Tuottajien vai kuluttajien media näkökulmia verkko-osallistumiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuottajien vai kuluttajien media näkökulmia verkko-osallistumiseen"

Transkriptio

1 Veera Kangaspunta Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto 1 Kuka pelkää kommentoivaa yleisöä? Tutkimukseni lähtöasetelma tukeutuu media-alan 2000-luvun tutkimusten osoittamaan ristiriitaan: toimittajat eivät juuri arvosta verkkouutisia, ja verkon yleisösuhdetta hiertää kommentoivan yleisön pelko. Kommentointimahdollisuus koetaan riesana, ja vastaavanlaista ylenkatsetta löytyy tutkijoiden piiristä: kommentointiketjuissa ei nähdä potentiaalista tutkimuskohdetta ja ne ymmärretään vain harvoin osaksi yleisön omaa tekstintuotantoa. Tarve verkkouutisten kommentoinnin tutkimukselle on kuitenkin ilmeinen. Internet tarjoaa helpon ja nopean tavan seurata uutisvirtaa, ja muun muassa sosiaalinen media ohjaa ihmisiä aiheiden luo juuri verkkolehtien kautta. Ensiymmärrys ja näkemys uutisaiheista muodostetaan yhä useammin verkkolehdistä, joiden kiinteä osa ovat myös uutisia seuraavat kommentit. Tavoitteenani on syventyä ennakkoluulottomasti siihen, mitä kommenttiketjut kommentoivasta yleisöstä kertovat. Kohteeksi ovat valikoituneet verkon ympäristöuutiset, ja tarkasteltavana on aineisto, joka käsittää Talvivaaran kaivoksen kipsisakkaaltaiden vuotojen uutisoinnin ja kommentoinnin kolmessa kotimaisessa verkkolehdessä: paikallislehti Sotkamo-lehdessä, maakuntalehti Kainuun Sanomissa ja valtakunnallisessa Helsingin Sanomissa. Kaivoksella sattui syksyllä 2012 merkittävästi lähialueen ympäristöä vahingoittanut onnettomuus, joka sai valtavasti huomiota valtakunnallisesti ja tietenkin paikallisesti. Yhteensä uutisia ajanjaksolta marraskuu 2013 toukokuu 2013 on noin 600 ja kommentteja noin Millaisia mahdollisuuksia tällainen aineistokokonaisuus tarjoaa kommentoivan yleisön ja toisaalta uutisen ja yleisön suhteen tutkimukselle? Aineistoa on tarkoitus tässä vaiheessa lähestyä sisällön määrällisen erittelyn avulla. Esitykseni pitää sisällään muun muassa seuraavien kysymysten pohdintaa: - Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kerääkö verkkouutinen kommentteja? - Miten nämä tekijät eroavat lehden kontekstin (paikallinen/maakunnallinen/valtakunnallinen) perusteella? Tarkoituksena on myös raapaista pintaa varsinaisten kommenttien sisältöanalyysista: Miten yleisöjen suhtautumiseen, muodostumiseen ja osallistumiseen vaikuttavat paikallinen ja kulttuurinen viitekehys ja tapahtumien konteksti?

2 Marko Siitonen & Sanna Launonen Viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 2 Uutispelejä tulkitsemassa Digitaalinen uutistuotanto ja -jakelu on avannut oven erilaisten vuorovaikutteisten lähestymistapojen hyödyntämiselle journalismissa (esim. Jacobson, 2012). Yksi osa tätä kehitystä on niin kutsuttujen uutispelien (eng. Newsgames) esiinmarssi (Bogost, Ferrari & Schweiz, 2010). Uutispelien ilmiötä voidaan ymmärtää pelillistämisen käsitteen kautta. Pelillistämisellä viitataan peleille ominaisen muotokielen ja pelimekaniikkojen hyödyntämiseen pelien ulkopuolisissa konteksteissa (Deterding, Dixon, Khaled & Nacke, 2011). Uutispelien kohdalla tavoitteena voi olla esimerkiksi se, että uutisen takana olevia vaikeasti ymmärrettäviä syy-seuraussuhteita havainnollistetaan antamalla lukijalle/pelaajalle mahdollisuus tehdä omia kokeilujaan vuorovaikutteisten elementtien avulla. Kyseessä voi olla myös kannanotto, jolloin peli on vaikuttamisen keino. Usein taustalla on ajatus siitä, että pelin kautta saadaan aktivoitua käyttäjiä tai tavoitettua uusia kohderyhmiä. Tässä puheenvuorossa uutispelejä lähestytään tarkastelemalla niitä jännitteitä, joita uutispelien käyttäjät liittävät pelillistettyyn journalismiin. Lähestymistapa on kehysteoreettinen. Esitelmä pureutuu muun muassa käyttäjien kokemukseen siitä, millaisista aiheista saa tai ei saa tehdä pelejä, ja siihen, kuinka pelien ja uutisten suhdetta tulkitaan. Puheenvuoro perustuu neljään kohderyhmähaastatteluun (yht. 23 haastateltavaa), joissa uutisten käyttäjät keskustelevat uutispelien herättämistä kokemuksista ja mielikuvista. Esitelmä on osa Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta. Bogost, I., Ferrari, S., & Schweiz, B. (2010). Newsgames: Journalism at play. Cambridge: MIT Press. Deterding, S., Dixon, D., Khaled, R., & Nacke, L. (2011). From Game Design Elements to Gamefulness: Defining Gamification. Proceedings of MindTrek 11, September 28 30, 2011, Tampere, Finland. Jacobson, S. (2012). Transcoding the news: An investigation into multimedia journalism published on nytimes.com New Media and Society, 14(5), Saatavilla:

3 Tanja Sihvonen Turun yliopisto 3 Internet-yleisöyden aika Verkko-osallistuminen on digitaalisen median diskursseissa usein konstruoitu aktiiviseksi toiminnallisuudeksi ja vastakohdaksi aiemmalle, passiiviseksi nähdylle mediasisältöjen vastaanotolle. Keskittymällä digitaalisuuden osallistavaan ja aktivoivaan (ns. lean-forward) puoleen tutkijoilta ovat kuitenkin jääneet huomaamatta digitaalisen mediakäytön sisäiset astevaihtelut sekä erilaiset ajalliset kerrostumat, joiden puitteissa esimerkiksi tietoverkkojen käyttö tapahtuu. Siinä missä 1990-luvulla monet opettelivat html-kielen perusteet ja toimivat lähdekoodin tasolla 2000-luku on tuonut tullessaan etukäteen määritellyt www-sivujen tyyliohjeet ja säännöstöt. Käsin tehdyistä kotisivuista on edetty sisältöjä automaattisesti käsitteleviin blogijärjestelmiin. Anonyymit verkkopalvelut ja -keskustelut ovat monissa kohdin vaihtuneet Facebook-sisäänkirjautumiseen ja sisältöjen syndikointiin. Internetin käyttäminen on muuttunut 20 vuodessa huimasti. Tässä esityksessä luotaan verkko-osallistumisen ehtoja tarkastelemalla niitä tapoja, joilla internetin käyttäjät ovat kulloinkin pystyneet a) vaikuttamaan selaamiensa verkkosivujen rakenteeseen ja b) tuottamaan verkkoon itse sisältöä. Käytän esitelmässäni tapausesimerkkeinä internetin esihistoriasta esiinkaivettuja kotisivuja, arkistoituja materiaaleja sekä käytettävyyden näkökulmasta mahdollisia ja mahdottomia sivustoja. Onko mahdollista, että oletetusta uuden median statuksestaan huolimatta internet koostuu myös osioista ja rakenteista, jotka eivät enää antaudu käytettäviksi vaan vastaanotettaviksi? Jos Tekijä kuoli jo 1960-luvulla ja viestintätieteiden hahmottelema Vastaanottajakin viimeistään 2000-luvun kynnyksellä, olisiko nyt mahdollista, että tekijän tavoin myös vastaanottaja olisi noussut uudestaan henkiin? Mia Leppälä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos, Organisaatioviestinnän yksikkö Osallistaminen yrityksen sisäisessä verkkoyhteisössä Yleistyvä koko työyhteisön kattava verkkoyhteisö vaatii muutosta organisaation sisäisissä viestintäprosesseissa (Ruck and Welch 2012). Organisaation viestintäosastolle haasteita tuovat verkkoyhteisön keskustelujen aktivointi sekä osallistujien motivointi (Hayase, 2009). Toisaalta, kansainvälisissä yrityksissä verkkoyhteisö helpottaa koko henkilökunnan osallistamista (Hinds & Kiesler, 1995). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mahdollisia piirteitä, jotka näyttäisivät toistuvan aktiivisissa verkkoyhteisöissä enemmän kuin sellaisissa, joissa keskustelua ei juuri jatketa kommentein tai kysymyksin. Organisaation sisäisiä verkkoyhteisöjä on

4 4 tutkittu vielä kovin rajallisesti, joten syventyminen aiheeseen on mielestäni tärkeää. Keskeisiä kysymyksiä ovat: 1) Miten aktiiviset verkkoyhteisöryhmät eroavat epäaktiivisista? (Youcheng & Fesenmaier, 2004) 2) Mikä motivoi osallistumaan verkkoyhteisön keskusteluihin? (Hayase, 2009) Empiirinen aineisto tutkimukselle koostuu kansainvälisen yrityksen sisäisen viestinnän keskustelupalstan keskusteluista vuosina Laajasta aineistosta ( postausta) on rajattu aktiivisia ja epäaktiivisia ryhmiä, joita tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin (Alvesson & Kärreman, 2000; Gee, 2013). Alvesson, M. & Kärreman, D. (2000). Varieties of discourse: On the study of organizations through discourse analysis. Human Relations, 53: Gee, James Paul (2013). An introduction to discourse analysis: Theory and method. Routledge. Danet, B. & Herring, S., eds. (2007). Multilingual Internet: Language, Culture, and Communication Online. Oxford/New York: Oxford Univ. Press Hayase, Lynn K.T. (2009). Internal Communications in Organizations and Employee Engagement. Thesis Hinds, Pamela & Kiesler, Sara (1995). Communication across Boundaries: Work, Structure, and Use of Communication Technologies in a Large Organization. Organization Science 6(4): Ruck, Kevin & Welch, Mary (2012). Valuing internal communication; management and employee perspectives. Public Relations Review, 38 (2), Youcheng, Wang & Fesenmaier, Daniel R. (2004). Towards understanding members general participation in and active contribution to an online travel community. Tourism management 25.6: Johanna Kalja & Maria Eronen Vaasan yliopisto Kiira ja Jutta kaksi erilaista lähestymistapaa julkkismainontaan Julkisuuden henkilöiden merkitys yhdistetään kulutuskulttuurin arvoihin ja käsityksiin (esim. Cross & Littler 2010; Chouliaraki 2013: ). Esimerkiksi mainoksissa esiintyy usein urheilijoita (Bush Martin & Bush 2004), kuten Tiger Woods, Roger Federer ja LeBron James (Koernig & Boyd 2009). Myös suomalaiset kilpaurheilijat, kuten Kiira Korpi ja Jutta Gustafsberg, esiintyvät mainoskampanjoissa. Korven luonnollisuuteen vedotaan kotimaisen kosmetiikkavalmistaja Lumenen mainoksissa, kun taas Gustafsberg on tuttu Superdieetistään, joka on hänen Fitfarm-yrityksensä tuote. Vaikka sekä Korpi että Gustafsberg ovat tuttuja kotimaisia mainoskasvoja, on heidän nimissään mainostettavien tuotteiden markkinoinnissa mediakulttuurillinen ero.

5 5 Perinteisesti julkisuuden henkilöt ovat esiintyneet "edustavan" median (representational media) kasvoina, jolloin he ikään kuin edustavat muiden valmiiksi rakentamia merkityksiä (Marshall 2010). Sosiaalisen median ja erilaisten itsepromotionaalisten sovellusten (kuten Twitter, Facebook, blogit) myötä julkisuuden henkilöistä on tullut osa "esittävää" mediaa (presentational media), jossa he pystyvät rakentamaan merkityksiä itsestään (emt.). Siinä missä Korpi "edustaa" Lumenea esimerkiksi kyseisen kosmetiikkayrityksen verkkosivuilla, Gustafsberg "esittää" itseään ja rakentaa brändiään blogissaan. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia edustavat ja esittävät mediasisällöt tarjoavat brändin mainostamiseen. Esitelmässämme yhdistyvät markkinointiviestinnällinen ja mediatutkimuksellinen lähestymistapa julkkismainontaan (celebrity endorsement). Teoreettisena lähtökohtana käytämme merkityksen siirto -mallia (the meaning transfer model), joka on markkinointiviestinnällinen lähestymistapa julkkismainontaan. Julkisuuden henkilön merkitykset siirtyvät hänen mainostamaansa tuotteeseen tai brändiin ja edelleen tuotteesta tai brändistä kuluttajaan ostamisen ja kuluttamisen välityksellä. (McCracken 1989.) Argumentoimme, että ero julkisuuden henkilöitä "edustaviin" ja "esittäviin" mediasisältöihin (Marshall 2010) tarjoaa mielenkiintoisen vertailuasetelman markkinoinnin kannalta, kun tutkitaan merkitysten siirtymistä julkisuuden henkilöistä brändiin. Ella Lillqvist Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos, Organisaatioviestinnän yksikkö Yritysten vai kuluttajien Internet? Sosiaalisen median valtasuhteet puntarissa Viime vuosina on todettu, että yritysten ja kuluttajien kohtaaminen sosiaalisessa mediassa tuo mukanaan monia merkittäviä muutoksia niiden suhteisiin. Yritysten viestinnän muuttuessa entistä vuorovaikutteisemmaksi kuluttajat saavat aiempaa enemmän vaikutusvaltaa (esim. Denegri-Knott, 2006). Toisaalta valtasuhteiden muutos voidaan nähdä myös lisääntyvänä kuluttajien hyväksikäyttönä, sillä he tekevät paljon palkatonta työtä yrityksille esimerkiksi sisällöntuotannon muodossa (Cova & Dalli, 2009). Toistaiseksi ei ole juurikaan tutkimusta, joka analysoisi tätä ongelmakenttää diskursiivisesta näkökulmasta, mutta nähdäkseni tällainen lähestymistapa on arvokas, sillä se mahdollistaa tämän kiinnostavan viestinnällisen ilmiön yksityiskohtaisemman analyysin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää teoriaa yritysten ja niiden sidosryhmien diskursiivisten valtasuhteiden rakentumisesta sosiaalisessa mediassa seuraavista näkökulmista: 1. Puheoikeuden saaminen Millä tavoin legitimiteetti osallistumiseen rakentuu verkkovuorovaikutuksessa? (Symbolisen interaktionismin pohjalta, Blumer, 1969; Goffman, 1959.)

6 6 2. Äänten hallinta Miten medioiden ominaisuudet ja genret vaikuttavat valtasuhteisiin? Miten yritykset pyrkivät hallitsemaan erilaisia ääniä? (Keskeisiä käsitteitä ovat moniäänisyys ja karnevalisointi; Bahtin, 1991.) 3. Vaikutelmien hallinta Miten yritykset pyrkivät verkkovuorovaikutuksessa hallitsemaan vaikutelmia itsestään ja muista? (Goffman, 1959; Lillqvist & Louhiala-Salminen, 2014). 4. Muutokset organisaatioissa Miten verkkovuorovaikutus voi luoda uudenlaisia organisaatioita (vrt. Ahrne & Brunsson, 2011) ja muuttaa niiden valtasuhteita sidosryhmien kanssa? Näiden ainesten pohjalta tutkimus tarjoaa hienosyisen teoreettisen näkökulman sosiaalisen median valtakysymyksiin. Tutkimuksen metologian pohjana on mikro/meso-tason diskurssianalyysi (Alvesson & Kärreman, 2000; Potter, 1996), jota täydennän pitkäkestoisella netnografisella havainnoinnilla verkkoyhteisöissä (Kozinets, 2010). Tutkimuksen aineisto on koottu Facebookista, Redditistä ja YouTubesta, ja lisänä on teemahaastatteluja sekä kenttämuistiinpanoja. Ahrne, G. & Brunsson, N. (2011). Organization outside organizations: the significance of partial organization. Organization, 18, Alvesson M. & Kärreman D. (2000) Varieties of discourse: On the study of organizations through discourse analysis. Human Relations, 53, Bahtin, M. M. (1991). Dostojevskin poetiikan ongelmia. Suomentaneet P. Nieminen ja T. Laine. Helsinki: Orient Express. Blumer, H. (1969). Symbolic interactionism: Perspective and method. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall. Cova, B., & Dalli, D. (2009). Working consumers: the next step in marketing theory? Marketing Theory 9, Denegri-Knott, J. (2006), Consumers behaving badly: deviation or innovation? Power struggles on the web. Journal of Consumer Behaviour, 5, Goffman, E. (1959). The presentation of self in everyday life. Garden City, NY: Doubleday. Kozinets, R. V. (2010). Netnography: Doing ethnographic research online. Los Angeles: Sage. Lillqvist, E. & Louhiala-Salminen, L. (2014). Facing Facebook: Impression management strategies in company consumer interactions. Journal of Business and Technical Communication, 28, Potter, J. (1996). Representing reality: Discourse, rhetoric and social construction. London: Sage.

7 Eveliina Salmela Vaasan yliopisto 7 Muita ryhmiä vastaan suunnattu huumori erikoisalaan liittyvissä verkkokeskusteluissa Huumori on tärkeä osa verkkoyhteisöjä. Se pohjautuu yhteisiin merkityksiin, ja viittaamalla yhteiseen tietoon se voi vahvistaa yhteistä perustaa, jonka varaan ryhmä rakentuu. (Baym 1995). Verkkoyhteisöt perustuvat tyypillisesti yhteiseen kiinnostuksen kohteeseen, mikä helpottaa huumorin ymmärtämistä (Hübler & Bell 2003: 279). Myös huumorin kohde ja tavoitteet nousevat usein yhteisössä käsiteltävästä aiheesta (Baym 1995). Huumorilla on monia funktioita, kuten yhteishengen vahvistaminen ja asioiden kritisointi. Huumorin avulla voidaan myös jakaa ihmisiä hierarkkisesti poikkeaviin ryhmiin, esimerkiksi niihin, jotka nauravat ja niihin, joille nauretaan (Holcomb 1997: 4). Tällöin huumori toimii muita yksilöitä ja ryhmiä vastaan saattamalla ne naurunalaisiksi. Tällainen huumori toteuttaa kaksi samanaikaista funktiota: toisaalta se vahvistaa nauravan ryhmän yhteishenkeä, mutta toisaalta tekee sen jonkin toisen ryhmän ulos sulkemisen kautta ja kustannuksella (emt: 14). Varsinkin verkkokeskusteluissa tyypillinen tapa osoittaa huumorin tunnistamista ja ymmärtämistä on laajentaa aiempaa vitsiä omalla humoristisella diskurssilla (Hübler & Bell 2003: 280). Tällöin huumoriin reagoidaan tuottamalla itse lisää huumoria ja ylläpitäen näin humoristista kehystä (Hay 2001: 55). Etenkin ironia houkuttelee usein yleisöä liittymään huumorin tuottamiseen jatkamalla ironisen sävyn käyttöä (emt: 61). Esitelmässä tarkastellaan huumorin käyttöä viestiketjuissa, joiden avausviestissä esitetään toiseen ryhmään kohdistuvaa huumoria ja vastausviesteissä reagoidaan huumoriin tuottamalla lisää huumoria. Huumoria tarkastellaan erityisesti sen aihe, tekninen erikoisala, huomioon ottaen sekä sitä, millä tavoin erikoisalaan liittyvä tieto kytkeytyy huumoriin. Aineisto koostuu lämpöpumppuaiheisista viestiketjuista (N=300), jotka on kerätty kahdelta suomalaiselta keskustelupalstalta, Lampopumput.infosta ja Suomi24:sta. Menetelmänä huumorin tunnistamiseen käytän taustatietoa keskustelun aiheesta ja tutkittavista verkkoyhteisöistä, kielellisiä ja kielenulkoisia vihjeitä, kuten hymiöitä, sekä yleisön reaktiota huumoriin eli humoristisen diskurssin jatkamista (vrt. Hay 2001: 56). Baym, Nancy K. (1995). The Performance of Humor in Computer-Mediated Communication. Journal of Computer-Mediated Communication 1: 2. Hay, Jennifer (2001). Pragmatics of humor support. Humor 14: 1, Holcomb, Christopher (1997). A Class of Clowns: Spontaneous Joking in Computer- Assisted Discussions. Computers and Composition 14, Hübler, Mike T. & Diana Calhoun Bell (2003). Computer-mediated humor and ethos. Exploring threads of constitutive laughter in online communities. Computers and Composition 20: 3,

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Mediakulttuurit University of TAMPERE

Mediakulttuurit University of TAMPERE Partneri Nimi Reijo Kupiainen Mediakulttuurit University of TAMPERE Avustaja Maa Suomi Institutio Osallistujat Konteksti Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Luokanopettaja-opiskelijat Tämä

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015

Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Lomakkeet ovat kiinteä osa ihmisten ja yritysten arkea ei aina juhlaa Surveyn tietopohja, toimijat MUISTIO ja keskeiset

Lisätiedot

Tarinallisuus yritysbrändiidentiteetin Hanne Kettunen

Tarinallisuus yritysbrändiidentiteetin Hanne Kettunen Tarinallisuus yritysbrändiidentiteetin rakentajana 20.9.2016 Hanne Kettunen Tutkimusaihe ja tutkimuksen rakenne Tutkimuskysymys: Miten yrityksen brändi-identiteetti muodostuu huumoria sisältävien tarinoiden

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

Case Visit Helsinki. Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa

Case Visit Helsinki. Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa Case Visit Helsinki Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa Matkailutiedottaja Elisabeth Henrichs Helsingin matkailu sosiaalisessa mediassa

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Viestintä Helsingin ympäristökeskuksessa

Viestintä Helsingin ympäristökeskuksessa Viestintä Helsingin ympäristökeskuksessa Ympäristöterveydenhuollon koulutuspäivät, Kotka 17. 18.5.2016 Johanna Joutsiniemi Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kuva: Pertti Nisonen Ympäristökeskus on yksi

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]: ,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS

SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS Eveliina Toivonen 21.3.2016 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. Sosiaalinen media yleisesti 2. Sosiaalisen median kanavat 3. Käyttöönotto 4. Sosiaalisen median suunnitelma 5. Sisältömarkkinointi

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Henkilötietosuojattu data

Henkilötietosuojattu data Henkilötietosuojattu data Päivi Timonen Johtaja Kuluttajatutkimuskeskus Valtiotieteellinen tiedekunta / Päivi Timonen/ henkilötietosuojattu data www.helsinki.fi/yliopisto 7.2.2017 1 Lähtökohtana henkilöt

Lisätiedot

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä

Lisätiedot

Sisältöjen voima muuttuvassa markkinointiviestinnässä. Antti Tuominen - Intohimotoimisto Cassius - @AnttiArtoAleksi

Sisältöjen voima muuttuvassa markkinointiviestinnässä. Antti Tuominen - Intohimotoimisto Cassius - @AnttiArtoAleksi Sisältöjen voima muuttuvassa markkinointiviestinnässä. Antti Tuominen - Intohimotoimisto Cassius - @AnttiArtoAleksi SISÄLTÖ KESKIÖSSÄ HUONO SISÄLTÖ KUMOAA HYVÄN STRATEGIAN SISÄLTÖ KESKIÖSSÄ HUONO

Lisätiedot

MITEN MITATA DIGITAALISTA ASIAKASKOKEMUSTA?

MITEN MITATA DIGITAALISTA ASIAKASKOKEMUSTA? MITEN MITATA DIGITAALISTA ASIAKASKOKEMUSTA? Mediataivas FreshUp seminaari Digitaalinen asiakaskokemus 26.5.2016 by Heikki Karjaluoto CE is the sum-totality of how customers engage with your company and

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

Pk-yrittäjien tunnelmia Nurmes

Pk-yrittäjien tunnelmia Nurmes Pk-yrittäjien tunnelmia 16.5.016 Nurmes Työllisten määrän muutos erikokoisissa yrityksissä vuosina 001 01 56000 46000 36000 43698 Lisäys yhteensä 108 886 - suuryritykset 7 164 - pk-yritykset 100 7 6000

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia

Lisätiedot

Tosipaikallinen verkkopalvelu

Tosipaikallinen verkkopalvelu Tosipaikallinen verkkopalvelu Palvelu siellä missä mekin Kaleva-konserni konsernin emoyhtiö perustettu vuonna 1907 Oulussa kustantaa sanoma- ja kaupunkilehtiä, tuottaa erilaisia sähköisiä palveluja sekä

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2011 Sisältö Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen (communications

Lisätiedot

Kristina Ruuskanen TV09S1M1

Kristina Ruuskanen TV09S1M1 Kristina Ruuskanen TV09S1M1 1/24 1. Johdanto 2. Digitaalinen markkinointi 3. Digitaalisen markkinoinnin muotoja 4. Suosituimmat digitaalisen markkinoinnin keinot 5. Digitaalisen markkinoinnin käytön syyt

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

DIGITALISAATIO UUDISTAA SUHTEESI ASIAKKAASEEN

DIGITALISAATIO UUDISTAA SUHTEESI ASIAKKAASEEN DIGITALISAATIO UUDISTAA SUHTEESI ASIAKKAASEEN Koodiviidakko Oy Samuli Tursas CEO, Founder Twitter: @samulitursas Wait,... Codejungle,... whaaat! Suomen suurin digitaalisen markkinoinnin ja viestinnän ohjelmistopalveluihin

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä

Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä 29.5.2009 Mixed methods metodikehityksen tarinoissa mixed methods (tutkimuskäytäntö) > Mixed Methods (menetelmäkoulukunta)

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 8) Koko maa 13 / S 14.02.13 1( 8) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Degree Programme in Plastics Technology 75 75 4 167 17 368 244 67 398 428 4 84 766 446 381 7 0 282 245 1127 1046 663 5 14 12.23 12. 4. 10.21

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMAN VAHVISTAMINEN SOSIAALITYÖN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖYHTEYDESSÄ

RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMAN VAHVISTAMINEN SOSIAALITYÖN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖYHTEYDESSÄ RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMAN VAHVISTAMINEN SOSIAALITYÖN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖYHTEYDESSÄ MAARIT KAIRALA & SANNA LÄHTEINEN & LAURA TIITINEN LAPIN YLIOPISTO Kipinä tutkimusaiheeseen Sosiaalityön koulutus

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto

Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto päätoiminen tuntiopettaja jetta.huttunen@tokem.fi Jetta Huttunen

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet

Lisätiedot

20.11.2012 Anna Seppänen Nuorisosihteeri, kulttuurinen nuorisotyö Vaasan kaupunki, nuoriso-osasto

20.11.2012 Anna Seppänen Nuorisosihteeri, kulttuurinen nuorisotyö Vaasan kaupunki, nuoriso-osasto 20.11.2012 Anna Seppänen Nuorisosihteeri, kulttuurinen nuorisotyö Vaasan kaupunki, nuoriso-osasto Mikä Sober Truth? 13 17 vuotiallle suunnattu ehkäisevän päihdetyön hanke Alko Pohjanmaa hanke VAMK, SEAMK

Lisätiedot

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka

Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka Vaikuttavuutta EU-tiedotukseen EU-tiedottaja Riikka Vitikka 1.12.2015 2 Rakennerahastoviestintä Perusteet: miksi? Kohderyhmät: kenelle? Aiheet: mistä? Kanavat: miten? Tehostaminen: mistä apua? 3 Rakennerahastoviestinnän

Lisätiedot

Orientaatiopäivät

Orientaatiopäivät Orientaatiopäivät 25.8.2016 Teollisuusekonomi-koulutus tietotekniikka ja tuotantotalous taloudellinen, tuotantotekninen ja tietotekninen näkökulma opinnoista on suuri osa kaikille yhteistä tutkinnon loppuvaiheessa

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opettajan pedagoginen ajattelu Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa?

Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa? Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa? Outi Hietala, VTM tutkija-kehittäjä, Kuntoutussäätiö 1 Kolmannen ja julkisen sektorin palveluyhteistyö monitahoisessa kuntoutuksessa (KoJu) hanke

Lisätiedot

Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016

Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016 Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016 Jonna Koivisto Tutkija Game Research Lab Prof. Frans Mäyrä Tutkimusta mm. liikuntaa ja terveyttä edistävien

Lisätiedot

Työpaja Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi. Johanna Sommers-Piiroinen

Työpaja Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi. Johanna Sommers-Piiroinen Varhaiskasvatus mediassa viestintää ja vuorovaikutusta tässä ajassa Työpaja 18.4.2013 Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Johanna Sommers-Piiroinen josopii@edukaattori.fi Mediakulttuuri varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara Kampanjoinnilla vaikuttaminen Viestintäpäällikkö Kaisa Hara 21.5.2014 Liikenneturva Edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla liikennekäyttäytymiseen Keinoina viestintä, valistus ja koulutus Valtakunnallinen

Lisätiedot

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Katja Leiviskä, Harri Oinas-Kukkonen, Teppo Räisänen Oulun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos katja.leiviska@oulu.fi, harri.oinas-kukkonen@oulu.fi, teppo.raisanen@oulu.fi

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Luento 5, , Markkinointiviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 5, , Markkinointiviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 5, 14.10.2016, Markkinointiviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Kohdista kiinnostusalueen mukaan

Kohdista kiinnostusalueen mukaan Verkkomainonnan tietosuoja: näin median pitää toimia! Anders Stenbäck, Head of Online Business Development Sanoma News Sanoman käyttäytymiseen perustuva mainonnan kohdentamistuote Lanseerattu toukokuussa

Lisätiedot

Verkkomainonnan mahdollisuudet. Kaupan liiton verkkokauppakoulutus 16.11.2011

Verkkomainonnan mahdollisuudet. Kaupan liiton verkkokauppakoulutus 16.11.2011 Verkkomainonnan mahdollisuudet Kaupan liiton verkkokauppakoulutus 16.11.2011 Elina Teräsvirta KTM, 31v. Tuotepäällikkö Sanoma Digital Finlandissa 2010- Displaymainonnan kehittäminen Oikotie Asunnot Oikotie

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto Erikoiskirjastot somessa Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto 20.12.2016 Sisältö - Somella on elinkaari - Some vaatii strategiaa - Some on kokonaisuuden osa - Eduskunnan kirjaston

Lisätiedot