OIKEUS HYVÄÄN OPPIMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUS HYVÄÄN OPPIMISEEN"

Transkriptio

1 Mari Ilmonen OIKEUS HYVÄÄN OPPIMISEEN Opetuksen järjestäminen Lastensuojelulaitos Vaarinsaaressa Opinnäytetyö Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Marraskuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Mari Ilmonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, sosiaalipedagoginen nuorisotyö Nimeke Oikeus hyvään oppimiseen - Opetuksen järjestäminen lastensuojelulaitos Vaarinsaaressa. Tiivistelmä Lastensuojelulaitos Vaarinsaari perustettiin kesällä Talven 2005 aikana huomattiin, että tarvittaisiin lisää tietoa huostaanotettujen lasten opetuksen järjestämisestä, erityisopetuksesta ja oppimisvaikeuksista. Opinnäytteeni tarkoituksena oli kerätä Vaarinsaaren tarvitsemat tiedot yhteen. Selvitin miten perusopetus pitäisi järjestää lain mukaan, miten erityisopetus pitäisi järjestää ja miten HOJKS -prosessi etenee. Tein lisäksi tietopaketin oppimisvaikeuksista, joita Vaarinsaaressa on kohdattu. Opinnäytettä tehdessä tuli esille, että huostaanotettujen lasten opetuksen järjestämisessä on systemaattisia puutteita koko Suomessa. Teoria eli lait ja käytäntö eli opetuksen järjestäminen eivät useinkaan kohtaa. Vaarinsaaressa on opetus järjestetty kuluvan lukuvuoden aikana perusopetuslain mukaisesti, hyvässä yhteistyössä kunnan koulutoimen kanssa. Asiasanat (avainsanat) Perusopetus, perusopetuslaki, lastensuojelulaki, erityisopetus, oppimisvaikeudet, erilaiset oppijat. Sivumäärä Kieli URN 47 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Kati Vapalahti Opinnäytetyön toimeksiantaja Lastensuojelulaitos Vaarinsaari

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Mari Ilmonen Degree programme and option Civic Activities and Youth Work, Social pedagogical Youth Work Name of the bachelor's thesis Right to good learning - Organizing teaching in Vaarinsaari Abstract Vaarinsaari was established summer During winter 2005 they noticed that they will need more information about organizing education to children who are in custody, information about specialeducation and dysfunctional children. Function of my report was to collect all laws and facts which effects education and teaching. I also collect information about teaching dysfunctional children. I find out that there are a lot of problems organizing teaching to children who are in custody. Theory; laws and practise; organizing teaching are not the same. In Vaarinsaari teaching is organized well cooperating with the town Padasjoki. Subject headings, (keywords) Education, Laws about education and child care, special-education, dysfunctional children, special learner Pages Language URN 47 Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Kati Vapalahti Bachelor s thesis assigned by Vaarinsaari

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO LASTENSUOJELULAITOS VAARINSAARI KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETTUJEN LASTEN OPETUS Perusopetuksen järjestämisessä ilmenneet puutteet TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN - OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Erityisopetuksen järjestäminen Erityisopetukseen siirtäminen Opetussuunnitelman ja HOJKSin laatiminen Opetuksen järjestäminen Vaarinsaareen sijoitetuille Vaihtoehtoiset opetusmenetelmät Ohjaava opetus Oma ura -projektit Työkoulut OPINNÄYTE PROSESSI VAARINSAARELLE TEHDYT TUOTOKSET Miten tukea erityislasta? Tietopaketti erityislasten oppimisesta AD/HD Attention deficit hyperactivity disorder Dysfasia Lukemisen- ja kirjoittamisen vaikeudet Käytöshäiriöt Mielialahäiriöt ja itsetuhoisuus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 36 7 PROSESSIN TARKASTELUA JA POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET 1 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

5 1 JOHDANTO 1 Suomen koululaitosta pidetään koulutuksellisesti tasa-arvoisena. Oletetaan, että Suomessa kaikilla lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet suorittaa peruskoulun oppimäärä omien kykyjensä mukaisesti. OECD:n koulutusjärjestelmien vertailu antaa Suomen koululaitoksesta erittäin tehokkaan kuvan. Perusasteen suorittavat lähes kaikki oppilaat. (Opetusministeriö 2006.) Ajattelemme, että kaikille on annettu samat koulutusmahdollisuudet. Kuitenkin Suomessa on ryhmä lapsia, joilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia peruskoulun suorittamiseen. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksen järjestäminen on herättänyt viime aikoina keskustelua lastensuojelun kentällä. Opetuksen järjestämisessä on ilmennyt vakavia puutteita. Lain mukainen opetuksen järjestäminen ei toteudu: lapset eivät saa opetusta omien edellytystensä mukaisesti. Teorian ja käytännön välinen kuilu vaikeuttaa yhä useamman sijoitetun lapsen ja nuoren koulutietä. Kunnat eivät järjestä opetusta niin kuin perusopetuslakiin on kirjattu. (Ojala 2006, 18.) Opetuksen järjestämisessä ilmenneet ongelmat ovat olleet viimeaikoina esillä mediassa. Ongelmat ovat lisääntyneet samaa vauhtia kuin lastensuojelun tarve on lisääntynyt. Huostaanotot ovat kasvaneet tasaisesti 2000-luvulla. Perhekodit ja laitokset ovat lääninhallitusten selvitysten mukaan epätietoisia siitä, miten vastuu ja kustannukset opetuksen järjestämisestä pitäisi jakaa (Opetusministeriö 2005). Lastenkoti Vaarinsaari pyysi minua selvittämään, millainen vastuu lastenkodilla on heillä olevien lasten opetuksen järjestämisestä ja miten opetus pitäisi lain mukaan järjestää. Opinnäytteeni tarkoitus on kerätä yksiin kansiin ne tiedot, joita Vaarinsaaren henkilökunta tarvitsee puolustaakseen heille sijoitettujen lasten oikeuksia perusopetukseen. Opinnäytteen tehtävänä on olla Vaarinsaaren henkilökunnan apuna opetusta koskevissa asioissa. He halusivat opetusta koskevat lait ja säädökset, jotka määrittävät perusopetuksen järjestämistä yleisesti ja kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille, yhteen pakettiin helpottamaan heidän työtään lasten oikeuksien edunvalvojina, kun neuvotellaan kunnan koulutoimen kanssa opetuksen järjestämisestä ja toteuttamisesta.

6 2 Olen tehnyt työn yhteisöpedagogin näkökulmasta, en erityisopetuksen asiantuntijana. En pureudu erityisopetuksen muotoihin enkä analysoi sen erilaisia toteutusmahdollisuuksia Padasjoella. Se on erityisopettajan tehtävä. Olen pyrkinyt ottamaan Vaarinsaaren ohjaajan roolin ja löytämään sellaista tietoa, jota voisin käyttää hyväkseni tukiessani Vaarinsaaren lasten oppimista. Pyrin selkeään ja yksinkertaiseen esitystapaan, jotta faktat olisivat myös asiaan perehtymättömien ymmärrettävissä. Opinnäytettäni voivat käyttää avuksi myös muiden laitosten ohjaajat, jotka haluavat tietoa niistä laeista ja käytännöistä, jotka ohjaavat perusopetuksen järjestämistä huostaanotetuille lapsille. Yhteisöpedagogien koulutuksessa ei lastensuojelua ole käsitelty kovinkaan laajasti. Tämä opinnäyte antaa heille uutta tietoa ajankohtaisesta ja keskustelua herättäneestä asiasta. Opinnäytteeni koostuu teoreettisesta viitekehyksestä, johon olen koonnut sen lainsäädännön, joka ohjaa huostaanotettujen lasten opetuksen järjestämistä. Oma tuotokseni koostuu Vaarinsaaren henkilökunnalle tehdystä tietopaketista ja henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta (HOJKS), sen laadinta- ja seurantaprosessista Padasjoella. 2 LASTENSUOJELULAITOS VAARINSAARI Vaarinsaari on 8-paikkainen lastenkoti, jonka toiminta käynnistyi kesällä Vaarinsaari sijaitsee Padasjoella, Etelä-Suomen läänin pohjoisosassa. Lastenkoti tarjoaa kasvuympäristön kouluikäisille lapsille. Henkilökunta koostuu sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä nuorisoalan ammattilaisista. Vaarinsaaressa painotetaan kodinomaisuutta, mutta myös toiminnallisuutta; harrastuksia, retkiä ja yhdessä tekemistä. Toiminnan periaatteena on elää turvallista arkea lasten kanssa. Yhdessä ruokaillaan, pestään pyykkiä ja harrastetaan; annetaan lapsille mahdollisuus tavalliseen elämään. (Heiskanen 2006.) Lasten sijoitusten taustat ovat moninaiset, mistä johtuen myös sijoitusten pituus vaihtelee suuresti. Tämä tuo haasteita niin lastenkodissa tapahtuvalle kasvatukselle kuin opetuksen järjestämisellekin. Suunnitelmissa on otettava huomioon sekä lapsen tausta

7 ja eletty elämä tapahtumineen, kuin myös tulevaisuus ja mahdollinen kotiuttaminen. (Heiskanen 2006.) 3 Jokaisella lapsella on Vaarinsaaressa omahoitaja, joka perehtyy lapsen taustoihin jo ennakkoon. Suhde omahoitajan ja sijoitetun lapsen välillä on yleensä läheisempi kuin lapsen suhde muihin työntekijöihin. Omahoitajalla on lapsesta eniten tietoa; hän tutustuu lapseen, tämän vanhempiin ja sijoituksen taustalla olleisiin asioihin sekä tekee yhteistyötä sijoitetun lapsen, tämän perheen, sosiaalityöntekijän, lääkärin, opettajien ja muiden tahojen kanssa. (Tevajärvi 2006.) Vaarinsaaressa toimii omahoitajien lisäksi kouluohjaaja, jonka vastuulla ovat opetusja koulunkäyntiasiat. Hän on perehtynyt opetukseen liittyviin lakeihin, opetussuunnitelmiin ja erityisopetukseen. Kouluohjaaja toimii vastuunkantajana lasten kouluasioissa; on tietoinen lasten tarpeista ja oikeuksista, pitää yhteyttä opettajiin ja koulutoimeen. Kouluohjaaja on mukana opetussuunnitelman tekemisessä ja muissa opetusta koskevissa neuvotteluissa. Vanhemmat, sosiaalityöntekijä ja koulu tietävät kenen puoleen kääntyä ja tiedonkulku toimii, kun sitä koordinoi yksi henkilö. Kouluohjaaja on linkki koulun ja lastenkodin välillä. (Heiskanen 2006.) Kouluohjaaja on toiminut Vaarinsaaressa kesästä 2006 lähtien. Edellisenä talvena ei kouluohjaajaa vielä ollut, vaan ohjaajat hoitivat kouluasioita muiden töiden lomassa. Silloin oli herännyt ajatus tähän opinnäytteeseen keräämieni tietojen kokoamisesta ja minä sain sen tehtäväkseni, koska ohjaajilla ei olisi ollut siihen aikaa. Kouluohjaaja on myös kesän ja syksyn aikana perehtynyt opetusasioihin ja ohjannut opinnäytetyötäni. Hän on esittänyt kysymyksiä, joihin olen etsinyt vastauksia. Vastaukset Vaarinsaari saa tässä opinnäytetyössä. 3 KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETTUJEN LASTEN OPETUS Huostaanotot ja sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat lisääntyneet tasaisesti luvulla. Suomessa oli vuonna 2004 lastensuojelun avohuollon piirissä lähes lasta ja nuorta. Huostaanotettuja lapsia ja nuoria on Stakesin tilastotietojen mukaan

8 noin Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna miltei lasta ja nuorta; noin yksi prosentti kaikista alle 18 -vuotiaista lapsista. (Stakes 2005.) 4 Sijoitetuilla lapsilla tarkoitetaan sosiaalilautakunnan päätöksellä kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria. Lapsen sijaishuolto merkitsee lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijoitus voidaan tehdä joko avohuollon tukitoimena, huostaanotettuna tai jälkihuoltona. (Lastensuojelulaki 683/1983) Sijoitetuista lapsista ja nuorista 38 % oli perhehoidossa ja 62 % laitos- ja muussa huollossa. (Stakes 2005.) Laitoshuolto tarkoittaa lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä lastenkodissa, nuorisokodissa, koulukodissa tai muussa näihin rinnastettavassa lastensuojelulaitoksessa. (Stakes 2005.) Koulukodissa on nimenomaisesti koulu ja koti yhdessä, samassa yksikössä. Lastenkodissa asuvat lapset käyvät koulua laitoksen ulkopuolella, ala- tai yläkoulussa. 3.1 Perusopetuksen järjestämisessä ilmenneet puutteet Opetusministeriö teki vuonna 2004 selvityksen sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisestä. Opetusministeriö pyysi lääninhallituksia selvittämään, lääniin kuuluvien kuntien sekä niissä sijaitsevien lastensuojelulaitosten ja perhekoteihin sijoitettujen lasten opetuksen järjestämistä. Lääninhallitusten kyselyyn vastasi 346 kuntaa sekä 456 laitosta ja perhekotia. Kyselyn tulosten voidaan näin ollen katsoa olevan varsin kattavat. Selvityksestä ilmeni, että perhekoteihin ja laitoksiin oli sijoitettuna yli 2000 lasta ja nuorta, joista noin 1600 oli oppivelvollisuusikäisiä. Kotiopetuksessa heistä oli noin 17 %. Valtaosa sijoitetuista lapsista saa selvityksen mukaan siis opetusta peruskoulussa. Huostaanotettujen lasten opetuksen järjestämisessä oli selvityksen mukaan maakunnallisia eroja. Etelä-Suomen läänin alueella noin 13 %:lle huostaanotetuista lapsista, oli osoitettu opetuksen järjestämispaikaksi jokin muu kuin kunnan peruskoulu. Opetusta annetaan siis suurimmalle osalle peruskoulussa yhtäläisesti muiden lasten kanssa. Kunta, jossa lapsen sijaishuolto on järjestetty, saattaa kieltäytyä kuntaan sijoitetun lapsen opetuksen järjestämisestä. Kunnat kieltäytyvät opetuksen järjestämisestä esimerkiksi vetoamalla taloudellisiin seikkoihin tai kunnilla ei ole valmiuksia kohdata sijoi-

9 5 tettuja lapsia ja nuoria. Sijoitetut lapset ja nuoret ovat usein moniongelmaisia ja kärsivät sosiaalisista ja psyykkisistä vaikeuksista, jotka vaativat erityisopetusta. Erityisopetuksessa on usein liian vähän paikkoja ja sille on liian vähän resursseja, minkä johdosta tarvittavaa tukea ei ole saatavilla. Koska sijoitetun lapsen kotikuntana säilyy sijoittava kunta, ei sijoituspaikkakunta ole velvollinen myöntämään kaikkia lapsen tarvitsemia palveluita. Esimerkiksi lastenkotinuoria ei aina oteta kouluun vetoamalla käytöshäiriöihin tai sopeutumattomuuteen. (Opetusministeriö 2005.) Etelä-Suomen lääninhallituksen lausunnon mukaan opettajat väsyvät toistuviin ongelmiin lasten kanssa sillä seurauksella, että oppilas määrätään sairaslomalle tai todetaan, ettei hän ole koulukuntoinen. Näissä tapauksissa opetus toteutetaan yleensä kotiopetuksena laitoksessa. Pääsääntöisesti opetustoimesta on kuitenkin näissä tapauksissa luvattu opetusmateriaali. (Opetusministeriö 2005.) Vuosittain ilmenee tapauksia, joissa sijaishuoltoyksikön sijaintikunta on kieltäytynyt huolehtimasta huostaanotetun ja kunnan alueelle sijoitetun lapsen opetuksen järjestämisestä. Sisäasiainministeriön työryhmä on antanut lausunnon, jossa se ehdottaa, että laitoksessa tai perhehoidossa olevalla henkilöllä olisi oikeus vaihtaa kotikuntaansa. Lastensuojelun osalta ehdotus koskee sijoitettuja lapsia ja nuoria. Kotikunnan vaihtaminen edellyttäisi, että henkilö olisi jo huollossa palvelujen sijaintikunnassa ja että huolto tai hoito kestäisi yli vuoden. Sijoitukset saattavat olla lyhytaikaisempia tai niiden pituudesta ei ole tarkkaa tietoa. Muutto-oikeus edellyttäisi kuntien välisten kustannusten jakoratkaisua. Vanha kotikunta maksaisi kotikunnan vaihtumisesta huolimatta hoidon sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja uusi kotikunta päättäisi palvelujen järjestämisestä. (Lastensuojelun Keskusliitto 2005.) Lastensuojelun Keskusliiton mukaan kotikuntalakia olisi vielä työstettävä niin, että tarkasteluun otettaisiin mukaan koulu, onhan se lapsen kehityksen kannalta keskeinen elementti. Olisi lapsen edun mukaista, että pidemmissä sijoituksissa lapsella olisi mahdollisuus vaihtaa kotikuntaa ja saavuttaa näin ollen kaikki tarjolla olevat palvelut, myös koulutuspalvelut, tasavertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Muutosta kotikuntalakiin ei ole vielä tehty. (Opetusministeriö 2005.) Perusopetuslain (628/1998) mukaan oikeus perusopetukseen on yhdenvertainen kaikille lapsille. Kouluopetuksen ulkopuolelle jääminen syistä, joille ei ole kunnon perusteita on Opetusministeriön mielestä toimenpiteitä vaativa epäkohta. Opetusta ei voida

10 6 jättää laitoksen tai perhekodin harteille. Laitosten ohjaajat ovat kasvatuksen ammattilaisia, mutta tarvittavia valmiuksia perusopetuksen antamiseen on harvalla ohjaajalla. Eritasoiset opetusjärjestelyt ajavat lapset eriarvoiseen asemaan, eikä yhdenvertaisuuden ajatus toteudu. Etelä-Suomen lääninhallituksen selvityksen mukaan laitosten vastauksissa ilmeni, ettei kotiopetuksessa opetushenkilöstö täyttänyt kelpoisuusvaatimuksia eikä tuntijakoasetuksen mukaisia viikkotuntimääriä aina noudatettu. (Opetusministeriö 2005.) Vaarinsaaressakin on huomattu, että opetuksen järjestäminen laitoksessa asuvalle lapselle voi olla käytännössä hankalaa, koska lasta tai nuorta ei voida laittaa suoraan jollekin tietylle vuosiluokalle. Sijoitetuilla lapsilla on voinut olla aiemmin vaikeuksia koulussa; häiriköintiä, pinnausta, oppimisvaikeuksia. Tiedot ja taidot eivät välttämättä ole samalla tasolla ikätovereiden kanssa. Takana voi olla myös pitkiä sairaalajaksoja, joiden aikana opetusta ei ole annettu. Käytöshäiriöt ja sosiaaliset ongelmat vaikeuttavat lasten koulun sijoittumista. (Heiskanen 2006.) Ennen lapsen ja nuoren kouluun paluuta on siis otettava selvää millaiset tiedot hänellä on, jotta hänet voitaisiin sijoittaa oikealle luokalle tai tehdä henkilökohtainen opetussuunnitelma. Tämä vaatii resursseja, joita talousvaikeuksista kärsivät koulutoimet eivät haluaisi kuluttaa. (Opetusministeriö 2005.) Tiedonkulussa kuntien koulutoimen ja sosiaalitoimen välissä oli Opetusministeriön selvityksen (2005) mukaan puutteita, samoin yhteistyön tekemisessä. Epätietoisuus sijoitetuista lapsista, opetuksen järjestämisestä ja kustannusten jakamisesta aiheuttaa epäselvyyttä siitä, kenelle vastuu toiseen kuntaan sijoitetun lapsen opetuksesta kuuluu? (Opetusministeriö 2005.) Tätä on pohdittu myös Vaarinsaaressa. Millainen vastuu on lastenkodilla, millainen sijoittavalla kunnalla ja millainen sijoituskunnalla ja sen koulutoimella? Perusopetuslaki (628/1998) sanoo, että kunnan on järjestettävä opetus alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille. Pienille kunnille voi olla kohtuuton rasite kustantaa kuntaan sijoitettujen erityisopetusta. Kustannusvastuuta sijoittavan ja sijoituskunnan välillä tulisikin jakaa. Etelä-Suomen läänin alueella useissa tapauksissa laitokset perivät opetuksen kustannukset sijoittavalta kunnalta hoitokuluina, koska vain osassa ta-

11 7 pauksista sijaintikunta maksoi kaiken annetun opetuksen. Koska epäselvyyttä kustannuskysymyksistä on, katsoi lääninhallitus, että kustannusvastuun jakamiseksi olisi luotava valtakunnallinen malli. Valtakunnallisen mallin luominen on tällä hetkellä vireillä. Siihen kirjattaisiin kaikki ne asiat, joista tulee sopia sijoitettaessa oppivelvollisuusikäistä lasta. Mallisopimuksesta kävisi ilmi se, kuka on vastuussa mistäkin opetuksen järjestämiseen liittyvästä kustannuksesta. Lainsäädäntö on puutteellista ja mallisopimuksen olemassa oleminen parantaisi perusopetuksen lainmukaista toteuttamista tämän erityisryhmän osalta. ( Opetusministeriö 2005.) Kuntien ja laitosten kesken on erilaisia käytäntöjä palveluiden tuottamisessa ja kustannusten jakamisessa. Ongelmilta voitaisiin välttyä, jos kunnat keskenään sekä laitokset ja kunnat sopivat, kuinka kustannukset jaetaan ja miten opetus järjestetään. Sijoittajakunnan sosiaalitoimen, laitoksen henkilökunnan ja sijoituskunnan koulutoimen tulisi tehdä alusta alkaen tiivistä yhteistyötä, jotta lainmukainen opetus järjestyisi myös sijoitetuille lapsille. (Opetusministeriö 2005.) Lastenkoti Vaarinsaareen sijoitetuista osa saa opetusta kotona ja osa käy koulua normaalisti ala- tai yläkoulussa. Lastenkodin lasten tilanne on hyvä, sillä yhteistyö koulun ja lastenkodin välillä on toiminut ja lapsille on tehty henkilökohtaiset opetussuunnitelmat. Koska valtakunnallista mallia opetuksen järjestämisestä laitoksiin sijoitetuille ei ole vielä luotu, tuli tämän työn tekeminen tarpeelliseksi, jotta tiedettäisiin lasten oikeudet ja kuntien velvollisuudet. 4 TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN - OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Suomessa jokaisella lapsella on oppivelvollisuus, velvollisuus suorittaa peruskoulun oppimäärä. Perusopetuslakiin on oppivelvollisuudesta kirjoitettu näin: Suomessa asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. (Perusopetuslaki 628/1998.)

12 8 Perusopetuslain on tarkoitus turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Pykälässä 3 määrätään, että opetus on järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä (PoL 628/1998). Perusopetuslain mukaan kunnat ovat velvollisia järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta (PoL 628/1998). Jokainen kunta on lain mukaan vastuussa siitä, että sen järjestämät tai hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti. Opetussuunnitelman mukaisesti opetuksen yleiset tavoitteet ja sisällöt määritellään opetussuunnitelmassa oppiaineittain, aineryhmittäin ja toimintaalueittain. Opetus on järjestettävä joustavasti niin, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus suorittaa oppivelvollisuutensa omien edellytystensä mukaisesti. (Halinen & Virtanen 2004.) Oppilaan koulupaikan määräytymisestä on Perusopetuslaissa (6 ) seuraavaa; kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa Perusopetuslain 4 :n 1 ja 2 momentin mukaisesti opetusta annetaan. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. (PoL 628/1998.) Opetus voidaan näin ollen järjestää esimerkiksi lastensuojelulaitoksessa. Erityisopetuksen järjestämisestä on laissa (PoL 628/1998, 17 ) määrätty seuraavaa: Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Oppilaalle tulee lain mukaan laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Oppilaan opetus voidaan järjestää muullakin tavoin kuin Perusopetuslaissa on säädetty. Tällöin oppilaalla katsotaan joko olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot tai sitten perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta. (PoL 628/1998)

13 4.1 Erityisopetuksen järjestäminen 9 Erityispedagogiikan tavoitteena on tukea pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia oppilaita; löytää erityistä tukea tarvitseville soveltuvia teoreettisia lähestymistapoja, toimintamalleja ja käytäntöjä. (Ahvenainen ym. 2001, 18-19, Hautamäki ym. 1993, 13). Erityiskasvatusta ei olisi, jos yleinen opetus kykenisi huomioimaan kaikkien oppilaiden erityistarpeet. Vaikka opetuksen yksilöintiin on pyritty, tarvitaan yleisopetusta tehokkaampaa kasvatuksen eriyttämistä, erityisopetusta. (Ahvenainen ym. 2001, 19.) Erityisoppilaalla voi olla oppimisvaikeuksia tai jokin käyttäytymishäiriö, joka vaikeuttaa hänen koulunkäyntiään normaalissa luokassa (Hautamäki ym. 1993, 18-19). Saadessaan erityisoppilaan statuksen, lapsella tai nuorella on oikeus saada erityisopetusta omien tarpeidensa mukaisesti. Erityisopetus voidaan järjestää muun opetuksen yhteydessä tai muutoin erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa tai ryhmässä (PoL 628/1998). Ennen päätöstä, jolla oppilas siirretään erityisopetukseen, tulee keskustella oppilaan huoltajan kanssa sekä hankkia, jos mahdollista, oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus tai selvitys. Perusopetuslain mukaan erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämiä tukipalveluita. Paikallisissa opetussuunnitelmissa voidaan kunta- tai koulukohtaisesti määritellä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestäminen, tarvittavien tukipalveluiden järjestäminen ja tarvittava yhteistyö. (Halinen & Virtanen 2004.) Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen tavoitteena on oppilaan auttaminen ja tukeminen niin, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus. Erityisopetuksen lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja yksilölliset oppimisja kehitystarpeet. (Halinen & Virtanen 2004.) Erityisopetuksessa olevan oppilaan opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä (Perusopetuslaki 628/1998).

14 10 Jokaiselle erityisopetukseen siirretylle oppilaalle tulee lain mukaan laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma tukee pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Sen laatimiseen osallistuu moniammatillisessa yhteistyössä opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita ja mahdollisesti myös oppilaan vanhemmat. Suunnitelman toteutusta tulee arvioida säännöllisesti. (Halinen & Virtanen 2004.) Saloviita kirjoittaa kirjassaan Kaikille avoimeen kouluun Meillä on yleisesti ajateltu, että oppimisvaikeudet, käyttäytymisongelmat ja vammaisuus estävät lasta osallistumasta menestyksellisesti opetukseen tavallisella luokalla. Saloviidan mukaan näin ei kuitenkaan ole, vaan kokemukset osoittavat, että kaikki lapset voivat oppia yhdessä, samalla luokalla. Saloviidan ajatus siitä, että erityisopetus ei ole paikka, vaan tukitoimi sopii tämänkin opinnäytetyön taustalle. Kaikkia lapsia voidaan opettaa tavallisella luokalla räätälöimällä heille yksilölliset tukitoimet. (Saloviita 1999, ) Näin toimitaan Vaarinsaaren lasten kanssa. Yhteistyössä lastenkodin henkilökunnan ja opettajien kanssa tarkastellaan kunkin lapsen tilannetta tarkasti, vaikka lasta ei siirrettäisikään erityisopetuksen piiriin. Tavoitteena on aina integraatio normaaliin koululuokkaan. Tukitoimista huolimatta se ei ole kaikkien kohdalla mahdollista, ja joudutaan tekemään kompromisseja opetuksen järjestämisessä. Länsimaisen integraatioideologian mukaan tavoiteltavin integraation muoto kouluaikana on sosiaalinen integraatio; luonnolliset, myönteiset kontaktit erilaisen ihmisten välillä. Ihmiset hyväksyvät toisensa ja tuntevat itsensä hyväksytyiksi. (Hautamäki ym. 1993, ) Kaikki lapset tarvitsevat ikätovereidensa seuraa ja sosiaalisia suhteita. Kun lapsi integroidaan tavalliselle koululuokalle, annetaan hänelle myös mahdollisuus ystävyyssuhteiden luontiin. Osallistuminen koululuokan ja koulun tapahtumiin, retkiin ja arkeen antaa mahdollisuuden kokea elämyksiä ja myönteisiä kokemuksia. (Saloviita 1999, 9.) Jos ajattelemme, että hyvät ihmissuhteet ja osallistuminen yhteisön elämään ovat elämänlaadun elementtejä, poikkeavien oppilaiden sosiaalinen integraatio korostuu kouluaikaisen elämänlaadun osana (Hautamäki ym. 1993, 142). Perinteisesti erityispedagogiikassa on lähdetty siitä, että erityislasta opetetaan erityisluokalla. Pienemmät opetusryhmät ovatkin järkevä ratkaisu, jos oppilaalla on vaikeita oppimisvaikeuksia. Ketään ei kuitenkaan saisi sulkea kokonaan yhteisen koulunkäyn-

15 11 nin ulkopuolelle, jollei se ole aivan välttämätöntä, kuten lääninhallitusten selvityksen mukaan on tehty. Opetushenkilöstön ei pitäisi nähdä erityislapsia taakkana, vaan lapsina, joilla on yksilöllisiä tarpeita. (Saloviita 1999, ) Osa laitoksiin, kuten Vaarinsaareen sijoitetuista, voi olla muuten niin sairaita, ettei integraatio ole mahdollista. Erilaisia työkaluja ja esimerkkejä kokeiluista oppimisvaikeuksien lieventämiseksi on tarjolla niin kirjoissa kuin internetissäkin kaikille kasvattajille, vanhemmille, opettajille ja muille lasten kanssa työskenteleville; tiedon puutteen ei pitäisi olla esteenä lasten koulun käynnille ja tukemiselle Erityisopetukseen siirtäminen Oppilas siirretään erityisopetukseen, jos oppilaalla ei vammaisuuden, sairauden tai tunne-elämän häiriön taikka muun niihin verrattavan syyn vuoksi voi antaa opetusta muuten. Erityisopetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä tai erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Oppilaalle on Perusopetuslain (17 2 mom.) mukaan laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. (PoL 628/1998, Opetushallitus 2003, ) Perusopetuslain (17 3 mom.) mukaan oppilaan huoltajan kanssa tulee neuvotella ennen päätöstä, jolla oppilas siirretään erityisopetukseen. Huoltajille tulee perustella, miksi erityisopetukseen siirtäminen on tarpeellista ja miten se tukee lapsen oppimista. Huoltajaa tulee kuulla myös tehtäessä HOJKS päätöstä. Huostaanotetun lapsen kohdalla sovelletaan Lastensuojelulakia (683/1983). Lastensuojelulain 19 määrätty: Kun lapsi on otettu sosiaalilautakunnan huostaan, lautakunnalla on huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä olinpaikasta. Sosiaalilautakunnan tulee pyrkiä yhteistyöhön lapsen vanhempien ja muiden huoltajien kanssa. Kun kysymys on erityisopetukseen siirtämisestä, päätöksen tekee lautakunta. Kunnalla on myös oikeus hakea muutosta asiaa koskevaan päätökseen. Asiasta tulisi kuitenkin keskustella lapsen vanhempien kanssa. Julkisuuslain (621/1999) mukaan on salassa pidettävä tieto siitä, että oppilas on siirretty erityisopetukseen ja muut HOJKSissa olevat tiedot koskien esimerkiksi oppilaan

16 12 terveydentilaa. Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen (Kuntalaki 365/1995). Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksiin on aina liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi Opetussuunnitelman ja HOJKSin laatiminen Opetussuunnitelma tehdään alue-, kunta- ja/tai koulukohtaisena. Opetussuunnitelmaan määritellään erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestäminen, tukipalvelut sekä opetuksen ja tuen järjestämisessä tarvittavat yhteistyötahot. (Opetushallitus 2003, ) Opetussuunnitelmassa on yleensä erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetuksen järjestämisestä mainittu seuraavat asiat: opetuksen järjestämisen lähtökohdat ja periaatteet, yleisopetukseen integroitujen oppilaiden opetuksen järjestäminen ja tukitoimet sekä luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestäminen ja tukitoimet. Opetussuunnitelmassa on määrätty HOJKSin laatimisesta, määritelty oppimäärien yksilöllistäminen ja opetusjärjestelyt. Opetussuunnitelmassa on mainittava oppilaan arvioinnista. Opetussuunnitelmaan kirjataan myös yhteistyötavat opettajien, kotien, oppilashuollon ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kesken. On tärkeää, että opetussuunnitelmassa kiinnitetään huomiota siihen, että koulun ja kodin sekä muiden tahojen yhteistyö on tiivistä. Opetussuunnitelmassa kuvatuista asioista on annettava tieto huoltajille sekä tapaamisessa, että kirjallisesti. (Opetushallitus 2003, ) Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) tavoitteena on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelman kirjataan oppilaan kehitystä ja oppimista tukevat opetusjärjestelyt, toimintatavat ja tukipalvelut. Suunnitelma perustuu hyväksyttyyn opetussuunnitelman, ja oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on HOJKSissa asetettu. (Opetushallitus 2003, ) Suunnitelman laadintaan osallistuu moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajia, oppilashuollon asiantuntijoita ja mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Lastenkoti Vaarinsaareen sijoitettujen lasten HOJKSin laadinnassa on mukana opetta-

17 jia, erityisopettaja ja Vaarinsaaren kouluohjaaja, mahdollisesti myös toinen ohjaaja lastenkodista. (Heiskanen 2006.) 13 Jokaisen Vaarinsaareen sijoitetun yläkouluikäisen HOJKSin tavoitteena on, että nuori saa peruskoulun suoritettua ja samalla peruskoulun päättötodistuksen. Peruskoulun päättötodistus antaa mahdollisuudet jatkokoulutukseen ja kiinnittymiseen yhteiskuntaan. (Opetushallitus 2003, ) HOJKSista tulisi ilmetä tiedot, jotka ovat tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi. HOJKSin tulisi sisältää kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä niiden edellyttämistä opetusympäristöjen kehittämisestä. HOJKSiin tulee merkitä pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppimiselle ja opetukselle. HOJKSiin merkitään myös oppiaineiden viikkotuntimäärät, luettelo oppiaineista, joissa opiskelu poikkeaa muusta opetuksesta ja niiden oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä. Oppilaan edistymisen ja seurannan periaatteet on kirjattava samoin kuin oppilaan tukipalveluiden toteutumisen seuranta. HOJKSissa nimetään henkilöt, jotka osallistuvat opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen ja heidän vastuualueensa on nimettävä. (Opetushallitus 2003, ) Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista on seurattava ja arvioitava säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä luokasta ja koulusta toiseen sekä siirtyessä peruskoulusta toiselle asteelle. (Halinen & Virtanen 2004, Opetushallitus 2003, ) 4.2 Opetuksen järjestäminen Vaarinsaareen sijoitetuille Opetuksen järjestämisen lähtökohtana Vaarinsaareen sijoitetuille on Padasjoen kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma, mutta myös oppilaan henkilökohtaiset tarpeet ja kyvyt, jotka määrittävät opetuksen tavoitteet ja muodon. Suurin osa saa opetusta tavallisessa luokassa, ala- tai yläkoulussa, mutta osalla muut ongelmat ovat sellaisia, ettei koulunkäynti koululuokassa onnistu. (Heiskanen 2006.)

18 14 Ohessa olevasta kaavioon (kaavio 1.) olen koonnut tiedot Vaarinsaaren kouluohjaajan kanssa käymäni keskustelun pohjalta siitä, miten toimitaan uuden lapsen tullessa Vaarinsaareen. Ensimmäiseksi arvioidaan oppilaan taidot ja koulukykyisyys. Sen jälkeen alkaa hänen yksilöllinen koulutiensä tavallisessa koululuokassa tai erityisopetuksessa. Jos epäillään, ettei lapsi voi osallistua normaaliin opetukseen aloitetaan tarkemmat tutkimukset. Erityisopetukseen siirtämiseen tarvitaan lääkärin ja psykologin arvio oppilaasta. Niiden perusteella koulutoimen johtaja voi tehdä päätöksen erityisopetukseen siirtämisestä. Oppilas saa opetusta lastenkodilla, jos lääkäri katsoo, ettei oppilas ole kykenevä koulunkäyntiin. Tällöin oppilas on sairaslomalla peruskoulusta. On myös mahdollista, että kaavioon kuvaamani polut risteävät jossain vaiheessa. Oppilaan sairasloman loppuessa saattaa hän siirtyä kouluun. Tavalliseen opetukseen siirretyn katsotaankin tarvitsevan erityisopetusta. Erityisoppilas voi kehittyä niin, että hänet voidaan siirtää yleisen oppimäärän piiriin. Osalla sijoitetuista lapsista voi olla HOJKS -päätös valmiina edellisestä koulusta, jolloin arviointivaihe ohitetaan.

19 15 Kaavio 1. Lähtötilanne: Uusi lapsi tulee Vaarinsaareen Tavoite: Oppilas saa opetusta omien edellytystensä mukaisesti ja lopulta peruskoulun päättötodistuksen ARVIO OPPILAAN OPPIMISESTA LAPSI ALA- TAI YLÄKOULUUN LAPSI SIIRRETÄÄN ERITYISOPETUKSEEN LAPSEN OPETUS VAARINSAARESSA HOJKSIN LAATIMISPROSESSI KÄYNTIIN OPPIMISSUUNNTELMAN LAATIMINEN OPETUS TAVALLISELLA/ ERITYISLUOKALLA KOULUOHJAAJAN JA OPETTAJAN YHTEISTYÖ OPPILAAN OPPIMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI TENTIT OMAN LUOKAN TAHDISSA ETENEMINEN OMAAN TAHTIIN Opetuksen antaminen kotona on aina kompromissi tilanteessa, jossa oppilaan kohdalla muut asiat ovat tärkeämpiä ja vaativat enemmän huomiota kuin opetus. Opetusta kotona saavat oppilaat ovat sairaslomalla, jolloin opetus järjestetään Vaarinsaaressa. (Heiskanen 2006.) Kyseessä ei siis ole kotiopetus, vaan sairasloman aikainen opetuksen tukeminen lastenkodilla. Aivan kuten normaalistikin lapset saavat kotiläksyjä ollessaan kipeänä, saavat Vaarinsaaren lapset tehtäviä, jotka pitää suorittaa. Heidän sairaslomansa vain ovat usein paljon pidempiä kuin normaalit poissaolot koulusta. Yläkoulussa on koordinoiva opettaja, joka hoitaa koulun puolella oppilaan asioita. Palavereissa, joissa oppilaan tilannetta arvioidaan, ovat paikalla koulun rehtori, koor-

20 16 dinoiva opettaja ja Vaarinsaaren kouluohjaaja. Sairaslomalla olevien oppimistavoitteena voi olla eteneminen samassa tahdissa oman vuosiluokan kanssa tai esimerkiksi omien taitojen ylläpitäminen, oppilaan tilanteesta riippuen. (Heiskanen 2006.) Jos eteneminen oman vuosiluokan tahdissa on mahdollista, tapahtuu eri aineiden opiskelu intensiivisissä jaksoissa. Tavoitteena on tenttiä aineet samaan aikaan kuin muukin luokka. Opettaja antaa ohjeet opiskeluun kouluohjaajalle, joka ohjaa Vaarinsaaressa lapsen opiskelua. (Heiskanen 2006.) Jos oppilaan tilannetta arvioidessa ilmenee, ettei hänellä ole valmiuksia edetä samassa tahdissa kouluopetuksen kanssa, tehdään hänelle opetussuunnitelma, joka vastaa hänen tilannettaan. Tällöin tavoitteena voi olla esimerkiksi aiemmin opittujen taitojen ylläpitäminen ja kertaaminen. (Heiskanen 2006.) Sijoitetuilla lapsilla on useimmiten joitakin oppimista vaikeuttavia häiriöitä tai sairauksia. Keskittyminen on usein heikkoa, eikä motivaatiokaan ole kohdallaan. Ohjaajilta vaaditaan taitoa kannustaa ja tukea lasta oppimisprosessissa. (Heiskanen 2006.) 4.3 Vaihtoehtoiset opetusmenetelmät Perinteinen behavioristinen käsitys oppimisesta perustuu ajatukseen, että ihminen on opetettavissa ja opettaja on oikean tiedon jakaja. Tänä päivänä opettajuus perustuu kuitenkin näkemykseen, jonka mukaan opettaja on oppimisen ohjaaja. Oppiminen on itseohjautuvaa, omia valintoja ja vastuuta. Tämä konstruktiivinen oppimiskäsitys on ollut vallalla muutaman vuosikymmenen ja sen rinnalle on jo noussut uudet termit, kuten tutkiva oppiminen. (Haittoniemi 2004, 22.) Opettajuuden muutoksen lähtökohtana on ihmis-, tieto- ja oppimiskäsityksissä tapahtuneet muutokset. Humanistisessa ajattelussa ihminen nähdään itseohjautuvana, vastuullisena, oma-aloitteisena ja yhteistyökykyisenä. Nämä ominaisuudet ovat esillä myös erityisopetuksen tavoitteiden asettelussa. Humanistinen ajattelu toimii antiteesinä opetusta pitkään hallinneelle behaviorismille. (Ahvenainen ym. 2001, )

21 17 Perinteinen behaviorismiin perustuva opetustyyli on kriisissä, sillä nykyoppilaat eivät enää tottele ulkoapäin tulevia sääntöjä. Tilanne on huono niin oppilaiden kuin opettajienkin kannalta. Oppilaiden käyttäytymisongelmat ovat lisääntyneet, kiellot eivät tehoa ja opettajat nääntyvät työtaakkansa alle. (Nevalainen 2000, ) Humanistiseen ihmiskäsitykseen perustuvaa kasvatusta ja opetusta yhdistää pyrkimys vapautua kaikenlaisista pakotteista. Tavoitteena on toiminta, joka mahdollisimman vähän estäisi yksilöä toteuttamasta itseään. Kieltojen ja sääntöjen, opettajajohtoisuuden sijaan, on tavoitteena luoda mahdollisuuksia oppilaan mahdollisimman suureen itsenäisyyteen, mutta myös oppilaan tukeminen, ohjaaminen ja neuvominen sekä ryhmätoiminta. Näiden tavoitteiden yhteensovittaminen on uudenlaisen erityisopetuksen keskeinen haaste. (Ahvenainen ym. 2001, 217.) Toinen lähtökohta opetuksen ja opettajuuden muutokselle on yhteisen koulun rakentaminen kaikille (inklusiivinen koulu). Inklusiivisessa koulussa, koulun on sitouduttava jatkuvaan oppimisympäristöjen arviointiin ja kehittämiseen oppilaiden opetuksen yksilöllistämiseksi. Luokkahuoneopetuksen opettajakeskeisyyden korvaaminen ohjauksellisuudella on välttämätön muutos, jos halutaan kohdata oppilaiden yksilölliset tarpeet nykyistä paremmin. (Ahvenainen ym. 2001, 217.) Olen koonnut tähän tietoja opetuskokeiluista, joilla voitaisiin vastata Vaarinsaaren oppilaiden opetuksen yksilöllistämiseen. Vaarinsaaren henkilökunta kaipasi tietoa oppimisvaikeuksista ja vaihtoehtoisista opetusmenetelmistä, joita on kokeiltu oppimisvaikeuksisten opetuksessa. Eteeni tuli erityispedagogiikan teoksissa monia kokeiluja ja opetusmenetelmiä. Yhteistä valitsemilleni menetelmille on oppijan yksilöllisyyden huomioiminen, onnistumisen kokemusten tuottaminen, elämyksellisyys sekä oppiminen elämää, ei koulua, varten Ohjaava opetus Ohjaavassa opetuksessa asiat tehdään suunnitellusti, tarkoituksena on opetella kognitiivisia taitoja. Tehtävien tavoite ilmaistaan myös lapselle ja sen jälkeen etsitään yhdessä ratkaisua ongelmaan. Asioita ei opiskella irrallisina vaan tarkoituksena on, että opittavat asiat yleistetään, liitetään elävään elämään. Oppiminen ei ole vain tylsää

22 puurtamista, vaan työkalujen hankkimista, oikeaa elämää varten. (Nevalainen 2000, ) 18 Oppimisvaikeuksille lapselle ohjaava opetus on palkitsevaa, koska epäonnistumisia ei tule. Vastauksista etsitään aina ensin hyvät ja oikeaa ajattelua osoittavat asiat. Tämän jälkeen vastausta täydennetään. Lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja motivaatio opiskeluun nousee. Käyttäytymistä säädellään niin, että lapset joutuvat itse miettimään tekojensa seuraamuksia, ja sitä, miten kaikilla olisi ryhmässä hyvä olla. Vähitellen ajattelu sisäistyy ja lapsi oppii säätelemään omaa käyttäytymistään. Oppimisvaikeuksiselle oppilaalle menetelmä sopii hyvin, koska siinä annetaan arvoa oikealle ajattelulle, ei vain hyvälle muistille ja kielellisille taidoille. Ohjaavan opetustyylin vaikutuksia on tutkittu niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ohjaava oppiminen soveltuu hyvin kaikenikäisille oppijoille ja oppimisvaikeuksista kärsiville. (Nevalainen 2000, ) Oma ura -projektit Peruskoulun viimeisillä luokilla oleville oppilaille on kehitetty erilaisia kokeiluja, joiden tavoitteena on auttaa nuorta saamaan peruskoulun päättötodistus ja jatkoopiskelupaikka. Päättötodistuksen saaminen on Vaarinsaaren yläkoululaisille tehtyjen opetussuunnitelmien tavoitteena (Heiskanen 2006). Tällä varmistetaan, ettei yhteiskuntaan kiinnittyminen sijoituksen jälkeen vaikeudu siitä syystä, ettei mahdollisuutta jatko-opintoihin ole olemassa. Toiminnallinen- ja projektiluontoinen oppiminen ovat oppilaita innostavia opetusjärjestelyitä. Oppimisen ei tarvitse tapahtua koululuokassa, vaan sitä voi tapahtua lastenkodilla, lasta ja nuorta ympäröivässä yhteiskunnassa ja harrastuksissa. Kun nuoren elämä on ollut repaleinen ja rikkinäinen, ei häntä auteta pakottamalla suorittamaan tiettyjä koulutehtäviä. Esimerkiksi Omaura-ryhmistä saatuja tutkimustuloksia ja kokemuksia voisi hyödyntää pohdittaessa mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen koulun ulkopuolella. Oma ura -luokat perustuvat Saksan ja USA:n vastaaviin kokeiluihin, joissa koulun teoriajaksot ja työjaksot paikkakunnan yrityksissä ja muissa yhteisöissä vuorottelevat. (Veijola 2002, Hänninen 2000, )

23 19 Tutkija Elsi Veijola teki tutkimuksen Oma ura -projektin myönteisistä vaikutuksista Hänen aloittaessaan tutkimusta Oma ura-luokkia oli 10 paikkakunnalla. Nykyisin määrä on yli kaksinkertainen. Oma ura on vaihtoehtoinen tapa suorittaa peruskoulun viimeiset lukuvuodet. Oma urassa nuoren kehitystä tuetaan myös huomioimalla harrastukset ja elämänhallinta, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman antaessa kehykset. (Veijola 2002, Hänninen 2000, ) Veijolan tutkimuksen mukaan nuorissa on tapahtunut myönteistä kehitystä oma ura - vuoden aikana. Suuri merkitys on ollut sillä, että opiskeluryhmä on ollut pieni ja suhtautuminen opettajaan on ollut myönteisempää kuin yläasteen aikana. Oppilaat kokivat myönteiseksi sen, että sama opettaja opettaa useampia aineita. Nuoria on auttanut se, että heitä tuetaan näkemään ja lähestymään omaa elämäntilannettaan eri näkökulmista. Monet nuoret eivät olleet ymmärtäneet oppimisen ja koulutuksen merkitystä tai mielekkyyttä, eivätkä saaneet kouluyhteisössä riittävää tukea kehitys- ja oppimisprosessilleen. Oma ura -projektien tavoitteena on myös ehkäistä laitossijoitustarvetta, mutta oma ura luokassa opiskelu auttaisi myös sijoitettua nuorta hahmottamaan oman tilanteensa ja tulevaisuutensa. (Veijola 2002.) Oma ura -projektista oli ollut Veijolan mukaan, nuorille selvää hyötyä sillä keskiarvot nousivat, rötöstely ja päihteiden käyttö vähenivät. Nuorilla, jotka ovat lähtökohdaltaan syrjäytymisvaarassa olevia, on enemmän vaikeuksia sijoittua koulutukseen kuin nuorilla keskimäärin. Oma ura -vuoden jälkeen he kuitenkin pyrkivät rakentamaan elämäänsä koulutuksen avulla tai ilman, mielekkäämmäksi kuin se oli ollut. (Veijola 2002.) Osa eurooppalaisista Oma ura -kokeiluista, mm. useat koulut Berliinissä, on tarkoitettu joko oppimis- tai sopeutumisvaikeuksista kärsiville lapsille ja nuorille. Tulokset ovat olleet hyviä, ja Veijolan mukaan Suomessakin tulisi toimintaa muokata myös tähän suuntaan. (Veijola 2002.) Erityisopettaja Petri Hänninen on ollut kehittämässä Oma uraa ja hänen mielestään oma uraa voisi hyödyntää koulutuksessa yleisemminkin, päiväkodeista lähtien. Jokainen oppija tarvitsee onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä ja juuri niihin oma urassa tähdätään. (Hänninen 200, ) Minulle tuli mieleeni muutamia esimerkkejä, joita voitaisiin hyödyntää Vaarinsaaressakin. Esimerkiksi seurakunnan nuorten illat voivat olla osa uskonnon opetusta ja vaellusretki osa

24 20 biologian, maantiedon ja liikunnan opetusta. Retkellä taidemuseoon voitaisiin oppia historiaa ja kuvaamataitoa. Yhteistyön syntyminen paikallisten yritysten kanssa vierailu- ja harjoittelupaikkojen saamiseksi vie aikansa, mutta avaisi kaikille uusia kasvun mahdollisuuksia, kuten Hänninen kirjoittaa (2000, 177) Työkoulut Oma ura -projektien lisäksi on Suomessa tehty monia muitakin koulu- ja opetuskokeiluita, esimerkiksi työkoulu -projekteja. Työkoulu tarkoittaa ammatillisen koulutuksen valmiuksien kehittämisen lisäksi, opiskelijoiden elämänhallinnan tukemista. Yksi projekteista on ollut Itä-Suomen Työkoulu hanke, jossa ammatillisen perustutkinnon opiskelu tapahtui pääosin työssäoppien hankealueen yrityksissä. Keskeisinä pedagogisina toimintaperiaatteina opetuksessa toteutettiin sosiaalipedagogisen ajattelun mukaisesti yksilöllisyyttä, elämyksellisyyttä, yhteisöllisyyttä ja toiminnallisuutta. Yksilöllisyydellä tarkoitetaan yksilöllisiä opetussuunnitelmia, pienryhmäopiskelua ja ohjauskeskusteluja opettajan ja oppilaan välillä. Yhteisöllisyyttä harjoitetaan sosiaalisten taitojen vahvistamisella. Elämyksellisyyttä saadaan erilaisista retkistä ja liikunnasta tai kulttuurielämyksistä. Toiminnallisuus pitää sisällään työssäoppimisen ja erilaiset oppimisympäristöt. (Kössö 2005, 23.) Sosiaalipedagogian periaatteet toimivat tällaisten hankkeiden periaatteina, koska sosiaalipedagogian tavoitteena on saada yksilö kiinnittymään yhteiskuntaan ja yhteisöihin. Sosiaalipedagogiikka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Sosiaalipedagogiikassa on tarkastelun kohteena yksilön kasvun sosiaalinen luonne. Sosiaalipedagogisen orientaation toimintaperiaatteita ovat esimerkiksi itseapuun auttaminen, ihmisenä kasvamisen tukeminen ja yhteisön kasvatuspotentiaalin käyttö. (Ranne 2002.) Toiminnallisuus, yhteisöllisyys ja elämyksellisyys painottuvat eri tavoin eri projekteissa, mutta ovat osana opetuskokeiluja. Sosiaalipedagogista työotetta voidaan sanoa ihmissuhde- ja vuorovaikutustyöksi. Pohdin mahdollisuutta sosiaalipedagogisen työotteen hyödyntämiseen Vaarinsaaren yläkoululaisten kanssa. Oppimiseen innostamisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen, syrjäytymisen ehkäisyn, tukena voisi kokeilla sosiaa-

25 lipedagogian periaatteita ja oma uran yhteydessä mainitsemaani koulun ulkopuolista oppimista. 21 Sosiaalipedagogian suuri vaikuttaja Paulo Freire puhui hiljaisuuden kulttuurista, jossa ihmiset hyväksyvät osansa, ennen kuin tiedostavat sorron. (Kekkonen 2000, ) Oppilaat, joilla menee huonosti koulussa, kotona tai molemmissa, elävät kuin hiljaisuuden kulttuurissa. Hyväksyvät asemansa, eivätkä vaadi apua tai muutosta. Jos näissä oppilaissa saataisiin heräämään kiinnostus maailmaa ja omaa elämäänsä kohtaan, saataisiin heidät myös oppimaan. Sosiaalipedagogiikan työtapoja ja orientaatiota apuna käyttäen voitaisiin herättää varsinkin yläkouluikäisissä nuorissa kiinnostus omaa elämää ja tulevaisuutta kohtaan, niin kuin on useissa oma ura ja työkoulu - projekteissa tehty. Jokaisella lapsella ja nuorella on jotain lahjakkuutta ja kiinnostuksen kohteita. Ne pitää löytää ja saada käyttöön oppijan ja yhteiskunnan hyödyksi. Helena Kekkonen on kehittänyt Freiren ajatuksista oman sovellutuksen, jossa lähtökohtana on opiskelijoiden elämäntilanne ja kiinnostuksen kohteet. Kun opettaja (tai ohjaaja) perehtyy etukäteen edes hiukan tulevien oppilaiden arvomaailmaan ja kulttuuriin, voi se muodostaa perustan toisten mielipiteitä arvostavalle, luottamukselliselle dialogille. Tätä dialogia Freire nimittänyt rakkaudenteoksi, sillä silloin kaikkia oppilaita arvostetaan ja kannustetaan oppimaan ja kasvamaan ihmisenä. Oppilaita kannustetaan itsenäiseen ja luovaan ajatteluun. Opintojen punaisena lankana toimii elämänkatsomuksen avartaminen ja oppimisen näkyminen käytännön elämässä. Voidaan pyrkiä myös yhteiskunnallisen tietoisuuden herättämiseen. Tavoitteena on oman vastuun kasvattaminen ja kadotetun itsetunnon vahvistaminen, siten, että jokainen havaitsee oman vastuunsa ja ihmisenä kasvamisen. Tällainen kasvattaminen soveltuu hyvin nuorten aikuisten opettamiseen. (Kekkonen 2000, ) Ohjaavan oppimisen, oma uran ja työkoulujen toimintaperiaatteiden soveltaminen olisi varmastikin mahdollista ja hyödyllistä myös lastensuojelulaitos Vaarinsaaren lapsille. Erityisesti kouluallergiasta, oppimisvaikeuksista ja käytösongelmista kärsiville, voi oppimisesta tehdä pienilläkin muutoksilla mielenkiintoista ja palkitsevaa. Erityisopetuksen ja kotona opiskelun rinnalla voisi kokeilla toiminnallisempaa oppimista, joka tuottaisi nuorille onnistumisia ja elämyksiä.

26 22 5 OPINNÄYTE PROSESSI Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena on usein ammatillisen kentän käytännön toiminnan ohjeistaminen, opastaminen, toiminnan järjestäminen tai kehittäminen. Toiminnallisessa opinnäytteessä yhdistyvät käytännön toteutus ja sen raportointi. Toiminnallisen opinnäytetyön lähtökohtana on vastata niin käytännön tarpeisiin kuin teoreettisiinkin tarpeisiin. (Airaksinen & Vilkka 2003, 7-9.) Tämän opinnäytteen lähtökohtana oli tarve tiedolle. Lastenkoti Vaarinsaaressa tarvittiin tietoa ja sen tarkastelua toiminnan tueksi ja kehittämiseksi. Opinnäytetyöni on selvitystyö ja sen tuotoksena on tämä tietopaketti Lastenkoti Vaarinsaarelle. Prosessi käynnistyi tammikuussa 2006 pidetystä palaverista Lastenkoti Vaarinsaaressa. Olin saanut aiheen tietooni aiemmin, mutta vasta ensimmäisessä yhteispalaverissa selvisi tarkemmin millaista työtä olin aloittamassa. Lastenkodin henkilökunnalla oli tarve saada tietoa siitä, miten huostaanotettujen lasten opetus tulisi järjestää lain mukaan ja millaisia innovatiivisia mahdollisuuksia opetuksen järjestämisessä oppimisvaikeuksista kärsiville olisi. Puheenaiheeksi nousi myös tavallisille luokille sijoitettujen ongelmat koulunkäynnissä ja niiden ratkaiseminen yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Tehtäväkseni tuli siis tiedon löytäminen, sen tarkastelu, uuden tiedon tuottaminen ja heille tiedoksi antaminen. Kävin kevään aikana Vaarinsaaressa kolme kertaa keskustelemassa opinnäytetyön aiheesta. Jokaisella kerralla heille oli tullut uusia ajatuksia opinnäytetyön sisällöstä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan opinnäytteen piti valmistua elokuussa 2006, jolloin olisin pitänyt Vaarinsaaren henkilökunnalle koulutuspäivän opinnäytteeni pohjalta, mutta kesän aikana suunnitelmat muuttuivat, Vaarinsaaressa työtäni ohjaavan ohjaajan vaihtuessa. Työn kirjoittaminen ja työn esittely siirtyivät syksymmälle. Kevään aikana tutustuin lainsäädäntöön: perusopetuslakiin ja säädöksiin, jotka koskevat kuntia opetuksen järjestäjinä. Seuraavaksi selvitin erityisopetusta koskevia säädöksiä ja erityisoppilaan statusta. Hankin tietoa erityispedagogiikan alan kirjallisuudesta, internetistä ja käytin myös lastenkodin henkilökuntaa konsultaationa. Erityispedagogiikasta on olemassa satoja teoksia ja tutkimuksia. Koska en ole erityisopetuksen asi-

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY

ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY ERITYISOPETUKSEEN SIIRTÄMISMENETTELY Sisällys: 1. Yleisen tuen järjestäminen 2. Osa-aikainen erityisopetus 3. Päätös erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä 4. HOJKS-päätös (Henkilökohtainen opetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen iltapäivä. Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus Jyväskylä

Perusopetuksen iltapäivä. Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus Jyväskylä Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus 28.9.2016 Jyväskylä 1 Aluehallintoviraston tehtävät opetukseen ja koulutukseen liittyvissä oikeusturva-asioissa Aluehallintovirasto voi kantelun

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestäminen

Sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestäminen Sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestäminen Tampere 7.4.2016 Thomas Sundell Lakimies Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto / Thomas Sundell 4.4.2016

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET Jussi Pihkala VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSET 24.3.2015 Jussi Pihkala Yhteisiä tavoitteita - Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vahvistaminen Oppilaan oikeus saada perusopetusta - Varhainen tuki

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET

KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET KEMPELEEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET Palveluvaliokunta 8.9.2015 Kunnanhallitus 21.9.2015 Johdanto Kunta on velvollinen järjestämään kunnassa asuville oppivelvollisuusikäisille

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot