Tuottajien vai kuluttajien media näkökulmia verkko-osallistumiseen
|
|
- Maarit Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Veera Kangaspunta Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto 1 Kuka pelkää kommentoivaa yleisöä? Tutkimukseni lähtöasetelma tukeutuu media-alan 2000-luvun tutkimusten osoittamaan ristiriitaan: toimittajat eivät juuri arvosta verkkouutisia, ja verkon yleisösuhdetta hiertää kommentoivan yleisön pelko. Kommentointimahdollisuus koetaan riesana, ja vastaavanlaista ylenkatsetta löytyy tutkijoiden piiristä: kommentointiketjuissa ei nähdä potentiaalista tutkimuskohdetta ja ne ymmärretään vain harvoin osaksi yleisön omaa tekstintuotantoa. Tarve verkkouutisten kommentoinnin tutkimukselle on kuitenkin ilmeinen. Internet tarjoaa helpon ja nopean tavan seurata uutisvirtaa, ja muun muassa sosiaalinen media ohjaa ihmisiä aiheiden luo juuri verkkolehtien kautta. Ensiymmärrys ja näkemys uutisaiheista muodostetaan yhä useammin verkkolehdistä, joiden kiinteä osa ovat myös uutisia seuraavat kommentit. Tavoitteenani on syventyä ennakkoluulottomasti siihen, mitä kommenttiketjut kommentoivasta yleisöstä kertovat. Kohteeksi ovat valikoituneet verkon ympäristöuutiset, ja tarkasteltavana on aineisto, joka käsittää Talvivaaran kaivoksen kipsisakkaaltaiden vuotojen uutisoinnin ja kommentoinnin kolmessa kotimaisessa verkkolehdessä: paikallislehti Sotkamo-lehdessä, maakuntalehti Kainuun Sanomissa ja valtakunnallisessa Helsingin Sanomissa. Kaivoksella sattui syksyllä 2012 merkittävästi lähialueen ympäristöä vahingoittanut onnettomuus, joka sai valtavasti huomiota valtakunnallisesti ja tietenkin paikallisesti. Yhteensä uutisia ajanjaksolta marraskuu 2013 toukokuu 2013 on noin 600 ja kommentteja noin Millaisia mahdollisuuksia tällainen aineistokokonaisuus tarjoaa kommentoivan yleisön ja toisaalta uutisen ja yleisön suhteen tutkimukselle? Aineistoa on tarkoitus tässä vaiheessa lähestyä sisällön määrällisen erittelyn avulla. Esitykseni pitää sisällään muun muassa seuraavien kysymysten pohdintaa: - Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kerääkö verkkouutinen kommentteja? - Miten nämä tekijät eroavat lehden kontekstin (paikallinen/maakunnallinen/valtakunnallinen) perusteella? Tarkoituksena on myös raapaista pintaa varsinaisten kommenttien sisältöanalyysista: Miten yleisöjen suhtautumiseen, muodostumiseen ja osallistumiseen vaikuttavat paikallinen ja kulttuurinen viitekehys ja tapahtumien konteksti?
2 Marko Siitonen & Sanna Launonen Viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 2 Uutispelejä tulkitsemassa Digitaalinen uutistuotanto ja -jakelu on avannut oven erilaisten vuorovaikutteisten lähestymistapojen hyödyntämiselle journalismissa (esim. Jacobson, 2012). Yksi osa tätä kehitystä on niin kutsuttujen uutispelien (eng. Newsgames) esiinmarssi (Bogost, Ferrari & Schweiz, 2010). Uutispelien ilmiötä voidaan ymmärtää pelillistämisen käsitteen kautta. Pelillistämisellä viitataan peleille ominaisen muotokielen ja pelimekaniikkojen hyödyntämiseen pelien ulkopuolisissa konteksteissa (Deterding, Dixon, Khaled & Nacke, 2011). Uutispelien kohdalla tavoitteena voi olla esimerkiksi se, että uutisen takana olevia vaikeasti ymmärrettäviä syy-seuraussuhteita havainnollistetaan antamalla lukijalle/pelaajalle mahdollisuus tehdä omia kokeilujaan vuorovaikutteisten elementtien avulla. Kyseessä voi olla myös kannanotto, jolloin peli on vaikuttamisen keino. Usein taustalla on ajatus siitä, että pelin kautta saadaan aktivoitua käyttäjiä tai tavoitettua uusia kohderyhmiä. Tässä puheenvuorossa uutispelejä lähestytään tarkastelemalla niitä jännitteitä, joita uutispelien käyttäjät liittävät pelillistettyyn journalismiin. Lähestymistapa on kehysteoreettinen. Esitelmä pureutuu muun muassa käyttäjien kokemukseen siitä, millaisista aiheista saa tai ei saa tehdä pelejä, ja siihen, kuinka pelien ja uutisten suhdetta tulkitaan. Puheenvuoro perustuu neljään kohderyhmähaastatteluun (yht. 23 haastateltavaa), joissa uutisten käyttäjät keskustelevat uutispelien herättämistä kokemuksista ja mielikuvista. Esitelmä on osa Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta. Bogost, I., Ferrari, S., & Schweiz, B. (2010). Newsgames: Journalism at play. Cambridge: MIT Press. Deterding, S., Dixon, D., Khaled, R., & Nacke, L. (2011). From Game Design Elements to Gamefulness: Defining Gamification. Proceedings of MindTrek 11, September 28 30, 2011, Tampere, Finland. Jacobson, S. (2012). Transcoding the news: An investigation into multimedia journalism published on nytimes.com New Media and Society, 14(5), Saatavilla:
3 Tanja Sihvonen Turun yliopisto 3 Internet-yleisöyden aika Verkko-osallistuminen on digitaalisen median diskursseissa usein konstruoitu aktiiviseksi toiminnallisuudeksi ja vastakohdaksi aiemmalle, passiiviseksi nähdylle mediasisältöjen vastaanotolle. Keskittymällä digitaalisuuden osallistavaan ja aktivoivaan (ns. lean-forward) puoleen tutkijoilta ovat kuitenkin jääneet huomaamatta digitaalisen mediakäytön sisäiset astevaihtelut sekä erilaiset ajalliset kerrostumat, joiden puitteissa esimerkiksi tietoverkkojen käyttö tapahtuu. Siinä missä 1990-luvulla monet opettelivat html-kielen perusteet ja toimivat lähdekoodin tasolla 2000-luku on tuonut tullessaan etukäteen määritellyt www-sivujen tyyliohjeet ja säännöstöt. Käsin tehdyistä kotisivuista on edetty sisältöjä automaattisesti käsitteleviin blogijärjestelmiin. Anonyymit verkkopalvelut ja -keskustelut ovat monissa kohdin vaihtuneet Facebook-sisäänkirjautumiseen ja sisältöjen syndikointiin. Internetin käyttäminen on muuttunut 20 vuodessa huimasti. Tässä esityksessä luotaan verkko-osallistumisen ehtoja tarkastelemalla niitä tapoja, joilla internetin käyttäjät ovat kulloinkin pystyneet a) vaikuttamaan selaamiensa verkkosivujen rakenteeseen ja b) tuottamaan verkkoon itse sisältöä. Käytän esitelmässäni tapausesimerkkeinä internetin esihistoriasta esiinkaivettuja kotisivuja, arkistoituja materiaaleja sekä käytettävyyden näkökulmasta mahdollisia ja mahdottomia sivustoja. Onko mahdollista, että oletetusta uuden median statuksestaan huolimatta internet koostuu myös osioista ja rakenteista, jotka eivät enää antaudu käytettäviksi vaan vastaanotettaviksi? Jos Tekijä kuoli jo 1960-luvulla ja viestintätieteiden hahmottelema Vastaanottajakin viimeistään 2000-luvun kynnyksellä, olisiko nyt mahdollista, että tekijän tavoin myös vastaanottaja olisi noussut uudestaan henkiin? Mia Leppälä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos, Organisaatioviestinnän yksikkö Osallistaminen yrityksen sisäisessä verkkoyhteisössä Yleistyvä koko työyhteisön kattava verkkoyhteisö vaatii muutosta organisaation sisäisissä viestintäprosesseissa (Ruck and Welch 2012). Organisaation viestintäosastolle haasteita tuovat verkkoyhteisön keskustelujen aktivointi sekä osallistujien motivointi (Hayase, 2009). Toisaalta, kansainvälisissä yrityksissä verkkoyhteisö helpottaa koko henkilökunnan osallistamista (Hinds & Kiesler, 1995). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mahdollisia piirteitä, jotka näyttäisivät toistuvan aktiivisissa verkkoyhteisöissä enemmän kuin sellaisissa, joissa keskustelua ei juuri jatketa kommentein tai kysymyksin. Organisaation sisäisiä verkkoyhteisöjä on
4 4 tutkittu vielä kovin rajallisesti, joten syventyminen aiheeseen on mielestäni tärkeää. Keskeisiä kysymyksiä ovat: 1) Miten aktiiviset verkkoyhteisöryhmät eroavat epäaktiivisista? (Youcheng & Fesenmaier, 2004) 2) Mikä motivoi osallistumaan verkkoyhteisön keskusteluihin? (Hayase, 2009) Empiirinen aineisto tutkimukselle koostuu kansainvälisen yrityksen sisäisen viestinnän keskustelupalstan keskusteluista vuosina Laajasta aineistosta ( postausta) on rajattu aktiivisia ja epäaktiivisia ryhmiä, joita tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin (Alvesson & Kärreman, 2000; Gee, 2013). Alvesson, M. & Kärreman, D. (2000). Varieties of discourse: On the study of organizations through discourse analysis. Human Relations, 53: Gee, James Paul (2013). An introduction to discourse analysis: Theory and method. Routledge. Danet, B. & Herring, S., eds. (2007). Multilingual Internet: Language, Culture, and Communication Online. Oxford/New York: Oxford Univ. Press Hayase, Lynn K.T. (2009). Internal Communications in Organizations and Employee Engagement. Thesis Hinds, Pamela & Kiesler, Sara (1995). Communication across Boundaries: Work, Structure, and Use of Communication Technologies in a Large Organization. Organization Science 6(4): Ruck, Kevin & Welch, Mary (2012). Valuing internal communication; management and employee perspectives. Public Relations Review, 38 (2), Youcheng, Wang & Fesenmaier, Daniel R. (2004). Towards understanding members general participation in and active contribution to an online travel community. Tourism management 25.6: Johanna Kalja & Maria Eronen Vaasan yliopisto johanna.kalja@uva.fi, maria.eronen@uva.fi Kiira ja Jutta kaksi erilaista lähestymistapaa julkkismainontaan Julkisuuden henkilöiden merkitys yhdistetään kulutuskulttuurin arvoihin ja käsityksiin (esim. Cross & Littler 2010; Chouliaraki 2013: ). Esimerkiksi mainoksissa esiintyy usein urheilijoita (Bush Martin & Bush 2004), kuten Tiger Woods, Roger Federer ja LeBron James (Koernig & Boyd 2009). Myös suomalaiset kilpaurheilijat, kuten Kiira Korpi ja Jutta Gustafsberg, esiintyvät mainoskampanjoissa. Korven luonnollisuuteen vedotaan kotimaisen kosmetiikkavalmistaja Lumenen mainoksissa, kun taas Gustafsberg on tuttu Superdieetistään, joka on hänen Fitfarm-yrityksensä tuote. Vaikka sekä Korpi että Gustafsberg ovat tuttuja kotimaisia mainoskasvoja, on heidän nimissään mainostettavien tuotteiden markkinoinnissa mediakulttuurillinen ero.
5 5 Perinteisesti julkisuuden henkilöt ovat esiintyneet "edustavan" median (representational media) kasvoina, jolloin he ikään kuin edustavat muiden valmiiksi rakentamia merkityksiä (Marshall 2010). Sosiaalisen median ja erilaisten itsepromotionaalisten sovellusten (kuten Twitter, Facebook, blogit) myötä julkisuuden henkilöistä on tullut osa "esittävää" mediaa (presentational media), jossa he pystyvät rakentamaan merkityksiä itsestään (emt.). Siinä missä Korpi "edustaa" Lumenea esimerkiksi kyseisen kosmetiikkayrityksen verkkosivuilla, Gustafsberg "esittää" itseään ja rakentaa brändiään blogissaan. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia edustavat ja esittävät mediasisällöt tarjoavat brändin mainostamiseen. Esitelmässämme yhdistyvät markkinointiviestinnällinen ja mediatutkimuksellinen lähestymistapa julkkismainontaan (celebrity endorsement). Teoreettisena lähtökohtana käytämme merkityksen siirto -mallia (the meaning transfer model), joka on markkinointiviestinnällinen lähestymistapa julkkismainontaan. Julkisuuden henkilön merkitykset siirtyvät hänen mainostamaansa tuotteeseen tai brändiin ja edelleen tuotteesta tai brändistä kuluttajaan ostamisen ja kuluttamisen välityksellä. (McCracken 1989.) Argumentoimme, että ero julkisuuden henkilöitä "edustaviin" ja "esittäviin" mediasisältöihin (Marshall 2010) tarjoaa mielenkiintoisen vertailuasetelman markkinoinnin kannalta, kun tutkitaan merkitysten siirtymistä julkisuuden henkilöistä brändiin. Ella Lillqvist Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos, Organisaatioviestinnän yksikkö Yritysten vai kuluttajien Internet? Sosiaalisen median valtasuhteet puntarissa Viime vuosina on todettu, että yritysten ja kuluttajien kohtaaminen sosiaalisessa mediassa tuo mukanaan monia merkittäviä muutoksia niiden suhteisiin. Yritysten viestinnän muuttuessa entistä vuorovaikutteisemmaksi kuluttajat saavat aiempaa enemmän vaikutusvaltaa (esim. Denegri-Knott, 2006). Toisaalta valtasuhteiden muutos voidaan nähdä myös lisääntyvänä kuluttajien hyväksikäyttönä, sillä he tekevät paljon palkatonta työtä yrityksille esimerkiksi sisällöntuotannon muodossa (Cova & Dalli, 2009). Toistaiseksi ei ole juurikaan tutkimusta, joka analysoisi tätä ongelmakenttää diskursiivisesta näkökulmasta, mutta nähdäkseni tällainen lähestymistapa on arvokas, sillä se mahdollistaa tämän kiinnostavan viestinnällisen ilmiön yksityiskohtaisemman analyysin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää teoriaa yritysten ja niiden sidosryhmien diskursiivisten valtasuhteiden rakentumisesta sosiaalisessa mediassa seuraavista näkökulmista: 1. Puheoikeuden saaminen Millä tavoin legitimiteetti osallistumiseen rakentuu verkkovuorovaikutuksessa? (Symbolisen interaktionismin pohjalta, Blumer, 1969; Goffman, 1959.)
6 6 2. Äänten hallinta Miten medioiden ominaisuudet ja genret vaikuttavat valtasuhteisiin? Miten yritykset pyrkivät hallitsemaan erilaisia ääniä? (Keskeisiä käsitteitä ovat moniäänisyys ja karnevalisointi; Bahtin, 1991.) 3. Vaikutelmien hallinta Miten yritykset pyrkivät verkkovuorovaikutuksessa hallitsemaan vaikutelmia itsestään ja muista? (Goffman, 1959; Lillqvist & Louhiala-Salminen, 2014). 4. Muutokset organisaatioissa Miten verkkovuorovaikutus voi luoda uudenlaisia organisaatioita (vrt. Ahrne & Brunsson, 2011) ja muuttaa niiden valtasuhteita sidosryhmien kanssa? Näiden ainesten pohjalta tutkimus tarjoaa hienosyisen teoreettisen näkökulman sosiaalisen median valtakysymyksiin. Tutkimuksen metologian pohjana on mikro/meso-tason diskurssianalyysi (Alvesson & Kärreman, 2000; Potter, 1996), jota täydennän pitkäkestoisella netnografisella havainnoinnilla verkkoyhteisöissä (Kozinets, 2010). Tutkimuksen aineisto on koottu Facebookista, Redditistä ja YouTubesta, ja lisänä on teemahaastatteluja sekä kenttämuistiinpanoja. Ahrne, G. & Brunsson, N. (2011). Organization outside organizations: the significance of partial organization. Organization, 18, Alvesson M. & Kärreman D. (2000) Varieties of discourse: On the study of organizations through discourse analysis. Human Relations, 53, Bahtin, M. M. (1991). Dostojevskin poetiikan ongelmia. Suomentaneet P. Nieminen ja T. Laine. Helsinki: Orient Express. Blumer, H. (1969). Symbolic interactionism: Perspective and method. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall. Cova, B., & Dalli, D. (2009). Working consumers: the next step in marketing theory? Marketing Theory 9, Denegri-Knott, J. (2006), Consumers behaving badly: deviation or innovation? Power struggles on the web. Journal of Consumer Behaviour, 5, Goffman, E. (1959). The presentation of self in everyday life. Garden City, NY: Doubleday. Kozinets, R. V. (2010). Netnography: Doing ethnographic research online. Los Angeles: Sage. Lillqvist, E. & Louhiala-Salminen, L. (2014). Facing Facebook: Impression management strategies in company consumer interactions. Journal of Business and Technical Communication, 28, Potter, J. (1996). Representing reality: Discourse, rhetoric and social construction. London: Sage.
7 Eveliina Salmela Vaasan yliopisto 7 Muita ryhmiä vastaan suunnattu huumori erikoisalaan liittyvissä verkkokeskusteluissa Huumori on tärkeä osa verkkoyhteisöjä. Se pohjautuu yhteisiin merkityksiin, ja viittaamalla yhteiseen tietoon se voi vahvistaa yhteistä perustaa, jonka varaan ryhmä rakentuu. (Baym 1995). Verkkoyhteisöt perustuvat tyypillisesti yhteiseen kiinnostuksen kohteeseen, mikä helpottaa huumorin ymmärtämistä (Hübler & Bell 2003: 279). Myös huumorin kohde ja tavoitteet nousevat usein yhteisössä käsiteltävästä aiheesta (Baym 1995). Huumorilla on monia funktioita, kuten yhteishengen vahvistaminen ja asioiden kritisointi. Huumorin avulla voidaan myös jakaa ihmisiä hierarkkisesti poikkeaviin ryhmiin, esimerkiksi niihin, jotka nauravat ja niihin, joille nauretaan (Holcomb 1997: 4). Tällöin huumori toimii muita yksilöitä ja ryhmiä vastaan saattamalla ne naurunalaisiksi. Tällainen huumori toteuttaa kaksi samanaikaista funktiota: toisaalta se vahvistaa nauravan ryhmän yhteishenkeä, mutta toisaalta tekee sen jonkin toisen ryhmän ulos sulkemisen kautta ja kustannuksella (emt: 14). Varsinkin verkkokeskusteluissa tyypillinen tapa osoittaa huumorin tunnistamista ja ymmärtämistä on laajentaa aiempaa vitsiä omalla humoristisella diskurssilla (Hübler & Bell 2003: 280). Tällöin huumoriin reagoidaan tuottamalla itse lisää huumoria ja ylläpitäen näin humoristista kehystä (Hay 2001: 55). Etenkin ironia houkuttelee usein yleisöä liittymään huumorin tuottamiseen jatkamalla ironisen sävyn käyttöä (emt: 61). Esitelmässä tarkastellaan huumorin käyttöä viestiketjuissa, joiden avausviestissä esitetään toiseen ryhmään kohdistuvaa huumoria ja vastausviesteissä reagoidaan huumoriin tuottamalla lisää huumoria. Huumoria tarkastellaan erityisesti sen aihe, tekninen erikoisala, huomioon ottaen sekä sitä, millä tavoin erikoisalaan liittyvä tieto kytkeytyy huumoriin. Aineisto koostuu lämpöpumppuaiheisista viestiketjuista (N=300), jotka on kerätty kahdelta suomalaiselta keskustelupalstalta, Lampopumput.infosta ja Suomi24:sta. Menetelmänä huumorin tunnistamiseen käytän taustatietoa keskustelun aiheesta ja tutkittavista verkkoyhteisöistä, kielellisiä ja kielenulkoisia vihjeitä, kuten hymiöitä, sekä yleisön reaktiota huumoriin eli humoristisen diskurssin jatkamista (vrt. Hay 2001: 56). Baym, Nancy K. (1995). The Performance of Humor in Computer-Mediated Communication. Journal of Computer-Mediated Communication 1: 2. Hay, Jennifer (2001). Pragmatics of humor support. Humor 14: 1, Holcomb, Christopher (1997). A Class of Clowns: Spontaneous Joking in Computer- Assisted Discussions. Computers and Composition 14, Hübler, Mike T. & Diana Calhoun Bell (2003). Computer-mediated humor and ethos. Exploring threads of constitutive laughter in online communities. Computers and Composition 20: 3,
Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto
Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen
LisätiedotMun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin
Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä
LisätiedotVerkkoyhteisöt muuttavat media-alaa: yhteisluominen kehittää mediasisältöjä ja journalistisia käytäntöjä
Verkkoyhteisöt muuttavat media-alaa: yhteisluominen kehittää mediasisältöjä ja journalistisia käytäntöjä Tutkimusraportti/osatutkimus Creative leadership in media management -tutkimushanke Aalto-yliopiston
LisätiedotLauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotUusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Copyright @ Koodiviidakko Oy
Uusia tuulia mediaseurannassa:! PR-palveluiden integraatio ja digitalisoituva maailma. Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Maailma muuttuu! Muste sormenpäissä on vaihtunut sormenjälkiin ipadin näytöllä.
LisätiedotSosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.
Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%
LisätiedotAivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015
Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma
LisätiedotTutkijan informaatiolukutaito
Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-
LisätiedotTuloksellinen somemarkkinointi. Kristiina Pääkkönen 10.11.2015
Tuloksellinen somemarkkinointi Kristiina Pääkkönen 10.11.2015 Valmentajaesittely Yhteiskuntatieteiden maisteri, MBA, Johdon ja esimiesten työnohjaaja MIF, Certified Progress Coach ja tiedottaja MTi Kristiina
LisätiedotSosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS
Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita
LisätiedotPelillistäminen korkea-asteen opinnoissa
Pelillistäminen korkea-asteen opinnoissa yliopistonopettaja Tanja Välisalo Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Iloa oppimiseen kaikkialla Jyväskylä 13.11.2014 Pelillistäminen gamification The
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotMediatyö murroksessa
Mediatyö murroksessa Luento Digitaalinen viestintä ja media -kurssilla Nando Malmelin, Professor of Practice, PhD Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1.3.2018 MIKÄ MEDIASSA MURTUU? MEDIA- TOIMIALA MEDIA
LisätiedotSosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta
Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus
LisätiedotKuluttajien arvoa luovat käytänteet
Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää
LisätiedotYrittäjätoimittajat, hybridijournalismi ja journalismin tulevaisuus
Yrittäjätoimittajat, hybridijournalismi ja journalismin tulevaisuus Media-alan tutkimussäätiön tutkijatapaaminen 29.11.18 Juho Ruotsalainen, tohtorikoulutettava / Turun yliopisto / Tulevaisuuden tutkimuskeskus
LisätiedotSosiaalinen media markkinointivälineenä
Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla
@MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen
LisätiedotNatiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.
Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.2015 1 4 June 2015 Kaupallinen sisältöyhteistyö Natiivimainonta?
LisätiedotEväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotVaikuttajamarkkinointi ja vaalit ProCom, vaikuttajajaos / / Hanna
Vaikuttajamarkkinointi ja vaalit ProCom, vaikuttajajaos / 13.12.2017 / Hanna Reinikainen Agenda Luottamuksesta Uudet vaikuttajat Keskustelua Hanna Reinikainen Projektitutkija Tekes-hankkeessa: Opening
LisätiedotMediakulttuurit University of TAMPERE
Partneri Nimi Reijo Kupiainen Mediakulttuurit University of TAMPERE Avustaja Maa Suomi Institutio Osallistujat Konteksti Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Luokanopettaja-opiskelijat Tämä
LisätiedotConsumer Online Impulsive Buying: Elements and Typology
Consumer Online Impulsive Buying: Elements and Typology KTT Nina Mesiranta Tampereen yliopisto nina.mesiranta@uta.fi 27.11.2009 Perustiedot väitöskirjasta Markkinoinnin alaan kuuluva Esitarkastajina prof.
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotYLIOPISTO-LEHDEN IDEA
YLIOPISTO-LEHDEN IDEA Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt luentosarja Päätoimittaja Marja Pemberton 18.2.2014 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Kommunikation och samhällsrelationer University University
LisätiedotTechnopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio
Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä
LisätiedotKuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT
Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian
LisätiedotESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta
LisätiedotTERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos
TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen
LisätiedotKäsitteitä ja määritelmiä
Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi
LisätiedotTarinallisuus yritysbrändiidentiteetin Hanne Kettunen
Tarinallisuus yritysbrändiidentiteetin rakentajana 20.9.2016 Hanne Kettunen Tutkimusaihe ja tutkimuksen rakenne Tutkimuskysymys: Miten yrityksen brändi-identiteetti muodostuu huumoria sisältävien tarinoiden
LisätiedotHuippuyksikköohjelmien viestintä
Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen
LisätiedotEspoo, Omnia Maarit Pedak, VTM ja KTM, organisaatioviestinnän tutkija Helsingin yliopisto
Promootioviestintä Viestinnän päivittäminen 2.0 Espoo, Omnia 26.9.2017 Maarit Pedak, VTM ja KTM, organisaatioviestinnän tutkija Helsingin yliopisto Erilaisia lähestymistapoja viestintään Maineviestintä;
LisätiedotYhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA
Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan
LisätiedotKunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015
Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012
LisätiedotKokemuksellisuus politiikan julkisuudessa
Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotKOK:n mainossäännöt (Rule 40)
KOK:n mainossäännöt (Rule 40) 23.1.2018 1 Rule 40 Muiden kuin KOK:n, Suomen Olympiakomitean tai PyeongChang 2018:n kumppaneiden ei tule mainonnalla, markkinoinnilla tai viestinnällä luoda kuvaa siitä,
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotSosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
LisätiedotVERKKOKAUPAN ABC. Miten tavoitan ja pidän asiakkaat?
VERKKOKAUPAN ABC Miten tavoitan ja pidän asiakkaat? 3 Oma, hallussa oleva media kotisivut, blogit Omat, muualla asuvat mediat FB, Twitter, Linkedin Toisten hallinnoimat mediat Uutissivustot, muut blogit,
LisätiedotPelit (ja sosiaalinen media) matkailussa. Jaakko Suominen FT, digitaalisen kulttuurin professori Turun yliopisto / Porin yliopistokeskus
Pelit (ja sosiaalinen media) Jaakko Suominen FT, digitaalisen kulttuurin professori Turun yliopisto / Porin yliopistokeskus Esitelmän tarkoitus Esitellä, millä kaikilla erilaisilla tavoilla pelaaminen
LisätiedotEväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotInspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO
Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotSISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila
SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä
LisätiedotUusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotOhjeistus verkkoprojektiin
Ohjeistus verkkoprojektiin Luomuyrityksen web design brief -työkirjamalli HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Projektin RAAMIT JA RAJAUKSET Onko sinulla toiveita julkaisujärjestelmästä
LisätiedotJoroisten kunnan sosiaalisen median ohje
Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Tämän ohjeen tarkoituksena on opastaa sosiaalisen median käyttöä Joroisten kunnan eri toiminnoissa sekä ohjata henkilöstöä toimimaan sosiaalisessa mediassa vastuullisesti
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotMiten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?
Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen
LisätiedotPR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012
PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen
LisätiedotCase Visit Helsinki. Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa
Case Visit Helsinki Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa Matkailutiedottaja Elisabeth Henrichs Helsingin matkailu sosiaalisessa mediassa
LisätiedotMatkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä
Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.
LisätiedotKeskeneräisten tarujen kirja
Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely
LisätiedotMitä opittiin? Service Design työpajoissa. Helena Ahola,Taina Vuorela, Päivi Aro
Mitä opittiin? Service Design työpajoissa Helena Ahola,Taina Vuorela, Päivi Aro Fasilitointi liiketoiminnankehittämistyöpajoissa: vähän tutkittua! MITÄ FASILITOINTI ON? Innovointityöpajan hallittua managerointia
LisätiedotKuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö
Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotViestinnän muutosten jalkautus
Viestinnän muutosten jalkautus Ponnistus Ryhmän käyttäytyminen Yksilön käyttäytyminen Asenne Tieto Aika Viestintästrategia Suomen Akatemiassa Akatemia viestii aktiivisesti tutkijoille ja tiedeyhteisöllä
LisätiedotNimi: Syntymäaika Kotikunta Sähköpostiosoite. Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)
Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika Kotikunta Sähköpostiosoite @ Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Tehtävä maksimipisteet hakijan pisteet Ryhmätehtävä Tehtävä
LisätiedotJournalism. Digital games
The Impact of Gamification on Journalism Viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Journalism interactivity, game-aesthetics, persuasion, societal trends Digital games 1 The Impact of Gamification
Lisätiedot5 JOHTOA ASKARRUTTAVAA ASIAA SOSIAALISESTA MEDIASTA
5 JOHTOA ASKARRUTTAVAA ASIAA SOSIAALISESTA MEDIASTA Modernin kasvuyrityksen johto ja HR yritys- ja työnantajabrändin lähettiläinä @RANTANENSUSANNA EMPLOYEE EXPERIENCE AGENCY EMINE WWW.EMINE.FI SISÄLTÖ
LisätiedotMiten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin
Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?
LisätiedotIntegroitu markkinointiviestintä
Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)
LisätiedotMediaMark- ja NextMediahankkeiden
MediaMark- ja NextMediahankkeiden satoa 06.03.2012 Korjaamo Elina Koivisto Antti Sihvonen Viime vuoden löydöksiä Kuluttaja Innovaatiot Performanssi Kuluttajan arki Tutkimusta vaihtelevissa kuluttajaryhmissä
LisätiedotHyvä ja paha pelillistäminen
Hyvä ja paha pelillistäminen Kalle Huhtala, kehitysjohtaja @Kalle_Huhtala #pelillistäminen #gamification #vvop2014 A NORDIC MORNING COMPANY Hyvässä hypessä Big Data Sosiaalinen media työelämässä Gamification/
LisätiedotSosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa
Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana
LisätiedotTeknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna
Essi Vuopala/ LET Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna Opetusohjelmista kaikkialla läsnäolevaan oppimiseen Oppiminen ja sen ohjaaminen, 2015 Essi Vuopala, tutkijatohtori, oppiminen
LisätiedotAmmatillinen yhdistystoiminta
Ammatillinen yhdistystoiminta klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan FT, KTT Johanna Ahopelto 2014 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Työssä tutkitaan, miten tekniikan alan koulutustaustaiset aatteelliset
LisätiedotKuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?
Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.
LisätiedotKysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015
Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Lomakkeet ovat kiinteä osa ihmisten ja yritysten arkea ei aina juhlaa Surveyn tietopohja, toimijat MUISTIO ja keskeiset
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla
@MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Meltwater Group 0 Sisältö @MeltwaterFIN I. PARI SANAA MELTWATERISTA II. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö
LisätiedotTOIMINTAOHJEET ULKOISEN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÖN
TOIMINTAOHJEET ULKOISEN SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÖÖN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Julkaisuvuosi 2015 www.epliitto.fi 1. YLEISOHJEET... 3 2. ESIINNY OMANA ITSENÄSI... 3 3. HENKILÖKOHTAISEN MIELIPITEEN ILMAISEMINEN...
LisätiedotReserviläisjohtajana sodassa
Reserviläisjohtajana sodassa 1939-1944 Vaikeiden johtamistilanteiden kokemukselliset kategoriat KTT Jukka I. Mattila 2018 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1 1.1 Tutkimuksen aihe Teemana reserviläisten
LisätiedotMiten tavoitan asiakkaani verkossa?
Miten tavoitan asiakkaani verkossa? Jere Kuusinen,lehtori Satakunnan AMK Tee ainakin nämä asiat: Paranna www-sivujasi Opettele hakukoneoptimointi Laita itsesi Googlen kartalle Hanki sivuillesi linkkejä
LisätiedotPelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta!
Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Viisi totuutta sosiaalisesta mediasta 1. Facebook on uusi Internet. 2. Yritys ei ole enää kuningas. 3. Suosittelu on sosiaalisen median tärkein liiketoimintatavoite.
Lisätiedotsuunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.
MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai
LisätiedotUrheiluseuran viestintä 18.2.2015
Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä
LisätiedotTrialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?
LisätiedotERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva
MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä
LisätiedotMiksi tiedottaa (median kautta)?
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
Lisätiedottarkoitetaan terveyden edistämistä sekä kasvatuksen että viestinnän keinoin ja se voidaan jäsentää kolmeen osa-alueeseen:
tarkoitetaan terveyden edistämistä sekä kasvatuksen että viestinnän keinoin ja se voidaan jäsentää kolmeen osa-alueeseen: 1. Terveysvalistus tietoa tiedotusvälineiden kautta kaikkien saataville, suuret
Lisätiedot1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:
,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.
LisätiedotMitä on yritysvastuu media-alalla?
Mitä on yritysvastuu media-alalla? VKL:n seminaari 24.8.2010 Riikka Poukka, yritysvastuusuunnittelija, Alma Media Sisältö Mitä yritysvastuu on? Miksi yritysvastuu on noussut agendalle myös media-alalla?
LisätiedotLuottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää
Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu
LisätiedotFT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
LisätiedotAmmatti- ja Järjestölehdet, monikanavaisuus ja sosiaalinen media
Ammatti- ja Järjestölehdet, monikanavaisuus ja sosiaalinen media Aikakauslehtien Liitto, Ammatti- ja järjestölehtien tapaaminen Viestintä-Piritta Anne Lindfors @anne_lindfors 3.11.2015, Helsinki www.viestintapiritta.fi
LisätiedotTutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä
Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotAsiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011
Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020 Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 N2 on markkinointi- ja palvelumuotoilutoimisto. Identity Crystallization of the brand essence Strategies
LisätiedotKäyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi
Käyttäjä mielessä Sisältötuotantoa käyttäjälle luento 13.10.04 / TTY sohvi.sirkesalo@tamk.fi teemat sisällöntuotanto - määrittelyä ideointi, ongelma, tuotekehitys vastaanottajasta käyttäjä tarveskenaario,
LisätiedotViestintä Helsingin ympäristökeskuksessa
Viestintä Helsingin ympäristökeskuksessa Ympäristöterveydenhuollon koulutuspäivät, Kotka 17. 18.5.2016 Johanna Joutsiniemi Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kuva: Pertti Nisonen Ympäristökeskus on yksi
LisätiedotWordPress-blogin perustaminen
WordPress-blogin perustaminen Mene osoitteeseen http://wordpress.com/ ja luo itsellesi tili. Tilin luomiseen tarvitset seuraavat tiedot: sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan. Klikattuasi
LisätiedotKULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN
KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,
LisätiedotDigitalisaation rakenteellisista jännitteistä. Tero Vartiainen tieto- ja tietoliikennetekniikan yksikkö
Digitalisaation rakenteellisista jännitteistä Tero Vartiainen tieto- ja tietoliikennetekniikan yksikkö Luennon sisältö Digitalisaation perusta Tietojärjestelmätiede ja digitalisaatio Rakenteellinen jännite
Lisätiedot