Julkisivutuotteet. Mineraalialustat. Hinta 1, JUMI

Transkriptio

1 Julkisivutuotteet Hinta 1, JUMI Tikkurila Paints Oy, PL 53, Vantaa, puh. (09) , fax (09) , Neuvonta ammattilaisille puh. (09) (ark. 8-19) Mineraalialustat

2 Johdanto Tikkurilakonserni Mineraalipintoja korjataan ja maalataan sekä suojaamisettä väritystarkoituksessa. Koska kyseessä on tärkeä investointi, korjaustyö on suunniteltava ja toteutettava huolellisesti. Yleisimpiä epäonnistumisen syitä ovat virheelliset työtavat, virheellisesti toteutetut rakenneratkaisut, puutteellinen tai vääräntyyppinen esikäsittely tai kohteeseen sopimattomat tuotteet. Myös puutteellinen korjaustöiden jälkihoito tai liian tuoreelle alustalle tehty maalaus voi aiheuttaa ongelmia. Tässä oppaassa kerromme mineraalisten alustojen yleisistä rasituksista ja niiden aiheuttamista vaurioista, alustatyyppien erityisongelmista sekä esittelemme Tikkurilan laajan mineraalisille alustoille soveltuvien tuotteiden valikoiman soveltuusalueineen. Tikkurila-konsernin toiminta alkoi vuonna 1862, jolloin Anders Lorenz Munsterhjelm perusti öljynpuristamon Keravan-joen varrelle. Tänään Tikkurila on keskisuuri kansainvälinen maalinvalmistaja. Tuotantoa oli vuoden 2002 lopulla kymmenessä maassa ja henkilöstöä yli Tikkurila valmistaa noin puolet Suomessa tuotetuista maaleista. Konsernin Suomen tehtaat sijaitsevat edelleen Vantaan Tikkurilassa, yhtiön syntysijoilla. Tässä esitteessä sivulla Tikkurila-konserni 3 Miksi mineraalipinnat on käsiteltävä 4-5 Betonialustat pintakäsittelytuotteet 9-17 Rappauspinnat pintakäsittelytuotteet Muut pinnat kevytbetoni - kevytsorabetoni - kuitusementtilevy - tiilipinnat Parvekkeet 27 - pintakäsittelytuotteet Thermodek -järjestelmä Tavoitteena kestävä julkisivu Kuntotutkimusmenetelmät Monipuoliset apuvälineet Orgaaniset ja epäorgaaniset tuotteet Suojamaalit ja -aineet 44 Lattiamaalit ja pinnoitteet 45 Betonikorjauslaastit 46 Thermodek-tuotteet 47 Laaja tuotevalikoima Tikkurila valmistaa maalituotteita kotimaalareille, ammattikäyttäjille ja teollisuudelle. Tuotevalikoimaan kuuluu maaleja, puunsuoja-aineita, lakkoja, pinnoitteita, ohenteita ja kittejä. Esimerkiksi mineraalisille alustoille soveltuvien tuotteiden valikoima on Suomen kattavin käsittäen sekä orgaanisia että epäorgaanisia tuotteita. Konsernin Suomen tuotantolaitoksilla maaleja valmistetaan noin 50 miljoonaa litraa vuodessa. Alansa tiennäyttäjä Tikkurila on alansa edelläkävijä, joka haluaa aina olla askeleen edellä muita sekä laatu- että ympäristöasioissa. Nämä on yhdistetty samaan järjestelmään, jonka toimivuus varmistetaan säännöllisesti pidettävillä tarkastuksilla eli auditoinneilla. SFS-Sertifiointi on tarkastuksessaan todennut Tikkurilan toimintatavan vastaavan ISO standardin sekä Euroopan yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) vaatimuksia

3 Miksi mineraalialustat on pintakäsiteltävä Alustan liika kosteus on pääsyy useimpiin vaurioihin. Mineraalialustassa on runsaasti erikokoisia huokosia, joihin kosteus tunkeutuu sekä vesihöyrynä että vetenä. Huokosten sisältämä vesi voi jäätyessään aiheuttaa pakkasvaurioita. Rakenteen kosteuspitoisuuteen vaikuttavat sade, sisä- ja ulkoilman sisältämä vesihöyry, maaperän kosteus sekä uusissa rakenteissa rakennekosteus. Kosteusrasitus Sadevesi voi tunkeutua seinään pinnan huokosrakenteen, aukkojen, halkeamien, rakojen ja huonokuntoisten saumojen kautta. Seiniä kastelee eniten tuulen aiheuttama viistosade, joka on rannikkoseuduilla runsaampaa kuin sisämaassa. Tornitalot ja mäen harjalla olevat talot joutuvat alttiiksi suuremmalle tuuli- ja kosteusrasitukselle kuin maaston suojassa olevat rakennukset. Rasitus on voimakkainta rakennuksen etelänpuoleisilla osilla sekä seinien yläosissa ja kulmissa. Diffuusiossa kosteus siirtyy rakenteessa vesihöyryn muodossa. Vesihöyryn liike esimerkiksi sisältä ulospäin aiheutuu vesihöyryn paine-eroista. Lämmin, kosteutta sisältävä vesihöyry voi tiivistyä eli kondensoitua kosteudeksi, kun se kohtaa kylmän pinnan. Oikein toteutetussa rakenteessa kondensoitumista ei tapahdu eikä rakenteen vaurioitumisesta ole pelkoa. Suurin riski on märkätiloissa, joiden vedeneristystä ei ole tehty asianmukaisesti. Sisäilman kosteus voi tiivistyä seinärakenteeseen esim. rikkoutuneen höyrysulun erilaisten vuotokohtien kautta. Tällöin ongelmat näkyvät maalin hilseilynä ja kivimateriaalin pakkasvaurioina vuotokohtien läheisyydessä. Vesihöyryä voi myös tiivistyä ympäröivästä ilmasta kylmälle kiviainespinnalle. Maaperän kosteus eli rakennuksen perustuksissa olevat vajovedet ja pohjavedet voivat kosteuseristysten puuttuessa imeytyä kapillaarisesti sokkeliin ja sitä kautta seinärakenteeseen asti. Rakennuskosteutta voi olla uusissa rakennuksissa poikkeuksellisen paljon. Ylimääräistä kosteutta muodostuu rakennusmateriaalien valmistuksen, varastoinnin ja kuljetuksen sekä rakennustyön aikana. Rakennuskosteus poistuu vähitellen rakenteen kuivuessa ympäristöoloja vastaavaan tasapainokosteuteen. Mitä korkeampi on rakenteen lämpötila ja mitä parempi tuuletus, sitä nopeammin kuivuminen tapahtuu. Vanhat haljenneet elementtisaumat mahdollistavat kosteuden tunkeutumisen rakenteeseen. Muita rasitteita Ultraviolettisäteily ja lämpötilan vaihtelut rasittavat maalattua pintaa ja alustaa, mikä voi näkyä pinnan värisävyn haalistumisena, liituuntumisena, halkeiluna, hilseilynä jne. Ympäristön lika, pöly, homesienet ja levät rumentavat kiviainesjulkisivuja. Ilman happamat kaasut voivat olla kiviainesalustalle haitallisia. Rikkidioksidin vesiliukoiset yhdisteet syövyttävät kalkkiperäistä kiviainesta. Hiilidioksidi voi käynnistää korroosio- ja rapautumisvaurioita betonirakenteissa. Myös rakennusmateriaaleissa itsessään tapahtuvat fysikaaliset muutokset, kuten kuivuminen, kutistuminen, lujittuminen jne., aiheuttavat julkisivua rasittavia pakkovoimia. Julkisivu ennen korjausta.... ja korjauksen jälkeen

4 Betonialustat Paikalla valetut betonirakenteet tehdään tavallisesti raakalaudoitusta tai muottia vasten. Valmistustekniikasta johtuen rakenteiden pinnat ovat yleensä karkeita ja huokoisia sekä varsin hyviä alustoja maaleille ja pinnoitteille. Tehdasvalmisteisen elementtirakenteen pintana voi olla teräsmuottia vasten valettu sileä muottipinta, harjattu, hakattu, hierretty, telattu jne. pinta. Maalauksen kannalta kaikki edellä mainitut pinnat ovat erilaisia. Uudet teräs- tai muottivaneripintaa vasten valetut pinnaltaan sileäprofiiliset betonipinnat on kuitenkin aina esikäsiteltävä maalauskelpoisiksi elementtitehtaalla tai työmaalla. Teräskorroosio halkeiluttaa betonia. Sileä ja imukyvytön elementtipinta on esikäsiteltävä ennen maalausta. Uusi maalaamaton alusta Toimenpiteet ennen maalausta Aikaisemmin maalattu alusta Toimenpiteet ennen maalausta Betoni voidaan maalata aikaisintaan yhden lämmityskauden jälkeen, jolloin rakennuskosteus on riittävästi poistunut. By 32:n mukaiset julkisivubetonit (> K40) kuivuvat erittäin hitaasti, joten näiden elementtien kosteustilaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Poista rakenteen kuivumisen aikana pintaan kulkeutuneet - suolat ja irtonainen pöly teräsharjalla - muottiöljyt korkeapainepesulla - sementtiliimat vesihiekkapesulla tai kevyellä märkähiekkapuhalluksella mikäli muottia vasten valettu betonipinta on lasimaisen sileä, karhenna se riittävän tartunnan saamiseksi timanttilaikkahiomalla tai märkähiekkapuhaltamalla täytä valutyön yhteydessä syntyneet, halkaisijaltaan yli 2 mm:n huokoset Finnseco Polytop pinnoituslaastilla ennen maalausta tai pinnoitusta. Tarkempia ohjeita elementtipintojen maalattavuudesta saat Suomen Betoniyhdistyksen julkaisusta By 40. Betonipintaa uudelleen maalattaessa on alusta puhdistettava epäpuhtauksista, kuten liasta ja pölystä, sekä heikosti kiinni olevista maalikerroksista. Mikäli betonipinta on jatkuvasti kostea, siihen voi muodostua home- ym. mikrobikasvustoa. Betoni kestää yleensä vaurioitumatta kaikkien mekaanisten maalinpoistomenetelmien rasitusta. poista epäpuhtaudet korkeapaine- tai vesihiekkapesulla. Jos tavoittelet täydellistä puhdistusastetta, on märkähiekkapuhallus tehokas maalinpoistokeino, jolla saat hyvän maalausalustan poista betoniterästen ruostumisen aiheuttamat halkeilut ja huonokuntoinen betoni sekä avaa mahdolliset halkeamat poista pakkasen ja eroosion rapauttama betonin pintakerros märkähiekkapuhaltamalla tai vesipiikkaamalla puhdista esille tulevat rakenneteräkset ruosteesta märkähiekkapuhaltamalla tai koneteräsharjaamalla vähintään puhtausasteeseen St 2 suojaa teräkset mahdollisimman pian puhdistuksen jälkeen Finnseco-KOR korroosionsuojamaalilla ja paikkaa vaurioitunut betoni Finnseco-KL 6 (pienet vauriot) tai Finnseco-KL 30 (suuret vauriot) korjauslaastilla. Paikkauksia on jälkihoidettava riittävän pitkään ohjeiden mukaisesti, näin varmistetaan paikkauksen kovettuminen ja tarttuminen alustaan kunnosta elementtien huonokuntoiset saumat maalauksen yhteydessä, jotta niiden kautta ei tunkeudu rakenteeseen sadevettä. 6. Betonin karbonatisoitumissyvyys voidaan tutkia ph-indikaattorilla. 7. Punainen väri osoittaa terveen betonin.

5 Betonin pintakäsittely Karbonatisoitumisen käynnistämä teräskorroosio Ohessa on suositeltavia tuotteita ja tuoteperheitä betonipinnoille. Tarkempaa tietoa tuotteiden teknisistä ominaisuuksista, käyttökohteista ja -ohjeista, väreistä, jne. löydät tuotetaulukoista sekä Julkisivutuotteet-kansiosta. Betoniraudoitus. Betonin alkaalinen ympäristö antaa rakenneteräkselle passiivisuojan (ph-arvo = noin 13). Betoninkorjauslaastit Hiilidioksidi ja suolat tunkeutuvat betoniin. Hiilidioksidi aiheuttaa betonin karbonatisoitumista. Karbonatisoitumisen seurauksena betonin ph-arvo alenee (noin 8,5-9,5). Finnseco-KOR korroosiosuojamaali 1-komponenttinen, polymeerimodifioitu sementtimaali, jolla rakenneteräkset suojataan korroosiota vastaan. Rakenneteräs puhdistetaan ruosteesta vähintään puhtausasteeseen St 2, jonka jälkeen se sivellään Finnseco- KOR sementtimaalilla kahteen kertaan märkää-märälle - menetelmällä. Finnseco-KL 6 hienokorjauslaasti 1-komponenttinen, polymeerimodifioitu betonivaurioiden hienokorjauslaasti, jonka maksimi raekoko on n. 0,6 mm. Hienokorjauslaastilla voidaan tehdä tartuntasively paikattavalle alueelle ennen laastipaikkausta. Finnseco-KL 6:lla on helppo tehdä myös pienehköt laastipaikkaukset tai sitä voidaan käyttää karkeakorjauslaastilla paikattujen kohtien viimeistelyyn. Finnseco-KL 30 karkeakorjauslaasti 1-komponenttinen, polymeerimodifioitu betonivaurioiden karkeakorjauslaasti, jonka maksimi raekoko on n. 3,0 mm. Karkeakorjauslaastilla voidaan paikata suuria, yli 30 mm syviä vaurioita. Paksut laastipaikkaukset tehdään useassa kerroksessa siten, että seuraava laastikerros levitetään ensimmäisen päälle sen ollessa vielä kostea. Lopuksi paikkakohta viimeistellään esimerkiksi puuhiertimellä ympäröivän pinnan karkeuteen. Karbonatisoitunut vyöhyke saavuttaa teräksen ja tuhoaa passiivisuojan. Rakenneterästen korroosio voi käynnistyä, mikäli läsnä on kosteutta ja happea. Korroosion seurauksena terästen tilavuus kasvaa. Lopputuloksena on betonin halkeilu, rapautuminen, ja vaurioitumisen nopea laajeneminen

6 Finnseco Polytop pinnoituslaasti 1-komponenttinen, polymeerimodifioitu pinnoituslaasti, joka soveltuu erityisesti huokoiselle ja reikäiselle betonipinnalle. Finnseco Polytop suojaa alustaa kosteudelta ja hidastaa hiilidioksidin tunkeutumista betoniin. Polytop levitetään käsiteltävälle betonialustalle ruiskulla tai solukumisella lastalla noin 2-3 mm:n vahvuuteen. Polytopilla tasoitettu tai harjaamalla levitetty pinta on erinomainen alusta maalaukselle tai pinnoitukselle. Huom! Toimitetaan myös valkoisena, jolloin pintamaalaus voi joissakin tapauksissa olla tarpeetonta. Valkoinen Finnseco Polytop soveltuu erityisesti parvekelaattojen alapintojen pinnoittamiseen. Finnseco Polytop WB pesubetonipinnoite 1-komponenttinen polymeerimodifioitu kuivatuote, johon työmaalla sekoitetaan vain vesi ja haluttu väripasta. Sekoituksen jälkeen Polytop WB levitetään huolellisesti esikastellulle alustalle ruiskuttamalla, minkä jälkeen tuote harjataan välittömästi alustaan ja pesubetonin kivien koloihin n. 2-3 mm:n kerrokseksi. Harjattu ja kovettunut laastipinta viimeistellään seuraavana päivänä ruiskuttamalla pinnalle ohut kerros pinnoitetta. Huolellisesti vedellä jälkihoidettu ja kuivunut pinta suojataan lopuksi Alfasil silikonisuojaaineella sadetta ja kosteutta vastaan. Näin vähennetään oleellisesti seinäpinnan pakkasrapautumisriskiä. Finnseco-KKL 12 kaatokorjauslaasti 1-komponenttinen polymeerimodifioitu sementtisideaineinen kaatokorjauslaasti kevyen kulutuksen betonilattia- ja parvekepinnoille. Maksimiraekoko on 1,2 mm. Tyypillinen käyttökohde on hiekkapuhallettujen parvekelattioiden tasoitukset ja kaatokorjaukset ennen maalausta tai pinnoitusta. Primafix yleiskitti Helppokäyttöinen, veden- ja pakkasenkestävä joka kodin paikkauskitti. Se soveltuu sekä ulko- että sisäkäyttöön. Kevyttäytteisenä sen levittäminen vaurioalueille on helppoa ja hankalankin tuntuiset paikkaukset sujuvat vaivattomasti. Primafix soveltuu pienten vaurioiden, halkeamien ja epätasaisuuksien korjaukseen betoni-, kalkkihiekkatiili- sekä kalkkisementti- tai sementtirapatuilla julkisivuilla. Sillä paikkaa helposti ylimääräiset reiät ja eri materiaalien rajapintoihin tulleet halkeamat. Primafix kitti kestää myös naulausta ja ruuvausta. Primafixiä voidaan käyttää myös sisätiloissa rakennuslevyjen, kuten esim. kipsi- ja lastulevyjen, kittaukseen. Ulkobetonirakenteiden korjausmateriaalit FINNSECO-KOR KORROOSIOSUOJAMAALI ALUSTAN TARTUNTA- SIVELY FINNSECO-KL6 FINNSECO-KL30 tai -KL6 KORJAUSLAASTIT FINNSECO POLYTOP PINNOITUSLAASTI SUOJAMAALI TAI- PINNOITE ORGAANINEN KOSTEUDELTA TAI HIILIDIOKSIDILTA SUOJAAVA MAALI TAI PINNOITE FINNGARD 150 SUOJAMAALI FINNGARD 500 SUOJAPINNOITE KIVISIL JULKISIVUMAALI KENITEX JULKISIVUPINNOITE KIVITEX KIVITALOMAALI EPÄORGAANINEN MAALI TAI PINNOITE FINNSECO KS KALKKISEMENTTI- PINNOITE FINNSECO S SEMENTTIPINNOITE FINNSECO SEMENTTIMAALI KIVITEX SILIKAATTIMAALI

7 Finnseco korjauslaastijärjestelmä 1. Ruosteesta puhdistettu rakenneteräs sivellään Finnseco- KOR sementtimaalilla kahteen kertaan. 2. Paikattava alue tartuntasivellään Finnseco-KL 6 hienokorjauslaastilla ennen laastipaikkausta. Sillä on helppo tehdä myös pienehköt laastipaikkaukset tai viimeistellä karkeakorjauslaastilla paikattuja kohtia. 3. Suuret, yli 30 mm syvät vauriot paikataan Finnseco- KL 30 karkeakorjauslaastilla. 4. Finnseco Polytop pinnoituslaasti suojaa alustaa kosteudelta ja hidastaa hiilidioksidin tunkeutumista betoniin. Polytopilla tasoitettu pinta on erinomainen maalaus- tai pinnoitusalusta. Betonipintojen suojamaalit ja -aineet Alfagel 400 suojageeli Alkalinkestävä silikonipohjainen suoja-aine. Sisältää syvälle tunkeutuvaa pienimolekyylistä silaania n. 80 %, mikä antaa hyvän suojan karbonatisoitumisen käynnistämää teräskorroosiota vastaan sekä estää pakkasvaurion syntymisen. Alfagel 400 on tiksotrooppinen ja geelimäinen. Sitä voidaan levittää myös auringonpaisteessa ja tuulisissa olosuhteissa, koska tuotteessa oleva tehoaine ei pääse haihtumaan pinnalta. Alfagelillä voidaan käsitellä jopa pystypintoja ilman materiaalin valumista tai tippumista hallitsemattomasti. Näin koko pinta tulee kauttaaltaan käsitellyksi ja suojatuksi yleensä jo yhdellä kerralla Suositeltavin levitystapa on korkeapaineruiskutus (airless), mutta sitä voidaan levittää myös harjalla tai telalla. Käsitellyt pinnat voidaan maalata tai pinnoittaa esim. Kivisil julkisivumaalilla, Kenitex julkisivupinnoitteella tai sitä voidaan sekoittaa FinnGard 500 suojapinnoitteeseen ensimmäisen maalauksen yhteydessä. Alfagel 400 on Silkohyväksytty tuote. Alfasil silikonisuoja Alkalinkestävä liuotteellinen silikonisuoja-aine. Soveltuu betonielementtien tehtaalla tapahtuvaan väliaikaissuojaukseen sekä Finnseco Polytop WB pesubetonipinnoitteella käsitellyn pinnan suojaukseen kosteutta vastaan. Alfasil estää tehokkaasti sade- ja roiskeveden kapillaarista tunkeutumista rakenteeseen. Se ei muodosta kalvoa käsitellyn materiaalin pinnalle. Koska huokostilat eivät tukkeudu, alustan vesihöyrynläpäisykyky ei heikkene. Alfasil voidaan levittää harjalla, pitkänukkaisella telalla tai ruiskulla. Tavallisesti 2-3 käsittelyä antaa hyvän suojan kosteutta vastaan. FinnGard 150 betonipintojen suojamaali Vesiohenteinen akrylaattimaali, joka suojaa alla olevaa betonia kosteutta ja erityisesti hiilidioksidin aiheuttamaa karbonatisoitumista vastaan. FinnGard 150 soveltuu erityisesti niihin rakenteisiin, joissa betonin karbonatisoituminen ei ole saavuttanut teräksiä. FinnGard 150:n hiilidioksidin diffuusiovastus täyttää betonirakenteiden korjausohjeissa by 41:ssä asetetun vaatimuksen, mutta läpäisee kuitenkin riittävästi vesihöyryä. FinnGard 150 soveltuu erityisesti betonipuhtaiden ja ylitasoitettujen parvekkeen pielielementtien ja etulevyjen yms. kylmien ulkobetonirakenteiden maalaukseen. Voidaan levittää joko telalla, siveltimellä tai ruiskulla

8 FinnGard 500 betonipintojen suojapinnoite FinnGard 500 on alkalinkestävä, vettä hylkivä silikonimodifioitu akrylaattipinnoite betonipintojen, kuten julkisivujen, parvekkeen pielielementtien ja etulevyjen yms. ulkobetonirakenteiden pintakäsittelyyn. FinnGard 500 peittää alustan epätasaisuudet ja huokoisuudet maalimaisia tuotteita paremmin. Käsiteltävälle alustalle saadaan pinnoitteelle tyypillinen strukturoitu pintakuvio. FinnGard 500:n maksimiraekoko on noin 0,5 mm eli noin kymmenkertainen tyypillisen maalin maksimiraekokoon verrattuna. Tästä huolimatta pinnoite on vielä helposti telalla levitettävissä. FinnGard 500 voidaan levittää myös harjaamalla tai ruiskuttamalla mm. yläsäiliöruiskulla. FinnGard 500 sisältämän silikonin ansiosta pinta on vettähylkivä, mikä ilmenee pinnalle joutuvan veden helmeilynä. Kuvassa 1 olevista mittaustuloksista voidaan nähdä, kuinka tehokkaasti FinnGard 500 hidastaa veden tunkeutumista alustaan. Kiviainestuotteet jaotellaan standardissa EN kolmeen luokkaan veden imeytymistä kuvaavan kertoimen (w 24 ) mukaan. Parhaimmassa luokassa vedenimeytymiskertoimen tulee olla alle 0,1 kg/m 2 h 0,5, minkä vaatimuksen FinnGard 500 selvästi täyttää. Erinomaisista vedenhylkimisominaisuuksista huolimatta FinnGard 500 läpäisee vesihöyryä hyvin eikä alustasta tuleva vesihöyry pääse tiivistymään alustan ja pinnoitteen rajapintaan. FinnGard 500 on kehitetty erityisesti betonin pintakäsittelyyn. Sillä voidaan maalata sekä uusia että vanhoja betonipintoja. Uudet betonipinnat voidaan pinnoittaa suoraan FinnGard 500:lla. Vanhoille maalaamattomille betonipinnoille ja kohteisiin, joista vanha maali on jouduttu kokonaan poistamaan ennen pinnoituskäsittelyä, suositellaan FinnGard 500 käyttöä yhdessä silikonipohjusteen (esimerkiksi Alfagel 400 tai Kivisil pohjuste) kanssa. Vanhoilla usein pitkälle karbonisoituneilla betonipinnoilla ongelmana voi olla betonin pakkasrapautumisen lisäksi raudoitteiden ruostumisriski. Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että pitämällä alusta riittävän kuivana sopivalla pinnoitesysteemillä raudoitteiden ruostumisnopeutta on mahdollista vähentää huomattavasti, mikä käytännössä ratkaisevasti pidentää rakenteen kestoikää. FinnGard 500 on erityisesti suunniteltu tähän tarkoitukseen. Mikäli pintakäsittelyltä halutaan nimenomaan karbonisoitumissuojaa, Tikkurilan vaihtoehto on maalimainen FinnGard 150 suojamaali. FinnGard 500 / vedenimeytyminen standardin EN mukaan W 24 = veden imeytymistä kuvaava kerroin FinnGard 500, 2 x käsittely käsittelemätön alusta W = w h kg/m 2 kg / m 2 10,0 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 Kuva 1. FinnGard 500 estää tehokkaasti veden ajan neliöjuuri, h tunkeutumisen alustaan vedenimeytyminen pinta-alaa kohti, kg/m 2 (W) 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 w 24 = W 24 / 24 = 1,83 w 24 = W 24 / 24 = 0,03

9 Orgaaniset maalit ja pinnoitteet Kenitex julkisivupinnoite ja Ken-Dri silikonipohjustusaine Kenitex julkisivupinnoite on paksukalvoinen, alustan epätasaisuudet hyvin peittävä orgaaninen pinnoite. Se estää kosteuden tunkeutumisen alustaan ja samalla hidastaa hiilidioksidin tunkeutumista pinnoitekalvon läpi. Lisäksi Kenitexillä on suojapinnoitteilta vaadittava riittävä vesihöyrynläpäisykyky. Sideaine on pehmitetty alkydihartsi. Kenitexiä valmistetaan kolmea karkeutta: EH (erittäin hienorakeinen), suurin raekoko n. 0,7 mm VK (välikarkea, tasarakeinen), suurin raekoko n. 2,0 mm K (karkea, rakeisuus vaihtelee), suurin raekoko n. 4,0 mm Kenitex soveltuu parhaiten betonijulkisivuelementtien pinnoittamiseen ja suojaamiseen uudis- ja korjausmaalaustöissä. Hyviä kokemuksia on saatu myös kevytbetoni- (Siporex) ja kuitusementtilevyalustojen pinnoittamisesta. Kenitex käsittelyyn kuuluu aina alustan pohjustus Ken-Dri -silikonipohjustusaineella, joka parantaa tarttuvuutta ja suojaa Kenitex julkisivupinnoitetta alustan alkalisuudelta. Kenitexin ohjeellinen huoltomaalausikä on vuotta. Kivisil julkisivumaali Liuotteettomassa Kivisil julkisivumaalissa on pääsideaineena veteen emulgoitu silikonihartsi, joka on kemiallisesti puhtaan orgaanisen ja epäorgaanisen aineen välimuoto. Kivisil muodostaa vettä hylkivän pinnan, ja samalla läpäisee vesihöyryä ja myös hiilidioksidia lähes yhtä hyvin kuin epäorgaaniset maalit. Näin rakenteet pysyvät kuivina, mikä on julkisivupintojen pitkäaikaiskestävyyden ja kiinteistön lämpötalouden kannalta välttämätöntä. Kivisil ei myöskään kohdista alustaan pintajännitystä, mikä on tärkeää betonipintoja heikommilla rappauspinnoilla. Sideaineena käytetty silikonihartsi ei pehmene lämpötilan kohotessa, eli maalipinta pysyy pitkään puhtaana. Kivisil soveltuu lähes kaikille mineraalialustoille. Se tarttuu myös orgaaniseen maalipintaan edellyttäen, että puhdistuksen jälkeen pinnalle jäävä maali pysyy hyvin kiinni. Tuote onkin erinomainen huoltomaali mm. sellaisille aikaisemmin orgaanisella maalilla käsitellyille rappauspinnoille, joille halutaan kohtuullisin esikäsittelykustannuksin saada vesihöyryä hyvin läpäisevä, kestävä ja alustaa suojaava maalipinta. Kivisil on hyvä ratkaisu myös betonipinnoille, jotka pakkasrapautumisen ja teräskorroosion estämiseksi on pidettävä mahdollisimman kuivina. Lisäksi maali on työhygieeninen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto. Kivisil pohjuste Silikonipitoinen pohjuste Kivisil julkisivumaalin pohjustuskäsittelyyn. Kivisil pohjuste on veteen sekoitettava, liuotteeton tiiviste. Pohjuste lisää alustan vedenhylkimisominaisuuksia sekä estää suolojen kulkeutumista rakenteen pinnalle. Koska huokostilat eivät tukkeudu, alustan vesihöyryn läpäisykyky ei heikkene. Kivisil pohjusteella on 10 prosenttisena liuoksena myös alustaa vahvistava ominaisuus. Kivitex kivitalomaali Liuoteohenteinen akryylimaali lujien betoni- ja rappausjulkisivujen maalaukseen. Sideaineena on kiviainesalustan alkalisuutta, vesirasitusta ja UV-säteilyä kestävää akryylihartsia, joka tunkeutuu ja tarttuu alustaan hyvin. Kivitex kivitalomaali soveltuu ensisijaisesti betonielementtitalojen uudis- ja huoltomaalaukseen, ja sitä voidaan käyttää myös lujille kalkkisementtirappauksille. Yki sokkelimaali Yki on alkalinkestävä, hyvin alustaansa tarttuva akrylaattilateksimaali sokkeleiden maalaukseen. Se on tiivis ulkopuolelta tulevaa vesirasitusta vastaan, mutta samalla se päästää alustaan joutunutta kosteutta lävitseen vesihöyrynä. Se kestää hyvin iskuja ja kolhuja, ja pinta on helposti puhdistettavissa esimerkiksi kuraroiskeista. Yki soveltuu käsittelemättömille ja aikaisemmin maalatuille sokkelipinnoille. Se on helpposivelteinen, kestävä ja vesiohenteinen

10 Rappauspinnat Nykyaikaiset rappauslaastit ovat tehdasvalmisteisia kuiva- tai märkälaasteja. Ne ovat sideaineesta riippuen joko kalkkisementtilaasteja (KSlaasti) tai kalkkilaasteja (K-laasti). Mitä enemmän sementtiä laasti sisältää, sitä lujempaa rappauksesta saadaan ja sitä nopeammin loppulujuus saavutetaan. Vanhassa rakennuskannassa rappaukset ovat usein kalkkirappauksia. Ne ovat lujuudeltaan huomattavasti kalkkisementtirappauksia heikompia sekä alttiita pakkasvaurioille. Vaurioriskiä voidaan pienentää suojaamalla rapattu pinta kalkkimaalilla. Alustan esikäsittely Esikäsittelymenetelmä valitaan alustan kunnon, aikaisemman maalityypin ja tavoiteltavan puhdistusasteen perusteella. Parhaimmassa tapauksessa alustan ulkonäössä on vain lieviä vikoja, kuten likaa, suoloja, liituuntumista tai maalipinnan haalistumista. Tällöin esikäsittelymenetelmäksi voi riittää teräsharjaus ja korkeapainepesu. Hilseilevä, huonosti alustassaan kiinni oleva tai hauras maalikerros on poistettava niin, ettei tarpeettomasti turmella ehjää ja kiinteää rappausta. Parhaan maalinpoistomenetelmän selvittämiseksi on aina tehtävä koemallialue. Vaurioitunut rappausalue on poistettava suorakulmaisesti ehjään pintaan asti. Toimenpiteet ennen maalausta Kuntotutkimus Kaikissa tapauksissa rapatun alustan maalattavuus ja korjattavuus on varmistettava kuntotutkimuksella, jossa selvitetään vanhan rappauksen tartunta alustaan, vauriot ja niiden laajuus. Vanhan laastin lujuus, kalkki-sementtisuhde ja kiviaineksen koostumus selvitetään laboratoriotutkimuksin. Sääntönä pidetään, että jos vähintään 30 % koko rappauspinnasta on irti alustastaan tai on hyvin haurasta, on usein taloudellisesti ja teknisesti edullisempaa poistaa koko rappaus. Sääntöä ei kuitenkaan pidä noudattaa kirjaimellisesti, koska lopullinen korjauspäätös tehdään aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimuksista on tarkempaa tietoa s. 38. Rappauksen huokosiin tunkeutunut vesi on jäätyessään aiheuttanut pakkasvaurion. Rappauskorjaukset Paikkarappaus on tehtävä hyvissä ajoin ennen syyssateiden ja pakkasten tuloa pakkasvaurioiden välttämiseksi. Vuorokauden keskilämpötilan laskiessa alle 5 C, rappauslaastin kovettuminen hidastuu ja kalkki- sekä suolasaostumien riski kasvaa. Paikkarappaus pitää tehdä laastilla, jonka imu- ja materiaaliominaisuudet täsmäävät alkuperäisen laastin kanssa. Mikäli paikkauslaasti poikkeaa alkuperäisestä laastista, paikkauskohta elää kosteuden ja lämpötilan vaikutuksesta eri tavalla kuin muu rappauspinta. Paikkauskohta voi tällöin irrota tai ympäröivä rappaus vaurioitua. Laastin koostumus voidaan havaita heti paikkauskohtien tummemmasta väristä. Tummat laastipaikkaukset kertovat, että paikkauslaastina on käytetty laastia, joka on sisältänyt paljon sementtiä. Vastaavasti runsaasti kalkkia sisältävät paikkaukset erottaa vaaleasta väristä. Rappauspaikkaukset on tasattava ympäröivän pinnan mukaisesti eikä paikkaus saa karkeudeltaan erottua muusta pinnasta. Näin estetään lopullisen pintamaalauksen yhteydessä paikkakohtien erottuminen

11 Rappauksen pintakäsittely Ohessa on suositeltavia tuotteita ja tuoteperheitä rappauspinnoille. Tarkempaa tietoa tuotteiden käyttökohteista ja -ohjeista, väreistä, erityisominaisuuksista jne. löydät tuotetaulukoista sekä Julkisivutuotteet-kansiosta. Epäorgaaniset maalit ja pinnoitteet Rappauskorjausten on annettava aina kovettua ennen maalausta. Kalkkisementtilaastit kovettuvat riittävästi 1-2 kuukauden aikana. Kalkkirappauspinnat kovettuvat ilman hiilidioksidin vaikutuksesta ja niiden lujuus kasvaa hitaasti pinnalta alkaen. Kalkkirappauspinnat voidaan maalata hiilidioksidia läpäisevillä epäorgaanisilla maaleilla jo 1-2 kuukauden kovettumisen jälkeen. Sen sijaan orgaanisilla maaleilla pintakäsittely tulisi tehdä vasta seuraavana vuonna, koska ne hidastavat hiilidioksidin kulkua ja estävät rappauksen kovettumisen. Finnseco KS kalkkisementtipinnoite Epäorgaaninen, 2-komponenttinen valmiiksi sävytetty kalkkisementtipinnoite. Oikean sekoitussuhteen varmistamiseksi se toimitetaan erillisinä märkä- ja kuivakomponentteina, jotka sekoitetaan keskenään työmaalla ennen pinnoitusta. Finnseco KS muodostaa vettä läpäisevän ja säärasituksia hyvin kestävän pinnan. Se soveltuu rappauksen lisäksi tiili-, kalkkihiekkatiili-, betoni-, kevytsoraharkko- ja kevytbetoni- (Siporex) alustojen pinnoittamiseen. Finnseco KS levitetään käsiteltävälle alustalle harjaamalla tai ruiskuttamalla. Ruiskutuspinnan karkeutta voidaan säätää muuttamalla ruiskutusetäisyyttä ja ruiskutuksessa käytettävän ilman määrää. Finnseco KS kalkkisementtipinnoitteen yhteydessä on alusta esi- ja jälkikasteltava aina huolellisesti. Finnseco S sementtipinnoite Kuivaseos, joka sisältää valkosementtiä ja kiviainesta. Ennen käyttöä seokseen lisätään vettä ja AR-lisäainetta. Finnseco S muodostaa vettä läpäisevän ja erittäin lujan pakkasrasitusta kestävän pinnan. Finnseco S:lla voidaan käsitellä betoni- ja tiilipinnat, sokkelit, parvekelaattojen alapinnat, kylmät tukimuurit, kalliosuojat ja muut vastaavat kovat alustat. Se soveltuu erityisen hyvin rakenteisiin, joissa kosteusrasitus on suuri ja joissa muut maalit ja pinnoitteet eivät kestä. Tämän kaltaisia kohteita ovat esimerkiksi kalliosuojat ja merimerkit. Finnseco S sementtipinnoite levitetään harjaamalla, telaamalla tai ruiskuttamalla tavallisesti kahteen kertaan riittävän pinnoitevahvuuden saavuttamiseksi. Finnseco Sementtimaali Epäorgaaninen sementtisideaineinen maali, joka muodostaa kosteutta hyvin läpäisevän pinnan. Soveltuu betoni- ja tiilipinnoille sekä rakenteisiin, joissa maalilta vaaditaan hyvää kosteuden kestokykyä, kuten julkisivut, parvekkeiden etulevyt ja pielielementit. Finnseco Sementtimaali levitetään käsiteltävälle alustalle siveltimellä tai telalla kahteen kertaan riittävän peittävyyden saavuttamiseksi. Ennen maalausta, maalauskertojen välillä ja maalauksen jälkeen on huolehdittava alustan huolellisesta kastelusta vedellä. Finnseco Tiivistyspinnoite Finnseco Tiivistyspinnoite on sementtisideaineinen kuivatuote, johon ennen käyttöä lisätään vesi. Finnseco Tiivistyspinnoite estää kosteuden tunkeutumisen pinnotteen läpi. Käyttökohteita ovat väestönsuojat, tunnelit ja kellarit, joissa rakenteiden läpi tunkeutuva kosteus ja suolat voivat muodostua ongelmaksi. Finnseco Tiivistyspinnoite kestää jopa paineellista vettä. Tuotteen levitys käsiteltävälle alustalle voidaan tehdä harjalla, telalla tai ruiskulla. Valmiin pinnan väri on valkoinen

12 Kivitex silikaattimaali Ns. dispersiosilikaattimaali, joka sisältää alle 5 % orgaanista materiaalia, lähinnä dispersiota. Dispersiolisäyksen vuoksi silikaattimaali voidaan valmistaa varastointikestävänä 1-komponenttisena tuotteena. Silikaattimaali kiinnittyy kaksivaiheisen kemiallisen reaktion avulla kiviainesalustaan. Pohjustuksessa käytetään kalivesilasia sisältävää Kivitex silikaattipohjustetta alustan imukyvyn tasaamiseksi. Kivitex silikaattimaali soveltuu maalaamattomille rappausalustoille tai aikaisemmin epäorgaanisella maalilla (esim. kalkki-, silikaatti-, sementti- tai kalkkisementtimaalilla) käsitellyille pinnoille. Lisäksi sitä suositellaan myös lujille alustoille, esim. betonipinnoille, joiden kosteus on jatkuvasti normaalia korkeampi. Tällaisia erikoiskohteita ovat mm. alikulkusillat, vesitornit, pilarit, väestösuojat, parkkihallit tai alustat, joissa sisäpuolelta tuleva kosteusrasitus on erityisen suuri, kuten pesulat ja meijerit. Kivitex silikaattipohjuste Epäorgaaninen kalivesilasipohjainen 1-komponenttinen pohjuste julkisivuihin ennen maalausta Kivitex silikaattimaalilla. Pohjustus tasaa alustan ominaisuuksia ja varmistaa maalipinnan tasaisen lopputuloksen. Holvi valmiskalkkimaali Valmistetaan tehtaalla kalkkiveteen. Sideaineena käytetään teollisesti sammutettua kalkkia. Epäorgaaniset säänkestävät pigmentit on stabiloitu orgaanisella lisäaineella, jonka osuus valmiiksi sekoitetussa kalkkimaalissa on noin 1 %. Holvi sävytetään sävytyskoneella asiakkaan tilaamaan sävyyn, jolloin varmistetaan sävytyksen onnistuminen. Työmaalla kalkkipastaan lisätään vain vettä ennen maalausta. Maalaus tehdään luonnonjouhisella kalkkiharjalla 2-3 kertaan, pyörittävin kädenliikkein. Maalattaessa on kiinnitettävä erityistä huolellisuutta esi-, väli- ja jälkikasteluun. Holvi soveltuu kiinteille kalkkia sisältäville rappauspinnoille, kuten kalkkirappaus-, kalkkisementtirappaus- ja aikaisemmin kalkkimaalilla maalatuille pinnoille. Perinnekalkki Aito ns. miilupoltettu kalkkimaali, joka ei sisällä orgaanisia lisäaineita. Sideaineena on sammutettu kalkki, joka kovettuu reagoidessaan ilman hiilidioksidin kanssa. Perinnekalkki toimitetaan sävyttämättömänä kalkkitahnana, johon pigmentit lisätään työmaalla. Kalkkimaalauksen lopputulos on sitä parempi, mitä useampana ja ohuempana kerroksena maali levitetään. Käsittely on tehtävä vähintään kolmeen kertaan. Levitystä varten kalkkitahna ohennetaan kalkilla kyllästetyllä vedellä (kalkkivesi), joka valmistetaan työmaalla. Perinnekalkki soveltuu uusille kalkki- ja kalkkisementtirappauspinnoille sekä aikaisemmin kalkkimaalilla maalatuille vanhoille kalkkirappauspinnoille. Kovat kalkkisementtirappausalustat soveltuvat huonosti kalkkimaalaukseen, koska kalkki kuluu näiltä pinnoilta nopeasti pois. Rikkipitoinen kaupunki- tai tehdasympäristö syövyttää kalkkimaalia. Kalkkimaalista ei yleensä saada tummia sävyjä

13 Muut pinnat Muita kuin em. mineraalipintoja käsitellään yleensä harvemmin maaleilla tai pinnoitteilla. Kunkin pinnan yhteydessä mainituista tuotteista löydät tarkempaa tietoa kohdasta Betonin pintakäsittely s. 9, Rappauksen pintakäsittely s. 20, tuotetaulukoista s sekä Julkisivutuotteet-kansiosta. Kevytbetoni Kevytsorabetoni Kevytbetoniseinä tehdään joko harkoista tai elementeistä. Hyvin huokoisena materiaalina kevytbetoni imee nopeasti vettä. Tällöin pakkasrapautusmisriski kasvaa ja lämmöneristyskyky alenee. Pintakäsittelyn tehtävänä on mm. hidastaa sadeveden tunkeutumista seinään. Pintakäsittelyltä vaaditaan kuitenkin hyvää vesihöyryn läpäisykykyä, koska se ei saa hidastaa olennaisesti alustan kuivumista. Kevytbetonia maalattaessa on huolehdittava, ettei elementtien saumoissa ole rakoja tai halkeamia, joista vesi voi tunkeutua sisään. Tuotteita: Finnseco KS kalkkisementtipinnoite, Finnseco S sementtipinnoite, Finnseco Sementtimaali, Kenitex julkisivupinnoite, Ken-Dri pohjustusaine sekä FinnGard 500 suojapinnoite. Kevytsorabetonia käytetään etupäässä harkkoina sokkeleissa ja jonkin verran myös seinärakenteissa. Pintakäsittely parantaa pinnan tiiviyttä kosteutta vastaan. Kevytsorabetonia ei kuitenkaan saa maalata suoraan, vaan pinta on ensin joko slammattava epäorgaanisella ohutrappauksella (Finnseco KS tai S) tai tasoitettava esim. kuitulaastilla. Tuotteita: Finnseco KS kalkkisementtipinnoite, Finnseco S sementtipinnoite, Finnseco Sementtimaali, Kivitex silikaattimaali, Kenitex julkisivupinnoite ja Ken-Dri pohjustusaine, Kivisil julkisivumaali sekä FinnGard 500 suojapinnoite

14 Parvekkeet Kuitusementtilevy Kuitusementtilevyjä on aikaisemmin nimitetty asbestisementtilevyiksi niissä käytetyn asbestin takia. Nykyisin asbesti on korvattu työterveydellisistä syistä orgaanisilla kuiduilla. Asbestia sisältävät kuitusementtilevyt ovat yleensä hyvä maalausalusta. Esikäsittelyssä on kuitenkin otettava huomioon asbestityöstä annetut määräykset suojatoimenpiteistä. Osa asbestia sisältävistä levyistä on käsitelty keraamisesti. Tällöin pinta on lasimaisen liukas ja kova eikä sovellu maalattavaksi. Tuotteita: Kivitex silikaattimaali, Kivisil julkisivumaali, Kivitex kivitalomaali, Kenitex julkisivupinnoite ja Ken-Dri pohjustusaine. Parvekerakenteiden merkittävimmät vauriot ovat pakkasrapautuminen ja rakenneterästen korroosio. Parveke on alttiina sateelle, pakkaselle, UV-säteilylle, hiilidioksidille ja hapelle. Erityisesti parvekkeen reunoihin syntyvät halkeamat nopeuttavat karbonatisoitumista ja lisäävät reunaterästen ja kaidekiinnikkeiden ruostumista. Kosteuden tunkeutumista laattaan on pyritty estämään laatan yläpinnan kosteutta läpäisemättömillä materiaaleilla, kuten valuasfaltilla (1900- luvun alku), klinkkerillä tai tekemällä betoni vettä läpäisemättömäksi. Vanhoissa kaksikerroslaatoissa on pintabetonilaatan alle tehty erillinen vedeneristyskerros bitumihuovalla tai bitumisivelyllä. Tiilipinnat Punatiili- eli poltettuja tiilipintoja ei yleensä käsitellä millään maalilla tai pinnoitteella. Paras pintakäsittelymenetelmä punatiilipinnoille on kolmikerrosrappaus tai ohutrappaus Finnseco KS kalkkisementtipinnoitteella tai Finnseco S sementtipinnoitteella. Kalkkihiekkatiilipintoja voidaan maalata maalityypillä, joka läpäisee mahdollisimman hyvin vesihöyryä, esim. silikaattimaalilla. Tiilipintojen suojaukseen voidaan käyttää Alfasil silikonisuojaainetta. Tuotteita: Finnseco KS kalkkisementtipinnoite, Finnseco S sementtipinnoite, Finnseco Sementtimaali, Kivitex silikaattimaali (vain kalkkihiekkatiilipinnat). Parvekemaalit joutuvat vastoin yleistä käsitystä kovaan rasitukseen muodonmuutosten ja ulkoisten rasitusten johdosta. Olosuhteet ovat usein huomattavasti rankemmat kuin teollisuushallien lattioissa. Hyväkuntoisen sekä vähän halkeilleen tai esikäsittelyn jäljiltä epätasaisen pinnan käsittelyyn kannattaa valita 2-komponenttinen Novopox epoksipinnoitejärjestelmä. Kosteuden, hiilidioksidin ja hapen tunkeutuminen laatan yläpinnasta ja laatan etureunasta estetään riittävän tiiviillä pinnoitteella. Pinnoitekerroksen vahvuudella ja tarvittaessa elastisuudella varmistetaan suojavaikutus siinäkin tapauksessa, että alustassa syntyisi halkeamia. Huonokuntoisissa, pitkissä ja epästabiileissa parvekkeissa, joissa on runsaasti halkeamia, käytetään elastista Novofloor polyuretaanielastomeeria. Elastomeeri tarttuu erittäin hyvin alustaan ja suuren murtovenymänsä ansiosta se kestää rakenteessa mahdollisesti ilmenevät pakkoliikkeet ja silloittaa halkeamat. Parvekelaatan alapinnan maalin hilseilyyn ovat usein syynä kostean ilman tiivistyminen kylmälle alapinnalle, laatan heikko vesieristys ja kylmälle rakenteelle tyypillinen alustan hidas kuivuminen. Parvekelaatan alapinnalle suositellaan kosteutta läpäisevää, alustaan hyvin tarttuvaa sementtisideaineista pinnoitetta, kuten Finnseco S sementtipinnoitetta Tiilipinnat voidaan suojata kosteudelta silikonisuoja-aineilla. tai valkoista Finnseco Polytopia. Joskus hilseilyongelma vältetään jättämällä alapinta kokonaan maalaamatta, mikäli 26. se on arkkitehtonisesti mahdollista. 27.

15 Novopox LP epoksipinnoite mm Novopox P epoksipohjuste n. 0.2 mm Hionta Imurointi Sekoitus Pohjustus Pinnoitus betonialusta Parvekkeiden pintakäsittelytuotteet Ohessa on suositeltavia tuotteita parvekepinnoille. Tarkempaa tietoa tuotteiden käyttökohteista ja -ohjeista, väreistä, erityisominaisuuksista jne. löydät tuotetaulukoista s sekä Julkisivutuotteet-kansiosta. Akvacoat 100 epoksimaali Vesiohenteinen, 2-komponenttinen epoksimaali, joka soveltuu betoni- ja parvekelattioiden maalaukseen. Kaksikomponenttisia epoksimaaleja käytettäessä maalauksen ja maalin kuivumisen aikana ilman, maalattavan pinnan ja maalin lämpötilan pitää olla yli 10 C (muilla maalityypeillä yleensä 5 C) ja suhteellisen kosteuden alle 80 %. Lisäksi komponenttien seoksella on rajoitettu käyttöaika. Novopox epoksipinnoite Liuotteeton 2-komponenttinen epoksipinnoitejärjestelmä betonilattioille. Järjestelmään kuuluu Novopox P epoksipohjustusaineen lisäksi Novopox LP epoksipinnoite. Novopoxia voi käyttää maalimaisesti lisäämällä siihen % Novopox ohennetta, tai sitä voi käyttää pinnoitteena jopa 3 mm:n kerrospaksuuteen asti lisäämällä siihen kuivaa hiekkaa. Pintaa voidaan kummassakin tapauksessa elävöittää viimeistelemällä se Mosaic-hiutaleilla. Novopox epoksipinnoite muodostaa lattialle vedenpitävän ja edustavan pinnoitteen, joka kestää hyvin vaikeissakin ympäristöolosuhteissa, kuten parvekkeiden ja autotallien lattioissa. Novofloor polyuretaanielastomeeri Liuotteeton, itsesiliävä Novofloor elastomeeripinnoite soveltuu erityisesti sellaisten betoniparvekkeiden pinnoittamiseen, joissa vaaditaan hyvää vedeneristystä ja halkeamien silloittavuutta. Maalattava alusta pohjustetaan tartunnan ja tiiviyden parantamiseksi ensin Novofloor P polyuretaanipohjusteella. Pohjustuksen kuivuttua levitetään käsiteltävälle alustalle Novofloor KL polyuretaanielastomeeripinnoite säätö- tai hammaslastalla. Pinnoituksen kuivuttua pinta viimeistellään UV-säteilyä kestävällä Novofloor M polyuretaanimaalilla. Käsittelyn kokonaisvahvuudeksi tulee n. 2 mm. Työvälineet pestään Novofloor ohenteella. Novofloor M polyuretaanipintamaali n. 0.1 mm Novofloor KL polyuretaanielastomeeri n.1.7 mm Novofloor P polyuretaanipohjuste n. 0.2 mm betonialusta

16 Thermodek - järjestelmä Thermodek-lisälämmöneristysjärjestelmä on suomalaisiin olosuhteisiin suunniteltu järjestelmä, joka muodostaa uudelle tai vanhalle julkisivulle saumattoman ja pitkäikäisen seinäpinnan. Erilaisilla pintakarkeuksilla ja laajalla 232 sävyä käsittävällä värivalikoimalla saat elävyyttä julkisivuun. Thermodek -järjestelmä Julkisivujen korjaaminen ja suojaaminen on saanut viime aikoina runsaasti huomiota osakseen. Erilaisten järjestelmien runsaus ja niiden monimutkaisuus ovat puhuttaneet niin suunnittelijoita kuin päättäjiä. Oikeiden korjausratkaisujen löytäminen on ollut vaikeaa, joskus jopa mahdottomalta tuntuvaa. Kohonnut elintaso on tuonut uusia esteettisiä vaatimuksia myös uusien talojen suunnitteluun. Emme tyydy yksivärisiin ja monotonisiin julkisivuihin. Runsas värien käyttö, erilaiset pintakarkeudet ja -materiaalit ovat tekijöitä, jotka luovat nykyaikaisen ja viihtyisän asuinympäristön. Edellä mainittujen ongelmien ja tarpeiden johdosta Tikkurila on tuonut markkinoille uuden Thermodeklisälämmöneristysjärjestelmän. Sen suunnittelun perustana ovat suomalaiset sääolosuhteet sekä rakennusmateriaalien ja pinnoitteiden pitkäaikainen ja hyvä tuntemus. Uusi Thermodek -järjestelmä soveltuu vanhojen rapattujen arvokiinteistöjen ja vanhojen betonielementtitalojen korjaamiseen sekä uudisrakentamiseen, olipa sitten kyseessä kerros- tai pientalo. Järjestelmässä käytettävän EPS-lämmöneristeen (Thermisol EPS-levy) helppo muokattavuus mahdollistaa järjestelmän käytön myös monimuotoisissa saumattomissa uudisjulkisivuissa tai vaikka kotoisissa pientaloissa. Valmis pinta kestää hyvin mekaanista rasitusta ja on paloturvallinen. Thermodek - järjestelmään saa parhaimmillaan 232 väriä ja kolme erilaista pintastruktuurivaihtoehtoa. Ne tekevät Thermodekistä moniilmeisen ja helposti muunneltavan julkisivujärjestelmän. Thermodek lisälämmöneristäminen Korjaamalla vanhat betonielementtiseinät Tikkurilan Thermodek -järjestelmällä saadaan pakkasrapautuneet ja rakenneterästen korroosion vaurioittamat rakenteet oikeaoppisesti lisäeristettyä. Vanha vaurioitunut julkisivu saatetaan eristettynä lämpimään tilaan, mikä mahdollistaa rakenteen kuivumisen. Lisälämmöneristys pysäyttää näin raudoitusten ruostumisen ja hidastaa samalla betonin karbonatisoitumista. Thermodek-lisälämmöneristys parantaa erityisesti 60- ja 70-luvulla rakennettujen kerrostalojen energiataloutta. Silloisista työtavoista ja määräyksistä johtuen alkuperäisten lämmöneristeiden kerrosvahvuudet eivät vastaa tämän päivän lämmöneristeille asetettuja vaatimuksia. Oikea ratkaisu ongelman korjaamiseksi löytyy Thermodek -järjestelmästä

17 Thermodek -järjestelmä liima- ja tulppakiinnityksellä Thermodek-järjestelmä koostuu seuraavista testatuista komponenteista: 1. Alustan rakenne esim. betoni, pesubetoni, rappaus, tiili tai puuverhous 2. Erityisesti julkisivujen lisäeristämiseen suunniteltu erikoiskäsitelty ja palosuojattu EPS-lämmöneristelevy (Thermisol EPS-eristelevy). Levyjen paksuudet korjauskohteissa mm 10 mm:n välein. Levykoko on 600 x 1000 mm. Vesihöyryn läpäisevyys x kg/(mspa) (EN 12086:1997). Palo-ominaisuudet, luokka vaikeasti syttyvä DIN 4102/B1 Sertifikaatti VTT PC 130/00 3. Thermodek kiinnitystulpat, useita eri pituuksia. 4. Thermodek lasikuituverkko, silmäkoko 4 x 4 mm ja paino 160 g/m Sementtisideaineinen Thermodek liimalaasti. 6. Pinnoitus: Thermodek 0.5 J julkisivupinnoite tai Thermodek 1.5 H hiertopinnoite tai Thermodek 1.5 P piirtopinnoite. 7. Mineraalieristelevy 8. Thermodek kulmavahvisteverkko Vanhan rakenteen suojaus Thermodekillä Thermodek -järjestelmää voi suositella myös pesubetonisten julkisivujen korjauksiin. Käytännön kuntotutkimuksissa on todettu, että monissa tapauksissa asuntoyhtiöiden pesubetoniset julkisivut ovat olleet korjauskelvottomia. Erilaiset suoja-aineet ja peittävät pinnoitemaiset ratkaisut eivät ole tällöin sopivia korjaukseen. Järkevintä voi olla varmistua elementtien kiinnipysymisestä ja käyttää julkisivujen kunnostukseen Thermodek -järjestelmää. Vaurioituneet betonielementit jäävät näin järjestelmän alle suojaan. Uuden järjestelmän käyttäminen mahdollistaa näin myös harmaiden pesubetonisten julkisivujen elävöittämisen väreillä. Pinnoittamiseen käytettävät, sadevettä hylkivät ja samalla hyvin vesihöyryä läpäisevät Thermodek-pinnoitteet antavat hyvän ja pitkäikäisen suojan julkisivulle. Parasta on kuitenkin se, että Thermodek -järjestelmä on erittäin kilpailukykyinen hinnaltaan verrattuna esimerkiksi elementtien purkamiseen ja uusimiseen sekä levyverhoukseen. Järjestelmä on myös kevyt eikä rasita painollaan vanhoja rakenteita. Oikein toteutettuna ja Tikkurilan laadunvarmistuksen varmentamana Thermodek -järjestelmä on 10 vuoden toimivuustakuulla varmistettu suomalainen merkkituote. Tarkemmat Thermodek-suunnitteluohjeet ja rakennedetaljikuvat löydät Tikkurilan Julkisivutuotteetkansiosta. Thermodek -järjestelmän pinnoitevaihtoehdot Thermodek -järjestelmä tarjoaa suunnittelijalle erittäin laajan valikoiman pintavaihtoehtoja ja parhaimmillaan noin 232 erilaista väriä. Kaikki Thermodek pinnoitteet ovat silikonimodifioituja ja siksi ne antavat parhaan mahdollisen suojan säärasituksia vastaan ilman, että rakenteen vesihöyrynläpäisevyys ratkaisevasti heikkenisi. Pinnoitteiden sideaineena käytettävä akryyli mahdollistaa myös kirkkaiden värien käytön julkisivuilla ja lisäksi ne ovat sävytettävissä helposti ja nopeasti sävytyskoneella asiakkaan haluamaan värisävyyn Thermodek 0.5 J julkisivupinnoite voidaan telata tai ruiskuttaa. Maksimi raekoko on 0,5 mm. Kuvan pinta on ruiskutettu. 2. Thermodek 1.5 H hiertopinnoite. Levitys teräslastalla ja hierto muovihiertimellä. Maksimi raekoko 1,5 mm. 3. Thermodek 1.5 P piirtopinnoite. Levitys teräslastalla ja hierto muovihiertimellä. Maksimi raekoko 1,5 mm

18 Thermodek -järjestelmä liima- ja tulppakiinnityksellä Thermodek -järjestelmän asennus Järjestelmän asennus aloitetaan kiinnittämällä alumiininen Thermodek sokkelilista. Listaa on saatavana eri vahvuisille EPS-eristeille (Thermisol-levy). Listan kiinnitys tapahtuu joko naulaamalla tai ruuvikiinnityksellä alustasta riippuen. Suositeltava kiinnitysväli on 300 mm. Rakennuksen ulko- ja sisänurkat sekä ovien ja ikkunoiden kulmat vahvistetaan kuituverkolla, joka kiinnitetään Thermodek liimalaastilla. Lämmöneristeenä käytetään Thermodek EPSlämmöneristyslevyä (Thermisol-levy). Levyjen nimelliset toimituspaksuudet ovat korjausrakentamisessa mm 10 mm:n välein. Levykoko on 600 x 1000 mm. Uudiskohteissa eristeen paksuus on mm. Levyt liimataan alustaan sementtipohjaisella Thermodek-liimalaastilla. Levypinnoille levitettyyn Thermodek liimalaastiin painetaan Thermodek-lasikuituverkko. Verkon silmäkoko on 4 x 4 mm ja paino 160 g/m 2. Levyt painetaan huolellisesti alustaan. Apuna voi käyttää esim. puuhierrintä. Huomaa levyjen ristilimitys nurkassa. Tasoitettu ja kovettunut laastipinta voidaan pinnoittaa Thermodek 0.5 J julkisivupinnoitteella joko telaamalla tai ruiskuttamalla. Tuotteen maksimi raekoko on 0.5 mm. Pinnoitteena voidaan käyttää myös Thermodek 1.5 H hiertopinnoitetta tai Thermodek 1.5 P piirtopinnoitetta. Näiden maksimi raekoko 1.5 mm. Levyjen kiinnitys alustaan varmistetaan Thermodek kiinnitystulpilla. Suositeltava kiinnikkeiden määrä on 4-6 kpl/m 2. Karkeilla, lujilla alustoilla voidaan kiinnikkeet jättää pois suunnittelijan suostumuksella. Thermodek -järjestelmä on säänkestävä, suomalaisiin olosuhteisiin suunniteltu järjestelmä, joka muodostaa uudelle tai vanhalle julkisivulle saumattoman ja pitkäikäisen seinäpinnan. 232 sävyä käsittävällä värivalikoimalla saat elävyyttä julkisivuun

19 Tavoitteena kestävä julkisivu Betonisten ja rapattujen julkisivujen uudelleenpinnoituksen yhteydessä pyritään aina löytämään ratkaisu, jonka käyttöikä on mahdollisimman pitkä ja jonka vuotuiskustannus neliömetriä kohden on järkevä. Valitun ratkaisun on täytettävä kiinteistönhoidon pitkän tähtäimen suunnittelulle asetetut vaatimukset. Suunnittelun tärkein vaihe on selvittää vanhan rakenteen kunto ja korjaustyöhön soveltuva periaateratkaisu sekä käytettävät materiaalit. Apua suunnittelutyöhön Hyvä korjaussuunnitelma, joka takaa kiinteistön omistajalle pitkäikäisen lopputuloksen, syntyy vain tarkan ja yksilöidyn kuntotutkimuksen pohjalta. Vaativaa julkisivujen kunnon selvitystyötä varten Tikkurila tarjoaa suunnittelijoiden käyttöön Julkisivuryhmän asiantuntijat. Ryhmämme käytössä on erikoislaitteet, joilla voidaan tutkia laatua, lujuutta ja käyttäytymistä eri sääolosuhteissa. Perehdymme myös vallitseviin ympäristöolosuhteisiin ja niiden aiheuttamiin rasitustekijöihin sekä rakenneteknisiin virheisiin, jotka vaurioittavat julkisivua. Ryhmämme avustaa suunnittelijoita julkisivujen rappaus- ja maalianalyyseissä, kosteusmittauksissa, kuntotutkimuksissa ja vauriokartoituksissa. Lisäksi selvitämme vanhojen huoltomaalattavien maalipintojen uudelleenmaalattavuuden ja tarvittavat esikäsittelymenetelmät. Tuloksista suunnittelija saa aina kirjallisen selvityksen, johon sisältyvät kuvaus alustan vaurioitumismekanismista, oikeat Tikkurilan tuotteet työtapasuosituksin ja ohjeet laadun varmistamiseksi. Selvitys laskee kokonaiskustannuksia Halvin vaihtoehto on harvoin teknisesti paras ratkaisu, mutta myöskään korjaustyön ylimitoittamiseen ei ole syytä lähteä. Korjaustyön kokonaiskustannukset huomioiden perusteellisen kuntotutkimuksen kustannukset ovat vähäiset. Julkisivuryhmämme ohjeita tarkasti noudattaen suunnittelija voi laatia työohjeet, joiden pohjalta urakan voi tehdä jokainen julkisivujen korjausrakentamiseen perehtynyt urakoitsija. Huolellinen perusselvitystyö pienentää takuutöiden määrää, sekä vähentää vuosikorjauksia ja reklamaatioita. Tarvittaessa olemme valmiit avustamaan myös työmaa-aikaisissa laadunvarmistuskokeissa. Tikkurilan Julkisivuryhmä takaa kestävän julkisivun Kahta samanlaista julkisivua ei löydy, joten kestävä korjaus onnistuu vain, kun se perustuu tarkkaan ja yksilöityyn selvitykseen. Asiantuntevan palvelun tarjoaa Tikkurilan Julkisivuryhmä Myyntipäällikkö/Tuoteryhmäpäällikkö Kimmo Sandberg, puh Tuotepäällikkö Pekka Joukanen (Etelä-Suomi), puh Tekninen neuvoja Risto Hakkarainen (Etelä-Suomi), puh Tekninen neuvoja Mikko Auer (Länsi-Suomi), puh Tekninen neuvoja Keijo Koponen (Itä- ja Pohjois-Suomi), puh

20 Ulkopinta Poikkileikkauskuva sandwich-elementin ulkokuoresta normaalivalossa. Suurennos 2,5 x. Villa Ulkopinta Sama näyte UV-valossa, jolloin flueresoivalla hartsilla impregnoidussa betonissa voidaan nähdä runsaasti pakkasrasituksen aiheuttamia mikrohalkeamia. Vaurioituminen on alkanut villan puolelta ulkokuorta. Villa Ainetta rikkomattomat tai vähän rikkovat kokeet koputusäänien perusteella tehdään rappauksen lujuushavaintoja; lujat alustat antavat korkeita ja pehmeät matalia koputusääniä raaputuskoe kertoo alustan pintakerroksen lujuuden; mikäli pinnasta esimerkiksi irtoaa helposti yli 0,5 mm kerros, suositellaan heikon pintakerroksen poistamista raudoitteet ja niitä suojaava betonin pintapaksuus voidaan mitata betonia rikkomatta sähkömagneettiseen induktioon perustuvalla peitepaksuusmittarilla Ainetta rikkovat kokeet betonirakenteen karbonatisoitumissyvyys saadaan selville poraamalla esim. halkaisijaltaan 50 mm olevalla timanttiporalla koelieriöt, jotka halkaistaan pituussuunnassaan ja halkaisupinnat käsitellään ph-indikaattorilla (esim. fenolftaleiini), joka värjäytyy karbonatisoitumattomalla alueella punaiseksi. Tämän jälkeen mitataan näytteestä värjäytymättömän betonikerroksen paksuus, joka osoittaa betonin karbonatisoitumissyvyyden betonin huokosrakenne, huokosten avoimuus ja mikrohalkeamat voidaan tutkia laboratoriossa tekemällä betoninäytteestä ohuthie. Ohuthiestä pystytään selvittämään, onko materiaali esim. pakkasenkestävää. Luotettavien tulosten saaminen edellyttää minimissään viidestä kymmeneen näytteenottoa. Suurissa korjauskohteissa otetaankin usein kymmeniä näytteitä alustan lujuus, mahdollinen pakkasvaurioituminen, eroosio ja korjauskelpoisuus voidaan tarkistaa tartuntavetomittauksin Kuntotutkimusmenetelmät Julkisivun kuntotutkimuksella selvitetään rakenteiden ja materiaalien ominaisuudet ja tehdään tältä pohjalta arvio julkisivun teknisestä korjauskelpoisuudesta. Oikein suoritettu kuntotutkimus antaa selvän kuvan rakennuksen/rakenteen jäljellä olevasta käyttöiästä. Silmämääräinen arvio yksinkertaisin arviointimenetelmä etuja ovat nopeus ja ulotettavuus laajalle alueelle arviointi perustuu arvioijan ammattitaitoon ja kokemukseen; näin tehdyt päätelmät eivät ole välttämättä oikeita arviointia voidaan tehostaa käyttämällä apuna kiikaria, maakaukoputkea, valokuvakameraa ja videotekniikkaa Näytteenporaus julkisivusta. Usein käytettyjä tutkimusmenetelmiä Ainetta rikkomattomat menetelmät Ainetta rikkovat menetelmät Tutkittava asia Tutkimusväline/-tapa Tutkittava asia Tutkimusväline/-tapa Peitepaksuusmittaus Mittari Karbonatisoituminen Näytteestä indikaattorilla Halkeamat Pinnan kostutus, Huokosrakenne Ohuthieanalyysi luuppi (täytteisyys, pakkasen kestävyys) Pintakerroksen laatu Pintakerroksen lujuus Muodonmuutokset Kosteuspitoisuus Silmämääräinen tarkastelu Halkeamat Ohuthieanalyysi Vasarointi Kloridipitoisuus Porausnäytteestä Kipsisilta, mittakello Mittari, näyte Pinnan tiiviys/vedenimukyky Raudoituksen korroosio Karstenin putki, vedelläimeytymiskoe Piikkaus Muita vähemmän käytettyjä tutkimusmenetelmiä potentiaalimittaus, jolla määritetään rakenneterästen korroosioaktiivisuus vedenimukoe, jolla määritetään alustan imuominaisuudet lämpökamerakuvaus, jolla paikallistetaan lämpövuodot kimmovasarakoe, jolla voidaan määritellä betonin pintakerroksen lujuus Ruostevauriot Silmämääräinen Vetolujuus (alusta, korjausmateriaalit) Mittari