeen tarkoituksena on opastaa sosiaalisen median käyttöä Joroisten kunnan eri toiminnoissa sekä ohjata henkilöstöä toimimaan sosiaalisessa mediassa vastuullisesti

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Mirja Satka Pääkaupunkiseudun sosiaalityön tutkimuksen päivä Helsingin yliopisto 28.9.2015 Mikä osoittaa kansainvälisen kiinnostuksen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

MediaMark- ja NextMediahankkeiden

MediaMark- ja NextMediahankkeiden MediaMark- ja NextMediahankkeiden satoa 06.03.2012 Korjaamo Elina Koivisto Antti Sihvonen Viime vuoden löydöksiä Kuluttaja Innovaatiot Performanssi Kuluttajan arki Tutkimusta vaihtelevissa kuluttajaryhmissä

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Katri Lietsala, Gemilo Oy Toimitusjohtaja, perustaja

Sosiaalinen media. Katri Lietsala, Gemilo Oy Toimitusjohtaja, perustaja 1 Sosiaalinen media Katri Lietsala, Gemilo Oy Toimitusjohtaja, perustaja Puhelin 040-7499072, sähköposti katri.lietsala@gemilo.com Gemilo Oy. Rautatienkatu 21 A, Tampere Katri on konsultoinut lukuisia

Lisätiedot

Missä menet, Internet?

Missä menet, Internet? Missä menet, Internet? Lokkaali-hankkeen avajaisseminaari 18.9.2009 Kimmo Paajanen, Neo Arena, CIE kimmo.paajanen@neoarena.fi 1 Miksi internetiin menemiseltä ei voi välttyä? Sanomalehtien perinteinen kehittäminen

Lisätiedot

Kolme vapaasti katsottavaa tv-kanavaa MTV3, Sub ja AVA. 4,1 miljoonaa katsojaa viikossa. MTV:n maksulliset tv-sisällöt. Noin 0,5 miljoonaa tilaajaa.

Kolme vapaasti katsottavaa tv-kanavaa MTV3, Sub ja AVA. 4,1 miljoonaa katsojaa viikossa. MTV:n maksulliset tv-sisällöt. Noin 0,5 miljoonaa tilaajaa. Case: MTV Elämyksiä varten Risto Koivula CTO @ristokoivula Mitä tarjoamme tänään Kolme vapaasti katsottavaa tv-kanavaa MTV3, Sub ja AVA. 4,1 miljoonaa katsojaa viikossa. MTV:n maksulliset tv-sisällöt.

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA YRITYKSISSÄ JA YHTEISÖISSÄ

SOSIAALINEN MEDIA YRITYKSISSÄ JA YHTEISÖISSÄ SOSIAALINEN MEDIA YRITYKSISSÄ JA YHTEISÖISSÄ Miten valjastat asiakkaat, henkilöstön ja kumppanit palau3een, ideoiden ja suositusten antajiksi. Jari Kaitera, TWID Oy 26-27.10.2010 Taustat Jari Kaitera ja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Suuntana kuluttajamarkkinat ja kukoistavat asiakassuhteet

Suuntana kuluttajamarkkinat ja kukoistavat asiakassuhteet Suuntana kuluttajamarkkinat ja kukoistavat asiakassuhteet Asiakkuudet ja digitaalinen dialogi kilpailukeinoina Suuntana uusi kasvu, Salo 6.10.2010 Mika Raulas Puheenjohtaja DiViA Tutkija, opettaja, johtaja

Lisätiedot

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttömotiivit sosiaalisuus. Janne Matikainen 16.9.2010

Sosiaalisen median käyttömotiivit sosiaalisuus. Janne Matikainen 16.9.2010 Sosiaalisen median käyttömotiivit sosiaalisuus Janne Matikainen 16.9.2010 Tehtävä Mieti omaa sosiaalisen median käyttöä: mikä motivoi ja mikä ei käyttämään sosiaalista mediaa ja tuottamaan sisältöä? Tutustu

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Digitalisaation rakenteellisista jännitteistä. Tero Vartiainen tieto- ja tietoliikennetekniikan yksikkö

Digitalisaation rakenteellisista jännitteistä. Tero Vartiainen tieto- ja tietoliikennetekniikan yksikkö Digitalisaation rakenteellisista jännitteistä Tero Vartiainen tieto- ja tietoliikennetekniikan yksikkö Luennon sisältö Digitalisaation perusta Tietojärjestelmätiede ja digitalisaatio Rakenteellinen jännite

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Ammatillinen yhdistystoiminta

Ammatillinen yhdistystoiminta Ammatillinen yhdistystoiminta klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan FT, KTT Johanna Ahopelto 2014 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Työssä tutkitaan, miten tekniikan alan koulutustaustaiset aatteelliset

Lisätiedot

Orientaatiopäivät 27.8.2014

Orientaatiopäivät 27.8.2014 Orientaatiopäivät 27.8.2014 Teollisuusekonomi-koulutus tietotekniikka ja tuotantotalous taloudellinen, tuotantotekninen ja tietotekninen näkökulma opinnoista on suuri osa kaikille yhteistä tutkinnon loppuvaiheessa

Lisätiedot

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta!

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Viisi totuutta sosiaalisesta mediasta 1. Facebook on uusi Internet. 2. Yritys ei ole enää kuningas. 3. Suosittelu on sosiaalisen median tärkein liiketoimintatavoite.

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Sisältöjen voima muuttuvassa markkinointiviestinnässä. Antti Tuominen - Intohimotoimisto Cassius - @AnttiArtoAleksi

Sisältöjen voima muuttuvassa markkinointiviestinnässä. Antti Tuominen - Intohimotoimisto Cassius - @AnttiArtoAleksi Sisältöjen voima muuttuvassa markkinointiviestinnässä. Antti Tuominen - Intohimotoimisto Cassius - @AnttiArtoAleksi SISÄLTÖ KESKIÖSSÄ HUONO SISÄLTÖ KUMOAA HYVÄN STRATEGIAN SISÄLTÖ KESKIÖSSÄ HUONO

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Social Media Newsroom Olet jo sosiaalisessa mediassa, halusit tai et. Ota keskustelun ohjat omiin käsiisi.

Social Media Newsroom Olet jo sosiaalisessa mediassa, halusit tai et. Ota keskustelun ohjat omiin käsiisi. Social Media Newsroom Olet jo sosiaalisessa mediassa, halusit tai et. Ota keskustelun ohjat omiin käsiisi. MAINEENHALLINTA KUNTOON SOSIAALISESSA MEDIASSA. OSALLISTU JA JOHDA KESKUSTELUA BRÄNDISI YMPÄRILLÄ.

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila,

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Helsinki Tiistai 19.3.2013 Eräs ubiikkiteknologisen

Lisätiedot

Miten tavoitan asiakkaani verkossa?

Miten tavoitan asiakkaani verkossa? Miten tavoitan asiakkaani verkossa? Jere Kuusinen,lehtori Satakunnan AMK Tee ainakin nämä asiat: Paranna www-sivujasi Opettele hakukoneoptimointi Laita itsesi Googlen kartalle Hanki sivuillesi linkkejä

Lisätiedot

Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan

Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan Tuottava esimies simulaatiopeli Työhyvinvointi tuottamaan Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Esimiestoiminta

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL. HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET. Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin poliisipiiri 2010

VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL. HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET. Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin poliisipiiri 2010 VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin Eteläinen poliisipiiri 2010 Mikä on IRC-Galleria? Vuonna 2000 perustettu Suomen toiseksi

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä

Lisätiedot

Verkostomainen ja luova 1imityö

Verkostomainen ja luova 1imityö Verkostomainen ja luova 1imityö Juha Laamanen/ Sovelto Var$ tunnista Agenda Läpinäkyvyyden aika Tieto on arvokasta, eikä sitä pidä jakaa kenelle tahansa? Organisaa@o on yhteisö, ei koneisto Sosiaalinen

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle?

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? SOME-INFO 16.11.2015 Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? TOIVEET PÄIVÄN TILAISUUDESTA! Maaseutukuriirin SOME-kyselyyn tuli yhteensä 20 vastausta. Kaikilla vastanneilla organisaatiolla

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Tuottava esimies - simulaatiopeli

Tuottava esimies - simulaatiopeli Tuottava esimies - simulaatiopeli Marko Kesti Dr., M.Sc. Adjunct Professor HRM-P University of Lapland Non-fiction writer (http://markokesti.wordpress.com/) marko.kesti@playgain.fi Pelillistämisen viitekehys

Lisätiedot

WordPress-blogin perustaminen

WordPress-blogin perustaminen WordPress-blogin perustaminen Mene osoitteeseen http://wordpress.com/ ja luo itsellesi tili. Tilin luomiseen tarvitset seuraavat tiedot: sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan. Klikattuasi

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot