SVKK:N JÄSENTIEDOTE NUMERO

Transkriptio

1 Jäsentiedote 4:2008

2

3 SVKK:N JÄSENTIEDOTE NUMERO 4/08 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS...6 VIERASKYNÄ...7 LAKIUUTISIA...10 Hyväksytyt lait ja määräykset...10 Suunnitteilla ja käsittelyssä olevia esityksiä...11 Oikeustapauksia...12 Yleistä lakitiedotusta...12 Vapaaehtoinen työeläkkeen kerryttäminen...14 TULLIUUTISIA...16 Asiakirjauutisia...16 Tullauspaikat...16 Tullausohjeita...16 Tuontimääräyksiä...17 MAITTEMME VÄLINEN KAUPPA...18 Helsingistä Uralille kolmessa tunnissa...18 Venäjän -kaupan barometri...20 VENÄJÄN TALOUS...23 Venäjä-keskustelua Lontoossa...23 Keskisuuret yritykset Venäjän talouden kasvussa...26 Maatalouden kehittämisohjelma yksi kansallisia prioriteetteja...28 Venäjän apteekeista yhä enemmän myös kauneudenhoitotuotteita...33 Pikku-uutisia Venäjän taloudesta...35

4 BISNESUUTISIA...42 Raakaöljy, maakaasu, kaivostoiminta ja louhinta...42 Maatalous ja elintarvikkeet...42 Metsätalous, puutavara, puutuotteet...42 Kustantaminen, painaminen...42 Kemikaalit, kemialliset tuotteet...42 Kumi- ja muovituotteiden valmistus...43 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus...43 Metalli, koneet, laitteet ja kulkuneuvot...43 Rakentaminen...43 Tukku- ja vähittäiskauppa...44 Kuljetus, varastointi, tietoliikenne, matkailu...45 Rahoitus, sijoitus, vakuutus...46 Ympäristönhuolto...47 UUTISIA SVKK:N TOIMINNASTA...48 SVKK JÄRJESTÄÄ...55 SVKK Helsinki järjestää koulutustilaisuuksia...55 SVKK Moskova järjestää...61 SVKK Ural järjestää...67 Svkk tiedottaa...68 S v k k - s h o p Ilmoittajat...71 Mediakortti...75 Yhteystiedot...76 Päätoimittaja Pirjo Peltola pirjo.peltola@finruscc.fi Toimitus Einari Lumijärvi Tullausuutiset, bisnesuutiset, Venäjän talous, Suomen ja Venäjän välinen kauppa einari.lumijarvi@finruscc.fi Maisa Moijanen Venäjän talous ja talouspolitiikka, Suomen ja Venäjän välinen kauppa maisa.moijanen@finruscc.fi Virpi Suoninen Lainsäädäntöuutiset, bisnesuutiset, Venäjän talous, Suomen ja Venäjän välinen kauppa virpi.suoninen@finruscc.fi Ilmoitusmyynti Annika Peitsara annika.peitsara@finruscc.fi Taitto ja ulkoasu Anne Anttonen anne@annea.net

5 toivottaa SVKK:n henkilökunta Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille Venlan lukijoille! Venla 4/08

6 Toimitusjohtajan KATSAUS Venäjän kaupan barometrin jälkipuintia Ammattitaitoisen työvoiman puute suomalaisyrityksillä Venäjällä nousi yhdeksi merkittävimmistä ongelmista SVKK:n kevään barometrin tuloksissa. Työvoimapulasta Venäjällä ovat kertoneet myös useat tutkimukset ja selvitykset; Venäjän lehdistö, valtiovalta ja venäläisyritykset ottavat sen esille lähes joka tilanteessa. Yritystoiminnan yhdestä avaintekijästä, henkilöstöstä, on tullut arkipäivää hankaloittava tekijä. Siitä on tulossa haaste luvun alhainen syntyvyys Venäjällä tarkoittaa, että 10 vuoden sisällä työntekijöiden saatavuus ja sitouttaminen tulevat olemaan ongelma, ellei peräti palvelun- ja tavarantuotannon pullonkaula. Henkilöstö on tuotantotekijöistä hitaimmin muutettavissa oleva tekijä. Ammattitaitoa ei paranneta hetkessä ja asenteet muuttuvat kovin hitaasti. Sen vuoksi tähän ongelmakenttään on tartuttava nyt jos halutaan tuloksia esim. 5 vuoden kuluttua. Paljon on mahdollista tehdä. Yritystoiminta Venäjällä vaatii huomattavasti enemmän hallinnollista ja tukihenkilökuntaa kuin esim. Suomessa. Hallinnon byrokratian vähentäminen ja jäykkien hierarkioiden purkaminen vapauttaisivat työvoimaa tuottavaan toimintaan. Ammattikoulutuksen modernisointi turvaisi koulutustason riittävyyden; sivutuotteena ammattikoulutuksen arvostus nousisi ja juuri moderniuden ansiosta oppilaat hakeutuisivat mielellään ammattikoulutukseen. Yhteiskunta voi tehdä monia muita hallinnollisia, verotuksellisia ja eläkeiän uudistuksia turvatakseen tulevaisuuden työvoiman saannin. Myös itselleen. Kaukokatseiset yritykset miettivät jo nyt keinoja, millä tehdä henkilöstön saatavuudesta kilpailuetu, miten välttää tämä pullonkaula. Henkilöstön koulutus, johtajuuden kehittäminen, taloudelliset ja urakehityksen kannusteet, luontaisedut, vakuutukset yrityksillä on oman strategiansa ja resurssiensa, oman luovuutensa mukaan mahdollisuus luoda kilpailukykyinen henkilöstöpolitiikka. Venäläiset ovat laskeneet, että Venäjän tuottavuus on noin 20 kertaa länsimaita alhaisempi. Tuottavuuden lisäys on nykyhallituksen yksi keskeinen tavoite Venäjän talouskehityksen turvaamiseksi. Tuottavuuden tehostaminen on monisyinen haaste: suomalaisyritysten kokemukset toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotosta todistavat, että tuottavuuden tehostamisen pahimpana esteenä on muutosvastarinta. Tuotantoprosessien automatisointi tulee väistämättä eteen työvoimaongelmien ratkaisemiseksi ja tuottavuuden tehostamiseksi. Monet nykyisin käsin tehtävät toiminnot automatisoidaan tehtaissa, varastoissa ja toimistoissa. Suomalaisilla teknologian ja automatisoinnin ratkaisujen tuottajilla ja jälleenmyyjillä on potentiaalisesti hyvät markkinat sekä venäläisissä yrityksissä että suomalaisissa yrityksissä Venäjällä. Automatisointi tuo monelle (osa)ratkaisun niin tuotantokustannusten hallintaan kuin työvoiman saatavuuteen. Mirja Tiri toimitusjohtaja mirja.tiri@finruscc.fi Venla 4/08

7 VIERASKYNÄ VENÄLÄINEN KULUTTAJA KESKILUOKKAISTUU Suomen vienti Venäjälle on vahvassa kasvussa, samoin suomalaisten yritysten liiketoiminta Venäjällä. Monelle yritykselle Moskova ja Pietari ovat tärkeitä, kiinnostavia ja haastavia markkina-alueita. Mutta millainen on venäläinen kuluttaja, tai oikeastaan suurkaupungeissa, kuten Pietarissa tai Moskovassa asuva kuluttaja? Tässä tarkastellaan venäläistä kuluttajaa Taloustutkimus Oy:n Moskovassa ja Pietarissa tekemien laajojen kuluttajatutkimusten aineistojen pohjalta. Näissä tutkimuksissa kussakin on tehty henkilökohtaista haastattelua vastaajien kotona (3 000 kaupungissa ja oblastin alueella). Kohderyhmänä on tutkimusalueen vuotias väestö. Pekka Sutela Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta (BOFIT) totesi huhtikuun alussa Venäjän näkymistä useita mielenkiintoisia seikkoja: noussut tulotaso, vähemmän köyhyyttä ja työttömyyttä, mutta kasvu on kulutuksen varassa. Uusi keskiluokka sekä tuottaa että kuluttaa uusia tavaroita ja palveluja. Jyrkkiä käänteitä huonompaan ei näy, mutta taloudessa näkyy ylikuumenemisen merkkejä. Ongelmina Sutela mainitsee väestönmuutoksen, varsinkin nuorten ikäluokkien pieni koko. Toisena ongelmana on kustannustason nousu ja inflaatio, ja kolmantena sosiaaliset ongelmat, varsinkin pienet eläkkeet. Venäläinen kuluttaa ja harrastaa Venäjällä elintaso kasvaa, mutta se ei kasva kaikilla eikä kaikkialla. Elintasossa on suuret erot alueittain, kun verrataan maaseutua, pieniä kaupunkeja ja suurkaupunkeja. Ostovoima kasvaa työssäkäyvillä, mutta eläkeläisillä ei mene yhtä hyvin. Venäjällä eläkeläisillä ei ole samaa ostovoimaa kuluttajina kuin meillä. Myös osa työssäkäyvistä on pientuloisia. Alueittain tarkasteltuna elintaso on alempi ympäröivän oblastin puolella kuin Moskovassa ja Pietarissa. Ja Moskovassa Pietaria korkeampi. Hieman liioitellen uskaltaa väittää, että Venäjällä kukaan ei saa keskipalkkaa. Kun on suuret palkkaerot, keskiarvo ei ole edes oikea tunnusluku kuvaamaan keskimääräistä palkkatasoa. Lisäksi on muistettava, että keskipalkkatilastointi tehdään usein verottajan tilastoista ja tässä asiassa harmaa talous vääristää tilastoja. Venäjällä kulutuskyky ja kuluttajan ostovoima on suurempi kuin virallinen tilasto näyttää! Venla 4/08

8 Venäläisten ostovoima on polarisoitunut. Lähes kaikilla raha riittää jotenkin ruokaan, mutta jo vaatteiden hankinta tuottaa osalle väestöstä ongelmia. Kahteen alimpaan sosioekonomiseen ryhmään tutkimustemme perusteella kuuluu Moskovan markkina-alueella 13 % väestöstä ja Pietarin markkina-alueella 15 %. Toisessa päässä asteikkoa ovat hyvin ostovoimaiset kuluttajat. Voidaan arvioida, että Moskovassa noin puolet ja Pietarissa runsas kolmannes väestöstä pystyy helposti hankkimaan länsimaisia kulutustuotteita. Venäläinen suurkaupungeissa asuva kuluttaja keskiluokkaistuu vauhdilla. Tämän päivän keskiluokka vaurastuu ja elintaso nousee. Kulutusmahdollisuuksien lisääntymisen myötä kotitalouksissa laitekanta monipuolistuu, yhä useammalla on käytössä autoa, digikameraa, dvd-soitinta, tietokonetta ja muuta kodintekniikkaa, samoin Internetin kotikäyttö yleistyy. Matkapuhelin on jo useimmilla. Tunnuspiirteinä ovat myös vapaa-ajanmatkat ulkomaille, sellaisen on tehnyt neljäsosa ja kolmannes aikoo tehdä sellaisen kolmen seuraavan vuoden aikana. Pietarissa Suomi on tärkeä matkakohde, kun taas Moskovassa Suomen merkitys matkakohteena on selvästi pienempi (Suomen osuus on pieni prosenteissa, mutta matkustajina moskovalaisten lukumäärä on suuri ja tärkeä Suomen matkailulle). Myös yleisimmät harrastukset ovat sangen keskiluokkaisia: television katselu (70 % vastaajista Pietarin tutkimuksessa), kirjojen/lehtien lukeminen (49 %) ja ystävien/sukulaisten luona vieraileminen (41 %). Tyypillinen venäläinen harrastus guljailu eli kävelyretket kadulla tai puistossa saa myös vahvan kannatuksen (48 %). Myös matkakohteena brändien arvostuksessa on ollaan selvästi kovin pienempi keskiluokkaisia. (Suomen Keväällä osuus valmistuneessa on pieni Suomalaiset prosenteissa, brändit mutta Pietarissa tutkimuksessa matkustajina kärkeen sijoittuivat moskovalaisten tutut tuotemerkit: lukumäärä Nokia, on suuri Viola, ja Fazer, tärkeä Hlebnyj Suomen Dom, matkailulle). Valio, Fiskars ja Toyota (tutkimuksessa Vapaa-ajanmatka ulkomaille ja talouden omistuksia Moskovan kaupunki ja oblast 2007 Pietari ja Leningradin oblast 2008 Tehnyt vapaa-ajanmatkan ulkomaille 3 v. aikana 27 % 23 % Aikoo tehdä vapaa-ajanmatkan ulkomaille 3 v aikana 34 % 35 % Taloudessa on auto 45 % 37 % Taloudessa on matkapuhelin 81 % 86 % Taloudessa on DVD-soitin 47 % 50 % Taloudessa on digikamera 20 % 20 % Taloudessa on televisio 86 % 90 % Taloudessa on video 58 % 43 % Taloudessa on tietokone 45 % 51 % Käyttää internetiä 35 % 43 % Kesämökki / muu vapaa-ajan asunto 40 % 37 % arvioitiin Myös kaikki yleisimmät tärkeimmät harrastukset suomalaiset brändit ovat Pietarin sangen markkina-alueella, keskiluokkaisia: arvioitava television oli 96 eri katselu brändiä; (70 suomalaisten % lisäksi vastaajista Pietarin tutkimuksessa), kirjojen/lehtien lukeminen (49 %) ja ystävien/sukulaisten mukaan valittiin mielenkiintoisia venäläisiä ja kansainvälisiä verrokkeja). luona vieraileminen (41 %). Tyypillinen venäläinen harrastus guljailu eli kävelyretket kadulla tai puistossa saa myös vahvan kannatuksen (48 %). Mediakäyttö Myös on brändien pirstaleista, arvostuksessa ja väestöstä runsas ollaan kolmannes kovin ei keskiluokkaisia. lue sanomalehtiä säännöllisesti. Keväällä Aikakauslehtien valmistuneessa osalta tilanne on samansuuntainen Suomalaiset brändit (Moskovassa Pietarissa aikakauslehtiä tutkimuksessa luetaan selvästi kärkeen Pietaria sijoittuivat yleisemmin). tutut Radion tuotemerkit: kuuntelu on Nokia, lehtien lukemista yleisempää. Viola, Televisiota Fazer, Hlebnyj katsovat lähes Dom, kaikki. Valio, Halutun Fiskars kohderyhmän ja Toyota tavoittaminen (tutkimuksessa on haasteellista arvioitiin ja vaativaa, kaikki usein myös investointina tärkeimmät suuri. suomalaiset brändit Pietarin markkina-alueella, arvioitava oli 96 eri brändiä; suomalaisten lisäksi mukaan valittiin mielenkiintoisia venäläisiä ja kansainvälisiä verrokkeja). Mediakäyttö on pirstaleista, ja väestöstä runsas kolmannes ei lue sanomalehtiä säännöllisesti. Aikakauslehtien osalta tilanne on samansuuntainen (Moskovassa aikakauslehtiä luetaan selvästi Pietaria yleisemmin). Radion kuuntelu on lehtien lukemista Venla 4/08

9 säännöllisesti. Aikakauslehtien osalta tilanne on samansuuntainen (Moskovassa aikakauslehtiä luetaan selvästi Pietaria yleisemmin). Radion kuuntelu on lehtien lukemista yleisempää. Televisiota katsovat lähes kaikki. Halutun kohderyhmän tavoittaminen on haasteellista ja vaativaa, usein myös investointina suuri. Tiedotusvälineiden säännöllinen seuraaminen Moskovan kaupunki ja oblast Pietari ja Leningradin oblast Sanomalehtiä lukee 59 % 57 % Aikakauslehtiä lukee 56 % 38 % Radiota kuuntelee 71 % 71 % Televisiota katsoo 96 % 98 % Arvotutkimus avaa uuden näkökulman Markkinointiviestinnän tehokkuuden kannalta on ymmärrettävä kohdemaan kulttuuri. Se ei kuitenkaan yksin riitä yritettäessä ymmärtää paikallisten kuluttajien ostokäyttäytymistä. Kuluttajien mielipiteiden ja valintojen taustalla vaikuttavat varsinaisesti arvot, jotka määrittelevät kuluttajien erilaisen ostokäyttäytymisen. Markkina-analyyseissa on voimistunut kysyntä demografisten, psykologisten ja elämäntyylimuuttujien ohella kuluttajan ja tuotteen välistä suhdetta mittaviin menetelmiin. Yhä useammin halutaan saada vastauksia myös siihen, miksi tietyt kuluttajaryhmät valitsevat tiettyjä tuotteita ja toiset vierastavat niitä. Tänä päivänä ikä, ammattinimike tai koulutus kertoo kuluttajista yhä vähemmän. Elämänvaiheita luonnehtii kasvava heterogeenisuus ja yksilöllisyys myös Venäjällä. Valuegraphics-arvotutkimus antaa uuden näkökulman markkinatutkimusten tulosten analysointiin syväluotaamalla tuotteen ja kuluttajan välistä suhdetta, sillä arvot toimivat ihmisten valintoja ohjaavina periaatteina myös kulutuskysymysten alueella. Arvoanalyysi johdattaa meitä pohtimaan, voidaanko segmentointia toteuttaa tehokkaammin, voidaanko viestintää muokata ja kohdentaa paremmin sekä onko tehokkaampaa tehdä yksi viesti ja lähettää se kaikille vai varioida viestiä erilaisille kohderyhmille tai arvoryhmille. Taloustutkimus Oy:n tekemissä VG APT Moskova ja Pietari -kuluttajatutkimuksissa kartoitetaan venäläisten kuluttajien eri arvoryhmiä, mikä auttaa markkinointiviestinnän suunnittelussa. Ulkomaille matkustavissa korostuvat arvoryhmät elämykselliset ja uskalikot. Heillä yleisinä harrastuksina ovat mm. kahvilat, shoppailu, kielten opiskelu ja matkustelu ja Suomeen suuntatuvassa matkailussa korostuvat valintaperusteina mm. turvallinen matkakohde ja ostokset. Tulevaisuus on valoisa? Pietarissa suhtauduttiin kevättalvella tulevaisuuteen optimismilla: vastaajista 34 % uskoo oman taloutensa tilan olevan parempi 12 kk kuluttua kuin tällä hetkellä, 42 % uskoo olevan samanlainen ja vain 5 % uskoo taloutensa tilan vuodessa huononevan. Toteutunut kehitys tukee tätä näkemystä: vastaajista 37 % kertoi, että oman talouden tilanne on nyt parempi kuin vuosi sitten, 50 % sama ja 10 % kertoi talouden olevan huonompi. Myös Venäjän talouden kehitykseen suhtaudutaan myönteisesti. Taloustutkimus Oy on toteuttanut Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimeksiannosta keväästä 2002 lähtien kaksi kertaa vuodessa Venäjän kaupan barometrin, jossa haastatellaan 300 Venäjän kaupan päättäjää. Nyt valmistunut 13. kerta kertoo samasta asiasta, myös suomalaiset viejät ja Venäjän liiketoiminnasta vastaavat henkilöt suhtautuvat optimismilla tulevaisuuteen. Tästä on hyvä jatkaa! Kari Niklander, tutkimusjohtaja TALOUSTUTKIMUS OY Lemuntie 9, Helsinki p kari.niklander@taloustutkimus.fi Kirjoittaja on markkinatutkimusalalla vuodesta 1986 ja omaa kokemusta markkinatutkimuksista Venäjällä vuodesta Taloustutkimuksella on oma toimisto Pietarissa vuodesta Taloustutkimus Oy on vuonna 1971 perustettu suomalainen markkinatutkimusyritys, jolla on toimintaa Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Suomessa yritys toimii Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Taloustutkimus Oy on maan toiseksi suurin täyden palvelun markkinatutkimusyritys. Yrityksen laaja-alainen osaaminen ja ammattitaitoinen henkilöstö mahdollistavat erityyppisten markkinatutkimusten toteuttamisen nopeasti ja kustannustehokkaasti. Taloustutkimus Oy työllistää vakituisesti Suomessa yli 120 henkilöä ja lisäksi noin 300 osa-aikaista tutkimushaastattelijaa eri paikkakunnilla. Ulkomaan toimistoissa työskentelee noin 60 henkilöä. Venla 4/08

10 Lakiuutisia Strategisten toimialojen lain toimeenpanosta Suomen suurlähetystön tietojen mukaan ulkomaisia investointeja strategisille toimialoille rajoittavan lain toimeenpanon edellyttämiä hallituksen asetuksia ja määräyksiä voidaan odottaa kesä-heinäkuun aikana. Asetukset ja määräykset määrittävät toimivaltaisen viranomaisen ja lain nojalla investoinneista päätöksiä tekevän komission kokoonpanon. Lisätietoja: Antti Helanterä, II-sihteeri Moskovan suurlähetystö, Kauppa- ja talouspoliittinen yksikkö Sähköposti: antti.helantera(at)formin.fi Mirja Tiri, toimitusjohtaja Suomalais-Venäläinen kauppakamari Sähköposti: mirja.tiri(at)finruscc.ru Puh: (Suomi) Puh (Venäjä) Hyväksytyt lait ja määräykset Tulevaisuudessa kansainvälisiin tapahtumiin Venäjälle ilman viisumia Duuman kansanedustajien aloitteesta tehty lakiesitys, jolla muutetaan lakia ulkomaalaisten maahantulosta ja maasta poistumisesta hyväksyttiin nopeutetussa menettelyssä yhdessä täysistunnossa. Lakimuutos antaa presidentille oikeuden helpottaa väliaikaisesti ulkomaalaisten maahantuloa, toisin sanoen päättää ketkä voivat matkustaa Venäjälle ilman viisu- 1Kaikki lakiesitykset menevät parlamentin alahuoneen eli duuman käsittelyyn. Jos duuma hyväksyy lakiesityksen yksinkertaisella äänten enemmistöllä, se siirtyy ylähuoneen eli liittoneuvoston käsittelyyn viiden päivän sisällä. 2Lakiesitys tulee hyväksytyksi, jos liittoneuvosto hyväksyy sen yksinkertaisella äänten enemmistöllä tai ei ota siihen kantaa 14 päivän sisällä. Jos liittoneuvosto ei hyväksy lakiesitystä, se palautuu duumaan. Jos duuma kannattaa edelleen lakiesitystä, se voi hyväksyä lain 2/3 äänten enemmistöllä. 3Hyväksytty laki lähetetään viiden päivän sisällä presidentille, joka allekirjoittaa sen 14 päivän sisällä. Jos presidentti ei allekirjoita lakia, se palautuu duuman ja liittoneu- voston käsittelyyn. Jos ne hyväksyvät lain muuttamattomana 2/3 enemmistöllä, presidentin on allekirjoitettava laki seitsemän päivän sisällä. 4Presidentin allekirjoittama laki astuu voimaan, kun se on julkaistu Rossijskaja gazeta nimisessä sanomalehdessä, ellei laissa ole säädetty muusta voimaanastumisen ajankohdasta. 10 Venla 4/08

11 lakiuutisia mia. Lakimuutos haluttiin saada voimaan ennen toukokuussa Moskovassa pelattua englantilaisten jalkapallojoukkueiden ottelua, jotta kannattajat pääsivät osallistumaan. Presidentti voi antaa tiettyä tapahtumaa varten ukaasin, jossa määräajaksi helpotetaan ulkomaalaisten maahantuloa määrittelemällä ne asiakirjat, joita rajan ylittämiseen viisumin sijaan vaaditaan. Jalkapallo-otteluun matkustettaessa rajan ylitykseen riitti passin ja maahantulokortin lisäksi maksettu pääsylippu ja matkustusaika oli rajattu toukokuuta. Samantapaista menettelyä voitaisiin soveltaa kansainvälisesti merkittäviin tapahtumiin kuten esimerkiksi tuleviin Sochin olympialaisiin. /RG/VS/ koskevat määräykset ja lait. Osa voimaanastuvista määräyksistä on tiukempia kuin tällä hetkellä voimassa olevat säädökset, esimerkiksi pakkausmerkintöihin tulee muutoksia. Laki teknisestä reglamentista menee vielä liittoneuvoston ja presidentin hyväksyttäväksi ja tulee voimaan puolen vuoden kuluttua sen julkaisemisesta. /RG/VS/ Suunnitteilla ja käsittelyssä olevia esityksiä Putin lisää pääministerin tiedonsaantia Viikkoa ennen vallanvaihtoa Putin on allekirjoitti kaksi ukaasia, jotka koskevat alueellisen itsehallinnon tehokkuutta ja sen valvontaa. Toinen ukaasi koskee paikallista itsehallintoa. Kunnat velvoitetaan vuosittain antamaan raportti, joka sisältää 30 erilaista tunnuslukua, alueen kuvernöörille. Paikallishallinnon täytyy raportoida mm. opetuksen laadusta, kuolleisuudesta, asunnottomien määrästä, palkkatasosta ja määrärahojen käyttökohteista. Ukaasissa ei ole säädetty siitä, kuinka kuvernöörit voivat palkita tai rangaista kuntia raportoitujen lukujen perusteella. Suosituksena esitetään lisämäärärahojen myöntämistä. Viime vuonna antamassaan ukaasissa presidentti Putin määräsi, että kuvernöörit raportoivat hallinnoimiensa alueiden kehityksestä presidentille. Nyt Putin kuitenkin muutti uudella ukaasilla aiempaa ja kuvernöörit raportoivat tästä lähtien pääministerin johtamalle hallitukselle. Hallitus toimittaa presidentille yhteenvedon kuvernöörien raporteista. /Kommersant, Vedomosti/VS/ Tekninen reglamentti maidosta ja maitotuotteista hyväksytty Duuma on hyväksynyt teknisen reglamentin maidosta ja maitotuotteista. Lain tasoiseen säädökseen on koottu yhteen kaikki maidon ja maitotuotteiden valmistusta, säilytystä, kuljetusta, myyntiä ja kuluttajille annettavaa informaatiota Venäjän hallitus haluaa laajentaa yritysjohdon vastuuta Venäjän hallitus haluaa tiukentaa yritysten johdon vastuuta yhtiölle aiheuttamistaan tappioista ja finanssimarkkinoiden laitos on valmistellut ja esitellyt hallitukselle joukon siihen tähtääviä lakimuutoksia. Lakiesityksen tarkoituksena on suojella investoijien etuja yhtiön johdon epärehelliseltä ja huolimattomalta toiminnalta. Tällä hetkellä lainsäädäntö on epäselvää ja puutteellista ja se halutaan nyt saada vastaamaan kehittyneiden maiden normeja. /Kommersant/VS/ Venäjälle suunnitellaan patenttituomioistuinta Korkeimman arbitraatio-oikeuden puheenjohtaja Anton Ivanov ilmoitti aikeista perustaa Venäjällä erityinen tuomioistuin patentteja ja muitakin immateriaalioikeuksia koskevia asioita käsittelemään. Rossiiskaja Gazetan tietojen mukaan suunnitelmissa on saada tuomioistuinta koskeva lakiesitys valmiiksi syksyllä. Korkeimman arbitraatio-oikeuden kokouksessa kerrottiin, että patenttituomioistuimia ei tarvittaisi enempää kuin yksi ja se perustettaisiin Moskovaan. /RG/VS/ Venla 4/08 11

12 lakiuutisia Oikeustapauksia Yleistä lakitiedotusta Korkein arbitraatio-oikeus asettui rajavastuuyhtiön omistajien puolelle Rajavastuuyhtiön kaikilla omistajilla on oikeus määrätä tilintarkastus suoritettavaksi, mikäli on syytä epäillä yhtiön varojen häviämistä tai yrityksen johdon toimivan tehottomasti. Korkein arbitraatio-oikeus totesi krasnodarilaisen rajavastuuyhtiön omistajan toimet lain mukaisiksi, kun hän oli tehnyt henkilökohtaisesti aloitteen tilintarkastuksen teettämisestä ulkopuolisilla tilintarkastajilla, mutta yhtiön pääjohtaja ei suostunut luovuttamaan tarkastuksessa tarvittavia dokumentteja. Riita päätyi tuomioistuimen käsittelyyn ja alemmat oikeusasteet asettuivat yhtiön puolelle, mutta korkein arbitraatio-oikeus kumosi aikaisemmat ratkaisut. Tapausta kommentoivat asiantuntijat olivat sitä mieltä, että asian ratkaisu rajavastuuyhtiön omistajien hyväksi edistää liiketoiminnan avoimuutta. Korkein arbitraatio-oikeus tulkitsi rajavastuuyhtiölakia siten, että se antaa kaikille yhtiön omistajille oikeuden tilintarkastuksen teettämiseen valitsemallaan tilintarkastajalla ja oikeuden saada tietoa yhtiön toiminnasta ja tutustua kaikkiin kirjanpidon ym. asiakirjoihin. Aikaisemman oikeuskäytännön perustella oikeus tilintarkastuksen teettämiseen on ollut vain rajavastuuyhtiön pääjohtajalla ja yhtiökokouksella. /Rbk, buhnews/vs/ Yritykset Medvedev aloittelee lainsäädännön uudistuksia Presidentti Medvedev on antanut hallitukselle kiireelliseksi tehtäväksi valmistella lakiesityksiä ja toimenpidesuunnitelmia hallinnollisten esteiden vähentämiseksi yritystoiminnassa. Ukaasissa määrätään hallitus mm. valmistelemaan lakimuutos, joka rajoittaisi valtion viranomaisten tekemiä tarkastuksia. Viranomaiset (paitsi verottaja) saisivat tarkastaa yksittäisen yrityksen kerran kolmessa vuodessa. Myös yritystoiminnan lupamenettelyjä pitäisi muuttaa enemmässä määrin ilmoitusmenettelyiksi ja lisensointi tietyillä aloilla pitäisi poistaa ja korvata se pakollisilla vastuu- ym. vakuutuksilla. Medvedev aikoo myös jatkaa Putinin aloittamaa tuomioistuinjärjestelmän uudistamista. Perimmäisenä tavoitteena on turvata tuomioistuinten riippumattomuus ja puolueettomuus. Tällä hetkellä tuomioistuimia painostetaan niin liikeelämän, valtion kuin rikollisten piirien taholta. Medvedev asetti erityisen työryhmän pohtimaan lainsäädännöllisiä ym. toimia tavoitteen saavuttamiseksi, joka suunnittelee saavansa lakiehdotuksia valmiiksi syksyyn mennessä. Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että lakimuutoksilla ei voida taata tuomioistuinten riippumattomuutta vaan siihen tarvitaan uusi tuomareiden sukupolvi. Samaan aikaan kun Medvedev julkaisi suunnitelmansa tuomioistuinjärjestelmän uudistamiseksi, Korkeimman arbitraatio-oikeuden presidentti Anton Ivanov joutuu erottamaan Moskovan alueen federatiivisen arbitraatio-oikeuden puheenjohtajan Ljudmila Maikovan. Maikova oli käyttänyt asemaansa väärin tehdessään asuntokauppoja Moskovassa. Tapaus on ensimmäinen laatuaan, kertaakaan aikaisemmin tuomarilta ei tällä tasolla ole viety toimivaltuuksia vastaavanlaisten epäselvyyksien takia. /Presidentin ukaasi , RG, Vedomosti/ VS/ Venla 4/08

13 lakiuutisia Muuta Toimivallan jakoa keskuksen ja alueiden välillä uudistetaan Aluekehitysministeri Dmitri Kozak kertoi kansankamarin täysistunnossa ministeriön suunnitelmista alueiden hallinnon kehittämiseksi. Aluekehitysministeriön valmisteleman esityksen mukaan toimivaltaa siirrettäisiin federaation hallintoelimiltä enemmän subjektien omille viranomaisille. Ehdotukset koskevat mm. federaation omaisuuden hallintaa, hygienia- ja ympäristötarkastuksia ja kuluttajansuojaa koskevia asioita. Toimivallan vastapainoksi ehdotetaan myös ankarampaa vastuuta budjettivarojen käytöstä. Kozakin mukaan suunnitteilla on järjestelmä, jonka puitteissa alueiden hallintoa voitaisiin rangaista, mikäli federaation varoja käytetään tehottomasti, eivätkä viranomaiset pysty turvaamaan alueen sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Vastaavasti jos alueella tapahtuu myönteistä Hallitus ei ole vielä hyväksynyt Kozakin esitys- palkinnok- kehitystä, voitaisiin sinne si osoittaa tä, jonka mukaan alueiden palkkio- ja sanktio- lisää määrärahoja valtion budjetista. järjestelmä alkaisi toimia Uudistuksia perustellaan ensi vuoden alusta. sillä, että nyt keskusviranomaiset eivät ole millään lailla vastuussa alueita koskevista päätöksistään, eikä heillä ole vastaavaa paikallisten erityispiirteiden tuntemusta kuin subjektien omilla virkamiehillä. Hallitus ei ole vielä hyväksynyt Kozakin esitystä, jonka mukaan alueiden palkkio- ja sanktiojärjestelmä alkaisi toimia ensi vuoden alusta. /Kommersant, Rbk/VS/ Ulkomaisen työvoiman kiintiöt täyttymässä Hallituksen määrittämä ulkomaisen työvoiman kiintiö vuodelle 2008 on osoittautumassa liian pieneksi. Federatiivisen migraatioviraston mukaan useat alueet mm. Primorskin ja Murmanskin alueet ovat tähän mennessä käyttäneet niille asetetut kiintiöt, eikä alueille näin ollen voitaisi enää palkata vierastyövoimaa. Viime vuonna osa kiintiöistä jäi käyttämättä, minkä perusteella tämän vuoden kiintiöitä supistettiin. Moskovassa esimerkiksi kiintiö supistui :een, vaikka eräiden arvioiden mukaan pääkaupungin vierastyövoiman tarve on miljoonan henkilön luokkaa. Keskustelua käydään siitä, miten järjestelmää voitaisiin uudistaa, jotta ulkomaisen työvoiman määrä osattaisiin paremmin arvioida. Migraatioviraston johtaja Konstantin Romodanovskin mukaan järjestelmä ei kohtele alueita tasapuolisesti ja sitä tulisi ehdottomasti kehittää joustavammaksi. /RG/VS/ Venla 4/08 13

14 Vapaaehtoinen työeläkkeen kerryttäminen Kirjoittaja: Virpi Suoninen Pakollisen, riittämättömäksi osoittautuneen, eläkejärjestelmän rinnalle vahvistamaan eläketurvaa on luotu kaikille avoin vapaaehtoinen järjestelmä, jolla voi suurentaa tulevaa työeläkettä. Ennen lain säätämistä valtion maksamaa työeläkettä pystyivät kartuttamaan ylimääräisillä maksuilla vapaaehtoisesti vain ne, jotka eivät kuuluneet pakolliseen eläkejärjestelmään. Työnantaja saattoi osallistua työntekijän eläkkeen kartuttamiseen vain yksityisten rahastojen kautta (käytännössä vain suurimmat yritykset). Uuden lain myötä työnantajalle avautuu mahdollisuus osallistua työeläkkeen kartuttamiseen valtion eläkerahaston kautta. Laki ylimääräisistä maksuista työeläkkeen ansiosidonnaiseen osaan ja valtion tuesta eläkekertymän muodostumiseen hyväksyttiin huhtikuun lopussa ja se astuu osin voimaan tämän vuoden lokakuun alussa. Vapaaehtoisen maksujen ja valtion tuen idea on yksinkertainen. Valtio avustaa vapaaehtoiseen eläkejärjestelmään liittyneitä lisäämällä eläkekertymään jokaista työntekijän (tai yksityisyrittäjän) tallettamaa tuhatta ruplaa kohti toiset tuhat ruplaa. Vapaaehtoiseen eläkkeen kartuttamisjärjestelmään voi liittyä milloin tahansa alkaen tämän vuoden lokakuusta alkaen lokakuun alkuun 2013 asti. Valtion rahoitusta työntekijä saa järjestelmään liityttyään 10 vuoden ajan. Saadakseen valtion lisän eläkekertymään työntekijän täytyy maksaa rahastoon vähintään 2000 ruplaa vuodessa. Valtion lisä voi olla enintään ruplaa vuodessa. Järjestelmään liittyvän henkilön täytyy olla rekisteröinyt Federaation eläkerahastoon, mutta muita rajoituksia, esimerkiksi iän suhteen, liittymiselle ei ole. Vapaaehtoisen järjestelmän avulla yritetään myös kannustaa kansalaisia jatkamaan työelämässä mahdollisimman kauan ilman, että eläkeikää tarvitsisi nostaa. Eläkeiän saavuttaneille on luvassa lisäetuja, sillä valtio lisää heidän eläkekertymäänsä jokaista tuhatta ruplaa kohden neljä tuhatta ruplaa (enintään 14 Venla 4/08

15 ruplaa vuodessa), sillä edellytyksellä, että kyseinen henkilö jatkaa työelämässä sen ajan jonka kuuluu järjestelmään. Työntekijä saa vapaasti määritellä, joko prosenttiosuutena palkasta tai kiinteänä summana, rahamäärän, jonka siirtää eläkerahastoon. Työntekijä voi koska tahansa keskeyttää maksujen maksamisen tai jatkaa sitä uudestaan Eläkkeen lisärahoittamisen aloittaminen on työntekijälle helppoa, siihen riittää ilmoitus työnantajalle ja ilmoitusta seuraavan kuukauden alussa työnantajan on aloitettava työntekijän haluaman summan maksaminen eläkerahastoon. Hakemuksen voi jättää myös suoraan asuinpaikkakunnan eläkerahastoon. Työnantaja on velvollinen toimittamaan tiedot eteenpäin eläkerahastoon. Työnantaja voi halutessaan omasta puolestaan kerryttää työntekijänsä eläkettä. Työnantajan maksamaa summaa ei oteta huomioon valtion maksamassa lisässä eläkekertymään. Toisin sanoen jos työntekijä maksaa eläkerahastoon 1000 ruplaa ja työnantaja omasta puolestaan toiset 1000 ruplaa, valtio lisää eläkekertymään vain työntekijän maksaman summan mukaan 1000 ruplaa. Työnantajan maksama summa on vapautettu veroista ruplaan asti vuodessa. Työntekijän ja työnantajan ylimääräiset maksut maksetaan samaan tapaan kuin pakollisetkin eläkemaksut. Työantajan täytyy pitää rekisteriä järjestelmään liittyneistä työntekijöistä. Lain mukaan maksuasiakirjojen toimittaminen eläkerahastoon voi tapahtua sähköisessä muodossa. Lähteet: Федеральный закон от 30 апреля 2008 года N 56-ФЗ О дополнительных страховых взносах на накопительную часть трудовой пенсии и государственной поддержке формирования пенсионных накоплений, Rossiiskaja Gazeta. Venla 4/08 15

16 Tulliuutisia Asiakirjauutisia Liikennevakuutuksen Vihreä kortti voimaan Venäjällä Venäjän liittoneuvosto on hyväksynyt muutoksen lakiin pakollisesta liikennevakuutuksesta. Muutoksen taustalla on Venäjän autovakuutusliiton liittyminen kansainväliseen Vihreä kortti -järjestelmään Ensi vuoden alusta kansainvälinen Vihreä kortti -liikennevakuutustodistus tulee olemaan pätevä myös Venäjällä. Venäjältä odotetaan vielä selvitystä käytännön järjestelyistä. Vihreä kortti poistaa tarpeen hankkia päällekkäisiä pakollisia liikennevakuutuksia järjestelmään kuuluvissa maissa autolla liikuttaessa. Se ei kuitenkaan yhdenmukaista järjestelmään kuuluvien maiden korvaussäännöksiä. Venäjällä sattuneissa liikennevahingoissa noudatetaan jatkossakin maan omaa liikennevakuutuslainsäädäntöä ja korvaussummia. RIA Novosti, EL/ Tullauspaikat Venäjän tullilaitos haluaa siirtää tullauksen pois satamista Venäjän tullilaitos haluaisi siirtää tullauksen satamista ulkopuolisiin etäterminaaleihin. Tullin tehtäväksi satamissa jäisi vain valvoa lastausta sekä myöntää lupia transitokuljetuksille. Muutos tehostaisi satamatoimintoja, mutta merkitsi mittavia järjestelyjä. Tullauksen siirtämisen pois satamista nähdään ratkaisevan ainakin kolme ongelmaa. Satamat vetäisivät enemmän tavaraa. Nykyisin tullaus Venäjän satamissa saattaa kestää kaksikin viikkoa, minkä ajan rahti seisoo tukkeena laiturialueella. Tullauksen siirron toisaalle nähdään myös vähentävän hämäräbisnestä ja korruptiota. Yksi seuraus Venäjän satamatoimintojen tehostumisesta olisi myös rekkaliikenteen väheneminen Suomen maanteillä. Venäjän satamien liikennejärjestelyissä on kuitenkin paljon tehtävää, mikäli rahteja halutaan siirtää edelleen esimerkiksi rautateille. Tullauksen siirron myötä satamien ulkopuolisten terminaalien kapasiteettia täytyy kasvattaa. Täytyy rakentaa myös täysin uusia terminaaleja. Rekkakuljetukset etäterminaalien ja satamien välillä on myös saatava toimiviksi. TKS/ EL/ Vaalimaalta ei enää tuontiautoja Venäjälle Venäjän hallitus antoi asetuksen, jonka seurauksena Vaalimaan vastainen raja-asema Venäjällä poistui autotullauspaikkojen listalta. Suomen kautta tuontiautoja voidaan viedä Venäjälle Imatralta ja Nuijamaalta. Määräys ei koske henkilökohtaiseen, ei-kaupalliseen käyttöön tuotavia ajoneuvoja. TKS/ EL/ Tullausohjeita Lasten mehuille omat tullikoodit Lasten ruuaksi käytettäville mehuille on annettu omat tullikoodit Venäjän tullikoodiston ryhmään 2009 (hedelmämehut). Koodien lisämääritelmänä on pakkauksen enimmäiskoko 0,35 litraa. Tuontitulli Venäjälle on sama kuin ko. ryhmän mehuilla aiemminkin: 15 % tullausarvosta, mutta vähintään 0,07 euroa litralta. Asetus tulee voimaan TKS/ EL/ Venla 4/08

17 Tuontimääräyksiä Maitotuotteiden alennettuja tulleja Venäjälle ei jatketa Lokakuussa 2007 asetettuja maitotuotteiden alennettuja tuontitulleja Venäjälle ei jatketa. Maitotuotteiden tullit laskettiin lokakuussa väliaikaisesti 15 %:sta 5 %:iin. Tullitasolla ei olla pystytty vaikuttamaan hintakehitykseen. Maidon hinta nousi Venäjällä 2-2,9 % kuukaudessa viime vuoden lokakuusta tämän vuoden helmikuuhun. vch/ EL/ Väliaikaisia tuontitulleja pysyviksi Syys-lokakuussa 2007 asetettuja väliaikaisia nollatulleja joillekin tuontituotteille on muutettu pysyviksi. Päätös koskee seostamatonta alumiinia, matkapuhelinten osia (akut, integroidut piirit), digikameroita ja videopelejä. Pysyväksi tasoksi on asetettu myös luonnonturkiksesta tehtyjen vaatteiden 7,5-10 %:n tuontitullit. Väliaikaisia polyeteenin (10 %) sekä polyvinyylikloridin (5-15%) tuontitulleja jatketaan yhdeksällä kuukaudella. TKS/ EL/ Koaksiaalikaapeleiden 15 %:n tuontitullia Venäjälle jatketaan Kesällä 2007 määrättyjä koaksiaalikaapeleiden väliaikaisia tuontitulleja Venäjälle jatketaan edelleen yhdeksällä kuukaudella, alkaen Tullitaso 15 % koskee 9 35 millisiä, korkeintaan 50 ohmin polymeerieristeisiä koaksiaalikaapeleita sekä polyymeripäällysteisiä poimutettuja ja poimuttamattomia metalliputkisia ulkojohtimia. Tullikoodi on Muiden koaksiaalikaapeleiden osalta tuontitulli Venäjälle on 5 %. TKS/ EL/ Köysiradoille, hiihtohisseille ja turistibusseille ehdotetaan tullialennuksia Venäjän federatiivinen matkailuvirasto (Rosturizm) ehdottaa, että tuontitullit poistettaisiin hiihtokeskuslaitteistoilta ja kansainvälisen tason matkailubusseilta. Bussien lisäksi ehdotus koskee tarkemmin köysirataköysiä- ja vaunuja sekä hiihtohissirakennelmia- ja osia (mm. jarrukenkiä). Uusia matkailubusseja tarvittaisiin etenkin Keski-Venäjän alueilla. Tullien laskemisen ei uskota laskevan matkailuhintoja vaan lähinnä nostavan tasoa. Gudok.Ru/ EL/ Puimureiden 5 %:n tullia Venäjälle jatketaan Venäjä jatkaa puimureiden väliaikaisia 5 %:n tuontitulleja kuudella kuukaudella. Tullitaso on näin ollen voimassa saakka. Määräys koskee tullikoodeja (viljapuimurit, käyttöönotosta alle 3 vuotta) ja (rehupuimurit, käyttöönotosta alle 3 vuotta). TKS/ EL/ Venla 4/08 17

18 MAITTEMME VÄLINEN KAUPPA Kirjoittaja: Pirjo Peltola Helsingistä Uralille kolmessa tunnissa Keski-Venäjän ja Uralin voimakkaasti kehittyvien alueiden liiketoimintamahdollisuudet tulevat lähemmäksi suomalaisyrityksiä, kun Finnair aloittaa syksyllä Helsingin ja Jekaterinburgin väliset suorat lennot. Neljä vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen kaikki tarvittavat luvat ovat paperilla ja ensimmäinen lento on 2. syyskuuta Venla 4/08

19 Uralille lennetään yölennolla. Lähtö Suomesta on kello ja Jekaterinburgiin saavutaan sopivasti aamuksi kello 5.55 paikallista aikaa. Paluumatkalla kolmen tunnin aikaeron ansiosta kone on taas aamulla Helsingissä, mikä tarjoaa hyvät jatkoyhteydet sekä muualle Suomeen että Eurooppaan, kertoo Finnairin kansainvälisistä suhteista vastaava johtaja Sverker Skogberg. Lähtöpäivät Helsingistä ovat tiistai, torstai ja sunnuntai. Jekaterinburgista Helsinkiin lennetään maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Lähtö Jekaterinburgista on kello 6.50 ja Helsinki-Vantaalle saavutaan jo kello 7.00 Suomen aikaa. Kokonaisuuden kannalta miellyttävä asia on se, että Jekaterinburgin vastikään uusitun Koltsovon lentokentän infra on hyvässä kunnossa ja tarjoaa lentomatkustajille kansainvälisen tason palvelut. Suunnitteilla on myös rakentaa lentokentän läheisyyteen hotelli. Finnairin yhteistyökumppani Jekaterinburgin reitillä on Ural Airlines. Jekaterinburgiin lennetään Finnairin Airbus A319-koneilla. Reitin etu hyvät jatkoyhteydet Jekaterinburgin valitsemista Finnairin ensimmäiseksi suoran reittiliikenteen kohteeksi Pietarin ja Moskovan jälkeen tuki se, että Keski-Uralilla sijaitseva Sverdlovin alueen pääkaupunki Jekaterinburg on merkittävä lentoliikenteen solmukohta, josta on hyvät jatkoyhteydet myös muille alueille kuten esimerkiksi Siperian öljykaupunkeihin ja Keski-Venäjän teollisuuskeskuksiin. Helsinki puolestaan toimii porttina kaikkialle Eurooppaan, sillä se tarjoaa erinomaiset jatkoyhteydet yli 40 maahan. Euroopan tasolla lentoreitti Helsingin kautta on moniin maihin nopein vaihtoehto. Tavoittelemmekin lisää matkustajia Pohjois-Euroopasta ja erityisesti muista Skandinavian maista, sillä paikallinen kysyntä ei vielä riitä tekemään reittiä kannattavaksi, Skogberg toteaa. Aloitamme kolmella vuorolla viikossa. Jatkokehitykseen vaikuttaa se, millainen on todellinen kysyntä. Mikäli paikallinen kysyntä kasvaa, liiketoiminta vilkastuu ja Helsinki jatkolentopaikkana löytää asiakkaansa, niin pyrimme lisäämään lentovuoroja. Yhtenä tärkeänä tavoitteenamme on osaltamme lisätä suomalaisen yritysten kilpailukykyä. Jekaterinburgissa on potentiaalia Lupaneuvottelujen aikana Finnair on saanut arvokasta tukea Sverdlovin aluehallinnolta sekä Suomen työ- ja elinkeinoministeriöltä ja ulkoministeriöltä. Paikallinen elinkeinoelämä on myös ollut kiinnostunut suoran lentoreitin avaamisesta Suomeen. Erityisen merkittävää Skogbergin mukaan on se, että alueella toimii jo nyt useita suomalaisyrityksiä. Ensi vuonna Jekaterinburgissa avataan Stockmannin tavaratalo. Myös muiden Pohjoismaiden yrityksillä kuten Ikealla on paikan päällä aktiivista toimintaa. Maantieteellisesti Euroopan ja Aasia rajalla sijaitseva Jekaterinburg on kaikin puolin mielenkiintoinen paikka. Se on Uralin alueen liike-elämän ja teollisuuden keskus, jossa näkee dynaamisen kehityksen. Siellä on vilkasta urheilutoimintaa, etenkin lento- ja jääpallojoukkueet ovat menestyneet myös kansainvälisellä tasolla. Kehittyvä matkailu on tulevaisuuden mahdollisuus. Potentiaalisia matkustajia on odotettavissa, mutta yhteen keskeiseen asiaan ei ole vielä saatu lopullista ratkaisua. Skogberg korostaa kuinka tärkeää on, että viisumiasiat voidaan hoitaa sujuvasti päällä. Jekaterinburgissa ei ole Suomen konsulaattia. Toiveemme on, että konsulaatti perustettaisiin sinne niin pian kuin vain mahdollista. On tärkeää, ettei pääse syntymään pullonkaulaa viisumiproseduurien takia ja matkustajat pääsevät haluamilleen lennoille. Tämä on asia, josta käymme keskusteluja Suomen ulkoministeriön kanssa. Tämän hetkisten tietojen mukaan viisumiasioissa ollaan sopimassa yhteistyöstä Unkarin konsulaatin kanssa, Skogberg kertoo. Venäjän talouden kasvu ja teollisuuden kehittyminen ovat merkittäviä asioita Finnairin Venäjän toimintojen kehittämisen kannalta. Esimerkiksi autoteollisuus kehittyy todella vahvasti Venäjällä ja lisää kansainvälisten reittien kysyntää. Olemme toimittaneet Venäjän viranomaisille listan niistä yli miljoonan asukkaan kaupungeista, jonne haluaisimme lentää, mutta meillä ei ole siihen vielä lupaa. Asukasmäärän lisäksi kriteerejämme ovat muun muassa liiketoimintaympäristö ja turismimahdollisuudet. Näitä potentiaalisia kohteita voisivat olla Perm, Ufa, Novosibirsk ja Kazan. Myös vuoden 2014 talviolympiakaupunki Sotshi kiinnostaa reittilentokohteena. Luvat sinne on jo saatu kuten myös Murmanskiin ja Arkangeliin, joihin toistaiseksi vielä on lennetty charterpohjalta. Venla 4/08 19

20 Venäjän-kaupan barometri kevät 2008 Suomen ja Venäjän välinen kauppa jatkaa kasvu-uralla, odotukset tulevalle kaudelle ovat suuret ja investoinnit Venäjälle ovat lisääntyneet. Vienti, liiketoiminta ja investoinnit kasvavat markkinoiden imussa, ei niinkään erityisten markkinointiponnistelujen tuloksena. Yhdysvalloista alkanut rahoituskriisi aiheuttaa Venäjän taloudelle melko kielteisiä vaikutuksia, mutta haastatellut yritykset eivät näe sillä olevan vaikutusta oman yrityksen liiketoimintaan. I. Suora vienti Suomesta Venäjälle (vastaajia 201 Suomessa) A. Toteutunut tulos, viimeiset 6 kk: Suora vienti kasvoi paljon tai jonkin verran 57 %:lla vastanneista, vaikka syksyn odotukset eivät aivan kaikilla toteutuneetkaan: syksyllä 66 % odotti kasvua. Toisella tavalla sanottuna: kokonaissaldo laski syksyn 56:sta tämän kevään 53:een. Keskivertoa paremmin on mennyt teollisuudella (saldo 57, kasvua 61 %:lla) ja kaupan alan yrityksillä (saldo 62, kasvua 67 %:lla), palvelualoilla on ollut nihkeämpää (saldo 28, kasvua 31 %:lla). Parhaiten pärjäsivät suuret yritykset (saldo 54, kasvua 64 %:lla), kun taas pienet yritykset kokivat pientä takapakkia (saldo 49, kasvua 53 %:lla vastaajista). B. Odotettu tulos, tulevat 6 kk: Viennin kasvuodotukset ovat suuret, suuremmat kuin syksyn mittauskerroksella. 72 % odottaa vientinsä kasvavan paljon tai jonkin verran (vrt. syksyn 66 %). Kaikki toimialat ovat toiveikkaita, mutta kaupan alalla ehdoton enemmistö yrityksistä, 82 %, odottaa kasvavansa. Yritysten kokoluokituksen mukaan suurten yritysten vientiodotukset laimenivat hieman syksystä (syksyn saldo 73 -> kevään saldo 66), vaikka 74 % heistä odottaakin kasvua. Myös pienet (70 %) ja keskisuuret yritykset (75 %) luottavat tulevaan kasvuun. II. Liiketoiminta Venäjällä (vastaajia 169 Suomessa, 224 Venäjällä) A. Toteutunut tulos, viimeiset 6 ja 12 kk: Suomalaisyritysten liiketoiminta Venäjällä on jälleen kerran kasvanut paremmin kuin vienti: yli 70 % vastaajista raportoi kasvua. Tulokset osoittavat, että kuta suurempi yritys, sitä paremmin on ollut kasvua, sillä 81 % yli 250 työntekijän yrityksestä raportoi kasvua. Kaupan alan yritysten liiketoiminta on kasvanut erittäin hyvin, 84 %:lla liiketoiminta kasvoi paljon (28 %) tai jonkin verran (56 %), toisin sanoen syksyn saldo 70 nousi kevään saldoon Venla 4/08

21 Kun verrataan Suomessa toimivien yritysten ja Venäjällä toimivien suomalaisyritysten vastauksia, ovat ne hyvin samansuuntaisia, paitsi palveluyrityksissä. Suomessa toimivista palvelualojen (emo)yhtiöistä 67 % sanoo kasvaneensa kun taas Venäjällä toimivista (tytär)yhtiöistä 10 % enemmän eli 77 % kertoo kasvusta. 45 % vastaajista sanoo, että syy siihen, miksi liiketoiminta Venäjällä on kasvanut, on markkinoiden ja talouden kasvu, eli kasvu on ollut markkinavetoista. 10 % lukee menestyksensä hyvän laadun (sekä tuotteiden, palvelujen että henkilöstön) tiliin ja vain 8% vastaajayrityksistä on aktiivisesti panostanut markkinointiin. Loput vastauksista voidaan koota yhteisen otsikon alle, erilaiset organisaatiomuutokset, esim. uuden toimiston tai tuotantotilojen avaaminen. 51 % niistä, joiden liiketoiminta on pysynyt ennallaan, nimeää suurimmaksi yksittäiseksi syyksi suunnitelmallisuuden eli ollaan tyytyväisiä nykytilanteeseen. Toinen syy, johon 42 % vastaajista viittaa, on huonontuneet markkinat tai kiristynyt kilpailu. B. Odotettu tulos, tulevat 6 ja 12 kk: Kasvuodotukset eivät ole heikentyneet edellisistä mittauskierroksista: yli 80% Suomessa haastatelluista vastaajista aikoo kasvaa. Kaupan alan saldo on maltillisin, 76 % odottaa kasvua. Teollisuus (81 %) ja palvelualat (85 %) suhtautuvat aggressiivisimmin kasvuun. Venäjällä toimivat suomalaisyritykset ovat ihan yhtä optimistisia, palvelualat erityisesti (84 % heistä odottaa kasvua). Kasvuhakuisuus heijastuu myös rekrytointiin, sillä 63 % vastaajista aikoo lisätä henkilöstöään Venäjällä. Sen myötä koulutetun työvoiman saatavuus on noussut yhdeksi suurimmista ongelmista. III. Venäjän talouden kehitys Kukaan ei enää odota Venäjän talouden supistuvan, suuri enemmistö, 90%, odottaa sen kasvavan. Venäjällä toimivilta suomalaisyrityksiltä kysyttiin, miten he arvioivat Yhdysvalloista alkaneen rahoituskriisin vaikuttavan sekä Venäjän talouteen että omaan liiketoimintaansa. Puolet 224 haastatellusta odotti kriisin vaikuttavan Venäjän talouteen melko kielteisesti; palvelualat näkivät tilanteen synkimpänä (60 % palvelualojen vastaajista), 23 % ei odottanut sillä olevan vaikutusta suuntaan eikä toiseen. Erittäin kielteiseksi vaikutukset näki vain 3 % vastaajista. 71 % vastaajista ei nähnyt kriisillä olevan vaikutusta oman yrityksen liiketoimintaan, ei varsinkaan teollisuudella, josta 77 % ei usko kriisillä olevan mitään vaikutusta. 22 % odotti melko kielteisiä vaikutuksia, jälleen palvelualat olivat pessimistisimpiä (27 %). Erittäin kielteisiä vaikutuksia odotti vain yksi kaupan alalla toimiva yritys. IV. Suurimmat ongelmat, vastaajia 303 Suomessa ja 224 Venäjällä Tullaus, byrokratia ja henkilökunnan löytäminen ovat edelleenkin kolme suurinta ongelmaa. Tulliongelmat koettelivat 27 %:a Suomessa haastatelluista. Byrokratia kiusasi 20 %:a vastaajista, ja ammattitaitoisen henkilökunnan löytäminen oli kolmanneksi suurin ongelma (17 % vastaajista). Venla 4/08 21

22 Venäjällä toimivissa suomalaisyrityksissä ongelmat ovat lähes samat, mutta järjestys on toinen: pahin ongelma on byrokratia (28 %), sitten tulee ammattitaitoisen työvoiman puute (25 %) ja kolmanneksi kova kilpailu (11 %). V. Investoinnit Venäjälle A. Toteutuneet uus- ja lisäinvestoinnit, vastaajia 303 Suomessa, 224 Venäjällä Jonkin verran aikaisempaa enemmän on investoitu Venäjälle: 33 % Suomessa haastatelluista ja 55 % Venäjällä toimivista suomalaisyrityksistä oli tehnyt uus- ja/tai lisäinvestointeja. Myyntiin, markkinointiin, varastointiin ja jakeluun tarkoitetut tytäryhtiöt ja edustustot olivat jälleen ehdoton enemmistö (32 % Suomessa, 51 % Venäjällä). 7 % Suomessa haastatelluista ja 24 % Venäjän yrityksistä oli investoinut tuotantolaitoksiin. Yhteisyritysten määrä oli vastaavasti 5 ja 4 %. B. Aiotut uus- ja lisäinvestoinnit Yhä useampi aikoo investoida. 39 % Suomen puolen vastaajista ja 63 % Venäjän yrityksistä suunnittelee tytäryhtiön (32 % ja 18 %), edustuston (9 % ja 33 %), tuotantolaitoksen (8 % ja 37 %) tai yhteisyrityksen (8 % molemmilla) perustamista seuraavien 6 12 kuukauden aikana. Syyt investointeihin löytyvät odotetusti Venäjän markkinoiden koosta ja kasvusta. Edullisen kustannustason takia ei juuri investoida, sillä vain 4 yritystä on maininnut sen motiivikseen. Suurin osa, 25 %, niistä, jotka eivät aio investoida, mainitsevat syyksi sen, että heillä ei ole tarvetta investoida, tavaran- ja palvelunvaihto hoidetaan rajan yli. Lisäksi joko on jo investoitu (6 %) tai aiotaan investoida joskus myöhemmin (9 %). Riskin ja epävarmuuden takia investoimatta jättää 6 %. Suurin osa näistä on teollisuusyrityksiä, joiden investoinnit ovat rahallisesti merkittäviä, sekä yrityksiä jotka tähän saakka ovat harjoittaneet pääasiallisesti vain vientiä. Yleisesti ottaen investointeja haittaa ja ongelmallistaa eniten Venäjän byrokratia, viranomaistoiminta ja lupamenettelyt (36 %), joka on suurin ongelma niin teollisuudelle (35 %) kuin palveluille (43 %). Toiseksi eniten haittaa riskien hallinta ja poliittinen ja taloudellinen epävarmuus (30 %), joka kaupan alan yrityksissä koetaan suurimmaksi ongelmaksi (35 %). Lainsäädännön sekavuus (16 %) nousee kolmanneksi pahimmaksi haitaksi. Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mirja Tiri, puh Tutkimuksen taustatietoja: -Barometri-tutkimus suoritettiin Suomessa ja Venäjällä maaliskuussa Tutkimuksen suoritti Taloustutkimus Oy ja OOO Toy Opinion -Kyselyyn vastasi 303 yritysedustajaa Suomesta ja 224 Venäjällä toimivan suomalaisyrityksen edustajaa -Suomalaisista vastaajista päällikkö- ja johtajatasoa edusti 89 %, toimihenkilöitä oli 9 %, muita 2 %. Venäjällä toimivien yritysten vastaajat olivat kaikki johtaja- ja päällikkötasoa. -Suomen puolella suoritetun tutkimuksen vastaajien toimialoista 52 % oli teollisuuden, 32 % palvelu-, suunnittelu- ja logistiikka-alojen ja 16 % kaupan alan edustajia. Venäjällä suoritetun tutkimuksen toimialat olivat 37 % teollisuus, 42 % kauppa ja 21% palvelut. -Vastaajista yrityskoon mukaan Suomessa 21 % oli mikroyrityksiä, 29 % pieniä, 26 % keskisuuria ja 25 % suuria, Venäjällä taas 32 % oli mikroyrityksiä, 37 % työntekijän yrityksiä ja 31 % yli 50 työntekijän yrityksiä. 22 Venla 4/08

23 VENÄJÄN TALOUS Kirjoittaja: Einari Lumijärvi Kuvat: Einari Lumijärvi Venäjä-keskustelua Lontoossa Kansainvälisen taantuman vaikutus Venäjän talouteen ei ainakaan huhtikuussa herättänyt kovinkaan syvällistä keskustelua. Todettiin kyllä että investointirahoituksen saaminen nouseviin talouksiin - kuten Kiinaan, Intiaan ja Venäjälle - on vaikeutunut. Myös likviditeettiongelmat on laajentunut kansainvälinen ilmiö. Tämä nähtiin yhtenä osoituksena siitä, että globalisaatio todella on levittäytynyt kaikkialle. Russia Investment Roadshow on uusi nimi sitä edeltäneelle vuosittaiselle Venäjän talousfoorumille Lontoossa. Aikaisempina vuosina tapahtuma veti paljon korkean tason edustajia myös Venäjän hallinnon ja valtiollisten yhtiöiden huipulta. Kremlin sanotaankin suosivan nykyään Lontoon huhtikuisen Russia Investment Roadshow n ohjelmaan oli merkitty neljä pääteemaa: Kansainvälisen taantuman heijastuminen Venäjän talouteen, investointi-ilmapiiri Venäjän uuden presidentin aikana sekä venäläisten yritysten pääsy länsimarkkinoille ja ulkomaisten yritysten pääsy Venäjälle. Venla 4/08 23