SILMÄTIKUSTA SANKARIKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SILMÄTIKUSTA SANKARIKSI"

Transkriptio

1 1 SILMÄTIKUSTA SANKARIKSI - työmuoto kouluihin sopeutumattomien lasten tukemiseksi PÄÄTTÖTYÖ Päivi Judd Anu Suominen DIAK 3 A

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ Päivi Judd Anu Suominen Diak Järvenpään yksikkö 39 sivua 5 liitettä Yhteiskunnan muutokset näkyvät selvästi tämän päivän koulumaailmassa. Sosiaaliset ongelmat koskettavat yhä useampia perheitä ja pahoinvointi on lisääntynyt huolestuttavasti paitsi aikuisten, myös nuorten ja lasten keskuudessa. Kouluissa tämä näkyy levottomuutena ja työrauhaongelmina. Opettajat tuntevat itsensä riittämättömäksi, sillä luokkakokojen suurentuminen sekä lapsilla ilmenevät keskittymis- ja oppimisvaikeudet vievät yhä enemmän opettajan työaikaa. Yhteiskunnan koululaitoksen on vastattava haasteeseen ja muutettava perinteisiä toimintamallejaan. Päättötyömme tavoitteena oli kehittää malli siitä, miten sosionomin koulutuksen saanut työntekijä työskentelee koulussa sopeutumattomien lasten tukena. Toteutimme Lapsuus- ja Nuoruus opintokokonaisuuteen liittyvän työharjoittelun keravalaisella Lapilan ala-asteella. Teimme kokeilun, jonka kohderyhmänä olivat 3-6 luokkalaiset. Oppilailla ilmeni keskittymis- ja oppimisvaikeuksia ja he tarvitsivat sosiaalista ja emotionaalista tukea. Pienryhmätyöskentely sekä erilaiset kerhot, kuten läksykerho, olivat osana toimintaamme. Kuvaamme päättötyössämme toimintaa ja menetelmiä, jotka tähtäsivät työrauhan parantamiseen sekä oppilaiden minäkuvan ja itsetunnon tukemiseen. Myös opettajan työn tukeminen oli olennainen osa toimintaamme. Tärkeänä osana projektiamme olivat toiminnalliset ja luovat menetelmät sekä tunnetyöskentely. Ajan antaminen ja kuuntelu olivat ensiarvoisia työmenetelmiä. Suuri osa menetelmistä on kuvattu esimerkein. Kuvaamme myös projektin jalostumista ja uudelleen soveltamista Hyvinkään Paavolan koulussa, jolloin keskityimme toteuttamaan sitä monikulttuuristen lasten kanssa. AVAINSANAT: sopeutumattomat oppilaat, minäkuva, itsetunto, motivaatio,työrauha

3 ABSTRACT FOR FINAL THESIS Päivi Judd Anu Suominen Diak Järvenpää 39 pages 5 appendices From a scapegoat to a hero Our aim was to prove that socialworkers are needed as part of the school structure. With the current changes in youth culture and society moving forward at a terrifying pace the education system needs to adjust itself to these needs. Thus creating a new social working role in everyday school life for children with special needs. In this development plan we are describing a so called cave-project which we put into practise during our work-experience period in Lapila School, Kerava and Paavola School, Hyvinkää. The optimum age children were between 9-12 year olds who were in most need of emotional and social support. A large percentage of pupils were found to be suffering concentrational or learning difficulties. Within the thesis we describe certain methods that aim to produce a calm environment within which a teacher can focus on his or hers chosen profession, teaching! Creative and functional methods played an important part in producing self-esteem and motivation for the pupils. Also making the children aware that you are there to listen and understand them proved to be vital part of the project. Key words: self-esteem, self-confidence, motivation, concentration and learning difficulties

4 1 Päättötyö Päivi Judd Anu Suominen SISÄLLYSLUETTELO SILMÄTIKUSTA SANKARIKSI - työmuoto kouluihin sopeutumattomien lasten tukemiseksi 1. JOHDANTO 1 2. LUOLA-PROJEKTI LAPILAN ALA-ASTEELLA Ideana ala-asteen klinikka Kysely oppilaille Itsetuntoon liittyvien kysymysten tuloksia Muiden kysymysten tuloksia Oppilaat 8 3. TOIMINTA PROJEKTIN AIKANA Pienryhmätoiminta, "luolaryhmä" Luolan rakentaminen Tutustuminen luola-ryhmäläisiin Kokoontumiset ja toiminta Luolaryhmän päättäjäiset Kokemukset pienryhmätoiminnasta Yksilötoiminta Välituntitoiminta Luokka-avustus ja sijaisuudet Läksykerho Englannin kerho Luova toiminta Kokemukset projektista 28

5 2 4. KOKEMUKSET OPINTOPOLULTA Köyhyys- ja syrjäytyneisyys Mielenterveys ja Päihteet Monikulttuurisuus SOSIONOMIN KOULUTUKSEN HYÖDYNTÄMINEN PROJEKTIN MYYMINEN KOULUILLE POHDINTA 36 LÄHTEET LIITTEET

6 2 1 Johdanto "Ala-asteella kaikki on vielä mahdollista. Silloin rakentuvat lapsen minäkuva ja itsetunto. Keinot ovat yksinkertaiset: läsnäolo, kuunteleminen, rakastaminen ja rajat" (Sosiaalipsykologi Saara Kinnunen, Sana 5/99) Työrauhaongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi kouluissamme. Tähän ovat syynä paitsi suuret luokkakoot, myös sosiaalisten ongelmien lisääntyminen yhteiskunnassamme. Poliittisten päätöstentekojen seurauksena myös koulut ovat joutuneet säästölinjalle. Laman jälkeen perheiden tilanne on epävakaampi kuin ennen; työttömyys tai liika työ, rahavaikeudet ja sitä kautta tulevat ongelmat vievät voimia vanhemmuudesta. Kasvatusvastuu on yhä enemmän koulun ja opettajien vastuulla. Työrauhaongelmasta keskustellaan lehdistössämme jatkuvasti. Kirjoituksista monet keskittyvät siihen, että luokissa on oppilaita, jotka häiritsevät muiden oppimista luokkatilanteissa. Näitä lapsia vaaditaan siirtymään erityisluokille, jotta muun luokan työrauha turvattaisiin. Myös opettajan työtä arvostellaan kärkkäästi. Opettajalla, joka työskentelee yksin 30 lapsen kanssa, on runsas minuutti aikaa tunnissa kutakin lasta kohden. Käytännössä lapset, joilla on oppimis- tai keskittymisvaikeuksia, vievät opettajan ajan kokonaan. Ala-asteilla on kouluavustajan nimikkeellä työskenteleviä aikuisia, mutta heitä on useimmiten vain muutama koulua kohden. Luokassa voi kuitenkin olla jopa 10 lasta, jotka tarvitsevat erityistä tukea, jotta he pärjäävät muiden tahdissa. Yläasteilla on 1980-luvulta lähtien ollut erityisiä klinikka- tai vastaavia luokkia, joissa oppilas on joko tilapäisesti tai tarvitsemansa ajan voinut opiskella omassa tahdissaan. Ryhmä on usein pieni, ja opettajalla aikaa keskittyä oppilaaseen. Ala-asteelta tällainen tuki puuttuu kokonaan. Edellä mainittujen kouluavustajien lisäksi oppilaan tueksi on oppilashuoltoryhmä, jossa ongelmatapauksia käsitellään. Lisäksi kouluilla on kuraattori ja psykologi, joilla on aikaa vain ns. "vaikeimmille tapauksille". Erityisopettaja puolestaan keskittyy useimmissa tapauksissa luki- ja puhehäiriöisiin oppilaisiin.

7 3 Luokissa on oppilaita, jotka ovat levottomia, ja hakevat huomiota ja muiden hyväksyntää häiriköimällä ja esittämällä muille oppilaille. Nämä oppilaat ovat "silmätikkuja", joiden kanssa opettaja joutuu tekemään paljon töitä, ja se taas vie aikaa muilta oppilailta. Levottoman käytöksen omaava lapsi saa näin tarvitsemansa aikuisen huomion ja toistaa tätä käyttäytymismallia edelleen. Nämä oppilaat ovat useasti poikia, tosin tytöilläkin on aiempaa enemmän ongelmia koulussa. "Koulua on kritisoitu siitä, että se sosiaalistaa tyttöjä ja on rankaiseva poikia kohtaan. Tyttöjen käytös sopii paremmin yhteen koulun normien kanssa. Toisaalta pojat saavat usein remuavalla käytöksellään tyttöjä enemän huomiota osakseen. Heille sallitaan erilaisia vapauksia kuin tytöille. Tästä saattaa syntyä tunne, että kannattaa häiriköidä ja metelöidä. Silloin tulee ainakin huomatuksi" (Jarasto, Sinervo 1998, 134). Lapsi, joka toimii näin, omaa usein huonon itsetunnon ja peittää epävarmuuttaan levottomuudellaan " Heikko itsetunto voi näkyä siten, että yksilö peittää pelkonsa ja heikkoutensa rehentelevään ja häiritsevään käyttäytymiseen. Luokan häiriköllä on usein heikko minäkäsitys"(aho 1996, 21). Positiivisen minäkuvan tukeminen ja aikuisen ajan antaminen näille lapsille helpottaa sekä oppilaan itsensä, muun luokan että opettajan työskentelyä koulussa. Keltikangas-Järvinen (1994) määrittelee minäkuvan olevan ihmisen pysyvä käsitys siitä, minkälainen hän on. Itsetunto sen sijaan saattaa vaihdella ihmisen kokemuksien mukaan. Useat positiiviset itsetunnon kokemukset auttavat vahvistamaan minäkuvaa (Keltikangas-Järvinen, 1994, 41). Onnistumisen kokemukset ovat ratkaisevan tärkeitä lapsen positiivisen minäkuvan kehityksessä. Koulu on perinteisesti ollut hyvin suorituskeskeinen paikka, jossa menestymistä mitataan numeroin. "Lasten itsetunnon heikkenemiseen voi osaltaan vaikuttaa koulumme tietopainotteisuus. Koulu ei tarjoa kaikille lapsille onnistumisen kokemuksia riittävästi" (Aho 1996, 34). Koulu ei kuitenkaan ole pelkästään oppimisen paikka vaan sosiaalistumisesta on tullut yhä tärkeämpää. "Myöhemmän elämässä menestymisen kannalta ovat sosiaaliset taidot koulumenestystä tärkeämpiä" (Keltikangas-Järvinen 1994, 43). Lapsella on oikeus tuntea itsensä hyväksytyksi, vaikkei olisikaan hyviin arvosanoihin yltävä oppilas. Koulun tulisi siis antaa enemmän arvoa oppilaan yksilöllisille ominaisuuksille sekä tukea lasta hänen omissa vahvuuksissaan. Mielestämme erityistä huomiota tarvitsevia lapsia tulisi auttaa, ennenkuin siirtoa erityisluokalle edes harkitaan. Varhainen asiaan puuttuminen on erittäin tärkeää. Lyhytaikainenkin tuki saattaa auttaa lasta

8 4 ajattelemaan itsestään positiivisemmin ja antaa hänelle itsevarmuutta. Koska opettaja ja kouluavustaja ovat usein pakotettuja työskentelemään lapsen tukena oppimisessa, on tärkeää, että on olemassa työntekijöitä, jotka tukevat hänen sosiaalista ja emotionaalista puoltaan. Lapsuus ja nuoruus -jaksoon liittyen toteutimme syksyllä 1998 kouluprojektin keravalaisella Lapilan ala-asteella. Projektin tarkoituksena oli työskennellä lasten kanssa, joilla oli ongelmia luokkatilanteissa. Vastaavaa ei oltu tehty aiemmin, joten saimme toteuttaa ideamme alusta loppuun itse kehittelemällämme tavalla. Pääasiallisin kohderyhmä oli 4-6 -luokkalaiset oppilaat. Projektin tavoitteena oli auttaa sopeutumattomia oppilaita vahvistamaan heidän minäkuvaansa posititiivisemmaksi, edistää luokan työrauhaa sekä tukea opettajan työtä. Tässä päättötyössä kuvaamme, miten projekti sai alkunsa, kerromme sen tavoitteista ja toiminnasta, sekä siitä seuranneista johtopäätöksistä. Päättötyömme tavoitteena on myös osoittaa, että koulun kasvatustyössä tarvitaan sosiaalialan koulutuksen omaavan henkilön ammattitaitoa. Tarkoituksenamme on myös tuoda esiin paitsi uusia ajatuksia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja koulussa, myös sitä, miten Diakonia-ammattikorkeakoulun oppeja voi hyödyntää lasten ja varhaisnuorten kanssa tehtävässä työssä.

9 5 2 Luola-projekti Lapilan ala-asteella "Kysymys ei pohjimmiltaan olekaan lapsen oikeudesta saada erityisopetusta, vaan lapsen oikeudesta saada yksilöllistä, ihmisarvoista kohtelua omassa koulussaan. Riippumatta hänen oppimiskyvystään. Riippumatta hänen käyttäytymisestään." 2.1. Ideana "ala-asteen klinikka" (Rehtori Juha Juurikkala, HS ) Idean suunnittelu lähti liikkeelle jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Olimme Toimintakyvyn tukeminen -jakson aikana olleet työharjoittelussa, jonka yhteydessä tutustuimme myös koulumaailmaan. Päällimmäisenä jäimme miettimään työrauhaongelmaa, joka tuntui olevan hyvin tavallista nykypäivänä. Pohdittuamme aihetta, seurattuamme mielipidekirjoituksia ja keskusteltuamme joidenkin opettajien kanssa, päätimme vaikuttaa tähän asiaan. Syksyllä 1998 tulisimme opiskelemaan lapsiin ja nuoriin liittyvien kysymysten parissa, joten hankkiuduimme keravalaiselle Lapilan ala-asteelle työharjoitteluun. Suunnitelmiimme kuului työskennellä sopeutumattomien lasten kanssa tukemalla heidän minäkuvaansa positiivisella tavalla. Tutustuimme kouluun etukäteen ja kävimme keskusteluja rehtorin ja opettajien kanssa. Koska kyseessä oli 450 oppilaan ala-aste, keskityimme projektissa työskentelemään pääasiassa luokkalaisten kanssa. Teimme ennakkosuunnitelmia, mietimme työskentelytapoja ja kartoitimme oppilaita, joiden kanssa tulisimme työskentelemään. Opettajien mielestä oppilaiden eriyttäminen oli tarpeen, ja heillä olikin positiivisia kokemuksia pienryhmätyöskentelystä. Työharjoitteluprojektiin osallistui kolme opiskelijaa Diakoniaammattikorkeakoulusta. Päätimme asettaa tavoitteeksi oppilaan minäkuvan positiivisen tukemisen, ajan antamisen ja kuuntelemisen sekä hyvän vuorovaikutussuhteen syntymisen oppilaiden kanssa. Alun pitäenkin oli selvää, että keskittyisimme oppilaisiin eri näkökulmasta kuin opettaja työssään tekee. "Opettajan on mielestäni vaikea toimia samalta pohjalta kuin te, sillä muut oppilaat ovat hyvin herkkiä huomaamaan,

10 6 jos joku saa enemmän huomiota kuin muut. Valitettavasti usein häiriökäyttäytyjät saavat eniten opettajan aikaa". (Opettaja Sari Sillanmäki, oppimispäiväkirja, syksy 1998). Halusimme huomioida oppilaan yksilönä, ja korostaa hänen hyviä puoliaan. Tärkeä periaatteemme toiminnassa oli, että jokaisessa on jotakin hyvää. Asetimme myös tämän suhteen tavoitteen; löydämme jokaisesta vahvuuden, "oman jutun", jota voimme vahvistaa, jotta hän yhä enemmän uskoo itseensä ja näin myös hänen itsetuntonsa nousee. Ennen projektin alkua keskustelimme paljon niistä arvoista ja periaatteista, jotka liittyvät lasten kanssa tehtävään työhön. Haastattelimme alalla toimivia ihmisiä; opettajia (Sari Sillanmäki ja Marjatta Vuori, Lapilan ala-aste, Jenni Hämäläinen, Länsi-Pasilan ala-aste), nuorisotyöntekijöitä (Tarja Kullberg- Piilola, Anne Peltonen, Aseman Lapset) ja koulupsykologia (Tarja Malmberg, Hyvinkää). Projektin edetessä tapasimme ja haastattelimme myös nuorisokonsultti Jari Koposta sekä opettaja Anne Lindroosia (Paavolan koulu) ja he suhtautuivat myönteisesti ideaamme. Näiden haastattelujen myötä kehitimme suunnittelua, saimme ideoita ja palautetta. Kirjallisuutta aiheesta löytyy kiitettävästi, samoin tutkimuksia liittyen kouluihin. Internetistä löysimme myös arvokasta tietoa hakusanoilla: erityisoppilaat, erityisopetus, sopeutumattomat, ongelmaoppilaat jne. Tässä vaiheessa muokkasimme toimintaa uudella tavalla. Valitsimme toimintatapoja, jotka tuntuivat mielekkäiltä, ja joiden uskoimme toimivan. Pidimme tärkeänä keskittyä juuri lapsen emotionaaliseen sekä sosiaaliseen puoleen, mutta olimme myös valmiita auttamaan koulutehtäviin liittyvissä asioissa. Opettajat olivat kiinnostuneita ideoistamme, ja saimme heiltä tukea kehitellessämme pienryhmätoimintaa. Koululla yhteysopettajamme oli 4-luokan opettaja Sari Sillanmäki. Halusimme myös lisätä projektiimme muitakin elementtejä: harjoitella ryhmän kanssa toimimista, sekä kokeilla käytännössä, mitä eväitä olimme saaneet siihenastisista opiskeluistamme. Ennen projektin alkua tiedotimme toiminnastamme oppilaiden vanhempia ja pyysimme heiltä ideoita ja kommentteja. Pienryhmätoimintaan osallistuvien oppilaiden vanhempiin ottivat opettajat yhteyttä.

11 7 Vanhemmilta tuli positiivista viestiä lisäaikuisten tarpeellisuudesta koulussa. Kävimme etukäteen tutustumassa kouluun, sen opettajiin ja oppilaisiin. Huomasimme jo tällöin, että levottomuus luokissa ilmeni häiritsemisenä, pulinana, liikkumisena luokassa ja muutenkin huomion hakemisena eri tavoilla. Opettajien puolelta kiinnostus ideaamme kohtaan oli herännyt: he olivat jo ennen projektin alkua miettineet, kuka lapsista hyötyisi toiminnastamme Kysely 4-5 luokkalaisille oppilaille Projektijaksolla laadimme kyselyn, jossa halusimme saada tietoa ja tuntumaa siitä, miten oppilas mieltää oman itsetuntonsa, oppimisensa sekä sosiaaliset taitonsa. Oppilaat täyttivät valmiiksi laaditun lomakkeen (liite 1), jossa oli 16 kysymystä.kyselyn tarkoituksena oli antaa meille kuvaa oppilaiden minäkäsityksestä yleisesti, joten tulokset olivat meille informatiivisiä, emmekä käsitelleet niitä tilastollisesti. Kyselykaavakkeita jaettiin 210 kpl, ja niistä palautettiin 196 kpl täytettynä, eli 93 %. Vastaajista poikia oli 103 ja tyttöjä luokkalaisia vastaajista oli 115 ja 5-luokkalaisia 81. Maahanmuuttajia oli 8, eli 4 % vastaajista. Itsetuntoon liittyviä kysymyksiä oli 8, ja muut kysymykset liittyivät oppimiseen tai sosiaalisiin taitoihin. Seuraavaksi esitämme muutamia olennaisia tuloksia.

12 Itsetuntoon liittyvien kysymysten tulokset KYLLÄ tytöt pojat yht. % tytöt pojat yht. % EI Olen yleensä tyytyväinen itseeni Annan helposti periksi ja luovutan KYLLÄ EI tytöt pojat yht. % tytöt pojat yht. % Luulen, että luokkatoverini pitävät minusta Minusta on kivaa olla minä Jännitän pieniäkin asioita Olen hyvä koulussa Kiinnostavaa oli huomata, että lapsista suurin osa oli tyytyväinen itseensä ja koki että myös luokkatoverit pitivät hänestä. Suhteessa pojat uskoivat itseensä enemmän kuin tytöt. Oppijana he eivät olleet yhtä itsevarmoja; vain hieman yli puolet vastaajista koki olevansa hyvä oppilas. Yllättävän moni oppilaista kertoi jännittävän pieniäkin asioita. Tässä kohdin mietimme koulun suorituskeskeisyyden ja paremmuuden arvioinnin vaikutusta oppilaisiin. Tyttöjen ja poikien vastauksissa ei ilmennyt huomattavia eroavaisuuksia vastausten suhteen.

13 Muiden kysymysten tuloksia KYLLÄ EI tytöt pojat yht. % tytöt pojat yht. % Minua häiritsee, jos luokassa on hälinää Jaksan istua oppitunnin puhumatta vierustoverilleni KYLLÄ EI tytöt pojat yht. % tytöt pojat yht. % Usein en ole tunnilla selvillä mistä puhutaan, koska ajattelen muuta Enemmistö lapsista kokee, että työrauhan puuttuminen häiritsee opiskelua. Yllättävän harva taas kykenee olemaan hiljaa kokonaisen oppitunnin ajan (41%). Tunnilla pystyy useimmiten keskittymään kolme neljäsosaa oppilaista. Nämäkin vastaukset olivat melko tasaisia poikien ja tyttöjen välillä. Kysymyskaavakkeessa olevaan kohtaan "tuleeko mieleesi vielä jotain muuta, josta haluat kirjoittaa?" vastasi 34 oppilasta. Asiat, joita he toivat esille, liittyivät opettajiin, kouluun tai läksyihin. Toivottiin myös, että välitunneilla olisi ohjattua tekemistä sekä juhlien aikaan koko koulu juhlisi yhdessä. Yksi oppilaista toivoi poikien lopettavan kiusaamisen. Kahdesta lapusta tuli ilmi oppilaiden yksinäisyys: "Olen usein yksinäinen välitunneilla, ja silloin tuntuu kurjalta" ja "Minä olen koulussa usein yksin, koska minulla ei ole kuin kaksi ystävää".

14 Oppilaat Toimintamme koostui kuudesta eri osa-alueesta; 1. pienryhmätoiminta 2. välituntiohjelman järjestäminen 3. luokka-avustus 4. opettajien sijaisuudet 5. läksyjentekoryhmä 6. englannin kerho. Tämän lisäksi pidimme joillekin luokille äidinkielen ilmaisutaidon tunteja sekä järjestimme tietyille oppilaille yksilötoimintaa opettajien näin pyytäessä. Kuvaamme näitä toimintoja tarkemmin kappaleessa 3. Halusimme työskennellä lasten kanssa, jotka olivat ala-asteen yläluokilla. Olennaista oli, että he eivät vielä ole murrosiässä, joka muutenkin pitää sisällään monenlaisia aikuistumiseen liittyviä prosesseja ja näin ollen aiheuttaa myllerrystä ja persoonallisuuden muutoksia vanhemmista irtautuessa. Oppilaat olivat iältään 9-12 vuotiaita, ja kävivät luokkaa. Tarkoituksenamme oli tehdä ennaltaehkäisevää nuorisotyötä. Pienryhmätoimintaan tulivat oppilaat, jotka opettajat olivat valinneet. Kriteerit valitsemiselle olivat yksilölliset: keskittymisvaikeuksia, levottomuutta, vaikeuksia toimia isossa ryhmässä, sosiaalisia ongelmia tai ongelmia perheessä. Joillakin oppilailla oli myös oppimisvaikeuksia, joiden ilmeneminen saattoi johtua joko neurologisista tai muista edellä mainituista syistä. Useimmiten ryhmiemme lapset pärjäsivät kohtalaisen hyvin koulussa, joten suurempana ongelmana oli levottomuus ja keskittymiskyvyn puute luokkatilanteissa. Jokaisen lapsen tuloa ryhmään mietittiin yksilöllisesti ja punnittiin, mitä hän hyötyisi toiminnasta. Monilla opettajilla olisi ollut useampia oppilaita, joita he olisivat halunneet mukaan ryhmiin, jouduimme kuitenkin rajoittamaan määrää.

15 11 Pienryhmätoiminnassa oli mukana 18 lasta, joista tyttöjä oli 5 ja poikia 13. Luokka-asteittain he jakautuivat seuraavasti: luokka tytöt pojat yhteensä yhteensä Lapsista kaksi oli lastensuojelulaitoksessa, ja yksi perhesijoituksessa. Neljä oli maahanmuuttajia. Kahta lukuunottamatta kaikilla oli ongelmia tuntityöskentelyssä: keskittymisvaikeuksia, häiriköintiä ja levottomuutta. Em. kaksi lasta oli lähetetty ryhmään sosiaalisten kontaktien vähyyden sekä arkuuden vuoksi. Välituntitoimintaa järjestettiin päivittäin pitkällä välitunnilla, ja siihen osallistuttiin luokka kerrallaan. Tässä toiminnassa olivat mukana 3-6 luokkalaiset oppilaat. Luokka-avustajana toimimme 4-luokkalaisten apuna. Opettajan sijaisina toimimme 1, 3, 4, 5 ja 6 luokilla. Läksynjentekoryhmässä kävivät 4-6 -luokkalaiset. Kerrallaan oli oppilaita Englannin kerho järjestettiin siten, että kullekin luokka-asteelle kolmannesta kuudenteen oli oma kerhonsa. Oppilaita niissä oli yhteensä 60.

16 12 3 Toiminta projektin aikana "Usein käy niin, että vanhempien ja lasten välinen kontakti tapahtuu siinä sivussa; kun pelataan jotakin peliä tai ollaan puuhaamassa jotakin arkista. Valitettavasti vain me vanhemmat emme voi etukäteen aavistaa, milloin lapsemme avautuvat". (Ron Taffel; Kouluikä) 3.1. Pienryhmätoiminta; "luolaryhmä" Tavoitteena pienryhmien toiminnalle oli sekä luokan työrauhan turvaaminen että oppilaan saama emotionaalinen ja sosiaalinen tuki. Halusimme myös, että lapsi opettelee ryhmässä työskentelyä, ja sen harjoittelu sujui pienessä ryhmässä paremmin kuin luokassa, jossa on 30 oppilasta. Energinen oppilas sai myös purettua itseään toimimalla ryhmässä, ja se auttoi häntä jaksamaan koulupäivän loppuun. "Vastaanhangoittelun koen taas olevan yksi tapa yrittää saada huomiota tunteille ja tarpeille, jotka ovat usein nuorilta itseltäänkin piilossa. Seurauksena saattaa olla erilaista käyttäytymisoireilua, häiriköintiä, vetäytymistä, itsensä ohittavaa kiltteyttä jne" (Koponen, 1999, 142). Opettajilta saatujen tietojen mukaan useat oppilaat käyttäytyivät levottomasti tai jopa häiriköivästi luokassa, ja olivat näin joutuneet toistuvasti opettajien kielteisen huomion kohteeksi. Tämä vaikuttaa ilman muuta negatiivisesti lapseen. "Lasten levottomuus ja häiritsevä käyttäytyminen on lisääntynyt. Hermostuneisuus ja puutteellinen keskittymiskyky vaikeuttavat lasten toimintaa luokkayhteisössä" (Jarasto, Sinervo1998, 172). Opettajilla oli jo etukäteen kokemusta siitä, että mikäli sopeutumaton lapsi oli kahden kesken opettajan tai kouluavustajan kanssa, sujui hänen työskentelynsä hyvin. Aikuisen antama aika ja tuki siis auttoi lasta selviytymään tehtävistään. "Huomaa selvästi, että kun Janne on muiden seurassa, se esittää koko ajan omaa juttuaan, mutta kahdenkesken tapahtuu huomattava muutos rauhalliseksi ja seuraa kaipaavaksi lapseksi" (Jussi Karlsson, oppimispäiväkirja, syksy 1998)

17 13 Ideana oli siis tukea lapsen minäkuvaa antalla hänelle positiivista palautetta hänestä itsestään. Halusimme myös korostaa sitä, että lapsi on hyvä sellaisenaan ja ansaitsee tulla kohdelluksi hyvin omana itsenään. Meille oli myös tärkeää löytää lapsesta vahvuuksia, joissa voisimme häntä kannustaa. " Avoin hyväksyntä on lapselle erittäin tärkeätä. Vaikka hän käyttäytyisi häiritsevästi tai poikkeavasti, häntä ei tule leimata, vaan kohdata ennakkoluulottomasti. Lapsen on tärkeää saada kokea, että joku luottaa häneen ja hänen kykyynsä kasvaa ja muuttua! (Jarasto, Sinervo 1998, 122). Ron Taffel kehoittaa vahvistamaan lapsen muita kykyjä ja voimavaroja: "Käytännössä monet oppimisvaikeuksista kärsivät lapset ovat joko musikaalisesti tai taiteellisesti lahjakkaita. Monet heistä menestyvät urheilussa ja toiset osaavat korjata ja rakentaa mitä tahansa. Kun lapsi saa itseluottamusta siitä, mitä hän osaa, auttaa se häntä uskomaan kykyynsä selvitä oppimisvaikeudestaan huolimatta" (Taffel 1995, 286). Yhtenä menetelmänä käytimme ratkaisukeskeistä työskentelytapaa; emme välittäneet lapsen aikaisemmista toimintatavoista, vaan lähdimme työskentelemään "tästä hetkestä eteenpäin" kannustaen, etsimällä lapsesta hyviä asioita positiivisessa hengessä. Pieniäkin hyviä asioita korostettiin ja vahvistettiin niitä uskoen, että pikkuhiljaa se auttaa häivyttämään negatiivisen käyttäytymisen. "Alkavia muutoksia on vahvistettava ja saatava ne muuttumaan tavoiksi" (Kral 1993, 24). Esimerkki 1:. Ryhmäämme kuului 5-luokkalainen poika, jonka asiat olivat pitkään olleet huonosti sekä kotona että koulussa. Vanhempia hän piti hyvin ankarina, ja se myös vaikutti hänen kaverisuhteisiinsa; esimerkiksi tietokoneilla pelaaminen oli kiellettyä kavereiden kanssa. Koulussa hän ei omasta mielestään ollut suosittu, vaan koki, etteivät muut pidä hänestä, koska "mulla on lyhyt pinna ja mä hermostun herkästi, kukaan ei viitti olla mun kanssa sen takia". Tämä poika oli verbaalisesti hyvin lahjakas ja vaikutti muutenkin ikätasoaan kypsemmältä. Hän oli innostunut tekniikasta; piirteli erilaisia teknisiä kaavioita ja rakenteli tekniikka-legoista upeita rakennelmia. Hän myös soitti kitaraa.tapasimme poikaa ryhmässä sekä muutamia kertoja yksin opettajan näin pyytäessä. Aina tavatessamme pyysimme häntä esittelemään piirustuksiaan, ja yhdessä tutkimme, mitä hän oli keksinyt ja saanut aikaan. Koska kitaransoitto oli hänelle tärkeää, pyysimme häntä ottamaan kitaran mukaansa ja soittamaan meille ja muille ryhmäläisille. Oli silminnähtävää, kuinka tärkeätä hänelle oli tulla huomatuksi niistä asioista, joissa hän oli erityisen taitava. Keskittymällä hänen asioihinsa ja kuuntelemalla häntä sai hän myös tuntea, että muut ryhmässä olijat arvostivat häntä. Opettaja koki, että poika oli saanut apua ryhmässä olosta, ja siitä, että hän oli saanut aikuiselta kahdenkeskistä aikaa.

18 Luolan rakentaminen Saimme koululta tilan, jolle oppilaat antoivat nimeksi "LUOLA". Tila sijaitsi koulun kellarissa, ja aloittaessamme toimi koulun varastotilana. Pyysimme muutamia tulevia luolaryhmäläisiä mukaan siivoamaan ja sisustamaan tulevaa kerhopaikkaa. Oppilaat toivat seinille julisteita, ja asettelivat hankkimiamme tavaroita paikalleen. Näin heti alussa rakensimme yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, ja halusimme, että oppilaat kokisivat paikan tuttuna ja kotoisena. Tärkeää oli, että he pääsivät vaikuttamaan luolan ilmeeseen ja viihtyvyyteen. "Karim tuli sisustamaan luolaamme. Hän nautti selvästi aikuisten kanssa oleilusta ja hän sanoikin haluavansa jäädä kouluun kanssamme joka päivä tekemään ihan mitä vaan, vaikka perjantainakin" (Jussi Karlsson, oppimispäiväkirja, syksy 1998) Tutustuminen luolaryhmäläisiin Opettajat olivat valmiiksi miettineet oppilaat, jotka tulisivat pienryhmiin. Opettajat olivat antaneet oppilaista joitakin tietoja suullisesti. Oppilaita oli 18, jotka jaoimme neljään ryhmään. Yksi ryhmä koostui viidestä tytöstä, ja lopuissa kolmessa ryhmässä oli 4-5 poikaa. Alussa tapasimme kaikki oppilaat kerralla, ja tutustuimme toisiimme. Samalla tarkastelimme oppilaita, ja ryhmäjako suoritettiin vasta tämän tapaamisen jälkeen. Jokainen oppilas täytti ystäväni-kirjan sivun, josta käy ilmi henkilötietojen lisäksi mm. harrastukset, musiikkimaku ja tietoja perheestä. Täytettyään "tutustumislomakkeen" luimme jokaisen tietoja, ja yritimme päätellä, kenestä oli kyse. Toisena leikkinä leikimme matkalle lähtö -leikkiä, jossa jokainen vuorotellen toistaa lauseen "Olen lähdössä matkalle, ja otan mukaani...", jolloin luetellaan kaikkien edellä olevien nimi, ja lisätään viimeiseksi oma nimi perään, ennenkuin vuoro siirtyy seuraavalle. (Olen lähdössä matkalle, ja otan mukaani Villen, Susan, Andreaksen, Nitan, Terhin, Jannen, Nikon jne). Tutustumistilanteessa lapset olivat hieman jännittyneitä, mutta tapaaminen sujui hyvin. Kahdella pojista oli vaikea keskittyä suuressa ryhmässä. Olimme päättäneet, että mikäli normaalisti pyydettyämme lapsi ei rauhoitu, yritämme rauhoittaa oppilaita kosketuksen avulla. Menimme siis

19 15 levottoman oppilaan vierelle, ja asetimme käden olkapäälle, sekä jäimme viereen istumaan. Oli selvästi havaittavissa, että tämä tehosi lapsiin komentelua paremmin. Annoimme lapsille tehtäväksi keksiä nimi paikalle, ja tässä tilanteessa nimi "LUOLA" syntyi. Pyysimme lapsia miettimään sääntöjä, jotka asetettaisiin kaikkien nähtäville seinälle. Säännöt olivat seuraavanlaiset: 1. Ei saa nimitellä eikä haukkua 2. Ei saa riehua eikä tapella 3. Ei saa pitää paljon ääntä 4. Ei saa rikkoa paikkoja 5. Tehdään yhteistyötä Kokoontumiset ja toiminta Jaoimme lapset neljään ryhmään. Jokainen ryhmä kokoontui kerran viikossa, jonka lisäksi tapasimme isommalla porukalla perjantaisin, jolloin paikalla oli 2-4 ryhmää. Suunnitteluvaiheessa olimme miettineet projektin lyhyyttä, 8 viikkoa, ja todenneet, että lapsilla saattoi tulla hankaluuksia, kun projekti loppuisi. Halusimme alusta pitäen korostaa, että emme ole koululla kahta kuukautta pidempään. Puhuimme heille asiasta, ja laitoimme seinälle 8-viikon kalenterin, johon merkitsimme kuluneet päivät. Näin lasten oli helpompaa havaita, kuinka pitkään luolatoiminta jatkuu. Tätä havainnollistaaksemme päätimme aloittaa jokaisen ryhmän kanssa pienen projektin, jota tehtäisiin viikottain, ja sen tulisi olla valmis viimeisellä viikolla. Tämä myös konkretisoi lapsille ajan kulua, ja auttoi heitä hahmottamaan aikaa, jolloin työt oli saatava valmiiksi. Tyttöryhmä, ryhmä 1, suunnitteli omaksi projektikseen tanssiesitystä, joka kuitenkin päätettiin kesken kaiken unohtaa. Tyttöjen mielestä siihen meni liikaa yhteistä "kerhoaikaa", joten he halusivat mielummin tehdä yhdessä muita asioita.

20 16 Ryhmä 2, jossa oli 4-luokkalaisia poikia, halusivat ottaa projektikseen näytelmän teon. Kummitusnäytelmän harjoittelemiseen ja lavasteiden tekemiseen käytettiin aikaa noin puolesta tunnista tuntiin viikossa. Näytelmän käsikirjoitus oli poikien yhteisesti tekemä. Ryhmä 3, jossa myös oli 4-luokkalaisia poikia, halusi tehdä video-ohjelman. Aiheeksi he valitsivat uutislähetyksen, jossa oli omaa koulua koskevia mielikuvituksellisia aiheita. Ryhmä 4:n kaksi 5-luokkalaista poikaa tekivät myös video-ohjelman, "Rikosraportin". Molemmissa video-ohjelmissa lapset tekivät käsikirjoituksen, hankkivat itse esiintymisrekvisiitat sekä kuvasivat lopullisen ohjelman videokameralla. Ohjelmien teosta ei selvitty hankaluuksitta, mutta kannustimme koko ajan poikia eteenpäin. Videoista tuli hauskoja, niissä oli esimerkiksi haastateltu koulun opettajia ja keittäjää. Viimeisellä projektiviikolla ohjelmien valmistuttua ne esitettiin kyseisten poikien luokissa. Ohjelmien suosio oli suuri, ja kaikissa kolmessa esitysluokassa luokkatoverit aplodeerasivat hienolle työlle. Kaksi 4-luokkalaista poikaa toimittivat School News- lehden. Lehdessä oli mm. kuvia, säätiedotus, lukujärjestys, laulujen sanoja, uutisia, ruokalista, viikon pilakuva, sekä runosivu. Lehteä myytiin 1 markan hinnalla. Päätavoite luolaryhmissä oli antaa aikuisen aikaa, keskittyä lapseen yksilönä sekä tuoda hänelle positiivista tuntumaa itsestään. Harjoittelimme keskittymistä, uskaltamista, esiintymistä, ryhmätyötaitoja, toisen huomioon ottamista, rauhoittumista, rentoutumista jne. Tärkeänä osaalueena oli tunteet, joiden ilmaisemiseen panostimme erityisesti tunneilmaisuleikkien ja luovan toiminnan menetelmillä. Käsittelimme myös teemoja "hyvä koulu, hyvä oppilas, hyvä koti ja hyvä kaveri", sekä keskustellen, näytellen että maalaamalla. Haasteena oli saada lapsi mukaan toimintaan, jonka kulkuun hänellä itsellään oli mahdollisuus vaikuttaa.

21 17 Räätälöimme tapaamisen ohjelman joka kerralla erikseen. Välillä saatoimme käyttää samoja toimintatapoja, mutta oli tärkeätä jättää tilaa myös lasten toiveille sekä tosiasialle, että lapsi ei aina pystynyt keskittymään, jolloin ennalta suunniteltu ohjelma vaihdettiin toiseen. "Heräsin yöllä klo 2 ja ensimmäisenä oli mielessä Janne ja Niko! Huhhuh! Kai sitä alitajuisesti panikoi, kun tiesi, että pojat tulevat heti aamusta luolaan. Ainakin nämä herrat opettavat meille, että tulee tilanteita, joissa suunnitelmat voi unohtaa, ja pitää keskittyä johonkin muuhun, kuten kurinpitoon". (Anu Suominen, oppimispäiväkirja, syksy 1998). Esimerkki 2: Tyttöryhmän kokoontuminen alkoi leikillä, jossa sokkona piti tunnistella jotakin esinettä, ja arvata mitä se esittää. Koska yksi tytöistä oli hyvin ujo, eikä hänen ollut helppo pienessäkään ryhmässä puhua, otimme ohjelmaksi mahdollisimman yksinkertaista ja hauskaa tekemistä, jotta tyttökin tuntisi olonsa kotoisaksi, ja olisi luonnollista, että hänkin jäi tunnistajasokoksi omalla vuorollaan. Kynnys tulla mukaan siis ei ollut suuri. Tämän jälkeen jaoimme tytöille paperin, jonka pyysimme jakamaan puoliksi. Toiselle puolelle piti kirjoittaa asioita, joista pitää tai joita rakastaa, ja toiselle puolelle asioita, joista ei pidä tai joita vihaa. Olimme joka kerta mukana leikeissä ja peleissä, joten täytimme itsekin vastaavat laput. Asiat, joita kirjoitti, saattoivat olla kuinka pieniä hyvänsä, jos vain tunsi että ne ovat itselle tärkeitä. Ne vaihtelivatkin hyvin paljon, ja toisilla tytöillä oli niin pitkät luettelot, etteivät ne mahtuneet yhdelle sivulle. Tämän jälkeen jokainen sai lukea oman paperinsä ääneen, ja vertailimme sekä keskustelimme ja pyysimme perusteluja. Ideana oli tuoda esiin myös negatiivisten asioiden hyväksyttävyys, myös niistä voi puhua ja on luonnollista, ettei kaikesta voi ja tarvitse pitää. Esimerkki 3: Kaikki ryhmät tapasivat yhtäaikaa. Tunnelma oli sen verran levoton, että halusimme päästää lapsia purkamaan paineita liikunnan avulla. Menimme liikuntasaliin, jossa jaoimme joukkueet. Aloitimme lumipallosodan, jossa pieniä palloja heittelemällä toiselle puolelle yritetään saada mahdollisimman monta palloa vastustajan puolelle. Pillin vihellyksestä peli lakkaa, ja ratkaistaan tilanne: se joukkue, jonka puolella on enemmän palloja on hävinnyt. Pelin yhteydessä harjoittelimme ryhmässä toimimista, sääntöjen noudattamista sekä toisten huomioon ottamista.

22 18 Esimerkki 4: Olimme valmistaneet lappuja, joissa oli erilaisia lausahduksia, kuten "Johan minä sanoin, Luulin onnistuvani, Minä selvisin, Olisit uskonut, Elämäni on pilalla, Sellaista sattuu, Tästä ei tule mitään, Kielsin kertomasta, Älä välitä, Olen syytön, Minä näin sen ensin jne." Istuimme ringissä ryhmä 2:n kanssa, ja jokainen otti itselleen lapun. Kun leikki alkoi, sai käyttää ainoastaan lapussa ollutta lausetta, eikä puhua mitään muuta. Tarkoituksena oli, että lauseita toistellaan vuorotellen, ikään kuin keskustellen keskenään. Tehosteina piti käyttää eri äänenpainoja, äänensävyjä ja vaihdella tyyliä esim. itkien, nauramalla, surkeana, hysteerisenä jne. Näin oli mahdollisuus "kokeilla" eri tunteita, ja tuoda ne esille ikään kuin näyttelemällä. Samalla kun sai uskallusta kokeilla sai myös tuntumaa siitä, miten paljon erilaisia tunteita on olemassa. Keskustelimme jälkeenpäin tunteiden näyttämisestä, ja kysyimme, mikä tunne tuntuu mukavimmalta. Useimpien mielestä viha ja raivo olivat tunteita, joita oli kiva päästellä ulos. Esimerkki 5: Ryhmä 3:n kanssa halusimme käsitellä unelmia ja haaveita, joten teimme sen maalaamalla. Asetimme lattialle 1,5 x 3 metrin kokoisen paperin, ja maalasimme yhdessä unelmien koulun. Sinne sai piirtää mitä tahansa, eikä sen tarvinnut olla todellista. Samalla kun maalasimme, kerroimme toisillemme, mitä nyt aion tehdä. "Koulu" oli täynnä tietokoneita, siellä oli oma uimahalli ja siellä syötiin pizzoja ja hampurilaisia. Lasten mielestä työ oli mukavaa, ja ajatuksemme saada lapset keskittymään ja keskustelemaan "hulluistakin" haaveista toteutui. Oppilaiden piti myös huomioida kavereiden työskentely ja sopia heidän kanssaan, mitä kukakin tekee. Oli mukavaa huomata, kuinka he kehuivat toistensa tekemisiä. Ryhmätyötaidot kehittyivät samalla. Esimerkki 6: Harjoittelimme hiljaisuutta, kuuntelua ja rauhoittumista. Olimme sammuttaneet valot luolasta ja sinne johtavasta käytävästä ja sytytelleet pieniä kynttilätuikkuja ympäriinsä.. Annoimme lapsille etukäteen ohjeet, että jokaisen tulee istua paikallaan hiljaa. Ohjasimme lapset kädestä pitäen luolaan yksitellen ja osoitimme istumapaikan. Taustamusiikkina soi Pachelbelin "Kanon". Kun olimme hetken istuneet paikallamme, hiljensimme musiikkia ja luimme otteen R Bachin kirjasta "Lokki Joonatan". Tämän jälkeen keskityimme vielä kuuntelemaan musiikkia tunnelmallisessa kynttilänvalossa. Tunnelma oli käsinkosketeltavan intensiivinen, ja lapset kunnioittivat tilannetta olemalla hiljaa ja kuuntelemalla.

23 19 Esimerkki 7. Myös tyttöjen ryhmä oli halukas maalaamaan. Toteutimme sen niin, että jokainen tyttö maalasi taulun Antoine de Saint-Excuperyn satukirjasta Pikku Prinssi: "Niinpä pikku prinssi kesytti ketun. Ja kun eron hetki lähestyi, sanoi kettu: voi kumpa tulenkaan itkemään..." Luimme satua, ja samalla he maalasivat kukin oman taulunsa. Kaikkien työt olivat hämmästyttävän erilaisia, ja saatuaan valmiiksi jokainen esitteli oman työnsä muille. Päätimme laittaa tauluista näyttelyn koulun aulaan, ja liitimme oheen sadun kohdan. Tytöt olivat hyvin ylpeitä omista töistään ja saivat niistä kiitosta muilta oppilailta ja opettajilta Luolaryhmien päättäjäiset Olimme tulleet tutuiksi lasten kanssa, ja yhteistyö oli mielestämme sujunut todella hyvin pieniä opettavaisia vaikeuksia lukuunottamatta. Olimme jo jakson alussa olleet tietoisia siitä, että lapsia tulee valmistella siihen, että 8 viikon kuluttua luolaryhmä päättyy, eikä ylimääräisiä aikuisia ole tämän jälkeen koululla. Päätimme pitää lapsille päättäjäiset, johon osallistuisivat kaikki luolaryhmäläiset. Puhuimme päättäjäisistä jo muutamaa viikkoa aiemmin, jotta tällä tavoin lapset myös sisäistäisivät toiminnan loppumisen. Päättäjäiset pidettiin koulun ruokalassa, ja ne olivat samalla nyyttikestit. Emme enää halunneet järjestää sinne erityistä ohjelmaa, vaan halusimme vain istua yhdessä, herkutella ja jutella. Olimme valmistelleet jokaiselle lapselle "todistuksen" luolaryhmästä, johon Jussi oli taiteillut jokaiselle erilaisen oman kuvansa. Sisäsivulle kirjoitimme jokaiselle lapselle jotakin henkilökohtaista hänestä itsestään. Käytimme yhden aamupäivän näiden positiivisten adjektiivien löytämiseen, sillä halusimme, että ne todella vastaavat sitä, minkälainen lapsi on. "Sinä Niko olet energinen, hyvä näyttelemään ja mukava kaveri. Tai: sinä Susanna olet iloinen, sinun kanssasi on mukava jutella ja olet tosi hyvä tanssimaan". Näin todellakin huomasimme, että jokaisesta lapsesta oli löytynyt jotakin hyvää, kuten toimintaa aloittaessa olimme tavoitteeksi asettaneet. Ojensimme jokaisen lapsen todistuksen niin, että hän tuli sitä meiltä aikuisilta noutamaan, ja me luimme ääneen hänelle kirjoitetun tekstin. Lapsista oli jännittävää

24 20 kuulla, mitä heistä sanottiin, ja jokainen sai vuorollaan aplodit. Tässä tilanteessa pyysimme myös palautetta luolaryhmäläisiltä. Palautelomakkeessa pyydettiin palautetta paitsi luolaryhmän toiminnasta ja ohjaajista, myös muista osa-alueista, joissa oppilas oli ollut mukana (palautelomake liite 2). Palautteen saimme kaikilta ryhmäläisiltä. Seuraavana tärkeimmät kohdat palautelomakkeesta. PÄIVI, ANU JA JUSSI tosi kivoja 17 aika OK 1 melkein mukavia 0 LUOLA-RYHMÄT tosi JEES 14 välillä kivaa 4 aika tylsää 0 LUOLA kuin koti 12 hauska maja 5 naurettava pulju 1 Lisäksi lapsilla oli mahdollisuus antaa kirjallista palautetta toiminnastamme: - Kiva kun olitte Lapilassa - Haluu uuden kerran! - Olette kivoja. Olette hauskoja. - Tää oli kivaa. - Anu on tosi kiva ja sille pitää sanoo, että pidä se meininki yllä. Päivi on tosi kiva ja tosi hyvä meikkaa. Jussi on tosi kiva ja tosi hyvä piirtää, joten piirrä meijän skoleen joku siisti taulu. - Oli hauskaa olla teijän kaa...te ootte just hauskoja ja Jussilla on salaihailijoita.

25 21 Enkunkerhos oli sikakivaa ja luolas oli nastaa. Tulkaa käymään. - Olette hauskoja. Tosi tosi mukavia. Olis kivaa, jos tulisitte tänne opeiksi. - Tulee ikävä, älkää lähtekö, tulkaa takas. Kaikki lapset eivät kuitenkaan olleet yksimielisiä, saimme myös seuraavan palautteen: - Aivan p:stä, eihän me tehty mitään hauskaa Kokemukset pienryhmätoiminnasta Saimme nopeasti kontaktin lapsiin ja toiminta lähti hyvin liikkeelle. Olimme tyytyväisiä pienryhmätoiminnalle asetettujen tavoitteidemme toteutumisesta. Ennalta suunnitellut sosiaalisuuteen, ryhmätyötaitoihin, keskittymiseen ja tunteen ilmaisuihin painottuvat harjoitukset olivat sujuneet jopa yli odotustemme. Lapset olivat hyvin rohkeita ja ennakkoluulottomia, ja lähtivät helposti mukaan uusiin toimintatapoihin, ja usein eivät olisi malttaneet lopettaa tekemistä. Tunteiden ilmaisuun satsasimme erityisen paljon oppilaiden toivomusten mukaisesti. Useat eri luovan toiminnan keinot olivat käytössä lähes jokaisella kerralla. Ehkä paras palaute tuli suoraan 6- luokkalaiselta tytöltä, kun leikimme väittelyleikkiä, jossa yksi pari kerrallaan toistaa eri tuntein ja äänenpainoin tiettyjä sanapareja, esim. "ei - joo", "mä tuun - et tuu" tai "mul on jano - mee pois". Kun olimme lopettamassa toimintaa, tyttö totesi: "ei lopeteta vielä, kun mä saan täällä huutaa, niin mun ei tarvii enää himassa huutaa kenellekään". Mukavaa oli myös kuunnella kysymyksiä käytävillä kävellessämme "koska päästään taas luolaryhmään?". Luokissa oli työrauhan saavuttaminen ollut helpompaa, kun sopeutumattomat oppilaat olivat omissa ryhmissään. Opettajilta saimme myös myönteistä palautetta. Näin lyhyessä ajassa oli mahdotonta odottaa ihmeitä tapahtuvaksi, mutta pientä positiivista edistystä oli kuitenkin opettajien mielestä havaittavissa. Kahden oppilaan vanhemmat olivat niin kiinnostuneita, että ottivat meihin yhteyttä projektin aikana, ja halusivat tietoja oman lapsensa osallistumisesta ja toiminnasta ryhmässä. Muut vanhemmat keskustelivat opettajan kanssa lapsesta. Tärkeä tavoitteemme, aikaa lapselle, toteutui erinomaisen hyvin. Saimme myös konkreettisesti nähdä

26 22 sen ilon ja tyytyväisyyden, mikä lapselle tuli pienenkin onnistumisen kokemuksen jälkeen. 3.2 Yksilötoiminta Kaksi koulun opettajista pyysi, että olisimme myös kahdenkesken oppilaan kanssa silloin tällöin.toinen oppilaista oli 3:lla ja toinen 5:llä luokalla. Noin kerran viikossa järjestettiin tapaaminen, jossa oli paikalla aikuinen ja lapsi. Aikuinen oli joka kerralla sama, jotta tutustuttaisiin nopeammin ja saataisiin näin voitettua myös lapsen luottamus. Näiden tapaamisten tarkoituksena oli yksinkertaisesti ajan ja huomion antaminen lapselle sekä hänen kanssaan keskusteleminen kaikessa rauhassa. Useimmilla tapaamis-kerroilla teimme jotakin yhdessä, ja samalla huomasimme keskustelevamme lapsen kanssa joskus kiperistäkin asioista, jotka lapsi itse otti puheeksi. "Tomin kanssa piirrettiin ja maalattiin luolassa. Tomi on tosi kiinnostunut kuviksesta ja hyvä piirtämään ja käyttämään värejä. Tuloksena oli kertomus ja maisemamaalaus siitä kun he olivat serkun kanssa nähneet suden mökillä. Tomi on myös enkun kerhossa ja siellä hän on innokas ja oppii sanoja nopsasti leikkien ja pelien avulla. Open kanssa sitten mietittiin, että jotkut lapset vaan oppivat paremmin tekemällä, pelaamalla ja leikkimällä kuin lukemalla kirjasta. Harmi, ettei koulussa ole vaihtoehtoja!" (Päivi Judd, oppimispäiväkirja syksy 1998). Jyrin kanssa juttu sujui tosi hyvin. Teimme tunnepaperia, johon toiselle puolelle merkittiin itselle positiivisia ja toiselle negatiivisia asioita. Pian Jyri tokaisikin: Mulla tuli pluspuolelle kaksi asiaa, ja miinuspuolelle vaan yksi asia, ja se on kärttyisät vanhemmat. Hän kertoi olevansa ainut lapsi perheessä, joten saa päällensä myös kaikki vanhempien vihat. Aika mielenkiintoista". (Anu Suominen, oppimispäiväkirja syksy 1998) Välituntitoiminta Koska kyseisessä koulussa on 450 oppilasta ja välitunneilla on vain 2 opettajaa valvomassa, oli selvää, että lisäapu oli tarpeen. Olimme mahdollisuuksien mukaan ulkona välitunneilla aina kun mahdollista. Jokaisella kerralla aikuisen apua tarvittiin, kiusaaminen ja muunlainen sääntöjen rikkominen on arkipäivää ala-asteikäisten maailmassa. Usein pojat ja tytöt nahistelivat keskenään toisten

27 23 sekaantumisesta omiin leikkeihin. Välillä poikien keskinäinen leikillinen nujakointi muuttui todeksi ja aikuisen apua tarvittiin. Joskus järjestimme spontaanisti jonkin ulkoleikin, johon suorastaan ryntäsi osanottajia. Koulussa on yksi pidempi, 20 minuutin välitunti, jolloin saimme koulun liikuntasalin käyttöön. Päätimme pitää välkkäkerhoa, jonne otimme yhden luokan kerrallaan. Ohjelmassa oli erilaisia leikkejä ja pelejä, ja tarkoituksemme oli pelkästään saada lapset kokemaan.mukavaa yhdessäolon tunnetta sekä lisäämään fyysistä liikkumista, jonka jälkeen on helpompi rauhoittua tuntityöskentelyyn. Osallistuimme vuorollamme itsekin leikkeihin, ja saimme harjoitusta ryhmänhallintataitoihimme, jotka karttuivat onnistumisten myötä. Mikäli jotakin meni pieleen, keskustelimme siitä jälkikäteen, ja mietimme mitä teemme seuraavaksi toisin. Esimerkki luokkalaisten vuoro oli tulla välkkäkerhoon. Kerroimme leikkivämme "Okkosen lehmät" -nimistä leikkiä. Leikin ideana on, että valitaan Herra Okkonen, rosvo sekä lehmä, jonka nimi on Myrskylyhty. Muut leikkijät ovat tavallisia lehmiä, jotka pomppivat ympäriinsä salissa. Herra Okkosen ja rosvon tehtävänä on saada selville, kuka lehmistä on Myrskylyhty. Asian voi selvittää ainoastaan halaamalla, joten mikäli halattaessa kyseessä ei ole Myrskylyhty (tavallinen lehmä vastaa ammumalla), kuljetetaan hänet vankilaan. Myrskylyhdyn paljastuttua, jaetaan nopeasti uudet roolit, ja leikkiä toistetaan monta kertaa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan leikki oli todella hauska, ja vaikka poikkeuksetta lasten ensireaktio sääntöjä kerrottaessa oli "apua, en varmaan halaa", uskalsivat he kuitenkin sen tehdä. Tämän leikin toistimme jokaiselle luokalle, ja olipa kyseessä 3:s tai 6:s luokkalaiset, kaikilla se oli yhtä mukavaa, ja onnistui hyvin. Esimerkki 2. Pyysimme oppilailta ehdotuksia heidän tullessaan, ja usein ehdotettiin klassisia leikkejä ja pelejä, kuten polttopalloa, parihippaa tai viestejä Luokka-avustus ja sijaisuudet Tarvittaessa toimimme myös luokkatilanteissa avustajina. Saatoimme olla mukana jonkun yksittäisen oppilaan tukena esimerkiksi matematiikan tai englannin tunneilla. Meillä oli myös säännöllisiä tunteja,

28 24 jolloin opettaja antoi tukiopetusta tietyille oppilaille, ja meistä joku piti huolta muusta luokasta sillä aikaa. Koska luola-ryhmään olisi ollut paljon enemmän tulijoita kuin oli mahdollista ottaa, saatoimme pitää joillekin luokille "erilaisia" oppitunteja. Olimme sopineet opettajan kanssa, että hän voi lähettää 5 oppilasta luolaan matikantunnille. Oppilaista oli mukavaa työskennellä vähän erilaisissa olosuhteissa, ja oli myös mahdollisuus saada "yksityisopetusta" kun meitä oli kolme aikuista paikalla. Muutaman kerran olimme mukana kirjastossa tai uimassa opettajan apuna. Halusimme myös toimia sijaisina, mikäli opettajia olisi sairaana tai kursseilla. Teimme sijaisuuksia yhdessä ja erikseen 1, 3,4 ja 5:llä luokilla. Osa tunneista oli etukäteen suunniteltuja opettajan antamien ohjeiden perusteella, mutta yllättävissä tapauksissa suunnittelimme tunnit itse. Saimme tällä tavoin myös mahdollisuuden seurata jo meille tutuksi tulleiden luolaryhmäläisten käyttäytymistä, keskittymistä ja työskentelyä luokkatilanteissa. "Tämä päivä ollaan oltu sijaisina sekä luokissa avustamassa. On tosi hyvä olla välillä mukana normaalissa koulutyössäkin, mä ainakin välillä uppoan niin täydellisesti omiin ideologisiin ajatuksiini ja toimintamalleihin" (Anu Suominen, oppimispäiväkirja, syksy 1998). Teimme tietoisesti omia valintoja oppituntien sisältöjen suhteen, esimerkiksi äidinkielen tunneilla opetimme ilmaisutaitoa, jota meiltä jo osattiin pyytääkin. Oli tärkeätä, että saimme luottamusta ja mahdollisuuden kokeilla näinkin suuren ryhmän hallitsemista.toisinaan kävi niin, että ennalta suunniteltu tuntityöskentely muuttui totaalisesti. Esimerkki 1. Päivi oli pyydetty sijaiseksi 3-luokalle. Hänen mennessään luokkaan siellä oli menossa tappelu: yksi pojista makasi lattialla, koska toinen poika oli heittänyt hänet pulpettien yli ja vielä potkinutkin. Päivi vei kiusatun pojan opettajanhuoneeseen lepäämään ja piti muulle luokalle "luennon" väkivallasta ja kiusaamisesta, josta myös keskusteltiin. Tähän meni ympäristötiedon tunti, jolloin aiheena olisi pitänyt olla "västäräkki" Läksykerho Iltapäivisin pidimme läksykerhoa maanantaista torstaihin klo Kerhoa pidettiin koulun

29 25 ruokalassa. Olimme sopineet opettajien kanssa, että mikäli joillakin lapsilla on läksyjä tekemättä, he voivat lähettää lapsen koulun jälkeen tekemään rästitehtävät meidän valvonnassamme. Läksykerhoon sai myös tulla vapaaehtoisesti, mikäli koulun jälkeen halusi tehdä läksyt aikuisen valvonnassa. Tämä palveli myös niitä lapsia, joiden olisi oltava yksin kotona pitkä iltapäivä. Meidän roolimme oli katsoa, että läksyjenteko sujui ja annoimme neuvoja ja autoimme tehtävissä. Huomasimme, että lapsille oli tärkeää tulla läksykerhoon muutenkin kuin läksyjä tekemään. Useat lapset kävivät siellä säännöllisesti, ja kun läksyt oli tehty halusivat he jäädä senkin jälkeen juttelemaan kanssamme. Tämä oli mahdollista meidän puoleltamme, mikäli oli vain muutama lapsi paikalla. Myös tässä tilanteessa pääsimme toteuttamaan johtoajatusta "aikaa lapselle". Annoimme tietoisesti huomiota ja kannustimme lapsia. Opettajat pitivät läksykerhoa todella tarpeellisena, eikä heidän tarvinnut jäädä valvomaan laiskanläksyn tekijöitä työpäivänsä jälkeen. Esimerkki 1. 4-luokan opettaja Sari oli kertonut, että hänen luokkaansa jää joka päivä muutama oppilas, jotka keksimällä keksivät asioita, jotta voisivat jäädä viettämään aikaa koululle ja olemaan opettajan kanssa. He myös usein tarjosivat apuaan opettajalle. Koska projektimme aikana nämä oppilaat pääsivätkin meidän kolmen aikuisen kanssa läksykerhoon, sai Sari-opettaja mahdollisuuden tehdä rauhassa työt loppuun oppituntien jälkeen. Esimerkki 2. 4-luokkalainen Andreas-poika tuli läksykerhoon joka ikinen päivä. Hän halusi viettää siellä mahdollisimman kauan aikaa, vaikka läksyt oli jo tehty. Huomasimme nopeasti, että hänellä oli tarve olla aikuisen kanssa, joten keskustelimme hänen kanssaan hänelle tärkeistä asioista Englannin kerho Englannin kerhoryhmiä oli 6 ja ne kokoontuivat kerran viikossa tunnin kerrallaan.tavoitteena oli rohkaista lasta puhumaan oppimaansa englantia pelkäämättä käytännön tilanteita, joissa täytyy käyttää vierasta kieltä. Kouluopetuksessa painotetaan paljon kielioppia puhuttaessa, ja se usein vie lapselta rohkeuden puhua vierasta kieltä jopa vuosien kuluttua aikuisenakin. Kerhoissa käytimme menetelminä leikkiä, laulua, pelejä sekä vuoropuhelua. Tietyt rutiinit, kuten vuorokeskustelut kerhon alussa antavat

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hyvinvointikysely oppilaille

Hyvinvointikysely oppilaille Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen Työpajan tavoitteet Herättää kysymyksiä Herättää tunteita Herättää kiinnostusta omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen Mikä on käyttäytymisongelma?

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

VINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio

VINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio VINKKEJÄ OPISKELUUN Tampereen teknillinen lukio ÄIDINKIELENOPISKELUN KULTAISET KONSTIT Asenne. Ei äikästä voi reputtaa., Mitä väliä oikeinkirjoituksella? Kyllä kaikki tajuavat, mitä tarkoitan, vaikka teksti

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä Kyselyn toteuttaminen Kysely tehtiin yhteistyössä rehtoreiden

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli

Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Toimintatapa kiusaamistilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Kiusaamisella tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu) Sivu 1/5 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 64 vastaajaa 32 (50 %) 32 (50 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän tilava

Lisätiedot

Kuusiston koulu (Kaarina)

Kuusiston koulu (Kaarina) Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

NAAMIOIDEN TAKAA -hanke. Auttaa vahvistamaan nuorten itsetuntoa.

NAAMIOIDEN TAKAA -hanke. Auttaa vahvistamaan nuorten itsetuntoa. NAAMIOIDEN TAKAA -hanke Auttaa vahvistamaan nuorten itsetuntoa. 2016 aloitimme Trust-projektin Vihdissa, jossa yksin tulleet turvapaikanhakijat ja suomalaiset nuoret kokoontuivat tutustumaan toisiinsa

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla VANHEMPAINKYSELY 2015 Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla Taustakysymyksiä Lapseni on: tyttö poika Lisää seuraaville riveille koulun antama käyttäjänimi ja salasana: Käyttäjänimi:

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät 2012 Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Kyselyn täyttäneiden määrä Vastanneita jä Poikia Muonio 24 12 12

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

KOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.

KOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu. KOHTAA Nämä omenat kannustavat kunnioittavaan kohtaamiseen sekä ottamaan muiden mieli piteet ja tunteet huomioon. Omalla käytöksellä on suuri merkitys sille, millaista vuorovaikutus muiden kanssa on. Sano

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely Ryhmän ehdot: : Ehdot: Vastausvaihtoehdot: (Kysymys: Missä aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmässä lapsenne on mukana) : Ehdot: Vastausvaihtoehdot: (Kysymys: Missä aamu-

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

ILOA JA LIIKETTÄ! SUPERISTI HAUSKAA! LIIKUNTAPASSI. Oma nimi. Suomen Olympiakomitea

ILOA JA LIIKETTÄ! SUPERISTI HAUSKAA! LIIKUNTAPASSI. Oma nimi. Suomen Olympiakomitea ILOA JA LIIKETTÄ! SUPERISTI HAUSKAA! LIIKUNTAPASSI Oma nimi KIVA KUN TULIT! Olemme Jimi ja Juulia ja meillä on oma liikuntakerho. Keräämme joukkoomme kavereita ympäri Suomen - superia, että sinäkin olet

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat

Lisätiedot

Erilaisia osallisuusmenetelmiä

Erilaisia osallisuusmenetelmiä Erilaisia osallisuusmenetelmiä Rauna Nerelli, Suomen Lasten Parlamentti Tässä on muutamia menetelmiä, joita voi käyttää lasten kanssa ryhmässä toimittaessa, kun halutaan vahvistaa lasten osallisuutta ja

Lisätiedot

Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kouluviihtyvyys Hyvä Kauhajoen Yhteiskoulun oppilas! Olet mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään Kauhajoen kaupungin oppilaiden kouluviihtyvyyttä sekä sitoutumista koulutyöhön. Tutkimuksen avulla on mahdollisuus

Lisätiedot

(12) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2014 ja 2012 KOULUN OLOSUHTEET 1

(12) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2014 ja 2012 KOULUN OLOSUHTEET 1 13.6.2014 1 (12) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2014 ja 2012 KOULUN OLOSUHTEET 1-40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat riittävän

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän

Lisätiedot

Keskiviikko

Keskiviikko Maanantai 11.6.2018 Piristyspartion toinen viikko lähti käyntiin matkaamalla Rantakylään vanhusten taloille. Kävimme pyytämässä asiakkaita mukaan aamupäivän ohjelmaamme ja saimme kasaan mukavan kokoisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Merituulen koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi kevät 2018

Merituulen koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi kevät 2018 Merituulen koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi kevät 208 Merituulen koulun aamu- ja iltapäivätoiminnassa toteutettiin oma laadunarviointikysely toimintaan osallistuneille lapsille toukokuussa

Lisätiedot

Hoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016

Hoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016 Hoidollisen tuen työnkuva koulussa Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016 Hoidollinen työ Tukea oppilasta/opettajaa/ohjaajaa koulunkäynnin kannalta haastavissa ja aggressiivisissa tilanteissa Ennakointi:

Lisätiedot

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin

Lisätiedot

Sammontalo. Koululaiset

Sammontalo. Koululaiset Sammontalo Koululaiset Eri-ikäisten tilat Tiivistelmä Koululaisten toiveet tiivistyvät keskeisesti heidän itsensä tuottamaan videoon, jonka voi nähdä alapuolelta löytyvästä linkistä. Tarinan kertoo Jorma,

Lisätiedot

Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus Tampere Helsinki Oulu

Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus Tampere Helsinki Oulu Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 12.3. Tampere 20.3. Helsinki 21.3. Oulu Koulutuksen ohjelma klo 10.00 Koulutuksen aloitus, päivän ohjelma Teen itse- tuokio klo 12.00 Lounas klo 13.00 klo 15.30

Lisätiedot

VAIHTOEHTO. -välitunti. kouluun päiväkotiin kotiin X X X. NEPSY-hanke. Kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana

VAIHTOEHTO. -välitunti. kouluun päiväkotiin kotiin X X X. NEPSY-hanke. Kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana VAIHTOEHTO -välitunti X X X kouluun päiväkotiin kotiin NEPSY-hanke NEPTUNUS Kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana 11 1 10 12 2 9 3 8 7 6 4 5 Monien lasten ja nuorten

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU

KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU KÄYTÖSAAPINEN ATALAN KOULU Tämä on Atalan koulun käytösaapinen. Hyvä käytös antaa sinusta myönteisen kuvan ja tuottaa hyvän mielen muille ihmisille. Auttamalla toisia ja olemalla kohtelias sekä noudattamalla

Lisätiedot

Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja

Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 2018 Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 161 ruotsinkielistä (peruskouluikäisiä n 900) 21%

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot