PREVENT. Syrjäytymisen ehkäisemisen ja hyvinvoinnin lisäämisen työkalut koulussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PREVENT. Syrjäytymisen ehkäisemisen ja hyvinvoinnin lisäämisen työkalut koulussa"

Transkriptio

1 PREVENT Syrjäytymisen ehkäisemisen ja hyvinvoinnin lisäämisen työkalut koulussa

2

3 3 SISÄLTÖ PREVENT PÄHKINÄNKUORESSA...5 MUKANA HANKKEESSA...6 KOULUJEN KOKEILUESIMERKIT Oulun normaalikoulu, Oulu...7 Kaukovainion koulu, Oulu...11 Santamäkitalon koulu, Kempele...17 Ylikiimingin koulu, Oulu...23 School No 44, Chalna School No 20, Petroskoi...35 School No 1, Shuya...39 TEORIAT/ TYÖKALUT LÄHTÖKOHTANA KOULUN JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MÄÄRITTÄMINEN TAUSTALLA VALTAKUNNALLISIA TOIMINTAMALLEJA KiVa Liikkuva koulu Liikenneturvallisuuskampanjat 3 TAUSTALLA KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS SEKÄ LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA...50 LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMISESTÄ...53 OHJEITA RISKIRYHMÄSSÄ OLEVIEN LASTEN OPETTAJILLE...59 KIRJALLISUUSLUETTELO...61 SANASTO...62

4

5 5 PREVENT PÄHKINÄNKUORESSA Kristiina Simojoki Paula Airaksinen Lasten ja nuorten syrjäytyminen on viime vuosina herättänyt laajaa yhteiskunnallista keskustelua erityisesti Suomessa aina maan ylintä johtoa myöten. Oulun yliopisto ja Petroskoin valtionyliopisto toteuttivat vuosina koulutus- ja kehittämishankkeen, jonka tavoitteena oli edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, tukea heidän itsetuntonsa suotuisaa kehittymistä, ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä ja lisätä heidän osallisuuttaan koulumaailmassa. PREVENT-hanke (Developing Cross-Border Knowhow on the Prevention of Social Exclusion of Children and Youth) on osa Suomen ja Karjalan tasavallan välistä Karelia ENPI CBC -ohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä hyvinvointia rajat ylittävän yhteistyön avulla. Hankkeen ovat rahoittaneet Euroopan Unioni sekä Suomen ja Venäjän valtiot. Hankkeen koordinoi Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskus TOPIK. PREVENT-hankkeessa on järjestetty sekä Suomesta että Venäjältä mukana oleville opettajille koulutusta syrjäytymisestä ja sen ennaltaehkäisystä sekä oppilaiden osallisuuden lisäämisestä kouluissa. Projektin puitteissa venäläiset opettajat ovat päässeet tutustumaan suomalaiseen koulujärjestelmään ja koulujen toimintaan käytännössä. Myös suomalaisilla opettajilla on ollut mahdollisuus tutustua venäläiseen koulujärjestelmään. Opettajien koulutusten lisäksi projektissa on järjestetty julkisia seminaareja sekä Oulussa että Petroskoissa. Seminaareihin ovat voineet osallistua kaikki halukkaat. Seminaareissa on käsitelty syrjäytymistä ja sen ennaltaehkäisyä eri näkökulmista sekä tuotu esille osallisuuden lisäämisen merkitystä lapsen ja nuoren elämänhallinnan tukijana. Keskeisessä roolissa on ollut myös projektissa mukana olevien koulujen kertomukset siitä, mitä he ovat projektin puitteissa kouluissa tehneet ja mitä tuloksia ja kokemuksia heille on toiminnasta tullut. Hankkeen aikana toteutettujen kehittämishankkeiden toimintamallien on tarkoitus jäädä pysyviksi käytänteiksi osana koulun arkea.

6 6 MUKANA HANKKEESSA KOORDINAATTORIT OULUN YLIOPISTO Täydentävien opintojen keskus PL 7910, OULUN YLIOPISTO, Suomi Kasvatustieteellinen tiedekunta PL 2000, OULUN YLIOPISTO, Suomi PETROSKOIN VALTIONYLIOPISTO 33, Lenin Str , Petrozavodsk Republic of Karelia, Venäjä YHTEISTYÖKOULUT Kaukovainion koulu Hiirihaukantie 4, OULU, Suomi Oulun normaalikoulu PL 9300, OULUN YLIOPISTO, Suomi Koulu 44 Chalna , Karjalan tasavalta, Venäjä Prionezhskiy Rayon, Chalna-1 Puh Koulu , Petroskoi, Venäjä Olonetskaya 75 Puh Shuya School , Karjalan tasavalta, Venäjä Prionezhskiy Rayon, Shuya Dorozhnaya 1 Lyseo , Petroskoi, Venäjä Beryozovaya Alleya 42 Puh Center of Diagnostics and Counseling , Petroskoi, Venäjä Studencheskiy 7 Puh Santamäkitalon koulu Peltomiehentie 5, KEMPELE, Suomi Ylikiimingin koulu Opinkuja 4, YLIKIIMINKI, Suomi

7 OULUN NORMAALIKOULU KASIEN OMA PÄIVÄ Oulun Normaalikoulussa Lokakuu 2013 ja 2014 Riikka Kiiveri-Raappana Tea Huttula

8 8 TAUSTAA TEEMAPÄIVÄLLE Normaalikoulun seitsemäsluokkalaisille järjestetään joka syksy oma päivä, jossa luokka tutustuu toisiinsa ja omaan luokanvalvojaansa sekä viettää päivän tehden mm. erilaisia ryhmäytymisharjoituksia. Päivä järjestetään yhteistyössä Oulun kaupungin nuoriasiaintoimiston kanssa. Mukana päivässä on Kaijonharjun nuorisotalon työntekijöitä, jotka pääasiassa vastaavat ohjelmasta, ja normaalikoulun tukioppilasohjaajat ja tukioppilaat. Tämä päivä on koettu erittäin tärkeänä luokkien yhteishengen ja ryhmändynamiikan voimistamisen vuoksi ja siksi PREVENT-hankkeen mahdollistamana ajattelimme kokeilla vastaavaa päivää myös edelleen kahdeksasluokkalaisille. Tämän lisäksi 7. luokkalaisilla on kummiluokkatoimintaa, jota tukioppilaat järjestävät. Joka luokalla on vähintään kaksi tukioppilasta, jotka pitävät 7. luokalle tunteja liittyen ryhmäytymiseen, luokkahenkeen, kiusaamiseen, vuorovaikutukseen jne. Lisäksi he järjestävät mukavia tilaisuuksia kummiluokilleen. Tukioppilaat ovat MLL:n tukioppilaskoulutuksen saaneita 8. ja 9. luokan oppilaita. Luokanvalvojat ovat tiiviisti mukana 7. luokkien luokkahengen ja ryhmäytymisen luomisessa. Koulumme 1. jakson vaihto liittyy myöskin 7. luokalla tähän teemaan. Koulumme opetussuunnitelmaan sisältyy 7. ja 8. luokalla elämisentaitokurssi (ETK). Kurssin tarkoituksena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Kurssi pyrkii tukemaan oppilaan toimimista yhteisön jäsenenä sekä kehittämään oppilaan kykyä ottaa toiset ihmiset huomioon. Tavoitteena on kehittää oppilaan viestintätaitoja muun muassa tutustumalla Norssiporttiin. Kurssin tavoitteena on, että oppilas oppii ottamaan toiset huomioon ja tuntee vastuunsa ryhmässä kehittää valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen saa tietoa nuoren oikeuksista ja velvollisuuksista oppii arvioimaan oman kulutuksensa vaikutuksia ympäristöön. Kurssin sisällöt: Erilaisia yhteistoimintatapoja Nuorisokulttuurit Huumevalistus Laillisuuskasvatus: lähipoliisin vierailu Oulun normaalikoulu Unesco-kouluna Kurssin aihekokonaisuudet: Kestävä kehitys, esim. kirpputorivierailu Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Turvallisuus ja liikenne Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

9 KASIEN OMA PÄIVÄ: TOTEUTTAMINEN 2013 JA Kullekin kahdeksannelle luokalle sovittiin yksi päivä samalla viikolla, jolloin luokka on pois työjärjestyksen mukaisesta koulutyöstä. - Päivät olivat viikolla 41 maanantaista torstaihin. Oppilaat tulivat Seeppariin, koulun ulkopuolella sijaitsevaan kokoontumispaikkaan, klo 9 ja koulupäivä päättyi klo Päivien toteutuksesta vastasivat PREVENThankkeen Tea Huttula ja Riikka Kiiveri- Raappana. - Mukana päivän suunnittelussa ovat olleet myös erityisopettaja Liisa Vilppola (2013) ja koulukuraattori Mira Seikkula sekä luokanvalvojat ja koulupsykologi Terhi Mikola. - Jokaisen päivän sisältö muodostui kullekin luokalle yksilölliseksi ja siellä työstettiin aiemmin esiintulleita kipupisteitä ja ongelmakohtia. - Erityisopettaja Liisa Vilppola työsti päiviä työnohjauksellisin keinoin. - Jokainen oppilas täytti päivän päätteeksi palautelomakkeen. Työtapoja: - yhteistoiminnallisuus - oppimisympäristön vaihdos (pois koulusta, yhdessä olo) - vuorovaikutus - sosiaalistuminen - luokkaa koskevien asioiden käsittely yhdessä: kaverisuhteet, kiusaaminen, ryhmähenki, työrauha - opiskelutaidot ja oppimaan oppiminen - luokanvalvojat jatkavat näiden asioiden käsittelyt omilla ETK-tunneillaan REFLEKTOINTIA PÄIVISTÄ - Etukäteen luokanvalvojat huolehtivat oppilaiden turvallisesta ja joustavasta kulkemisesta Seeppariin ja takaisin omin voimin. - Koska koulupäivä kokonaisuudessaan pidettiin Seepparissa, vastuukysymysten osalta olivat voimassa samat asiat kuin tavallisilla koulumatkoilla. - Oppilaat perheineen eivät kokeneet kulkemista ongelmalliseksi, muutamia oppilaita tosin jouduimme menemään vastaan tai ohjaamaan paikalle. Nämä oppilaat olivat pääsääntöisesti maahanmuuttajia ja siten tottumattomia liikkumaan Oulussa. - Päivä aloiteltiin erilaisilla toiminnoilla ja tehtiin erilaisia harjoitteita yhdessä. Keskustelua oli paljon. Ruokailtiin töiden lomassa joustavasti, samoin välipala nautittiin yhdessä. - Päivään ei juuri tullut varsinaisia taukoja tai välitunteja, joten varsinkin opettajat kokivat päivän olevan melko hektinen, vaikkakin positiivisen leppoisalla tavalla. - Opettajat ja aikuiset kokivat olevansa aidosti läsnä oppilaiden kanssa, kun ei ollut mahdollisuutta vetäytyä omiin oloihinsa päivän aikana. - Kaikki luokanvalvojista eivät pystyneet järjestämään oppituntejaan niin, että olisivat olleet koko päivän paikalla. Tämä hieman vei pohjaa pois päivältä, koska ajatus oli, että nimenomaan luokanvalvojat solmisivat entistä läheisemmän suhteen luokkaansa. - Luokanvalvojien osuutta päivästä täytyy entisestään korostaa ja mahdollistaa paremmin heidän osallistumisensa päivään. 9

10 10 Tämä on mahdollista mahdollisimman vähin ylimääräisin kustannuksin siten, että luokan opettamisesta vapautuvat opettajat sijaistavat luokanvalvojia tuona yhtenä päivänä. - Valitsimme ajankohdaksi lokakuun alun, jolloin ensimmäinen jakso on päättynyt ja toinen uusi alkamassa. Peruste tälle on, että näin kunkin luokan poissaolo ei sotke koejärjestelyjä ja uuden jakson alussa ensimmäiset oppitunnit eivät kovin paljon sotke kursseja. - Ensimmäinen jakso on antanut myös viitteitä, miten koulu on alkanut ryhmäytymisen ja koulunkäynnin osalta luokittain ja voidaan jo puuttua mahdollisesti orastaviin kipupisteisiin luokissa. PALAUTELOMAKE (oppilaat täyttivät päivän lopuksi) Minusta tuntuu, että Haluaisin Päivä on ollut mielestäni, koska Tylsintä oli Mikä jäi mieleen tästä päivästä?

11 KAUKOVAINION KOULU KAUKOVAINION KOULUN työkalupakki syrjäytymistä vastaan Lea Tuovinen Kai Lotvonen Katariina Rahko

12 12 KOULUN TASO HYVÄ-TIIMI Hyvä-tiimi on keskittynyt koulun tasolla oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Se on organisoinut kerho- ja harrastemessut, etsinyt yhteistyökumppaneita kerhotoimintaan, suunnitellut toiminnallisen vanhempainillan, teettänyt oppilaiden hyvinvointikyselyt, järjestänyt koulutusta ja työskentelyä opettajille ja ohjaajille pedagogisiin iltapäiviin. Se on ideoinut asuinalueelle kampanjan Jokaiselle yksi harrastus ja yksi kaveri. Hyvä-tiimi on myös organisoinut ryhmäyttämistoimintaa haastaville oppilasryhmille. Hyvä-tiimiin jäsenet ovat apulaisjohtaja(t), kuraattori, mentori, psykologi ja terveydenhoitaja sekä tarvittaessa eri asiantuntijoita esim. nuorisotoimesta, seurakunnasta, opo, psyykkari. Nyt Hyvä-tiimi jatkaa toimintaa oppilashuoltotiiminä. SOLUTOIMINTA/ RYHMYRITOIMINTA Koulumme eri luokka-asteet muodostavat soluja, jotka on nimetty murresanoilla: Mettä 1-3 lk:t, Välkky 4-6 lk:t ja Ulappa eskarit ja yläluokat 7-9. Soluilla on ollut emäntä, nyt ryhmyri, joka kutsuu opettajat ja ohjaajat säännöllisin väliajoin yhteissuunnitteluaikana koolle ideoimaan yhteistä, luokkarajat sekä luokka-asteet ylittävää toimintaa solun sisällä, esim. pajapäivät/toimintapäivät ja retket. Samalla opettajat ja ohjaajat voivat keskustella kyseisiä luokka-asteita koskevista asioista ja ilmenneistä yhteisistä haasteista. Solun sisällä suunnitellaan myös tukiopetusresurssin jakautuminen tarpeen mukaan. Oma ope ei välttämättä anna tukiopetusta omille oppilaille. Solun sisällä voi sopia tarkoituksenmukaisesta oppilaiden ryhmittelystä erilaisten aiheiden tai tarpeiden mukaan. PESÄT Mettä-solussa 1-2 lk:t luokat on nimetty eri metsän eläinten mukaan pesiksi, esim. Karhunpesä, Pöllönpesä, Ketunpesä jne. Ajatuksena on, että oppilaiden tavoitteellisen ryhmittelyn avulla oppilaat eivät leimaudu 2A- tai 1B-luokan oppilaiksi vaan voivat huomaamattomasti liikkua tilasta toiseen työskentelemään. Pesien sisällä oppilaiden ryhmänimet ovat sama, esim. Varikset, jotka osaavat kummassakin pesässä lukea, ja Liito-oravat, jotka työskentelevät erityisopettajan johdolla äidinkielessä ja matematiikassa. PAJAPÄIVÄT Pajapäivien tavoitteena on tutustua toistemme oppilaisiin ja oppilaiden eri opettajiin. Jaamme samalla myös omaa osaamistamme rikastuttamaan opetusta toiminnallisemmaksi. Pajojen teemana voi olla esim. kansainvälisyyskasvatus. Jokaisen luokan/pesän oppilaat jaetaan 6-8 eri ryhmään. Ryhmässä on lasta. Myös ohjaajat osallistuvat ryhmien toiminnan valvomiseen. Ryhmien tunnuksena voi olla vaikka värikoodi. Pajat järjestetään kahtena päivänä esim. klo Pajanpitäjinä on kuusi opettajaa, koulunkäynnin ohjaaja/ohjaajat sekä lähikirjaston väki. Pajaryhmän kesto on puoli tuntia. Ryhmät liikkuvat itsenäisesti eri pisteiden välillä eri puolilla koulua. Aiheina voi olla kansainvälisyys ja erilaisuus, kansanperinne, juhlaperinne tai luontotyöskentely tai ihan mitä vain.

13 EI JOULUTODISTUKSIA Jouluna emme jaa oppilaille joulutodistuksia vaan kutsumme huoltajat ja oppilaan väliarviointikeskusteluun. Keskustelut pidetään joulu-tammikuun aikana. Keskustelussa käydään oppilaan osalta läpi vuosiluokan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen eri oppiaineissa. Käyttäytyminen ja huolellisuus keskustellaan oppilaan tukeutuen itsearviointiin, jonka oppilas on täyttänyt etukäteen. JOUSTORYHMÄT JA LAAJA-ALAISEN ERITYISOPETTAJAN TUKI Koulun sisälle olemme organisoineet oman joustoryhmän luokille tukemaan oppilaita, joilla on haasteita selviytyä lähinnä äidinkielen ja matematiikan oppisisällöistä isossa ryhmässä. Ryhmää vetää erityisopettaja, ja ryhmään on annettu myös koulunkäynninohjaajan tuki. 4-6-luokkien opettajat sopivat yhdessä erityisopettajan kanssa, ketkä oppilaat ryhmään tulevat kulloinkin. Ryhmän toiminta edellyttää myös lukujärjestyksen suunnittelua yhdessä. Tarvittaessa erityisopettaja toimii luokissa samanaikaisopettajana tai koulunkäynninohjaaja isossa ryhmässä ohjaajaapuna. PITKÄT VÄLKÄT JA OPPITUNNIT Koulussamme noudetaan 90 minuutin oppituntikokonaisuuksia ja puolen tunnin välituntijärjestelmää. Tämä rauhoittaa koulupäivää syventävälle työskentelylle. Pitkillä välitunneilla oppilaat ehtivät liikkua ja leikkiä tarpeeksi eikä heidän tarvitse vähän päästä riisuutua sisään tai pukeutua ulos. Pitkä välitunti mahdollistaa myös sisävälituntitoiminnan organisoimisen. Pitkille oppitunneille on mahdollista suunnitella yhteistoiminnallisia ja oppilaskeskeisiä oppitunteja. KOULUNKÄYNNINOHJAAJARESURSSI ON SOLUKOHTAINEN Koulunkäynninohjaajaresurssi on nimetty solukohtaisesti. Jokaisella ohjaajalla on kotiluokka, jossa he pääsääntöisesti työskentelevät. Tarvittaessa he siirtyvät tunneilta, jolloin heitä ei tarvita kotiluokassa, helposti esim. naapuriluokkaan. Nämä siirrot on mietitty tarkasti etukäteen. Kallisarvoinen resurssi on näin hyötykäytössä koko ajan. Ohjaajat osallistuvat myös koulun tiimeihin ja solun yhteissuunnitteluun. Näin ohjaajat tuntevat koulun toimintakulttuurin ja eri opettajat sekä oppilaat hyvin. He ovat osa yhteisöllistä kasvatushenkilökuntaa. Iltapäivisin oppituntien ulkopuolella osa ohjaajista toimii apuna iltapäiväkerhossa. HYVINVOINTIKYSELYT Koulussamme on teetätetty oppilaiden hyvinvoinitikyselyt hankeluokissa. Kysely laadittiin yhteistyössä kaupungin palvelumuotoiluhankkeen suunnittelijan kanssa. Kyselyssä selvitettiin oppilaiden kaverisuhteita, suhteita vanhempiin, koulutyöhön ja omaan itseen. Kyselytuloksia ja kyselyä on hyödynnetty myös muissa luokissa. Kyselytulosten pohjalta on helppo lähteä suunnittelemaan luokkakohtaista hyvinvointiohjelmaa. 13

14 14 KERHOTOIMINTA/KERHOMESSUT Kerhotoiminnan käynnistäminen aloitettiin kartoittamalla, millaisia kerhoja koulussa voisi järjestää ja keitä yhteistyökumppaneita voisi saada mukaan. Tältä pohjalta järjestettiin koulupäivän aikana kerhomessut, joissa jokainen oppilas pääsi tutustumaan kolmeen eri kerhoon. Vaihtoehtoja oli yhteensä 15, jotka oli jaettu kolmeen eri kokonaisuuteen: liikunta, kulttuuri ja kädentaito. Jokainen oppilas valitsi kiinnostuksensa mukaan yhden kerhon jokaisesta kokonaisuudesta. Kerhomessujen jälkeen pidettiin kysely, jonka pohjalta selvitettiin oppilaita eniten kiinnostaneet kerhot. Tämän perusteella koululla järjestettiin noin 10 tunnin syventävä kerhojakso. Syventävä jakso oli vapaaehtoinen ja se järjestettiin iltapäivisin. Tässä on huomioitava se, että koulun ulkopuoliset toimijat toivat palvelun syventävän jakson ajaksi koululle. Syventävän jakson jälkeen oppilas niin halutessaan aloitti varsinaisen harrastamisen kyseisen harrastuksen parissa. Koulun omasta kerhotoiminnasta kannattaa nostaa esille kutsukerhotoiminta. Kutsukerhotoiminnassa oppilaalle tarjotaan sellaista kerhoa, jonka avulla voidaan lisätä hänen hyvinvointiaan. Esimerkkeinä mainittakoon Tiikerikerho vähän liikkuville alkuopetuksen oppilaille, GirlsOnly -kerho yläkoulun tytöille ja koulumentorin pitämä Voimatytöt kerho ujoille tytöille. Setlementin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön pohjana on ajatus, että tuodaan toiminta mahdollisimman lähelle oppilasta. Kun toiminta järjestetään tutussa ympäristössä, tässä tapauksessa koulun/monitoimitalon tiloissa, niin kynnys siihen osallistumiseen on huomattavasti matalammalla, kuin jos palvelu olisi toisella puolella kaupunkia. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kodin ja koulun yhteistyö näkyy parhaimmin kotikoulutoimikunnan kautta. Jokaiselta luokalta on valittu edustaja toimikuntaan. Toimikunta kokoontuu noin kerran kuussa. Toimikunta on järjestänyt vanhempainiltoja sekä muita vanhemmille suunnattuja toiminnallisia tilaisuuksia. Lisäksi kotikoulutoimikunta ottaa kantaa koulun toimintaan liittyviin asioihin. TIIMITOIMINTA Monitoimitalon perusrakenteeseen kuuluu tiimit. Tiimeissä on jäseniä kaikista talon ammattiryhmistä. Tällä tavoin saadaan mahdollisimman monipuolinen näkemys käsiteltäviin asioihin ja ihmiset sitoutumaan toimintaan. Tiimit toimivat itsenäisesti annetun tehtäväkuvan mukaisesti. Esim. Liikuntatiimi suunnittelee niin opettajille kuin oppilaille erilaisia yhteisöllisiä liikuntatempauksia ja tapahtumia. Tiimi organisoi myös välituntitoimintaa ja vastaa liikuntaluokkatoiminnasta sekä kehittää sitä. Tiimit ja niiden tehtävät vaihtuvat vuosittain tarpeen mukaan.

15 LUOKAN TASO AAMUPIIRIT/MURUHETKET Aamupiiriin kokoonnutaan maanantai-aamuisin keskustelemaan yhdessä viikonlopun kuulumisista. (Minkä tapahtuman haluaisit jakaa muiden kanssa? Mikä oli mukavaa? Entä sattuiko jotakin ikävää? Missä olit, mitä teit ja kenen kanssa?) Jokainen kertoo vuorollaan kuulumisiaan, ja on tärkeää, että myös luokan aikuiset kertovat viikonlopustaan. Aamupiirissä vaihdettujen kuulumisten jälkeen luokanopettaja kertoo myös alkavan viikon mahdollisista muutoksista ja muistuttaa esim. tulevista kokeista. Myönteiset vaikutukset: rauhottaa oppilaat viikonlopun jäljiltä, kaikki pääsevät halutessaan kertomaan omat tärkeät asiansa vuorollaan ja tulevat huomatuksi yksilönä, lisää turvallisuudentunnetta, sosiaalistaa ja ryhmäyttää oppilaita, hyvä, selkeä alku kouluviikolle. Muruhetki on oppilaan ja luokanopettajan kahdenkeskinen juttelutuokio koulupäivän lomassa kestäen n min. Keskustelujen aihealueet vaihtelevat tarpeen mukaan. (Miten sinun syksysi on sujunut koulussa? Mistä sinä pidät koulussa? Mikä on sinusta kivoin kouluaine? Onko jokin tuntunut koulussa vaikealta? Onko luokassa sinusta hyvä työrauha? Kiusataanko sinua? Oletko itse kiusannut jotakuta? Jos kysytään muilta oppilailta, kuka kiusaa, tuleeko sinun nimesi esille? Onko luokassa joku, joka toistuvasti aiheuttaa sinulle pahaa mieltä? Jne.) Myönteiset vaikutukset: oppilas tulee huomatuksi yksilönä, opettajan kiinnostus jokaisen oppilaan kuulumisista lisää turvallisuudentunnetta ja myönteistä tunnetta oppilaan omasta arvosta, luokanopettaja saa arvokasta tietoa mahdollisista huomiointia vaativista asioista ja luokan ilmapiiriin vaikuttavista tekijöistä. STRUKTUROINTI Mitä haastavampi on ryhmä, sitä enemmän strukturointia. Kouluviikon strukturointi jo esim. maanantain aamupiirissä, joka aamu koulupäivän strukturointi esim. polkulukujärjestyksen avulla (kuvalliset oppiainekortit, joista muodostuu koko koulupäivän rakenne päivän poluksi.) Oppituntien alussa kyseisen tunnin rakenteen avaaminen. Myönteiset vaikutukset: Luo turvallisuudentunnetta, selkeyttää ja antaa mm. levottomille oppilaille selkeän aikajakson, jonka puitteissa toimitaan. (Oppilas tietää, että esim. itsenäinen työskentely kestää 10 min eikä 90 min, jolloin hän jaksaa sinnitellä vaaditun ajan paremmin tehtäviensä parissa.) SOSIOGRAMMIT Sosiogrammi on graafinen esitys, eräänlainen ihmissuhdekaavio esim. oppilaan sosiaalisista siteistä luokkayhteisössään. Se on opettajalle nopea ja oppilaille mielekäs tapa saada nopeasti tietoa esim. luokan kaverisuhteista, jolloin esim. mahdollisesti yksin jäävän oppilaan tilanteen huomaa nopeammin ja siihen on mahdollisuus puuttua. 15

16 16 KAHDENKESKISET TAPAAMISET HUOLTAJIEN KANSSA (½ t - 2 t) Erityisesti uuden oppilasryhmän kanssa aloitettaessa alkusyksystä pidetään ilman oppilasta tapahtuva huoltajan/huoltajien ja luokanopettajan välinen tapaaminen. Huoltajat saavat mahdollisuuden tavata lapsensa luokanopettajan kasvokkain ja kertoa lapsensa historiaa ja niitä asioita, jotka kokevat tärkeäksi luokanopettajan kanssa jakaa. Tämän jälkeen kodin ja koulun välinen yhteistyö on merkittävästi helpompaa myös mahdollisten vaikeiden asioiden hoitamisessa. JATKUVA LÄSNÄOLO JA AITO VÄLITTÄMINEN OPPILAISTA Mikään ei voita läsnäolon voimaa ja aitoa välittämistä oppilaista. Ei mikään.

17 SANTAMÄKITALON KOULU SANTAMÄKITALON KOULUN työkalupakki syrjäytymistä vastaan Tarja Haapala Raija-Leena Peltonen

18 18 KOULUMME KESKEISIÄ TYÖKALUJA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISESSÄ KOULUMME KÄYTÄNTÖJEN TEORIAPOHJAA TYÖKALUILLE TYÖKALU 1 TAVOITE TOTEUTUS Hyvän palautteen antamisen postilaatikko Anna hyvän kiertää Itsetunnon kehittyminen Positiivisen palautteen antaminen Toisen huomioiminen, kukaan ei jää yksin, huomiotta Koulun käytävällä postilaatikko, jonne voi laittaa palautelapun jollekin ryhmälle tai henkilölle. Laput luetaan ääneen yhteisessä tilaisuudessa Hyvä-kampanjan viikoittaiset teemat Suullinen palaute ja toisen kohtaamisen tärkeys TYÖKALU 2 Joustava alkuopetus Alkuopetusvuosina lapsen yksilöllisen taitotason huomioiminen, lapsi ei ole tyhjä taulu kouluun tullessaan Positiivinen käsitys itsestä oppijana Toiminnalliset työtavat Yksilöllinen eteneminen Eri oppimistyylien huomioiminen opetuksessa Leikki ja oppimisen ilo TYÖKALU 3 Osallisuus TYÖKALU 4 Oppilaan tuntemus Oppilaan oma ääni kuuluviin Toiminnallisuuden lisääminen Vanhempien mukana olo koulutyön suunnittelussa Tiivis yhteistyö vanhempien kanssa Eheytetty koulupäivä: Samat tutut aikuiset ovat mukana lapsen koulupäivässä ja aamu- ja iltapäivähoidossa Kerhotoiminta Aktiivinen oppilaskunta Oman opiskelun päivä (opetusryhmien aiheet lasten toiveiden mukaisesti) Vanhempaintoimikunta Wilma, tapahtumat ja tempaukset, kasvatuskeskustelut vanhempien ja oppilaiden kesken Henkilökunnan sitoutuneisuus ja jatkumo Kohdennetut kerhot PEDAGOGISET KÄYTÄNTEET KOULUN TASO: Koulumme työkalujen päätavoitteena on kaikille yhteisen koulun kehittäminen, yhteisen toimintakulttuurin luominen. Ajatuksena on, että omassa koulussa kukaan ei jää yksin, eivät aikuiset, eivätkä lapset. Mitä koulu siis voi tehdä, että lapsi ei olisi yksinäinen? Keskeisenä periaatteena on, että koulun koko henkilöstö tekee tärkeää työtä oppilaiden hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen mahdollistamiseksi. Tavoitteena on erilaisten oppilaiden yhteistyö ja hyvinvointi sekä kodin ja koulun yhteistyö. Lisäksi keskeinen kaikkia oppilaita koskeva tavoite on terveen itsetunnon vahvistaminen. Ensinnäkin oppilaskunta, vanhempaintoimikunta ja koulun henkilökunta voivat laatia koulusopimuksen, jossa määritellään yhteiset tavoitteet ja periaatteet toiminnalle sekä eri osapuolien roolit sen toteuttamiseksi. Keskeisenä periaatteena ja tavoitteena tulisi olla, että jokainen lapsi ja aikuinen kohdattaisiin yhteisössä arvokkaana yksilönä ja ettei ketään jätettäisi yhteisössä yksin. Ajatukseen liittyy myös se, että jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on olemassa vahvuuksia ja taitoja, joiden kautta koko kouluyhteisö rakentuu. Kunkin toimintavuoden ajalle voidaan asettaa yhteisiä tavoitteita. Esimerkiksi keskeisenä yhteisenä tavoitteena voi olla lasten positiivisen, vahvuuksiin perustuvan identiteetin ja itsetunnon vahvistaminen. Lisäksi voidaan ottaa

19 tarkasteluun ja kirjata koululle uudet pelisäännöt. Yhteiset pelisäännöt on hyvä kirjata myös koulun järjestyssääntöihin, joita päivitetään lukuvuosittain koulun henkilökunnan, oppilaskunnan ja vanhempaintoimikunnan yhteistyönä. Toimintakulttuurin luominen vaatii jatkuvaa keskustelua sekä näkökulmien ja konkreettisten toimintamuotojen etsimistä. Minkä tahansa koulun toiminnassa on erilaisia vaiheita, toimintaympäristö muuttuu ajan myötä, oppilaat, kodit ja henkilökunta vaihtuu vuosien varrella. Koulussa eletään täyttä elämää eri ajatuksineen ja tuntemuksineen, mutta yksilöä ja yhteisöä korostavan toimintakulttuurin ytimen tulee kestää ja kehittyä ajan saatossa. Tavoitteiden toteutumiseksi kirjataan konkreettisia toimenpiteitä, joita myös nostetaan viikoittaisiksi teemoiksi. Myös mahdollisesti koulun läheisyydessä toimivan päiväkodin esiopetuksen ja koulun alkuopetusluokkien kesken voidaan toteuttaa yhteisiä teemoja. Koulun isompien oppilaiden ja päiväkodin pienempien lasten kesken voidaan kehittää säännöllistä kummitoimintaa. Laajimmillaan koulu ja päiväkoti yhdessä alueen muiden päiväkotien sekä koulujen kanssa muodostaa yhtenäisen kasvun ja oppimisen polun varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Yhtenäistä kasvun ja oppimisen polkua voidaan tukea alueen päiväkotien ja koulujen vanhempainryhmien ja -toimikuntien yhteiskokoontumisissa, joissa voidaan keskustella esimerkiksi myönteisen kohtaamisen, inhimillisen ilmapiirin sekä näihin liittyvän koko kasvuyhteisön yhteisen toimintaperiaatteen muodostumisen merkityksestä. Nämä kokoontumiset voivat onnistuessaan tuottaa iskulauseen Koko kylä kasvaa ja kannustaa, jota koulu voi omalta osaltaan viedä eteenpäin. KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Koulun 1 2-luokkien oppilaille ja erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa, josta vastaavat koulun koulunkäyntiohjaajat. Aamu- ja iltapäivätoiminta kuuluu kiinteästi lasten kokonaiskoulupäivään oppituntien ja oppilaskerhojen lisäksi. Iltapäivätoiminnassa olevat voivat halutessaan osallistua kerhotoimintaan. Keskeisiä lähtökohtia: - Toiminnan tavoitteena on järjestää lapsille turvallinen ja toiminnallinen toimintakausi. Ohjaajina toimivat koulupäivän aikana oppilaille tutut aikuiset. - Aamupäivätoiminnassa puuhaillaan rauhallisesti ja valmistaudutaan koulupäivään. Iltapäivätoiminnassa lapsilla on mahdollisuus sekä levähtämiseen ja rauhoittumiseen että ulkoiluun ja fyysiseen aktiivisuuteen - Aamu- ja iltapäivätoiminnan sisältöjä: Toiminnassa hyödynnetään ryhmän vuorovaikutusta, eri tilanteisiin liittyviä keskusteluja, taiteen, leikin ja liikunnan tarjoamia mahdollisuuksia sekä esteettisiä kokemuksia ja toiminnallisuutta. Välipalan jälkeen on erilaisia toimintatuokioita, opettajien pitämiä kerhoja tai lapset voivat osallistua vapaaseen leikkiin/ läksyjen tekemiseen. Toiminnassa korostuu liikkuminen. Aamupala tarjotaan erityislapsille ja välipala kaikille toimintaan osallistuville. Iltapäivätoiminnassa mukana oleville lapsille voidaan kouluviikon aikana tarjota esimerkiksi seuraavia toimintatuokioita: askartelu/käsityö tiistaisin, pelit/leikki keskiviikkoisin, ilmaisu/tarinat torstaisin, sähly/temppurata perjantaisin. Halutessaan lapset osallistuvat näihin tai valitsevat toiminnakseen vapaan leikin tai vaikkapa läksyjen tekemisen. LUOKAN TASO: JOUSTAVA ALKUOPETUS Syksyllä aloittavat koulun ykkös- ja kakkosluokkalaiset tulevat hyvin tutuiksi toisilleen, jos heidän opetuksensa aloitetaan yhdysluokassa. Alkuopetusluokkien joustava ryhmittely tukee 19

20 20 hyvin oppimista. Lisäksi joustavan ryhmittelyn avulla voidaan kehittää oppilaiden yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä entistä paremmin huomioivaa toimintaa. Sopivien oppimisryhmien muodostaminen auttaa sekä tukea tarvitsevia että lahjakkaita oppilaita. Vaikka yhdysluokka saattaa olla koulun opettajille uusi asia, lapsille se ei välttämättä ole suuri muutos, sillä päiväkodissa useimmiten touhutaan sisarusryhmissä, joissa eri-ikäiset lapset toimivat yhdessä ja oppivat toisiltaan. Alkuopetuksen yhdysluokka on yksi mahdollisuus tasoittaa varhaisissa perustaidoissa olevia eroja. Varhaisten perustaitojen pohjalta voidaan ennustaa lukutaidon ja matematiikan osaamista myöhemmällä koulupolulla. Koulut voisivat nykyistä enemmän tarjota yksilöllistä tukea kaikille oppilaille. Heikkojen oppilaiden ensimmäisten kouluvuosien aikana saama tuki vaikuttaa riittämättömältä. Toisaalta lahjakkaiden oppilaiden koulutyö näyttää saavan vielä vähemmän huomiota niin kotona kuin koulussa, mikä saattaa heikentää heidän mahdollisuuksiaan kehittää osaamistaan kykyjensä edellyttämällä tavalla. Koulussamme alkuopetusluokat toimivat luokkapareina (esim. 1-2 A ja 1-2 B sekä 1-2 C ja 1-2 D), jolloin voidaan toteuttaa erilaisia joustavia vuosiluokkiin sitomattomia opetusryhmiä. Ensimmäinen ja toinen luokka ovat opetussuunnitelmallisesti ehjä kokonaisuus, joka opintojen sisältöjen puolesta mahdollistaa yhdistämisen. Yhdistetyt luokat ovat monille vanhemmille ihmisille tuttuja pienistä maalaiskouluista, mutta yhdysluokat kuuluvat edelleen yhtenä vaihtoehtona perusopetuksen perinteiseen järjestämiseen. Oppilaan arvioinnin vuosiluokkaiset arvioinnin kriteerit ja itse arviointi on täysin samanlainen kuin aikaisemmassa vuosiluokkaryhmiin perustuvassa toiminnassa. Arvioinnissa kuitenkin huomioidaan mahdollisuuksien mukaan yksilöllinen oppiminen ja kehittyminen kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana. Kolmannesta luokasta eteenpäin oppilaat eriytetään omille luokka-asteilleen. JOUSTAVAN ALKUOPETUKSEN LÄHTÖKOHTIA: - Luokat toimivat luokkapareina, jolloin voidaan toteuttaa erilaisia joustavia vuosiluokkiin sitomattomia opetusryhmiä. - Luokanopettajan lisäksi luokassa on koulunkäynninohjaaja sekä ainakin kerran viikossa erityisopettaja - Tavoitteena on ottaa huomioon entistä paremmin oppilaiden yksilöllisyys ja yhteisöllisyys. - Sopivien oppimisryhmien muodostaminen auttaa sekä tukea tarvitsevia että lahjakkaita oppilaita. - Käytäntönä on mm. äidinkielen palkkitunnit, perjantain palkkitunti ja oppilaan omantoiminnan tunnit. Esimerkkinä yhden luokan lukujärjestyspohja: Esimerkkinä 1-2 A:n lukujärjestykset. 1. luokka (9 oppilasta) Ma Ti Ke To Pe AI/YLT AI (palkki) KU AI Erityisope MA Erityisope AI (palkki) Erityisope OT KU OT Erityisope MU LI LI UE Keltaisella alueella on opetusryhmien joustot/ oman toiminnan tunnit (OT). MA AI (palkki) MA KERHOTOIMINTA OT KS KS Ma Ti Ke To Pe AI/YLT AI (palkki) Pe palkki = tukiopetus tunti Luokanopettajan lisäksi luokassa on koulunkäynnin-ohjaaja sekä keskiviikkoisin erityisopettaja. 2. luokka (10 oppilasta) KERHOTOIMINNAN MONIPUOLISTAMINEN Vaikka urheiluseurojen lisäksi myös muut kolmannen sektorin toimijat ja esimerkiksi kansalaisopisto voivat järjestää koululla monipuolista harrastustoimintaa, varsinaisen koulun oman kerhotoiminnan kehittämiseen olisi hyvä käyttää koulun omaa tuntiresurssia. Kerhotoiminnassa tärkein asia on monipuolisuus. Siksi kerhoja tulee järjestää lasten toiveita kuuntelemalla sekä opettajien erityistaitojen mukaisesti. Kerhojen MA KU AI (palkki) Erityisope OT KU OT Erityisope AI (palkki) OT KS KS MU LI MA AI MA LI UE AI

21 aiheita ovat mm. bändisoitto, englanninkieli, kuoro, kuvataide, sanataide/draama, soitinrakennus ja liikunta. Koulullamme kerhojen järjestämisen lähtökohtia ovat: - Kaikki opettajat pitävät kerhoa kouluvuoden aikana vähintään yhden jakson ajan. (Kouluvuosi on jaettu neljään jaksoon.) - Kerhotoiminta koskettaa kaikenikäisiä lapsia. - Kerhojen pidon ajat voivat olla joko keskellä koulupäivää, tavallista pidemmän välitunnin aikana tai koulupäivän päättyessä. - Myös isovanhemmat voivat tulla mukaan kouluelämään: Erityisenä isovanhempien päivänä lasten isovanhemmat kutsutaan kouluun, jossa he ovat aluksi mukana oppitunneilla, jonka jälkeen järjestetään salissa yhteinen tapahtuma. Isovanhemmat voivat olla mahdollisuuksiensa mukaan järjestämässä myös puuhakerhoja. Nämä voivat sisältää esimerkiksi: pikkuleipien leipomista, pajupillien tekoa, patalapun virkkaamista ja pääskysten tarkkailua. Puuhakerhojen järjestelyt huolehditaan koululla, järjestellään mm. tilat ja katsotaan sopivan kokoinen lapsiryhmä. Koulun aikuiset voivat olla tarvittaessa puuhakerhossa osallistujina mukana. KOHDENNETUT KERHOT Kohdennetut kerhot ovat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kerhoja. Luokanopettajat ja erityisopettajat valitsevat yhdessä oppilaat näihin kerhoihin. Kerhojen vetäjinä toimivat erityisopettajat. Kohdennettujen kerhojen sisältöjä ovat - Harjoitellaan sosiaalisia tilanteita koulussa ja koulun ulkopuolella (esim. asioiden hoitamista, ostosten tekemistä, tutustumista nuorisotaloon, ja erilaisiin harrastuksiin tutustumista) - Tehdään itsetuntemus- ja vuorovaikutusharjoituksia (kuka minä olen, keitä he ovat, miten olla yhdessä?) - Harjoitellaan tunteiden nimeämistä ja käsittelyä (kirjallisuuden ja taiteen avulla) LÄKSYPARKKITOIMINTA Läksyparkin idea on tukea koteja oppilaan kotiläksyjen tekemisessä. Joissakin kodeissa oppilaan kotiläksyjen teko voi olla haasteellista, jolloin sekä lapsi että vanhemmat väsyvät. Joissakin perheissä ei välttämättä ole selkeää päivärytmiä ja näin ollen ei myöskään rytmiä tehdä läksyjä. Läksyt jäävät tekemättä ja lapsi kärsii. Näihin tilanteisiin voidaan kehittää uudenlaista toimintaa, jossa on mukana ajatus, että läksyjen tekeminen voisi olla tukiopetuksellista ohjausta. Läksyparkkitoiminnassa oppilas voi käydä laaja-alaisen erityisopettajan luona harjoittelemassa läksyjen tekemisen rutiineja, lukemassa lukuläksyä ja näyttämässä läksyjen tekoseurantakaavaketta. Lisäksi oppilas voi jutella erityisopettajan kanssa läksyjen tekemisestä, niiden helppoudesta tai vaikeudesta. Läksyparkki-tyylistä toimintaa voidaan jatkaa tarpeen mukaan myös oppilaan omassa luokassa luokanopettajan johdolla heti koulupäivän jälkeen. OSALLISUUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ VANHEMPAINTOIMIKUNTA Vanhempaintoimikunnan tavoitteena on edistää kodin ja koulun yhteistoimintaa ja vuoropuhelua. Se voi esimerkiksi olla mukana toteuttamassa yhteisiä koko koulun retkiä. - Lähtökohtina voivat olla seuraavat kysymykset: Mitä vanhemmat voivat tehdä, jos he näkevät omassa tai toisen lapsessa yksinäisyyttä tai syrjäytymisen uhkaa? Onko vanhempaintoimikunnassa keskusteltu syrjäytymisestä? Minkälaisia tukitoimia syrjäytymistä vastaan vanhempaintoimikunta voi saada aikaan? - Vanhempainiltojen yhteisenä aiheena voi olla esimerkiksi lapsen vahvuuksien tukeminen. Koulun henkilökunta voi kerätä keskustelujen perusteella konkreettisen toimenpideluettelon. 21

22 22 LIIKENNETURVALLISUUSKAMPANJA Vanhempaintoimikunta ja koulun henkilökunta järjestävät yhdessä syksyn pimetessä muutamana aamuna liikenteenvalvonta ja -ohjauskampanjan. Jokainen oppilas toivotetaan henkilökohtaisesti tervetulleeksi kouluun. Samalla oppilaita seurataan ja ohjataan pyöräilykypärän käytössä, heijastimissa ja polkupyörän valoissa. Samassa yhteydessä muistutetaan, että oppilaat voivat tulla kouluun pyörällä vain, jos käyttävät kypärää. Myös valot ovat erityisen tärkeitä juuri pimeän aikaan. Yhdessä kotien ja koulun henkilökunnan kesken voimme vaikuttaa myös oppilaiden koulumatkojen turvallisuuteen. OPPILASKUNTA Oppilaskunta toimii aktiivisesti koulun arjessa. Oppilaskunnassa on jokaiselta luokalta kaksi oppilasta. Vaalit pidetään joka toinen vuosi. Oppilaskunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa, tarpeen vaatiessa useamminkin. Välillä kokouksia pidetään pöytäkirjoineen ja puheenjohtajineen päivineen ihan kokoustekniikkaa opetellessa. Useimmiten kokoukset ovat vapaamuotoisia. Oppilaskunnan ohjaajana toimii opettaja, joka valitaan lukuvuoden alkaessa opettajankokouksessa. Keskeinen tavoite oppilaskuntatoiminnassa on oppilaiden osallisuuden lisääminen, ja siksi oppilaskunnan kokouksissa pyritään käsittelemään asioita mahdollisimman konkreettisesti. Oppilaskunnan toteuttamia asioita ovat olleet: - Oppilaskuntarahasta päättäminen (esim. pelien hankkiminen koululle, sekä pelaamisen säännöistä päättäminen). - Koulun järjestyssäännöistä päättäminen ja keskustelu yhdessä rehtorin kanssa. - Oppilaskuntakoulutus muissa kouluissa toimivien oppilaskuntien kanssa. - Vierailut muiden koulujen oppilaskuntiin, tutustuminen niiden toimintaan ja suhteiden luominen niihin. - Vuosittain toteutettavan lastenjuhlan suunnittelu - Oppilaan oman päivän suunnittelu, jolloin oppilas opiskelee yhden päivän ajan mitä haluaa. Päivän suunnittelu voidaan toteuttaa niin, että oppilaat saavat ehdottaa ja äänestää yhden koulupäivän aikana opiskeltavia asioita. Näistä valitaan kymmenen eniten ääniä saanutta aihetta. Tämän jälkeen oppilaat voivat valita näistä itseään kiinnostavan aiheen, jonka ohjauksen opettajat sitten toteuttavat. Oppilaan oma päivä toteutetaan oikeuksien päivänä 20. marraskuuta. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi parkour, retkeily, askartelu, savi- ja puutyöt, ipadilla elokuvien tekeminen, leipominen, urheilupelit koulun salissa, tai tietokone- ja konsolipelit. - Oppilaskunnan, koulun ja kotien yhteistyön konkreettinen esimerkki on Hyvä-kampanja. Kampanjaamme on valittu seuraavat viikoittaiset teemat: Otamme katsekontaktin, hymyilemme. Annamme ainakin yhden positiivisen palautteen joka päivä. Kehumme yksityisesti ja julkisesti eri tavoin. Annamme lasten valita ohjatusti. Annamme lasten kokeilla erilaisia asioita ja löytää niistä onnistumisen elämyksiä. YHTEISÖLLISYYS Ryhmäyttäminen kohdennetut kerhot joustava alkuopetus oppilaskunta eri-ikäisistä lapsista muodostuvat opetusryhmät (esim. oman opiskelun päivä) vierailut koulun luokkien ja päiväkotiryhmien välillä

23 YLIKIIMINGIN KOULU YLIKIIMINGIN KOULUN työkalupakki syrjäytymistä vastaan Matti Määttä

24 24 PEDAGOGISET KÄYTÄNTEET Kohdennettu ryhmätoiminta Oppilaille on tarjottu kohdennettua ryhmätoimintaa koulun jälkeen koulukuljetusten odotustunnilla (n. klo ). Ryhmätoiminnan tavoitteena oli opetella vuorovaikutustaitoja sekä tunteiden tunnistamista ja hallitsemista esimerkiksi pelien, leikkien ja erilaisten harjoitusten avulla. Opettaja kokosi kaksi ryhmää, jotka kokoontuivat eri päivinä. Opettaja tapasi kerhoon kutsuttujen huoltajat koululla ja kävi läpi perusteet kerhoon osallistumiselle sekä avasi huoltajille tavoitteita, joita kerhotoiminnan avulla tavoitellaan. Kaikki huoltajat suhtautuivat hankkeeseen myönteisesti. Kohdennettu kerhotoiminta on toimiva tuenmuoto, mutta kokeilumme pohjalta voi todeta, että vanhemmilta on saatava konkreettinen tuki toiminnalle. Ilman vanhempien osallisuutta lapsia ei saada sitoutumaan kerhotoimintaan. LUOKAN RYHMÄYTTÄMINEN Suunnitelmana oli toteuttaa ryhmätoimintaharjoitteita oppilaiden kanssa pienissä ryhmissä koulupäivien aikana. Tavoitteena oli opetella ryhmässä toimimisen taitoja sekä omien ja toisten tunteiden tunnistamista erilaisten pelien, leikkien ja harjoitusten avulla. Luokassa hyödynnetään myös KiVa-koulun materiaaleja. 75 minuutin oppitunnin aikana opettaja ja koulumentori jakoivat ryhmän puoliksi niin, että toinen puolikas aloitti ryhmätoiminnalla ja toinen lukujärjestyksen mukaisesti. Puolessa välissä oppituntia ryhmät vaihdettiin. Yläkoulussa koulumentori toteutti ryhmäyttämistä nuoriso-ohjaajan kanssa oppituntien lopussa noin 30 minuutin ajan. Näin lukujärjestyksen mukaiselle opetukselle jäi aikaa 45 minuuttia. TOIMINTAPÄIVÄ Toimintapäivä on koti-koulu-toimikunnan ja koulun henkilökunnan yhdessä valmistelema tapahtuma, jossa oppilaille tarjottiin toiminnallinen koulupäivä, jonka aikana oppilaat saivat tutustua itse valitsemaansa toimintaan. Oppilaat valitsivat oman toimintapisteensä 15 vaihtoehdon joukosta. 0-2-luokkien oppilaat toimivat keskenään jaetuissa ryhmissä ja luokkien 3-9 oppilaat jaettiin valintojen mukaan sekaryhmiin. Toimintapisteiden toteutuksesta vastasivat ulkopuoliset toimijat (mm. urheiluseura, 4H, metsästysseura, paikalliset yrittäjät ja yhdistykset), koulun henkilökunta ja koti-koulu-toimikunnanedustajat. Toimintapäivä herätteli oppilaita alueen harrastusmahdollisuuksien pariin. Toimintapäivä auttaa harrastusten pariin etenkin niitä oppilaita, joilla ei ole toimivaa tukiverkkoa ja sidosta paikalliseen yhteisöön. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Vanhemmat kutsuttiin maaliskuussa toiminnalliseen vanhempainiltaan. Illan tarkoituksena oli, että vanhemmat pohtivat muun muassa lastensa vapaa-ajanviettotapoja ja niiden merkitystä koulunkäyntiin. Osallisuutta edistävän vanhempainillan avulla oli tarkoitus edistää koulun ja kodin välistä yhteistyötä myös muissa asioissa. Vanhempainilta kutsuttiin koulun sijasta paikalliselle nuorisotilalle. Illan ohjelmaan suunniteltiin tutustuminen nuorisotilan toimintaan, Anu Alangon luento vanhempien roolista vapaa-ajan tukena ja lopuksi tutustumista ja keskustelua oppilaiden tuottamista postereista. Postereissa oli tarkoitus esittää oppilaiden näkemyksiä hyvinvointia tukevasta vapaa-ajasta. Vanhempainilta oli suunnattu vain pilottiluokan vanhemmille, kun oppilaita on luokassa yhteensä 34. Vanhempainiltaa markkinoitiin sähköisen viestintäkanavan välityksellä opettajan ja koulumentorin toimesta. Jatkossa kaikille yhteisiin vanhempainiltoihin pyritään lisäämään teemoja, jotka tukevat kodin ja koulun välistä kasvatuskumppanuutta. Näin vanhempainiltojen määrää ei lisätä vaan kehitetään sisältöjä ja pyritään osallistamaan vanhempia yhteistyöhön koulun kanssa. KERHOTOIMINTA Kerhotoimintaa on koulullamme kehitetty osana ehjää koulupäivää. Kolmannen sektorin toimijat järjestävät oppilaille kerhotoimintaa keskelle koulupäivää. Kesken koulupäivän toteutettu kerho antaa kaikille oppilaille mahdollisuuden osallistua toimintaa. Pitkien etäisyyksien ja huoltajien erilaisten resurssien vuoksi kerhotoiminta ei olisi kaikkien oppilaiden tavoitettavissa ilman edellä mainittua järjestelyä. Oppilaita on osallistettu koulullamme suunnittelemaan ja toteuttamaan kerhotoimintaa luokkalaiset oppilaat ovat suunnitelleet kerhoja, joita he toteuttavat koulun tiloissa koulupäivän jatkeena. Oppilaat suunnittelevat kerholleen aiheen ja määrittelevät ikäryhmän, jolle kerho suunnataan sekä laativat mainokset ja ohjeet kerhoon ilmoittautumiselle. Oppilaiden kerhojen suunnittelun ja toteutuksen tukena on koulumentori, joka toimii koordinaattorina oppilaskerho-hankkeessa.

25 CHALNAN KOULU 25 KOULU NRO 44 PRIONEŽSKIN ALUE, KARJALAN TASAVALTA OHJELMA SOSIAALISEN SYRJÄYTYMISEN TORJUMISTA VARTEN Kasvatustyön apulaisrehtori: L. V. Tšeperegina Koulutuspsykologi: L. A. Koškina

26 26 Meillä on epätavallinen koulu. Vaikka olemme statukseltamme maalaiskoulu, emme kuitenkaan ole tyypillinen sellainen. Koulumme ei myöskään ole kaupunkilaiskoulu. Chalna-1 on varuskuntakaupunki. Suurin osa perheistä asuu erillisissä viihtyisissä taloissa. Varuskunnan sosiaalista koostumusta voidaan pitää hyvänä. Pienituloisia perheitä on 11,2 %, sotilashenkilöstöä ja Venäjän armeijan työntekijöitä 81 %, työssäkävijöitä 12,5 %, kotiäitejä ja työttömiä 0,9 %, eläkeläisiä 5,6 % ja yrittäjiä 0,2 %. Vanhempien tutkinnot: korkea-asteen koulutus 46,8 %, toisen asteen ammatillinen koulutus 38,9 %, keskiasteen koulutus 13 % ja puutteellinen keskiasteen koulutus 1,3 %. Useimmat vanhemmat pyrkivät tarjoamaan lapsilleen täydellisen keskiasteen koulutuksen ja sen jälkeen korkeakoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen. Koulumme on ollut mukana PREVENT-hankkeessa, jonka puitteissa kehitetään rajat ylittäviä tekniikoita syrjäytymisen ehkäisemiseksi Suomen ja Karjalan kouluissa. Koulu päätti osallistua hankkeeseen, koska syrjäytyneiden lasten kanssa työskentely tuottaa vaikeuksia opettajille ja vanhemmille. Hankkeen avulla toivomme luovamme menetelmiä, jotka auttavat meitä työskentelemään oikealla tavalla syrjäytyneiden parissa. Yleisesti syrjäytyminen määritellään ihmisen eristäytymiseksi yhteisöllisestä elämästä ja sosiaalisten oikeuksien ja etujen täydelliseksi tai osittaiseksi puuttumiseksi. On kuitenkin osoittautunut vaikeaksi löytää sellaista venäjän sanaa, joka tarkasti määrittelisi tämän vaikean käsitteen. Sen vuoksi monet venäläiset sosiologit ja taloustieteilijät käyttävät tutkimuksissaan siitä usein lainasanaa. Länsimaissa on sitä vastoin on otettu käyttöön termi diploma exclusion, joka kuvailee ihmisten syrjäytymisprosessia ja heidän (ei pelkästään lasten ja nuorten vaan myös aikuisten) jäämistä pois koulutuksesta. Lisäksi länsimaissa määritellään erikseen lasten syrjäytymisen käsite. Siellä se määritellään ilmiöksi, jossa lapsi tai nuori syrjäytyy sosiaalisesti toivotuista muodoista sopeutua elämään. Sosiologiassa tunnetaan kaksi syrjäytymismuotoa: moraalinen ja sosiaalinen. Moraalinen syrjäytyminen on tilanne, jossa henkilö tai ryhmä jää ilman minkäänlaisia moraalisia normeja tai sääntöjä ja jossa henkilön tai ryhmän ihmisyyttä ei tunnusteta. Sosiaalinen syrjäytyminen puolestaan on lievempi versio syrjäytymisestä. Sosiaalisen syrjäytymisen perusteena on psyyken tapa jaotella ympäristöä itselle ja muille kuuluvaksi. Ihmisen pysyvä ominaisuus on se, että hän erottaa olevansa erillinen muista. Kysymys onkin siitä, miten tuo erillisyys koetaan. Jokainen ihminen tietää eroavansa jollain tavalla muista ihmisistä. Oma ainutlaatuisuus voidaan kokea myönteisenä asiana, ja se voi osaltaan vahvistaa minuutta. Jos toiseus taas koetaan haittana, siitä aiheutuu ongelmia. On erittäin tärkeää, että syrjäytymisvaarassa olevat lapset tunnistetaan ajoissa. Tässä vaiheessa diagnosointi ja pedagoginen havainnointi ovatkin merkittävässä osassa. Kun koulumme liittyi mukaan hankkeeseen, siellä suoritettiin 3. ja 7. luokkien oppilaiden seulonta, jolla tunnistettiin syrjäytymisvaarassa olevat lapset. Seulonta suunniteltiin Oulun yliopistossa, ja Karjalan asiantuntijat sopeuttivat sen venäläisiin kouluihin. Tutkimukseen osallistuivat 3. ja 7. luokkien oppilaat, vanhemmat, luokanopettajat, aineopettajat ja sosiaalipedagogi. Tutkimus auttoi selvittämään syrjäytymistilannetta kouluyhteisössä. Syrjäytyminen saa usein erilaisia esiintymismuotoja, mutta meidän koulussamme syrjäytymisvaarassa ovat useimmiten vammaiset lapset lapset, joilla sosiaaliset sopeutumistaidot ovat kouluuntulohetkellä heikentyneet lapset, jotka eivät välitä ulkoisesta siisteydestään tai olemuksestaan. Syrjäytyneitä on eri ikäryhmissä, ja heidän opiskelutaitonsa ovat keskenään erilaisia. Syrjäytymisellä on myös erilaisia vaiheita. Jos 3-luokkalainen on aloittamassa taivaltaan selviytyä syrjäytymisestä, 7. luokalla tapaus on käytännössä ratkaistu. On myös tärkeää tietää, että jokainen ihminen ja eritoten nuori kokee syrjäytymisen eri tavalla. Tämä on myös jokaisen opettajan ja vanhemman muistettava. Esimerkki koulustamme. Oppilas oli varhaislapsuudessa käynyt läpi vaikean leikkauksen ja saanut vamman. Ulkoisesti hän ei eroa muista lapsista, mutta koska vanhemmat ovat huolissaan hänen terveydestään, he eristivät hänet muista lapsista. Tämän johdosta lapselle ei ollut kehittynyt taitoja seurustella ikäistensä kanssa, mutta halu oli yhä voimakas. Lapsi halusi saada ystäviä ja olla osa yhteisöä. Tässä tapauksessa lasta oli tuettava kokonaisvaltaisesti: hänen luokassaan opettavien opettajien

27 taholta, vanhempien taholta ja ikätovereiden taholta, erityisesti ikätovereiden taholta. Poika tarvitsi ystävää. Tällaisen ystävän hän myös sai, ja nyt hän on täysivaltainen osa yhteisöä. Kun häntä tuettiin koulussa, ja hän sai apua myös vanhemmilta, opettajilta ja luokkatovereilta, hän lähes voitti syrjäytymisensä. Toinen oppilas on 3-luokkalainen. Tämä oppilas oli jo pysyvästi syrjäytynyt. Ongelmana oli vain se, että hän viihtyi tilanteessaan. Hänellä oli mukavaa itsekseen. Hän ei kaivannut juttukaveria. Hän oli yksin, ja se oli hänelle normaali olotila. Ensimmäisellä luokalla hän piiloutui pulpetin alle ja istui siellä kaikki tunnit. Lisäksi pojalla oli hyvät oppimistaidot ja menestyi opinnoissaan hyvin. Hän ei osallistunut yhteenkään luokan juhlaan. Parhaimmassa tapauksessa hän oli paikalla. Sitä varten hän tarvitsi jatkuvaa tukea. Perheen, luokkatoverien, opettajien, koulun henkilökunnan ja jopa varuskunnan asukkaiden oli tuettava häntä. Tämä oli tärkeätä etenkin hänen turvallisuutensa vuoksi. Tuen piti olla huomaamatonta, ja sen piti ottaa pojan luonne huomioon. Pääasia on, ettei aiheuteta vahinkoa! Koulussamme taistellaan syrjäytymistä vastaan toiminnan avulla. Toiminnan muoto riippuu oppilaan kyvyistä ja kiinnostuksen kohteista. Opettajien ja vanhempien tehtävänä on löytää sellainen toimintamuoto, joka antaa lapselle onnistumisen tunteita. Esimerkiksi 7-luokkalaisen oppilaan on vaikea ratkaista oppitunneilla tehtäviä tai teoreettisia kysymyksiä. Hankkeen puitteissa hän kuitenkin valmisti konkreettisen laitteen yhdessä toisen oppilaan kanssa, ja sai tämän uuden laitteen avulla mittaukset tehtyä. Työnsä hän esitteli koulun tiedekonferenssissa, ja hänet jopa palkittiin siitä. Sen lisäksi hän on tästä vuodesta lähtien osallistunut ammuntaharjoituksiin ja on koulun kilpailuissa tuonut kunniaa luokalleen. Lapsien suhtautuminen häntä kohtaan on muuttunut. Sen ovat opettajien lisäksi huomanneet myös vanhemmat. Kolmannen luokan oppilas ei vieläkään osallistu luokan tapahtumiin, mutta toivomme vilpittömästi, että häntä alkaisi pian kiinnostaa yhteinen toiminta ja kanssakäyminen ikätovereiden kanssa. Siten hän voittaisi syrjäytymisensä. OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Oppilaiden ikä: 6 17 vuotta. Kohderyhmä: 3. ja 7. luokkien oppilaat (lukuvuosi ), 4. ja 8. luokkien oppilaat (lukuvuosi ). Toteutusaika: 1 vuosi. Ongelman vakavuus johtuu erityisopetusta tarvitsevien lasten määrän kasvamisesta. Näillä lapsilla on vaikeuksia sopeutua sosiaalisesti vertaistensa joukkoon yhteiskunnassa. Tällä hetkellä maassamme on miltei kaksi miljoonaa tällaista lasta (8 % kaikista lapsista). Heistä noin on vammaisia lapsia, joista osalla on ulkoisia fyysisiä puutteita. Tänä päivänä he ja muut erityislapset tarvitsevat huomiota, ja heitä varten on kehitettävä erityinen lähestymistapa yhdessä opettajien, vanhempien, luokkatovereiden ja sosiaalipsykologisten palveluiden kanssa. Koulu päätti osallistua PREVENT-hankkeeseen, koska syrjäytyneiden lasten kanssa työskentely tuottaa vaikeuksia opettajille ja vanhemmille. Tällaisten lasten auttaminen sopeutumaan lasten yhteisöön, motivoituminen osallistumaan yhteisiin tapahtumiin ja liittäminen mukaan yhteisölliseen elämään on erittäin tarpeellista. OHJELMAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Ohjelman tavoitteena on syrjäytymisen poistaminen: Tarjotaan psykopedagogista tukea oppilaiden syrjäytymisen poistamiseksi toteuttamalla monitahoista lähestymistapaa, jossa yhdistetään kaikkien opetusprosessiin osallistuvien voimat. OHJELMAT TAVOITTEET: 1. tunnistaa varhaisessa vaiheessa syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat (pedagoginen ohjaus ja diagnostiikka) 2. määrittää syrjäytymisen luonne 3. tarjota oppilaille ja vanhemmille pedagogisia tukitoimia 27

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä erityisopettaja Sari Granroth-Nalkki englannin ja saksankielen lehtori Kaisa Alila Kilpisen yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

Uusien säännösten toteuttaminen yläkoulussa on mahdollista

Uusien säännösten toteuttaminen yläkoulussa on mahdollista Uusien säännösten toteuttaminen yläkoulussa on mahdollista - joustavuutta, rohkeutta ja yhteistyötä lisäämällä Teija Kouhia erityisopettaja Pälkäneen yhteiskoulu Kun tahdomme, löydämme keinoja. Etsi rohkeasti

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 -Hyvin haasteellista, sillä perheiden arvot hyvin erilaiset -Nykyään ei ole yleispäteviä ohjeita vaan kaikesta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi Tervetuloa koululaisen vanhemmaksi Lukuvuosi 2016-2017 Syyslukukausi ti 16.8. ke 21.12.2016, lisäksi 5.12. on vapaapäivä Syysloma to 13.10. su 16.10. Kevätlukukausi ke 4.1. la 3.6.2017 Talviloma ma 20.

Lisätiedot

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20 1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015. Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä  Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä www.liikkuvakoulu.fi Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva koulu -ohjelmassa on tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista koulupäivän

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Kysely huoltajille ja oppilaille

Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot