FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN HYVÄN OPPILASHUOLLON TOIMINTAMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN HYVÄN OPPILASHUOLLON TOIMINTAMALLI"

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN HYVÄN OPPILASHUOLLON TOIMINTAMALLI

2 SISÄLTÖ JOHDANTO 6 MITÄ ON HYVÄ OPPILASHUOLTO? 7 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 8 Esimerkkejä hyviksi koetuista kodin ja koulun yhteistyömuodoista 8 HUOLEN PUHEEKSIOTTO 10 HYVÄN OPPILASHUOLLON PERUSLÄHTÖKOHDAT 11 Ryhmäkoot 11 Opetustunnit 11 Opetushenkilöstö 12 Opettajien peruskoulutus 12 Opettajien täydennyskoulutus 12 Oppilashuolto opettajan työssä 12 Oppilaanohjaus 12 Muu henkilöstö 13 Henkilöstön työnohjaus 14 Oppilashuollon tilaratkaisut 15 OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ 16 Viranomaisen tiedonsaantioikeus ja sitä koskevat rajoitukset 17 Lastensuojelulaki 18 Lastensuojeluasetus 18 Asiaa käsittelevät lait, asetukset ja asiakirjat 19 OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA 20 Oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia 20 Koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia 21 Koulun henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia 21 Huoltajan oikeuksia ja velvollisuuksia 22 OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA 23

3 Ryhmän toimintaperiaatteita 23 Kuvio 1: Oppilashuoltoryhmän toimintaperiaatteet 24 Hyvä oppilashuoltoryhmä 25 Ryhmän kokoonpano 25 Työntekijöiden roolit oppilashuoltoryhmässä 26 Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä 27 Kuvio 2: Oppilaan asioiden käsittelyä koskevan suostumuksen pyytäminen 28 Oppilaskohtaisten asiakirjojen säilyttäminen ja arkistointi 29 KOULUTYÖHÖN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ 30 Koulukuljetukset 30 Kouluruokailu 31 Poissaolot 33 Kuvio 3: Poissaolojen seuranta 35 Koulukiusaaminen 36 Päihteet ja huumeet 37 Koulutapaturmat 38 Lapsen kaltoinkohtelu ja perheväkivalta 40 Kuvio 4: Miten toimitaan, kun huoli kaltoinkohtelusta herää 42 Poliisi ja perheväkivalta 43 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 44 Tukiopetus 45 ERITYISOPETUSSIIRTOPÄÄTÖKSET- HOJKS-PÄÄTÖKSET 46 Erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevat menettelytavat 46 HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 46 Kuvio 5: Oppilaan siirto yleisopetuksesta erityisopetukseen 48 Tavoitteet ja toimintaperiaatteet 49 Erityisopetuksen järjestämismuodot Forssan seudulla 50 Osa-aikainen erityisopetus 51 3

4 Oppilashuollolliset asiat siirryttäessä alakoulusta yläkouluun 51 OPPILASHUOLLON PALVELUJA 53 Kouluterveydenhoitaja 53 Koululääkäri 53 Kouluterveydenhuollon esittely opettajille 55 Koulukuraattori 56 Koulupsykologi 57 MUITA OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖKUMPPANEITA 58 Nuorisopsykiatrian poliklinikka 58 Kuvio 6: Oppilaan ohjaaminen nuorisopsykiatrian poliklinikalle 59 Lastenpsykiatrian poliklinikka 60 Kuvio 7: Oppilaan ohjaaminen lastenpsykiatrian poliklinikalle 62 Lastentautien poliklinikka 63 Kuvio 8: Oppilaan ohjaaminen lastentautien poliklinikalle 64 Perheneuvola 65 Kuvio 9: Oppilaan ohjaaminen perheneuvolaan 66 Lastensuojeluprosessi 67 OPPIMISVAIKEUS- JA MUUT OPPILAAN KOULUNKÄYNTIIN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET JA NIIDEN MERKITYS 68 Psykologin tutkimusmenetelmät 68 Testien merkitys kouluongelmien selvittelyssä 68 Kouluongelmien ryhmittelyä 69 Tapausesimerkki Kalle 70 Mitä psykologisilta tutkimuksilta voidaan odottaa? 71 Toimenpiteet testauksen jälkeen 71 Jos muutosta ei tapahdu 72 Tiedon kulku 72 Kuvio 10: Mitä oppimisvaikeustutkimuksissa voi selvitä? 73 4

5 Kuvio 11: Koululaisen ongelmien tutkimusprosessi 74 OPPILASHUOLLON TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN 75 Salassapito 75 Oppilashuolto 75 Oppilashuoltoryhmä 75 Koulupsykologin asiakasrekisteri 76 Koulupsykologin kirjaamiskäytäntöjä 76 Koulukuraattorin asiakasrekisteri 77 Kouluterveydenhuollon potilasrekisteri 78 Arkistointi 79 LÄHTEET 80 LIITTEET Liite 1: Kuukausitiedote (Kuhalan koulun malli) Liite 2: Huolen puheeksiottolomakkeet (Stakes) Liite 3: Suostumus oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä Liite 4: Poissaololuvan pyyntö Liite 5: Oppilashuoltoon liittyvä tiedote Liite 6: Kouluterveydenhuollon esittely opettajille Liite 7: Koulukiusaaminen- kuulemislomake (Paanan koulun malli) Liite 8: Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa käytettävä lomake Liite 9: Toimintaohjeet koulun ongelma- turvallisuus- ja kriisitilanteissa (osio Jokioisten mallista) Liite 10: Kouluterveydenhuollon toiminnan sisältö Liite 11: Forssan seudun peruskoulujen oppilashuollon visio

6 JOHDANTO Oppilashuolto on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää toimintaa koulussa. Oppilashuolto on myös kouluyhteisön perinteisin moniammatillinen työmuoto. Moniammatillisuudella tarkoitetaan useisiin ammattialoihin perustuvaa asiantuntemusta, jota voi olla sekä yksilöillä että työryhmillä. Moniammatillisuuden tavoitteena on saavuttaa jotakin, johon yksi ihminen ei pysty. Oppilashuollon kehittämishankkeen Miten toimii hyvä oppilashuolto seudullisesti toteutettuna toimesta syntyi Forssan seudun peruskoulujen hyvän oppilashuollon toimintamalli. Se on osoitus moniammatillisuuden tuomista mahdollisuuksista: eri asiantuntijoiden osaamista ja näkökulmia yhdistämällä on kehitetty uusia toiminnan malleja palvelemaan ja tukemaan monien ammattilaisten työtä. Ja ennen kaikkea edistämään seudullisen oppilashuoltotyön kehittämistä niin, että oppilaat huoltajineen kokevat saavansa hyvää palvelua. Toimintamallin tavoitteena on nyt ja myös jatkossa yhtenäistää ja selkiyttää seudullista oppilashuoltotyötä ja toimia käsikirjana peruskoulujen oppilashuoltotyössä. Tähän viitataan myös Forssan seudun peruskoulujen yhteisessä oppilashuollon visiossa vuoteen 2011 (liitteenä 11). 6

7 MITÄ ON HYVÄ OPPILASHUOLTO? Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, lisätään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon avulla pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. Tavoitteena on luoda oppilaalle turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata hänen mielenterveyttään ja ehkäistä syrjäytymistään sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilashuoltotyössä noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojen saantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Hyvään oppilashuoltoon kuuluu elävä opetussuunnitelma, ammattitaitoinen henkilöstö, asianmukaiset opetusjärjestelyt, riittävä, oikein kohdennettu resursointi ja tarkoituksenmukaiset tilat ja välineet. Fyysisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm. koettu terveys pitkäaikaissairaudet psykosomaattiset oireet kouluruokailu kouluympäristö Psyykkisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm. arvostus ohjaus kannustus vaikuttamismahdollisuudet Sosiaalisen hyvinvoinnin piiriin kuuluvat mm. kodin ja koulun yhteistyö oppimisilmapiiri opettaja-oppilassuhde ryhmien toiminta yhteisöllisyys. 7

8 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Koulun tärkein yhteistyökumppani on perhe. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on lapsen hyvän oppimisen, kasvun ja kehityksen edellytys. Yhteistyön sujuvuus edellyttää aktiivisuutta, avoimuutta sekä osapuolien kiinnostumista ja sitoutumista yhteistyöhön. Tärkeää on myös toisen osapuolen kunnioittaminen ja tasa-arvoisuuden huomiointi. Perusopetuslain mukaan ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta on huoltajilla. Koulun tehtävänä on vastata opetuksesta ja tukea oppilaan kasvua. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä toteutuu yhteinen kasvatusvastuu, jonka avulla edistetään oppilaan oppimisedellytyksiä, hyvinvointia ja turvallisuutta koulussa. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tulee perustua keskinäiseen luottamukseen. Lapsen tarpeista lähtevä ja yksilöllisyyttä korostava opetus edellyttää yhä enemmän vuoropuhelua vanhempien ja opettajien välillä. Säännöllinen yhteydenpito on tärkeää. Se on myös yksi yhteistyön kulmakivistä. Kodin ja koulun aikuisten johdonmukainen työskentely lapsen parhaaksi muodostaa oppilaan ympärille kasvamista ja oppimista tukevan turvaverkon. Kodin ja koulun yhteistyömuotona voi olla esim. huoltajien tukeminen kasvatustehtävässä sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoaminen. Yhteistyössä tulee huomioida perheiden erilaiset tarpeet myös yhteistyön menetelmien suhteen. Koulun moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla voidaan tukea perheitä oppilaiden koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvissä tilanteissa. Yhteistyön kautta huoltajat saavat mahdollisuuden tutustua huollettavansa koulun kulttuuriin. Huoltajat voivat olla myös vaikuttamassa koulun asioihin. Esimerkkejä hyviksi koetuista kodin ja koulun yhteistyömuodoista Vanhempainillat: koulu/luokkakohtaisesti teemoittain, esim. yhteishaku 9- luokkalaisille ja valinnaisaineet 7-8 luokkalaisille ongelmatilanteissa, esim. koulukiusaaminen Tiedotteet tmv.: syys- ja kevättiedotteet kuukausitiedotteet (mallina Kuhalan koulun kuukausitiedote, liite 1) tai jaksopalautteet reissuvihko Vanhempainvartit ja muut yhteydenotot vanhempiin: vanhempainvartit ja kehityskeskustelut arviointikeskustelut ja luokanvalvojan vastaanotot vanhempien tapaamiset ja puhelinkeskustelut, sähköpostiviestintä ja tekstiviestit 8

9 Hojks keskustelut Muut tilaisuudet ja toiminta: juhlien, teemapäivien, tapahtumien, myyjäisten tms. yhteissuunnittelutilaisuudet yökoulut ja retket vanhempainyhdistysten toiminta leirikoulut. YHTEISELLÄ TYÖLLÄ SYNTYY HYVÄ KOULU! 9

10 HUOLEN PUHEEKSIOTTO Aktiivinen vuorovaikutus kodin ja koulun välillä on tärkeää. Erityisen merkityksellistä se on silloin, kun koululla herää huoli lapsesta. Koulun työntekijässä syntynyt huoli lapsesta tai nuoresta onkin peruslähtökohtana huolen puheeksiottamiselle. Huolestuminen oppilaasta on subjektiivinen tunne. Pienikin huoli riittää asian puheeksiottoon oppilaan, vanhempien tai esim. muiden oppilashuoltotyötä tekevien kanssa. Oman huolen puheeksiottaminen on samalla sekä avunpyyntö että yhteistyötarjous. Huolen vyöhykkeet ovat apuvälineenä kartoittaessasi huolesi määrää. HUOLEN VYÖHYKKEET (Stakes): EI HUOLTA PIENI HUOLI HUOLEN HARMAA SUURI HUOLI VYÖHYKE Ei lainkaan huolta. Pieni huoli/ ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli/ ihmettely käynyt toistuvasti mielessä: luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimien tarpeesta. Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimista ja kontrollin lisäämisestä. Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Selvästi koettu lisävoimien ja kontrollin lisäämisen tarve. Huolta paljon ja jatkuvasti; lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimia ja kontrollia saatava mukaan heti. Huoli erittäin suuri: lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa: muutos tilanteeseen saatava heti. Ohjeita huolen puheeksiottoon vanhempien kanssa: Ota puheeksi henkilökohtainen huolesi lapsesta, ei lapsen tai perheen ongelmat Ota huoli puheeksi ajoissa Pyri yhteistyöhön Kerro lapseen liittyvistä hyvistä asioista ja hänen voimavaroistaan, joita tilanteessa voisi hyödyntää Pyri ilmaisemaan asiasi niin, että sanomaasi ei tulkita moitteeksi tai syytteeksi Toimi niin, että lapsi ja perhe kokevat sinun olevan heille tuki, ei uhka Huolen puheeksiottolomakkeet (liitteenä 2) Lomakkeita voi käyttää apuvälineenä keskustelutilanteissa vanhempien kanssa. Lomakkeita ei tarvitse täyttää jokaisen oppilaan kohdalla, vaan niitä voi tarvittaessa hyödyntää keskustelun runkona. 10

11 HYVÄN OPPILASHUOLLON PERUSLÄHTÖKOHDAT Ryhmäkoot Perusopetuslain mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden kanssa. Perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille annettavassa opetusryhmässä saa olla, jäljempänä säädetyin poikkeuksin, enintään kymmenen oppilasta. Opetusryhmän enimmäiskoko voidaan ylittää, jos se on oppilaiden edellytysten tai opetuksessa käytettävän työskentelytavan takia perusteltua, eikä järjestely vaaranna opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas integroidaan normaalin yleisopetuksen luokkaan, saa opetusryhmässä olla korkeintaan 20 oppilasta. Lainsäädäntö ei säädä tai määrittele yleisopetuksen ryhmäkokoja. Forssan seudulla opetusryhmien koot vaihtelevat. Myös yhdysluokkaopetusta on erityisesti pienillä kouluilla. Opetustunnit Perusopetusryhmän koko ei kerro esim. ala-asteen jakotunneista eikä yläasteen valinnaisuudesta. Se ei siis välttämättä kuvaa suoraan, minkä kokoisissa ryhmissä opetus toteutetaan. Isoimmissa kouluissa hyvän kuvan antaa luku, joka kertoo kuinka monta tuntia opetusta on resurssoitu oppilasta kohden. Tässä yhteydessä opetustunneilla tarkoitetaan kaikkia oppilaiden opetukseen käytettäviä yleisopetuksen tunteja ( ei tuki- ja erityisopetuksen tunteja eikä erityistehtävätunteja). 11

12 Opetushenkilöstö Kaikilla oppilailla tulee olla oikeus hyvään opetukseen. Hyvän opetuksen keskeinen edellytys on motivoitunut ja koulutettu opetushenkilöstö. Opettaja on kasvatuksen ja opettamisen asiantuntija, joka innostaa ja ohjaa oppilasta oppimaan. Yhteiskunnan muutosten myötä opettaja on lisääntyvässä määrin myös mm. lasten ja nuorten itsetunnon sekä sosiaalisten taitojen kehittäjä. Opettajien peruskoulutus Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Oppilashuoltotyön tulisi olla oma aihekokonaisuutensa opettajien peruskoulutuksessa. Opettajien täydennyskoulutus Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus mukaan vain VESO päivät (kolme päivää lukuvuodessa) ovat opettajien lakisääteistä täydennyskoulutusta. Muuta täydennyskoulutusvelvoitetta ei ole eikä täydennyskoulutusta systemaattisesti seurata. Jatkossa täydennyskoulutuksen on tärkeää olla suunnitelmallista ja tavoitteellista sekä seudullisesti koordinoitua. Mm. oppilashuollon ja erityisopetuksen tulee olla osana täydennyskoulutuksen sisältöä. Täydennyskoulutuksen peruslähtökohtana on opettajien mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Henkilöstön täydennyskoulutusten koordinointivastuu tulisi seudulla keskittää yhdelle henkilölle tai ryhmälle. Oppilashuolto opettajan työssä Jokainen opettaja, niin luokanopettaja kuin aineenopettajakin, on keskeisessä asemassa huomaamaan ja puuttumaan lasten ja nuorten ongelmiin. Opettajan tulee oman osaamisensa puitteissa huomioida niitä merkkejä tai oireita, jotka vaikeuttavat oppilaan jokapäiväistä elämää ja koulutyöstä ja tehtävistä suoriutumista. Opettajan on hyvä kertoa huolensa oppilaan vanhemmille. Myös oppilashuoltoryhmä voi toimia opettajan tukena. Opettajan ei tarvitse olla ongelmien ratkaisujen asiantuntija, mutta hänen tulee tarttua oppilaan ongelmiin ajoissa ja tarvittaessa ohjata oppilasta eteenpäin saamaan apua. Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on oppilaan kasvun ja kehityksen tukeminen. Oppilaanohjaus auttaa oppilasta tekemään omiin kykyihinsä ja kiinnostukseensa perustuvia ratkaisuja liittyen mm. opiskeluun ja elämänuraan. Lisäksi oppilaanohjaus pyrkii oppilaan opiskeluvalmiuksien ja sosiaalisen kypsymisen edistämiseen sekä elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisten tietojen ja taitojen kehittämiseen. Oppilaanohjausta tulee järjestää pienryhmissä ja henkilökohtaisesti. Tuolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihin sekä koulutus- ja ammatinvalintaan kuin myös elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. 12

13 Koulutus- ja ammatinvalintojen perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja, jolloin oppilas voi hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä sekä eri ammateista aidoissa työympäristöissä. Nivelvaiheessa oppilaan siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle ovat tukemassa oppilaanohjaajat yhdessä toisen asteen opinto-ohjaajien kanssa. Oppilaan tietojen siirtoon toiselle asteelle tarvitaan huoltajien lupa. Muu henkilöstö Muuhun koulutoimen henkilöstöön kuuluvat kaikki kouluyhteisön aikuiset sekä koulun yhteistyökumppanit (esim. sosiaalitoimesta). He osallistuvat oppilaiden kasvun tukemiseen ja toimivat yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan. Koulunkäyntiavustajat Koulunkäyntiavustajapalveluja on Forssan seudun kunnissa käytössä melko hyvin. Koulunkäyntiavustajia käytetään myös iltapäivätoiminnan ohjaajina kaikissa seudun kunnissa. Pyrkimyksenä olisi saada kuntiin riittävä määrä vakinaisessa työsuhteessa olevia koulutettuja avustajia. Avustajapalveluja tulisi suunnata enemmän myös lieviin oppimishäiriöihin. Avustajien koulutusmahdollisuuksien edistämiseen on kiinnitetty viime vuosina huomiota. Forssan seudulla koulunkäyntiavustajan tutkinnon voi suorittaa Forssan ammatti-instituutissa oppisopimuskoulutuksena. 13

14 Henkilöstön työnohjaus Mitä työnohjaus on? Työnohjaus on työajalla tai työajan puitteissa tapahtuvaa ammatillista ohjausta oman työn arviointiin, työongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun. Työnohjausta antaa yleensä työyhteisön ulkopuolinen, koulutettu työnohjaaja. Työnohjaaja tukee ohjattavaa pulmallisten työtilanteiden tutkimisessa, uusien ratkaisumenetelmien kehittämisessä sekä tilanteen hallintaan ottamisessa. Työnohjaus on luottamuksellinen ja vuorovaikutuksellinen oppimistapahtuma, jossa työhön liittyvistä pulmista keskustellaan tasavertaisesti tunteet huomioiden. Työnohjaus on myös tavoitteellista, ja se tapahtuu prosessinomaisesti tietyn ajanjakson ajan. Työnohjaus ei ole työhön perehdyttämistä työnopastusta koulutusta terapiaa. Työnohjauksen tavoitteet Työnohjauksen tavoitteena on työntekijöiden ammatillinen kasvu sekä työn kuormittavuuden vähentäminen. Työntekijän stressi voi vähetä, kun työntekijä pystyy hallitsemaan omaa työtään, hänellä on selkeä kuva työroolistaan, ja hän kykenee ennakoimaan ongelmatilanteita. Työnohjauksen tavoitteena on myös työryhmän ja -yhteisön kiinteys sekä hyvä sosiaalinen toimintakyky. Työnohjauksella pyritään lisäksi epäkohtien havaitsemiseen ja niiden ratkaisemiseen olemassa olevilla resursseilla.. Työnohjauksen käytäntöjä Työnohjauskeskusteluissa voidaan edetä ohjattavien ehdottamien asioiden perusteella tai voidaan noudattaa myös etukäteen suunniteltua ohjelmaa, jolloin tietyn aikataulun puitteissa ratkotaan ongelmia. Työnohjaus toimii parhaiten, kun osallistujat hakeutuvat vapaaehtoisesti työnohjaukseen sekä uskovat mahdollisuuksiinsa ratkoa ongelmat keskenään. Yksilötyöskentelyn etuna on itsensä tuntemisen sekä vahvistumisen lisääntyminen. Työmotivaation luomisessa ja jaksamisen tukemisessa toimii esimerkiksi omien työtavoitteiden analyysi. Ryhmiä puolestaan voidaan käyttää sosiaalisen vuorovaikutuksen parantamisessa ja yhteisöllisyyden luomisessa. Ryhmäkeskustelut auttavat ryhmän jäseniä tutustumaan toistensa odotuksiin. 14

15 Oppilashuollon tilaratkaisut Oppilasnäkökulmasta katsoen tarkoituksenmukaisinta on, että oppilashuollon palvelut saadaan omassa koulussa. Palveluita antavien kouluterveydenhuollon työntekijöiden, koulukuraattorien ja koulupsykologien työtilojen on hyvä olla sijoitettuna niin, että oppilaat voivat niihin helposti leimautumatta tulla. Asianmukaisissa oppilashuollon työtiloissa tulee olla mahdollisuus rauhalliseen työskentelyyn ja tilojen äänierityksen on oltava hyvä. Lisäksi tilojen tulee olla käytännölliset ja riittävän suuret. Myös valaistuksen sekä työskentelyvälineiden tulee olla asiaankuuluvat. Tarkoituksenmukaisia oppilashuollon tiloja voidaan hyödyntää sekä moniammatillisen yhteistyön käytössä että esim. yhteistyöneuvotteluissa huoltajien kanssa. Tällöin on huomioitava myös neuvottelutilojen sisäänkäynnin ja odotustilojen sijainti. Tiloihin tulee mm. päästä ilman käytävillä jonotusta, eikä tilojen tule olla suoraan yhteydessä opetustiloihin. Koulussa tulee olla myös sellainen oppilashuollon tila, jossa oppilas voi tarvittaessa levätä esim. äkillisen sairastumisen yhteydessä odottaessaan kuljetusta kotiin tai hoitoon. Hissittömissä kouluissa oppilashuollon tilojen tulee olla ensimmäisessä kerroksessa. Kouluterveydenhuollon tilojen tulee mahdollistaa kouluterveydenhoitajan ja lääkärin samanaikainen työskentely. 15

16 OPPILASHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ Lainsäädäntö ei aseta esteitä oikein toteutetulle ja välttämättömälle tiedonkululle eri viranomaisten välillä. Keskeistä tiedonvälityksessä on yhteistyö oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta/nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat oppilaan tarpeet, luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Toimivan ja asiallisen tiedonkulun tulisi perustua seuraaviin asioihin: 1. Oppilashuollossa toimivien työntekijöiden tavoitteena tulee olla oppilaan kokonaisvaltainen auttaminen. Oman erikoisalan (opetustoimi, sosiaalitoimi tai terveydenhuolto) asioiden käsittelyn lisäksi oppilaan kanssa voidaan tarvittaessa sopia yhteydenotoista myös muihin viranomaisiin. 2. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että tiedot, jotka ovat välttämättömiä oppilaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi/järjestämiseksi/toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten turvaamiseksi ovat asiasta vastaavien viranomaisten käytössä. 3. Oppilashuoltotyötä tehdään hyvässä ja luottamuksellisessa yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa ja heidän mielipiteitään kuullaan. Jos oppilas tarvitsee koulun ulkopuolisen tahon apua, oppilasta ohjataan avun hakemisessa. Tarvittaessa oppilaan huoltajilta pyydetään kirjallinen, yksilöity lupa tietojen välittämiseen. Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tiedotetaan tehdyistä toimenpiteistä ja yhteydenotoista. Edellä mainittuun liittyen oppilashuoltotyöhön otetaan käyttöön seudullinen lomake, jolla pyydetään yksilöity lupa oppilaan tietojen käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä (suostumuslomake, liite 3). Koulujen syystiedotteeseen ja sivistystoimen/koulujen kotisivuille liitetään tiedote oppilashuoltotyöstä ja oppilashuoltoryhmän kokoonpanosta ja toiminnasta. 16

17 Viranomaisten tiedonsaantioikeus ja sitä koskevat rajoitukset Tiedonsaantioikeus Viranomaisen on huolehdittava, että päätöksiä tehdessään ja tehtäviä hoitaessaan tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta, eikä enempää kuin mahdollisen suojattavan henkilön edun vuoksi on tarpeellista. Tiedon pyytäjiä on kohdeltava tasapuolisesti (4). Vaitiolovelvollisuus Viranomaisen palveluksessa oleva/luottamustehtävää hoitava/harjoittelija tmv. ei saa paljastaa 1. asiakirjan salassa pidettävää sisältöä 2. tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä 3. tai muuta viranomaisessa toimiessaan saamaansa tietoa, joka on lain mukaan vaitiolovelvollisuuden piirissä. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun on siirtynyt muihin tehtäviin tai poistunut työnantajan palveluksesta (4). Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat mm. asiakirjat, joissa on tietoa sosiaalihuollon henkilöasiakkaasta ja tämän saamasta etuudesta/ tukitoimesta tai sosiaalihuollon/työhallinnon palvelusta asiakirjat, joissa on tietoa henkilön terveydentilasta, vammaisuudesta tai hänen saamistaan terveyden huollon ja kuntoutuksen palveluista asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön seksuaalisesta käyttäytymisestä tai suuntautumisesta asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilölle suoritetusta psykologisesta testistä / soveltuvuuskokeesta (tai sen tuloksesta) oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan koesuoritukset sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja (4). 17

18 Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi terveydenhuollon palveluiden osalta Salassa pidettäviä tietoja saa antaa asiakkaan tai asiakkaan laillisen edustajan suostumuksella. Alaikäisen lapsen ollessa hoidossa terveydenhuollon piirissä alaikäinen voi lain mukaan tietyissä asioissa kieltää antamasta itseään koskevia tietoja lailliselle edustajalleen. Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämän hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen/muulle lailliselle edustajalleen, Viime kädessä terveydenhuollon ammattihenkilölle jää lopullinen harkintavalta asiassa (2). Jos suostumusta tietojen antamiseen ei asiakkaalta/hänen lailliselta edustajaltaan saada (suostumusta on ensin kuitenkin kysyttävä): Esim. sosiaalihuollon järjestäjä/toteuttaja saa antaa asiakirjasta tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi/järjestämiseksi/ toteuttamiseksi tai toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Tietoja saa antaa kuitenkin vain, kun tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi. Myös näissä tapauksissa huoltajalle ja nuorelle tulee kertoa, mitkä tiedot heistä välitetään muille viranomaisille. Toimenpide on myös perusteltava (3). Lastensuojelulaki Viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyy myös lastensuojelulakiin ( 40) kuuluva ilmoitusvelvollisuus. Lainkohdan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö, joka on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhetai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, on velvollinen ilmoittamaan viipymättä asiasta sosiaalilautakunnalle (käytännössä sosiaalityöntekijä). ilmoitusvelvollisen ei tarvitse itse tutkia asian vakavuusastetta eikä selvittää varsinaista lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Perusteltu vakaa epäily lastensuojelun tarpeesta riittää. Ilmoituksen tekemistä tai tekemättä jättämistä ilmoitusvelvollinen ei voi harkita, vaan sen tekemiseen on ehdoton velvollisuus. Myös muut henkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen, mutta heitä ei ole siihen velvoitettu (6). Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä suullisesti (esim. puhelimitse) tai kirjallisesti. Kouluilla tulee olla lomakepohjat ilmoitusta varten. Vaikka ilmoitus tehtäisiinkin suullisesti, on lomakkeesta apua oikeiden ja riittävien tietojen välittämisessä. Lastensuojeluasetus Lastensuojeluasetuksessa painotetaan erityisesti koulukuraattorien ja -psykologien tehtäväalueena yhteistyötä oppilaan, vanhempien, opettajien, muun hoito- ja kasvatushenkilöstön ja sosiaali- ja terve- 18

19 ystoimen sekä muiden viranomaisten kesken. Tämä yhteistyö tapahtuu laeissa määriteltyjen salassapitosäännösten mukaisesti (5). Sekä lastensuojelulaissa että asetuksessa lapsena pidetään alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21- vuotiasta. Asiaa käsittelevät lait, asetukset ja asiakirjat 1 Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista ( /785) 3 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( /812) 4 Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta ( /621) 5 Lastensuojeluasetus ( /1010) 6 Lastensuojelulaki ( /683) 7 Perusopetusasetus ( /852) 8 Perusopetuslaki ( /628). 19

20 OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA Oppilaan oikeuksia ja velvollisuuksia Oppilaan oikeuksia Opetukseen osallistuvalla oppilaalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta (4). Mm. oppikirjat ja muu oppimateriaali ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus maksutta saada mm. opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Opetukseen osallistuvalle on annettava myös täysipainoinen, maksuton ateria (4). Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto (4). Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (4). Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Jos oppilaalle ei esim. vammaisuuden tai tunne-elämän häiriön vuoksi voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen (4). Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton (4). Kurinpitoasioissa tulee mm. ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon tai kirjallisen varoituksen antamista yksilöidä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti ja kuulla oppilasta (4). Katso myös kappale Koulukuljetukset. Oppilaan velvollisuuksia Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnet- ty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (4). Jos oppilas on tahallisesti aiheuttanut toiselle vahinkoa, hän on velvollinen korvaamaan sen. Jos vahingon aiheuttanut on kahdeksaatoista vuotta nuorempi, hän on velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka mm. hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa sekä teon laatuun nähden on kohtuullinen (7). 20

21 Koulutuksen järjestäjän velvollisuuksia Jokaisella koululla, jossa järjestetään perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Lisäksi opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia (4). Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaami- seksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista (4). Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle (1). Koulun henkilöstön oikeuksia ja velvollisuuksia Koulun henkilöstön oikeuksia Jos oppilas esim. käyttäytyy epäasiallisesti ja häiritsee opetusta, häntä voidaan kurinpidollisesti rangaista. Jos häirintä tapahtuu esim. käyttämällä jotakin peliä tunnilla, esine voidaan ottaa oppilaalta pois työrauhan palauttamiseksi. Esine on palautettava oppilaalle/huoltajalle viimeistään koulupäivän päättyessä. Opettajalla ei ole oikeutta suorittaa henkilöön kohdistuvaa etsintää, esimerkiksi laukun tai taskujen tutkimista. Tällaisen tutkimuksen voi suorittaa vain poliisi (4, 3). Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta/ muusta opetustilasta/ koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata poistumismääräystä. Jos poistettava oppilas tekee vastarintaa, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina mm. oppilaan ikä ja tilanne huomioon ottaen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä (4, 3). Jos opettajaa uhkaillaan ja hänellä on perusteltu syy pelkoon, hänen tulee tehdä asiasta rikosilmoi- tus tai tutkimuspyyntö. Jos opettaja joutuu pahoinpitelyn kohteeksi, on asiasta syytä tehdä rikos- ilmoitus poliisille. Näin on syytä toimia myös silloin, jos teon tekijä on alle 15-vuotias (3, 6). Koulun henkilöstön velvollisuuksia: Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, opettajat, koulunkäyntiavustajat, muu henkilöstö tai opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta (4). Jos sosiaali- ja terveydenhuollon tai koulutoimen palveluksessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lap- 21

22 sesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle (2). Huoltajan oikeuksia ja velvollisuuksia Huoltajan oikeuksia: Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön (5). Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (4). Perusopetuksen päätösvaiheessa huoltajien tulee saada tieto ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa (5). Ennen päätöstä oppilaan jättämisestä luokalle on huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi, ellei oppilaan huoltaja ole tehnyt esitystä oppilaan jättämisestä vuosiluokalle oppilaan yleisen koulu- menestyksen vuoksi (4). Ennen kurinpitorangaistuksen antamista oppilaalle on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi (4). Katso myös kappale Erityisopetussiirtopäätökset-Hojks päätökset. Huoltajan velvollisuuksia: Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua (5). Lähteet: 1 Laki perusopetuslain muuttamisesta ( /477) 2 Lastensuojelulaki ( /683) 3 Opettajan pykäläpankki (OAJ) 4 Perusopetuslaki ( /628) 5 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 6 Rikoslaki ( /39) 7 Vahingonkorvauslaki ( ) 22

23 OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTA Ryhmän toimintaperiaatteita (kuvio 1) Rehtori tai koulun johtaja vastaa koulun koko oppilashuoltotyöstä sekä oppilashuoltoryhmien toiminnasta. Oppilashuoltoryhmät puolestaan toimivat koulujen koko oppilashuoltotyön tukena, ja niiden tehtävät ovat laaja-alaisia. Ryhmissä neuvotellaan mm. yksittäisten oppilaiden koulunkäynnin erityiskysymyksistä ja niihin liittyvistä tukitoimista. Oppilashuoltoryhmissä paneudutaan myös mm. koulun kasvatustyön tukemiseen sekä koulun kehittämiseen mahdollisimman turvalliseksi ja viihtyisäksi ympäristöksi. Lisäksi oppilashuoltoryhmät edistävät koulujen hyvinvointia yleensä sekä tukevat koulujen henkilöstön jaksamista. Erityistä huomiota oppilashuoltoryhmät kiinnittävät omassa toiminnassaan yhteistyöhön oppilaan huoltajan kanssa. Oppilashuoltotyön merkitys lisääntyy kouluissa edelleen. Oppilashuoltotyölle tulee olla oma toimintasuunnitelma, joka on tavoitteellinen ja tähtää koulun ja siellä työskentelevien henkilöiden hyvinvoinnin edistämiseen. Toimintasuunnitelma tukee ryhmän toiminnan jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta. Myös ryhmän toiminnan kehittäminen ja arviointi on helpompaa, kun toiminta on tavoitteellista. Oppilashuoltotyön suunnitelmasta ilmenee mm. oppilashuoltoryhmien kokoontuminen. Ryhmien tulee kokoontua säännöllisesti. Koulun omat tarpeet ratkaisevat kokoontumisten määrän. Oppilashuoltoryhmän kokousajat tulee sopia jo uuden lukuvuoden alkaessa, ja sopimusten tulee olla sitovia. Oppilashuoltoryhmän kokoontumisissa kirjaamisista vastaa rehtori tai koulun johtaja. Kirjaamiskäytössä on hyvä olla yhdenmukaiset ja toimivat lomakkeet (liite 8). YKSITTÄISEN OPPILAAN ASI- OIDEN KÄSITTELYYN OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ TULEE PYYTÄÄ KIRJALLINEN, YKSILÖITY SUOSTUMUS ( s. 27, kuvio 2). 23

24 Kuvio 1 OPPILASHUOLTORYHMÄN TOIMINTAPERIAATTEET Perheiden ja kasvattajien tukeminen Rohkea puuttuminen Rehtori/ koulun johtaja vastuuhenkilönä Henkilökunnan selkeä ohjeistus OPPILAS- HUOLTORYHMÄN TOIMINTA- PERIAATTEET Ennaltaehkäisevä toiminta Verkostotyö ja sen hyödyntäminen Moniammatillinen yhteistyö Kouluyhteisön hyvinvointi ja tukeminen Toimivan havaitsemismenetelmän kehittäminen, ylläpitäminen ja arvioiminen 24

25 Hyvä oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmän toiminnallisia tavoitteita: tukee oppilaiden oppimista ja hyvinvointia omaa toimivan havaitsemisjärjestelmän ja rohkean puuttumisen periaatteen - kaikki työyhteisössä velvollisia puuttumaan ongelmatilanteisiin koulussa tukee perheitä ja kasvattajia - tiedottaa oppilashuoltoryhmän työstä (mallina liite 5) - konkretisoi avun, esittää ja hyödyntää vaihtoehtomalleja huomioi ja noudattaa vaitiolovelvollisuutta ja tietosuojaa - asioiden käsittely asiakkaan/huoltajan luvalla kokoontuu täsmällisesti, säännöllisesti ja moniammatillisella kokoonpanolla - kaikki osalliset sitoutuvat - rehtori vastuuhenkilönä - vastuunjako selkeä: kuka missäkin asiassa ottaa yhteyden kotiin/sidosryhmiin huomioi ennaltaehkäisevän lastensuojelun näkökulman -varhainen puuttuminen ymmärtää ja arvostaa moniammatillisen yhteistyön merkitystä - asiakkaan aseman selkiytyminen - yhteydenottokynnyksen mataloituminen seuraa ja arvioi omaa työskentelyään suunnitelmallisesti - edesauttaa työn pitkäjänteisyydessä ja kehittämisessä ohjeistaa henkilökuntaa - toimintaohjeet mm. koulun ongelma-, turvallisuus- ja kriisitilanteissa. Ryhmän kokoonpano Koulun oppilashuoltoryhmä: käsittelee sekä koulun yleisiä oppilashuollollisia asioita että oppilaskohtaisia asioita oppilaskohtaisten asioiden käsittelyyn pyydetään suostumus (s. 27, myös liitteenä 3). kokoonpano ja kokousten ajankohta sovitaan lukukauden alkaessa ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Ryhmään voivat kuulua mm. rehtori, terveydenhoitaja, opettajia, koulukuraattori-sosiaalityöntekijä, opo, erityisopettaja, koulupsykologi ja koululääkäri. Oppilaan oppilashuoltoryhmä: yksilöllinen kokoontuu tarvittaessa, akuutissa tilanteessa joustavasti ja nopealla aikataululla paikalla vain ne henkilöt, jotka asiaan liittyvät asioiden käsittelyyn pyydetään lupa, jos oppilas ja huoltaja eivät ole ryhmässä mukana 25

26 Työntekijöiden roolit oppilashuoltoryhmässä Rehtori/ koulun johtaja: - vastaa oppilashuollosta ja oppilashuoltoryhmistä - vastaa kirjaamisesta (kirjaa itse tai valtuuttaa kirjaajan) Opinto-ohjaaja: - yhdyshenkilö moniin työntekijäryhmiin ja oppilaisiin nähden - omaa selkeän kokonaiskuvan oppilaista Erityisopettaja: - kosketuksissa suureen osaan oppilashuoltoryhmän asiakkaista - omaa laajimman tiedon oppilaiden erityisvaikeuksista Terveydenhoitaja: - tapaa jokaisen oppilaan vuosittain - yhteydet oppilaisiin ja usein myös vanhempiin monen vuoden ajalta - tuo oppilashuoltoryhmään terveydenhoidollisen näkökulman - omaa tietoa jatkohoitomahdollisuuksista terveyden- ja sairaanhoidon eri sektoreilla Koulukuraattori/sosiaalityöntekijä: - omaa kokonaiskäsityksen nuoren ja perheen tilanteesta - yhteyshenkilö sosiaalitoimeen ja lastensuojeluun - asiantuntija selviteltäessä mm. luokkien ilmapiiriä, koulukiusaamista ja psykososiaalisia ongelmia yleensä - omaa laajan tuntemuksen koulun tilanteista - ohjaa oppilaan jatkohoitoon Luokanopettaja/luokanvalvoja: - tuntee luokkansa oppilaat, yhteydenotot koteihin luontevia Koulupsykologi: - asiantuntija mm. oppilaan kehityksen, oppimisen ja käyttäytymisen kysymyksissä Koululääkäri: -lääketieteellinen asiantuntija 26

27 SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELEMISEEN OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ Oppilaan ja huoltajan nimi ja yhteystiedot: Suostumuksen pyytäjän nimi ja virka-asema: Käsiteltävä asia: Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat: KAIKKIA OPPILASHUOLTORYHMÄN JÄSENIÄ SITOO VAITIOLOVELVOLLISUUS. Suostun huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. En suostu huollettavani asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. Suostumuksen pyytäjän allekirjoitus / 200 Asiakkaan ja/tai huoltajan allekirjoitus / 200 Suostumus oppilaan asioiden käsittelyyn saatu suullisena. / 200. Suostumuksen pyytäjä: Tämä suostumus on voimassa kunnes asia katsotaan loppuun käsitellyksi, korkeintaan kuitenkin kuluvan lukuvuoden loppuun asti. 27

28 Kuvio 2 OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAN SUOSTUMUKSEN PYYTÄMINEN Oppilaalla koulussa vaikeuksia, joita tarvetta käsitellä oppilashuoltoryhmässä Oma opettaja/luokanvalvoja/opo tms. ottaa yhteyttä oppilaan huoltajiin: kertoo oppilaan vaikeuksista, tarpeesta käsitellä niitä oppilashuoltoryhmässä ja tähän tarvittavasta suostumuksesta Suostumus voidaan saada puhelimitse ja / suostumuspaperi lähettää oppilaan mukana huoltajalle allekirjoitettavaksi Huoltaja antaa suostumuksen Huoltaja ei anna suostumusta Huoltaja kutsutaan oppilashuoltoryhmän kokoukseen Uusi yhteydenotto huoltajaan: rehtori? Suostumuspaperi uudelleen allekirjoitettavaksi huoltajalle Huoltaja antaa suostumuksen Huoltaja ei anna suostumusta Huoltajat kutsutaan mukaan oppilashuoltoryhmään Kerrotaan huoltajille lain suomista oikeuksista tiedon välittämiseen Huoltajat eivät halua tulla oppilashuoltoryhmään 28

29 Oppilaskohtaisten asiakirjojen säilyttäminen ja arkistointi A. asiakirjat (esim. suostumuslomake ja yksittäisen oppilaan oppilashuollollisten asioiden hoidossa käytettävä lomake [liite 8]) säilytetään oppilasaktissa. Oppilasakti on oppilaan nimellä avattu kansio, johon kerätään asianomaisen oppilaan asiapaperit. Kansio on oppilaittain aakkostettu. asiakirjat arkistoidaan vähintään 10 vuotta oppivelvollisuusajan päättymisestä B. asiakirjat säilytetään tietojenkäsittelyohjelmassa kun on pyydetty suostumus oppilaan asioiden käsittelyyn, kirjataan asian käsittelyn yhteyteen suostumuksen saanti, päivämäärä ja nimikirjaimet. Itse suostumus -asiakirja säilytetään erikseen kansiossa. Asiakirjoja säilytetään lukitussa kaapissa. Tietojärjestelmät suojataan käyttäjätunnuksin ja salasanoin. Kunkin kunnan arkistonmuodostussuunnitelmassa tulee määritellä asiakirjojen ja tieto-järjestelmien tietojen säilytysajat sekä niiden hävittäminen. 29

30 KOULUTYÖHÖN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Koulukuljetukset Jokaisessa seudun kunnassa on oma hyväksytty kuljetussääntö. Peruskoulun oppilaalla on oikeus saada maksuton koulukuljetus lähikouluunsa, jos koulumatka on 1-2/3 -luokkalaisella yli 3 km 3-9 -luokkalaisella yli 5 km koulumatka muuten osoittautuu oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulukuljetukset järjestetään joko joukkoliikenteen vakiovuoroja käyttäen tai käyttämällä tilausliikennettä, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi tai joukkoliikenteen vakiovuorojen käyttö ei ole mahdollista. Päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puolituntia, erityisoppilailla ja yli 13-vuotiailla enintään kolme tuntia. Koulu huolehtii oppilaiden valvonnasta aamulla oppilaan saavuttua kouluun ja koulukuljetuksen odotusaikana. Vastuu järjestyksen säilymisestä koulukyydityksen aikana on auton kuljettajalla. Koulumatkalla tapahtuvien tapaturmien varalta koululla on oppilaille vakuutus. (Lähde: Niemi E.2005). Oppilaita kuljettavalta autoilijalta edellytetään ammattitaitoa, luotettavuutta, täsmällisyyttä ja muuta soveltuvuutta oppilaskuljetuksiin. Koulukuljetuksia hoitaville autoilijoille on suositeltavaa koulun/kunnan toimesta järjestää yhteinen kokoontuminen ennen syyslukukauden alkua. Tilaisuudessa voidaan käydä läpi mm. kuljetuksen aikana tapahtuviin järjestyshäiriöihin ja kiusaamiseen puuttumista. 30

31 Kouluruokailu Kouluruokailun tavoitteena on edistää oppilaan terveyttä, ohjata terveelliseen ravitsemukseen, kehittää maku- ja ruokatottumuksia sekä ylläpitää työtehoa ja edistää hyviä tapoja. Perusopetuslain (628/1998, 31 ) mukaisesti peruskouluissa tarjotaan opetukseen osallistuvalle oppilaalle jokaisena työpäivänä maksuton ateria tavanomaisena lounasaikana. Lisäksi erityisesti pitkinä koulupäivinä oppilaille tulisi tarjota välipalaa oppilaiden jaksamisen tukemiseksi. Ruokapalvelujen tuottamisessa sitoudutaan laatuun. Kouluateria on vaihteleva, terveellinen, maukas, monipuolinen, täysipainoinen ja riittävä. Ruokailutilanteessa oikein koostettu ateria riittää tyydyttämään kolmanneksen oppilaan päivittäisestä ravinnon tarpeesta. Erityisruokavaliota tarvitsevan oppilaan huoltajan on täytettävä oppilaan ruokavaliota kuvaava erityisruokavaliokaavake, kun ruokavaliossa tarvitaan muutoksia. Ensimmäisenä kouluvuotena erityisruokavaliokaavake täytetään kouluuntulotarkastuksen yhteydessä. Muina vuosina ilmoitusvastuu on huoltajalla. Mikäli lapsi ei ole käynyt kouluuntulotarkastuksessa, luokan opettaja voi antaa erityisruokavaliokaavakkeen huoltajalle alkuvaiheen keskustelutuokiossa. Opettaja toimittaa kaavakkeen terveydenhoitajalle, joka allekirjoittaa kaavakkeen ja toimittaa edelleen koulun keittiöön. Kouluruokailu on ohjattua toimintaa. Kunkin koulun rehtorilla on päävastuu ruokailun sujuvuudesta ja sen kasvatuksellisten tavoitteiden toteuttamisesta omassa koulussaan. Kouluruokailun tulee olla joustava ja rauhallinen oppimistilanne, ja ruokailutapahtumalle tulee varata riittävästi aikaa (vähintään 30 minuuttia). Koulun muu henkilökunta, erityisesti opettajat ja koulukeittiöiden henkilöstö, sitoutuvat oheiskasvattajina oppilaiden ohjaamiseen. Ohjausta tarvitaan aterian koostamisessa täysipainoiseksi sekä tapakasvatuksessa. Ateria on ravitsemuksellisesti täysipainoinen, kun oppilas syö kaikki ateriakokonaisuuteen kuuluvat osat. Aterian koostamista voidaan havainnollistaa lautasmallin avulla (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998). Kouluruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja ja opitaan ruokakulttuurin arvostamista. Käyttäytymistavoitteena on ystävällisyys, joustavuus ja toisen ihmisen huomioiminen. Kouluruokailun tulee tarjota elämyksellinen ja esteettisesti miellyttävä oppimisympäristö, jota kukin koulu voi hyödyntää oman toimintakulttuurinsa, oppilaidensa ikärakenteen ja valmiuksiensa mukaisesti. Kouluruokailu antaa myös mahdollisuuden oppia arvostamaan toisen työtä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuutena huomioidaan ruokalistan laadinnassa niin, että se tarjoaa opastusta suomalaisen ja kansainvälisen ruoka- ja tapakulttuurin oppimiseen. 31

32 Kouluruokailun terveys- ja ravitsemuskasvatusta sekä tapakasvatusta tukevaa oppisisältöä on koulun eri oppiaineissa erityisesti ympäristö- ja luonnontiedossa, kotitaloudessa ja terveystiedossa. Terveyskasvatukseen liittyen, oppilaan kokonaishyvinvointia sekä erityisesti suun terveyttä ajatellen, ei kouluissa tule sallia makeita välipaloja eikä siten virvoitusjuomien ja makeisten myyntiä. Kouluruokailun laatua arvioidaan elintarvikelainsäädännön edellyttämän omavalvontajärjestelmän avulla, keittiöhenkilöstön ja opettajien suorittamalla jatkuvalla havainnoinnilla arjen vuorovaikutustilanteissa ja määräajoin tehtävillä asiakastyytyväisyyskyselyillä. Oppilaiden, heidän huoltajiensa ja koulun henkilöstön antama välitön palaute on hyvän asiakastyytyväisyyden edellytys. Lisäksi Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä suorittaa säännöllistä elintarvikevalvontaa kouluilla tehden viranomaistarkastuksia keittiöillä. Tarkastukset kohdistuvat tiloihin, rakenteisiin, laitteisiin ja toimintaan. Näissä huomioidaan elintarvikehygieeniset sekä muut elintarvikkeisiin kohdistuvat vaatimukset. Käynneillä tarkastetaan myös omavalvonnan toimivuutta. Säännöllinen viranomaisvalvonta riippuu keittiön kohdetyypistä; onko kyseessä keskuskeittiö, laitoskeittiö tai tarjoilukeittiö. Em. valvontaa tehdään yleensä 2-4 kertaa vuodessa. Lisäksi elintarvikevalvontaa voidaan toteuttaa kouluilla erillisillä projekteilla tai muusta erityisestä syystä tehtävällä tarkastuskäynnillä. 32

33 Poissaolot Perusopetuslaki 26 opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle huoltajien velvoitteena on huolehtia siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslaki 35 oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Luvallisia koulun hyväksymiä poissaoloja ovat sairaus sekä pyydetyt poissaolot (mm. lomat tai juhlat). Pyydettäviä poissaoloja varten on lupamalli liitteenä 4. Luvattomat poissaolot voidaan jakaa koulukieltäytymiseen ja lintsaamiseen. Lintsaaminen (koulupinnaaminen, kouluhaluttomuus) Lintsaamisella tarkoitetaan poissaoloa koulusta huoltajien tietämättä. Lintsaaminen yhdistyy usein muihin epäsosiaalisen käyttäytymisen muotoihin kuten mm. kouluhäiriköintiin. Lintsaaminen voi olla myös yhteydessä perheen psykososiaalisiin ongelmiin kuten esim. huoltajien mielenterveys- tai päihdeongelmiin. Lisäksi ankarat ja etäiset suhteet huoltajiin aiheuttavat lintsausta. Koulupoissaolot kertovat sekä oppilaan hyvin- että pahoinvoinnista. Poissaolot saattavat olla oire monenlaisista lasten, nuorten, heidän perheidensä sekä kouluyhteisön ongelmista. Poissaoloja tulee seurata huolellisesti. On esim. hyvä huomioida, ovatko oppilaan poissaolot usein samana viikonpäivänä tai saman oppitunnin aikana. Poissaoloihin tulee puuttua heti. Nopealla puuttumisella voidaan ehkäistä tulevia ongelmia ja syrjäytymistä. Runsaat koulupoissaolot voivat johtaa monenlaisiin oppimisen ongelmiin. Toisaalta runsaat poissaolot voivat liittyä myös psykososiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin. Tutkimusten mukaan lisääntyneet mielenterveysongelmat lisäävät koulupoissaoloja. Runsaiden koulupoissaolojen seurannan kautta voidaankin löytää niitä nuoria, joilla on paljon mielenterveydellisiä oireita ja käyttäytymishäiriöitä. Näillä nuorilla on suurentunut riski sairastua merkittäviin mielenterveyshäiriöihin (Lähde: Koulumiete projekti). Koulukieltäytyminen (koulupelko) Kun lapsi/nuori osoittaa suurta haluttomuutta tai pelkoa kouluun menoon tai kieltäytyy siitä kokonaan, on kyse koulukieltäytymisestä. Poissaolojen syinä kieltäytyjällä saattavat olla mm. vatsakipu tai päänsärky. Koulusta kieltäytymisen voi laukaista esim. oppimisvaikeudet, ongelmat suhteissa opettajaan tai 33

34 oppilaisiin tai koulukiusaaminen. Koulusta kieltäytyvillä lapsilla esiintyy ahdistuneisuus- ja sopeutumishäiriöitä sekä depressiota. Nämä oppilaat tulee saada mahdollisimman nopeasti hoidon piiriin. Myös oppimisvaikeudet saattavat johtaa koulupoissaoloihin. Oppilas voi pitää koulunkäyntiä liian työläänä, raskaana tai vaikeana, jos esim. oppilaan perusopiskelutaidot ovat puutteelliset tai hän kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi. Oppilas voi tuntea olevansa ulkopuolinen opetusryhmässä, jolloin hän jää pois koulusta. Aikuisella on suuri vastuu luokan vuorovaikutussuhteista ja ryhmään kuulumisen tuesta ja siten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Erityisen merkittävä vastuu koululla on niiden oppilaiden kohdalla, jotka eivät saa tukea kotoaan. Seudun kouluissa tulee poissaoloihin ottaa välittömästi tiukka seuranta, jota suoritetaan yhteistyössä kodin kanssa (kuvio 3). Poissaolojen taustalla olevat syyt on selvitettävä viivyttelemättä. Poissaolot tulee myös tarkkaan kirjata ja tilastoida. Hyvä kirjaamiskäytäntö on poissaolojen jaottelu sairauspoissaoloihin sekä luvallisiin ja luvattomiin poissaoloihin. 34

FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN HYVÄN OPPILASHUOLLON TOIMINTAMALLI

FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN HYVÄN OPPILASHUOLLON TOIMINTAMALLI FORSSAN SEUDUN PERUSKOULUJEN HYVÄN OPPILASHUOLLON TOIMINTAMALLI Päivitetty 2011 SISÄLTÖ JOHDANTO 7 MITÄ ON HYVÄ OPPILASHUOLTO? 8 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 9 Esimerkkejä hyviksi koetuista kodin ja koulun

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ. Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015

PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ. Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015 PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015 Perusopetusta sääteleviä lakeja ja muita säännöksiä: - Perusopetuslaki 628/1998, muutettu useita kertoja - Perusopetusasetus

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 10.12.2013 Voimaan 1.1.2014 ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu SALASSA PIDETTÄVÄ Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS A. Perustiedot (Tiedot tarkistetaan

Lisätiedot

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014

VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 Tämä opetussuunnitelman päivitys sisältää Opetushallituksen tekemän perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Huoltajan opas

Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Huoltajan opas Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Huoltajan opas 2 Sisällysluettelo 1 Kodin ja koulun yhteinen kasvatusvastuu... 3 2 Oppilaan oppimisen tuki... 4 3 Koulun erilaisia tukitoimia... 6 4 Oppilashuoltotyö...

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan

Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan Pihkoon koulun opetussuunnitelman täydennysosa 29.10.2010 perusteiden mukaan 14.12.2010 Muilta osin aiemmin hyväksytyt opetussuunnitelmat on voimassa 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Koulut toimivat

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014. Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto

Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014. Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto Opettajan vastuu ja velvollisuudet 16.4.2014 Markku Pyysiäinen Helsingin normaalilyseo Helsingin yliopisto Opetushallinto - Eduskunta: lait (mm. oppiaineluettelo) - OKM: asetukset ja määrärahat - OPH:

Lisätiedot

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto

ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen

Lisätiedot

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista

Lisätiedot

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus

PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä?

Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus KOULURUOKAILU ARVOONSA - sijoitus tulevaisuuteen 19.11.2013 klo 13.00 15.30 MIKKELI

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 2 (5) 1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain

Lisätiedot

Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta

Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta 1 (5) 15.3.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI PERUSOPETUSLAIN, LUKIOLAIN, AM- MATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN, AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Johanna Juvonen, Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael, Mikkeli SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Taustaa: Vuoden 2010 aikana oli huostassa 10 003 lasta 3 432

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot